Tes-tulos saavutettu s. 7–10 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

NRO 3 2010
Tes-tulos
saavutettu
s. 7–10
!
ä
ä
s
e
K
Hyvää
Sisällys RAUTATIELÄINEN 3 3.6.2010
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
Puhelin
(09) 774 941
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
Päätoimittaja ja toimitussihteeri
Maarit Uusikumpu 041 5481 320
Toimittaja
Jussi Päiviö 040 5785 916
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975
osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät
Toimitusneuvosto
Esko Isokoski
Kari Kemppainen
Timo Tukiainen
Maarit Uusikumpu
3
Pääkirjoitus
4
Yhteisöissä tapahtuu
6
Painava sana
7
Rautatieläisille sorvattiin uusi työehtosopimus
11
Rautatieliitot: Kilpailuttaminen ideologinen muoti-ilmiö
14
Aiesopimus solmittiin raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi
16
JaaEi
17
Haalari vaihtui konduktöörin takkiin
18
Edunvalvonta
21
Radan varrelta
22
Rautatiehistoria elää postikorteissa
24
Maija ja Miia liiton uudet moniosaajat
26
Kesäpäivät Pieksämäellä
28
Liiton lomatoimintaa 2010
30
Osastot toimivat
31
Tapahtumat
32
Ristikko
MAARIT UUSIKUMPU
RAUTATIELÄINEN
Kaupalliset ilmoitukset
Ilmoituskoot ja hintatiedot
[email protected]
Ilmestyminen
Kuusi kertaa vuodessa
Matti Etäsalo yhdisti työn ja
harrastuksen. s 22–23
MAARIT UUSIKUMPU
Muut ilmoitukset
Osastojen ilmoitukset
ja kiitosilmoitukset maksuttomia,
aineisto kirjallisena lehden toimitukseen
[email protected]
Osoitteenmuutokset
Liiton jäsenistön
osoitteenmuutokset päivittyvät
automaattisesti väestörekisteriin
tehdyn ilmoituksen perusteella.
Tilaushinta vuosikerta 20,00 €
Irtonumeron hinta 3,00 €
Painopaikka
Painotalo Auranen Oy, Forssa
Ulkoasu
Sign Design Oy, Sanna Kallio
ISSN 1237-4806
Rautatieliitot eivät lämpene ehdotuksille henkilöliikenteen kilpailuttamisesta. s. 11–13
2
Rautatieläinen 3 2010
MAARIT UUSIKUMPU
Pääkirjoitus
Toimelias toukokuu
T
oukokuu oli rautatieläisille hektinen kuukausi. Rautatieläisten
työehtosopimus solmittiin ja
liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportti henkilöliikenteen
kilpailuttamisesta julkaistiin. Lisäksi rautatieläisten liittovaltuusto päätti aiesopimuksesta raideliikenteen ammattijärjestön selvitystyön jatkamiseksi ja perustamiseksi JHL:n siipien suojaan.
Vaikka tes-neuvotteluissa jouduttiin
rutistamaan muutama päivä yliajalla, niin
homma hoidettiin ilman työtaistelua. Se
ei ole itsestään selvää, koska työmarkkinat ovat levottomat, ja työantajaleirin ote
on koventunut koko maassa.
Rautatiealan toimintaympäristö on
murroksen kourissa. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän kilpailutusraportissa todetaan, että henkilöliikenne
olisi järkevintä aloittaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Tavoitevuosi kilpailun avaamiselle on 2018. Se, avataanko
kilpailu vai ei, riippuu paljolti siitä, mitä
raportista kirjoitetaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Kilpailutuksen ja pikavoittojen sijaan
rautatiealan ammattijärjestöt haluavat ke-
hittää ratainfraa, kalustoa, huolto-, konepaja- ja varikkotoimintoja sekä liikenteenohjausta.
Kuin tilauksesta rautatieväen toiveisiin
vastattiin, ainakin osittain. Toukokuun
ilonaihe on, että VR-yhtymä on ilmoittanut maksavansa omasta pussistaan muun
muassa Oulu–Seinäjoki-radan perusparannusta tänä vuonna. VR:llä on nyt selkeästi
vastuullinen asenne rautatieliikenteen ja
henkilöstön työllisyyden turvaamiseen.
Rautatieläiset ovat olleet lähivuosina
kovassa tuulessa ja tuiskussa, ja edunvalvonnan vaatimukset ovat kasvaneet koko
ajan. Tulevaisuus rautatiealalla on haastava, eikä vähiten työntekijöiden kannalta. Muun muassa näistä syistä Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätyi kyllä-kannalle aiesopimuksen solmimisesta
JHL:n kanssa. Aiesopimuksen pohjalta
tehdään lisäselvityksiä, miten raideliikenteen edunvalvontaan saadaan lisää potkua ja resursseja osana isoa liittoa.
Rautatieläinen-lehden toimitus toivottaa lukijoilleen aurinkoista kesää.
VR:llä on nyt selkeästi
vastuullinen asenne
rautatieliikenteen ja
henkilöstön työllisyyden
turvaamiseen.
Maarit Uusikumpu
päätoimittaja
Hyvää ja lämmintä kesää Rautatieläisen lukijoille!
ISTOCKPHOTO
Rautatieläisten Liiton
toimisto on suljettu
28.6.–31.7.
Rautatieläinen 3 2010
Jäsenpalvelun numero 040
5039 934 palvelee arkisin klo 9—15.
Edunvalvonta-asioissa voit ottaa
yhteyttä oman alueesi luottamusmieheen.
VR:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet:
Helsinki
Arto Kukkonen
0307 20975
Kouvola
Esko Takala
040 8634 245
Tampere Erkki Taatila
040 8630 410
Oulu
Timo Tukiainen
040 8645 410
Oy VR-Rata Ab:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet:
Helsinki
Jarmo Nyberg
040 8621 737
Kouvola
Pertti Varpenius
040 8661 234
Tampere Hannu Hämäläinen 040 8630 453
Oulu
Raimo Salow
040 8645 457
3
Yhteisöissä tapahtuu
Työtapaturmien uhrina kuolleiden kansainvälistä muistopäivää vietettiin Hakaniemen torilla Helsingissä. Rautatieläisten
Liiton kynttilän laski tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu.
Hakaniemessä muistettiin
työnsä vuoksi menehtyneitä
Hakaniemen torilla muistettiin työtapaturmissa ja ammattitaudin vuoksi
menehtyneitä. Suomessa menehtyy vuosittain työtapaturmissa 60—90 työntekijää ja ammattitautien vuoksi yli 100 palkansaajaa. Tilaisuus oli osa kansainvälistä työturvallisuuskampanjaviikkoa ja
Worker’s Memorial Day 2010 -tapahtumia
Tilaisuutta kunnioitti eri liittojen ja keskusjärjestöjen edustajat kuten myös torille saapuneet kuulijat. Muistosanat lausui
Olkiluodon ydinvoimalatyömaan pastori
Sakari Leppänen, jonka mukaan työtapaturmat ovat kaikille yhteinen asia.
— Sanotaan, että vahinko ei tule kello
kaulassa, mutta tämän päivän yksi joh-
4
toajatus onkin saada aikaan toimia, jotta
varoituskellot voisivat soida ennakkoon,
että niin sanotuilta turhilta vammautumisilta ja kuolemilta vältyttäisiin.
Leppänen piti tärkeänä elinkeinon
harjoittamisessa syntyneiden ammattitautien ehkäisyä.
— Tänään suurennuslasin alle nostetaan asbesti. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta asbestin tuhovoimista, siitä että se
läpäisee tavallisen hengityssuojaimen ja
jää elimistöön koko elinajaksi ja että sille
altistuneet ovat, jos vielä tupakoivat, satakertaisen syöpäriskin alla.
Leppänen perää hyvää toimintakulttuuria ja työympäristöä, jossa työnteki-
jää suojellaan ja jossa ammattitauteja ei
esiinny.
Yksi tilaisuuden ideanikkareista, työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen, oli
huolissaan siitä, ettei tapaturmien määrä ole laskenut monista uusista työsuojeluun liittyvistä lakiasetuksista ja ohjeista
huolimatta.
— Työsuojelulliset toimet tulee keskittää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa suojelun taso useimmiten ei ole lainmukainen. Työsuojeluvaltuutettu on erittäin tärkeä henkilö yritykselle.
teksti: Tiina Nurmi-Kokko
kuva: Raija Vuori-Lehkonen
Rautatieläinen 3 2010
Yhteisöissä tapahtuu
SAK:n Lauri Lyly vaatii
neuvottelujärjestelmän uudistamista
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn
mielestä työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä vaatii uudistamista. Hänen
mukaansa työmarkkinoiden ongelmana
eivät ole rangaistukset ja niiden taso, vaan
se, ettei työmarkkinoilla ole tällä hetkellä
työkaluja, joilla todella suuriin haasteisiin
voitaisiin puuttua.
— Neuvottelujärjestelmän kehittämisessä päätavoitteeksi on asetettava osapuolten tasa-arvoinen neuvotteluasema.
Lisäksi pitää kehittää neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän yleisiä toimintaedellytyksiä. On sovittava eri neuvottelutasojen välisestä työnjaosta, koordinaatiosta
niin työnantajien ja palkansaajien välillä
kuin palkansaajien kesken sekä sovittava ongelmien ja erimielisyyksien ratkaisutavoista, Lyly hahmotteli SAK:n val-
tuuston kokouksessa Nurmijärven Kiljavalla.
Hänen mukaansa tärkeää on myös
sopimusten kunnioittaminen puolin ja
toisin. Tähän liittyviä asioita ovat muun
muassa sopijoiden edustavuus, sopimusten vastaisen käyttäytymisen poissaaminen sekä molempien osapuolten järjestäytymisen edistäminen.
— Ihmettelen, että vaikka meillä on paljon kehitettävää koko neuvottelujärjestelmässä, työnantajien tähtäimessä ovat
vain lakkosakot. Kuitenkin tosiasia on
se, että lakot ovat koko ajan vähentyneet
Suomessa.
Lylyn mielestä Kreikan-kriisin johdosta Suomessa entistä hanakammin puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Lyly kaipaa työmarkkinoille järjestel-
mää, jossa työmarkkinajärjestöt voisivat
nykyistä paremmin olla mukana ratkomassa ongelmia, koska työmarkkinoiden
osuus kansantaloudesta on kuitenkin varsin suuri. Hankalaksi tämän tekee työnantajien valitsema hajota ja hallitse -periaate.
— Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma on yksi hyvä esimerkki toiminnasta, jolla haasteisiin vastataan,
koska SAK:lle työllisyyden hoito ja työttömyyden torjunta ovat ykkösasioita. Parhaimmillaan ohjelman toteutuminen voisi
johtaa eräänlaiseen yhteiskuntasopimukseen, jolla vaikutetaan tulevaan kehitykseen ja tehtäviin valintoihin. Tarvitsemme
jatkossakin vahvaa kolmikantayhteistyötä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja maan
hallituksen kanssa, Lyly sanoi.
Matti Huutola: Hämärämiehet hotkivat
salaa kermat valtion verokakusta
— Harmaan talouden hämärämiehet
saavat Suomessa hotkia salaa valtion
verokakusta kermat. Valtio käyttäytyy
kuin isovanhemmat, jotka eivät vaivaudu
kieltämään lapsenlastaan, vaan kääntävät pään pois eivätkä ole huomaavinaan
pahantekijää. Harmaan talouden rehottamisen vuoksi valtio menettää vuosittain noin neljän miljardin euron verotulot, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja
Matti Huutola muistutti SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla.
— Harmaan talouden lisääntymiseen
on kolme syytä: rangaistukset ovat mitättömiä, voitot ovat suuria ja kiinnijäämisen riski on olematon. Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut
Rautatieläinen 3 2010
organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä.
Huutolan mukaan hallitus ei ole toiminut riittävän hanakasti harmaan talouden torjumiseksi vaan päinvastoin.
— Työsuojeluhallinnolle pitää säätää
oikeudet saada tietoja muilta viranomaisilta. Verottajalle on annettava oikeudet seurata ja tarkistaa tilisiirtoja samalla tarkkuudella kuin Ruotsissa. Verottajan
rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän
verotiedoista ei tiedä kukaan mitään. Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on
ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja,
ei ole tietoja. Ei ole mitään, Huutola totesi.
Hän vaatii tilaajavastuulain ja ulkomaisen työvoiman valvontaan keskittyvien
työsuojelutarkastajien ja talousrikostutkijoiden ja -syyttäjien määrän lisäämistä.
Valtion tuottavuusohjelma on viemässä
asiaa toiseen suuntaa, sillä sen mukaisesti työsuojeluhallinnosta olleen vähentämässä lähivuosina 25 virkaa.
Huutola antaisi ammattiliitoille kanneoikeuden, jolloin ne voisivat nostaa kanteen suoraan epärehellisiä työnantajia vastaan.
— Nyt edellytetään, että yksittäinen
työntekijä nosta kanteen, mutta pelon ilmapiirissä on usein vaikea löytää työntekijää,
joka omalla nimellään nousee työantajaansa vastaan vieraassa maassa.
5
Painavasana
Tessi tuli
R
autatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät
vajaan viikon ”yliajalle”, mutta sopimukseen päästiin kuin
päästiinkin yön pimeinä tunteina. SAKlaisten liittojen tilanne on liittokierroksella ollut sellainen, ettei sopimuksia ole
hevin saatu valmiiksi ennen vanhan sopimuksen päättymistä.
Minkään liiton yleiskorotustasot eivät
tällä kierroksella hätkähdytä. Silti verrattuna moniin muihin aloihin pärjäsimme
kohtuullisesti. Rautatieläisten Liiton sopimuksessa painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun liittyvät
seikat. Keskeistä oli vihdoin päästä käsiksi muun muassa katkovuorojen määrän
kasvuun ja siitä syntyvään lisääntyvään
työhönsidonnaisuuteen. Nyt saatu ratkaisu tulee vähentämään katkojen määrää ja
lisäämään niistä saatavia korvauksia tai
molempia.
Helpot ajat eivät ole edessä. Erityisesti Oy VR-Rata Ab:n tuleva työtilanne
näyttää huolestuttavalta. Maan porvarihallitus on toistuvasti evännyt ratatöihin
välttämättömän lisärahoituksen, ja loppukauden työtilanne näyttää vaikeammalta kuin miesmuistiin.
Työnantajan kanssa päästiin kuitenkin sopuun uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka vaaliohjeet on laitettu
kentälle. Uusi järjestelmä aloittaa toimintansa heinäkuun alussa kuluvaa vuotta.
Järjestelmä antaa mahdollisuuden entistä tehokkaampaan edunvalvontaan. Valittujen luottamusmiesten koulutus alkaa
puolestaan alkusyksystä. Samalla pohdinnassa on, kuinka työsuojeluorganisaatiotamme voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi.
Kilpailuttamisideologia ja markkinaehtoisuus tuntuvat nyt jylläävän koko valtionhallinnossa. Pari viikkoa sitten luovu-
6
tettiin liikenne- ja viestintäministeriölle
loppuraportti, joka käsittelee rautateiden
henkilöliikenteen avaamista kilpailulle
koko Suomessa. Raportin johtopäätös on,
että ensin kilpailu avattaisiin HSL-alueella eli pääkaupunkiseudun henkilöliikenteessä, joten kilpailutusta lähdettäisiin
avaamaan suunnittelun muodossa seuraavalla hallituskaudella.
Samalla VR:ää halutaan kammeta pois
Junakalusto Oy:stä ja samoin esimerkiksi huolto- ja varikkopalveluiden riittävyys pitäisi raportin mukaan turvata kaikille operaattoreille. No — tämänkään ajatuksen sisältöä ei tarvitse kauaa miettiä:
VR: n huolto- ja varikkopalveluiden vahvuutta halutaan murentaa. Samoin listalla on esitys liikenteenohjauksen eriyttämisestä VR-konsernista.
Kaikki SAK-laiset rautatiejärjestöt jättivät raporttiin eriävän mielipiteen perusteluineen. Samassa yhteydessä teetettiin tutkimus, jossa kysyttiin kansalaisten
mielipiteitä kilpailun avaamisesta. Vastaajat uskoivat kilpailuttamisen ehkä laskevan hintoja, mutta pelkäävät kilpailun
avaamisen heikentävän matkustamisen
turvallisuutta, junaliikenteen ympäristövaikutuksia, työehtoja sekä palveluiden
saatavuutta eri puolilla maata.
Koska haasteet ovat suuret, sitä tärkeämmäksi muodostuu se, että tulevaisuudessa liittorakenteemme on riittävän
vahva ottamaan vastaan muun muassa
HSL-alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tähän tähtää edelleen
hanke raideliikennealan ammattijärjestön perustamisesta, joka toteutuessaan
estäisi valtaosin mahdollisen työehtoshoppailun tai tekisi siitä ainakin merkittävästi vaikeampaa.
Koska haasteet
ovat suuret, sitä
tärkeämmäksi
muodostuu se,
että tulevaisuudessa
liittorakenteemme
on riittävän vahva.
Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Rautatieläinen 3 2010
Liittovaltuusto hyväksyi tes-tuloksen 6.5. eli kuusi päivää sen jälkeen, kun edellinen sopimus umpeutui.
Rautatieläisille sorvattiin
uusi työehtosopimus
Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät vajaan viikon yliajalle, mutta sopimukseen päästiin kuin päästiinkin yön pimeinä tunteina.
Minkään liiton yleiskorotukset eivät tällä kierroksella hätkähdytä, mutta moniin muihin aloihin verrattuna
rautatieläisten sopimus on kohtuullinen. Siinä painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun
liittyvät seikat.
Rautatieläinen 3 2010
Rautatieläisten Liiton hallitus ja liittovaltuusto kokoontuivat käsittelemään
neuvottelutulosta 6. toukokuuta.
Tuloksesta käytiin pitkä ja kriittinen
keskustelu. Lopulta liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti neuvottelutuloksen
uudesta työehtosopimuksesta. Uusi sopimus on voimassa 1.5.2010—31.3.2012, ja
sopimuksessa on kolme palkankorotuspistettä: 1.5.2010, 1.3.2011 ja 1.11.2011.
Sopimus on irtisanottavissa viimeisen
palkantarkistuksen yhteydessä.
7
Sopimusneuvotteluissa edettiin muun
muassa konduktöörien työhönsidonnaisuusasiassa ja tehtiin päänavaus palkalliselle isyyslomalle.
Yleiskorotukset ja
järjestelyvaraerä
Palkkoja korotetaan 1.5.2010 alkaen tai
sitä seuraavan työjakson alusta 0,6 prosentin yleiskorotuksella. Toinen korotus
ensi maaliskuussa tuo palkkoihin 0,5 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi käytössä
on 0,1 prosentin järjestelyvara (1.3.2011),
joka kohdennetaan ensisijaisesti palkkaliitteisiin 2 ja 3 erikseen sovittavalla tavalla.
Mikäli järjestelyvarasta ei päästä yksimielisyyteen, toteutetaan se yleiskorotuksena.
Kolmannessa palkankorotuksessa palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka
suuruus sovitaan ensi vuoden syyskuun
alkuun mennessä. Ellei sopimukseen palkankorotuksen tasosta päästä sovittuun
ajankohtaan mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään ensi vuoden marraskuun lopussa. Kaikkia tuntisidonnaisia ja euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan yleiskorotuksen määrällä,
ellei lisästä ole sovittu erikseen muuta.
Vuonna 2010 korotusten kokonaisvaikutus palkkoihin on noin 0,75 prosenttia ja
ensi vuoden ensimmäisen palkantarkistuksen kokonaisvaikutus palkkoihin on
noin 0,9 prosenttia.
Päänavaus palkalliselle
isyyslomalle
Sopimuskierroksella tehtiin päänavaus
palkalliselle isyysvapaalle. Palkallinen
isyysvapaa astuu voimaan sopimuskauden päättyessä isyysrahakauden kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota päättymään
kesken sopimuskauden.
Lisäksi äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka äitiysvapaan
alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Tämä palkka maksetaan uusien
määräysten mukaan myös silloin, kun äiti
jää suoraan vanhempainvapaalta äitiysvapaalle olematta välillä lainkaan töissä.
Korotuksia
työhönsidonnaisuuslisään
Työhönsidonnaisuuslisään tulee muutoksia marraskuun alussa. Nyt sovitun ratkaisun uskotaan vähentävän katkojen mää-
rää. Lisää korotetaan 19 euroon jokaiselta
sellaiselta työvuorolta tai matkatyövuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikkakunnalla enintään kahden tunnin tai
kotipaikalla vähintään tunnin lepo, jota
ei lueta työaikaan. Jos tällaisia vuoroja on
kaksi työjaksossa, lisän suuruus on toisen
katkovuoron osalta 21 euroa. Jos tällaisia
vuoroja on työjaksossa kolme tai enemmän, lisän suuruus on näiden katkovuorojen osalta 22 euroa. Lisää ei kuitenkaan
makseta työ- tai komennusmatkalta.
Lisäksi maksetaan jokaiselta sellaiselta työvuorolta, jonka osien välissä on
vieraalla paikkakunnalla yli kaksi tuntia,
kahdelta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai kotipaikkakunnalla yli tunnin
mittaiselta tauolta yksinkertainen tuntipalkka.
Muuttuneen
työvuoron korvaus
Jos ennalta laaditusta työtuntijärjestelmästä joudutaan poikkeamaan ja asiasta ilmoitetaan alle kolme vuorokautta
ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korva-
Radio-ohjattavan
veturin ohjauslisä
nousee elokuun
alusta 1,90 euroon.
8
Rautatieläinen 3 2010
Vuoden tärkein päätös tehty ja neuvottelutulos hyväksytty. Rautatieläisten Liiton hallituksen jäsen Jouni Korkalainen (vas)
ja liittovaltuuston jäsen Pertti Saarikoski poistumassa kokouksesta.
us ilman korotuksia ja lisiä. Korvaus on
kokeiluluontoinen vuoden 2010 loppuun
asti, ja sen jatkosta päätetään kokemusten perusteella. Näin kirjattuna muutos
koskee myös päivävuoroa.
Kaksi työvuoroa saman
työvuorokauden aikana
Paikallisesti sopien työvuorot voidaan
sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan
vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman,
että jälkimmäisestä syntyisi ylitöitä. Työvuorojen välissä tulee olla vähintään seit-
semän tunnin lepoaika. Tämä on aiemmin koskenut vain sähkö- ja tietoliikenneasentajia ja muuttuu nyt koskemaan
kaikkia palkkaliitteen 3 työntekijöitä.
Viikonlopputyövuoroista
annettava vapaa
Viikonlopputyövuoroissa tehdään kaksi
12 tunnin työvuoroa, jonka jälkeen työntekijällä on seuraavan kahden viikon kuluessa oikeus saada viisi työvuoroa yhdenjaksoista palkallista vapaata.
Jos työntekijä kutsutaan palkallisen vapaan aikana työhön, eikä vapaan siirrosta
Erilliskorotuksia
• Radio-ohjattavan veturin ohjauslisä nousee elokuun alusta 1,70 eurosta 1,90 euroon ja vuoden 2012 tammikuun alusta 2,20 euroon.
• Junakaluston siirtolisä nousee 60 eurosta 70 euroon 1.5.2010 alkaen ja
1.1.2011 alkaen 75 euroon.
• Hankalan työn lisä siirretään kustannusneutraalisti, ja sen vaikutus on
0,4 prosenttia pohjapalkkoihin 1.5.2010 alkaen.
• Korotetut lähtörahat ovat arkipäivisin 60,00 €/lähtö, viikonloppuisin ja
arkipyhinä 90,00 €/lähtö ja juhlapyhinä 110,00 €/lähtö.
• Pääluottamusmiesten palkkioita korotetaan 10 €/kk ja työpisteluottamusmiesten palkkioita 5 €/kk. Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan vastaavasti.
Rautatieläinen 3 2010
muuhun ajankohtaan sovita, maksetaan
hänelle tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä
työtunnilta yksinkertainen tuntipalkka, 8
seuraavalta tunnilta 50 prosentilla korotettu ja sen jälkeen 100 prosentilla koro-
PALKKALIITE 1 1.5.2010 alkaen
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
1 715,86
1 772,12
1 828,63
1 863,54
1 898,52
1 933,50
1 968,47
2 003,45
2 038,42
2 073,40
2 108,37
2 178,30
2 318,20
2 423,13
2 481,42
2 574,69
2 679,60
9
tettu tuntipalkka. Vapaa katsotaan tällöin
pidetyksi. Muut vapaat tai edellä mainitut
työssäolopäivät sijoittuessaan edellä tarkoitettujen vapaiden väliin eivät katkaise
yhdenjaksoista vapaata.
Työntekijä voi nyt valita kaiken vapaana tai ylityösäännöksen mukaisen korvauksen tehdyltä työltä. Viikonlopputyövuoron tunnit on kuitenkin tasoitettava
korkeintaan kahden viikon tasoitusjaksoa noudattaen, eli vapaan siirtoa myöhäisempään ajankohtaan ei sallita.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
PALKKALIITE 2 1.5.2010 alkaen
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 667,82
1 738,24
1 820,40
1 908,42
2 008,19
2 084,47
2 166,65
2 242,94
2 319,22
2 401,38
PALKKALIITE 3 1.5.2010 alkaen
10
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 587,79
1 664,25
1 764,25
1 834,82
1 923,04
2 005,39
2 099,49
2 181,83
2 299,46
2 387,69
VR vauhdittaa
Oulu–Seinäjoki
-rataosuuden
perusparannusta
VR rahoittaa Oulun ja Seinäjoen
välisen rataosuuden perusparannusta omasta pussistaan. Lisärahoituksen tarkoituksena on estää ratatöiden
pysähtyminen kesän jälkeen. Valtion
tämän vuoden budjetissa kohteeseen
on varattu 40 miljoonaa euroa, mikä ei
riitä rahoittamaan töiden jatkumista
kesän jälkeen.
VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron
mukaan tavoitteena on turvata hankkeen jatkuvuus ja töiden valmistuminen määräajassa.
— Suomella ei yksinkertaisesti ole
varaa lykätä Oulu—Seinäjoki-radan perusparannusta. Hankkeen valmistuminen aikataulussaan on elintärkeä koko
maan kuljetusjärjestelmän ja kilpailukyvyn kannalta, Aro sanoo.
Oulun ja Seinäjoen välinen rataosuus on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosuuksista ja se palvelee sekä henkilö- että
tavaraliikennettä.
— Kyseessä on tärkein käynnissä oleva ratahanke. Hankkeen pitkittyessä sen
yhteiskunnalliset höydyt jäävät saamatta. Hitaasta etenemisestä kärsivät eniten matkustajat, jotka ovat jo usean vuoden ajan joutuneet siirtymään linja-autoihin kesken matkan. Lisäksi pätkittäinen
toteutus nostaa kustannuksia turhaan,
Aro täydentää.
Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden lisäksi VR rahoittaa tänä vuonna
Tampereen ja Oriveden välisen rataosuuden perusparannusta sekä Kotolahden sataman ratapihan kunnostusta. VR-konserni tukee tänä vuonna rataverkon perusparannusta yhteensä 40
miljoonalla eurolla.
Valtion omistajaohjauksesta vastaavan
ministerin Jyri Häkämiehen mukaan
VR:n päätös on haasteellisessa tilanteessa ainoa mahdollinen.
— Korostan, että tämä on kertaluonteinen rahoituspäätös eikä tästä saa
tulla pysyvää käytäntöä. Rataverkon
kunto heijastuu myös VR:n palveluihin.
Matkustajille tämä näkyy esimerkiksi
routavaurioina ja myöhästelyinä. Siitä syystä VR-konserni on päättänyt toimia näin ja tätä päätöstä haluan tukea.
Hän muistuttaa, että näillä hankkeilla on myös tärkeä työllisyysvaikutus.
— VR ylläpitää myös Suomen kilpailukykyä sijoittamalla metsäteollisuudelle tärkeän vientisataman ratatöihin,
Häkämies täydentää.
Huolena
rataverkon kunto
VR-konserni on huolissaan myös rataverkon kunnon heikkenemisestä. Nykyisellä rahoitustasolla rataverkon kunto
uhkaa heiketä entisestään. Rataverkon
ylläpito edellyttäisi perusradanpidon
rahoituksen nostamista nykyisestä noin
130 miljoonasta noin 200 miljoonaan
euroon, mutta ensi vuonna perusratapidon rahoitus uhkaa päinvastoin pudota
jopa 40 prosentilla. Pelkästään routaongelmien poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvittaisiin noin 40 miljoonaa
euroa lisää vuodessa.
— Suomen rataverkolla on roudasta johtuvia nopeusrajoituksia yhteensä
940 raidekilometrillä. Ruotsin vastaava
luku on kaksi kilometriä. Ellei perusradanpidon rahoitukseen saada pikaista
muutosta, tilanne uhkaa vielä heiketä
entisestään, Aro sanoo.
Rautatieläinen 3 2010
Rautatieliitot:
Kilpailuttaminen
ideologinen muoti-ilmiö
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 18.5.2010 liikenneja viestintäministeriölle. Työryhmä selvitti, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta
rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisi
mahdollista. Rautatieliitot pitävät kilpailun avaamista
ideologisena muoti-ilmiönä, joka ei vastaa rautatiealan
haasteisiin.
Työryhmän mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä,
jotta Helsingin seudun liikenne HSL voisi
halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2017 lopussa.
Kilpailutusta selvittänyt työryhmä painottaa, että liikennepalveluja tilaavan viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut ovat
asiakkaiden käytettävissä mahdollisimman integroidulla ja tehokkaalla tavalla.
Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että aikataulu sekä tariffijärjestelmä
toimivat, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavasti ja matkustajille
tarjotaan niin aikatauluista kuin palveluista yhtenäistä informaatiota.
Kilpailuttaminen
muoti-ilmiö
Henkilöliikenteen kilpailutusta selvittänyt työryhmä pitää järkevimpänä avata
rautatieliikenteen kilpailu ensimmäiseksi pääkaupunkiseudulla.
Rautatieläinen 3 2010
Rautateiden ammattijärjestöjen Rautatieläisten Liiton, Veturimiesten Liiton ja
Rautatievirkamiesliiton mielestä kilpailu
ei ole ratkaisu rautatiealan tuleviin haasteisiin. Ammattiliittoja edusti työryhmässä veturimiesten juuri eläkkeelle jäänyt
pääsihteeri Timo Tanner, joka jätti työryhmän työstä eriävän mielipiteen.
— Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään
konkreettista näyttöä, Tanner toteaa.
Tannerin mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevat kaavailut perustuvat nyt vallalla olevaan muoti-ilmiöön kaikkien julkisten toimintojen
yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta.
11
Nollaplus vaihtoehtona
kilpailutukselle
Rautatiejärjestöt korostivat työryhmän eriävässä mielipiteessä kilpailuttamisen sijaan 0+-vaihtoehtoa,
jossa nykyistä suoraostosopimusta kehitetäisiin. Tässä vaihtoehdossa EU:n palvelusopimusasetuksen
mukaisten suorien sopimuksien
tekemistä jatkettaisiin, jolloin sopijaosapuolina olisivat tapauskohtaisesti VR Yhtymä Oy, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Helsingin seudun
liikenne HSL.
Liikenne- ja viestintäministeriö
ja VR-Yhtymä tekivät viime vuoden
lopulla kymmenen vuoden yksinoikeussopimuksen kaukoliikenteestä. Sopimus on voimassa 3.12.2019
saakka. Suorahankintasopimukseen
sisältyy viiden vuoden optio lisäajasta. Sopimuksen mukaan liikennettä
ei saa vähentää siten, että se johtaa
julkisen palvelun velvoitteen mukaisen liikennetarjonnan heikkenemiseen. Yksinoikeussopimuksen lisäksi
liikenne- ja viestintäministeriö ja VR
sopivat viime joulukuussa lähiliikenteen tuen jatkamisesta YTV-alueen
ulkopuolisessa liikenteessä tämän
vuoden loppuun asti.
”Ennalta annettu ja
outo näkökulma”
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mielestä raportin
näkökulma raideliikenteen kehittämiseen on outo ja ennalta annettu.
— Kun liikennepoliittisessa selonteossa korostetaan joukkoliikenteen
aseman vahvistamista ja toimivia
joukkoliikennepalveluita sekä erityisesti niiden riittävää resursointia, on
raportin kehittelytyössä suurimman
huomion saanut se, kuinka kilpailua
saataisiin ideologisesti avattua raideliikenteessä.
Maurialan mukaan taloudellisia
arvioita on esitetty viime aikoina julkisuudessa ainoastaan sillä olettamalla, että kilpailun lisääminen automaattisesti alentaisi hintatasoa.
12
Ylitarkastaja Risto Salmi ja ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä tiedottivat työryhmän selvityksestä henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle.
on
ia ar vioita
is
ll
e
d
u
lo
a
T
lä
oastaan sil
in
a
y
t
t
e
it
s
e
un
, että kilpail ti
a
ll
a
m
a
t
t
le
o
maattises
o
t
u
a
n
e
in
lisääm
tatasoa.
alentaisi hin
Ei kiitos rautateiden kilpailutukselle, totesivat Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Vesa Mauriala (vas), selvitystyöryhmän jäsen Timo Tanner Veturimiesten liitosta ja
Seppo Juselius Rautatievirkamiesliitosta.
Rautatieläinen 3 2010
— Tämä hokema on otettu todesta
lähes kritiikittömästi, vaikka rautatieliikenne on tyystin eri asia kuin
esimerkiksi päivittäistavarakauppa.
Rautatiet on kokonaisuus, jossa kaikkien osien pitää toimia hyvin yhdessä. Sen tulee olla siis riittävän yhtenäinen, Mauriala korostaa.
Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen pitää rataverkon
nopea rapistumista kilpailuttamista
suurempana huolenaiheena.
— Sen pitäisi olla huoli kaikilla
tahoilla, ja se uhkaa jo Suomen elinkeinoelämää. Kilpailutusta suuremmat hyödyt yhteiskunnalle saadaan
investoimalla rataverkkoon ja nopeisiin junayhteyksiin.
Palveluvelvoite
vaarassa
Liitoissa uskotaan, että kilpailun
avaaminen vaikeuttaisi VR:n julkisen
palveluvelvoitteen täyttämistä, kun
kannattavat linjat kilpailutettaisiin.
— Junaliikenteen tehtävä on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita turvallisesti paikasta toiseen. Junat kulkevat myös sellaisilla alueilla, joilla liikennettä pitää hoitaa, vaikka se ei
aina olisi taloudellisesti kannattavaa.
Mikäli kilpailu avataan, kilpailua syntyisi vain kannattaville rataosuuksille. Juuri tällaista kilpailun avaamista HSL-alueella työryhmä ehdottaa.
Tällöin VR:lle ja viime kädessä veronmaksajille jäisi nopeasti entistä suurempi taakka julkisen palvelun tehtävän rahoittamisesta, Mauriala selostaa.
Työryhmä esittää myös, että liikenteenohjaus irrotetaan VR Yhtymä Oy:stä. Myös Junakalusto Oy:n
omistajajärjestelyt menisivät uusiksi ja VR Koulutuskeskus kokisi myllerryksen. Todennäköisesti kilpailun
avautuessa koulutusta tultaisiin tarjoamaan useissa koulutuspaikoissa.
Tekstit: Jussi Päiviö, Hilkka Ahde, LVM
Kuvat: Jussi Päiviö, TSN gallup
ja Maarit Uuskumpu
Rautatieläinen 3 2010
Kansalaismielipide:
Rautateiden henkilöliikenteen
kilpailuttaminen heikentää
turvallisuutta ja saatavuutta
TNS Gallup Oy selvitti rautatiealan liittojen toimeksiannosta mielipiteitä kansalaisten suhtautumista julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen.
Keskeinen osa tutkimusta koski rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle.
Enemmistö suomalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Tätä mieltä oli yli kolme neljästä (79 %) suomalaisesta. Vain kuudesosa on sitä mieltä, että
julkinen liikenne ei ole peruspalveluihin
kuuluva asia.
Suhtautumisessa julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen
kansa jakaantuu kahtia. Kaksi viidestä
(38 %) kannattaa ja hieman suurempi osa
(41 %) on vastaan ja pitää kilpailuttamista
huonona kansalaisten kannalta. Kielteisiä vaikutukset olisivat palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla mat-
kustamisen turvallisuuteen ja rautateillä
työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto
ja laitteiden ajantasaisuus heikentyisivät
nykyisestä.
Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että
palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset
junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan
raideliikenteessä. Toisaalta sama joukko uskoo muita useammin, että junalla
matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät.
Työntekijöiden keskuudessa on keskimäärin enemmän niitä, jotka eivät osaa
arvioida kilpailun vaikutuksia raideliikenteessä.
Tutkimus luettavissa nettiosoitteessa http://
www.rautl.fi/easydata/customers/rautl/files/
jussi/julkiset_peruspalvelut_rautatiet_2010.pdf
13
Rautatieläiset solmivat
aiesopimuksen raideliikenteen
ammattijärjestön perustamiseksi
Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätti yksimielisesti aiesopimuksen
solmimisesta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikenteen
ammattijärjestön perustamiseksi liittovaltuuston kevätkokouksessa Vuokatissa.
Aiesopimuksen hyväksyminen merkitsee, että liittofuusion edellytykset selvitetään niin, että päätös Rautatieläisten
Liiton sääntöjen pohjalle perustettavasta raideliikenteen ammattijärjestöstä tai
sen hylkäämisestä voidaan tehdä liittovaltuuston syyskokouksessa tänä vuonna. Uusi ammattijärjestö toimisi JHL:n
sisällä ja tavoitteena on, että sen toiminta alkaisi vuoden 2012 alusta.
Järjestön tarkoituksena on koota raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle
ja näin vahvistaa edunvalvontaa. Metro- ja
raitiotievaunuliikenne on jo JHL:n edunvalvonnan piirissä.
— Aiesopimus ei ole mikään kevyt paperi, vaikka nimessä onkin sana aie. Se on
otettava tosissaan valmistelun pohjaksi,
puheenjohtaja Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta linjasi.
Alkuperäisessä ammattijärjestöhankkeessa oli myös Rautatievirkamiesliitto
RVL. RVL:n liittovaltuusto päätti kuitenkin äänin 18—16, että RVL ei ole mukana
raideliikennealan ammattijärjestöhankkeen jatkoselvityksissä.
ympäristön muuttumista. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle häämöttää
muutaman vuoden päästä, sillä liikenneja viestintäministeriön työryhmä julkisti äskettäin raporttinsa henkilöliikenteen
kilpailuttamisesta. Työryhmän mukaan
kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa
pääkaupunkiseudulta ja se alkaisi aikaisintaan vuonna 2018. Myös metro- ja raitiotievaunuliikenteessä valmistellaan suuria muutoksia. Helsingin kaupunki on
yhtiöittämässä Helsingin kaupungin liikennelaitosta.
Raideliikenne
murroksessa
Yhteistä erityisesti
yhteiskuntavaikuttamisessa
Liittovaltuusto piti liittofuusion selvitystyön jatkamista puoltavina seikkoina
muun muassa raideliikenteen toiminta-
JHL:n näkökulmaa fuusioon valottivat
kokouksessa JHL:n puheenjohtaja Tuire
Santamäki-Vuori, Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto ja järjestötoimitsija Mauri Keskinen.
Santamäki-Vuori löysi paljon yhteistä
kittiä rautatieläisten ja JHL:n ammattialojen välillä muun muassa julkisen palvelun
tehtävän, verorahoituksen ja yhteiskuntavaikuttamisen.
— Meillä on erityisen paljon yhteistä
yhteiskuntavaikuttamisen saralla, koska
toimintamme on poliittisen peukalon alla.
Ison liiton on helpompi vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja suunnata yhteiskuntavaikuttamiseen myös resursseja, hän totesi.
Hänen mukaansa työehtosopimuskäytännöistä käydään nyt kovaa kamppailua ja työantaja kilpailuttaa työehtosopimuksia ja samalla myös ammattijärjestöjä tosiaan vastaan. Tällainen kamppailu
on JHL:ssä tuoreessa muistissa, kun Helsingin kaupunki yritti siirtää äskettäin
Helsingin bussiliikenne Oy:n sopimuksen Auto- ja kuljetusalojen liittoon. Sopimusoikeudet onnistuttiin säilyttämään
kuitenkin JHL:ssä.
Liittovaltuuston jäsen Helena Blom (oik) ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kokoustauolla Vuokatissa. Blom uskoo, että raideliikennejärjestön
perustaminen on hyvä juttu.
14
Rautatieläinen 3 2010
Rautatieläisten liittovaltuusto otti
myönteisen kannan aiesopimukseen
JHL:n kanssa.
JHL solmii työehtosopimuksia sekä julkiselle sektorille että yksityisaloille.
— On tärkeätä, että JHL:ssä ei tehdä
yksityiselle alalle edullisempia sopimuksia kuin julkiselle puolelle. Emme halua
liittona ylläpitää kaksihintajärjestelmää.
Kukaan ei
selviä yksin
Havasto näkee raideliikenteen ammattijärjestön vastauksena työnantajien koventunutta linjaa vastaan.
— Kukaan ei selviä yksin työantajan
pudotuspelissä. On ymmärrettävä, että työantajan toimissa ei ole kyse vain ylimenokaudesta, jos ay-liike ei ryhdistäydy. Raideliikenteessä on monia asioita käynnissä,
ja voimaa tarvitaan. Vaikka pieni on kaunista, niin se ei nyt tahdo riittää.
Rautatieläinen 3 2010
Havasto tuntee hyvin Helsingin raideliikenteen kysymykset. Hän oli raitiotieliikenteen pääluottamusmies ennen siirtymistään Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajaksi.
Valtuuston jäsenien puheenvuoroissa pohdittiin VR:n tulevaisuutta ja roolia
rautatieliikenteen operaattorina
ja työnantajana.
— Jos henkilöliikenne avataan
elviä yksin
kilpailulle, on pelkona työantajiKukaan ei s
ssä.
pudotuspeli ,
n
en työehtoshoppailu ja rautatieaja
ta
n
a
ö
ty
ta
lan työntekijöiden hajaantuminen
i on kaunis .
n
ie
p
a
k
ik
a
V
ää
useisiin ammattiliittoihin. Vastaat tahdo riitt
y
n
i
e
e
s
n
ii
n
ko perustettava ammattijärjestö
JHL:ssä näihin haasteisiin? yksi liitovaltuuston jäsen kysyi.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
15
JaaEi
Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä
myös pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä
ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan.
Junaliikenteen ostomäärärahat
säilytettävä ja sidottava indeksiin
S
uomessa junaliikenne muodostaa julkisen liikenteen runkoverkoston. Rautatiemme on historiallisen kehityksen myötä
rakennettu toimivaksi kokonaisuudeksi.
Mielestäni on täysin väärin se, että osa
rataverkostosta on viime vuosikymmenien aikana jätetty heikolle hoidolle tai suorastaan rappiolle. Jokainen rataosuus on
meidän kansalaisten yhteistä investoitua omaisuutta kuten junaliikennekalustokin lähinnä kansainvälisen liikenteen
osalta olevin poikkeuksin. Siksi on perusteltua käyttää rataverkostoa kokonaisuudessaan sekä tavara- että henkilöliikenteeseen.
Tällä vaalikaudella on liikenneministeri Anu Vehviläisen kunnostustoimilla ja niiden suunnittelulla saatu turvattua kolmen keskeisen radan tulevaisuus.
Nämä ovat ns. Poikkirata, Karjalan rata ja
Suomen leveimmällä kohdalla ns. poikkirata. Viime mainitulla kunnostettu osuus
Huutokoski – Savonlinna merkitsee suoraa kansainvälisen liikenteen mahdollistavaa junarataa Venäjän rajalta Savonlinnan ja Haapamäen kautta Vaaraan, josta
ns. Keskipohjola käytävä yli merenkurkun
ulottuisi Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan
kautta Trondheimiin Atlantille. Poikkiradan nyt vain osittaisessa käytössä oleva haara Haapamäeltä Parkanon kautta
Poriin tulisi pikaisesti kunnostaa ja näin
poikkirata toimisi Haapamäeltä sekä Vaa-
16
saan kuten nytkin, mutta myös Porin eri
satamiin, joissa on vapaata kapasiteettia
runsaasti. Reitti jäävapaista satamista jatkuisi väljän Selkämeren kautta esim. Gävlen kautta Göteborgiin Kattegatille Pohjanmeren alueelle, josta voitaisiin käyttää
suurempia valtamerilaivoja kuin on mahdollista Juutinrauman salmessa Kööpenhaminan ja Malmön välillä.
Näillä esimerkeillä haluan osoittaa sen,
että rautatiepolitiikassa pitää huomioida koko Suomi ja ne monet mahdollisuudet, joita rataverkostomme tarjoaa. Poikkirata voisi erityisesti muodostua Suomen teollisuus ja transitoradaksi (STTR),
jolloin mm. raskaat kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kuljetukset eivät rasittaisi
jo nyt ruuhkautuneita ratoja ja ratapihoja. Haapamäen kautta liikennettä mahtuisi suuremmatkin määrät, jos rata Parkanon kautta Poriin kunnostettaisiin, kuten
nykyisillä koneilla on yllättävän nopeastikin tehtävissä. Poikkirata on myös kaikilta osuuksiltaan rakennettu suoraan ajettavaksi, jolloin ei tarvita veturien siirtoja
junan päästä toiseen päähän.
Henkilöliikenne on kokonaisuus, jossa ns. vähäliikenteistenkin ratojen osuus
on olennainen asia. Kyse on maakuntien
välisistä junayhteyksistä ja syöttöliikenteestä pääratojen pendolino- ja Intercity-junille sekä myös tietenkin paikallisliikenteestä. Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä myös
pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan.
Raideliikenne menettäisi osuuttaan
yksityisautoille, mikä ei mielestäni olisi mitenkään oikein. Uhka on kuitenkin
olemassa kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentyessä 31,5 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon valtion
talouskehyksissä vuosille 2012—2014.
Supistukset koskisivat vähäliikenteisien ratojen ohella myös muiden ratojen
hiljaisimpia junavuoroja. Nämä ovat kuitenkin osa kokonaisuutta. Silloin tehdään
junamatka, kun se onnistuu molempiin
suuntiin ja perille asti. Jos tämä ei onnistu, on yleensä vaihtoehto yksityisauto.
Hiljaisemmat junavuorot ja ns. vähäliikenteisten ratojen junaliikenne mahdollistavat junankäytön, josta saavat osansa
pääradat ja vilkkaammat junavuorotkin.
Jos ehdotus kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentämisestä vastoin liikenneministeri Anu Vehviläisen ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan
kantaa toteutuisi, se tietäsi myös noin
200 henkilön työpaikkojen menetystä.
Mielestäni jokainen rautateiden ja junaliikenteen työpaikka on arvokas asia, jos
haluamme nousta taloudellisesta taantumasta.
Lauri Oinonen
kansanedustaja (kesk.),
liikenne- ja viestintävaliokunnan vs.
Rautatieläinen 3 2010
Haalari vaihtui
konduktöörin takkiin
Turkulainen Tapani Grönroos odotti yli 20 vuotta ammattihaaveensa toteutumista. Sitten tärppäsi, ja viime
helmikuussa 52-vuotias Grönroos vaihtoi Cargon haalarit konduktöörin pukuun ja kietoi lipunmyyntilaitteen
kaulaansa.
Rautatieläinen 3 2010
Grönroos ei ole uusi kasvo VR:llä. Hän
tuli VR:lle vuonna 1980 ja on työskennellyt talossa monissa tehtävissä muun
muassa Turun tavara-asemalla autokuskina, junamiehenä, kirjurina ja järjestelyratamestarina satamassakin ja viimeksi
vaihtotyönjohtajana Cargolla.
— Minulle oli lapsena autot tärkeitä, mutta haave konduktöörin ammatista heräsi 80-luvulla kun näin VR:llä, mitä
konduktöörin työ on. Pidin myös Cargon
töistä, mutta kaikki VR:llä tekemäni työt
17
Turkulainen tuore konduktööri Tapani Grönroos ei pelkää muutoksia. Ammatinvaihto kävi käden käänteessä, kun siihen tarjoutui tilaisuus.
ovat olleet kivoja ja olen aina tykännyt
tulla töihin.
Hän kiittää VR:ää siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ammattia
talon sisällä. Tosin tilaisuus aukeni vasta monen yrityksen jälkeen.
— Kyselin moneen kertaan, josko
pääsisin konduktöörin oppiin, mutta
aina muut tarvitsivat ammatinvaihdosta enemmän kuin minä. Esteeksi tuli
yleensä joku VR:n muutostilanne, jossa
ihmisiä jouduttiin sijoittamaan uudelleen. Minulla ei ole ollut irtisanomisuhkaa taustalla, ja uudelleensijoitettavat
tietysti menivät ohitseni valinnoissa.
Grönroos oli konduktöörikurssinsa vanhin, mutta ylistää kurssitovereitaan ennakkoluulottomiksi ja opettajia
hyviksi. Ikää hän ei pidä esteenä muutoksille.
— Kurssilla nuoret suhtautuivat
minuun todella hyvin. VR:n koulutuskeskuksessa on hyviä opettajia. Ja olihan minulle hyötyä, että en lähtenyt
tyhjältä pöydältä. Minulla oli ennestään muun muassa tietoa junaturvallisuudesta, vaikka onhan tämä ihan eri
maailma kuin aiemmat työni. Asiakaspalvelu ja lipunmyynti olivat uusia opeteltavia asioita.
Hän pitää joustavuutta tärkeänä
konduktöörin ammatissa.
18
Rautatieläinen 3 2010
— Pitää osata lukea ihmisiä ja nauttia
ihmisten palvelemisesta. Pidän todella työstäni, jokainen päivä on erilainen
ja asiakaspalvelussa selviää pitkälle
puhumalla. Sitä saa mitä tilaa.
Grönroos onkin omasta mielestään
pärjännyt uudessa työssään hyvin ja
kehottaa muitakin toteuttamaan haaveitaan.
— Pitää kuunnella haaveitaan ja itseään, olla tilanteensa herra eikä jäädä
paikoilleen. Ymmärrän kuitenkin, että
on vaikea paikka, jos on pakkotilanne,
kuten niillä, jotka ovat joutuneet pooliin
ja ovat irtisanomisuhan alla. Kaikki taas
eivät muuten vaan halua ottaa muutosta
vastaan, mutta sitten voikin olla edessä
pakkotilanne.
Grönroosin mielestä ihmiset saavat
muuttua, mutta VR pysyköön ennallaan.
— Kaikki muutos ei ole hyvästä. Toivon, että VR:n töitä ei ulkoisteta. En
halua raiteille kilpailua, koska se tuo
mukanaan vain kermankuorintaa.
Grönroosilla on vielä edessä kymmenisen työvuotta. Vieläkö hän aikoo
vaihtaa ammattia?
— Uskon, että tämä on loppuelämäni ammatti.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Viime edustajakokouksen toiveiden
mukaisesti Rautatieläisten Liiton hallitus
perusti työryhmän luottamusmiesjärjestelmän kehittämiseksi. Luottamusmiestyöryhmä perustettiin myös edellisen
edustajakokouksen jälkeen ja toimeksianto sillä oli samansuuntainen, mutta
syystä jos toisestakin työryhmän työ ei
edennyt niin, että sitä olisi voitu lähteä
viemään eteenpäin.
VR yhtymän organisaatiomuutokset,
yt-neuvottelut ja lomautukset ovat tehneet nykyisen työryhmän työn helpommaksi: ei ole tarvinnut miettiä, että jos
käy näin ja jos käy näin, vaan eletty elämä
on osoittanut välttämättömäksi terävöittää toimintaamme. Uudesta luottamusmiesjärjestelmästä on nyt päästy työnantajan kanssa sopimukseen.
Alku aina
hankalaa
Aluksi työryhmä kartoitti nykyjärjestelmän toimintaa ja suhdetta eri organisaatioihin ja yhtiöihin, jäsenten jakautumaa
eri alueille ja paikkakunnille sekä tulevaisuuden näkymiä.
Jo alussa tehtiin selvä analyysi, että
kaikki toimialat ja palkkaliitteet ovat siinä määrin erilaisia niin toimintakulttuureiltaan kuin selkeästi fyysistenkin asioiden takia. Myös ykkösliitteen ongelmat
havaittiin heti alkuvaiheessa eli se, ettei
henkilöliikenteen palveluksessa oleva
pääse oikein kiinni Cargon ongelmiin ja
päinvastoin.
Työnantajan kanssa perustettiin yhteinen työryhmä alkuvuodesta 2010, jonka
piti saada työnsä loppuun 26.2.2010. Asian vaikeutta kuvannee, että työryhmän
aikataulu venyi yli kaksi kuukautta.
Ratapuolen järjestelmä
ratkaistaan myöhemmin
Palkkaliitettä 3 ja Rata Oy:n toimintaorganisaatiota käsiteltiin monipuolisesti, ja muutama mallikin oli esillä. Todettiin kuitenkin, ettei ole mahdollisuutta
rakentaa muutosajan luottamusmiesjärjestelmää vaan pitää pyrkiä pitkäjänteisempään ratkaisuun. Tästä syystä otettiin
aikalisä. Siksi Oy VR-Rata Ab:ssä nouda-
Rautatieläinen 3 2010
18
Edunvalvonta
Luottamusmiesjärjestelmä uudistuu
tetaan nykyistä luottamusmiesjärjestelmää vuoden 2010 loppuun. Perustettava
jatkotyöryhmä selvittää Rata Oy:n järjestelmää työnantajan kanssa, kunhan ensin
on selvillä työnantajan organisaatio. Työryhmän työ pitäisi valmistua syyskuun
loppuun mennessä. Jos ei löydetä mallia,
jonka voimme hyväksyä, jatketaan nykyisellä järjestelmällä.
Hallitus nimesi
luottamusmiehiä
Hallitus hyväksyi liikenteenhoidon (pl 1)
ja konepaja- ja varikkosektorin (pl 2)
uuden luottamusmiesjärjestelmän yksimielisesti sekä myös jatkotyöryhmän
palkkaliite 3:een.
Työryhmään on kuulunut liiton toimistolta järjestösihteeri Visa Tammi, työehtosihteerit Kyösti Matikainen, ja Hannu Mattila. Palkkaliitteiden edustajina
valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen (pl 1) Helsinki, Jorma Solla (pl 2) Kouvola, ja Raimo Salow (pl 3), Oulu. Myös
työryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Palkkaliite yhteen ja kahteen nimettiin sektorinvetäjät suoraan hallituksen
päätöksellä. Todettakoon, että kaikki valituiksi tulleet ovat vaaleilla tulleet vali-
tuiksi nykyiseen luottamusmiestyöhönsä. Nyt vain nimike muuttuu.
Aluepääluottamusmiehet on valittu
vaaleilla toistaiseksi voimassa olevaan
luottamusmiestehtävään, jota kutsutaan
myös niin sanotuksi eläkeviraksi. Konepajojen ja lähiliikenteen sektorinvetäjät
nimettiin myös suoraan. Heidän kautensa jatkuu kuusi vuotta. Näin konepajasektorille saatiin kokoaikainen pääluottamusmies.
Eläkepostit lakkautetaan
siirtymäajan jälkeen
Uusi luottamusmiesjärjestelmä tarkoittaa kuitenkin sitä, että tulevaisuudessa
ei ole enää eläkeposteja. Palkkaliitteen 1
päätoimisten piirimiesten jäädessä eläkkeelle tai siirtyessä muihin tehtäviin valitaan jäljelle jääviin sektoreihin aina uusi
luottamusmies vaaleilla.
Kun uutta järjestelmää luodaan, sitä ei
voi luoda tyhjästä vaan on huomioitava
nykytila ja vallitseva järjestelmä ja sitten
sovitettava se uuteen maailmaan. Nykyisten piiri- ja alueluottamusmiesten toiminnassa ei löydy moitittavaa, ja siksi järjestelmä pitikin rakentaa vanhalle pohjalle.
Nähtäväksi jää, haluaako palkkaliite
Ratapuolen luottamusmiesjärjestelmän uudistaminen siirtyi syksyyn.
Rautatieläinen 3 2010
3:n työryhmä tehdä erilaisia linjauksia ja
laittaa jo muutosvaiheessa kaikki luottamusmiespaikat vaaliin riippumatta siitä,
onko jako valtakunnallinen vai alueellinen. Syksyllä olemme viisaampia. Sitä en
osaa sanoa, haluaako hallitus linjata tätä
kysymystä.
Vaalit
kesäkuussa
Kentälle on lähtenyt vaaliohjeet, ja siellä
tarvitaan ripeyttä, että saamme valinnat
tehtyä 26.6. 2010 mennessä, ettei tarvitsisi remuta näiden kanssa lomien aikana.
Nyt vaaleille valittavien luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta (1.7.2010—
30.6.2014).
Syksyllä aloitamme uuden järjestelmän koulutukset ja sisäänajon. Ensi syksy ja vuosi näyttävät, millaiseen iskuun
saamme järjestökoneistomme. Kiitän
kaikkia mukana olleita ja eritoten hallitusta kauaskantoisesta näkemyksestä. Ei
muuta kun hyvää kesää ja taistelumieltä. Ja muistakaa pitää itsestänne kesällä
huolta ja levätkää. Olkaa kuin ellun kanat,
syksyllä virtaa tarvitaan.
Hannu Mattila
työehtosihteeri
HALLITUKSEN NIMEÄMÄT
SEKTORIVETÄJÄT
– Konserniluottamusmies Arto
Kukkonen, vara Jari Kyttälä
– Logistiikkasektori Esko Takala,
vara Jari Kiesi
– Logistiikkasektori Erkki Taatila,
vara (vaalit kesken)
– Henkilöliikennesektori Timo
Tukiainen, vara Jouni Ruuskanen
– Lähiliikenne Timo Jelekäinen,
vara Jouni Antikainen
– Konepaja/varikkosektori Sakari Ojala,
vara Jouni Korkalainen
19
Jäsenkortti mukaan matkalle
Rautatieläisten Liitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka
sisältää matkustajavakuutuksen koti- ja
ulkomaanmatkoille. Liittosi jäsenkortti
toimii myös matkavakuutuskorttina, pidä
se aina matkalla mukana.
Vakuutettuina ovat liiton jäsenmaksua maksavat jäsenet, määräajaksi jäsenmaksusta vapautetut jäsenet ja oppilasjäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat
perheenjäsenet. Eläkeläiset eivät kuulu
vakuutuksen piiriin.
Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla.
Vakuutus on voimassa myös vapaa-aikana tehtävillä kotimaan matkoilla, jotka
ulottuvat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpai-
kasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan
asunnosta. Vakuutus ei ole voimassa em.
paikkojen välisillä matkoilla, joten matka kesämökille ja siellä oleskelu ei kuulu
vakuutuksen piiriin.
Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta.
Ylimeneville matkapäiville kannattaa
ottaa määräaikainen matkustajavakuutus. Sellaisen saat Turvasta.
Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa
erikseen luetelluissa urheilulajeissa.
ta (www.rautl.fi), kohdasta Jäsenpalvelut/
Jäsenedut. Lisätietoja vakuutuksesta saat
Turvan palvelutoimistoista, palvelupisteistä, asiamiehiltä tai palvelunumerosta
01019 5110. Palvelupisteiden yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on [email protected]
Lisätietoja:
Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet
löytyvät Turvan palvelusivustolta, jonne
on linkki Rautatieläisten Liiton kotisivuil-
SSA?
TURVA
I
S
E
S
K
U
N
O
B
O
OVATK
Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme liittojen jäsenille
ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon.
Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa,
kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan
olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä.
Eikä tässä vielä kaikki.
Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja,
joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa
on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-,
lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi
lähtöbonusta saat uuteen Liittokaskoon heti kättelyssä 70 %.
Turva on liiton jäsenten asialla
Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta.
Olemme lähellä sinua palvelukonttoreissamme ja netissä.
Hymyile, olet Turvassa.
Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 vuotta vanhoille henkilö- ja pakettiautoille.
P AL VE L UNUME RO
01019 5110 |
W W W
.TURVA.FI
Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.
20
Rautatieläinen 3 2010
Radanvarrelta
Positiivista
palautetta
työelämään
Olen kohta 35 vuotta tätä taloa palvellut. Nyt on vähän paha maku suussa,
joten ajattelin puhdistaa sitä muutamalla
lauseella. Olen ”Hesan” kaukoliikenteessä ”konnarina” ja puran tunteitani. Uskallan sanoa, että enemmistön puolesta, sillä niin paljon olen saanut samankaltaista
palautetta.
Aihe on esimiehen kannustavaisuus ja
positiivisen palautteen jakaminen. Suurimmasta osasta esimiehiä ei voi pahaa
sanaa sanoa, sen verran ammattitaitosta
ja osaavaa se on. Suuri kiitos ja kumarrus
heille. Yhteistyöllä ja varsinkin palkitsemisella, kun sen aika on, tämä talo pyörii.
Kunnallispolitiikassakin mukana ollessani olen huomannut, kuinka tärkeää kaikkien kuuntelu on. Jopa jalkapallossa niin
pelaajana kuin valmentajanakin olleena
tiedän, kuinka hyvällä ”tsempillä” voitetaan taidoltaan parempi joukkue mennen
tullen. Ei pelaajalle tarvitse huutaa ja karjua virheistä kentälle. Kyllä se ne itsekin
huomaa. Asian voi sanoa kannustavamminkin. Mutta ei joukkoon tarvitse kuin
yksi negatiivista mieltä aiheuttava, niin
työn jälki kärsii.
Tein aloitteen, että huomioitaisiin koko
perhe talven ongelmista. Sillä kyllähän
sekin on ollut osakärsijänä. Vaatimaton
tapa olisi ollut esim. perheen jäsenmaksun
poistaminen toistaiseksi. Tämä ei tosiaankaan olisi tullut kalliiksi, mutta vastauksena on tullut, että perheenjäsenten maksun perimistä ja valvontaa on tehostettava. Ja mihin on hävinnyt ykkösluokan
oikeus palvelusvuosien mukaan. Pikajunien ”ykköstä” ei ole. Tämäkin antaisi nuoremmille juuri taloon tulleille myönteisen
kuvan ja tavoitteen. Mutta jos ei ole muuta
keinoa osoittaa valtaansa ja olemassaoloaan kuin seurata kravatin suoruutta ja kenkien kiiltoa, on se aika surullista ja joukkuehengen tappamista.
Asko Knuuti
Rautatieläinen 3 2010
Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis
enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi
lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Lumesta routaan
Joskus herää epäilys, ymmärretäänkö
uskollisten palvelijoiden arvoa?
Kun tuhkapilvi toi lentomatkustajatkin juniin, myi kollega yksin tuhansien eurojen edestä Turun satamasta Helsinkiin IC2:ssa, kun sairastuneen apulaisen tilalle ei tekijää löytynyt. Onneksi ei
ollut suurempia järjestyshäiriöitä, mutta
ei siinä paljon asiakaspalvelustakaan voine puhua. Ja paljonko jäi rahaa saamatta?
Mitenkähän sujui pitemmillä reiteillä?
Huhtikuun lopulla sattui onnettomuus
Helsingissä, liikenne sekaisin. Päivässä ei
järjestelyistä selvitty, junia jäi pääradalla
Pasilaan ja Tikkurilaan. Turun ja Helsingin välilläkin kyselivät, jääkö tämä juna
Tikkurilaan, junan vaihdoista puhumattakaan. Muutamat kaukojunat pääradalla
piti ajaa Helsinkiin paitsi, kun asiakkaille
oli näin infottu, niin tulikin muutos, että
sittenkin Tikkurilaan jätetään tai ehkä
Pasilaan ja jatkon pitäisi olla raiteelta…
Se viimeinen lenkki ei pettänyt, konnari kuulutteli ja kävi junaa läpi, puhui kielillä ja käsillä. Rantaradan junat kulkivat
kivasti taulussaan, pääsääntöisesti. Keskiviikkona 28.4. seisoimme päivällä mat-
kustajien kanssa Hesan asemalla odottaen junaa 133 raiteelle 13, jonne kuulutukset eivät juuri kuuluneet. Eihän tuo
tullut kuin 20 minuuttia myöhässä Ilmalasta, mutta raiteelle 11. Vaikeaa oli saada puhelimella ketään kiinni tuollaisena
päivänä, ja vaikeaa selittää Turkuun tulijoille, joiden aamuinen lähtö oli myöhästynyt S126:n jäämiseen lähtöraiteelleen
Turkuun. Perille pääsimme 30 minuuttia myöhässä. Voitte kuvitella seisovanne asiakkaiden ympäröimänä puhelimen
piipatessa varattua, odottaen junaa tai
edes tietoa siitä.
En minä mitään ongelmapäiväkirjaa
halua pitää, mutta olisikohan syytä satsata tähän ammattitaitoiseen henkilökuntaan junissa, vetureissa ja koko tässä ketjussa, jolla liikenne pyörii ja rahaa kerätään. Ammattitaitoisia asiakaspalvelijoita
eivät korvaa ruuhka-apulaiset, ei asemilla, ei junissa. Ilman osaavaa henkilökuntaa ei näistäkään kertomistani tilanteista
olisi selvitty edes näin hyvin, asiakkailta
on saatu jopa kiitosta.
Sippo Lindholm,
konduktööri, Turku
Juhlat jatkuvat
Hetki sitten työnantaja kiitti työssä
jaksamisesta tänä talvena, nosti virkistäytymisrahaa ja tarjosi hedelmiä sekä
asiakkaille alennuksia junien myöhästymisestä jopa 100 %.
Kun tulee juhlapyhät, niin maksajina ovat vuoron konduktöörit. Työnantaja ilmoittaa ”sällin” kautta, että työvuoroja on vaihdettu tai jopa otettu kokonaan
pois, vaikka junat ovat kulussa. Joillekin on
annettu töitä ja joiltakin otettu eikä soiteta
tai selitetä millä perusteella!!! Tämä ei ole
hyvää esimiestoimintaa vaan täysin mielivaltaista. Tällainen toiminta ei kuulu 2000luvulle.
Työnantajan on perustettava ryhmä
ja mietittävä, kuinka jatkossa toimitaan.
Vuorotaulu on pyhä asia! Ja toisaalta aikataulukirjanen on painettu jo viime vuoden
puolella. Että kiirettä on pidellyt.
Jarmo Paasonen,
vuoron henkilö, osasto 72, Kouvola
21
Vuonna 1900 valmistuneen Raahen
ensimmäisen aseman suunnittelijaa ei
tiedetä. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 31.12.2002 alkaen, mutta asema on vielä käytössä. Asema sijaitsee
Tuomioja-Raahe rataosalla, joka valmistui samana vuonna kuin asema.
Maanpaosta palanneiden vastaanotto Kemin asemalla 1905.
Rautatiehistoria
elää postikorteissa
22
Työura rautateillä innosti Matti Etäsaloa rautatieaiheiseen
harrastukseen. Jo pienenä poikana Etäsaloa kiinnosti keräily, joka alkoi tikkuaskien etiketeistä jatkuen postimerkkien
keräilynä. Lopulta rautatieaiheiset postikortit veivät voiton
postimerkeistä korttien historiallisen sisällön vuoksi.
miin. Joissakin korteissa kuvataan rautatieasemalla pidettäviä juhlia. Rautatieasemat ovatkin olleet aikoinaan tärkeitä
ihmisten kokoontumispaikkoja.
Etäsalon korttiaarteet on arkistoitu kansioihin, joihin on kertynyt yli 2000
korttia. Kortit ovat kansioissa teemoittain
muun muassa rata-osittain. Ne kertovat
VR:n ja rautateiden tapahtumista ja keräilykohteet on rajattu Pietarin rataan, autonomian aikaan, luovutettuun Karjalaan
Etäsalon mukaan korttien keräilyharrastus on kasvattanut suosiotaan.
— Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kun aloitin harrastuksen 70-luvulla, saattoi kortteja ostaa kaupoista. Kultaaika oli 1950–1960-luvuilla. Nyt kauppaa
käydään harrastelehdissä, keräilytapah-
ja Suomen rautateihin. Kortit kuvaavat
muun muassa vanhoja rautatieasemia,
ratatöitä, ratapaikkoja ja rautateiden historiaa. Etäsalon korttien kuvitus ulottuu
kapearaiteisista tehdas- ja työmaaradoista valtakunnalliseen rataverkkoon. Myös
sähköiset rautatiet ovat päässeet kokoel-
Kallein kortti
300 euroa
Rautatieläinen 3 2010
tumissa, huutokaupoissa ja netissäkin.
Etäsalolle ei kuitenkaan riitä pelkkä virtuaalikauppa.
— Netissä kortista saa käsityksen vain
kuvapuolelta, mutta kyllä korttia pitää
päästä itse katsomaan ennen ostamista.
Korttien keruu ei ole aivan halpa harrastus, ja harvinaisuuksista saa pulittaa
sievoisen summan. Etäsalon kokoelmien
kallein kortti on maksanut yli 300 euroa.
— Mieluummin laitan rahat tähän kuin
kapakkaan. Sitä paitsi korttien keräily on
säästänyt minut vapaa-ajan ongelmilta.
Harvinaisuus ja kunto
ratkaisevat
Matti Etäsalon rautatieaiheiseen korttikokoelmaan on kertynyt yli 2000 korttia.
Topparoikka työn
touhussa 1900-luvun
alussa. Topparoikkaan
kuului kymmenisen
miestä, ja tehtävänä oli
ratatyöt niiden rakentamisesta kunnossapitoon.
Helsingin rautatieasema
1800-luvun lopulla.
Etäsalolla on useita valintakriteereitä,
jotka ratkaisevat, pääseekö kortti Etäsalon kokoelmiin.
— Tärkeimpiä asioita kortissa on sen
harvinaisuus ja kunto, ja ettei sitä ole tuhrittu kuvapuolelta. Yksi kriteeri on, ettei
korttia vielä ole omassa kokoelmassa.
Eikä kortin kauneudestakaan haittaa ole,
vaikka se ei olekaan pääasia.
Etäsaloa harmittaa, että monet kortit
on tuhottu niin, että postimerkin kohdalta on leikattu kulma pois.
— Näin saattavat tehdä muun muassa
postimerkkien keräilijät. Se, mikä on toiselle aarre, ei välttämättä ole sitä toiselle. Kortti ja merkki ovat kuitenkin arvokkaampia yhdessä. Merkki siis kannattaa
säilyttää kortissa. Näin myös arvokkaat
leimat säilyvät. Nehän todistavat kortin
iän ja lähetyspaikan.
Etäsaloa keräily on kiinnostanut jo
pienestä pitäen, mutta koulu ei nuorukaiselle maistunut. Hänen rakennusmestariisänsä tuumasikin nuorelle Matille, että
jos koulu ei maita, niin sitten on mentävä töihin. Niinpä Etäsalo aloitti VR:n ratatöissä 50-luvulla vain 15-vuotiaana. Hän
jäi varhaiseläkkeelle Pasilan päävarastolta 90-luvun puolivälissä VR:n yhtiöittämisen yhteydessä. Työ jäi, mutta rautatiet eivät. Korttien keräily on vieläkin Etäsalolle jokapäiväinen harrastus, joka on
tuonut hänelle myös mitaleja ja kunniakirjoja.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 3 2010
23
a
i
i
M
a
j
a
j
Mai
liiton uudet moniosaajat
Riihimäkeläinen Maija Auvinen ja vantaalainen Miia
Manninen aloittivat vapun
jälkeen liiton uusina työmyyrinä. Miian työsarkaan
kuuluvat jäsenasiat ja Maija
perehtyy liiton taloussihteerin tehtäviin. Hän ottaa syksyllä vastatakseen nykyisen
taloussihteeri Seija Salosen
työt. Salonen jää eläkkeelle alkusyksystä. Sekä Maija
että Miia ovat tehneet jo pitkää uraa järjestöissä.
Millaiset ovat
perhesuhteesi?
Maija: Olen naimisissa, ja minulla on kaksi aikuista lasta.
Miia: Naimisissa, ja minulla on yksi lapsi.
Mikä on koulutuksesi ja mitä
työtä olet tehnyt aiemmin?
Maija: Olen opiskellut kaupallisia aineita
ja taloushallintoa sekä käynyt järjestötoiminnan kursseja. Ennen liittoon tuloani
olen tehnyt pitkään rupeaman toimistonhoitajana ja taloushallinnon tehtävissä
Rity-talossa Riihimäen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön palveluksessa ja
Hämeen sosialidemokraattisessa piiritoimistossa.
Miia: Olen nuorisotoiminnan ohjaaja ja
yhteisöpedagogi (AMK). Olen työskennellyt Nuorisoasuntoliiton järjestösihteerinä
ja Sosialidemokraattisten Nuorten pääsihteerinä.
Onko sinulla järjestötaustaa
tai ay-kokemusta?
Maija: Olen hoitanut puolue-, eläkeläis- ja
kansalaisjärjestöjen taloudenhoitajan, sihteerin ja tilintarkastajan tehtäviä muun
24
Maija (vas) ja Miia aloittivat työt liiton toimistossa vapun jälkeen.
muassa Riihimäen Ammatillisessa Paikallisjärjestössä ja omassa ammattiosastossani Riihimäen Liiketyöntekijöissä.
Miia: Ay-liikkeestä minulla ei ole työkokemusta, mutta olen ollut 90-luvun lopulla yhden vuoden Järjestötoimitsijain Liiton hallituksen jäsen ja edellisen työni
merkeissä osallistuin SAK:n nuorisovaliokunnan kokouksiin.
Miksi hait töihin
Rautatieläisten Liittoon?
Maija: Tunnen työn järjestöjen palveluksessa omakseni sen yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi. Työskentely Rautatieläisten Liitossa on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Myös liiton jäsenet työskentelevät
yhteiskunnan toimintojen kannalta merkittävällä alalla.
Rautatieläinen 3 2010
Miia: Työtehtäväni on mielenkiintoinen,
ja Rautatieläisten Liitosta minulla oli
myönteinen mielikuva.
Mitä odotat
uudelta työltäsi?
Maija: Haluan käyttää osaamistani tämän
liiton hyväksi, kehittää taitojani ja ottaa
vastaan myös uusia talous- ja järjestötehtäviä.
Miia: Haluan kehittyä järjestötyön moniosaajana ja olla ihmisten kanssa tekemisissä, sillä pidän asiakaspalvelusta.
Mitä rautatiet
merkitsevät sinulle?
Maija: Työmatkailua. Matkustan junalla
päivisin Riihimäeltä. Minulla on joskus
aikaisemmin ollut työpaikka Helsingissä
ja työmatkamatkustaminen on tuttua. Riihimäeltä käydään paljon junalla pääkaupunkiseudulla töissä ja myös Hämeenlinnassa ja Lahdessa, koska kulkuyhteydet
ovat hyvät.
Miia: Suhteeni rautateihin on hyvä ja toimiva, käytän junaa päivittäisiin työmatkoihin. Juna on kotimaassa matkustettaessa paras liikenneväline eikä hullumpi
vaihtoehto ulkomaillakaan.
Hertz tarjoaa SAK:laisille
jäsenille erikoishinnat
autonvuokrauksesta
SAK:laisten ammattiliittojen jäsenedut ulottuvat nyt myös autonvuokraukseen. Hertz Autovuokraamo tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille
erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla.
Edun saa ilmoittamalla varauksen yhteydessä CDP-numeron 719
957. Varaukset voi tehdä netissä
osoitteessa www.hertz.fi tai puhelimitse soittamalla Hertz Varauspal-
velun numeroon 0200 11 22 33.
Jäsenetu tarkoittaa Suomessa 15
prosentin alennusta päivähinnoista ja 10 prosentin alennusta viikkohinnoista.
Alennus lasketaan aina edullisimmasta julkaistusta hinnasta.
Ulkomailla alennusprosentti vaihtelee 5—15 prosentin välillä ja riippuu muun muassa maasta ja siitä,
onko kyseessä prepaid-hinta vai ei.
Mitä teet
vapaa-aikanasi?
Maija: Vapaa-aika kuluu pitkälti luottamustoimissa ja järjestötehtävissä. Olen
ollut kunnallisissa luottamustehtävissä
22-vuotiaasta. Aloitin kaupungin nuorisolautakunnassa. Edelliset kaudet olin kaupunginvaltuustossa ja kolme viime kautta
tarkastuslautakunnassa. Tällä valtuustokaudella aloitin kaupunginhallituksessa
ja maakuntaliiton hallituksessa ja yhteistyöryhmässä.
Miia: Toimin aktiivisesti Martinlaakson
asukasyhdistyksessä. Luen mielelläni kotimaisia ja ruotsalaisia dekkareita. Työmatkat junassa kuluvat niiden parissa liiankin
nopeasti. Pieni lapsi ja kotielämä ovat suurin osa työn ulkopuolista elämääni.
Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 3 2010
Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan ihanasta kesästä
edullisesti Vuokatinhovin ja Ylläsraudun
mukaviin loma-asuntoihin!
PERHEPAKETTI 55,75 Eur/perhe/vrk
Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella Vuokatinhovin saunallisessa
loma-asunnossa (max 2 aikuista ja 1-3 alle 14 v. lasta), aamiaisen
sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa 1.7.2010 -31.8.2010
ja koskee uusia varauksia. Mainitse varatessasi viite VRPerhe10.
YLLÄSRAUDUN 3 VRK KESÄTARJOUS
Isomus 146 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 38,40 Eur
69 m2 loma-asunnot 116,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 30,40 Eur
52 m2 loma-asunnot 92,40 Eur/3 vrk, lisävuorokausi 26,40 Eur
Hinnat voimassa viikoilla 18-35. Varaukset Vuokatinhovista.
Muistathan myös Vuokatinhovin
3 vrk:n puolihoitoloman, tanssi- ja pesispaketit
sekä upean Hiekkahovin palvelut!
E-mail: [email protected]
Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100
Vuokatinhovintie 15, 88610 Vuokatti
25
Tervetuloa koko perheen voimin liiton
Kesäpäiville
Pieksämäelle 14.–15.8.2010
Ohjelma lauantaina 14.8.
19.30—21.30
21.30—01.00
Juhlaillallinen
Tanssit
Savon Radan Museo, Ratakatu 8
Musiikista vastaa Pieksämäen Rautatien Soittajat
10.00—11.00 Aamukahvi
Avaussanat: valtuuston puheenjohtaja
Arto Kukkonen
Pyöräilyn haasteajon vastaanotto
Museon esittely ja kilpailuja
12—13.00
Soppatykkilounas
21.30—
Nuorisodisko
Ohjelma sunnuntaina 15.8.
Kauppatori, Torikatu
Kaupunkikierros, Moilas myymälä-kahvila, Anolan viinitila
11.30—13.00 Kiertoajelu 1
13.15—14.45 Kiertoajelu 2
Musiikista vastaa Pieksämäen Rautatien soittajat
9.30—10.00
Aamukahvi
10.00—10.30 Kulkue järjestäytyy
10.30—
Kulkue lähtee kohti Wanhaa Weturitallia
Kaupungintalon pysäköintialue, Pertinkuja 1
Wanhat Weturitallit, Myllykatu 1
11.00
11.00
Onkikilpailuun lähtö
Lisätietoja antaa: Juha Ikonen, 040 5923 758
Wanhat Weturitallit, Myllykatu 1
13.00—15.00
15.00—16.30
16.00—18.00
18.00—19.30
26
Hotelli Savonsolmu, Toikantie 9
Jarrukengän heitto
Eläkeläistapaaminen
Työväen laulutapahtuma
Karaoke
Pääjuhla
— Tervehdyspuhe
liiton varapuheenjohtaja Sakari Ojala
— Pieksämäen kaupungin tervehdys
kaupunginjohtaja Tapio Turunen
— Juhlapuhe
maakuntajohtaja Matti Viialainen
— Työväen marssi
Rautatieläinen 3 2010
Hinnat
Päivien osallistumismerkki 10 € sisältää
molempien päivien tapahtumat, aamukahvit ja keittolounaat.
Maksulliset tapahtumat
Opastettu kiertoajelu 5 € sisältää kaupunkikierroksen, käynnin Anolan viinitilalla
ja Moilas myymälä-kahvilassa.
Illalliskortti 20 € sisältää juhlaillallisen
ja illan ohjelman.
Maksut
Tilille: Sampo 876007-10098628
Maksun saaja: RL:n päivät
Tiedonantoon: Maksajan nimi ja luettelo,
mihin osallistuu.
Majoitukset
varataan suoraan kohteista, jotka esiteltiin
Rautatieläinen-lehden edellisessä numerossa 2/2010.
VR Vakuutuskassa
Turvan kassankokous
VR vakuutuskassa Turva piti edustajiston kokouksensa lauantaina 24.4
2010 Riihimäellä.
Kokoukseen osallistui kassan toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten
lisäksi 24 kokousedustajaa. Avauspuheessaan kassan puheenjohtaja totesi
muun muassa tämän kassakokouksen
olevan viimeinen ennen yhdistymistä
Rautatieläisten Vakuutuskassan kanssa 31.12 2010. Tämä vuosi on VR Vakuutuskassa Turvan 86. toimintavuosi. Toimintavuoden tulos osoitti 716 763, 76
euron ylijäämää ja kassan varat ovat
noin 19 miljoonaa euroa.
Kokous valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi edelleen Arto Kukkosen. Valinnan jälkeen varapuheenjohtaja Veikko Malinen ja hallituksen wan-
hin jäsen Pertti Savikko kiittivät kukin
ja pienellä lahjalla Arto Kukkosta 15
vuoden puheenjohtajuudesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Erovuoroisten tilalle valittiin vaalin jälkeen Pertti Savikko, Tuomas Seppänen ja uutena Pekka
Herranen. Ääniä saivat myös Eveliina Juusola ja Juha Huttunen. Varajäseniksi valittiin yksimielisesti Timo Jelekäinen, Markku Ylönen ja Eveliina Juusola.
Lopuksi kassan varapuheenjohtaja Veikko Malinen esitteli kassojen laatimaa informaatiopakettia kassojen
yhdistymisestä.
Kokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Malinen.
Pepe
Tiedustelut
Visa Tammi, p. 040 5796 309 ja
Sakari Ojala, p. 040 5549 095
Ilmoittautumiset
Työväen-lehtiedun arvo säilyy ennallaan
viimeistään 24.6.2010 p. 040 4767 309 tai
sähköpostitse [email protected].
Mainitse viestissä osallistujien nimet ja
tapahtumat, joihin osallistuu.
Rautatieläiset saavat työväenlehti-etua eli alennusta tilatessaan palkansaajalehtiä. Rautatieläisten Liiton jäsenten lehtiedut säilyvät ennallaan.
Jokainen harrastus
on jutun arvoinen
Rautatieläisen toimitus on kiinnostunut tekemään juttusarjaa Rautatieläisten Liiton jäsenten vapaa-ajan harrastuksista. Harrastuksesi ei tarvitse olla elämää suurempi asia. Pääasia, että harrastus on itsellesi tärkeä. Juttuaiheeksi kelpaa niin juoksu, runoilu, saappaanheitto, keräily kuin
mongolialainen kurkkulaulukin.
Jos olet halukas harrastuksinesi olemaan Rautatieläisen jutun aihe, niin
ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse Maarit Uusikumpu p. 041 548 1320.
Rautatieläinen 3 2010
27
Vapaa-aika
Rautatieläisten Liiton
lomatoimintaa 2010
Rautatieläisten Liitto tekee yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL
ry:n ja Perhelomat ry:n kanssa. Näiden molempien järjestöjen kautta liitto saa
RAY:n lomatukiavustusta.
SAL-lomat
KUNTOREMONTTILOMAT on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille.
Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu
viiden vuorokauden kuntoremonttilomasta (tuki 350 €) ja
kahden vuorokauden seurantajaksosta (tuki 150 €). Haussa on nyt kaksi vuoden 2010 kuntoremonttikohdettamme:
Lapin Urheiluopisto, Santa Sport, Rovaniemi 5.—10.9.
2010 (Huomaa, että aika on muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta.) www.santasport.fi.
Hakuaika päättyy 30.6.2010.
Tämän ENERGIAA ULKOLIIKUNNASTA -remontin omavastuuhinta täysihoidossa on 105 € /henkilö/2 hh.
Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala 13.—18.9.2010
www.kuntoutumiskeskusapila.fi. (Huomaa, että aika on
muuttunut aikaisemmin ilmoitetusta.)
Hakuaika päättyy 30.6. 2010.
Tämän TYÖHYVINVOINTI-remontin omavastuu täysihoidossa on 109 €/henkilö/2 hh.
Kuntoutumiskeskus Apilan aulatila.
28
Rautatieläinen 3 2010
Vapaa-aika
Perhelomat ry:n lomat
Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto järjestävät
yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella.
Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta. www.lomakeskushuhmari.com
Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan
liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma
ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat
majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin.
Hakeminen lomille
Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana.
Esteenä lomatuen saannille on myös puolison tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kk:n aika ei täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun omavastuuhinnan.
Lomaviikoille haetaan täyttämällä lomatukihakemus. Hakemuslomakkeita saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta, SAL:n sivuilta www.
sal-lomat.net ja Perhelomat ry:n sivuilta www.perhelomat.fi.
ELÄKELÄISTEN ERITYISVIIKOT
Tänä vuonna järjestetään vielä kaksi erityisviikkoa eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen:
TIEDUSTELUT: Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975,
sähköposti: raija.vuori-lehkonen@rautl.fi.
”ONNI KIERTÄMÄÄN” 8.—13.11.2010, josta henkilön oma-
HAKEMUKSET: Rautatieläisten Liitto ry /
vastuuhinta on 110 euroa. Hakuaika päättyy 15.09.2010
lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI
”HYVÄN OLON VIIKKO” 6.—11.12.2010, josta henkilön omavastuuhinta on 90 euroa. Hakuaika päättyy 15.10.2010
TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT
Erityisviikko on tarkoitettu liiton työttömille, yli kolmeksi
viikoksi lomautetuille ja heidän perheenjäsenilleen. Viikko on tarkoitettu lomautetuille siinä tapauksessa, että
lomautus osuu lomaviikolle.
”PLUSSAA ELÄMÄÄN” 11.—16.10.2010
Tämän viikon hakuaika päättyy 31.8.2010. Jäsenille ja alle
16-vuotiaille perheen jäsenille maksuton, puolisolta 62,50
euroa.
PIENTEN LASTEN ERITYISVIIKOT
Erityisviikko on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä alle kouluikäisille lapsille.
”VINTIÖVIIKKO” 9.—14.8.2010
Tämän viikon hakuaika päättyy 15.6.2010. Lasten erityisviikkojen aikuisten omavastuuhinta on 110 euroa ja alle
16-vuotiaat perheenjäsenet ovat maksuttomia.
Rautatieläinen 3 2010
29
Osastot toimivat
NRO 3 2010
Tes-tulos
saavutettu
Krypton
voittajat
s. 7
sää!
Hyvää Ke
Rautatieläisen numerossa 2/2010
olleen krypton arvonnassa onni suosi Martti Kähköstä, Pieksämäeltä ja
Yrjö Yletyistä, Elimäeltä. Onnittelumme voittajille.
Osasto 9
PILKKIKILPAILUT pidettiin 3.4.
2010 Pieksäjärvellä sateisen sään
vallitessa.
Tulokset miehet
1. Erkki Oittinen 2260 g
2. Heikki Väisänen 1020 g
3. Ismo Markkanen 760 g
4. Petri Kovanen 260 g
5. Vilho Nykänen 250 g
5. Timo Sillanpää 250 g
7. Aapo Taivalantti 20 g
RAUTATIELÄISEN
ILMESTYMINEN 2010
Numero 4 ilmestyy 9.9.
aineisto toimitukseen 23.8.
Numero 5 ilmestyy 21.10.
aineisto toimitukseen 4.10.
Tulokset naiset
1. Ulla Nykänen 1060 g
(myös osastojen syyskokousilmoitukset)
Numero 6 ilmestyy 9.12.
aineisto toimitukseen 22.11.
Tulokset nuoret
1. Ella Kovanen 230 g
Suurin kala
Ulla Nykänen 170 g (ahven)
RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
Hakaniemenranta 1, PL 205
041 5481 320
00531 HELSINKI
Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen
puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941
040 5039 975
sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.rautl.fi
ILMAILU- JA
RAUTATIEKULJETUSALAN
Puheenjohtaja Vesa Mauriala
TYÖTTÖMYYSKASSA
040 5309 702
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.
Lakimies Jari Kiviharju
00100 HELSINKI
040 7367 938
faksi: (09) 4785 7209
Työehtosihteeri Kyösti Matikainen
sähköposti: [email protected]
040 5748 529
kotisivut: www.irkatk.fi
Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen
040 1648 111
Vt. kassanjohtaja Paula Seppälä
Työehtosihteeri Hannu Mattila
(09) 4785 7200
040 5823 631
Kassanhoitaja Sari Meling
Hallintosihteeri Minna Palkia
(09) 4785 7202
0400 455 624
Kassanhoitaja Mirva Tuomi
Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö
(äitiyslomalla)
040 5785 916
Etuuskäsittelijä Milla Suonio
Taloussihteeri Seija Salonen
(09) 4785 7203
0400 677 341
Järjestösihteeri Visa Tammi
040 5796 309
Osasto 25
RANTAONGINNAN ja TIKANHEITON MESTARUUDET 2010 ratkais-
taan Sammatin Kaiturissa lauantaina 4.9.2010 alkaen klo 10. Kalastus
tapahtuu mato-ongella (vain matosyötti, ei heittokohoa). Kilpailuaika n.
3 tuntia sääolosuhteet ym. huomioiden ja muut kilpailua koskevat asiat
sovitaan osanottajien kesken.
Tikanheiton mestaruuskilpailu
käydään kalastuskilpailun jälkeen.
Tikanheitto tapahtuu perinteiseen
tapaan viiden metrin matkalta. Tarkemmat säännöt ilmoitetaan paikan
päällä. Kilpailujen jälkeen palkintojen jako, makkaranpaistoa ja saunomista. Muistakaa myös yöpymismahdollisuus Kaiturissa, jonne jokaisen halukkaan tulee hoitaa varaukset
itse. Lisätietoja antaa Kari Heinonen
p. 040 590 2154
Johtokunta
30
Rautatieläinen 3 2010
Tapahtumat
Rautatieläisten
Liiton
jäsenristeily
Tallinnaan 9.—10.4.2011 m/s Baltic Princessillä.
Varaa aika jo nyt kalenteriisi! Syksyn Rautatieläinen-lehdissä tiedotetaan tapahtumasta lisää.
11. Asemajuoksu
Riihimäki-Pietari rautatie 140 vuotta
AIKA: Riihimäen rautatieasemalla sunnuntaina 12.9.2010
SARJAT: P/T11, P/T13
Matka 1,2 km, lähtö klo 11:30
KIITOKSET
SARJAT: M, M45, M55, M60, N, N45, N55, N60, kuntosarja
Kiitokset muistamisesta Ilmalan
työtovereille jäädessäni eläkkeelle
1.3.2010.
Erkki (Holle) Holopainen
Sydämelliset kiitokset muistamisesta siirtyessäni oloneuvosten kerhoon.
Ismo Järvinen, Orivesi
Lämmin kiitos osasto 13:lle 80vuotispäiväni muistamisesta.
Olavi Waltzer
Matka 10 km, lähtö klo 12:00
JOUKKUEKILPAILU yritysjoukkueille, joukkuetulos on kahden samaa
yritystä edustavan juoksijan yhteisaika.
ILMOITTAUTUMISET: 6.9.2010 mennessä s-postilla: [email protected]
OSANOTTOMAKSU: 12 euroa (VR-henkilökortilla 10 euroa),
nuorten sarjat 4 euroa, VRU:n tilille 539647-219507.
JÄLKI-ILMOITTAUTUMINEN on mahdollista 1,5 tuntia ennen lähtöä
kilpailutoimistolla. Osanottomaksu jälki-ilmoittautumisissa 15 euroa
(VR-henkilökortilla 13 euroa), nuorten sarjat 7 euroa.
TIEDUSTELUT: Kilpailunjohtaja Heikki Piipponen, p. 040 718 8607
KUOLLEET
— 2.2.2010 osaston 64 jäsen Seppo
Pöyry 72-vuotiaana, Lahti
— 16.2.2010 osaston 202 jäsen
Heikki Lehtola 89-vuotiaana, Kymi
— 18.3.2010 osaston 142 jäsen
Eero Laakkonen 79-vuotiaana,
Haapavesi
— 6.4.2010 osaston 163 jäsen Erkki
Jokinen 86-vuotiaana, Hyvinkää
— 7.4.2010 osaston 45 jäsen Osmo
Poskiparta 80-vuotiaana, Riihimäki
— 19.4.2010 osaston 69 jäsen Erkki
Heiskanen 75-vuotiaana, Imatra
— 24.4.2010 osaston 25 jäsen Aimo
Arokko 70-vuotiaana, Espoo
— 26.4.2010 osaston 142 jäsen Eugen
Lipponen 87-vuotiaana, Eskola
— 28.4.2010 osaston 202 jäsen Asko
Haavisto 63-vuotiaana, Kotka
— 20.5.2010 osaston 2 jäsen Yrjö
Kovalainen 64-vuotiaana, Kerava
Rautatieläinen 3 2010
JÄRJESTÄJÄ: VRU Riihimäen liikunta-alue, Riihimäen Kiista-Veikot
McRautl
seitsemännet kokoontumisajot
JÄRJESTETÄÄN NURMIJÄRVELLÄ, KILJAVANRANNASSA 6.–8.8.2010
Ilmoittautumiset ja maksut ajoihin viimeistään 15.6. Rautatieläisen
edellisessä numerossa on tiedotettu
tapahtumasta yksityiskohtaisemmin.
Lisätietoja antavat Kari Korpela,
p. 0400 647 296 ja Ismo Hautamäki,
p. 050 5865 742, sähköpostit: etunimi.sukunimi@vr.fi
31
Ristikko 2/2010
Ratkaisut 23.8.2010 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.
32
Rautatieläinen 3 2010