Rautatieläinen 1/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

NRO 1 2011
Allegro-juna toi
konduktööreille
uudet työasut ja
-toverit. s.16
Sisällys RAUTATIELÄINEN 1 18.2.2011
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
Puhelin
(09) 774 941
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
Päätoimittaja ja toimitussihteeri
Maarit Uusikumpu 041 5481 320
Toimittaja
Jussi Päiviö 040 5785 916
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen (ti–to)
040 5039 975
osastoilmoitukset, kiitokset,
merkkipäivät
Toimitusneuvosto
Esko Isokoski
Kari Kemppainen
Timo Tukiainen
Maarit Uusikumpu
3
Pääkirjoitus
4
Yhteisöissä tapahtuu
6
Painava sana
7
Uusi ja vanha kohtaavat Ilmalassa
12
Alibudjetointi syynä rautateiden ongelmiin
13
JaaEi
14
VR aloittaa junakaluston kunnossapidon yt-neuvottelut
15
VR Trackin yt-neuvotteluissa torjuttiin irtisanomiset
16
Työttömyyskassa tiedottaa
17
Allegro toi konduktööreille uudet työtoverit
22
Radan varrelta
24
Tino Sokka suoritti ensimmäisenä kunnossapidon ammattitutkinnon
26
Vaimoväen osasto kertoo naisista rautateiden palveluksessa
28
Rautatieläisten Liiton nimenmuutos ja liittyminen JHL:ään
29
Osastot toimivat
31
Työttömien kuntolomat
32
Ristikko
ISTOCKPHOTO
RAUTATIELÄINEN
Kaupalliset ilmoitukset
Ilmoituskoot ja hintatiedot
[email protected]
Ilmestyminen
Kuusi kertaa vuodessa
Liittojohtajat: Alibudjetointi syynä raideliikenteen ongelmiin. s. 12
MAARIT UUSIKUMPU
Muut ilmoitukset
Osastojen ilmoitukset
ja kiitosilmoitukset maksuttomia,
aineisto kirjallisena lehden toimitukseen
[email protected]
Osoitteenmuutokset
Liiton jäsenistön
osoitteenmuutokset päivittyvät
automaattisesti väestörekisteriin
tehdyn ilmoituksen perusteella.
Tilaushinta vuosikerta 20,00 €
Irtonumeron hinta 5,00 €
Painopaikka
Forssa Print Oy, Forssa
Ulkoasu
Sign Design Oy, Sanna Kallio
ISSN 1237-4806
Ilmalan varikko uuden ja vanhan saumakohdassa. Metro- ja raitiotieliikenteen
korjaamoväki tutustui Ilmalan varikkoon. s. 7–10
2
Rautatieläinen 1 2011
ISTOCKPHOTO
Vähemmän tehostamista,
enemmän työniloa
V
R:n henkilöstön työhyvinvointi on tuoreen henkilöstötutkimuksen valossa huonossa
hapessa. Vuonna 2010 jopa kolmannes VR:n työntekijöistä kärsi heikosta työtyytyväisyydestä. Muutokset edellisvuoden vastaavaan tutkimukseen ovat
niin suuria, että ne kertovat henkilökunnan tyytymättömyyden voimakkaasta kasvusta.
Heikoin tulos on rautatielogistiikassa,
jossa henkilöstön sitoutumista kuvaava
trim-indeksi laski 29:stä 7:ään. Trim-indeksin vaihteluväli on nollasta sataan.
Logistiikan lisäksi indeksi putosi rajusti myös matkustajaliikenteessä, junaliikennöinnissä, talousyksikössä ja Corenetissa. Yhdessäkään suurimmista yksiköistä
ei indeksi näytä ylöspäin eli työhyvinvoinnin paranemista.
Rautatieväen tyytymättömyys henkilöstöpolitiikkaan purkautui voimakkaasti puolitoista vuotta sitten päivän kestävällä mielenilmauksella, joka oli suunnattu valtionyhtiöiden omistajaohjausta
ja henkilöstöpolitiikan kovenemista vas-
taan. Työntekijät kokivat, että heitä ei
enää kuunnella vaan työnantaja on siirtynyt hyvistä vanhoista käytännöistä sanelupolitiikkaan. Nyt protesti kanavoituu henkilöstötutkimuksessa.
Tulos ei kuitenkaan yllätä. VR:n tehostamis- ja muutoskaruselli on pyörinyt vinhasti muutosohjelmineen ja yt-neuvotteluineen. Työntekijät ovat lisäksi saaneet
kärsiä talviliikenteen ongelmista ja negatiivisesta julkisuudesta.
Tulos on silti mielenkiintoinen, koska
samaan aikaan VR:llä ja Varmalla on sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina 2010—2014. Ainakaan vielä tämä yhteistyö ei ole tuottanut tulosta.
Kyselyyn vastasi 54 % henkilöstöstä eli
6500 työntekijää, mutta millaisesta sitoutumisen ja turhautumisen asteesta kertoo se, että noin 5500 työntekijää viittasi
kintaalla koko kyselylle. Vai, ovatko he ne
VR:ään tyytyväiset vai pitäisikö olla huolissaan tästä evvk-joukosta. VR:llä on edessään kova urakka työntekijöiden luottamuksen ja sitoutumisen parantamiseksi
puhumattakaan työnilosta. Kun tiedetään,
KUN JÄÄT ELÄKKEELLE...
JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY…
voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton
sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai
jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläk-
siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä
keelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämi-
saa myöskään työttömyyskassan etuutta,
sestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsen-
sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Il-
asiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myön-
moita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et
tää liiton hallitus.
saa palkkatuloa.
Liiton jäsenedut säilyvät lukuun otta-
Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä
matta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan
tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on perit-
tapaturmavakuutusta.
ty palkasta.
Rautatieläinen 1 2011
Työhyvinvointi puhuttaa. Ihmiset jaksavat työssä pitempään, jos työ,
työtahti ja elpyminen ovat tasapainossa.
että työhyvinvoinnilla on yhteys yrityksen
tulokseen, olisiko kokonaistaloudellisesti järkevämpää jatkaa linjalla vähemmän
tehostamista, enemmän sitoutuneita työntekijöitä ja työniloa.
Maarit Uusikumpu
päätoimittaja
Jäsenrekisterin puhelin
040 503 9934
arkisin klo 9–15.
Jäsenrekisterin
sähköpostiosoite on [email protected]
Vuoden 2011 jäsenkortit ja kalenterit
on lähetetty jäsenille viime vuoden
puolella. Jos et ole saanut omaasi
postissa, ota yhteyttä jäsenpalveluun.
3
ISTOCKPHOTO
Yhteisöissä tapahtuu
Työhyvinvoinnin
perusasiat tutuiksi
O TTK:n hallitus on hyväksynyt Työhyvinvointikortin kehitystyön työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien esityksen
mukaisesti. Korttia hallinnoi TTK, kuten
Ahtelan työelämäryhmässä sovittiin. Kortin pilottikoulutus käynnistyy keväällä ja
avoin koulutus syksyllä 2011, kertoo kortin valmistelutyöryhmän sihteeri, TTK:n
asiantuntija Pirkko Mäkinen.
— Koulutus toimii hyvänä alkuna työhyvinvoinnin kehittämiselle työpaikalla, ja
koulutusmateriaaliin tulee myös työkirja
oman työpaikan jatkokehitystarpeen arviointia varten, sanoo Mäkinen.
Työhyvinvointikortin voi suorittaa
päivän työhyvinvointikorttikoulutuksessa, johon sisältyy tentti keskeisestä oppisisällöstä.
Työhyvinvointikorttikoulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhyvinvointia
4
edistäviä prosesseja työpaikalla ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus
keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin
sekä eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin työhyvinvoinnin edistämisessä.
Koulutus on avoin kaikille organisaatioiden edustajille. Sitä järjestetään niin
työpaikkakohtaisena kuin avoimena koulutuksena. Kortilla ei ole voimassaoloaikaa,
mutta koulutus suositellaan uusittavaksi
viiden vuoden välein.
Työhyvinvointikortin kouluttajaorganisaatioina toimivat TTK ja sen sopimat
yhteistyökumppanit. TTK kouluttaa työhyvinvointikorttikouluttajat, valvoo koulutusoikeuksia ja tuottaa yhteisesti käytettävän koulutusmateriaalin.
Työhyvinvointikorttikoulutukselle on
vahvistettu TTK:n hallituksessa yhteinen
sisältö. Perusteemat ovat päivään johdat-
televat työhyvinvoinnin erilaiset näkökulmat, työhyvinvointi johtamisessa, työyhteisön toiminta sekä terveys ja työkyky.
Työhyvinvointia tarkastellaan koulutuksessa työhyvinvointi-käsitteen, työyhteisön ja työntekijöiden tarpeiden ja voimavarojen sekä lainsäädännön ja tuottavuuden näkökulmasta.
Työhyvinvointi johtamisessa -teema
käsittää turvallisen ja terveellisen työn ja
työympäristön, osaamisen sekä työhyvinvoinnin huomioon ottamisen strategisessa ja päivittäisessä johtamisessa.
Työyhteisön toiminta -teema sisältää
yhteistyön, osallistumisen, työkäyttäytymisen sekä toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa.
Terveys, työkyky sekä puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen käytännöt muodostavat päivän neljännen kokonaisuuden.
Rautatieläinen 1 2011
Yhteisöissä tapahtuu
Palvelualojen työnantajat
tiivistivät rivinsä
MAARIT UUSIKUMPU
Vuoden 2011 alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa
1 700 palvelualan yritystä yhteen ja samaan EK:n
jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes 140 000
henkilöä ja sen piirissä on 140 työehtosopimusta.
O PALTAn hallituksen puheenjohtaja
Riitta Tiuraniemen mukaan liittojen yhdistyminen PALTAksi ei lyhyellä tähtäimellä
vaikuta työehtosopimusrakenteisiin tai
neuvottelusuhteisiin.
PALTAsta tulee EK:n toiseksi suurin
jäsenliitto yritysten henkilöstömäärällä
mitattuna. Uusi liitto yhdistää Erityispalvelujen Työnantajaliiton, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat, Palvelualojen Toimialaliiton sekä Tieto- ja tekniikka-alojen
työnantajaliitto TIKLIn. PALTAn suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella,
VR, Finnair, Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa
ja Securitas.
Liiton päätoimialat tässä vaiheessa
ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut.
PALTAn tavoitteena on järjestörakenteen tehostaminen, palvelualan osaamisen kokoaminen samaan liittoon ja työrauhan turvaaminen.
Työehtosopimustoiminnan lisäksi se
tarjoaa työ- ja sosiaalilainsäädännön asiantuntijapalvelut.
Liitto tuottaa myös koulutusta ja asianajopalveluja, työmarkkina- ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa, viestintää sekä laatii tilastoja, ennusteita ja analyyseja.
PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi
valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja varapuheenjohtajiksi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro sekä Faba Oskin toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku.
PALTAn toimitusjohtajana aloittaa 1.
maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, eMBA
Riitta Varpe, joka siirtyy tehtävään Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävästä.
PALTAn työmarkkinajohtajaksi, toimitusjohtajan varahenkilöksi ja varatoimitusjohtajaksi on nimitetty varatuomari Harri
Hietala, joka aiemmin toimi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajana.
Paltan voimanaiset Riitta Varpe (vas.) ja Riitta Tiuraniemi
Rautatieläinen 1 2011
5
Painavasana
Lomautukset vaihtoehto
irtisanomisille
R
aide- ja erityisesti junaliikenteen
ongelmat ovat nousseet vahvasti
julkisuuteen kahden perättäisen
talven liikennöinnin ongelmien
vuoksi. Talviongelmat ovat vain jäävuoren huippu, joka paljastaa näkyviin paljon
syvemmän ongelman suomalaisen rataverkon kunnon rapistumisesta.
Ratainvestointien taso on vuosikauden
ollut täysin riittämätön. Ratamme routivat
vuosi vuodelta enemmän ja tästä keväästä on tulossa kaikkien aikojen routakevät.
Routavaurioratojen määrä tullee nousemaan yli tuhannen kilometrin. Vastaava
luku länsinaapurissamme Ruotsissa on
noin kymmenen kilometriä.
Tulevien eduskuntavaalien läheisyys
sekä talven lumivaikeudet vaikuttavat
lisäksi sähköistävästi VR:n ympärillä käytävään keskusteluun. Liikenneministeri
Anu Vehviläinen vaatikin VR:ltä ja liikennevirastolta selvitystä talviliikennöinnin
ongelmista. Vaikka kyseessä olikin profiilin korotus, on hyvä, että ennen eduskuntavaaleja rautatieaiheita pidetään esillä.
Riittämättömät ratarahat ovat suurin ja
perimmäinen syy VR Track Oy:n lomautuksille. Lyhyellä tähtäimellä kyse on tietenkin myös hävityistä kunnossapitokilpailuista. Tilanne on kuitenkin sellainen, että mikäli rahoitus pysyy kroonisen
alhaalla, ei radalla riitä pian töitä valtionyhtiölle tai yksityisille yrityksille.
VR Track Oy:n yt-neuvotteluissa oli yllä
mainitusta syystä esillä pelkästään huono-
6
ja vaihtoehtoja. Tuloksena syntyi kompromissi, jossa työnantaja perui aiemman
ajatuksensa suorista irtisanomisista, jotka olisivat koskeneet noin 125 henkilötyövuotta. Samaan aikaan tuplamäärälle henkilöitä olisivat astuneet voimaan
lomautukset, todennäköisesti ilman sen
kummempaa muutosturvaa.
Tuloksena on kuitenkin paketti, joka
pitää sisällään suurimman osan muutospoolin palveluista, vielä jonkin verran
täydennettynä. Huonoa paketissa on 125
htv:n toistaiseksi voimassa olevat ja 255
htv:n määräaikaiset lomautukset. Ratkaisulla kyetään saattamaan väkeämme kuitenkin uudelle rakentamiskaudelle. Tilanne on silti haastava, sillä mikäli ratarahoitusta ei lisätä, on työkanta heikkoa myös
jatkossa.
Hävityille kunnossapidon alueille ei niin
ikään ole helposti luvassa uutta työtä, joten
avautuvia työpaikkoja kannattaa talon sisällä seurata. Yt-neuvotteluissa sovittiin
myös siitä, että siirroille lähteville annettaisiin etuoikeus omalle paikkakunnalle
paluusta, kun siellä jälleen riittää radan
töitä.
Kaiken lisäksi on muistettava, ettei rata
ole suinkaan ainoa paikka, jossa tuulee. VR
Transpoint Oy:ssä junatoimistojen saneerauksen seuraukset realisoituvat kuluvana keväänä. Vuoden takaisissa neuvotteluissa saavutettiin niissäkin kompromissi; maassa on tulevaisuudessa työnantajan
suunnitteleman kolmen sijaan neljätoista
Osallistumalla vääntöön
neuvottelupöydässä
saadaan aikaan useimmiten jäsenistömme
kannalta parempi tulos
kuin marssimalla ulos.
Järjestöllisten toimien
aika on silloin, jos aitoa
neuvotteluprosessia
ei saada aikaan.
ohjauspistettä. Varikko- ja konepajatoiminnoissa Dynamo-hanke puolestaan etenee.
Saneerauksestahan siinäkin on kysymys.
Silti on niin, että osallistumalla vääntöön neuvottelupöydässä saadaan aikaan
useimmiten jäsenistömme kannalta parempi tulos kuin marssimalla ulos. Järjestöllisten toimien aika on silloin, jos aitoa neuvotteluprosessia ei saada aikaan. Tämäkin valmius on siis pidettävä olemassa. Se oli myös
aidosti vaihtoehto, kun radan yt-tilanteesta liiton hallituksessa keskusteltiin.
Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Rautatieläinen 1 2011
Uusi ja vanha
kohtaavat Ilmalassa
Helsingin Raidetyöntekijät JHL:n ammattiyhdistysaktiivit vierailivat VR:n Ilmalan varikolla Rautatieläisten Liiton osasto
25:n kutsumana. Ilmalan varikko ja ratapiha ovat Suomen
rautateiden hermokeskus, ja vierailu osui keskelle kuuminta talviliikennekeskustelua. Kielteisestä mediajulkisuudesta
huolimatta varikko sai metro- ja ratikkaväeltä varauksetonta ihailua.
Rautatieläisten osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahsltröm esitteli
metro- ja ratikkaväelle Ilmalan varikon uutta tulokasta, Allegro-junaa.
Rautatieläinen 1 2011
— Muhkeat mestat, valtava alue. Meidän
metrovarikkomme on vain pienoismuoto
tästä. Mutta mihin kaikki työntekijät ovat
kadonneet? ihmetteli sähköasentaja Jukka
Stenberg metron teknisestä valvomosta.
— Kaikki varikolla päivän mittaan
käyvät tuhat työntekijää eivät ole töis-
sä samaan aikaan, koska varikolla tehdään vuorotöitä, osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström selosti tutustumiskierroksella.
— Silmiinpistävää täällä on, että vanha
ja uusi kohtaa niin hallissa kuin junissakin, Stenberg mietti.
7
HKL:n raidetyöntekijöiden vierailua isännöi Rautatieläisten osasto 25.
Pääluottamusmies Reijo Myllylä ja metron huoltomiesten luottamusmies Timo Saarinen varikkokierroksella.
Havainto on oikea, sillä Ilmalan varikko
on ollut muutoksen kourissa lähes koko
2000-luvun. Vuonna 2003 käynnistyi hanke Ilmalan varikko 2020. Sillä tavoitellaan
ei sen vähempää tai enempää kuin tehdä Ilmalasta Euroopan paras junavarikko.
Tavoitteen eteen on jo tehty paljon, mutta
vielä on paljon tekemättä.
8
Varikon varapällikkö Aulis Juoperi kertoi llmalan
varikon laajennuksesta.
Raidekapasiteettia lisää
Varikon varapäällikkö Aulis Juoperi kertoi vieraille varikon laajennuksesta, jonka päätavoitteena on raidekapasiteetin
lisääminen ja hallitilan kasvattaminen.
Varikkoalueelle on rakennettu yhtä aikaa
käyttövalmiushuoltoraiteistoa ja Pendolino-hallia.
Ilmalan varikkoalueen ongelmana on maapohja, joka painuu alas. 1960-luvun lopulla
rakennettua raiteistoa on nyt peruskorjattu, pölkyt ja kiskot on uusittu ja rakennettu uutta maapohjaa. Lisäksi on rakennettu
uusia raiteitakin. Varikolle on tulossa myös
uusi tandem-sorvi. Koko Ilmalan aluetta
hallinnoidaan nyt yhdestä ja samasta pai-
Rautatieläinen 1 2011
kasta, kun uusi turva- ja asetinlaite korvaa
kolme aiempaa asetinlaitetta.
Ennen varikkoalueelle saattoi marssia kuka vain, mutta nyt VR on aidannut
alueen ja asentanut kulunvalvontaportit.
Kulunvalvontajärjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa.
Juoperi kertoo jännittävänsä, riittävätkö
Rautatieläinen 1 2011
rahat viedä hanke loppuun asti.
— Rautatieinvestoinnit ovat pitkiä projekteja. Varikon laajennus maksaa 170 miljoonaa euroa, josta Liikennevirasto maksaa 110 ja VR 60 miljoonaa euroa. Liikennevirasto omistaa maapohjan ja raiteet,
mutta VR-Yhtymä rakennukset ja vuokrasopimukset. VR:n vastuut ratapihasta lop-
Varikon uutta tekniikka ovat
nostotunkit, joilla koko juna
voidaan nostaa ilmaan.
9
Pääluottamusmies Jouni Korkalainen (vas.) Ilmalan varikolta esittelee HKL:n raidetyöntekijöille tutun näköistä kapistusta, virrottimen hiiltä.
puvat alueen rakennusten seiniin, Juoperi selitti.
Stenberg hämmästeli, että VR on ulkoistanut kiinteistöpalvelut.
— Luulisi, että näin arvokkaasta omaisuudesta pidettäisiin huolta viimeisen
päälle. Epäilen, että ulkopuolinen ei hoida
niin hyvin kuin oma väki. Olen huomannut, että ulkopuolinenkin kyllä tekee, mutta omat saavat viimeistellä.
Vanha kalusto kovilla
Vaikka Liikennevirasto on varautunut tänä
vuonna talveen viime talvea paremmin,
niin ongelmia on silti riittänyt. Vierailijat
olivat korrekteja eivätkä käyneet retostelemaan metroliikenteen täsmällisyydellä
vaan tyytyivät kysymään syitä talviliikenneongelmiin. Juoperi näkee siihen monia
syitä, kuten vaihteet, vuorojen lisääminen
ja vanha kalusto.
10
— Lähijunat Sm1 ja Sm2 ovat jo 40 vuotta
vanhoja ja toimivat tasavirtakoneella. Niissä on maavuotoja paljon ja niiden eristyksiä on vaikea kuivattaa. Niihin myös tarttuu lumi helpommin ja niiden taitto-ovet
keräävät lunta. Oviviat ovat niissä yleisiä,
mutta uusi Sm5 eli Flirt-juna pärjää talvella niitä paremmin, Juoperi kertoi.
Juoperin mukaan tähän asti talviliikenteestä on selvitty helppojen talvien vuoksi, mutta nyt kovat talvet ovat osoittaneet
kaluston heikkoudet.
— Aikataulu uusittiin kymmenen vuotta
sitten ja vuoroja lisättiin tuntuvasti. Kalusto on ollut siksi entistä kovemmassa käytössä. Viime talven kokemusten perusteella juniin on vaihdettu uusia suodattimia,
jotka estävät kaikkein hienojakoisimman
lumen pääsyn rakenteisiin.
Ilmalan
varikkoalue
–
–
–
–
–
–
–
–
60 hehtaaria
raiteisto 60 kilometriä
260 vaihdetta
huollon piirissä 130
lähiliikennejunaa
650 henkilövaunua
100 veturia
18 pendolino-junaa
alueella työskentelee
päivittäin yli 1000 työntekijää
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 1 2011
Suomessa on alle kolme miljoonaa työntekijää.
Se on vähemmän kuin promille maailman työvoimasta.
Työntekijät ovat tälle maalle todella niukka,
mutta ratkaisevan tärkeä voimavara.
Eikö heistä pitäisi huolehtia kaikin mahdollisin tavoin?
Minkä puolesta sinä äänestät?
Rautatieläinen 1 2011
11
Liittojohtajat:
Alibudjetointi syynä
rautateiden ongelmiin
O Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen ja Rautatieläisten Liiton (tuleva
Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL) puheenjohtaja Vesa Mauriala pitivät
lehdistötilaisuuden tammikuun lopulla rautateiden ongelmista tänä ja viime talvena.
Tilaisuuden idea oli kertoa henkilökunnan
näkökulma myöhästymisiin, VR:n henkilökuntapolitiikkaan, tehostamistavoitteisiin,
rautatieliikenteen määrärahojen vähäisyyteen ja muihin seikkoihin, jotka vaikuttavat rautatieliikenteen toimivuuteen.
Elonen kertoi myöhässäkulun vaikutuksesta henkilökunnan ja kuljettajien jaksamiseen ja arkeen.
— Kun juna on riittävästi myöhässä, menee
uusiksi koko päivän kaikki suunnitelmat
sekä vapaa-ajalla että työssä. Kalustokierto ja henkilökunnan käyttö on suunniteltu niin tiukaksi, että jo 10 minuutin myöhästyminen muuttaa koko paletin toisenlaiseksi. Väljyyttä ei aikataulutuksessa ole
tälläkään puolella. Henkilökuntapolitiikan
linjaukset ovat silti edelleen vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen.
Mauriala valotti ratarahoituksen synkkää tilaa.
Valtion rautateiden yhtiöittämisestä
alkaen on rautateiden rahoitukseen käytetty johdonmukaisesti liian vähän rahaa.
Tänä vuonna rahoitus on ennätyksellisen alhainen: olemassa olevan rataverkon peruskorjauksiin ja kehittämiseen on
varattu vain 47 prosenttia vuoden 2009
tasosta.
Maurialan mukaan määrärahoista on
vähennetty yli puolet, vaikka viime vuonna oli routavaurioita jo yli 850 kilometrillä.
Tämän vuoden luku olisi nousemassa yli
tuhanteen kilometriin. Ratarahoituksen
tarve on nykyisen rataverkoston ylläpitämiseen noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin siihen on budjetoitu vuosittain.
— Jos raideliikenne halutaan sujuvammaksi, tulee siihen sijoittaa vielä enem-
Vesa Mauriala
Risto Elonen
12
Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten Liiton puheenjohtajat pitivät tiedotustilaisuuden rautateiden ongelmista.
Rautatieläinen 1 2011
Jaaei
män. Alibudjetointi on suurin syy liikenteen ongelmiin. Rahoitusvajeen
vuoksi asiat yritetään nyt hoitaa halvimmalla mahdollisella keinolla.
Mauriala röykytti myös halvimman tarjouksen politiikkaa.
— Pohjois-Suomessa Liikennevirasto on kilpailuttanut raiteiden kunnossapidon halvimman tarjouksen
mukaisesti sillä seurauksella, että yrityksen valmiuksia hoitaa talven vaatimia töitä ei ole tarkastettu. Lumenpoisto on tullut ilmeisesti yllätyksenä
eikä kunnossapitoyrityksenä toimivalla Destialla ole ollut kalustoa aurata raiteita.
Maurialan mukaan Liikennevirasto onkin joutunut ostamaan erikseen
lumenpoistopalvelua VR:ltä, kun se ei
ole osannut kilpailutuksessa edellyttää sitä kunnossapitoyritykseltä.
Liittopuheenjohtajat pitivät viranomaisten päätöksentekoa poukkoilevana, josta hyvä esimerkki on rautatieliikenteen ostomäärärahojen vähentäminen. Määrärahojen puutteen vuoksi
VR joutui vähentämään työmatkalaisille tärkeitä Z-junia Helsingin ja Lahden välillä.
Tämä leikkaus jouduttiin tekemään
siksi, että pohjanmaan radan perusparannusta pystyttäisiin jatkamaan, alibudjetoituna tosin edelleen.
Liittopuheenjohtajat nostivat rautateiden uudishankkeista ykköseksi pohjanmaanradan välityskyvyn parantamisen. Seuraavana ovat vuorossa
Helsingin päärautatieaseman asetinlaitteen uusiminen ja Pisara-rata, joilla ratkottaisiin raideliikenteen pullonkaulailmiötä.
Suunnitelmat ja rahoitus hankkeille tulisi päättää jo nyt, sillä rautateiden
uudistustyö on hidasta. Esimerkiksi
joulukuussa aloittaneen Allegro-junan
liikennöintiä Pietariin alettiin suunnitella jo 15 vuotta sitten.
Teksti ja kuvat: Maria Mälkki
Rautatieläinen 1 2011
Resurssipula
rautateiden
ongelmien taustalla
K
ulunut hallituskausi on ollut
ongelmien aikaa etenkin rautatieliikenteessä. Talvi ja sen
mukanaan tuomat vaikeudet
ovat yllättäneet melkein joka vuosi. Junaliikenteen tökkiminen on vaikeuttanut
ihmisten liikkumista niin työ- kuin vapaaajankin asioissa.
Syyt niskoilleen on saanut VR ja erityisesti sen henkilökunta, joka on yrittänyt venyä tilanteessa parhaansa mukaan.
Välillä on menty jaksamisen osalta aivan
äärirajoilla. On aivan selvää, että tämä ja
edellinen talvi ovat olleet katastrofaalisia
esimerkkejä siitä, miten asioita ei pitäisi hoitaa. Valitettavasti liikenneministeri Vehviläinen on herännyt ongelmiin liian myöhään. Ministeri tuli alkuvuodesta
ryminällä julkisuuteen vaatien selvityksiä
Liikennevirastolta ja VR:ltä liikenteen takkuamisen syistä.
Jos ministeri pyytää omalta hallinnonalaltaan selvityksiä siitä, mikä siellä on
mennyt pieleen, niin tilanne on tietenkin mielenkiintoinen. Koko soppa kertoo
siitä, että pallo on aika pahasti kadoksissa tällä hetkellä. Tempausta voidaan arvioida lähinnä vaalitaktiseksi, sillä ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään ja niiden ratkaisemiseksi ei ole nähty tarvittavia
toimenpiteitä.
Oppositiolle ja itse asiassa koko eduskunnalle tilanne on ollut selvä jo pitkään.
Eduskunta on ilmoittanut yksimielisesti
hallitukselle, että raideliikenteen osalta
käytössä on liian vähän resursseja ja henkilöstöä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on monta kertaa tuonut esille nämä
samat tarpeet.
Haasteet on tunnistettu puheenvuoroissa oikealta vasemmalle. Rataverkosto uhkaa rapautua yhä pahemmin. Lisäksi
tarvittaisiin uusia hankkeita, kuten Helsin-
gin rautatieaseman painetta purkava Pisara-rata, jotta raideliikenteen pullonkaulat
voitaisiin purkaa. Olen aiemmin todennut, että lisäkapasiteettia radoille on vaikea enää löytää, jos junia ei opeteta hyppäämään.
VR:ssä käytiin tammikuussa yt-neuvotteluja tilanteessa, joka on ainutlaatuinen
suomalaisessa historiassa. Ratojen kunnossapitoon ja uusien hankkeiden käynnistämiseen tarvittaisiin työvoiman lisäystä supistusten sijaan. Panostukset eivät ole
kuitenkaan vastanneet tarpeita enää pitkään aikaan ja ratarahoituskuoppa on johtanut siihen, ettei ratatöitä ole ollut mahdollista käynnistää riittävästi.
Huhtikuun vaaleissa valittavan uuden
hallituksen tärkein tehtävä liikennepuolella on ottaa niskalenkki raideliikenteen
ongelmista. Mikäli jatkossa on tarkoitus
harrastaa tehokasta teollisuus- ja työllistämispolitiikkaa, on panostettava huomattavasti enemmän liikenteen toimivuuteen.
Uusi suunta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista liikenteen perusrahoituksen kasvattamiseen ja uusien hankkeiden käynnistämiseen. Nykyisellä vuosittaisiin budjettikehyksiin sidotulla politiikalla rahoituksesta
päädytään kiistelemään joka vuosi erikseen. Reikiä rahoituksessa ei paikata purukumilla. Kuluneet neljä vuotta ovat osoittaneet, että näin toimimalla ei saada mitään
muuta kuin epävarmuutta ja tuhoa aikaan.
Martti Korhonen
kansanedustaja (vas)
liikenne- ja viestintävaliokunnan
puheenjohtaja
13
MAARIT UUSIKUMPU
KARI VILJAKAINEN
Edunvalvonta
Helsingin Ilmalan varikolla työt jatkuvat ennallaan.
Pääluottamusmies Pekka Haimakainen ei pidä järkevinä VR:n
suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminnat Joensuun varikolta.
VR aloittaa junakaluston
kunnossapidon yt-neuvottelut
O VR Group aloittaa helmikuussa yt-neuvottelut junakaluston kunnossapidossa.
Tavoitteena on säästää noin 20 miljoonaa
euroa vuodessa nk. Dynamo-hankkeella,
jossa uudistetaan kunnossapitoverkkoa
ja tehostetaan toimintoja. Jatkossa huolto
keskitetään nykyistä isompiin yksiköihin
ja niin, että kalusto huolletaan lähellä pääliikennevirtoja.
Kunnossapidossa työskentelee yhteensä 1 400 työntekijää, ja heistä 300 on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Henkilöstömuutoksissa VR lupaa pyrkivänsä hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa
runsasta eläköitymistä. VR:n mukaan vielä ei tiedetä, seuraako tästä irtisanomisia.
Yt-neuvottelut alkavat ensimmäisenä
Joensuun varikolla. VR:n tavoitteena on
saada neuvottelut päätökseen viimeistään 7.toukokuuta. Neuvottelujen piirissä
on 36 työntekijää ja neuvotteluissa käsitellään Joensuun varikon muuttuvaa roolia
ja muutoksen henkilöstövaikutuksia. Toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa tämän
vuoden loppuun mennessä.
Joensuun varikon pääluottamusmies
Pekka Haimakainen pitää VR:n suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminta Joensuun
varikolta järkyttävinä ja typerinä.
14
— Joensuun varikko on pärjännyt taloudellisesti ja laadullisesti erittäin hyvin
kaikilla mittareilla mitattuna, mutta tälle
ei näytetä antavan mitään arvoa. Itse asiassa muut voisivat ottaa meistä oppia.
Haimakainen on huolissaan työntekijöiden puolesta.
— Joensuun lähistöllä ei ole korvaavia
työpaikkoja, jossa tätä tieto-taitoa voisi
hyödyntää. Kyllä se tarkoittaa lähtöä töihin muille paikkakunnille.
Haimakainen epäilee myös suunnitelmien talousvaikutuksia. Joensuussa korjataan ja huolletaan kiskobusseja, dieselvetureita ja rautatievaunuja, joiden käyttöalue on Itä-Suomi.
Jos tämän junakaluston korjaus ja huolto lakkautetaan Joensuusta, ja kalusto huolletaan kauempana, kuluu korjaukseen ja
huoltoon nykyistä enemmän aikaa ja rahaa.
Muissa kunnossapidon yksiköissä neuvottelut alkavat joko tämän tai ensi vuoden
aikana. Yt-neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen
välillä. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat
hankkeen edetessä.
VR:n mukaan kunnossapidon kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa
VR-konsernin kilpailukykyä tehostamal-
la kaluston kunnossapitoa ja parantamalla sen luotettavuutta. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti painottuen vuosiin
2011—2013.
Näkyvimmät toimenpiteet kohdistuvat kunnossapidon toimipisteverkostoon,
joka järjestetään uudelleen. Samalla toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan.
Ouluun rakennetaan uusi matkustajajunien huoltohalli ja keskitetään nykyisten
töiden lisäksi valtaosa sinisten vaunujen ja
InterCity-vaunujen huolloista.
Pieksämäki keskittyy ratakoneisiin
sekä kiskobusseihin. Turun on määrä keskittyä Pendolino-junien huoltoon ja Tampereen tavarajuniin ja dieselvetureihin.
Joensuu huolehtii Itä-Suomen junien pikahuollosta. Helsingissä, Hyvinkäällä ja Kouvolassa työt jatkuvat ennallaan.
Toiminnan tehostumista ja laadun paranemista haetaan huoltoverkoston uudistamisen lisäksi optimoimalla huolto-ohjelmia
sekä kehittämällä kunnossapidon suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi huomiota kiinnitetään asiakasyhteistyöhön, vaihto-osatuotantoon ja johtamiseen. Yksi painopisteistä
on henkilökunnan osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen.
Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 1 2011
Edunvalvonta
VR Trackin yt-neuvotteluissa
torjuttiin irtisanomiset
O Rautatieläisten Liiton ja VR Track
Oy:n yt-neuvotteluissa onnistuttiin torjumaan välittömät irtisanomiset, mutta liki
400 työntekijää odottaa pakkoloma. Yhtiö
lomauttaa määräaikaisesti enintään 255 ja
toistaiseksi enintään 125 henkilöä. Määräaikaisuus määräytyy yksilöllisesti muun
muassa pitämättömien vapaiden ja yrityksen työkannan perusteella.
Liiton mukaan työnantaja olisi alun
perin sisällyttänyt päätökseensä yli sadan
hengen irtisanomiset, jotka olisivat koskeneet lähinnä Itä-Suomea VR:n hävittyä
siellä kunnossapitokilpailutuksia.
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala pitää keskeisenä syynä
työkannan vähenemiseen täysin puutteellista ratarahoitusta. Kunnossapitoon tarvittaisiin vuosittain 100 miljoonaa euroa
lisärahaa.
— Valtiovalta on laiminlyönyt sekä ratojen perusrahoituksen että uusien rataosuuksien rakentamiseen tähtäävän rahoituksen, Mauriala toteaa.
Mauriala pitää oleellisena sitä, että irtisanomisten välttämisen ohella neuvotte-
Rautatieläinen 1 2011
luissa saatiin lomautetuille sovituksi varsin mittava muutosturvapaketti.
— Ratamäärärahojen vähyys on johtanut siihen, ettei ratatöitä yksinkertaisesti
ole riittävästi. Lomautukset ja niitä tukeva muutosturvapaketti ovat suoria irtisanomisia parempi vaihtoehto. Vaikka päätös oli raskas, se oli näissä olosuhteissa
tehtävä.
Osa lomautuksista uhkaa kuitenkin
muuttua irtisanomisiksi puolen vuoden
kuluttua, mikäli valtiolta ei tule merkittäviä tilauksia.
Mauriala perääkin nyt lisärahoitusta ratahankkeisiin ja ratojen perusparannukseen.
— Lisärahoituksella voidaan välttyä irtisanomisilta ja taata työllisyyttä pahimman
ajan yli.
VR Trackin lomautukset kohdistuvat
radanrakentamisen, kunnossapidon ja
sähkön liiketoimintojen henkilöstöön. Ytneuvottelut johtuivat VR Trackin hävityistä kunnossapitourakoista, kunnossapitomarkkinoiden voimakkaasta kiristymisestä sekä ratamarkkinoiden hiljentymisestä.
Irtisanomisuhka leijuu kuitenkin ilmassa, sillä jos työkannassa ei tapahdu merkittävää parannusta, VR Track on ilmoittanut irtisanovansa toistaiseksi lomautettuja ilman uusia yt-neuvotteluja.
Tukea
lomautetuille
O Työnantaja on luvannut lieventää lomautusten vaikutuksia. VR
Track aikoo järjestää muun muassa ammatillista koulutusta ja tukea
henkilöstöä uuden työpaikan löytämisessä.
Sopeuttamistoimien kohteeksi
joutunut henkilöstö ei kuitenkaan
siirry muutospooliin eikä heillä ole
oikeutta poolin irtisanomispakettiin. He voivat kuitenkin hyödyntää monia poolin palveluja.
Lomautetut voivat mm. osallistua työvoimaviranomaisten kanssa järjestettäviin muutosturvainfoihin ja hyödyntää poolin työnhakupisteitä eri puolilla Suomea.
He saavat myös viikoittain tiedot
VR:n avoimista työpaikoista.
Lomautusjaksojen aikana järjestetään mahdollisimman paljon ammatillisen pätevyyden ylläpitoon suunnattua koulutusta.
Lisäksi lomautetulla on lomautuksen aikana oikeus tehostettuihin
työterveyshuollon palveluihin ja
oikeus käyttää VR:n vapaalippua.
Esimiehet antavat lomautusilmoitukset vähintään 14 päivää
ennen lomautusten alkamista.
15
Edunvalvonta
Työttömyyskassa tiedottaa
LOMAUTUKSET
Lomautetun tai irtisanotun Rautatieläisten Liitto ry:n jäsenen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti omaan työ- ja elinkeinotoimistoon. VR ei käytä ns. ryhmälomautusmenettelyä, eli ei toimita työ- ja
elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) listoja
lomautettavista.
TE-toimisto antaa työttömyyskassalle
hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tämän perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen työttömyyspäivärahan maksamisesta. Työnhaku on
pidettävä voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla. Lomautusilmoitus on otettava mukaan TE-toimistoon ilmoittauduttaessa.
Päiväraha on haettava työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa.
Täytä kaikki päivärahahakemuksen kohdat ja tarvittavat liitteet huolellisesti. Näin
nopeutat hakemuksesi käsittelyä.
Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voit lähettää kahden viikon työttömyyden jälkeen, jatkossa ansiopäivärahaa
haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä
lähtien. Kassa huomioi korvauksettomat
päivät. Ensimmäisestä hakemuksesta otetaan 7 arkipäivän pituinen omavastuuaika, ennen kuin maksatus voidaan aloittaa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet työtä lomautuksen aikana,
täytä hakemukseen työpäivät ja tehdyt työtunnit, sekä toimita palkkatiedot kassalle
hakemaltasi ajalta.
Hakemuslomakkeen saat TE-toimistosta tai internetistä www.tyj.fi/lomakkeet.
Ensimmäinen hakemus on lähetettävä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan (Kaisaniemenkatu 10, 00100
Helsinki) allekirjoitettuna postitse.
Jatkohakemuksen voi täyttää ja lähettää myös internetissä, kirjautumalla palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla
työttömyyskassan internetsivujen kautta
(www.irkatk.fi).
portaikkoverokortti tai sosiaali- tai muuta etuutta varten haettu muutosverokortti, liitä se alkuperäisenä hakemukseen!
— päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
kotihoidon tukea tai muuta etuutta
— talonkirjanote, jos haet lapsikorotusta
avio- tai avopuolisosi lapsista
— palkkatodistus osa-aikatyön palkasta
tai muista tuloista
Hakemuslomakkeen lisäksi
tarvitaan seuraavat liitteet:
kassanhoitaja Sari Meling
p. 09 47857 202
— alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta 34 työssäoloviikolta välittömästi
ennen lomautusta.
— kopio lomautusilmoituksesta
— työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mutta jos sinulla on
kassanhoitaja Mirva Tuomi
p. 09 47857 203
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan
Työttömyyskassa
Toimisto on avoinna arkisin klo 9.00–14.00
fax 09 47857 209
Posti- ja käyntiosoite:
Kaisaniemenkatu 10, 00100 HELSINKI
kassanhoitaja Paula Seppälä
p. 09 47857 200
kassanjohtaja Kari Kallio
p. 09 47857 201
email: [email protected]
Lisätietoja: www.irkatk.fi
Radan luottamusmiesorganisaatiosta sopimus
O Rautatieläisten Liitto ja VR Yhtymä
ovat päässet sopimukseen ratapuolen
luottamusmiesjärjestelmästä. Tarkoituksena on ollut luoda järjestelmä, joka vastaa mahdollisimman hyvin VR Trackin
organisaatiota.
Sopimuksen mukaan tehtäviin nimetään yhtiöluottamusmies, liiketoimintaluottamusmiehiä ja pää- ja työpaikkaluottamusmiehiä. Yhtiöluottamusmiehen tehtävänä
on koordinoida liiketoimintayksiköiden
luottamusmiestoimintaa ja edustaa palkkaliitteen kolmen soveltamisalan piirissä
olevia VR Trackin työntekijöitä. Liiketoi-
16
mintaluottamusmiehet ovat yrityskohtaisia, ja heidän osaltaan luottamusmiesjärjestelmää tarkistetaan viimeistään vuoden
2016 alussa.
Pääluottamusmiehet ja luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta ja nyt sovittu toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa.
Liiketoimintaluottamusmiehet ja yhtiöluottamusmiehen nimeää liiton hallitus.
Pää- ja työpaikkaluottamusmiehet valitaan kevään 2011 aikana.
Rautatieläisten Liiton hallitus on nimesi VR Trackin liiketoimintaluottamusmiesten tehtäviin seuraavat henkilöt:
Radan rakentaminen: Raimo Salow
Kunnossapito: Jarmo Nyberg
Sähkö: Pentti Suhonen
Maa- ja sillanrakentaminen, kansainväliset toiminnot, suunnittelu ja pitkän
linjan työnjohtajien erityiskysymykset:
Pertti Varpenius
Materiaalit: Hannu Hämäläinen
Edellä mainituista liiketoimintaluottamusmiehistä yhtiöluottamusmieheksi
nimettiin Pentti Suhonen.
Rautatieläinen 1 2011
Allegro toi konduktööreille
uudet työtoverit
Joulukuun 12. päivä vietettiin historiallisia hetkiä, kun uudet
Allegro-junat alkoivat kulkea Pietarin ja Helsingin väliä.
Tapahtuman kunniaksi järjestettiin valtiollisen tason avajaiset, ja neitsytmatka Pietariin taittui juhlajunatunnelmissa.
Mukana vauhdissa olivat presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin, kutsuvieraita ja tietysti
konduktöörit.
O Allegro toi suomalaiskonduktööreille
vauhdin, uusien työasujen ja uudenkarhean pinnan lisäksi venäläiset konduktöörit
työtovereiksi. Lisäksi konduktöörit saavat
opetella uudet toimintamallit raja- ja tullimuodollisuuksiin, jotka hoidetaan yhdes-
Rautatieläinen 1 2011
sä Venäjän ja Suomen raja- ja tullimiesten kanssa. Matka-asiakirjat tarkistetaan
junassa matkan aikana, ja erityisen tarkkana pitää olla Pietarista Helsinkiin matkustavien asiakirjojen kanssa. Paluumatkalla konduktöörit ovat vastuussa siitä, että
Rautatieläisten Liiton hallitus testasi Allegroa tammikuussa. Hallituksen jäsen
Jouni Korkalainen ja Natasia Panasenko
valuutan vaihdossa.
17
Sibeliusjo
n
o
lä
il
e
M
nä
ta perintee
il
jo
a
n
a
n
ju
en
ssä tekemis
e
d
h
y
a
v
h
a
v
meininki.
Konduktöörit Roman Severjanov (vas.) ja Jorma Koivisto kertovat yhteistyön sujuvan.
EU-maissa viisumivelvolliset eivät pääse ilman asianomaista viisumia Suomen
puolelle. Huolimattomuus voi tulla kalliiksi VR:lle, ja siitä voi seurata jopa 3 000
euron sanktiot liikennöitsijälle.
Suomalainen Jorma Koivisto ja pietarilainen Roman Severjanov työskentelivät
työpareina eräänä tammikuun perjantaina.
Severjanov on insinööri ja entinen veturinkuljettaja, joka ajoi nopeita junia Pietarin ja
Moskovan välillä, mutta Allegro houkutteli hänet vaihtamaan ammattia.
Konduktöörien työtapoja ja yhteistyötä hiotaan koko ajan, sillä osa venäläisistä konduktööreistä ei ole ollut töissä aiemmin junissa. Kysyttäessä sekä Koivisto että
Severjanov vakuuttelevat yhteistyön sujuvan.
— Normal, suomalaisen konduktöörin
kanssa on mukava työskennellä ja yhteis-
työ sujuu hyvin kumminkin puolin, Severjanov toteaa.
— Yhteistyö venäläisten konduktöörien
kanssa on kokonaisuutena alkanut todella hyvin. Se paranee ja kehittyy, kun saamme sovitettua yhteen kulttuurierot työtavoissa ja toimintamalleissa. Kuitenkin jo
vuodenvaihteen sesonki ja ruuhkat hoidettiin kunnialla, Koivisto jatkaa.
Hän uskoo, että suomalaiskonduktöörien jo yli sadan miestyövuoden kokemus
idän liikenteestä on edesauttanut selviytymistä uudessa tilanteessa.
— Keväällä olemme varmasti valmiita kasvavaan junatarjontaan konduktöörityön osalta, koska meillä on jo Sibeliusjunan ajoilta perinteenä vahva yhdessä
tekemisen meininki.
Kielimuuri ei ainakaan ole esteenä
hyvälle yhteistyölle, sillä suomalaiskonduktöörit osaavat puhua myös venäjää ja
Severjanov taas aikoo opetella suomea.
Erilaiset työajat
Ari-Pekka Korhonen on huomannut,
että Allegron kova vauhti on haasteellista tasapainolle.
18
Venäläisen ja suomalaisen konduktöörin työajat poikkeavat toisistaan. Severjanovin työrytmissä kolmea työpäivää seuraa kolme vapaapäivää ja hän työskentelee vain Allegrossa. Työpäivät ovat pitkiä,
sillä työt alkavat aamukuudelta ja päättyvät illalla puoli kahdeksan. Suomalaiskonduktöörit työskentelevät kaikissa Suomen
kaukojunissa. Koivisto pitää Allegron suomalaiskonduktöörien tilannetta hyvänä,
Viimeistä eli neljättä
Allegro-junaa viimeistellään Ilmalan varikolla.
Allegrossa on pieni
leikkinurkkaus perheen
pienimpiä varten.
Rautatieläinen 1 2011
Rautatieläinen 1 2011
19
Katri Oksanen ja Sami Palsio Turusta saapuivat kulttuurinedistämismatkalta Pietarista. Lipuntarkistuksessa konduktöörit Jari
Siitonen (vas.) ja Jorma Koivisto.
koska Allegro-vuoroilla työskentelee liiton aktiiveja.
— Heidän avullaan olemme saaneet monia
kansainväliseen liikenteeseen liittyviä palvelusuhteen ehtoja sovittua työnantajan
kanssa rakentavassa hengessä. Nyt työn
alla on Pietarin yövuoron jälkeisen vuoron jatkaminen apulaisvuorolla Pietariin,
Konduktöörien työasuissa on uusi
kuosi ja tilavat taskut.
20
mikä olisi sekä meidän että työnantajan
etu. Näin pienellä muutoksella saisimme
kaksi vapaapäivää lisää jaksoon. Nykyisin meillä on keskimäärin 12—13 työpäivää jaksossa. Normipäivämme alkaa kello 9:06 ja päättyy kello 18:25.
Vanha tunnelma puuttuu
Turkulaiset Katri Oksanen ja Sami Palsio
palaavat Pietarista kulttuurin edistämismatkalta. He kävivät Pietarissa järjestelemässä Kuninkaantien muusikot barokkiorkesterin konserttia Pietariin. Konsertit on määrä pitää ensi syksynä Viipurissa
ja Pietarissa.
Oksanen kuvailee Venäjän reissuaan
rankaksi. Matkassa oli ollut monenlaista säätöä venäläisen byrokratian kanssa.
Onneksi Venäjä ei ollut Oksaselle vieras
maa. Hän on opiskellut elokuvien ohjaamista Moskovassa ja asunut siellä kymmenen vuotta ja osaa siksi hyvin maan kieltä
ja tapoja. Myös junat ovat tulleet tutuiksi
niin Venäjällä kuin Suomessakin.
Hän kiittelee matkan joutuisuutta pientä haikeutta äänessään.
— Nyt matka Turusta Pietariin hoituu
samassa ajassa kuin ennen matka Helsingistä Pietariin. On tämä vauhti ja matkan
nopeus hienoa, mutta vanhoissa junissa
oli enemmän tunnelmaa ja sitä jään kaipaamaan.
Moitteita heiltä saavat Allegron ravintolapalvelut ja lippujen hinnat.
— Junalla matkustaminen saisi olla
nykyistä halvempaa ja ainakin osaan vuoroista olisi hyvä myydä erikoishinnoiteltuja lippuja.
Yksi Allegron kummallisuuksista on
ravintolavaunun sulkeminen ja tyhjentäminen asiakkaista Vainikkalan ja Viipurin
välillä. Syynä moiseen operaatioon ovat
tullisäädökset.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 1 2011
Allegro pysähtyy Viipurin uusitulla asemalla.
VR-pomo Päivi Minkkinen:
Allegro ylivoimainen
kulkuväline Pietariin
O VR:n Venäjän ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja Päivi Minkkinen pitää Allegroa merkittävänä vapaan
liikkuvuuden edistysaskeleena Suomen ja
Venäjän välillä ja näkee siinä myös symbolista merkitystä valtionvälisiin suhteisiin.
— Allegroon ei ensin uskottu ja hankkeen eteneminen päätepisteeseen on vienyt kaikkiaan 15 vuotta.
— Suomi on ajanut jääräpäisesti tätä
asiaa. Tärkeää on, että Suomen päättäjät ja merkittävät tahot olivat sitoutuneet
hankkeeseen.
Allegro kulkee 200 km tunnissa ja se
korvaa Helsingin ja Pietarin väliä liikennöineet Repin- ja Sibelius-junat, joiden
maksiminopeus oli 120 km tunnissa.
Nyt Allegro on ylivoimainen kulkuväline Helsingin ja Pietarin välillä.
Se, että Pietariin pääsee Helsingistä nyt
reilussa kolmessa ja puolessa tunnissa on
ollut kuitenkin pitkä ja työteliäs matka. Siihen on tarvittu muun muassa radan perusparannustöitä, tullitarkastusten siirtoa
juniin, yhteisyrityksen perustaminen ja
juna, jossa on kaksivirtajärjestelmä, jonka
avulla se voi käyttää sekä Venäjän tasavir-
Rautatieläinen 1 2011
ta- että Suomen vaihtovirtaverkkoa. Allegron maksiminopeus matkustajaliikenteessä on 220 kilometriä tunnissa ja matkustajapaikkoja on yhteensä 344. Viimeinen
eli neljäs Allegro on Ilmalan varikolla viimeisteltävänä. Sen pitäisi alkaa liikennöimään Pietari-Helsinki väliä toukokuus-
sa. Silloin Allegrolla pääsee Pietariin neljä kertaa päivässä. Allegrot omistaa VR:n
ja Venäjän Rautatieyhtiö RZD:n yhteinen
kalustoyhtiö Karelian Trains, joka vuokraa
junat VR:lle ja RZD:lle. Minkkisen mukaan
VR:llä uskotaan vahvasti Allegron tulevaisuuteen.
VR:n kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja Päivi Minkkinen uskoo Allegron
tulevaisuuteen.
21
Radanvarrelta
Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis
enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi
lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Työuupumus on vakava sairaus
Mikä saisi johdon tippumaan sieltä pilvistä tänne maan tasolle? Ei me täältä kentän
avunhuutoja riitelymielessä esiin tuoda.
Työuupumus on vakava sairaus, joka
johtuu pääasiassa kiristyneistä työvuoroista ja toimimattomista työkaluista. Työtaakkamme junissa on lisääntynyt toimimattomien työkalujen, myöhästymistodistusten,
taxikorttien kirjoitusten ja ylimääräisten
ISTOCKPHOTO
O Olen luottamusmiehen asemassa
lähes joka päivä porukalta saanut palautetta ja ihmettelyä, kun mikään ei toimi.
Me täällä kentällä venymme talon eduksi,
eikä koskaan voi olla varma, mihin aikaan
työpäivä päättyy, mutta edes työpäivän jatkumisesta johtuvien tuntien kirjautumisesta järjestelmään ja palkanmaksuun ei
onnistu.
yhteyksien hoitamisten yms. vuoksi ja
usein ollaan tilanteissa yksin.
Moni häpeää työuupumustaan eikä
edes tunnista sitä. Lääkäriin meno on vaikeaa ja kireän työkykyseurannan vuoksi
pelätään, että joutuu junista pois. Erityisen
vaarallinen yhdistelmä on työuupumus ja
alkoholi. Joten, hyvät työtoverit, jos tunnistatte uupumuksen, älkää tarttuko pulloon vaan ottakaa yhteyttä työterveyteen.
Armoa ei tunneta, jos käry käy.
Yli 40 vuotta palvelleen toverin sanoilla: ”Veettää, kun mikään ei talossa toimi,
väsyttää eikä saa aina unta. Tuli käytettyä
liikaa alkoholia unensaamiseksi. Kerran
kävi vahinko ja tuli puhallettua. Promilleja löytyi, ja kenkää tuli.”
Osa-aikaisista sen verran, että ovat
tervetulleita siihen tarkoitukseen kun on
sovittu eli ruuhka-apulaisiksi, mutta ei korvaamaan konduktöörin töitä ja vastuualuetta. Jos näin käy, täytyy johtavien konduktöörien työnkuva tarkastella uudestaan
myös palkan osalta.
Yöjuniin ei osa-aikaisia saa missään
tapauksessa ottaa, koska siellä on vastuullista ja kalustoon liittyvää työtä, jossa
nopea reagointi on turvallisuuden kannalta tärkeää. Ei se ainoa konduktööri sieltä
14 vaunun päästä hetkessä kerkeä.
Henkilöstön käyttö täällä Hesassa on
myös alimitoitettua. Henkilöstöä on aivan
liian vähän. Lisäksi moni kaipaa entisen
valvomon paikalle työkaveria, jonka kanssa voi hoitaa asiat nopeasti kasvotusten
nyt jopa puolen tunnin puhelinjonottelun
sijaan. Monella on tullut Ilpoa ikävä.
Asko Knuuti,
kaukoliikenteen plm, Hki
22
Rautatieläinen 1 2011
Tulevaisuus — tuleeko vaisuus?
O Median uutisotsikot irtisanomisista
ja lomautuksista jatkuvat edelleen taantuman taittumisesta huolimatta. Otsikot
kertovat sen, että yritykset ovat joutuneet
suunnittelemattomaan tilaan, sillä irtisanomiset eivät voi kuulua kenenkään strategiaan. Otsikot kertovat myös sen, että
tämän päivän ongelmia ratkotaan eilisen
päivän keinoilla. Nyt saneeraus vain puetaan hienompaan asuun, kuten esimerkiksi supistaminen, kehittäminen, uudelleen
organisointi tai sopeuttaminen.
Saneerauksen laskennalliset kustannussäästöt selvitetään yleisesti ottaen
jokseenkin tarkasti, mutta ihmisten emotionaalisen käyttäytymisen vaikutusta
asetettuun tavoitteeseen ei huomioida.
Esimerkiksi tuotteen valmistuksen siirrosta toiseen tuotantoyksikköön saatavat kustannussäästöt pystytään laskemaan, mutta sen vaikutusta ihmisiin organisaatiossa ei vaivauduta arvioimaan mitenkään. Ei
tuotteen valmistuksen luovuttavassa yksikössä, kuin vastaanottavassakaan yksikössä. Henkilöstön osaamiseen ei tyypillisesti panosteta riittävästi uudessa tilanteessa.
Tyypillistä myös on, että vapautuvaa kapasiteettia ei käytetä tuotteen kehittämiseen,
vaikka tiedetään laadussa olevan puutteita.
Organisaatiot ovat ihmisten vuorovaikutusten kautta toimivia ja kehittyviä
sosiaalisia järjestelmiä. Kun organisaation
rakenteita muutetaan ja ihmisiä saneerataan ulos, tietotaidon häviämisen lisäksi
henkilöstön väheneminen rikkoo yhteistoimintasuhteita, joiden avulla tuotantoa
toteutetaan. Tilannetta vielä pahentaa joidenkin tuotantoprosessien ulkoistaminen.
Yhteisö muuttuu yksilökeskeiseksi, jolloin
yksilöt pitävät tietotaitoa itsellään selvitäkseen yhteistoiminnallisuutta.
Saneeraustilanteessa lähestytään helposti organisaation vaikeuksia yksinkertaistamalla asioita ja tehdään sen perusteella päätöksiä, jotka taas seuraavasta
saneerauksesta sen sijaan, että toimisivat yhteisön hyväksi. Energiaa suuntautuu muuhun kuin organisaation perustehtävään ja tilanteen monimutkaisuus heikentää kuitenkaan eivät kestä lähempää
tarkastelua. Surullisimpia tällaisista ovat
tuotannolliset muutokset, joiden perusteet
eivät ole kestäviä tai kustannushyötyä ei
ole edes arvioitu ja jotka lisäksi ovat ristiriidassa yrityksen tulosta ohjaavien mittareiden kanssa. Välijohdolla on omia intressietuja ja he ohjaavat saneerausta haluamaansa suuntaan näyttääkseen ylimmälle
johdolle näennäisen kyvykkyytensä ja että
saneerausohjelma etenee.
Vuodesta toiseen voittoa tuottavan
yrityksen saneerauksessa riskinä on sen
organisaation köyhtyminen ja pitkällä
tähtäimellä vaarana on, että yritys ajautuu saneerauskierteeseen. Voittoa tuottanut yritys on näin saneerattu kriisiyhtiöksi. Tampella oli tästä hyvä esimerkki.
Saneerausohjelmien sijaan tulisi toiminnan kehittäminen olla jatkuvaa yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Kehitysohjelmista on tehty paljon tutkimuksia. Karkeasti on arvioitu, että 2/3
kehitysohjelmista epäonnistuu, 1/3 onnistuu jotenkuten ja vain noin 7 % niistä on
menestystarinoita.
Jouni Korkalainen
O VR julkaisi henkilöstötutkimuksen
tulokset. Tulokset olivat murskaavat rautatielogistiikan osalta. Muilla yksiköillä tulokset vaihtelivat surkean ja huonon
välillä ja kokonaisuutena edellisestä tutkimuksesta oli menty alaspäin reilusti.
Rautatielogistiikan osalta trim-indeksin laskeminen on erittäin selvä merkki
johdon epäonnistumisesta tehtävässään.
On kaunopuheita sellaiset selittelyt, joissa käsitellään hellästi vain kokonaisuutta.
Olisiko johdon aika tehdä johtopäätökset tästä epäonnistumisesta ja tarvittavat
korjaukset rautatielogistiikan osalta. Rautatielogistiikassahan työnantaja on tehnyt
kaikkensa, jotta tulos on saatu näin huo-
Rautatieläinen 1 2011
noksi. Esimerkkejä on useita siitä, miten
eri asiat on tuotu työntekijöille johdolta
ja suunnittelijoilta, jotka eivät ymmärrä
kokonaisuutta ja siksi kokonaisuus kärsii.
Taloudellinen tulos on näin saatu vähän
paranemaan edellisestä vuodesta, mutta
hinta, jonka henkilöstö hyvinvoinnillaan
tästä joutuu maksamaan, tulee todennäköisesti syömään tuloksen tämän vuoden
loppupuolella. Lisäksi tulevat kustannukset ja vaikeudet yksittäiselle työntekijälle,
jotka eivät tule näkymään yhtiön taseessa,
mutta raastavat ihmistä ja hänen läheisiään niin kotona kuin työssäkin.
Sidekisko
ISTOCKPHOTO
VR:n henkilöstötutkimuksen tulokset karut
Kirjoittajaa moittii VR:n johtoa kokonaisuutta ymmärtämättömäksi, mistä seuraa vaikeuksia myös työntekijöille.
23
Asentaja Tino Sokalla on näyttöjä. Hän suoritti ensimmäisenä rautatiekaluston kunnossapidon näyttötutkinnon. Kunnossapidon päällikkö Markku Pesonen ja henkilöstöpäällikkö Paula Kuusipalo-Määttä luovuttivat tutkintotodistuksen Sokalle.
Tino Sokka suoritti ensimmäisenä
kunnossapidon ammattitutkinnon
O Tammikuun 12. päivänä juhlisti joukko iloisia ihmisiä Tino Sokan ammattitutkinnon todistuksen antamista. Vuonna 2004 alkanut projekti oli vihdoin tuottanut konkreettista tulosta.
Rautatiekaluston
ammattitutkinto
juontaa juurensa 2000-luvun alkuun. VR:n
Kunnossapito tarvitsi uusia asentajia ja
tarve osaamiselle oli valtava. Varsinaisen
työn ammattitutkinnon eteen teki kuitenkin silloinen henkilöstöpäällikkö Paula
Kuusipalo-Määttä ja Rautatieläisten Liiton silloinen koulutussihteeri Hannu Sil-
24
tala. Heidän määrätietoinen työ mahdollisti ammattitutkinnon rautatiekaluston
kunnossapitoon. Tutkinto rakentui pikkuhiljaa ja opetushallitus hyväksyi tutkintovaatimukset vuonna 2007. Vuonna 2009
oli suoritettu ensimmäisiä tutkinnon osia.
Ensimmäisenä
Ensimmäinen tutkinnon suorittaja Tino
Sokka oli tyytyväinen koulutukseen, joka
sujui häneltä helposti.
— Mielestäni koulutus ei ollut vaativa –
lähinnä perusduunia, Tino kertaa.
Työnantajan tukemiseen Tino oli tyytyväinen ja kiittelee työnantajaa siitä, että
se mahdollisti tutkinnon.
Erityinen kiitos menee kuitenkin Jyrki
Fahlströmille, joka toimi Tinon työnopastajana ja patisteli häntä tutkinnon suorittamiseen.
Tino kokee, ettei hän niinkään oppinut
uutta, mutta nyt työnantaja voi olla varma
hänen osaamisestaan.
Myös kunnossapidon päälliköt Markku Pesonen ja Jari Hankala ovat erityisen
tyytyväisiä ammattitutkintoon.
Rautatieläinen 1 2011
— Parhaiten VR pärjää tulevaisuudessa, jos
meillä on parhaat työntekijät. Ammattitaidolla ja koulutuksella pärjäämme tulevaisuuden kilpailussa, Hankala toteaa.
Lisää arvostusta
Rautatieläisten Liiton edustaja tutkintatoimikunnassa on Jyrki Fahlström. Hän on
tyytyväinen tutkintoon, vaikka muutama
asia harmittaakin. Erityisesti työnantajapuolelta Jyrki toivoo, että tutkintoa arvostettaisiin muutenkin kuin juhlapuheissa.
Jyrkin oma ammattiosasto Rautatieläisten Liiton osasto 25 on tehnytkin useita
esityksiä työehtoneuvotteluihin tutkintolisän käyttöönotosta kaluston kunnossapitoon ja palkkaliitteeseen 2.
Näyttötutkinto korvaa
ammatillisia tutkintoja
O Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon
suorittamistapa. Näyttötutkinnoissa
ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen
kertynyt työkokemuksen, opintojen
tai muun toiminnan kautta. Kaikki
ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot
voidaan suorittaa näyttötutkintona.
Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palveluti-
lanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja
osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on
jo riittävä ammattitaito voi suorittaa
näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.
Rautateillä voi suorittaa myös kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinnon.
Työnantajalta voi kysyä alaan liittyvistä näyttötutkinnoista ja koulutuksista.
Jussi Päiviö
Ammattitutkinnon jatko
Tällä hetkellä 14 opiskelijaa tähtää rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkintoon.
— Uskon kaikkien valmistuvan tämän
vuoden aikana. Tämä ryhmä koostuu pääsääntöisesti melko uusista asentajista.
Lisäksi noin 50 asentajaa on suorittanut
tutkinnon jonkin osan. Vuosien työ on nyt
tuottanut tulosta, tästä on hyvä jatkaa, Jyrki toteaa.
— Tutkinto itsessään on tuore ja vastaa tämän päivän työelämää hyvin. Opetusministeriön asettaman rautatiekaluston ammattitutkintotoimikunnan yhtenä
tehtävänä on myös kehittää tutkintoa. Se
miettiikin parhaillaan, olisiko sitä tarvetta
laajentaa myös alan ylempään tutkintoon
eli Rautatiekaluston kunnossapidon erikoisammattitutkintoon.
— Lisäksi JHL:n myötä on mietitty myös
metro- ja raitiovaunujen kunnossapitäjien
halukkuutta tähän. Itse tutkintohan istuu
aika kivuttomasti myös metroihin ja ratikoihin, Jyrki kertoo innoissaan.
Muille varikoille ja konepajoille ammattitutkinnon idea ei ole oikein levinnyt.
— Yllättävää kyllä, tutkintoa ei tunneta
kovinkaan hyvin eri yksiköissä.
Teksti ja kuva: Jussi Päiviö
Rautatieläinen 1 2011
25
Vaimoväen osasto
kertoo naisista
rautateiden palveluksessa
O Kouvolan kaupunginmuseon ja Rautatiekulttuurikeskus REILIA ovat julkaisseet
naisten elämästä rautateillä kertovan teoksen Vaimoväen osasto — naisia rautateiden
palveluksessa. Sen ovat toimittaneet Anu
Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki.
Suomalaiset naiset ovat kulkeneet pitkän tien äitien ja kotien askareista kohti virkauria ja vastuullisia virkatehtäviä.
Naisten oikeus koulutukseen, kodin ulkopuoliseen työhön ja omaan toimeentuloon
ei ole aina ollut itsestään selvää. Matkaa
on tehty päättäväisesti ja määrätietoisesti myös kohti miehisiksi miellettyjä työympäristöjä, joihin kuuluvat myös rautatiet.
Ensimmäiset naiset astuivat Suomen
rautateiden palvelukseen yli 140 vuotta sitten. Naiset ovat toimineet rautateillä monissa eri ammateissa, sähköttäjinä,
lipunmyyjinä, kirjureina ja kanslisteina,
26
veräjänvartijoina, rautatienrakentajina,
siivoojina, asemapäällikköinä, junanlähettäjinä, tarkastajina ja konduktööreinä
sekä veturinkuljettajina.
Vaimoväen osasto liittyy syksyllä 2010
pidettyyn, ennätysyleisömäärän keränneeseen Yksipunttiset — naisia rautateillä
-näyttelyyn Kouvolassa. Kirjassa kerrotaan
rautatienaisista eri näkökulmien kautta.
Kirja sisältää myös tiivistelmän Yksipunttiset — naisia rautateillä -näyttelyn pääkohdista ja Naisia rautateillä -kirjoituskilpailun kolme parasta kirjoitusta kokonaisuudessaan. Kirjoituskilpailu järjestettiin
talvella 2008—2009 ja siinä kerättiin muistitietoa naisten eri ammateista rautateillä.
Mukana on lisäksi englantilaisen kirjailijan ja tutkijan Helena Wojtczakin artikkeli, joka perustuu hänen palkittuun teokseensa Railwaywomen exploitation, bet-
rayal and triumph. Hänen samanniminen
artikkelinsa julkaistaan nyt ensimmäistä
kertaa suomennettuna.
Kirja sisältää paljon mielenkiintoista,
osittain ennen julkaisematonta, valokuvamateriaalia Kouvolasta ja muualta. Kirjan
artikkelien perusteella on hämmästyttävää
huomata, kuinka samankaltainen asema
rautatienaisilla on Englannissa ja Suomessa ollut. Kirjan päättää artikkeli, jossa kerrotaan erään rautatienaisen ura harjoittelijasta vt. asemapäälliköksi saakka.
Kirjan kannessa koreilee Kouvolan aseman kirjurit ja sähköttäjät vuonna 1905.
O Kirja on ilmestynyt Kouvolan kaupunginmuseon julkaisusarjassa ja sitä myydään Kouvolan taidemuseo Poikilossa 20
eurolla.
Jenni Korjus
Rautatieläinen 1 2011
Rautatieläinen 1 2011
27
Osasto 25
Rautatieläisten Liiton
nimenmuutos ja
liittyminen JHL:ään
O Rautatieläisten liittovaltuusto teki
24.11.2010 päätöksen Rautatieläisten
Liiton nimen muuttamisesta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:ksi ja
liiton toimintojen yhdentymisestä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään.
Ammattiosastoille on lähetetty ohjeet
liiton yleiskirjeessä.
Osastot hakevat
JHL:n jäsenyyttä
Osastoja kehotetaan pitämään maaliskuun loppuun mennessä kokous, jossa
se muuttaa sääntönsä JHL:n yhdistysten mallisääntöjen mukaisiksi ja päättää hakea JHL:n jäsenyyttä.
Kokouskutsussa on mainittava yh-dentymisen osalta kolme asiaa: JHL:n
jäseneksi hakeutuminen, JHL:n ammattiosastojen mallisääntöjen hyväksyminen ja ammattiosaston nimenmuutos.
Osastoja pyydetään toimittamaan
kokouksen jälkeen kirjeen mukana olevat asiakirjat
— yhdistysrekisterilomakkeet (kolmena kappaleena, kaikissa alkuperäinen allekirjoitus)
— JHL:n ammattiosastojen mallisäännöt
— jäsenlomake osastojäsenyyden hakemiseksi
asianmukaisesti täytettyinä Rautatieläisten Liittoon Visa Tammelle,
PL 205, 00531 Helsinki.
Lisätietoa
jäsenasioista
Yksittäisen jäsenen ei tarvitse hakea
erikseen JHL:n jäsenyyttä, vaan jäsenyys
hoituu osastopäätöksillä. Jäsenmaksut
maksetaan Rautatieläisten Liitolle/Rai-
28
deammattilaisten yhteisjärjestö JHL:lle
vuoden 2011 loppuun asti.
— JHL edustajiston vaalit pidetään
vuonna 2012. Ehdokkaana vaaleissa voivat olla kaikki viimeistään
31.7.2011 JHL:oon liittyneet jäsenet.
— Kun yksittäinen työntekijä haluaa liittyä Rautatieläisten Liiton jäseneksi
tai vanha jäsen haluaa vaihtaa osastoa, hän hakee jäsenyyttään Rautatieläisten Liiton jäsenhakulomakkeella,
joka on käytössä vuoden 2011 loppuun asti.
— Vapaajäsenyyksiä myönnetään vain
maaliskuun loppuun asti. Ennen
vuotta 1994 vapaajäsenyyden saavuttaneilla on äänioikeus osastonkokouksissa. Vuoden 1994 jälkeen vapaajäsenyyden saaneilla on osallistumisoikeus, mutta ei äänioikeutta.
— Kaikki jäsenet saavat raideliikennealan julkaisun Motiivi-lehden välissä alkaen syyskuusta 2011. Rautatieläinen-lehden viimeinen numero ilmestyy kesäkuussa 2011. Kaikki
Rautatieläisten Liiton jäsenkorttiin
kuuluvat alennukset ovat voimassa
tämän vuoden.
— Eläkeläisjäsenyys JHL:ssä maksaa viisi euroa (koskee Rautatieläisiä vuoden 2012 alusta).
— Rautatieläisten Liiton jäsenet/ Raideammattilaiset jäävät toistaiseksi
Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa IRKAn jäseniksi. Työttömyyskassan vaihtumisesta tiedotetaan erikseen, sitten kun se on ajankohtaista.
— Liitto lähettää jäsenille kirjeen, jossa
kerrotaan tulevista muutoksista.
O Rautatieläisten Liiton osasto 25 ry:n
KEVÄTKOKOUS on perjantaina 25.3.2011
klo 15:30 Helsingissä VR:n pääkonttorin
isossa kongressisalissa (sisäänkäynti rautatientorin puolelta).
Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen 15 §:n mukaiset kevätkokoukselle
kuuluvat asiat. Muun muassa esitetään johtokunnan laatima osaston toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
vuodelta 2010, vahvistetaan tilinpäätös ja
päätetään vastuuvapauden myöntämisestä osaston johtokunnalle ja muille tilivelvollisille, päätetään osaston lomakylä Kaiturin kulukorvauksista ja käsitellään muut
kevätkokoukselle esitetyt asiat.
Paikalle on kutsuttu Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n puheenjohtaja Tapio Havasto kertomaan ajankohtaisista asioista. Kokouksessa on perinteinen
tarjoilu.
Tervetuloa!
O
Paikkoja on vielä vapaana kevään
JÄSENRISTEILYLLE 9.—10.4.2011. Sitovat
ilmoittautumiset Reijo Myllylälle, p. 040
866 3439 tai Iiro Lähteenmäelle, p. 050 341
2254. Matkan jäsenhinta B4-hytissä 25 € ja
B2-hytissä 40 € / henkilö (osastoon kuulumaton 66,50 € / 79 €). Omavastuuosuus
tulee maksaa helmi—maaliskuun aikana.
Johtokunta
O PILKKIMESTARUUSKILPAILUT pidetään lauantaina 12.3.2011 klo 9.30—14.00
Sammatin Kaiturissa. Ilmoittautumiset
alkaen klo 9.00. Kilpailukalana ahven, ”suurin kala”, kilpailussa kaikki kalat. Parhaat
palkitaan, kiertopalkintoon on jaossa toinen kiinnitys. Myös Hyvinkään Konepajan
entisen osaston 1 pilkkimiehet ovat tervetulleita tapahtumaan. Kilpailun jälkeen
soppa- ja kahvitarjoilu. Lisätietoja antaa
Kari Heinonen p. 040 5902 154.
Tervetuloa!
Johtokunta
Rautatieläinen 1 2011
Osastot toimivat
Osasto 45
Osasto 72
O Osaston KEVÄTKOKOUS pidetään
lauantaina 26.3.2011 klo 14.00 Helsingin
päärautatieaseman Ravintola Elielin kabinetissa.
Käsiteltävät asiat: Osaston nimenmuutos, Osaston sääntömuutos, JHL:n jäsenyyden hakeminen, Osaston sääntöjen 15 §:n
määräämät sekä muut kevätkokoukselle
esitetyt asiat. Kahvitarjoilu.
O Perinteiset PILKKIMESTARUUSKISAT
pidetään lauantaina 19.3. klo 10—13 osaston mökillä Kotolahdessa, Kouvolan Jaalassa Pahasaaressa, Pyhäjärvellä. Talaslahdentie 59, Kouvola. Tervetuloa!
Johtokunta
Osasto 51
O LIITON JÄSENRISTEILY m/s Baltic
Princess la 9.4. klo 18.30 Helsingistä kohti
Tallinnaa (maissa su 10.4 klo 8.30—12.30),
paluu su 10.4. klo 16.30 Helsinkiin
Osaston jäsenet: A2-hytti 40 € /henkilö
(varattu 100 paikkaa) ja B2-hytti 25 € /henkilö (varattu 60 paikkaa)
Avecit: A2-hytti 94 euroa/henkilö ja
B2-hytti 79 € /henkilö
Hintoihin sisältyvät aamiainen ja buffet-illallinen.
Laskut lähetetään postitse kotiosoitteeseen. Matka maksettava 15.3.2011 mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Timo
Jelekäinen 040 8621 864 tai [email protected]. Mainitse syntymäaika ja laskutusosoite ilmoittautumisen yhteydessä
O MADEKILPAILU lauantaina 19.2.2011
kello 16.00—20.00 Pohjankurun pirtillä. Kilpailussa on yksi sarja.
O PILKKIMESTARUUSKILPAILU käydään
lauantaina 12.3.2011 kello 10.00—14.00
Pohjankurun pirtillä. Miesten sarja sekä
Naisten ja Nuorten yhteinen sarja. Lisätietoja antaa Timo Jelekäinen 040 862 1864
MÖKIT VARATAAN luottamusmiesten toimistosta HKI rautatieasemalla ma—pe klo
09.00—12.00. Puhelinnumero 040 862 1864.
Varmista paikallaolo ensin puhelimitse.
Vuokra maksetaan avainta noudettaessa. Avain palautetaan samaan paikkaan.
Peruutus on tehtävä 7 vrk ennen vuokraajan alkamista. Erikoistapaukset käsitellään erikseen (esim. sairauslomat).
Rautatieläinen 1 2011
Osaston 72 Kouvola
vapaa-aikajaosto
Kaakon Satamat
(Kotka / Hamina)
O SYYSKOKOUS pidettiin Kotkassa, Ravintola Oliivin tiloissa, lauantaina 20.11.2010.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Teppo Järnstedt ja sihteerinä Ismo Joukainen.
Paikalle oli saapunut 33 osaston jäsentä.
Liiton terveiset kokoukselle toi työehtosihteeri Hannu Mattila, joka kertoi muun
muassa JHL kuvioista, RFID-koekäytöstä
ja radio-ohjattaviin (RO) vetureihin liittyvistä asioista.
Osaston puheenjohtajaksi vuodelle
2011 valittiin yksimielisesti Teppo Järnstedt ja johtokuntaan vuosiksi 2011—2012
valittiin Taisto Partanen, Jarmo Suoknuuti, Kari Lahti ja Esa Tuomainen. Edelliseltä
kaudelta jatkavat: Mika Kurttila, Ismo Joukainen, Timo Siekkinen ja Merjo Lähteenmäki. Johtokunnan varajäseniksi valittiin:
Mikko Miettinen, Kimmo Tervakari, Antti
Mäkinen, Anne Väisänen, Mika Heikkilä ja
Risto Nevalainen.
Tilintarkastajiksi valittiin Timo Hyvönen ja Kari Tähti sekä varalle Kari Pesonen
ja Kari Pinomaa. Opintosihteeriksi valittiin
osaston sihteeri. Kalenteri- ja vakuutusyhtiö Turvan asiamieheksi valittiin Pekka
Siiskonen ja varalle Anne Väisänen. Matkailuasiamieheksi ja lomavastaavaksi
valittiin osaston johtokunta. Urheiluasiamieheksi valittiin Reijo Tuomainen. Karhulan Työväennäyttämön kannatusyhdistykseen valittiin Anne Väisänen ja varalle
Ismo Joukainen.
1.12.2010 pidetyssä johtokunnan järjestäytymiskokouksessa osaston varapuheenjohtajaksi valittiin Jarmo Suoknuuti, taloudenhoitajaksi Anne Väisänen, sihteeriksi
Ismo Joukainen ja varasihteeriksi Kimmo
Tervakari. Jäsenasiainhoitajaksi ja ammat-
tiosaston rekisterinhoitajaksi valittiin Ismo
Joukainen, osaston kirjeenvaihtajaksi valittiin puheenjohtaja Teppo Järnstedt.
Ismo Joukainen
sihteeri
Kisko Team Turku
O SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS
pidetään keskiviikkona 9.3.2011 Turussa,
Ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4. Kevätkokouksessa käsitellään osaston sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat, osaston sääntömuutos, JHL:n jäsenyyden hakeminen, vapaa-ajan paikan hankkiminen.
Johtokunta kokoontuu klo 16.30—17.30
ja kevätkokous 17.30—n. 20.00, jonka jälkeen kokousruokailu. Tervetuloa!
Johtokunta
Osasto 73
O KEVÄTKOKOUS 19.3.2011 klo 10.15
(aamupala klo 9:00) Hotelli Viktoriassa,
Tampereella. Esityslistalla mm. sääntöjen
15 §:n määräämät asiat sekä JHL:n jäsenyyden hakeminen, osaston sääntö- ja nimenmuutos.
Johtokunta
Koulutusta 2011
O Liitto tarjoaa järjestöllistä koulutusta kaikille työssäkäyville jäsenilleen
sekä luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta edunvalvojille.
Jos Sinulla ei ole vielä Kiljavan opiston opinto-opasta 2011, voit tilata painetun oppaan: Raija Vuori-Lehkonen,
p. 040 503 9975 (ti–to) tai [email protected].
Koulutustiedot löytyvät myös nettisivuilta www.kiljavanopisto.fi.
Liiton omat kurssit löydät www.
rautl.fi/jäsenpalvelut/koulutus
29
Krypton
voittajat
NRO 1 2011
Allegro-juna toi
konduktööreilleja
uudet työasut
-toverit. s.16
O Rautatieläisen numerossa 6/10
olleen krypton arvonnassa onni suosi Raili Korhosta Oulunsalosta ja Riitta Laukkasta Jyrkästä. Onnittelumme
voittajille.
KIITOKSET
O Siirryttyäni 1.12.2010 eläkkeelle 46
vuoden työuran jälkeen, muistelen lämmöllä taakse jääneitä työvuosia ja monia
työtovereita, joita olen oppinut tuntemaan.
Aloittaessani työurani VR:llä puhelimissa
oli vielä veivi ja Googlen korvasi puhelunvälittäjä. Paljon on muuttunut noista vuosista! Kiitokset kaikille, joiden kanssa olen
ollut yhteistyössä!
RAUTATIELÄISEN
ILMESTYMINEN 2011
Matti Ampio, ex yliasentaja
Sähkötoimipiste, Pori
Numero 2 ilmestyy 8.4.
aineisto toimitukseen 21.3.
Numero 3 ilmestyy 17.6.
aineisto toimitukseen 27.5.
KUOLLEET
RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Järjestösihteeri Visa Tammi
Hakaniemenranta 1, PL 205
040 5796 309
00531 HELSINKI
Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941
041 5481 320
sähköposti: [email protected]
Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen
kotisivut: www.rautl.fi
(ti—to) 040 5039 975
Puheenjohtaja Vesa Mauriala
ILMAILU- JA
040 5309 702
RAUTATIEKULJETUSALAN
Taloussihteeri Maija Auvinen
TYÖTTÖMYYSKASSA
040 1613 085
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.
Lakimies Jari Kiviharju
00100 HELSINKI
040 7367 938
faksi: (09) 4785 7209
Työehtosihteeri Kyösti Matikainen
sähköposti: [email protected]
040 5748 529
kotisivut: www.irkatk.fi
Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen
040 1648 111
Kassanhoitaja Paula Seppälä
Työehtosihteeri Hannu Mattila
(09) 4785 7200
040 5823 631
Kassanhoitaja Sari Meling
Hallintosihteeri Minna Palkia
(09) 4785 7202
0400 455 624
Kassanhoitaja Mirva Tuomi
Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö
(09) 4785 7203
040 5785 916
Kassanjohtaja Kari Kallio
(09) 4785 7201
30
— 13.11.2010 osaston 58 jäsen Heimo
Poutiainen 88-vuotiaana, Oulu
— 22.11.2010 osaston 51 jäsen Timo
Juutilainen 75-vuotiaana, Savonlinna
— 30.11.2010 osaston 51 jäsen Esko
Raitakangas 78-vuotiaana, Helsinki
— 2.12.2010 osaston 25 jäsen Ari
Heikkinen 56-vuotiaana, Hyvinkää
— 7.12.2010 osaston 73 jäsen Elo Juhani
Ketola 82-vuotiaana, Mikkeli
— 15.12.2010 osaston 201 jäsen Aili
Lehtonen 93-vuotiaana, Turku
— 17.12.2010 osaston 73 jäsen Vilho
Ylihärsilä 83-vuotiaana, Vaasa
— 17.12.2010 osaston 25 jäsen Mauno
Theman 77-vuotiaana, Helsinki
— 20.12.2010 osaston 51 jäsen Kauko
Väänänen 82-vuotiaana, Vantaa
— 21.12.2010 osaston 89 jäsen Risto
Leipäjoki 73-vuotiaana, Vantaa
— 5.1.2011 osaston 54 jäsen Risto
Tamminen 81-vuotiaana, Riihimäki
— 6.1.2011 osaston 56 jäsen Arvo
Heinonen 82-vuotiaana, Kangasala
— 20.1.2011 osaston 892 jäsen Oiva
Kosonen 82-vuotiaana, Lahti
— 23.1.2011 osaston 201 jäsen Simo
Linnalo 84-vuotiaana, Raisio
— 29.1.2011 osaston 9 jäsen Pentti
Savonen 80-vuotiaana, Mikkeli
— 1.2.2011 osaston 25 jäsen Osmo
Eriksson 83-vuotiaana, Vantaa
— 2.2.2011 osaston 51 jäsen Eino
Kinnunen 84-vuotiaana, Vantaa
Rautatieläinen 1 2011
Vapaa-aika
Työttömien kuntolomat 2011
Työttömien kuntoremonttilomat
•
Yyterin kylpylä, Pori 11.—16.4.2011
•
Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
•
8—13.5.2011
•
Yyterin kylpylä, Pori 19.—24.9.2011
•
Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
•
9.—14.10.2011
•
Holiday Club Katinkulta, Vuokatti
13.—18.11.2011
•
Ikaalisten kylpylä 20.—25.11.2011
Työttömien perhekuntolomat
•
Yyterin kylpylä, Pori 21.—26.4.2011
•
Ikaalisten kylpylä 5.—10.6.2011
•
Holiday Club Katinkulta, Vuokatti
5.—10.6.2011
•
Yyterin kylpylä, Pori 26.6.—1.7.2011
•
Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
31.7.—5.8.2011
•
Yyterin kylpylä, Pori 17.—22.10.2011
•
Holiday Club Oulun Eden
21.—26.12.2011
•
Kisakallion urheiluopisto, Lohja
23.—28.12.2011
toremonttilomilla ei-työttömän puolison
omavastuu on isompi), 25 euroa 6—16-vuotiaille ja maksuton alle 6-vuotiaille.
Määrärahan työttömien lomatoimintaan
myöntää Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL-lomat RAY:n avustuksista.
Jos kuntoremonttilomalle osallistuu myös
puoliso, joka ei ole työtön, hän saa lomatukea 350 euroa. Koska loman varsinainen hinta ei ole sama kaikissa lomakohteissa, myös ei-työttömän puolison omavastuu vaihtelee.
Hakemuslomake löytyy osoitteesta www.salry.net/hakemukset/avustushakemus.
Tarvittaessa voit tilata sen Tatsin toimistolta [email protected] tai 050 460 1611.
Hakemus tulee täyttää huolellisesti, allekirjoittaa ja palauttaa osoitteeseen:
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry
Hakaniemenranta 1 A 3.krs
00530 HELSINKI
www.tatsi.org/tuetut_lomat
PERHEKUNTOLOMAT on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille.
MOLEMMAT KUNTOLOMAT on tarkoitettu työikäisille. Vanhuuseläkkeellä olevat
eivät ole oikeutettuja lomatukeen.
LOMAT SISÄLTÄVÄT täysihoidon ja majoituksen 2 hengen huoneissa (kuntoremonttilomat) ja perhehuoneissa (perhekuntolomat) sekä kuntoremonttiohjelman.
Tarkemmat tiedot lomien sisällöistä ja
paikoista: www.salry.net/lomat
Kuntoremontti- ja perhekuntolomissa viiden vuorokauden loman omavastuu on
lomalaiselle: 50 euroa yli 16-vuotiaille (kun-
Rautatieläinen 1 2011
n
a
a
m
e
k
o
k
Tule talvi!
upea
Muista VR-etusi,
majoitu
Säätiön tuella jopa
© oock
©i
©is
©ist
ckkp
kpho
hoto
hhot
oto
ot
tto
VOIT HAKEA KURSSILLE, JOS:
— et ole saanut RAY:n lomatukea tai
ollut tuetulla lomalla 24 kuukauteen
— olet työttömänä työnhakijana tai
lomautettuna
60%
edullisemmin.
HOTELLI VUOKATINHOVI
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI, Puh. 020 1555 850,
[email protected] | www.vuokatinhovi.fi
Puhelujen hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min,
Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %.
31
Ristikko 1/2011
O Ratkaisut 21.3.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.
32
Rautatieläinen 1 2011