Hiippakuntauutiset 2/2010
Hiippakuntauutiset / Uusi piispa toivoo toimintakulttuurin päivittämistä Miten siirtää hiljainen tieto uusille työntekijöille? Toimintakalenteri 2011 1 irja askoLa Raine Haikarainen jumala, Sinä kutsut meitä työtovereiksesi ja lupaat meille oppaaksi ja innoittajaksi Pyhän Hengen, totuuden ja rakkauden hengen. Tee meistä hauraan ja näkymättömän tukijoita alistettujen puolustajia nöyryytettyjen rohkaisijoita. Vie turvan tarjoajiksi sinne, missä ihmisten kovuus painaa maahan ja arjen ankaruus halvaannuttaa. Vie siltojen rakentajiksi sinne, missä ristiriidat repivät ja ennakkoluulot haavoittavat. 2 Vie lohdutuksen tuojiksi sinne, jumala, missä kaipaus ja menetykset raastavat. Sinä kutsut meitä työtovereiksesi Tee meistä ja lupaat meille oppaaksi ja innoittajaksi armon ja oikeudenmukaisuuden ihmisiä. Pyhän Hengen, lähetä toimimaan totuuden ja rakkauden hengen. toivon ja tulevaisuuden puolesta. Anna meidän olla luottamuksesi arvoisia. H elSingin HiiPPakunnan tuomiokaPituli PL 142, 00121 Helsinki. Käyntiosoite: Erottajankatu 7 A, (ovisummeri) 5. kerros Puh. (09) 2340 3000 (keskus), faksi (09) 2340 3050 Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9–15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Kotisivu: www.helsinginhiippakunta.evl.fi Piispa Irja Askola 2340 3010 Piispan sihteeri Maritta Maununen 2340 3010 Piispan teologinen sihteeri Antti Mustakallio 2340 3011, 040 551 5851 Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) 2340 6100 Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk) 040 841 4977 Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahden srk) 2340 3510 Lakimiesasessori Ritva Saario 2340 3020 Notaari Heikki Hämäläinen 2340 3021 Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) 2340 3022 Vs. toimistosihteeri Anniina Kaartinen (50 %) 2340 3022 Toimistosihteeri Ulla Aaltio 2340 3023 Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen 2340 3030 Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen 2340 3031 Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen 2340 3032 Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Jaana Räntilä 2340 3033 Toimistosihteeri Birgitta Falenius 2340 3034 Kuurojenpappi Elina Jokipaltio 2340 3035 Monikulttuurisuustyönsihteeri Mark Saba 2340 3036 Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti 2340 3037 Hiippakuntakanttori Hanna Remes 2340 3038 Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) 129 71 (vaihde) j ulkaiSija : Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, 00121 Helsinki P äätoimittaja : Raine Haikarainen, puh. (09) 2340 3032, faksi (09) 2340 3050, gsm 040 553 9464, [email protected] t oimituSSiHteeRi : Laura Pörsti, [email protected], gsm 044 530 0441 o SoitteenmuutokSet : Ulla Aaltio, puh. (09) 2340 3023, s-posti [email protected] t aitto - ja PainoPaikka : Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli [email protected] Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: 3 450 kpl ISSN 1456-8144 Piispan tervehdys 2 Pääkirjoitus 3 ”Kirkon toimintakulttuuri on päivitettävä” 4 Ota hiljainen tieto hyötykäyttöön 8 ”Keskustelut hoksauttavat hiljaista tietoa esiin” 10 Miten onnistumme toteuttamaan strategiamme? 12 Kirkkoherrojen perehdyttämisen oppivuodet 14 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 15 Toimintakalenteri 2011 19 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 22 Kasvatus 24 Kirkkomusiikki 26 Lähetys ja evankeliointi 28 Hengellinen ohjaus 31 Ihmisiä hiippakunnasta 33 Kansi: Päikki Prihan luonnos Irja Askolan piispankaavuksi. Kuva: Päikki Priha. Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy 7.12.2010. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on 5.11.2010. Pääkirjoitus Raine Haikarainen S isällys 2/10 Muutosten keskellä ”Uskonto on ihmiskunnan yhteisen viisauden siirtämistä sukupolvelta toiselle”. Näin totesi vuosia sitten haastattelussaan Suomessakin vastikään konsertoinut Leonard Cohen (76). Laulajalegendan ajatuksessa piilee eittämättä totuus. Oma hiippakuntamme elää tällä hetkellä voimakkaiden muutosten keskellä. Piispanvaihdos, syksyn seurakuntavaalit, käynnissä oleva yhteiskuntakeskustelu katsomusopetuksesta ja avioliittolaista – kaikki nämä vaikuttavat erityisellä tavalla juuri hiippakuntaamme ja sen seurakuntiin. Muuttuvan maailman keskellä tärkeäksi kysymykseksi nousee menneisyyden ja nykyisyyden välinen jännite. Vaikka kirkko on syvimmältään luvattua maata kohti kulkeva yhteisö, tuota matkaa tehdään menneisyydestä ammennetuin eväin. Yhteiseen elämänviisauteen kuuluvat myös koetut vaikeudet ja virheistä oppiminen. Parhaimmillaan niistä siivilöityy esiin yhteinen kokemus ja sitä kautta syntynyt elämänviisaus. Mutta miten siirtää tuota viisautta eteenpäin? Kun hiippakuntamme uusi piispa Irja Askola vihitään 12.9. juhlallisin menoin virkaansa, tapahtumassa tihentyy sekä tradition siirtäminen että uuden alku. Menneisyys on voimakkaasti läsnä messun teksteissä, symboleissa ja ulkoisissa puitteissa. Samalla juhlavieras varmasti kokee, että uusi vaihe on alkamassa kirkkomme ja hiippakuntamme historiassa. Oman työmme kannalta on tärkeää, että menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat oikealla tavalla tasapainossa. Nopeasti muuttuvassa ja levottomassa maailmassa on entistä tärkeämpää, että pystymme siirtämään yhteistä viisautta ja työssä kertynyttä kokemusta sukupolvelta toiselle. Usein tämä merkitsee hyvien käytäntöjen ja toiminnan taustalla olevan ”hiljaisen tiedon” arvon ymmärtämistä. Hiippakuntauutisten syksyn numero tähyää perinteiseen tyyliin seuraavaan toimintavuoteen. Samalla keskitymme tässä numerossa kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Parhaimmillaan on kysymys luovasta yhteydestä, jonka Vuosaaren seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Seppo Tirkkonen kuvaa haastattelussaan seuraavin sanoin: ”Jos joku tuo seurakuntaan jotain muuta kun minä, niin se ei ole minulta pois, vaan molemmat voivat rikastuttaa yhteistä asiaa. Vuorovaikutuksen avoimuuden puute ja se, että olemme niin täynnä itseämme, on ongelma jonka takia hiljainen tieto jää usein hiljaiseksi.” 3 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen ”Kirkon toimintakulttuuriA on päivitettävä” 4 Piispa Irja Askola haastaa Helsingin hiippakunnan väkeä miettimään, mitkä vanhat ja luutuneet ajattelu- ja toimintatavat vaativat nyt reipasta uudistamista. Helsingin hiippakunta on puhunut: Suomi on saanut ensimmäisen naispuolisen piispan Irja Askolasta, 57. Espoon hiippakunnan piispan Mikko Heikan teologista erityisavustajaa ja hiippakuntasihteeriä ei ole vielä haastattelua tehtäessä vihitty piispan virkaan, mutta henkinen valmistautuminen on meneillään. ”Uuden työn haasteet ovat muhineet koko kesän mielessäni. Olen käynyt kovaa sisäistä keskustelua ja miettinyt, miten tähän on tultu. Stressiä ei ole, mutta välillä tuntuu, että mielessä on ruuhka-aika – niin monen sorttisia kyselyitä tulee kaiken aikaa. Piispuuden haaste ei päässyt lomalla unohtumaan.” ”Tosi monet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja välittäneet tukeaan ja innostustaan valinnastani. Syksyyn on tullut paljon erilaisia työkyselyitä ja myös medialta tulee melkeinpä päivittäin yhteydenottoja”, Irja Askola kuvaa siirtymävaihettaan uuteen työhön. Komentamisen sijasta keskustelua ”Välillä tuntui, ettei tämä kirkko muutu mihinkään, mutta kun sitten katsoo, mitä kaikkea positiivista on tapahtunut 20 viime vuoden aikana, kukaan ei voi sanoa, ettei kirkko muuttuisi!” Uudelle piispalle on välitetty valtiovallan ja yhteiskunnallisten tahojen ilon ilmauksia liittyen sukupuolten tasa-arvon parantumiseen kirkossa. Yksittäiset ihmiset ovat kertoneet Irja Askolalle liittyneensä kirkkoon hänen valintansa johdosta. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä ovat iloinneet armollisemman näkökulman lisäänty- misestä piispakunnassa. Seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt taas ovat kiittäneet Irja Askolaa hänen osoittamastaan kirkon arkisen työn arvostuksesta ja siitä, että hän haluaa rakentaa avaraa kirkkoa, jossa jokaisella on tilaa hakea omaa kutsumustaan. ”Haluan rohkaista ihmisiä luomaan tilaa uudenlaiselle toiminnalle ja ajattelulle. Komentamisen sijasta kannatan keskustelua. Seurakunnan työntekijät ovat moninaisia ja arvostan moniäänisyyttä, jonka näen kirkon rikkautena.” ”Ei ole yhtä erityisen hyvää tapaa olla diakoni, lapsityöntekijä tai pappi, vaan kirkko toimii, elää ja hengittää erilaisten ihmisten kautta. Me tarvitsemme nyt keskustelevaa kirkkoa, joka ei asetu määräävään asemaan ihmisten yläpuolelle vaan avoimeen yhteistyöhön”, piispa linjaa. Hänen vaalikampanjansa nimenä oli Kirkon kevät. ”Ei yksi pääsky kesää tee. Kirkossa on onneksi paljon ihmisiä tekemässä työtä asettamieni muutostavoitteiden mukaisesti. Kapitulin konttorista ei sanella muutoksen suuntaa, vaan minun tehtäväni on rohkaista ja antaa vahvistusta näille prosesseille.” ”Luterilaisen kirkon vahvuus on se, että jäsenet tekevät kirkon.” Olo kuin Obamalla Irja Askola opettelee nyt elämään välillä kohtuuttomilta ja jopa mahdottomilta tuntuvien odotusten kanssa. 5 6 Kannattajajoukko ja media profiloivat etukäteen Suomen ensimmäisen naispiispan muutosjohtajaksi ja uudistajaksi. Hänen kauttaan kanavoituvat kirkon uudistumistoiveet ovat suuret – ja piispaamme onkin verrattu tässä suhteessa peräti Yhdysvaltain presidenttiin Barack Obamaan. Vaalikampanjassa oli esillä lukuisia lupauksia. Kuinka niiden lunastaminen käynnistyy? ”Vuoropuhelu ja keskustelu kulkivat mukana kaikissa lupauksissani. Siitä siis aloitetaan, eli tutustun ensimmäiseksi työtovereihin ja vastuunkantajiin.” ”Almanakka kertoo, että tämä toiveeni on otettu tuomiokapitulissa hyvin huomioon uuden piispan syksyn kalenterissa”, Irja Askola vastaa. Piispa on sekä hengellinen että hallinnollinen johtaja. Hän on käytettävissä seurakuntia varten, mutta piispan täytyy liikkua myös kirkon ulkopuolella, kansalaisjärjestöjen, kulttuurin ja yhteiskunnan päättäjien joukossa. Irja Askola on miettinyt, miten hän voisi kasvaa tehtävässään ja ratkaista, minkälaisiin asioihin keskittyminen on juuri nyt tärkeintä. ”Kristittynä oleminen on pohjimmiltaan kutsumusta, ja kutsumustaan voi toteuttaa vain oman persoonansa kautta. Välillä nämä kaikki huikeat haasteet vähän huimaavat, kun mietin kuinka voin elää kaikkien minuun kohdistuvien odotusten ja teologisten ristiriitojen kanssa.” ”Kampanja oli pitkä ja rankka, mutta oli hyvä olla niin monta kertaa erilaisten ihmisten tentattavana ja testattavana. Ihmiset tietävät aika tarkkaan, mitä minä ajattelen ja minkälainen tulokulmani on asioihin”, piispa pohtii. Pois pompöösit piispantarkastukset Irja Askola on osallistunut piispa Mikko Heikan kanssa Espoon hiippakunnan piispantarkastuksiin kuuden vuoden ajan. Instituutio on hänen mukaansa muuttumassa selkeästi entistä mielekkäämmäksi – yhteisen arvioinnin, suunnittelun ja avoimen vuorovaikutuksen suuntaan. Tällöin siitä tulee yksi työväline niin kapitulille kuin seurakunnallekin. ”Piispantarkastuksessa on mahdollista saada seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt huomaamaan vahvuutensa, iloitsemaan osaamisestaan ja oivaltamaan mahdollisia muutostarpeita. Piispantarkastuksessa voi myös panostaa jumalanpalveluksen juhlaan ja vahvistaa kristityn identiteettiä.” Vanhamuotoiseen ”tarkastukseen” liittyi lieveilmiöinä jäänteitä alamaiskulttuurin aikaisesta patseeraamista ja pönöttämisestä, aitojen ongelmien piilottelusta ja mielistelystä. ”Seremoniallisesta ja seurakuntaa kuormittavasta tarkastuksesta on siirryttävä kohti yhteistä jatkokertomusta… Sellainen vähän pompöösi näytelmä ja syynääminen ovat olleet viime vuosina vaihtumassa yhteistä pohdintaa ja kehitystyötä tukevaksi prosessiksi.” Piispantarkastuksen todellinen merkitys testataan Irja Askolan mielestä sillä, kokevatko seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt prosessin mielekkääksi siihen panostettuun aikaan ja vaivaan verrattuna. ”Moni on sanonut, että suhteessa kaikkeen vaivannäköön piispantarkastus ei kannata, mutta tätä asiaa täytyisi tutkia enemmän. Jos selviää, ettei piispantarkastus tunnu kaikilta osin tulokselliselta, meidän täytyy kehittää instituutiota toiseen suuntaan.” ”Lähtökohtaisesti jokaisessa seurakunnassa ei suinkaan ajatella, että ’ihanaa, piispa ja kapitulin edustajat ovat vieraanamme viikon ja voimme käydä kiinnostavia keskusteluita’, vaan ’huhhuijaa – tulossa on ylimääräistä riesaa!’.” Irja Askola huomauttaa, että piispantarkastuksia järjestetään joka tapauksessa niin harvoin per seurakunta, ettei instituution merkitystä yhteydenpidon ja valvonnan välineenä pidä yliarvioida tai mystifioida. Säännöllisempää yhteydenpitoa seurakuntien kanssa tapahtuu esimerkiksi kapitulin järjestämissä koulutuksissa ja hiippakuntasihteerien kautta. Monet merkittävimmistä innovaatioista kirkon työssä tehdäänkin muualla kuin piispantarkastuksissa. Espoon tuliaisina avointa viestintää Irja Askola nostaa monessa yhteydessä positiiviseksi esikuvaksi sekä toivoa herättäväksi tiennäyttäjäksi ”nuoremman sukupolven”, joka on kasvanut aivan toisenlaisessa maailmassa ja avoimemmassa kirkollisessa toimintakulttuurissa kuin hänen oma ikäpolvensa. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut läpinäkyvämmäksi. Johtavien sisäpiirien hyvät veljet eivät enää päätä saunan parvella keskenään siitä, mihin suuntaan organisaatioita viedään ja kuka valitaan millekin avainpaikalle. ”Nuorempi sukupolvi on oppinut päiväkodista lähtien keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja antamaan palautetta. Luotan siihen, että jos kapituli tukee tällaista toimintakulttuuria, niin piispantarkastuksetkin muuttuvat vastaamaan tämän ajan vaatimuksia ja niitä pelisääntöjä, joita noudatetaan muualla yhteiskunnassa.” ”Rakentavia ja oman sisäpiirin rajoja rikkovia keskusteluita ei ole käytetty kirkossa tarpeeksi työvälineenä. Meillä on pikemminkin pitkien komiteamietintöjen kulttuuri kuin ajatushautomoiden ja innovatiivisten pyöreän pöydän keskustelujen kulttuuri. Tässäkin meidän kannattaa ottaa oppia nuorempien tavasta toimia.” Uusi piispa pitää yhtenä Espoon hiippakunnan parhaista puolista monipuolista, aktiivista ja avointa viestintäkulttuuria. Hän haluaa vahvistaa sellaista viestintää myös Helsingissä. ”Meidän täytyy kestää rakentavaa kritiikkiä ja kunnioittaa median Piispamittelö sisälsi runsaasti innostuneita keskusteluita. ”Keskustelevaan vaaliin antoi merkittävän lisän Matti Poutiaisen asenne ja yhteistyön kyky. Kiitos siitä, Matti”, Irja Askola tervehtii uutta työtoveriaan. pelisääntöjä. Asioiden valmistelun on oltava avointa ja päätösten taustalogiikka on tehtävä ymmärrettävämmäksi. EU ja nuoret sukupolvet ovat onneksi jo tuoneet suomalaisiin hallintotapoihin lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.” Irja Askola toivoo, että kirkollisessa keskustelussa ääneen pääsisi entistä enemmän muitakin kuin johtavia virkamiehiä. ”Esimerkiksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyön taitavat osaajat ovat erittäin vahvasti läsnä suomalaisten moninaisessa arjessa. Toivon heidän jakavan ennen eduskuntavaaleja tietoaan siitä, missä Suomessa mennään, sekä paikallisille että valtakunnallisille päättäjille.” ”Kirkko on suurten muutosten ja myös mahdollisuuksien edessä. Meidän pitää pyytää keskusteluihin mukaan rohkeasti myös sisäpiiriemme ulkopuolelta löytyviä visionaareja ja osaajia, jotka saattavat avata verhoja silmiemme edestä.” Vanhojen on varottava erakoitumista Irja Askola vertaa kirkkomme johtavia elimiä suomalaisiin puoluejohtajiin ja ministereihin, joiden joukossa on tehty reipas nuorennusleikkaus. ”Kun ajattelemme vaikkapa kirkolliskokousedustajien ja piispojen ikää, niin olemmehan me keskimäärin aika vanhoja! Kirkon tulisi tajuta, että entisen yhtenäiskulttuurin aika on lopullisesti ohi, ja oltava hereillä kuulemaan, millaisia uusia tulokulmia nuorella kaartilla on tämän ajan polttaviin kysymyksiin.” ”Kansalaisyhteiskunta-mentaliteetti toimii paremmin muualla kuin kirkossa. Meidän pitäisi päästä kunnolliseen keskusteluyhteyteen ja yhteistyöhön sen ikäpolven kanssa, joka rakentaa tulevaisuutta. Muuten kirkko jää tärkeimpien keskustelujen ulkopuolelle ja sellaiseksi saarekkeeksi, josta ääntämme ja sanomaamme ei enää kuulla.” Kosketus kutsumuksen alkutuoksuun Irja Askola toteaa, että seurakuntien työntekijöiden jaksamista tukevat hyvä perehdyttäminen työhön, työyhteisön selkeät pelisäännöt sekä työnohjauksen ja työterveydenhuollon tarjoamat välineet. ”Tällä hetkellä pätkätyöt kuormittavat monia. Samoin kuin tempoillen tulevat uudet haasteet kirkon eri kerroksista. Itseäni on joskus auttanut erään esimieheni ajatus: ’Kristityn kuuluukin väsyä työssään, mutta kannattaa kysyä, väsynkö oikeiden asioiden takia.’” Jaksamista ja kanssakäymistä helpottaa Askolan mukaan se, kun muistaa, että olemme erilaisia keskenämme ja myös erilaisia omissa elämänvaiheissamme. Työkaartakin kannattaa katsella kokonaisuutena. ”Hengellisyydestä ajattelen, että sen hoitamiseen ei voi komentaa eikä sille voi antaa yhdenmukaista formaattia. Sille voi tehdä tilaa ja tarjota vaihtoehtoja. Yhdelle sopii retriitti, toiselle taide-elämys, kolmannelle rukouspiiri.” ”Itselleni on tärkeää kysyä, miten saan kosketuksen ’kutsumukseni alkutuoksuun’ ja mikä pitää sitä elävänä. Havahdun joskus myös siihen, että on melkoinen etuoikeus, kun työajalla osallistuu jatkuvasti tilanteisiin, jotka hoitavat hengellisesti ja tarjoavat teologisia oivalluksia.” 7 Tekstit: Janne Villa ja Laura Pörsti Ota hiljainen tieto hyötykäyttöön Maarit Hokkanen Kun alan konkareiden henkilökohtainen kokemus, viisaus ja tietotaito sekä työperinteiden parhaat puolet siirtyvät seuraajille, puhutaan hiljaisesta tiedosta. hiljainen tieto 8 ”Tehokkaan toimintamallin luominen hiljaisen tiedon keräämiseen olisi tärkeää nyt, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän mukanaan on vaarassa kadota paljon kallisarvoista tietoa”, sanoo Katri Suhonen. Kirkon vammaistyön työalasihteeri Katri Suhonen, 32, on energinen ja innostuneesti moniin erilaisiin projekteihinsa suhtautuva nainen. ”Tykkään kovasti opettamisesta ja tutkimisesta ja myös diakoniaidentiteettini on vahva. Yksi unelmieni täyttymys onkin olla kirkkohallituksessa tässä työssä, jossa kaikki kiinnostuksenkohteeni yhdistyvät”, hän tunnustaa hymyillen. Diakonina Keski-Suomen seurakunnissa aiemmin työskennellyt Suhonen valmistui vuosi sitten psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli ”Mitä hiljainen tieto on hengellisessä työssä? Kokemuksellinen näkökulma hiljaisen tiedon ilmenemiseen, siirrettävyyteen ja siirrettävyyden merkitykseen ikääntyneiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien työssä.” Kirkon kannalta tärkeä väitöskirja vaikutti siihen, että Katri Suhonen valittiin Vuoden diakoniatyöntekijäksi 2009. hiljainen tieto Kunnioituksesta konkareita kohtaan ”Kiinnostus tutkimusaiheeseen lähti suuresta arvostuksestani diakonian alalla kohtaamiani konkareita ja heidän raskasta työtään kohtaan. Siinä joukossa on monia todellisia guruja, jotka eivät ole välttämättä opiskelleet paljonkaan mutta ymmärtävät ihmisiä erittäin syvällisesti.” ”Halusin nostaa näiden kollegoideni tärkeän työn esiin. Arvostan myös monia konkaripappeja, joita olen saanut tavata”, Katri Suhonen selvittää työhuoneessaan kirkkohallituksessa. Hiljainen tieto on kantajansa subjektiivista, tilanteeseen ja toimintaan sitoutunutta kokemuksellista tietoa, jota on usein vaikeaa tuoda esiin sanallisesti tai jakaa. Vuosikymmenten varrella kertyneen ymmärryksen kiteytymät kannattaa kuitenkin välittää eteenpäin, ettei seuraajan tarvitse aloittaa tyhjästä saman tiedon hankkimista. Mitä oppikirjoissa ei kerrota Hyvä väline hiljaisen tiedon siirtämiseen on vanhan ja uuden työntekijän toimiminen yhdessä tietyn perehdytysjakson ajan. Tämä vaatii työyhteisöltä taloudellista panostusta, mutta maksaa Katri Suhosen mukaan itsensä todennäköisesti takaisin. Eritoten alan uudet tulokkaat saattavat hyötyä klassisesta konkarin ja kisällin suhteesta, jossa opitaan paljon sellaista, mistä oppikirjoissa ei kerrota. Konkari voi selvittää, missä työ meni pieleen ja mitkä toimintamallit taas olivat hedelmällisiä sekä auttaa ymmärtämään ihmisiä, joiden kanssa työtä tehdään. Yhteinen pohdiskelu työn olemuksesta ja sen yksityiskohdista, mallioppimista painottava oppipoikana työskentely ja mentorityöskentely ovat hyväksi havaittuja tapoja. Hiljaisen tiedon siirtäminen vaikuttaa työn mielekkyyteen. Sen avulla voidaan välttää virheiden tekemistä, säästää aikaa ja vaikuttaa myönteisesti työyhteisöön, työkulttuuriin ja työhyvinvointiin. ”Arvokasta hiljaista tietoa siirtyy myös epävirallisissa yhteyksissä ja tapaamisissa. Minulle olivat tärkeitä pitkät juoksulenkit vanhemman kollegani kanssa. Puhuimme aina myös työstä, ja silloin syntyi monia kuningasajatuksia”, kertoo maratoonari Katri Suhonen. Älä kierrätä katkeruutta Katri Suhosen haastattelemilla, pian eläköityvillä papeilla ja diakoneilla nousi esiin melkoisesti katkeruutta siitä, ettei heidän keräämäänsä kokemusta arvostettu työyhteisössä tarpeeksi. Lähtötunnelmissa monella oli sellainen olo, että omaa tietotaitoa tarvitaan, mutta kukaan ei sitten kysynytkään mitään työhön liittyvistä asioista eikä ollut kiinnostunut hiljaisen tiedon siirtämisestä. ”Moni oli hämmästynyt myös siitä, että koki jääneensä kaikkien työvuosien jälkeen vaille kiitosta – näkymättömäksi ja tarpeettomaksi.” ”Osittain tämä kokemus kuuluu eläkkeelle jäämiseen luonnollisesti liittyvään suruprosessiin, mutta kysymys on myös siitä, ettei kirkossa ole kehitetty toimivaa ja järjestelmällistä systeemiä hiljaisen tiedon tallentamiseen.” Kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole arvokasta hiljaista tietoa siirrettävään, elleivät he ole koskaan kyseenalaistaneet, prosessoineet ja ana- lysoineet ajatuksiaan ja kokemuksiaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, Katri Suhonen huomauttaa. ”Kaikkea tietoa ja asenteita ei kannata siirtää! Esimerkiksi negatiivisia käsityksiä työkavereista ja vaikkapa tietyistä diakonian asiakkaista. Omaa katkeruutta ja turhautumista työhön ei myöskään kannata välttämättä kierrättää.” Kirkon kohtaamisissa Kolmas on läsnä Katri Suhonen sanoo olleensa useimmiten työpaikoissa, joissa on ollut hyvä työilmapiiri. Missä määrin tämä johtuu omasta, ilmeisen positiivisesta asenteestasi? ”Minulle on sattunut hyviä pomoja. Mutta toki merkitystä on myös sillä, miten työntekijä suhtautuu esimieheensä. Työntekijän tulee tukea esimiehen roolia. Kaikki tarvitsevat vuorollaan tsemppaamista.” Hiippakuntien ja seurakuntien kanssa yhteistyötä tekevä kirkon vammaistyön sihteeri pitää kaikkinensa kirkkoa kivana työpaikkana. ”Kirkon hyvä sanoma säteilee joka puolelle ja näkyy oikeasti työssä. Väitetään, että kirkossa olisi huonompi työilmapiiri kuin muualla, mutta tosiasiassa kirkossa on Jeesus läsnä, ja minusta tämä vaikuttaa myönteisesti moneen asiaan organisaatiossamme.” Myös hengellinen viisaus on monesti vaikeasti sanoiksi puettavaa, hiljaista tietoa. ”Kirkon työssä on koko ajan läsnä se Kolmas, joka tuo sanomattoman värinsä kaikkeen. Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvä hiljainen tieto on mukana elämän suurten kysymysten kohtaamisessa ja ihmisten kohtaamisissa, joihin Jumala voi vaikuttaa”, uskoo Katri Suhonen. (JV) 9 Seppo Tirkkonen: ”keskustelut hoksauttavat esiin” tietoa Hiljaisen tiedon siirtyminen uudelle työntekijäsukupolvelle vaatii Vuosaaren seurakunnalta avointa keskustelukulttuuria, uskoo Vuosaaren kirkkoherra Seppo Tirkkonen. hiljainen tieto 10 Kirkkoherra Seppo Tirkkosen työhuoneen ovat valloittaneet paperipinot ja muuttolaatikot. ”Tärkein tehtäväni on nyt ponnistella kirkkoherran vaihtumiseen liittyviä töitä. Täytyy pitää huolta, että tärkeät paperit ja tiedostot siirtyvät eteenpäin”, Tirkkonen sanoo. Tämän lehden ilmestyessä hän on juuri aloittanut vuosilomansa, jonka perään hän jää eläkkeelle marraskuun alusta. Seuraajaksi on valittu saman seurakunnan pastorina toiminut Jussi Mäkelä. ”Olemme keskustelleet paljon. Se hyvä puoli on sisältä päin tulevassa seuraajassa, että rauhalliseen perehdytykseen on hyvin aikaa. Kirkkoherran perehdytys on yksi sellainen asia, johon on kirkossa satsattava.” Seppo Tirkkosella on lähes koko pappisuransa mittainen kokemus työstä Vuosaaressa: 36,5 vuotta. Hän on toiminut nuoriso- ja rippikoulutyössä, virasto- ja tiedotuspappina, aikuis- ja perhetyössä sekä diakonian hiljaista ja yhteiskuntatyön pappina. Viimeiset 14 vuotta hän on ollut kirkkoherra. Tirkkonen myös asuu Vuosaaressa ja on ollut aktiivinen toimija alueen yhteisöissä ja yhteistyössä niiden kanssa. Hänelle onkin ehtinyt kertyä monenlaista tietämystä niin Vuosaaresta, seurakunnasta kuin johtamisestakin. ”Hiljainen tieto on vain sellaista, että sitä on itsekin vaikea hahmottaa. Se vain kulkee mukana ja vaikuttaa”, hän miettii. ”Viimeksi seuraajani kanssa keskustellessamme totesimmekin, että tämä on niin iso kakku, että täytyy ottaa aina yksi hyvin rajallinen aihe kerrallaan käsittelyyn. Hiljaista tietoa tulee esille, kun jokin asia hoksauttaa tajuamaan sen olemassaolon.” Yhteisesti rakennetun järjestelmän arvo Vuosaaren alue on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana: kun vuonna 1990 asukkaita oli 13 800, nyt heitä on 36 000. Myös seurakunta on laajentunut Seppo Tirkkosen kirkkoherra-aikana merkittävästi. Siksi seurakuntaan on rakennettu toimintajärjestelmä, joka sisältää kaiken perustiedon selkeässä muodossa: kuka on kenenkin esimies ja alainen, mitkä ovat työntekijöiden ja tiimien tehtävät, miten asiat etenevät ja miten niistä päätetään. ”Silloin ei ole vain persoonasta tai satunnaisista tekijöistä kiinni se, miten toimitaan. Toimintajärjestelmän olemassaolo helpottaa myös uuden kirkkoherran työtä. Hänen ei heti ei tarvitse luoda mitään uutta, vaan systeemiä voi lähteä kehittämään rauhassa”, Seppo Tirkkonen sanoo. Vuosaaressa järjestelmä on suunniteltu työntekijöiden kokemuksesta käsin. He ovat myös koekäyttäneet ja arvioineet sen. Toki myös ulkopuolista viisautta on käytetty hyväksi. Järjestelmän päivittäminen on mahdollista jatkuvasti. ”On kauhean tärkeää, että on tällainen osallistava prosessi, jossa rakenteiden luomiseen otetaan kaikki mukaan. Tässä yhteydessä paljon hiljaista tietoa tulee möläytetyksi ääneen. Yhteisessä prosessissa luotu järjestelmä on myös johtajalle suuri tuki arjessa.” Kohtaaminen on aina mahdollisuus oppia Seppo Tirkkonen uskoo, että kaikista olennaisinta hiljaisen tiedon leviämisessä on avoin keskustelukulttuuri seurakunnassa. Elämän mittaista koke- hiljainen tieto musta on mahdoton opettaa seuraajalle muutaman juttutuokion aikana. ”Tiedän, että papeille tosi merkittäviä olisivat kokoukset, joissa pohdittaisiin teologisia kysymyksiä ja käytäisiin läpi esimerkiksi toimituksissa eteen tulleita tilanteita. Ajatusten ja kokemusten jakamisen kautta hiljainen tieto siirtyy luonnollisesti. Nyt aika menee käytännön asioista kokoustamiseen, ja sitten juostaan taas.” Tirkkonen on vähän pahoillaan siitä, että myös toimistotyö haukkaa nykyään niin suuren osan ajasta. Hän pohtii, ovatko sähköiset viestimet tehneet vuorovaikutuksesta näennäisen helppoa. ”Erilaisilla välineillä on kyky ottaa viestejä vastaan hyvinkin nopeasti ja valtavia määriä, mutta ihmisen resurssit eivät sellaiseen riitä.” Tirkkonen peräänkuuluttaa vanhoja kunnon keskusteluja. Joskus ne kannattaa nostaa prioriteettilistan kärkeen. ”Toivoisin vahvempaa tajua siitä, että jokainen kohtaaminen merkitsee lahjaksi annettua mahdollisuutta oppia. Liian usein keskustelu on sitä, että vain odotetaan mahdollisuutta sanoa, mitä minä ajattelen asiasta”, Seppo Tirkkonen sanoo. ”Jos joku tuo seurakuntaan jotain muuta kun minä, niin se ei ole minulta pois, vaan molemmat voivat rikastuttaa yhteistä asiaa. Vuorovaikutuksen avoimuuden puute ja se, että olemme niin täynnä itseämme, on ongelma jonka takia hiljainen tieto jää usein hiljaiseksi.” Seppo Tirkkonen on luvannut seuraajalleen, että soittaa saa vaikka joka päivä. ”Voin tarjota tietoni käyttöön, mutta uuden kirkkoherran päätöksiin en aio sotkeutua.” Yhtä oikeaa tietä ei ole Seppo Tirkkonen uskoo, että eläkkeelle jää nyt pappi, joka muistuttaa lopulta aika paljon sitä pappia, joka nelisenkymmentä vuotta sitten aloitti työt. Samat asiat – kontekstuaalinen teologinen näkemys ja yhteiskunnallinen katsantokanta – ovat yhä hänen lähtökohtiaan. Toki itsetuntemus on lisääntynyt kokemuksen myötä. ”Ehkä ihan tällaisella paatoksella en olisi puhunut 40 vuotta sitten. Joissakin asioissa olen rauhoittunut, toisissa radikalisoitunut”, Tirkkonen hymähtää. ”Kutsumus polttelee nyt ihan samalla tavalla kuin silloin nuorena. Minulla on yhä suuri hinku ymmärtää uskoa ja Raamatun sanomaa.” Pohtiessaan nuorta työntekijäsukupolvea hän arvelee varovasti, että siinä on vähemmän yhteiskunnallista otetta kuin hänen omassaan – korostaen kui- tenkin, että yleistäminen on hankalaa. ”Nuorilla on hyvä ote yksilökeskeisestä suoritusyhteiskunnasta, joka nyt on vallalla, mutta keskimäärin aika vähän esimerkiksi markkinatalouden kritiikkiä. Ajattelen, että vaikka yksilöjen teot ovat tärkeitä, myös yhteisöllisempää otetta tarvitaan. Joidenkin asioiden korjaamiseksi tarvitaan poliittisia tekoja.” Seppo Tirkkonen uskoo kuitenkin, että yhtä oikeaa tietä tai tulkintaa on mahdoton antaa. Työ on seikkailu, joka opettaa. ”Itselleni ratkaisevaa oli se, että lähdin täältä kirkolta toimimaan vuosaarelaisiin yhteisöihin: työttömien pariin, kansalaisliikkeisiin, Vuosaari-seuraan rakentamaan yhteisiä kulttuuripäiviä tai sosiaalitoimen kanssa kehittämään alueen palveluja. Kontaktit lisääntyivät aivan huikeasti, ja pääsin kuulemaan, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Omia repliikkejä on turha huudella, jos ei kuuntele vastauksia.” (LP) Laura Pörsti 11 Miten onnistumme toteuttamaan strategiamme? Kokonaisvaltainen johtamisjärjestelmä tekisi kirkon strategian toteuttamisesta helpompaa, kirjoittaa Hannu Ronimus. 12 Kirkon mission toteuttaminen, erityisesti Helsingin hiippakunnassa, on käynyt viime vuosina entistä haastavammaksi. Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, ja monet tekijät etäännyttävät kirkon yhteydestä. Tämä näkyy niin kirkon jäsenmäärän vähenemisenä kuin seurakuntaelämään sitoutumisen ohentumisena. Kirkon jäsenyyden perusteet ja osallistuminen seurakuntien toimintaan vaihtelevat suuresti. Yksilökeskeinen ja monilla alakulttuureilla värittynyt elämäntyyli merkitsee hyvinkin valikoivaa suhtautumista seurakuntien tarjoamiin palveluihin ja osallistumismahdollisuuksiin. Median luomat mielikuvat kirkosta tuovat lisähaasteen seurakuntien toimintakokonaisuuden rakentamisessa. Oma haasteensa on myös siinä, pääsemmekö hiippakunnassa riittävään yksimielisyyteen siitä, millainen kirkon tulisi tulevaisuudessa olla. Hyvän lähtökohdan hiippakuntatasolla antaa kirkon strategiassa ’Kirkko vuonna 2015’ lausuttu visio: ”Jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa.” Kun omaksumme lähtökohdaksi sen, että hiippakuntana kuljemme kohti kirkon yhteistä visiota ja rakennamme sitä, alamme ammattimaisesti etsiä vastauksia siihen, mitä se käytännössä merkitsee hiippakuntamme eri toimijoiden suhteen. Toimintamalli on tarpeen Tarvitsemme hiippakuntaamme kirkon yhteiseen missioon pohjautuvan ja kirkon yhteisestä visiosta nousevan selkeän, ymmärrettävän ja toteuttamiskelpoisen hiippakuntavision. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Yhteinen näky toteutuu onnistuneesti vain, jos hiippakunnan keskeiset toimijat sitoutuvat yhdessä hyväksyttyyn toimintamalliin, hiippakuntastrategiaan, ja sen toteuttamiseen. Kyseessä on siis kattavampi asia kuin hiippakunnan strategia, joka lähtökohtaisesti on ’vain’ tuomiokapitulia ja hiippakuntavaltuustoa koskettava. Koko hiippakunta seuraja rovastikuntineen, seurakuntayhtymineen ja järjestöineen tarvitsee selkeän yhteisen kokonaisstrategian. Tätä toimintamallia noudattamalla voidaan vaihe vaiheelta kulkea kohti hiippakuntavision kuvaamaa tilannetta. Johtamisjärjestelmä on organisaation käyttöjärjestelmä Tutkimuksista ja arkikokemuksesta tiedämme, että monesti seikkaperäisestikin laaditut strategiat jäävät toteutumatta. Miksi näin tapahtuu, samassa yhteisössä jopa kerta toisensa jälkeen? Miksi monissa seurakunnissa ja järjestöissä lyhyen ja pitkän aikavälin strategiapaperit jäävät – alkuinnostuksen jälkeen tai jo ennen sitä – pölyttymään? Tapauskohtaisesti syitä voi toki olla useita, sinänsä inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Rakenteellisesti strategia jää toteutumatta suuressa osassa tapauksista kuitenkin siksi, että uudistettu organisaatiorakenne ja sitä ohjaava, kattava johtamisjärjestelmä puuttuvat! Ilmiö on tuttu sekä julkis- että yksityissektorilla. Molemmissa on rakennettu monimuotoisia strategiajohtamisen apuvälineitä mittareista seurantamalleihin. Vaikka näillä välineillä käsitellään sinänsä oikeita asioita, tyypillisenä lopputuloksena on kuitenkin, että ne jäävät toisistaan irrallisiksi. Onnistuminen on mahdollista vain silloin, kun strategia toteutuu käytännössä. Strategian tehokas käytäntöön vienti edellyttää riittävän moniammatillista organisaatiota ja kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää. Raamatullinen viisaus pätee siten tässäkin asiassa: uutta viiniä ei pidä laittaa vanhoihin leileihin. Hiippakunnan yhteisen johtamisjärjestelmän rakentaminen Moninaisten haasteiden keskellä tarvitsemme kirkon perusolemuksen huomioivaa, laadukasta strategista suunnittelua. Johtamisjärjestelmien ja organisaatioiden tulee olla rakenteeltaan teologisesti perusteltuja ja käytännön tarpeisiin vastaavia. Tehokas johtamisjärjestelmä kiinnittyy sekä valittuun strategiaan että organisaatiorakenteeseen. Strategia jää usein toteutumatta siksi, että uudistettu organisaatiorakenne ja sitä ohjaava, kattava johtamisjärjestelmä puuttuvat, toteaa Hannu Ronimus. Raine Haikarainen Johtamisjärjestelmä tarkoittaa johtamiseen liittyviä toimintoja ja työkaluja, joiden avulla koko henkilöstö osallistuu strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Johtamisjärjestelmä varmistaa strategian toteutumista johtamisfoorumien ja -vastuiden sekä toimivien johtamisen välineiden kautta. Näin toimiva johtamisjärjestelmä auttaa johtoa keskittymään oleelliseen ja motivoivasti sitouttaa koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseen. Kirkollisten organisaatioiden suurimpia operatiivisia haasteita on nimenomaan strategian ja ydintoimintojen linkittäminen toisiinsa. Päästäksemme onnistuneesti strategiasta tuloksiin meidän tulee varmistaa strategian ja ydinprosessien väliset yhteydet. Tämä edellyttää organisaatiota, jossa päätöksentekoa, esimiesvastuita, toimintatapoja, resursseja ja varsinaista toimintaa ohjataan juuri johtamisjärjestelmän avulla. Se sisältää organisaation toiminnan ja vaikuttamisen tavoitteet sekä niiden seurannan. Jokaisen toimijan tulee tietää ja ymmärtää oma roolinsa, vastuunsa ja mahdollisuutensa strategian jalkauttajana. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun suunnanmuutos on suuri ja vanhat keinot eivät päde. Johtamisjärjestelmä on organisaatiossa kuin käyttöjärjestelmä tietokoneessa. Ilman sitä mitään sovellusta eli yksittäistä ohjelmaa ei voi käyttää. Mitä kehittyneempi tuo käyttöjärjestelmä on, sitä parempiin suorituksiin voidaan yltää. Kirkossa johtamisjärjestelmän tulee olla avoimen lähdekoodin periaatetta noudattava. Se ei siis ole mikään ylhäältä saneltu mallinnus, vaan legitiimien toimijoiden yhteisesti rakentama kokonaisuus. Hiippakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että kaikki keskeiset toimijat seurakuntatasosta lähtien osallistuvat järjestelmän luomiseen. Helsingin hiippakunnassa katalysaattorina voisivat luontevasti, uuden piispan johdolla, olla tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto. Yhdessä ne kutsuisivat koolle edustajat seurakuntien, rovastikuntien, seurakuntayhtymien ja kirkollisten järjestöjen tasolta, eräänlaisen viisaiden naisten ja miesten komission. Sen johdolla alkaisi hankkeen käytännön suunnittelu, ripeästi mutta ei kiireellä. Asian ottamisesta yhteiselle agendalle voitaisiin käydä keskustelua jo syyskuun synodaalikokouksen yhteydessä, vaikka pääteema onkin toinen. Koko prosessia konsultoivaan rooliin olisi luontevaa ajatella kirkkohallitusta, missä tämänkaltaisia hankkeita varten on olemassa projektipäällikkö. Myöhemmässä vaiheessa Helsingin hiippakunnassa pilottihankkeena rakennettu uusi johtamisjärjestelmä välittyisi kirkkohallituksen kautta myös muissa hiippakunnissa hyödynnettäväksi. Hannu Ronimus Meilahden kirkkoherra ja organisaatiokonsultti 13 KiRKKOHeRROJeN PeReHDYTTäMiSeN OPPiVUODeT Ensi vuoden alussa yli kolmasosassa Helsingin hiippakunnan seurakuntia on tuore kirkkoherra. Se asettaa haasteita johtajien perehdyttämiselle. Hiippakunnassamme ovat käynnissä kirkkoherrojen vaihdevuodet. Tätä kirjoittaessani käynnissä on seitsemän kirkkoherranvaaliprosessia. Tuoreita virkaanasettamisia on ollut neljä. Jokunen vaali on vielä luvassa. Se tarkoittaa, että kun ensi vuoden alussa hiippakunnassamme on 33 seurakuntaa, niistä noin 40 prosenttia johtaa tuore kirkkoherra. Tämä liike on jo ollut jonkin aikaa menossa. Vantaalla se esimerkiksi tarkoittaa sitä, että ensi vuonna kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkoherrat ovat vaihtuneet viiden vuoden sisällä. Yhtymän johtajan vaihdos siihen päälle. Voi olla, että tällä hetkellä hiippakunnan kuopuskirkkoherra on ensi vuonna virkaiältään vanhin Vantaan kirkkoherroista. Tämä on suuri haaste perehdyttämiselle ja samalla suuri mahdollisuus uuden oppimiselle. 14 Hyvään lopputulokseen pääsee monin tavoin Kirkon työolobarometrit osoittavat, että työntekijöiden työolot ovat parantuneet. en pidä sattumana sitä, että suunta on tällainen samaan aikaan, kun kirkko on lisännyt voimakkaasti panostusta johtamiskoulutukseen ja ohjaamiseen. Johtamiskoulutukselle ovat tyypillisiä vaihtuvat trendit ja vuorollaan esiin nousevat sloganit ja termit. itse olen oppinut vierastamaan puhdasoppisuutta tyylilajista tai oppisuunnasta riippumatta. Hyvää johtamista voi saada aikaan usealla tavalla. Toimintaympäristö ja oman porukan osaaminen osaltaan rajaavat ja osaltaan antavat vahvuuksia. Väliportaan esimiesjärjestelmät nostavat päätään. Nekään eivät tee yksin autuaaksi, ja kriittisyyttä vaaditaan niidenkin kehittämisessä. Osaaminen esiin, lahjat käyttöön, iloitaan yhdessä tekemisestä ja Pyhän Hengen johdatuksesta! Reijo liimatainen dekaani Johtamisen vaikutusta ei voi vähätellä Perehdyttämisen välineinä toimivat paikallisseurakunnan perehdyttäminen sekä kapitulin vastuulla toimiva mentorointi ja koulutus. Kapituli kutsuu tuoreen kirkkoherran Kirjo 2a -koulutukseen, joka kehitystehtävineen kestää noin puolitoista vuotta. Jokaiselle uudelle kirkkoherralle järjestetään mentori. Mentorina toimii joku pitempään virassa toiminut hiippakunnan kirkkoherra. Tilanteessa, jossa vaihdoksia on näin paljon, voidaan koota myös vertaisryhmää. Näillä toimenpiteillä halutaan tukea uuden kirkkoherran johtamista ja samalla seurakuntien toimintakulttuurien kehittymistä. Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsen, ex-kaupunginjohtaja erkki Rantala on sanonut, että johtaminen on organisaation perusprosessi, jolle kaikki muut prosessit ovat alisteisia. Minä muotoilisin tuon vähän loivemmin: johtamisella on kaikkein suurin mahdollisuus vaikuttaa toimintakulttuuriin, työssä viihtymiseen, seurakuntalaisten osallisuuden kokemiseen ja seurakunnan vaikuttavuuteen omassa elinympäristössään. Tuomiokapitulin vastuulla on, että jokaiselle uudelle kirkkoherralle järjestetään mentori tai vertaisryhmä, toteaa dekaani Reijo liimatainen. Jukka granström Tämän lehden kannessa on professori Päikki Prihan suunnitelma Irja Askolan piispankaavusta. Valmis kaapu nähdään uuden piispan päällä ensimmäistä kertaa piispanvihkimyksessä 12.9. Prihan suunnitelman taustalla on hänen Irja Askolan kanssa käymänsä keskustelu, jossa kaksikko puhui veden monista merkityksistä ja vedenvihreästä väristä. Se valikoituikin kaavun väriksi. Materiaalina on villa, mutta reunakaitaleet ovat silkkiä, joka väreilee vihreän, sinertävän, turkoosin ja ruskehtavan eri sävyjä katselukulmasta riippuen. Piispankaavun symbolimaailma vie virvoittavan veden ja siunaavan sateen äärelle. Kaavun kiinnitysosan keskelle on kuvattu kahdeksankulmio, joka on vanhin kastemaljan muoto. Keskikuvion molemmilla puolilla olevat symbolit muistuttavat jokapäiväisistä vesistämme: juomavedestä, pesuvedestä, merivedestä, järvistä, lähteistä, puroista, sadepisaroista, kalavesistä ja kasteluvesistä. Reunaosan tikkaus voidaan nähdä myös virtaavan veden symbolina. Selkäkilvessä on kirjottuna sateen vihmontaa sekä risti, joka tehdään vihkiveden päällä. Kaavun etureunuksiin on kirjailtu 12 simpukkaa. Helmisimpukka on Marian symboli, sillä se kätkee itseensä Kristuksen. Samoin Johannes Kastaja käytti simpukkaa kastaessaan ihmisiä ja pyhiinvaeltajat ammentaessaan juomavettä. Irja Askolan piispanhiippa on samaa mallia kuin Eero Huovisen hiippa. Siihen on kiinnitetty vanha hopearisti, johon on upotettu kolmea erisävyistä meripihkaa. Stolan molempiin päihin on kuvattu ankkuriristit. Kaavun valmistaa Prihan suunnitelman pohjalta taideompelija Riitta Ojala, joka toteutti myös Eero Huovisen piispankaavun. Jukka granström Piispa Kustaa Aleksi Samuel Lehtonen 3.2.1921 – 20.8.2010 Jumala, Isämme. Lahjoita Samuelille ikuinen rauhasi rakkaan poikasi Jeesuksen, Kristuksen tähden. Anna iäisen valosi loistaa hänelle. Ole hänelle armollinen ja anna iankaikkinen elämä. Piispan virkaanvihkiminen Helsingin hiippakunnan uusi piispa, Irja Askola, vihitään virkaansa sunnuntaina 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa järjestettävässä messussa. Vihkimisen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen avustajineen. Messu alkaa kello 10. Kirkon ovet avataan kello 9, ja seurakuntaa pyydetään televisioinnin takia saapumaan ennen kello 9.40. Vihkimisen jälkeen seurakunta on tervetullut ulos Tuomiokirkonmäelle kirkkokahveille, joille myös vastavihitty piispa osallistuu. h i i P Pa k u n n a s s a Uuden piispan kaavussa vedet virtaavat t a Pa h t u u h E L s i n G i n yHteiSet 15 Synodaalikokous 2010 Helsingin hiippakunnan synodaalikokous järjestetään 28.–29.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa ja sen lähiympäristössä. Synodaalikokouksen otsikko on Kristus. Nyt. Esitelmien ja paneelikeskustelun lisäksi tarjolla on monipuolisia ja moninaisin tavoin toteutettuja kanavatyöskentelyjä sekä hartauselämää. Hiippakunnan papit ovat saaneet kokouksesta kirjallisen kutsun. Synodaalikokouksen suunnittelusta vastaa valmisteluvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii Matti Poutiainen ja sihteerinä Antti Mustakallio ([email protected], p. 040 551 5851). Inspiraation lähteillä II 16 Eero Huovinen sai työnsä valmiiksi Bibliodraama – eksegetiikkatyöpaja hengellisyydestä 2.–3.12., to klo 9–16 ja pe klo 9–15 Seurakuntien Talon Kappelissa torstaina ja kokoushuone Silvennoisessa perjantaina (Kolmas linja 22) Työpaja antaa mahdollisuuden tutkia hengellisyyttä pohjana Johanneksen evankeliumi ja Tuomaan apokryfinen evankeliumi. Johanneksen evankeliumi on evankeliumeista ”henkisin” ja sen monet sanat ja lauseet ovat iskostuneet mieleemme syvälle – kuten ”Totuuden Henki”, jonka Jeesus lupaa seuraajilleen. Tuomaan evankeliumi on mystinen ja painottaa suoraa ja välitöntä kokemusta jumalallisesta. Aikamme henkisissä ja hengellisissä virtauksissa voi nähdä yhtymäkohtia Tuomaan evankeliumin filosofiaan. Ohjaajat: Bibliodraamakouluttaja AinoKaarina Mäkisalo ja emeritusprofessori Heikki Räisänen Ilmoittautuminen: 15.11.2010 mennessä, [email protected] Lisätietoja: aino-kaarina.makisalo@ evl.fi, p. (09) 2340 2404 Tuomiokapitulin Erottajankatu 7:ssä olevat väliaikaiset tilat kärsivät vappuviikonloppuna suurehkon vesivahingon. Talon katolla olevassa ilmastointilaitteessa tapahtui putkirikko, jonka seurauksena vesi lainehti parinsadan neliön alueella. Kapitulin istuntosali, kirjasto ja viiden työntekijän työpisteet jouduttiin muutaman paria kerrosta alemmaksi. Yksi korjausmiehistä oli Eero Huovinen. Hän kertoi, että tapasi remontin yhteydessä ensimmäisen kerran myös tunnetun kaimansa. Kovin usein ei kuulemma miesten välillä ole tullut persoonasekaannuksia. ”Joskus kaverit ovat kyllä nimitelleet piispaksi”, kertoi lattiakorjausta tekevä Eero Huovinen. Hän sai työtovereineen korjaukset valmiiksi elokuun lopulla, ja samalla kapitulin evakkoväki pääsi muuttamaan takaisin. Hiippakunnallinen viestintäpäivä Narsistiset asenteet työyhteisössä Viestintäpäivä järjestetään ti 16.11.2010 Kotimaa-yhtiön tiloissa. Päivään kutsutaan mukaan kaikki seurakuntien viestintätyössä pää- tai osatoimisesti toimivat työntekijät (esim. tiedottajat, toimittajat ja viestintää hoitavat seurakuntasihteerit). Päivän tarkempi ohjelma lähetetään syyskuun aikana seurakuntiin. Osallistumismaksu sisältäen ohjelman ja kahvit on 30 euroa. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä, [email protected]. Tiedustelut: Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. (09) 2340 3032 Kirkon työnohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 2011 9.–11.5. Kotkassa Merikeskus Vellamossa Lisätiedot ja ilmoittautumiset sähköisen kalenterin kautta, jonne kotisivuiltamme on linkki, www.helsinginhiippakunta.fi. Raine Haikarainen Työnohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä ma 31.1.2011 klo 9.00–16.00, Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo (Kirkkoranta 2, Espoo) Ohjelma: 9.00 Tulokahvit 9.15 Aamuhartaus 9.30 Narsismin käsite ja narsismin merkitys työyhteisössä, Gustav Schulman Tauko 11.15 Narsistiset asenteet työyhteisössä ja kuinka suhtautua niihin, Gustav Schulman 12.45 Lounas 13.45 Solistinen toimintakulttuuri ja kirkon työnohjauksen erityisluonne, Kari Lintuvuori 15.15 Ajankohtaista työnohjauksessa Helsingin ja Espoon hiippakunnissa 15.30 Loppurukous ja päivän päätös Luennoitsijoina Gustav Schulman, LL, psyk.el., koulutuspsykoanalyytikko IPA, psykoterapian kouluttajan erityispätevyys SLL, organisaatiokonsultti FINOD, Psykolinks Oy:n toimitusjohtaja ja Kari Lintuvuori, TM, työnohjaaja, organisaatiokonsultti FINOD, Espoon seurakuntayhtymä. Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat Ilmoittautumiset: 10.1.2011 mennessä, [email protected] Lisätiedot: [email protected], p. (09) 2340 3033, www.helsinginhiippakunta. evl.fi Keskusteluja monikulttuurisuudesta Seurakuntavaaleissa alkaa äänestysinnon nostatus Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät. Marraskuisissa vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt toimikaudelle 2011–2014. Vielä reilun viikon ajan etsitään ehdokkaita: vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneet, konfirmoidut kirkon jäsenet voivat asettua ehdolle 15.9. saakka. Vaalit jatkuvat ehdokkaiden kampanjoilla ja vaalitilaisuuksilla. Äänestysprosenttia pyritään nostamaan esimerkiksi järjestämällä äänestyspaikkoja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Jokainen kirkon työntekijä voi vaikuttaa vaikkapa kutsumalla seurakuntalaisia henkilökohtaisesti äänestämään. Ennakkoäänestys järjestetään 1.–5.11. kirkkoherranvirastoissa klo 9–18 sekä muissa vaalilautakunnan määräämissä paikoissa. Samaan aikaan järjestetään myös kotiäänestys. Varsinainen vaalipäivä on 14.11. Äänestys aloitetaan päiväjumalanpalveluksen jälkeen. Seurakunnissa, joissa on kaksipäiväinen vaali, äänestys päättyy viimeistään 15.11. klo 18. Tällöin alkaa myös mahdollinen ennakkoäänten laskeminen. Äänestyksen päätyttyä pidetään vaalilautakunnan kokous, jossa äänet lasketaan ja vaalien tulos määrätään. Alustava tulos tiedotetaan valtakunnalliseen tulospalveluun ja paikallisesti.Viimeistään 24.11. pidetään vaalilautakunnan kokous, jossa vahvistetaan vaalien tulos. Lisätietoa vaaleista ja vinkkejä äänestysinnon kasvattamiseen löytyy verkkoosoitteesta www.seurakuntavaalit.fi. Helsingin ja Espoon hiippakuntien monikulttuurisuustyön neuvottelukunta järjestää lokakuussa kolme keskusteluiltaa Caisan kulttuurikeskuksen olohuonetilassa (2. krs) klo 18–21. Aiheina ovat: 13.10. Uskontodialogi, uskonnot ja politiikka sekä polarisoituminen 20.10. Kaksi uskontoa perheessä, lasten kasvatus kahden uskonnon perheessä 27.10. Eri uskontojen nuoret, Suomen tulevaisuus Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa! Teologiharjoittelun ohjaajien neuvottelu Neuvottelu järjestetään ti 16.11. 2010 klo 10.00–13.00 tuomiokapitulin tiloissa, Erottajankatu 7 A, 5. krs. Palaute vuoden 2010 harjoittelusta ja suuntautuminen tulevaan. Uudet ja vanhat harjoittelunohjaajat tervetuloa! Salaatti- ja kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä, [email protected]. Kapituli kokoontui juhlaistuntoon Piispa Eero Huovinen toimi viimeisen kerran tuomiokapitulin puheenjohtajana 18.8. järjestetyssä juhlaistunnossa. Tilaisuudessa olivat kutsuttuina läsnä Pirkko Lehtiö, Jussi Talasniemi, Jouko Sihvo, Anja-Tuulikki Huovinen sekä lääninrovastit ja tuomiokapitulin työntekijät. Musiikista vastasi kamarikuoro SonorEnsemble hiippakuntakanttori Hanna Remeksen johdolla. Juhlaistunnossa kapituli antoi myös valtakirjan Irja Askolalle Helsingin hiippakunnan piispanvirkaan 1.9.2010 alkaen. 17 Raine Haikarainen Muista lapsi- ja perhetyon koulutukset ! Lapsen spirituheanlgitellisyyden tukeminen, eettik 13.–15.10. vuoden 20 ja 24.–26.11. sekä 3. oulutus 11 kevätka ja 4. jakso Järv ude enpää | 9 o 18 p lla | Seurak u ntaopisto, Vahvistu h löydä uusiaengellisen ohjaajan te kasvun tuk näkökulmia lapsen htävässä ja hengellisen emiseen. Kohder yh Järjestäjä mä: Lasten kanssa to t: SLI ja SLK imivat panuus p m u k s u t a v s Ka ksesta u t a v s a k is a h r va tyoenhpäoä |n2 op o is r o u n is a h r va 20.10. | Seurakuntaopisto, Järv a ja keinoja kohdat Löydä rohkeutta säsi. moninaisuus työs ologiaa helmien teksia sekä s u o k ru , u harjoit itaatiota n Leikkimedllusta, musiikkia jasia eri kirkkovuode e k a v tu pyhiin lmimessutoteu rukoushelmet. rukoushe allistu ja saa omat pyhiin. Os t työntekijä hmä: Kohder y nan ja kasvatuksen Seurakun t: SLK ja SLI Järjestäjä 11.–12.1 18.– a aikuisia ja keinoja kohdat Löydä rohkeuttaista tasavertaista kasvatustyössäsi ja vahv vanhempien kanssa. Kehitä kumppanuutta tojasi ja opi toimimaan monivuorovaikutustai rkostoissa. ammatillisissa ve yöntekijät, Lapsi- ja perhet Kohder yhmä: yöntekijät varhaisnuorisot ja SLI Järjestäjä: SLK etakpunetarophiseto,eJätrvenpää | 2 op Er.–il1.a10is . | Seur 29.9 lmet e h s u o k Ru espissto,aJärvenpää | 1 op d o u v o k kirk 0. | Seurakuntao , perheiden Kohder yhmä: den kanssa työskentelevät Lasten ja perhei ja SLI Järjestäjä: SLK S e u r a k u n t a o p i s t o Lisätiedot ja ilmoittautumiset kursseille: www.seurakuntaopisto.fi Tiedustelut: Heli Mäkinen p. 044 906 0660 [email protected] | J ä r v e n p ä ä | Suntion ammatt itutkint Suorita o tutkint tai oppis ks. p u h . o opimuskjoustavasti mo n oulutuk sena imuotoww w.seura kuntaop isto.fi ( 0 9 ) 2 7 1 9 6 1 2011 Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Helsingin hiippakunnassa optimismia ja realismia – myös koulutukseen Minun mummoni oppi lukemaan kiertokoulussa Hankasalmen syrjäkylän perukoilla. Isä oppi käsityöammattiin ja kypsällä aikuisiällä kouluttautui työn ohella eteenpäin. Minä aloitin kouluni vuonna 1968 yhtenä Suomen ensimmäisistä kokeiluperuskoululaisista. Suomi on nostettu köyhyydestä kouluttamalla koko väestö mahdollisimman pitkälle. Kirkkomme toteuttaa samanlaista koulutusoptimismia. Työntekijöiden kelpoisuudet on viritetty korkealle niin, ettei ilman todistuksia ole seurakuntatyöhön asiaa. Eikä siinä vielä kaikki! Harva työnantaja järjestää työntekijöilleen niin massiivista koulutusta kuin kirkko. Vuonna 2009 Kirkon koulutuskalenterissa tarjottiin 591 koulutusta ja 159 neuvottelupäivää. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 8974 henkilöä. Helsingin hiippakunnassa juhlavuosi siivitti yhteen tulemisia niin, että koulutuksiin ja neuvottelupäiville kirjattiin yhteensä 3298 osallistujaa. Dekaanin tehtävänä on työtovereiden kanssa koota tätä koulutuskarttaa. Nöyränä olen tämän tehtävän edessä. Samalla tehtävä innostaa. Kokeiluperuskoululaisen palo uuden etsimiseen ja maailman hahmottamiseen on tallella. Tulevan vuoden koulutustarjonta on jälleen koottu yhteen. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä kattaa nyt 19 kaikki Helsingin hiippakunnan ja Kirkon koulutuskeskuksen järjestämät koulutustilaisuudet neuvottelupäivineen. Seurakunnan koulutussuunnitelma ei siten ole enää kanava ilmoittautumiseen, vaan jokainen ilmoittautuu suoraan sähköiseen järjestelmään. Järjestelmä huolehtii infosta esimiehelle, joten koulutuksen kokonaissuunnittelu vaatii edelleen seurakunnassa saman työn kuin ennenkin. Kirkkoherrojen on huolehdittava siitä, että ilmoittautuminen on mahdollista myös niille työntekijöille, joilla ei ole omaa päivittäistä nettiyhteyttä. Ilmoittautumisten aikarajat kiristyvät edelleen, ja aikarajoista on hyvä pitää kiinni. Hallinnollisesti koulutussuunnitelmat voidaan kuitenkin käsitellä neuvostoissa entisillä määräajoilla eli marraskuuhun mennessä. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa myös joustavan peruutusmenettelyn. Peruutuksiinkin tulee oma aikataulunsa. Viimeisen peruutuspäivän jälkeen peruutetusta koulutuksesta veloitetaan täysien kurssimaksujen lisäksi peruutus- ja käsittelykulut. Tällä tavalla koulutusoptimismin rinnalla elää myös kasvavassa määrin koulutusrealismi. REIJO LIIMATAINEN Kaikki ilmoittautumiset vuodelle 2011 vain Kirkon sähköisessä henkilöstökoulutuskalenterissa olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta – ei enää koulutussuunnitelman kautta, sähköpostilla eikä verkkolomakkeella. Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri vuodelle 2011 on luettavissa Kirkon koulutuskeskuksen verkkosivuilla sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/ sp?Open&cid=Content3FE049. Kalenteri ilmestyy vain sähköisessä muodossa, ja sinne on linkki kotisivuiltamme www.helsinginhiippakunta.evl.fi Ilmoittautumisohjeet • koulutukset sähköisen kalenterin kautta viimeistään 31.10.2010 Hakeudu koulutukseen -linkistä. • neuvottelupäivät sähköisen kalenterin kautta Hakeudu koulutukseen -linkistä, ilmoitettuun päivämäärään mennessä. • ilmoittautumisia ei enää kotisivuilla olevalla verkkolomakkeella tai sähköpostilla. Myöskään koulutussuunnitelma ei toimi ilmoittautumiskanavana. • Hiippakunnan ulkopuolisilta osanottajilta osanottajamaksua korotetaan 25 %. Etusija kursseille on kuitenkin oman hiippakunnan työntekijöillä. 20 Seurakuntien koulutussuunnitelmat Koulutussuunnitelmat lähetetään tiedoksi tuomiokapituliin 15.11.2010 mennessä. Peruutusehdot Koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistumisen peruutus on ilmoitettava Helsingin tuomiokapituliin sähköisen kalenterin kautta (tai [email protected]) viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen peruutettujen tai kokonaan peruuttamatta jääneiden koulutusten ja neuvottelupäivien kurssimaksut laskutetaan täysimääräisinä, ja lisänä 50 euron käsittelymaksu. 2011 Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Kasvatus • Ympäristötyön neuvottelupäivä 17.2.2011, Helsinki • Nuorisoteologinen neuvottelupäivä 24.3.2011, Helsinki, tuomiokapituli • Hiippakunnallinen viestintäpäivä 15.11.2011, Helsinki • Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä 17.11.2011 • Kasvatuksen painopisteseminaari 15.–16.9.2011, Helsinki • Lapsi- ja perhetyön hiippakunnallinen koulutus- ja neuvottelupäivä 15.1.2011, Seurakuntaopisto, Järvenpää • Porvoon rovastikunnan lapsityöstä vastaavien neuvottelupäivä 4.2.2011, Sipoo • Lapsi- ja perhetyöstä vastaavien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 17.2.2011 • Päivähoidon uskontokasvatus ja seurakunnan yhteistyö 28.10.2011, Kolmas linja 22 Diakonian virkaan vihkiminen ja ordinaatiokoulutus • Seminaaripäivät tuomiokapitulissa viikolla 17 pääsiäisen jälkeen to–pe 28.–29.4.2011, retriitti Heponiemessä 4.–5.5.2011, vihkiharjoitus pe 6.5.2011 Kallion kirkossa ja diakonian virkaan vihkiminen Kallion kirkossa 8.5.2011 klo 10. Juhla Kallion seurakuntakodilla. Diakonia ja yhteiskunnallinen työ, kansainvälinen diakonia • Diakoniateologien koulutus- ja neuvottelupäivä 13.1.2011 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä • Diakonian teemaseminaari ti 22.3.2011 klo 9–12, Helsingin seurakuntayhtymä • Teematorstai – kansainvälisyyskasvatus 8.9.2011 klo 10–15.30,Vantaa, Rekolan seurakunta • Yhteisvastuukeräyksen koulutus- ja neuvottelupäivät 11.–12.11.2011, Helsinki Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta • Kuorotyön teemapäivät, 1) virityspäivä (kaikille) 1.2.2011 klo 9.3015.30 Tikkurilan kirkossa ja srk-salissa, 2) Kirkon musiikkijuhlien 2012 ohjelmisto 3.3.2011 klo 9.30–15.30 Paavalin kirkon alasalissa, 3) Lapsi- ja nuorisokuorolle sovittaminen 5.4.2011 klo 9.30–15.30 Vuosaaren kirkon Aallonharja-salissa ja Marielundin kappelissa, 4) kuoro ja gospel, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin • ”Laulakaa Herralle” –virsikoulutusta papeille, 2 teemapäivää: 1) paaston ja pääsiäisen ajan virret 15.2.2011 Paavalin kirkon alasalissa klo 9.30–15.30 ja 2) adventin ja joulun ajan virret 4.10.2011 Paavalin kirkon alasalissa klo 9.30–15.30 • Pyhä messu – kanttoreiden ja pappien hiippakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 5.–7.9.2011. 5.9. aamupäivän koulutus pidetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa, koulutus jatkuu koulutusristeilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki (Viking Line). Tukholmassa tutustumiskohde. Monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyö • Kirkonpalvelija ja monikulttuurisuus 10.2.2011 klo 9.30– 15.30, Helsingin seurakuntayhtymä • Meidän seurakunta ja monikulttuurisuus 2.3., 9.3., 7.9. tai 14.9.2011 klo 9–12.30 omassa seurakunnassa Lähetys • Lähetystyöstä vastaavien teologien hiippakunnallinen koulutuspäivä 3.2.2011 klo 9.30–15, paikka avoin • Hiippakunnan lähetysseminaari 1.10.2011, paikka avoin • Palkkiotoimisten ja vapaaehtoisten lähetyssihteerien koulutus 2.–4.9.2011, 30.9.–2.10.2011, 28.–30.10.2011, Päiväkummun kurssikeskus, Orivesi Kirkonpalveluskunta • Kirkonpalvelija ja monikulttuurisuus 10.2.2011 klo 9.30– 15.30, Helsingin seurakuntayhtymä • Pyhä messu – kirkonpalveluskunnan koulutus- ja neuvottelupäivät 6.–8.4.2011. 6.4. aamupäivän koulutus pidetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa, koulutus jatkuu koulutusristeilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki (Silja Line). Tukholmassa tutustumiskohde. • ”Erityisruokavalioita ja seurakunnan palvelemista” – koulutuspäivät 7.–8.9.2011 emännille, keittiö- ja leirikeskustyöntekijöille (järj. Kirkkopalvelut) Työnohjaus ja kehittämistoiminta • Työnohjaajien neuvottelupäivät 31.1.2011, Espoo Luottamushenkilöt • Helsingin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 24.9.2011, Vantaan seurakuntayhtymän auditorio, Unikkotie 5 C, Tikkurila Sielunhoito • Dialoginen seminaari sielunhoidon ja terapian suhteesta Kirkon koulutuskeskuksessa 2.–4.9.2011 Seurakuntaharjoittelu ja työssäoppimispaikat • Teologiharjoittelun hiippakunnallinen palauteseminaari 17.10.2011 klo 9–12 tuomiokapitulissa ja 18.10.2011 klo 9–16 Lauttasaaren kirkolla. Soveltuvuuskeskustelut tuomiokapitulissa 20.–21.10.2011 • Teologiharjoittelun ohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 2011, aika ja paikka ilmoitetaan ohjaajille myöhemmin Kaikille työntekijöille tarkoitettu hiippakunnallinen koulutus • Hengellisen ohjauksen neuvottelupäivä 10.1.2011, Viikin kirkko • Hengellinen työ verkossa -peruskoulutus (kuusi vaihtoehtoista kaksipäiväistä kurssia) 1.–2.2. ja 15.–16.3.2011, Kuntokallio, Helsinki ja 7.–8.3., 9.–10.3., 10.–11.10. ja 12.–13.10. 2011, Sopukka, Östersundom • Hengellinen ohjaus 2.–4.3.2011, Heponiemen hiljaisuuden keskus, 2. seminaari 7.4.2011, Helsingin seurakuntayhtymä, 3. seminaari 14.–16.9.2011, Heponiemen hiljaisuuden keskus, 4. seminaari 27.10.2011, Helsingin diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki • Hengellisyys esimiehen voimavarana -retriitti, 6.–8.4.2011, Heponiemen hiljaisuuden keskus, Karjalohja Pastoraalitutkinto/ pastoraalikurssit • Raamattutieto 14.1., Turku ja 14.–15.4.2011, Lehtoniemi, Laitila • Raamattutieto 2.9., Espoon tuomiokapituli ja 27.–28.10., Vivamo, Lohja • Kirkon tunnustus 27.1., SLS Helsinki ja 5.–6.4., Kuntokallio, Helsinki • Kirkon tunnustus 16.9.2011, Turku ja 14.–15.5.2011, Turku, Säkylä • Kirkon hallinto 28.1.2011, Espoon tuomiokapituli ja 16.– 17.3.2011,Vivamo, Lohja • Kirkon hallinto 13.9., SLS, Helsinki, ja 1.–2.11.2011, Sopukka, Östersundom, Sipoo Pastoraalitentit • tuomiokapitulissa klo 9–13: 11.1., 1.2., 1.3., 5.4., 3.5., 6.9., 4.10., 1.11. ja 13.12.2011 Pastoraalipubliikit • 23.3.2011 klo 12, 15.6.2011 klo 12, 28.9.2011 klo 8 ja 14.12.2011 klo 12 Pastoraalitutkinnon opetus- ja saarnanäytteiden vastaanottajat (Helsingin ja Espoon hpk:t) • Pastoraalitutkinnon opetusnäytteiden vastaanottajien neuvottelupäivä 25.1.2011 klo 10–13, Espoon tuomiokapituli. • Pastoraalitutkinnon saarnanäytteiden vastaanottajien neuvottelupäivä 28.1.2011 klo 10–13, Helsingin tuomiokapituli. Seurakuntatyön johtamiskoulutus • Kirjo I Seurakuntatyön johtamisen tutkinto (soveltuvuustestit 21.3 tai 22.3. ja varapäivä 24.3.2011) 1. jakso 12.–13.9.2011, Kuntokallio, Helsinki, 2. jakso 12.–13.12.2011, Sopukka, Östersundom, Sipoo • Kirjo II A Johtaminen seurakunnassa (1. ja 2. jakso v. 2010), 3. jakso 14.–16.3.2011, Sopukka, Östersundom Sipoo • Kirjo II A Johtaminen seurakunnassa, 1. jakso 12.–14.10.2011, Espoo Valtakunnalliset neuvottelupäivät • Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät Helsingissä ja risteilykokouksena Tukholmaan 11.–13.1.2011. Lisätietoja kirkkohallitus/KKN • Tuumasta toimeen! – jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät 15.–17.2.2011 Tampereella • Kirkon työnohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät Kotkassa 9.–11.5.201 Merikeskus Vellamossa 21 ajankohtaista... diakonia j a y H t e i S k u n tat y Ö Koonnut Kirsti Poutiainen Seppo Sirkka Diakonian virkaan vihkiminen Piispa Eero Huovinen avustajineen toimitti diakonian virkaan vihkimisen sunnuntaina 16.5. Kallion kirkossa. Diakonian virkaan vihittiin (vas.) diakonit Minna Lindström, Virpi Nieminen, Marjo Nissilä,Tarja Kuha, Katriina Koskio ja Mirja Keinänen. Naisten päihdetyön päivät 26.-27.10.2010 22 Helsingin seurakuntayhtymän virastotalo, Engel-sali (Kolmas linja 22, Helsinki) Tavoitteet: Päivien tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä naiserityisistä kysymyksistä päihdetyössä sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä. Kenelle: Päivät on tarkoitettu seurakuntien, Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, muiden järjestöjen ja sosiaali- ja terveystoimien henkilöstölle sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Ohjelma Ti 26.10.2010 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Päivien avaus. Naiserityisyys päihdetyössä. Henna Laitinen ja Virpi Kujala. 9.30 Naisten päihdeongelma. Lääketieteellinen näkökulma. Jonna Levola. 11.00 Tauko 11.15 Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen päihdetyössä. Lolan Lindroos. 12-13 Lounastauko 13.00 Haavoittunut äitiys. Tarja Hiltunen. 14.00 Kahvitauko 14.30 Kokemuspuheenvuoro: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet - kokemuksia ryhmätoiminnasta. Virpi Kujala. 15.30 Yleiskeskustelu ja päätös Ke 27.10.2010 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Päivän avaus. Eva Kanerva. 9.15 Elämän mielekkyyden syvät kysymykset - naisnäkökulma. Eva Kanerva. 10.15 Surematon suru. Leena Heinonen. 11.30 Ikääntynyt nainen ja päihdeväkivalta. Marja-Liisa Laapio 12-13 Lounastauko 13.00 Kokemuspuheenvuoro, yleiskeskustelu 14.00 Kahvitauko 14.30 Esimerkkejä naisten päihdetyön käytännöistä: *Elämänkertaryhmä. Eeva Nurminen. *Minä kasvan -naisten toipumisryhmä.Virpi Kujala. *Naisten virta -hankkeen ryhmäkokeilut. Lolan Lindroos. 15.30 Loppukeskustelu ja palaute Hinta: Maksuton tapahtuma, jossa tarjotaan aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounasruokailut ovat omakustanteisia. Ilmoittautuminen: Sininauhaliittoon 15.10.2010 mennessä nettisoitteeseen www.sininauhaliitto.fi/koulutus_ja_tapahtumat/ilmoittautumislomake/ Järjestäjät: Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntayhtymä,Vantaan seurakuntayhtymä ja Sininauhaliitto Lisätietoja: Virpi Kujala, p. 040 7600 663, virpi.kujala@ sininauhaliitto.fi Tulossa vielä syyskuussa Teematorstai 9.9. Kansainvälisen diakonian koulutuspäivä aiheenaan rauhantyö ja vaikuttaminen to 9.9. klo 10-15.30 Malmin seurakunnassa (Kunnantie 1, 00700 Helsinki). Kohderyhmänä ovat kaikki työntekijät. Osallistumismaksua ei ole, päivän ohjelmaan sisältyy lounas ja kahvi. Ohjelma: Hiippakunnan kotisivuilla, www.helsinginhiippakunta.evl.fi/koulutus_ja_toiminta/ Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kirkon Ulkomaanapu, Marjatta Saloranta, p. (09) 1802 465, www.kirkonulkomaanapu.fi Järjestäjät: Kirkon Ulkomaanapu, Helsingin hiippakunta ja Malmin seurakunta Materiaalia Vaskivuoren lukion turvallisuushankkeesta Mittava pelastusharjoitus tuotti turvavideon Vantaalaisessa Vaskivuoren lukiossa järjestettiin viime syyskuussa mittava pelastusharjoitus. Lähtötilanteena oli kemian luokassa syttynyt tulipalo. Harjoituksessa testattiin koulun pelastusvalmiutta ja sen toimivuutta sekä eri auttajatahojen yhteistyön sujuvuutta. Kaikki koulun noin 1050 opiskelijaa ja opettajaa harjoittelivat rakennuksesta poistumista koulun pelastussuunnitelman mukaisesti. Koulun oppilaiden ja henkilöstön lisäksi hankkeeseen osallistuivat Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys, Vantaan kaupungin sivistysvirasto, Kirkon henkinen huolto (HeHu) sekä SPR Länsi-Vantaan osasto. Tapahtumasta tehtiin turvavideo koulujen käyttöön, mutta sitä voisi hyödyntää myös seurakunnissa. Hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyö antoi myös tukea hankkeelle. Turvavideo löytyy YouTubesta: www. youtube.com/watch?v=FT9O3cZQfiM (suomeksi) ja www.youtube.com/watc h?v=YGY4fZ8UdkQ&feature=channe l (englanniksi) Hiippakunnassa on yksi DVD tarvittaessa lainattavissa. Tarvittaessa ota yhteys Kirsti Poutiaiseen. Lisätietoja kokonaishankkeesta saa Vaskivuoren lukiosta (apulaisrehtori Jari Danska, [email protected]). Sosiaaliturvan päivitys 23.9. Koulutuspäivä to 23.9. klo 9–15 Helsingin seurakuntayhtymän Engel-Salissa (Kolmas linja 22, 00530 Hki). Huom. ilmoittautuminen päättyy 10.9.! Koulutuspäivä antaa ajankohtaista tietoa mm. sosiaaliturvan muutoksista lastensuojelulain osalta, vammaispalvelulaista, viimesijaisesta toimeentulotuesta ja oikeuskäytännöistä Kouluttajat: Helsingin kaupunki, lakimies Tapio Räty ja sosiaaliasiamies Lilli Autti Ohjelma: Katso hiippakunnan kotisivuilta, www.helsinginhiippakunta.evl.fi/koulutus_ja_toiminta/?x17933=370829 tai Hiippakuntauutiset 1/2010. Osallistumismaksu: 30 euroa + matka- ja lounaskulut Ilmoittautuminen: 10.9.10 mennessä, [email protected] Yhteisvastuukeräyksen koulutus- ja neuvottelupäivät 12.–13.11.2010 Keräyspäälliköiden ja vastuuhenkilöiden koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään 12.–13.11.10. Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, 00140 Hki, Pihasali. Koulutuksessa on mukana suunnittelija Tiina Väänänen keräystoimistosta. Keräyskohteena on lasten ja nuorten yksinäisyyden torjuminen.Yhteistyökumppanit ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura sekä Suomen Punainen Risti ja Kirkkopalvelut ry./Yhteisvastuu. Kirkon Ulkomaanavun kautta suunnattavissa kehitysyhteistyöhankkeissa tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteisöjen turvaverkkojen vahvistaminen mm Mosambikissa. Kansainvälisen diakonian osuudessa painotetaan teemaa Lasten ja nuorten yksinäisyyden torjuminen. Lisätietoja: www.yhteisvastuu.fi Ohjelma: Pe 12.11. 17.30 Kahvia ja teetä tarjolla 18.00 Avaus, hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen *Arkienkelit keräyksen tukena – käytännön esimerkkejä *Ideointia keräyksen tueksi *Keskustelua 20.30 Iltavirsi La 13.11. 9.30 Aamukahvia ja -teetä tarjolla 10.00 Aamuhartaus ja aloitus, hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen *Kotimaisen ja ulkomaisen kohteen esittely *Tuotonjako 12.00-13.00 Lounas 13.00 Materiaalin esittely Yhteisiä kysymyksiä 15.00 Päätösvirsi Kustannukset: Matkakulut, hiippakunta tarjoaa kahvin, teen ja lounaan. Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä [email protected] tai toimistosihteeri Birgitta Falenius, [email protected] p. (09) 2340 3034. Ilmoittautumisessa tulee ilmetä osallistuuko molempiin koulutuspäiviin ja erityisruokavalio. Lisätietoja: Kirsti Poutiainen, p. (09) 2340 3031, 040 583 4670, kirsti.poutiainen@ evl.fi Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, YV-keräystoimisto, Kirkon Ulkomaanapu 23 ajankohtaista... k a S Vat u S Koonneet Raine Haikarainen ja Jaana Räntilä Kerhonohjaajapäivät Mäntsälässä Isostoiminnan asiantuntijaseminaari Seminaari järjestetään to 30.9.2010 klo 9–20 Järvenpään DIAK:ssa. Päivän aikana käsitellään ajankohtaista tutkimustietoa, nettitoimintaa sekä konfirmaation ja vapaaehtoistoiminnan kysymyksiä. Hinta sisältäen ohjelman, materiaalin ja tarjoilut on 80 euroa. Lisätietoja: [email protected] Ilmoittautumiset: 1.9. mennessä, www.diak.fi/ilmoittautuminen tai s-postilla: [email protected] tai 040 509 2189 24 Espoon ja Helsingin hiippakuntien yhteinen päivä järjestetään tänä vuonna la 9.10. Mäntsälässä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: 1.10. mennessä, aluesihteeri Jukka Jylhä, p. 0400 508 241, [email protected] Osallistumismaksu: 20 euroa/hlö jäsenseurakunta, muut 25 e/hlö, sis. koulutuksen, materiaalin ja ruokailut Järjestäjät: PTK:n Uudenmaan-Helsingin piiri, Espoon ja Helsingin hiippakunnat, Suomen Lähetysseura ja Kirkkopalvelujen Opintokeskus Versoava kasvatus – kristillinen kasvatus eilen, tänään ja huomenna Lapsi- ja perhetyön hiippakunnallinen koulutus- ja neuvottelupäivä on 15.1. 2011 Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Alustava ohjelma: 8.30 Aamukahvit 9.30 Aamumessu 10.45 Versoava kasvatus – voimaa juurista, luottamusta tulevaan, TT Lassi Pruuki 12.00 Lounas 13.30 Työpajat 1. Monikasvoinen pyhä 2. Ristiriitainen pyhä 3. Painostava pyhä 4. Kutsuva pyhä 14.30 Kahvi 15.00 Kuin olisivat enkelin nähneet, lausuntataiteilija Aino-Kaarina Mäkisalo esittää kirjailijoiden kuvauksia lapsen kokemuksesta pyhästä Hinta: 53 euroa + ateriapaketti Ilmoittautuminen: Viimeistään kuukautta ennen, www.seurakuntaopisto.fi Erokriisi perheessä Koulutuspäivä seurakuntien kasvatustyötä tekeville 8.10.2010 klo 9.30–15 Johanneksen seurakuntasalissa (Korkeavuorenkatu 10 E, 2. krs) Päivän aikana pohdimme yhdessä mm: Mitä lapsessa tapahtuu, kun perhe hajoaa? Miten tukea lasta vaihtuvassa perhetilanteessa? Miten tukea vanhemmuutta? Miten hyvän vanhemmuuden voisi säilyttää? Kanssasi ovat pohtimassa johtava erityisnuorisotyöntekijä Mare Kinanen Snellusta sekä pastori, psykoterapeutti Jaana Räntilä Helsingin hiippakunnasta. Kahvitarjoilu. Lounas omakustanteinen läheisissä ravintoloissa. Ilmoittautumiset: helsinki.ilmo@evl. fi, pe 1.10. 2010 mennessä Lisätiedot: Jaana Räntilä, jaana.rantila@ evl.fi, (09) 2340 3033, www.helsinginhiippakunta.evl.fi Järjestäjä: Helsingin hiippakunta Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 2011 Valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestetään kokousristeilynä Helsingistä Tukholmaan 11.–13.1.2011 M/S Viking Mariellalla. Päiville ilmoittautuminen on alkanut osoitteessa www.evl.fi/neuvottelupaivat. Varhaisnuorisotyön teemaseminaari Perinteinen seminaari järjestetään 10.–11.3.2011 Tampereen hiippakunnan alueella. Osallistumismaksu sisältäen täysihoidon on 150 euroa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Aluesihteeri Jukka Jylhä, PTK, jukka. [email protected], p. 0400 508 241 Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä Espoon ja Helsingin hiippakuntien rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä pidetään torstaina 18.11. (Huom! Muuttunut päivä aikaisemmin ilmoitetusta) yhteistyössä Turun seurakuntien rippikoulutyön kanssa. Lähtö klo 8.00 tilausbussilla ja paluu noin klo 22. Tarkempi ohjelma löytyy hiippakunnan kotisivuilta. Neuvottelupäivän hinta on 60 euroa. Ilmoittautuminen: Viimeistään 29.10., [email protected] tai Birgitta Falenius p. (09) 2340 3034 Lisätietoja: Raine Haikarainen, p (09) 2340 3032 SYKE-leirin valmistelu etenee 25 Varhaisnuorten suurleirille ensi kesänä Partaharjulla on lähdössä Helsingin ja Espoon hiippakunnista usean seurakunnan edustus. Leirin johtajina toimivat Pauli Syrjö Mikaelista ja Eila Musikka Vihdistä. Leirin seuraava laajapohjainen suunnittelukokous järjestetään 1.10. klo 10–12 Helsingin Mikaelin kirkossa Kontulassa.Tervetuloa kaikki leirille lähtevät työntekijät! ajankohtaista... kiRkkomuSiikki Koonnut Hanna Remes seurakunnan yhdyshenkilö, jonka opettajat ja seurakunnan työntekijät valitsevat keskuudestaan. Kun yhdyshenkilöt on valittu, heidän on syytä olla yhteydessä toisiinsa, jotta visan eteneminen on mutkatonta. Yhdyshenkilöt sopivat, kumpi hoitaa ilmoittautumisen. Ilmoittautumiskaavake löytyy Seurakuntien Lapsityön Keskuksen verkkosivuilta. Visan sääntöihin kannattaa myös tutustua hyvissä ajoin. Virsiä harjoitellaan luokittain. Varsinaiseen visavaiheeseen muodostetaan kolmen hengen joukkueita. Kouluvisaan luokasta voidaan muodostaa useita joukkueita, tai vain yksi, joka edustaa koko luokkaa. Visan eteneminen 26 Virsivisa 2010–2011 Valtakunnallinen kolmas- ja neljäsluokkalaisten Virsivisa käynnistyy taas tänä syksynä. Ilmoittautuminen alkaa syyskuussa. Virsivisan perustavoite on, että lapset laulavat virsiä ja tutustuvat virsikirjaan monipuolisesti.Visa rakentaa myös luokan yhteisöllisyyttä, kuten virren luonteelle sopii.Virsi on luonteva väline luoda siltaa seurakuntien ja koulujen yhteistyöhön. Visa alkaa ilmoittautumisella syyskuussa 2010, kouluvisa pidetään tammikuussa 2011, seurakuntavisa helmikuussa, hiippakuntavisa huhtikuussa ja valtakunnallinen finaali toukokuussa. Visa aloitetaan 20 virrellä. Hiippakunta- ja finaalivaiheisiin virsiä lisätään. Virsivisan järjestää Seurakuntien Lapsityön Keskus yhdessä kirkkohallituksen ja Opetushallituksen, hiippakuntien ja PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen kanssa. Ilmoittautuminen Virsivisan ilmoittautumisaika on 1.9.–30.11.2010, ja siihen ilmoittaudutaan luokittain. Ilmoittautumisen tekee koulun tai Kouluvaihe järjestetään viikolla 4. Silloin valitaan koulun edustusjoukkue seurakuntavisaan. Kouluvisan järjestäjinä toimivat koulun ja seurakunnan työntekijät. Muistoksi jokaiselle Virsivisaan osallistuneelle lapselle voi tilata kangasmerkin Lasten Keskuksesta. Seurakuntavaihe järjestetään viikolla 6. Silloin valitaan seurakunnan edustaja hiippakuntavisaan. Järjestäjinä toimivat seurakunnan työntekijät. Kappeli- ja alueseurakunnat osallistuvat tällä virsivisakaudella oman pääseurakuntansa visaan. Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaiheen visa järjestetään Vuosaaren kirkossa Helsingissä tiistaina 12.4.2011 klo 17. Silloin valitaan hiippakuntamme edustusjoukkue valtakunnalliseen finaaliin! Hiippakuntavaiheessa visaan tulee viisi virttä lisää. Valtakunnallisessa finaalissa viikolla 21 valitaan Suomen paras virsiä osaava koululaisjoukkue vuonna 2011. Helsingin hiippakunnalla on vahvat perinteet: kahdessa edellisessä finaalissa hiippakuntamme edustusjoukkue on sijoittunut finaalissa upeasti toiselle sijalle! Finaalivaiheeseen virsiä tulee lisää jälleen viisi, eli virsiä koko finaalissa on yhteensä kolmekymmentä. Lisätietoja: www.virsivisa.fi sekä mari.torri-tuominen@ lastenkeskus.fi, [email protected], hanna. [email protected] ja [email protected] Pyhä messu Kirkonpalvelijoiden koulutus- ja neuvottelupäivät 6.–8.4.2011 Koulutus- ja neuvottelupäivät toteutetaan osittain koulutuksena Helsingissä ja osittain koulutusristeilynä HelsinkiTukholma-Helsinki (Silja Line). Tukholmassa tutustumiskohde. Kouluttajina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen Marja Heltelä, ylivahtimestarit Arto Kuronen ja Petri Oittinen sekä hiippakuntakanttori Hanna Remes. Lisätietoja: [email protected] ”Laulakaa Herralle” Virsipäivät papeille Virsikoulutuspäivät koostuvat kahdesta teemapäivästä: 1) paaston ja pääsiäisen ajan virret 15.2.2011 2) adventin ja joulun ajan virret 4.10.2011 Päivien tavoitteena on laajentaa virsikirjan käyttömahdollisuuksia seurakuntatyössä, valottaa kirkkovuoden juhla-aikojen virsien syntyperää ja taustoja sekä laulaa virsiä. Lisätietoja: [email protected] Kuorotyön teemapäivät kanttoreille Kuorotyön teemapäivät sisältävät neljä eri teemoihin keskittyvää koulutuspäivää: 1) Kaikille yhteinen (pakollinen) virityspäivä 1.2.2011 2) Kirkon musiikkijuhlien 2012 ohjelmisto 3.3.2011, kouluttajana Timo Kiiskinen 3) Lapsi- tai nuorisokuorolle sovittaminen 5.4.2011, kouluttajana Säde Bartling (Huom! tähän koulutuspäivään max. 8 osallistujaa) 4) kuoro ja gospel (ajankohta ja paikka selviää myöhemmin) Lisätietoja: [email protected] Tuumasta toimeen! Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät 15.–17.2.2011 Tampereella Neuvottelupäivät on tarkoitettu kaikille seurakunnan työntekijöille, ja niiden tavoitteena on antaa osallistujille näkökulmia hengellisen elämän hoitamiseen sekä konkreettisia välineitä jumalanpalvelusten sisällölliseen ja käytännölliseen valmistamiseen. Päivät järjestää kirkkohallitus yhdessä Tampereen hiippakunnan ja Tampereen seurakuntayhtymän kanssa. Lisätietoja: [email protected] tai [email protected] Pyhä messu Kanttoreiden ja pappien hiippakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 5.–7.9.2011 Koulutus- ja neuvottelupäivät toteutetaan osittain koulutuksena Helsingissä ja osittain koulutusristeilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki (Viking Line).Tukholmassa tutustumiskohde. Päivien teemoina ovat mm. uskonnollinen kieli kirkossa, minkälaista kieltä Pyhässä messussa käytetään: liturginen kieli, saarnan ja musiikin kieli? Päivät on suunnattu hiippakunnan papeille ja kanttoreille. Päivien suunnittelutyöryhmään kuuluvat Pirkko Yrjölä, Hannele Filppula, Antti Mustakallio ja Hanna Remes. Lisätietoja: [email protected] tai [email protected] Kirkon musiikkijuhlat 2012 Jyväskylässä Vajaan kahden vuoden päästä, 25.–27.5.2012, lauletaan ja soitetaan Kirkon musiikkijuhlia Jyväskylässä. Juhlien järjestämisestä vastaavat kirkkohallitus, Kirkkopalvelut, Suomen Kanttori-Urkuriliitto, Suomen Kirkkomusiikkiliitto sekä Jyväskylän seurakunta. Juhlien valmistelut ovat edenneet käytännön puuhien aloittamiseen. Tilaussävellysmateriaali on muusikkojen käytettävissä elo-syyskuussa. Lisää musiikkia julkaistaan vielä talven 2010–2011 aikana mm. lapsille. Kirkon musiikkijuhlille 2012 on avattu myös fanisivut Facebookissa. Kirkon musiikkijuhlien 2012 suunnittelutyöryhmän eli päätoimikunnan muodostavat Kai Vahtola (puheenjohtaja), Jorma Hannikainen,Annmari Salmela,Aija-Leena Ranta, Mari Lehtinen, Heikki Tynkkynen, Timo Kiiskinen (juhlien taiteellinen johtaja) ja Hanna Remes (sihteeri). Juhlien nuotteja voi hankkia Yhteiskustannukselta: Yhteiskustannus/ Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry, Hietalahdenranta 13, 3.krs. 00180 Helsinki, p. (09) 4366 540 tai pirkko.paakkanen@skml. fi. Toimisto on avoinna ma–pe klo 9–15. Lisätietoja: juhlien taiteellinen johtaja Timo Kiiskinen, [email protected] ja juhlien päätoimikunnan sihteeri Hanna Remes, [email protected]. 7.12. ilmestyvässä Hiippakuntauutisten musiikin teemanumerossa on tarkempaa tietoa musiikkijuhlista. 27 ajankohtaista... läHetyS j a e Va n k e l i o i n t i Koonneet Hannu Lätti ja Kirsti Kosonen Seurakunnan palkkiotoimisten ja vapaaehtoisten lähetyssihteerien koulutus 28 1. osa: Lähetys – yhteinen usko, yhteinen tehtävä 3.–5.9.2010 2. osa: Kirkon lähetystyö ja lähetysjärjestöt 1.–3.10.2010 3. osa: Seurakunnan lähetystyö 12.– 14.11.2010 Paikka: Suomen Lähetysseuran kurssikeskus Päiväkumpu, Längelmäki Kohderyhmä: Lähetyssihteeriksi kouluttautuvat, lähetystyön vapaaehtoiset, lähetyksestä kiinnostuneet Kustannukset: 100 euroa/osio tai 125 euroa (yhden hengen huone)/osio Ilmoittautuminen: Päiväkummun kurssikeskus p. 040 534 9507 tai www. mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/ ilmoittautumiset/lomake_8/ Tiedustelut: Kirsti Sirviö p. (09) 180 2365 tai Kirsti Kosonen p. (09) 129 7296 Järjestäjät: Hiippakunnat, Seurakuntaopisto, KLK ja SLS TasanKonsertti Lähetyskirkossa 11.9. klo 18.00 Esiintymässä Idän Ihmeet ja Mikko Vaismaa. Nuorekasta ja hauskaa meininkiä Tasauksen merkeissä. Vapaa pääsy. Järjestäjä: SLS Kasvunaika-seurakuntakoulu Seurakuntien työntekijöille ja muille vastuunkantajille tarkoitettu ohjaajakoulutus 28.–29.9.2010 Vivamon kurssikeskuksessa Lohjalla Kasvunaika haluaa auttaa aikuisia löytämään oman kutsumuksensa kristittyinä ja arjen keskellä. Koulu koostuu eri aiheisiin liittyvistä 20 osiosta, joita yhdistelemällä voidaan rakentaa erilaisia kokonaisuuksia osanottajien ja seurakunnan tarpeen mukaan. Ajankohtaisia teemoja käsitteleviä osioita ovat Uskonnot ajassamme ja Hengellinen matkakumppanuus (SLS) sekä Armolliseen aikuisuuteen (KRS). Ohjaajakoulutuksessa esitellään 5–7 osiota. Kurssimaksu: 200 euroa (sis. materiaalin), täysihoito 90–96 euroa Tiedustelut: kasvatussihteeri Kirsti Kosonen p. (09) 129 7296, [email protected] Ilmoittautumiset: 15.9.2010 mennessä koulutussihteeri Marja-Liisa Kokkoselle, p. 0207 681 633, [email protected] Järjestäjät: SLS ja EVKO/KRS Uskonto omilla teillään -seminaari Torstaina 9.9.2010 klo 9.30–16 Tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18, Helsinki) Seminaari on tarkoitettu uskonnon ja kulttuurin ammattilaisille ja harrastajille. Aihe: Uskonnolliset teemat tuntuvat elävän vahvasti laitosuskonnollisuuden ulkopuolella kulttuurissa, taiteessa, arjessa. Miten tämän ajan ihminen on uskonnollinen jos ylipäätään on? Kysymyksiin vastaamassa mm. filosofi Tuomas Nevanlinna, toimittaja Tuomas Enbuske ja kirjailija Päivi Huuhtanen-Somero. Musiikki: Mikko Helenius ja Antti Vuori Hinta: 20 euroa (sis. ohjelman ja kahvin) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: [email protected], p. 050 3640 267 Järjestäjät: Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin ja Espoon hiippakunnat ja Kirkon lähetystyön keskus Tasaus-tapahtumassa 23.9. kerrotaan muun muassa Suomen lähetysseuran kehitystyöstä Senegalissa. Kuva: joel Takala. ”Oikeus ruokaan” Tasaus-tapahtuma torstaina 23.9. klo 13–17 Suomen Lähetysseuran toimitalossa (Tähtitorninkatu 18 Helsinki) Ohjelma: 13.00 Tervetuloa 13.15 Suomen Lähetysseuran kehitystyö Senegalissa ja Mauritaniassa, kehitysyhteistyösuunnittelija Tiina Tuominen 13.30 Työtä ruokaturvan ja ympäristönsuojelun edistämiseksi Mauritaniassa, Luterilaisen maailmanliiton ohjelmakoordinaattori Houlèye Tall 14.30 Musiikkia ja kahvitauko, musiikista vastaa Tasauslähettiläs Kristiina Wheeler 15.00 Työtä maaseudun elinolosuhteiden kehittämiseksi ja pienluottotoiminnan edistämiseksi, Senegalin ev.lut. kirkon kehitysyhteistyöosaston johtaja Pierre Thiam 16.00 Kommenttipuheenvuoro edellisiin, ulkoministeriön ylitarkastaja Tapani Haapala 16.30 Musiikkia ja keskustelua 17.00 Tilaisuus päättyy Porkkanamarkkinat Lähetysseminaarimatka Etelä-Viroon 24.–26.9.2010 Helsingin tuomiokirkon edustalla lauantaina 18.9.2010 klo 10–14 Pöytävaraukset 27.8. mennessä sara. [email protected], p. (09) 1297 251 tai [email protected], p. (09) 1297 497. Järjestäjät: Helsingin hiippakunta ja Suomen Lähetysseura Lähtö 24.9. klo 8 Helsingistä (Eckerö Line) Paluu 26.9. klo 19.30 (Helsingissä) Majoitus 24.–25.9. hotelli Pallas, Tarto ja 25.–26.9. Grand hotelli,Viljdandi Hinta: 1 h/huone 280 euroa ja 2 h/huone 220 euroa. Hintaan sisältyy laivamatkat (meno-paluu), meriaamiainen sekä buffet-illallinen, hotellissa aamubuffet, yksi lämmin ateria (perjantaina ja lauantaina) sekä bussikuljetus. Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat 29 Lähetyskirkon messu Joka sunnuntai klo 14. Messun jälkeen kirkkokahvit Wredesalissa. Jos haluat toimia vapaaehtoisena avustajana tai muusikkona messussa, ota yhteyttä: [email protected], p. 09 1297 251 tai 050 598 6466 Lisätietoja: www.lahetyskirkonmessu.fi Senegal-ilta 30 Senegalilainen illallinen 17.10 klo 18 ja ohjelmaa Lähetyskirkossa klo 19. Lähetyskirkossa kuulemme kertomuksia Senegalista ja lähetystyöstä siellä. Illassa esiintyy Senfi-yhtye, joka esittää suomalais-senegalilaista musiikkia. Ilmoittautuminen illalliselle (ruokalippu 5 euroa) 4.10. mennessä Sara Pykäläiselle: [email protected], p. 09 1297 251 tai 050 598 6466. Järjestäjät: Suomen Lähetysseura ja Opiskelijoiden Lähetysliitto ”Kirkon missio – minun tehtäväni?” (5 op) 7.–9.3.2011 ja 4.–6.4.2011 Päiväkummun kurssikeskuksessa (SLS) Orivedellä. Erityiskoulutusta lähetyssihteereille, papeille, nuorisotyönohjaajille, diakoniatyöntekijöille, lapsityöntekijöille ja kirkon erityistehtävissä toimiville. Kurssi kuuluu ”Kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutus kotimaan henkilöstölle” -kokonaisuuteen. Osallistumismaksu: 1. jakso 20 euroa, 2. jakso 20 euroa Täysihoito: 1 hh 140 euroa, 2 hh 100 euroa, 3–4 hh 80 euroa (liinavaatemaksu 9 euroa) Ilmoittautuminen: www.mission.fi/paivakumpu/tapahtumat/vuosiohjelmat Tiedustelut: koulutussihteeri Kirsti Sirviö p. (09) 1802 365, [email protected] Järjestäjinä: Hiippakunnat, kirkkohallitus/KLK ja Suomen Lähetysseura Trans4mission10 – Get Real! Kristittyjen yhteinen nuorten aikuisten lähetyskonferenssi Trans4mission järjestetään lauantaina 27.11.2010 Agricolan kirkossa Helsingissä. Konferenssin tavoitteena on rohkaista ja innostaa nuoria aikuisia löytämään oma paikkansa lähetystyössä Suomessa tai ulkomailla. Trans4mission10 tarjoaa myös käytännön vinkkejä ja työvälineitä oman kutsumuksensa jo löytäneille. Konferenssissa on kaikille yhteistä ohjelmaa sekä kanavia, joissa syvennytään lähetystyön eri muotoihin ja osa-alueisiin. Trans4missionilla on ainutlaatuisen laaja yhteiskristillinen pohja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.lahetyskonffa.fi Järjestäjät: SEA (Suomen Evankelinen Allianssi) ja SLN (Suomen lähetysneuvosto) jäsenyhteisöineen Ruokaturvaseminaari Keskiviikkona 13.10. klo 13 Suomen Lähetysseuran toimitalossa (Tähtitorninkatu 18, Helsinki) Kuinka turvata jokaisen afrikkalaisen oikeus ruokaan? Onko naisilla oikeus omistaa viljelymaata Afrikassa? Puheenvuorot: apulaiskansliapäällikkö Hannu Shipena, Namibian maa- ja uudelleenasutusministeriö, kampanjakoordinaattori Angeline Munzara, Ecumenical Advocacy Alliance/Food Campaign Seminaarin järjestää Suomen Lähetysseura, joka on mukana kirkkojen ja järjestöjen Ecumenical Advocacy Alliance (EAA) -verkoston ruokakampanjassa. Sen tavoitteena on maailman ruokakysymyksen oikeudenmukainen ratkaiseminen. Lisätietoja: www.e-alliance.ch/en/s/food/2010-churches-week-of-action-onfood/ Lähetystyöstä vastaavien teologien hiippakunnallinen kokous Torstaina 3.2.2011 klo 9.30–15, Lähetystalo (Tähtitorninkatu 18, Hki) Lounas 10 euroa. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Käännyttämistä vai kääntymystä Missiologinen keskustelupiiri seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille ja muille kiinnostuneille. Viisi kokoontumiskertaa (kaksi kertaa syksyllä 2010 ja kolme kertaa keväällä 2011). Ensimmäinen kerta torstaina 21.10. klo 9–12 Lähetystalolla (Tähtitorninkatu 18, Hki). Seuraavat kerrat sovitaan yhdessä. Keskustelun pohjana Risto A. Ahosen kirja ”Käännyttämistä vai kääntymystä” (SLS 2010). Mukana Hannu Lätti ja Kirsti Kosonen. Osallistumismaksu: 25 euroa (sis. viiden kerran tarjoilut) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Kirsti Kosonen p. (09) 129 7296, kirsti. [email protected] Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat ja Suomen Lähetysseura ajankohtaista... HengelliSeStä o H j a u k S e S ta j a S P i R i t u a l i t e e t i S ta Koonnut Jaana Räntilä Hengellinen ohjaus – juuret ja siivet Prosessikoulutus Helsingin hiippakunnassa vuonna 2011 ”Hengellinen ohjaus on ihmisen oman elämäntilanteen ja -tien huomioivaa pohdintaa. Usko ja elämän peruskysymykset liittyvät toisiinsa. Kuuntelemalla omaa sisintään ja perehtymällä kirkon yhteiseen hengelliseen perintöön ohjaaja ja ohjattava voivat kuulostella kussakin elämätilanteessa merkityksellisiä tienviittoja. Hengellinen ohjaus ei ole painostusta tai ohjailua, vaan kunnioittavaa kuuntelemista ja elämänkokemuksen jakamista. Jumala näyttäytyy ihmiselle voimana, ilona, vierellä kulkijana, tukena ja turvana, mielekkyyden ja anteeksiantamuksen lähteenä. Tie omaan sisimpään on samalla matkaa kohti elämän merkitystä ja arvoa – ja matkaa kohti Elämän Perustaa, Jumalaa.” (Juha Malmisalo) Lähde matkalle tutkimaan ja rakentumaan! Varhaiskristilliset juuret Heponiemessä 3.–4.3. 2011, Pauli Annala Suomalaiset juuret 7.4. 2011 Helsingissä seurakuntien talossa, Timo Pokki Siivet 1. ”Oma elämäntieni ja pyhän kaipaus” Heponiemessä 14.–16.9. 2011, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä, ym. Siivet 2. ”Aikamme ja pyhän kaipaus” 27.10. 2011 Helsingissä Diakonissalaitoksella, Pauliina Kainulainen, Irja Askola. Matka sisältää seitsemän lähiopetuspäivää, neljä pienryhmäkokoontumista, oman työn tarkastelua hengellisen ohjaajuuden näkökulmasta sekä kirjallisuutta. Kurssimaksu: 80 euroa, lisäksi täysihoitomaksut Heponiemessä maaliskuussa 77 euroa ja syyskuussa 144 euroa. Helsingissä ateria- ja matkakustannukset. Ilmoittautuminen: 30.10. 2010 mennessä sähköisen kalenterin kautta, jonne kotisivuiltamme on linkki, www.helsinginhiippakunta.fi. Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät, Helsingin Diakonissalaitos Lisätiedot: [email protected], p. (09) 2340 3033 Hengellisen ohjauksen neuvottelupäivä Hengellinen ohjaus kirkon voimavaraksi 10.1.2011 Viikin kirkolla (Agronomink. 5) ”Hengellisen ohjauksen etsintä on sen kysymistä, miten kirkko voisi olla aidosti ja uskollisesti kirkko juuri tässä ajassa ja tämän ajan elämäntuntojen keskellä.” (H. Kotila) Päivän aikana pohdimme (ja myös rukoilemme) yhdessä, miten hengellinen ohjaus toteutuu hiippakunnassamme ja miten voimme edistää asiaa. Mukana on mm. kirkkoherra Lasse Maarala. Osallistumismaksu: 40 euroa, sis. lounaan ja kahvit Ilmoittautuminen: 17.12.2010 mennessä sähköisen kalenterin kautta, jonne kotisivuiltamme on linkki, www.helsinginhiippakunta.fi. Lisätiedot: [email protected], p. (09) 2340 3033 Hengellisyys esimiehen voimavarana -retriitti 6.–8.4.2011 Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla Seurakuntien ja kirkon esimiestehtävissä oleville työntekijöille, kirkkoherroille, tiimien esimiehille, lapsityönohjaajille ja muille. Miltä oma hengellisyys näyttää ja miten se ilmenee? Miten oma hengellinen koti, kodit tai kodittomuus vaikuttaa omassa työssä? Retriitin alkuosa koostuu omasta ja yhteisestä prosessoinnista ja jakamisesta. Hiljaisuus alkaa toisen päivän iltapäivällä ja kestää retriitin päättymiseen asti. Ohjaajat: Pastori, bibliodraamakouluttaja Aino-Kaarina Mäkisalo, Helsingin seurakuntayhtymä, pastori Tapio Koivu, Diakonissalaitos, pastori, psykoterapeutti Jaana Räntilä, Helsingin hiippakunta Ilmoittautuminen: 30.10.2010 mennessä sähköisen kalenterin kautta, jonne kotisivuiltamme on linkki, www.helsinginhiippakunta.fi. Täyshoito Heponiemessä: 155 euroa (Helsingin seurakuntayhtymän ulkopuolisille) Lisätietoja: [email protected], p. 2340 2404 Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Helsingin diakonissalaitos ja Helsingin seurakuntayhtymä 31 Aurinko Kustannuksen kristilliset Arkki-kirjat www.aurinkokustannus.fi 15,90 * Seppo Suokunnas Jokapäivän rukoukset Uusintapainos suositusta rukouskirjasta. 395 s. nid. 32 15,90 * 15,90 * Jukka Nevala Mike Beaumont Vihreä sanakirja Joka kodin raamattuopas Puheenvuoro ihmisestä osana luomakuntaa, sanoin ja kuvin. 109 s. sid. Perusteellinen, kuvitettu tietopaketti. 126 s. sid. * hinta on voimassa vuoden 2010 loppuun Tilaukset maikki.tilvis@aurinkokustannus.fi tai puh. 0207 289 650 tuli kohtaamispaikka Myllypurolaisen Maija Juutilaisen elämään on mahtunut monenlaisia maisemia. Jo 14-vuotiaana hän lähti Savonlinnan Säämingistä kotiapulaiseksi Helsinkiin. Sen jälkeen Maija on pyörittänyt asusteliikettä ja kahvilaa sekä työskennellyt päiväkotilasten ja vanhusten parissa. Aikanaan tie johti Herttoniemen seurakuntaan ja Myllypuron kirkon vahtimestariksi. Eläkevuosien alkaessa työ seurakunnassa on jatkunut vapaaehtoisena. Maijan erityinen haaste on ollut diakoniakirppiksen aikaansaaminen kirkon naapuriin. Maija Juutilainen muistelee lämmöllä tuloaan Myllypuron kirkon vahtimestariksi. Hänelle merkitsi paljon, että kirkkoherra antoi alusta alkaen vapaat kädet kehittää omaa työtä. Myllypurolaiset tulivatkin pian tuntemaan Maijan hyvät leivonnaiset ja tyylitajulla järjestetyt tilaisuudet. O maa näkyä toteuttamassa Eläkevuosien koittaessa Maija Juutilainen oli kiinnittänyt huomiota naapuritalossa olevaan diakoniatyön varastotilaan. Voisiko tilasta kehittää diakoniaa palvelevan kohtaamispaikan? Yhtenä päivänä diakoniatyöntekijä soittikin ja tarjosi Maijalle mahdollisuutta lähteä kehittämään tilan toimintoja. Aktiivinen eläkeläinen tarttui oitis tarjouksen, kuitenkin sillä ehdolla, että saisi toteuttaa tilan suunnittelussa omia ajatuksiaan ja näkyjään. Maija Juutilainen leipoo viitenä aamuna viikossa tuoreet pullat Myllypuron diakoniakirppiksen kahvilaan. ”Olen vuosien ajan haaveillut kahvilan pitämisestä ja ajattelin, että sellainen toiminta sopisi hyvin myös kirpputorin yhteyteen.” Maija pyysi kunnostustalkoisiin joukon ystäviään ja näin syntyi myllypurolaisille tuttu Neulapadontie 7:n diakoniakirppis. H yvin hoidetulla kirppiksellä kauppa käy ”Minä tykkään leipoa, ja tulen viitenä aamuna viikossa tänne leipomaan tuoreet pullat. Ihmiset ovat löytäneet paikan hyvin, ja monet vakioasiakkaat viihtyvät täällä. Saamme myytävää tavaraa runsaasti, pidämme hinnat kohtuullisina ja siksi myös kauppa käy. Kirppis tuottaakin ihan mukavasti. Näin saadut varat käytämme Myllypuron ruoka- ja palveluryhmän toimintaan”, kertoo Maija Juutilainen. Kirpputorilla myytävät tavarat ovat hyvässä järjestyksessä. Kaikesta näkee, että Maijalle ja hänen ystävilleen on tärkeää tilan siisteys ja esteettisyys. Ei ihme, että myllypurolaiset ovatkin löytäneet paikan. ”Täällä asuu paljon ihania ihmisiä, ja tällainen vapaaehtoinen kahvilatoiminta sopii hyvin myllypurolaiseen elämäntyyliin. Itselleni on tärkeää, että saa tehdä tarkoituksellista työtä. Uskoisin, että monessa muussakin seurakunnassa voisi kokeilla vastaavaa. Tosin vapaaehtoisten löytäminen tänä päivänä ei ole aivan helppoa – ei täällä Myllypurossakaan”, toteaa Maija Juutilainen. I h m i s i ä H i i pp a k u n n a s t a D iakoniakirppiksestä 33 Teksti ja kuva: Raine Haikarainen Hetu Saarinen (oik.) ja Nana Honkasalo kehottavat seurakunnan ja partion yhdyshenkilöitä etsimään seurakunnan partiotyön käsikirjasta toimintamuotoja, joihin seurakunnalla voisi olla annettavaa, ja pyytämään lippukuntien johtajia vaikka kahville juttelemaan yhteistyöstä. P artio 34 on kirkon omaa työtä Tässä he ovat. Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Nana Honkasalo ja Munkkiniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Hetu Saarinen ovat Helsingin hiippakunnan seppomestarit. Mitä ihmettä se tarkoittaa? Saarinen ja Honkasalo kertovat, että jokaisesta seurakunnasta pitäisi löytyä seppo. Seppo on seurakunnan partiotyöntekijä tai yhdyshenkilö paikallisiin partiolippukuntiin päin. Kaikista Suomen partiolippukunnista 80 prosentilla on taustayhteisönä seurakunta, joten partion ja kirkon suhde Suomessa on tiivis. Seppomestari on koulutettu tukemaan seppoja, erityisesti niitä yhdyshenkilöiksi nimettyjä seurakunnan työntekijöitä, joilla ei ole kokemusta partiosta ja jotka eivät oikein tiedä mitä yhteistyö voisi tarkoittaa käytännössä. Saarinen ja Honkasalo huomauttavat, että seurakuntien ja partion läheinen yhteistyö on vähintäänkin luonnollista. ”Seurakuntien sotien jälkeen kehittynyt nuorisotyö juontaa osin partiotoiminnasta. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n peruskirjasta löytyvät lauselmat Jumalasta ja ’korkeammasta voimasta’, ja virallisen päätöksen mukaan näitä lauselmia ei saa ohentaa. Lisäksi kirkon ja partiojärjestön yhteistyöstä on olemassa erillissopimus, mikä on loistavaa: seurakunnissa tulisi siis ymmärtää, että partioon käytetty aika kuuluu työhön, ja partioissa tulisi ymmärtää, että seurakunnista voi saada tukea ja palvelua.” Hyväksi esimerkiksi seurakunnan ja partion yhteistyöstä käy kuluneen kesän Kilke-finnjamboree, joka kokosi Evolle 10 000 partiolaista ympäri maailmaa. Sepot pystyttivät väelle täyden palvelun leiriseurakunnan. Jokaisessa alaleirissä oli pyhä tila, jossa tapahtui jotain: tehtiin narukrusifikseja tai ystävyyden ikoneja, laulettiin, kuunneltiin tarinoita tai hiljennyttiin. Joissain alaleireissä risti seisoi järven rannalla koko leirin ajan puhuen omaa totuuttaan. ”Kilkkeellä pidetyssä Pyhä partiossa -seminaarissa puhuttiin siitä, että hengellistä toimintaa ei nykyaikana voi enää pyörittää käkikello-periaatteella: sillä tavalla, että kirkon työntekijä pistää päänsä leirille, pitää jumiksen tai hartauden ja häipyy takaisin oven taakse”, Saarinen sanoo. ”Pyhään voi kasvattaa vain olemalla todella läsnä, koska läsnäolossa löytyvät sekä partiolaisten tarpeet että luottamus niiden jakamiseen.” Kilkkeellä koettiin seppojen ja leiriseurakunnan ammattitaito myös kriisiavussa. Yksi leiriläinen sai pahoja palovammoja leirillä sattuneessa onnettomuudessa, mikä järkytti koko leiriä. Leiriseurakunnan valmiutta henkiseen apuun hyödynnettiin välittömästi. P artion pysyvät jäljet Sekä Nana Honkasalo että Hetu Saarinen ovat eteläisen Helsingin partion kasvatteja: Honkasalo Kalevan Tytöistä ja Saarinen Eiran Vihervilleistä. Honkasalon mukaan partiolaisuus näkyy erityisesti omassa suhteessa luontoon sekä yhä aikuisena eräänlaisessa ’pieni partiolainen aina valmiina’ -asenteessa. ”Partiolla on iso osa siinä, että olen kirkon työntekijä. Partion kautta kiinnostuin hengellisistä asioista, koska seurakunnan työntekijät olivat kiinnostuneita meistä partiolaisista”, Honkasalo kertoo. Saarisen mukaan partio on opettanut, että ihminen kykenee uskomattomiin suorituksiin yhteisön tukemana. ”Enpä olisi esimerkiksi uskonut, että pystyn pyörittämään leirikahvilaa 10 000 Miilu-suurleiriläiselle kaksi viikkoa ympäri vuorokauden. Saati luomaan koko kahvilan arkkitehtuuria ja logistiikkaa alusta asti itse – tietenkin keskellä metsää.” Teksti ja kuva: Laura Mäkelä Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kotimaakauppa on uudistunut toukokuussa 2010. Kirjautumalla seurakunta-asiakkaaksi saat heti näkyviin seurakuntien omat tuoteryhmät ja seurakuntahinnat. Seurakunnan työntekijänä saat myös omat ostoksesi seurakuntahinnoin. 10 18,– 25,10– Anna-Maija Raittila Ikuisuutesi pisara Kaunis lahjakirja Raittilan kauneimmista ja puhuttelevimmista rukouksista. Rukouksissa soi ilo ja ihmetys, kaipuu ja kauneus. Luontoa ja kauneutta henkivä valokuvakuvitus. Urpo Karjalainen Jokiravun kääntöpiiri – ilmoituksen, moraalin ja ikuisuuden leveyksillä Karjalainen tarkastelee tässä kirjassa ajan ja teologian virtauksia pyrkien tarjoamaan välineitä 2010-luvun kirkollisiin, 35 uskonnollisiin ja maailmankatsomuksellisiin keskusteluihin. 23,20– (norm. 31,20 €) Jaakko Tapaninen Lähikuvassa Eero Huovinen Lähikuva vahvasta kirkollisesta vaikuttajasta. Kirjassa seurataan Huovisen henkilökohtaista, teologista ja kirkollista kasvua viimeisen virkavuoden kynnykselle. Otava Irja Askola, Anja Porio Mikä nainen Tuokiokuvia naisen elämästä. Suosikkiteos jälleen saatavilla. Paratiisipokkarit Eija Harmanen Pyhän valossa Levähdystuokio vuoden joka sunnuntaille. Kirja tarjoaa viisaan, hoitavan lukukokonaisuuden vuoden jokaiselle sunnuntaille ja pysäyttää lukijan kuulostelemaan än, omaa sisintään – sekä kyselemään, mitä sanottavaa Jumalalla on ihmiselle. 20,56,- (yli 20 kpl) l) 19,27,- (yli 50 kpl) l) 95 8,– | ma-pe 9–17 | p. 020 754 2350 (norm. 25,70 €) ILMOITUKSEN HINNAT OVAT SEURAKUNTAHINTOJA KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ. HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki 23,13– | www.kotimaakauppa.fi B531 Ympäristö- ja uskontokasvatuksen perusteet! Panu Pihkala Kuvitus Idia Erharuyi Luonto ja Raamattu Kristillisen ympäristökasvatuksen juurilla Ympäristökasvatuksen raamatullisia juuria pohditaan aina luomisen alkuräjähdyksestä lopun aikojen kuviin. Panu Pihkalan pohtiva teksti herättää uusia ja oivaltavia näkökulmia luonnon ja kristinuskon väliseen suhteeseen. Tekstiä tukevat nuoren Idia Erharuyin upeat kuvat. Mukana on myös tehtäviä yksin tai pienryhmän kanssa toteutettaviksi.. ISBN 978-951-627-831-8 Hinta 26,50 laps parh Lasse en aaksi Halme Uskon tokasv atus kokon aisvalta isen ihmisku van valoss a Lasse Halme Lapsen parhaaksi Uskontokasvatus kokonaisvaltaisen ihmiskuvan valossa 36 Lasse Halme pohtii uskontokasvatuksen mahdollisuuksia ja perusteita päivähoidossa kokonaisvaltaisen ihmiskuvan näkökulmasta. Hän kuvaa ihmisen kokonaisvaltaisuutta ympyränä, jonka kehällä ovat ruumis, sydän ja mieli ja ytimessä henki, joka on kaiken perusta. Mukana on myös Päivi Vuorelman ja Satu Laakson laatimia käytännön esimerkkejä varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen toteuttamisesta. ISBN 978-951-627-861-5 Hinta 29,00 Lahjakirjauutuus Risto Kormilaiselta! Risto Kormilainen Valokuvat Kimmo Arho Siunaa ja varjele meitä Kirkkovuoden mukana kulkeva lahjakirja keskittyy hieman vähemmälle huomiolle jääneisiin juhlapäiviin. Risto Kormilaisen ajatukset ja runot limittyvät kauniisiin luontokuviin. Lukumukavuutta lisää myös isokokoinen teksti. ISBN 978-951-627-838-7 Hinta 19,50 Seurakuntahinta 15,00 netto ostettaessa väh. 20 kpl Tilaukset: Lasten Keskus, puhelin (09) 6877 4530, sähköposti: [email protected]
© Copyright 2024