NRO 6 2010 Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8 Sisällys RAUTATIELÄINEN 6 17.12.2010 Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot [email protected] Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen [email protected] Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Pykälässä 8 Rautatieläiset liittyvät JHL:ään 10 Lyly: Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon 11 JaaEi: Kiinalainen juttu 12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna 14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla 16 Metron automatisointi monikansallinen jättihanke 18 VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä 20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa 22 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä 23 Osa-aikaeläkkeelle vai MAARIT UUSIKUMPU Postiosoite PL 205 00531 Helsinki 3 kokoaikatyössä tappiin asti? 24 Edunvalvonta 25 Jesse junamyyjä 26 Radanvarrelta 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 SAL-lomat Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ei miellytä Hyvinkään konepajan vakituista työväkeä. Ongelmaa pohtimassa konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.), pääluottamusmies Sakari Helander ja varapääluottamusmies Jussi Luhtamäki. s. 14–15 MAARIT UUSIKUMPU RAUTATIELÄINEN Tilaushinta vuosikerta 20,00 € Irtonumeron hinta 3,00 € Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Turvalaiteasentaja Jarno Kanerva automatisoi metroa asentamalla suistumis- ja törmäysantureita. Monikansallinen hanke työllistää myös VR:n väkeä. s. 16–18 2 Rautatieläinen 6 2010 MAARIT UUSIKUMPU Pääkirjoitus Työn ja ympäristön puolesta R autatieläiset elävät muutoksen aikoja. Marraskuussa liittovaltuusto teki päätöksen, joka kuljettaa rautatieväen edunvalvonnan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n logojen alle. Vaikka ensi vuosi on siirtymäaikaa, uuden JHL:n sisälle rakennettavan yhteisjärjestön rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Järjestölle on ehditty rakentaa muun muassa ulkoista ilmettä, joka alkaa olla kotisivuja vaille valmis. Yhteisjärjestö jatkaa Rautatieläisten Liiton viitoittamalla ympäristöystävällisellä tiellä käyttämällä Rautatieläisten Liiton jo tutuksi tullutta tunnuslausetta työn ja ympäristön puolesta. Raideliikenne on kiistatta ympäristöystävällinen liikennemuoto verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja se on sitä myös kansalaisten mielestä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä ympäristöystävällisenä. Tämä ilmenee Raideammattilaisten yhteisjärjestön marraskuussa julkaisemasta joukkoliikennebarometrista. Sen sijaan Suomen sijoitus äskettäin julkaistussa kansainvälisessä ilmastover- Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu 20.12.2010–9.1.2011. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto iloitsi historiallisesta päätöksestä siirtää rautatieläiset JHL:n jäseniksi. tailussa ei mairittele. Sijoitus on vuoden aikana hieman parantunut, mutta arvosana on silti heikko. Suomi sijoittuu samaan joukkoon Japanin, Tanskan ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Yksi keino parantaa Suomen sijoitusta olisi kunnostaa rataverkko ja siirtää liikennettä raiteille. Myös kansalaiset ovat tätä mieltä: he haluaisivat uusia ratayhteyksiä, siirtäisivät työmatkaliikennettä raiteille ja satsaisivat rautateiden kuntoon. Ympäristöystävällisyys ja kansalaisten tahto käyvät yksiin raideammattilaisten edunvalvonnan ja hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Kuluneella nelivuotiskaudella eduskunnasta on kuulunut paljon puhetta myös työn ja ympäristön puolesta. Raideammattilaisten on syytä pitää omalta osaltaan ensi kevään eduskuntavaaleissa huolta siitä, että seuraavalla hallituskaudella työtä, ympäristöä ja kansalaisten tahtoa arvostetaan puheen lisäksi myös suuntaamalla rahaa raiteille nykyistä enemmän. Maarit Uusikumpu päätoimittaja VR-YHTYMÄ OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET VR TRACK OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p. 0500 430 578 Helsinki Jarmo Nyberg p. 040 862 1737 Jäsenpalvelun numero 040 503 9934 palvelee arkisin klo 9–15. Logistiikka Taatila Erkki p. 040 863 0410 Takala Esko p. 040 863 4245 Kouvola Pertti Varpenius p. 040 866 1234  Edunvalvonta-asioissa voit ottaa Lähiliikenne Jelekäinen Timo p. 040 862 1864 yhteyttä oman alueesi pääluottamusmieheen. Rautatieläinen 6 2010 Kaukoliikenne Tukiainen Timo p. 040 864 5410 Varikot ja konepajat Ojala Sakari p. 040 863 7685 Tampere Hannu Hämäläinen p. 040 863 0453 Oulu Raimo Salow p. 040 864 5457 Hyvinkää, sähköasennuskeskus Pentti Suhonen p. 040 862 5097 3 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernin tulos tyydyttävä  VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9 miljoonaa euroa (15,1). VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena. Toimitusjohtaja Mikael Aro pitää kolmannen vuosineljänneksen ja alkuvuoden tulosta tyydyttävänä. — Tuloskehitys osoittaa, että muutosohjelman avulla on saatu merkittäviä parannuksia aikaan. Logistiikka on selkeästi kohentanut tulostaan viime vuoteen nähden ja henkilöliikenne kasvaa tasaisesti, mutta kannattavuuden parantamista on edelleen jatkettava, Aro sanoo. Toimitusjohtaja Aro on erityisen huolissaan ratojen rakentamisen ja kunnossa- pidon määrärahojen kehityksestä valtion budjetissa, sillä budjettivarat pienenevät vuosi vuodelta. — Kyse ei ole pelkästään VR-konsernin menestyksestä vaan koko junaliikenteen kilpailukyvystä ja rataverkoston turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä, Aro painottaa. Henkilöliikenteen matkustajamäärät juna- ja linja-autoliikenteessä kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen lisääntyminen. Linja-autoliikenteessä on voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä. Junaliikenteessä kesän myrskyt heikensivät kaukoliikenteen täsmällisyyttä vuosineljänneksen alkupuolella, mutta tilanne parani neljänneksen lopussa. Logistiikkadivisioonan kuljetetuissa tonneissa oli kolmannella neljänneksellä kasvua 14,1 prosenttia edellisvuoteen ver- rattuna. Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä kasvun tasaantumista, eikä neljänneksen lopulla nähty kokonaiskuljetusmäärissä enää ylityksiä edellisvuoteen verrattuna. Kuljetusmäärien uskotaan pysyvän loppuvuoden ajan vuoden 2009 tasolla. Positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut kuljetusmäärien kasvun lisäksi muutosohjelman avulla aikaansaatu säästö. VR-Radan (VR Track Oy marraskuun alusta) liikevaihto pieneni selvästi viime vuoden lukemista. Liikevaihtoa yhtiölle kertyi neljänneksellä 83,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava luku oli 95,8 miljoonaa euroa. VR-Radan arviot tulevaisuuden työtilanteesta ovat heikentyneet merkittävästi kolmannella neljänneksellä. Valtion rahoitus radanpidon töihin on laskenut selvästi, mikä heijastuu VR-Radan työllisyystilanteeseen. Lisäksi kilpailijalle hävityt viisivuotiset kunnossapitourakat ovat heikentäneet yhtiön tulevaisuudennäkymiä. Uudet sporttifestarit kokoavat ay-liikkujat yhteen  Ensi vuonna käynnistyy TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä AySporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 21.—22. toukokuuta Lappeenrannassa. Festarit kokoaa yhteen ay-väkeä perheineen eri urheilulajien mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin. Mestaruuksista kilpaillaan kesällä jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen on mahdollista järjestää kilpailuja kesällä myös suunnistuksessa, kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa. 4 Osallistumisoikeus ay-mestaruuskisoihin on SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Sporttifestareille. Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Festarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille. Lisätietoja: www.tul.fi Rautatieläinen 6 2010 Yhteisöissä tapahtuu ISTOCKPHOTO Liikenne- ja erityisalojen työnantajat fuusioituvat Nimimuutoksia VR:n liikenimissä  Oy VR-Rata Ab:n virallinen nimi muuttui tämän vuoden marraskuun alusta. Yhtiön uusi nimi on VR Track Oy. Lisäksi logistiikkayritykset Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät. Samalla VR otti käyttöönsä uuden yhteisen liikemerkin VR Transpointin. VR Transpoint on Suomen suurin logistiikkakonserni.  Neljän työnantajaliiton hallitukset ovat tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä. Sopimuksen osapuolia ovat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry. Yhteiselon on määrä alkaa ensi vuoden alusta. Kukin liitto päättää yhdistymisestään jäsenistön kokouksissa tämän vuoden aikana. Liittojen mukaan yhdistymisen tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä palvelualojen yrityksiä yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle. Uuden liiton tehtäviksi liitot määrittelevät tehokkaan työehtosopimustoiminnan, työ- ja sosiaali-, eläke- ja vakuutuslainsäädännön asiantuntijapalvelut, koulutus- ja asianajopalvelut, työmarkkina- ja elinkei- nopoliittisen edunvalvonnan, vahvan viestinnän, tilastojen, ennusteiden ja analyysien laatimisen, dynaamisen työmarkkinoiden kehitysjohtajuuden sekä Suomen tulevaisuusvision rakentamisen. Yhdistymisellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Liitot noudattavat yhdistymisaikeissaan EK:n tahtoa, sillä se on jo pitkään tavoitellut suurempien kokonaisuuksien luomisia jäsenjärjestöjen piirissä. Uuden liiton jäsenyritysten määrä on noin 1665 ja niiden palveluksessa työskentelee noin 143.700 henkilöä. Jäsenyritysten henkilöstömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon. Toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Miksei työntekijöihin luoteta?  Teollisuuden työntekijät joutuvat monissa yrityksissä menemään lääkäriin heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun saman työpaikan toimihenkilöt voivat olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella. Käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä järjestön työympäristöseminaarissa. — Kysymys kuuluu, miksi työntekijöihin ei luoteta. Johdon pitäisi luottaa kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmään katsomatta, Erkkilä sanoo. Myös työterveyshuollon palvelujen tulee olla kaikille henkilöstöryhmille samat. Täs- tä on myös korkeimman oikeuden päätös. Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa. Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia ja ne tulisi SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että 1—3 päivää kestävissä sairauksissa tulisi työntekijän suullisen ilmoituksen ensisijaisesti riittää. Silti käytännöt työpaikoilla vaihtelevat. — Pakollisista lääkärikäynneistä pikkuflunssissa aiheutuu vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on havaittu, että sairauspoissaolot lyhenevät, kun työntekijän oma ilmoitus riittää. ISTOCKPHOTO Rautatieläinen 6 2010 5 Painavasana Historiallinen päätös tuo puhtia edunvalvontaan R autatieläisten Liiton valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan liittofuusiomme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Molempia liittoja yhdistää ajatus julkisten palveluiden edunvalvonnasta. Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä julkaistussa ensimmäisessä joukkoliikennebarometrissa suomalaiset mieltävätkin julkisen liikenteen vahvasti peruspalveluksi. Edes puoluekanta ei oleellisesti vaikuta kansalaisten kantoihin, vaan yhteensä 79 % suomalaisista toteaa julkisen liikenteen olevan peruspalvelu. Puoluekanta heijastuu lähinnä näkemyksiin siitä, tulisiko joukkoliikenne järjestää kilpailuttamisen kautta. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 63 %, mutta demareista 55 % ja vasemmistoliittolaisista peräti 81 % on täysin päinvastaista mieltä. Ulkoistamisen ja kilpailuttamisen pelätään ennen kaikkea heikentävän junaturvallisuutta, palveluiden saatavuutta eri puolilla maata sekä vaikuttavan negatiivisesti työehtoihin. Muutenkin joukkoliikennebarometri osoitti, että kansalaisten mielestä julkinen liikenne nauttii suurta arvostusta. Vaikka viime talven ongelmat näkyvätkin kaukojunaliikenteen profiilissa, pidetään kaukojunaa periaatteessa mukavimpana matkustustapana. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n perustaminen tuo toimintaamme mukaan myös metro- ja raitiotieliikenteen väkeä. Kun heidän reilua tuhatta jäsentä edustavat yhdistyksensä ovat hakeneet uuden järjestön jäsenyyttä, kutsutaan 6 yhdistyksistä edustajat hallitukseemme ja valtuustoomme puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeudella. Täysivaltaisia edustajia he ovat seuraavassa edustajakokouksessa keväällä 2013. Vastaavasti Rautatieläisten Liiton osastojen tulee hakea JHL:n jäsenyyttä ja ottaa käyttöönsä sen mallisäännöt mahdollisimman pian, mutta viimeistään kevätkokouksissa 2011. Tästä aiheesta lähetetään osastoille ohjeet yhteiskirjeen muodossa. Uuden järjestön synty antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet varautua raideliikenteen mahdollisesti laajentuvaan kilpailuun sekä lisää oleellisesti järjestöllistä voimaa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VR:n suuntaan tapahtuvaan edunvalvontaan saadaan niin ikään uutta puhtia. Yhteiskuntavaikuttamisen lisävoimaa tarvitaan esimerkiksi parasta aikaa eduskunnassa olevan rautatielain käsittelyn kaltaisiin tilanteisiin. Rautatielaki — samoin kuin EU:ssa valmistelussa oleva neljäs rautatiepaketti — lähtevät nimittäin siitä, että VR:n kunnossapitoverkosto tulisi avata myös kilpailijoille, mikäli muualla markkinoilla kunnossapitopalveluita ei ole tarjolla. Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. Kokonaan uusi rajapinta löytyy kuitenkin tavaraliikenteen ja kuntaomisteisten satamien puolelta. Yhteisen järjestövoi- Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. man arviointi tuleekin tehdä ensi kevään aikana. Lisäksi Destian työntekijät kuuluvat JHL:ään, joten sieltäkin löytyy yhteinen rajapinta. Kevään aikana liittofuusion tiimoilta toteutetaan lisäksi uusi laaja aluekierros JHL:n neljääntoista aluetoimistoon nojautuen. Niissä määritetään yhdessä, mitä palveluja aluetoimistot raideliikenteelle tarjoavat. Rautatieläisjärjestömme yli satavuotisessa historiassa käännettiin siis todella painava lehti. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Rautatieläinen 6 2010 Sopimus hoitoon ohjauksesta ei estä irtisanomista Olen sopinut työnantajan kanssa alkoholin käytöstä johtuvasta hoitoon ohjauksesta. Työnantaja on kuitenkin samanaikaisesti aloittanut irtisanomismenettelyn alkoholin käytöstä johtuvan töistä poissaolon vuoksi. Onko tämä sallittua? Raideammattilaisten uusi ilme  Uuden Raideammattilaisten yhteisjärjestön ilme on valmis. Ilmettä on rakennettu yhdessä mainostoimiston kanssa. Se noudattelee väreiltään ja muotokieleltään JHL:n visuaalista ilmettä. Logona käytetään Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ää ja JHL:n pyöreää logomallia. Yhteisjärjestön omia materiaaleja kuvittaa lisäksi osa siipipyörää yhdistettynä JHL:n pyöreään logoon, jotka yhdessä muodostavat hammasratakset. Hammasratasta ei kuitenkaan käytetä yhteisjärjestön logona vaan kuvittavana elementtinä. Lipuissa ja viireissä vanha siipipyörä säilyy entisellään. Näin siipipyörä jää kunnioittamaan yhteisjärjestön tilaisuuksia kunniapaikalla. Järjestön omia tilaisuuksia varten on suunniteltu kaksi roll-upia, joissa toisessa raideliikennettä yhdistävänä kuvituksena on graafinen raide ja hammasratakset. Raideammattilaisten kotisivut uudistuvat ensi vuoden alkupuolella. Rautatieläinen 6 2010  Kysymys on itse asiassa siitä, onko työnantaja hoitoon ohjauksesta sopimalla samalla luopunut oikeudestaan harkita työsuhteen päättämistä, jos työsuhteen päättämisen perusteet muutoin ovat olemassa. VR:llä on menettelyohjeet alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta. Näiden ohjeiden mukaan päihdeongelman ilmetessä on työpaikalla välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin hoitoon ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta ohjeissa mainitaan, että päihteiden väärinkäyttötilanteissa on aina harkittava, ovatko työsuhteen jatkamisen edellytykset olemassa. Päihteiden väärinkäyttötapauksissa työsuhteen jatkamisen arviointi koskee kaikkia, niin junaturvallisuuskuin muissakin tehtävissä palvelevia. Kutakin tapausta tulee arvioida yhdenmukaisesti keskenään samankaltaisissa tapauksissa siten, että menettelytapaperiaatteet ovat kaikille samat. Yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi tulee kaikissa työpaikoilla ilmenneissä päihteiden väärinkäyttötapauksissa olla yhteydessä VR-Yhtymän hallinto-osastoon toimintaohjeen saamiseksi. Ohjeista on siis todettavissa, ettei hoitotoimenpiteisiin ryhtyminen sulje pois mahdollisuutta päättää työsuhde. Näin ollen VR:n ei yleensä voida katsoa pelkästään hoitoon ohjausta koskevan sopimuksen ja maksusitoumuksen antamisella tarkoittaneen luopua vetoamasta työntekijän alkoholin väärinkäytöstä johtuneeseen työsuhteen päättämisperusteeseen. Jos hoitotoimenpiteistä työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on nimenomaan sovittu tai työnantajan on muutoin näytetty sitoutuneen jatkamaan työntekijän työsuhdetta, ei oikeutta työsuhteen päättämiselle kuitenkaan ole. Asiasta pitäisi nimenomaan sopia, ettei tahattomia väärinymmärryksiä pääse tapahtumaan. Hoitoon hakeutuminen ei tietenkään sellaisenaan ole mikään työsuhteen päättämisperuste, jos työntekijä ei ole ollut päihtyneenä töissä, hänellä ei ole päihteiden käytöstä johtuvia poissaoloja töistä eikä päihteiden käyttö ole vielä vaikuttanut hänen kykyynsä siten, ettei hän pystyisi tekemään työsopimuksen mukaista työtä. Jari Kiviharju lakimies ISTOCKPHOTO 7 VALTUUSTOUUTISIA Rautatieläiset liittyvät JHL:ään Rautatieläisten Liitto teki marraskuussa ay-historiaa. Se on luomassa Suomeen merkittävää raideliikennealan ammattijärjestöä ja edunvalvojaa Raideammattilaisten yhteisjärjestöä — raideliikenteen vahvinta maanlaajuista edunvalvojaa.  Rautatieläisten Liitto liittyy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa Rautatieläisten Liiton pohjalle rakennettavan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:n perustamissopimuksen ja järjestön uudet säännöt. JHL:n edustajisto hyväksyi yhdentymisen pari viikkoa ennen rautatieläisten päätöstä. Yhdentymisessä perustetaan JHL:n sisälle Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n yhdentymisen taustalla on TEAM-hanke, jossa rautatieläiset olivat mukana. TEAM kaatui tuolloin rautatieläisistä riippumattomista syistä, mutta Rautatieläisten Liiton edustajakokous antoi mandaatin liittovaltuustolle ja hallitukselle selvitellä muita yhdentymisvaihtoehtoja. Uusi järjestö vanhan pohjalle Yhdentymisessä ei pureta Rautatieläisten Liittoa kokonaan. — Nyt ei olla vain lopettamassa vanhaa vaan rakentamassa uutta merkittävää raideliikenteen ammattijärjestöä, valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen totesi. Valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka yksi soraääni mahtuikin joukkoon. Valtuutettu Erkki Taatila esitti päätöstä lykättäväksi ja lisäselvitysten tekemistä aluillaan olevasta kuljetusalojen liittofuusiosta eli Lallista. Esitys ei saanut kannatusta, joten siitä ei päästy äänestämään. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mukaan yhteisjärjestön malli on Lallin mallia itsenäisempi. Kilpailuttaminen yhteinen kysymys — JHL:llä ja Rautatieläisten liitolla on paljon yhteistä. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat kaikkien julkisesti rahoitettujen toimialojen arkipäivää, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Hän arvioi, että liittojen mahdollinen yhdistyminen tuo mukanaan yhteisen liiton edunvalvontaan lisää järjestöllistä voimaa, erityisesti raideliikenteessä. Yhdistymisen jälkeen JHL olisi selkeästi koko rataalan suurin edunvalvoja Suomessa. Rautatieläisten liiton jäsenet tulevat esityksen mukaan JHL:n jäseniksi, mut- 8 ta heidän edunvalvontansa järjestetään yhteistyössä oman yhteisjärjestön kautta. — Yhteisjärjestömalli on JHL:n ja sen edeltäjän KTV:n edunvalvonnassa vanha ja hyväksi koettu järjestely. Ensimmäinen menneen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö perustettiin Helsinkiin jo 1930-luvulla, selvittää Santamäki-Vuori. Yhteisjärjestöt ovat huolehtineet useiden yhdistysten puolesta paikallisesta neuvottelutoiminnasta suurissa kunnissa. Rautatieläisten osalta yhteisjärjestön rooli on osin erilainen. Se muun muassa linjaa neuvottelutavoitteiden asettamista ja sopimusten hyväksymistä. JHL:n koosta on edunvalvonnassa ja valtion omistajapolitiikkaan vaikuttamisessa apua. Tarvittaessa suuren järjestön voimia käytetään yksittäisten ja pienten jäsenryhmien tukemiseen. Esimerkkinä näistä Tuire Santamäki-Vuori mainitsee Destian henkilöstön. Yksin heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sellaiseen julkisuuteen, joka nyt JHL:n kautta saavutettiin. — Julkisuus on nykyään yksi keskeisistä painostuskeinoista, hän kommentoi. Rautatieläinen 6 2010 KUVA: KARI UUSIKUMPU Liittopuheenjohtajat Vesa Mauriala (keskellä) Rautatieläisten Liitosta ja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä allekirjoittivat liittoyhdentymissopimuksen 29. marraskuuta. Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto myhäilee taustalla. Valtuutettu ja vaihtotyönjohtaja Anssi Vartiainen ei ole epäillyt hetkeäkään liittofuusion järkevyyttä. — Olen tyytyväinen päätöksestä. Suunta on oikea, ja näen liittofuusion mahdollisuutena. Hyvää on sekin, että JHL:llä on aluetoimistoja ja odotan tietysti sitä, että myös rautatieläiset saavat palveluja ja neuvoja aluetoimistoista. Edunvalvonnan vahvistaminen tavoitteena Maurialan mukaan yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä muutoksia ovat muun muassa lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuo- len järjestörakenteen ja edunvalvonnan tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet. — Me tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä edunvalvontaan leveämmät hartiat, Mauriala totesi. JHL:n leveämmät harteet tarjoavat rautatieläisille osaamista muun muassa kilpailutuskysymyksissä. Vaikka JHL hoitaa JHL ja Rautatieläisten Liitto  JHL:ssä on yli 220 000 jäsentä ja Rautatieläisten Liitossa yli 14 000 Suuri liitto tarjoaa jäsenilleen paljon palveluja. JHL:n koulutustarjonta on laajaa ja mahdollisuuksia lisää vielä oma opisto Raaseporin kunnassa. Edunvalvontaa tukee myös kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto. — Olen varma, että Rautatieläisten liiton jäsenet löytävät hyvin paikkansa JHL:stä. Olemme monialainen liitto, jolla on paljon kokemusta julkisen alan edunvalvonnasta. jäsentä. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin 234 000 jäsentä, jolloin se on Suomen suurin ammattiliitto. Rautatieläisten Liitto on toiminut rautatieläisten edunvalvojana jo vuodesta 1906. Liiton jäsenten tyypillisiä ammatteja ovat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja Ammattiliitto JHL:n jäsenet huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta monissa tehtävissä. JHL:läisten osaajien aloja ovat hoito, hoiva, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, kasvatus, sivistys, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. JHL:n yhteisöjäseniä ovat Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijoiden liitto. Reima Tylli Rautatieläinen 6 2010 9 laajasti edunvalvontaa, neuvottelut jäävät edelleen yhteisjärjestön keskeiseksi tehtäväksi. Työtaistelut siirtyvät yhdentymisessä JHL:n vastuulle ja JHL:n hallituksen hyväksymät työtaistelut rahoitetaan JHL:n kassasta. Vuoden siirtymäaika Liittoyhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja siirtymäajaksi on varattu ensi vuosi. Raideammattilaisten yhteisjärjestöön voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. JHL:n sopimuksellinen edunvalvonta tapahtuu sektoreittain. Jäsenet ovat JHL:n täysvaltaisia jäseniä. Myös eläkeläiset voivat olla jäseninä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Rautatieväen edunvalvonta kuuluu yksityiseen sektoriin. Joukkoliikenteessä JHL edustaa raideammattilaisten lisäksi myös julkisen bussiliikenteen kuljettajia. Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin, jotka pidetään alkuvuonna 2012. Rautatieläisten liiton koko henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti JHL:n palvelukseen. Lauri Lyly Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon en an sosiaalin v r u t e k lä e ö Ty yys inen kestäv ll e d u lo a t ja lä työntekijöil s jo , e e n a r pa iin uus pitemp is ll o d h a m on työuriin. Maarit Uusikumpu Rautatieläisten Liiton valtuuston jäsen Anssi Vartiainen pitää liittofuusiota oikeana suuntana. 10  SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ay-liikkeen ansiona sitä, että eläkekeskustelu on kääntynyt palkansaajan kannalta oikeaan suuntaan. — Eläkeiännoston sijaan nyt puhutaan työllisyydestä, koko työurasta, työelämän laadusta, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja eläkejärjestelmästä. Hän pitää tärkeänä, että työeläkkeiden taso saadaan riittäväksi ja rahoitus kestäväksi. — Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Erityisesti nuorten ikäpolvien on voitava luottaa eläkelupauksiin ja -järjestelmään. Hänen mukaansa työelämässä on silloin jotain vialla, jos ihmiset joutu- vat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän rakentaisi työmarkkinajärjestelmään työurasopimuksen, jossa katsotaan palkansaajille tärkeitä asioita, kuten työelämän osaamisen parantaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjuminen, eläkkeiden riittävä taso ja rahoitus, työttömyysturvasta huolehtiminen ja harmaan talouden kitkeminen. Hän peräsi tupon jälkeiseen aikaan uusia työskentelytapoja ay-liikkeen yksituumaisuuden ja yhteisen tahtotilan saamiseksi. — Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuria haasteita. Ongelmana on työn kohtaanto ja osaaminen. Myös huoltosuhde menee kiistämättä huonompaan suuntaan. Julkinen puoli joutuu miettimään palvelurakennettaan uudestaan. Rautatieläinen 5 2010 JaaEi Kiinalainen juttu ISTOCKPHOTO D Lisäksi jokainen kilpailee siitä, kuka saa tehdä työtä tulevaisuudessa. Lyly pitää sosiaaliturvaa ay-liikkeen ydinkysymyksenä ja sitä, miten se hoidetaan. — Ay-liikkeen on kyettävä hoitamaan sosiaaliturvan lisäksi työllisyyttä, parantamaan palkansaajan ostovoimaa, kehittämään työelämän lainsäädäntöä ja torjumaan harmaata taloutta. Ostovoiman turvaamiseksi hän esitti Elinkeinoelämän yksipuolisen palkkakaton vastapainoksi yhteistä ay-liikkeen palkankorotustavoitetta. Lyly puhui Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa. Teksti ja pieni kuva: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 5 2010 emokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. Jo uuden radan valmistuessa rahaa rataan hassanneet päättäjät on voitu vaihtaa vaaleissa uusiin. Suomenkin rataverkon perusta on rakennettu itsevaltaisten suuriruhtinaiden eikä vaaleilla valittujen presidenttien valtakaudella. Nyky-Suomessa jokainen pieni oikoradanpätkä on suuri uutinen, jonka hintaa päivitellään pitkään. Rikkaan Suomen tasavallan rahat kun eivät tahdo riittää edes köyhän suuriruhtinaskunnan rakentamien ratojen kunnossapitoon. Poliitikkojen on helppo säästää kunnossapidosta, sillä mitään dramaattista ei tapahdu heti. Kun sama kuitenkin toistuu vuodesta toiseen, tekemättä jäävät huollot ja korjaukset kasautuvat ja alkavat näkyä. Esimerkiksi kun kunnat säästivät 1990-luvun lamavuosina koulurakennusten kunnossapidosta, siitä maksettiin kova korko homeremontteina ja sairastuneina oppilaina. Nyt sama toistuu rautateillä. Vielä muutama vuosi sitten täsmällisyys oli rautatieliikenteen suurin kilpailuetu. Junien mukaan saattoi tarkastaa kellonsa! Nyt vuosien laiminlyönnit alkavat kostautua, ja saamme lukea junaliikenteen pykivän harva se viikko. Vaikka valtaosa junista kulkee edelleen aikataulussa, matkustajien luottamus horjuu: ”Tulin autolla, kun halusin varmasti olla ajoissa perillä.” Rautateiden tulevaisuutta rakennetaan totalitaarisessa Kiinassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa noin 100.000 kilometriä uusia rautateitä, joista luotijunaratoja noin 13.000 kilometriä. Pelkästään luotijunaratoja siis rakennetaan tuplasti koko Suomen rataverkon verran! Kiinan rautatieministeriön suurin ylpeydenaihe on Harmony Express, Kiinassa kehitetty maailman Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. nopein luotijuna, jonka 350 km/h matkanopeus tekee siitä ekologisen vaihtoehdon lentoliikenteelle. Myös demokraattisessa Suomessa pitäisi uskaltaa ajatella liikenneinvestointeja pitkällä, vuosikymmenten, jopa vuosisatojen perspektiivillä. 1800-luvulla tehdyt rautatieinvestoinnit määrittelevät edelleen Suomen yhdyskuntarakennetta! Rautatiet loivat edellytykset Suomen teollistumiselle, ja kaupungit kasvoivat ratojen varrelle. Ratojen, teiden ja laajakaistan kaltaisista koko yhteiskuntaa muovaavista investoinneista päättäessämme meidän tulisi miettiä, miltä me haluamme Suomen näyttävän paitsi 2020- myös 2100-luvulla. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat aivan yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla tehdyt päätökset. Jyrki J.J. Kasvi kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen vihreiden varapuheenjohtaja 11 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna  Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun, ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa. Raideliikenne ympäristöystävällisin tapa matkustaa Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä erittäin tai melko ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Noin puolet väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi. Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen sanoo, että lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen. Tärkein kehityskohde rautateiden kunnon parantaminen Enemmistö kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linjaautojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny. Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat käyttäneet linja-autoa matkustamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kansalaiset arvostavat julkisen liikenteen palveluja Enemmistö suomalaisista antaa arvosanan hyvä julkiselle liikenteelle yleensä. Parhaiten eri liikennemuodoista koko väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne. Yli puolet vastaajista arvioi lentoliikenteen palvelut erittäin tai melko hyviksi. Kansalaiset arvostavat myös linja-autoliikenteen ja kaukojunaliikenteen palveluja. Vähiten hyviä arvosanoja palveluille kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen ja metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se, että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä. Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan liikennemuodon käytön mukaan. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä palvelutasoon. Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta. Kaikkien julkisen liikenteen muotojen kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä asianomaisiin palveluihin. 12 Tutkija Juhani Pehkonen esitteli joukkoliikennebarometrin tuloksia Helsingissä. Rautatieläinen 6 2010 etri 2010: Joukkoliikennebarom eeseen tuminen joukkoliikent Suomalaisten suhtau Tutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla 20.–27. elokuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.105. Vastaajat edustavat maamme 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat + 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus luettavissa www.rautl.fi 1 jestö JHL i 2010 yhteisjär arometr ikennebsten Raideam Joukkolimattilai Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi maanteiden kunnon hyväksi ja kolmannes huonoksi. Rautateiden kuntoa kiittelee reilu neljännes ja lähes yhtä suuri osa kansalaisista arvioi rautateiden kunnon huonoksi. Suomalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta siihen, mihin tulisi ensisijaisesti panostaa liikenneolojen parantamiseksi. Yli neljännes perusparantaisi ensisijaisesti maanteitä ja noin neljännes ratoja. Rahaa ja työmatkaliikenne raiteille Kolme neljästä uskoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää se, että lähes kolme neljästä kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa poliittinen yksimielisyys. Enemmistö kansalaisista rakentaisi myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille. Joka toinen kannattaa sitä, että asutuskeskusten joukkoliikenne ja työmatkaliikenne hoidettaisiin pääsääntöisesti raideliikennettä kehittämällä. Ehdotusta kannattavat etenkin pää-kaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat, joita asia lähinnä koskeekin. Enemmistö kansasta vastustaa ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa henkilöautoliikenteessä. Vain neljännes väestöstä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Sekä yksityisautoa ajavat että julkisia liikennevälineitä käyttävät suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoa ryhmä, jossa enemmistö kannattaa ruuhkamaksuja, ovat vihreiden tukijat. Kilpailuttaminen vaarantaa turvallisuuden Kansalaiset arvostavat joukkoliikennettä. Rautatieläinen 6 2010 Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saata- vuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajan-tasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Suomalaiset uskovat kuitenkin, että matkustamisen hinta ja palveluiden laatu paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Samalla he uskovat muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Ensisijainen vastuu valtiolla Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä siitä, kenellä on vastuu raideliikenteen kehittämisestä maassamme. Enemmistö kansasta on sitä mieltä, että ensisijainen vastuu on valtiolla. Toissijaiseksi vastuun-kantajaksi valtion rinnalle nousee VR. Kansalaiset eivät halua vierittää vastuuta raideliikenteen kehittämisestä alueellisen tason toimijoille tai elinkeinoelämälle. Valtion ensisijainen vastuu korostuu ikääntyneiden, hyvin koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden vastauksissa. Nuorilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä on keskimäärää useammin taipumusta vierittää vastuuta VR:lle. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 13 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla Hyvinkään konepajalla vilahtelee yhä useammin muitakin kuin VR:n oranssisinisiä haalareita. Vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö kismittää konepajan vakituista henkilökuntaa. Hyvinkään konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.) ja pääluottamusmies Sakari Helander pitävät runsasta vuokratyövoiman käyttöä epäterveenä ilmiönä. 14  Konepajan pääluottamusmies Sakari Helanderin mukaan vuokratyövoiman osuus paisuu koko ajan. Lokakuun 21. päivän tilasto kertoo, että vuokratyöntekijöitä oli 121 henkilöä, joka on noin 30 % työvoimasta. Heistä 80 oli asentajia tuotannossa. — Se on suuri ongelma, vaikka kaikkia näitä töitä ei olisi voitu tehdä ilman heitä, mutta tilanne on paisunut liikaa ja on nyt epäterve, Helander toteaa. Myös työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen on huolestunut vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä. — Ensin vuokramiesten piti tulla vain purkutöihin, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että he luikertelevat kaikkiin töihin. Työehtosopimuksessa sanotaan, että vuokramie- Elektroniikka-asentajille riittää töitä, sillä elektroniikka junissa on lisääntynyt. Työn ääressä elektroniikka-asentajat Pauli Penttinen ja Hannu Vaittinen.  hiä käytetään vain ruuhkahuippuihin, mutta osa vuokramiehistä on ollut jo kuusikin vuotta täällä, Nurminen kertoo. Helanderin mukaan VR:n ydinosaamista vaativat työt tehdään kuitenkin vielä VR:n omana työnä. Hän ei osaa tarkkaan määritellä, mikä olisi sopiva vuokratyöntekijöiden ja vakituisen henkilöstön määrä. — Tilanne elää, ja vuokramiehet toimivat toki työvoimapuskurina, mutta ensisijaisesti pitäisi tarjota konepajalta töitä omalle väelle ja ratapuolen irtisanomisuhan alla oleville ja vasta sitten muille. Uskon, että ratamiehille löytyisi konepajalta töitä, jos vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Helander on ottanut vuokratyövoiman useaan otteeseen esille, mutta VR ei ole luvannut vähentää vuokratyövoiman käyttöä olennaisesti. Työt konepajalla sujuvat vakituisen ja vuokratyövoiman välillä kuitenkin ilman suuria ristiriitoja. Nurminen näkee kuitenkin muita ongelmia vuokramiesten käytössä. — Vuokramiehet eivät sitoudu samalla tavoin kuin vakituiset ja uudet on aina koulutettava. Ja tuleeko vuokratyövoiman käyttö lopultakaan vakituista työvoimaa halvemmaksi. Töiden siirtämistä konepajalta vieraisiin käsiin on toteutettu myös ulkoistamalla. Osa töistä teetetään alihankintana muun muassa vaunujen ja veturien maalaus ja teippaus. Konepajalla ei ole uustuotantoa, vaan sen ydintoimintoja ovat kaluston peruskorjaus ja saneeraus sekä isojen komponenttien vaihdot. VR:llä on menossa nk. Dynamo-hanke, jossa konepajojen ja varikkojen toimintoja Veijo Hakkarainen kokoaa ajomoottoreita Hyvinkään konepajalla. Rautatieläinen 6 2010 Hyvinkään konepajalla VR:n kalusto saa uuden ilmeen. Osa uudistustöistä tehdään alihankintana. Harry Vilkman saumojen viimeistelytöissä. tarkastellaan uusiksi. Hankkeella haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Helanderia vaivaa epätietoisuus, mitä Dynamo tuo tullessaan ja säilyvätkö työt Hyvinkäällä. Myös asentaja Harry Vilkman epäilee, että muutosta tuskin tulee ainakaan parempaan suuntaan. Vilkmanilla on pitkä työura konepajalla, ja hän jää eläkkeelle neljä vuoden päästä. — VR:n henkilöstö on kuoleva voimavara. Ulkopuoliset tekee jo nyt paljon töitä täällä. Rautatieläisidentiteetti murtuu koko ajan. Yhteishenki ei ole enää entisellään. Omista ja Vilkmanin epäilyksistä huolimatta Helander haluaa uskoa Hyvinkään konepajan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää satsauksia pajaan. — Nyt kehitys jumittuu vanhoihin halleihin. Uusia halleja kaivataan. Hyvinkään konepajan valtti on sen sijainti pääradan kupeessa ja laaja-alaisuus. Täällä on moniosaamista. Helanderin mukaan Hyvinkään konepaja on auttanut myös muita VR:n yksiköitä. — Viime talven huonoilla keleillä autettiin Ilmalan varikkoakin muun muassa Sm4 kaluston V50-huolloissa ja Sr2telien vaihdossa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 15 Vesa Taam VR Rata Oy:stä (nykyinen VR Track Oy) esittelee metron automaattiovien pilottia Vuosaaren metroasemalla. Metron automatisointi monikansallinen jättihanke Helsingin metron automatisointi on täydessä vauhdissa. Jättihankkeen kimpussa häärivät niin monikansalliset kuin kotimaisetkin toimijat. Tekniikka tulee Saksasta, asennukset tekee VR Track Oy, asemien automaattiovet tulevat Ranskasta ja tilaaja on Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos.  Helsingin kaupunginvaltuusto kirjoitti pari vuotta sitten sopimuksen Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista. Hanketta oli jo sitä ennen valmisteltu useita vuosia. Automaattimetron asennuksista tehtiin kuusi tarjousta, ja VR Track Oy (silloinen VR Rata Oy) veti pisimmän korren. Yhteistyö Siemensin kanssa ei ole VR:lle uutta, vaan sillä on kokemusta myös Siemensin vanhasta tekniikasta. Automatisointi maksaa arviolta noin 115 miljoonaa euroa. Tämä kattaa Helsingin puolen kustannukset. Lisäksi länsimet- 16 ron automatisointi maksaa noin 60 miljoonaa. Nämä summat sisältävät varsinaisen automatisoinnin lisäksi myös laituriovet ja junien apujärjestelmät, kuten kameravalvonnan ja paloilmoitusjärjestelmän. Helsingin automaattimetro on valmistuttuaan miehittämätön metro (UTO unattended train operation) eli junassa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Liikenteenohjaajat tarkkailevat metroliikennettä valvomosta käsin ja ohjaavat järjestelmän toimintaa. Vastaavia järjestelmiä on muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Lontoossa. Automaattimetroja voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa ajaa junan ohjaamosta perinteiseen tapaan. Järjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen junan käsinajon automaattijunien seassa että koko liikenteen hoitamisen vanhaan malliin. Käsinajolla ei kuitenkaan ole mahdollista ajaa yhtä tiheällä vuorovälillä kuin automaatilla. Näkymätön muodonmuutos VR Trackin projektipäällikkö Vesa Taamin mukaan metrohanke työllistää Siemensin urakan puitteissa parisen vuotta Rautatieläinen 6 2010 Vanhat ohjaamot jäävät metrojuniin, vaikka tekniikka uusitaan automatisoinnissa. Työnjohtaja Petrus Mäki metrovarikon testiraiteella, jolla testataan automaattimetron toimivuutta. Tulkki Ilona Jänne ja kouluttaja Simon Emmanuel opastavat HKL:n henkilökuntaa automaattioven saloihin. Asentaja Tomi Oksanen asentaa uusia akkuja asetinalitteisiin. noin 10—15 henkilötyövuotta. Automatisointiin kuuluu nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon, releasetinlaitteiden uusiminen tietokonepohjaiseksi ja automaattimetron järjestelmän rakentaminen. Automaattimetron rakennustyöt alkoivat viime helmikuussa metrovarikon asetinlaitteen sisälaitteiden kaappi- ja virransyöttö- ja asetinlaitteen ulkolaitteiden asennuksella. VR Track Oy:n sähkömiehet kaapeloivat raiteita, asentavat akkuja ja turvalaitteita ja automaattimetron ovia ja muuttavat vanhojen metrojunien automatiikkaa uuteen uskoon. Nykyisin käytössä olevien M100- ja M200-esisarjojen automatisointi on haasteellista, koska samaan aikaan muutostöiden kanssa tehdään suunnittelutyötä seu- Rautatieläinen 6 2010 raavia junia varten. Uusin junatyyppi M 300 on jo valmiiksi rakennettu automaattimetroksi. Lokakuussa oli työn alla ensimmäinen M100-tyypin metrojuna, mutta kaikki vanhat junat muutetaan automaattimetrolle sopiviksi. Junan muodonmuutos on näkymätön, vaikka ohuita johtoja vedetään kilometritolkulla. Käytettävä tekniikka kätkeytyy junan seinien ja kattojen taakse. Junaan asennetaan uutta ohjauselektroniikkaa ja tietokoneet, mutta vanha ohjauspöytä jätetään paikoilleen. Metroasemille uudet laituriovet Taamin vastuulla on monen muun asian lisäksi metroasemien laituriovien asennus. — Vuosaaren asema on laituriovien pilotti, ja ovien on määrä olla paikoillaan ja testikäytössä yhdellä laiturilla jo tänä vuonna. Muiden asemien muutostyöt ja oviasennukset jatkuvat asema kerrallaan. Kaikkien 35 laiturin ovet vaihdetaan vuoteen 2013 mennessä, Taam kertoo. Taamin mukaan metrovarikolla on edetty niin, että varikon asetinlaite on valmistunut ja testattu, mutta se ei ole vielä käytössä. Asetinlaitteita on metroradalla viisi: Hakaniemi, Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Metrovarikko. Yhteispeliä ja joustavuutta tarvitaan VR Trackin työnjohtaja Petrus Mäki vetää yhtä viisihenkistä ulkolaitteiden työnasennusryhmää. Hän kehuu, että ratapuolen hommissa saa tehdä monipuolista työtä ja 17 pitää hyvänä, että VR Track on lähtenyt metroon merta edemmäs kalaan. — Tämä projekti on todella tervetullut, varsinkin kun yhtiö on hävinnyt kilpailutuksia ja tiedetään yhtiön heikko työllisyystilanne. Eikä sen ole niin väliä, mitä se työ aina on, kunhan saa ottaa lapion käteen, Mäki vinkkaa. Hän kehuu työporukkaansa hyväksi ja joustavaksi. Joustoa todella tarvitaan. Työtehtävät ja -kohteet saattavat vaihdella päivittäin ja saman päivän aikanakin. Myös toimintatavat eroavat ja kielimuurikin voi tulla eteen. — Eihän se näin isossa projektissa kaikki aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan. Vaikka perustekniikka radalla on erilaista, niin myös toimintatavat ovat erilaisia. Rautateillä on virallisempaa, mutta myös hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi VR:llä on ollut käytössä EJT eli ennakoiva junaturvallisuus. Siinä paria viikkoa aikaisemmin ilmoitetaan valvonnalle, mitä ollaan tekemässä. Tällaista järjestelyä ei ollut metrolla, Mäki tietää. Vuorovälit lyhenevät Metron manuaaliohjaus poistuu, kun kaikki asetinlaitteet on asennettu ja kunnossa. Automaattimetron käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymävaihe, jolloin vielä kuskit ajavat metroa. Tavoitteena on, että metro kulkee automaatin ohjaamana vuoden 2014 alussa. Myös lähivuosina rakennettava Länsimetro kuuluu automatisoinnin piiriin. Ruoholahden ja Matinkylän välisellä uudella rataosuudella liikennöidään automaatin ajamana heti liikenteen alusta alkaen. Automaattijärjestelmä mahdollistaa liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein. Teksti ja kuvat Maarit Uusikumpu 18 VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä  VR:n kirjapaino Hyvinkäällä lopettaa toimintansa ensi vuoden alussa osana VR:n muutosohjelmaa ja hallinnon ytneuvotteluja. Tammikuussa hiljenevät kirjapainon koneet ja helmi-maaliskuussa ajetaan kirjapainon varasto alas. Kirjapaino on työllistänyt 10 työntekijää. Lopetuspäätöksen taustalla on muun muassa VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka on vähentänyt printtilippujen kysyntää. Painaja Helena Lehtonen on työskennellyt kirjapainossa 34 vuotta ja nähnyt läheltä kirjapainoalan muutoksen. — Kaikki on muuttunut sähköiseksi, myös lipunmyynti. Lippuja myydään yhä enemmän junassa ja netissä. Myös kirjapainon konekanta on vanhanaikaista ja rakennuskin, jossa kirjapaino toimii, on nähnyt parhaat päivänsä. Edessä olisi ollut mittava remontti. — Täällähän on havaittu jo monta vuotta sitten homettakin, mutta sille ei ole tehty mitään, ihmettelee Lehtonen. Lehtonen on pitänyt työstään ja työpaikastaan — Mielelläni olisi ollut 63 ikävuoteen asti, siis normaaliin eläkeikään asti. Vielä minulla ei ole tietoa omasta tulevaisuudestani. Eläkeputki taitaa olla edessä. Jos näin käy, niin ennenaikainen eläkkeelle jääminen pudottaa eläkkeen määrää, Lehtonen pohtii. Hän ihmettelee, että VR:llä on varaa uudistaa imagoa ja visuaalista ilmettään käyntikortteja myöten, mutta henkilökuntaa laitetaan pihalle. Lehtosen mukaan työntekijöiden keskiikä on korkea, ja heidän voi olla aika vaikea työllistyä uudelleen. VR tarjoaa kirjapainon työntekijöille uudelleensijoituksia, muutospoolia ja irtisanoutumispakettia. Marraskuun loppuun mennessä ainakin yhdelle kirjapainolaiselle oli lötynyt uusi työpaikka VR:n organisaatiosta. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 6 2010 Painaja Helena Lehtosen pitkä työura VR:n kirjapainossa katkeaa ensi vuoden alussa. Kirjapinon varasto tyhjennetään viimeistään maaliskuussa.  VR:n kirjapainossa on painettu myös VR:n julisteet. Järeä Heidelberg vm-1964 on vieläkin iskussa. Rautatieläinen 6 2010 19 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa Suomalaisia pidetään työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt ihmiset ovat alkaneet kapinoida: he leppoistavat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Joukkopako työstä on kuitenkin ristiriidassa ihmisten työhalujen kanssa.  — Suuri osa suomalaisista haluaa oikeasti jatkaa työssä nykyistä pitempään, väittää tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. — Mutta ilman työantajan vastaantuloa se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa siitä, mitä voi tehdä toisin. Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen eläkeikään asti, Ahola toteaa. Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat. Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. Sen tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken. Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi. — Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät. Myös työhyvinvointihankkeet maksavat nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti. Rajaton, ajaton työ Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire. — Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä, että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa miettiä työn lomassa, miten jokin homma kannattaa tehdä, Ahola miettii. Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. 20 — Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista vastaan, Ahola kertoo. Hän pitää suomalaisen työelämän ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään, joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä. — Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. Ei ole varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa, mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on ymmärretty se, että jousto, kehittäminen ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan. Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin tekee pitkän päivän. Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka Salon kiusaamistapaus. Suomalaiset ovat kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle. Rautatieläinen 6 2010 iossa, jossa t a a is n a g r O n paljon, a a t o n a is t ir a yös ne, jotk m t a v e il e ir o hteisöön. y ö y t t ä v ä jä Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kannustaa avoimuuteen työpaikoilla. — EU:n tasolla tehtiin eri maita vertaileva tutkimus, ja siinä Suomi oli kärjessä epäasiallisessa kohtelussa työpaikoilla. Sen sijaan stressiä ei koettu enempää kuin muissakaan EU-maissa. Tämä kertoisi siitä, että meillä on työelämässä myös voimavaroja tai hyviä asioita niiden huonojen rinnalla. Kokonaisuus ei siten ole sen huonompi kuin muillakaan. Ahola kiittelee työturvallisuuslakiamme, joka antaa keinoja puuttua epäkohtiin, myös kiusaamiseen. — Se on hyvä laki, ja sen mukaan työoloja tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää sellaiseksi, että työ ei aiheuta vaaraa terveydelle. Laissa on myös epäkohtien esiintuomisvelvoite vaikkapa epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla. Hän toivoo selkeitä pelisääntöjä, yhteisöllisyyttä ja avoimuuden kulttuuria työpaikoille. — Suomalaisessa työelämässä pitäisi lisätä puhumista asioista, ja aina voi miettiä asioita yhdessä uudella tavalla. Ehkä meillä on ollut vallalla enemmän yksin tekemisen kuin yhdessä tekemisen kulttuuri. Jokainen tekee hommansa itsekseen hammasta purren eikä valita. Rautatieläinen 6 2010 Ahola näkee yksintekemisen kulttuurin vaarana sen, että hälytysmerkkejä ei huomata ajoissa. Hän peräänkuuluttaa varhaisen työkyvyn mallia, jossa työpaikoilla on yhdessä sovitut hälytysmerkit ja käytännöt puheeksiotosta, joiden perusteella puututaan ja käynnistetään keskustelut ajoissa, jos työkyky on uhattuna. — Ikävistäkin asioista pitäisi olla selkeät ja avoimet pelisäännöt. Kenen on vastuu jaksamisesta muutostilanteissa? Rautatieläiset ovat olleet jo pitkään muutosten myllerrettävänä VR:n muutosohjelman vuoksi. Muutos kuluttaa voimia henkisesti ja fyysisesti ja erityisesti silloin, kun muutos tuo mukanaan lomautuksia ja irtisanomisia. Muutoksessakin Ahola nostaa kärkeen avoimuuden ja avoimen viestinnän ja sen, että työntekijät otetaan mukaan uuden luomiseen. — Epätietoisuus on pahinta. Vaikka irtisanominen on ikävää, niin sekään ei ole niin paha kuin epävarmuus. Jos tilanne on pitkään auki, se vasta kuluttaakin. On tärkeää, että työntekijälle kerrotaan mah- dollisimman pian, mitä muutos tarkoittaa omalla kohdalla. Tieto ja työpaikan tuki irtisanotuille auttavat rakentamaan tulevaa siis sitä, että mitä tämän jälkeen. Tarjotaan siis apua yllättävän aiheuttaman reaktion hallintaan ja kestämiseen, mutta myös uuden suunnitteluun. Nykyisin on paljon muutosturvapaketteja, ja ne voivat auttaa löytämään uuden suunnan. Ahola pitää tärkeänä, että työntekijöitä kuullaan ja huomioidaan heidän näkemyksensä mahdollisuuksien mukaan. Työterveyshuollon tulee tukea niin esimiehiä kuin työntekijöitäkin muutostilanteissa ja arjen uudelleen jäsentämisessä ja myös niitä, jotka saavat pitää työpaikkansa. — Organisaatioissa, joissa irtisanotaan paljon, oireilevat pitkään myös ne, jotka jäävät työyhteisöön. Yksi tekijä voi olla se, että heidän työtaakkansa kasvaa ja työnkuva voi olla levällään ja sekaisin. Osa voi kokea syyllisyyttä siitä, että he saavat jäädä ja muut joutuvat lähtemään. He voivat pelätä myös sitä, tuleeko minun vuoroni lähteä sitten seuraavassa irtisanomisaallossa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 21 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä  Työni on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä. Työympäristöni ja työyhteisöni tukevat työuraani. Työtä on ilo tehdä ja tulosta syntyy. Ajatteletko näin vai toisinpäin? Edellä on käytetty Työterveyslaitoksen määritelmää työhyvinvoinnin elementeistä, joihin Riitta Hyppänen viittaa äskettäin julkaistussa kirjassaan Työhyvinvointi johtaa tuloksiin. Hän toteaa, että työhyvinvointia syntyy, kun ihmiset kokevat aidosti, että on tehty oikeita valintoja ja päätöksiä ja että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti ja arvostavasti. Juhlapuheiden lisäksi tärkeitä ovat siis arjen kokemukset. Pääteltävissä on myös, että työhyvinvointi lisää tuloksellisuutta. Hyppäsen kirjoittamassa teoksessa esitellään lähes 40 yrityshanketta, joissa on saatu hyviä tuloksia aikaan. Luonnollisesti jokainen meistä on osaltaan vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Mitta voi kuitenkin tulla täyteen, kun työympäristö ja työtehtävät ovat liian kuormittavia, muutokset äkillisiä ja sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Hyvinvointihankkeita yhteistyönä Miten työnantaja huolehtii henkilöstöstään, joka joutuu muutostilanteissa koh- Suomalaisia usein ohjaillaan kielloilla. Toimisivatkohan porkkanat kieltoa paremmin? 22 taamaan muun muassa epävarmuutta, irtisanomisia, uusia työtehtäviä, työympäristöjä, esimiehiä ja työtovereita? Ylilääkäri Otso Ervasti toteaa, että VR:llä hyvinvointihankkeet ja yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa korostavat hyvinvoinnin tukemista nimenomaan muutosohjelman aikana. — VR:llä hyvinvointityöhön on ohjattu aikaisempaa enemmän sekä taloudellisia että henkilöresursseja; HR-yksikössä hyvinvointityötä tulevat ensi vuoden alusta tekemään hyvinvointipäällikkö, valtakunnallinen työkykykoordinaattori ja liikuntapäällikkö. — Nykytilanteessa hyvinvointitoiminta on aikaisempaa suunnitelmallisempaa. Myös työkykyohjelma on uudistettu vastaamaan nykyorganisaation ja muutosohjelman tilannetta. Ohjausryhmässä ei järjestöedustajia VR ja Varma ovat sopineet työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina 2010—2014. — Sopimuksen mukaan Varma tukee VR:n hyvinvointihankkeita vuosittain tehtävän hankesuunnitelman perusteella, Ervasti kertoo. — VR:lle on perustettu hyvinvoinnin ohjausryhmä näitä hankesuunnitelmia käsittelemään. Hankkeet nousevat yksiköiden ja henkilöstön tarpeista. Ervastin mukaan henkilöstöjärjestöjen kanssa on ideoitu hankkeita, ja työsuojelutoimikunnille ja henkilöstöjärjestöjen edustajille on tehty kysely. Hyvinvoinnin ohjausryhmään kuuluvat VR:n henkilöstöjohtaja, HR-kehityspäällikkö, työkykypäällikkö, ylilääkäri ja Varman työhyvinvointipalvelujen johtaja. Tähän hyvinvoinnin ohjausryhmään ei järjestöedustajia otettu mukaan. VR tiedotti viime vuodenvaihteessa eläkevakuuttamisen siirtämisestä Varmalle ja ilmoitti työkykyä ylläpitävään toimintaan VR:lle perustettavasta työnantajan, henkilöstön ja vakuutusyhtiön yhteisestä neuvottelukunnasta. Viime keväänä osapuolet sopivat, että ideoita hyvinvointityöhön kerätään työsuojelutoimikunnille tehtävällä kyselyllä. Noin 60 % toimikunnista vastasi kyselyyn. Marraskuussa käytiin läpi työntekijöiden edustajien kanssa kyselyn tuloksia ja tämän vuoden toimintaa. Henkilöstöjärjestöt on tarkoitus pyytää uudelleen koolle keskustelemaan vuoden 2011 hankesuunnitelmista ja työstämään sitä. Tulossa työhyvinvointikysely lipunmyyjille Ensi vuoden alusta hyvinvointipäällikkönä aloittava Liisa Ilvesmäki kertoo, että tänä vuonna tukea on käytetty konsernin muutoksessa olevien työyhteisöjen tukeen, esimiesvalmennukseen ja -koulutukseen. — Esimiehiä on esimerkiksi valmennettu entistä paremmin tukemaan henkilöstöä muutoksissa. Tukea hyödynnettiin myös henkilöstötutkimuksen käsittelyssä ja erityisesti haasteellisten työyhteisöjen tulosten käsittelyssä. — Matkustajaliikenteen konduktööreille sekä Kunnossapidon Tampereen varikolla tehtiin laajat työhyvinvointikyselyt. Suunnitelmissa on ensi vuonna tehdä vastaava kysely lipunmyyntihenkilöstölle, Ilvesmäki sanoo. Hän mainitsee myös, että erilaisia hyvinvointihankkeita on tuettu yksiköiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti: — Marraskuun kuntokuukausi mahdollisti uimahallien maksuttoman käytön kaikille konsernin työntekijöille. Uhkatilannekoulutus järjestettiin kaukoliikenteen konduktööreille. Multimediatietoiskuja hyvinvoinnista Ervasti kertoo, että vuoden 2011 hankesuunnitelman tekeminen on kesken. Rautatieläinen 6 2010 Osa-aikaeläkkeelle vai kokoaikatyössä tappiin asti? Myös ihmisten kunto ja hyvinvointi paranevat, jos niistä pidetään huolta. — Sitä työstetään hyvinvointipäällikkö Liisa Ilvesmäen ja työkykykoordinaattori Reijo Miettisen johdolla. Ensi vuonna hyvinvointihankkeiden painopiste on painonhallinta ja liikunta, koska ylipaino on merkittävä yksilön hyvinvointia ja työkykyä rapauttava tekijä, Ervasti sanoo. Ilvesmäki kertoo, että myös työkykyohjelma on päivitetty ja ensi vuonna esimiesten kouluttaminen kuuluu tämän toiminnan piiriin. Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen toteaa, että VR:llä vuoden 2011 ensimmäinen työturvallisuusteema on Hyvinvointi muutostilanteessa. — Se sisältää tietoa ihmisen käyttäytymisestä muutostilanteessa ja vinkkejä niin esimiehelle kuin työntekijälle, miten huolehtia omasta hyvinvoinnista. — Aiheeseen liittyy myös Verstaalla olevia multimediatietoiskuja, kuten uni ja vireys, ravinto ja liikunta. Teemaa on tarkoitus käydä läpi työpaikoilla pidettävissä työturvallisuustuokioissa, Koskinen mainitsee. Työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat tasapainoon VR:n muutosohjelman eräänä tavoitteena on varmistaa konsernin kilpailukyky. Riitta Hyppänen perää kirjassaan uusia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia strategioita kestävän kehityksen pohjalta. Rautatieläinen 6 2010 Hyppäsen mukaan organisaatio itsessään ei luo uutta, vaan uusiutuminen lähtee meistä ihmisistä. — Koska yrityksen tuloksen ja työhyvinvoinnin välillä on osoitettu olevan positiivinen yhteys, pitäisi asioiden siis olla oikealla tolalla myös kilpailukyvyn suhteen. Arkipäivän kokemus osoittaa aivan muuta. Monet uupuvat työssä. — Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi syntyy yksilöllisten tekijöiden ja työolotekijöiden välisen tasapainon kautta. Jos työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat pitkään epätasapainossa, työhyvinvointi on vaaravyöhykkeellä, Hyppänen kirjoittaa. Hän toteaa kirjansa esipuheessa, että johtaminen ja sen perusoletukset ohjaavat pitkälti työyhteisöjä ja lopulta hyvinvointiakin. — Hyvä suoritus saa voimansa työyhteisössä tekemällä oppimisesta, johtajan psykologisesta älykkyydestä sekä henkilöstön että johtajan fyysisestä hyvinvoinnista, toisin sanoen stressin hallinnasta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. — Tärkeää on näiden kolmen tekijän yhdistäminen niin, että ne liittyvät organisaatiokulttuuriin.  Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen voi olla monella ratkaisu siihen, että jaksaa työelämässä varsinaiseen vanhuuseläkeikään asti tai jopa pidempään. Miten VR:llä suhtaudutaan osa-aikaeläkemahdollisuuteen? — VR:llä on paljon kokemuksia osa-aikaeläkkeistä ja voittopuolisesti kokemukset ovat positiivisia, henkilöstöjohtaja Timo Koskinen toteaa. — On kuitenkin muistettava, että osaaikaeläkejärjestelyn edellytyksenä on aina se, että työnantajalla on tarkoituksenmukaisella tavalla tarjolla osa-aikaista työtä. — Yleinen väärinymmärrys onkin, että osa-aikatyö olisi jokaisen osa-aikaeläkettä harkitsevan oikeus. Kannattaa käynnistää keskustelut työnantajan kanssa hyvissä ajoin heti, kun suunnitelmia osa-aikaeläkkeen osalta syntyy, Koskinen korostaa. Varmasti VR:ltäkin löytyy työntekijöitä, jotka kokevat työnsä mielekkääksi. Jotkut saattavat haluta jatkaa työssään vaikkapa 68-vuotiaaksi asti. Onnistuuko se? — VR kohtelee kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti. Työsopimuslain eroamisikää koskevan määräyksen mukaan työntekijän työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun työntekijä täyttää 68 vuotta, jos työntekijä ja työnantaja eivät sovi työsuhteen jatkamisesta, Koskinen vastaa. Teksti: Soile Olmari Kuvat: VR Group ja Soile Olmari Lähde: Riitta Hyppänen: Työhyvinvointi johtaa tuloksiin. Talentum 2010. Kokemukset osa-aikaeläkkeen käytöstä ovat olleet voittopuolisesti positiivisia, kertoo henkilöstöjohtaja Timo Koskinen. 23 Edunvalvonta Kokonaisuudessaan odotimme organisaatiota koskevissa yt-neuvotteluissa huomattavasti kovempia toimia. Varsinaiseen niin sanottuun päällikkötasoon ei juurikaan puututtu. Syksyn yt-kuulumisia K oko syksy on lomien jälkeen käyty yt-neuvotteluja VR Konsernin kaikissa yhtiöissä. Tässä kirjoituksessa otan kantaa palkkaliite 3:n piirissä olevien työntekijöiden osalta Corenet Oy:n ja VR Track Oy:n jo päättyneisiin neuvotteluihin. Corenetin osalta yt-neuvottelut päättyivät 8. marraskuuta ja työtehtävien lakkauttaminen koski Rautatieläisten Liiton 11 jäsentä. Neuvottelujen aikana tiedon saanti työnantajalta oli ajoittain vaikeaa ja kokonaiskuvan muodostaminen siksi hankalaa. Käytännössä vain kahdessa viimeisessä kokouksessa jotain konkretiaa asioiden suhteen tuli esille. Missään vaiheessa ei esimerkiksi lakkautettavien tehtävien sijoittumispaikkakuntia ilmoitettu, kuten ei myöskään neuvottelijoille annettu nimilistaa neuvottelujen päätyttyä. Kysyimme myös useaan kertaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää, mutta työnantajataho vastasi siihen, etteivät he tiedä kyseistä lukumäärää. Nyt kuitenkin kun tehtäviä lakkautetaan, on irtisanomislaput annettu juuri heille. Eli nimilista oli ilmeisesti jo varhaisessa vaiheessa selvillä ja niihin ei haluttu muutoksia. Olisi tuon asian voinut fiksumminkin hoitaa, eli katsoa työkyky uudestaan. Jos muutoksia olisi tarvittavalta osin tullut, olisi asia voitu hoitaa esityksenä eläkejärjestelyihin siirtymisestä. Sitähän ei tiedetä, miten eläkekäsittelyssä olisi käynyt, mutta olisi ainakin yritetty hoitaa asiaa pehmeämmin. Jonkin asteinen ennakkomerkki mahdollisesta irtisanomisesta olisi myös saatu, jos työkyvyssä ei olisi tapahtunut muutoksia. Nyt asia hoidettiin siten, 24 että välittömästi neuvotteluiden päättymisen jälkeen puhelimitse ilmoitettiin irtisanomisesta ja tämä tuli työntekijöille suoraan puskasta. Neuvottelujen aikana myös Corenet Oy:n toimitusjohtaja vaihtui lyhyellä varoitusajalla, mutta näistä neuvotteluista ei meillä ole tietoa. En tiedä, oliko kyseessä näytön paikka, jossa välitettiin tietoa siitä, että irtisanomiset koskevat koko henkilökuntaa vai mistä syystä vaihto tehtiin. VR Track:n organisaatiota koskevat niin sanottua 1-tason yt-neuvottelut on myös saatu päätökseen 17. marraskuuta. Nämä koskivat lähinnä toimihenkilöitä, mutta viimevaiheessa yllätyksenä tuli myös Rautatieläisten Liiton jäseniin kohdistuvat toimenpiteet. Alun perin nämä neuvottelut kokouskutsua myöten koskivat ainoastaan toimihenkilöitä ja meiltä oli edustus ns. kuuntelemassa, mitä siellä tehdään. Organisaatiouudistuksen osalta vähentämistoimet koskevat noin 60 henkilöä, joista noin 10 vähennetään luonnollista tietä eläkkeelle siirtymisinä ja 13 henkilöä siirtyy taloushallintoon. Pooliin siirtyvät 40 työntekijää jakautuvat järjestöittäin seuraavasti: VR Akava 7, RTL 4, RVL 18 ja Rautatieläisten Liitto 11 henkilöä. Meidän kohdaltamme irtisanomiset kohdistuvat varasto- ja suunnittelun liiketoiminnan yksiköihin. Olemme pyytäneet työnantajalta nimilistaa näistä edunvalvontamme piirissä olevista työntekijöistä, mutta emme ole sitä saaneet. Kokouspöytäkirjoissa on maininta, että jos materiaalit-liiketoiminnoissa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat henkilöstövaikutuksia, käynnistetään tältä osin asianmukaiset yhteis- toimintaneuvottelut. Kuitenkin materiaalipalveluissa on pidetty jo aikaisemmin ytneuvottelut, joiden tuloksena 4 henkilöä siirretään nyt taloushallintoon. Meitä koskevien henkilöiden osalta näissä yt-neuvotteluissa olisi pitänyt ratkaista myös henkilöstökysymykset. Näitä neuvotteluja ei ole kuitenkaan käyty ja irtisanomisilmoitusten jako on jo aloitettu. Asian selvittely ja yt-menettelyn oikeellisuuden tutkiminen on parhaillaan käynnissä. Kokonaisuudessaan odotimme organisaatiota koskevissa yt-neuvotteluissa huomattavasti kovempia toimia. Varsinaiseen niin sanottuun päällikkötasoon ei juurikaan puututtu. Aikoinaan laskettiin valvontajänteeksi 1 pomo / 2,7 työntekijää. Normaalissa yritystoiminnassa tuo työntekijöiden pilkku on poissa ja valvontajänne sen mukainen. Organisaatiouudistusta perusteltiin nimenomaan kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta ei tämä nyt siltä näytä. Toisaalta meille on vakuutettu, että meneillään olevassa 2-tason yt-neuvotteluissa ovat mukana myös jo nimetyt pomotkin. Eli, jos töitä ei ole, voivat lomautukset koskea myös heitä. Irtisanomisia heidän kohdallaan tuskin on tulossa tai sitten pomojen väliset suhteet joutuvat kovalle koetukselle, sillä päällikkö on kullakin tasolla saanut valita alaisensa. Vanhat sanonnat ”ei korppi korpin silmää noki” ja kysymys ”tarvitseeko yksi kana kymmenen kukkoa muniakseen munan?” pitävät edelleen paikkansa. Kyösti Matikainen työehtosihteeri Rautatieläinen 6 2010 Jesse junamyyjä – lähiliikenteen veikeä vahvistus  Jesse Piiroinen on entinen Etelä-Saimaan nuorten sivujen kolumnisti ja Hesburgerin hampurilaistyöntekijä Pasilan asemalta, nykyinen valtiotieteiden ylioppilas ja junamyyjä. Yliopisto-opintonsa hän rahoittaa 50 tunnilla junatyötä per kolmen viikon jakso. — Tähän mennessä tämä työ on tuntunut valtavalta lottovoitolta. Palkkaus on opiskelijan näkökulmasta enemmän kuin ruhtinaallinen ja työpäivät loppujen lopuksi melko letkeitä verrattuna ravintola- tai kauppa-alan arkeen. Lisäksi ala on kiinnostanut minua suunnattomasti pikkupojasta pitäen, joten jollakin tapaa tämä on ollut yhden haaveen täyttymys päästä näkemään rautatieläisyys sisältä päin. Junamyyjän koulutus oli tiivis ja lyhyt, mutta Jessen mukaan teoriaosuus oli kuitenkin perusteellinen ja kertaukseenkin jäi aikaa. Harjoittelua junissa hän sen sijaan pidentäisi. — Lipunmyynnin suhteen ei ongelmia koulutuksen jälkeen juuri ollut, mutta junassa työskentelyyn liittyy niin paljon muutakin. Monia esimerkiksi tekniikkaan liittyviä asioita olisi ollut hyvä tietää etukäteen, vaikkeivät ne varsinaisesti toimenkuvaamme kuulukaan. Jesse Piiroinen tähtää urallaan korkealle, valtiotieteilijäksi kansainväliseen ja haastavaan ilmapiiriin, muttei pidä poissuljettuna ajatusta, että työskentelisi tulevaisuudessa yliopistokoulutustaan vastaavassa ammatissa VR:llä. Konnariina Jesse Piiroinen viihtyy VR:n rennossa työilmapiirissä. Kilvitys sujuu lennossa. Hyvä työkaveri — Hyvä työkaveri paitsi hoitaa omat hommansa tunnollisesti myös auttaa, tukee ja neuvoo kaveriaan tarpeen tullen. Hyvä työkaveri on kiinnostunut kollegansa asioista, eikä hänen kanssaan ole vaivaannuttavaa työskennellä. Tällaisia juuri konduktöörit pääosin ovatkin, kertoo Jesse. Junahenkilökunnan esimies nykyinen henkilöstökoordinaattori Pertti Siltakoski on Jessen mukaan helposti lähestyttävä persoona, ja hän toivoo uudelta joulukuussa aloittaneelta pomolta samanlaisia ominaisuuksia. Myös avoimuutta, avarakatseisuutta ja huumoria hän pitää tärkeinä piirteinä esimiehessä. Rautatieläinen 6 2010 25 Radanvarrelta Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Quo vadis…VR Track?  Hyvä ja armollinen henkilöstöpolitiikka on koetuksella, kun VR Track Oy pyrkii yhtäaikaisesti hoitamaan sekä henkilökunnan vähentämiset, liiketoiminnan supistamiset ja määrärahojen karsimiset. Kun tähän lisätään vielä organisaatiouudistus, vaikuttaa tämä olevan liian laaja paketti hoidettavaksi mallikkaasti ja tasapuolisesti. Yt-neuvotteluissa meille rataduunareille on varattu tässä vaiheessa (29.11) vain huonoja vaihtoehtoja kuten lomautukset ja irtisanomiset, mutta rakennemuutoksen piiriin kuuluville on varattu pehmeämmät lääkkeet kuten pooli- ja eläkejärjestelyt. Tasavertaisen kohtelun periaate ei toteudu henkilöstöpolitiikassa. Useilla VR:n työntekijöillä on pitkät ja lojaalit työsuhteet VR:ään. Työntekijöille on ajan mittaan kertynyt laaja-alaista erikoisosaamista sekä runsaasti hiljaista tieto-taitoa ja positiivista työn tekemisen tahtotilaa. Lojaalit ja osaavat työntekijät ansaitsevat kunniallisen ja arvokkaan irtautumisen työelämästä. Ei mitään arktista ulosheittoa toivottomuuteen ja kaamokseen. Ihmisten henkistä jaksamista pitää edistää niiden kohdalla, jotka jäävät työelämään lisääntyvän työkuormituksen kanssa sekä ennen kaikkea ulkoistettavien osalta. VR Trackin työntekijöiden keski-ikä on korkea, ja olen huolissani etenkin 48–57 -vuotiaista työntekijöistä, joiden työllistyminen uudestaan työelämään voi olla ikärasismin sekä yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi hyvin vaikeaa. Ongelmana on myös se, että he ovat vielä sopeuttamistoimien ulkopuolella. Liikenneviraston haluama nopea kilpailutussykli (viiden vuoden välein) taitaa palvella vain sitä, että työn tekemisen 26 hinta on saatu alas. Varjopuoli on, ettei halvalla saa hyvää eikä laadukasta palvelua. Nykymenolla laatu sekä ennen kaikkea turvallisuus vaarantuvat. Ajaudutaan 90-luvun alun Englannin malliin, jossa radat ja tekniikka rapautuivat ja onnettomuudet lisääntyivät. Jos kuitenkin kilpailua halutaan, pitäisi sen toistua 10–20 vuoden välein. Pitkä kilpailutusjakso edistäisi sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä radanpitoon. Me ”rataja toppajullit” olemme tottuneet tekemään työmme tunnollisesti, ylilaadullisesti ja sitoutuneesti. Isännöintitoimesta on tullut viestiä, että uusilta toimijoilta usein puuttuu yksi tärkeimmistä työn tekemisen elementeistä, nimittäin ammattiylpeys suhteessa työhön, laatuun ja turvallisuuteen. Tämä johtunee muun muassa lyhyemmistä rautatiekulttuurikokemuksista niin yritys- kuin henkilökohtaisellakin tasolla. On vaikea uskoa VR Trackin menestymiseen kilpailussa jatkossa, koska sen keskijohdon osuus on jäänyt raskaaksi verrattuna pääkilpailijoihin. Esimiesten osuus saattaa jopa kasvaa jäljelle jäävään työntekijämäärään nähden tulevaisuudessa. Lisäksi VR Trackilta on lähtenyt kohtalainen määrä ammattitaitoista väkeä ja tieto-taitoa kilpaileville yrityksille muun muassa huonojen alueellisten johtamiskäytäntöjen vuoksi. Alueellisesti vetäjät ovat osin samat, joiden laskennalliset toimet johtivat häviämiseen kunnossapidon liiketoiminnassa ja että nyt ollaan yt-menettelyn tiellä. Liike-elämässä päällikkötasolle herkästi jaetaan bonuksia ja palkkioita, mutta harvoin kuitenkaan sanktioita huonosta työstä. Missä luuraa vastuunkanto liiketoiminnasta, sillä poliittinen vastuunkanto ei riitä? Jälkipyykkiä pestessä kärsiväksi osapuoleksi näyttävät jäävän ratajätkät, joilla ei ole osaa eikä arpaa nykyiseen huonoon markkinatilanteeseen eikä rautatiehistoriamme murrosvaiheeseen. Kaikesta huolimatta kaikille joulumieltä toivottaen! Pertti Varpenius aluepääluottamusmies, Kouvola Rautatieläinen 6 2010 Jokainen harrastus on jutun arvoinen  Rautatieläisen toimitus on kiinnostunut tekemään juttusarjaa Rautatieläisten Liiton jäsenten vapaa-ajan harrastuksista. Harrastuksesi ei tarvitse olla elämää suurempi asia. Pääasia, että harrastus on itsellesi tärkeä. Juttuaiheeksi kelpaa niin juoksu, runoilu, saappaanheitto, keräily kuin mongolialainen kurkkulaulukin. Ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse Maarit Uusikumpu p. 041 548 1320. Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan (31.12.2010 asti VR Vakuutuskassa Turva) ylimääräinen kassankokous Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan ylimääräinen kassankokous pidetään lauantaina 8.1.2011 klo 12.00 Sokos Hotel Vantaan kokoustiloissa Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Kokouksessa käsitellään: — fuusiosopimuksen mukaiset henkilövalinnat: hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet — tilintarkastajien valinta — muut kokouskutsussa mainitut asiat Osallistumisoikeus määräytyy Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan sääntöjen 38 §:n mukaisesti. Helsingissä 17.11.2010 VR Vakuutuskassa Turvan hallitus Rautatieläisten Vakuutuskassan hallitus Rautatieläinen 6 2010 27 Vapaa-aika LÄHDE MUKAAN m/s Baltic Princess -laivalle jäsenristeilylle 9.–10.4.2011 Aikataulu lähtö la 9.4. klo 18.30 Helsingistä kohti Tallinnaa (maissaoloaika 8.30–12.30) paluu su 10.4. klo 16.30 Helsinkiin. Ohjelmaa – Tähtiesiintyjänä: Eini – Bilebändi Sputnik – Housebändi – Risteilyllä kuulet uusimmat uutiset raideliikenne- ja liittomaailmasta. – Voit vierailla erilaisissa työelämäpajoissa, joissa voit kysellä ja keskustella. – Erilaisia kilpailuja ja visailuja, esimerkiksi Texas Hold´emin mestaruus ja karaoketähti -kilpailu. – Laivan ravintolat palvelevat yömyöhään, tanssia orkestereiden tahdissa. – Yhteistyökumppanit esittäytyvät. – Osastot pitävät omia jäsentapaamisiaan. Hyttihinnat A2-hytti 110,00 € B2-hytti 80,00 € A4-hytti 150,00 € B4-hytti 110,00 € Hyttivaraukset ja maksut Osasto varaa hytit, markkinoi ne jäsenilleen, ottaa vastaan ilmoittautumiset ja maksut. Liitto ei ota vastaan varauksia suoraan jäseniltä. Ateriapaketti 39,00 € sisältää aamiaisen ja buffet-illallisen, jossa ruokajuomina viini, olut, virvoitusjuomat Leirit 2011 Rautatieläisten Liiton Hiihto- ja ruskaleirit Pyhätunturilla  Hiihtoja ruskaleiri on tarkoitettu ensisijaisesti työelämässä oleville liiton jäsenille. Tavoitteena on jäsenten henkisen ja fyysisen kunnon kohentaminen. Leireillä on mahdollisuus osallistua ohjattuun retkeily- ja virkistystoimintaan. Voit halutessasi osallistua hyvässä seurassa leppoisille hiihto- ja vaellusretkille. Vaihtoehtoisesti voit oman tahtisi ja kuntosi mukaan liikkua hyvin opastetuilla laduilla ja poluilla tai lasketella mainioilla Pyhän rinteillä. Hiihto- ja ruskaleiri pidetään Pyhän Astelissa Pelkosenniemellä (www.pyhanasteli.fi). Hiihtoleiri 19.—26.3.2011 haku viim. 31.1. Ruskaleiri 3.—10.9.2011 haku viim. 31.5. Mitä maksaa? • • Varaa paikkasi mahdollisimman nopeasti, jotta osastosi varaa riittävästi hyttejä risteilylle. www.rautl.fi 28 • kaikilta peritään 10 euron ilmoittautumismaksu puolisot ja aikaisemmin leirille osallistunut jäsen: osanottomaksu 350 euroa ensikertalainen liiton jäsen: maksuton Leirille hakeminen ja lisätietoja Hiihto- ja ruskaleirille haetaan leirihakemuksella, joita saa liiton toimistosta ja liiton verkkosivuilta, www.rautl.fi. Hakemus lähetetään osoitteeseen: Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Raija Vuori-Lehkonen antaa lisätietoja tiistai —torstai, p. 040 503 9975, s-posti: [email protected]. Rautatieläinen 6 2010 Osastot toimivat Osasto 72 muistorahastotoimikunta  Rautatieläisten Liiton osaston 72 muistorahaston TEATTERI-ILTAA vietetään Kouvolan teatterissa 28. tammikuuta 2011. Eläkeläisjuhla alkaa klo 18. Juhlassa luovutetaan muistolahjat eläkkeelle vuoden 2010 aikana jääneille ja 2011 alkuvuonna jääville osastomme jäsenille. Teatterinäytelmä ”Kolmas” alkaa klo 19. Kolme sukupolvea yhdistävän nykydraaman väliajalla on kahvitarjoilu. Luottamusmiehet myyvät 5 euron lippuja 15.12. alkaen ma, ti, to, pe klo 9—15 junatoimistossa ja henkilöasemalla ti klo 9—15. Lippuja on rajoitettu määrä. Teatteriterveisin Rautatieläisten Liiton joulukorttirahat Suomeen vähävaraisille lapsiperheille  Rautatieläisten Liitto lahjoitti tänä vuonna joulukorttirahat Hyvä Joulumieli -keräykseen. Keräyksen tavoitteena on hankkia 15 000 lahjakorttia, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulun alla. 70 euron arvoiset lahjakortit on tarkoitettu tuomaan hyvää joulumieltä. Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Muistorahastotoimikunta Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan Vuokatin upeista talvimaisemista ja harrasteista! Osasto 89 Automiehet HOTELLIMATKALLE TALLINNAAN lähdetään lauantaina 22.1. klo 10.30 Länsisatamasta, jossa kokoontuminen klo 9.30. Laiva saapuu Tallinnaan klo 12.30 ja lähtee takaisin sunnuntaina 23.1. klo 14.00 D-terminaalista, jossa kokoontuminen klo 13.30. Helsingissä olemme klo 16.00. Yöpyminen Tallinnassa hotellissa Spa Conference. Matkoja on rajoitetusti. Jäseniltä matka on maksuton ja avecilta 93 euroa. Hintaan sisältyy yöpyminen hotelli Spa Conferencessa, aamiainen ja allasosaston käyttö. Sitovat ilmoittautumiset Markku Massiselle, p. 050 430 0913 ja avecin maksu tilille: 101130-898998 viimeistään 27.12.2010. Passi ja uikkarit mukaan! Rautatieläinen 6 2010 Käy kokeilemassa lumikenkiä, sauvakävelyä, hiihtoa tai nauti kylpylän lämmöstä… SydäntalvenPAKETTI 45,90 €/henkilö/vrk Hinta sisältää majoituksen Säätiön tuella tilavassa, saunallisessa loma-asunnossa, aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä, kuntosalin vapaan käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja harrastevälineet päiväksi: maastohiihtosuksisetin (ei voitelupalvelua), kävelysauvat tai lumikengät. Lisämaksu yhdenhengen huoneesta 8,40 €/vrk. HOTELLI VUOKATINHOVI Tarjous on voimassa 9.1.–19.2.2011 ja koskee vain uusia varauksia. Puh. 020 1555 850 [email protected] Varaukset viitteellä: ”VRSydäntalvi2011” Vuokatinhovintie 15 88610 VUOKATTI www.vuokatinhovi.fi Muistathan Ylläsrau dun ja Hiekkahovin palvelut! 29 NRO 6 2010 Ristikon voittajat osaksi JHL:ää Rautatieläiset  Rautatieläisen numerossa 5/10 olleen ristikon arvonnassa onni suosi Pauli Martikkaa Lahdesta ja Raimo Repoa Mynämäeltä. Onnittelumme voittajille. RAUTATIELÄISEN ILMESTYMINEN 2011 KIITOKSET  Kiitos muistamisesta jäädessämme pitkälle lomalle. Jussit Kempeleestä Varikon ja vaunukorjaamon henkilökunta, Oulu  Lämmin kiitos merkkipäiväni muistamisesta Rautatieläisten Liitolle ja osastolle 25. Numero 1 ilmestyy 18.2. aineisto toimitukseen 31.1. Veikko Paakkanen Numero 2 ilmestyy 8.4. aineisto toimitukseen 21.3.  Kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle asemavalvomosta 17.10.2010. Numero 3 ilmestyy 17.6. aineisto toimitukseen 27.5. Rainer ”Höljäkkä” Pennanen  Kiitos työkavereille muistamisesta jäädessäni työkyvyttömyyseläkkeelle 1.12.2010. Vesa Säily, Ylivieska RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Järjestösihteeri Visa Tammi Hakaniemenranta 1, PL 205 040 5796 309 00531 HELSINKI Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941 041 5481 320 sähköposti: [email protected] Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen kotisivut: www.rautl.fi 040 5039 975 Puheenjohtaja Vesa Mauriala ILMAILU- JA 040 5309 702 RAUTATIEKULJETUSALAN Taloussihteeri Maija Auvinen TYÖTTÖMYYSKASSA 040 1613 085 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. Lakimies Jari Kiviharju 00100 HELSINKI 040 7367 938 faksi: (09) 4785 7209 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen sähköposti: [email protected] 040 5748 529 kotisivut: www.irkatk.fi Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen 040 1648 111 Kassanhoitaja Paula Seppälä Työehtosihteeri Hannu Mattila (09) 4785 7200 040 5823 631 Kassanhoitaja Sari Meling Hallintosihteeri Minna Palkia (09) 4785 7202 0400 455 624 Kassanhoitaja Mirva Tuomi Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö (09) 4785 7203 040 5785 916 Kassanjohtaja Kari Kallio (09) 4785 7201 30 KUOLLEET — 27.4.2010 osaston 97 jäsen Pentti Salo 77-vuotiaana, Kausala — 8.10.2010 osaston 90 jäsen Aaro Kaatonen 82-vuotiaana, Rauma — 14.10.2010 osaston 201 jäsen Pertti Lempiäinen 75-vuotiaana, Turku — 23.10.2010 osaston 72 jäsen Kalle Oinonen 85-vuotiaana, Kouvola — 27.10.2010 osaston 97 jäsen Markku Aspela 59-vuotiaana, Taavetti — 4.11.2010 osaston 138 jäsen Heikki Märsylä 68-vuotiaana, Kokkola — 8.11.2010 osaston 66 jäsen Eino Viinikainen 62-vuotiaana, Pieksämäki — 12.11.2010 osaston 51 jäsen Yrjö Leino 84-vuotiaana, Toijala — 15.11.2010 osaston 60 jäsen Antti Mäkinen 84-vuotiaana, Toijala — 26.11.2010 osaston 19 jäsen Seppo Lumme 55-vuotiaana, Tampere — 30.11.2010 osaston 64 jäsen Martti Viita 92-vuotiaana, Heinola Rautatieläinen 6 2010 Vie kunto remonttiin  KUNTOREMONTTILOMAT on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille. Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu viiden vrk:n kuntoremonttilomasta (tuki 350 € ja kahden vrk:n seuranta- eli treffijaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista. LOMAKOHDE: Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti LOMAN AJANKOHTA: 26.6.—1.7.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 105 € (455 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY: 15.5.2011 LOMAKOHDE: Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä LOMAN AJANKOHTA: 15.—20.5.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 179 € (529 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY: 1.4.2011 LOMAKOHDE: Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio LOMAN AJANKOHTA: 21.—26.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 149 € (499 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY: 15.6.2011 LOMAKOHDE: HC Saariselkä, Saariselkä LOMAN AJANKOHTA: 14.—19.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 148 € (498 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY: 15.6.2011 Perhe liikkumaan  PERHEKUNTOLOMA on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille. Aikuisten lomatuki on 330 € ja 6—16-vuotiaiden 165 €, jotka edellyttävät osallistumista ohjattuun ohjelmaan. LOMAKOHDE: Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä LOMAN AJANKOHTA: 7.—12.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 110 € (440 €)/aikuinen; 25 €(190 €)/6–16 v. HAKUAIKA PÄÄTTYY: 15.6.2011 HAKEMINEN  Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kuukauden aika ei täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun omavastuuosuuden. Lomaviikoille haetaan täyttämällä SAL-lomatukihakemus. Hakemuslomakkeen saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta ja SAL:n sivuilta www.sal-lomat.net. Hakemus lähetetään: Rautatieläisten Liitto / lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI. LISÄTIETOJA ANTAA TIISTAI–TORSTAI  Rautatieläisten Liitto ry, Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975, [email protected]. Rautatieläinen 6 2010 31  Ratkaisut 31.1.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi. 32 Rautatieläinen 6 2010