Hiippakuntauutiset / 1 Maija-Liisa Sahlbom ja Pyhän Laurin kappeli Tila on aina kokemus Pian valitaan päättäjiä IRJan Tila on viesti. Ovi on kiinni tai auki. istumapaikkoja tarpeeksi tai liian vähän. Edessä esteitä ja autiutta tai odottavaa avoimuutta. Tila on myös teologiaa. Tilapäätöksiä tekevä kertoo jumalakuvastaan ja ihmiskäsityksestään, tietäen tai itseltäänkin salassa. Julkisen rakennuksen sanoma viestii suhteestamme valtaan ja paljastaa, mikä on ihmisen osa omassa ajattelussamme. Alamaisia, kansalaisia vai toimijoita? Nuorille ja nokkelille vai myös hitaille ja kömpelöille? Rakennus on myös maastomerkki mielenmaisemaan: tuo kuuluu kotiseutuuni. Minä ja rakennus muodostamme suhteen. Jokainen kirkon omistama kiinteistö on myönteisten ja voimaannuttavien viestien mahdollisuus. Rakennus on kutsuva tai torjuva. Jokainen rakennus voi tarjota hetkiä, jolloin kohtaa jotakin merkityksellistä. Mistä syntyy kirkkosalissa tai seurakuntatalolla tunne siitä, että kuulun joukkoon? uutena ja outonakin olen salatulla tavalla osa tätä kertomusta. Vaatiiko se jotakin jo ennen kuin löydän ovenkahvan ja uskaltaudun sisälle? Kirkkorakennus on lahjamme ihmisille, kaikenlaisille kansalaisille. Tila on yhteinen, kaikkia varten rakennettu. Saa tulla, vaikka ei olisi osallistunut kustannuksiin. Saa olla, Irja Askola Sisällys 3/11 Irjan ikkunasta 2 Piispan joulutervehdys 3 Pyhän Laurin kappeli – insinöörin vaikka ei oikein ymmärtäisi. Saa antaa tilan ottaa hetkeksi suojiinsa. Kirkkotila ei synny vain tiilistä, laudoista ja betonista. Se syntyy tilan tarkoituksesta, jota yksittäiset symbolit vahvistavat. Se syntyy hengestä ja Hengestä. Ja siitä, että satunnainenkin sisään piipahtaja aavistaa sen, että tässä paikassa asuu armollisuus, levollisuus ja tervetulleeksi toivottamisen tuoksu. unelmatyö 4 ”Kirkkojen pitää profiloitua” 8 Kalusteet tekevät hyvää 10 Kapitulin uudet vanhat tilat 12 Uudet edustajat kantamaan vastuuta 14 Orientoitumiskoulutus alkaa 15 Kapitulin väkeä 16 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 17 Dekantointia 20 Sinä olet kanssani – Kirkollisten toimitusten opas 2 PL 142, 00121 Helsinki. Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, 5. kerros Puh. 09 2340 3000 (keskus), faksi 09 2340 3050 Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9–15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Kotisivu: www.helsinginhiippakunta.evl.fi Piispa Irja Askola 2340 3010 Palveluosoitteet: Piispan sihteeri Maritta Maununen 2340 3010 Yleinen asiointi, nimikirjaotetilaukset, viranhaut: [email protected] Koulutustiedustelut, peruutukset, tentti-ilmoittautumiset: [email protected] Piispan teologinen erityisavustaja Päivi Linnoinen 2340 3011, 040 551 5851 Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) 2340 6100 Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk) 040 841 4977 Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Haagan srk) 2340 3210 Lakimiesasessori Ritva Saario 2340 3020 Notaari Heikki Hämäläinen 2340 3021 Julkaisija: Toimistosihteeri/talous Anniina Kaartinen 2340 3022 Toimistosihteeri Ulla Aaltio 2340 3023 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, 00121 Helsinki Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen 2340 3030 Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen 2340 3031 Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen 2340 3032 Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Kasvatus 24 Kirkkomusiikki ja 26 Lähetys ja evankeliointi 28 Työyhteisöt 31 Ihmisiä hiippakunnasta Kansi: Kirkkoherra Hans Tuomisen Raine Haikarainen, p. 09 2340 3032, faksi 09 2340 3050, gsm 040 553 9464, [email protected] virkaanasettajaiset Hakunilan kirkossa 32 2.10.2011 kuvasi Tuomo Kahenvirta. Toimitussihteeri: Laura Pörsti, gsm 044 530 0441, [email protected] Osoitteenmuutokset: Toimistosihteeri Birgitta Falenius (50 %) 2340 3034 Kuurojenpappi Elina Jokipaltio 2340 3035 Taitto- ja painopaikka: Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti 2340 3037 Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli, [email protected] 2340 3038 Painos: 3 400 kpl 129 71 (vaihde) 22 Päätoimittaja: 2340 3033 Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) Diakonia ja yhteiskuntatyö Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Jaana Räntilä Hiippakuntakanttori Hanna Remes 21 Ajankohtaista Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli Ulla Aaltio, p. 09 2340 3023, [email protected] pääkIRJOItus I k k u n a s ta Raine Haikarainen Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy 28.5.2012. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on 27.4.2012. Joulujälki Jälkensä se jättää, tänäkin vuonna. Joulu käynnistää tunteiden ja tilanteiden taistelun: perinteiden haikeus, niiden vastustus ja arjen tosiasiat sukkuloivat vuoristorataansa. ”Onks ihan pakko” -kysymys tärähtää sielläkin, missä sitä ei odottaisi. Puute ja paljous, mieluisa puuhastelu ja hektinen hermoilu ovat aistittavissa katuruuhkassa, lähijunassa, kaupan kassajonossa. Ehkä todemmin siellä, missä kellekään ei tohdi tämänvuotisia joulumietteitään paljastaa. Jouluna kaikkea tuntuu olevan joko liikaa tai liian vähän, ihmisiäkin. yksillä runsauden ahdistus valintojen ja valmistelujen viidakossa. Toisilla apeus ja autius: tämä taitaa nyt mennä näin. Millaisen tunnejäljen Jumala jättää jouluumme? Hänelle joulu ei ole vaatimus, suoritus, näytelmä eikä perinnekilpailu. Pohjimmiltaan joulu on sanoma vapahduksesta. Siitä, että Jumala saapui ”meidän puolelle”. Siksi jouluna ”kaikki täällä meillä” saa olla läsnä: tilaa on pelolle, pettymyksille, puolitiehen jäämiselle. Mutta myös ilolle, hämmästelylle, kaikenlaiselle mukavalle. Joulukin voi ja saa olla monenlainen, erilainen, kaikenlainen. Sitä ”yhtä oikeaa joulua” ei ole olemassa. Kaikenlaisiin todellisuuksiin jää pieni aukko Pyhän läsnäololle: siunaus voi piipahtaa jouluvieraaksi, valmisteluja vaatimatta. Osaisinko tänä vuonna jättää sellaisen joulujäljen, että itsekin yllättyisin? Vähemmän vaatimuksia ja ylimitoitettuja suunnitelmia? Vähemmän kateutta, kiukuttelua, syyttelysanoja? Vähemmän hiilijalanjälkeä? Mitä tapahtuisi, jos jouluni tunnejälki on tässä: Vapahtaja on syntynyt! Avautuisiko tästä lupa hengähtää? irrota kahleista, pakosta, tukahduttavista tavoista? Vapahtaja – on! ISSN 1456-8144 Tämän varassa kohti joulua, jossa siunaus tuoksuu. 3 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen Pyhän Laurin kappeli – insinöörin unelmatyö 4 Maija-Liisa Sahlbom oli keskeinen persoona Pyhän Laurin kappelin suunnittelussa ja rakentamisessa. ”Kaikkien teknisten ratkaisujen on palveltava niin vieraita kuin työntekijöitä. Ihmisten on tunnettava, että pyhät tilat on tehty juuri heitä varten.” Vantaalla sijaitseva Pyhän Laurin kirkko kuuluu Suomen esteettisesti vaikuttavimpiin pyhättöihin. Pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen muurit pystytettiin jo 1450-luvulla. Viime vuonna kirkko sai rinnalleen miljöön arvoon sopivan ja siihen upeasti istuvan kappelin. Arkkitehdeille järjestettiin kilpailu, johon tuli tarjolle 196 työtä. Kilpailun kovaa tasoa kuvaa se, että konkari Juha Leiviskä tuli vasta kolmanneksi. Nuoren polven arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen suunnittelivat voittajatyön Polku. Sen johtoajatuksena on kuvata ihmisen matkaa ajasta iäisyyteen ja eläytyä surevan omaisen asemaan. Vantaan seurakuntayhtymän rakennusinsinööri MaijaLiisa Sahlbom esittelee siunauskappelin tiloja tottuneesti mutta edelleen silmin nähden innostuneena. ”Eteisaulassa voi istahtaa katsomaan pappilan puistossa avautuvaa lohduttavaa näkymää. Oven ulkopuolella oleva vesiallas on jo tyhjennetty. Lumen tultua siitä tulee japanilainen puutarha.” Suurimman, 130-paikkaisen siunaussalin seinää himmentää kupariverkko. ”Sisältä näkyy ulos muttei ulkoa sisään. Tuonpuoleisuuden verkko kertoo siitä, ettei kukaan tiedä tarkalleen, mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen.” Pienessä siunaussalissa on 30 istumapaikkaa ja tuhkanluovutustilassa 10. Oivallinen arkkitehtuuri mahdollistaa sen, etteivät erilaiset siunausjoukot joudu törmäilemään toisiinsa ja arkkujen siirtäminen sujuu sutjakkaasti. Härskiä ja hävytöntä vedätystä Maija-Liisa Sahlbomilla on pitkä perspektiivi rakennusalaan. Hänen suurimpia hankkeitaan ovat olleet Alvar Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon kanssa rakennetut Rovaniemen kaupungintalo ja terveyskeskus. Rakennusala on tunnettu kurjasta ja korruptoituneesta työmoraalista eikä kappelin pystyttämisessäkään vältytty alan lieveilmiöiltä. ”Rakentajat yrittävät mennä sieltä missä aita on matalin. Laatu ei ole tärkeintä vaan se että saadaan mahdollisimman iso lasku postiin. Urakoitsijoiden kanssa on oltava tiukka valvonta.” ”Rakentajat koettavat keksiä koko ajan asioita, joista ne voisivat veloittaa. Lisä- ja muutostöiden etsiminen ei ole ollut koskaan niin härskiä kuin nykyään. Jouduin rakentajien kanssa kipakoihin vääntöihin ja neuvotteluihin”, Maija-Liisa Sahlbom puhisee. Juuri hänen kaltaistaan, asiallista ja tarvittaessa tiukkaa naista kaivattiin, kun työmaalla oli enimmillään 40–50 henkeä. ”Jälkikäteen olen ajatellut, että vaikka olen insinööri enkä hengellisen työn tekijä, minun olisi pitänyt esiintyä seurakunnallisessa työssä kirkon strategian ja arvojen mukaisesti. Aina en siihen pystynyt kiireen ja paineiden keskellä, vaan jouduin jonkun kerran sanomaan varsinkin vastaanottotarkistuksissa suorat sanat…” Syvimmillä hetkillä hieman lohtua Pyhän Laurin kappelin suunnittelussa lähdettiin siitä, että taide on jo alun perin osa arkkitehtuuria eikä siitä, että taidetta tuodaan vasta valmiiseen tilaan. ”Taideteokset ovat kertoneet aina ihmisille uskonnollisia viestejä. Kun katsoo historiaa taaksepäin, kirkkotiloissa on ollut taidetta jo silloin kun ihmiset eivät osanneet lukea”, Maija-Liisa Sahlbom sanoo. Hän esittelee ylpeänä Pertti Kukkosen ja Pekka Jylhän taideteoksia. Kuvanveistäjä Kukkosen reliefi Ristin tie symboloi sekä maallista matkaamme että ylöspäin suuntautuvaa henkistä tietä. Vaakalinja kuvaa elettyä elämää, joka katkeaa. ”Kuolema on lopullinen. Mutta kuoleman jälkeenkin elämä jatkuu, kuten reliefin pystylinja kuvastaa”, Sahlbom tulkitsee. Alakerrassa sijaitsee vainajien näyttötila, jonka katossa kimaltelee Jylhän kristallinen Suru, kyynelhelmien ketju. ”Tila meissä. Syvällä jossain, raskas ja pelottava, josta kyynelten purkaus sateenkaaren heijastusten saattelemana 5 nostaa ja kannattelee. Surun syvimmillä hetkillä, hieman lohtua, jos mahdollista”, taiteilija itse avaa teostaan. ”Kyllä taivaan isä on antanut meille ihanan maapallon, missä me saamme elää.” Luontoa kunnioittavia ratkaisuja Pyhän läsnäolo ja kosketus Pyhän Laurin kappelissa on käytetty kestäviä materiaaleja: luonnonkiveä, tammea, kuparia, tiiltä ja betonia. Luonnonkivimuurien kivet louhittiin rakennuspaikalta ja lattia on Oriveden fylliittiä. Kappelin käyttöikätavoite on 200 vuotta. Vantaan seurakuntayhtymän ympäristövastaavana ja vakaumuksellisena ekoihmisenä Maija-Liisa Sahlbom korostaa, että kirkollisessa rakentamisessa on otettava huomioon ekologinen ulottuvuus. Rakennusmateriaalien on oltava kestävän kehityksen mukaisia. Kierrätys on järjestettävä järkeväksi ja helpoksi. ”Meidän pitäisi ymmärtää olevamme kuin tilanhoitajia tällä maapallolla. Jumala on antanut meille tämän maapallon viljeltäväksi ja varjeltavaksi, mutta miten me kohtelemmekaan sitä!” Omaa luontosuhdettaan Sipoonlahden rannalla asuva Maija-Liisa vaalii säännöllisesti. Syksyllä hän käy lintumetsällä ja hirvijahdissa. ”Pari päivää sitten kun pystykorvani etsi lintuja, minä katselin pitkään mäntyjen jykeviä runkoja ja oksia. Miten uskomattoman kauniita männyt ovatkaan lokakuussa! Katsoin myös kiviä ja sammalia. Metsässä oleminen on hurmaava kokemus.” Tekniset ja ekologiset ratkaisut tukevat seurakunnan perimmäistä tehtävää, jonka on oltava visusti mielessä, kun sakraalitilan tunnelmaa luodaan. ”Kaikissa kirkollisissa tiloissa on tärkeintä, että niissä voi kokea pyhän läsnäoloa. Ihmisten täytyy tietää, että he ovat nyt kirkollisissa tiloissa eivätkä ihan tavallisessa paikassa”, Maija-Liisa Sahlbom painottaa. Pyhän tilan tuntua tukee esimerkiksi se, ettei ilmastoinnin ja liikenteen melu kuulu. Näin kirkollisille toimituksille ja hiljentymiselle annetaan asiaan kuuluva rauha. Pyhän Laurin kappelissa hiljaisuus onnistuttiin varmistamaan erinomaisesti. Ergonomiaan ja valaistukseenkin panostettiin. Kappeli on palkittu muun muassa parhaasta sisävalaistussarjastaan ja betonityöstään. Merkittävä tunnustus oli Euroopan laajuisen kuparirakennuskilpailun ensimmäinen sija. Minkälainen on se pyhän kokemus, jonka sakraalitila voi välittää? ”Pyhässä tilassa saavutat sisäisen rauhan, hyvän mielen ja olon. Kun lähdet tilasta pois, tunnet saaneesi pyhän kosketuksen. Olet virkistynyt ja saanut elämääsi uutta toivoa, jonka varassa jaksat jatkaa arkea.” Luterilainen eleettömyyden estetiikka Millaisissa tiloissa koet erityisesti pyhän läsnäoloa? ”Hiljennyn mieluiten tiloissa, joissa kävijät on huomioitu. En pidä turhasta krääsästä, vaan arvostan luonnonmukaisia materiaaleja ja sellaista pelkistettyä arkkitehtuuria, joka on tyypillistä Suomen luterilaisille kirkoille.” ”Kirkkotekstiilitkin puhuttelevat minua. Ne on pidettävä hyvässä kunnossa. Siten seurakunta näyttää, että me pidämme kaikesta huolta alusta loppuun”, Maija-Liisa Sahlbom vastaa. Monissa ortodoksisissa ja katolisissa kirkkotiloissa kävijät kylpevät koristeellisen kirkkotaiteen väriloistossa ja tuohuksen tuoksussa. Vuoden Saksassa työskennellessään Sahlbomkin ihasteli sikäläisiä kirkkoja ja katedraaleja. Esimerkiksi Berliinin, Leipzigin ja Dresdenin kirkot ovat hänestä mahtavia, jykeviä ja hienosti koristeltuja. Dresdenissä jopa vessan hanat ovat kullattuja. ”Nautin kuitenkin paljon enemmän tästä eleettömästä ja koruttomasta luterilaisuudesta. Se on lähempänä omaa olemustani. Ehkä lapsuuden ympäristöni ja perintötekijät ovat vaikuttaneet siihen, että olen tottunut vaatimattomuuteen.” ”Kristillisten symbolien täytyy toki olla läsnä kaikissa kirkkotiloissa, mutta pienintäkään visuaalista pröystäilyä ei tarvita. En halua, että ihmisille pakkosyötetään mitään. Luterilainen kirkkotila saa olla yksinkertainen. Sihen riittää se, että tilasta löytyy kaikki tarpeellinen eikä mitään ylimääräistä”, Maija-Liisa Sahlbom summaa esteettisen ja teologisen ajattelunsa. Pyhän kosketuspaikkoja Vantaalla – Maija-Liisa Sahlbomin suosikit 1. Pyhän Laurin kappeli puhuttelee minua eniten, koska olen ollut sen suunnittelu- ja rakennusprosessissa niin syvällä mukana. 2. Pyhän Laurin kirkko. 3. Myyrmäen kirkkosali on upea. 4. Hämeenkylän kirkko on kaunis taidekirkko, jonka taideteoksista nauttii joka kerta. 5. Pyhän Annan lastenkirkossa on paljon taidetta ja se on lapsille suunniteltu. Ongelmana on vain se, että kulkuyhteydet ovat huonot. 6. Korson kauniin kirkon yleisilme on rauhallinen ja loppuun asti mietitty. 7. Rekolan kirkko. 8. Kivistön kirkko kaipaa peruskorjausta, mutta se on muuten hieno. 9. Hakunilan kirkko. 10. Seutulan kappelikin on puhutteleva rakennus. 6 7 Nautin työstä ja lastenlapsista Oululaissyntyinen Maija-Liisa Sahlbom on lähtöisin hyvin köyhästä, viisilapsisesta kodista. Veturinkuljettaja-isä oli alkoholisti. Hän pystyi hoitamaan työnsä, mutta kuoli nuorena. Äiti yritti pitää kauppaa. Se meni konkurssiin ja perhe menetti kaiken omaisuutensa kun Maija-Liisa oli seitsenvuotias. ”Äiti oli liiankin hyväsydäminen. Hän myi asiakkaille vastakirjalla, mutta ihmiset eivät maksaneet velkojaan takaisin. Lapsuuden kokemusteni seurauksena työ on ollut minulle aina tärkeää. Oma toimeentulo täytyy taata.” ”Olen tehnyt pitkää työpäivää ja nauttinut työnteosta. Mieheni mielestä kahmin kaiken työn, mitä minulle tarjotaan. Tyttäreni on sanonut, että hän joutui olemaan pienenä paljon yksin.” Isovanhemmuuden vaiheessa moni työn sankari tekee parannusta suhteessa lapsiin ja heille annettavaan aikaan. Maija-Liisan ilona ovat nyt ihanat lapsenlapset. ”Miehenikin on toista kertaa naimisissa ja meillä on hänen puoleltaan viisi lastenlasta. Minun puoleltani on kaksi lapsenlasta ja yksi on vielä tulossa Pietarin lastenkodista. Käyn usein lasten kanssa rakastamassani oopperassa ja musiikkitapahtumissa”, Maija-Liisa Sahlbom herkistelee, ja hupaisana yhteensattumana yksi jälkikasvun edustajista soittaa mummolleen samaan aikaan. Teksti: Laura Pörsti Kuvat: Laura Pörsti ja Raine Haikarainen Markku Koskinen: Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Markku Koskinen uskoo kirkkorakennuksen jo olemassaolollaan julistavan. Silti hän sanoo, että kirkkoja pitää vähentää. ”Kirkkojen pitää profiloitua” Kun Helsingissä pitää peruskorjata kirkko tai kaupunkiin halutaan rakentaa uusi seurakuntatila, suunnittelua johtaa jo koollaan luottamusta herättävä mies: seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja, kiinteistöneuvos Markku Koskinen. Hän on toiminut yhtymän tiloihin liittyvien projektien johdossa 23 vuotta – ja saanut työstään lukuisia palkintoja. ”Tärkein periaatteeni työssä on ollut rehellisyys”, hän sanoo. Se tarkoittaa esimerkiksi läpinäkyvyyttä. ”Rakentamisessa tulee joskus yllätyksiä. Myös niistä pitää kertoa avoimesti niin seurakuntalaisille kuin päättäjillekin.” Markku Koskinen toteaa seurakuntayhtymän olevan siitä hyvä työpaikka, että urakoissa on mahdollisuus käyttää suunnittelu- ja rakennusalan huippuammattilaisia. Myös Helsingin seurakuntien luottamushenkilöstön ammattitaitoa hän kiittelee. ”Siellä ei ajeta puolueiden vaan seurakuntalaisten etua. Myös ikävät asiat on voitu luottamushenkilöiden kanssa hoitaa sujuvasti.” 8 Pyrkimyksenä kelpo kunto Kiinteistöjohtaja Markku Koskinen uskoo, että rakenteilla olevassa Kampin kappelissa jo muoto auttaa hiljentymään. Markku Koskinen määrittelee, että seurakuntatilan pitää olla käyttäjänsä kannalta ”kelpo kunnossa” niin koettavuudeltaan kuin käytettävyydeltään. ”Sen pitää olla muotokieleltään sopiva ja toiminnallisuudeltaan ja terveellisyydeltään kunnossa”, hän tarkentaa. Toimintakunnon määrittämiseen seurakuntayhtymässä on selvät sävelet. Kuntotarkastuksissa määritellään rakennuksen kulumakertymä, joka sitten vähennetään sen uudisarvosta. ”Esimerkiksi kirkkokannan arvon pyrimme pitämään 80 prosentissa uudisarvosta. Jos jonkin yksittäisen kohteen kunto putoaa 65–70 prosenttiin, on remontin aika”, Markku Koskinen kertoo. Tällä hetkellä Helsingin tilanne on kirkkojen osalta hyvä, sillä niiden arvo on 85 prosenttia uudisarvosta. Se ei ole ihme. Koskinen on vetänyt monta haastavaa korjaushanketta: hänen aikanaan on remontoitu esimerkiksi Tuomiokirkko, Agricolan kirkko, Johanneksen kirkko ja Kallion kirkko. ”Yksittäisiä korjaustarpeita toki on nytkin jatkuvasti”, Koskinen toteaa. Kokemus on hintaa tärkeämpi Seurakunnan tiloissa ei riitä, että ne ovat kunnossa ja toimivia. Tarvitaan muutakin: arkkitehtuuria ja taidetta, jotka luovat kokemuksen. ”Helsingin kirkoista on tarkoituksella pyritty tekemään arkkitehtuuriltaan erilaisia”, Markku Koskinen sanoo. Vanhana viljasiilojen suunnittelijana hän osaa arvostaa hyvää arkkitehtuuria. Esimerkiksi rakenteilla oleva Kampin kappeli innostaa kiinteistöjohtajaa – kalleudestaan huolimatta. Sellainen rakennus viestii jo olemassaolollaan jotakin tärkeää kirkosta: se kohoaa yhteiskunnan ja kiireen keskelle. ”Kun Kampin kappelin kerran näkee, sen muistaa nähneensä. Kuution muotoinen ja matalampi rakennus olisi tullut halvemmaksi, mutta paikka edellytti jotakin poikkeavaa.” Markku Koskinen muistuttaa, että kirkolliselle tilalle kokemuksellisuus Lehtisaaren palveluja senioritalo on yksi Helsingin seurakuntayhtymän uudiskohteista. ”Kirkon rakennusten on palveltava käyttäjiensä tarpeita. Muunneltavuus on uudisrakentamisessa tärkeää”, Markku Koskinen toteaa. on tärkeää. Jos rakennetaan uutta, on paras rakentaa vaikuttavaa. ”Missä tahansa tilassa käytyäni olen aina yhtä kokemusta rikkaampi – eikä se kokemus jälkeenpäin muutu. Kirkollisen tilan pitää nostaa kävijän ajatukset jollakin tavoin uudelle tasolle.” Hiljentymiseen tarkoitetun Kampin kappelin kohdalla muoto ja mittasuhteet tekevät Koskisen mielestä tehtävänsä. ”Tila on korkea eikä siinä ole yhtään nurkkaa. Se on jatkumo, jonka geometria on kuitenkin muuttuva. Ajatus pääsee pysähtymään ja lentämään vapaasti.” Vähemmän tiloja, enemmän vetoa? Tiukassa taloustilanteessa paine seurakuntatilojen vähentämiseen kasvaa. Ihan aiheesta, toteaa Markku Koskinen. Vuonna 2005 hän laati suunnitelman, jonka mukaan Helsingin seurakuntien tilakantaa pitäisi vähentää neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. ”Pelkällä kerhotilojen vähentämisellä tähän ei päästä, vaan myös kymmenestä kirkosta pitäisi luopua”, Koskinen sanoo. Tämä voi tapahtua luonnollisesti, kuten kävi Pakilassa: kun Hyvän Paimenen kirkkoa laajennettiin, Paloheinän kirkko jäi vähälle käytölle. ”Kun se lisäksi olisi vaatinut kalliin peruskorjauksen, tuli kannattavam- maksi purkaa kirkko ja rakentaa sen paikalle paremmin ihmisten tarpeita palvelevia kerhotiloja”, Markku Koskinen toteaa. Toisaalta hän uskoo, että kirkon pitää pysyä ajassa kiinni ja tarttua uuden Kampin ytimen kaltaisiin mahdollisuuksiin olla siellä, missä tapahtuu ja liikutaan. Talven aikana seurakuntayhtymän kiinteistöosastolla on tarkoitus käydä seurakuntien kanssa läpi nykyisten kiinteistöjen tulevaisuutta 20–40 vuotta eteenpäin. Ylijäämätilat pyritään vuokraamaan tai myymään. ”Ensiksi luovutaan tietenkin ulkoa vuokratuista tiloista ja vähäkäyttöisemmistä kerho- ja seurakuntakotitiloista”, Markku Koskinen sanoo. Jäljelle jääviä seurakuntatiloja Koskinen hyödyntäisi profiloimalla niitä paremmin ja priorisoimalla toimintoja. Agricolan kirkko on jo profiloitu nuorten kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi, Kampin kappeli varataan jumalanpalvelusten sijaan hiljentymiselle, Huopalahden kirkko taas voi tarjota intiimin mahdollisuuden jumalanpalveluksille. Markku Koskinen uskoo, että näin kirkon palvelumahdollisuudet ja vaikuttavuus pysyvät iskussa, vaikka tilat ja eurot vähenevät. ”Tilan vaikuttavuus on ihan erilainen, kun siellä on koolla 300 ihmistä verrattuna siihen, että koolla on 30. Ihmisten määrä luo sellaista tunnelmaa, että toiminnassa on yhteisöllisyyttä, vetoa ja merkittävyyttä.” 9 Tilat Emmauksella on Helsingissä kaksi kirpputoria. Harri Caven on Emmauksen hallituksen puheenjohtaja. Teksti: Heikki Hämäläinen Kuvat: Raine Haikarainen Kalusteet tekevät hyvää Tuomiokapitulin tilojen täysremontissa uusittiin myös suurin osa kalusteista. Koska vanhat kalusteet olivat hyväkuntoisia, ne päätettiin hävittämisen sijaan kierrättää. Tämä toteutettiin tarjoamalla huonekaluja Fidan lähetystoreille ja Emmaus-liikkeen kirpputoreille. Lisäksi lapinjärveläinen San Damianon osuuskunta ja Vuosaaressa sijaitseva Kulttuurikeskus Sofia noutivat käyttöönsä huonekaluja. Kierrätys onnistui siinä määrin hyvin, että lukuun ottamatta joitakin huonokuntoisia kaappeja, kirjahyllyjä ja työpöytiä kalusteet päätyivät joko kirpputoreille myytäviksi tai käyttöön. Fida auttaa ulkomailla Tuomiokapituli muutti syyskuussa parivuotisen remontin jälkeen takaisin uudistuneisiin tiloihin Bulevardille. Samassa yhteydessä vanhat kalusteet löysivät uudet kodit. 10 Fida International ry on vuonna 1927 perustettu Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on Suomessa 28 myymälää. Näissä myydään lahjoituksina saatuja vaatteita, kalusteita ja pientavaraa. Fida lähetystorien ketjupäällikkö Juha-Matti Kykkäsen mukaan lähetystorien tuotto käytetään pääosin kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Lähetystyö kustannetaan pääosin jäsenseurakuntien ja yksittäisten lahjoitusten avulla. Kykkänen kertoo, että Fida lähetystorit tarvitsisivat lisää paikkoja, joihin vaatekeräyslaatikoita voisi sijoittaa. ”Luterilaiset seurakunnat voisivat auttaa Fidan toimintaa ottamalla keräyslaatikoita rakennustensa pihoille”, Juha-Matti Kykkänen toteaa. Hän painottaa, että kierrätys ja kehitysmaiden lähimmäisten auttaminen on kristittyjen yhteinen asia. Emmaus tukee asunnottomia Emmaus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansainvälinen liike, jonka mottona on ”auta ensin eniten kärsiviä”. Näin se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Toiminta Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1966. Helsingissä Emmauksella on kaksi kirpputoria: Vallilassa ja Lauttasaaressa. Emmauksen hallituksen puheenjohtaja Harri Caven kertoo, että toiminnasta saaduilla tuotoilla tuetaan avun tarpeessa olevia kohteita Suomessa ja ulkomailla. Suomessa tukea saavat mm. Vailla vakinaista asuntoa ry ja vankilasta vapautuneita tukeva Kris ry. Ulkomailla kohteina ovat esim. kierrätyskeskusten rakentamiset, lastenkodit ja naisten aseman parantamiseen tähtäävät hankkeet. Toiminta ulkomailla tapahtuu yleensä paikallisen Emmaus-ryhmän kautta. Katastrofitapauksissa Emmaus kanavoi tukensa pääasiallisesti Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Punaisen Ristin kautta. San Damiano kurssittaa San Damiano on marraskuussa 2010 Lapinjärvellä toimintansa aloittanut kristillinen, fransiskaanihenkinen osuuskunta. Osuuskunnan nimi on peräisin 300-luvulla eläneeltä katoliselta lääkäripyhimykseltä, jonka mukaan nimetyssä kirkossa pyhä Fransiscus koki kääntymisensä. Osuuskunnalla on toimintaansa varten osuuskuntatalo, joka on kunnostettu vanhasta navetasta. Kalusteet ja muut käyttötarvikkeet on saatu lahjoituksina. Myös sisustuksessa on pyritty hyödyntämään kierrätystä. Osuuskuntatalon kiviseinään on esimerkiksi laadittu mosaiikkityö, joka on tehty hylätyistä, rikkinäisistä astioista. Tulevaisuudessa on tarkoitus kunnostaa navetan viereinen vanha renkitupa kappeliksi. San Damianon osuuskunnassa järjestetään monenlaista toimintaa. Ora et labora -hengessä järjestettävät osuuskuntapäivät on tarkoitettu osuuskunnan jäsenille ja sen toiminnasta kiinnostuneille. Päivien sisältönä ovat hetkipalvelut, työnteko, opiskelu ja yhteiset ateriat. Tulevaisuudessa osuuskunnan tavoitteena on myös järjestää kirkkovaelluksia neljään kävelyetäisyydellä olevaan kirkkoon. Seurakuntien työntekijöille suunnattuja kursseja järjestetään vuonna 2012 viisi kappaletta. Kurssien aihepiirit keskittyvät spiritualiteetin teologiaan. Tämän lisäksi tiloja tarjotaan vuokrattaviksi esimerkiksi hiljaisuuden retriitteihin. Suurin osallistujamäärä on noin 15 henkeä, ja majoitus on mahdollinen enintään 13 hengelle. 11 Ylimääräisiä huonekaluja? Fidalla on Helsingin hiippakunnan alueella viisi lähetystoria: neljä Helsingissä ja yksi Vantaalla. Kuvassa ketjupäällikkö Juha-Matti Kykkänen. Fida ja Emmaus ottavat vastaan tavaralahjoituksia. Molemmilla on myös noutopalvelu. Fidassa voi ottaa suoraan yhteyttä Juha-Matti Kykkäseen: [email protected]. Emmauksen tavaranoudosta saa lisätietoja verkkosivuilta www.emmaushelsinki.fi. Tilat Teksti: Jaana Räntilä Kuva: Raine Haikarainen Teksti ja kuvat: Raine Haikarainen Tuomiokapituli palasi syksyllä täysin uudistettuun Bulevardin seurakuntataloon. Kapitulin uudet vanhat tilat Uudet edustajat kantamaan vastuuta Uudet kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla 13.2.2012. Ehdokasasettelu on käynnissä. Yli 50 vuotta Helsingin tuomiokapituli ehti työskennellä samoissa tiloissa Bulevardin seurakuntatalossa. Vuosikymmenten saatossa tilat laajenivat, kun uutta väkeä tuli taloon. Lopulta osa henkilöstöstä joutui työskentelemään varsinaisen toimiston ulkopuolella. Samalla tilojen käytettävyydessä oli paljon parantamisen varaa. Kiinteistön peruskorjaus antoikin mahdollisuuden uuteen tilasuunnitteluun. Syyskuun lopussa kapitulin väki palasi uudistetun seurakuntatalon viidenteen kerrokseen. Yksikään huone tai kokoustila ei ole entisellä paikallaan. Myös tilojen käytettävyys on parantunut. Uudet tilat mahdollistavat aikaisempaa paremmin koulutustilaisuuksien ja kokousten järjestämisen. Kapitulin työntekijät ovat saaneet peruskorjauksen myötä myös uusia naapureita. 12 Kirkolliskokoukseen valitaan Helsingin hiippakunnasta kahdeksan maallikko- ja neljä pappisedustajaa. Hiippakuntavaltuustoon valitaan neljätoista maallikko- ja seitsemän pappisjäsentä. Ehdokasasettelu päättyy 15.12.2011 klo 16. Maallikkovaaleissa ehdokkaaksi voi asettua viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt, konfirmoitu seurakunnan jäsen ja pappisvaaleissa hiippakuntaan kuuluva pappi. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja saa kirkkohallituksen verkkosivuilta http://sakasti.evl.fi/ kirkolliskokousvaalit. Ehdokaslistat julkaistaan tuomiokapitulin verkkosivuilla ehdokasasettelun päättymispäivänä. Lopullisesti ehdokaslistat hyväksytään ja ehdokkaat numeroidaan 15.1.2012. KUVA 1. Koulutustilaan mahtuu 20–30 henkeä. Kirkon lähetysjärjestöjen edustajat kävivät testaamassa uusien tilojen toimivuuden 10.11.11. Kuvassa vas. Hannu Lätti, Janne Sironen, Pekka Hiltunen, Timo Vasko, Riitta Ahonen, Kirsti Kosonen, Katariina Kokko, Satu-Elina Ansas, Marita Toivonen, Pirjo Pinta, Pekka Huhtinen, Mika Tuovinen, Asta Turtiainen, Janne Keränen, Anne Huoponen, Martti Asikainen, Markku Laine ja Reijo Liimatainen. KUVA 2. Kapitulin vanhasta irtaimistosta siirtyi uusiin tiloihin osa huonekaluista sekä ilmoitustaulu vuodelta 1959. Vaikka tiedotus on siirtynyt pääosin verkkoon, kapitulissa noudatetaan uskollisesti ”asetusta julkisista kuulutuksista annetun lain soveltamisesta 1 § (2.2.1925/36)”. Laki vaatii kuulutuksia varten ilmoitustaulun, joka ”pitää olla suojattuna lasilla tai sopivalla ristikolla sekä lukittu”. Asianmukainen ilmoitustaulu palvelee Bulevardin seurakuntatalon viidennen kerroksen julkisessa aulatilassa. Kun seurakunnan kirkkoherran tai kappalaisen virka on tullut avoimeksi ”on tuomiokapitulin julistettava virka haettavaksi kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä lukien tuomiokapitulin ilmoitustaululla ja ainakin yhdessä valtakunnallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella” (KJ 6:21). Kuka saa äänestää? Maallikkovaaleissa äänioikeutettuja ovat seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Mikäli sama henkilö on jäsenenä molemmissa, hän äänestää vain yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä, ja seurakuntaneuvostossa hänen sijastaan äänestää hänen varajäsenensä. Jos seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään, äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuuston jäsenet. Pappi ei voi KUVA 3. Bulevardin seurakuntatalon peruskorjauksen jälkeen huomattava osa tiloista vuokrattiin ulkopuolisille. Talon kolmannessa ja neljännessä kerroksessa toimii rakennuskonsultointiin erikoistunut Haahtela-yhtiöt. Viidennessä kerroksessa tuomiokapitulin seinänaapurina on puolestaan tekstiilialan yritys Levi Strauss. Nimeä ei pidä sekoittaa tunnettuun ranskalaiseen filosofiin Claude Lévi-Straussiin. Tilat äänestää maallikkovaaleissa, vaikka hän olisi seurakunnan luottamushenkilö. Hänenkin sijastaan äänivaltaa käyttää siis varajäsen. Pappisvaaleissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit. Äänioikeus kuitenkin päättyy, kun pappi täyttää 68 vuotta tai kun hän ei neljään vuoteen ole ollut seurakunnan tai kirkon virassa, uskonnon- tai teologisen tieteen opettajana taikka tuomiokapitulin oikeuttamana yhdistyksen, säätiön tai laitoksen palveluksessa. Mitä pesti sisältää? Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokous on kirkon lainsäädäntöelin, joka tekee ehdotuksia kirkkolain säätämisestä ja hyväksyy kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen. Se myös vahvistaa kirkon keskusrahaston talousarvion. Kirkolliskokous päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa. Se voi esimerkiksi antaa lausuntoja ja tehdä valtioneuvostolle esityksiä kysymyksistä, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon, avioliittoa ja perhettä, ihmisoikeuksia, toimeentuloa ja sosiaaliturvaa sekä uskonnonopetusta ja koulukasvatusta. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja seurakunnissa. Hiippakuntavaltuusto hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Se käsittelee sille tehdyt aloitteet ja voi itse tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Päätettyä ja päätettävää Toimikautensa päättänyt kirkolliskokous päätti marraskuun alussa muun muassa muuttaa kirkkolakia niin, että Suomessa kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi saada kasteen ja liittyä kirkon jäseneksi. Tällä hetkellä kirkon jäsenyys edellyttää kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa. Kirkolliskokous päätti myös muuttaa kirkkoherranvaalia koskevia säännöksiä. Jatkossa seurakunta voi pyytää, että sen kirkkoherra valitaan välittömän eli kansanvaalin sijasta välillisellä eli luottamuselimen toimittamalla vaalilla. Myös ylimääräinen vaalisija poistuu käytöstä. Uuden kirkolliskokouksen käsittelyyn tullee kysymys diakonaatista, kirkon hengelliseen virkaan kuuluvasta, papin virasta erillisestä palveluvirasta, johon voitaisiin vihkiä tiettyihin ammattiryhmiin kuuluvat henkilöt, kuten diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat. Keskusteluun noussevat myös seurakuntarakenteen ja kirkon keskushallinnon uudistukset sekä talouteen liittyvät kysymykset. Kirkolliskokous pääsee ottamaan kantaa myös kirkkolain kodifiointiin, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa nykyistä kirkkolainsäädäntöä. Ritva Saario lakimiesasessori 13 Orientoitumiskoulutus alkaa Hiippakunnassa käynnistyy ensi vuoden alussa koulutusohjelma uusille kanttoreille, nuorisotyöntekijöille, diakoniatyöntekijöille ja lapsityön ohjaajille. Raine Haikarainen 14 Uusien työntekijöiden valmistaminen tulevaan työhön on yhä tärkeämpää. Piispa tapasi opiskelijoita työssäoppijoiden päivässä Lauttasaaren kirkolla 18.10. Vuoden 2012 alussa alkava orientoitumiskoulutus on kolmen opintopisteen kokonaisuus, johon kutsutaan ensimmäisessä seurakuntavirassaan aloittavat kanttorit, nuorisotyöntekijät, diakoniatyöntekijät ja lapsityön ohjaajat. Koulutus perustuu piispainkokouksen tehtäväksiantoon ja on siten velvoittavaa uusille työntekijöille. Helsingin hiippakunnassa olemme rakentaneet järjestelmän, joka mahdollistaa myös uusien lastenohjaajien osallistumisen, mikäli se on seurakunnalle mahdollista. Koulutus toteutuu pienryhmissä, joita ohjaavat seurakuntien kokeneet työntekijät. Pienryhmät kokoontuvat neljä kertaa. Lisäksi kaikki ryhmät kokoontuvat yhteiseen aloitukseen ja päätökseen. Koulutuksen ydinkäsitteitä ovat seurakunnan työntekijän identiteetti, hengellinen matkakumppanuus, vertaisoppiminen ja moniammatillisuus. ”Tarkoitus on tukea uusia työntekijöitä oman työidentiteetin löytämisessä ja vahvistamisessa. Uskon, että sille on kovasti tarvetta”, sanoo Porvoon suomalaisen seurakunnan kappalainen Katariina Kiilunen, joka ohjaa yhtä ryhmistä. Myös hengellisten kysymysten käsittely on koulutuksessa olennaista. ”Usein uudella työntekijällä on niin paljon muita asioita opittavanaan, että hengelliset kysymykset jäävät niiden alle. Orientoitumiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden ja tilan hengelliseen pohdintaan ja jopa hiljentymiseen”, Kiilunen toteaa. Orientoitumiskoulutus ei korvaa paikallista perehdyttämistä, vaan tulee sen rinnalle. Koska aloitamme vuosi muita hiippakuntia myöhemmin, vuoden 2012 ryhmiin kutsutaan vuosina 2010 ja 2011 työnsä aloittaneet työntekijät. Määräaikaisuuksilla, osa-aikaisuuksilla ja sijaisuuksilla ei ole merkitystä. Oleellista on, että työntekijä on tullut palvelukseen edellä mainittujen vuosien aikana ja että työ jatkuu kevään 2012. Ilmoittautumisaika ryhmiin on päättynyt. Mukaan voidaan kuitenkin kutsua vielä joulukuun aikana. Ilmoittautuessa voi esittää ryhmätoiveet. Ryhmät vahvistetaan tapaamisessa 25.1. Ilmoittautuminen: [email protected] Aikataulu 2012 Kaikille yhteinen aloituspäivä pidetään tuomiokapitulissa 25.1.2012 klo 10–16. Kaikille yhteinen päätöspäivä pidetään tuomiokapitulissa 20.9.2012 klo 9–12. Ryhmä A Snellu, Toinen linja 8 to 16.02.2012 klo 13–17 to 22.03.2012 klo 13–17 ti 22.05.2012 klo 13–17 ti 04.09.2012 klo 13–17 Ryhmä B Tuomiokapituli, Bulevardi 16 B ti 28.2. 10–14 ke 28.3. 10–14 pe 13.4. klo 10–14 ke 30.5. klo 10–14 Ryhmä C ma 6.2. klo 12–16 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 ke 7.3. klo 12–16 Kannelmäen kirkko ma 23.4. klo 12–16 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 ke 23.5. klo 12–16 Länsimäen kirkko Ryhmä D Malmi pe 9.3. klo 12–16 pe 20.4. klo 12–16 pe 11.5. klo 12–16 pe 24.8. klo 12–16 Ryhmä E Munkkiniemen seurakuntakoti, Laajalahdentie 10 Ma 6.2. klo 17–21 Ma 12.3. klo 17–21 Ma 16.4. klo 17–21 Ma 14.5. klo 17–21 15 Yhteiset Hiippakuntauutisten punakynä Laura Pörsti on ollut Hiippakuntauutisten toimitussihteeri kolmisen vuotta. Hän on siis koonnut tämänkin lehden ja editoinut jutut niin, että ne mahtuvat suunniteltuun sivumäärään. Lisäksi toimitussihteeri etsii kuvia juttuihin, kirjoittaa tarvittaessa, lähettää aineiston taittajalle ja lopulta oikolukee painovedoksen. ”Parasta olisi, ettei mikään tekstissä häiritsisi lukijan lukukokemusta”, Laura sanoo. Hiippakuntauutisten lisäksi Laura tekee freelancerina toimittajan ja kustannustoimittajan töitä. Kirkolliselle puolelle tie avautui, kun hän ennen yliopisto-opintojaan opiskeli tiedotusoppia Helsingin kristillisessä opistossa. ”Tein työharjoitteluni silloin Kotimaassa ja olin siellä myöhemminkin monta kesää. Se oli hyvä koulu kirkon kuvioihin.” Rohkeaa puhetta ei ole liikaa Hiippakuntauutiset on yksi Laura Pörstin suosikkitöitä: sopivan kokoinen projekti, jossa saa tehdä monenlaista. ”Hiippakuntauutiset on lajissaan oikein toimiva lehti, vaikka parannettavaa on aina. Kun kaikki varsinainen informaatio nykyään löytyy verkosta, painetulta sanalta on lupa odottaa syvempää lähestymistä.” Vaikka printti onkin Laura Pörstille rakas, internetin mahdollisuuksiinkin hän suhtautuu positiivisesti. ”Vierastan sitä, että uusia asioita pidetään suurina peik- koina. Valittamisen sijasta tarvitaan luovaa ajattelua ja uusia ratkaisuja”, Laura uskoo. Kirkon ja seurakuntien viestinnältä hän toivoisi rohkeutta, jopa provokatiivisuutta. ”Olisi hienoa, jos kirkon sisältä otettaisiin äänekkäämmin kantaa vaikka kysymyksiin pysähtymisen tarpeesta, kuluttamisen merkityksestä ja ihmisen arvosta. Sellaisista asioista ei ole liikaa viisaita mielipiteitä liikkeellä.” Kotiseurakunta mahdollisti ruokapiirin Vapaa-ajallaan Laura Pörsti on myös innokas ruokaihminen, ja se poiki syksyllä uuden harrastuksen: Laura perusti kotikulmilleen Haagaan ruokapiirin. ”Tilaamme luomutuotteita suoraan tuottajalta kerran kuussa. Ne ovat ihanan tuoreita, ja raha menee suoraan tuottajalle”, Laura sanoo. Piiri on ollut huiman suosittu: parissa kuukaudessa mukaan tuli 78 jäsentä. ”iso apu on ollut Haagan seurakunta, joka tarjoaa meille jakelutilat. Siellä vahtimestarit myös ottavat vastaan ruoat, jotka tulevat päiväsaikaan.” Ruokapiiri tuo Hakavuoren kirkolle joukon niitä kuuluisia nuoria aikuisia ainakin kerran kuussa. ”yksi kirkkoon kuulumaton ruokapiiriläinen jopa pohdiskeli minulle, olisikohan nyt syytä liittyä kirkkoon.” Helsingin hiippakunnan ympäristötyön neuvottelupäivä järjestetään torstaina 16.2.2012 klo 9–15.00 Helsingin Kallion kirkossa ja seurakuntayhtymän Engelsalissa. Päivä alkaa viikkomessulla, ja sen jälkeen perehdymme kohtuullisen elämäntyylin kysymyksiin. Asiaa myös EKOpaastosta, kirkon ympäristödiplomista sekä paikallisista hankkeista. Mukana mm. TT Pauliina Kainulainen. Neuvottelupäivän hinta on ruokailuineen 35 euroa. Ilmoittautuminen Sakastipalvelun kautta 5.2.2012 mennessä. Tarkempi ohjelma lähetetään ympäristötyön yhdyshenkilöille, ja se on luettavissa myös hiippakunnan kotisivuilta. Lisätietoja hiippakuntasihteeri Raine Haikaraiselta, p. 09 2340 3032. Tammikuussa rukoillaan yhteyden puolesta Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään jälleen 18.–25.1.2012. 1. Pidä huoli, että seurakuntalaisesi tietävät rukousviikosta. 2. Tutustu rukousviikon teemaan ja aineistoon osoitteessa www.ekumenia.fi. 3. Ota rukousviikko huomioon seurakuntasi normaalitoiminnassa. 4. Kutsu ekumeeninen vieras ja valmistele tilaisuus huomioiden ekumeeninen näkökulma musiikissa, rukouksessa ja vieraanvaraisuudessa. 5. Tehkää seurakuntana vierailu naapuriin ja mainostakaa sitä. 6. Keskiviikko 18.1. on kansallinen rukouspäivä. Tule rukoilemaan muiden pastoreiden ja hengellistä työtä tekevien kanssa Vanhaan kirkkoon klo 12. 7. Sunnuntaina 22.1. helsinkiläisten yhteinen rukousvaellus alkaa Vanhalta kirkolta klo 15. 8. Ilmoita mahdollisimman pian kaikista rukousviikon ekumeenisista tapahtumista Arto Antturille, [email protected], p. 050 340 9746. Ekumeeninen ikoninäyttely Annankulmassa,Annankatu 14 D, to 19.1. klo 10–14 ja pe 20.1. klo 8–12. Näyttelyn avaus ja ikonien siunaaminen ke 18.1. klo 18 samassa paikassa. Rukousviikon viettoa Helsingissä koordinoi Helsingin ekumeeninen toimikunta, pj. Arto Antturi. Toimikunnan vuosikokous pidetään 28.2.2012 klo 18. Raine Haikarainen Hanna Remekselle tunnustusta Sekakuoroliitto on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Hanna Remekselle. Hiippakuntakanttorin osa-aikaisen tehtävän lisäksi Hanna toimii Suomen kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajana ja on johtanut mm. Kilven kuoroa. Ansiomerkillä muistettiin erityisesti hänen työtään sekä Helsingin Laulun että Sekakuoroliiton taiteellisena johtajana. Toimistosihteeri Birgitta Falenius osa-aikaeläkkeelle Kapitulia jo vuodesta 1981 palvellut toimistosihteeri Birgitta Falenius on jäänyt lokakuun alusta osa-aikaeläkkeelle. Hän on tavattavissa pääsääntöisesti tiistaista torstaihin, varmimmin keskiviikoisin. Rukousvaellus 22.1. lähtee Vanhalta kirkolta. h I I p pa k u n n a s s a Kohtuus – hiippakunnan ympäristöpäivä Laura Pörsti 16 t a pa h t u u h E L s I n G I n kapItuLIn VäkEä Raine Haikarainen 17 Hengellinen työ verkossa Ensi vuonna jatkuu hiippakunnan HET-koulutus. Seuraaville kursseille on vielä vapaita paikkoja. Ilmoittautumiset Sakasti-palvelun kautta. 1.–2.2.2012, Hgin tuomiokapituli, kokoussali. Kouluttajat Antti Kupiainen ja Heikki Heikurinen. Ilm. 15.12.2011 mennessä. 29.2.–1.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat Veera Wallenius ja Tero Massa. Ilm. 1.1.2012 mennessä. 6.–7.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat Jukka Karlsson ja Markus Kartano. Ilm. 1.1.2012 mennessä. 14.–15.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat Laura Mäntylä ja Vilppu Huomo. Ilm. 1.1.2012 mennessä. 28.–29.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat Varpu Koivunen ja Henri Järvinen. Ilm. 1.1.2012 mennessä. Hengellinen työ verkossa erityisryhmien työntekijöille Kirkon saavutettavuusohjelman mukaan 13.–14.9.2012, Hgin tuomiokapitulin kokoustila. Ilm. 31.5.2012 mennessä. 18.–19.9.2012, Helsingin tuomiokapitulin koulutustila. Kouluttajat Antero Harju ja Jukka Pakarinen. Ilm. 31.5.2012 mennessä. 10.–11.10.2012, Helsingin tuomiokapituliin koulutustila. Kouluttajat Tero Massa ja Heikki Heikurinen. Ilm. 31.5.2012 mennessä. Arkiretriitti 2012 Retriitti on tarkoitettu seurakuntien työntekijöille ja vastuunkantajille. Sitä vietetään maaliskuussa viikoilla 10–13 sekä syyskuussa viikoilla 36–39. Haluatko viettää erilaisen paastonajan? Kaipaatko tukea hengellisen elämäsi hoitamiseen? Haluatko osallistua kuuntelevaan ja rukoilevaan ryhmään? Arkiretriitti on hengellisen ohjauksen muoto, joka perustuu ingnatiaaniselle spiritualiteetille. Sen lähtökohtana on yksinkertainen ajatus, että ihminen voi keskustella Jumalan kanssa, ja että Jumala haluaa tätä yhteyttä. Arkiretriitti toteutetaan kahdessa neljän viikon jaksossa keväällä ja syksyllä. Osallistuja saa kullekin päivälle raamatunlukukappaleen, jota hän mietiskellen rukoilee päivittäin kotonaan. Kerran viikossa on oman pienryhmän kokoontuminen, jossa jaetaan rukousmietiskelyssä esiin nousseita ajatuksia. Arkiretriitti on avoin kaikille, eikä se vaadi erityistä teologista tietämystä. Arkiretriitin jälkeen järjestetään lisäopastusta toiminnasta kiinnostuneille. Jatkossa on mahdollista toteuttaa arkiretriitti seurakuntalaisten kanssa. Arkiretriitin yhteinen aloitus on Tuomiokirkon kryptassa ti 28.2. 2012 klo 12–15. Mikäli et pääse yhteiseen aloitukseen, saat tiedon ja muun tarvittavan materiaalin sähköpostiisi. Ilmottautuminen: 31.1. 2012 mennessä, koulutus.helsinki. [email protected]. Ilmoita yhteystietosi ja se, että kyse on arkiretriitistä. Kerro samalla, minä viikonpäivänä pääset parhaiten ryhmään. Ryhmiä järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri viikonpäivinä. Lisätietoja: [email protected], 040 823 78 08. 18 Kapitulin väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta. Kuvassa alhaalta vasemmalta Hanna Remes, Jaana Räntilä, Päivi Linnoinen, Irja Askola, Anniina Kaartinen ja Birgitta Falenius. Ylärivissä vasemmalta Raine Haikarainen, Ritva Saario, Ulla Aaltio, Heikki Hämäläinen, Hannu Lätti, Maritta Maununen, Kirsti Poutiainen ja Reijo Liimatainen. 19 KULTTUURIKESKUS SOFIA 11.–12.2.2012 VUOSAARI, HELSINKI I än2pä0iv1ät2 Kn K PHYenSgeÄ llise eläm Lauantai 11.2. klo 10.00 Messu, Irja Askola ja Sirkka-Liisa Raunio, kirkkokahvit klo 11.30 Spiritualiteetti – alfa ja omega, Pauli Annala klo 13.00 Lounas klo 14.00 Lauluja, porinaryhmät klo 15.00 Kahvi klo 15.30 Mitä on luterilainen spiritualiteetti? Antti Raunio klo 16.50 Ohjattu katekismusmietiskely, Pekka Y. Hiltunen klo 17.15 Ikkuna pyhyyteen. Ikonien merkitys ortodoksisessa hengellisessä elämässä, Marianne Kantonen ja Veijo Koivula klo 18.30 Iltapala klo 20.00 Hengellisellä tiellä - vaeltajien kertomaa, musiikkia klo 21.00 Kompletorio Sunnuntai 12.2. klo 9.00 Ilmansuuntarukous, Pekka Y. Hiltunen klo 10.00 Kelttimessu, Liisa Seppänen ja Ulla Tuovinen Työskentely kelttiläisestä Pyhästä Kolmesta klo 12.00 Lounas klo 13.00 Pysäkiltä eteenpäin – kotiin vietävää klo 14.00 Päätösrukous klo 14.30 Kahvi klo 18.00 Tuomas-messu, Agricolan kirkko, Helsinki Osallistumismaksu 150 € Majoitus ei sisälly hintaan, vaan osallistujat vastaavat itse majoituksesta (Sofia: www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/majoitus tai asiakaspalvelu 010 277 900). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 1.12.2011 mennessä [email protected] Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat, Hiljaisuuden Ystävät ry, Kirkkohallitus/KLK, KJM, Koulutuskeskus Agricola sekä Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin Tuomasyhteisö. DEkantOIntIa Raine Haikarainen Hanna Remes kertoo Kirkollisten toimitusten oppaan käytöstä. Avainten valta 20 Rovasti Olli Valtonen on sanonut aikanaan, että seurakunnan ja yhteisön elävyyttä voi havainnoida laskemalla, kuinka monet avaimet löytyvät rivijäsenen tai vapaaehtoisen taskusta. Olen hellinyt ja tutkaillut tätä väitettä mielessäni. Johtopäätökseni on, että se kelpaisi mielihyvin seurakunnan mitattavien tunnuslukujen joukkoon! Moni seurakunta on sen tosiasian edessä, että tiloja on tullut hankituksi ja rakennetuksi liikaa. ylläpitoon joudutaan uhraamaan liikaa voimavaroja. Tilannetta ei helpota yhtään, että elinkaaressa tulevat peruskorjaukset vastaan. Samaan aikaan huomaamme, että vaurauden aikana olemme panostaneet työvoimaan niin, että kirkkomme henkilöstömäärä on reilut 21 000 � kaksinkertainen vuoteen 1975 verrattuna! Tämän yhtälön edessä kaivataan viisautta ja luovaa ajattelua. usein kuulee laskettavan, että kun henkilöstö- ja kiinteistökulut viedään budjettiraamiin, �varsinaiseen toimintaan� jää niin ja niin paljon (= vähän). Väite ei oikein kestä kriittistä tarkastelua: tilat mahdollistavat toiminnan ja työntekijä on toiminnan toteuttaja. Summa summarum: tilat ja työntekijät ovat varsinaista toimintaa! Kunnallisella puolella kuulee usein väitteen, että pitää satsata palveluihin eikä seiniin. Nopeasti tällaiset väitteet pujahtavat myös kirkkoherranviraston ovesta sisään. Seurakunnan perusolemukseen ja kirkon ydinolemukseen kuuluu, että se kokoaa ihmisiä yhteen. Sitä varten olemme olemassa. Suomalaisissa ilmasto-oloissa tämän tehtävän toteuttamiseen tarvitaan myös seiniä � ehjä kattokin on tarpeen. Työntekijät vai tilat? Rovasti Valtosen ajatuksiin nojaten rohkenen ainakin seinän takana kuiskata, että mieluummin tilat. Omassa kaupunginosassani ainoa julkinen tila � ainoa kokoontumispaikka kylän ihmisille � on pieni sivukirkko. Siis mikä tahansa sisätiloja vaativa tapahtuma, joka ei mahdu kotiin, voidaan järjestää vain tässä paikassa. Kylän väki on huomannut tämän. Sen seurauksena kunnostus- ja ylläpitotalkoisiin saadaan edes jokunen asukas mukaan. Avaimia löytyy toimintaa järjestävien taskuihin ja tietenkin kaste- ja perhejuhlia järjestäville. Vahtimestaria ei ole paikalla. Ei tämä malli tietenkään joka paikkaan sovi, mutta aika moneen kuitenkin. Ammattitaitoista huoltoa tarvitaan. Tarvitaan päällekatsomista, neuvontaa ja sitoutumista � ehkä joskus myös palkitsemista. En pitäisi mahdottomana, että Kipan ja Kirjurin jälkeen kirkkoomme alettaisiin rakentaa (Senaatti-kiinteistöjen tapaista) kiinteistöyhtiötä, jossa kiinteistöjen ylläpitoa, korjaamista, jalostamista ja pääomittamista hoidettaisiin ammattitaitoisesti ja kirkon arvoihin sitoutuneesti. Tähän kiinteistöyhtiöön liitettäisiin myös kaikki hautausmaat. yhtiön ylläpitämissä tiloissa toteutuisi kirkkomme seurakuntaelämä � joissakin enemmän työntekijävetoisesti, toisissa seurakuntalaisten aktiivisuuden varassa. Kattava motto voisi olla: valvomisesta valtuuttamiseen. Tämän vuoden aikana olemme piispan mukana kiertäneet hiippakuntamme pienimmät seurakunnat Porvoon rovastikunnassa sekä suuret lähiöseurakunnat Vantaalla. Tapasimme sitoutuneita pukkilalaisia ja askolalaisia, joille oman seurakunnan säilyminen saattaa olla merkittävä identiteettiä rakentava asia, kun kuntarakenne laitetaan pian uuteen malliin. Mielenkiintoista oli, että syksyllä tapasimme suuren joukon ihmisiä, jotka kertoivat olevansa korsolaisia, hämeenkyläläisiä tai kivistöläisiä � vantaalaisiksi itseään kutsuvia oli yllättävän vähän! identiteetti rakentuu monenlaisista osista. Sen ylläpitämistä helpottaa, jos sille on olemassa symboli � kuten kotipaikan kirkko. identiteetti vahvistuu ja varmistuu, mikäli tuon symbolin säilymiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan vähänkin omaa panosta: jäsenmaksu, rappusten lakaiseminen, lumen kolaaminen � tai avainten säilyttäminen! Reijo Liimatainen hiippakuntadekaani Sinä olet kanssani Kirkollisten toimitusten opas Kirkollisten toimitusten opas antaa ohjeita Kirkollisten toimitusten kirjan käyttöön. Kirkolliskokouksen hyväksymä kaikille kirkon työntekijöille ja seurakuntalaisille soveltuvin osin tarkoitettu Kirkollisten toimitusten kirja otettiin käyttöön vuoden 2004 adventtina. Piispainkokous hyväksyi muokatun Kirkollisten toimitusten oppaan istunnossaan 13.–14.9.2005. Oppaassa annetaan Kirkollisten toimitusten kirjan käyttöä koskevia ohjeita ja suosituksia. Sen tarkoituksena on tukea kirkon hengellistä elämää ja ihmisten kohtaamista. Oppaan neljä osaa Kirkollisten toimitusten oppaan ensimmäisessä osassa kerrotaan taustaa toimitusten teologiasta sekä kirkollisten toimitusten uudistuksesta, annetaan ohjeita toimituskeskusteluiden käymiseen ja toimitusten musiikkivalintojen tekemiseen. Ensimmäisen osan lopussa käydään vielä läpi kasuaalien rakennetta. Oppaan toinen osa sisältää kirkkolain ja -järjestyksen säätämät kasuaalitoimitukset, joiden johtaminen kuuluu papin tehtäviin. Lisäksi mukana on tavallisempia rukoushetkiä, jotka voi johtaa joku muukin kuin pappi. Kolmas osa sisältää lähinnä piispan tehtäviin kuuluvien vihkimisten ja tehtävään siunaamisten kaavan. Neljännessä osassa on rukoushetkiä, jotka voi johtaa pappi, muu kirkon työntekijä tai seurakuntalainen. Osan lopussa annetaan muun muassa yleisiä ohjeita alttarin ja kirkkotilan käytöstä, tilan kaunistamisesta ja kirkkovuoden vaikutuksesta kasuaaleihin. Lisäksi siinä kuvataan erityistilanteita. Jokaiseen oppaan osaan liittyy siihen kuuluva musiikkiaineisto. Joskus täytyy soveltaa Kirkollisissa toimituksissa ihmisen elämän merkittävät vaiheet liittyvät kirkon jumalanpalveluselämään. Tämän vuoksi papin tai toimituksesta vastaavan henkilön tulee ottaa huomioon sekä kirkon yhteinen perinne että ihmisen elämäntilanne. yhteiset ja yhteneväiset tavat ilmaisevat uskoa, luovat turvallisuudentunnetta ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Koko elämän kirjoa oppaassa ei huomioida. Joissakin erityistapauksissa kasuaalia suorittava voi perustellusta syystä poiketa oppaan ohjeista ja suosituksista. Papin tuleekin kirkkojärjestyksen puitteissa käyttää omaa harkintaansa. Tarvittaessa seurakunnassa sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Kirkkohallitus julkaisee ja pitää ajan tasalla kirkkoherranviraston hoidon ohjeita kirkon intranetissa. Näistä ohjeista löytyy mm. käytännön ohjeita hallinnollisiin ja juridisiin kysymyksiin. Hanna Remes hiippakuntakanttori 21 ajankohtaista... Kun toimittaja soittaa ja kysyy diakoniasta – median kohtaaminen D i a k o n i a j a y h t e i s k u n t at y ö Koonnut Kirsti Poutiainen 15.3.2012, Kirkon toimitalo, Satamakatu 11, Helsinki Koulutus antaa evästystä ja tukea diakoniatyöntekijöille ja -papeille toimittajien kohtaamiseen ja diakonian kohtaaman hädän sanoittamiseen. Toteutetaan yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen ja KDY:n kanssa. Ilmoittautuminen: 13.2.2012 mennessä osoitteessa www.helsinginhiippakunta.fi – Henkilöstökoulutus 2012 Sosiaaliturvan päivitys 10.5.2012 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B, Helsinki Diakoniatyöntekijöille tarkoitetun koulutuksen sisältö antaa tukea diakonian avustustoimintaan ja nostaa esille ajankohtaista tietoa oikeusasiamiehen ratkaisu- ja oikeuskäytännöistä toimeentulotukiasioissa, vammaispalveluasioissa ja lainsäädäntömuutoksissa. Kouluttajana on vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Tapio Räty. Ilmoittautuminen: 13.4.2012 mennessä osoitteessa www.helsinginhiippakunta. fi – Henkilöstökoulutus 2012 Uusi al ku Ugandassa 22 Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Laura Hytti osallistui Kirkon Ulkomaanavun järjestämälle opintomatkalle Ugandaan lokakuussa. Maa on Yhteisvastuukeräyksen ulkomainen kohde vuonna 2012. Yhteisvastuukeräyksen apu menee perille, totesi Laura Hytti vieraillessaan paikallisissa kylissä. ”Yhdessä kylässä säästörahoin rakennettu kanala oli lähes valmis, ja pihamaalla kuljeskeli kanoja ja vuohia.Toisaalla säästöryhmän varoin oli autettu pieni poika lääkäriin, ja slummissa oli saatu pystyyn kynttiläpaja”, Laura Hytti kertoo. ”Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä paikallisten kumppanien kanssa, jotka tuntevat tilanteen ja tietävät, missä apua tarvitaan kaikkein eniten. Matkalla näin omin silmin, että jokaisella hankkeella on vastuuhenkilöt. Hankkeita valvovat myös tilintarkastajat, ja ne raportoidaan huolella.” Haasteita ja saavutuksia Ugandan-matkalla oli mukana kahdeksan yhteyshenkilöä ja kolme Kirkon Ulkomaanavun työntekijää. Tavoitteena oli perehtyminen ruohonjuuritason kehitysyhteistyöhön. Laura Hytti Matkalaisten ryhmä pääsi tutustumaan paikan päällä säästöryhmien toimintaan. Säästö- ja lainaryhmät auttavat viime vuosiin asti jatkuneessa sisällissodassa kärsineitä, evakkoleireiltä kotikyliinsä palaavia ihmisiä kriisistä uuteen alkuun: kohti normaalia, omavaraista elämää. Sodan aikana lapsia kaapattiin sotilaiksi, naisia raiskattiin ja kylät tuhottiin. Ihmisillä on paljon fyysisiä vammoja, mutta myös henkisiä traumoja. Niistäkin ryhmissä voi puhua. Uganda on noussut raa’an sisällissodan kauhuista suhteellisen vakaaksi valtioksi, mutta yhteiskunnallisia haasteita on yhä: korruptio haittaa kehitystä, ruoan hinnan nousu aiheuttaa levottomuuksia ja ruoantuotannossa on ongelmia. ”Mieleenpainuva osoitus paikallisten vieraanvaraisuudesta oli juhla-ateria köyhässä kylässä, jonka asukkailla on mahdollisuus syödä vain kerran päivässä”, Laura Hytti kertoo. Väkiluku on Ugandassa yksi maailman nopeimmin kasvavista, ja tyttöjen avioi- Naisten Mare Ber -säästö- ja lainaryhmä viikoittaisessa kokouksessaan Lapurin kylässä, Pohjois-Ugandassa. Ryhmän nimi tarkoittaa suomeksi ”On hyvä rakastaa toinen toista”. Ryhmällä on myös solidaarisuusrahasto, josta voidaan tukea ilmaiseksi apua tarvitsevia. tumisikä on alhainen.Ala-asteen suorittaa loppuun vain 21 prosenttia ugandalaisista. Kolmannes ugandalaisista elää ilman wc:tä. Ugandan HIV ja aids -tilanne on kuitenkin hieno esimerkki onnistumisista kehitysyhteistyössä.Tartunnat ovat laskeneet yli 20 prosentista 5,4 prosenttiin. män avulla he olivat saaneet elämänsä haltuun, oppineet säästämään ja saaneet toimeentulon: kaupan, kynttiläpajan tai kanalan. Sen tuloilla he saivat lapsensa kouluun.” Juuri lasten koulumaksujen maksaminen oli monen Laura Hytin tapaaman ugandalaisen suurin unelma. Toivoa köyhyyden keskelle Arkienkeleitä tarvitaan Suomalaisten matkaan toi lisäväriä sadekausi. Sen vuoksi tiet olivat paikoin mutavelliä. ”Pikkubussimme jäi kiinni mutaan ja kaatui ojaan. Matka jatkui kuitenkin paikallisten arkienkeleiden avulla”, Laura Hytti kertoo. Hänen mieleensä jäivät ugandalaiset ihmiset ja heidän tarinansa. ”Toisaalta lapsisotilaiksi kaapattujen Jeneiferin, Noran, Justinen ja Alfredin kyyneleet ja arvet, toisaalta ilo ja toivo säästöryhmien naisten kasvoilla. Ihmisillä oli luja luottamus ja toivo Jumalassa.” Monen naisen elämä Ugandassa on raskasta puurtamista pellolla, vedenkantoa ja lastenhoitoa. Laura Hytti pääsi itsekin kokeilemaan vedenkatoa pään päällä ja siementen jauhamista käsin. Yhteisöhankkeet auttavat naisia kohti parempaa tulevaisuutta. ”Tapaamani ihmiset olivat todella köyhiä ja kokeneet järkyttäviä, mutta säästöryh- Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Laura Hytti toivottaakin kaikki mukaan Yhteisvastuun arkienkeliparveen ja kehottaa kutsumaan muitakin hyväntekoon. ”Säästöryhmiä tukemalla autamme ihmisiä ja kokonaisia kyliä uuden elämän alkuun traumatisoivan menneisyyden varjoista. Yhteisvastuu 2012 on kristillisen sanoman ytimessä: aina on toivoa ja mahdollisuus uuteen alkuun.” ”Elämän uudelleenrakentaminen ei ole helppoa, mutta sisällissodan katastrofista Ugandassa tai taloudellisen katastrofin kourista Suomessa on mahdollista selvitä, kun kannamme yhdessä vastuuta”, Laura Hytti muistuttaa. Hän toimii mielellään viestinviejänä hiippakunnassa ja vierailee seurakunnissa. Lauraan voi ottaa yhteyttä p. 050 383 5513 tai [email protected]. Koulutusta diakoniatyöntekijöille ja diakoniapapeille Lisätiedot: kirsti.poutiainen@evl. fi, p. 09 2340 3031, 040 583 4670 Kirkon kansainvälisen työn koulutusta työntekijöille vuonna 2012 Ilmoittautumis- ja kustannustiedot seuraavista koulutuksista ovat sähköisessä koulutuskalenterissa: sakasti.evl.fi/koulutus. Kirkon kansainvälisen työn perusteet (3 op) Koulutus toteutetaan työyhteisölle järjestettynä tilauskoulutuksena. Lisätiedot: marja-liisa.laihia@ evl.fi, p. 050 4380 641/Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta Kirkon missio – minun tehtäväni (5 op) Koulutuksen lähijaksot: 5.– 7.3.2012 ja 16.–18.4.2012, Päiväkumpu, Orivesi Lisätiedot: [email protected], p. 050 5846 859/Kirkon lähetystyön keskus Muuttuva uskonnollisuus ja uskontojen kohtaaminen (5 op) Koulutuksen lähijaksot: 13.–15.2. ja 28.–30.3.2012, Järvenpää Lisätiedot: pekka.hiltunen@ evl.fi, p. 050 3427 660/Kirkon lähetystyön keskus Seurakunta ja maahanmuuttajat (5 op) Koulutuksen lähijaksot: 19.– 21.9.2012 ja 29.–31.10.2012, Päivölä, Nummela Lisätiedot: marja-liisa.laihia@ evl.fi, p. 050 4380 641/Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta 23 ajankohtaista... K a s vat u s Koonneet Raine Haikarainen ja Jaana Räntilä Nuorisoteologien neuvottelupäivä Vanhemmuuden palikat Pe 17.2. 2012, Seurakuntien Talo, Kolmas linja 22, kokoushuone Silvennoinen, 4. krs. Hiippakunnallinen areenatapaaminen Lapsi- ja perhetyön vastaaville. 9.30 Kahvitarjoilu 10.00 Vanhemmuuden palikat, Arja Seppänen, kirkkohallitus, perheasiat 11.30 Ajankohtaiset asiat Ilmoittautumiset: 3.2. mennessä, [email protected] Vastuuhenkilöt: Helsingin yhteisen seurakuntatyön varhaiskasvatustiimi ja hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä, [email protected], p. 040 823 78 08 Rippikoulun paikallissuunnittelupäivä 24 Kaipaisiko rippikoulusi paikallissuunnitelma päivittämisestä? Onko suunnitelma jäänyt kenties kokonaan tekemättä? Tervetuloa päivittämään suunnitelmia tuomiokapituliin tiistaina 24.1.2012 klo 13–16. Paikalla myös hiippakunnan rippikoulukonsultteja. Ilmoittautumiset: 17.1.2012 mennessä, [email protected] Yhteisen pöydän ääressä Perhekerhotyön kehittämisseminaari To 15.3.2012 klo 8.30–15.30, Seurakuntien talo, Kolmas Linja 22 B, 2. krs., Engel-sali Seminaari on tarkoitettu perhekerhotyön kehittämisestä kiinnostuneille seurakunnan työntekijöille pääkaupunkiseudulla. Järjestäjinä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät.Yhtymien ulkopuolisilta 20 euron maksu. Ilmoittautuminen: 29.2.2012 mennessä, [email protected] To 29.3.2012 klo 13– 16, tuomiokapitulin koulutustila, Bulevardi 16 B Mitä luonto ja pyhyys merkitsevät nuorisotyölle? Mukana tutkija Panu Pihlaja. Käymme läpi myös nuorisotyön ajankohtaisia hankkeita ja paikallisia kehityssuunnitelmia. Rippikoulu esillä koulutuksessa Helsingin ja Espoon hiippakuntien rippikoulutyössä toimivat työntekijät kutsutaan ensi syksynä 27.9.2012 Korson kirkolle yhteisen koulutuspäivään.Tarkoitus on kokoontua eri työntekijäryhminä ja keskittyä rippikoulun kannalta olennaisiin käytännön kysymyksin. Päivä on samalla osa kirkon yhteistä Rippikouluseikkailu 2021 -koulutusta. Varaa päivä jo nyt kalenteriin. Ensi keväänä järjestetään kirkkohallituksessa myös kaksiosainen rippikouluseminaari: 19.3.2012 Rippikouluseikkailu 2021 ja 20.3.2012 Confirmation work: nationally and internationally. Seminaarit on tarkoitettu erityisesti rippikoulutyöstä vastaaville ja työalan kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille. Lisätietoja antaa hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. 040 553 9464. Kenen ääntä media käyttää? Millaista maailmankuvaa media rakentaa ja kenen ääntä se käyttää? Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivät Uskon äidinkieli Espoon ja Helsingin hiippakuntien lapsija perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä 14.1.2012, Järvenpää, Seurakuntaopisto Ohjelma: 08.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja materiaalimyyntinäyttelyt 09.30 Messu, hiippakuntasihteeri Mika Nurmi 10.45 Riskitietoisuus ja tarve elämänhallintaan vanhemmuuden haasteena, tutkija Kaisa Ketokivi, kommenttipuheenvuoro hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä 12.00 Lounas 13.15 Kanavat 1. Sallikaa lasten tulla? Lasten ehtoollisesta, pastori Tarja Meijer, Hakunilan seurakunta 2. Pienen iltahetki, varhaiskasvatuspastori Arto Helle, Helsingin seurakuntayhtymä 3. Lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta – taideterapeuttinen työskentely, pastori Terhi Varjoranta 4. Sylimuskari, musiikkikouluttaja Mari Torri-Tuominen, SLK 5. Lapsen ruumiillisuus, johtava asiantuntija Samuli Koiso-Kanttila, Väestöliitto 14.30 Kahvi 15.00 Häivähdyksiä kanavista, kouluttaja Heli Mäkinen, SLI 15.30 Musiikkia Päivä päättyy klo 16.00. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Viimeistään kuukautta ennen, www.seurakuntaopisto.fi Osallistumismaksu: 55 euroa + ateriapaketti Miltä kuulostaa uskon äidinkieli? Tai miltä se näyttää ja tuntuu? Kenen kieliopin ja sanaston pohjalle se rakentuu? Jos kielitaitoa ei ime äidinmaidosta, miten sen sitten oppii? Tarvitaanko uutta kieltä? Mm. näistä teemoista keskustellaan Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien valtakunnallisilla neuvottelupäivillä 25.– 27.4.2012 Helsingissä. Otsikoissa myös Helsinkiläinen usko, Kokonaisvaltainen usko, Median armoillako?,Tunteet esimiestyössä,Vauvasta naperoksi – lapsuuden seksuaalisuus. Näkökulmia mukana avaamassa mm. piispa Irja Askola, Askola, kirjailija Jaakko Heinimäki, Heinimäki, TT Pauli Annala, Annala, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Cacciatore, professori Sirkku Kotilainen, Kotilainen, muusikko Pekka Ruuska, Ruuska, liikuntapappi Eeva-Liisa Vuori, Vuori, uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen, Hiltunen, TM Jussi Sohlberg, Sohlberg, tarinateatteriohjaaja Taina Repo-Holten sekä runsaasti taiteen ja median edustajia. Kulttuuritarjonnasta vastaavat mm. desing-pääkaupunki-hanke sekä Papas no Mamas -kuoro. Päivien ”jatkot” Lapsi-messuilla Messukeskuksessa (27.–29.4.) Tarkemmat ohjelma- ja ilmoittautumistiedot Seurakuntien Lapsityön Keskuksen verkkosivuilla ((www.evl-slk.fi www.evl-slk.fi/koulutus) /koulutus) viikosta 50 alkaen. Osallistumismaksu 200 e (+ ateriat ja majoitus). Näiltä päiviltä et halua olla poissa! Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, SLK, KKN, SLI, Kirkon Lapsityön Teologit ry ja Kirkon Lapsityönohjaajat ry Tiedustelut: Tiina Haapsalo-Hyvönen, SLK, [email protected] Eri ikäisinä – monina persoonina Varhaisnuorisotyön teemaseminaari 15.– 16.3.2012, Siuntion Hyvinvointikeskus Ohjelma: To 15.3. 11.00 Messu Siuntion kirkossa, Raine Haikarainen ja Mika Nurmi 12.00 Lounas 13.00 Päivien avaus, Heli Aaltonen ja Jukka Jylhä 13.30 Työntekijän persoona – yksilöllisesti vai yhteisöllisesti, rahasta vai vapaaehtoisuudesta, Titta Hämäläinen ja LNÜ:n väki (Viron kirkon nuorisotyö), kommenttipuheenvuorot 15.00 Kahvit 15.30 Työntekijänä verkkoyhteisöissä, Juha Kinanen 17.00 Kuntoilua ja kylpylän poreiden pyörteitä 20.00 Illallinen Pe 16.3. 9.00 Aamuhartaus, Heli Aaltonen 9.30 Sukupolvien saari – kohti yhteistä työn todellisuutta, Ville Lähdesmäki, Novetos Oy ja Mikko Sulander, kommenttipuheenvuorot 12.00 Lounas 12.45 Työskentely jatkuu 14.00 Päätös Hinta: 160 euroa sis. koulutuksen, ruokailut ja majoituksen. Peruutuksista perimme peruutusmaksun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: 1.3.2012 mennessä kirjallisesti Jukka Jylhälle, [email protected], p. 0400 508 241 Järjestäjät: Turun arkkihiippakunta,Tampereen, Helsingin ja Espoon hiippakunnat, PTK 25 aj ankohtaista... Kirkkomusiikki Koonnut Hanna Remes Kanttori ja rippikoulu (0,5 op) 20.3.2012 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila, Bulevardi 16 B, 5 krs. Päivän tavoitteena on päivittää ja täydentää kanttorin osaamista rippikoulutyöskentelyssä. Koulutus sisältää etukäteistehtävän. Päivän aikana pohdiskellaan mm. nuoren maailmaa ja maailmankuvaa sekä saadaan vinkkejä rippikoulumusiikin toteutukseen. Muusikkokouluttajana toimii Antti Vuori. Ohjelma: 9.30 Aamuhartaus + työskentelyosa 1 11.00 Tauko 11.15 Työskentelyosa 2 12.15 Omakustanteinen lounas 13.15 Työskentelyosa 3 15.30 Koulutuspäivän päätös 26 Osallistumismaksu: 50 euroa + matka- ja lounaskulut Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta 31.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla. Rovastikunnalliset kanttoreiden neuvottelupäivät 2012 • Tuomiorovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 31.1.2012 (ilmoittautuminen vuoden 2011 loppuun mennessä) • Huopalahden rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 27.3.2012 (ilmoittautuminen 31.1.2012 mennessä) • Malmin rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 10.5.2012 (ilmoittautuminen 10.3.2012 mennessä) • Vartiokylän rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 25.9.2012 (ilmoittautuminen 1.8.2012 mennessä) • Vantaan rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 23.10.2012 (ilmoittautuminen 23.8.2012 mennessä) • Porvoon rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 6.11.2012 (ilmoittautuminen 6.9.2012 mennessä) Kukin neuvottelupäivä alkaa klo 10 ja päättyy klo 13. Päivät järjestetään tuomiokapitulin kokoustilassa, Bulevardi 16 B, 5.krs. Neuvottelupäiviin ilmoittaudutaan sähköisen koulutuskalenterin kautta hakeudu koulutukseen -linkistä. Uusien virsien ja Ruotsin kirkon suomenkielisen virsikirjan koulutuspäivä (0,5 op) 19.1.2012 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila (Bulevardi 16 B, 5.krs) Tutustutaan Pekka Kivekkään johdolla Kirjapajan Uusia virsiä -kokoelmiin sekä Ruotsin kirkon suomenkieliseen virsikirjaan. Päivä on suunnattu kanttoreille ja papeille. Osallistumismaksu: 50 euroa + matka- ja lounaskulut Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta. Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla. Laulakaa Herralle -virsikoulutus papeille (0,5 op) 14.2.2012 ja 9.10.2011 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila (Bulevardi 16 B, 5 krs) Koulutuksessa tutustutaan paaston ja pääsiäisen sekä adventin ja joulun ajan virsiin. Tavoitteena on, että osallistuja osaa hyödyntää ja käyttää virsikirjaa monipuolisesti seurakuntatyössä, erityisesti kirkkovuoden juhla-aikoina. Päivien kouluttajana on Pekka Kivekäs. Osallistumismaksu: 80 euroa + matka- ja lounaskulut Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta 15.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla. ”Kaukainen joululaulu, pyhä, hiljainen laulu. Suo mulle kätes’, ystävä oi! Kanssani kuule, laulu kun soi: enkelten kuoro juhlana joulun taivaan holvien sinestä helkkyy. Kaukainen joululaulu, pyhä, hiljainen laulu, hiljainen laulu.” (Martti Hela) 27 Suvivirsi soi Helsingin seurakunnista liikkeelle lähtenyt Suvivirsikampanja soi jälleen keväällä 2012, tällä kertaa koko Suomessa! Kampanjan tuella rakennetaan Haitiin uusia kouluja maanjäristyksessä tuhoutuneiden tilalle. Seurakunta voi liittyä mukaan kampanjaan järjestämällä keväisen yhteislaulutilaisuuden. Kirkon Ulkomaanavun kautta on mahdollisuus tilata uudet Suvi-linnun laulukirjat yhteislaulutilaisuuksiin. Osoitteessa www.suvivirsi.fi kerrotaan, mitä Suvi-linnun siivin on jo saatu aikaan. Lisätietoja: Kirkon Ulkomaanapu, Asta Turtiainen, p. 050 566 6278 Lämmin kiitos vuoden 2011 yhteistyöstä. Siunattua ja valoisaa adventin ja joulun aikaa toivottaa Hanna-hiippakuntakanttori ajankohtaista... L ä h e t y s j a e va n k e l i o i n t i Koonnut Hannu Lätti 28 Lähetysteologinen neuvottelupäivä Muuttuva uskonnollisuus ja uskontojen kohtaaminen (5 op) 2.2.2012 klo 9–15 Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Lähetyssihteereille ja -teologeille. Lounas 10 euroa. Ilmoittautuminen: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimisto 25.1.2012 mennessä, helsinki.sls@ mission.fi Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat 13.–15.2. ja 28.–30.3.2012, Seurakuntaopisto, Järvenpää Kaikille seurakuntien työntekijöille tarkoitettu koulutus, joka kuuluu Kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle -kokonaisuuteen. Hinta: 190 euroa/osio (sis. täysihoidon 1 hh ja kurssimaksun) Tiedustelut: Pekka Y. Hiltunen, p. 09 1802 425 tai Kirsti Kosonen, p. 09 1297 296 Ilmoittautuminen: [email protected] Järjestäjät: Hiippakunnat, kirkkohallitus/KLK ja SLS Kasvunaika-seurakuntakoulu 24.–25.1. tai 25.–26.9.2012, Vivamon kurssikeskus, Lohja Seurakuntien työntekijöille ja muille vastuunkantajille tarkoitettu ohjaajakoulutus. Kasvunaika antaa mahdollisuuden seurakuntalaisille löytää oman kutsumuksensa kristittyinä ja arjen keskellä. Koulu koostuu eri aiheisiin liittyvistä 20 osioista, joita yhdistelemällä voidaan rakentaa erilaisia kokonaisuuksia osanottajien ja seurakunnan tarpeen mukaan. Ajankohtaisia teemoja käsitteleviä osioita ovat Uskonnot ajassamme ja Hengellinen matkakumppanuus (SLS) sekä Armolliseen aikuisuuteen (KRS). Ohjaajakoulutuksessa esitellään 5–7 osiota. Kurssimaksu: 200 euroa (sis. materiaalin), täysihoito 91–97 euroa Tiedustelut: kirsti.kosonen@mission. fi, p. (09) 129 7296 Ilmoittautuminen: 13.1.2012 mennessä Marja-Liisa Kokkoselle, p. 0207 681 633, [email protected] Järjestäjät: SLS ja EVKO/KRS Kirkon missio – minun tehtäväni? (5 op) 5.–7.3.2012 ja 16.–18.4.2012, Päiväkummun kurssikeskus Orivesi Erityiskoulutusta lähetyssihteereille, papeille, nuorisotyönohjaajille, diakoniatyöntekijöille, lapsityöntekijöille ja kirkon erityistehtävissä toimiville. Kurssi kuuluu Kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle -kokonaisuuteen. BB Osallistumismaksu: 1. jakso 20 euroa, 2. jakso 20 euroa.Yhden lähijakson täysihoito 1 hh 140 euroa, 2 hh 100 euroa, 3–4 hh 80 euroa ja liinavaatemaksu 9 euroa. Ilmoittautuminen: www.mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/vuosiohjelmat Tiedustelut: [email protected], p. 09 1297 296 tai kirsti.sirvio@evl. fi, p. 09 1802 365 Järjestäjät: Hiippakunnat, kirkkohallitus/KLK ja SLS Lähde liikkeelle -koulutus Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18, Helsinki I osio 11.–12.2.2012, II osio 17.– 18.3.2012, III osio 21.–22.4.2012 Lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille tarkoitettu koulutus antaa mahdollisuuden tutustua tämän päivän kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön ja pohtia omaa paikkaa palvella lähetyksen vapaaehtoisena kotimaassa ja ulkomailla. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. lähetyksen raamatulliset juuret, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä, tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulkomailla, paikkani lähetystyössä. Hinta: 60 euroa/osio Lisätiedot ja ilmoittautuminen: [email protected], p. 09 1297 296 Järjestäjä: SLS Hiippakunnallinen lähetysseminaarimatka Pietariin 18.–21.10.2012. Tutustumista Inkerin kirkkoon ja Kelton koulutuskeskukseen. Arvioitu hinta 450 euroa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimistoon, [email protected] tai p. 050 323 9636 Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat Kevään esikoulutuskurssi Seurakunnan palkkiotoimisten ja vapaaehtoisten lähetyssihteerien koulutus Suomen Lähetysseuran kurssikeskus Päiväkumpu, Längelmäki 1. osa: Lähetys – yhteinen usko, yhteinen tehtävä 31.8.–2.9.2012 2. osa: Kirkon lähetystyö ja lähetysjärjestöt 5.–7.10.2012 3. osa: Seurakunnan lähetystyö 16.–18.11.2012 Kustannukset: 100 euroa/osio 2 hh tai 140 euroa/osio 1 hh Ilmoittautuminen: Päiväkummun kurssikeskus, p. 040 534 9507 tai www. mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/ilmoittautumiset/lomake_8/ Tiedustelut: [email protected], p. (09) 180 2365 tai kirsti.kosonen@mission. fi, p. (09) 129 7296 Järjestäjät: Hiippakunnat, KLK ja SLS Esikoulutuksessa tutustutaan nykypäivän lähetystyöhön. Kurssin suorittamisen jälkeen voi hakea 2–3 kuukauden harjoitteluun jollekin Lähetysseuran työalueista. Lisätietoja kurssista ja hakukriteereistä sekä hakukaavake: www.mission.fi/ esikoulutus. Hakuaika: 1.12.2011–13.1.2012 Lähijaksot: 27.–29.1., 2.–4.3., 23.– 25.3., 27.–29.4., 11.–13.5. Kurssiviikonloppuja voi korvata esim. syksyn 2012 kurssilla. Kasvattajien opintomatka Tansaniaan Kuinka lapsi nähdään ja kuullaan Tansanian kirkossa ja yhteiskunnassa? Opintomatka sijoittuu viikoille 45–46/2012, ja lähiopiskelupäivät ovat 25.9.2012 ja 5.2.2013 (5 opintopistettä). Matkan ja lähiopiskelupäivien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ennakkotehtävä ja kooste. Kohderyhmä: Lasten ja nuorten parissa työskentelevät Tavoitteet: Kansainvälisen vastuun vahvistaminen lapsi- ja varhaisnuorisotyössä. Vuorovaikutuksen lisääminen Suomen ja Tansanian kirkkojen välillä. Syventyminen lapsen oikeuksien ja osallisuuden tematiikkaan Suomessa ja Tansaniassa. Sisältö: Seurakunta-, päiväkoti- ja oppilaitosvierailuja. Paikallisen koulutuksen järjestäminen seurakuntien kasvattajille Pohjois-Tansaniassa. Kansallispuistoon tutustuminen. Tiedustelut: Kasvatussihteeri Tiina Rankila, p. 0400 426 140, tiina.rankila@ mission.fi Ilmoittautuminen: 5.3.2012 mennessä SLS/Tampereen lähetystoimistoon, sls. [email protected], p. (03) 222 6709 Osallistumismaksu: Arviolta 2000–2500 euroa Järjestäjät: Suomen Lähetysseura, Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus Konsertteja lähetyskirkossa 6.12. klo 12 Maailma-kuoro & Espoon työväenopiston naiskuoro Espoo Voices, myyjäisten yhteydessä 10.12. klo 19 Japanilaisten muusikoiden joulukonsertti 11.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut Lähetyskirkossa. Mukana Antti Vuori, iso orkesteri ja solistit. Tilaisuuden jälkeen glögitarjoilu. 12.12. & 13.12. klo 19 Jakarandan joulukonsertti 17.12. Zambian Vocal Collection 18.12. klo 19 Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajien joulukonsertti 19.12. klo 19 Maailma-kuoro & Espoon työväenopiston naiskuoro Espoo Voices, joulukonsertti 14.1. klo 18 Q consort, renessanssinokkahuiluyhtye Lähetysseuran syntymäpäiväjuhlat 19.1.2012, Lähetystalo Lounas klo 12 ja juhlaohjelmaa klo 13 alkaen. Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen klo 15.30. Orientaatiopäivä uusille lähetyssihteereille ja -teologeille 23.10.2012 klo 9–15, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, Bulevardi 16 B, 5. krs Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat Narinkkatorin Kauneimmat joululaulut 10.12.2011 Kampin Narinkkatorilla. Klo 12.00 lasten kauneimmat joululaulut ja klo 14.00 kauneimmat joululaulut jouluorkesterin säestyksellä. Esilaulajina Saara Aalto ja Sami Pitkämö. 29 ajankohtaista... Ty ö y h t e i s ö t Koonnut Jaana Räntilä Haasteena luottamus! Suomen Pipliaseura 200 vuotta 30 Vuonna 2012 ensimmäinen suomenkielinen Raamattu täyttää 370 vuotta ja nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta. Samalla Suomen vanhin kristillinen järjestö ja kustantaja, Suomen Pipliaseura, täyttää 200 vuotta. Vuotta 2012 vietetäänkin Raamattuvuotena, joka on samalla osa kirkon yhteisen Pyhä-painopisteen päätösteemaa ”Pyhän yhteydessä”. Luterilaisen kirkon lisäksi Raamattuvuosi näkyy muissa kirkkokunnissa ja järjestöissä. Pipliaseura perustettiin 1812 saattamaan suomenkielistä Raamattua ensi kertaa laajalti tavallisten ihmisten ulottuville. Aluksi Sana levisi Englannin Pipliaseuran avustuksella, sittemmin itsenäisesti ja käännöstyön muodossa myös maailmanlaajuisesti. Alkuvuosikymmenten haaste saada Raamattu jokaisen suomalaisen kotiin on nyt muuttunut toisenlaiseksi: Sanaa on tarjolla, mutta otetaanko sitä vastaan? Suomen Pipliaseuran juhlavuoden teema on ”voimasanoja 200 vuotta. Piplia”. Tämä on kannanotto hyväksyvän ja armollisen ihmiskuvan puolesta.Voimasana on vastavoima hengen velttoudelle ja armottomuudelle. Piplian voimasana etenee rohkeasti alueille, joilla se ei ole tavanomainen ja tuttu. Pipliaseura onkin yhdessä seurakuntayhtymien kanssa toteuttamassa Turussa ja pääkaupunkiseudulla markkinointikampanjoita, joilla halutaan tavoittaa erityisesti niitä suomalaisia, joiden kristillinen identiteetti ja suhde Raamattuun on ohut. Arkipäivän ja Raamatun teemojen yhteyden tunnistaminen herättää mielenkiinnon ja saa aikaan yllättyneisyyttä ja oivalluksia. Samalla ihminen oivaltaa olevansa arvokas sellaisenaan, ilman vaatimuksia ja olemassaolon lunastusta. Pääkaupunkiseudulla kampanja toteutetaan marraskuussa 2012. Raamattuvuoden tapahtumia koordinoi Suomen Pipliaseura. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Terhi Huovari, p. 010 838 65 36. (Terhi Huovari) Pipliaseuran juhlajumalanpalvelus ja raamattujuhla Suomen Pipliaseuran hiippakunnallista 200-vuotisjuhlajumalanpalvelusta vietetään Helsingin Vanhassa kirkossa loppiaisena 6.1.2012 klo 10 (lit. Hannu Kiuru, saarn. pääsihteeri Markku Kotila, Suomen Pipliaseura). Jumalanpalveluksen jälkeen on Bulevardin seurakuntasalissa raamattujuhla, tervehdys piispa Irja Askola. Pipliaseuran koulutuspäivä 20.1.2012, Länsi-Pasilan kappeli, Maistraatintori 3 Lähetyssihteereille ja -teologeille sekä kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Koulutuspäivässä esitellään Intia-aiheista virikemateriaalia ja raamatunkäännöstyötä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.huoponen@bible. fi tai p. 010 838 6531 Raamattusunnuntai 15.4.2012 Kolehti ohjataan raamatunkäännösohjelmiin Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlakeräyksen kautta. Materiaalia raamattusunnuntain viettoon: www.raamattuvuosi2012.fi tai maksutta p. 010 838 6500. Juhlavuoden ekumeeninen pääjuhla 24.–27.5.2012, Turku Lisätietoja: Yhteyspäällikkö Satu Toukkari, satu. toukkari(at)bible.fi tai p. 010 838 6534 Uusia työnohjausryhmiä perusteilla • Työnohjaajien vertaisryhmä 2012 Työnohjaajan työ on usein kovin yksinäistä ja haastavaa. Siksi onkin hyvä miettiä omaa verkostoitumistaan. Mikä on sinun paikkasi purkaa ja jakaa työnohjauksessa nousevia kysymyksiä? Olemme kokoamassa hiippakunnallista työnohjaajien työnohjausryhmää. Jos olet kiinnostunut, ota yhteys hiippakuntasihteeri Jaana Räntilään tai työnohjaaja Seija Riekkiseen. Ryhmän tarkoitus on kokoontua noin kerran kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. Ryhmä toimii vertaisryhmänä, joten varsinaista vetäjää ei ole. • Työnohjausryhmä lapsityönohjaajille ja muille lähiesimiehille 2012 Kokoamme hiippakunnallisen työnohjausryhmän myös lapsityönohjaajille ja muille lähiesimiehille. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Jaana Räntilään tai Seija Riekkiseen. Lisätiedot: [email protected], p. 040 823 78 08 tai [email protected], p. 09 2340 2434 Uusia työnohjausryhmiä alkamassa • Nuoriso- ja diakoniatyössä toimiville työntekijöille Ryhmä alkaa tammikuussa 2012. Työnohjausryhmässä on mahdollisuus kollegiaaliseen jakamiseen, oman työn ja erilaisten työtapojen tutkimiseen. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 17.1.2012 klo 10–11.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B, Tavio, h. 472. Silloin sovitaan yhteisistä käytänteistä ja seuraavista kokoontumiskerroista. Ryhmä kokoontuu noin kolmen viikon välein 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmän työnohjaajina toimivat yhteisen seurakuntatyön työntekijät Tarja KorpaeusHellsten (diakonia) ja Rauno Vänskä (nuorisotyö). Tiedustelut: [email protected], p. 09 2340 2531 tai rauno. [email protected], p. 09 2340 2512 Ilmoittatuminen: 15.12. mennessä, [email protected] • Nuorisopappien työnohjausryhmä Ryhmä alkaa tammikuussa 2012. Ryhmä kokoontuu noin kolmen viikon välein 1,5 tuntia kerrallaan. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 19.1. klo 12–13.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B, Castrén, h. 236. Ryhmän työnohjaajina toimivat työnohjaaja Seija Riekkinen ja yhteisestä seurakuntatyöstä Rauno Vänskä. Tiedustelut: Seija Riekkinen, p. 09 2340 2434 tai Rauno Vänskä, p. 09 2340 2512 Ilmoittautuminen: Mahdollisimman pian, [email protected] tai p. 09 2340 2434 Työnohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 30.1. 2012 Sipoon seurakuntakeskuksessa (Iso Kylätie 1, Sipoo) klo 9.30–16 Ohjelma: 9.30 Aamukahvit 10.00 Musiikillinen aamuhartaus 10.30 Organisaation syvärakenteen perusmielikuvat, johdon konsultti Terttu Niemelä, Human Focus Oy, organisaatiokonsultti FINOD 12.30 Lounas 13.30 Työntekijät häpeän kantajina, prof. Paavo Kettunen, ItäSuomen Yliopisto 15.45 Ajankohtaisinfo 15.55 Siunaus ja päätösvirsi Ilmoittautumiset: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta. Lisätiedot: [email protected] 31 S urulaatikko on työväline kouluille Tikkurilan seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Sirpa Rosenberg on katsellut läheltä seurakuntansa nuorten elämää. Lähes yksitoista vuotta hän on työskennellyt Tikkurilassa, viimeiset kolme vuotta työalansa vastaavana. Toiminta on hyvin maanläheistä, joskin myös taivashakuista. Isoskoulutuksessa on yli sata nuorta, Walkers-kahvila kokoaa porukkaa ja myös Facebookissa toimiva ”nettikahvila” tarjoaa apuaan. Sirpa on huomannut, että monelle on helpompaa lähestyä työntekijöitä kirjoitetun tekstin kautta kuin tulla kasvotusten juttelemaan. Nuorisotyössä tulevat vastaan elämän tummat puolet ja kriisit. Tikkurilan seurakunnan alueella on runsaasti kouluja ja oppilaitoksia. Vantaan seurakuntien yhteistä kouluyhteistyön strategiaa pohdittaessa tulikin esille tarve tukea kouluja erityisesti kriisitilanteissa. Näin syntyi ajatus erityisen surulaatikon kokoamisesta ja lahjoittamisesta jokaiseen Vantaan kolmeentoista kouluun. Ensimmäiset laatikot ovat nyt valmistuneet ja toimitettu perille. Vastaanotto on Sirpa Rosenbergin mukaan ollut hyvä. K aikki 32 on valmiina Surulaatikko on yksinkertainen valkoinen laatikko. ”Ikeasta hankittu ja väri tarkkaan mietitty”, toteaa Sirpa. Laatikosta löytyy kaikki, mitä tarvitaan yksinkertaisen hiljaisen hetken järjestämiseen koulussa. Ristin ja valkoisen liinan lisäksi mukana on kynttilätarvikkeet, erilaisten rukoushetkien monistettavia kaavoja, ohjeita sekä virikevihkonen. Jatkossa mukaan liittyy mahdollisesti vielä sopivaa musiikkia sisältävä CD-levy. Laatikon sisällön valmistamisesta ovat osaltaan vastanneet paikallisen ammattioppilaitoksen nuoret. Yksinkertaisen pelkistetyt puuristit tekivät Vantaan ammattiopisto Varian esinevalmistuksen artesaaniopiskelijat Auri Hyryn johdolla. Valkoiset liinat ovat puolestaan ommelleet artesaaniopiskelijat lehtori Auli Sorvarin ohjauksessa. Surulaatikolla Vantaan seurakunnat haluavat tukea kouluja. Ajatuksena on, että laatikossa on kaikki valmiina: yllättävässä kriisitilanteessa ei tarvitse lähteä erikseen etsimään tarvikkeita ja virikkeitä. Sirpa Rosenberg pitää myös tärkeänä, että nuoret opiskelijat ovat itse olleet valmistamassa laatikon materiaalia. Sillä tavoin he ovat välillisesti myös jakamassa yhteistä surua ja kipua. ”Minusta tämän päivän nuori ymmärtää aiempaa paremmin, kuinka tärkeää on puhua surusta ja elämän kriiseistä muiden kanssa. Myös netin käytössä nuoret ovat ajan hermolla. Sieltä he löytävät muun muassa vertaistukea ja keskustelufoorumeita, joilla voi rohkeammin jutella vaikeistakin asioista. Toisaalta he myös arvostavat edelleen aitoa kohtaamista”, kertoo Sirpa Rosenberg. Surulaatikko kätkee sisälleen muun muassa ristin, valkoisen liinan ja kynttilätarvikkeet, kertoo Sirpa Rosenberg. Kaisa Rantala uskoo, että lapsivaikutusten arviointi tekee seurakunnan päätöksenteosta entistä läpinäkyvämpää. I h m i s i ä H ii p p a k u n n a s t a Teksti ja kuva: Raine Haikarainen 33 Kirkon asialla. koulutamme SeurakuntaopiStolla 2012 Kaikkien kustantajien kirjat, kirkolliset tarvikkeet, tekstiilit ja muut seurakuntatyön tuotteet. 20 6,– 6,– 20 (norm. 6,90) (norm. 6,90) Helsingin ja Espoon hiippakuntien lapsi- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä Liikettä töppösiin – ajankohtaista varhaiskasvatuksen liikuntaa 14.1. | Osallistumismaksu 50 € 2.–4.5. (1 op) | Osallistumismaksu 250 € Pyhäkoulusymposium – Osallisena Pyhään Varhaiskasvatuksen kuvallinen ilmaisu 28.–29.1. | Osallistumismaksu 140 € 8.–10.8. (2 op) | Osallistumismaksu 270 € Raamatturäppi – Vanha testamentti Lattiakuvat-menetelmän kehittämispäivät kouluttajille 30.–31.1. (1 op) | Osallistumismaksu 200 € 15.–16.8. (1 op) | Osallistumismaksu 50 € Helena Castrén Lapsivaikutusten arviointi Bibliodraaman peruskoulutus 2012-2013 2.-3.2. | Osallistumismaksu 200 € 20.–21.8., 17.–18.9., 18.–19.10., 15.–16.11., 10.– 11.12. sekä keväällä 2013 viisi kahden päivän jaksoa kerran kuukaudessa (15 op) | Osallistumismaksu 570 € Surun kyynelten läpi loistaa onnellisten päivien muisto Hoidollinen nukketeatteri – tervehdyttävät tarinat 13.–15.2. ja 21.–22.5. (5 op) | Osallistumismaksu 395 € (sisältää materiaalit) 34 Rohkeammin, avarammin ja syvemmin Raamattuun 27.–29.2., 11.–13.4. ja 22.–24.8. (5 op) | Osallistumismaksu 450 € Godly Play -neuvottelupäivät 1.–2.3. | Osallistumismaksu 140 euroa Mahdollisuuksien verkko – netin hyödyntäminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa 8.–9.3. (1 op) | Osallistumismaksu 195 € Pyhät tanssit 21.–23.3. (1 op) | Osallistumismaksu 250 € lIsätIetoja koulutustarjonnastamme: www.seurakuntaopisto.fi > Koulutustarjonta > Kristillinen varhaiskasvatus Vähintään 20 kpl 5,90 Kirjanen seurakunnalta vihkiparille. Marjukka Laiho, Paavo Ranta, Pekka Tukeva, Ilkka Sipiläinen, Timo-Matti Haapiainen, Marjaana Kanerva Noin 52 tapaa viettää sunnuntai Viikkoon tarvitaan päivä, jolloin levätään, ladataan akkuja, vietetään pyhää. Kirja kannustaa erottamaan arjen ja sunnuntain toisistaan. Sunnuntain voi viettää yksin tai yhdessä, kotona tai kaukana, liikkuen tai leväten. Olennaista ei kuitenkaan ole tekeminen vaan se, että tekemisen kautta voi tavoittaa jotakin suurempaa. Kirja on julkaistu yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa. Raamatturäppi – Uusi testamentti 1.–2.11. (1 op) | Osallistumismaksu 200 € Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen, kutsuminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen 14.–16.3. ja 10.–12.9. (5 op) | Osallistumismaksu 240 € Osallistumismaksun lisäksi laskutamme ateria- ja majoituskulut. Hintatietoja nettisivuillamme kohdassa Hakeminen. Järvenpää | www.seurakuntaopisto.fi Onnellinen avioliitto on mahdollinen (norm. 18,90,-) Vähintään 20 kpl 5,90 Onneksi on pyhä 29.–31.8. (1 op) | Osallistumismaksu 270 € www.seurakuntaopisto.fi > Hakeminen > Kristillinen varhaiskasvatus Heli ja Lassi Pruuki Vihkiparin kirja Kirjanen seurakunnalta surukotiin. Pyhän sanaton kohtaaminen – tilan kokeminen luonnonmateriaalien, kukkien ja värien maailmassa IlmoIttaumInen: 17,– Surukodin kirja Anna-Mari ja Pekka Kaskinen, Matti Pikkujämsä Vähintään 20 kpl 14,90 Vähintään 50 kpl 12,50 35 54,– UUTUUS! Tuomas ja merkilliset merkit Värikäs kirja avaa kiinnostavan tarinan kautta tien kristillisten symbolien maailmaan. Kirjan pohjalta tehtyjen korttien kanssa seurakunnassa on helppo suunnitella lapsille symboliseikkailu. Kotimaakauppa on avoinna myös lauantaisin 12.11.–17.12.2011 välisenä aikana klo 10–14. Virkapaita 100% Reilun kaupan luomupuuvillaa. Pitkähihainen. Musta tai vihreä. Kirja 15,21 (18,90) Kortit 8,50, vähintään 20 kpl 5,90 KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ. HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki | ma-pe 9–17, la 10–14 | p. 020 754 2350 | www.kotimaakauppa.fi B531 Veisuklassikot yksiin kansiin! Klassikkoveisut Nuoren seurakunnan veisukirjoja on julkaistu ji yli 40 vuotta. Tähän viininpunaiseen laulukirjaan on kerätty elämään jääneet veisuklassikot vuosilta 1970-1985. Mukana on niin Lapsuuden usko, Kala-Pekka kuin Kum ba yah. ISBN 978-951-627-907-0 Hinta 19,50 Iloksi ja tueksi kummeille tammikuun uutuuksia Monica Vikström-Jokela - kuvitus Mervi Lindman KummAiilkaa pyha..! hja Monic a Viks tröm-J okela Kuvitus Mer vi Lindm an Aika pyhä! Kummilahja 36 Lasten Kesk us Kummilahja jatkaa Aika pyhä! -kirjasarjaa, joka tukee lasten kristillistä kasvatusta puhumalla pyhistä asioista arkisen ymmärrettävästi. Kummilahjassa paneudutaan kummiuden kunniatehtävään. Mukana on myös täytettäviä sivuja kummille muistoksi. Kummilahja on kaunis lahja uusille kummeille, ja se toimii myös kummitodistuksena. ISBN 978-951-627-937-7 Hinta 9,50 Ilmestyy tammikuussa Kummin kaa - Kummitarinoita Kummin kaa valottaa kummiutta kertomusten kautta. Eri-ikäiset kummitädit ja -sedät sekä kummilapset kertovat omista kummikokemuksistaan. Kirjanen sopii konfirmaatiossa kumminoikeuden saaville lahjaksi ja rippikoulun kummiopetuksen tueksi. Se on monipuolinen ja elämänmakuinen johdatus kristilliseen kummiuteen kaikille uusille, vanhoille ja potentiaalisille kummeille. Kummin kaa oita Kummitarin LK-kirjat ISBN 978-951-627-938-4 Hinta 8,50 Ilmestyy tammikuussa w w w.l a s t e n k e s k u s .fi Tilaukset: Lasten Keskus, puhelin (09) 6877 4530, sähköposti: [email protected]
© Copyright 2024