Edunvalvonta vahvistuu yhteisjärjestössä
1 Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL nro 1 | 2011 Edunvalvonta vahvistuu yhteisjärjestössä s. 6 Euroopan ensimmäinen allianssiurakka raiteille s. 4 Lomautukset muuttuivat irtisanomisiksi s. 10 2 Pääkirjoitus Venttiili, kuudestilaukeava jutunmetsästäjä Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320 ■ Kädessäsi on upouusi raideammattilaisten julkaisu Venttiili, joka on osa rautatieläisten fuusioitumista Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon. Vaikka se on sivumäärältään vanhaa Rautatieläinen-lehteä suppeampi, ei sisältö ole sitä kevyempää. Venttiilissä painotetaan Rautatieläisen tapaan ammatillisuutta, edunvalvontaa ja yhteisöllisyyttä. Se myös ilmestyy yhtä tiuhaan kuin Rautatieläinen eli on vuodessa kuudestilaukeava jutunmetsästäjä. Minulta on kysytty, miten julkaisun nimeksi valikoitui Venttiili. Raidealan julkaisun nimen haluttiin yhdistävän raideliikennettä yli raideleveyksien. Vahvoilla olivat nimet Rata, Raiteilla ja Kiskoilla. Rata hylättiin, koska se on liian lähellä VR Trackin edeltäjää VR Rataa. Raiteilla ja Kiskoilla taas diskattiin siksi, että ne ovat taivutettuja muotoja. Nimensä, väriensä, muotonsa ja tyylinsä puolesta Venttiili sopii hyvin JHL:n lehtiperheeseen, johon ennestään kuuluvat Motiivi ja Aktiivi. Venttiilejä löytyy niin metrojen, raitiovaunujen kuin rautateillä pyyhältävien junienkin uumenista. Venttiilejä on monenlaisia kuten hätäsulkuventtiilit, takaisiniskuventtiilit, varoventtiilit ja säätöventtiilit. Venttiilit sisältävät myös vertauskuvallista merkitystä ja ovat vuorovaikutteisia. Niillä ohjataan virtauksia sisään ja ulos, ja ne purkavat ja tasaavat painetta. Ne voivat olla perusasennossa — auki tai kiinni — tai ne voivat olla tarkasti säädettävissä. Eikä pidä unohtaa varaventtiiliä, jolla voidaan tarkoittaa henkireikää ja keinoa, jonka avulla voi purkaa harmia tai nostaa epäkohtia esiin. Varaventtiiliin paikkaa Venttiilissä toimittavat vapaa-ajanosio ja Varaventtiili-palsta, jossa julkaistaan lukijoiden ja kolumnistien mielipidekirjoituksia. Tehdään yhdessä Venttiilistä vuorovaikutteinen foorumi, jossa on säätöä, takaisiniskuja, virtausta ulos ja sisään ja jossa päästetään höyryjä sekä vedetään henkeä. Maarit Uusikumpu [email protected] Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. 040 5039 975 Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Faksi 010 7703410 Sähköposti [email protected] [email protected] Taitto Sign Design Oy, Sanna Kallio Kannen kuva iStockphoto Paino Forssa Print ISSN 1799-9316 Levikki 14 300 ILMESTYMINEN 2011 Numero 2 aineistot 23.9. ilmestyy 26.10. Numero 3 aineistot 16.11. ilmestyy 7.12. 3 Sisällys Venttiili 1/2011 14.9.2011 AJANKOHTAISTA 2 4 5 Pääkirjoitus Euroopan ensimmäistä julkista allianssiurakkaa suunnitellaan raiteille Muutosta ja turbulenssia EDUNVALVONTA 10 11 11 12 13 14 Rautapyörien edunvalvonta vahvistuu yhteisjärjestössä VR Track irtisanoo kymmeniä työntekijöitä Rautatieläisten palkat nousevat marraskuussa Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana Konduktööripula on pitempiaikainen ilmiö Kuvassa: Raitiovaununkuljettaja Aija Spårman Varaventtiili: Pulaa ja jaksamisvajetta VAPAA-AJALLA 15 15 Virkistyspaikka Koskenpäätä kehitetään Lakkoase teräväksi ■ Kaikkien JHL:läisten yhteinen jäsenlehti on Motiivi, joka seuraa raideammattilaisten asioita erityisesti silloin, kun liitelehti Venttiili ei runkolehden välissä ilmesty. Siksi siis juttuvinkit ja palautteen voi kohdistaa koko toimitukselle. Lehden meili on [email protected] MAARIT UUSIKUMPU 6 Konduktööripula kiristää työilmapiiriä. — Uupumus, turvallisuusriski, kiire, tyytymättömyys, raivo ja kyynisyys ovat termejä, joita ei saisi yhdistää menestyvän ja itseään kunnioittavan yrityksen ilmeeseen, kirjoittavat luottamusmiehet Varaventtiilissä s. 14 ■ VR-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirje tilikaudelta luettavissa 1.6.2010–31.5.2011 sähköisessä jäsenpalvelussa http://www.rahastopalvelu.fi/ jasenpalvelu. Rautatieläisten Liiton jäsenvakuutusten ehdot Turvassa ovat voimassa nykyisin ehdoin 31.12.2011 asti. Lisätietoja jäsenvakuutuksesta löydät internetistä www.turva.fi/rautl 4 ■ Lielahti—Kokemäki-radan perus- Allianssihankkeella on tarkoitus tuoda avoimuutta ja luottamusta infraalalle, jolla on ollut kyttäystä ja kyräilyä. Nykyäänhän pöydän ympärillä on enemmän lakimiehiä kuin insinöörejä, Tervala toteaa. VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksin mukaan urakoissa ja hankkeissa on riitoja, ja osapuolet syyttelevät toisiaan. Allianssimalli on yritys ratkaista infra-alan ongelmia yhdessä ja välttää oikeudenkäyntejä ja turhia keskeytyksiä. Osapuolet korostavat, että kyse ei ole tilaaja-tuottaja-mallista vaan kumppanuudesta, jossa joko kaikki voittavat tai häviävät. Osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt sekä vaihtavat nykyistä avoimemmin ja aktiivisemmin urakkaan MAARIT UUSIKUMPU korjaus on ensimmäinen allianssimallilla toteutettava julkinen urakka Euroopassa. Allianssin osapuolia ovat Liikennevirasto ja allianssiurakan kilpailutuksen voittanut VR Track Oy, jotka ovat solmineet allianssisopimuksen. Liikenneviraston mukaan mallia on aiemmin käytetty hyvin tuloksin muun muassa Australiassa ja Uudessa-Seelannisssa. Mallissa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan mukaan urakointimalleja on haluttu kehittää, koska aiemmista urakoista on huonoja kokemuksia. MAARIT UUSIKUMPU Euroopan ensimmäistä julkista allianssiurakkaa suunnitellaan raiteille Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala ja VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi hakevat yhteistä kurssia Lielahti—Kokemäki-radan perusparannushankkeeseen. ja sen kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen malli perustuu open book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset syntyneet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate. Liikenneministeri perää hallitusohjelmassa sovittuja ratarahoja ■ Valtiovarainministeriön esitys liikenne- ja viestintäministeriön budjetiksi vuodelle 2012 on pääosin ministeriön oman esityksen mukainen. Tuore liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) joutuu kuitenkin ensi töikseen peräämään valtiovarainministeriön esityksestä pudotettua 25 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 35 miljoonan euron lisäyksestä rataverkon kunnossapitoon, mutta ehdotuksessa on huomioitu vain 10 miljoonaa. — VR on panostanut liikenteen turvallisuuteen ja aikataulujen täsmällisyyteen. Valtion on hoidettava oma osuutensa rataliikenteen sujuvoittamiseksi. Noin viidellätoista prosentilla eli yhteensä 800 kilometrillä joudutaan pitämään alempia nopeusrajoituksia rataverkon huonon kunnon takia. Monet kaukoliikenteen viimeaikaiset myöhästelyt ovat johtuneet vuosien saatossa heikentyneestä infrasta. Tulen pitämään huolta siitä, että hallitusohjelman kirjauksesta pidetään kiinni, ministeri Kyllönen vakuuttaa. 5 Osapuolet toteavat, että allianssimalli edellyttää uutta ajattelua ja vie enemmän aikaa, koska siinä mennään toisen tontille. Osapuolten pitää sopia asioista etukäteen ja päästä yksimielisyyteen. Allianssimallin tavoitteena on lisäksi parantaa rakentamisen tuottavuutta, lopputuotteen valmistamista nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin sekä innovatiivisuuden ja osaamisen kehittämistä. Urakka sisältää hankkeen kehitysvaiheen ja ehdollisena hankkeen toteutusvaiheen. Vasta kehitysvaiheen lopussa Liikennevirasto tekee päätöksen, siirrytäänkö hankkeessa toteutusvaiheeseen. Ratasuunnittelu alkaa tänä syksynä, ja rakentamisen on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2015. Urakoitavan ratapätkän pituus on 90 kilometriä ja kustannusarvio noin 90—95 miljoonaa euroa. Kumpikin osapuoli satsaa suunnitteluun 6 miljoonaa euroa. Automaattimetro viivästyy ■ Helsingin metron automatisointiprojekti on viivästymässä. Automaattimetro oli määrä ottaa käyttöön vuoden 2014 alussa. Metron automatisoinnista vastaa Siemens, joka on automatisoinut vanhoja metrolinjoja aiemminkin. HKL:n mukaan ongelmia tuottaa vanhan ja uuden teknologian yhdistäminen. Automatisoinnissa on mukana sekä uutta että vanhaa kalustoa. Aiemmin automatisointia ei ole toteutettu vanhoihin juniin ja yhtä pohjoisiin olosuhteisiin kuin Helsingin metro. Painotuksia Muutosta ja turbulenssia ■ Viime viikkoina on julkisuudessakin puhuttu paljon konduktööripulasta. Tilanne on vakava ja johtuu paljolti työnantajan suunnitteluvirheestä. Liiton taholta kerrottiin jo viime alkukeväästä näkemyksenämme, että jo kesällä päädytään vajaaseen miehitykseen. Kuitenkaan työnantaja ei järjestänyt uutta kurssia ennen kuin vasta syksyllä. Tässä oli kyse sovitun mukaisesti junamyyjien kouluttamisesta täyteen konduktööripätevyyteen. Matkustajaliikenteen tilanne ei helpota muulla tavoin kuin lisäväkeä palkkaamalla. Työnantajan kanssa sovittiinkin eläkepoistuman reilusti korvaavien kahden kurssin järjestämisestä tänä vuonna. Ensi vuoden kursseihin palataan, kun tiedossa on, paljonko valtio liikennettä ostaa. Liitolla oli siten keskeinen rooli koulutusmäärien lisäämisessä. Samassa yhteydessä syksyn ylimenokaudelle on sovittu toimia, joilla vajetta voidaan paikata. Näistä keskeisin on luonnollisesti sovittu rahallinen korvaus. Alkusyksyssä historiallista oli myös, että kolme SAK-laista rautatiejärjestöä neuvotteli työnantajaliitto PALTA:n kanssa yhteisen sopimuskorotuksen. Marraskuun alussa maksettava yleiskorotus on 1,6 prosenttia. Näin vajaan kahden vuoden sopimuskorotukseksi tulee läpilyönteineen reilut kolme prosenttia. Toimiston väki muuttaa Hakaniemen torilta Metallitalosta Sörnäisten rantatielle JHL:n keskustoimistoon marraskuun loppuun mennessä. Liiton toimitsijat sijoittuvat talon normaaliin organisaatioon. Samoin tiloihin perustetaan Raideammattilaisten toimisto. Vesa Mauriala, puheenjohtaja, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL SAMI PERTTILÄ 6 7 Rautapyörien EDUNVALVONTA VAHVISTUU yhteisjärjestössä Rautatieläisten Liiton ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton fuusiossa perustettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö. Sen tavoitteena on rakentaa vahva ammattijärjestökokonaisuus, joka ajaa raideliikenteessä työskentelevien etuja laaja-alaisesti. Raidealan kokeneet edunvalvojat uskovat fuusion kasvattavan rautapyörien merkitystä ja näkevät alan tulevaisuuden valoisana. ”Raidealalla on tulevaisuutta, koska joukkoliikenteen selkäranka on raiteilla ja junat, metrot sekä raitiovaunut kuljettavat valtaosan joukkoliikenteestä.” – Arto Kukkonen ■ Raideammattilaisten yhteisjärjestön tärkeimpänä lisäarvona luottamusmiehet pitävät raidealan voimien kokoamista, jolla he uskovat olevan myönteisiä vaikutuksia rautapyöräväen edunvalvontaan. — JHL:ssä on ollut tähän asti vain kaksi raidealan ammattiosastoa, joten on suuri piristysruiske, kun saadaan 6 000 VR:n työntekijää mukaan, HKL:n korjaamoväen ja tuntipalkkaisten pääluottamusmies Kari Uusikumpu toteaa. VR Trackin yhtiöluottamusmies Pentti Suhonen uskoo yhteisjärjestön antavan enemmän mahdollisuuksia vertailla sopimuksia ja löytää samankaltaisia tavoitteita ja sopimuskirjauksia samoissa töissä, Raidealan merkitys kasvaa, kun rautatieläiset ja HKL:n raideammattilaiset kokoavat voimansa yhteen. kentamaan hyvät poliittiset vaikutusverkostot. — Jos meillä ei ole poliittisia vaikutusverkostoja ja raideala pistetään kylmästi kilpailuun ja tänne tulee muita kilpailijoita muilla sopimuksilla, niin silloin olemme vaikeuksissa. Käy kuten pääkaupunkiseudun bussiliikenteelle. Juuri tällaisissa tilan- SAMI PERTTILÄ vaikka työnantajat ja työehtosopimukset ovatkin erilaisia. — On tärkeää, että raideammattilaisten näkemykset kohtaavat, koska myös työnantaja keskittää omaa toimintaansa, Suhonen toteaa. Uusikumpu visioi jo toimialakohtaista sopimusta. — Joskus tulevaisuudessa voisi olla toimialakohtaisia sopimuksia, että saadaan turvaa työehtoshoppailua vastaan. Esimerkiksi raidealan korjauspuolella voisi olla yhteinen sopimuspohja. VR:n konsernipääluottamusmies Arto Kukkonen pitää tärkeänä, että heti toiminnan alussa osataan koota yhteisjärjestön ammattiosastot ja vaikuttajat yhteen ja hahmottaa yhteinen tulevaisuus. HKL:n metrojunan- ja raitiovaununkuljettajien sekä kuukausipalkkaisten pääluottamusmies Hannu Nyyssölän mukaan koko homma voi vesittyä, jos ei pidetä tiiviisti yhtä eikä esimerkiksi tehdä palkkojen ja työehtojen vertailua. Uusikumpu toivoo, että rautatieja ratikka- ja metropuoli eivät kokisi toisiaan kilpailijoina vaan raideammattilaiset pystyisivät muodostamaan vahvan yhteisrintaman ja ra- MAARIT UUSIKUMPU 8 Pääluottamusmiehet Pentti Suhonen ja Arto Kukkonen pitävät edunvalvonnan kannalta tärkeänä, että raideammattilaiset pitävät tiiviisti yhteyttä. teissa tarvitaan vahva raideammattilaisten yhteisrintama. Pieni ammattiryhmä voi olla kokoaan merkittävämpi JHL on Suomen suurin ammattiliitto, mutta luottamusmiehet eivät pelkää sitä, että raideala hukkuu isoon ammattiliittoon. — Raideammattilaiset ovat merkittävä toimija Suomen joukkoliikenteessä ja uskon, että JHL:n hallinnossa tämä asia on huomioitu. Vaikka olemme aika pieni joukko isossa kokonaisuudessa, niin edunvalvonnan kautta hyvinkin merkittävä, Kukkonen korostaa. — Tähän asti raidepuoli on jäänyt isossa liitossa hoivapuolen varjoon, mutta uskon että rautapyörät huomioidaan jatkossa paremmin, Nyyssölä pohtii. Uusikumpu pitää raideammattilaisia JHL:n kulmahampaana ja mahdollisissa työtaistelutilanteissa voimakeinojen käytön antavan JHL:lle suuremman merkityksen kuin itse ammattiryhmän pääluku edellyttää. MAARIT UUSIKUMPU 9 Pääluottamusmiehet Hannu Nyyssölä (vas.) ja Kari Uusikumpu ovat raitiovaunuja metroväen edunvalvonnan etujoukkoa. — Ja kun on käytössä ison liiton laajat resurssit, niin on myös enemmän kanavia vaikuttaa poliittisiin päättäjiin yhdessä. Se on tärkeää, koska raideala on julkisen palvelun ala, Uusikumpu toteaa. Luottamusmiehet näkevät raidealan tulevaisuuden ylipäänsä valoisana. — Raidealalla on tulevaisuutta, koska joukkoliikenteen selkäranka on raiteilla ja junat, metrot sekä raitiovaunut kuljettavat valtaosan joukkoliikenteestä, Kukkonen toteaa. Nyyssölä ja Uusikumpu iloitsevat pääkaupunkiseudun linjaverkoston laajenemisesta. Metro laajenee Espooseen, ja Helsingissä raitiovaunulinjoja rakennetaan lähivuosina vähän jokaiseen ilmansuuntaan. Myös Pisara-rata toteutuessaan kasvattaa raidekilometrejä, jotka tarjoavat lisää työtä raideammattilaisille. Laaja vai toimialakohtainen tuloratkaisu? Maailmantalouden, Euroopan ja eikä Suomenkaan talouden näkymät ole tällä hetkellä ruusuiset. Eurokriisi jyllää ja talousennusteet povaavat talouskasvun hidastumista tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Elinkeinoelämä huutaa palkkamalttia, ja työntekijäjärjestöt peräävät laajaa työmarkkinaratkaisua. Myöskään luottamusmiehiltä ei löydy yhteistä säveltä asiassa. Suhosen mukaan on syytä kuunnella ensin SAK:n ja hallituksen kannatkin asiaan, mutta Nyyssölä toivoo keskitettyä ratkaisua, koska ne toisivat tasavertaisemman aseman kaikille. Uusikumpu on eri linjoilla. — Työnantajapuoli on sanonut monta kertaa, että turha haikailla tupojen perään. Ainakaan kunnan työntekijät eivät ole saaneet tupojen aika- ”Kun on käytössä ison liiton laajat resurssit, niin on myös enemmän kanavia vaikuttaa poliittisiin päättäjiin yhdessä.” – Kari Uusikumpu na niin hyvin kuin toimialakohtaisissa ratkaisuissa. Itse olen huolissani veronalennusten kytkemisestä ratkaisuihin. Kun ei tiedä, miten ne kohdistuvat ja kun pohjalla on vielä hallitusohjelman 631 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset. Palkkojen maksaminen veronalennuksilla heikentää kuntien palkanmaksukykyä ja lisää paineita kuntaverojen korotuksiin. Maarit Uusikumpu 10 VR TRACK VR Track irtisanoo kymmeniä työntekijöitä vansa 77 lomautettua työntekijää heikentyneen työtilanteen vuoksi. Irtisanomiset kohdistuvat kevään ja kesän aikana toistaiseksi lomautettuihin henkilöihin, jotka ovat työskennelleet radanrakentamisen, kunnossapidon ja sähkön liiketoiminnoissa eri puolilla Suomea. VR:n toimitusjohtaja Ville Saksin mukaan työkannassa ei ole heikkojen markkinanäkymien vuoksi ta- pahtunut merkittävää parannusta. Tämän vuoksi kaikki 77 toistaiseksi lomautettua työntekijää irtisanotaan vaiheittain loppuvuoden aikana. Lisäksi 23 työntekijän määräaikaiset lomautukset jatkuvat aiemman päätöksen mukaisesti. Syynä lomautuksiin ja irtisanomisiin ovat valtion vähentyneet investoinnit rataverkkoon ja kiristynyt kilpailu kunnossapitomarkkinoilla. VR Trackin yhtiöluottamusmies MAARIT UUSIKUMPU ■ VR Track on ilmoittanut irtisano- Pentti Suhonen ei pidä irtisanomisia yllätyksenä. — Ikävä tilanne, mutta tämä oli odotettavissa viime talvisten yt-neuvottelujen pohjalta. Rautatieläisten Liitto onnistui alkuvuonna neuvottelemaan ratatyöntekijöitä uhkaavat irtisanomiset lomautuksiksi. Työantajan ehtona kuitenkin oli, että jos työtilanteessa ei tapahdu oleellisia muutoksia, osa lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi. Rautatieläiset olivat ladanneet toiveita lisätöistä Kokkola—Ylivieskan-kaksoisraiteen rakentamiseen, mutta Liikennevirasto keskeytti ratahankkeen elinkaarimallin hankintamenettelyn alkuvuodesta. Hanke on nyt palautettu valtiorahoitteiseksi ja kaksoisraiteen rakentamisen pitäisi alkaa ensi vuonna, jos valtionvarainministeriön budjettiesitys toteutuu. Ensi vuoden töihin esitetään 40 miljoonaa euroa. Hanke kuitenkin kilpailutetaan ensin eikä ole mitään taetta siitä, että VR Track voittaa tarjouskilpailun. Suhosen mukaan Kokkola—Ylivieskan ratahanketta nopeammin voisi käynnistää muita ratahankkeita irtisanottavien työllistämiseksi, jos vain olisi osoittaa rahaa niihin. Sellaisiksi töiksi Suhonen mainitsee routavaurioiden korjaukset. Suhonen pitää irtisanomistilannetta outona. — Olen ollut VR:llä töissä 36 vuotta, eikä tänä aikana VR:llä ole toteutettu näin laajamittaisia irtisanomisia. Muutosohjelmia on toki ollut vuosien varrella. Maarit Uusikumpu 11 Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana ISTOCKPHOTO Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka. Rautatieläisten palkat nousevat marraskuun alussa ■ Irtisanomisajan palkasta ei tehdä mitään vähennyksiä, joten esimerkiksi lomautusilmoitusajalta maksettua 14 päivän palkkaa ei saa vähentää irtisanomisajan palkasta. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain ellei toisin sovita. Työnantaja on velvollinen maksamaan myös lomakorvauksen irtisanomisajalta. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. ■ Rautatieläisten Liitto, Veturimiesten liitto ja Rautatievirkamiesliitto ovat neuvotelleet työnantajan kanssa työehtosopimuskauden viimeisestä yleiskorotuksesta. Kaikkien kolmen järjestön hallinnot ovat hyväksyneet niille esitetyn 1,6 prosentin korotuksen. Palkankorotukset näkyvät tileillä marraskuusta alkaen tai sitä seuraavan työjakson alusta. Rautatieläisten Liiton jäsenkunnan tämän vuoden yleiskorotus on palkkaliitteessä 1 yhteensä 2,1 prosenttia ja palkkaliitteissä 2 ja 3 2,3 prosenttia keväällä toteutetun 0,5 prosentin yleiskorotuksen ja palkkaliitteiden 2 ja 3 järjestelyvaraerän vuoksi. Yhteensä vajaan kahden vuoden sopimuskauden yleiskorotukseksi muodostuu keskimäärin 2,7 prosenttia. Lisäksi tekstien kautta tulevat korotukset nostavat sopimuskauden korotustason yli 3 prosentin. Liiton edunvalvontaryhmä valmistelee sopimustavoitteita tulevalle sopimuskierrokselle, jonka on määrä alkaa huhtikuun alusta. Neuvottelut seuraavan sopimuksen sisällöstä ja palkoista alkavat ensi vuoden alussa. Työntekijän takaisinottaminen Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työsopimuslain mukaan osa-aikaisille on tarjottava kokoaikaista työtä ja lomautetuille työtä ennen kuin sitä tarjotaan takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville. Myös irtisanotuille, joiden irtisanomisaika on kulumassa, on tarjottava työtä ennen takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Työnhakijalla tarkoitetaan muitakin kuin vain työttömiä työnhakijoita. Työntekijä voi siis olla muualla töissä ja samalla työnhakijana työvoimatoimistossa. Työnhakijoita on tiedusteltava siitä työvoimatoimistosta, jonka alueella työtä on tarjol- la. Sillä ei ole merkitystä, missä työntekijä on työsuhteen päättyessä viimeksi työskennellyt. Työnhakija voi määritellä työvoimatoimistolle, millä maantieteellisellä alueella hän hakee työtä ja hänen tietonsa näkyvät kaikissa työvoimatoimistoissa hänen ilmoittamallaan alueella. Työn tarjoamisvelvollisuus koskee samoja ja samankaltaisia tehtäviä, joita työntekijä on aiemmin tehnyt ja joita hän ammattitaitonsa, koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta pystyisi tekemään. Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä tehtäessä arviota. Tarjoamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat sekä määräaikaiset että toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä entisin työsuhteen ehdoin. Riittää, että tarjotut ehdot täyttävät työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset. Työntekijä päättää, haluaako hän ottaa työtä vastaan uusilla työehdoilla. Jos työntekijä ei tähän suostu, voi työnantaja palkata toisen henkilön. Erityiseläkeiän piirissä olevat VR Track Oy:n ja henkilöstöedustajien kesken on sovittu, että mikäli irtisanottavien joukossa on erityiseläkeikään oikeutettuja, tullaan irtisanomiset toteuttamaan siten, että kyseiset henkilöt eivät menetä oikeuttaan erityiseläkkeeseen. Käytännössä kyseisten henkilöiden osalta lomautus päättyy kuusi kuukautta ennen erityiseläkeiän saavuttamista ja henkilöt palaavat entiseen tehtäväänsä. Jari Kiviharju, lakimies 12 HENKILÖLIIKENNEDIVISIOONA Pääluottamusmies: Konduktööripula on pitempiaikainen ilmiö ■ VR:n vaikeudet henkilöliikenteessä ovat jatkuneet viime talvenkin jälkeen. Matkustajille on tarjottu ei oota, kun lähijunavuoroja on jäänyt ajamatta konduktööripulan vuoksi. Lähiliikenteen pääluottamusmies Timo Jelekäisen mukaan henkilöstövaje ei ole VR:llä uusi asia, vaikka tilanne tänä kesänä räjähtikin käsiin. — Tämä on pitkäaikainen ongelma. Vajetta on ollut ainakin 15 vuot- • • • • ta ja yhä pahemmaksi tämä on mennyt koko ajan, hän harmittelee. VR:n mukaan syynä peruutuksiin on ollut henkilöstön lomakausi, sairastelu ja viime talvena täyttyneet ylityökiintiöt. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on myöhemmin myöntänyt, että VR on tehnyt virheitä henkilöstön tarpeen arvioinnissa. Konduktöörien ylityökatto on 250 tuntia. VR on luvannut vastata kon- Työehtosopimuksen mukaan konduktöörin ylitöiden enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Ylityökiintiö voidaan ylittää 80 tunnilla vuodessa pääluottamusmiehen päätöksellä. Konduktöörillä on oikeus kieltäytyä ylitöistä. Junat eivät saa lähteä asemalta liikenteeseen ilman konduktööriä. duktööripulaan kouluttamalla lisää uusia konduktöörejä. Lisäksi ongelmaa pyritään helpottamaan nostamalla ylityökiintiötä 80 tunnilla eli 330 tuntiin ja tarjoamalla konduktööreille lisäkorvausta ylitöistä. Jelekäinen pitää ylityökiintiöiden kasvattamista vain väliaikaisena ratkaisuna, jolla voidaan helpottaa tilannetta vain muutaman kuukauden. — Lisäksi pitää muistaa, että ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista, Jelekäinen toteaa. Hänen mukaansa tämän vuoden puolella alkavat konduktöörikurssit eivät ratkaise henkilöstövajetta kuin hetkeksi. — Myös ensi vuonna on koulutettava lisää konduktöörejä, sillä eläkkeelle lähtevien tilalle on saatava uutta henkilöstöä. SAMI PERTTILÄ MAARIT UUSIKUMPU Maarit Uusikumpu Pääluottamusmies Timo Jelekäinen epäilee, että konduktöörejä on koulutettava myös ensi vuonna. 13 Kuvassa 5 Kysymystä MAARIT UUSIKUMPU 1. Kerro lyhyesti työhistoriasi! 2. Miten selviydyt hankalasta asiakkaasta? 3. Mikä on huippunopeutesi? 4. Parasta työssäsi? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi? Raitiovaununkuljettaja Aija Spårman 1. Olen aikaisemmalta koulutukseltani lähihoitaja ja työskentelin päiväkodissa. Pätkätyöt ja työn vaativuus saivat minut vaihtamaan alaa. Olen ollut raitiovaununkuljettajana kohta kaksi vuotta. 2. Hankalista asiakkaista olen tähän asti selvinnyt puhumalla. Pitää itse pysyä rauhallisena ja tarvittaessa soitan vartijat apuun. Pari kertaa on pelottanut, mutta tilanteet ovat onneksi päättyneet hyvin ja häirikkö on saatu ulos vaunusta. 3. Huippunopeus raitiovaunulla on 50 km/h, ja rajoitin estää ajamasta kovempaa. Normaalisti ajetaan 15—20 km/h. 4. Parasta työssäni on vaihtelevat työajat, aina erilaiset päivät, koskaan ei voi tietää millainen päivästä tulee. Ja tietysti ihanat kollegat tekevät tauoista ja itse työstä mukavan. 5. Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni kanssa, käyn uimassa ja lenkillä, luen ja leivon. Meillä on vuoden ajan vaihto-oppilas ja hänen kanssaan vapaa-ajalla tulee tehtyä erilaisia asioita. 14 Varaventtiili ■ Tämä palsta on Vettiili-lehden yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 3000 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected] ja [email protected]. Pulaa ja jaksamisvajetta ovat joutuneet liian usein kaluamaan kitkerää porkkanaa. Ennen niin makoisten mansikoidenkin joukkoon on eksynyt luvattoman paljon mätiä marjoja. Työnantajan kehuma keskitetty henkilöstönkäyttö on osoittautunut varsin ongelmalliseksi. Työntekijät kaipaavat inhimillistä, henkilökohtaista palvelua ja parempaa tavoitettavuutta. Henkilöstönkäytön ongelmat eivät ole koskettaneet pelkästään junahenkilökuntaa, vaan myös henkilöstökeskuksen käyttösuunnittelijat ovat kärsineet jaksamisongelmista ja oman riittämättömyytensä tunteesta. Työnantajan neuvottelukulttuurissa, päätöksenteossa ja vastuunjaossa on siirrytty uuteen aikakauteen. Alkaa olla nostalgiaa ajat, jolloin luottamushenkilöt ja alueellinen johto voivat sopia keskenään tärkeistä käytännönläheisistä asioista. Mystinen kirjainyhdistelmä HR, ”Henkilöstörykmentti”, on ottanut, jos ei ihan kummisedän, niin ainakin isoveljen roolin toiminnan valvonnassa. Tilanne on johtanut hankalaan epätietoisuuteen, jossa kukaan ei tunnu tietävän vastuitaan tai valtaansa päätöksenteossa. Pahimmillaan se näyttäytyy isojen ja tärkeiden asioiden laiminlyöntinä keskittyen toisarvoisuuksista kinasteluun ja pikkuseikkojen riitauttamisiin. Peliä ei ole vielä menetetty. Vastustajan tyrmäävä oikea suora ei ole vielä napsahtanut leukaperiin, kukaan ei ole tehnyt jatkoajalla omaa maalia eikä viestikapulakaan ole pudonnut takakaarteessa. VR-laiva ei ole vielä uponnut, mutta vettä tulvii alukseen. Äyskäröinti on aloitettava välittömästi. Työnantajalla on pallo, mutta pilli on aina asiakkaalla. Henkilöstö tulee kyllä peliin mukaan, jos pelisäännöistä sovitaan yhdessä reilun hengen merkeissä. Pelissä pärjätään hyvin valmennetulla, osaavalla, jaksavalla ja motivoituneella pelaajistolla. Jos näistä tingitään, on vaarana kuulua kolme pitkää vihellystä — peli on päättynyt. Jouni Antikainen, varapääluottamusmies, lähiliikenne Timo Jelekäinen, pääluottamusmies, lähiliikenne MAARIT UUSIKUMPU ■ VR on jälleen ollut suuren yleisön ja asiakkaiden hampaissa junien perumisten ja myöhästymisten takia. Tällä kertaa syinä eivät ole olleet paukkuvat pakkaset tai metriset lumimassat vaan konduktööripula. Matkustajaliikenne on elänyt pitkään operatiivisen toimintansa suhteen kuin heikoilla jäillä. Ratakapasiteetti ja kalusto ovat täydessä käytössä, junien aikatauluista ja junahenkilökunnan vuoroista on napsittu joustovarat pois eikä konduktöörien lukumääräkään riitä kattamaan poikkeustilanteista, koulutuksista tai sairauslomista aiheutuneita miehistötarpeita. Konduktöörivajetta on yritetty paikata teettämällä runsaasti ylitöitä ja muokkailemalla työvuoroja. Kyseinen muokkailu on tarkoittanut kaukoliikenteessä junien ajamista vajaamiehityksellä ns. miehistösuunnitelman vastaisesti ja lähiliikenteessä tinkimistä yöliikenteen parityöskentelymallista. Molemmissa tapauksissa kärsijöinä ovat ensisijaisesti junahenkilökunta ja asiakkaat. Uupumus, turvallisuusriski, kiire, tyytymättömyys, raivo ja kyynisyys ovat termejä, joita ei saisi yhdistää menestyvän ja itseään kunnioittavan yrityksen ilmeeseen. Valitettavasti nuo sanat ja tunteet sanojen takana eivät enää ole kovinkaan vieraita VR:n ympärillä. Henkilöstönkäytön uudistuksen sadosta on nyt päästy nauttimaan runsaat puoli vuotta. Tuotteet eivät ole olleet priimaluokkaa. Työntekijät 15 Lakkoase teräväksi Koskenpää jää rautatieläisten ja JHL:n fuusiossa Raideammattilaisten yhteisjärjestön virkistypaikaksi. Virkistyspaikka Koskenpäätä kehitetään ■ Rautatieläisten lomanviettokeidas Koskenpäätä kehitetään. Rautatieläisten Liiton hallitus on päättänyt rakentaa Keski-Suomessa sijaitsevaan Koskenpäähän muun muassa edustustilan, kolme hyvin varusteltua kesämökkiä ja pari rantasaunaa, joista toinen on savusauna. Edustustilat sopivat muun muassa kokoustiloiksi. Lisäksi keittokatos ja saniteettitilat uusitaan. Rakennusten on määrä valmistua viimeistään ensi kesäkuun lopuun mennessä. Lisäksi hallitus on antanut liiton toimiston tehtäväksi valmistella lomaosakkeen ostamista Vierumäeltä. Vierumäellä on monipuoliset harrastusmahdollisuudet niin urheilu- kuin luontoaktiviteetteihin. Osake on tarkoitettu jäsenistön virkistyskäyttöön. ■ Onko lakkoase päässyt ruostumaan? Ei hätää, nyt sitä voi viritellä uuden työtaisteluoppaan parissa. Mikä on työtaistelu ja miten se järjestetään? Mitä taktiikoita ja tekniikoita kannattaa käyttää? Mitä saa tehdä ja mitä ei? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Kalevi Höltän kirjoittamassa Työtaisteluoppaassa. Hölttä on oikeustieteen lisensiaatti ja työskennellyt pitkään ay-liikkeen tehtävissä. Hän on ollut muun muassa Puuliiton lakimies ja liittosihteeri. Ammattiliittojen työtaistelutilanteissa käytetään tilannekohtaisia lakko-ohjeita, jotka usein ovat vain luetteloita työntekijöille kuuluvista eduista lakon aikana. Lakko-oikeus on myös EU-Suomessa jatkuvan uhan alla. Työtaisteluopas kertoo työtaisteluoikeudesta työntekijöiden kannalta. Miten työtaisteluvapaus on määritelty Suomen perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä? Kirja antaa käytännöllistä tietoa työtaistelua koskevasta lainsäädännöstä ja opastaa, miten järjestää työtaistelu tehokkaasti. Teoksessa käydään läpi työtaistelun eri lajit ja niihin soveltuvat taktiikat. Opas on tarkoitettu etenkin ammattiyhdistysten aktivisteille ja luottamusmiehille. Se sopii oppikirjaksi esimerkiksi ammattiosastoille, mutta on kätevä opus kaikille työntekijöille. ■ Kalevi Hölttä: Työtaisteluopas Sivumäärä 144 Into Kustannus Oy ovh 17.00 € Myytävänä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa, nettikirjakaupoissa ja Into Kustannuksen kotisivujen kautta www.intokustannus.fi RAUTATIELÄISTEN LIITTO / RAIDEAMMATTILAISTEN YHTEISJÄRJESTÖ JHL Hakaniemenranta 1, 5. krs. PL 205, 00530 Helsinki • www.rautl.fi • s-posti: [email protected] • Puheenjohtaja Vesa Mauriala p. 040 5309 702 • Taloussihteeri Maija Auvinen p. 040 1613 085 • Lakimies Jari Kiviharju p. 040 7367 938 • Työehtosihteeri Kyösti Matikainen p. 040 5748 529 • Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen p. 040 1648 111 • Työehtosihteeri Hannu Mattila p. 040 5823 631 • Hallintosihteeri Minna Palkia p. 0400 455 624 • Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö p. 040 5785 916 • Järjestösihteeri Visa Tammi p. 040 5796 309 • Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu p. 041 5481 320 • Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen p. (ti—to) 040 5039 975 ILMAILU- JA RAUTATIEKULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSA Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 Helsinki • faksi: (09) 4785 7209 • www.irkatk.fi • s-posti: [email protected] • Kassanhoitaja Paula Seppälä p. (09) 4785 7200 • Kassanhoitaja Sari Meling p. (09) 4785 7202 • Kassanhoitaja Mirva Tuomi p. (09) 4785 7203 • Kassanjohtaja Kari Kallio p. (09) 4785 7201 Rautateiden Urheilun Tuki-säätiön tuki Säätiön tuki omissa kohteissa Harrasteista 50 prosentin alennus säätiön tuella vuokatissa Rautateiden Urheilun Tuki-säätiön tuki on 40 prosenttia sesongissa ja 60 prosenttia ei sesongissa. Etu on sama niin työssäkäyville kuin eläkeläisillekin. 40 prosentin alennus on voimassa Vuokatissa 1.— 9.1.2011, 19.2.—26.4.2011, 1.—31.7.2011, 1.—31.10.2011 ja 20.—31.12.2011. Ylläksellä 40 prosentin alennus on voimassa viikoilla 1, 8—17, 36—39 ja 52. Muut ajat siis 60 prosentin alennuksella sekä Vuokatissa että Ylläksellä. Nyt jos koskaan kannattaa käyttää hyvät alennukset hyväkseen! Alennukset lasketaan listahinnoista. Hinnasto löytyy osoitteesta www.vuokatinhovi.fi. Ruokailut normaalihinnoilla. Muistathan, että VR:läiset saavat nimetyistä harrasteista 50 prosentin alennuksen. Vuokatissa alennuksen saa mm. kylpylälipuista, uimahallilipuista, keilailusta yms. Edun saat Vuokatinhovista noudettavalla vastalipulla. Harraste-etu ei edellytä majoittumista pl. rinneliput. Sekä Vuokatissa että Ylläksellä saa alennuksen myös laskettelulipuista. Ylläksellä on käytössä 2 kpl firmalippuja / lomahuoneisto ja Vuokatissa alennuksen saaminen edellyttää majoittumista Vuokatinhovissa. Näiden etujen saanti tulee osoittaa VR:n henkilöstölipulla, perheenjäsenen alennuskortilla, erikoisvapaalipulla, henkilöstökortilla (Avecra, Pohjolan Liikenne-konserni, Corenet jne.), Rautatieläistenliiton tai Veturimiestenliiton jäsenkortilla. AY-SM KEILAILU 2011 JOENSUUSSA AY-SM Keilailu 2011 järjestetään 19.9.–23.10. Joensuun Keilahallissa (Kuntokeidas) Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki ammatillisesti järjestäytyneet keilaajat ja myös Suomen Keilailuliittoon kuulumattomat keilailun harrastajat (ei rek.). Kilpailussa noudatetaan AY-mestaruuskilpailujen määräyksiä ja Suomen Keilailuliiton kilpailusääntöjä. Kilpailukutsu sekä ilmoittautumiskaavake osoitteesta http://www.joenkl.fi/kilpailut Järjestäjät TUL/Ay-liikunta ja Pohjois-Karjalan Rakentajien Keilaseura (PoRa) ry. i t t e k a p a k s Syksyn r u stä aan värikkää nut nauttim si n! ää uu ts m ty ku tuloa viih ttämä luonto skelle. Terve Ruskan väri vaarojen ke tin ka uo V tä syksys 67€ /vrk/hlö Hyvä VR:läinen, muista säätion tuki! Lisätietoja: www.vuokatinhovi.fi/vrruska Tarjous voimassa 1.9.–10.10.2011 ja koskee vain uusia varauksia. HOTELLI VUOKATINHOVI Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI Puh. 020 1555 850, [email protected] | www.vuokatinhovi.fi Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min, hinnat sis. alv 23 %.
© Copyright 2024