Rautatieläinen 1/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
NRO 1 2011 Allegro-juna toi konduktööreille uudet työasut ja -toverit. s.16 Sisällys RAUTATIELÄINEN 1 18.2.2011 Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti–to) 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Uusi ja vanha kohtaavat Ilmalassa 12 Alibudjetointi syynä rautateiden ongelmiin 13 JaaEi 14 VR aloittaa junakaluston kunnossapidon yt-neuvottelut 15 VR Trackin yt-neuvotteluissa torjuttiin irtisanomiset 16 Työttömyyskassa tiedottaa 17 Allegro toi konduktööreille uudet työtoverit 22 Radan varrelta 24 Tino Sokka suoritti ensimmäisenä kunnossapidon ammattitutkinnon 26 Vaimoväen osasto kertoo naisista rautateiden palveluksessa 28 Rautatieläisten Liiton nimenmuutos ja liittyminen JHL:ään 29 Osastot toimivat 31 Työttömien kuntolomat 32 Ristikko ISTOCKPHOTO RAUTATIELÄINEN Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot [email protected] Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Liittojohtajat: Alibudjetointi syynä raideliikenteen ongelmiin. s. 12 MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen [email protected] Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 € Irtonumeron hinta 5,00 € Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Ilmalan varikko uuden ja vanhan saumakohdassa. Metro- ja raitiotieliikenteen korjaamoväki tutustui Ilmalan varikkoon. s. 7–10 2 Rautatieläinen 1 2011 ISTOCKPHOTO Vähemmän tehostamista, enemmän työniloa V R:n henkilöstön työhyvinvointi on tuoreen henkilöstötutkimuksen valossa huonossa hapessa. Vuonna 2010 jopa kolmannes VR:n työntekijöistä kärsi heikosta työtyytyväisyydestä. Muutokset edellisvuoden vastaavaan tutkimukseen ovat niin suuria, että ne kertovat henkilökunnan tyytymättömyyden voimakkaasta kasvusta. Heikoin tulos on rautatielogistiikassa, jossa henkilöstön sitoutumista kuvaava trim-indeksi laski 29:stä 7:ään. Trim-indeksin vaihteluväli on nollasta sataan. Logistiikan lisäksi indeksi putosi rajusti myös matkustajaliikenteessä, junaliikennöinnissä, talousyksikössä ja Corenetissa. Yhdessäkään suurimmista yksiköistä ei indeksi näytä ylöspäin eli työhyvinvoinnin paranemista. Rautatieväen tyytymättömyys henkilöstöpolitiikkaan purkautui voimakkaasti puolitoista vuotta sitten päivän kestävällä mielenilmauksella, joka oli suunnattu valtionyhtiöiden omistajaohjausta ja henkilöstöpolitiikan kovenemista vas- taan. Työntekijät kokivat, että heitä ei enää kuunnella vaan työnantaja on siirtynyt hyvistä vanhoista käytännöistä sanelupolitiikkaan. Nyt protesti kanavoituu henkilöstötutkimuksessa. Tulos ei kuitenkaan yllätä. VR:n tehostamis- ja muutoskaruselli on pyörinyt vinhasti muutosohjelmineen ja yt-neuvotteluineen. Työntekijät ovat lisäksi saaneet kärsiä talviliikenteen ongelmista ja negatiivisesta julkisuudesta. Tulos on silti mielenkiintoinen, koska samaan aikaan VR:llä ja Varmalla on sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina 2010—2014. Ainakaan vielä tämä yhteistyö ei ole tuottanut tulosta. Kyselyyn vastasi 54 % henkilöstöstä eli 6500 työntekijää, mutta millaisesta sitoutumisen ja turhautumisen asteesta kertoo se, että noin 5500 työntekijää viittasi kintaalla koko kyselylle. Vai, ovatko he ne VR:ään tyytyväiset vai pitäisikö olla huolissaan tästä evvk-joukosta. VR:llä on edessään kova urakka työntekijöiden luottamuksen ja sitoutumisen parantamiseksi puhumattakaan työnilosta. Kun tiedetään, KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY… voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläk- siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä keelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämi- saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsen- sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Il- asiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myön- moita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et tää liiton hallitus. saa palkkatuloa. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun otta- Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä matta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on perit- tapaturmavakuutusta. ty palkasta. Rautatieläinen 1 2011 Työhyvinvointi puhuttaa. Ihmiset jaksavat työssä pitempään, jos työ, työtahti ja elpyminen ovat tasapainossa. että työhyvinvoinnilla on yhteys yrityksen tulokseen, olisiko kokonaistaloudellisesti järkevämpää jatkaa linjalla vähemmän tehostamista, enemmän sitoutuneita työntekijöitä ja työniloa. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Jäsenrekisterin puhelin 040 503 9934 arkisin klo 9–15. Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on [email protected] Vuoden 2011 jäsenkortit ja kalenterit on lähetetty jäsenille viime vuoden puolella. Jos et ole saanut omaasi postissa, ota yhteyttä jäsenpalveluun. 3 ISTOCKPHOTO Yhteisöissä tapahtuu Työhyvinvoinnin perusasiat tutuiksi O TTK:n hallitus on hyväksynyt Työhyvinvointikortin kehitystyön työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien esityksen mukaisesti. Korttia hallinnoi TTK, kuten Ahtelan työelämäryhmässä sovittiin. Kortin pilottikoulutus käynnistyy keväällä ja avoin koulutus syksyllä 2011, kertoo kortin valmistelutyöryhmän sihteeri, TTK:n asiantuntija Pirkko Mäkinen. — Koulutus toimii hyvänä alkuna työhyvinvoinnin kehittämiselle työpaikalla, ja koulutusmateriaaliin tulee myös työkirja oman työpaikan jatkokehitystarpeen arviointia varten, sanoo Mäkinen. Työhyvinvointikortin voi suorittaa päivän työhyvinvointikorttikoulutuksessa, johon sisältyy tentti keskeisestä oppisisällöstä. Työhyvinvointikorttikoulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhyvinvointia 4 edistäviä prosesseja työpaikalla ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin sekä eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin työhyvinvoinnin edistämisessä. Koulutus on avoin kaikille organisaatioiden edustajille. Sitä järjestetään niin työpaikkakohtaisena kuin avoimena koulutuksena. Kortilla ei ole voimassaoloaikaa, mutta koulutus suositellaan uusittavaksi viiden vuoden välein. Työhyvinvointikortin kouluttajaorganisaatioina toimivat TTK ja sen sopimat yhteistyökumppanit. TTK kouluttaa työhyvinvointikorttikouluttajat, valvoo koulutusoikeuksia ja tuottaa yhteisesti käytettävän koulutusmateriaalin. Työhyvinvointikorttikoulutukselle on vahvistettu TTK:n hallituksessa yhteinen sisältö. Perusteemat ovat päivään johdat- televat työhyvinvoinnin erilaiset näkökulmat, työhyvinvointi johtamisessa, työyhteisön toiminta sekä terveys ja työkyky. Työhyvinvointia tarkastellaan koulutuksessa työhyvinvointi-käsitteen, työyhteisön ja työntekijöiden tarpeiden ja voimavarojen sekä lainsäädännön ja tuottavuuden näkökulmasta. Työhyvinvointi johtamisessa -teema käsittää turvallisen ja terveellisen työn ja työympäristön, osaamisen sekä työhyvinvoinnin huomioon ottamisen strategisessa ja päivittäisessä johtamisessa. Työyhteisön toiminta -teema sisältää yhteistyön, osallistumisen, työkäyttäytymisen sekä toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa. Terveys, työkyky sekä puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen käytännöt muodostavat päivän neljännen kokonaisuuden. Rautatieläinen 1 2011 Yhteisöissä tapahtuu Palvelualojen työnantajat tiivistivät rivinsä MAARIT UUSIKUMPU Vuoden 2011 alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa 1 700 palvelualan yritystä yhteen ja samaan EK:n jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes 140 000 henkilöä ja sen piirissä on 140 työehtosopimusta. O PALTAn hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemen mukaan liittojen yhdistyminen PALTAksi ei lyhyellä tähtäimellä vaikuta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. PALTAsta tulee EK:n toiseksi suurin jäsenliitto yritysten henkilöstömäärällä mitattuna. Uusi liitto yhdistää Erityispalvelujen Työnantajaliiton, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat, Palvelualojen Toimialaliiton sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn. PALTAn suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. Liiton päätoimialat tässä vaiheessa ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. PALTAn tavoitteena on järjestörakenteen tehostaminen, palvelualan osaamisen kokoaminen samaan liittoon ja työrauhan turvaaminen. Työehtosopimustoiminnan lisäksi se tarjoaa työ- ja sosiaalilainsäädännön asiantuntijapalvelut. Liitto tuottaa myös koulutusta ja asianajopalveluja, työmarkkina- ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa, viestintää sekä laatii tilastoja, ennusteita ja analyyseja. PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja varapuheenjohtajiksi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro sekä Faba Oskin toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku. PALTAn toimitusjohtajana aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, eMBA Riitta Varpe, joka siirtyy tehtävään Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävästä. PALTAn työmarkkinajohtajaksi, toimitusjohtajan varahenkilöksi ja varatoimitusjohtajaksi on nimitetty varatuomari Harri Hietala, joka aiemmin toimi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajana. Paltan voimanaiset Riitta Varpe (vas.) ja Riitta Tiuraniemi Rautatieläinen 1 2011 5 Painavasana Lomautukset vaihtoehto irtisanomisille R aide- ja erityisesti junaliikenteen ongelmat ovat nousseet vahvasti julkisuuteen kahden perättäisen talven liikennöinnin ongelmien vuoksi. Talviongelmat ovat vain jäävuoren huippu, joka paljastaa näkyviin paljon syvemmän ongelman suomalaisen rataverkon kunnon rapistumisesta. Ratainvestointien taso on vuosikauden ollut täysin riittämätön. Ratamme routivat vuosi vuodelta enemmän ja tästä keväästä on tulossa kaikkien aikojen routakevät. Routavaurioratojen määrä tullee nousemaan yli tuhannen kilometrin. Vastaava luku länsinaapurissamme Ruotsissa on noin kymmenen kilometriä. Tulevien eduskuntavaalien läheisyys sekä talven lumivaikeudet vaikuttavat lisäksi sähköistävästi VR:n ympärillä käytävään keskusteluun. Liikenneministeri Anu Vehviläinen vaatikin VR:ltä ja liikennevirastolta selvitystä talviliikennöinnin ongelmista. Vaikka kyseessä olikin profiilin korotus, on hyvä, että ennen eduskuntavaaleja rautatieaiheita pidetään esillä. Riittämättömät ratarahat ovat suurin ja perimmäinen syy VR Track Oy:n lomautuksille. Lyhyellä tähtäimellä kyse on tietenkin myös hävityistä kunnossapitokilpailuista. Tilanne on kuitenkin sellainen, että mikäli rahoitus pysyy kroonisen alhaalla, ei radalla riitä pian töitä valtionyhtiölle tai yksityisille yrityksille. VR Track Oy:n yt-neuvotteluissa oli yllä mainitusta syystä esillä pelkästään huono- 6 ja vaihtoehtoja. Tuloksena syntyi kompromissi, jossa työnantaja perui aiemman ajatuksensa suorista irtisanomisista, jotka olisivat koskeneet noin 125 henkilötyövuotta. Samaan aikaan tuplamäärälle henkilöitä olisivat astuneet voimaan lomautukset, todennäköisesti ilman sen kummempaa muutosturvaa. Tuloksena on kuitenkin paketti, joka pitää sisällään suurimman osan muutospoolin palveluista, vielä jonkin verran täydennettynä. Huonoa paketissa on 125 htv:n toistaiseksi voimassa olevat ja 255 htv:n määräaikaiset lomautukset. Ratkaisulla kyetään saattamaan väkeämme kuitenkin uudelle rakentamiskaudelle. Tilanne on silti haastava, sillä mikäli ratarahoitusta ei lisätä, on työkanta heikkoa myös jatkossa. Hävityille kunnossapidon alueille ei niin ikään ole helposti luvassa uutta työtä, joten avautuvia työpaikkoja kannattaa talon sisällä seurata. Yt-neuvotteluissa sovittiin myös siitä, että siirroille lähteville annettaisiin etuoikeus omalle paikkakunnalle paluusta, kun siellä jälleen riittää radan töitä. Kaiken lisäksi on muistettava, ettei rata ole suinkaan ainoa paikka, jossa tuulee. VR Transpoint Oy:ssä junatoimistojen saneerauksen seuraukset realisoituvat kuluvana keväänä. Vuoden takaisissa neuvotteluissa saavutettiin niissäkin kompromissi; maassa on tulevaisuudessa työnantajan suunnitteleman kolmen sijaan neljätoista Osallistumalla vääntöön neuvottelupöydässä saadaan aikaan useimmiten jäsenistömme kannalta parempi tulos kuin marssimalla ulos. Järjestöllisten toimien aika on silloin, jos aitoa neuvotteluprosessia ei saada aikaan. ohjauspistettä. Varikko- ja konepajatoiminnoissa Dynamo-hanke puolestaan etenee. Saneerauksestahan siinäkin on kysymys. Silti on niin, että osallistumalla vääntöön neuvottelupöydässä saadaan aikaan useimmiten jäsenistömme kannalta parempi tulos kuin marssimalla ulos. Järjestöllisten toimien aika on silloin, jos aitoa neuvotteluprosessia ei saada aikaan. Tämäkin valmius on siis pidettävä olemassa. Se oli myös aidosti vaihtoehto, kun radan yt-tilanteesta liiton hallituksessa keskusteltiin. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Rautatieläinen 1 2011 Uusi ja vanha kohtaavat Ilmalassa Helsingin Raidetyöntekijät JHL:n ammattiyhdistysaktiivit vierailivat VR:n Ilmalan varikolla Rautatieläisten Liiton osasto 25:n kutsumana. Ilmalan varikko ja ratapiha ovat Suomen rautateiden hermokeskus, ja vierailu osui keskelle kuuminta talviliikennekeskustelua. Kielteisestä mediajulkisuudesta huolimatta varikko sai metro- ja ratikkaväeltä varauksetonta ihailua. Rautatieläisten osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahsltröm esitteli metro- ja ratikkaväelle Ilmalan varikon uutta tulokasta, Allegro-junaa. Rautatieläinen 1 2011 — Muhkeat mestat, valtava alue. Meidän metrovarikkomme on vain pienoismuoto tästä. Mutta mihin kaikki työntekijät ovat kadonneet? ihmetteli sähköasentaja Jukka Stenberg metron teknisestä valvomosta. — Kaikki varikolla päivän mittaan käyvät tuhat työntekijää eivät ole töis- sä samaan aikaan, koska varikolla tehdään vuorotöitä, osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström selosti tutustumiskierroksella. — Silmiinpistävää täällä on, että vanha ja uusi kohtaa niin hallissa kuin junissakin, Stenberg mietti. 7 HKL:n raidetyöntekijöiden vierailua isännöi Rautatieläisten osasto 25. Pääluottamusmies Reijo Myllylä ja metron huoltomiesten luottamusmies Timo Saarinen varikkokierroksella. Havainto on oikea, sillä Ilmalan varikko on ollut muutoksen kourissa lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2003 käynnistyi hanke Ilmalan varikko 2020. Sillä tavoitellaan ei sen vähempää tai enempää kuin tehdä Ilmalasta Euroopan paras junavarikko. Tavoitteen eteen on jo tehty paljon, mutta vielä on paljon tekemättä. 8 Varikon varapällikkö Aulis Juoperi kertoi llmalan varikon laajennuksesta. Raidekapasiteettia lisää Varikon varapäällikkö Aulis Juoperi kertoi vieraille varikon laajennuksesta, jonka päätavoitteena on raidekapasiteetin lisääminen ja hallitilan kasvattaminen. Varikkoalueelle on rakennettu yhtä aikaa käyttövalmiushuoltoraiteistoa ja Pendolino-hallia. Ilmalan varikkoalueen ongelmana on maapohja, joka painuu alas. 1960-luvun lopulla rakennettua raiteistoa on nyt peruskorjattu, pölkyt ja kiskot on uusittu ja rakennettu uutta maapohjaa. Lisäksi on rakennettu uusia raiteitakin. Varikolle on tulossa myös uusi tandem-sorvi. Koko Ilmalan aluetta hallinnoidaan nyt yhdestä ja samasta pai- Rautatieläinen 1 2011 kasta, kun uusi turva- ja asetinlaite korvaa kolme aiempaa asetinlaitetta. Ennen varikkoalueelle saattoi marssia kuka vain, mutta nyt VR on aidannut alueen ja asentanut kulunvalvontaportit. Kulunvalvontajärjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa. Juoperi kertoo jännittävänsä, riittävätkö Rautatieläinen 1 2011 rahat viedä hanke loppuun asti. — Rautatieinvestoinnit ovat pitkiä projekteja. Varikon laajennus maksaa 170 miljoonaa euroa, josta Liikennevirasto maksaa 110 ja VR 60 miljoonaa euroa. Liikennevirasto omistaa maapohjan ja raiteet, mutta VR-Yhtymä rakennukset ja vuokrasopimukset. VR:n vastuut ratapihasta lop- Varikon uutta tekniikka ovat nostotunkit, joilla koko juna voidaan nostaa ilmaan. 9 Pääluottamusmies Jouni Korkalainen (vas.) Ilmalan varikolta esittelee HKL:n raidetyöntekijöille tutun näköistä kapistusta, virrottimen hiiltä. puvat alueen rakennusten seiniin, Juoperi selitti. Stenberg hämmästeli, että VR on ulkoistanut kiinteistöpalvelut. — Luulisi, että näin arvokkaasta omaisuudesta pidettäisiin huolta viimeisen päälle. Epäilen, että ulkopuolinen ei hoida niin hyvin kuin oma väki. Olen huomannut, että ulkopuolinenkin kyllä tekee, mutta omat saavat viimeistellä. Vanha kalusto kovilla Vaikka Liikennevirasto on varautunut tänä vuonna talveen viime talvea paremmin, niin ongelmia on silti riittänyt. Vierailijat olivat korrekteja eivätkä käyneet retostelemaan metroliikenteen täsmällisyydellä vaan tyytyivät kysymään syitä talviliikenneongelmiin. Juoperi näkee siihen monia syitä, kuten vaihteet, vuorojen lisääminen ja vanha kalusto. 10 — Lähijunat Sm1 ja Sm2 ovat jo 40 vuotta vanhoja ja toimivat tasavirtakoneella. Niissä on maavuotoja paljon ja niiden eristyksiä on vaikea kuivattaa. Niihin myös tarttuu lumi helpommin ja niiden taitto-ovet keräävät lunta. Oviviat ovat niissä yleisiä, mutta uusi Sm5 eli Flirt-juna pärjää talvella niitä paremmin, Juoperi kertoi. Juoperin mukaan tähän asti talviliikenteestä on selvitty helppojen talvien vuoksi, mutta nyt kovat talvet ovat osoittaneet kaluston heikkoudet. — Aikataulu uusittiin kymmenen vuotta sitten ja vuoroja lisättiin tuntuvasti. Kalusto on ollut siksi entistä kovemmassa käytössä. Viime talven kokemusten perusteella juniin on vaihdettu uusia suodattimia, jotka estävät kaikkein hienojakoisimman lumen pääsyn rakenteisiin. Ilmalan varikkoalue – – – – – – – – 60 hehtaaria raiteisto 60 kilometriä 260 vaihdetta huollon piirissä 130 lähiliikennejunaa 650 henkilövaunua 100 veturia 18 pendolino-junaa alueella työskentelee päivittäin yli 1000 työntekijää Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 1 2011 Suomessa on alle kolme miljoonaa työntekijää. Se on vähemmän kuin promille maailman työvoimasta. Työntekijät ovat tälle maalle todella niukka, mutta ratkaisevan tärkeä voimavara. Eikö heistä pitäisi huolehtia kaikin mahdollisin tavoin? Minkä puolesta sinä äänestät? Rautatieläinen 1 2011 11 Liittojohtajat: Alibudjetointi syynä rautateiden ongelmiin O Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen ja Rautatieläisten Liiton (tuleva Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL) puheenjohtaja Vesa Mauriala pitivät lehdistötilaisuuden tammikuun lopulla rautateiden ongelmista tänä ja viime talvena. Tilaisuuden idea oli kertoa henkilökunnan näkökulma myöhästymisiin, VR:n henkilökuntapolitiikkaan, tehostamistavoitteisiin, rautatieliikenteen määrärahojen vähäisyyteen ja muihin seikkoihin, jotka vaikuttavat rautatieliikenteen toimivuuteen. Elonen kertoi myöhässäkulun vaikutuksesta henkilökunnan ja kuljettajien jaksamiseen ja arkeen. — Kun juna on riittävästi myöhässä, menee uusiksi koko päivän kaikki suunnitelmat sekä vapaa-ajalla että työssä. Kalustokierto ja henkilökunnan käyttö on suunniteltu niin tiukaksi, että jo 10 minuutin myöhästyminen muuttaa koko paletin toisenlaiseksi. Väljyyttä ei aikataulutuksessa ole tälläkään puolella. Henkilökuntapolitiikan linjaukset ovat silti edelleen vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen. Mauriala valotti ratarahoituksen synkkää tilaa. Valtion rautateiden yhtiöittämisestä alkaen on rautateiden rahoitukseen käytetty johdonmukaisesti liian vähän rahaa. Tänä vuonna rahoitus on ennätyksellisen alhainen: olemassa olevan rataverkon peruskorjauksiin ja kehittämiseen on varattu vain 47 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Maurialan mukaan määrärahoista on vähennetty yli puolet, vaikka viime vuonna oli routavaurioita jo yli 850 kilometrillä. Tämän vuoden luku olisi nousemassa yli tuhanteen kilometriin. Ratarahoituksen tarve on nykyisen rataverkoston ylläpitämiseen noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin siihen on budjetoitu vuosittain. — Jos raideliikenne halutaan sujuvammaksi, tulee siihen sijoittaa vielä enem- Vesa Mauriala Risto Elonen 12 Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten Liiton puheenjohtajat pitivät tiedotustilaisuuden rautateiden ongelmista. Rautatieläinen 1 2011 Jaaei män. Alibudjetointi on suurin syy liikenteen ongelmiin. Rahoitusvajeen vuoksi asiat yritetään nyt hoitaa halvimmalla mahdollisella keinolla. Mauriala röykytti myös halvimman tarjouksen politiikkaa. — Pohjois-Suomessa Liikennevirasto on kilpailuttanut raiteiden kunnossapidon halvimman tarjouksen mukaisesti sillä seurauksella, että yrityksen valmiuksia hoitaa talven vaatimia töitä ei ole tarkastettu. Lumenpoisto on tullut ilmeisesti yllätyksenä eikä kunnossapitoyrityksenä toimivalla Destialla ole ollut kalustoa aurata raiteita. Maurialan mukaan Liikennevirasto onkin joutunut ostamaan erikseen lumenpoistopalvelua VR:ltä, kun se ei ole osannut kilpailutuksessa edellyttää sitä kunnossapitoyritykseltä. Liittopuheenjohtajat pitivät viranomaisten päätöksentekoa poukkoilevana, josta hyvä esimerkki on rautatieliikenteen ostomäärärahojen vähentäminen. Määrärahojen puutteen vuoksi VR joutui vähentämään työmatkalaisille tärkeitä Z-junia Helsingin ja Lahden välillä. Tämä leikkaus jouduttiin tekemään siksi, että pohjanmaan radan perusparannusta pystyttäisiin jatkamaan, alibudjetoituna tosin edelleen. Liittopuheenjohtajat nostivat rautateiden uudishankkeista ykköseksi pohjanmaanradan välityskyvyn parantamisen. Seuraavana ovat vuorossa Helsingin päärautatieaseman asetinlaitteen uusiminen ja Pisara-rata, joilla ratkottaisiin raideliikenteen pullonkaulailmiötä. Suunnitelmat ja rahoitus hankkeille tulisi päättää jo nyt, sillä rautateiden uudistustyö on hidasta. Esimerkiksi joulukuussa aloittaneen Allegro-junan liikennöintiä Pietariin alettiin suunnitella jo 15 vuotta sitten. Teksti ja kuvat: Maria Mälkki Rautatieläinen 1 2011 Resurssipula rautateiden ongelmien taustalla K ulunut hallituskausi on ollut ongelmien aikaa etenkin rautatieliikenteessä. Talvi ja sen mukanaan tuomat vaikeudet ovat yllättäneet melkein joka vuosi. Junaliikenteen tökkiminen on vaikeuttanut ihmisten liikkumista niin työ- kuin vapaaajankin asioissa. Syyt niskoilleen on saanut VR ja erityisesti sen henkilökunta, joka on yrittänyt venyä tilanteessa parhaansa mukaan. Välillä on menty jaksamisen osalta aivan äärirajoilla. On aivan selvää, että tämä ja edellinen talvi ovat olleet katastrofaalisia esimerkkejä siitä, miten asioita ei pitäisi hoitaa. Valitettavasti liikenneministeri Vehviläinen on herännyt ongelmiin liian myöhään. Ministeri tuli alkuvuodesta ryminällä julkisuuteen vaatien selvityksiä Liikennevirastolta ja VR:ltä liikenteen takkuamisen syistä. Jos ministeri pyytää omalta hallinnonalaltaan selvityksiä siitä, mikä siellä on mennyt pieleen, niin tilanne on tietenkin mielenkiintoinen. Koko soppa kertoo siitä, että pallo on aika pahasti kadoksissa tällä hetkellä. Tempausta voidaan arvioida lähinnä vaalitaktiseksi, sillä ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään ja niiden ratkaisemiseksi ei ole nähty tarvittavia toimenpiteitä. Oppositiolle ja itse asiassa koko eduskunnalle tilanne on ollut selvä jo pitkään. Eduskunta on ilmoittanut yksimielisesti hallitukselle, että raideliikenteen osalta käytössä on liian vähän resursseja ja henkilöstöä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on monta kertaa tuonut esille nämä samat tarpeet. Haasteet on tunnistettu puheenvuoroissa oikealta vasemmalle. Rataverkosto uhkaa rapautua yhä pahemmin. Lisäksi tarvittaisiin uusia hankkeita, kuten Helsin- gin rautatieaseman painetta purkava Pisara-rata, jotta raideliikenteen pullonkaulat voitaisiin purkaa. Olen aiemmin todennut, että lisäkapasiteettia radoille on vaikea enää löytää, jos junia ei opeteta hyppäämään. VR:ssä käytiin tammikuussa yt-neuvotteluja tilanteessa, joka on ainutlaatuinen suomalaisessa historiassa. Ratojen kunnossapitoon ja uusien hankkeiden käynnistämiseen tarvittaisiin työvoiman lisäystä supistusten sijaan. Panostukset eivät ole kuitenkaan vastanneet tarpeita enää pitkään aikaan ja ratarahoituskuoppa on johtanut siihen, ettei ratatöitä ole ollut mahdollista käynnistää riittävästi. Huhtikuun vaaleissa valittavan uuden hallituksen tärkein tehtävä liikennepuolella on ottaa niskalenkki raideliikenteen ongelmista. Mikäli jatkossa on tarkoitus harrastaa tehokasta teollisuus- ja työllistämispolitiikkaa, on panostettava huomattavasti enemmän liikenteen toimivuuteen. Uusi suunta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista liikenteen perusrahoituksen kasvattamiseen ja uusien hankkeiden käynnistämiseen. Nykyisellä vuosittaisiin budjettikehyksiin sidotulla politiikalla rahoituksesta päädytään kiistelemään joka vuosi erikseen. Reikiä rahoituksessa ei paikata purukumilla. Kuluneet neljä vuotta ovat osoittaneet, että näin toimimalla ei saada mitään muuta kuin epävarmuutta ja tuhoa aikaan. Martti Korhonen kansanedustaja (vas) liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja 13 MAARIT UUSIKUMPU KARI VILJAKAINEN Edunvalvonta Helsingin Ilmalan varikolla työt jatkuvat ennallaan. Pääluottamusmies Pekka Haimakainen ei pidä järkevinä VR:n suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminnat Joensuun varikolta. VR aloittaa junakaluston kunnossapidon yt-neuvottelut O VR Group aloittaa helmikuussa yt-neuvottelut junakaluston kunnossapidossa. Tavoitteena on säästää noin 20 miljoonaa euroa vuodessa nk. Dynamo-hankkeella, jossa uudistetaan kunnossapitoverkkoa ja tehostetaan toimintoja. Jatkossa huolto keskitetään nykyistä isompiin yksiköihin ja niin, että kalusto huolletaan lähellä pääliikennevirtoja. Kunnossapidossa työskentelee yhteensä 1 400 työntekijää, ja heistä 300 on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Henkilöstömuutoksissa VR lupaa pyrkivänsä hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläköitymistä. VR:n mukaan vielä ei tiedetä, seuraako tästä irtisanomisia. Yt-neuvottelut alkavat ensimmäisenä Joensuun varikolla. VR:n tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen viimeistään 7.toukokuuta. Neuvottelujen piirissä on 36 työntekijää ja neuvotteluissa käsitellään Joensuun varikon muuttuvaa roolia ja muutoksen henkilöstövaikutuksia. Toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden loppuun mennessä. Joensuun varikon pääluottamusmies Pekka Haimakainen pitää VR:n suunnitelmia lakkauttaa ydintoiminta Joensuun varikolta järkyttävinä ja typerinä. 14 — Joensuun varikko on pärjännyt taloudellisesti ja laadullisesti erittäin hyvin kaikilla mittareilla mitattuna, mutta tälle ei näytetä antavan mitään arvoa. Itse asiassa muut voisivat ottaa meistä oppia. Haimakainen on huolissaan työntekijöiden puolesta. — Joensuun lähistöllä ei ole korvaavia työpaikkoja, jossa tätä tieto-taitoa voisi hyödyntää. Kyllä se tarkoittaa lähtöä töihin muille paikkakunnille. Haimakainen epäilee myös suunnitelmien talousvaikutuksia. Joensuussa korjataan ja huolletaan kiskobusseja, dieselvetureita ja rautatievaunuja, joiden käyttöalue on Itä-Suomi. Jos tämän junakaluston korjaus ja huolto lakkautetaan Joensuusta, ja kalusto huolletaan kauempana, kuluu korjaukseen ja huoltoon nykyistä enemmän aikaa ja rahaa. Muissa kunnossapidon yksiköissä neuvottelut alkavat joko tämän tai ensi vuoden aikana. Yt-neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen välillä. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. VR:n mukaan kunnossapidon kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa VR-konsernin kilpailukykyä tehostamal- la kaluston kunnossapitoa ja parantamalla sen luotettavuutta. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti painottuen vuosiin 2011—2013. Näkyvimmät toimenpiteet kohdistuvat kunnossapidon toimipisteverkostoon, joka järjestetään uudelleen. Samalla toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan. Ouluun rakennetaan uusi matkustajajunien huoltohalli ja keskitetään nykyisten töiden lisäksi valtaosa sinisten vaunujen ja InterCity-vaunujen huolloista. Pieksämäki keskittyy ratakoneisiin sekä kiskobusseihin. Turun on määrä keskittyä Pendolino-junien huoltoon ja Tampereen tavarajuniin ja dieselvetureihin. Joensuu huolehtii Itä-Suomen junien pikahuollosta. Helsingissä, Hyvinkäällä ja Kouvolassa työt jatkuvat ennallaan. Toiminnan tehostumista ja laadun paranemista haetaan huoltoverkoston uudistamisen lisäksi optimoimalla huolto-ohjelmia sekä kehittämällä kunnossapidon suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi huomiota kiinnitetään asiakasyhteistyöhön, vaihto-osatuotantoon ja johtamiseen. Yksi painopisteistä on henkilökunnan osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 1 2011 Edunvalvonta VR Trackin yt-neuvotteluissa torjuttiin irtisanomiset O Rautatieläisten Liiton ja VR Track Oy:n yt-neuvotteluissa onnistuttiin torjumaan välittömät irtisanomiset, mutta liki 400 työntekijää odottaa pakkoloma. Yhtiö lomauttaa määräaikaisesti enintään 255 ja toistaiseksi enintään 125 henkilöä. Määräaikaisuus määräytyy yksilöllisesti muun muassa pitämättömien vapaiden ja yrityksen työkannan perusteella. Liiton mukaan työnantaja olisi alun perin sisällyttänyt päätökseensä yli sadan hengen irtisanomiset, jotka olisivat koskeneet lähinnä Itä-Suomea VR:n hävittyä siellä kunnossapitokilpailutuksia. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala pitää keskeisenä syynä työkannan vähenemiseen täysin puutteellista ratarahoitusta. Kunnossapitoon tarvittaisiin vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. — Valtiovalta on laiminlyönyt sekä ratojen perusrahoituksen että uusien rataosuuksien rakentamiseen tähtäävän rahoituksen, Mauriala toteaa. Mauriala pitää oleellisena sitä, että irtisanomisten välttämisen ohella neuvotte- Rautatieläinen 1 2011 luissa saatiin lomautetuille sovituksi varsin mittava muutosturvapaketti. — Ratamäärärahojen vähyys on johtanut siihen, ettei ratatöitä yksinkertaisesti ole riittävästi. Lomautukset ja niitä tukeva muutosturvapaketti ovat suoria irtisanomisia parempi vaihtoehto. Vaikka päätös oli raskas, se oli näissä olosuhteissa tehtävä. Osa lomautuksista uhkaa kuitenkin muuttua irtisanomisiksi puolen vuoden kuluttua, mikäli valtiolta ei tule merkittäviä tilauksia. Mauriala perääkin nyt lisärahoitusta ratahankkeisiin ja ratojen perusparannukseen. — Lisärahoituksella voidaan välttyä irtisanomisilta ja taata työllisyyttä pahimman ajan yli. VR Trackin lomautukset kohdistuvat radanrakentamisen, kunnossapidon ja sähkön liiketoimintojen henkilöstöön. Ytneuvottelut johtuivat VR Trackin hävityistä kunnossapitourakoista, kunnossapitomarkkinoiden voimakkaasta kiristymisestä sekä ratamarkkinoiden hiljentymisestä. Irtisanomisuhka leijuu kuitenkin ilmassa, sillä jos työkannassa ei tapahdu merkittävää parannusta, VR Track on ilmoittanut irtisanovansa toistaiseksi lomautettuja ilman uusia yt-neuvotteluja. Tukea lomautetuille O Työnantaja on luvannut lieventää lomautusten vaikutuksia. VR Track aikoo järjestää muun muassa ammatillista koulutusta ja tukea henkilöstöä uuden työpaikan löytämisessä. Sopeuttamistoimien kohteeksi joutunut henkilöstö ei kuitenkaan siirry muutospooliin eikä heillä ole oikeutta poolin irtisanomispakettiin. He voivat kuitenkin hyödyntää monia poolin palveluja. Lomautetut voivat mm. osallistua työvoimaviranomaisten kanssa järjestettäviin muutosturvainfoihin ja hyödyntää poolin työnhakupisteitä eri puolilla Suomea. He saavat myös viikoittain tiedot VR:n avoimista työpaikoista. Lomautusjaksojen aikana järjestetään mahdollisimman paljon ammatillisen pätevyyden ylläpitoon suunnattua koulutusta. Lisäksi lomautetulla on lomautuksen aikana oikeus tehostettuihin työterveyshuollon palveluihin ja oikeus käyttää VR:n vapaalippua. Esimiehet antavat lomautusilmoitukset vähintään 14 päivää ennen lomautusten alkamista. 15 Edunvalvonta Työttömyyskassa tiedottaa LOMAUTUKSET Lomautetun tai irtisanotun Rautatieläisten Liitto ry:n jäsenen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti omaan työ- ja elinkeinotoimistoon. VR ei käytä ns. ryhmälomautusmenettelyä, eli ei toimita työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) listoja lomautettavista. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tämän perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen työttömyyspäivärahan maksamisesta. Työnhaku on pidettävä voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla. Lomautusilmoitus on otettava mukaan TE-toimistoon ilmoittauduttaessa. Päiväraha on haettava työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Täytä kaikki päivärahahakemuksen kohdat ja tarvittavat liitteet huolellisesti. Näin nopeutat hakemuksesi käsittelyä. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voit lähettää kahden viikon työttömyyden jälkeen, jatkossa ansiopäivärahaa haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa huomioi korvauksettomat päivät. Ensimmäisestä hakemuksesta otetaan 7 arkipäivän pituinen omavastuuaika, ennen kuin maksatus voidaan aloittaa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet työtä lomautuksen aikana, täytä hakemukseen työpäivät ja tehdyt työtunnit, sekä toimita palkkatiedot kassalle hakemaltasi ajalta. Hakemuslomakkeen saat TE-toimistosta tai internetistä www.tyj.fi/lomakkeet. Ensimmäinen hakemus on lähetettävä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan (Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki) allekirjoitettuna postitse. Jatkohakemuksen voi täyttää ja lähettää myös internetissä, kirjautumalla palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla työttömyyskassan internetsivujen kautta (www.irkatk.fi). portaikkoverokortti tai sosiaali- tai muuta etuutta varten haettu muutosverokortti, liitä se alkuperäisenä hakemukseen! — päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta — talonkirjanote, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolisosi lapsista — palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet: kassanhoitaja Sari Meling p. 09 47857 202 — alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta 34 työssäoloviikolta välittömästi ennen lomautusta. — kopio lomautusilmoituksesta — työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mutta jos sinulla on kassanhoitaja Mirva Tuomi p. 09 47857 203 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Toimisto on avoinna arkisin klo 9.00–14.00 fax 09 47857 209 Posti- ja käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 HELSINKI kassanhoitaja Paula Seppälä p. 09 47857 200 kassanjohtaja Kari Kallio p. 09 47857 201 email: [email protected] Lisätietoja: www.irkatk.fi Radan luottamusmiesorganisaatiosta sopimus O Rautatieläisten Liitto ja VR Yhtymä ovat päässet sopimukseen ratapuolen luottamusmiesjärjestelmästä. Tarkoituksena on ollut luoda järjestelmä, joka vastaa mahdollisimman hyvin VR Trackin organisaatiota. Sopimuksen mukaan tehtäviin nimetään yhtiöluottamusmies, liiketoimintaluottamusmiehiä ja pää- ja työpaikkaluottamusmiehiä. Yhtiöluottamusmiehen tehtävänä on koordinoida liiketoimintayksiköiden luottamusmiestoimintaa ja edustaa palkkaliitteen kolmen soveltamisalan piirissä olevia VR Trackin työntekijöitä. Liiketoi- 16 mintaluottamusmiehet ovat yrityskohtaisia, ja heidän osaltaan luottamusmiesjärjestelmää tarkistetaan viimeistään vuoden 2016 alussa. Pääluottamusmiehet ja luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta ja nyt sovittu toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Liiketoimintaluottamusmiehet ja yhtiöluottamusmiehen nimeää liiton hallitus. Pää- ja työpaikkaluottamusmiehet valitaan kevään 2011 aikana. Rautatieläisten Liiton hallitus on nimesi VR Trackin liiketoimintaluottamusmiesten tehtäviin seuraavat henkilöt: Radan rakentaminen: Raimo Salow Kunnossapito: Jarmo Nyberg Sähkö: Pentti Suhonen Maa- ja sillanrakentaminen, kansainväliset toiminnot, suunnittelu ja pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset: Pertti Varpenius Materiaalit: Hannu Hämäläinen Edellä mainituista liiketoimintaluottamusmiehistä yhtiöluottamusmieheksi nimettiin Pentti Suhonen. Rautatieläinen 1 2011 Allegro toi konduktööreille uudet työtoverit Joulukuun 12. päivä vietettiin historiallisia hetkiä, kun uudet Allegro-junat alkoivat kulkea Pietarin ja Helsingin väliä. Tapahtuman kunniaksi järjestettiin valtiollisen tason avajaiset, ja neitsytmatka Pietariin taittui juhlajunatunnelmissa. Mukana vauhdissa olivat presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin, kutsuvieraita ja tietysti konduktöörit. O Allegro toi suomalaiskonduktööreille vauhdin, uusien työasujen ja uudenkarhean pinnan lisäksi venäläiset konduktöörit työtovereiksi. Lisäksi konduktöörit saavat opetella uudet toimintamallit raja- ja tullimuodollisuuksiin, jotka hoidetaan yhdes- Rautatieläinen 1 2011 sä Venäjän ja Suomen raja- ja tullimiesten kanssa. Matka-asiakirjat tarkistetaan junassa matkan aikana, ja erityisen tarkkana pitää olla Pietarista Helsinkiin matkustavien asiakirjojen kanssa. Paluumatkalla konduktöörit ovat vastuussa siitä, että Rautatieläisten Liiton hallitus testasi Allegroa tammikuussa. Hallituksen jäsen Jouni Korkalainen ja Natasia Panasenko valuutan vaihdossa. 17 Sibeliusjo n o lä il e M nä ta perintee il jo a n a n ju en ssä tekemis e d h y a v h a v meininki. Konduktöörit Roman Severjanov (vas.) ja Jorma Koivisto kertovat yhteistyön sujuvan. EU-maissa viisumivelvolliset eivät pääse ilman asianomaista viisumia Suomen puolelle. Huolimattomuus voi tulla kalliiksi VR:lle, ja siitä voi seurata jopa 3 000 euron sanktiot liikennöitsijälle. Suomalainen Jorma Koivisto ja pietarilainen Roman Severjanov työskentelivät työpareina eräänä tammikuun perjantaina. Severjanov on insinööri ja entinen veturinkuljettaja, joka ajoi nopeita junia Pietarin ja Moskovan välillä, mutta Allegro houkutteli hänet vaihtamaan ammattia. Konduktöörien työtapoja ja yhteistyötä hiotaan koko ajan, sillä osa venäläisistä konduktööreistä ei ole ollut töissä aiemmin junissa. Kysyttäessä sekä Koivisto että Severjanov vakuuttelevat yhteistyön sujuvan. — Normal, suomalaisen konduktöörin kanssa on mukava työskennellä ja yhteis- työ sujuu hyvin kumminkin puolin, Severjanov toteaa. — Yhteistyö venäläisten konduktöörien kanssa on kokonaisuutena alkanut todella hyvin. Se paranee ja kehittyy, kun saamme sovitettua yhteen kulttuurierot työtavoissa ja toimintamalleissa. Kuitenkin jo vuodenvaihteen sesonki ja ruuhkat hoidettiin kunnialla, Koivisto jatkaa. Hän uskoo, että suomalaiskonduktöörien jo yli sadan miestyövuoden kokemus idän liikenteestä on edesauttanut selviytymistä uudessa tilanteessa. — Keväällä olemme varmasti valmiita kasvavaan junatarjontaan konduktöörityön osalta, koska meillä on jo Sibeliusjunan ajoilta perinteenä vahva yhdessä tekemisen meininki. Kielimuuri ei ainakaan ole esteenä hyvälle yhteistyölle, sillä suomalaiskonduktöörit osaavat puhua myös venäjää ja Severjanov taas aikoo opetella suomea. Erilaiset työajat Ari-Pekka Korhonen on huomannut, että Allegron kova vauhti on haasteellista tasapainolle. 18 Venäläisen ja suomalaisen konduktöörin työajat poikkeavat toisistaan. Severjanovin työrytmissä kolmea työpäivää seuraa kolme vapaapäivää ja hän työskentelee vain Allegrossa. Työpäivät ovat pitkiä, sillä työt alkavat aamukuudelta ja päättyvät illalla puoli kahdeksan. Suomalaiskonduktöörit työskentelevät kaikissa Suomen kaukojunissa. Koivisto pitää Allegron suomalaiskonduktöörien tilannetta hyvänä, Viimeistä eli neljättä Allegro-junaa viimeistellään Ilmalan varikolla. Allegrossa on pieni leikkinurkkaus perheen pienimpiä varten. Rautatieläinen 1 2011 Rautatieläinen 1 2011 19 Katri Oksanen ja Sami Palsio Turusta saapuivat kulttuurinedistämismatkalta Pietarista. Lipuntarkistuksessa konduktöörit Jari Siitonen (vas.) ja Jorma Koivisto. koska Allegro-vuoroilla työskentelee liiton aktiiveja. — Heidän avullaan olemme saaneet monia kansainväliseen liikenteeseen liittyviä palvelusuhteen ehtoja sovittua työnantajan kanssa rakentavassa hengessä. Nyt työn alla on Pietarin yövuoron jälkeisen vuoron jatkaminen apulaisvuorolla Pietariin, Konduktöörien työasuissa on uusi kuosi ja tilavat taskut. 20 mikä olisi sekä meidän että työnantajan etu. Näin pienellä muutoksella saisimme kaksi vapaapäivää lisää jaksoon. Nykyisin meillä on keskimäärin 12—13 työpäivää jaksossa. Normipäivämme alkaa kello 9:06 ja päättyy kello 18:25. Vanha tunnelma puuttuu Turkulaiset Katri Oksanen ja Sami Palsio palaavat Pietarista kulttuurin edistämismatkalta. He kävivät Pietarissa järjestelemässä Kuninkaantien muusikot barokkiorkesterin konserttia Pietariin. Konsertit on määrä pitää ensi syksynä Viipurissa ja Pietarissa. Oksanen kuvailee Venäjän reissuaan rankaksi. Matkassa oli ollut monenlaista säätöä venäläisen byrokratian kanssa. Onneksi Venäjä ei ollut Oksaselle vieras maa. Hän on opiskellut elokuvien ohjaamista Moskovassa ja asunut siellä kymmenen vuotta ja osaa siksi hyvin maan kieltä ja tapoja. Myös junat ovat tulleet tutuiksi niin Venäjällä kuin Suomessakin. Hän kiittelee matkan joutuisuutta pientä haikeutta äänessään. — Nyt matka Turusta Pietariin hoituu samassa ajassa kuin ennen matka Helsingistä Pietariin. On tämä vauhti ja matkan nopeus hienoa, mutta vanhoissa junissa oli enemmän tunnelmaa ja sitä jään kaipaamaan. Moitteita heiltä saavat Allegron ravintolapalvelut ja lippujen hinnat. — Junalla matkustaminen saisi olla nykyistä halvempaa ja ainakin osaan vuoroista olisi hyvä myydä erikoishinnoiteltuja lippuja. Yksi Allegron kummallisuuksista on ravintolavaunun sulkeminen ja tyhjentäminen asiakkaista Vainikkalan ja Viipurin välillä. Syynä moiseen operaatioon ovat tullisäädökset. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 1 2011 Allegro pysähtyy Viipurin uusitulla asemalla. VR-pomo Päivi Minkkinen: Allegro ylivoimainen kulkuväline Pietariin O VR:n Venäjän ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja Päivi Minkkinen pitää Allegroa merkittävänä vapaan liikkuvuuden edistysaskeleena Suomen ja Venäjän välillä ja näkee siinä myös symbolista merkitystä valtionvälisiin suhteisiin. — Allegroon ei ensin uskottu ja hankkeen eteneminen päätepisteeseen on vienyt kaikkiaan 15 vuotta. — Suomi on ajanut jääräpäisesti tätä asiaa. Tärkeää on, että Suomen päättäjät ja merkittävät tahot olivat sitoutuneet hankkeeseen. Allegro kulkee 200 km tunnissa ja se korvaa Helsingin ja Pietarin väliä liikennöineet Repin- ja Sibelius-junat, joiden maksiminopeus oli 120 km tunnissa. Nyt Allegro on ylivoimainen kulkuväline Helsingin ja Pietarin välillä. Se, että Pietariin pääsee Helsingistä nyt reilussa kolmessa ja puolessa tunnissa on ollut kuitenkin pitkä ja työteliäs matka. Siihen on tarvittu muun muassa radan perusparannustöitä, tullitarkastusten siirtoa juniin, yhteisyrityksen perustaminen ja juna, jossa on kaksivirtajärjestelmä, jonka avulla se voi käyttää sekä Venäjän tasavir- Rautatieläinen 1 2011 ta- että Suomen vaihtovirtaverkkoa. Allegron maksiminopeus matkustajaliikenteessä on 220 kilometriä tunnissa ja matkustajapaikkoja on yhteensä 344. Viimeinen eli neljäs Allegro on Ilmalan varikolla viimeisteltävänä. Sen pitäisi alkaa liikennöimään Pietari-Helsinki väliä toukokuus- sa. Silloin Allegrolla pääsee Pietariin neljä kertaa päivässä. Allegrot omistaa VR:n ja Venäjän Rautatieyhtiö RZD:n yhteinen kalustoyhtiö Karelian Trains, joka vuokraa junat VR:lle ja RZD:lle. Minkkisen mukaan VR:llä uskotaan vahvasti Allegron tulevaisuuteen. VR:n kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja Päivi Minkkinen uskoo Allegron tulevaisuuteen. 21 Radanvarrelta Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Työuupumus on vakava sairaus Mikä saisi johdon tippumaan sieltä pilvistä tänne maan tasolle? Ei me täältä kentän avunhuutoja riitelymielessä esiin tuoda. Työuupumus on vakava sairaus, joka johtuu pääasiassa kiristyneistä työvuoroista ja toimimattomista työkaluista. Työtaakkamme junissa on lisääntynyt toimimattomien työkalujen, myöhästymistodistusten, taxikorttien kirjoitusten ja ylimääräisten ISTOCKPHOTO O Olen luottamusmiehen asemassa lähes joka päivä porukalta saanut palautetta ja ihmettelyä, kun mikään ei toimi. Me täällä kentällä venymme talon eduksi, eikä koskaan voi olla varma, mihin aikaan työpäivä päättyy, mutta edes työpäivän jatkumisesta johtuvien tuntien kirjautumisesta järjestelmään ja palkanmaksuun ei onnistu. yhteyksien hoitamisten yms. vuoksi ja usein ollaan tilanteissa yksin. Moni häpeää työuupumustaan eikä edes tunnista sitä. Lääkäriin meno on vaikeaa ja kireän työkykyseurannan vuoksi pelätään, että joutuu junista pois. Erityisen vaarallinen yhdistelmä on työuupumus ja alkoholi. Joten, hyvät työtoverit, jos tunnistatte uupumuksen, älkää tarttuko pulloon vaan ottakaa yhteyttä työterveyteen. Armoa ei tunneta, jos käry käy. Yli 40 vuotta palvelleen toverin sanoilla: ”Veettää, kun mikään ei talossa toimi, väsyttää eikä saa aina unta. Tuli käytettyä liikaa alkoholia unensaamiseksi. Kerran kävi vahinko ja tuli puhallettua. Promilleja löytyi, ja kenkää tuli.” Osa-aikaisista sen verran, että ovat tervetulleita siihen tarkoitukseen kun on sovittu eli ruuhka-apulaisiksi, mutta ei korvaamaan konduktöörin töitä ja vastuualuetta. Jos näin käy, täytyy johtavien konduktöörien työnkuva tarkastella uudestaan myös palkan osalta. Yöjuniin ei osa-aikaisia saa missään tapauksessa ottaa, koska siellä on vastuullista ja kalustoon liittyvää työtä, jossa nopea reagointi on turvallisuuden kannalta tärkeää. Ei se ainoa konduktööri sieltä 14 vaunun päästä hetkessä kerkeä. Henkilöstön käyttö täällä Hesassa on myös alimitoitettua. Henkilöstöä on aivan liian vähän. Lisäksi moni kaipaa entisen valvomon paikalle työkaveria, jonka kanssa voi hoitaa asiat nopeasti kasvotusten nyt jopa puolen tunnin puhelinjonottelun sijaan. Monella on tullut Ilpoa ikävä. Asko Knuuti, kaukoliikenteen plm, Hki 22 Rautatieläinen 1 2011 Tulevaisuus — tuleeko vaisuus? O Median uutisotsikot irtisanomisista ja lomautuksista jatkuvat edelleen taantuman taittumisesta huolimatta. Otsikot kertovat sen, että yritykset ovat joutuneet suunnittelemattomaan tilaan, sillä irtisanomiset eivät voi kuulua kenenkään strategiaan. Otsikot kertovat myös sen, että tämän päivän ongelmia ratkotaan eilisen päivän keinoilla. Nyt saneeraus vain puetaan hienompaan asuun, kuten esimerkiksi supistaminen, kehittäminen, uudelleen organisointi tai sopeuttaminen. Saneerauksen laskennalliset kustannussäästöt selvitetään yleisesti ottaen jokseenkin tarkasti, mutta ihmisten emotionaalisen käyttäytymisen vaikutusta asetettuun tavoitteeseen ei huomioida. Esimerkiksi tuotteen valmistuksen siirrosta toiseen tuotantoyksikköön saatavat kustannussäästöt pystytään laskemaan, mutta sen vaikutusta ihmisiin organisaatiossa ei vaivauduta arvioimaan mitenkään. Ei tuotteen valmistuksen luovuttavassa yksikössä, kuin vastaanottavassakaan yksikössä. Henkilöstön osaamiseen ei tyypillisesti panosteta riittävästi uudessa tilanteessa. Tyypillistä myös on, että vapautuvaa kapasiteettia ei käytetä tuotteen kehittämiseen, vaikka tiedetään laadussa olevan puutteita. Organisaatiot ovat ihmisten vuorovaikutusten kautta toimivia ja kehittyviä sosiaalisia järjestelmiä. Kun organisaation rakenteita muutetaan ja ihmisiä saneerataan ulos, tietotaidon häviämisen lisäksi henkilöstön väheneminen rikkoo yhteistoimintasuhteita, joiden avulla tuotantoa toteutetaan. Tilannetta vielä pahentaa joidenkin tuotantoprosessien ulkoistaminen. Yhteisö muuttuu yksilökeskeiseksi, jolloin yksilöt pitävät tietotaitoa itsellään selvitäkseen yhteistoiminnallisuutta. Saneeraustilanteessa lähestytään helposti organisaation vaikeuksia yksinkertaistamalla asioita ja tehdään sen perusteella päätöksiä, jotka taas seuraavasta saneerauksesta sen sijaan, että toimisivat yhteisön hyväksi. Energiaa suuntautuu muuhun kuin organisaation perustehtävään ja tilanteen monimutkaisuus heikentää kuitenkaan eivät kestä lähempää tarkastelua. Surullisimpia tällaisista ovat tuotannolliset muutokset, joiden perusteet eivät ole kestäviä tai kustannushyötyä ei ole edes arvioitu ja jotka lisäksi ovat ristiriidassa yrityksen tulosta ohjaavien mittareiden kanssa. Välijohdolla on omia intressietuja ja he ohjaavat saneerausta haluamaansa suuntaan näyttääkseen ylimmälle johdolle näennäisen kyvykkyytensä ja että saneerausohjelma etenee. Vuodesta toiseen voittoa tuottavan yrityksen saneerauksessa riskinä on sen organisaation köyhtyminen ja pitkällä tähtäimellä vaarana on, että yritys ajautuu saneerauskierteeseen. Voittoa tuottanut yritys on näin saneerattu kriisiyhtiöksi. Tampella oli tästä hyvä esimerkki. Saneerausohjelmien sijaan tulisi toiminnan kehittäminen olla jatkuvaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kehitysohjelmista on tehty paljon tutkimuksia. Karkeasti on arvioitu, että 2/3 kehitysohjelmista epäonnistuu, 1/3 onnistuu jotenkuten ja vain noin 7 % niistä on menestystarinoita. Jouni Korkalainen O VR julkaisi henkilöstötutkimuksen tulokset. Tulokset olivat murskaavat rautatielogistiikan osalta. Muilla yksiköillä tulokset vaihtelivat surkean ja huonon välillä ja kokonaisuutena edellisestä tutkimuksesta oli menty alaspäin reilusti. Rautatielogistiikan osalta trim-indeksin laskeminen on erittäin selvä merkki johdon epäonnistumisesta tehtävässään. On kaunopuheita sellaiset selittelyt, joissa käsitellään hellästi vain kokonaisuutta. Olisiko johdon aika tehdä johtopäätökset tästä epäonnistumisesta ja tarvittavat korjaukset rautatielogistiikan osalta. Rautatielogistiikassahan työnantaja on tehnyt kaikkensa, jotta tulos on saatu näin huo- Rautatieläinen 1 2011 noksi. Esimerkkejä on useita siitä, miten eri asiat on tuotu työntekijöille johdolta ja suunnittelijoilta, jotka eivät ymmärrä kokonaisuutta ja siksi kokonaisuus kärsii. Taloudellinen tulos on näin saatu vähän paranemaan edellisestä vuodesta, mutta hinta, jonka henkilöstö hyvinvoinnillaan tästä joutuu maksamaan, tulee todennäköisesti syömään tuloksen tämän vuoden loppupuolella. Lisäksi tulevat kustannukset ja vaikeudet yksittäiselle työntekijälle, jotka eivät tule näkymään yhtiön taseessa, mutta raastavat ihmistä ja hänen läheisiään niin kotona kuin työssäkin. Sidekisko ISTOCKPHOTO VR:n henkilöstötutkimuksen tulokset karut Kirjoittajaa moittii VR:n johtoa kokonaisuutta ymmärtämättömäksi, mistä seuraa vaikeuksia myös työntekijöille. 23 Asentaja Tino Sokalla on näyttöjä. Hän suoritti ensimmäisenä rautatiekaluston kunnossapidon näyttötutkinnon. Kunnossapidon päällikkö Markku Pesonen ja henkilöstöpäällikkö Paula Kuusipalo-Määttä luovuttivat tutkintotodistuksen Sokalle. Tino Sokka suoritti ensimmäisenä kunnossapidon ammattitutkinnon O Tammikuun 12. päivänä juhlisti joukko iloisia ihmisiä Tino Sokan ammattitutkinnon todistuksen antamista. Vuonna 2004 alkanut projekti oli vihdoin tuottanut konkreettista tulosta. Rautatiekaluston ammattitutkinto juontaa juurensa 2000-luvun alkuun. VR:n Kunnossapito tarvitsi uusia asentajia ja tarve osaamiselle oli valtava. Varsinaisen työn ammattitutkinnon eteen teki kuitenkin silloinen henkilöstöpäällikkö Paula Kuusipalo-Määttä ja Rautatieläisten Liiton silloinen koulutussihteeri Hannu Sil- 24 tala. Heidän määrätietoinen työ mahdollisti ammattitutkinnon rautatiekaluston kunnossapitoon. Tutkinto rakentui pikkuhiljaa ja opetushallitus hyväksyi tutkintovaatimukset vuonna 2007. Vuonna 2009 oli suoritettu ensimmäisiä tutkinnon osia. Ensimmäisenä Ensimmäinen tutkinnon suorittaja Tino Sokka oli tyytyväinen koulutukseen, joka sujui häneltä helposti. — Mielestäni koulutus ei ollut vaativa – lähinnä perusduunia, Tino kertaa. Työnantajan tukemiseen Tino oli tyytyväinen ja kiittelee työnantajaa siitä, että se mahdollisti tutkinnon. Erityinen kiitos menee kuitenkin Jyrki Fahlströmille, joka toimi Tinon työnopastajana ja patisteli häntä tutkinnon suorittamiseen. Tino kokee, ettei hän niinkään oppinut uutta, mutta nyt työnantaja voi olla varma hänen osaamisestaan. Myös kunnossapidon päälliköt Markku Pesonen ja Jari Hankala ovat erityisen tyytyväisiä ammattitutkintoon. Rautatieläinen 1 2011 — Parhaiten VR pärjää tulevaisuudessa, jos meillä on parhaat työntekijät. Ammattitaidolla ja koulutuksella pärjäämme tulevaisuuden kilpailussa, Hankala toteaa. Lisää arvostusta Rautatieläisten Liiton edustaja tutkintatoimikunnassa on Jyrki Fahlström. Hän on tyytyväinen tutkintoon, vaikka muutama asia harmittaakin. Erityisesti työnantajapuolelta Jyrki toivoo, että tutkintoa arvostettaisiin muutenkin kuin juhlapuheissa. Jyrkin oma ammattiosasto Rautatieläisten Liiton osasto 25 on tehnytkin useita esityksiä työehtoneuvotteluihin tutkintolisän käyttöönotosta kaluston kunnossapitoon ja palkkaliitteeseen 2. Näyttötutkinto korvaa ammatillisia tutkintoja O Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palveluti- lanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. Rautateillä voi suorittaa myös kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinnon. Työnantajalta voi kysyä alaan liittyvistä näyttötutkinnoista ja koulutuksista. Jussi Päiviö Ammattitutkinnon jatko Tällä hetkellä 14 opiskelijaa tähtää rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkintoon. — Uskon kaikkien valmistuvan tämän vuoden aikana. Tämä ryhmä koostuu pääsääntöisesti melko uusista asentajista. Lisäksi noin 50 asentajaa on suorittanut tutkinnon jonkin osan. Vuosien työ on nyt tuottanut tulosta, tästä on hyvä jatkaa, Jyrki toteaa. — Tutkinto itsessään on tuore ja vastaa tämän päivän työelämää hyvin. Opetusministeriön asettaman rautatiekaluston ammattitutkintotoimikunnan yhtenä tehtävänä on myös kehittää tutkintoa. Se miettiikin parhaillaan, olisiko sitä tarvetta laajentaa myös alan ylempään tutkintoon eli Rautatiekaluston kunnossapidon erikoisammattitutkintoon. — Lisäksi JHL:n myötä on mietitty myös metro- ja raitiovaunujen kunnossapitäjien halukkuutta tähän. Itse tutkintohan istuu aika kivuttomasti myös metroihin ja ratikoihin, Jyrki kertoo innoissaan. Muille varikoille ja konepajoille ammattitutkinnon idea ei ole oikein levinnyt. — Yllättävää kyllä, tutkintoa ei tunneta kovinkaan hyvin eri yksiköissä. Teksti ja kuva: Jussi Päiviö Rautatieläinen 1 2011 25 Vaimoväen osasto kertoo naisista rautateiden palveluksessa O Kouvolan kaupunginmuseon ja Rautatiekulttuurikeskus REILIA ovat julkaisseet naisten elämästä rautateillä kertovan teoksen Vaimoväen osasto — naisia rautateiden palveluksessa. Sen ovat toimittaneet Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki. Suomalaiset naiset ovat kulkeneet pitkän tien äitien ja kotien askareista kohti virkauria ja vastuullisia virkatehtäviä. Naisten oikeus koulutukseen, kodin ulkopuoliseen työhön ja omaan toimeentuloon ei ole aina ollut itsestään selvää. Matkaa on tehty päättäväisesti ja määrätietoisesti myös kohti miehisiksi miellettyjä työympäristöjä, joihin kuuluvat myös rautatiet. Ensimmäiset naiset astuivat Suomen rautateiden palvelukseen yli 140 vuotta sitten. Naiset ovat toimineet rautateillä monissa eri ammateissa, sähköttäjinä, lipunmyyjinä, kirjureina ja kanslisteina, 26 veräjänvartijoina, rautatienrakentajina, siivoojina, asemapäällikköinä, junanlähettäjinä, tarkastajina ja konduktööreinä sekä veturinkuljettajina. Vaimoväen osasto liittyy syksyllä 2010 pidettyyn, ennätysyleisömäärän keränneeseen Yksipunttiset — naisia rautateillä -näyttelyyn Kouvolassa. Kirjassa kerrotaan rautatienaisista eri näkökulmien kautta. Kirja sisältää myös tiivistelmän Yksipunttiset — naisia rautateillä -näyttelyn pääkohdista ja Naisia rautateillä -kirjoituskilpailun kolme parasta kirjoitusta kokonaisuudessaan. Kirjoituskilpailu järjestettiin talvella 2008—2009 ja siinä kerättiin muistitietoa naisten eri ammateista rautateillä. Mukana on lisäksi englantilaisen kirjailijan ja tutkijan Helena Wojtczakin artikkeli, joka perustuu hänen palkittuun teokseensa Railwaywomen exploitation, bet- rayal and triumph. Hänen samanniminen artikkelinsa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomennettuna. Kirja sisältää paljon mielenkiintoista, osittain ennen julkaisematonta, valokuvamateriaalia Kouvolasta ja muualta. Kirjan artikkelien perusteella on hämmästyttävää huomata, kuinka samankaltainen asema rautatienaisilla on Englannissa ja Suomessa ollut. Kirjan päättää artikkeli, jossa kerrotaan erään rautatienaisen ura harjoittelijasta vt. asemapäälliköksi saakka. Kirjan kannessa koreilee Kouvolan aseman kirjurit ja sähköttäjät vuonna 1905. O Kirja on ilmestynyt Kouvolan kaupunginmuseon julkaisusarjassa ja sitä myydään Kouvolan taidemuseo Poikilossa 20 eurolla. Jenni Korjus Rautatieläinen 1 2011 Rautatieläinen 1 2011 27 Osasto 25 Rautatieläisten Liiton nimenmuutos ja liittyminen JHL:ään O Rautatieläisten liittovaltuusto teki 24.11.2010 päätöksen Rautatieläisten Liiton nimen muuttamisesta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:ksi ja liiton toimintojen yhdentymisestä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Ammattiosastoille on lähetetty ohjeet liiton yleiskirjeessä. Osastot hakevat JHL:n jäsenyyttä Osastoja kehotetaan pitämään maaliskuun loppuun mennessä kokous, jossa se muuttaa sääntönsä JHL:n yhdistysten mallisääntöjen mukaisiksi ja päättää hakea JHL:n jäsenyyttä. Kokouskutsussa on mainittava yh-dentymisen osalta kolme asiaa: JHL:n jäseneksi hakeutuminen, JHL:n ammattiosastojen mallisääntöjen hyväksyminen ja ammattiosaston nimenmuutos. Osastoja pyydetään toimittamaan kokouksen jälkeen kirjeen mukana olevat asiakirjat — yhdistysrekisterilomakkeet (kolmena kappaleena, kaikissa alkuperäinen allekirjoitus) — JHL:n ammattiosastojen mallisäännöt — jäsenlomake osastojäsenyyden hakemiseksi asianmukaisesti täytettyinä Rautatieläisten Liittoon Visa Tammelle, PL 205, 00531 Helsinki. Lisätietoa jäsenasioista Yksittäisen jäsenen ei tarvitse hakea erikseen JHL:n jäsenyyttä, vaan jäsenyys hoituu osastopäätöksillä. Jäsenmaksut maksetaan Rautatieläisten Liitolle/Rai- 28 deammattilaisten yhteisjärjestö JHL:lle vuoden 2011 loppuun asti. — JHL edustajiston vaalit pidetään vuonna 2012. Ehdokkaana vaaleissa voivat olla kaikki viimeistään 31.7.2011 JHL:oon liittyneet jäsenet. — Kun yksittäinen työntekijä haluaa liittyä Rautatieläisten Liiton jäseneksi tai vanha jäsen haluaa vaihtaa osastoa, hän hakee jäsenyyttään Rautatieläisten Liiton jäsenhakulomakkeella, joka on käytössä vuoden 2011 loppuun asti. — Vapaajäsenyyksiä myönnetään vain maaliskuun loppuun asti. Ennen vuotta 1994 vapaajäsenyyden saavuttaneilla on äänioikeus osastonkokouksissa. Vuoden 1994 jälkeen vapaajäsenyyden saaneilla on osallistumisoikeus, mutta ei äänioikeutta. — Kaikki jäsenet saavat raideliikennealan julkaisun Motiivi-lehden välissä alkaen syyskuusta 2011. Rautatieläinen-lehden viimeinen numero ilmestyy kesäkuussa 2011. Kaikki Rautatieläisten Liiton jäsenkorttiin kuuluvat alennukset ovat voimassa tämän vuoden. — Eläkeläisjäsenyys JHL:ssä maksaa viisi euroa (koskee Rautatieläisiä vuoden 2012 alusta). — Rautatieläisten Liiton jäsenet/ Raideammattilaiset jäävät toistaiseksi Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa IRKAn jäseniksi. Työttömyyskassan vaihtumisesta tiedotetaan erikseen, sitten kun se on ajankohtaista. — Liitto lähettää jäsenille kirjeen, jossa kerrotaan tulevista muutoksista. O Rautatieläisten Liiton osasto 25 ry:n KEVÄTKOKOUS on perjantaina 25.3.2011 klo 15:30 Helsingissä VR:n pääkonttorin isossa kongressisalissa (sisäänkäynti rautatientorin puolelta). Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen 15 §:n mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Muun muassa esitetään johtokunnan laatima osaston toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2010, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä osaston johtokunnalle ja muille tilivelvollisille, päätetään osaston lomakylä Kaiturin kulukorvauksista ja käsitellään muut kevätkokoukselle esitetyt asiat. Paikalle on kutsuttu Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala ja Helsingin Yhteisjärjestö JHL ry:n puheenjohtaja Tapio Havasto kertomaan ajankohtaisista asioista. Kokouksessa on perinteinen tarjoilu. Tervetuloa! O Paikkoja on vielä vapaana kevään JÄSENRISTEILYLLE 9.—10.4.2011. Sitovat ilmoittautumiset Reijo Myllylälle, p. 040 866 3439 tai Iiro Lähteenmäelle, p. 050 341 2254. Matkan jäsenhinta B4-hytissä 25 € ja B2-hytissä 40 € / henkilö (osastoon kuulumaton 66,50 € / 79 €). Omavastuuosuus tulee maksaa helmi—maaliskuun aikana. Johtokunta O PILKKIMESTARUUSKILPAILUT pidetään lauantaina 12.3.2011 klo 9.30—14.00 Sammatin Kaiturissa. Ilmoittautumiset alkaen klo 9.00. Kilpailukalana ahven, ”suurin kala”, kilpailussa kaikki kalat. Parhaat palkitaan, kiertopalkintoon on jaossa toinen kiinnitys. Myös Hyvinkään Konepajan entisen osaston 1 pilkkimiehet ovat tervetulleita tapahtumaan. Kilpailun jälkeen soppa- ja kahvitarjoilu. Lisätietoja antaa Kari Heinonen p. 040 5902 154. Tervetuloa! Johtokunta Rautatieläinen 1 2011 Osastot toimivat Osasto 45 Osasto 72 O Osaston KEVÄTKOKOUS pidetään lauantaina 26.3.2011 klo 14.00 Helsingin päärautatieaseman Ravintola Elielin kabinetissa. Käsiteltävät asiat: Osaston nimenmuutos, Osaston sääntömuutos, JHL:n jäsenyyden hakeminen, Osaston sääntöjen 15 §:n määräämät sekä muut kevätkokoukselle esitetyt asiat. Kahvitarjoilu. O Perinteiset PILKKIMESTARUUSKISAT pidetään lauantaina 19.3. klo 10—13 osaston mökillä Kotolahdessa, Kouvolan Jaalassa Pahasaaressa, Pyhäjärvellä. Talaslahdentie 59, Kouvola. Tervetuloa! Johtokunta Osasto 51 O LIITON JÄSENRISTEILY m/s Baltic Princess la 9.4. klo 18.30 Helsingistä kohti Tallinnaa (maissa su 10.4 klo 8.30—12.30), paluu su 10.4. klo 16.30 Helsinkiin Osaston jäsenet: A2-hytti 40 € /henkilö (varattu 100 paikkaa) ja B2-hytti 25 € /henkilö (varattu 60 paikkaa) Avecit: A2-hytti 94 euroa/henkilö ja B2-hytti 79 € /henkilö Hintoihin sisältyvät aamiainen ja buffet-illallinen. Laskut lähetetään postitse kotiosoitteeseen. Matka maksettava 15.3.2011 mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Timo Jelekäinen 040 8621 864 tai [email protected]. Mainitse syntymäaika ja laskutusosoite ilmoittautumisen yhteydessä O MADEKILPAILU lauantaina 19.2.2011 kello 16.00—20.00 Pohjankurun pirtillä. Kilpailussa on yksi sarja. O PILKKIMESTARUUSKILPAILU käydään lauantaina 12.3.2011 kello 10.00—14.00 Pohjankurun pirtillä. Miesten sarja sekä Naisten ja Nuorten yhteinen sarja. Lisätietoja antaa Timo Jelekäinen 040 862 1864 MÖKIT VARATAAN luottamusmiesten toimistosta HKI rautatieasemalla ma—pe klo 09.00—12.00. Puhelinnumero 040 862 1864. Varmista paikallaolo ensin puhelimitse. Vuokra maksetaan avainta noudettaessa. Avain palautetaan samaan paikkaan. Peruutus on tehtävä 7 vrk ennen vuokraajan alkamista. Erikoistapaukset käsitellään erikseen (esim. sairauslomat). Rautatieläinen 1 2011 Osaston 72 Kouvola vapaa-aikajaosto Kaakon Satamat (Kotka / Hamina) O SYYSKOKOUS pidettiin Kotkassa, Ravintola Oliivin tiloissa, lauantaina 20.11.2010. Kokouksen puheenjohtajana toimi Teppo Järnstedt ja sihteerinä Ismo Joukainen. Paikalle oli saapunut 33 osaston jäsentä. Liiton terveiset kokoukselle toi työehtosihteeri Hannu Mattila, joka kertoi muun muassa JHL kuvioista, RFID-koekäytöstä ja radio-ohjattaviin (RO) vetureihin liittyvistä asioista. Osaston puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin yksimielisesti Teppo Järnstedt ja johtokuntaan vuosiksi 2011—2012 valittiin Taisto Partanen, Jarmo Suoknuuti, Kari Lahti ja Esa Tuomainen. Edelliseltä kaudelta jatkavat: Mika Kurttila, Ismo Joukainen, Timo Siekkinen ja Merjo Lähteenmäki. Johtokunnan varajäseniksi valittiin: Mikko Miettinen, Kimmo Tervakari, Antti Mäkinen, Anne Väisänen, Mika Heikkilä ja Risto Nevalainen. Tilintarkastajiksi valittiin Timo Hyvönen ja Kari Tähti sekä varalle Kari Pesonen ja Kari Pinomaa. Opintosihteeriksi valittiin osaston sihteeri. Kalenteri- ja vakuutusyhtiö Turvan asiamieheksi valittiin Pekka Siiskonen ja varalle Anne Väisänen. Matkailuasiamieheksi ja lomavastaavaksi valittiin osaston johtokunta. Urheiluasiamieheksi valittiin Reijo Tuomainen. Karhulan Työväennäyttämön kannatusyhdistykseen valittiin Anne Väisänen ja varalle Ismo Joukainen. 1.12.2010 pidetyssä johtokunnan järjestäytymiskokouksessa osaston varapuheenjohtajaksi valittiin Jarmo Suoknuuti, taloudenhoitajaksi Anne Väisänen, sihteeriksi Ismo Joukainen ja varasihteeriksi Kimmo Tervakari. Jäsenasiainhoitajaksi ja ammat- tiosaston rekisterinhoitajaksi valittiin Ismo Joukainen, osaston kirjeenvaihtajaksi valittiin puheenjohtaja Teppo Järnstedt. Ismo Joukainen sihteeri Kisko Team Turku O SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 9.3.2011 Turussa, Ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4. Kevätkokouksessa käsitellään osaston sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat, osaston sääntömuutos, JHL:n jäsenyyden hakeminen, vapaa-ajan paikan hankkiminen. Johtokunta kokoontuu klo 16.30—17.30 ja kevätkokous 17.30—n. 20.00, jonka jälkeen kokousruokailu. Tervetuloa! Johtokunta Osasto 73 O KEVÄTKOKOUS 19.3.2011 klo 10.15 (aamupala klo 9:00) Hotelli Viktoriassa, Tampereella. Esityslistalla mm. sääntöjen 15 §:n määräämät asiat sekä JHL:n jäsenyyden hakeminen, osaston sääntö- ja nimenmuutos. Johtokunta Koulutusta 2011 O Liitto tarjoaa järjestöllistä koulutusta kaikille työssäkäyville jäsenilleen sekä luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta edunvalvojille. Jos Sinulla ei ole vielä Kiljavan opiston opinto-opasta 2011, voit tilata painetun oppaan: Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975 (ti–to) tai [email protected]. Koulutustiedot löytyvät myös nettisivuilta www.kiljavanopisto.fi. Liiton omat kurssit löydät www. rautl.fi/jäsenpalvelut/koulutus 29 Krypton voittajat NRO 1 2011 Allegro-juna toi konduktööreilleja uudet työasut -toverit. s.16 O Rautatieläisen numerossa 6/10 olleen krypton arvonnassa onni suosi Raili Korhosta Oulunsalosta ja Riitta Laukkasta Jyrkästä. Onnittelumme voittajille. KIITOKSET O Siirryttyäni 1.12.2010 eläkkeelle 46 vuoden työuran jälkeen, muistelen lämmöllä taakse jääneitä työvuosia ja monia työtovereita, joita olen oppinut tuntemaan. Aloittaessani työurani VR:llä puhelimissa oli vielä veivi ja Googlen korvasi puhelunvälittäjä. Paljon on muuttunut noista vuosista! Kiitokset kaikille, joiden kanssa olen ollut yhteistyössä! RAUTATIELÄISEN ILMESTYMINEN 2011 Matti Ampio, ex yliasentaja Sähkötoimipiste, Pori Numero 2 ilmestyy 8.4. aineisto toimitukseen 21.3. Numero 3 ilmestyy 17.6. aineisto toimitukseen 27.5. KUOLLEET RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Järjestösihteeri Visa Tammi Hakaniemenranta 1, PL 205 040 5796 309 00531 HELSINKI Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941 041 5481 320 sähköposti: [email protected] Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen kotisivut: www.rautl.fi (ti—to) 040 5039 975 Puheenjohtaja Vesa Mauriala ILMAILU- JA 040 5309 702 RAUTATIEKULJETUSALAN Taloussihteeri Maija Auvinen TYÖTTÖMYYSKASSA 040 1613 085 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. Lakimies Jari Kiviharju 00100 HELSINKI 040 7367 938 faksi: (09) 4785 7209 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen sähköposti: [email protected] 040 5748 529 kotisivut: www.irkatk.fi Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen 040 1648 111 Kassanhoitaja Paula Seppälä Työehtosihteeri Hannu Mattila (09) 4785 7200 040 5823 631 Kassanhoitaja Sari Meling Hallintosihteeri Minna Palkia (09) 4785 7202 0400 455 624 Kassanhoitaja Mirva Tuomi Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö (09) 4785 7203 040 5785 916 Kassanjohtaja Kari Kallio (09) 4785 7201 30 — 13.11.2010 osaston 58 jäsen Heimo Poutiainen 88-vuotiaana, Oulu — 22.11.2010 osaston 51 jäsen Timo Juutilainen 75-vuotiaana, Savonlinna — 30.11.2010 osaston 51 jäsen Esko Raitakangas 78-vuotiaana, Helsinki — 2.12.2010 osaston 25 jäsen Ari Heikkinen 56-vuotiaana, Hyvinkää — 7.12.2010 osaston 73 jäsen Elo Juhani Ketola 82-vuotiaana, Mikkeli — 15.12.2010 osaston 201 jäsen Aili Lehtonen 93-vuotiaana, Turku — 17.12.2010 osaston 73 jäsen Vilho Ylihärsilä 83-vuotiaana, Vaasa — 17.12.2010 osaston 25 jäsen Mauno Theman 77-vuotiaana, Helsinki — 20.12.2010 osaston 51 jäsen Kauko Väänänen 82-vuotiaana, Vantaa — 21.12.2010 osaston 89 jäsen Risto Leipäjoki 73-vuotiaana, Vantaa — 5.1.2011 osaston 54 jäsen Risto Tamminen 81-vuotiaana, Riihimäki — 6.1.2011 osaston 56 jäsen Arvo Heinonen 82-vuotiaana, Kangasala — 20.1.2011 osaston 892 jäsen Oiva Kosonen 82-vuotiaana, Lahti — 23.1.2011 osaston 201 jäsen Simo Linnalo 84-vuotiaana, Raisio — 29.1.2011 osaston 9 jäsen Pentti Savonen 80-vuotiaana, Mikkeli — 1.2.2011 osaston 25 jäsen Osmo Eriksson 83-vuotiaana, Vantaa — 2.2.2011 osaston 51 jäsen Eino Kinnunen 84-vuotiaana, Vantaa Rautatieläinen 1 2011 Vapaa-aika Työttömien kuntolomat 2011 Työttömien kuntoremonttilomat • Yyterin kylpylä, Pori 11.—16.4.2011 • Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna • 8—13.5.2011 • Yyterin kylpylä, Pori 19.—24.9.2011 • Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna • 9.—14.10.2011 • Holiday Club Katinkulta, Vuokatti 13.—18.11.2011 • Ikaalisten kylpylä 20.—25.11.2011 Työttömien perhekuntolomat • Yyterin kylpylä, Pori 21.—26.4.2011 • Ikaalisten kylpylä 5.—10.6.2011 • Holiday Club Katinkulta, Vuokatti 5.—10.6.2011 • Yyterin kylpylä, Pori 26.6.—1.7.2011 • Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna 31.7.—5.8.2011 • Yyterin kylpylä, Pori 17.—22.10.2011 • Holiday Club Oulun Eden 21.—26.12.2011 • Kisakallion urheiluopisto, Lohja 23.—28.12.2011 toremonttilomilla ei-työttömän puolison omavastuu on isompi), 25 euroa 6—16-vuotiaille ja maksuton alle 6-vuotiaille. Määrärahan työttömien lomatoimintaan myöntää Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL-lomat RAY:n avustuksista. Jos kuntoremonttilomalle osallistuu myös puoliso, joka ei ole työtön, hän saa lomatukea 350 euroa. Koska loman varsinainen hinta ei ole sama kaikissa lomakohteissa, myös ei-työttömän puolison omavastuu vaihtelee. Hakemuslomake löytyy osoitteesta www.salry.net/hakemukset/avustushakemus. Tarvittaessa voit tilata sen Tatsin toimistolta [email protected] tai 050 460 1611. Hakemus tulee täyttää huolellisesti, allekirjoittaa ja palauttaa osoitteeseen: Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry Hakaniemenranta 1 A 3.krs 00530 HELSINKI www.tatsi.org/tuetut_lomat PERHEKUNTOLOMAT on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille. MOLEMMAT KUNTOLOMAT on tarkoitettu työikäisille. Vanhuuseläkkeellä olevat eivät ole oikeutettuja lomatukeen. LOMAT SISÄLTÄVÄT täysihoidon ja majoituksen 2 hengen huoneissa (kuntoremonttilomat) ja perhehuoneissa (perhekuntolomat) sekä kuntoremonttiohjelman. Tarkemmat tiedot lomien sisällöistä ja paikoista: www.salry.net/lomat Kuntoremontti- ja perhekuntolomissa viiden vuorokauden loman omavastuu on lomalaiselle: 50 euroa yli 16-vuotiaille (kun- Rautatieläinen 1 2011 n a a m e k o k Tule talvi! upea Muista VR-etusi, majoitu Säätiön tuella jopa © oock ©i ©is ©ist ckkp kpho hoto hhot oto ot tto VOIT HAKEA KURSSILLE, JOS: — et ole saanut RAY:n lomatukea tai ollut tuetulla lomalla 24 kuukauteen — olet työttömänä työnhakijana tai lomautettuna 60% edullisemmin. HOTELLI VUOKATINHOVI Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI, Puh. 020 1555 850, [email protected] | www.vuokatinhovi.fi Puhelujen hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %. 31 Ristikko 1/2011 O Ratkaisut 21.3.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi. 32 Rautatieläinen 1 2011
© Copyright 2024