Hiippakuntauutiset 3/2011 - Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli

Hiippakuntauutiset
       
 /  
1
Maija-Liisa Sahlbom ja
Pyhän Laurin kappeli
Tila on aina kokemus
Pian valitaan päättäjiä
IRJan
Tila on viesti. Ovi on kiinni tai auki. istumapaikkoja tarpeeksi tai liian vähän. Edessä esteitä ja autiutta tai odottavaa avoimuutta.
Tila on myös teologiaa. Tilapäätöksiä tekevä kertoo jumalakuvastaan ja ihmiskäsityksestään, tietäen tai
itseltäänkin salassa. Julkisen rakennuksen sanoma viestii
suhteestamme valtaan ja paljastaa, mikä on ihmisen osa
omassa ajattelussamme. Alamaisia, kansalaisia vai toimijoita? Nuorille ja nokkelille vai myös hitaille ja kömpelöille?
Rakennus on myös maastomerkki mielenmaisemaan: tuo
kuuluu kotiseutuuni. Minä ja rakennus muodostamme
suhteen. Jokainen kirkon omistama kiinteistö on myönteisten ja voimaannuttavien viestien mahdollisuus.
Rakennus on kutsuva tai torjuva. Jokainen rakennus voi
tarjota hetkiä, jolloin kohtaa jotakin merkityksellistä. Mistä
syntyy kirkkosalissa tai seurakuntatalolla tunne siitä, että
kuulun joukkoon? uutena ja outonakin olen salatulla tavalla osa tätä kertomusta. Vaatiiko se jotakin jo ennen kuin
löydän ovenkahvan ja uskaltaudun sisälle?
Kirkkorakennus on lahjamme ihmisille, kaikenlaisille
kansalaisille. Tila on yhteinen, kaikkia varten rakennettu.
Saa tulla, vaikka ei olisi osallistunut kustannuksiin. Saa olla,
Irja Askola
Sisällys 3/11
Irjan ikkunasta
2
Piispan joulutervehdys
3
Pyhän Laurin kappeli – insinöörin
vaikka ei oikein ymmärtäisi. Saa antaa tilan ottaa hetkeksi
suojiinsa.
Kirkkotila ei synny vain tiilistä, laudoista ja betonista.
Se syntyy tilan tarkoituksesta, jota yksittäiset symbolit
vahvistavat. Se syntyy hengestä ja Hengestä. Ja siitä, että
satunnainenkin sisään piipahtaja aavistaa sen, että tässä
paikassa asuu armollisuus, levollisuus ja tervetulleeksi
toivottamisen tuoksu.
unelmatyö
4
”Kirkkojen pitää profiloitua”
8
Kalusteet tekevät hyvää
10
Kapitulin uudet vanhat tilat
12
Uudet edustajat kantamaan vastuuta 14
Orientoitumiskoulutus alkaa
15
Kapitulin väkeä
16
Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa
17
Dekantointia
20
Sinä olet kanssani – Kirkollisten
toimitusten opas
2
PL 142, 00121 Helsinki. Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, 5. kerros
Puh. 09 2340 3000 (keskus), faksi 09 2340 3050
Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9–15
Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Kotisivu: www.helsinginhiippakunta.evl.fi
Piispa Irja Askola
2340 3010
Palveluosoitteet:
Piispan sihteeri Maritta Maununen
2340 3010
Yleinen asiointi, nimikirjaotetilaukset, viranhaut:
[email protected]
Koulutustiedustelut, peruutukset, tentti-ilmoittautumiset:
[email protected]
Piispan teologinen erityisavustaja Päivi Linnoinen
2340 3011, 040 551 5851
Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk)
2340 6100
Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk)
040 841 4977
Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Haagan srk)
2340 3210
Lakimiesasessori Ritva Saario
2340 3020
Notaari Heikki Hämäläinen
2340 3021
Julkaisija:
Toimistosihteeri/talous Anniina Kaartinen
2340 3022
Toimistosihteeri Ulla Aaltio
2340 3023
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
PL 142, 00121 Helsinki
Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen
2340 3030
Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia)
Kirsti Poutiainen
2340 3031
Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö,
Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen
2340 3032
Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt)
Kasvatus
24
Kirkkomusiikki ja
26
Lähetys ja evankeliointi
28
Työyhteisöt
31
Ihmisiä hiippakunnasta
Kansi: Kirkkoherra Hans Tuomisen
Raine Haikarainen, p. 09 2340 3032, faksi 09 2340 3050,
gsm 040 553 9464, [email protected]
virkaanasettajaiset Hakunilan kirkossa
32
2.10.2011 kuvasi Tuomo Kahenvirta.
Toimitussihteeri:
Laura Pörsti, gsm 044 530 0441, [email protected]
Osoitteenmuutokset:
Toimistosihteeri Birgitta Falenius (50 %)
2340 3034
Kuurojenpappi Elina Jokipaltio
2340 3035
Taitto- ja painopaikka:
Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti
2340 3037
Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli, [email protected]
2340 3038
Painos: 3 400 kpl
129 71 (vaihde)
22
Päätoimittaja:
2340 3033
Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura)
Diakonia ja yhteiskuntatyö
Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa
vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille.
Jaana Räntilä
Hiippakuntakanttori Hanna Remes
21
Ajankohtaista
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
Ulla Aaltio, p. 09 2340 3023, [email protected]
pääkIRJOItus
I k k u n a s ta
Raine Haikarainen
Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy
28.5.2012. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on 27.4.2012.
Joulujälki
Jälkensä se jättää, tänäkin vuonna.
Joulu käynnistää tunteiden ja tilanteiden taistelun: perinteiden
haikeus, niiden vastustus ja arjen tosiasiat sukkuloivat vuoristorataansa.
”Onks ihan pakko” -kysymys tärähtää sielläkin, missä sitä ei odottaisi.
Puute ja paljous, mieluisa puuhastelu ja hektinen hermoilu ovat aistittavissa katuruuhkassa, lähijunassa, kaupan kassajonossa. Ehkä todemmin
siellä, missä kellekään ei tohdi tämänvuotisia joulumietteitään paljastaa.
Jouluna kaikkea tuntuu olevan joko liikaa tai liian vähän, ihmisiäkin. yksillä runsauden ahdistus valintojen ja valmistelujen viidakossa.
Toisilla apeus ja autius: tämä taitaa nyt mennä näin.
Millaisen tunnejäljen Jumala jättää jouluumme? Hänelle joulu ei
ole vaatimus, suoritus, näytelmä eikä perinnekilpailu. Pohjimmiltaan
joulu on sanoma vapahduksesta. Siitä, että Jumala saapui ”meidän puolelle”. Siksi jouluna ”kaikki täällä meillä” saa olla läsnä: tilaa on pelolle,
pettymyksille, puolitiehen jäämiselle. Mutta myös ilolle, hämmästelylle,
kaikenlaiselle mukavalle. Joulukin voi ja saa olla monenlainen, erilainen, kaikenlainen. Sitä ”yhtä oikeaa joulua” ei ole olemassa. Kaikenlaisiin todellisuuksiin jää pieni aukko Pyhän läsnäololle: siunaus voi
piipahtaa jouluvieraaksi, valmisteluja vaatimatta.
Osaisinko tänä vuonna jättää sellaisen joulujäljen, että itsekin yllättyisin? Vähemmän vaatimuksia ja ylimitoitettuja suunnitelmia? Vähemmän kateutta, kiukuttelua, syyttelysanoja? Vähemmän hiilijalanjälkeä?
Mitä tapahtuisi, jos jouluni tunnejälki on tässä: Vapahtaja on
syntynyt! Avautuisiko tästä lupa hengähtää? irrota kahleista, pakosta,
tukahduttavista tavoista? Vapahtaja – on!
ISSN 1456-8144
Tämän varassa kohti joulua, jossa siunaus tuoksuu.
3
Tekstit: Janne Villa
Kuvat: Raine Haikarainen
Pyhän Laurin kappeli
– insinöörin unelmatyö
4
Maija-Liisa Sahlbom oli keskeinen persoona Pyhän Laurin kappelin suunnittelussa ja rakentamisessa. ”Kaikkien teknisten ratkaisujen on palveltava niin vieraita kuin työntekijöitä. Ihmisten on
tunnettava, että pyhät tilat on tehty juuri heitä varten.”
Vantaalla sijaitseva Pyhän Laurin kirkko kuuluu Suomen
esteettisesti vaikuttavimpiin pyhättöihin. Pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen muurit pystytettiin jo
1450-luvulla.
Viime vuonna kirkko sai rinnalleen miljöön arvoon
sopivan ja siihen upeasti istuvan kappelin. Arkkitehdeille
järjestettiin kilpailu, johon tuli tarjolle 196 työtä. Kilpailun
kovaa tasoa kuvaa se, että konkari Juha Leiviskä tuli vasta
kolmanneksi.
Nuoren polven arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen
suunnittelivat voittajatyön Polku. Sen johtoajatuksena on
kuvata ihmisen matkaa ajasta iäisyyteen ja eläytyä surevan
omaisen asemaan.
Vantaan seurakuntayhtymän rakennusinsinööri MaijaLiisa Sahlbom esittelee siunauskappelin tiloja tottuneesti
mutta edelleen silmin nähden innostuneena.
”Eteisaulassa voi istahtaa katsomaan pappilan puistossa
avautuvaa lohduttavaa näkymää. Oven ulkopuolella oleva
vesiallas on jo tyhjennetty. Lumen tultua siitä tulee japanilainen puutarha.”
Suurimman, 130-paikkaisen siunaussalin seinää himmentää kupariverkko.
”Sisältä näkyy ulos muttei ulkoa sisään. Tuonpuoleisuuden verkko kertoo siitä, ettei kukaan tiedä tarkalleen, mikä
meitä odottaa kuoleman jälkeen.”
Pienessä siunaussalissa on 30 istumapaikkaa ja tuhkanluovutustilassa 10. Oivallinen arkkitehtuuri mahdollistaa
sen, etteivät erilaiset siunausjoukot joudu törmäilemään
toisiinsa ja arkkujen siirtäminen sujuu sutjakkaasti.
Härskiä ja hävytöntä vedätystä
Maija-Liisa Sahlbomilla on pitkä perspektiivi rakennusalaan. Hänen suurimpia hankkeitaan ovat olleet Alvar
Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon kanssa rakennetut
Rovaniemen kaupungintalo ja terveyskeskus.
Rakennusala on tunnettu kurjasta ja korruptoituneesta
työmoraalista eikä kappelin pystyttämisessäkään vältytty
alan lieveilmiöiltä.
”Rakentajat yrittävät mennä sieltä missä aita on matalin.
Laatu ei ole tärkeintä vaan se että saadaan mahdollisimman
iso lasku postiin. Urakoitsijoiden kanssa on oltava tiukka
valvonta.”
”Rakentajat koettavat keksiä koko ajan asioita, joista ne
voisivat veloittaa. Lisä- ja muutostöiden etsiminen ei ole ollut koskaan niin härskiä kuin nykyään. Jouduin rakentajien
kanssa kipakoihin vääntöihin ja neuvotteluihin”, Maija-Liisa
Sahlbom puhisee.
Juuri hänen kaltaistaan, asiallista ja tarvittaessa tiukkaa
naista kaivattiin, kun työmaalla oli enimmillään 40–50
henkeä.
”Jälkikäteen olen ajatellut, että vaikka olen insinööri
enkä hengellisen työn tekijä, minun olisi pitänyt esiintyä
seurakunnallisessa työssä kirkon strategian ja arvojen mukaisesti. Aina en siihen pystynyt kiireen ja paineiden keskellä,
vaan jouduin jonkun kerran sanomaan varsinkin vastaanottotarkistuksissa suorat sanat…”
Syvimmillä hetkillä hieman lohtua
Pyhän Laurin kappelin suunnittelussa lähdettiin siitä, että
taide on jo alun perin osa arkkitehtuuria eikä siitä, että
taidetta tuodaan vasta valmiiseen tilaan.
”Taideteokset ovat kertoneet aina ihmisille uskonnollisia
viestejä. Kun katsoo historiaa taaksepäin, kirkkotiloissa on
ollut taidetta jo silloin kun ihmiset eivät osanneet lukea”,
Maija-Liisa Sahlbom sanoo.
Hän esittelee ylpeänä Pertti Kukkosen ja Pekka Jylhän
taideteoksia. Kuvanveistäjä Kukkosen reliefi Ristin tie symboloi sekä maallista matkaamme että ylöspäin suuntautuvaa
henkistä tietä. Vaakalinja kuvaa elettyä elämää, joka katkeaa.
”Kuolema on lopullinen. Mutta kuoleman jälkeenkin
elämä jatkuu, kuten reliefin pystylinja kuvastaa”, Sahlbom
tulkitsee.
Alakerrassa sijaitsee vainajien näyttötila, jonka katossa
kimaltelee Jylhän kristallinen Suru, kyynelhelmien ketju.
”Tila meissä. Syvällä jossain, raskas ja pelottava, josta
kyynelten purkaus sateenkaaren heijastusten saattelemana
5
nostaa ja kannattelee. Surun syvimmillä hetkillä, hieman
lohtua, jos mahdollista”, taiteilija itse avaa teostaan.
”Kyllä taivaan isä on antanut meille ihanan maapallon,
missä me saamme elää.”
Luontoa kunnioittavia ratkaisuja
Pyhän läsnäolo ja kosketus
Pyhän Laurin kappelissa on käytetty kestäviä materiaaleja:
luonnonkiveä, tammea, kuparia, tiiltä ja betonia. Luonnonkivimuurien kivet louhittiin rakennuspaikalta ja lattia on
Oriveden fylliittiä. Kappelin käyttöikätavoite on 200 vuotta.
Vantaan seurakuntayhtymän ympäristövastaavana ja
vakaumuksellisena ekoihmisenä Maija-Liisa Sahlbom korostaa, että kirkollisessa rakentamisessa on otettava huomioon
ekologinen ulottuvuus.
Rakennusmateriaalien on oltava kestävän kehityksen
mukaisia. Kierrätys on järjestettävä järkeväksi ja helpoksi.
”Meidän pitäisi ymmärtää olevamme kuin tilanhoitajia
tällä maapallolla. Jumala on antanut meille tämän maapallon viljeltäväksi ja varjeltavaksi, mutta miten me kohtelemmekaan sitä!”
Omaa luontosuhdettaan Sipoonlahden rannalla asuva
Maija-Liisa vaalii säännöllisesti. Syksyllä hän käy lintumetsällä ja hirvijahdissa.
”Pari päivää sitten kun pystykorvani etsi lintuja, minä
katselin pitkään mäntyjen jykeviä runkoja ja oksia. Miten
uskomattoman kauniita männyt ovatkaan lokakuussa!
Katsoin myös kiviä ja sammalia. Metsässä oleminen on
hurmaava kokemus.”
Tekniset ja ekologiset ratkaisut tukevat seurakunnan perimmäistä tehtävää, jonka on oltava visusti mielessä, kun
sakraalitilan tunnelmaa luodaan.
”Kaikissa kirkollisissa tiloissa on tärkeintä, että niissä voi
kokea pyhän läsnäoloa. Ihmisten täytyy tietää, että he ovat
nyt kirkollisissa tiloissa eivätkä ihan tavallisessa paikassa”,
Maija-Liisa Sahlbom painottaa.
Pyhän tilan tuntua tukee esimerkiksi se, ettei ilmastoinnin ja liikenteen melu kuulu. Näin kirkollisille toimituksille
ja hiljentymiselle annetaan asiaan kuuluva rauha. Pyhän
Laurin kappelissa hiljaisuus onnistuttiin varmistamaan
erinomaisesti.
Ergonomiaan ja valaistukseenkin panostettiin. Kappeli
on palkittu muun muassa parhaasta sisävalaistussarjastaan ja
betonityöstään. Merkittävä tunnustus oli Euroopan laajuisen kuparirakennuskilpailun ensimmäinen sija.
Minkälainen on se pyhän kokemus, jonka sakraalitila
voi välittää?
”Pyhässä tilassa saavutat sisäisen rauhan, hyvän mielen
ja olon. Kun lähdet tilasta pois, tunnet saaneesi pyhän kosketuksen. Olet virkistynyt ja saanut elämääsi uutta toivoa,
jonka varassa jaksat jatkaa arkea.”
Luterilainen eleettömyyden
estetiikka
Millaisissa tiloissa koet erityisesti pyhän läsnäoloa?
”Hiljennyn mieluiten tiloissa, joissa kävijät on huomioitu. En pidä turhasta krääsästä, vaan arvostan luonnonmukaisia materiaaleja ja sellaista pelkistettyä arkkitehtuuria,
joka on tyypillistä Suomen luterilaisille kirkoille.”
”Kirkkotekstiilitkin puhuttelevat minua. Ne on pidettävä hyvässä kunnossa. Siten seurakunta näyttää, että
me pidämme kaikesta huolta alusta loppuun”, Maija-Liisa
Sahlbom vastaa.
Monissa ortodoksisissa ja katolisissa kirkkotiloissa
kävijät kylpevät koristeellisen kirkkotaiteen väriloistossa ja
tuohuksen tuoksussa. Vuoden Saksassa työskennellessään
Sahlbomkin ihasteli sikäläisiä kirkkoja ja katedraaleja.
Esimerkiksi Berliinin, Leipzigin ja Dresdenin kirkot ovat
hänestä mahtavia, jykeviä ja hienosti koristeltuja. Dresdenissä jopa vessan hanat ovat kullattuja.
”Nautin kuitenkin paljon enemmän tästä eleettömästä ja
koruttomasta luterilaisuudesta. Se on lähempänä omaa olemustani. Ehkä lapsuuden ympäristöni ja perintötekijät ovat
vaikuttaneet siihen, että olen tottunut vaatimattomuuteen.”
”Kristillisten symbolien täytyy toki olla läsnä kaikissa
kirkkotiloissa, mutta pienintäkään visuaalista pröystäilyä ei
tarvita. En halua, että ihmisille pakkosyötetään mitään. Luterilainen kirkkotila saa olla yksinkertainen. Sihen riittää se,
että tilasta löytyy kaikki tarpeellinen eikä mitään ylimääräistä”, Maija-Liisa Sahlbom summaa esteettisen ja teologisen
ajattelunsa.
Pyhän kosketuspaikkoja
Vantaalla
– Maija-Liisa Sahlbomin suosikit
1. Pyhän Laurin kappeli puhuttelee minua eniten,
koska olen ollut sen suunnittelu- ja rakennusprosessissa niin syvällä mukana.
2. Pyhän Laurin kirkko.
3. Myyrmäen kirkkosali on upea.
4. Hämeenkylän kirkko on kaunis taidekirkko,
jonka taideteoksista nauttii joka kerta.
5. Pyhän Annan lastenkirkossa on paljon taidetta ja
se on lapsille suunniteltu. Ongelmana on vain se,
että kulkuyhteydet ovat huonot.
6. Korson kauniin kirkon yleisilme on rauhallinen
ja loppuun asti mietitty.
7. Rekolan kirkko.
8. Kivistön kirkko kaipaa peruskorjausta, mutta se
on muuten hieno.
9. Hakunilan kirkko.
10. Seutulan kappelikin on puhutteleva rakennus.
6
7
Nautin työstä ja lastenlapsista
Oululaissyntyinen Maija-Liisa Sahlbom on lähtöisin
hyvin köyhästä, viisilapsisesta kodista. Veturinkuljettaja-isä oli alkoholisti. Hän pystyi hoitamaan työnsä,
mutta kuoli nuorena.
Äiti yritti pitää kauppaa. Se meni konkurssiin ja
perhe menetti kaiken omaisuutensa kun Maija-Liisa oli
seitsenvuotias.
”Äiti oli liiankin hyväsydäminen. Hän myi asiakkaille vastakirjalla, mutta ihmiset eivät maksaneet
velkojaan takaisin. Lapsuuden kokemusteni seurauksena työ on ollut minulle aina tärkeää. Oma toimeentulo
täytyy taata.”
”Olen tehnyt pitkää työpäivää ja nauttinut työnteosta. Mieheni mielestä kahmin kaiken työn, mitä
minulle tarjotaan. Tyttäreni on sanonut, että hän joutui
olemaan pienenä paljon yksin.”
Isovanhemmuuden vaiheessa moni työn sankari
tekee parannusta suhteessa lapsiin ja heille annettavaan
aikaan. Maija-Liisan ilona ovat nyt ihanat lapsenlapset.
”Miehenikin on toista kertaa naimisissa ja meillä
on hänen puoleltaan viisi lastenlasta. Minun puoleltani
on kaksi lapsenlasta ja yksi on vielä tulossa Pietarin
lastenkodista. Käyn usein lasten kanssa rakastamassani oopperassa ja musiikkitapahtumissa”, Maija-Liisa
Sahlbom herkistelee, ja hupaisana yhteensattumana yksi
jälkikasvun edustajista soittaa mummolleen samaan
aikaan.
Teksti: Laura Pörsti
Kuvat: Laura Pörsti ja Raine Haikarainen
Markku Koskinen:
Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Markku
Koskinen uskoo kirkkorakennuksen jo olemassaolollaan
julistavan. Silti hän sanoo, että
kirkkoja pitää vähentää.
”Kirkkojen
pitää
profiloitua”
Kun Helsingissä pitää peruskorjata
kirkko tai kaupunkiin halutaan rakentaa uusi seurakuntatila, suunnittelua
johtaa jo koollaan luottamusta herättävä mies: seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja, kiinteistöneuvos Markku
Koskinen. Hän on toiminut yhtymän
tiloihin liittyvien projektien johdossa
23 vuotta – ja saanut työstään lukuisia
palkintoja.
”Tärkein periaatteeni työssä on
ollut rehellisyys”, hän sanoo.
Se tarkoittaa esimerkiksi läpinäkyvyyttä.
”Rakentamisessa tulee joskus
yllätyksiä. Myös niistä pitää kertoa
avoimesti niin seurakuntalaisille kuin
päättäjillekin.”
Markku Koskinen toteaa seurakuntayhtymän olevan siitä hyvä työpaikka, että urakoissa on mahdollisuus
käyttää suunnittelu- ja rakennusalan
huippuammattilaisia. Myös Helsingin
seurakuntien luottamushenkilöstön
ammattitaitoa hän kiittelee.
”Siellä ei ajeta puolueiden vaan
seurakuntalaisten etua. Myös ikävät
asiat on voitu luottamushenkilöiden
kanssa hoitaa sujuvasti.”
8
Pyrkimyksenä kelpo
kunto
Kiinteistöjohtaja Markku Koskinen uskoo, että rakenteilla
olevassa Kampin kappelissa jo muoto auttaa hiljentymään.
Markku Koskinen määrittelee, että
seurakuntatilan pitää olla käyttäjänsä
kannalta ”kelpo kunnossa” niin koettavuudeltaan kuin käytettävyydeltään.
”Sen pitää olla muotokieleltään
sopiva ja toiminnallisuudeltaan ja
terveellisyydeltään kunnossa”, hän
tarkentaa.
Toimintakunnon määrittämiseen
seurakuntayhtymässä on selvät sävelet.
Kuntotarkastuksissa määritellään
rakennuksen kulumakertymä, joka
sitten vähennetään sen uudisarvosta.
”Esimerkiksi kirkkokannan arvon
pyrimme pitämään 80 prosentissa
uudisarvosta. Jos jonkin yksittäisen
kohteen kunto putoaa 65–70 prosenttiin, on remontin aika”, Markku
Koskinen kertoo.
Tällä hetkellä Helsingin tilanne on
kirkkojen osalta hyvä, sillä niiden arvo
on 85 prosenttia uudisarvosta. Se ei
ole ihme. Koskinen on vetänyt monta
haastavaa korjaushanketta: hänen
aikanaan on remontoitu esimerkiksi
Tuomiokirkko, Agricolan kirkko,
Johanneksen kirkko ja Kallion kirkko.
”Yksittäisiä korjaustarpeita toki on
nytkin jatkuvasti”, Koskinen toteaa.
Kokemus on hintaa
tärkeämpi
Seurakunnan tiloissa ei riitä, että ne
ovat kunnossa ja toimivia. Tarvitaan
muutakin: arkkitehtuuria ja taidetta,
jotka luovat kokemuksen.
”Helsingin kirkoista on tarkoituksella pyritty tekemään arkkitehtuuriltaan erilaisia”, Markku Koskinen
sanoo.
Vanhana viljasiilojen suunnittelijana hän osaa arvostaa hyvää arkkitehtuuria. Esimerkiksi rakenteilla oleva
Kampin kappeli innostaa kiinteistöjohtajaa – kalleudestaan huolimatta. Sellainen rakennus viestii jo olemassaolollaan jotakin tärkeää kirkosta: se kohoaa
yhteiskunnan ja kiireen keskelle.
”Kun Kampin kappelin kerran näkee, sen muistaa nähneensä. Kuution
muotoinen ja matalampi rakennus
olisi tullut halvemmaksi, mutta paikka
edellytti jotakin poikkeavaa.”
Markku Koskinen muistuttaa, että
kirkolliselle tilalle kokemuksellisuus
Lehtisaaren palveluja senioritalo on yksi
Helsingin seurakuntayhtymän uudiskohteista. ”Kirkon rakennusten on palveltava
käyttäjiensä tarpeita.
Muunneltavuus on
uudisrakentamisessa
tärkeää”, Markku
Koskinen toteaa.
on tärkeää. Jos rakennetaan uutta, on
paras rakentaa vaikuttavaa.
”Missä tahansa tilassa käytyäni
olen aina yhtä kokemusta rikkaampi
– eikä se kokemus jälkeenpäin muutu.
Kirkollisen tilan pitää nostaa kävijän ajatukset jollakin tavoin uudelle
tasolle.”
Hiljentymiseen tarkoitetun
Kampin kappelin kohdalla muoto ja
mittasuhteet tekevät Koskisen mielestä
tehtävänsä.
”Tila on korkea eikä siinä ole
yhtään nurkkaa. Se on jatkumo, jonka
geometria on kuitenkin muuttuva.
Ajatus pääsee pysähtymään ja lentämään vapaasti.”
Vähemmän tiloja,
enemmän vetoa?
Tiukassa taloustilanteessa paine
seurakuntatilojen vähentämiseen
kasvaa. Ihan aiheesta, toteaa Markku
Koskinen. Vuonna 2005 hän laati
suunnitelman, jonka mukaan Helsingin seurakuntien tilakantaa pitäisi
vähentää neljänneksellä vuoteen 2030
mennessä.
”Pelkällä kerhotilojen vähentämisellä tähän ei päästä, vaan myös
kymmenestä kirkosta pitäisi luopua”,
Koskinen sanoo.
Tämä voi tapahtua luonnollisesti,
kuten kävi Pakilassa: kun Hyvän Paimenen kirkkoa laajennettiin, Paloheinän kirkko jäi vähälle käytölle.
”Kun se lisäksi olisi vaatinut kalliin
peruskorjauksen, tuli kannattavam-
maksi purkaa kirkko ja rakentaa sen
paikalle paremmin ihmisten tarpeita
palvelevia kerhotiloja”, Markku Koskinen toteaa.
Toisaalta hän uskoo, että kirkon
pitää pysyä ajassa kiinni ja tarttua
uuden Kampin ytimen kaltaisiin
mahdollisuuksiin olla siellä, missä
tapahtuu ja liikutaan.
Talven aikana seurakuntayhtymän
kiinteistöosastolla on tarkoitus käydä
seurakuntien kanssa läpi nykyisten
kiinteistöjen tulevaisuutta 20–40
vuotta eteenpäin. Ylijäämätilat pyritään vuokraamaan tai myymään.
”Ensiksi luovutaan tietenkin ulkoa
vuokratuista tiloista ja vähäkäyttöisemmistä kerho- ja seurakuntakotitiloista”, Markku Koskinen sanoo.
Jäljelle jääviä seurakuntatiloja
Koskinen hyödyntäisi profiloimalla
niitä paremmin ja priorisoimalla
toimintoja. Agricolan kirkko on jo
profiloitu nuorten kaupunkilaisten
kohtaamispaikaksi, Kampin kappeli
varataan jumalanpalvelusten sijaan
hiljentymiselle, Huopalahden kirkko
taas voi tarjota intiimin mahdollisuuden jumalanpalveluksille. Markku
Koskinen uskoo, että näin kirkon
palvelumahdollisuudet ja vaikuttavuus
pysyvät iskussa, vaikka tilat ja eurot
vähenevät.
”Tilan vaikuttavuus on ihan erilainen, kun siellä on koolla 300 ihmistä
verrattuna siihen, että koolla on 30.
Ihmisten määrä luo sellaista tunnelmaa, että toiminnassa on yhteisöllisyyttä, vetoa ja merkittävyyttä.”
9
Tilat
Emmauksella on Helsingissä kaksi kirpputoria. Harri Caven on Emmauksen hallituksen
puheenjohtaja.
Teksti: Heikki Hämäläinen
Kuvat: Raine Haikarainen
Kalusteet
tekevät
hyvää
Tuomiokapitulin tilojen täysremontissa uusittiin myös
suurin osa kalusteista. Koska vanhat kalusteet olivat
hyväkuntoisia, ne päätettiin hävittämisen sijaan kierrättää. Tämä toteutettiin tarjoamalla huonekaluja Fidan
lähetystoreille ja Emmaus-liikkeen kirpputoreille. Lisäksi
lapinjärveläinen San Damianon osuuskunta ja Vuosaaressa sijaitseva Kulttuurikeskus Sofia noutivat käyttöönsä
huonekaluja.
Kierrätys onnistui siinä määrin hyvin, että lukuun
ottamatta joitakin huonokuntoisia kaappeja, kirjahyllyjä ja
työpöytiä kalusteet päätyivät joko kirpputoreille myytäviksi tai käyttöön.
Fida auttaa ulkomailla
Tuomiokapituli muutti syyskuussa
parivuotisen remontin jälkeen takaisin uudistuneisiin tiloihin Bulevardille. Samassa yhteydessä vanhat
kalusteet löysivät uudet kodit.
10
Fida International ry on vuonna 1927 perustettu Suomen
helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö,
jolla on Suomessa 28 myymälää. Näissä myydään lahjoituksina saatuja vaatteita, kalusteita ja pientavaraa. Fida
lähetystorien ketjupäällikkö Juha-Matti Kykkäsen mukaan
lähetystorien tuotto käytetään pääosin kehitysyhteistyöhön
ja humanitaariseen apuun. Lähetystyö kustannetaan pääosin jäsenseurakuntien ja yksittäisten lahjoitusten avulla.
Kykkänen kertoo, että Fida lähetystorit tarvitsisivat
lisää paikkoja, joihin vaatekeräyslaatikoita voisi sijoittaa.
”Luterilaiset seurakunnat voisivat
auttaa Fidan toimintaa ottamalla keräyslaatikoita rakennustensa pihoille”,
Juha-Matti Kykkänen toteaa.
Hän painottaa, että kierrätys ja kehitysmaiden lähimmäisten auttaminen
on kristittyjen yhteinen asia.
Emmaus tukee
asunnottomia
Emmaus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansainvälinen
liike, jonka mottona on ”auta ensin
eniten kärsiviä”. Näin se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja rauhaa.
Toiminta Suomessa alkoi virallisesti
vuonna 1966. Helsingissä Emmauksella on kaksi kirpputoria: Vallilassa ja
Lauttasaaressa.
Emmauksen hallituksen puheenjohtaja Harri Caven kertoo, että
toiminnasta saaduilla tuotoilla tuetaan
avun tarpeessa olevia kohteita Suomessa ja ulkomailla. Suomessa tukea
saavat mm. Vailla vakinaista asuntoa
ry ja vankilasta vapautuneita tukeva
Kris ry. Ulkomailla kohteina ovat
esim. kierrätyskeskusten rakentamiset,
lastenkodit ja naisten aseman parantamiseen tähtäävät hankkeet. Toiminta
ulkomailla tapahtuu yleensä paikallisen Emmaus-ryhmän kautta. Katastrofitapauksissa Emmaus kanavoi tukensa
pääasiallisesti Kirkon Ulkomaanavun
ja Suomen Punaisen Ristin kautta.
San Damiano
kurssittaa
San Damiano on marraskuussa 2010
Lapinjärvellä toimintansa aloittanut
kristillinen, fransiskaanihenkinen
osuuskunta. Osuuskunnan nimi on
peräisin 300-luvulla eläneeltä katoliselta lääkäripyhimykseltä, jonka
mukaan nimetyssä kirkossa pyhä
Fransiscus koki kääntymisensä.
Osuuskunnalla on toimintaansa
varten osuuskuntatalo, joka on kunnostettu vanhasta navetasta. Kalusteet
ja muut käyttötarvikkeet on saatu
lahjoituksina. Myös sisustuksessa on
pyritty hyödyntämään kierrätystä.
Osuuskuntatalon kiviseinään on
esimerkiksi laadittu mosaiikkityö,
joka on tehty hylätyistä, rikkinäisistä
astioista. Tulevaisuudessa on tarkoitus
kunnostaa navetan viereinen vanha
renkitupa kappeliksi.
San Damianon osuuskunnassa
järjestetään monenlaista toimintaa.
Ora et labora -hengessä järjestettävät osuuskuntapäivät on tarkoitettu
osuuskunnan jäsenille ja sen toiminnasta kiinnostuneille. Päivien sisältönä
ovat hetkipalvelut, työnteko, opiskelu
ja yhteiset ateriat. Tulevaisuudessa
osuuskunnan tavoitteena on myös
järjestää kirkkovaelluksia neljään kävelyetäisyydellä olevaan kirkkoon.
Seurakuntien työntekijöille suunnattuja kursseja järjestetään vuonna
2012 viisi kappaletta. Kurssien aihepiirit keskittyvät spiritualiteetin teologiaan. Tämän lisäksi tiloja tarjotaan
vuokrattaviksi esimerkiksi hiljaisuuden
retriitteihin. Suurin osallistujamäärä
on noin 15 henkeä, ja majoitus on
mahdollinen enintään 13 hengelle.
11
Ylimääräisiä huonekaluja?
Fidalla on Helsingin hiippakunnan alueella viisi lähetystoria: neljä Helsingissä
ja yksi Vantaalla. Kuvassa ketjupäällikkö
Juha-Matti Kykkänen.
Fida ja Emmaus ottavat vastaan tavaralahjoituksia. Molemmilla on myös noutopalvelu.
Fidassa voi ottaa suoraan yhteyttä Juha-Matti Kykkäseen: [email protected].
Emmauksen tavaranoudosta saa lisätietoja verkkosivuilta www.emmaushelsinki.fi.
Tilat
Teksti: Jaana Räntilä
Kuva: Raine Haikarainen
Teksti ja kuvat: Raine Haikarainen
Tuomiokapituli palasi syksyllä
täysin uudistettuun Bulevardin seurakuntataloon.
Kapitulin
uudet
vanhat
tilat
Uudet edustajat
kantamaan vastuuta
Uudet kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet valitaan
vaaleilla 13.2.2012. Ehdokasasettelu on käynnissä.
Yli 50 vuotta Helsingin tuomiokapituli ehti työskennellä samoissa tiloissa Bulevardin seurakuntatalossa.
Vuosikymmenten saatossa tilat laajenivat, kun uutta
väkeä tuli taloon. Lopulta osa henkilöstöstä joutui
työskentelemään varsinaisen toimiston ulkopuolella.
Samalla tilojen käytettävyydessä oli paljon parantamisen varaa. Kiinteistön peruskorjaus antoikin mahdollisuuden uuteen tilasuunnitteluun.
Syyskuun lopussa kapitulin väki palasi uudistetun
seurakuntatalon viidenteen kerrokseen. Yksikään huone tai kokoustila ei ole entisellä paikallaan. Myös tilojen käytettävyys on parantunut. Uudet tilat mahdollistavat aikaisempaa paremmin koulutustilaisuuksien
ja kokousten järjestämisen. Kapitulin työntekijät ovat
saaneet peruskorjauksen myötä myös uusia naapureita.
12
Kirkolliskokoukseen valitaan Helsingin hiippakunnasta kahdeksan
maallikko- ja neljä pappisedustajaa.
Hiippakuntavaltuustoon valitaan
neljätoista maallikko- ja seitsemän
pappisjäsentä.
Ehdokasasettelu päättyy
15.12.2011 klo 16. Maallikkovaaleissa
ehdokkaaksi voi asettua viimeistään
vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt,
konfirmoitu seurakunnan jäsen ja
pappisvaaleissa hiippakuntaan kuuluva
pappi. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja saa kirkkohallituksen
verkkosivuilta http://sakasti.evl.fi/
kirkolliskokousvaalit.
Ehdokaslistat julkaistaan tuomiokapitulin verkkosivuilla ehdokasasettelun päättymispäivänä. Lopullisesti
ehdokaslistat hyväksytään ja ehdokkaat numeroidaan 15.1.2012.
KUVA 1. Koulutustilaan mahtuu 20–30 henkeä. Kirkon
lähetysjärjestöjen edustajat kävivät testaamassa uusien tilojen
toimivuuden 10.11.11. Kuvassa vas. Hannu Lätti, Janne
Sironen, Pekka Hiltunen, Timo Vasko, Riitta Ahonen, Kirsti
Kosonen, Katariina Kokko, Satu-Elina Ansas, Marita Toivonen,
Pirjo Pinta, Pekka Huhtinen, Mika Tuovinen, Asta Turtiainen,
Janne Keränen, Anne Huoponen, Martti Asikainen, Markku
Laine ja Reijo Liimatainen.
KUVA 2. Kapitulin vanhasta irtaimistosta siirtyi uusiin tiloihin
osa huonekaluista sekä ilmoitustaulu vuodelta 1959. Vaikka
tiedotus on siirtynyt pääosin verkkoon, kapitulissa noudatetaan
uskollisesti ”asetusta julkisista kuulutuksista annetun lain soveltamisesta 1 § (2.2.1925/36)”. Laki vaatii kuulutuksia varten
ilmoitustaulun, joka ”pitää olla suojattuna lasilla tai sopivalla
ristikolla sekä lukittu”.
Asianmukainen ilmoitustaulu palvelee Bulevardin seurakuntatalon viidennen kerroksen julkisessa aulatilassa. Kun seurakunnan kirkkoherran tai kappalaisen virka on tullut avoimeksi ”on
tuomiokapitulin julistettava virka haettavaksi kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä lukien tuomiokapitulin ilmoitustaululla ja ainakin yhdessä valtakunnallisessa
lehdessä julkaistavalla ilmoituksella” (KJ 6:21).
Kuka saa äänestää?
Maallikkovaaleissa äänioikeutettuja
ovat seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Mikäli
sama henkilö on jäsenenä molemmissa, hän äänestää vain yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä, ja seurakuntaneuvostossa hänen sijastaan äänestää
hänen varajäsenensä.
Jos seurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään, äänioikeutettuja ovat
kirkkovaltuuston jäsenet. Pappi ei voi
KUVA 3. Bulevardin seurakuntatalon peruskorjauksen jälkeen
huomattava osa tiloista vuokrattiin ulkopuolisille. Talon
kolmannessa ja neljännessä kerroksessa toimii rakennuskonsultointiin erikoistunut Haahtela-yhtiöt. Viidennessä kerroksessa
tuomiokapitulin seinänaapurina on puolestaan tekstiilialan
yritys Levi Strauss. Nimeä ei pidä sekoittaa tunnettuun ranskalaiseen filosofiin Claude Lévi-Straussiin.
Tilat
äänestää maallikkovaaleissa, vaikka
hän olisi seurakunnan luottamushenkilö. Hänenkin sijastaan äänivaltaa
käyttää siis varajäsen.
Pappisvaaleissa äänioikeutettuja
ovat hiippakunnan papit. Äänioikeus
kuitenkin päättyy, kun pappi täyttää
68 vuotta tai kun hän ei neljään vuoteen ole ollut seurakunnan tai kirkon
virassa, uskonnon- tai teologisen tieteen opettajana taikka tuomiokapitulin oikeuttamana yhdistyksen, säätiön
tai laitoksen palveluksessa.
Mitä pesti sisältää?
Kirkolliskokous on kirkon ylin
päättävä elin. Se käsittelee asioita,
jotka koskevat kirkon oppia ja työtä
sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja
taloutta.
Kirkolliskokous on kirkon lainsäädäntöelin, joka tekee ehdotuksia
kirkkolain säätämisestä ja hyväksyy
kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen. Se myös vahvistaa kirkon
keskusrahaston talousarvion.
Kirkolliskokous päättää kirkon
suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa.
Se voi esimerkiksi antaa lausuntoja
ja tehdä valtioneuvostolle esityksiä
kysymyksistä, jotka koskevat kirkon
suhdetta valtioon, avioliittoa ja perhettä, ihmisoikeuksia, toimeentuloa ja
sosiaaliturvaa sekä uskonnonopetusta
ja koulukasvatusta.
Hiippakuntavaltuuston tehtävänä
on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja
seurakunnissa. Hiippakuntavaltuusto
hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja
taloussuunnitelman sekä talousarvion.
Se käsittelee sille tehdyt aloitteet ja voi
itse tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
Päätettyä ja
päätettävää
Toimikautensa päättänyt kirkolliskokous päätti marraskuun alussa muun
muassa muuttaa kirkkolakia niin, että
Suomessa kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi saada kasteen ja liittyä
kirkon jäseneksi. Tällä hetkellä kirkon
jäsenyys edellyttää kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa.
Kirkolliskokous päätti myös
muuttaa kirkkoherranvaalia koskevia
säännöksiä. Jatkossa seurakunta voi
pyytää, että sen kirkkoherra valitaan
välittömän eli kansanvaalin sijasta
välillisellä eli luottamuselimen toimittamalla vaalilla. Myös ylimääräinen
vaalisija poistuu käytöstä.
Uuden kirkolliskokouksen käsittelyyn tullee kysymys diakonaatista,
kirkon hengelliseen virkaan kuuluvasta, papin virasta erillisestä palveluvirasta, johon voitaisiin vihkiä tiettyihin
ammattiryhmiin kuuluvat henkilöt,
kuten diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat.
Keskusteluun noussevat myös
seurakuntarakenteen ja kirkon keskushallinnon uudistukset sekä talouteen
liittyvät kysymykset. Kirkolliskokous
pääsee ottamaan kantaa myös kirkkolain kodifiointiin, jonka tarkoituksena
on selkeyttää ja ajantasaistaa nykyistä
kirkkolainsäädäntöä.
Ritva Saario
lakimiesasessori
13
Orientoitumiskoulutus alkaa
Hiippakunnassa käynnistyy ensi vuoden alussa koulutusohjelma uusille kanttoreille, nuorisotyöntekijöille, diakoniatyöntekijöille ja lapsityön ohjaajille.
Raine Haikarainen
14
Uusien työntekijöiden valmistaminen tulevaan työhön on yhä tärkeämpää. Piispa tapasi opiskelijoita työssäoppijoiden päivässä Lauttasaaren kirkolla 18.10.
Vuoden 2012 alussa alkava orientoitumiskoulutus on kolmen opintopisteen kokonaisuus,
johon kutsutaan ensimmäisessä seurakuntavirassaan aloittavat kanttorit, nuorisotyöntekijät, diakoniatyöntekijät ja lapsityön ohjaajat.
Koulutus perustuu piispainkokouksen tehtäväksiantoon ja on siten velvoittavaa uusille
työntekijöille. Helsingin hiippakunnassa olemme rakentaneet järjestelmän, joka mahdollistaa
myös uusien lastenohjaajien osallistumisen,
mikäli se on seurakunnalle mahdollista.
Koulutus toteutuu pienryhmissä, joita
ohjaavat seurakuntien kokeneet työntekijät.
Pienryhmät kokoontuvat neljä kertaa. Lisäksi
kaikki ryhmät kokoontuvat yhteiseen aloitukseen ja päätökseen.
Koulutuksen ydinkäsitteitä ovat seurakunnan työntekijän identiteetti, hengellinen
matkakumppanuus, vertaisoppiminen ja
moniammatillisuus.
”Tarkoitus on tukea uusia työntekijöitä
oman työidentiteetin löytämisessä ja vahvistamisessa. Uskon, että sille on kovasti tarvetta”,
sanoo Porvoon suomalaisen seurakunnan
kappalainen Katariina Kiilunen, joka ohjaa
yhtä ryhmistä.
Myös hengellisten kysymysten käsittely on
koulutuksessa olennaista.
”Usein uudella työntekijällä on niin paljon
muita asioita opittavanaan, että hengelliset
kysymykset jäävät niiden alle. Orientoitumiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden ja tilan hengelliseen pohdintaan ja jopa hiljentymiseen”,
Kiilunen toteaa.
Orientoitumiskoulutus ei korvaa paikallista
perehdyttämistä, vaan tulee sen rinnalle. Koska
aloitamme vuosi muita hiippakuntia myöhemmin, vuoden 2012 ryhmiin kutsutaan vuosina
2010 ja 2011 työnsä aloittaneet työntekijät.
Määräaikaisuuksilla, osa-aikaisuuksilla ja
sijaisuuksilla ei ole merkitystä. Oleellista on,
että työntekijä on tullut palvelukseen edellä
mainittujen vuosien aikana ja että työ jatkuu
kevään 2012.
Ilmoittautumisaika ryhmiin on päättynyt. Mukaan voidaan kuitenkin kutsua vielä
joulukuun aikana. Ilmoittautuessa voi esittää
ryhmätoiveet. Ryhmät vahvistetaan tapaamisessa 25.1.
Ilmoittautuminen: [email protected]
Aikataulu 2012
Kaikille yhteinen aloituspäivä
pidetään tuomiokapitulissa
25.1.2012 klo 10–16. Kaikille
yhteinen päätöspäivä pidetään
tuomiokapitulissa 20.9.2012 klo
9–12.
Ryhmä A
Snellu, Toinen linja 8
to 16.02.2012 klo 13–17
to 22.03.2012 klo 13–17
ti 22.05.2012 klo 13–17
ti 04.09.2012 klo 13–17
Ryhmä B
Tuomiokapituli, Bulevardi 16 B
ti 28.2. 10–14
ke 28.3. 10–14
pe 13.4. klo 10–14
ke 30.5. klo 10–14
Ryhmä C
ma 6.2. klo 12–16 Kannelmäen
kirkko, Vanhaistentie 6
ke 7.3. klo 12–16 Kannelmäen
kirkko
ma 23.4. klo 12–16 Länsimäen
kirkko, Kerokuja 9
ke 23.5. klo 12–16 Länsimäen
kirkko
Ryhmä D
Malmi
pe 9.3. klo 12–16
pe 20.4. klo 12–16
pe 11.5. klo 12–16
pe 24.8. klo 12–16
Ryhmä E
Munkkiniemen seurakuntakoti,
Laajalahdentie 10
Ma 6.2. klo 17–21
Ma 12.3. klo 17–21
Ma 16.4. klo 17–21
Ma 14.5. klo 17–21
15
Yhteiset
Hiippakuntauutisten punakynä
Laura Pörsti on ollut Hiippakuntauutisten toimitussihteeri kolmisen vuotta. Hän on siis koonnut tämänkin lehden
ja editoinut jutut niin, että ne mahtuvat suunniteltuun
sivumäärään. Lisäksi toimitussihteeri etsii kuvia juttuihin,
kirjoittaa tarvittaessa, lähettää aineiston taittajalle ja lopulta
oikolukee painovedoksen.
”Parasta olisi, ettei mikään tekstissä häiritsisi lukijan
lukukokemusta”, Laura sanoo.
Hiippakuntauutisten lisäksi Laura tekee freelancerina
toimittajan ja kustannustoimittajan töitä. Kirkolliselle puolelle tie avautui, kun hän ennen yliopisto-opintojaan opiskeli
tiedotusoppia Helsingin kristillisessä opistossa.
”Tein työharjoitteluni silloin Kotimaassa ja olin siellä
myöhemminkin monta kesää. Se oli hyvä koulu kirkon
kuvioihin.”
Rohkeaa puhetta ei ole liikaa
Hiippakuntauutiset on yksi Laura Pörstin suosikkitöitä:
sopivan kokoinen projekti, jossa saa tehdä monenlaista.
”Hiippakuntauutiset on lajissaan oikein toimiva lehti,
vaikka parannettavaa on aina. Kun kaikki varsinainen informaatio nykyään löytyy verkosta, painetulta sanalta on lupa
odottaa syvempää lähestymistä.”
Vaikka printti onkin Laura Pörstille rakas, internetin
mahdollisuuksiinkin hän suhtautuu positiivisesti.
”Vierastan sitä, että uusia asioita pidetään suurina peik-
koina. Valittamisen sijasta tarvitaan luovaa ajattelua ja uusia
ratkaisuja”, Laura uskoo.
Kirkon ja seurakuntien viestinnältä hän toivoisi rohkeutta, jopa provokatiivisuutta.
”Olisi hienoa, jos kirkon sisältä otettaisiin äänekkäämmin kantaa vaikka kysymyksiin pysähtymisen tarpeesta,
kuluttamisen merkityksestä ja ihmisen arvosta. Sellaisista
asioista ei ole liikaa viisaita mielipiteitä liikkeellä.”
Kotiseurakunta mahdollisti
ruokapiirin
Vapaa-ajallaan Laura Pörsti on myös innokas ruokaihminen, ja se poiki syksyllä uuden harrastuksen: Laura perusti
kotikulmilleen Haagaan ruokapiirin.
”Tilaamme luomutuotteita suoraan tuottajalta kerran
kuussa. Ne ovat ihanan tuoreita, ja raha menee suoraan
tuottajalle”, Laura sanoo.
Piiri on ollut huiman suosittu: parissa kuukaudessa
mukaan tuli 78 jäsentä.
”iso apu on ollut Haagan seurakunta, joka tarjoaa meille
jakelutilat. Siellä vahtimestarit myös ottavat vastaan ruoat,
jotka tulevat päiväsaikaan.”
Ruokapiiri tuo Hakavuoren kirkolle joukon niitä kuuluisia nuoria aikuisia ainakin kerran kuussa.
”yksi kirkkoon kuulumaton ruokapiiriläinen jopa pohdiskeli minulle, olisikohan nyt syytä liittyä kirkkoon.”
Helsingin hiippakunnan ympäristötyön
neuvottelupäivä järjestetään torstaina
16.2.2012 klo 9–15.00 Helsingin Kallion
kirkossa ja seurakuntayhtymän Engelsalissa. Päivä alkaa viikkomessulla, ja sen
jälkeen perehdymme kohtuullisen elämäntyylin kysymyksiin. Asiaa myös EKOpaastosta, kirkon ympäristödiplomista
sekä paikallisista hankkeista. Mukana mm.
TT Pauliina Kainulainen.
Neuvottelupäivän hinta on ruokailuineen
35 euroa. Ilmoittautuminen Sakastipalvelun kautta 5.2.2012 mennessä. Tarkempi ohjelma lähetetään ympäristötyön
yhdyshenkilöille, ja se on luettavissa myös
hiippakunnan kotisivuilta. Lisätietoja
hiippakuntasihteeri Raine Haikaraiselta,
p. 09 2340 3032.
Tammikuussa rukoillaan
yhteyden puolesta
Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään jälleen 18.–25.1.2012.
1. Pidä huoli, että seurakuntalaisesi tietävät rukousviikosta.
2. Tutustu rukousviikon teemaan ja aineistoon osoitteessa www.ekumenia.fi.
3. Ota rukousviikko huomioon seurakuntasi normaalitoiminnassa.
4. Kutsu ekumeeninen vieras ja valmistele tilaisuus huomioiden ekumeeninen
näkökulma musiikissa, rukouksessa ja vieraanvaraisuudessa.
5. Tehkää seurakuntana vierailu naapuriin ja mainostakaa sitä.
6. Keskiviikko 18.1. on kansallinen rukouspäivä. Tule rukoilemaan muiden
pastoreiden ja hengellistä työtä tekevien kanssa Vanhaan kirkkoon klo 12.
7. Sunnuntaina 22.1. helsinkiläisten yhteinen rukousvaellus alkaa Vanhalta
kirkolta klo 15.
8. Ilmoita mahdollisimman pian kaikista rukousviikon ekumeenisista tapahtumista Arto Antturille, [email protected], p. 050 340 9746.
Ekumeeninen ikoninäyttely Annankulmassa,Annankatu 14 D, to 19.1. klo 10–14
ja pe 20.1. klo 8–12. Näyttelyn avaus ja ikonien siunaaminen ke 18.1. klo 18
samassa paikassa.
Rukousviikon viettoa Helsingissä koordinoi Helsingin ekumeeninen toimikunta,
pj. Arto Antturi. Toimikunnan vuosikokous pidetään 28.2.2012 klo 18.
Raine Haikarainen
Hanna Remekselle
tunnustusta
Sekakuoroliitto on myöntänyt kultaisen
ansiomerkin Hanna Remekselle. Hiippakuntakanttorin osa-aikaisen tehtävän
lisäksi Hanna toimii Suomen kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajana ja on johtanut mm. Kilven kuoroa. Ansiomerkillä
muistettiin erityisesti hänen työtään sekä
Helsingin Laulun että Sekakuoroliiton
taiteellisena johtajana.
Toimistosihteeri
Birgitta Falenius
osa-aikaeläkkeelle
Kapitulia jo vuodesta 1981 palvellut toimistosihteeri Birgitta Falenius on jäänyt
lokakuun alusta osa-aikaeläkkeelle. Hän
on tavattavissa pääsääntöisesti tiistaista
torstaihin, varmimmin keskiviikoisin.
Rukousvaellus 22.1. lähtee Vanhalta kirkolta.
h I I p pa k u n n a s s a
Kohtuus
– hiippakunnan
ympäristöpäivä
Laura Pörsti
16
t a pa h t u u h E L s I n G I n
kapItuLIn VäkEä
Raine Haikarainen
17
Hengellinen työ verkossa
Ensi vuonna jatkuu hiippakunnan HET-koulutus. Seuraaville kursseille on vielä vapaita paikkoja. Ilmoittautumiset
Sakasti-palvelun kautta.
1.–2.2.2012, Hgin tuomiokapituli, kokoussali. Kouluttajat Antti Kupiainen ja Heikki Heikurinen. Ilm.
15.12.2011 mennessä.
29.2.–1.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat
Veera Wallenius ja Tero Massa. Ilm. 1.1.2012 mennessä.
6.–7.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat Jukka
Karlsson ja Markus Kartano. Ilm. 1.1.2012 mennessä.
14.–15.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat
Laura Mäntylä ja Vilppu Huomo. Ilm. 1.1.2012 mennessä.
28.–29.3.2012, koulutuskeskus Sopukka. Kouluttajat
Varpu Koivunen ja Henri Järvinen. Ilm. 1.1.2012 mennessä.
Hengellinen työ verkossa erityisryhmien työntekijöille Kirkon saavutettavuusohjelman mukaan
13.–14.9.2012, Hgin tuomiokapitulin kokoustila. Ilm.
31.5.2012 mennessä.
18.–19.9.2012, Helsingin tuomiokapitulin koulutustila. Kouluttajat Antero Harju ja Jukka Pakarinen. Ilm.
31.5.2012 mennessä.
10.–11.10.2012, Helsingin tuomiokapituliin koulutustila. Kouluttajat Tero Massa ja Heikki Heikurinen. Ilm.
31.5.2012 mennessä.
Arkiretriitti 2012
Retriitti on tarkoitettu seurakuntien työntekijöille ja vastuunkantajille. Sitä vietetään maaliskuussa viikoilla 10–13 sekä
syyskuussa viikoilla 36–39.
Haluatko viettää erilaisen paastonajan? Kaipaatko tukea hengellisen elämäsi hoitamiseen? Haluatko osallistua kuuntelevaan
ja rukoilevaan ryhmään?
Arkiretriitti on hengellisen ohjauksen muoto, joka perustuu
ingnatiaaniselle spiritualiteetille. Sen lähtökohtana on yksinkertainen ajatus, että ihminen voi keskustella Jumalan kanssa,
ja että Jumala haluaa tätä yhteyttä.
Arkiretriitti toteutetaan kahdessa neljän viikon jaksossa keväällä
ja syksyllä. Osallistuja saa kullekin päivälle raamatunlukukappaleen, jota hän mietiskellen rukoilee päivittäin kotonaan. Kerran
viikossa on oman pienryhmän kokoontuminen, jossa jaetaan
rukousmietiskelyssä esiin nousseita ajatuksia.
Arkiretriitti on avoin kaikille, eikä se vaadi erityistä teologista tietämystä. Arkiretriitin jälkeen järjestetään lisäopastusta
toiminnasta kiinnostuneille. Jatkossa on mahdollista toteuttaa
arkiretriitti seurakuntalaisten kanssa.
Arkiretriitin yhteinen aloitus on Tuomiokirkon kryptassa ti 28.2.
2012 klo 12–15. Mikäli et pääse yhteiseen aloitukseen, saat
tiedon ja muun tarvittavan materiaalin sähköpostiisi.
Ilmottautuminen: 31.1. 2012 mennessä, koulutus.helsinki.
[email protected]. Ilmoita yhteystietosi ja se, että kyse on
arkiretriitistä. Kerro samalla, minä viikonpäivänä pääset parhaiten ryhmään. Ryhmiä järjestetään mahdollisuuksien mukaan
eri viikonpäivinä.
Lisätietoja: [email protected], 040 823 78 08.
18
Kapitulin väki kiittää
kuluneesta vuodesta ja
toivottaa hyvää joulua ja
siunattua uutta vuotta.
Kuvassa alhaalta vasemmalta Hanna Remes, Jaana Räntilä,
Päivi Linnoinen, Irja Askola, Anniina Kaartinen ja Birgitta Falenius.
Ylärivissä vasemmalta Raine Haikarainen, Ritva Saario, Ulla Aaltio,
Heikki Hämäläinen, Hannu Lätti, Maritta Maununen, Kirsti Poutiainen
ja Reijo Liimatainen.
19
KULTTUURIKESKUS SOFIA 11.–12.2.2012 VUOSAARI, HELSINKI
I än2pä0iv1ät2
Kn K
PHYenSgeÄ
llise eläm
Lauantai 11.2.
klo 10.00
Messu, Irja Askola ja Sirkka-Liisa Raunio, kirkkokahvit
klo 11.30
Spiritualiteetti – alfa ja omega, Pauli Annala
klo 13.00
Lounas
klo 14.00
Lauluja, porinaryhmät
klo 15.00
Kahvi
klo 15.30
Mitä on luterilainen spiritualiteetti? Antti Raunio
klo 16.50
Ohjattu katekismusmietiskely, Pekka Y. Hiltunen
klo 17.15
Ikkuna pyhyyteen. Ikonien merkitys ortodoksisessa
hengellisessä elämässä, Marianne Kantonen ja Veijo Koivula
klo 18.30
Iltapala
klo 20.00
Hengellisellä tiellä - vaeltajien kertomaa, musiikkia
klo 21.00
Kompletorio
Sunnuntai 12.2.
klo 9.00
Ilmansuuntarukous, Pekka Y. Hiltunen
klo 10.00
Kelttimessu, Liisa Seppänen ja Ulla Tuovinen
Työskentely kelttiläisestä Pyhästä Kolmesta
klo 12.00
Lounas
klo 13.00
Pysäkiltä eteenpäin – kotiin vietävää
klo 14.00
Päätösrukous
klo 14.30
Kahvi
klo 18.00
Tuomas-messu, Agricolan kirkko, Helsinki
Osallistumismaksu 150 €
Majoitus ei sisälly hintaan, vaan osallistujat vastaavat itse majoituksesta
(Sofia: www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/majoitus tai asiakaspalvelu 010 277 900).
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 1.12.2011 mennessä [email protected]
Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat, Hiljaisuuden Ystävät ry,
Kirkkohallitus/KLK, KJM, Koulutuskeskus Agricola
sekä Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin Tuomasyhteisö.
DEkantOIntIa
Raine Haikarainen
Hanna Remes kertoo Kirkollisten
toimitusten oppaan käytöstä.
Avainten
valta
20
Rovasti Olli Valtonen on sanonut aikanaan, että seurakunnan ja yhteisön elävyyttä voi havainnoida laskemalla,
kuinka monet avaimet löytyvät rivijäsenen tai vapaaehtoisen
taskusta.
Olen hellinyt ja tutkaillut tätä väitettä mielessäni.
Johtopäätökseni on, että se kelpaisi mielihyvin seurakunnan
mitattavien tunnuslukujen joukkoon!
Moni seurakunta on sen tosiasian edessä, että tiloja on
tullut hankituksi ja rakennetuksi liikaa. ylläpitoon joudutaan uhraamaan liikaa voimavaroja. Tilannetta ei helpota
yhtään, että elinkaaressa tulevat peruskorjaukset vastaan.
Samaan aikaan huomaamme, että vaurauden aikana
olemme panostaneet työvoimaan niin, että kirkkomme
henkilöstömäärä on reilut 21 000 � kaksinkertainen vuoteen
1975 verrattuna! Tämän yhtälön edessä kaivataan viisautta
ja luovaa ajattelua.
usein kuulee laskettavan, että kun henkilöstö- ja
kiinteistökulut viedään budjettiraamiin, �varsinaiseen
toimintaan� jää niin ja niin paljon (= vähän). Väite ei oikein
kestä kriittistä tarkastelua: tilat mahdollistavat toiminnan
ja työntekijä on toiminnan toteuttaja. Summa summarum:
tilat ja työntekijät ovat varsinaista toimintaa! Kunnallisella
puolella kuulee usein väitteen, että pitää satsata palveluihin
eikä seiniin. Nopeasti tällaiset väitteet pujahtavat myös
kirkkoherranviraston ovesta sisään.
Seurakunnan perusolemukseen ja kirkon ydinolemukseen kuuluu, että se kokoaa ihmisiä yhteen. Sitä varten
olemme olemassa. Suomalaisissa ilmasto-oloissa tämän tehtävän toteuttamiseen tarvitaan myös seiniä � ehjä kattokin
on tarpeen. Työntekijät vai tilat? Rovasti Valtosen ajatuksiin
nojaten rohkenen ainakin seinän takana kuiskata, että mieluummin tilat.
Omassa kaupunginosassani ainoa julkinen tila � ainoa
kokoontumispaikka kylän ihmisille � on pieni sivukirkko. Siis mikä tahansa sisätiloja vaativa tapahtuma, joka ei
mahdu kotiin, voidaan järjestää vain tässä paikassa. Kylän
väki on huomannut tämän. Sen seurauksena kunnostus- ja
ylläpitotalkoisiin saadaan edes jokunen asukas mukaan.
Avaimia löytyy toimintaa järjestävien taskuihin ja tietenkin kaste- ja perhejuhlia järjestäville. Vahtimestaria ei ole
paikalla.
Ei tämä malli tietenkään joka paikkaan sovi, mutta aika
moneen kuitenkin. Ammattitaitoista huoltoa tarvitaan.
Tarvitaan päällekatsomista, neuvontaa ja sitoutumista � ehkä
joskus myös palkitsemista. En pitäisi mahdottomana, että
Kipan ja Kirjurin jälkeen kirkkoomme alettaisiin rakentaa
(Senaatti-kiinteistöjen tapaista) kiinteistöyhtiötä, jossa
kiinteistöjen ylläpitoa, korjaamista, jalostamista ja pääomittamista hoidettaisiin ammattitaitoisesti ja kirkon arvoihin
sitoutuneesti. Tähän kiinteistöyhtiöön liitettäisiin myös
kaikki hautausmaat. yhtiön ylläpitämissä tiloissa toteutuisi
kirkkomme seurakuntaelämä � joissakin enemmän työntekijävetoisesti, toisissa seurakuntalaisten aktiivisuuden varassa.
Kattava motto voisi olla: valvomisesta valtuuttamiseen.
Tämän vuoden aikana olemme piispan mukana kiertäneet hiippakuntamme pienimmät seurakunnat Porvoon
rovastikunnassa sekä suuret lähiöseurakunnat Vantaalla.
Tapasimme sitoutuneita pukkilalaisia ja askolalaisia, joille
oman seurakunnan säilyminen saattaa olla merkittävä
identiteettiä rakentava asia, kun kuntarakenne laitetaan pian
uuteen malliin. Mielenkiintoista oli, että syksyllä tapasimme
suuren joukon ihmisiä, jotka kertoivat olevansa korsolaisia,
hämeenkyläläisiä tai kivistöläisiä � vantaalaisiksi itseään
kutsuvia oli yllättävän vähän!
identiteetti rakentuu monenlaisista osista. Sen ylläpitämistä helpottaa, jos sille on olemassa symboli � kuten
kotipaikan kirkko. identiteetti vahvistuu ja varmistuu,
mikäli tuon symbolin säilymiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan
vähänkin omaa panosta: jäsenmaksu, rappusten lakaiseminen, lumen kolaaminen � tai avainten säilyttäminen!
Reijo Liimatainen
hiippakuntadekaani
Sinä
olet
kanssani
Kirkollisten toimitusten opas
Kirkollisten toimitusten opas antaa ohjeita Kirkollisten toimitusten kirjan käyttöön.
Kirkolliskokouksen hyväksymä kaikille kirkon työntekijöille
ja seurakuntalaisille soveltuvin osin tarkoitettu Kirkollisten
toimitusten kirja otettiin käyttöön vuoden 2004 adventtina.
Piispainkokous hyväksyi muokatun Kirkollisten toimitusten
oppaan istunnossaan 13.–14.9.2005. Oppaassa annetaan
Kirkollisten toimitusten kirjan käyttöä koskevia ohjeita ja
suosituksia. Sen tarkoituksena on tukea kirkon hengellistä
elämää ja ihmisten kohtaamista.
Oppaan neljä osaa
Kirkollisten toimitusten oppaan ensimmäisessä osassa
kerrotaan taustaa toimitusten teologiasta sekä kirkollisten
toimitusten uudistuksesta, annetaan ohjeita toimituskeskusteluiden käymiseen ja toimitusten musiikkivalintojen
tekemiseen. Ensimmäisen osan lopussa käydään vielä läpi
kasuaalien rakennetta.
Oppaan toinen osa sisältää kirkkolain ja -järjestyksen
säätämät kasuaalitoimitukset, joiden johtaminen kuuluu
papin tehtäviin. Lisäksi mukana on tavallisempia rukoushetkiä, jotka voi johtaa joku muukin kuin pappi.
Kolmas osa sisältää lähinnä piispan tehtäviin kuuluvien
vihkimisten ja tehtävään siunaamisten kaavan.
Neljännessä osassa on rukoushetkiä, jotka voi johtaa
pappi, muu kirkon työntekijä tai seurakuntalainen. Osan
lopussa annetaan muun muassa yleisiä ohjeita alttarin ja
kirkkotilan käytöstä, tilan kaunistamisesta ja kirkkovuoden
vaikutuksesta kasuaaleihin. Lisäksi siinä kuvataan erityistilanteita.
Jokaiseen oppaan osaan liittyy siihen kuuluva musiikkiaineisto.
Joskus täytyy soveltaa
Kirkollisissa toimituksissa ihmisen elämän merkittävät vaiheet liittyvät kirkon jumalanpalveluselämään. Tämän vuoksi
papin tai toimituksesta vastaavan henkilön tulee ottaa huomioon sekä kirkon yhteinen perinne että ihmisen elämäntilanne. yhteiset ja yhteneväiset tavat ilmaisevat uskoa, luovat
turvallisuudentunnetta ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta.
Koko elämän kirjoa oppaassa ei huomioida. Joissakin
erityistapauksissa kasuaalia suorittava voi perustellusta syystä
poiketa oppaan ohjeista ja suosituksista. Papin tuleekin
kirkkojärjestyksen puitteissa käyttää omaa harkintaansa.
Tarvittaessa seurakunnassa sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Kirkkohallitus julkaisee ja pitää ajan tasalla kirkkoherranviraston hoidon ohjeita kirkon intranetissa. Näistä
ohjeista löytyy mm. käytännön ohjeita hallinnollisiin ja
juridisiin kysymyksiin.
Hanna Remes
hiippakuntakanttori
21
ajankohtaista...
Kun toimittaja soittaa ja kysyy
diakoniasta – median kohtaaminen
D i a k o n i a j a y h t e i s k u n t at y ö
Koonnut Kirsti Poutiainen
15.3.2012, Kirkon toimitalo, Satamakatu 11, Helsinki
Koulutus antaa evästystä ja tukea diakoniatyöntekijöille ja -papeille toimittajien
kohtaamiseen ja diakonian kohtaaman hädän sanoittamiseen.
Toteutetaan yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen ja KDY:n kanssa.
Ilmoittautuminen: 13.2.2012 mennessä osoitteessa www.helsinginhiippakunta.fi – Henkilöstökoulutus 2012
Sosiaaliturvan päivitys
10.5.2012 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B, Helsinki
Diakoniatyöntekijöille tarkoitetun koulutuksen sisältö antaa tukea diakonian avustustoimintaan ja nostaa esille ajankohtaista tietoa oikeusasiamiehen ratkaisu- ja
oikeuskäytännöistä toimeentulotukiasioissa, vammaispalveluasioissa ja lainsäädäntömuutoksissa. Kouluttajana on vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Tapio Räty.
Ilmoittautuminen: 13.4.2012 mennessä osoitteessa www.helsinginhiippakunta.
fi – Henkilöstökoulutus 2012
Uusi al ku Ugandassa
22
Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan
kansainvälisen työn sihteeri Laura Hytti
osallistui Kirkon Ulkomaanavun järjestämälle opintomatkalle Ugandaan lokakuussa. Maa on Yhteisvastuukeräyksen
ulkomainen kohde vuonna 2012.
Yhteisvastuukeräyksen apu menee
perille, totesi Laura Hytti vieraillessaan
paikallisissa kylissä.
”Yhdessä kylässä säästörahoin rakennettu kanala oli lähes valmis, ja pihamaalla
kuljeskeli kanoja ja vuohia.Toisaalla säästöryhmän varoin oli autettu pieni poika
lääkäriin, ja slummissa oli saatu pystyyn
kynttiläpaja”, Laura Hytti kertoo.
”Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä
paikallisten kumppanien kanssa, jotka
tuntevat tilanteen ja tietävät, missä apua
tarvitaan kaikkein eniten. Matkalla näin
omin silmin, että jokaisella hankkeella
on vastuuhenkilöt. Hankkeita valvovat
myös tilintarkastajat, ja ne raportoidaan
huolella.”
Haasteita ja saavutuksia
Ugandan-matkalla oli mukana kahdeksan yhteyshenkilöä ja kolme Kirkon
Ulkomaanavun työntekijää. Tavoitteena
oli perehtyminen ruohonjuuritason
kehitysyhteistyöhön.
Laura Hytti
Matkalaisten ryhmä pääsi tutustumaan
paikan päällä säästöryhmien toimintaan.
Säästö- ja lainaryhmät auttavat viime
vuosiin asti jatkuneessa sisällissodassa
kärsineitä, evakkoleireiltä kotikyliinsä
palaavia ihmisiä kriisistä uuteen alkuun:
kohti normaalia, omavaraista elämää.
Sodan aikana lapsia kaapattiin sotilaiksi,
naisia raiskattiin ja kylät tuhottiin. Ihmisillä on paljon fyysisiä vammoja, mutta myös
henkisiä traumoja. Niistäkin ryhmissä
voi puhua.
Uganda on noussut raa’an sisällissodan
kauhuista suhteellisen vakaaksi valtioksi,
mutta yhteiskunnallisia haasteita on yhä:
korruptio haittaa kehitystä, ruoan hinnan
nousu aiheuttaa levottomuuksia ja ruoantuotannossa on ongelmia.
”Mieleenpainuva osoitus paikallisten
vieraanvaraisuudesta oli juhla-ateria
köyhässä kylässä, jonka asukkailla on
mahdollisuus syödä vain kerran päivässä”,
Laura Hytti kertoo.
Väkiluku on Ugandassa yksi maailman
nopeimmin kasvavista, ja tyttöjen avioi-
Naisten Mare Ber -säästö- ja lainaryhmä
viikoittaisessa kokouksessaan Lapurin kylässä,
Pohjois-Ugandassa. Ryhmän nimi tarkoittaa
suomeksi ”On hyvä rakastaa toinen toista”.
Ryhmällä on myös solidaarisuusrahasto, josta
voidaan tukea ilmaiseksi apua tarvitsevia.
tumisikä on alhainen.Ala-asteen suorittaa
loppuun vain 21 prosenttia ugandalaisista.
Kolmannes ugandalaisista elää ilman
wc:tä.
Ugandan HIV ja aids -tilanne on kuitenkin
hieno esimerkki onnistumisista kehitysyhteistyössä.Tartunnat ovat laskeneet yli
20 prosentista 5,4 prosenttiin.
män avulla he olivat saaneet elämänsä
haltuun, oppineet säästämään ja saaneet
toimeentulon: kaupan, kynttiläpajan tai
kanalan. Sen tuloilla he saivat lapsensa
kouluun.”
Juuri lasten koulumaksujen maksaminen
oli monen Laura Hytin tapaaman ugandalaisen suurin unelma.
Toivoa köyhyyden keskelle
Arkienkeleitä tarvitaan
Suomalaisten matkaan toi lisäväriä sadekausi. Sen vuoksi tiet olivat paikoin mutavelliä. ”Pikkubussimme jäi kiinni mutaan
ja kaatui ojaan. Matka jatkui kuitenkin
paikallisten arkienkeleiden avulla”, Laura
Hytti kertoo.
Hänen mieleensä jäivät ugandalaiset
ihmiset ja heidän tarinansa.
”Toisaalta lapsisotilaiksi kaapattujen
Jeneiferin, Noran, Justinen ja Alfredin
kyyneleet ja arvet, toisaalta ilo ja toivo
säästöryhmien naisten kasvoilla. Ihmisillä
oli luja luottamus ja toivo Jumalassa.”
Monen naisen elämä Ugandassa on raskasta puurtamista pellolla, vedenkantoa
ja lastenhoitoa. Laura Hytti pääsi itsekin
kokeilemaan vedenkatoa pään päällä ja
siementen jauhamista käsin. Yhteisöhankkeet auttavat naisia kohti parempaa
tulevaisuutta.
”Tapaamani ihmiset olivat todella köyhiä
ja kokeneet järkyttäviä, mutta säästöryh-
Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Laura Hytti toivottaakin kaikki
mukaan Yhteisvastuun arkienkeliparveen ja kehottaa kutsumaan muitakin
hyväntekoon.
”Säästöryhmiä tukemalla autamme ihmisiä ja kokonaisia kyliä uuden elämän
alkuun traumatisoivan menneisyyden
varjoista. Yhteisvastuu 2012 on kristillisen sanoman ytimessä: aina on toivoa ja
mahdollisuus uuteen alkuun.”
”Elämän uudelleenrakentaminen ei ole
helppoa, mutta sisällissodan katastrofista
Ugandassa tai taloudellisen katastrofin
kourista Suomessa on mahdollista selvitä, kun kannamme yhdessä vastuuta”,
Laura Hytti muistuttaa.
Hän toimii mielellään viestinviejänä hiippakunnassa ja vierailee seurakunnissa.
Lauraan voi ottaa yhteyttä p. 050 383
5513 tai [email protected].
Koulutusta
diakoniatyöntekijöille ja
diakoniapapeille
Lisätiedot: kirsti.poutiainen@evl.
fi, p. 09 2340 3031, 040 583 4670
Kirkon kansainvälisen työn
koulutusta
työntekijöille
vuonna 2012
Ilmoittautumis- ja kustannustiedot seuraavista koulutuksista ovat
sähköisessä koulutuskalenterissa:
sakasti.evl.fi/koulutus.
Kirkon kansainvälisen työn
perusteet (3 op)
Koulutus toteutetaan työyhteisölle järjestettynä tilauskoulutuksena.
Lisätiedot: marja-liisa.laihia@
evl.fi, p. 050 4380 641/Kirkon
jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Kirkon missio – minun tehtäväni (5 op)
Koulutuksen lähijaksot: 5.–
7.3.2012 ja 16.–18.4.2012, Päiväkumpu, Orivesi
Lisätiedot: [email protected],
p. 050 5846 859/Kirkon lähetystyön keskus
Muuttuva uskonnollisuus ja
uskontojen kohtaaminen (5
op)
Koulutuksen lähijaksot: 13.–15.2.
ja 28.–30.3.2012, Järvenpää
Lisätiedot: pekka.hiltunen@
evl.fi, p. 050 3427 660/Kirkon
lähetystyön keskus
Seurakunta ja maahanmuuttajat (5 op)
Koulutuksen lähijaksot: 19.–
21.9.2012 ja 29.–31.10.2012,
Päivölä, Nummela
Lisätiedot: marja-liisa.laihia@
evl.fi, p. 050 4380 641/Kirkon
jumalanpalvelus ja yhteiskunta
23
ajankohtaista...
K a s vat u s
Koonneet Raine Haikarainen ja Jaana Räntilä
Nuorisoteologien
neuvottelupäivä
Vanhemmuuden palikat
Pe 17.2. 2012, Seurakuntien Talo, Kolmas linja 22, kokoushuone Silvennoinen, 4. krs.
Hiippakunnallinen areenatapaaminen Lapsi- ja perhetyön vastaaville.
9.30
Kahvitarjoilu
10.00 Vanhemmuuden palikat, Arja Seppänen, kirkkohallitus, perheasiat
11.30 Ajankohtaiset asiat
Ilmoittautumiset: 3.2. mennessä, [email protected]
Vastuuhenkilöt: Helsingin yhteisen seurakuntatyön varhaiskasvatustiimi ja
hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä, [email protected], p. 040 823 78 08
Rippikoulun paikallissuunnittelupäivä
24
Kaipaisiko rippikoulusi paikallissuunnitelma päivittämisestä? Onko suunnitelma
jäänyt kenties kokonaan tekemättä?
Tervetuloa päivittämään suunnitelmia
tuomiokapituliin tiistaina 24.1.2012
klo 13–16. Paikalla myös hiippakunnan
rippikoulukonsultteja.
Ilmoittautumiset: 17.1.2012 mennessä, [email protected]
Yhteisen pöydän
ääressä
Perhekerhotyön kehittämisseminaari
To 15.3.2012 klo 8.30–15.30, Seurakuntien talo, Kolmas Linja 22 B, 2. krs.,
Engel-sali
Seminaari on tarkoitettu perhekerhotyön kehittämisestä kiinnostuneille
seurakunnan työntekijöille pääkaupunkiseudulla. Järjestäjinä Helsingin, Espoon
ja Vantaan seurakuntayhtymät.Yhtymien
ulkopuolisilta 20 euron maksu.
Ilmoittautuminen: 29.2.2012 mennessä, [email protected]
To 29.3.2012 klo 13– 16, tuomiokapitulin koulutustila, Bulevardi 16 B
Mitä luonto ja pyhyys merkitsevät
nuorisotyölle? Mukana tutkija Panu
Pihlaja. Käymme läpi myös nuorisotyön ajankohtaisia hankkeita ja
paikallisia kehityssuunnitelmia.
Rippikoulu esillä koulutuksessa
Helsingin ja Espoon hiippakuntien rippikoulutyössä toimivat työntekijät kutsutaan ensi
syksynä 27.9.2012 Korson kirkolle yhteisen koulutuspäivään.Tarkoitus on kokoontua
eri työntekijäryhminä ja keskittyä rippikoulun kannalta olennaisiin käytännön kysymyksin. Päivä on samalla osa kirkon yhteistä Rippikouluseikkailu 2021 -koulutusta.
Varaa päivä jo nyt kalenteriin.
Ensi keväänä järjestetään kirkkohallituksessa myös kaksiosainen rippikouluseminaari:
19.3.2012 Rippikouluseikkailu 2021 ja 20.3.2012 Confirmation work: nationally and
internationally. Seminaarit on tarkoitettu erityisesti rippikoulutyöstä vastaaville ja
työalan kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille. Lisätietoja antaa hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. 040 553 9464.
Kenen ääntä media käyttää?
Millaista maailmankuvaa media rakentaa
ja kenen ääntä se käyttää?
Lapsityönohjaajien ja lapsityön
teologien neuvottelupäivät
Uskon äidinkieli
Espoon ja Helsingin hiippakuntien lapsija perhetyön
koulutus- ja neuvottelupäivä
14.1.2012, Järvenpää, Seurakuntaopisto
Ohjelma:
08.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja materiaalimyyntinäyttelyt
09.30 Messu, hiippakuntasihteeri Mika Nurmi
10.45 Riskitietoisuus ja tarve elämänhallintaan vanhemmuuden haasteena,
tutkija Kaisa Ketokivi, kommenttipuheenvuoro hiippakuntasihteeri
Jaana Räntilä
12.00 Lounas
13.15 Kanavat
1. Sallikaa lasten tulla? Lasten ehtoollisesta, pastori Tarja Meijer,
Hakunilan seurakunta
2. Pienen iltahetki, varhaiskasvatuspastori Arto Helle, Helsingin seurakuntayhtymä
3. Lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta – taideterapeuttinen
työskentely, pastori Terhi Varjoranta
4. Sylimuskari, musiikkikouluttaja Mari Torri-Tuominen, SLK
5. Lapsen ruumiillisuus, johtava asiantuntija Samuli Koiso-Kanttila,
Väestöliitto
14.30 Kahvi
15.00 Häivähdyksiä kanavista, kouluttaja Heli Mäkinen, SLI
15.30 Musiikkia
Päivä päättyy klo 16.00.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Viimeistään kuukautta ennen, www.seurakuntaopisto.fi
Osallistumismaksu: 55 euroa + ateriapaketti
Miltä kuulostaa uskon äidinkieli? Tai miltä se näyttää ja tuntuu?
Kenen kieliopin ja sanaston pohjalle se rakentuu? Jos kielitaitoa ei ime äidinmaidosta, miten sen sitten oppii? Tarvitaanko
uutta kieltä?
Mm. näistä teemoista keskustellaan Lapsityönohjaajien ja
lapsityön teologien valtakunnallisilla neuvottelupäivillä 25.–
27.4.2012 Helsingissä.
Otsikoissa myös Helsinkiläinen usko, Kokonaisvaltainen usko,
Median armoillako?,Tunteet esimiestyössä,Vauvasta naperoksi
– lapsuuden seksuaalisuus.
Näkökulmia mukana avaamassa mm. piispa Irja Askola,
Askola, kirjailija Jaakko Heinimäki,
Heinimäki, TT Pauli Annala,
Annala, lastenpsykiatri
Raisa Cacciatore,
Cacciatore, professori Sirkku Kotilainen,
Kotilainen, muusikko
Pekka Ruuska,
Ruuska, liikuntapappi Eeva-Liisa Vuori,
Vuori, uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen,
Hiltunen, TM Jussi Sohlberg,
Sohlberg,
tarinateatteriohjaaja Taina Repo-Holten sekä runsaasti
taiteen ja median edustajia.
Kulttuuritarjonnasta vastaavat mm. desing-pääkaupunki-hanke
sekä Papas no Mamas -kuoro.
Päivien ”jatkot” Lapsi-messuilla Messukeskuksessa (27.–29.4.)
Tarkemmat ohjelma- ja ilmoittautumistiedot Seurakuntien
Lapsityön Keskuksen verkkosivuilla ((www.evl-slk.fi
www.evl-slk.fi/koulutus)
/koulutus)
viikosta 50 alkaen. Osallistumismaksu 200 e (+ ateriat ja
majoitus).
Näiltä päiviltä et halua olla poissa!
Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, SLK, KKN, SLI, Kirkon Lapsityön Teologit ry ja Kirkon
Lapsityönohjaajat ry
Tiedustelut: Tiina Haapsalo-Hyvönen, SLK, [email protected]
Eri ikäisinä
– monina persoonina
Varhaisnuorisotyön teemaseminaari
15.– 16.3.2012, Siuntion Hyvinvointikeskus
Ohjelma:
To 15.3.
11.00 Messu Siuntion kirkossa, Raine Haikarainen ja
Mika Nurmi
12.00 Lounas
13.00 Päivien avaus, Heli Aaltonen ja Jukka Jylhä
13.30 Työntekijän persoona – yksilöllisesti vai yhteisöllisesti, rahasta vai vapaaehtoisuudesta, Titta Hämäläinen
ja LNÜ:n väki (Viron kirkon nuorisotyö), kommenttipuheenvuorot
15.00 Kahvit
15.30 Työntekijänä verkkoyhteisöissä, Juha Kinanen
17.00 Kuntoilua ja kylpylän poreiden pyörteitä
20.00 Illallinen
Pe 16.3.
9.00 Aamuhartaus, Heli Aaltonen
9.30 Sukupolvien saari – kohti yhteistä työn todellisuutta,
Ville Lähdesmäki, Novetos Oy ja Mikko Sulander, kommenttipuheenvuorot
12.00 Lounas
12.45 Työskentely jatkuu
14.00 Päätös
Hinta: 160 euroa sis. koulutuksen, ruokailut ja majoituksen. Peruutuksista perimme peruutusmaksun.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: 1.3.2012 mennessä
kirjallisesti Jukka Jylhälle, [email protected], p. 0400 508
241
Järjestäjät: Turun arkkihiippakunta,Tampereen, Helsingin
ja Espoon hiippakunnat, PTK
25
aj ankohtaista...
Kirkkomusiikki
Koonnut Hanna Remes
Kanttori ja rippikoulu (0,5 op)
20.3.2012 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila, Bulevardi
16 B, 5 krs.
Päivän tavoitteena on päivittää ja täydentää kanttorin osaamista
rippikoulutyöskentelyssä. Koulutus sisältää etukäteistehtävän.
Päivän aikana pohdiskellaan mm. nuoren maailmaa ja maailmankuvaa sekä saadaan vinkkejä rippikoulumusiikin toteutukseen.
Muusikkokouluttajana toimii Antti Vuori.
Ohjelma:
9.30 Aamuhartaus + työskentelyosa 1
11.00 Tauko
11.15 Työskentelyosa 2
12.15 Omakustanteinen lounas
13.15 Työskentelyosa 3
15.30 Koulutuspäivän päätös
26
Osallistumismaksu: 50 euroa + matka- ja lounaskulut
Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta
31.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla.
Rovastikunnalliset kanttoreiden neuvottelupäivät 2012
• Tuomiorovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä
31.1.2012 (ilmoittautuminen vuoden 2011 loppuun
mennessä)
• Huopalahden rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä 27.3.2012 (ilmoittautuminen 31.1.2012 mennessä)
• Malmin rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä
10.5.2012 (ilmoittautuminen 10.3.2012 mennessä)
• Vartiokylän rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä
25.9.2012 (ilmoittautuminen 1.8.2012 mennessä)
• Vantaan rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä
23.10.2012 (ilmoittautuminen 23.8.2012 mennessä)
• Porvoon rovastikunnan kanttoreiden neuvottelupäivä
6.11.2012 (ilmoittautuminen 6.9.2012 mennessä)
Kukin neuvottelupäivä alkaa klo 10 ja päättyy klo 13. Päivät järjestetään tuomiokapitulin kokoustilassa, Bulevardi
16 B, 5.krs. Neuvottelupäiviin ilmoittaudutaan sähköisen
koulutuskalenterin kautta hakeudu koulutukseen -linkistä.
Uusien virsien ja Ruotsin kirkon suomenkielisen virsikirjan koulutuspäivä (0,5 op)
19.1.2012 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila
(Bulevardi 16 B, 5.krs)
Tutustutaan Pekka Kivekkään johdolla Kirjapajan Uusia
virsiä -kokoelmiin sekä Ruotsin kirkon suomenkieliseen
virsikirjaan. Päivä on suunnattu kanttoreille ja papeille.
Osallistumismaksu: 50 euroa + matka- ja lounaskulut
Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta.
Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla.
Laulakaa Herralle -virsikoulutus
papeille (0,5 op)
14.2.2012 ja 9.10.2011 klo 9.30–15.30, tuomiokapitulin kokoustila (Bulevardi 16 B, 5 krs)
Koulutuksessa tutustutaan paaston ja pääsiäisen sekä adventin
ja joulun ajan virsiin. Tavoitteena on, että osallistuja osaa hyödyntää ja käyttää virsikirjaa monipuolisesti seurakuntatyössä,
erityisesti kirkkovuoden juhla-aikoina. Päivien kouluttajana on
Pekka Kivekäs.
Osallistumismaksu: 80 euroa + matka- ja lounaskulut
Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta
15.12.2011 mennessä. Linkki koulutuskalenteriin on tuomiokapitulin verkkosivuilla.
”Kaukainen joululaulu,
pyhä, hiljainen laulu.
Suo mulle kätes’, ystävä oi!
Kanssani kuule, laulu kun soi:
enkelten kuoro
juhlana joulun
taivaan holvien sinestä helkkyy.
Kaukainen joululaulu,
pyhä, hiljainen laulu,
hiljainen laulu.”
(Martti Hela)
27
Suvivirsi soi
Helsingin seurakunnista liikkeelle lähtenyt Suvivirsikampanja soi jälleen keväällä 2012, tällä kertaa koko
Suomessa! Kampanjan tuella rakennetaan Haitiin uusia
kouluja maanjäristyksessä tuhoutuneiden tilalle.
Seurakunta voi liittyä mukaan kampanjaan järjestämällä
keväisen yhteislaulutilaisuuden. Kirkon Ulkomaanavun
kautta on mahdollisuus tilata uudet Suvi-linnun laulukirjat
yhteislaulutilaisuuksiin. Osoitteessa www.suvivirsi.fi kerrotaan, mitä Suvi-linnun siivin on jo saatu aikaan.
Lisätietoja: Kirkon Ulkomaanapu, Asta Turtiainen, p. 050
566 6278
Lämmin kiitos vuoden 2011 yhteistyöstä.
Siunattua ja valoisaa adventin ja joulun aikaa
toivottaa Hanna-hiippakuntakanttori
ajankohtaista...
L ä h e t y s j a e va n k e l i o i n t i
Koonnut Hannu Lätti
28
Lähetysteologinen
neuvottelupäivä
Muuttuva uskonnollisuus ja uskontojen
kohtaaminen (5 op)
2.2.2012 klo 9–15 Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki
Lähetyssihteereille ja -teologeille.
Lounas 10 euroa.
Ilmoittautuminen: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimisto
25.1.2012 mennessä, helsinki.sls@
mission.fi
Järjestäjät: Helsingin ja Espoon
hiippakunnat
13.–15.2. ja 28.–30.3.2012, Seurakuntaopisto, Järvenpää
Kaikille seurakuntien työntekijöille tarkoitettu koulutus, joka kuuluu Kirkon
kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle -kokonaisuuteen.
Hinta: 190 euroa/osio (sis. täysihoidon 1 hh ja kurssimaksun)
Tiedustelut: Pekka Y. Hiltunen, p. 09 1802 425 tai Kirsti Kosonen, p. 09 1297 296
Ilmoittautuminen: [email protected]
Järjestäjät: Hiippakunnat, kirkkohallitus/KLK ja SLS
Kasvunaika-seurakuntakoulu
24.–25.1. tai 25.–26.9.2012, Vivamon
kurssikeskus, Lohja
Seurakuntien työntekijöille ja muille
vastuunkantajille tarkoitettu ohjaajakoulutus. Kasvunaika antaa mahdollisuuden
seurakuntalaisille löytää oman kutsumuksensa kristittyinä ja arjen keskellä.
Koulu koostuu eri aiheisiin liittyvistä
20 osioista, joita yhdistelemällä voidaan
rakentaa erilaisia kokonaisuuksia osanottajien ja seurakunnan tarpeen mukaan.
Ajankohtaisia teemoja käsitteleviä osioita
ovat Uskonnot ajassamme ja Hengellinen
matkakumppanuus (SLS) sekä Armolliseen aikuisuuteen (KRS). Ohjaajakoulutuksessa esitellään 5–7 osiota.
Kurssimaksu: 200 euroa (sis. materiaalin), täysihoito 91–97 euroa
Tiedustelut: kirsti.kosonen@mission.
fi, p. (09) 129 7296
Ilmoittautuminen: 13.1.2012 mennessä Marja-Liisa Kokkoselle, p. 0207
681 633, [email protected]
Järjestäjät: SLS ja EVKO/KRS
Kirkon missio – minun tehtäväni? (5 op)
5.–7.3.2012 ja 16.–18.4.2012, Päiväkummun kurssikeskus Orivesi
Erityiskoulutusta lähetyssihteereille, papeille, nuorisotyönohjaajille, diakoniatyöntekijöille, lapsityöntekijöille ja kirkon erityistehtävissä toimiville. Kurssi kuuluu Kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle -kokonaisuuteen.
BB Osallistumismaksu: 1. jakso 20 euroa, 2. jakso 20 euroa.Yhden lähijakson täysihoito 1 hh 140 euroa, 2 hh 100 euroa, 3–4 hh 80 euroa ja liinavaatemaksu 9 euroa.
Ilmoittautuminen: www.mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/vuosiohjelmat
Tiedustelut: [email protected], p. 09 1297 296 tai kirsti.sirvio@evl.
fi, p. 09 1802 365
Järjestäjät: Hiippakunnat, kirkkohallitus/KLK ja SLS
Lähde liikkeelle
-koulutus
Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18,
Helsinki
I osio 11.–12.2.2012, II osio 17.–
18.3.2012, III osio 21.–22.4.2012
Lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille tarkoitettu koulutus antaa mahdollisuuden tutustua tämän päivän
kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön ja
pohtia omaa paikkaa palvella lähetyksen vapaaehtoisena kotimaassa
ja ulkomailla.
Käsiteltäviä teemoja ovat mm. lähetyksen raamatulliset juuret, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä,
tutustuminen lähetystyön arkeen
kotimaassa ja ulkomailla, paikkani
lähetystyössä.
Hinta: 60 euroa/osio
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
[email protected], p. 09
1297 296
Järjestäjä: SLS
Hiippakunnallinen
lähetysseminaarimatka Pietariin
18.–21.10.2012. Tutustumista Inkerin
kirkkoon ja Kelton koulutuskeskukseen.
Arvioitu hinta 450 euroa.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen:
Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimistoon, [email protected] tai
p. 050 323 9636
Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat
Kevään esikoulutuskurssi
Seurakunnan palkkiotoimisten ja vapaaehtoisten lähetyssihteerien koulutus
Suomen Lähetysseuran kurssikeskus Päiväkumpu, Längelmäki
1. osa: Lähetys – yhteinen usko, yhteinen tehtävä 31.8.–2.9.2012
2. osa: Kirkon lähetystyö ja lähetysjärjestöt 5.–7.10.2012
3. osa: Seurakunnan lähetystyö 16.–18.11.2012
Kustannukset: 100 euroa/osio 2 hh tai 140 euroa/osio 1 hh
Ilmoittautuminen: Päiväkummun kurssikeskus, p. 040 534 9507 tai www.
mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/ilmoittautumiset/lomake_8/
Tiedustelut: [email protected], p. (09) 180 2365 tai kirsti.kosonen@mission.
fi, p. (09) 129 7296
Järjestäjät: Hiippakunnat, KLK ja SLS
Esikoulutuksessa tutustutaan nykypäivän lähetystyöhön. Kurssin
suorittamisen jälkeen voi hakea 2–3
kuukauden harjoitteluun jollekin
Lähetysseuran työalueista. Lisätietoja kurssista ja hakukriteereistä
sekä hakukaavake: www.mission.fi/
esikoulutus.
Hakuaika: 1.12.2011–13.1.2012
Lähijaksot: 27.–29.1., 2.–4.3., 23.–
25.3., 27.–29.4., 11.–13.5. Kurssiviikonloppuja voi korvata esim. syksyn
2012 kurssilla.
Kasvattajien opintomatka Tansaniaan
Kuinka lapsi nähdään ja kuullaan Tansanian kirkossa ja yhteiskunnassa? Opintomatka sijoittuu viikoille 45–46/2012, ja lähiopiskelupäivät ovat 25.9.2012 ja 5.2.2013
(5 opintopistettä). Matkan ja lähiopiskelupäivien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu
ennakkotehtävä ja kooste.
Kohderyhmä: Lasten ja nuorten parissa työskentelevät
Tavoitteet: Kansainvälisen vastuun vahvistaminen lapsi- ja varhaisnuorisotyössä.
Vuorovaikutuksen lisääminen Suomen ja Tansanian kirkkojen välillä. Syventyminen
lapsen oikeuksien ja osallisuuden tematiikkaan Suomessa ja Tansaniassa.
Sisältö: Seurakunta-, päiväkoti- ja oppilaitosvierailuja. Paikallisen koulutuksen
järjestäminen seurakuntien kasvattajille Pohjois-Tansaniassa. Kansallispuistoon
tutustuminen.
Tiedustelut: Kasvatussihteeri Tiina Rankila, p. 0400 426 140, tiina.rankila@
mission.fi
Ilmoittautuminen: 5.3.2012 mennessä SLS/Tampereen lähetystoimistoon, sls.
[email protected], p. (03) 222 6709
Osallistumismaksu: Arviolta 2000–2500 euroa
Järjestäjät: Suomen Lähetysseura, Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Suomen
Poikien ja Tyttöjen Keskus
Konsertteja lähetyskirkossa
6.12. klo 12 Maailma-kuoro & Espoon työväenopiston naiskuoro Espoo Voices,
myyjäisten yhteydessä
10.12. klo 19 Japanilaisten muusikoiden joulukonsertti
11.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut Lähetyskirkossa. Mukana Antti Vuori,
iso orkesteri ja solistit. Tilaisuuden jälkeen glögitarjoilu.
12.12. & 13.12. klo 19 Jakarandan joulukonsertti
17.12. Zambian Vocal Collection
18.12. klo 19 Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajien joulukonsertti
19.12. klo 19 Maailma-kuoro & Espoon työväenopiston naiskuoro Espoo Voices,
joulukonsertti
14.1. klo 18 Q consort, renessanssinokkahuiluyhtye
Lähetysseuran syntymäpäiväjuhlat
19.1.2012, Lähetystalo
Lounas klo 12 ja juhlaohjelmaa klo 13 alkaen. Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen klo 15.30.
Orientaatiopäivä uusille lähetyssihteereille ja -teologeille
23.10.2012 klo 9–15, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, Bulevardi 16 B, 5. krs
Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat
Narinkkatorin Kauneimmat joululaulut
10.12.2011 Kampin Narinkkatorilla. Klo 12.00 lasten kauneimmat joululaulut ja
klo 14.00 kauneimmat joululaulut jouluorkesterin säestyksellä. Esilaulajina Saara
Aalto ja Sami Pitkämö.
29
ajankohtaista...
Ty ö y h t e i s ö t
Koonnut Jaana Räntilä
Haasteena
luottamus!
Suomen Pipliaseura
200 vuotta
30
Vuonna 2012 ensimmäinen suomenkielinen Raamattu
täyttää 370 vuotta ja nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta.
Samalla Suomen vanhin kristillinen järjestö ja kustantaja,
Suomen Pipliaseura, täyttää 200 vuotta.
Vuotta 2012 vietetäänkin Raamattuvuotena, joka on samalla
osa kirkon yhteisen Pyhä-painopisteen päätösteemaa ”Pyhän yhteydessä”. Luterilaisen kirkon lisäksi Raamattuvuosi
näkyy muissa kirkkokunnissa ja järjestöissä.
Pipliaseura perustettiin 1812 saattamaan suomenkielistä
Raamattua ensi kertaa laajalti tavallisten ihmisten ulottuville. Aluksi Sana levisi Englannin Pipliaseuran avustuksella,
sittemmin itsenäisesti ja käännöstyön muodossa myös
maailmanlaajuisesti.
Alkuvuosikymmenten haaste saada Raamattu jokaisen
suomalaisen kotiin on nyt muuttunut toisenlaiseksi: Sanaa
on tarjolla, mutta otetaanko sitä vastaan?
Suomen Pipliaseuran juhlavuoden teema on ”voimasanoja
200 vuotta. Piplia”. Tämä on kannanotto hyväksyvän ja
armollisen ihmiskuvan puolesta.Voimasana on vastavoima
hengen velttoudelle ja armottomuudelle.
Piplian voimasana etenee rohkeasti alueille, joilla se ei ole
tavanomainen ja tuttu. Pipliaseura onkin yhdessä seurakuntayhtymien kanssa toteuttamassa Turussa ja pääkaupunkiseudulla markkinointikampanjoita, joilla halutaan tavoittaa
erityisesti niitä suomalaisia, joiden kristillinen identiteetti
ja suhde Raamattuun on ohut. Arkipäivän ja Raamatun
teemojen yhteyden tunnistaminen herättää mielenkiinnon
ja saa aikaan yllättyneisyyttä ja oivalluksia. Samalla ihminen
oivaltaa olevansa arvokas sellaisenaan, ilman vaatimuksia
ja olemassaolon lunastusta. Pääkaupunkiseudulla kampanja
toteutetaan marraskuussa 2012.
Raamattuvuoden tapahtumia koordinoi Suomen Pipliaseura.
Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Terhi Huovari, p. 010
838 65 36. (Terhi Huovari)
Pipliaseuran juhlajumalanpalvelus
ja raamattujuhla
Suomen Pipliaseuran hiippakunnallista 200-vuotisjuhlajumalanpalvelusta vietetään Helsingin Vanhassa kirkossa loppiaisena 6.1.2012 klo 10 (lit. Hannu Kiuru, saarn. pääsihteeri
Markku Kotila, Suomen Pipliaseura). Jumalanpalveluksen
jälkeen on Bulevardin seurakuntasalissa raamattujuhla,
tervehdys piispa Irja Askola.
Pipliaseuran koulutuspäivä
20.1.2012, Länsi-Pasilan kappeli, Maistraatintori 3
Lähetyssihteereille ja -teologeille sekä kaikille lähetystyöstä
kiinnostuneille seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Koulutuspäivässä esitellään Intia-aiheista virikemateriaalia ja raamatunkäännöstyötä.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.huoponen@bible.
fi tai p. 010 838 6531
Raamattusunnuntai 15.4.2012
Kolehti ohjataan raamatunkäännösohjelmiin Suomen
Pipliaseuran 200-vuotisjuhlakeräyksen kautta. Materiaalia
raamattusunnuntain viettoon: www.raamattuvuosi2012.fi
tai maksutta p. 010 838 6500.
Juhlavuoden ekumeeninen pääjuhla
24.–27.5.2012, Turku
Lisätietoja: Yhteyspäällikkö Satu Toukkari, satu.
toukkari(at)bible.fi tai p. 010 838 6534
Uusia työnohjausryhmiä perusteilla
• Työnohjaajien vertaisryhmä 2012
Työnohjaajan työ on usein kovin yksinäistä ja haastavaa. Siksi onkin hyvä miettiä
omaa verkostoitumistaan. Mikä on sinun paikkasi purkaa ja jakaa työnohjauksessa
nousevia kysymyksiä?
Olemme kokoamassa hiippakunnallista työnohjaajien työnohjausryhmää. Jos olet
kiinnostunut, ota yhteys hiippakuntasihteeri Jaana Räntilään tai työnohjaaja Seija
Riekkiseen. Ryhmän tarkoitus on kokoontua noin kerran kuukaudessa kaksi tuntia
kerrallaan. Ryhmä toimii vertaisryhmänä, joten varsinaista vetäjää ei ole.
• Työnohjausryhmä lapsityönohjaajille ja muille lähiesimiehille 2012
Kokoamme hiippakunnallisen työnohjausryhmän myös lapsityönohjaajille ja muille
lähiesimiehille. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Jaana Räntilään tai Seija Riekkiseen.
Lisätiedot: [email protected], p. 040 823 78 08 tai [email protected], p. 09
2340 2434
Uusia työnohjausryhmiä alkamassa
• Nuoriso- ja diakoniatyössä toimiville työntekijöille
Ryhmä alkaa tammikuussa 2012.
Työnohjausryhmässä on mahdollisuus kollegiaaliseen jakamiseen, oman
työn ja erilaisten työtapojen tutkimiseen. Ensimmäinen kokoontuminen
on tiistaina 17.1.2012 klo 10–11.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja
22 B, Tavio, h. 472. Silloin sovitaan yhteisistä käytänteistä ja seuraavista
kokoontumiskerroista.
Ryhmä kokoontuu noin kolmen viikon välein 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmän
työnohjaajina toimivat yhteisen seurakuntatyön työntekijät Tarja KorpaeusHellsten (diakonia) ja Rauno Vänskä (nuorisotyö).
Tiedustelut: [email protected], p. 09 2340 2531 tai rauno.
[email protected], p. 09 2340 2512
Ilmoittatuminen: 15.12. mennessä, [email protected]
• Nuorisopappien työnohjausryhmä
Ryhmä alkaa tammikuussa 2012.
Ryhmä kokoontuu noin kolmen viikon välein 1,5 tuntia kerrallaan. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 19.1. klo 12–13.30 Seurakuntien
talossa, Kolmas linja 22 B, Castrén, h. 236. Ryhmän työnohjaajina toimivat
työnohjaaja Seija Riekkinen ja yhteisestä seurakuntatyöstä Rauno Vänskä.
Tiedustelut: Seija Riekkinen, p. 09 2340 2434 tai Rauno Vänskä, p. 09
2340 2512
Ilmoittautuminen: Mahdollisimman pian, [email protected] tai
p. 09 2340 2434
Työnohjaajien hiippakunnallinen
neuvottelupäivä 30.1. 2012 Sipoon
seurakuntakeskuksessa (Iso Kylätie
1, Sipoo) klo 9.30–16
Ohjelma:
9.30 Aamukahvit
10.00 Musiikillinen aamuhartaus
10.30 Organisaation syvärakenteen
perusmielikuvat, johdon konsultti Terttu Niemelä, Human
Focus Oy, organisaatiokonsultti FINOD
12.30 Lounas
13.30 Työntekijät häpeän kantajina,
prof. Paavo Kettunen, ItäSuomen Yliopisto
15.45 Ajankohtaisinfo
15.55 Siunaus ja päätösvirsi
Ilmoittautumiset: Sähköisen
koulutuskalenterin kautta, jonne on
linkki tuomiokapitulin kotisivulta.
Lisätiedot: [email protected]
31
S urulaatikko
on työväline
kouluille
Tikkurilan seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Sirpa
Rosenberg on katsellut läheltä seurakuntansa nuorten elämää. Lähes yksitoista vuotta hän on työskennellyt Tikkurilassa, viimeiset kolme vuotta työalansa vastaavana.
Toiminta on hyvin maanläheistä, joskin myös taivashakuista. Isoskoulutuksessa on yli sata nuorta, Walkers-kahvila
kokoaa porukkaa ja myös Facebookissa toimiva ”nettikahvila” tarjoaa apuaan. Sirpa on huomannut, että monelle on
helpompaa lähestyä työntekijöitä kirjoitetun tekstin kautta
kuin tulla kasvotusten juttelemaan.
Nuorisotyössä tulevat vastaan elämän tummat puolet ja
kriisit. Tikkurilan seurakunnan alueella on runsaasti kouluja
ja oppilaitoksia. Vantaan seurakuntien yhteistä kouluyhteistyön strategiaa pohdittaessa tulikin esille tarve tukea kouluja
erityisesti kriisitilanteissa. Näin syntyi ajatus erityisen
surulaatikon kokoamisesta ja lahjoittamisesta jokaiseen
Vantaan kolmeentoista kouluun. Ensimmäiset laatikot ovat
nyt valmistuneet ja toimitettu perille. Vastaanotto on Sirpa
Rosenbergin mukaan ollut hyvä.
K aikki
32
on valmiina
Surulaatikko on yksinkertainen valkoinen laatikko.
”Ikeasta hankittu ja väri tarkkaan mietitty”, toteaa Sirpa.
Laatikosta löytyy kaikki, mitä tarvitaan yksinkertaisen
hiljaisen hetken järjestämiseen koulussa. Ristin ja valkoisen liinan lisäksi mukana on kynttilätarvikkeet, erilaisten
rukoushetkien monistettavia kaavoja, ohjeita sekä virikevihkonen. Jatkossa mukaan liittyy mahdollisesti vielä sopivaa
musiikkia sisältävä CD-levy.
Laatikon sisällön valmistamisesta ovat osaltaan vastanneet paikallisen ammattioppilaitoksen nuoret. Yksinkertaisen pelkistetyt puuristit tekivät Vantaan ammattiopisto
Varian esinevalmistuksen artesaaniopiskelijat Auri Hyryn
johdolla. Valkoiset liinat ovat puolestaan ommelleet artesaaniopiskelijat lehtori Auli Sorvarin ohjauksessa.
Surulaatikolla Vantaan seurakunnat haluavat tukea
kouluja. Ajatuksena on, että laatikossa on kaikki valmiina:
yllättävässä kriisitilanteessa ei tarvitse lähteä erikseen etsimään tarvikkeita ja virikkeitä. Sirpa Rosenberg pitää myös
tärkeänä, että nuoret opiskelijat ovat itse olleet valmistamassa laatikon materiaalia. Sillä tavoin he ovat välillisesti myös
jakamassa yhteistä surua ja kipua.
”Minusta tämän päivän nuori ymmärtää aiempaa
paremmin, kuinka tärkeää on puhua surusta ja elämän
kriiseistä muiden kanssa. Myös netin käytössä nuoret ovat
ajan hermolla. Sieltä he löytävät muun muassa vertaistukea ja keskustelufoorumeita, joilla voi rohkeammin jutella
vaikeistakin asioista. Toisaalta he myös arvostavat edelleen
aitoa kohtaamista”, kertoo Sirpa Rosenberg.
Surulaatikko kätkee sisälleen muun muassa ristin, valkoisen
liinan ja kynttilätarvikkeet, kertoo Sirpa Rosenberg.
Kaisa Rantala uskoo, että lapsivaikutusten arviointi tekee seurakunnan päätöksenteosta entistä
läpinäkyvämpää.
I h m i s i ä H ii p p a k u n n a s t a
Teksti ja kuva: Raine Haikarainen
33
Kirkon asialla.
koulutamme
SeurakuntaopiStolla 2012
Kaikkien kustantajien kirjat,
kirkolliset tarvikkeet, tekstiilit
ja muut seurakuntatyön tuotteet.
20
6,–
6,–
20
(norm. 6,90)
(norm. 6,90)
Helsingin ja Espoon hiippakuntien lapsi- ja perhetyön
koulutus- ja neuvottelupäivä
Liikettä töppösiin – ajankohtaista varhaiskasvatuksen liikuntaa
14.1. | Osallistumismaksu 50 €
2.–4.5. (1 op) | Osallistumismaksu 250 €
Pyhäkoulusymposium – Osallisena Pyhään
Varhaiskasvatuksen kuvallinen ilmaisu
28.–29.1. | Osallistumismaksu 140 €
8.–10.8. (2 op) | Osallistumismaksu 270 €
Raamatturäppi – Vanha testamentti
Lattiakuvat-menetelmän kehittämispäivät kouluttajille
30.–31.1. (1 op) | Osallistumismaksu 200 €
15.–16.8. (1 op) | Osallistumismaksu 50 €
Helena Castrén
Lapsivaikutusten arviointi
Bibliodraaman peruskoulutus 2012-2013
2.-3.2. | Osallistumismaksu 200 €
20.–21.8., 17.–18.9., 18.–19.10., 15.–16.11., 10.–
11.12. sekä keväällä 2013 viisi kahden päivän jaksoa
kerran kuukaudessa (15 op) | Osallistumismaksu 570 €
Surun kyynelten läpi loistaa
onnellisten päivien muisto
Hoidollinen nukketeatteri – tervehdyttävät tarinat
13.–15.2. ja 21.–22.5. (5 op) | Osallistumismaksu 395
€ (sisältää materiaalit)
34
Rohkeammin, avarammin ja syvemmin Raamattuun
27.–29.2., 11.–13.4. ja 22.–24.8. (5 op) | Osallistumismaksu 450 €
Godly Play -neuvottelupäivät
1.–2.3. | Osallistumismaksu 140 euroa
Mahdollisuuksien verkko – netin hyödyntäminen
seurakunnan varhaiskasvatuksessa
8.–9.3. (1 op) | Osallistumismaksu 195 €
Pyhät tanssit
21.–23.3. (1 op) | Osallistumismaksu 250 €
lIsätIetoja koulutustarjonnastamme:
www.seurakuntaopisto.fi
> Koulutustarjonta > Kristillinen varhaiskasvatus
Vähintään 20 kpl 5,90
Kirjanen seurakunnalta
vihkiparille.
Marjukka Laiho, Paavo Ranta,
Pekka Tukeva, Ilkka Sipiläinen,
Timo-Matti Haapiainen, Marjaana Kanerva
Noin 52 tapaa viettää sunnuntai
Viikkoon tarvitaan päivä, jolloin levätään,
ladataan akkuja, vietetään pyhää. Kirja
kannustaa erottamaan arjen ja sunnuntain
toisistaan. Sunnuntain voi viettää yksin
tai yhdessä, kotona tai kaukana, liikkuen
tai leväten. Olennaista ei kuitenkaan ole
tekeminen vaan se, että tekemisen
kautta voi tavoittaa jotakin suurempaa.
Kirja on julkaistu yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa.
Raamatturäppi – Uusi testamentti
1.–2.11. (1 op) | Osallistumismaksu 200 €
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen, kutsuminen ja
yhteistoiminnallinen oppiminen
14.–16.3. ja 10.–12.9. (5 op) | Osallistumismaksu 240 €
Osallistumismaksun lisäksi laskutamme ateria- ja majoituskulut. Hintatietoja nettisivuillamme kohdassa Hakeminen.
Järvenpää | www.seurakuntaopisto.fi
Onnellinen avioliitto
on mahdollinen
(norm. 18,90,-)
Vähintään 20 kpl 5,90
Onneksi on pyhä
29.–31.8. (1 op) | Osallistumismaksu 270 €
www.seurakuntaopisto.fi
> Hakeminen > Kristillinen varhaiskasvatus
Heli ja Lassi Pruuki
Vihkiparin kirja
Kirjanen seurakunnalta surukotiin.
Pyhän sanaton kohtaaminen – tilan kokeminen luonnonmateriaalien, kukkien ja värien maailmassa
IlmoIttaumInen:
17,–
Surukodin kirja
Anna-Mari ja Pekka Kaskinen,
Matti Pikkujämsä
Vähintään 20 kpl 14,90
Vähintään 50 kpl 12,50
35
54,–
UUTUUS!
Tuomas ja merkilliset merkit
Värikäs kirja avaa kiinnostavan
tarinan kautta tien kristillisten
symbolien maailmaan. Kirjan pohjalta tehtyjen korttien kanssa seurakunnassa on helppo suunnitella
lapsille symboliseikkailu.
Kotimaakauppa on avoinna myös
lauantaisin 12.11.–17.12.2011
välisenä aikana klo 10–14.
Virkapaita
100% Reilun kaupan
luomupuuvillaa. Pitkähihainen. Musta
tai vihreä.
Kirja 15,21 (18,90)
Kortit 8,50, vähintään 20 kpl 5,90
KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.
HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki
|
ma-pe 9–17, la 10–14
|
p. 020 754 2350
|
www.kotimaakauppa.fi
B531
Veisuklassikot yksiin kansiin!
Klassikkoveisut
Nuoren seurakunnan veisukirjoja on julkaistu ji yli 40
vuotta. Tähän viininpunaiseen laulukirjaan on kerätty
elämään jääneet veisuklassikot vuosilta 1970-1985.
Mukana on niin Lapsuuden usko, Kala-Pekka kuin Kum
ba yah.
ISBN 978-951-627-907-0
Hinta 19,50 Iloksi ja tueksi kummeille tammikuun uutuuksia
Monica Vikström-Jokela - kuvitus Mervi
Lindman
KummAiilkaa pyha..!
hja
Monic
a Viks
tröm-J
okela
Kuvitus
Mer vi
Lindm
an
Aika pyhä!
Kummilahja
36
Lasten
Kesk
us
Kummilahja jatkaa Aika pyhä! -kirjasarjaa, joka tukee
lasten kristillistä kasvatusta puhumalla pyhistä asioista
arkisen ymmärrettävästi. Kummilahjassa paneudutaan
kummiuden kunniatehtävään. Mukana on myös
täytettäviä sivuja kummille muistoksi. Kummilahja
on kaunis lahja uusille kummeille, ja se toimii myös
kummitodistuksena.
ISBN 978-951-627-937-7
Hinta 9,50
Ilmestyy tammikuussa
Kummin kaa - Kummitarinoita
Kummin kaa valottaa kummiutta kertomusten kautta.
Eri-ikäiset kummitädit ja -sedät sekä kummilapset
kertovat omista kummikokemuksistaan. Kirjanen
sopii konfirmaatiossa kumminoikeuden saaville
lahjaksi ja rippikoulun kummiopetuksen tueksi. Se on
monipuolinen ja elämänmakuinen johdatus kristilliseen
kummiuteen kaikille uusille, vanhoille ja potentiaalisille
kummeille.
Kummin kaa
oita
Kummitarin
LK-kirjat
ISBN 978-951-627-938-4
Hinta 8,50
Ilmestyy tammikuussa
w w w.l a s t e n k e s k u s .fi
Tilaukset: Lasten Keskus, puhelin (09) 6877 4530, sähköposti: [email protected]