Lööppi 4-2012
SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 42012 Pääkirjoitus: Vähemmän mutta parempaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 19. vuosikerta päätoimittaja: Hanne Aho, puh. 050 5254345, [email protected] toimitussihteeri: Kaija Plit, [email protected] taitto: Unto Helo muu toimituskunta: Pekka Holmström, Marko Korhonen, Tiina Laitinen, Tomi Uschanov SAL ry., Albertinkatu 27 B, 00180 Helsinki, puh. (09) 611 055 puheenjohtaja: Hanne Aho asiamies: Kaija Plit toimistonhoitaja: J aana Virtanen, [email protected] ilmoitushankkija: Erkki Hirvonen, puh. +358 50 5506172, [email protected] ISSN-L 1455-0032 painopaikka: Oy Fram Ab, Korsholmanpuistikko 37 65100 Vaasa Kannen kuva: Outi Kainiemi Vähemmän mutta parempaa Miksi e-kirja ei löytänyt ostajia?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Aarne Aktan: ”Printtilehti on huono bisnes”.. . . . . . . . . . . 10 K Miinaharava: Huijausotsikot pettävät lukijan.. . . . . . . . . . 12 SAL harrastaa: Rytmi vie mennessään.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 ustantamisen kultaisista vuosista on jo vuosikymmeniä. Lehtien lukijamäärät ovat romahtaneet siitä mitä ne olivat, ja ilmoittajille on tullut paljon uusia medioita, joissa mainostaa. Levikkien laskua ja ilmoitusmyyntitulojen pienenemistä on yritetty korvata uusien lehtien perustamisilla. On perustettu lehtiä harrasteryhmille ja muille uusille ja yhä pienemmille kohderyhmille. Lukijoita on yritetty houkutella myös sisällön kustannuksella, tekemällä entistä raflaavampia ja järkyttävämipiä juttuja. Ja journalistien arvostus yhteiskunnassa on laskenut yhdessä levikkien kanssa. Moka! Virhe! Fiba! Kämmi!.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Syntyneet ja kuolleet lehdet 2012.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Helmijuttu: Eevan toimittaja Pirjo Houni.. . . . . . . . . . . . . . . 22 Hallitus vastaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Juristipalsta: Tainnuta taakka ja vaihda vapaalle!. . . . 26 Kirja-arvostelu: Horisontti meren takana. . . . . . . . . . . . . . . . 29 SAL news.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Sarjakuva: SAL:illa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Vuosikokous 6.3. SAL:n vuosikokous pidetään 6.3.2013 Hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Aloitteita ja esityksiä Kaikilla SAL:n jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä vuosikokoukselle. Kirjallisesti tehdyt esitykset tulee toimittaa SAL:n toimistoon joulukuun 10. päivään mennessä. Tiedustelut ja esitykset: asiamies Kaija Plit, puh. 050-4394538 tai [email protected] Salli-palkinto Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa jaetaan Salli-journalistipalkinto. Esityksiä palkinnon saajaksi voit tehdä vuoden loppuun mennessä. Palkintoesitysten ohjeet löydät tästä lehdestä. ” Journalistien arvostus yhteiskunnassa on laskenut yhdessä levikkien kanssa. Kulminaatiopiste saavutettiin jo monta vuotta sitten. Silloin lehtiä oli liikaa, ja yritysten organisaatiot oli kaikilla tasoilla pöhötetty tukemaan niin monien lehtien ilmestymistä. Monen lehden talous oli rakennettu horjuvalle perustalle. Tästä huolimatta uusia tekijöitä palkattiin eikä luonnollista poistumaa käytetty lehtien talouden tasapainottamiseksi. Vaikka uusia lehtiä lanseerattiin jo aika harvoin, suhteellisen hyvä taloustilanne ja usko tulevaan saivat mediatalot pitäytymään ideologiassaan: ilmotusmäärien vähenemistä yritettiin vähentää alekampanjoilla, levikkien laskua kylkiäisillä ja niin edelleen. Taloustilanteen muuttuminen ja arvonlisävero muuttivat tilanteen. Lukijat eivät enää halunneet ostaa lehtiä eivätkä ilmoittajat olleet valmiita maksamaan ilmoituksista. Katekäyrät alkoivat sojottaa alaspäin, paniikki lisääntyi ja jopa kymmeniä vuosia väkisinpuhallettu kupla puhkesi. Lopun me tiedämmekin. Talentumin toimitusjohtaja Aarne Aktan toteaa tässä Lööpissä, että printtilehtien tekeminen on huono bisnes. Huonolla bisneksellä hän tarkoittaa faktapohjaisten lehtien tekemistä, elämyksellisyyteen hän jaksaa kuitenkin vielä uskoa. Mitkä lehdet sitten ovat hyvää bisnestä ja kannattaako niitä enää painaa? Jos lehtibisnes halutaan säilyttää, lehtitaloissa pitäisi määrän sijasta panostaa laatuun. Pitäisi lopettaa kannattamattomien lehtien tekohengitys, jotta kaikki eivät kaatuisi. Supistaa liiketoimintaa tietoisesti niin, että liikevaihdon pieneneminen olisi oma-aloitteista ja hallittua. Ymmärtää, että markkinaan ei määrällisesti mahdu näin paljon. Ja ennen kaikkea – tehdä kunnolla ne lehdet, jotka on päätetty kustantaa. ■ Hanne Aho [email protected] 3 LÖÖPPI 4-2012 2 LÖÖPPI 4-2012 pääkirjoitus kuva: markus pentikäinen SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN TOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY:N JÄSENLEHTI Kallis, kevyt, vaikeakäyttöinen ja mullistava E Teksti: Laura Koljonen | Kuvitus: Outi Kainiemi -kirjan piti pelastaa kirja. Hyviä puolia oli paljon: langattomaan lukulaitteeseen mahtui kymmeniä tuhansia kirjoja. Matkoille ei enää tarvinnut raahata tiiliskiviä. Myös kirjojen fyysinen säilytys helpottui. Vanhuksille ja likinäköisille lukulaitteiden piti olla iloinen uutinen, sillä kirjan fonttikokoa pystyi muuttamaan haluamakseen. Mutta kun ensimmäiset tablettitietokoneet tulivat myyntiin vuonna 2010, sähkökirjojen myynti ei vastannut etukäteishypetystä. Ja edelleen vuonna 2012 digitaalisten julkaisujen myynti on murto-osa perinteisen kirjan myynnistä. Osittain se johtui siitä, etteivät suomalaiset rynnänneet kauppaan ostamaan kalliita tablettitietokoneita. TNS Gallupin keväällä 2012 tekemän Mobile Life -kyselyn mukaan suomalaisista 2,4 miljoo- naa omisti älypuhelimen, mutta tablettitietokone oli vasta 300 000 suomalaisen käytössä. Käytön arvellaan kuitenkin kaksinkertaistuvan lähiaikoina. E-kirjan ongelmista ei silti voi syyttää vain laitteiden vähyyttä. Kuluttajan ja e-kirjan tutustumista haittasivat – ja haittaavat edelleen – ainakin korkea hinta, joka ei laske samassa suhteessa kuin paperisen kirjan, salauksen hankaluus ja pakollisuus sekä verkkokauppojen vaikeakäyttöisyys. >>> 5 LÖÖPPI 4-2012 4 LÖÖPPI 4-2012 Miksi e-kirja ei löytänyt ostajia? Karppisen mukaan e-kirjat ja ei tietenkään mene, mutta e-kirmuodostavat vain pienen prosen- jalla saattaa olla verkkokuluja. tin Into Kustannuksen myynnistä. Myyntiä ei ole huomattavasti ”E-kirjasta tulee vauhdittanut edes se, ettei kustan- merkityksellinen” tamon e-kirjoissa ole salausta. Rikosromaaneihin ja -tietoteok– Adoben DRM on hankala siin erikoistunut kustantamo Crikäyttäjälle, sillä ensin pitää hank- meTime perustettiin vuonna 2011. kia tunnus Adobelta. Salauksen Osuuskuntamuotoisen kustanta”Alalta puuttuu käytäntöjä” mon käytännön pyörittämisestä vastaa Pulitzer Oy, jonka toinen Into Kustannuksen nettisivuilla omistaja on toimittajataustainen odottaa yllätys: e-kirjat ovat halvempia kuin perinteiset kirjat! Jouni Tervo. – Se oli periaatepäätös, kertoo CrimeTime eroaa isoista kusInto Kustannuksen verkkojulkaitantamoista paitsi kokonsa, myös sija Milla Karppinen. tulonmuodostuksensa puolesta. Vaikka yrityksen painopiste on Karppinen sanoo, että kustanedelleen perinteinen kirja, niin tamossa on pyritty siihen, että eyhä merkittävämpi osa liikevaihkirja olisi matalan kynnyksen osdosta tulee e-kirjoista. Tällä hettos. kellä luku huitelee 20 prosentissa. – Meistä se ei toimi, jos e-kirja CrimeTime myös julkaisee on kalliimpi kuin tavallinen kirja. kaikki kustantamansa kirjat enTietenkin muiden kustantamojen sin sähköisinä, ja vasta sen jälkeen hinnat vaikuttavat myös meihin, paperisina. mutta toisaalta meillä on enemTervo sanoo, että alusta asti män liikkumavaraa. Olemme riipoli selvää, ettei kustantamo kespumaton kustantamo ja hinnoitkity pelkästään perinteiseen kirtelumme on joustavaa. Tekninen jaan, vaan satsaa myös e-kirjoitoteutus on myös edullisempaa hin. Yhteistyökumppaniksi valikuin perinteisessä kirjassa ja meilkoitui Elisa Kirja -palvelu, jonka lä on siinä osaamista. kanssa CrimeTime tekee teknistä Karppinen muistuttaa myös siitä, että on pelkästään kustanta- voi myös purkaa aika helposti yhteistyötä. – Faktahan on se, että tällä alalla jan vastuulla laskea kirjojen hin- netistä löytyvillä ohjeilla. Jos lutoja, kun ne ovat olleet myynnis- keminen on hankalaa, tuskin kir- raha tulee vielä perinteisistä tuotjoja ostetaan paljon. teista. Ja niin kauan kun raha tulee sä tarpeeksi kauan. Karppinen sanoo kuitenkin paperista, kustantamot eivät tee to– Kaupat muistavat laittaa ne alelaareihin, mutta netissä alen- ymmärtävänsä isojen kustanta- sissaan töitä digitaalisuuden eteen”, Tervo sanoo. ”Jos kuitenkin katsoo nukset näyttävät unohtuvan. Alalta mojen logiikkaa. – Ymmärrän, että e-kirjojen maailman markkinoita, niin digipuuttuu selvästi vielä käytäntöjä. Into Kustannus lanseerasi e- hinnat halutaan pitää kalliina, sil- taalinen kustantaminen kasvattaa lä nehän eivät vielä tuota ja kus- rooliaan koko ajan. Yhdysvalloiskirjat vuonna 2010. sahan e-kirjaa myydään yhtä palAlussa suurin osa e-kirjoista tannukset ovat kalliita. Karppinen luettelee, mikä e- jon kuin perinteistä kirjaa.” oli pamfletteja, nykyään valikoiTervo uskoo, että jossakin vaimissa on myös muita kirjoja ku- kirjassa maksaa: suurimman siiten tietokirjoja ja romaaneja. Tä- vun vievät kirjailijan rojaltit ja heessa e-kirja on myös Suomessa nä vuonna Into Kustannus on kustannustoimitus. Perässä seu- yhtä merkityksellinen. Tällä hetkellä CrimeTime myy kustantanut 70 nimikettä. Tahti raavat myös korkeampi arvonon ollut suunnilleen sama parin lisävero sekä konvertointi eli tait- noin 20 000 sähköistä tuotenimeä totiedoston tekeminen e-kirja- kuukaudessa. Viime vuoden lokaviime vuoden ajan. kuusta määrä on kasvanut tasai– Tällä hetkellä meillä on yli 50 muotoon. – Itse asiassa kaikki maksaa pait- sesti. e-kirjaa. Ajankohtaisista kirjoista – Myymme perinteisiä kirjoja teemme aina e-kirjat, ja tekisim- si printtikulut. Sen sijaan että kirja me muistakin, jos ne menisivät lähetettäisiin painoon, e-kirja lähe- suunnilleen saman verran kuin tetään konvertoijalle. Varastokulu- sähkökirjoja. Jotkut kirjat ovat Suomessa kaupaksi. Ja koska sähkökirjan logistiikka on vielä sen verran kehittymätöntä, useimmissa kustantamoissa sähkökirjoista ei saa esimerkiksi henkilökunta-alennusta. Silti moni kirja-alalla uskoo, että e-kirja edelleen pelastaa kirjan. Niina Leino vastaa Sanoma Magazinesin lifestyle- ja perhelehtien toimitusten esimiehenä muun muassa Gloria-, Meidän perhe- ja Vauva-lehdistä. Leino on työskennellyt myös Trendija Olivia-lehtien päätoimittajana sekä Bonnier Publicationsin julkaisujohtajana. ” >>> 7 LÖÖPPI 4-2012 6 LÖÖPPI 4-2012 Moni uskoo, että e-kirja pelastaa kirja-alan. GALLUP Luetko kotimaisia sähkökirjoja? 1) Juho Salminen, Otavamedia – Olen lukenut kaksi kotimaista e-kirjaa. Molemmat olivat ammattikirjallisuutta. Olen ehkä sen verran pihi, että jos mahdollista, mieluummin lainaan kuin ostan kirjan. Lukukokemus tabletilla oli kuitenkin miellyttävä. 2) Kirsi Saukonsaari, Plaza.fi – Mitä paksumpi kirja, sen mieluummin luen sen e-kirjana. Ja lomille lataan mukaan e-kirjoja. Viimeksi olen lukenut kotimaisista Elisabet Ahon kirjan Sisar ja Riitta Lindegrenin – Minä, toimittaja. Lapsenlapsen kanssa luen tabletilta lasten e-kirjoja, mieluiten sellaisia, joissa on kuvia ja jotakin toiminnallisuutta. 3) Jouni Tervo, CrimeTime – Luen, ja erityisesti tykkään lukea e-kirjoina sellaisia vanhempia kirjoja, joita ei enää saa kirjastoista tai divareista. Niiden painaminen sähköiseen muotoon on mielestäni kulttuuriteko. 5) Liisa Puurunen, Elisa Kirja -pal velu – Luen viikossa noin kolme kotimaista e-kirjaa. Edellinen kirja oli jokin Talentumin työkirja. Samaan aikaan minulla oli luvussa dekkari, lisäksi kuuntelin äänikirjaa. Kirjastossani yli 70 e-kirjaa. ” Nykyinen salaus on liian raskas ja epäkäytännöllinen. Suurista kustantamoista ainoastaan Schildts&Söderströmsiltä ei ole vielä kirjoja myynnissä. Lisäksi Elisa on lähestynyt pienkustantamoita. Toiveitakin on mahdollista esittää. Puurusen mielestä e-kirjalla on loistavat mahdollisuudet, vaikka käyttö ei vielä ole niin sujuvaa kuin yrityksessä toivottaisiin. Asiakkaat ovat kritisoineet muun muassa salauksesta, jonka takia ekirja on vaikea ottaa käyttöön. – Kyllähän siihen vesileimaan pitäisi siirtyä, sitä me olemme lo- banneet. Kotipiirissä kirjan pystyy lukemaan kuudella eri alustalla, mutta kavereille sitä ei voi lainata. Vesileimaus on tärkeää siksi, että monimutkaisesta salauksesta päästään. Teknisesti se voitaisiin ottaa käyttöön milloin vain, mutta se on kustantajien päätettävissä. Puurusen mielestä ainakin kirjojen elinkaarihinnoittelun pitäisi muuttua. Myös toiseen suuntaan. – Toivoisimme vaihtelevampaa hinnoittelua. Kirjat voisivat mie- lestäni olla edullisempia kuin ne nyt ovat, mutta jos uutuus ilmestyy ensin sähköisenä, se voisi aivan hyvin olla vaikka kalliimpi. Ei se mene niin, että sähköisen kirjan pitäisi aina olla edullisempi. Esimerkiksi Puurunen nostaa Steve Jobsin elämänkerran. – Kuka sitä paperisena luki? Se olisi voinut maksaa sähköisenä vaikka mitä, ja silti moni olisi ostanut sen. Puurunen toivoo isoilta kustantajilta samaa mitä moni muukin: rohkeutta. ■ 9 LÖÖPPI 4-2012 8 LÖÖPPI 4-2012 4) Mari Karppinen, Into Kustan nus – En lue, sillä minulla ei ole lukulaitetta. Mutta jos olisi, voisin maksaa e-kirjasta 10 euroa – tietenkin riippuen siitä, mikä kirja olisi kyseessä. Faktahan on, että mitä halvempi tuote, sitä vähemmän ostopäätöstä miettii. Sen huomaa esimerkiksi iTunesissa, jossa tulee helposti ostettua parinkymmenen sentin biisejä. tuplanneet myynnin tai myyvät seään tituleeraavan Elisa Kirja jopa paremmin e-kirjana, esi- -palvelun e-kirjat ovat selvästi halmerkkinä voisi mainita Jarkko Si- vempia kuin isojen kustantamoipilän kirjat. Tietenkin joku voi sa- den omissa verkkokaupoissa. Esinoa, että tuotto olisi vielä parempi, merkiksi uutuuskirjat irtoavat jos Takamäki-dekkareita ostettai- Elisa Kirja -palvelun kautta 22,90 siin pelkästään perinteisinä kirjoi- eurolla. Kustantamojen omilla na, mutta olen eri mieltä. E-kirjo- nettisivuilla kirjat saattavat olla jen ostajat eivät välttämättä ostaisi samanhintaisia kuin perinteiset samaa teosta paperisena. Kyse on kirjat eli lähempänä 30 euroa. valtaosin uudesta lukijakunnasta. CrimeTimen valikoimissa on monenhintaisia sähkökirjoja edullisista yksittäisistä novelleista kalliisiin uutuuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi CrimeTimellä on 150 backlist-kirjaa, joita on käännetty e-kirjoiksi. Ne pyritään hinnoittelemaan mahdollisimman halvoiksi, jotta kynnys tutustua digitaalisiin kirjoihin madaltuisi. Vanhin e-kirjaksi muunnettu teos on vuodelta 1964 Eeva Tenhusen Mustat kalat. Se maksaa sähköisenä 5,90. E-kirjan yleiseen heikkoon menekkiin Suomessa Tervo mainitsee muutaman syyn. Konservatiivinen kustannusala ei ole lähtenyt viemään e-kirjaa riittävällä tarmolla. Myös valmistusprosessi etsii muotoaan, sillä se vaatii erityisosaamista. Kolmas vaikuttaKaksi vuotta toimineella Elisa va syy on digitaalisten tuotteiden Kirja -palvelulla on myynnissä yhhintaa nostava arvonlisävero. Ta- teensä 2500 kirjaa, joista 500 on vallisissa kirjoissa alv:n osuus on äänikirjoja. Valikoimissa on kaiyhdeksän prosenttia, kun e-kir- kenhintaisia opuksia. joissa se on 23 prosenttia. Palvelujohtaja Liisa Puurunen – Meidän hinnoittelussa taval- kertoo myös lokakuussa järjestetliset ja sähköiset kirjat ovat tasa- tyjen Helsingin Kirjamessujen aivertaisia, mutta alv muuttaa hin- kaisesta kokeilusta, jonka aikana noittelua. e-kirja maksoi 3,90 euroa. Yksi asia pitäisi Tervon mieles– Mukaan lähteneet kustantajat tä muuttaa pikimmiten. vakuuttuivat siitä, että e-kirjoilla – Olemme sopineen jakelijam- on kysyntää. me Elisan kanssa, että siirrymme Lukuja Puurunen ei anna. Sen e-kirjojen vesileimaukseen. sijaan hän käyttää kirjamessujen Nykyinen salaus on Tervon aikaisesta myynnistä sanaparia mielestä liian raskas ja epäkäy- ”ilmiselvä piikki”. tännöllinen. – Messuilla ihmiset tulivat sa nomaan, että he ostivat kirjan jo”Joskus vaikka kalliimpi” ka päivä. Elisa Kirja -palvelu myy kirjo– Suomen suurimmaksi sähköisten kirjojen verkkokaupaksi” it- ja kaikilta isoilta kustantamoilta. Aarne Aktan SAL:n seminaarissa: Printtilehti on huono bisnes Aarne Aktan puhuu nopeasti ja paljon. Vuosi sitten Talentumin toimitusjohtajaksi nimitetyn Aktanin, 39, puhe vilisee englanninkielisiä termejä: paywall, cross media platform, wash-out, smart media ja kaikille jo tutuksi tulleet brändit ja onlinet. Mutta kaikista tärkeimpänä: bisnes. P Teksti: Jaana Virtanen | Kuva: Kaija Plit rinttilehtien tekeminen on huono bisnes. Ja Talentumille se on erityisen huono näinä aikoina, koska etenkin Tekniikka & Talous on rekrytointimedia. Kun talous hyytyy, ei kukaan palkkaa uusia ihmisiä, ja työpaikkailmoitukset vähenevät. Liikevaihdon tuotto laskee. Tämä on Aarne Aktanin mukaan nykytilanne eikä parempaa ole odotettavissa ainakaan puoleentoista vuoteen. − Logistiikka on meille ongelma. Lehden toimittaminen kotiin tulee koko ajan kalliimmaksi. Itellassa on niin pienet palkat, että niiden on pakko nousta joka vuosi, lisäksi bensan hinta nousee koko ajan, Aktan totesi. Aktanin mielestä ylivoimaisesti suurin lähivuosien haaste on saada lukijat maksamaan online-tiedosta. Mutta se on välttämätöntä. Talentum on tieto- ja analyyttispohjainen media eikä tietopohjaisen jutun myyminen verkossa ole Luoko jokainen siis jatkossa Markkinointi ei auta, oman lehtensä tabletilleen poi- jos journalismin mimalla eri lehdistä kiinnostavat sisällöstä tingitään liikaa, totesi kokonaisuudet? Tämä on Aktanin Aarne Aktan SAL:n mukaan mahdollista. Joku voi ha- seminaarissa. luta tilata tietyn aihealueen juttuja useasta eri lehdestä. Kuulijoita kiinnosti, miten sisältö pystytään takaamaan, kun tekijöitä koko ajan vähennetään. Aktan myönsi, että markkinointi ei auta, jos journalismin sisällöstä koko ajan tingitään. Samaan hengenvetoon hän vakuutti, että leikkauksia tehdään vain pakon edessä. Hän ei pitänyt poissuljettuna, että Talentumissa olisi vielä uudet yt:t vuoden sisällä. ■ 11 LÖÖPPI 4-2012 10 LÖÖPPI 4-2012 Elämykselliset lehdet pärjäävät helppoa. Mainosrahoitteisena ei tö perustuu tunteeseen, jossa tärkeitä osatekijöitä ovat kiiltävä pasilti pärjätä. − Jotta onlinessa voi pärjätä, peri ja hienot kuvat. − Sisustuslehtiä ei kohtaa sapitää tuottaa nopeaa tietoa, joka kiinnostaa isoja massoja. Talen- manlainen wash-out kuin faktasisältöisiä lehtiä, Aktan uskoi. tum ei tähän kykene. Nopeilla, isojen lukijamäärien markkinoilla pärjäävät Iltalehti, Sisältö maksaa aina Ilta-Sanomat ja MTV3. Kuvaava- Analyyttisestä tiedosta ei haluna esimerkkinä Aktan kertoi, että ta enää maksaa painettuna, vaan Talentumin viime vuoden luetuin tiedot halutaan nopeasti joko iPaverkkouutinen oli juttu uudesta diin tai selaimeen. Siksi kuluttatv-kanavasta, jolta tulee pornoa. ja on saatava maksamaan mediasAktan ei usko, että printti hä- ta myös verkossa. Miten temppu viää kokonaan, vaikka tapa kulut- tehdään, kun yleisö on niin pittaa informaatiota on muuttunut kään tottunut ilmaiseen verkkotäysin. Aktanin mielestä hyvä esi- sisältöön? Aktanilla on tähän remerkki meneillään olevasta muu- septi. toksesta on Suosikin lakkauttami− Tarvitaan kustantajarohkeut nen. Se on ollut monelle sukupol- ta: uskoa omaan sisältöön niin velle keskeinen media, mutta enää paljon, että jonain päivänä kusmaksavaa asiakaspohjaa ei löyty- tantaja sanoo, että nyt ei enää jaenyt tarpeeksi, minkä vuoksi vii- ta ilmaisia juttuja. meinen Suosikki näkee päivänvaAarne Aktan ei usko, että Talon joulukuussa. lentumin yksittäisten brändien − Polarisoitunut ja nopeatem- vetovoima on niin kova, että ihpoinen maailma on tullut jäädäk- miset ovat valmiita maksamaan seen. onlinessa pelkästään siitä. MutSilti ihmiset haluavat vielä se- ta useamman brändin sisällöistä lailla lehtiä. Elämykselliset aika- koottu kokonaisuus voisi olla se, kauslehdet pärjäävät paremmin mistä ihmiset ovat valmiita makkuin faktapohjaiset: niiden sisäl- samaan. ” Polarisoitunut ja nopeatempoinen maailma on tullut jäädäkseen. Johanna Korhonen kannustaa toimituksia jättäytymään rohkeasti pois netin klikkikilvasta ja panostamaan laatuun. Hän puhui verkkokirjoittamisesta sallilaisille Pääpostissa 18.10. V Teksti ja kuva: Miina Poikolainen uosi 1995 oli käännekohta, aloittaa Johanna Korhonen. – Olin töissä Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksessa ja kuullut, että on olemassa sellainen uusi ja mielenkiintoinen asia kuin Internet. Korhonen halusi palavasti tehdä aiheesta jutun, mutta hänellä oli perustavanlaatuinen ongelma: mistä löytää haastateltava, jolla on Internet-yhteys? Lopulta löytyi Hakaniemessä asuva nuori mies, jolla oli kotonaan puhelinmodeemilla toimiva, 9 600 bittiä sekunnissa nopea nettiyhteys. – Se oli mullistavaa. Olin tottunut siihen, että The New York Times oli Hesarin toimitukseen saapuessaan rispaantunut ja täynnä neljä päivää vanhoja uutisia. Nyt saatoin katsoa heidän nettisivuiltaan kuinka tuoreet uutiset latautuivat hitaasti, siis todella hitaasti, ruudulle. Pakko olla netissä Paljon on muuttunut vuodesta 1995, eikä toimituksissa enää voida elää ilman internetiä. Sen tulo on vaikuttanut niin toimittajiin, lukijoihin kuin kustantajiinkin. Korhonen kertoo, että kun kustantajat 1990-luvun loppupuolella alkoivat hahmottaa, että internetiin on välineenä todella reagoitava, toimituksissa ilmeni sekä epäluuloa että innostusta. – Kustantajat sanoivat, että ”tehkää jotain, meidän on pakko olla netissä, kun muutkin ovat”. Siihen ei saanut mennä rahaa, mutta sen piti tuottaa sitä. Tilanne on edelleen pitkälti samanlainen. – Sanomalehdissä ja aikakauslehtitaloissa mietitään, miten netistä saisi rahaa, ja mitä sinne laitetaan. Netin ansaintalogiikka ei ole ensisijaisesti toimitusten ongelma, mutta se vaikuttaa työhömme. Korhonen kehottaakin toimituksia miettimään, minkälaista tietoa ne haluavat lukijoilleen netissä tarjota: välttämätöntä, hyödyllistä vai hauskaa? – Tehkää mitä teette, kunhan teette sen tietoisesti. Ei ole järkeä täyttää sivuja äänestyksillä ja kyselyillä, joissa udellaanohessa mitä epäolennaisimpia asioita kuten ”tykkäätkö maksalaatikosta rusinoilla vai ilman”. Rohkea veto olisi laittaa nettisivuille vain toimituksen yhteystiedot, jos sinne ei ole mitään parempaakaan laitettavaa. Lukijoita ei pidä pakottaa vuorovaikutukseen toimituksen kanssa tai kuvitella, että ”tykkäämisten” ja ”peukutusten” perusteella tuntee koko yleisönsä. – Vain osa lukijoista kaipaa vuorovaikutusta, loput ovat tyytyväisiä osaansa. Riittää, että tarjoatte mahdollisuuden vuorovaikutukseen, mutta älkää ahdistelko jatkuvilla pyynnöillä. Huijausotsikot pettävät lukijan Pettynyt lukija on riski -Käytä ainakin viisi minuuttia jutun ja otsikon miettimiseen, opasti Johanna Korhonen SAL:n koulutustilaisuudessa. Kilpailua klikkauksista Toimittajan työn arvo riippuu usein nykyään siitä, miten paljon klikkauksia tämän juttu saa netissä. – Jos jutun otsikossa on tissit, viinaa tai seksiä, niin se saa varmasti klikkauksia, mutta onko tässä mitään järkeä? Klikkikilpa ohjaa Korhosen mukaan toimituksen työtä väärään suuntaan, ja vie tolkuttomasti työaikaa. – Esimiehet istuvat usein maanisina huoneissaan katsomassa, mitä muut ovat tehneet ja kuinka paljon klikkauksia mikäkin juttu kerää. Työajan voisi käyttää järkevämminkin. Korhosen mukaan mainostajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota muuhunkin kuin klikkausten määrään, mutta vielä pitäisi saada toimitusten esimiehet rauhoittumaan ja keskittymään määrän sijasta laatuun. – Kysyisinkin, onko journalistien pyrkimyksenä hankkia mahdollisimman paljon klikkauksia vai välittää merkityksellistä sisältöä? Nettijournalismiin pätevät Korhosen mukaan pitkälti samat periaatteet kuin printtiinkin. – Hyvä nettiotsikko on kädenojennus, joka sisältää jotakin tuttua, mutta myös uutta ja kiinnostavaa tietoa. Siinä on kosketuspinta ja yllätys samassa paketissa. Katteettomat, klikkejä keräävät huijausotsikot eivät toimi kauan, sillä monen pettymyksen jälkeen lukija kyynistyy. Se on toimituksille ja journalismille iso riski. – Älä tee niin, että kun olet saanut jutun valmiiksi, keksit nopeasti otsikon ja paiskaat sen nettiin. Käytä vielä ainakin viisi minuuttia jutun ja sen otsikon miettimiseen. Korhonen huomauttaa, että lukijat eivät yleensä muista otsikoita, vaan jutut, joten samassa jutussa voi aivan hyvin olla eri otsikko printissä ja netissä. Niitä voi yhdistää muilla elementeillä. Korhosen mielestä on yleinen harha, että verkossa pitäisi olla erityisen lyhyitä juttuja. – Luota siihen, että kun juttu on hyvä ja aihe kiinnostava, lukija jaksaa lukea sen loppuun. Netti on myös hyvä julkaisukanava täydentää printtijuttua esimerkiksi videolla tai ääniklipeillä haastattelutilanteesta. – Toimittaja on jo tavannut haastateltavan livenä, ja netti antaa mahdollisuuden välittää tämän tunteen myös lukijoille. ■ Johanna Korhonen on riippumaton kirjoittaja, journalismin opettaja, kolumnisti ja luennoitsija. Kirjavinkki: Page One: Inside The New York Times and the Future of Journalism 13 LÖÖPPI 4-2012 Tällä Miinaharava-palstalla Miina Poikolainen ruotii kouluttajien ja oppikirjojen journalistisia viisauksia. ” Hyvä nettiotsikko on kädenojennus. Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Nyt vuorossa on on kustannustoimittaja Johanna Kainu (kuvassa oikealla). Johannan intohimona on katutanssi. Rytmi vie mennessään 14 LÖÖPPI 4-2012 oikin Töölön kisahallin portaat kaksi askelmaa kerrallaan. Nyt voi vielä tehdä niin. Talvisin Kisiksen portaat ovat petollisen liukkaat. Moikkaan vahtimestareita kopissaan, haen kaapista kaiuttimet ja suuntaan yläkertaan kohti musiikkia, liikettä, vapautta. Funkmusiikin tahtiin Ensikosketuksen katutansseihin sain jo teini-ikäisenä Oulussa 1990-luvun loppupuolella. Lukion syventävään liikunnan kurssiin kuului muutama katutanssitunti paikallisessa tanssikoulussa. Huomasin pitäväni tanssimisesta, mutta itsetunto ei riittänyt sen >>> 15 LÖÖPPI 4-2012 L Teksti ja kuvat: Johanna Kainu Töölön kisahallilla on tyypillinen arki-ilta. Telinevoimistelijat kieppuvat rekkitangoilla valmentajien huudellessa ohjeita. Cheerleaderit harjoittelevat rutiineitaan ja filippiiniläiset maahanmuuttajat pelaavat lentopalloa. Alakerran punttisalilla punaniskaiset äijät ähisevät ja nostavat rautaa. Yläkerran yhdessä päädyssä nyrkkeillään ja toisessa pelataan pingistä. Joka puolella on jännittyviä lihaksia, keskittyneitä ilmeitä ja otsaan pusertuvia hikikarpaloita. Kisahallin parvella on väliseinin erotettuja koppeja, joiden seinillä lyhyitä peilin pätkiä. Useimmiten kopeissa treenataan katutanssia. Melkein joka kopissa on tuttuja kasvoja, ja katutanssilajit ovat tänäkin iltana hyvin edustettuina: hiphop, house, locking, popping, breaking, waacking, vogueing, krumping. Katutanssi (engl. street dance) on terminä hieman harhaanjohtava. Näitä lajeja tanssittiin kyllä myös kaduilla, ja tanssitaan edelleen, mutta katutanssi-termillä alleviivataan sitä, että lajit eivät kehittyneet studioissa ja tanssikouluissa, vaan klubeilla ja bileissä. Katutanssista sanotaan, että siinä pätee vain yksi sääntö: se, ettei sääntöjä ole. Tämä ei kuitenkaan ole aivan totta: jokaisella katutanssilajilla on omat perusliikkeensä, ja liikekieli, joka tekee lajista tunnistettavan. Katutanssilajit perustuvat improvisaatioon eli ne ovat freestyle-lajeja. Kun musiikki alkaa soida, tanssija ei tee ennalta opettelemaansa koreografiaa, vaan tanssii sen mukaan, miten musiikki häntä liikuttaa. Näin hienosti sujuu Point eli perinteinen locking-liike EteläKorealaisessa tanssikoulussa. ki epäonnistua on suuri. Muiden edessä mokaaminen on tanssijana kehittymisen kulmakivi. Ei se edelleenkään helppoa ole, mutta ei enää yhtä vaikeaa kuin aluksi. Tanssi on opettanut tajuamaan, että kehitystä tapahtuu, vaikka aina ei tunnu siltä. Joskus voi treenata viikkojen, jopa kuukausien ajan, ilman että huomaa kehittyVapauta mieli vänsä, kunnes yhtenä päivänä joKorean reissun jälkeen tunsin, kin lukko on auennut, ja aiemmin että minulla oli jo niin paljon pa- vaikealta tuntunut konsepti, liike likoita, että saatoin rakentaa niis- tai rytmitys onnistuu kuin itsestä omaa tanssia, ilman tanssitun- tään. Sama pätee muilla elämän neilla käymistä. Niinpä olen nyt aloilla. Olen oppinut luottamaan reilun vuoden ajan treenannut siihen, että tehty työ tuottaa hepari kertaa viikossa itsenäisesti, delmää ennemmin tai myöhemjoko yksin tai muutaman kaverin min. Siellä se kehitys kuitenkin kanssa. Lisäoppia käyn kyllä ha- muhii, pinnan alla. ■ kemassa silloin, kun Suomeen tulee opettamaan joku mielenkiintoinen tanssija ulkomailta. Hyvien tanssityöpajojen jäljiltä aivot ja kroppa tuntuvat jollakin tapaa uusilta ja hieman vierailta. Katutanssilajeihin voi Sitten tulee pakottava tarve liiktutustua menemällä katsomaan kua. Olen pariin otteeseen herätkatutanssikisoja. Suomessa järjestänyt ratikassa kanssamatkustatetään yleensä vuosittain muutajissa sekä hilpeyttä että epäluuloma iso katutanssikisa, joissa on ja, kun en ole malttanut istua paiedustettuina monipuolisesti eri koillani, vaan venkoillut tuolillani katutanssilajit, mutta tanssikoulut sinne tänne kuulokkeista tulevan ja alan harrastajat järjestävät musiikin tahtiin. Kaikki ratikassa myös pienempiä kisoja ja jameja oudosti käyttäytyvät ihmiset eivät noin kerran kuussa. siis ole mieleltään järkkyneitä tai humalaisia. Varusteet: Jalassa mukavalta Tanssi on osoittautunut hyväktuntuvat tennarit ovat tärkein si vastapainoksi kustannustoimithankinta, jos sellaisia ei vielä tajan työlle, joka vaatii paljon ajaitseltä löydy. Vaatetuksen on hyvä tustyötä, ihmissuhdetaitoja, paiolla sellainen, missä on hyvä ja neensietokykyä ja aikatauluissa itsevarma olo sekä riittävästi tilaa pysymistä. Tanssiessa voi sen siliikkua. jaan huoletta päästää kaikki langat käsistään. Työasiat ja muut Näin aloitat: Monilla kouluilla mielen päällä olevat asiat unohon lukukauden alussa kokeilutuntuvat nopeasti, ja mieli virkistyy. teja, joille voi mennä ilmaiseksi Tanssin avulla pysyn hyvässä kuntai pientä maksua vastaan kokeinossa, ja ryhti on parantunut huolemaan eri lajeja. Koulut tarjoavat mattavasti. Istumatyön rappeuttausein 10 käyntikerran kortteja, valle vaikutukselle tanssi on täyjoilla on järkevää aloittaa. Sen dellinen vastalääke. jälkeen voi siirtyä lukukausimakTanssi on myös antanut itsesuun. Yksittäiselle tanssitunnille varmuutta ja rohkeutta kokeilla tulee silloin hintaa kymmenisen uusia asioita, silloinkin kun riseuroa. vanhimmasta päästä tanssitunneilla ja kisoissa. Teinien ja parikymppisten seassa koen itseni joskus vähän noloksi. Tonylla oli onneksi tähänkin viisaus, ja hän kirjoitti minulle jälkeenpäin viestin: ”You can do even more with your dance when you’re 30. Don’t think age, think dance.” Pari vinkkiä ” 16 LÖÖPPI 4-2012 Don’t think age, think dance! la, joilla opettajina toimivat samat tanssijat, joita olin parin vuoden ajan ihaillut videolta. Reissun kohokohtia oli osallistuminen Aasian suurimman katutanssikisan karsintoihin. En päässyt karsinnoista läpi, mutta kokemus oli ikimuistoinen. Yksi kilpailun tuomareista oli Tony Foster alias Tony Go-Go, lockingtanssin pioneeri, joka aikoinaan vei tanssin Yhdysvalloista Japaniin. Hän tuli karsintojen jälkeen luokseni ja kertoi pitäneensä tanssistani paljon. Seuraavana päivänä sain vielä osallistua hänen pitämälleen workshopille. Tämä kohta 60-vuotias mies tanssi edelleen uskomattoman vikkelästi. Sekä voltit että James Brownin esityksistä tutut puolispagaatit, joista ponnahdetaan saman tien ylös, kuuluivat yhä hänen repertuaariinsa. Välillä en voi olla miettimättä sitä, että olen lähes aina 17 LÖÖPPI 4-2012 näyttämiseen. Lukioikäisenä epä- missa lajeissa tanssittiin koukuttaonnistumista pahempaa oli onnis- vaan funkmusiikkiin. Olin myyty. Harjoittelemaan piti päästä myös tua luokkakavereiden edessä. Oli vaarallista näyttää, että oli tuntien välillä ja Kisahallista tuli ylpeä osaamisestaan ja että nautti pian kuin toinen koti. Parhaimjostakin sydämensä pohjasta. Ku- millaan, tai pahimmillaan, saakaan ei halunnut tulla leimatuk- toin tanssia viikossa parikymmentä tuntia. si leuhkaksi. Meni kymmenen vuotta ennen kuin seuraavan kerran aste- Oppia ulkomailta lin tanssisaliin. Aloitin 27-vuo- Aivan oma maailmansa aukesi, tiaana jazz-tanssilla, mutta pian kun minä ja tanssikaverini näimnäin tanssikoulun toisessa salis- me internetissä videoita ulkomaisa jotain paljon jännittävämpää: sista katutanssikisoista. Taso oli tia, jotka räjäyttivät tajuntamme. poppingia. Tuijotin lasioven läpi aivan toista kuin Suomessa. Tän- Ja sitten treenasimme lisää. opettajaa, joka liikkui välillä me- ne katutanssit tulivat paljon myöLopulta tanssi vei minutkin kaanisesti kuin robotti, välillä sol- hemmin kuin esimerkiksi Keski- ulkomaille, Etelä-Koreaan. Alun juvasti kuin vesi, vähän väliä tä- Eurooppaan. Aasiassa katutans- perin ajatus oli mennä sinne toiräyttäen lihaksiaan musiikin ryt- sit ovat erittäin suosittuja ja taso sen suomalaisen tanssijan kanssa, miin. on todella korkea. Minä ja tans- mutta tämä mursi jalkansa kakJazz jäi ja tilalle tuli popping. sia harrastava kaverini katsoim- si viikkoa ennen reissua. Kävi siis Yksi tanssitunti viikossa ei enää me tuntikaupalla videoita suo- niin, että kesällä 2011 vietin kolriittänyt. Kahmin useampia tun- sikkitanssijoistamme, analysoim- me viikkoa itsekseni Etelä-Korean teja ja uusia tanssilajeja. Poppin- me heidän tyyliään ja kelasimme pääkaupungissa Soulissa. Melgin rinnalle tuli locking. Molem- yhä uudestaan videolta niitä koh- kein joka ilta kävin tanssitunneil- Moka! Virhe! Fiba! Kämmi! Kun teksti oli valmis, savolaiset kärkinimet olivat tekstin lopussa sulautuneet yhdeksi: Jorma Kääriäiseksi. Työkaveri ihmetteli, mitä tämä Agentsien laulaja tekee yhtäkkiä eduskunnassa. Silloin nimi ei sanonut itselleni mitään. Valituksia ei tullut, eikä moka johtanut toimenpiteisiin. Voi olla, että virhe jäi vain huomaamatta.” ■ : hitto joo , Eeva Vänskä | kuvitus Teksti : Marko Korhonen Virolainen kuvaaja Marko Korhonen toimitussihteeri Erä Suhtaudu oikein! Marko ” …ja sinne meni myös virolainen lehtikuvaaja. Väärä kansanedustaja ” Miia Soininen toimittaja Suomen Lääkärilehti Tein Etelä-Suomen Sanomissa keväällä 1987 juttua siitä, kuinka kevään 1983 eduskuntavaalien äänestysliput poltettiin Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella. Hämeen eteläisessä vaalipiirissä ääntenlaskenta oli noissa vaaleissa vaatinut monta tarkistusta, koska keskustan Hannu Tenhiälän ja tähän kuvatesti blaa blaa jotain xxxxxxx sxxkjbfidsjnuvopsfivj ja kristillisten Jouko Halmeen ää- sivät suurin piirtein kaikki lukinimäärät olivat niin lähellä toisi- jat. Lehden ilmestyttyä sain yhaan. Jutun lähtökohtana oli tämä den virhettä koskevan lukijasoiton.” tiukka äänitaistelu. En tuntenut kansanedustajia nimeltä ja selasin leikearkistoa pit- Teija Horppu kään varmistuakseni siitä, kumpi viestinnän kehittäjä ehdokkaista lopulta sai kansan- THOR-Viestintä edustajan paikan. Arkiston uutisten perusteella paikka oli mennyt Agentti eduskunnassa Jouko Halmeelle. Perustin tähän lähtökohtaan Lähdin Savon Sanomien kejuttuni, joka täytti kuvineen milsätoimittajana juttukeikaltei yhden kokonaisen sivun. Metle eduskuntaan kymmenisen sään kuitenkin meni: eduskun- vuotta sitten. Jutussa esiintyi savotaan pääsikin Hannu Tenhiälä. laisia poliitikkoja, mukana myös Ei siinä ollut paljon selvittä- Seppo Kääriäinen ja Jorma Huuhmistä, asioiden oikean laidan tie- tanen. ” • Virheistä voi oppia, ainakin välttämään samaa virhettä. • Tunnusta mokasi reilusti, äläkä vyörytä syytä toisten niskoille. • Valmistaudu henkisesti seuraavaan virheeseen, sillä se tulee kuitenkin. Teija • Vanhempana ja viisaampana oman tietämättömyyden paljastamisesta suorastaan nauttii. • Harmituksesta pääsee eroon kysymällä, mitä kamalaa loppujen lopuksi tapahtui. Onko jonkun elämä ratkaisevasti huonommin kuin ennen mokaa. • Omat ajatuksemme ja puheemme ohjaavat elämää. Jos jumitumme epäonnistumisiin, ne alkavat hallita mieltä ja ohjata tekemisiä. Miia • Moka on lahja, näin pitäisi ajatella. • Vanhemmiten osaan nauraa paremmin omille töppäilyilleni. Kunhan pysyvät pieninä. 19 LÖÖPPI 4-2012 18 LÖÖPPI 4-2012 ” Olin 1990-luvun lopulla kesätoimitussihteerinä kemiläisessä Pohjolan Sanomat -lehdessä ja valmistautumassa lomalle. Ilta oli kääntymässä loppusuoralle, kun ryhdyin tekemään lehden kotimaan sivuja, joille pakattiin STT:n uutisia, joita kuvitettiin usein Lehtikuvan kuvilla. Kuvat tekstitettiin itse ja varustettiin krediiteillä, kuten ”Kuva: Lehtikuva Oy/Matti Makkonen” ja niin edelleen. Kuvien ja kuvaajien tiedot eivät siirtyneet tuossa vaiheessa automaattisesti kuvatiedostojen mukana eteenpäin, vaan ne oli käytävä erikseen originaalista tarkistamassa. Joskus tiedot lisättiin kuviin vasta taiton jälkeen, kun tarkistimme työn jälkeä PDF:stä, joskus ne unohtuivat jopa pois. Kaukaa viisaasti – tai tyhmästi – päätin lisätä kuvatekstiin ainakin osan tiedoista. Lisäsin kuvatekstin alle krediitin, jossa luki Lehtikuva Oy, mutta en jättänyt kuvaajan paikkaa kolmen pisteen varaan tai kokonaan tyhjäksi. Kuvaajan nimen kohdalle lisäsin alustavasti tekstin ”Vittu Nääs”. Kalskahti vähän virolaiselta tekijältä. Kun taittoa tarkistettiin, outoa kuvaajaa ei muistanut tai huomannut kukaan. Ei taittaja itse tai toimitussihteeri, jonka vastuulla sivut olivat eli minä. Eikä kukaan muukaan, vaikka valmiita taittoja kävi kurkkimassa yleensä useampikin ihminen. Sivut lähtivät painoon normaalissa järjestyksessä ja sinne meni myös virolainen lehtikuvaaja. Ja ilmestyi aamulla 30 000:een ruokapöytään. Minä en sitä kuitenkaan tiennyt, vaan vietin pitkää kesälomaa kaukana poissa. Jossain vaiheessa yksi työkavereistani soitti ja kertoi, että virolainen oli löydetty lehtikuvasta toimituksen aamupalaverissa. Ja että päätoimittaja ”hieman paheksui”. Onneksi kukaan lukijoista ei löytänyt kuvaajaa, joten virolaisen synnyttämät laineet olivat ehtineet hieman laantua, kun palasin toimitukseen. Päätoimittaja tuli sattumalta ulko-ovella vastaan, pysähtyi kohdalle ja totesi vain, että ”Korhonen, älä tee tuota toiste”. Pakkohan se oli luvata. [ IMAGE LINK MISSING. EPIC FAIL ] kämmi päälle vai läjäyttikö ö ik isk , en he vir ö itk Te a? Tuliko mokattu e hauskin tai kaamein ell ks itu im to rro Ke ? an sa ot elämä fiballa t mokat ja aloittaa nöyrästi, ma aim rh pa ee ais lk ju pi öp törttöilysi. Lö ituskunnastaan. mutta rohkeasti omasta toim Kuolleet 2012 Otavamedia ent. Yhtyneet Kuvalehdet, o.s. Fazer s. elokuussa 1961 Helsinki k. joulukuussa 2012 Helsinki Forever young I want to be forever young Do you really want to live forever Forever young (Alphaville) Iiris s. Naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2012 Sanoma Magazines Finland Oy Rakkaamme, ainoa oikea lehti aikuiselle naiselle Sanoma Magazines s. lokakuussa 2006 k. helmikuussa 2012 Selkääni käännä mä en Onnestani taistelen enkä pelkää Toisista huolehtien Kestämme paineet Meitä eivät kaada laineet Tuulilta suojaan sinut vien Jos viedä saan (Paula Koivuniemi) Enää toivon mä yhtä vaan että päästäis kanteen Suosikin (Jussi Raittinen) Monella on ensimmäistä kertaa elämässään kunnolla omaa aikaa. Kristiina Kaipaamaan jäivät, ehkä Ville, Elli, Hannu, Tinka, Heidi ja Maria sekä iso joukko entisiä työntekijöitä ja avustajia Siunaus toimitettu hiljaisuudessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme, valtakunnallinen noutopistelehti BA Capital Management Europe ent. Janton, ent. Nobiscum, o.s. Citypress s. keväällä 1986 | k. syyskuussa 2012 Matkailuautoja ja -vaunuja, aina ajan hermolla CAMPER s. 11. tammikuuta 2012 TLH Media Oy Suuri jo syntyessään 3T Teknologia Talous Työelämä s. 13. tammikuuta 2012 Sanoma Magazines Finland Oy Ihminen autoilijana ja auto ihmisen elämässä Roiskeläppä s. helmikuussa 2012 Karprint Oy Ammattilehti tilaisuuksien järjestäjille Evento s. 6. helmikuuta 2012 Suomen Lehtiyhtymä Riippumaton verkkojulkaisu kaupunkikulttuurin ystäville Viispistenolla s. maaliskuussa 2012 Onnion Oy Koitan toipua tästä ja nukun ehkä viikon. Katsotaan sitten uudestaan. Maria Kaivaten entiset vastaavat päätoimittajat ja toimitusjohtajat sekä 279 000 lukijaa (KMT Lukija Syksy 2011/Kevät 2012) Rentoa nautiskelua ja yhdessäoloa 50–64-vuotiaille naisille Ristikoita helposti Lempi-Jymy s. kesäkuussa 2012 Kolmiokirja Oy Hurja määrä monipuolista ratkottavaa Sudoku-Pommi s. kesäkuussa 2012 Kolmiokirja Oy Keskivaikeita sudokuja. Painettu Suomessa Sudoku Genius s. kesäkuussa 2012 Tampereen Paperikonttori Oy Paljon kryptotehtäviä yksissä kansissa Krypto Pommi s. heinäkuussa 2012 Onni Kustannus Oy Sarjakuvia, tehtäviä ja pelejä 6–9-vuotiaille seittisankarin ystäville Spider-Man Juniori s. 5. heinäkuuta 2012 Sanoma Magazines Finland Oy Uusi aikakauslehti jenkkiharrastajille Amerikan Rauta s. 13. syyskuuta 2012 Viipalemediat Oy Muotilehti 18–29-vuotiaille fashionistoille, muodin suurkuluttajille Costume s. 22. elokuuta 2012 Bonnier Publications A/S Sähköinen kanava suurelle yleisölle verkossa Potilaan Lääkärilehti s. lokakuussa 2012 Suomen Lääkäriliitto Asiakaslehti Allegrowwww junissa matkustaville Allegro Magazine s. syyskuussa 2012 VR Helppoja tai helpohkoja kryptoja ja oikeat ratkaisut Onnen Kryptokirja s. syyskuussa 2012 Onni-Kustannus Oy Helpohkoja ja huumorilla höystettyjä ristikoita Hyvän Tuurin Extra s. 4. syyskuuta 2012 Grawiko Oy Helppoja ja helpohkoja kuvaristikoita, huumorilla Timantti Ristikot s. 11. syyskuuta 2012 Onni Kustannus Oy Kulttuurin ja viihteen ajankohtaislehti 30–50-vuotiaille Cult24 Magazine s. 5. lokakuuta 2012 Cult24 Media Oy 21 LÖÖPPI 4-2012 20 LÖÖPPI 4-2012 Sillä kun me erottiin / Sä laitoit minut nettiin / Niin kuin luonto minut tarkoitti / Tätäkö se tarkoitti? / Kun me erottiin sä laitoit minut nettiin // (Jenni Vartiainen) Automaailman todellisia helmiä jalat maassa Premium Klassikot s. 12. heinäkuuta 2012 Viipalemediat 2012 Ruudukkoa täytetään binäärinumeroilla 1 ja 0 Binero s. huhtikuussa 2012 Tampereen Paperikonttori Oy Harjoittelua, kuntoilua, uutuuksia ja testituloksia Pyöräily + Triathlon s. 13. huhtikuuta 2012 Kustannus Oy Juoksija Syntyneet 2012 Rakkaamme, nuorten musiikkilehti Juttu, joka jätti sieluun jäljet Minua kiinnostavat henkilöhaastattelut, joissa ihmiset kertovat muutoksista. Kipeistäkin vaiheista, joiden kautta he ovat päässeet elämässään eteenpäin. Liisan ja Gertsin tapaaminen jätti omaan sieluuni jäljet ikuisiksi ajoiksi. I namionnettomuudessa perheensä. Espoolainen Liisa miehensä RisHelmi-sarjassa Eevan toimittaja Pirjo Houni kertoo ton ja seitsenvuotiaan Tuukan ja itseään koskettaneesta kohtaamisesta, jossa tunsi olevansa omine tunteineen paljaana. Houni on aiemmin ollut viisivuotiaan Tytin. Ahvenanmaatoimittajana Seura-lehdessä ja Ilta-Sanomissa. lainen Gerts vaimonsa Yvonnen ja nelivuotiaan Kajsan ja kolmivuotiaan Jesperin. Minullakaan ei ole kiirettä. Mitään sen pahempaa en voi Luen netistä tsunamikokekuvitella kenellekään elämäs- muksistaan kertovien ihmisten Voin odottaa haastattelua kuusään tapahtuvan. Perheen yhdes- haastatteluja, ja huomaan Gertsin kausia, voin odottaa vuoden. Seuraavana syksynä soitan taas, sä odottama loma lämmössä ja aa- puhuneen onnettomuudesta paimun hetket hiekkarannalla olivat kallisessa tiedotusvälineessä. Hän mutta tällä kertaa Liisalle. Hän on muuttuneet muutamassa minuu- on Ahvenanmaalla tunnettu mies, graafikko, ja kulkee Espoon-kotinsa ja Ahvenanmaan väliä. Ajattissa painajaismaisiksi. koulun rehtori. Biologinen järjestys oli väärä. Näppäilen numerot pala kur- telen, että meidän on hyvä saada Eihän lasten kuulu kuolla ennen kussa. Pyydän haastattelua sel- tuntumaa toisistamme jo puhelivanhempiaan eikä kohtalo saa vie- viytymisestä. Siitä, kuinka iso- messa. Käytännön asiat hoituvat sähdä ihmiseltä kaikkein rakkaimpia jen menetysten jälkeen on sittenyhdessä silmänräpäyksessä. kin mahdollista päästä elämässä köpostiviestein, mutta puhelimessa kuulee äänen ja saa kosketukKuulen ystäviltäni senkin, että eteenpäin. Liisa ja Gerts ovat tavanneet toiGerts on asiallisen kohtelias. sen toisen olemukseen. Luottamus rakentuu pikkuhilsensa terapiassa. Hän sanoo keskustelevansa Liisan En saa pitkään aikaan heidän kanssa. Muutaman päivän kulut- jaa. Ilman luottamusta on vaikea tehdä haastattelua, jossa ihminen puhuu henkilökohtaisista asioistaan ja avaa kaikkein kipeimpiä kokemuksiaan. S Teksti: Pirjo Houni kohtaloaan mielestäni. Ajattelen sitä aamuisin, kun bussi kaartaa Helsingin Merihaan harmaiden tornitalojen ohitse ja pitkin merenrantaa kohti Kulosaarta ja työpaikalleni A-lehtiin. Tuijotan ulos ikkunasta ja mietin, miten kukaan on voinut selvitä selväjärkisenä noin isosta tragediasta. Syksy on jo pitkällä, kun lopulta päätän soittaa heille. Mutta kummalle? tua soitan uudelleen. Liisa ei tunne olevansa vielä valmis haastatteluun. Sovimme, että voin palata myöhemmin uudelleen. Uskon hitaaseen journalismiin uutismaisen, nopean journalismin rinnalla. Uskon siihen, että monista haastatteluista tulee parempia, kun ihmisten annetaan ensin kypsytellä rauhassa omia kokemuksiaan ja saada tapahtumiin perspektiiviä. ovimme haastattelun marraskuun alkuun. Tsunamista on kulunut siinä vaiheessa viisi vuotta. Lennän valokuvaaja Anna Huovisen kanssa Ahvenanmaalle. Maarianhamina on erilainen kuin aurinkoiseen kesäaikaan. Kadut ovat autiot, ja aamuhämärässä katuvalot heijastuvat märkään asfalttiin. Kylmä viima tunkee takin läpi luihin ja ytimiin. Liisa ja Gerts avaavat oven viihtyisään kerrostalokotiinsa. He ovat mutkattomia ja luontevia. Kun on joutunut läpikäymään elämässään riittävän isoja asioita, turha koketeeraus ja konstailu jää. Jännitän, mutten voi olla muuta kuin oma itseni. Ehkä takertelen välillä kysymyksissäni, ehkä muotoilen huonosti sanani. Uskon haastateltavan silti aina vaistoavan toimittajan aidon kiinnostuksen. Anna kameroineen on hyvä työpari. Taitava kuvaaja, joka osaa /A -l eh de >>> 23 LÖÖPPI 4-2012 en ni Hä rk ön Ku va : To lmassa oli odotusta. Bruce Springsteen aloittaisi pian Olympiastadionilla. Ystävien luona Töölössä tunnelma oli sitä ennen kepeä ja kupliva. Pientä syötävää, pari lasillista juotavaa, puheensorinaa. Latautumista kesän odotetuimpaan konserttiin. Useimmat paikalla olijoista olivat tuttuja, mutta Ahvenanmaalta näytti tulleen jokunen vieraampikin. Olin aistivinani sievän, vaaleannaisen olemuksessa jotain erilaista. Jotain surumielistä, josta en oikein saanut kiinni. Se oli ensimmäinen kerta, kun tapasin Liisa Suonsivun ja Gerts Frimanin. Vaihdoimme silloin vain muutaman sanan, ennen kuin lähdimme kaikki konserttiin. Myöhemmin kuulin molempien menettäneen Thaimaan tsu- t kohdata ihmiset lempeällä ja ystävällisellä tyylillään. Tiedän, että toimimme hyvin yhteen, ja haastattelutilanteissa se kantaa. Tässä sarjassa esitetään kolmelle hallituksen jäsenelle tiukkoja kysymyksiä. Nyt vastausvuorossa ovat Liisa Kuittinen, Riitta Nikkola ja Mari Rakkolainen. Haastattelu: Kaija Plit ” En halua tehdä juttua, jossa ei ole pienintäkään toivoa. kautua. Olen omine tunteineni paljaana. Kirjoitan ja itken Liisan ja Gertsin menetyksiä. Mietin haastatteluja tehdessäni jutun punaista lankaa. Yritän vastata itselleni, miksi teen kyseisen jutun. Mitä haluan rivien välissä viestiä? Mitä arvoja juttu välittää? Liisan ja Gertsin tarinassa kyse on toivosta. Toivosta ja valosta. Kaikesta voi sittenkin päästä eteenpäin. E nnen tämän jutun kirjoittamista otan Liisaan ja Gertsiin taas yhteyttä. Kerron, miksi valitsin juuri heidän haastattelunsa omaksi helmekseni. Tapaamisemme jätti sieluuni jäljet loppuelämäksi. Kysyn samalla heidän tuoreimpia kuulumisiaan. – Elellään normaalia arkea, ja nautitaan kyllä jokaisesta päivästä ja yhdessäolosta. Olemme molemmat onnellisia lisäajasta, jonka saimme, koska molemmilla oli lähtö lähellä, he vastaavat ja viittaavat Thaimaan-tapahtumiin. Suunnitelmissa on Milanonmatka, ja jouluksi on tarkoitus lähteä taas hiihtämään Lappiin Äkäslompoloon. Siitä on tullut jo yhteinen perinne. Kahdeksan vuoden jälkeen lapset ovat yhä joka päivä mielessä. Merkkipäivät riipaisevat eniten. Tuukka olisi päässyt kesällä ripille. Liisan ja Gertsin kodeista toinen on Maarianhaminassa, toinen edelleen Espoossa. – Jos olemme viikon arkipäivät toisistamme erossa, niin sitten kyllä jo viikonloppuna täytyy päästä saman katon alle. Olemme todella onnellisia toisistamme ja viihdymme hyvin yhdessä tekemättä yhtään mitään. Emme surkuttele kohtaloamme, vaan pidämme oikeasti hauskaa sekä kaksin että ystävien että sukulaisten kanssa, he kertovat. Tiedän sen taas entistä selvemmin. En halua tehdä juttua, jossa ei ole pienintäkään toivoa, vähäisintäkään valonpilkahdusta. Vaikka menneisyyttä kantaa mukanaan, niin suurestakin surusta voi päästä eteenpäin. Jopa sellaisesta, joka on valtameren kokoinen. ■ Liisa Kuittinen A-lehdet Taukojumppa vai liikuntaseteli? – Taukojumppa tuppaa valitettavasti unohtumaan, mutta liikuntasetelit kuluvat käytössä nopeasti. Viimeksi käytin niitä astangajoogan alkeiskurssin maksuun. Postikortti vai sähköposti? – Haluaisin vastata postikortti, mutta todellisuudessa postikortteja tulee kirjoitettua ani harvoin. Sen sijaan sähköposteja kirjoitan ja vastaanotan päivittäin ihan kyllästymiseen asti. Kollegan kehu vai lukijan kiitos? – Meillä oli juuri tänä aamuna lukija-aamiainen, jossa kohtasimme lukijoitamme. Heidän kiitoksensa kantaa pitkälle ja auttaa taas muistamaan, miksi tätä työtä oikein tekeekään. Riitta Nikkola Erikoislehdet Taukojumppa vai liikuntasweteli? – Taukojumppa, sen kun voi tehdä koska ja missä vaan eikä tarvitse työnantajan seteleitä odotella. Ja monta kertaa päivässä, mieluusti. Postikortti vai sähköposti – Sähköposti, koska se on helppo ja nopea tapa muistaa. Postikortteja on kiva saada, mutta laiskalle/kiireiselle ihmiselle joskus ylitsepääsemätön vaiva. Kollegan kehu vai lukijan kiitos? – Lukijan kiitos, ehdottomasti, heillehän me kirjoitetaan. Mieluusti kollegankin kehuja kuuntelee – ja yrittää niitä muistaa antaakin. Hyvä sallilainen! Jos mieleesi tulee kysymyksiä SAL:n hallituksen jäsenille, älä epäröi lähettää niitä osoitteeseen [email protected] Mari Rakkolainen Otava Taukojumppa vai liikuntaseteli? – Liikuntaseteli. Nykypäivän työelämä on mennyt niin hektiseksi, ettei monikaan kerkeä irrottautua työn äärestä taukojumppaan, vaikka se hyvää tekisikin. Postikortti vai sähköposti? – Ehdottomasti postikortti. Se on niin harvinaista herkkua nykyään, ja siksi lämmittää mieltä pitkään. Kollegan kehu vai lukijan kiitos? – Alalla, jossa tavoitellaan täydellisyyttä, kollegan kehu on niin harvinaislaatuista, että tiukan pohdinnan jälkeen käännyn sen kannalle. Muistakaa kiitellä ja kehua työtovereitanne! ■ 25 LÖÖPPI 4-2012 4-2011 24 LÖÖPPI 4-2012 H aastattelussa Liisa ja Gerts palaavat jouluun 2004 ja Khao Lakin valkohiekkaisille rannoille. Aamuun, joka muutti kaiken. Fyysisiin vammoihin, joita molemmat saivat joutuessaan romun ja rojun sekaan aaltoihin. Yksinäiseen kotimatkaan ja kuukausiin, jolloin sekä odotti että pelkäsi Thaimaasta kantautuvia tietoja kadonneista omaisista. Suomen Punaisen Ristin järjestämään vertaistukitapaamiseen, johon kokoontuivat koko perheensä menettäneet. Olohuoneessa on lipasto, ja sen päällä neljä valokuvaa. Tyttöjen kuvissa kehykset ovat valkoiset, poikien siniset. Liisa sanoo, että lapsia ajattelee joka päivä. Miettii, minkä ikäisiä he olisivat nyt, mitä he tekisivät ja miltä näyttäisivät. – He ovat mielessä ihan jokaisena päivänä, Gerts lisää. Toimittajan roolin ulkopuolella huomaan vaistomaisesti pitäväni Liisasta ja Gertsistä. Ajattelen, että voisimme olla ystäviä. Olen silti tapaamisessa toimittajana, ja toimittajan rooli suojelee minua isommalta liikutukselta. Välillä kyyneleet valuvat, mutta olisi vielä kummallisempaa, jollen näyttäisi inhimillisyyttäni. Kun haastattelu on pääosiltaan tehty, on Annan vuoro kuvata. Gerts lähtee käymään työpaikallaan koululla. Sovimme, että käymme illalla yhdessä syömässä ja jatkamme vielä juttelua. Kun eroamme, Gerts sanoo lopuksi ”tee valoisa juttu”. Juttua kirjoittaessani olen tavallista keskittyneempi. Omissa maailmoissani. Kun haastattelutilanteessa yritin pysyä mahdollisimman rauhallisena ja viileänä, kirjoitusvaiheessa mitkään roolit eivät suojele. Jännitys alkaa pur- Tainnuta taakka ja vaihda vapaalle! Onko mittasi täysi? Mielitkö vapaalle? Mutta mille vapaalle sinulla on oikeus päästä? Työelämän irtiottokysymyksiin vastaa tällä kertaa Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas. Teksti ja kuva: Kaija Plit Kuka opintorahan maksaa? pinto- ja vuorotteluvapaat sekä osa-aikalisäjärjestelmä antavat työntekijöille mahdollisuuden parantaa työssä jaksamista, jakaa työtä työttömän kanssa tai ryhtyä opiskelemaan palvelussuhteen aikana. – Opintovapaa ei ole palkallista vapaata. Työelämässä yli kahdeksan vuotta olleet työntekijät ja yrittäjät voivat hakea aikuiskoulutustukea koulutusrahastolta kun palvelussuhde on kestänyt yli vuoden. O Miten tukea maksetaan? – Tukea voi saada vain kerran, enintään 18 kuukauden ajan. Tuen piiriin kuuluvat myös freelancerit, joilla on voimassaoleva yrittäjän eläkevakuutus. Jos aikuiskoulutustuen edellytykset eivät täyty, työntekijä voi hakea opintotukea Kelalta. – Kyllä silloin, kun päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään yhden vuoden. Opintovapaata voi pyytää jul- Mitä työsuhde-etuja työntekijä kisen valvonnan alaiseen kou- menettää? lutukseen, kuten yliopisto- tai – Opintovapaan ajalta kertyy ammattikorkeakoulututkin- vuosilomaa enintään 30 päivää, toon, enintään kahdeksi vuodek- jos työntekijä palaa välittömästi si. Opintovapaa voidaan myöntää töihin opintovapaan jälkeen. myös osissa: antamalla osia työMuiden taloudellisten etuuksipäivästä vapaaksi tai muodostaa en ansaintaan vaikuttaa sovelletuseasta vapaajaksosta, joiden vä- tava työehtosopimus. Ja paremlillä työntekijä on työssä. mista työsopimuksen ehdoista voi työntekijä aina sopia työnanVoiko työnantaja evätä oikeu- tajan kanssa. den? – Työnantaja voi siirtää opinto- Vuorotteluvapaa vapaata pakottavista syistä enin- edistää työllisyyttä tään kuusi kuukautta, mutta ei voi Vuorotteluvapaan tarkoitus on evätä sitä kokonaan. edistää työssä olevan jaksamista. Pääsevätkö kaikki halutessaan vuorotteluvapaalle? – Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen eli työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Se ei siis ole ehdoton oikeus. Yhdenvertaisuuslaki kuitenkin edellyttää, että työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Niinpä työnantaja ei voi myöntää vuorotteluvapaata pärstäkertoimen mukaan. >>> Opintovapaa • työnantaja ei voi estää, kun työsuhde kestänyt vähintään vuoden • työnantaja voi siirtää enintään 6 kk, jos tuntuvaa haittaa toiminnalle • työsuhde: ei katkea • kerryttää vuosilomaa enintään 30 päivältä lomanmääräytymisvuodessa • kesto: viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta, yhdessä tai useammassa jaksossa • käyttö: opintoihin hyväksytyissä oppilaitoksissa Vuorotteluvapaa • kun 10 vuotta työhistoriaa takana • ei automaatti: perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen • kesto: vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää • käyttö: vapaan saa käyttää haluamallaan tavalla • lisätietoja: http://www.mol.fi 27 LÖÖPPI 4-2012 26 LÖÖPPI 4-2012 Opintovapaalaki takaa työntekijälle oikeuden saada vapaata työstä opiskelua tai muuta koulutusta varten. Onko kaikilla sama oikeus? Jussi Salokangas on Journalistiliiton uusi työehtoasiamies. ” Paremmista ehdoista voi aina sopia. Jos työntekijä on ollut työelämässä yli 10 vuotta, on hänellä mahdollisuus saada vuorottelukorvausta. Korvauksen saamisen edellytyksenä on se, että työnantaja palkkaa sijaiseksi työttömän työnhakijan ja siten siis edistää työttömien työllistämistä. >>> – Jos koet tulleesi kohdelluksi epätasa-arvoisesti, kannattaa ottaa yhteys ensisijaisesti luottamusmieheen. Myös Journalistiliiton työehtopäivystys auttaa epätasa-arvoisesti kohdeltua työntekijää. Kuka korvauksen maksaa? – Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäätyään. Tuloina otetaan huomioon edeltäneen 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Vuorotteluvapaan aikana ansaitut palkkatulot vähentävät vuorottelukorvauksen määrää. Mitä työsuhde-etuja vuorottelu vapaalainen menettää? – Vuosilomien ja muiden etuuksien kertymisestä voidaan sopia erikseen työ- tai työehtosopimuksessa. Lehdistön työehtosopimuksen mukaan vuorotteluvapaa ei kerrytä lomaa eikä palvelusvuosilisiä. ■ Paljonko 2 000 euron kuukausipalkkalainen saa? Kadonnut ranta -novellikokoelma ei rajoitu Opintovapaalla Aikuiskoulutustuen perusosa on 674,24 euroa kuukaudessa. Lisäksi ansio-osa, joka on 45 prosenttia 12 kuukauden palkan ja perusosan erotuksesta. 2 000 euron kuukausipalkalla aikuiskoulutustuki on 1 235,37 euroa kuukaudessa. Vuorotteluvapaalla Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta , johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvaukseen ei sisälly eikä sitä laskettaessa oteta huomioon lapsikorotuksia. Korvauksen määrä 2 000 euron kuukausituloilla on 864,73 euroa. Vuorottelukorvausta maksetaan korotettuna, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tällöin korvauksen määrä on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Korotetun korvauksen määrä 2 000 euron kuukausituloilla on 988,35 euroa. ” Vuorotteluvapaalla saatu palkkatulo vähentää vuorottelukorvauksen määrää. Myös osa-aikatyö auttaa ikääntyviä Korvaus Työnantaja maksaa osa-aikatyöstä palkan vain työtuntien perusteella. Työvoimatoimisto voi harkintansa mukaan myöntää osa-aikalisää kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvälle, jos työnantaja palkkaa tilalle työttömän työnhakijan. Joissain työvoimatoimistoissa määrärahat ovat loppuneet kesken, joten osa-aikatyötä harkitsevan kannattaa ensiksi kysyä asiaa paikallisesta työvoimatoimistosta. Osa-aikalisän enimmäismäärä on 50 prosenttia kokoaika- ja osa-aikatyön palkan erotuksesta, kuitenkin enintään 1011,36 euroa. Työvoimatoimistojen niukkojen määrärahojen vuoksi korvauksen määrä on yleensä tätä alempi. Ehdot Osa-aikalisään oikeuttavan työajan tulee olla noin 40–60 % nykyisestä työajasta. Osaaikalisää maksetaan enintään 12 kuukaudelta. Työntekijä ansaitsee osa-aikatyössä vuosilomat samalla tavalla, kunhan kalenterikuukaudessa on vähintään 35 työtuntia. finnjäveleiden kokemusten kuvaamiseen. Sivuilta tulevat vastaan muun muassa juuri vihityn vaimonsa lomamatkalla kadottanut mies ja Beirutista Legolandin lähelle päätynyt pizzerianpitäjä. Kaikkia yhdistää kaipaus. Toisinaan sillä on tarkka kohde. Toisinaan se on epämääräisen ikävää ja irrallista. ”Jos Dana sijaisi hänen vuoteensa. Jos Dana. Jos Dana seisoisi keittiössä auringonvalossa ja kuorisi appelsiinia. Jos he kävelisivät yhdessä Cornichella ja katsoisivat pilvien muotoja, ja aaltoja, kun ne osuvat satama-altaaseen. Jos he ostaisivat torilta tuoretta minttua, suurina, mehevinä kimppuina. Jos he olisivat kotona ja katsoisivat televisiota.” Vaikuttavin novelli on Jänis, kertomus surevan ihmisen pohjimmaisesta yksinäisyydestä. Se voitti toisen palkinnon Ruotsin suurimmassa novellikilpailussa keväällä 2011. Selkeät novellit liittyvät modernismin perin- teeseen. Mutkattomaan ja toteavaan kerrontaan tuovat vaihtelua näkökulman vaihdokset ja Teksti: Sinikka Pihlamaa takaumat. Kokoelman mottona on lainaus Tove Jansso ovellikokoelman 14 tarinaa kertoo ihminin Muumilaakson marraskuusta: sistä välitilassa, etsimässä horisonttia ”On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät,/ meren takaa, kiintopistettä elämälleen. niin on ollut aina./ Kukin saa valita itse, mutta He ovat lähteneet juuriltaan, irti ihmissuhteista tai jääneet paikkaan, jota eivät tunne omakseen. on valittava ajoissa,/ eikä koskaan saa antaa periksi.” Tiina Laitila Kälvemark tuntee kuvaamiensa Sitaatti on asetettu kuin rohkaisuksi kokoelhenkilöiden tilanteen. Hän toimii Tukholman Sisuradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien tuotta- man kuvaamille henkilöille. Jokaisen on etsittävä sisältään voimavarat murtautuakjana. Laitila Kälvemark on kotoisin seen irti fyysisestä ja henkisestä Kärsämäeltä Pohjois-Pohjanmaalta. vieraudesta sekä siirtolaisen Tukholmaan hän päätyi vuonna asemasta. Usein toisen ihmisen 1997 kierrettyään sitä ennen Pariiantama tuki on lopullinen kimmosissa, Tampereella, Amsterdamissa ke voimien löytymiseen. ja Uppsalassa. Kirjailijan työtä Laitila KäveTekijä käyttää omaa taustaansa mark kuvaa kokoelman viimeisessä tekstissä näinkin suoraan: novellissa, jonka päähenkilö on ”Kärsämäkisyys ei kulu ihmisestä kirjallisuuden opiskelija. Sitaatti koskaan. Hän saa sahata Suomen laajenee kuvaamaan myös suhdetta ja Ruotsin väliä elämänsä loppuun elämään: ei saa antaa periksi. asti. Käyttää kaikki lomapäivät ja ”Hän lukee tähän saakka kirjoitvapaapäivät ja komppipäivät tässä tamansa tekstin, korjattavaa on saatanan paatissa keikkumiseen. vielä mutta hyvä siitä tulee. Loppu Muovikuoripatonkien murenteluun Tiina Laitila Kälvemark: puuttuu, mutta hän tietää jo milABC-asemilla. Tankkaamiseen ja Kadonnut ranta. lainen sen kuuluu olla.” ■ pakkaamiseen ja purkamiseen.” WSOY 2012 N 29 LÖÖPPI 4-2012 28 LÖÖPPI 4-2012 J os opinto- tai vuorotteluvapaa ei tunnu itselle sopivilta vaihtoehdolta, voi työntekijä siirtyä vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osaaikatyöhön. Tällöin työsuhteen on pitänyt kestää samaan työnantajaan vähintään yhden vuoden. Kyseessä ei myöskään ole ehdoton oikeus, vaan työntekijän on sovittava osa-aikatyöstä työnantajan kanssa. Horisontti meren takana KUVA: Pertti Nisonen Entä jos työkaverisi pääsee vuo rotteluvapaalle, mutta sinä et? Tiina Laitila Kälvemark (s. 1970) on Sisuradion uutisja ajankohtaisohjelmien tuottaja. Jäitkö paitsi journalismista? Demin päätoimittaja Anni Lintula (kuvassa vasemmalla), Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro ja toimittaja-kirjailija Hanna Nikkanen keskustelivat SAL:n tuottamassa ohjelmaosuudessa aiheesta ”Amatöörit vs. journalistit -sosiaalinen media vallan välineenä.” SAL oli järjestämässä muiden pääkaupunkiseudun journalistiyhdistysten kanssa Etelä-Suomen journalismipäivää 12.10.2012. Jos et päässyt paikalle, niin vielä ehdit! Nimittäin päivän alustusten videoklipit ovat nyt verkko-osoitteessa: http://www.rttl.fi/journalismin-paiva/. Ne leikkasi Anna Karatvuo. Valokuvia tapahtumasta löytyy osoitteesta http://www.rttl.fi/. Valokuvaaja on Ville Männikkö. ■ Teksti ja kuva: Kaija Plit Palkinto jaetaan SAL:n vuosikokouksessa maaliskuussa. Toimi näin: Ilmianna taidokas sallilainen – ehdota Salli-palkinnolle 2013 saajaa! SAL jakaa vuosikokouksessaan 6. maaliskuuta Salli-journalistipalkinnon, jonka tarkoitus on nostaa alan arvostusta ja jäsenten ammatillista identiteettiä. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa. SAL:n jäsenenä voit ilmiantaa sallilaisen työkaverisi, itsesi tai työryhmän, joka on palkitsemisen arvoinen. Lähetä ehdotuksesi vuoden 2013 Salli-journalistipalkinnon saajaksi 31.12.2012 mennessä. Ehdotuksensa voivat tehdä SAL:n yksittäiset jäsenet, työporukat tai toimitusosastot. Palkinto voidaan myöntää merkittävästä, mieleenpainuneesta tai keskustelua herättäneestä alan teosta, kuten jutusta tai juttusarjasta, kuvasta, kuvituksesta tai kuvasarjasta tai kirjasta tai kirjasarjasta. Teko voi olla myös esimerkiksi lehti- tai konseptiuudistus tai innovatiivisen nettisovelluksen toteutus. Huomaathan, että palkinto voidaan myöntää vain SAL:n jäsenelle tai työryhmälle, jonka enemmistö on SAL:n jäseniä. Lähetä kirjallinen ehdotuksesi perusteluineen ja työnäytteineen neljänä kappaleena. Kirjoita kuoreen: Liisa Kuittinen, Voi hyvin -lehti, 00081 A-lehdet Ehdotuksen tulee olla perillä joulukuun loppuun mennessä. Heidät on jo palkittu • Tiede-lehden toimituspäällikkö Annikka Mutanen (2012) • Viva-lehden toimituspäällikkö Veli-Matti Jusi (2011) • Voima-lehden vastamainostyöryhmä (2010) • Voltti-lehden toimitus (2009) • Aikakauslehtityön professori Maija Töyry (2008) • Talouselämä-lehden toimittaja Esko Rantanen (2007) • Shakespeare-projektin kustannustoimittajien työryhmä (2006) • Taide-lehden päätoimittaja Otso Kantokorpi (2005) Lisää tietoa palkinnosta Palkintotyöryhmän puheenjohtaja Liisa Kuittinen; [email protected] SAL:n asiamies Kaija Plit; [email protected] tai puh. 050 439 4538 ■ Teksti: Liisa Kuittinen SAL muuttaa toistamiseen Joulukuun loppupuolella SAL:n toimisto muuttaa Albertinkadun toimistohotellista Hakaniemeen. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa: Siltasaarenkatu 16, 7. kerros, 00530 Helsinki. Pressikortti uudistetaan ensi vuoden alussa. Tammikuussa kaikille jäsenille lähetetään kuvaton kortti, joka on voimassa kaksi vuotta. Kortin kääntöpuolelle on painettu Matkahuollon ja vakuutusyhtiö Turvan tunnukset. Erillistä vakuutusyhtiön korttia ei siis jatkossa enää tarvita. Matkahuolto on vahvistanut, että linja-autojen journalistialennus säilyy ennallaan. Kuvatonta korttia käytettäessä henkilöllisyyden voi varmistaa esimerkiksi ajokortilla tai muulla virallisella henkilötodistuksella. Uudet kortit lähetetään jäsenille tammikuun puolivälissä. Lähetyksessä on kortin lisäksi ohjeet kuvallisen kortin tilaamisesta sekä Turvan vakuutustiedote. Kuvallinen kortti Kuvallista pressikorttia ei ole pakko tilata, jos ei sitä tarvitse. Erikseen tilattavaan kuvalliseen korttiin tulee IFJ:n tunnus ja se korvaa nykyisen, Brysselistä myönnettävän kansainvälisen pressikortin. Uusi kuvallinen kortti on voimassa ainoastaan yhdessä kuvattoman kortin kanssa. Kortin 2D-viivakoodista aukeaa kuva, jossa on kortin haltijan kuva, nimitiedot sekä teksti, jossa muistutetaan kortin voimassaolosta. Uuden kuvallisen eli kansainvälisen pressikortin tilaamista ja maksamista varten Journalistiliitto perustaa nettisivun, jonka kautta jäsen voi tilata kortin, ladata siihen sähköisen kuvan ja myös maksaa tilauksen verkkopankkitunnuksilla. Kortin tilaajatunnuksena toimii jäsennumero, joka löytyy jokaiselle jäsenelle lähetettävästä kuvattomasta kortista. Korttiliikenne siis ulkoistetaan Journalistiliiton Uusi kotimainen pressikortti on kuvaton. Kuvallista kvkorttia tulee käyttää kotimaisen kortin kanssa. toimistosta. Korttien teknisestä toteutuksesta vastaa ID-Control Oy. Säästöä syntyy Uusi kuvallinen kortti maksaa jäsenille vain 20 euroa, kun aikaisempi Brysselistä tilattavan kv-kortin hinta on ollut 50 euroa. Myös Journalistiliitto säästää: kuvallisen kotimaisen pressikortin uudistus maksaisi vähintään 120 000 euroa, kun nyt valittu kuvaton vaihtoehto nielee vain 20 000 euroa. Jatkossa Journalistiliitto joutuu maksamaan kahden vuoden välein kansainväliselle journalistiliitolle IFJ:lle oikeudesta IFJ:n logon käyttöön. Ensimmäisen sopimuskauden hinta on 3 200 euroa. Korttikuluja pienentää myös se, että Vakuutusyhtiö Turva osallistuu kortin kustannuksiin vuosittain 5 000 eurolla, koska pressikortti on jatkossa myös vakuutuskortti. ■ Teksti: Marja Palmunen 31 LÖÖPPI 4-2012 30 LÖÖPPI 4-2012 Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet: Asiamies Kaija Plit, puh. 050 4394538, [email protected] Toimistonhoitaja Jaana Virtanen, puh. 050 5183353; [email protected] Opintosihteeri Miina Poikolainen, puh. (koulutuspäivinä); 0440 334065; [email protected] ■ Teksti: Kaija Plit Pressikortti uudistuu SAL:illa Piirros Reetta Laitinen, käsikirjoitus Vesa Kataisto ja Ismo Lehtonen.
© Copyright 2024