Tammikuu 2015 25-vuotias kasvaa kovaa tahtia

01
Tammikuu 2015
Sappee odottaa
huippukautta
25-vuotias
kasvaa kovaa tahtia
2
Pääkirjoitus 28.1.2015
Vapaa pudotus jatkuu – vai jatkuuko?
■ Huhtikuun 19. päivänä 200 Suomen kansalaista valitaan työhön. Erikoista siinä on, että t yönantajan oikeutta käyttävät kaikki äänioikeutetut suomalaiset.
Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat puoluekanta, sukupuoli, ulkonäkö, esiintymistaito ja aikaisempi työpaikka sekä siihen vaadittava koulutus. Työn keskeinen
tehtävä on johtaa Suomea t yöskennellen kansanedustajana.
tiä tulisi vauhdittaa. K aikki päätöksenteko pitäisi olla
mahdollisuuksia luovaa ja kannustavaa.
Osaaminen ja oppiminen ovat t yöpaikkojen kulmakiviä. Siksi koulutus ja työelämä pitäisi k yetä tuomaan tiiviimpään vuoropuheluun keskenään, ja oppisopimuskoulutus pitäisi saada helpommaksi ja tiedetymmäksi mahdollisuudeksi valita. Et enkin teoriapainotteisissa koulutusohjelmissa olisi hyvä keskittyä myös käytännön kokemuksen ja oppimisen lisäämiseen tutkinnon aikana. Pitäisi nimenomaan pyrkiä
siihen, että koulutus vastaisi entistä paremmin tulevia
työtehtäviä.
Viimeisen vaalikauden aikana julkinen talous on
velkaantunut 40 miljardin euron verran, maamme kilpailukyky on laskenut, on mielensäpahoittajia, syrjäytyneitä ja huonok untoisia. Elämme hyvinvointivaltiossa, jonka väestö ei voi hyvin. Erilaiset velvoitKaikki
teet ovat lisääntyneet, mutta niipäätöksenteko
den kaikkia vaikutuksia ei ole arpitäisi olla
vioitu riittävällä vakavuudella.
matkoilla oppaan ja tulkin tehtävissä. Samalla tukisimme myös heidän k otiutumistaan uuteen kotimaahansa Suomeen.
Lopuksi haluaisin näin vaalien alla a vata keskustelun työnantajien ja -t ekijöiden välisestä suht eesta.
Molemmille palkan maksaa aina asiak as, joten miksi
etujärjestöt ovat mielestään er i puolilla. Kun k erran
olemme riippuvaisia samasta lähteestä eli asiakaskunnasta, ja siinä suhteessa olemme siis samassa veneessä, eikö meidän pitäisi soutaa samaan suuntaan?
Nykypäivän maailma on
globaali ja se globalisoituu
jatkuvasti. Emme pysty Suomessa estämään tätä k ehityskaarta, ja se näk yy esimerkiksi väestömme monimahdollisuuksia
kulttuurisuudessa. Voisiko
Mistä tähän saisi lääk keitä? Keluovaa ja
tätä
monikulttuurisuutta
nestä saisi lääk ärin? Luotetaanko
hyödyntää
vaikkapa vientiomaan ja kotimaiseen vai tulisiko
kannustavaa
tai tuontiyrityksien toiminparantajaa hakea ulkomailta?
nassa kysymällä kohdemaasta tulleelta henk ilöltä,
"Työ luo t yötä" on h yvä ohje.
millainen kohdemaan kulttuuri, tavat ja mar kkinat
Työtä ja työpaikkoja syntyy kannattavan yritystoiminovat - hehän sen par haiten tietävät. Heistä olisi varnan tuloksena. Kasvuyrityksiä pitäisi saada lisää, kilpaimasti hyötyä myös kohdemaahan suuntautuvilla
lukyky pitäisi saada kuntoon kotimarkkinoilla ja vienVeikko Kiili
puheenjohtaja
Pirkanmaan Yrittäjät
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Veikko Kiili on tammikuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraileva päätoimittaja.
Helmikuusta alkaen lehden päätoimitusvastuun ottaa aluejärjestön toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.
TAMMIKUU 2015
SISÄLTÖ
Näin paljon maksaa yrittäjälle 2500 euron kuukausipalkka
s.4
Avant laajentaa merkittävästi
s.6
Kymmenen kysymystä - Heikki Ahopelto s.
10
Kauppaympyrä on paikallislehden vastaus digiajan haasteisiin
s. 12-13
Pirkanmaalaisia yrityksiä etsitään maksuttomaan 3D-hankkeeseen
s. 21
Poliisin Karhu-ryhmän veteraani Harri Gustafsberg tutkii mieltä
s.20
Kuntoutumiskeskus Apilan uudet tuulet
s. 16-17
GoGo:lla on jo 25 000 aktiiviasiakasta
s. 18-19
Image Wear on alansa markkinajohtaja
s. 25-26
Erikoiskauppa voi pärjätä myös ison kaupungin ulkopuolella
s. 28-29
Isä Nitro ja muutama sana maksuvalmiudesta
s.35
s. 6
s. 10
s. 16–17
s. 25–26
WWW.PY-LEHTI.FI
Kerran kuukaudessa
ilmestyvä talouselämän
ja yritteliäisyyden
erikoislehti
Jakelulevikki 150 000 kpl
Jakelu:
Tampereen Ykkösjakelut Oy
Suomen Posti Oyj
Toimitus
Vastaava päätoimittaja
Veikko Kiili
Toimitussihteeri
Ville Kulmala
040-535 9953
[email protected]
Markkinointi
Ilmoitusmyynti
Media-Linkki Oy
Seppo Salovaara
(03) 251 6507
0500-634 978
[email protected]
Yrityspalvelusivut
Alueteemat
Opasmedia Oy
Sumeliuksenkatu 18 B
Marjo Onnela
[email protected]
044-7949 907
Ulkoasu
Ilmoitukset
Ylö-Taitto Oy
Hannu Husu
050-348 2361
Sivutaitto
Resoluutiopiste Oy
Jarmo Mäkinen
Julkaisija
Pirkanmaan Yrittäjä Oy
Toimitusjohtaja
Pasi Mäkinen
Painopaikka
Alma Manu Oy,
Tampere 2015
Kyllähän tässä ”vähän” siviilielämästä on joutunut luopumaan,
mutta minä kuitenkin pidän
omasta työstäni. Yrittäminen on
minulle enemmän kuin työtä, se on
elämäntapa.
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n
julkaisu
TAMMIKUU
2015
Yrittäjä
Jukka-Pekka Tiusanen
JPTUF Oy
Näillä teeseillä Suomi nousuun
Suomen Yrittäjät julkaisi tammikuun 8. päivänä oman hallitusohjelmatavoitteensa. Se
piti sisällään viisi erillistä teemaa, joilla yrittämisen ja työllistämisen
mahdollisuudet
Suomessa petraantuvat. Erityisen painokkaasti Yrittäjät
ottaa kantaa työllistämisen
merkitykseen.
– Työpaikka turvaa parhaiten
ihmisen toimeentulon, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen, tiivistää Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma.
1. Notkeutta työmarkkinoille
Suomen Yrittäjät toivoo tulevalta hallitukselta vastuunottoa työelämän
sääntöjen kehittämisestä. Tavoitteena on, että työehdoista pystyttäisiin sopimaan työpaikoilla paljoin nykyistä laajemmin. Yrittäjien mukaan se auttaa
paitsi luomaan uusia työpaikkoja, vähentää myös lomautuksia ja irtisanomisia.
2. Verotus kannustavaksi
Koska Suomen kokonaisverotus lukeutuu jo nyt koko telluksen korkeimpiin, sitä pitäisi SY:n mukaan laskea kauttaaltaan. Yrittäjät haluaisivat selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön veromalli, jolla myöhennetään yritykseen jäävän tulon verotuksen ajankohtaa. Yrittäjäjärjestö ehdottaa myös yhteisöveroremontissa paitsioon jääneille elinkeinoharjoittajille sekä henkilöyhtiöille yrittäjävähennystä. Lisäksi arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus pitäisi nostaa nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon.
3. Yksinyrittäjänä pärjääminen on mahdollistettava
Yksinyrittäjien kannalta erityisen tärkeitä asioita ovat myös verotuksen
kannustavuus, sosiaaliturvan parantaminen ja ty öllistämisen helpottami-
nen. Suomen Yrittäjät näkeekin yksinyrittäjissä isoa työllistämispotentiaalia. Selvityksen mukaan jopa joka kolmas yksinyrittäjät haluaisi ottaa
työntekijän, jos palkkaamisen puitteita tarkastettaisiin. Kyseessä on melkoisesti työpaikkoja, sillä Suomen kaikista yrityksistä peräti 65 prosenttia on
yhden hengen yrityksiä.
4. Julkista sektoria kutistettava
Julkisella sektorilla tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia. Suomen
Yrittäjien mukaan julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Jos näin ei toimita, kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, mikä tappaa talouskasvun ja rapauttaa
lopulta myös koko hyvinvointivaltion perustan. Tärkeänä yrittäjäjärjestö pitää myös sitä, että yritykset saadaan laajasti mukaan palveluiden tuottamiseen.
5. Vähemmän ja parempaa sääntelyä
Oy Suomi Ab tarvitsee nykyistä vähemmän ja parempaa sääntelyä. SY:n
mukaan yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä on perattava niin, että turha säätely ja hallinnollinen taakka saadaan kitkettyä pois.
Yrittäjäkansanedustajille olisi nyt tilausta
Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiilin mukaan
Suomen Yrittäjien julkaisemaa viiden teesin listaa on hyvä pitää
esillä myös Pirkanmaalla vaalien lähestyessä. Hän huomauttaa,
että huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan myös Pirkanmaan Yrittäjien kannalta tämän k evätkauden tärkein yksittäinen asia.
● – Kaikki nämä v iisi kohtaa
ovat tärkeitä paitsi yrittäjille
myös Suomelle. Ilman yrittäjien
tuottamaa tuloa tässä maassa ei
ylläpidettäisi mitään palveluita,
Kiili kertoo. Hänen mukaansa
hyvää Suomen Yrittäjien tuoreessa hallitusohjelmassa on se,
että siinä esiin nostet aan myös
pienempiin yrityksiin liittyviä
asioita, kuten sosiaaliturvaa.
– Se, että yrittäjä saadaan
muiden kansalaisten tasolle, on
hyvä ja erittäin toivottava tavoite. Nykyäänhän yrittäjä on esimerkiksi sosiaaliturvan kannalta
auttamattomasti huonommassa
asemassa, hän toteaa ja lisää uskovansa myös ehdotetun yrittäjävähennyksen sekä alv-alarajahuojennuksen olevan merkittäviä ja koko maan talouskasvuun
positiivisesti vaikuttavia seikkoja.
Nyt kaivataan rohkeutta
päätöksentekoon
Tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Kiili penää ennen kaikkea rohkeutta. Suomi-laiva kun
pitäisi nyt saada käännettyä pa-
rempaan suuntaan.
– Odotan, että tätä maata todella johdettaisiin. Nykyinen
eduskunta ei o le uskaltanut tai
osannut tehdä päätöksiä, joita
olisi kaivattu. Vaikeissa paikoissa
pitää osata tehdä myös päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia,
hän kommentoi. Olipa tulevan
eduskunnan kokoonpano mikä
tahansa, Kiili toivoo, että Pirkanmaalta valittavat 19 edustajaa uskaltavat ajaa rohkeasti myös
oman maakuntansa etuja.
– Esimerkiksi lentokentän tulevaisuus, Allegro-yhteys Pietariin sekä Porin sataman kehittäminen sekä vaikkapa koulutus
ovat asioita, joissa toivon kaikkien Pirkanmaan kansanedustajien puhaltavan yhteen hiileen,
hän kertoo.
Yrittäjien osaamista
kaivataan
Tällä hetkellä kansanedustuslaitoksen istuntosalin tuolien haltijoista suurin osa on haalinut työkokemuksensa julkiselta sektorilta. Kiilin mukaan Arkadianmäellä onkin nyt selvä tilaus
Näille paikoille valitaan huhtikuussa uudet valtijat. Yrittäjäjärjestö julkaisi tammikuussa oman hallitusohjelmalistauksensa.
yrittäjäehdokkaille.
– Yrittäjillä on tietysti elinkeinoelämän asiantuntemusta mutta toisaalta myös kokemusta päätöksenteosta ja vastuunkantamisesta. Minä aikakin haluaisin, että Oy Suomi
Ab:tä hoidettaisiin samalla tarmolla
kuin yrittäjä hoitaa omaa firmaansa, hän tiivistää.
Pirkanmaan Yrittäjät aikoo järjestää maaliskuussa asian t iimoilta
isomman
keskustelutilaisuuden.
Sinne aiotaan kutsua kaikki maakunnan eduskuntavaaliehdokkaat.
– Me haluamme mielellämme
kuulla, mitä he olisivat tekemässä
yrittäjyyden eteen, Kiili kertoo.
4
Palkkaaminen on
kallista lystiä
Yrittäjälle työntekijästä aiheutuvat kustannukset eivät ole aivan niin simppelisti kalkuloitavissa kun voisi kuvitella. Työntekijän kanssa sovitun kuukausipalkan lisäksi yrittäjän tulee
nimittäin huolehtia aika monesta erilaisesta pakollisesta työnantajakulusta. Selvää on, että
työntekijän aiheuttamat todelliset kustannukset ovat rutkasti varsinaista kuukausipalkkaa
suuremmat.
Esimerkiksi 2500 euron kuukausipalkkaa varten työntekijän tekemän työsuorituksen arvon
tulee olla selvästi yli 3700 euroa kuukaudessa, ja kun päälle lasketaan vielä 24 prosentin
arvonlisävero, pitää työntekijän suorituksen olla liki 5000 euron arvoinen.
Työntekijän hinta
Tällaiseen esimerkkilaskelmaan ei pystytä sisällyttämään
täydellisesti aivan kaikkia yritykselle aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat huomattavastikin vaihdella tapauksittain.
Niinpä mukana eivät ole esimerkiksi työterveyshuollon
kustannukset, työntekijän sairauspoissaoloista koituvat
kustannukset esim. sijaisen palkkaamisineen eivätkä
myöskään työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle
seuraavat kustannukset. Laskelmassa mukana olevan
tapaturmavakuutuksenkin hinta vaihtelee melkoisesti
yrityksen toimialasta riippuen.
Vuosi 2015
Työntekijä
Kuukaudessa, euroa
Vuodessa, euroa
2500,00
297,62
148,81
2946,43
30000,00
3571,43
1785,71
35357,14
Palkka
Lomapalkka 2,5 pv/kk
Lomaraha
Palkat yhteensä
Työnantajan pakolliset sivukulut
Kuilu yrityksen maksamien palkkauskustannusten ja
työntekijän nettopalkan välillä on melkoinen, kun esimerkkilaskelmassa yritys maksaa 2500 euron kuukausipalkasta
kaikkiaan lähes 3700 euroa ja työntekijä saa nettona
käteensä noin 1850 euroa. Työntekijän työsuorituksen
arvon tulee siis olla selvästi yli tuon 3700 euroa kuukaudessa, jotta työllistäminen on yritykselle ylipäätään mahdollista.
TyEL
19,00 %
työttömyysvakuutus
0,80 %
sosiaaliturvamaksu
2,08 %
tapaturmavakuutus
~
1%
ryhmähenkivakuutus
0,067 %
Pakolliset sivukulut yhteensä
559,82
23,57
61,29
29,46
1,97
676,12
6717,86
282,86
735,43
353,57
23,69
8113,40
Tämä kova fakta pitäisi yhteiskunnassa ymmärtää paljon
paremmin kuin miten se nyt ymmärretään.
Työnantajan sivukulut yhteensä nyt
737,40
8848,83
Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät
Palkkauskustannukset yhteensä nyt
3683,83
44205,98
Tampere
Filharmoniassa
soi Sibeliuksen
juhlavuosi
www.tamperefilharmonia.fi/sibelius-150
5
6
Palvelunestohyökkäyksiä
Ylöjärveläisen Avant Tecnon
monitoimikuormaajia valmistetaan jatkossa entistä isommissa tiloissa. Tammikuussa
solmitun sopimuksen myötä
yritys osti naapurissa sijaitsevan Pilkington Suomi Oy:n
kiinteistön. Se nostaa käytössä
olevat tilat 25 000 neliöstä reiluun 70 000 neliöön.
Avantilta upea kasvu-uutinen
Alkuvuoden toistaiseksi positiivisimmasta pirkanmaalaisuutisesta vastasi ylöjärveläinen Avant Tecno, joka ilmoitti tammikuun 13. päivänä
merkittävästä tilalaajennuksesta. Avant teki sopimuksen, jonka myötä
se ostaa Pilkington Suomi Oy:n Ylöjärven kiinteistön. Sen myötä monitoimikuormureita valmistava yritys liki kolminkertaistaa omat tilansa
25 000 neliöstä 70 000 neliöön.
● Avantin varatoimitusjohtaja Jani
Käkelä kertoo, että laajennukselle
on looginen syy. Tämänhetkiset tuotantotilat ovat nimitäin maksimikäytöllä.
– Olemme lisäksi laatineet melko
aggressiivisen kasvusuunnitelman,
jota nyt tehty laajennus tukee, hän
aloittaa. Viime vuonna Avant Tecno
valmisti noin 4000 monitoimikuormuria, ja se työllistää Ylöjärven toimipisteessä 195 henk eä. Jani Käkelän mukaan on selvä, että laajennuksen myötä molemmat luvut tulevat
kasvamaan.
Ostokohde löytyi naapurista
Ostettu kiinteistö ei olisi voinut
Avantin kannalta olla paremmalla
paikalla, sillä Pilkingtonin kiinteistö
sijaitsee Avantin nykyisen toimipisteen naapurissa. Siitäkin on hyötyä,
että seinät ovat jo pystyssä.
– Jos olisimme rakentaneet itse,
pääsisimme muuttamaan vasta kah-
den vuoden kuluttua, sanoo Avant
Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä. Nyt muuttopuuhiin päästään
noin puolen vuoden päästä. Silloin
Pilkingtonin kiinteistöön siirtyy
Avantista esimerkiksi kokoonpanoa,
maalaamo sekä lähettämö. Jani Käkelän mukaan nyt solmittu kiinteistökauppa tarjoaa yritykselle ensi alkuun tilaa jopa hieman liikaa.
– Mutta toki tällä laajennuksella
haluttiinkin varmistaa kasvumahdollisuuksia hyvin pitkälle tulevaisuuteen, hän tuumaa. Avantin omistukseen siirtyneessä kiinteistössä
jatkaa myös Pilkington Automotive
Finland Oy, ja lisäksi osaa tiloista
vuokrataan toistaiseksi ulkopuolelle.
Kasvu löytyy maailmalta
Tasaisesti myös taloudellisesti hankalampina vuosina kasvanut Avant
uskoo kasvun ja tkuvan vähintään
kymmenen prosentin vuositahtia
myös jatkossa. Jani Käkelän mukaan
luottoa valoisaan tulevaisuuteen antaa yrityksen kansainvälistyminen.
Avantin monitoimikuormaajia viedään jo nyt 50 maahan, eikä loppua
näy.
– Osassa Eurooppaa ja Venäjällä
meillä on ollut nyt haasteita, mutta
olemme löytäneet hyviä korjaavia
markkinoita. Erityisesti Yhdysvalloissa sekä muutamassa muussa uudessa vientikohteessa olemme n yt
päässeet erittäin hyvään kasvuun. Se
vahva usko tulevaan tulee maailmalta, puhelimitse Irlannista vientimatkalta tavoitettu Jani Käkelä kommentoi.
Näkökulma:
Tuttu tarina
Sähköpostiin ilmestyi muutaman
tunnin välillä kaksi hyvin erilaista
tiedotetta. Ensimmäisessä niistä kerrottiin Tieto Oy:n aloittavan Suomessa 500 henkeä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskettavat Tampereella
noin 160 henkeä. Myöhemmin saapuneessa taas Avant Tecno kertoi likipitäen triplaavansa tuotantotilansa
Ylöjärvellä, mikä taas tarkoittaa takuuvarmasti myös uusia työpaikkoja.
Ei ollut muuten aivan ensimmäinen
kerta, kun pk-yritys ja pörssiyhtiö toimivat juuri näin.
Ville Kulmala
Pikespon toimitusjohtaja: Katseet pienyrityksiin
● Suomen voimakkaasta talouskasvusta ei Pirkanmaalla ole saatu
hyötyä, joka sille kokonsa puolesta
olisi luullut koituvan. Pääsyynä tähän ovat olleet Pirkanmaan suurteollisuuden vaikeudet. Pirkanmaan kehitysyhtiön, Pikespo
Oy:n maaliskuussa aloittavan toimitusjohtaja Hannu Partalan
mielestä nyt onkin aika suunnata
katseet pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämiseen.
Ekonomi Hannu Partalan mielipiteet pk-yritysten ja su urten
yritysten ominaisuuksista perustuvat monipuoliseen liikkeenjohdolliseen kokemukseen ja varsin-
kin Tampereen seudun elinkeinoelämän tuntemukseen. Pienten ja
keskisuurten yritysten etuna on
Partalan mukaan ennen kaikkea
toiminnan joustavuus.
- Reagointikyky markkinoiden
haasteisiin on pienellä yrityksellä
aivan toinen kuin suurella, raskasliikkeisellä organisaatiolle, sanoo
Partala.
Uuden tehtävänsä Partala kokee ensisijaisesti henkilökohtaisena haasteena. Varsinkin voimakas
oman työn osuus asiakasyritysten
toiminnassa kiinnostaa Partalaa.
Partalan mukaan alkuvaiheessa
Pikespo ottanee osaa noin 10-20
yrityksen toimintaan. Partala ei
aio kohdistaa Pikespon toimintaa
mihinkään tiettyyn toimialaan.
- Korkean teknisen tietämyksen omaavat yritykset ovat tänä
päivänä kaikkialla puheenaiheena, mutta on muistettava, ettei
pelkästään niillä voida hoitaa Pirkanmaalla tapahtuvaa rakennemuutosta, muistuttaa Partala.
- Karkeasti hahmotellen Pikespon toimita tulee kohdistumaan
yrityksiin, joilla kasvu on niin nopeaa, etteivät omat voimavarat riitä. Tämä pätee niin raho ituksen
kuin tiedonkin suhteen, sanoo
Partala.
Viime aikoina olemme uutisista saaneet huomata, että esimerkiksi suomalaiset
pankit ovat joutuneet massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteiksi. Ainakin
Nordea ja Osuuspankki kertoivat pari viikkoa sitten, kuinka pankkien verkkosivut tukkeutuivat, ja asiakkaiden oli mahdotonta hoitaa pankkiasioitaan verkossa
joko kokonaan, tai ainakin ajoittain se oli hyvin hidasta tai hankalaa. Nämä kyberhyökkäykset kestivät toista viikkoa. Palvelunestohyökkäys tarkoittaa verkkohyökkäystä, jossa pyritään estämään verkkosivuston tarkoitettu käyttö. Se tapahtuu yleensä siten, että verkkosivustolle kohdistetaan niin paljon muuta häiritsevää
liikennettä, että tämä ei käytännössä kykene palvelemaan asiakkaita. Onkohan
niin, että pankeille ei kohta ole enää mitään käyttöä? Asiakasliikenne pankkisaleihin on estetty jo aikoja sitten. Koettakaapas esimerkiksi pankissa nostaa rahaa
omalta tililtä tai tallettaa käteistä sinne. Aika säästöpossujen, kolikkoarkkujen ja
Hippojen on mennyttä aikaa. Pankit ovat itse asettaneet omat palvelunestonsa
pankkisaliin pyrkiville asiakkaille, ja nyt sitten kyberhakkerit tekevät palvelunestohyökkäyksiä pankkien verkkopalveluihin ja huolehtivat lopusta.
■■■
Näitä palvelunestohyökkäyksiä ovat viime aikoina kokeneet monet muutkin.Pentagonin tiedostoihin hyökättiin joulukuussa, Sony Pictures sai kokea Pohjois-Korean hyökkäyksen kyber-muodossa alkuvuonna, saksalainen terästehdas hajosi
kyberhyökkäyksen seurauksena syksyllä, Hongkongin mielenosoittajien nettisivustot kaadettiin, Xbox Live lakkasi toimimasta jouluna ja Saksan valtion verkkosivut saatiin sekoitettua Venäjältä tulleella palvelunestohyökkäyksellä. Ja useimmat muistavat Viron Pronssisoturi-kalabaliikin, jonka seurauksena Viron valtion
viralliset sivut saatiin sekaisin massiivisella kyberhyökkäyksellä Venäjältä. Myös
Muhammedin kuviin suivaantunut ISIS on tunnettu palvelunestohyökkääjä. Kyseinen järjestö tosin tunnetaan erityisesti myös manuaalihyökkäyksistään.
■■■
Mutta osataan sitä meillä nämä palvelunestohyökkäykset ihan omastakin takaa ja
arkielämän tilanteissa. Kun olen tankannut autoani huoltoasemalla ja lähestyn
tyhjää kassaa maksaakseni menoveden hinnan, ilmestyy jostakin karkkihyllyjen
ja pelikoneiden takaa aina muutama minua nopeampi palvelunestäjä edelleni
kassalle tarkistamaan puolen vuoden lottokuponkejaan, ja harkiten valitsemaan
sitä oikeaa Ässäarpaa. Ja mahdollisesti vielä pohdiskelemaan, josko vielä lopuksi
ottaisi sen höyrymakkaran sinapilla. Niin ja tietysti harkinnan jälkeen ostamaan
sen seuraavan loton.
■■■
Hissi se sitten on mukava laite. Kotopuolessa sillä yleensä pääsee alakerrasta kätevästi sinne oman huushollin korkeudelle ja takaisin, mutta Anttilassa, Sokoksella
ja Stoccalla ja monessa muussa talossa niillä on mukava ajella kerroksista toiseen.
Tulla sisään ykkösestä, käydä ajelemassa ja hakea vauhtia kolmosessa, ja mennä
lopulta ihan sinne alimmaiseen. Tehokkaan palvelunestohyökkäyksen saa myös
aikaiseksi painamalla varmuuden vuoksi jokaisen hissin sekä ylös että alas osoittavaa nappulaa, kun odottelee hissiä tulevaksi kohdalle. Hissisurffailu sopii erinomaisesti myös niille, joille nettisurffailu tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
■■■
Ruokakaupan kassa se on yksi parhaista paikoista osallistua kaiken kansan palvelunestohyökkäyksiin. Kun sapuskat on ladottu kassahihnalle, parhaiten palvelunesto onnistuu, kun jää seisomaan kassalle seuraamaan kassaneidin työskentelyä. Kun koko viikonlopun ostokset ovat läpikäyneet viivalukijan piipparin, ja sillekin sipulinipulle, jota ei siellä hevi-osastolla huomannut punnita sai lopulta hintansa, on oikea hetki rauhassa odotella kassan ilmoittamaa kauppasummaa. Hetken ihmettelyn jälkeen onkin sitten sopiva hetki alkaa etsiskellä sitä lompakkoa,
jonka pitäisi olla siellä kassin pohjalla niiden kaulaliinojen, hanskojen ja Alkosta
haettujen viinipullojen alla. Ihan siinä käsillä siis. Mutta kun ei ole. Kun lompsa
sitten lopulta löytyy sieltä kassin sivutaskusta, alkaa mietintä, että josko setelillä,
vai olisikohan näistä kolikoista lisäapua. Kun maksusuoritteet on lopulta hoidettu, kassan ja maksun suorittajan päästyä yhteisymmärrykseen kolikoiden riittävyydestä setelin lisäksi, etsitään kassista sopivaa koloa lompakon palauttamiseksi
sijoilleen. Kun sitten vielä löytyykin se pullonpalautuskuitti ja saadaan takaisin
sen lupaama maksusuorite, onkin lopulta oikea hetki ryhtyä pakkauspuuhiin. Mitenkähän nämä palvelunestohyökkääjät osaavat aina edelle siihen minun kassajonooni. Ne kyberhyökkäykset ovat varmaankin enempi niitä miespuolisten hommia, koskapa kassajonojen palvelunestohyökkääjät näyttävät olevan enemmänkin
niitä naispuolisia. Mutta heillähän onkin jo siitä syntynyt kokemusta.
■■■
Niin että arkipäivää ne ovat palvelunestohyökkäykset meilläkin. Uutiset kertovat
vain niistä massiivisista kyberhaitoista. Mutta ei sitä mikään tietokonenörtti tai
trolli tarvitse olla. Kyllä se onnistuu ihan näillä päivittäisillä manuaalisilla konsteillakin.
Kaikki yritykset eivät irtisano. Hienoa esimerkkiä näyttää
esimerkiksi tamperelainen ohjelmistoyhtiö M-Files Oy,
joka kasvatti viime vuonna henkilöstöään peräti 71 uudella
työntekijällä. Se tarkoittaa huimaa 40 prosentin kasvua.
Tampereelle uusista paikoista tuli kutakuinkin puolet.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden toisella neljänneksellä lopetti lähes 30 prosenttia enemmän yrityksiä kuin
samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Suunta on väärä.
7
Tampereen Messut rikkoi
ennätyksensä
Tampereen Messut -konsernin vuosi 2014
ei mennyt hyvin vaan erinomaisesti. Koko
konsernin liikevaihto kasvoi 11 m iljoonaan euroon, joka on kaikkien aikojen paras tulos. Liikevoittoakin tehtiin mukavasti
miljoona euroa.
● – Ennätyssuuri liikevaihto ja ka ikilta osin
kannattava toiminta oli tässä taloustilanteessa
erittäin suuri ilonaihe, toimitusjohtaja Hannu
Vähätalo kommentoi konsernin viime vuotta.
Tapahtumia järjestettiinkin viime vuo nna
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen Messut Oy järjesti kaikkiaan 20 messutapahtumaa, yhden konsertin ja uuden Mega
Outlet -myyntitapahtuman. Finland Events
järjesti puolestaan 33 yritystapahtumaa ja tytäryhtiö Tavicon Oy 23 kongressia. Myös kaikissa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime vuonna pidetyissä tapahtumissa ravintolapalveluista vastannut Finnresta teki ennätyksellisen liikevaihdon.
– Vuosi on ollut joka suhteessa historian
vilkkain, Vähäsalo totesi.
Messuvuosi alkaa jo tällä viikolla
Tänä vuonna Tampereen Messut Oy järjestää
ainakin 18 t apahtumaa, joista kahdeksan on
suunnattu ammattilaisille ja kymmenen kuluttajille. Messuvuosi 2015 alkaa jo t ammikuussa, jolloin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään Verkosto eli sähkö- ja
tietoverkkojen ammattimessut. Helmikuun
13.–15. päivä järjestettävä Asta Rakentaja saa
rinnalleen uuden sisustamisen ja somistamisen Sisustus 2015 -tapahtuman. Maaliskuussa
tiedossa on neljän ammattimessun rypäs.
Tuolloin luvassa on liikuntapaikkojen ammattilaisille suunnattu Sportec, Greentec viher- ja
virkistysalueiden ammattilaisille, Gymtec
kunto- ja terveysliikunnan ammattilaisille sekä Fysiotec fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille. Jatkoa saa myös viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa järjestettyMega Outlet -shoppailutapahtuma. Se pidetään 22. maaliskuuta.
Uutuuksina Kokonaisturvallisuus
ja KoneAgria
Syksyn messukausi alkaa nä yttävästi uudella
yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta esittelevällä suurtapahtumalla 4.–6. syyskuuta. Sekä
suurelle yleisölle että alan ammattilaisille tarkoitettu Kokonaisturvallisuus 2015 levittäytyy
ympäri Tamperetta ja pitää sisällään muun
muassa viranomaisten yhteistoimintanäytöksen Tampereen keskustassa. Myös lokakuussa
on luvassa jotain aivan uutta. Suomen suurin
maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria toteutetaan nimittäin ensimmäisen kerran Tampereella. Tapahtuma muuttaa Manseen Keski-Suomesta, sillä se on järjestetty viimeiset 10 kertaa Jyväskylässä.
Yrittäjäpäivät oli iso ponnistus
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus kävi viime vuonna tutuksi myös isolle yrittäjäporukalle ympäri Suomea. Toimitusjohtaja Hannu
Vähätalo tuumasi, että lokakuussa järjestetyt
Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät olivat iso ponnistus myös konsernille.
– Ja se oli itse asiassa ensimmäinen koko
konsernin voimin toteutettu projekti, johon
osallistuivat sekä Finland Events, Tavicon Oy
että Finnresta, Vähätalo taustoitti.
8
Uusyrittäjät palkittiin
Vuoden Uusyritykseksi
valitun Suomen Proteesimestarit Oy:n
perustaja Pekka KeskiOrvola ja kunniamaininnan
saaneen Viatech Oy:n osakas Keijo Takkinen onnittelevat toisiaan
tunnustuksen
johdosta.
Tampereen Seudun Vuoden Uusyrittäjä on Pekka Keski-Orvola, Suomen Proteesimestarit Oy:n perustaja. Kuten nimikin kertoo, Keski-Orvolan yritys on erikoistunut proteesien valmistukseen.Vuonna 2011 alkanutta yrittäjäuraa edelsi pitkä työkokemus proteesien parissa. Kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta. Sen sai Pirkkalassa toimiva Viatech Oy.
Pekka Keski-Orvola on työskennellyt proteesien parissa pian 20 vuotta.
Hän aloitti alan ty öt 1995 het i valmistuttuaan apuvälineteknikoksi.
● Kannustavaa palautetta
Pekka myöntää, että yrittäjyys ehti
kyteä jo pidempään mielessä. Hän
tiedusteli mahdollista osakkaaksi
pääsemiseen jo aiemmassa työpaikassaan, mutta koska se ei onnistunut, oli valittava toinen polku. Visio
oli se verran vahva.
– Näin, että tekemällä tiettyjä
asioita toisin päästäisiin parempaan
lopputulokseen sekä asiakkaan että
yrityksen kannalta. Sen vuoksi halusin ainakin kokeilla mitä tästä tulisi,
hän taustoittaa. Niinpä Keski-Orvola löysi itsensä pian yrittäjäkurssilta.
Siellä usko vahvistui entisestään.
– Jäin usein kurssin varsinaisen
loppumisen jälkeen keskustelemaan
kurssia vetäneen Veli-Pekka Väisäsen kanssa. Hän totesi hyvin no-
peasti laskelmani nähtyään, että
mikset tehnyt tätä jo viisi vuotta sitten, yrittäjä muistelee. Myös Ensimetrissä miehen tek emä liiketoimintasuunnitelma nähtiin heti niin
sanottuna selvänä tapauksena. Niinpä kesällä 2011 Pekan yritys kirjattiin kaupparekisteriin ja hänestä tuli
yrittäjä.
Komea kasvutahti
Päätös oli selvästi oikea, sillä Pekan
proteesiyritys on tehnyt komeaa jälkeä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuodesta toiseen noin parinkymmenen prosentin tahdissa.
Omasta kellarista alkanut liiketoiminta ylitti odotukset jo ensimmäisenä vuonna. Budjetissa liikevaihtotavoitteeksi oli laskettu 240 000,
mutta kun vuosi oli ohi, liikevaihtoa
oli tehty reilut 330 000 euroa.
– 390 000, 490 000 ja viime vuonna päädymme jonnekin 550 000 –
660 000 eur on väliin, listaa yrittäjä
yrityksensä viime vuosien liikevaihtolukuja. Yritystoiminta alkoi oman
talon kellarissa, mutta se kävi toiminnalle turhan ahtaaksi jo vuodessa. Ensimmäisen työntekijänsä tuolloin palkannut yrittäjä muutti ensin
Partola-Keskukseen, mutta kun sel-
visi, että remmiin tarvitaan vielä
kolmaskin kaveri, oli muutto jälleen
tosiasia. Nykyisessä toimipisteessä
Tampereen Härmälässä tilaa on
noin 130 neliötä. Se on juuri passelisti, ainakin toistaiseksi.
Proteesi valmistuu
jopa päivässä
Yrittäjän mukaan Suomesta löytyy
noin 30 proteeseja valmistavaa henkilöä. Suomen Proteesimestarit on
Kunniasija kokoonpanotehtaalle
Kilpailussa jaettiin totuttuun tapaan myös kunniamaininta. Sen sai tänä
vuonna Pirkkalassa toimiva Viatech Oy, joka on
niin ikään perustettu
2011. Esa Takkisen ja Ari
Mäkiharjun perustamasta yrityksestä piti alun
perin tulla ylöjärveläinen
insinööritoimisto, mutta
lopputuloksena olikin
pirkkalalainen kokoonpanotehdas.
● Lähestulkoon heti kun
yritys oli perustettu, meille
avautui mahdollisuus päästä mukaan kallionporauslaitteiden valmistukseen,
kun johtava tämän alan
yritys etsi tuolloin alihankkijaa, kertoo tuotantopäällikkö Keijo Takkinen.
Hän on Esan veli ja tuli
mukaan yritykseen jo perustamisvuonna.
– Itse asiassa meille tuli
tarjouskilpailun kanssa vähän hoppu, sillä kuulimme
asiasta vasta aivan viime
hetkellä, eikä meillä ollut
tuolloin vielä toimitiloja tai
yhtään työntekijää, Keijo
kertoo.
Tarjouskilpailu
saatiin kuitenkin kotiin,
kiitos Viatechin omistajien
pitkän teollisen työkokemuksen. Sopimuksen allekirjoituksesta kolme viikkoa myöhemmin ensimmäinen laite toimitettiin
sovitusti tehtaalle. Ensimmäinen asiakkaamme on
edelleen yrityksen isoin
asiakas, ja yhteistyö on tiivistä.
– Käytämme etäyhteydellä pääasiakkaamme toiminnanohjausjärjestelmää,
ja auto tuo ja vi e tavaraa
kahdesti päivässä. Sen verran tässä pitänee kehaista,
että meidän takiamme ei
ole ollut yhtä ainutta myöhästynyttä toimitusta, Keijo
jatkaa. Pääasiakkaan lisäksi
yritys tekee myös laajamittaista
projektiluontoista
toimintaa. Viatech on voittanut muun muassa useita
julkisia
tarjouskilpailuja
Puolustusvoimien hankinnoissa. Jatkossa yritys aikoo
löytää
mahdollisuuksia
myös viennistä.
Kymmenen
hengen porukka
Tänä päivänä Viatech on
perheyritys, sillä perustajista Aki Mäkiharju luopui
yrityksen omistajuudesta.
Esan ja K eijon lisäksi mukana osakkaana on myös
Esan poika Vesa-Matti.
Työntekijöitä yrityksessä
on kymmenen. Vaihtuvuus
on ollut minimaalista, sillä
neljän vuoden aikana yrityksestä on lähtenyt toisiin
hommiin vain yksi työntekijä. Viatechin varsinaisen
kone- ja laitevalmistukseen
osat ja komponentit tekevät
sekä Suomessa että Virossa
toimivat alihankkijat. Pirkkalan tehdas on keskittynyt
koneiden ja laitteiden kokoonpanoon sekä projektointiin ja m yyntiin. Yritys
tarjoaa myös varastointia ja
laajan yhteistyöverkoston
avulla monipuolisia alihankintapalveluita. Ensimetrin
myöntämän
kunniamaininnan perusteina
ovat muun muassa panostaminen korkealaatuiseen
tuotannonohjaukseen sekä
yrityksen työllistävyys ja
kannattavuus. Yrityksen lii-
kevaihtoarvio viime vuodelle oli noin 750 000 euroa.
Vuoden Uusyrittäjän valitsee Tampereen Seudun
Uusyrityskeskus Ensimetri.
Voittaja valitaan isosta porukasta, sillä potentiaalisia
ehdokkaita ovat kaikki uusyrityskeskuksen asiakkaat,
jotka ovat toimineet kahdesta viiteen vuotta.
– Esimerkiksi tänä vuonna tämä tarkoitti noin 3000
yritystä, kertoo Uusyrityskeskuksen kehityspäällikkö
Kaj Heiniö. Palkintoja on
jaettu jo vuodesta 1994. Palkinnonsaajien joukkoon lukeutuu muun muassa paljon muutakin menestystä
saanut ohjelmistotalo Vincit
Oy.
pyrkinyt kilpailemaan ainakin tehokkaalla tuotantotahdilla. Luovutus tapahtuu keskimäärin viiden arkipäivän päästä ensimmäisestä mitanotosta, kun se yleensä kilpailijoilla vie a ikaa helposti viikkoja, jopa
kuukausia. Tuotantoprosessia on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti.
– Nopeimmillaan asiakas s aa
proteesinsa yhden päivän aikana
niin, että illalla hän pääsee jo lähtemään tuoreen proteesin kanssa kotiin. Koska epäonnistumisen riski
on suuri, muissa alan firmoissa ei
vastaavaa tehdä, Pekka kertoo.
Hyvä tiimi
Koko uransa aikana Pekka laskeskelee valmistaneensa noin 1300 p roteesia. Tänä päivänä yrityksen tuotantotahti on vuodessa noin sata
proteesia. Se ei enää yhdeltä mieheltä onnistuisi. Pekalla on nyt remmissä kaksi työntekijää. Heille mies
antaa paljon arvoa.
– Minulla on ollut onni löytää
äärimmäisen taitavat ja mukavat
työkaverit, hän painottaa ja lisää, että yrityksen tuotannon kannalta
joustavuus on avainasemassa.
– Koko porukkamme on sitoutunut työhön, niin että me teemme
ylimääräisiä tunteja kun niille on
tarve, ja vastaavasti otamme sitten
lomapäiviä kun haluamme, hän kertoo.
Proteesi parantaa
elämänlaatua
Kotimaakunta on yrittäjälle tärkeä,
mutta kasvua o n tullut mukavasti
kauempaakin. Tänä päivänä noin
kolmannes kaikista asiakkaista tulee
oman maakunnan ulkopuolelta.
Esimerkiksi Pekan toiminta Suomen proteesijääkiekkomaajoukkueen huoltajana on poikinut tilauksia
ympäri Suomea.
– Puskaradio eli ty ytyväinen
asiakas on paras markkinakanavani,
hän tuumaa. Pekan työ on taatusti
asiakkaiden kannalta merkityksellistä. Parhaimmillaan proteesi parantaa asiakkaiden elämänlaatua
valtavasti.
– Mieleeni tulee esimerkki, jossa
asiakas, joka ei aiemmin ollut pystynyt kävelemään kilometriäkään, lähetti minulle viestin uudet proteesit
saatuaan. Viestissään hän kertoi, että
oli ollut juuri 50 kilometrin patikkareissussa. Kyllä sellaisesta tulee pakostakin hyvä mieli, mies kertoo.
9
Heikki Ahopelto
Kangasalalainen keittiömestari Heikki Ahopelto on profiloitunut lähiruokamieheksi. Itse hän aloitti
paikallisia tuottajia ja tuotteita suosivan linjan jo työskennellessään 1996–2007 Näsinneulan keittiömestarina, eikä hän ole siitä luopunut. Sittemmin mies on vienyt omaa lähiruoka-ajatteluaan
eteenpäin esimerkiksi kolmen ruokateoksen kirjoittajana, Heikin lähiruokaa -televisio-ohjelman
vetäjänä sekä sarjayrittäjänä.
1. Tiesitko jo pikkupoikana haluavasi keittiöhommiin?
– En todellakaan. Köksän numer okin yläasteella
taisi olla korkeintaan seiska. Päädyin kuitenkin ravintolakouluun ajatuksella, että vähintäänkin oppisin laittamaan ruokaa ja oppisin jotain myös kaupallisesta puolesta. Melko nopeasti koulun alkamisen jälkeen kuitenkin huomasin, että ruoka on minun juttuni.
6. Pelkkää ruusuilla tanssimista yrittäjyys ei ole ollut.
Mikä on ollut pahin paikka?
– Se tietysti oli kova paikka, kun huomasin, että en yksinkertaisesti saa lähiruokatehdastani toimimaan kannattavasti, ja
rahat loppuvat. V aikka konkurssi olikin katastr ofi, selvisin,
koska minulla ei ollut kaikkia munia samassa korissa. Ja
vaikka olenkin joutunut aloittamaan alusta, kannattavien liiketoiminnan osien myymisen ansiosta olen selvinnyt. T oisaalta konkurssi myös opetti minulle paljon itsestäni ja arvoistani yrittäjänä. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi koettaa joskus päästä tekemään työtä niin, että omat rahat ovat
kyseessä ja katsoa, muuttaisiko se omia näkemyksiä asioista.
2. Mitä ohjeita antaisit nuorille, jotka haaveilevat keittiömestarin urasta?
– Ennen kaikkea tässä ammatissa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja malttia. Ihan niin kuin jääkiekossa, ei
keittiössäkään pelkällä lahjakkuudella pärjää, vaan
kyse on halusta tehdä todella paljon töitä. Näen,
että tärkeää on myös profiloitua ja löytää se oma
juttunsa. Minulla se esimerkiksi on ollut tämä lähiruoka.
7. Juonsit kolme kautta omaa ruokaohjelmaasi. Nähdäänkö sinua jatkossakin televisiossa?
– Heikin lähiruokaan ei ole enää tulossa lisäjaksoja, mutta itse asiassa tulin tähän haastatteluun juuri Mediapoliksesta,
joten kyllä silläkin rintamalla jotain on kehitteillä.
3. Miten sinä innostuit lähiruoasta?
– Kyllä se on yksi kotiseuturakkauden muoto. Perinteet ja juuret ovat asioita, joita olen kunnioittanut
aina. Silläkin on tietysti ollut merkitystä, että Särkänniemessä minulle annettiin varsin vapaat kädet
toteuttaa ideologiaani. Tosin lähiruoan osuutta ja
tarinoita alettiin nostaa selvästi esiin, vasta kun asiakkailta tuli palautetta siitä, että miksi ihmeessä te
ette tee tästä numeroa.
4. Lähiruoka-ajattelu on iskenyt itsensä vahvasti läpi, mutta ilmeisesti kasvupotentiaalia
riittää vieläkin?
– Ehdottomasti. Itse pidän tärkeänä, että lähiruokaa saadaan entistä enemmän markettien hyllyille
mutta etenkin julkisiin keittiöihin. Itse näen, että siihen on kaikki järjelliset mahdollisuudet. On myös
muistettava, että silloin rahat jäävät lähelle. T ietysti
lähiruoan puolesta puhuu myös tuor eus. Se on
maun kannalta aina tärkeää.
5. Miten päädyit yrittäjäksi?
– Olen kotoisin yrittäjäperheestä. Olen ollut aina
oman tieni kulkija. Nyttemmin ajateltuna olen yllättynyt, että
pystyin olemaan niinkin pitkään toisella töissä. Hahhah-ravintolapalvelun perustin vuonna 2007, mutta varsinaisesti
yrittäjänä olen elättänyt itseni vuodesta 2010. T ällä hetkellä
olen osakkaana perustamassani Armas Helsinki Oy:ssä, jonka lisäksi vastaan yksityisyrittäjänä pälkäneläisen juhlatalo
Willa Pinteleen sekä helmikuussa avattavan Kangasala-talon
toiminnasta.
8. Onko televisiossa liikaa ruokaohjelmia?
– Sanoisin, että tarjonta voisi olla monipuolisempaa. Mielestäni tällä hetkellä ruokaohjelmissa on ylitarjontaa lähinnä reality-puolella. Se, että kyse on ruokaohjelmasta, ei tee siitä
automaattisesti huonoa tai hyvää.
9. Säädelläänkö ravintola-alaa mielestäsi liikaa?
– Ei mielestäni. Elintarvikeviranomaisia on nyt arvosteltu varsin paljon, mutta itse olen aina saanut asioida johdonmukaisesti toimivien virkamiesten kanssa, jotka siis ovat toimineet
tiukasti mutta r eilusti ja loogisesti. Se tietysti on ongelma,
kun eri puolella Suomea asioita tulkitaan eri tavoin. Esimerkiksi Oiva-naamat ovat minun mielestäni erittäin hyvä juttu.
Valitettavasti Suomessa on ravintoloita, joihin ainakaan itse
en menisi, koska asiat on hoidettu päin seiniä.
Heikki Ahopelto poseeraa tulevalla työpaikallaan Kangasala-talossa, joskin tämän maestron valtakunta löytyy
musiikkisalin sijaan kyökin puolelta. Suurelle yleisölle
uusi juhlapaikka avaa ovensa helmikuun 1. päivänä.
10. Mikä on Tampereen paras ravintola tällä hetkellä?
– Yhtä en osaa nimetä, mutta sanoisin että kärkeen menevät
Ravintola C, Bertha sekä Hella ja Huone. Niin ja Näsinneula,
tietenkin.
11
12
Kangasalan kaupallinen tarjonta yhteen
● Ensimmäinen aatos Kauppaympyrän perustamiseen heräsi p ari
vuotta sitten.
– Huomasimme, että yritysasiakkaidemme asiakkaat eli k uluttajat
siirtyivät yhä enemmän kivijalkakauppojen sijaan verkkokauppoihin. Se näkyi selvästi myös ilmoitusmyynnissämme. Myynti ei laskenut,
mutta tulos oli kovemman työn takana, taustoittaa Kangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiön markkinointipäällikkö Satu Pasanen.
Tuumasta toimeen
Jotain varmaan pitäisi tehdä -huomion jälkeen paikallislehdessä todettiin, että hihat pitää kääriä itse.
– Ei putkiliikkeen tai kemikalion
ydinosaamista ole viestintä ja markkinointi, vaan sen puolen osaaminen löytyy meiltä, Pasanen tuumaa.
– Sen sijaan, että jokainen yritys
tekisi oman verkkokaupan, saati
markkinoisi sitä, me päätimme luoda alustan, jota voisi hyödyntää kuka tahansa asiakkaamme, Pasanen
taustoittaa. Kauppapalvelun kehittäminen alkoi helmikuussa 2013. Projektia vetämään lähti Satu Pasanen.
Hänellä on pitkän linjan kokemus
kangasalalaisesta yrityskentästä, sillä Satu on toiminut paikallislehdessä
jo parikymmentä vuotta.
Tekes tuki
Koska kyseessä oli oleellisesti liiketoimintaa muuttavasta ja kehittävästä projektista, hankkeeseen saatiin Tekesin tukea.
– Lähes satavuotiaan ja vaka varaisen talon oli mahdollista kehitystyöhön lähteä. Hankekustannuksista puolet täytyi löytyä yhtiön omasta
kukkarosta, kertoo Kangasalan Sanomia tuolloin luotsannut päätoimittaja-toimitusjohtaja Matti Kauhanen.
Teknisestä osuudesta projektissa
on vastannut tamperelainen Smart
Files Oy, joka on käyttänyt Magento-verkkokauppa -alustaa. Samaan
syssyyn pistettiin uuteen uskoon
myös Kangasalan Sanomien digilehti. Tänä päivänä painetun lehden
rinnalla ilmestyy rikastettu näköislehti, joka sisältää peruslehteä
enemmän sisältöä, esimerkiksi videokuvaa. Nyt kun Kauppaympyrä
ja lehti on saatu teknisesti valmiiksi,
se työllistää sanomalehden puolelta
kolme henkeä. Vuosi projektin aloituksesta Satu sai tuekseen myyntiin
ja palvelun jatkokehitykseen Inka
Lymi-Viitasen. Lisäksi Kangasalan
Sanomien digitaalisten asioiden parissa työskentelee oppisopimuksella
web-suunnittelija Juho Tuhola.
Kauppakeskus meni nettiin
Mutta mistä Kauppaympyrässä on
oikein kysymys?
– Kauppaympyrä ei o le pelkkä
verkkokauppa, vaan se on pikemminkin yrityshakemiston ja ka uppapaikan yhdistelmä. Vähän kuten
fyysiseen kauppakeskukseen, myös
Kauppaympyrään voi lähteä ostamaan juuri tiettyä tavaraa, mutta
toisaalta sinne voi myös lähteä katsomaan tarjontaa ja t ehdä näyteikkunaostoksia ruudulla, Satu Pasanen kertoo. Pasasen mielestä kauppiaille Kauppaympyrä tarjoaa kolme erinomaista valttia.
– Yritys löytyy helposti, asiakas
saa kauppiaaseen suoran yhteyden
ja asiakas voi ostaa ja maksaa ostoksensa ympäri vuorokauden, hän tiivistää. Kuntarajat tai aukioloajat eivät ole rajoittamassa kaupankäyntiä.
Mukaan voi lähteä, vaikka yrityksellä olisikin jo oma verkkokauppansa.
– Yksittäisen verkkokaupan on
erittäin vaikea saada näkyvyyttä
nettiviidakossa samalla tavoin kuin
usean tahon yhteistoiminnalla. Lisäksi sivustoa markkinoidaan jatkuvasti myös meidän printissä, digissä
ja sosiaalisessa mediassa, hän huomauttaa.
Näyteikkunoita
ja myyntihyllyjä
Oikean kauppakeskuksen tapaan
myös virtuaalimaailmassa mukaan
Kangasalan Sanomien vastaus digitaaliseen murrokseen on viime lokakuussa avautunut Kauppaympyrä.fi.
Yrityshakemiston ja verkkokaupan yhdistävään palvelusivustoon on lähtenyt mukaan jo puolensataa paikallista yritystä. Samalla pistettiin uusiksi myös Kangasalan ykkösaviisin digilehti.
Kangasalan Sanomien Satu Pasanen ja Inka Lymi-Viitanen ovat tyytyväisiä markkinoimansa Kauppaympyräverkkopalvelun saamaan suosioon. Lyhyessä ajassa mukaan on saatu jo yli 50 paikallista yritystä ja reilut 200 tuotetta. Yrittäjien uutta markkinointityökalua on promotoitu koko arsenaalilla, sillä tietoa siitä on rummutettu niin
netissä kuin perinteisessä paperilehdessäkin.
lähtevien yrittäjien käytössä ovat
näyteikkunat ja myyntihyllyt.
–
Kauppaympyrä-kauppiaana
yritys saa käyttöönsä itse muokattavissa olevan näyteikkunan, joka toimii eräänlaisena yrityksen minikotisivuna. Yhteystietojen lisäksi sinne
on mahdollista laittaa yritystä koskevaa informaatiota, kuvia ja videota sekä julkaista ajankohtaisia tiedotuksia, Satu Pasanen selkeyttää.
Myyntihyllyllä yritysasiakas puolestaan voi asettaa tuotteitaan konkreettisesti kuluttajan tai toisen yrittäjän ostettavaksi hintatietoineen ja
kuvineen.
Helppokäyttöisyys kunniaan
Kauppaympyrän palvelut on tuot-
teistettu erilaisiksi, helposti valittaviksi paketeiksi, joilla yrittäjä voi
määrätä oman näkyvyytensä laajuuden. Keveimmillään mukaan pääsee
olemalla mukana yrityshakemistossa, mutta kaikkein suosituimmat paketit ovat olleet Kauppaympyrän
Kakkoseksi, Vitoseksi ja Kympiksi
nimetyt paketit.
– Esimerkiksi Kauppaympyrän
Kakkonen pitää sisällään muokattavissa olevan yritysesittelyn, kaksi
myyntihyllypaikkaa sekä yhteismarkkinointilmoituksen
Kangasalan Sanomissa, Satu Pasanen
esittelee. Kyseiselle paketille vuosihinta on 390 euroa. Sivusto on alusta alkaen suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi niin, että
kauppiaan on helppo päivittää omat
myyntihyllyt ja näyteikkunansa.
Toisaalta tarjolla on maksua vastaan
myös päivityspalveluita
– Omien tarjousten ja informaation sisältöä kauppias saa vaihtaa
kuinka usein tahansa, halutessaan
vaikka tunnin välein, Satu Pasanen
kertoo. Myös sosiaalinen media on
oleellisessa osassa Kauppaympyrän
markkinoinnissa. Käytännössä alkuvaiheessa tämä tarkoittaa, että
Kauppaympyrän markkinoinnissa
ja tiedotuksessa käytetään Facebookia, mutta sivustolla on jo nyt tekniset valmiudet myös Twitterin, Instragramin sekä Pinterestin hyödyntämiseen.
13
osoitteeseen
Jo yli 200 tuotetta
Tällä hetkellä Kauppaympyrän
myyntihyllyiltä löytyy noin 200 tuotetta ja palvelua. Tarjontaa on laajalla skaalalla, sillä tuotevalikoima
ulottuu muutaman euron hintaisista
heijastinliiveistä useamman kympin
maksaviin hieronta- tai kauneushoitolapalvelupaketteihin, reilun satasen kustantavaan sähkösavustimeen
ja aina reilun tuhat euroa kustantavaan diiliin ilmalämpöpumpusta
asennuksineen.
– Olemme a lusta asti halunneet
saada kauppaan mahdollisimman
laajan toimialakentän ja tuoteskaala.
Myyntityötä on tehty sillä silmällä,
kertoo Inka Lymi-Viitanen. Kaupasta löytyy myös kotiseututuotteita.
Myyntihyllyjä Kangasala-kohdasta
tutkimalla selviää, että tarjolla on
muun muassa paikallisen lukion
musiikkilevy sekä Kangasala-aiheinen kirja.
Kangasalalaisuus
ei ole pääsyvaatimus
Jo näin alkuvaiheessa mukaan saatuun reilun 50 yrityksen määrään
voidaan olla tyytyväisiä, sillä asiakkaille entuudestaan uppo-oudon
palvelun osalta myyntiponnistelut
aloitettiin vasta kesän jälkeen. Hyvää tuotetta on kuitenkin ollut helppo myydä.
– Kyse on sen verran uudesta ja
laajasta jutusta, että tämä vaati alkuvaiheessa henkilökohtaisia esittely-
käyntejä. Ne ovat poikineet kauppaa
hyvin, sillä mukaan on lähtenyt noin
90 prosenttia lähestymistäni yrityksistä, Lymi-Viitanen hymyilee. Tällä
hetkellä mukana olevien yritysten
lista koostuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kangasalalaisista
yrityksistä. Yrityksen kotipaikkakunta ei kuitenkaan ole mikään este.
– Markkinointia olemme tehneet
aktiivisesti ainoastaan täällä K angasalla, mutta toki kauppakanava on
auki kaikille tahoille. Esimerkiksi
miestenvaateliike, jota täältä ei löydy, olisi hyvä lisä, Pasanen vinkkaa.
Monta maksuja toimitustapaa
Kauppaympyrässä rahan liikuttelusta vastaa asiaan erikoistunut
Checkout Finland Oy. Sen palvelun
käyttäminen tarjoaa asiakkaille mukavasti vaihtoehtoja maksutapoihin,
sillä ostetut tuotteet voi maksaa niin
luottokortilla,
pankkitunnuksilla
kuin laskulla. Yrittäjille Checkpoint
toimittaa maksut kerran viikossa.
Verkkokaupassa myynnissä olevia
tuotteita voi lunastaa suoraan kauppiailta, mutta käytössä on myös postin kanavat. Paikallisuutta toimitusvaihtoehdoissa edustaa Kauppaympyrän noutopiste Kangasalan keskustassa sijaitsevassa Kuohu-uimahallissa. Se on valittu yhteistyöhön
aukiolojensa vuoksi, sillä se on auki
seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Palvelu parani
● Yksi kauppaympyrän tyytysekin loman, hän hymyilee.
väisistä asiakkaista on KuntokesReilu meininki
kus Linjan yrittäjäpariskunta Saija
Kuntokeskus Linja on siinä
ja Mikko Kylliäinen. He ovat pyömielessä kulkenut vastavirtaan,
rittäneet paikallista kuntokeskusta
että se ei ole jäsensali.
jo parikymmentä vuotta. Nimi tuli
– Meille kuntoilemaan saa
entisestä sijainnista linja-autoasetulla silloin kun itse haluaa, silmalla, eikä sitä muutettu, vaikka
lä avaimelle voi ladata juuri sen
yritys muuttikin Kuohu-uimahalverran kertoja tai aikaa kuin
lin yhteyteen sen avautuessa viitihaluaa, yrittäjä kertoo. Avainsen vuotta sitten.
korttilaisille sali onkin auki
Kauppaympyrästä yrittäjä Mikvarsin laajasti, sillä kuntoileko Kylliäinen innostui kutakuinmaan pääsee vuoden joka ikikin heti.
senä päivänä aamuviiden ja il– Ei minua pahemmin tarvintakymmenen välisenä aikana.
nut ylipuhua, koska tämä kuulosti
Sekin kuulostaa reilulta, että
hyvin järkevältä paketilta. Olimme
pienellä salilla poissaoloja käsiitsekin pohtineet omaa verkkotellään ihmisen kanssa.
kauppaa, joten siinä mie lessä
– Esimerkiksi kuukausi- tai
Kauppaympyrä osui o ikeaan sauvuosikorin ostaja voi ilmoittaa
maan, kuntosaliyrittäjä taustoittaa. Hänen mukaansa Kauppaym- Kuntokeskus Linjaa jo reilut kaksi vuo- lomareissut ja sairauspäivät
pyrä on jo nyt parantanut heidän sikymmentä kipparoinut yrittäjä Mik- meille, jolloin ne h yvitetään
asiakkaille uusina päivinä, Kylpalveluaan.
ko Kylliäinen lähti Kauppaympyräliäinen kertoo. Kuntokeskus
– Asiakkaat voivat nyt ladata kauppiaaksi heti sen avautuessa. YriLinjasta löytyy kolme erityypsalikortteihinsa käyntikertoja ne- tyksessä oli jo ajemmin suunniteltu
pistä salia. Juoksumatot, pyörät
tissä mihin vuorokauden aikaan oman verkkokaupan perustamista,
ja soutulaitteet löytyvät Cartahansa. Aikaisemmin se oli tehtä- joten ajoitus osui nappiin.
dio-salista, Wellness-sali pitää
vä meidän päivystysaikanamme
sisällään painopakkalaitteet, ja
kello 12–18 välillä, Kylliäinen kertoo. Yrittäjän mukaan asiakkaat ovat antaneet sähköi- kolmantena tarjolla on vapaita painoja sisältävä voimailusali. Kuntosaliyrittäjä kertoo, että parissakymsestä latausmahdollisuudesta hyvää palautetta.
– Esimerkiksi moni Tampereella töissä käyvä ker- menessä vuodessa asiakaskunta on monipuolistunut
too kokeneensa uuden nettipalvelun olevan erittäin melkoisesti.
– Se ainakin on iso ero, että aloittaessamme kunmyönteinen uudistus, hän kertoo. Myös yrittäjien
tosalilla kävijöistä noin yksi kymmenestä oli nainen,
oman vapaa-ajan kannalta uudistus oli tervetullut.
– Nyt voimme kenties jossakin vaiheessa pitää it- kun nyt heitä on likipitäen puolet.
14
Tiusasen Jukka yrittää ja
Kangasalle kohta 30 vuotta sitten kotiutunut Jukka-Pekka Tiusanen on
paitsi periksiantamaton yrittäjä myös aikamoinen pellepeloton.
Oman työnsä ohella hän on tehtaillut kymmenkunta patenttihakemusta. Parhaillaan hänen pöydällään on niistä tuorein. Siinä idea on vähentää moottorien tyhjäkäynnin aikana esimerkiksi autokorjaamoilla
syntyvää energiahukkaa. Eurooppapatentti on toisessa vaiheessa, ja lisäksi patentti on haussa myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
● Yrittäjän titteliä JPTiusanen on
ehtinyt kantaa jo a imo tovin. Palkkatyö vaihtui oman firman pyörittämiseen jo vähän päälle parikymppisenä. Juupajoen kasvatti oli ennen
tätä käynyt ammattikoulun Mäntässä, varusmiespalveluksen ilmavoimissa ja ehtinyt olla työelämässä
muutaman vuoden.
– Armeijan jälkeen toimin asentajana Valmetilla ensin Kuorevedellä ja si tten Tampereella. Työ itsessään oli ihan mukavaa, mutta siihen
tympäännyin, että noihin aikoihin
oltiin alituisesti lakossa, hän kertoo.
Yrittäjä hänestä tuli 1985. Ensimmäisen vuoden hän oli vielä sivutoiminen yrittäjä, mutta jo seuraavana
vuonna hän päätti keskittyä vain
omaan konepajaansa.
Uuteen nousuun
Toiminimi muuttui ensin kommandiittiyhtiöksi ja sitten osakeyhtiöksi.
Pirkanmaan Sähkö- ja ohjaustekniikka Oy toimi ja kasvoi hienosti
aina vuoteen 2007.
– Silloin kasvuvauhti oli kovaa, ja
otin yhtiöön mukaan muilta aloilta
olevia yhtiökumppaneita kasvun
hallitsemiseksi. Asiat eivät kuitenkaan tässä muutostilanteessa menneet toivotulla tavalla ”hallitusti”,
Tiusanen taustoittaa. Kolmisen
vuotta myöhemmin toiminta ajettiin alas.
– Eikä minulla ollut siihen asiaan
päätösvaltaa, hän huomauttaa. Seepran on vaikea päästä raidoistaan, ja
Tiusasella oli vähän samaa vikaa.
Yrittäjä ei yhdestä vastoinkäymisestä lannistunut, vaan elokuussa 2010
hän perusti uuden yrityksen, JPTUF
Oy:n. Nimikin alleviivaa sitä, että
uusi yritys aloitti täysin puhtaalta
pöydältä, sillä viisikirjaiminen nimiyhdistelmä tulee sanoista Jukka
Pekka Tiusasen Uusi Firma. Yritys
Jukka Tiusanen on saanut 2010
perustamansa JPTUF Oy:n komeaan vauhtiin. 30 hengen firmaa
kipparoiva mies on myös aktiivinen keksijä. Parhaillaan mies on
tuomassa markkinoille esimerkiksi autokorjaamoihin soveltuvaa järjestelmää, jossa käynnissä
olevat autot saavat käyttöilmansa
sekoittamatta sisäilmaa. Se on
etenkin pakkasilla melkoisen
energiansäästön mahdollisuus.
oli uusi, mutta toiminta tuttua jo aiemmasta elämästä.
– Myös nyt meitä työllistää teollisuus, kuten teollisuuslaitteet, mobiililaitteet, kokoonpanot, koneenrakennus ja hydrauliratkaisut, hän
summaa. Rahoituskin onnistui, kiitos paikallisen Osuuspankin.
15
keksii
– Sieltä löytyi luottoa myös miinusmiljonäärille, Tiusanen naurahtaa.
Luotettava
ongelmanratkaisija
Pankinjohtaja ei ole j outunut päätöstään katumaan, sillä Tiusanen on
saanut yrityksensä käyntiin poikkeuksellisen komeasti. Hän onkin
uinut voimakkaasti vastavirtaan, sillä taantumasta huolimatta hän on
saanut aikaan selvää kasvua. Kun
työntekijöitä oli aloitettaessa seitsemän, on niitä tällä hetkellä jo päälle
30. Henkilöstöstään mies k ertoo
olevansa erittäin ylpeä.
– Meillä on äärimmäisen motivoitunut ja sitoutunut porukka. Jos
tällä porukalla ja as enteella ei p ärjää, niin ei si tten millään, hän tuumaa.
– Meillä ei ole päämääränä maksimaalinen voitontavoittelu, vaan
riittää, kun pärjätään ja selvitään
velvotteista.
Kolmessa kunnassa
JPTUF toimii nykyään kahdessa eri
toimipisteessä. Kangasalan ohella
yrityksellä on hallit myös Tampe-
reella Vehmaisissa. Sinne yritys laajensi toissa vuonna, kun se osti Pirkkalassa toimineen Murser Oy:n liiketoiminnan. Yrittäjän itse kertoo,
että suurin syy hyvään kasvutahtiin
löytyy heidän toimintatavoistaan.
– Luotettavuus, toimitusvarmuus
ja laatu, siitähän tässä on kyse. Lisäksi me olemme saaneet varsin hyvän maineen ongelmanratkaisijana.
Useimmat asiakassuhteemme ovat
alkaneet asiakkaan pulmasta, hän
tiivistää. Yrityksen asiakkaat löytyvät miehen mukaan Keski-Suomen
eteläpuolelta. Sen tarkemmin mies
ei kuitenkaan asiakkaitaan paljasta.
Edes kuvia ei voida käydä ottamassa
Kangasalan toimipisteellä.
– Ei, koska olen sen asiakkailleni
luvannut, mies tuumaa.
Tätä haastattelua tehtäessä puolen päivän aikaan Tiusasella on jo
takana seitsemän työtuntia. Hän nimittäin pruukaa tulla verstaalle jo
ennen aamuviittä. Eivätkä hanskat
lähde monesti kädestä ennen iltaa.
– Kyllähän tässä ”vähän” siviilielämästä on joutunut luopumaan,
mutta minä kuitenkin pidän omasta
työstäni. Yrittäminen on minulle
enemmän kuin työtä, se on elämäntapa, hän kertoo.
Tämä keksintö ei syntynyt saunassa
● Yrittäjä JP Tiusanen on oman
työnsä ohella myös varsin aktiivinen keksijä. Patenttihakemuksia
mies on ehtinyt vuosien saatossa
jättää yli kymmenen. Hän kertoo
saavansa parhaat ideat monesti
saunanlauteilla. Tästä syystä
myös Kangasalan tehdashallista
löytyy löylyhuone.
– Aika monta kertaa olen lähtenyt suoraan lauteilta tekemään
jotain kappaletta, hän kertoo.
Liikkeelle
lähdettiin vedosta
Nyt pöydällä olevan patenttipinkan idean mies tosin s ai poikkeuksellisesti omassa työhuoneessaan. Kaikki alkoi siitä, että
hän havaitsi huoneessa aika ajoin
vetävän. Vähitellen hän yhdisti
ajoittaiset vedon tuntemukset siihen, että hallissa oli aina tuolloin
käynnissä oleva kuorma-auto. Ja
kun mies oli varmistanut asian
muutamaan otteeseen, alkoi testaaminen. Jos auton käydessä pidettiin auki toista ovea, vetoefekti jäi toteutumatta. Ilmiö itsessään oli Tiusaselle tuttu jo mopoajoilta.
– Selvähän se on, että käyvä
moottori repii ilmaa sieltä mistä
se sitä saa, yrittäjä kertoo.
Aika monta
hukkakuutiota
Kun Tiusanen sitten alkoi laskeskella, minne se ilma sitten menee,
hän totesi, että kyseessä eivät ole
aivan pienet määrät.
– Jos mietitään, että autossa olisi litran moottori, joka tyhjäkäynnillä käy noin tuhat kierrosta minuutissa, käyttää se silloin ilmaa jo
minuutissa kutakuinkin tuhat litraa eli kuution ja tunnissa siten jo
60 kuutiota.
– Niin ja tietysti kuorma-auton
osalta puhutaan noin kymmenkertaisista määristä, Tiusanen lisää. Se, että terveydelle haitalliset
pakokaasut ohjataan ulos, ei ole
uusi asia. Niinhän toimitaan esimerkiksi
autokorjaamoissa.
Tiusasen varsinainen älynväläys
onkin se, että myös autojen kuluttama ilma tuotaisiin niille muualta
kuin sisätiloista.
– Eli siis tehdään suljettu järjestelmä, joka ei sekoita muuta huoneilmaa. Etenkin kylmemmillä keleillä tämä tarkoittaa isoa säästöä,
koska sisällä olevaa ilmaa ei jo uduta lämmittämään niin paljon,
hän tiivistää jutun jujun.
Patenttia työstämään
Eihän siinä a uttanut kuin alkaa
rustata patenttia. Sen osalta ollaan nyt hyvässä vauhdissa, sillä
EU-alueen osalta Tiusasen lähettämä patenttihakemus on nyt jo
kakkosvaiheessa. Se tarkoittaa
käytännössä, että koko Euroopan
alueen kattava patentti hänen innovaatiolleen astuu voimaan aikanaan.
Patenttihakemukset
mies on lähettänyt myös Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan.
– Niissä tosin voi mennä astetta kauemmin, hän kertoo.
Seuraavaksi tarkoitus on ryhtyä
hieman tarkemmin selvittämään
järjestelmän hyötyjä. Yrityksen
Leinolassa sijaitsevassa toimipisteessä olevaan halliin on jo tehty
valmiiksi reiät ilman sisääntuloja ulosmenoaukkoja varten. Tuote on tarkoitus kehittää myyntikuntoon vielä tämän kevään aikana.
– Tarkoitus on nyt tutkia järjestelmän aiheuttamia hyötyjä
muun muassa lämpökameran
avulla, mies kertoo. Hän itse näkee omalla tuotteellaan paljon
potentiaalisia hyödyntäjiä.
– Korjaamot ja konehallit nyt
tulevat ensimmäisenä mieleeni.
Energiansäästö on varmasti asia,
joka kiinnostaa, hän tuumaa.
16
Apilan iso muutos
Kuntoutumiskeskus Apila on ehtinyt toimia jo kunnioitettavat 52
vuotta. Nimensäkin omistajansa
Reumaliiton neliapilalogosta saanut keskus keskittyi pitkään vain
ja ainoastaan reumasairaiden
kuntoutukseen, mutta 2000-luvulla rinnalle on tullut rutkasti
muuta. Nykyään Apila tarjoaa
monipuoliset
mahdollisuudet
paitsi kuntoutukseen myös sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä
virkistykseen.
Suomen toiseksi
hienoin paikka
Aivan mistä tahansa maapalstasta ei
ollut kyse, sillä sopiva paikka löytyi
Pikonlinnan
sairaalakompleksin
naapurista, Vesijärven
kuvankauniista maisemista. Jotain alueen
vetovoimasta ja kauneudesta kertoo
sekin, että kyseistä niemeä pohdittiin sittemmin valitun Naantalin sijaan Suomen tasavallan presidentin
kesäasunnon paikaksi.
– Ja koska Kultaranta valittiin,
olemme puhuneet Suomen toiseksi
hienoimmasta paikasta, naurahtavat
kuntoutumiskeskus Apilan operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja
Sirkku Ala-Peijari sekä myyntisihteeri Miia Franssila. Ala-Peijari
on toiminut keskuksen johtajana
Kuntoutumiskeskus Apilan myyntisihteeri Miia Franssila(vas.) sekä operatiivinen johtaja Sirkku Ala-Peijari
poseeraavat Vesijärvisalissa.
kuuden vuoden ajan, mutta talon
suhteen hän lukeutuu jo veteraaniosastoon. Hänet pestattiin Apilaan
fysioterapeutiksi, tai silloisin termein lääkintävoimistelijaksi, jo 80luvun puolivälissä. Plakkarissa on
siis jo kolme vuosikymmentä samasta talosta. Se ei k uulemma ole
mitenkään harvinaista Apilassa.
– Meiltä löytyy myös muutama
yli 40 vuotta kestänyt työsuhde, AlaPeijari huomauttaa.
Lisätilaa useaan otteeseen
Ala-Peijarin aloittaessaan töitään
Apilassa siellä oli meneillään iso laajennus. 1984 aiemmin 50 hengen tilaksi suunniteltu keskus nimittäin
laajeni niin, että sen paikkamäärää
nostettiin nykyiseen 116. Ainoaksi
laajennukseksi tämä ei o le jäänyt.
Vuonna 1989 Apila sai komean rantasaunan, ja 1997 päärakennukseen
rakennettiin vielä yksi lisäsiipi, joka
kattaa esimerkiksi 90-paikkaisen
auditorion sekä tilat toimintaterapi-
aan. Monituhatneliöinen tila vaatii
jatkuvasti remonttia ja kunnossapitoa. Viimeinen isompi remontti tehtiin seitsemän vuotta sitten, silloin
valmistui muun muassa allas- ja
saunatilojen täydellinen peruskorjaus. Ala-Peijarin mukaan tilat itsessään ovat yksi Apilan selkeistä valttikorteista.
– Se esimerkiksi on ollut iso etu,
että rakennus on heti alusta alkaen
suunniteltu esteettömiksi, niin että
kaikki alueet ovat saavutettavissa
myös pyörätuoleilla, hän kertoo.
Moniammatillinen ryhmä
Toinen Apilan selkeä vahvuus löytyy
Ala-Peijarin mukaan keskuksen
henkilökunnasta. Apila on myös
varsin merkittävä työllistäjä Kangasalla, sillä yhteensä siellä työskentelee 65 henkeä. Toimenkuvien kirjo
on varsin värikäs, sillä kuntoutus jos
mikä on moniammatillista hommaa. Miia Franssila listaa, että Apilan henkilöstöön lukeutuu muun
maussa fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, psykologi, sosionomi,
ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja sekä kädentaidonohjaaja. Heidän
lisäkseen tarjolla on myös itsenäisinä yrittäjinä työtä Apilalle tekeviä
Isoja muutoksia
2000-luku on ollut Apilassa isojen muutosten aikaa, sillä keskuksen
52-vuotisesta historiasta ensimmäiset neljä vuosikymmentä talossa
keskityttiin käytännössä vain ja a inoastaan reumasairaiden kuntoutukseen. Vuosituhannen vaihteen
jälkeen Kelan tekemät päätökset vähenivät merkittävästi.
– Kun me en simmäistä kertaa
havaitsimme 2004 K elan tekemien
päätösten määrällisesti lähtevän selvään laskuun, meidän oli pakko
miettiä, mitä kummaa me a iomme
tehdä kaikella talossa olevalla osaamisella, johtaja kertoo. Aivan ensimmäiseksi palvelutarjonnan laajentaminen lähti liikkeelle kuntolomista.
– Niissä maksajana oli siis Kelan
sijaan joko jokin paikallinen reumayhdistys tai henkilö i tse, Franssila
selkeyttää. Viikon mittaiset jaksot
herättivät kiinnostusta myös Reumaliiton jäsenyhdistysten ulkopuolella.
– Meillä alkoi noihin aikoihin
Kuva: Kuntoutumiskeskus Apila.
● Apila sai alkunsa 60-luvulla, jolloin Reumaliitto alkoi puuhata itselleen omaa kuntoutumispaikkaa. Silloin käytössä oli vielä termi kuntoutumislaitos. Sopivaa paikkaa etsittiin ympäri Suomea. Alun perin
Reumaliitto kiinnostui niin ikään
Kangasalla sijainneesta vanhasta
pappilasta, mutta siitä kauppoja ei
tullut. Kangasalan kunnalla oli kuitenkin sen verran iso tahtotila asian
suhteen, että se otti ja lahjoitti potilasjärjestölle tontin.
hierojia sekä lymfa- ja vyöhyketerapeutti. Yhteensä Apilassa käy vuoden aikana noin 5000 asiakasta.
Apilan allas on ahkerassa käytössä, sillä vesiliikunta soveltuu monenlaiseen kuntoutukseen.
17
Vuosittain Apilassa palvellaan noin 5000 ihmistä. Kuvassa vastaanottoaula.
käydä paljon yhdistyksiä, joilla ei ollut
omia tiloja käytettävänään, hän kertoo.
Tänä päivänä Kelan korvaamien kuntoutusten osuus yrityksen kaikesta toiminnasta on noin 80 prosenttia. Reumakuntoutus on edelleen merkittävässä osassa,
mutta vuosien saatossa oheen on tullut
paljon muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaille suunnattuja kuntoutuspalveluita.
– Ja noin kymmenen vuoden ajan Apilan palvelutuotantoon on kuulunut myös
työelämäkuntoutusten, kuten esimerkiksi
Aslak- ja T yk-kuntoutusten järjestäminen, Miia Franssila kertoo.
Kilpailutusten merkitys
on valtava
Tämän vuoden alusta saakka Apilan
asiakkaita ovat olleet jälleen myös vaikeavammaiset kuntoutujat. Vaikeavammaisten kuntoutuksessa oli neljän vuoden
tauko, koska Apila putosi pois edellisessä
kilpailutuksessa. Ala-Peijari kertoo, että
kilpailutukset ovat aina heille jännittäviä
paikkoja. Keskuksen muulle toiminnalle
niissä pärjääminen asettaa raamit. Tänä
keväänä Kela on kilpailuttamassa esimerkiksi Aura-kuntoutuksen nimen alle y hteen siirtyvät Aslak ja T yk-kuntoutukset
sekä tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitetun Tules-koulutuksen. Kilpailutuksessa
menestyminen on nyt erittäin tärkeää.
– Kokonaisuudessaan tämän kevään
kilpailutuksissa ratkaistaan taas yli 10
prosenttia meidän kokonaiskapasiteettistamme, joten niitä paluuposteja päätöksistä odotellaan taas omenan kokoisten diapamien kanssa, hän naurahtaa. Ja vaikka
kilpailutuksissa ollaan oltu mukana jo pidempään, lopputulosta on aina vaikea arvata etukäteen.
– Kyllä tämä aika taiteilua on koko
ajan. Toisaalta siinä ei auta kuin luottaa
vahvuuksiin. Sen tiedän, että meillä on
luotettava maine ja kova ammattitaito, joiden pitäisi riittää, Ala-Peijari toteaa.
Vanha maine istuu vahvassa
Yhtään helpommalta ei näytä jatkokaan.
Johtajan mukaan valtion budjettiarvioissa
säästöt riipaisevat kovalla kädeltä myös
kuntoutusmäärärahoja. Se on hänen mukaansa hieman ristiriitaista.
– Mielestäni on haastava yhtälö, että
Tiloista löytyy
myös hyvin
varustettu kuntosali.
puhutaan työurien pidentämisestä ja samaan aikaan kuitenkin leikataan sen
mahdollistavalta kuntoutukselta määrärahoja, hän kertoo. Tämä kaikki tarkoittaa,
että kuntoutuksen oheen on jatkossakin
keksittävä uusia palveluita ja asiakasryhmiä.Apilassa toivotaankin, että myös yksityiset kuluttajat ja paikalliset yritykset löytäisivät talon tarjonnan entistä paremmin.
Miia Franssila myöntää, että asian kanssa
on vielä tekemistä.
– Vaikka Apila on viimeiset kymmenen
vuotta ollut niin sanotusti kenen tahansa
käytettävissä, mielikuva siitä, että tänne
tulijalla pitäisi olla reuma ja lääkärin lähete, istuu vahvassa, kertoo Miia Franssila.
Puitteet ja palvelut ainakin taipuvat moneen tarpeeseen.
– Yrityksille meillä on tarjota esimerkiksi tyky- tai virkistyspäiviä tai sitten
puhtaasti kokoustilaa. Myös kuntosalia tai
allasosastoa on mahdollista vuokrata,
Franssila kertoo.
Yksityishenkilöiden
osalta tila on noussut viime aikoina myös
suosituksi juhlien pitopaikaksi. Komea,
isoilla ikkunoilla ja k omealla järvimaisemalla varustettu Vesijärvisali toimi viime
vuonna myös Kangasalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -tilaisuuden pitopaikkana.
Hotelli ja huippuruoka
Apila on tällä hetkellä myös ainoa Kangasalla toimiva hotelli, johon voi majoittautua kuka tahansa matkaaja. Apila tosin
on auki pääsääntöisesti arkipäivisin, sillä
nykyisin talo on useimmiten kiinni viikonloppuisin.
– Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä
Kela-kuntoutukset ovat pääosin viisipäiväisiä, Ala-Peijari kertoo. Käyttöaste keskuksen petipaikoilla on kuitenkin varsin
hyvä, sillä se nousee yli 80 prosenttiin.
Unohtaa ei ka nnata myöskään ruokapuolen tarjontaa. Viime vuonna ravintolasta vetovastuun otti Kangasalan Vuoden
Yrittäjä -palkinnon 2011 s aanut Tolppa
Ravintolat Oy. Se vastaa nyt kaikesta Apilassa valmistetusta ruoasta. Laatutasosta
kertoo jotain se, että yrityksen keittiömestarit Pekka Tolppa ja Ari Myllyniemi
olivat kumpikin toissa vuonna mukana 13
keittiömestarin tiimissä, joka loihti tarjottavat Tampereella järjestettyihin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänjuhliin.
18
25-vuotiaan GoGo:n kasvuspurtti
Tamperelainen GoGo Liikuntakeskus on liikuttanut tamperelaisia jo neljännesvuosisadan. Tammikuun 15. päivänä vuonna 1990 o vensa Hämeenpuiston silloin tuoreen
Cumulus-hotellin kupeeseen avannut liikuntakeskus toimi pitkään pelkästään yhdessä paikassa, mutta 2000-luvulla yrityksessä on eletty laajennuksien aikaa. Tänä päivänä toimipaikkoja on jo ky mmenen. Kolmen GoGo Liikuntakeskuksen ja seitsemän huokeamman budjetin GoGo Expressin asiakkaina on jo yli 25 000 suomalaista.
● GoGo muokkasi suomalaisten käsitystä kuntoilusta
siinä mielessä, että sen avajaisiin asti leijonanosa sekä
Tampereen että Suomen
kuntosaleista oli sijainnut
hämyisissä kellareissa ja vanhoissa tehdaskiinteistöissä.
Kun samaan pakettiin lyötiin
vielä yli 350 ne liön ilmastoitu jumppasali sekä liuta
squash-kenttiä, oli tarjolla
jotain aivan uutta koko Suomen mittakaavassa. Itse
asiassa sana liikuntakeskus
lisättiin kielenkäyttöön juuri
GoGo:n ansiosta.
Suoraan Amerikasta
Ideat ja laitteet oli tuotu Suomeen suoraan Amerikasta,
jossa yrityksen omistajiin alkumetreiltä kuulunut Päivi
Aholaita-Mäenpää
oli
opiskellut viisi vuotta. Hänen
siskonsa, yrityksen nykyinen
pääomistaja Taru Vähätalo
kertoo, että koko liikuntakeskus-konsepti tuli suoraan
sieltä.
– Idea oli pitkälti se, että
ei pidetä yhtä paikkaa bodareille ja toista jumppaajille
vaan lyödään ne ka ikki yhteen. Uutta oli s ekin, että
meillä oli p aljon aerobisia
laitteita, joita ei vielä tuolloin
pahemmin Suomessa ollut.
Jo pelkästään juoksumatto
oli noihin aikoihin pieni ihmetyksen aihe, kertoo Vähätalo. Amerikan mallia o tettiin myös siinä, että keskus
tarjosi asiakkailleen lastenhoitopalveluita.
Jatkoa seuraa
Sisarusten yrittäjäinnokkuus
GoGo:n 25-vuotista
taivalta juhli myös
legendaarinen Raimo
”Raipe” Helminen.
Hänelle GoGo:n sali
on käynyt tutuksi jo
90-luvulla.
– Erittäin hyvä kotimainen ja yrittäjävetoinen paikka, luonnehti GoGo:ta itsekin
yrittäjänä tällä hetkellä itsensä elättävä
Helminen. Hänen yrityksensä on valo- ja
audioalalla toimiva
Powerset Oy.
– Tällä hetkellä se on
päivätyöni, mutta
toki valmennushommatkin vielä kiinnostavat, viimeksi
kazakstanilaisen
KHL-joukkueen apuvalmentajana toiminut Helminen totesi.
lienee suvun perintöä, sillä
heidän isänsä Kalevi Aholaita oli nimeään kantavan
kaupan perustaja ja pitkän
linjan yrittäjä. Hänen suhteistaan oli apua myös GoGo:n perustamisessa, sillä
samassa lentopallojoukkueessa hänen kanssaan pelannut yrittäjä Esa Nurmi toimi
yrityksen pääomistajana ja
toimitusjohtajana aina vuoteen 1997. GoGo säilynee
jatkossakin perheyrityksenä,
sillä Taru Vähätalon kolme
tytärtä ovat kaikki kiinnostuneita jatkamaan yrityksen
pyörittämistä.
– Sukupolvenvaihdos ei
ole vielä ajankohtainen asia,
mutta sen suunnittelun
olemme jo aloittaneet, Vähätalo kertoo.
Tahti kiihtyy
Hämeenpuiston toimipiste
riitti haasteeksi aina vuoteen
2004, jolloin yritys avasi toisen liikuntakeskuksen, GoGo Cityn Hämeenkadulle. Se
olisi voitu avata teoriassa aiemminkin, koska sopivaa vapaata tilaa etsittiin muutaman vuoden ajan.
– Meille oli tärkeää, että
keskus saatiin aivan Tampereen ytimeen, Hämeenpuisto
kun ei ole aivan ydinkeskustaa, Vähätalo toteaa. Varsinaisen kasvuspurttinsa GoGo aloitti kuitenkin vasta vähän alle parikymppisenä, ja
se jatkuu edelleen. Tahti on
ollut sen verran rivakka, että
sitä voinee pitää jopa aggressiivisena. Tuorein uusi paikka saatiin auki tämän vuoden alussa Lahdessa. Se nosti
– Kylläpä 25 vuotta on mennyt nopeasti, totesi GoGo:n pääomistaja Taru Vähätalo, joka jakoi juhlapuheessaan kiitosta
sekä sitoutuneelle henkilöstölle että asiakkaille.
toimipisteiden lukumäärän
kaikkiaan jo kymmeneen.
Itseään vastaan on
mukavampi kilpailla
Hämeenpuiston ja Hämeenkadun kaltaisia täyden palvelun liikuntakeskuksia yritykseltä löytyy vielä Hermiasta,
mutta niiden lis äksi yritys on
pistänyt pystyyn myös GoGo
Express -konseptin. Se edustaa riisuttua ja huokeampaa
versiota yrityksen liikuntakeskuksista.
– Siis paikkaa, jossa ei o le
ryhmäliikuntaa, saunoja tai
isoa salia, mutta jossa on asiallinen ja laadukas kuntosali.
Paikalla on aina myös liikunnanohjaaja, Taru selkeyttää.
Idea Expresseihin saatiin
maailmalta tehtyjen havainto-
Riitta Eerolalle liikuntakeskuksen Hämeenpuistossa sijaitseva
kiinteistö on tuttu paikka, sillä hän teki pitkän työuran saman
talon pysäköintitalon kassahenkilönä. Työt siellä jatkuivat
vuoteen 2007, jolloin nainen jäi ansaitulle eläkkeelle. Pitkään
jatkunut liikuntaharrastus on jatkunut eläkkeelläkin.
– Tälläkin viikolla olen käynyt täällä jo neljä kertaa. Käyn
esimerkiksi bodypumpissa, stepissä sekä Senioriitoissa, hän
kertoo.
jen perusteella.
– Etenkin Saksassa oli
meneillään valtava Budgetkuntosalien buumi. Me ajattelimme, että on parempi kilpailla itsemme kanssa kuin
seurata sen rantautumista
Suomeen, yrittäjä toteaa. Ensimmäinen GoGo Express
syntyi Lielahteen 2008. Menestys on ollut ilmeisen hyvä, sillä sittemmin paikka on
saanut kuusi sisarsalia. Niistä
Partolan ja Linnainmaan salit sijaitsevat Pirkanmaalla ja
muut muualla Suomessa. Ne
muut löytyvät Turusta ja
Lahdesta, ja Jyväkylässä niitä
on jo kaksikin. Ja vaikka nyt
kasassa onkin onkin jo kaikkiaan kymmenen salia, Lahteen tämän vuoden alussa
avautunut Express tuskin
jäänee viimeiseksi.
– Toki me k oko ajan pidämme silmät auki ja seuraamme tilannetta, Vähätalo
kertoo.
19
alkoi parikymppisenä
Isot bileet
● GoGo juhlisti 25-vuotista taivaltaan
Hämeenpuistossa tammikuun 17. päivänä isolla köörillä. Illan aloittaneen
Vip-vierastilaisuuden 320 vieraa n lisäksi yritys järjesti samaan syssyyn
myös vuosittaiset jäsenjuhlansa, jonka
Juhlatilana toimi liikuntakeskuksen 350-neliöinen liikuntasali.
myötä illan kokonaisväkimäärä oli jopa yli 900. Myös Pirkanmaan Yrittäjä lehti vieraili tilaisuudessa.
Huumoripuolesta vastasi stand up koomikko Antti Syrjä.
– Kehitin 5:2-dieteetistä juomaversion. Kun viisi päivää ottaa
rankemmin, seuraavat kaksi päivää on niin paha olo, ettei tee
mieli mitään, hän leukaili.
Joulukampanja oli menestys
Näin komeasummainen shekki kerättiin kasaan kaksi kuukautta kestäneessä
ALS-kampanjassa. GoGo:n keräämä summa lahjoitetaan lyhentämättömänä
maailmanlaajuisessa liikunta-alan konferenssissa Los Angelesissa 13. maaliskuuta.
● GoGo Liikuntakeskusten ja GoGo Express kuntosalien hyväntekeväisyyskampanja onnistui
yli odotusten. Marras–
joulukuussa toteutetussa
kampanjassa kerättiin varoja ALS -lihasrappeumataudin tutkimustyön hyväksi.
– Teemme itsekin GoGolla työtä liikkumisen
puolesta, ja siksi lahjoittaminen ALS- tutkimukseen on mielestämme
luonteva sekä mielekäs
kohde, perustelee toimitusjohtaja Taru Vähätalo.
GoGo:n järjestämässä
ALS -kampanjassa oli
mahdollisuus ostaa 12
päivän liikuntalahjakortti.
Asetettu 10 000 euron keräystavoite ylitettiin kirkkaasti, sillä kaikkiaan kasaan saatiin 16 288 euroa.
ALS on sairaus, joka
johtaa lihasten surkastumiseen ja lo pulta kuolemaan. Parantavaa lääkettä
etsitään. Suomessa ALS:ia
sairastaa noin 450–500
ihmistä. Suurelle yleisölle
ALS kävi tutuksi viime
vuonna sosiaalisessa mediassa levinneen Ice
Bucket tempauksen myötä.
Christo Popov on tehnyt GoGo:ssa hommia
siitä asti kun se perustettiin. Hänet palkittiinkin juhlissa pitkästä urastaan.
– Ja minä aion jatkaa tätä vielä ainakin parikymmentä vuotta, hyväntuulinen ja Mick Jaggerin jaksamisasioissa esikuvakseen listannut
Christo vakuutti. Bulgariasta vaimonsa perässä Suomeen muuttaneelle Christolle GoGo on
sivutyö, sillä liikuntatieteiden maisteri on virkatyössä Tampereen Klassillisen lukion liikunnanopettajana. Motivaatiota riittää tuplatyön
tekemiseen helposti.
– Jos en olisi täällä ohjaamassa, olisin asiakas,
hän naurahtaa. Parasta omassa työssä on
nähdä asiakkaiden kehitys.
– Se, että asiakas tulee kertomaan minulle,
että hartiakipu lakkasi tai polvi kestää nyt
hyvin, on parasta, mitä voi kuulla, hän toteaa.
20
tekijä. Ihminen on ainoa
eläin, joka pystyy stressaamaan sohvalla maatessaan,
Gustafsberg jatkaa.
Harria
kiinnostaa
mielen valta
Peräti 20 vuotta poliisin legendaarisessa Karhu-ryhmässä työskennellyt ja sen jäseniä viimeiset kymmenen vuotta kouluttanut Harri Gustafsberg on monen tittelin mies. Poliisiammattikorkeakoulun komisario on nimittäin Tampereen yliopiston opiskelija ja tutkija, valmentaja sekä viime syksynä ensimmäisen teoksensa julkaissut kirjailija. Niin ja
on hän nykyään yrittäjäkin, sillä hän on osakkaana Suomen Mentoritiimi Oy:ssä.
● Harri Gustafsbergin erikoisala on mielenhallinta. Se on
kiinnostanut häntä oikeastaan
jo kölvi-iästä lähtien. Jonkinlaisen kosketuksen mielen ja
kehon yhteispelistä mies sanoo
nimittäin saaneensa jo vuosia
sitten alkaneen karateharrastuksensa kautta. Kehon ja mielen riippuvuussuhde kun on
tunnustettu itämaisten kamppailulajien parissa aina.
Nopea urakehitys
Lapin Kittilässä varttunut Gustafsberg ehti työskennellä ennen sinistä univormuaan kartanpiirtäjänä. Se oli hänen ensimmäinen toimensa. Pitkään
mies ei t osin karttoja ehtinyt
raapustaa, sillä poliisikoulun
Gustafsberg aloitti 19-vuotiaana. Sisään hän pääsi ensi yrittämällä.
– Satuin näkemään Lapin
kansa -lehdessä poliisikoulun
ilmoituksen, ja siitä se sitten
lähti, vuoden alusta virkavapaalle 20 vuoden uran jälkeen
heittäytynyt Gustafsberg kertoo. Ura poliisiorganisaatiossa
lähti nousuun nopeasti, sillä
miestä pyydettiin mukaan
Karhu-ryhmään jo parin vuoden työuran jälkeen vuonna
1991. Pestissä oli ensin vuoden
koeaika, mutta heti sen jälkeen
hänet otettiin kaikista kinkkisimpien ja vaa tivimpien poliisitehtävien hoitoon erikoistuneen yksikön vakituiseksi jäseneksi.
Lapin kautta
kouluttajaksi
Yhteensä mies ehti olla mukana yksikössä pitkälti yli toistakymmentä vuotta. Väliin mahtui ainoastaan muutama Lapissa, Rovaniemen poliisilaitoksella vietetty vuosi. Mielenhallinta ja esimerkiksi maltin säilyttäminen vaaratilanteissa oli
luonnollisesti tärkeää valmiusyksikkö Karhun käytännöissä,
mutta sen systemaattisemmin
Gustafsberg, kuten ei k ukaan
muukaan, ollut sen merkitystä
aikaisemmin innostunut pohtimaan. Tietoisemmin mielenhallinta alkoi kiinnostaa häntä
2000-luvun puolella, kun hän
palasi muutaman vuoden Lapin komennuksen jälkeen takaisin Karhu-ryhmään kouluttajaksi.
– Silloin aloin tosissaan
pohtia sitä, miten vaativiin ja
usein myös vaarallisiin tilanteisiin voidaan valmistautua ja
saada aikaan mahdollisimman
hyvä lopputulos, Gustafsberg
taustoittaa.
Lopputuloksena tästä pohdiskelusta syntyi viime lokakuussa julkaistu kirja, joka
kantaa nimeä Mielen valmentamisella optimaaliseen
suoritukseen. Sen myynti on
sujunut hyvin, sillä ennen
joulua koko ensipainos oli
myyty loppuun. Uusi painos
saapui kauppoihin tammikuussa.
Kiinnostaako kehitys?
Vaikka Gustafsbergin omat
kokemukset poliisin erikoisryhmästä ovatkin aika kaukana peruskaduntallaajan
normaalielämästä ja sen
haasteista, mies itse on vakuuttunut, että kirjan oppeja
voi hyödyntää kuka tahansa.
Yksi kirjan perusteeseistä
onkin, että vahva ja tasapainoinen psyyke on arvokas
asia kenelle tahansa. Hän
painottaa, että kirjaa ei missään tapauksessa ole suunnattu millekään tietylle ammattiryhmälle.
– Keho toimii kokolailla
samalla tavalla missä tahansa
kuormittavassa työ- tai elämäntilanteessa. Sanoisin, että
kirja on suunnattu kaikille,
jotka haluavat parantaa omia
suorituksiaan, olipa kyseessä
sitten urheilu, työelämä tai
vaikkapa yleinen elämäntilanne, Gustafsberg kertoo.
Kirjailijaksi
viime syksynä
Vieläkin systemaattisempaan
suuntaan tämä ajatuspolku jalostui kolmisen vuotta sitten.
Samaan aikaan hän aloitti
päällystöopinnot Tampereen
poliisiammattikorkeakoulussa.
– Silloin aloin laittaa omia
ajatuksiani paperille. Kirjoitin Ällistyttävät aivot
ajatuksiani siitä, miten ja mitä Siitä ei ole Harri Gustafsberolen itse kokenut, hän kertoo. gin mukaan mitään epäselvyyttä, mikä on ihmisen vahvin elin. Sydän ja reisilihakset jäävät aina kakkoseksi,
jos niiden rinnalle o tetaan
aivojen mahti. Harri Gustafsberg myöntää, että aja-
Harri Gustafsbergin erikoisaluetta on ihmismieli ja ajatusten
voima. Poliisin Karhu-ryhmässä pitkän uran tehnyt mies on
parhaillaan virkavapaalla, joskin sana ”vapaa” on hieman harhaanjohtaja. Hän on nimittäin sekä opiskelija, tutkija, luennoitsija että yrittäjä.
tusten mahti on edelleen asia,
joka jaksaa hämmästyttää
häntä. Hän on nähnyt työssään esimerkiksi pienen heiveröisen narkomaanin painivan aivan tasavahvasti kahden
ison poliisimiehen kanssa ja
saanut
anteeksipyynnön
asiakkaalta, joka oli minuutti
aikaisemmin yrittänyt puukottaa häntä.
– Eihän meidän tarvitse
kuin nähdä jotain hyvin ikävä
asia televisiosta, niin se saa
meidän ajatuksemme liikkeelle ja v aikuttaa meihin myös
fyysisesti, hän huomauttaa.
Hyötyä vai haittaa?
Gustafsbergin mukaan voimakkaat kehon reaktiot ovat
evoluution kaavassa olleet
erittäin merkityksellinen seikka ihmiskunnan säilyvyyden
kannalta.
– Se, että pikkuaivot ja hy-
potalamus puskevat meille
hormoneja ja vä littäjäaineita,
saa sydämen sykkimään, verenkierron toimimaan ja tekee
meistä siten joko todella hyvän taistelijan tai pakenijan tai
sitten lyö kehomme aivan lukkoon, hän kertoo ja korostaa,
että kyseessä ei tarvitse olla
mikään hengenvaarallinen tilanne. Saman ilmiön kuka tahansa meistä voi havaita esimerkiksi riidellessään oman
puolisonsa kanssa tai vaikka
autonratissa, kun valot ovat
koko ajan punaisina tai edessä
ajaa taas kerran se törttöilijä.
Myös silloin keho kyllä kertoo
omalla tavallaan kierrosten
noususta.
– Nämä reaktiot ovat täysin
luonnollisia, mutta mielenkiintoista niissä on se, osaammeko käyttää nämä reaktiomme hyväksi, eli onko reaktio
meitä hyödyttävä vai hajottava
Opittavissa
oleva taito
Siitä Gustafsberg on vakuuttunut, että ihminen todellakin pystyy vaikuttamaan oman kehon mielentilaan, ajatuksiin ja t unteisiin.
– Mielestäni selvää on, että ihmiselossa tarvitaan jännitystä ja pelkoa ja kaikenlaista tunteita, mutta kyse
onkin siitä, kuinka niitä voi
oppia säätämään niin, että ne
ovat meille eduksi, hän kertoo. Hänen mukaansa mielenhallinta on aivan samalla
tavalla opittavissa oleva asia
kuin moni muukin. Sormia
napauttamalla
tässäkään
asiassa ei kuitenkaan mestariksi tulla.
– Yhtälailla, jos ihminen
haluaa lisätä fyysistä voimaansa, pitää hänen ensin
opetella tekniikka. miten
painoja voi nostella, luoda
sitten harjoitusohjelma ja alkaa toteuttaa sitä. Myös mielenhallinnassa kysymys on
pitkäaikaisesta prosessista,
Gustafsberg
huomauttaa.
Kokemus auttaa, se on selvä.
– Kun aikanaan rakensin
omakotitaloa, minusta tuntui, että rakennustelineillä
olevat työmiehet ottivat
paljon enemmän riskejä
kuin minä K arhu-ryhmässä.
Formulakuski
ei saa pelätä kolaria
Gustafsbergin mukaan aina
haasteisiin ei v oi reagoida
tunteella.
– Eihän formulakuski
voisi tehdä työtään, jos hän
koko ajan pelkäisi ajavansa
seinään tai kirurgi leikata
potilasta, jos hän koko ajan
pitää yllä tunnereaktiota
siitä, mitä potilaalle voi tapahtua, Gustafsberg kertoo.
Hänen omalla urallaan
henkisesti kovin paikka on
ollut Kauhajoen kouluampumistapaus, jonne Karhuryhmä hälytettiin paikalle.
– Kun sinne s aapuessa
katseli omaisia, joilla ei ollut
mitään tietoa omista lapsista, oli yksinkertaisesti pakko toimia järjellä eikä tunteella ja k eskittyä sataprosenttisesti tehtävään, hän
kertoo.
Monta rautaa tulessa
● Jotta tekeminen ei va rmasti loppuisi
kesken, Gustafsberg on parhaillaan mukana myös Toronton Yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun
yhteistutkimuksessa, missä konkreettisesti selvitetään, pystytäänkö tilanteisiin valmistautumaan seuraamalla muun muassa
haastavissa tilanteissa ihmisten kehossa
tapahtuvia fysiologisia muutoksia.
– Tulokset eivät ole vielä täysin valmiita, mutta jo nyt saadut tulokset ovat
kyllä lupaavia, hän kertoo. Tieteelliset artikkelit tutkimuksesta on tarkoitus saada
julkaistuksi tämän vuoden puolella.
Kirjan myötä saatu julkisuus on tehnyt Harri Gustafsbergistä entistä kysytymmän puhujan. Hänen järjestämiään
koulutuksia ovat käyneet kuuntelemassa
niin myyjät, urheilijat, valmentajat kuin
lentäjätkin. Koulutuksia ja valmennuksia mies t ekee nykyään yrittäjänä, sillä
viime vuonna mies perusti yhdessä yrittäjäkonkari Veikko Wallinin ja juontajana kunnostautuneen Oskari Palomäen kanssa Suomen Mentoritiimi Oy:n.
Harrin ja itse asiassa koko Mentoritii-
min ajatuksia pääsee seuraamaan esimerkiksi 3. helmikuuta Komediateatterilla. Silloin järjestettävän Menestyvä
Mieli -seminaarin kohderyhmää ovat
yrittäjähenkiset ihmiset ja a iheina ovat
muun muassa ajanhallinta, hyvä ja huono stressi sekä yrittäjyyden kriittisimmät
menestystekijät. Tilaisuudessa esiintyy
sen järjestävän Mentoritiimin trion
ohella myös fitness-valmentaja ja yrittäjä Jutta Gustafsberg, joka sattuu muuten olemaan Harrin ex-puoliso.
21
3D-tulostuksesta liiketoimintaa Pirkanmaalle
3D-tulostus on kansainvälisesti siirtymässä vaiheeseen, jossa uuden
menetelmän avulla synnytetään aktiivisesti uudenlaista liiketoimintaa. Tämä kirjoitus valottaa muutamien esimerkkien avulla, millaista
uusi liiketoiminta on ja mitä Pirkanmaalla tapahtuu.
Myös Pirkanmaalla
uskotaan vahvasti
3D-tulostuksen mahdollisuuksiin. Joulukuussa 2014 käynnistynyt kehityshanke 3D-tulostuksen Akatemia
etsii parhaillaan
3D-tulostuksen
soveltamista
puntaroivia yrityksiä ilmaiseen
yrityskohtaiseen
valmennukseen.
Teksti: Pekka Ketola, Ideascout Oy
Kuva: Juha Simola, Ideascout Oy
● Kolme esimerkkiä
Gyrobot, englantilainen mekaniikkasuunnittelun yritys, kehittää tapoja täydellisesti personoitujen pediatristen kengänpohjien edulliseen
tuottamiseen. Tämän on arvioitu
olevan yksi 3D-tulostuksen merkittävimmistä kuluttajasovelluksista.
Sen lisäksi, että Gyrobot on luonut
toiminnasta kannattavaa liiketoimintaa, suunnittelutyökalut ja mallit ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Tarvittavat laitteet ja materiaalit
maksavat saman verran kuin käytetty kuplavolkkari, siis alle 4000€. Liiketoiminnan voi aloittaa nopeasti ja
pienellä pääomalla, jos on osaamista
pediatriasta, sekä hyvä liikeidea.
Suodattimia tarvitaan kaikkialla,
kahvinkeittimistä hiukkaskiihdyttimiin. Croft Additive Manufacturing, myös Englannista, ryhtyi
asiakkaiden pyynnöstä valmistamaan 3D-tulostettuja erikoisvalmisteisia metallisuodattimia. Suodattimet tarjoavat tarkasti juuri ne ominaisuudet, joita asiakas t arvitsee.
Hyötyinä ovat mm. parempi puh-
distettavuus (edullisempi ja nopeampi huolto), minimaalinen lian
ja bakteerien kerääntyminen (ei
biokemiallista saastumista) ja energiansäästö (nopeammat läpimenot
pienemmällä paineella). Menetelmän avulla Croft pystyy luomaan
uusia tuotteita uusille asiakasryhmille.
Pölynimureistaan tunnettu Hoover on päättänyt kokeilla uutta lähestymistapaa muovisiin varaosiin.
Yhteistyössä tulostinvalmistaja Makerbotin kanssa Hoover on julkistanut ilmaisia 3D-malleja p ölynimureiden lisälaitteille, kuten esimerkiksi taskulampputelineen ja johtopidikkeen pölynimurin varteen. Kyseessä on strateginen toimintaidean
muutos. Pölynimureiden varaosien
jakelua 3D-tulostuksen menetelmin
ja avoimissa palveluissa on tarkoitus
jatkaa ja kehittää pilottikokemusten
perusteella.
Myös Pirkanmaalla
tapahtuu
Ensimmäinen 3D-tulostin hankit-
tiin Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimuskäyttöön jo 1980luvulla. Viime vuosina l ukuisat yritykset ovat tutustuneet menetelmään erityisesti prototyyppien ja pikamallien tekemisen kautta. 3D-tulostukseen liittyviä palveluita ja laitteita tarjoavat nykyään mm. ANCadsolutions Oy, Virtain Muovityö
Oy, Hetitec Oy, Prenta Oy, Sitako,
3D-tulostuskahvila 3D Cr unch ja
Ideascout Oy. Koulutustoiminta on
viriämässä mm. TAMK:n, TTY:n ja
SASKY:n toimesta. Lisäksi useat toimijat ovat valmistautumassa menetelmän teolliseen hyödyntämiseen.
3D-tulostuksen Akatemia
Joulukuussa 2014 kä ynnistyi Pirkanmaan liiton rahoittama ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n koordinoima kehityshanke 3D-tulostuksen
Akatemia. Akatemian tehtävänä on
auttaa pirkanmaalaisia yrityksiä
hyödyntämään 3D-tulostustekniikkaa liiketoiminnassaan, jakaa tietoa
aiheesta sekä luoda yhteistoimintaa
yritysten, tutkimuslaitosten, sekä
koulutusorganisaatioiden
välille.
Kuukausittain järjestettävät tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Lisää tietoa osoitteessa
www.3dpirkanmaa.fi.
Kutsu yrityksille
3D-tulostuksen Akatemia etsii p irkanmaalaisia 3D-tulostuksen soveltamista harkitsevia yrityksiä maksuttomaan yrityskohtaiseen valmennukseen. Valmennuksen tavoitteena on auttaa yrityksiä menetelmän soveltamisessa ja u uden liiketoiminnan kehittämisessä. Jos yrityksesi sopii kuvaukseen, ota yhteyttä.
Yhteystiedot löytyvät osoitteessa
www.3dpirkanmaa.fi.
22
Yllättäjät 2015 – kaksi huonoa ja yksi
● Kuten tapana, tammikuussa
on aika nostaa esille asioita,
jotka voivat yllättää sijoittajat
tänä vuonna. Sijoitusmarkkinoiden käsikirjoitus tälle vuodelle muistuttaa paljon viime
vuosia.
Talous ja tulokset kasvavat
kohtuullisesti, korot pysyvät
alhaalla ja rah a virtaa osakkeisiin. Sijoittajat hermoilevat
erilaisia pikkuasioita, mutta
lopputulemana on pienen
pomppuilun
saattelemana
kohtuullisen hyvä osakevuosi
ja vaisut tuotot korkomarkkinoista. Lähtökohdat muistuttavat siten pitkältikin muutaman edellisen vuoden perus-
positiivisia asetelmia.
Osakkeet ovat nousseet
pohjiltaan jo kuusi vuotta, ja
tämän vuoden markkinayllättäjissä kartoitankin tekijöitä,
jotka voisivat heiluttaa markkinoiden kokonaiskuvaa. Esille nousee kaksi t ekijää, jotka
voisivat kääntää markkinat
pysyvämpään
alamäkeen,
mutta vastapainona on myös
vaihtoehto, jossa osakemarkkina voisi yllättää selkeän
myönteisesti.
1. Öljyn hinnanlasku
sotkee rahoitusmarkkinat
Öljyn hinnanlasku on hyvä
uutinen maailmantaloudelle
ja osakesijoittajille, kun kulutus piristyy energialaskun
pudotessa ja yritysten kustannukset laskevat. Hinnanlaskusta on hyötyä laajalla
rintamalla. Aina kuitenkin
joku myös häviää. Tällä kertaa häviäjiin kuuluvat öljyntuottajat, niin tuottajamaat
kuin -yhtiötkin. Niiden
osuus koko maailman taloudesta on melko vähäinen,
mutta vaikutukset voisivat
olla
rahoitusmarkkinoille
suuremmat. Riskinä on, että
öljyn hinnan nopea ja v oimakas romahdus ajaa öljyntuottajia tai niistä riippuvia
maita ja yhtiöitä rahoitusvaikeuksiin. Tällöin ongelmat
voisivat pahimmillaan levitä
lumipallon tavoin eri raho ituslaitoksiin, yrityksiin ja
markkinoille, kuten finanssikriisin aikana kävi USA:n
kiinteistösektorin ongelmille. Tästä on pieniä merkkejä
Yhdysvaltain riskiyrityslaina- eli hig h yield –markkinoilla, mutta toistaiseksi ongelmien odotetaan jäävän
varsin rajallisiksi. On mahdollista, että hyvä asia, eli öljyn hinnanlasku, muuttuisikin
markkinoilla
huonoksi asiaksi.
2. Keskuspankkiusko
horjuu
Keskuspankkien voimakkailla elvytystoimilla on ollut
merkittävä rooli viime vuosien osakenousussa. Aina
kun hätä on ollut suurin,
ovat keskuspankit tulleet
apuun uusilla tukitoimillaan,
mikä on siivittänyt osakemarkkinat uudelleen
nousuvireeseen. Riskinä on, että keskuspankkiluottamus heikkenee.
Edellisestä
talouden
suhdannehuipusta on
kulunut jo reilut seitsemän vuotta, joten perinteisen ajattelun mukaan pitäisi olla jo u uden taloushuipun aika.
Vaikka USA:ssa talous
kehittyykin
mallikkaasti, on muualla
maailmalla kasvuvauhti edelleen heikko ja
inflaatio olematonta.
Keskuspankkikorkojen
pitäisi nyt olla huipuissaan, mutta tällä kertaa
korot ovat nollissa lähes kaikkialla teollisuusmaissa. Riskinä
onkin, että jos talous ei
ala piristyä, eivät markkinat enää us koisikaan
keskuspankkien taikasormiin talouden kääntämisessä, vaan osakemarkkinat
lähtisivät
alamäkeen pelätessään
talouden ajautuvan pitkäaikaiseen heikkouteen.
3. Nousun loppu rutistus
Osakesijoittajien
odotukset
tulevalle
vuodelle ovat maltilliset, kun pelätään erilaisia riskejä niin Venäjältä, Kreikasta kuin muualtakin. Sijoittajat ovat
kuitenkin jo tuudittautu-
ASIANAJOTOIMISTOJA
Asianajotoimisto ACTAS Oy
Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE
Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI
Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA
puh. 010 548 6060
www.actas.fi
Mika Allén*, Risto Tuori*,
Toni Välimäki, Antti Malinen
Asianajotoimisto
JB Eversheds Oy
Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE Asianajotoimisto
puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 Klingendahl Oy
Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE
www.jbeversheds.com
Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka puh. (03) 260 2000, fax (03) 260 2050
Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, www.klingendahl.com
Iikka Sainio*, Salla Pyymäki*,
Terhi Holkeri*
Asianajotoimisto
Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE Dunder&Dunder Ky
Asianajotoimisto Lehtinen,
Sinivaara & Syrjänen Oy
Hämeenkatu 17 A, 33200 TAMPERE
puh. (03) 3142 9000
puh. (03) 3125 0000, fax (03) 3125 0050
www.alfalaw.com
www.dunder.fi
Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Tiina
Koskinen-Tammi*, Peter Rasmussen*, Leena E-mail: [email protected]
Laurila*, Elisa Ilmoniemi*, Marjaana Lehtonen Heikki Dunder*, Pertti Dunder*,
Jaakko Dunder*
Hämeenkatu 3 A 6, 33100 TAMPERE
puh. (03) 230 3000, fax (03) 230 3030
E-mail: [email protected]
Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*,
Ilkka Syrjänen*, Jukka Salomaa*,
Mika Miesmäki*, Jouko Juntunen*,
Anna Lauri
Asianajotoimisto
Mika Ala-Uotila Oy
Asianajotoimisto
Lindblad & Co Oy
Asianajotoimisto Alfa Oy
* Asianajajat
Hatanpään valtatie 24, TAMPERE
Pirkkalaistori 4 A, NOKIA
puh. (03) 3421 110, fax. (03) 3421 192,
www.nokialaw.fi
Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*,
Hanna Suutari-Pitkänen
Asianajotoimisto
Merilampi Oy
Keskustori 5 C, 33100 TAMPERE
puh. (03) 260 1600, fax (03) 260 1650
www.merilampi.com
[email protected]
Lassi Kettula*, Heli Piksilä-Rantanen*,
Jussi Lampinen*, Kirsi-Marja Salokangas*,
Tommi Härmä, Meri-Tuuli Vuotari
Asianajotoimisto Tempo Oy
Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3123 5100, fax (03) 3123 5121
www.tempolaw.fi
[email protected]
Jarkko Lehtokannas*, Pekka Paldanius*,
Hanna Räihä- Mäntyharju*,
Riitta Sommarberg*, Janne Vuorilahti*,
Pekka Warjus*, Iiris Kukkonen
Asianajotoimisto
Aittalahdenkatu 6, 38200 SASTAMALA Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE Jarmo Vuori
Soppeentie 2, 33470 YLÖJÄRVI
Asianajotoimisto Isotalo Oy
puh. (03) 511 4544, fax (03) 511 4566
[email protected]
Jyrki Isotalo*
Mikkolantie 1–3, 33470 YLÖJÄRVI
puh.(03) 2233 074, fax (03) 2133 070
www.lindblad.fi, [email protected]
Markku Lindblad*, Minna Romu*,
puh. 0400 130 730, fax (03) 364 1121
E-mail: [email protected]
www.lakitsto.fi
23
Laura Hagman
hyvä
Talenom Konsultointipalvelut Oy
Lakilaari
massa siihen ajatukseen, että
ongelmiin löytyy viime kädessä aina ratkaisu. Jos ongelmat saadaan tänäkin
vuonna ratkottua, voivat
osakkeet yllättää erinomaisilla tuotoillaan. Kun samaan
aikaan korkotaso on painunut aina vain alemmaksi, ei
tuottohakuiselle sijoittajalle
houkuttelevia vaihtoehtoja
löydy. Jos tämä ajatus entisestään vahvistuu, voi osakevuosi nousta todella vahvaksi. Pidemmällä tähtäimellä se voisi kuitenkin olla ongelma. Osakemarkkinoille
on huudeltu kuplaa jo jonkin
aikaa, mutta toistaiseksi siihen ei o le ollut aineksia. Jos
kuitenkin saataisiin aikaan
vahva osakkeiden nousuvuosi samalla, kun talous pysyisi vaisuna, voisi kupla alkaa vähitellen kehittyä.
Artikkelin on kirjoittanut
Nordean päästrategi
Lippo Suominen
Vuosi on vaihtunut ja samalla myös verovuosi. Milloin minun yhtiön tulee veroilmoitus antaa ja toisaalta onko henkilökohtaisen veroilmoituksen jättöaika
sama kuin yhtiön? Yhtiömuoto on osakeyhtiö.
Verovuoden 2015 alkaessa useat kysyjät
ovat lähestyneet samaa aihetta ja erilaisia
veroilmoituksen määräaikoja. Tässä on lyhykäisyydessään vastauksia määräaikakysymyksiin.
Osakeyhtiön tule aina antaa veroilmoitus
neljän kuukauden kuluessa tilikauden
päättymiskuukauden päättymisestä. Jos
osakeyhtiön
tilikausi
on
päättynyt
31.12.2014, tulee yhtiön antaa veroilmoitus huhtikuun 2015 loppuun mennessä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat antavat
esitäytetyn veroilmoituksen pääsääntöisesti 2.4.2015. Muun muassa maatalouden ja metsätalouden harjoittajat antavat
toiminnastaan ilmoituksen 2.3.2015 mennessä.
Sen sijaan henkilöasiakkaille verohallinto
lähettää huhtikuun aikana esitäytetyn veroilmoituksen, jonka palautus tapahtuu sen
mukaan, mikä päivä veroilmoitukseen on
merkitty (7.5 tai 13.5). Kuten aikaisempina
vuosina esitäytettyä veroilmoitusta ei palauteta, jos veroilmoituksen tiedot ovat oikein. Veroilmoitus voidaan antaa myös verohallinnon sähköisten ilmoittamispalvelujen avulla.
VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO!
Taloushallintoliitton
hyväksymiä ja valvomia
tilitoimistoja Pirkanmaalla:
Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Scantilit Oy*
Näsilinnankatu 28 E 6,
PL 89, 33201 TAMPERE
puh. (03) 3141 7800, fax (03) 222 7782
Jorma Mäenpää 0400 778 840,
[email protected]
www.hatili.fi
* = auktorisoitu
www.tilitoimistot.fi
Accotilit Ky*
Kangasalan Tilitoimisto Oy*
PL 39, Puusepäntie 31,
36201 KANGASALA
puh. (03) 359 7600, fax (03) 377 2379
Jari Martikainen KLT, HTM
www.kangasalantilitoimisto.fi
Kymppikirjanpito Oy*
Hämeenkatu 5 A, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3125 1000, fax (03) 3125 1055
Arto Korpi KLT, HTM
[email protected]
www.accotilit.fi
Hatanpään valtatie 34 E, 33100 TAMPERE
puh. (03) 3122 3100, fax (03) 3122 3150
Kalevi Lillia
[email protected]
Ylöjärven toimisto
puh. (03) 3122 3187, fax (03) 3641 166
Anri Sainio
EK-Tilit Oy*
Pirkanmaan Finanssi Oy*
Keskustie 29, 35300 ORIVESI
puh. 040 829 8190, fax (03) 335 1533
Helena Karppelin KLT, HTM
www.ektilit.fi
Karhumäentie 1, 33950 PIRKKALA
puh. (03) 359 1005, fax (03) 359 1008
Hannu Juhola KLT, Terhi Helenius
[email protected]
Vammalan Tilitoimisto Oy*
Pirkanmaan
Kirjanpitotoimisto Oy*
Puistokatu 14, 3. krs
38200 VAMMALA
puh. (03) 512 5510, fax (03) 512 5539
Erkki K. Mäkinen KLT, HTM
www.vammalantilitoimisto.fi
Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282
Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT
[email protected]
www.scantilit.fi
Talenom Oy*
Finlaysoninkuja 21,
33210 TAMPERE
puh. 0207 525 550
www.talenom.fi
Tammerkosken Tilipalvelu Oy*
Sorinkatu 3 B 2 krs., 33100 TAMPERE
puh. 0400-139 463, puh. 040-535 7687
fax (03) 2617 059
Tuija Lankinen KLT
[email protected]
www.tilipalvelu.com
Tampereen Tili ja
Konsultointi Oy*
Tilimanager Oy*
Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE
puh. 010 666 3340, fax (03) 253 1468
Tuire Sammalisto KLT
www.tampereentilijakonsultointi.fi
Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE
puh. (03) 3141 4000
fax (03) 3141 4040
[email protected]
www.tilimanager.fi
Tiliasema IS Oy*
Tili-Nokia Oy*
Vainionkuja 3, 35300 ORIVESI
puh. 050 5722 490
Iiris Saarinen KLT
[email protected]
www.tiliasemais.fi
Tili-Hakala Ky*
Erkkilänkatu 11 A, 33100 TAMPERE
puh. (03) 223 9191
Risto Hakala KLT
www.tili-hakala.fi
Ky*
Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilihonka
Keskustie 32, 35300 ORIVESI
Häkiläpolku 3 A, PL 552, 33101 TAMPERE
puh. (03) 254 2200, fax (03) 254 2255
Heikki Punkka KLT, HTM,
www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi
puh. (03) 335 2442
Jaana Sirén KLT
[email protected]
www.tilihonka.fi
Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilkon Oy*
Suvantokatu 7-9, 2. kerros
Kangasalan toimisto
Satakunnankatu 14 A 8, 33100 TAMPERE Kuohunharjuntie 26
33100 Tampere
puh. (03) 31 222 400, fax (03) 31 222 444 36200 KANGASALA
Markku Ala-Mettälä KLT, HTM
puh. (03) 377 4433, fax (03) 377 4466
markku.ala-mettala@pirkanmaankirjanpitotoimist www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi
o.fi www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi
puh. 010 320 9020, fax (03) 213 7102
Ilse Alander KLT, KHT
www.tilkon.fi
Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA
puh. (03) 3122 6200, fax (03) 3122
6230
Merja Raudasoja KLT
www.tilinokia.fi
Tilitoimisto Matti Savo Ky*
Satamakatu 9, 33200 TAMPERE
puh. (03) 363 0200,
fax (03) 363 0088
Matti Savo KLT
www.tilitoimistosavo.fi
Tilisatama*
Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ
puh. 3391 1700, fax (03) 3750 075
Matti Savo KLT
www.tilitoimistosavo.fi
Tilitoimisto
Kirsti Alakahri Oy*
Satamatie 37, 37800 AKAA
puh. (03) 549 4400, fax (03) 549 4425
Kirsti Alakahri KLT
www.tilitoimistoalakahri.com
24
25
Työvaatteiden kunkku löytyy Kaukajärveltä
Tamperelainen Image Wear on oman alansa eli työvaatteiden kiistaton markkinajohtaja. Takana on melkoinen historia, sillä viime vuonna toiminnan perustamisesta tuli jo 55
vuotta. Nimi oli tuolloin vielä Laitosto, ja työvaatteet olivat
alkuvaiheessa vain yksi osa toimintaa.
● Image Wear on aina ollut
perheyritys. Omistajasuku on
tosin vaihdettu kertaalleen
80-luvulla, jolloin Finlaysonin
tekstiilipuolen johtajana toiminut Pekka Vettenranta
osti vaimonsa Aulin kanssa
kaukajärveläisyrityksen sitä
50-luvun lopulta asti pyörittäneeltä
yrittäjä
Eero
Sarinilta, joka jättäytyi tuolloin eläkkeelle. Tänä päivänä
yrityksen omistavat Pekan
lapset Kati Tukiainen ja
Janne Vettenranta
Vaikeita vuosia
Image Wearin hallituksen puheenjohtaja Kati Tukiainen,
joka ottaa vastaan Pirkanmaan Yrittäjä -lehden yrityksen kokoushuoneessa, myöntää suoraan, että viime vuosina Image Wearin tulevaisuuden näkymät ovat olleet varsin sumuiset. 2009 alkanut lama iski yritykseen kovaa. Siitä
kertoo hyvin liikevaihto, joka
on laskenut parhaasta 34 miljoonasta eurosta alaspäin
Viime vuonna
55 vuotta toiminut Image
Wear on ollut
nykyisen
omistajaperheen omistuksessa 80luvulta saakka. Silloin
yrityksen
ostaneen Pekka Vettenrannan jälkeen
vetovastuun
ovat ottaneet
hänen lapsensa Kati
Tukiainen ja
Janne Vettenranta.
noin kolmanneksella.
– Me emme oikeastaan ole
menettäneet yhtään asiakasta,
mutta vuonna 2009 o limme
yhtäkkiä siinä tilanteessa, että
kukaan ei ostanut kuin todelliseen tarpeeseen, hän jatkaa.
Se tarkoitti muun muassa koko henkilökunnan lomauttamista. Tilanne on kuitenkin
petraantunut.
– Emme o le vielä lähel läkään vuoden 2008 liik evaihtolukuja, mutta pari viime
vuotta olemme pysyneet budjeteissa, ja vuoden 2015 uskotaan olevan jo selvästi kasvuvuosi, Tukiainen kertoo.
Ei ensimmäinen lama
Kun yrityksellä on takana
näinkin pitkä historia, tiedetään, että nykytilanne ei o le
yrityksen ensimmäinen ja
tuskin viimeisinkään taantuma. Alamäki koettiin myös
90-luvulla, vain pari vuotta
Vettenrantojen otettua yrityksen komentoonsa. Siitä kuitenkin selvittiin montaa muu-
ta kotimaista vaatefirmaa paremmin, kiitos muutaman
seikan.
– Hyvä puoli oli, että meillä oli tarjota vaatteita sekä
sairaaloiden että teollisuuden
tarpeisiin. Niihin kun lama
iski hieman eri tahtiin. Siinä
missä teollisuudessa työhaalarien kysyntä loppui kuin
seinään, kunnallisen puolen
asiakkaat – kuten terveydenhuolto – ostivat edelleen
vaatteita entiseen malliin. Ja
sitten kun lama alkoi vaikuttaa heillä, oli osa teollisuudesta jo päässyt kasvuvauhtiin, kertoo Tukiainen.
Eestiin mentiin
jo neuvostoaikana
Toinen tärkeä syy siihen, että
90-luvun lamasta selvittiin
niinkin hyvin, juonsi juurensa siitä, että yrityksessä oli jo
80-luvun lopulla todettu kotimaisen valmistuksen kustannusten karanneen käsistä.
Työvaatepuolella asia on erityisen merkityksellinen, sillä
vaatekappaleeseen käytetty
työmäärä on aivan eri t asoa
kun muotivaatteissa. Tuotteiden tekniset ominaisuudet,
moninkertaiset taskut ja heijastusnauhat kun tarkoittavat
montaa lisävaihetta valmistukseen. Vaatteiden valmistusta ulkomailla testattiin ensin yhdessä ruotsalaisen yhteistyötahon kanssa Portugalissa ja sittemmin itsenäisesti
Baltiassa ja muissa entisen
itäblokin maissa.
Tuotekehitys tapahtuu
Tampereella
Tänä päivänä Image Wearin
ompelutyöstä pääosa tehdään Viron Narvassa. Siellä
yrityksellä on töissä 180 henkeä. Vaikka ompeleminen tapahtuukin pääasiassa ulkomailla, on Tampereen pääkonttorilla edelleen merkittävä rooli. Tuotekehitys ja mallimestarit ovat edelleen täällä, ja Kaukajärveltä löytyy
myös
automaattileikkurit,
joilla osa tuotteista leikataan
valmiiksi narvalaisia varten.
Siinä mielessä yritys on viime
vuosia kulkenut jopa vastavirtaan, että Tampereelle on
palkattu muutamia uusia
ompelijoita.
– Tämä palveluompelimo
on sijoitettu tänne pienten
nopeiden erien valmistusta
varten, ja he auttavat asiakkaita myös esimerkiksi vaatteiden lyhennysten tai pidennysten kanssa, Kati Tukiainen kertoo. Tampereen konttorilla työntekijöitä on yhteensä 70.
Suomen ainoa
työvaatemyymäläketju
Suomessa Image Wear Oy
maksaa palkkaa yhteensä 130
ihmiselle. Määrää kasvattaa
se, että yrityksellä on ainoana
työvaatevalmistajana
oma
myymäläketju, joka kattaa
yhteensä 26 m yymälää eri
puolella Suomea aina Lappia
myöten. Sen kehittäminen
yrityksessä aloitettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla
samoihin aikoihin kun nimeksi vaihdettiin Image
Wear. Sitä ennen t oiminta
koostui useasta itsenäisestä
26
jatkoa edelliseltä sivulta
pienestä yrityksestä.
– Aikaisemmin käytössä olleet Laitosto, MixVaate ja Profitex haluttiin
kaikki lyödä yhteisen
brändin alle, Kati kertoo.
Omaa myymäläketjua on
kasvatettu parin kolmen
liikkeen vuositahtia läpi
koko viime vuosikymmenen.
– Ideana oli päästä
mahdollisimman lähelle
asiakkaita ja t arjota heille
paikallista ja nopeaa palvelua. Jos he joutuisivat tilaamaan vaatteensa jostakin,
toimitusaika kestäisi viikkoja. Nyt he saavat vaatteet
ylleen vaikka heti, mitä erityisesti yrittäjät arvostavat,
Tukiainen kertoo.
Valtava valikoima
Valikoiman
puutteesta
kasvu ei ainakaan ole kiinni. Image Wearin työvaatteiden kirjo on sanalla sanoen kattava ulottuen sairaalan hoitohenkilökunnan asuista raksahaalareihin sekä kuumasuojavaatteista Finnairin lentoemäntien ja p ilottien univormuihin. Kati Tukiaisen
mukaan yrityksellä on tänä
päivänä noin 5000 aktiivista tuotetta.
– Ja kun ottaa huomioon, että lähes j okaisesta
tehdään noin 10 er i kokoon, on meillä kaiken
kaikkiaan noin 50 000 tuotetta.Yrityksen myynti voidaan jaotella karkeasti
kahteen kategoriaan, Tam-
pereelta koordinoitavaan
suuryritysmyyntiin sekä
myymälöissä tapahtuvaan
mikro- ja pk-yritysten palvelemiseen. Noin 23 miljoonan euron liikevaihdosta noin 11 mil joonaa
tehtiin omissa myymälöissä ja loput suurasiakkailta.
Asiakkaisiin lukeutuu isoja ja t uttuja nimiä kuten
Finnair, Posti sekä puolustusvoimat.
Tämä on meidän
ydinbisnes
Siinä, missä pk-yrittäjät
saavat vaatteensa kätevästi
ja rivakasti paikallisista
myymälöistä, myös suuryrityksille pystytään toimittamaan vaatteita perinteistä nopeammalla aikataululla. Tästä pitää huolen
Tampereella toimiva jättimäinen varasto, jossa on
varastoituna hyvä arsenaali asiakkaiden tuotteita.
Myös tällä tavoin yritys on
pyrkinyt olemaan palvelun
saralla ykkönen.
– Aikaisemmin asiakkaat pitivät omaa varastoa,
mutta he ovat olleet tyytyväisiä siihen, että me ho idamme varastoinnin heidän puolestaan. Meidän
koko
toiminnassamme
ydinajatus on, että työvaatteet eivät ole asiakkaidemme ydinbisnes, vaan on
meidän hommamme tehdä työvaatteiden koko prosessi asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi, Tukiainen huomauttaa.
Työvaateteollisuus omaksuu
ratkaisuja vapaa-ajan vaatteista
● Hyvä esimerkki Image
Wearin jatkuvasta tuotekehityksestä on vasta äskettäin markkinoille tuotu uusi terveydenhuolto- ja p alvelualojen työvaatemallisto, jonka suunnitteluvaiheessa yritys
haastatteli kymmeniä terveydenhuollon ammmattilaisia.
Idena oli, että työn vaatimukset otettaisiin entistä paremmin huomioon. Kati Tukiaisen mukaan ratkaisussa
haettiin mallia urheiluvaatepuolelta
– Uutta on erityinen
kainalorakenne, jonka avulla
vaate palautuu paikoilleen
nostojen ja kurkottelun jälkeen lisäten siten työskentely-
mukavuutta. Vaate ei nouse liian ylös ja on laskeutuva, esittelee Image Wearin hallituksen
puheenjohtaja Kati Tukiainen.
Tuotteen markkinapotentiaali
on varsin suuri, sillä yksin terveydenhuollossa fyysistä nostamista ja kurkottelua sisältävää työtä tekee Suomessa lähes
250 000 henkilöä.
Kaksi muistoa 90-luvulta
● Pirkanmaan Yrittäjä -lehden
vieraillessa joulun alla Image
Wearissa, paikalla sattui olemaan myös yrityksen aiempi
omistaja Pekka Vettenranta.
Hän totesi maailman muuttuneen monessakin suhteessa siitä, kun hän parikymmentä vuotta sitten oli aloittamassa tuotantoaan vielä silloin Neuvostoliittoon kuuluneessa Virossa.
– Silloinhan puhelut piti vielä
tilata ja niitä sai odotella puoli
päivää, ja sitten niitä katkottiin
jossakin vaiheessa. Minä sitten
jossakin vaiheessa salakuljetin
Viroon sellaisen Mobiran ison
laatikkopuhelimen. Meillä oli
konttori Olympia-hotellin ylimmässä kerroksessa, josta sillä
voitiin soittaa Suomeen, Vettenranta muisteli.
– Mieleeni jäi ikuisesti, kun
yhteistyökumppani soitteli sieltä, että nyt näyttää pahalta; täällä ajavat Venäjän tankit kaduilla.
Onneksi valta kuitenkin vaihtui
Virossa sitten rauhallisesti.
90-luvun alkupuolen lamassa
olisi saattanut yrittäjän mukaan
pahemminkin ilman erästä puhelinsoittoa. Hänen tuttu asiakkaansa eräästä konkurssiin lamassa joutuneesta isosta rakennusliikkeestä nimittäin soitti
miehelle lyhyen varoituspuhelun siitä, että firman vasta tilaamia työasuja ei kannata painaa.
– Jos olisimme eh tineet painaa niihin logot, olisi koko 1,5
miljoonan markan t ilaus mennyt jätteeksi. Seuraavalla viikolla
kyseistä rakennusliikettä ei nimittäin enää ollut, hän kertoo.
27
28
Yrittävät sisarukset - Annikki kauppaa
● Naisten tarinaa kuunnellessa selviää, että he ovat saaneet innostuksen yrittämiseen geeneissään. Annikki ja Tuija eivät nimittäin suinkaan ole sisaruskatraansa ainoat
yrittäjät. Pienviljelijäperheessä varttuneesta yhdeksän sisaruksen pesueesta peräti kuusi elättää itsensä
yrittäjänä.
– Yrittäjyyteen varmasti saimme
lapsuudenkodissa jo tuntumaa, sillä
maatalossa hommia kyllä riitti, ja
noihin aikoihin lapsityövoima oli
kova sana, tuumaa Annikki pilke silmäkulmassa.
vain alkoi kyselijöitä ilmaantua.
Työmäärä kasvoi tasaisesti, mutta
vielä kovempaan nousukiitoon kaupankäynti lähti asiakkaalta saadun
vinkin ansiosta.
– Eräs johtavassa asemassa työskennellyt tuttu mies teetti kerran
tyttärelleen neulepuseron ja l upasi,
että minulla olisi töitä tuplasti, jos
kaksinkertaistaisin hintani. Niin
tein, ja todeksi se osoittautui,Annikki kertoo. Nykypäivänä aika ei enää
riitä neuleiden valmistukseen.
– Ei, vaikka niitä edelleen aika
ajoin minulta kysytään.
Perinnöllä alkuun
Annikilla tie yrittäjyyteen alkoi käsitöiden kautta, sillä hän on perheensä muun naisväen tapaan ollut
käsityöihminen jo pikkulikasta lähtien. Kauppaa hän on itse asiassa pitänyt melko lyhyen aikaa, jos sitä
peilaa hänen koko yrittäjäkokemukseensa. Oman toiminimen hän pisti
pystyyn jo 32 vuo tta sitten. Kimmokkeen yrittäjäksi ryhtymiseen
antoi hänen melko nuorena menehtyneen isänsä tyttärelleen jättämä
perintö.
– Sillä rahalla ostin sähkökäyttöisen neulekoneen. Se maksoi 12 000
markkaa, joten siihen se perintö kokolailla sitten menikin, hän kertoo.
Oma kauppa oli haave
Neuletöiden valmistus ja kauppaaminen sujui hienosti p erheen arjen
pyörittämisen ohella, mutta takaraivossa kuitenkin takoi ajatus kauppiaaksi ryhtymisestä.
– Se oli sellainen ajatus, jota hellin pitkään, mutta vielä tuolloin asia
jäi hautumaan, hän kertoo. Sen sijaan Annikki löysi lisätöitä tuoteesittelijänä. Ruotsalainen kotimyyntifirma PXC etsi Aamulehdessä
alusvaatteiden kotimyyjää, ja Annikki tarttui täkyyn. Kodeissa tapahtuvaa myyntityötä Annikki on
jatkunut jo 17 vuotta, ja hän tekee sitä edelleen, joskin keikkamäärät
ovat laskeneet.
– Nykyään minulla on noin
15–20 tilaisuutta vuodessa, kun niitä saattoi parhaimmillaan olla vuosittain noin 70.
Kannattava hinnantarkastus
Tuotteitaan Annikki ei käytännössä
markkinoinut laisinkaan, mutta niin
Kivenheiton päässä Pälkäneen keskustasta löytyy liikekiinteistö, jonka kivenjalassa yrittäjinä toimii kaksi sisarusta. Annikki Westman pyörittää vaatekauppa ja Tuija Norokorpi elättää itsensä ompelijana. He molemmat pyörittävät omaa yritystään, mutta yhteistyö ei rajoitu ainoastaan toimitilojen jakamiseen.
Vaatekauppa Fiinaa pyörittävä Annikki Westman ja hänen siskonsa, omaa ompelustudiotaan pyörittävä Tuija
Norokorpi toimivat samoissa toimitiloissa naapureina. Yhteistyöstä on hyötyä bisneksessä, mutta myös käytännön
asioita on helpompi hoitaa, kun toinen voi tarvittaessa tuurata toista.
Aiempi elämä auttoi
kaupan perustamisessa
Pitkäaikaisen kauppiashaaveensa
Annikki pääsi toteuttamaan lokakuussa 2003. Annikin elämässä tapahtui muutenkin muutamassa
vuodessa isoja muutoksia. Annikki
erosi miehestään ja solmi myöhemmin uuden avioliiton.
– Siihen samaan muutosrytäkkään tuli sitten vielä kauppakin, hän
hymyilee. Yrittäjä myöntää, että se-
kä neulehommista että alusvaatteista on ollut apua nykytyössä.
– Kaikki se, mitä olen tehnyt aikaisemmin, on poikinut paljon tähän kauppaan jo siitäkin syystä, että
minulla oli jo tuoreena kauppiaana
29
ja Tuija ompelee
aika paljon niin sanottuja vanhoja
asiakkaita
Kattava valikoima
Annikin vaatekauppa kantaa nimeä
Fiina. Nimi löytyi itse asiassa hautakivestä, sillä nimeä yritykselleen
puntaroinut yrittäjä bongasi nimen
Josefiina, josta sitten tippui etuosa
pois. Yrittäjä itse luonnehtii kauppaansa aikuisten naisten liikkeeksi,
mutta tosiasiassa saranoita kuluttavat asiakkaat ovat aika laajalta
ikäskaalalta.
– Nuorimmat asiakkaani ovat olleet noin 12-vuotiaita ja vanhin taitaa olla 95-vuotias. Jos kuitenkin sitä ihan kärkeä etsitään, niin se o n
varmasti 40–60-vuotiaat naiset.
Laaja on myös tuoteskaala, sillä se
pitää juhla- ja arkivaatteiden ohessa
sisällään myös huivit ja laukut.
– Oikeastaan kaikkea, mitä nainen tarvitsee, paitsi päällysvaatteita,
hän kertoo. Valinnanvara ei m yöskään rajoitu yhteen tai muutamaan
valmistajaan.
– Vaatepuolella minulla on ainakin 20 toimittajaa joka kauteen, laukuissa ja lii veissä lisäksi varmaan
kummassakin viisi.
Laadukas palvelu kannattaa
Aika usea yrittäjä jopa Tampereella
valittaa, että vähän sitä sun tätä
kauppaavien jättimarkettien ja verkkokauppojen aikakaudella erikoisliikkeelle ei t unnu riittävän tilaa.
Miten sitten naistenvaatteiden erikoisliike voi kannattaa Pälkäneellä?
– Toki täällä kulurakenne on aivan erilainen kun isommissa kau-
pungeissa. Tampereella myynnin pitäisi olla aivan eri tasolla, Annikki
kertoo. Toisaalta tärkeimpänä syynä
hyvään myyntiinsä yrittäjä pitää
kuitenkin palvelua.
– Itse uskon, että rehellisellä ja laadukkaalla palvelulla on mahdollista
pärjätä missä tahansa. Moni asiakas
on sanonut tulevansa tänne sen takia,
että minä myyn asiakkailleni rehellisesti heille sopivia vaatteita.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että ei
ole järjen hiventä lähteä myymään
asiakkaille sellaisia tuotteita, jotka eivät istu tai ole esteettisesti sopivia.Yhden kerranhan on helppo myydä mitä tahansa, mutta jos kauppaa haluaa
tehdä useampaankin otteeseen, kannattaa olla rehellinen, yrittäjä tiivistää. Hänen mukaansa laadukas palvelu on syy myös siihen, että Fiinassa
asioidaan kauempaakin.
– Toki paikkakuntalaisia on paljon, mutta paljon minulla käy tuttuja asiakkaita Akaasta, Kangasalta ja
Orivedeltä.
Oikea suunta
Nyt 11 vuotta kestänyt kauppiasura
on sujunut myös lukujen valossa
nousujohteisesti, sillä liikevaihto on
kasvanut joka ikinen vuosi.
– Parhaana vuonna 2006 kasvua
oli jopa 24 p rosenttia, hän kertoo.
Sen yrittäjä tosin tietää, että uusien
asiakkaiden saaminen on jatkossakin tärkeää.
– Toki tarve uusille vaatteille elää
elämäntilanteiden myötä. Esimerkiksi opettaja, joka työelämässä ollessaan on asioinut minulla kerran
kuussa, käykin täällä eläkkeellä ker-
ran vuodessa. On selvä, että minun
on jatkossakin saatava tänne uusia
asiakkaita, hän toteaa.
Tätä haastattelua tehtäessä tammikuun alkupuolella kaupassa eletään vuoden hiljaisinta aikaa.
– Alennusmyynnit vähän piristävät kyllä tammikuuta. Helmikuu on
se hiljaisin kuukausi, hän tuumaa ja
kertoo, että ostotahti kiihtyy selvästi
maaliskuuhun päästäessä. Kiireisintä aikaa yrityksessä on kesä.
– Tähän vaikuttaa etenkin kesäasukkaiden määrä. Aika moni heistä
on löytänyt liikkeeni ja vierailee
useammankin kerran kesässä, hän
toteaa.
Tuija ei ole
toimetonta päivää nähnyt
Sisarensa kanssa samoissa tiloissa,
mutta omassa ateljeessaan työskentelevä Tuija Norokorpi perusti Ateljee TuijaN -nimeä ka ntavan toiminimensä kahdeksan vuotta sitten.
Yrittäjyys alkoi kiinnostaa, kun hänen aikaisempi työnantajansa teki
konkurssin. Tuija oli ol lut esimiestehtävissä, mutta ei arkaillut myöskään yrittäjäksi ryhtymistä.
– Siinä mielessä yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut mikään uusi asia, että
olin tehnyt ompeluhommia myös
ennen tätä oman työni ohella. Käsilläni olen tottunut tekemään pienestä pitäen, sillä omat vaatteeni
olen ommellut 12-vuotiaasta saakka, hän kertoo.
Työt eivät tekemällä lopu
Sisarensa tapaan myös Norokorpi
elää tammikuussa oman vuosiryt-
minsä kannalta kiireettömintä aikaa
– ainakin teoriassa.
– Minulla oli loppuvuodesta sen
verran paljon tilauksia, että hyvin
tässä tuntuu hommia riittävän myös
alkuvuodeksi, eikä minulla tässä
kahdeksan vuoden aikana ole ollut
vielä yhtään päivää, jolloin minulla
ei olisi ollut mitään tilausta työn alla, Tuija toteaa ja höyryttää samalla
työn alla olevaa juhlamekkoa. Myös
hänen liikkeessään ovi käy tiuhinta
tahtia juuri kesäkaudella.
– Varmasti siitä syystä, että häitä
ja muita juhlia on tuolloin eniten.
Yhteistyöstä voimaa
Tuija ja Annikki kertovat, että alun
perin naisilla oli ajatuksena ehkä
löydä hynttyyt yhteen ja pyörittää
kahteen pekkaan yhteistä firmaa,
mutta siitä kuitenkin luovuttiin.
– Me kun kummatkin tahdomme olla aika itsepäisiä, sisarukset
naurahtavat. Yhteistyö on silti tiivistä. Se, että Tuija pystyy toteuttamaan
sisarensa kaupan asiakkaille pieniä
korjauksia, kuten esimerkiksi lyhennyksiä, on molempien etu. Annikille
etu on parempi palvelu, ja Tuijalle se
tietysti tarkoittaa työtä.
– Niin ja t ietysti me molemma t
hyödymme tästä myös näkyvyyden
suhteen. Toisen asiakas on myös toisen potentiaalinen asiakas, sisarukset toteavat.
Kehut kotikunnalle
● Sekä Annikki että Tuija
ovat asuneet käytännössä koko elämänsä Pälkäneellä.
– Olin p uolivuotias, kun
vanhempani muuttivat tänne, Annikki hymyilee. Kumpaisellakaan heistä ei ole ollut ikinä hinkua muuttaa
muualle, sillä Pälkäne on tarjonnut kauniin, toimivan ja
rauhallisen ympäristön lasten kasvattamiseen, ja myös
palvelutarjonta on todettu
hyväksi.
– Kangas- ja kenkäkaupat
ovat oikeastaan ainoat liikkeet, joissa joudun asioimaan
kauempana, Tuija Norokorpi
tiivistää. Annikki nostaa
omalle plussalistalleen myös
oivat liikuntamahdollisuudet.
– Näen, että Pälkäne on
hyvä paikka myös yrittämiseen, sillä täältä on sopivan
mittainen matka moneen
paikkaan. Tampere ei o le
kuitenkaan niin lä hellä, että
kaikki asiointi pitäisi keskittää sinne, hän kertoo.
30
Sappee odottaa hyvää
Pirkanmaan suurimmassa laskettelukeskuksessa, Sappeessa, hissit
nytkähtivät käyntiin vasta joulu
jälkeen. Sen jälkeen toiminta on
kuitenkin lähtenyt hyvään vauhtiin ja rinteissä on piisannut populaa mukavasti. Tulevasta kaudesta odotetaankin viime vuotta
parempaa.
luokkaa, että etelämpää ei Suomesta
vastaavan kokoista löydy. Rinnealuetta riittää kaikkiaan 30 hehtaaria, ja hissitkin kuljettavat ihmisiä
ylös 6900 hengen tuntitahdilla. Viime vuodeksi yritys tosin avasi myös
yhden täysin uuden rinteen, perheille suunnatun Alppiseikkailurinteen. Se on perinteistä rinnettä
kapeampi laskuväylä, jonka varrelle
on asetettu esimerkiksi pehmustettuja pujottelukeppejä sekä syöksylaskuportteja. Etenkin lapsiperheet
ovat ottaneet uutuuden vastaan innolla. Rinne on lisäksi valaistu komein värivaloin, jotka tekevät sen
laskemisesta etenkin ilta-aikaan komean kokemuksen.
– Enkä ainakaan itse ole törmännyt vastaavaan missään Suomessa,
rinnetoiminnanjohtaja huomauttaa.
● Tarkalleen ottaen rinteet saatiin
tänä vuonna auki 27. joulukuuta.
– Se on pitkällä tähtäimelläkin
heikko keskiarvoluku, sillä yleensä
kausi on saatu käyntiin jo joulukuun
alussa, tuumaa rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Hän itse aloitti työt laskettelukeskuksessa jo 1999,
joten vertailutalvia riittää melkoisesti.
Tampereen lumimäärä
vaikuttaa
Puurunen myöntää, että viime vuoden lämmin talvi vaikutti kävijämäärään. Se laski sitä edeltäneestä,
hyvälumisesta talvesta noin viidenneksellä. Vaikka rinteet saatiin itse
asiassa viime vuonna auki pari viikkoa tätä vuotta aikaisemmin, kausi
jäi vaisuksi. Ilmeisesti moni jätti
lämpimän talven vuoksi k oko kauden korkkaamatta. Sappeen omistajan Jouko Poukkasen yhtiökumppani Juha Marjasen mukaan maan
valkoisuus on psykologisesti tärkeä
asia.
– Jos Tampereella maa on vihreä,
parkkipaikkamme pysyy tyhjänä.
Näin se menee, vaikka meillä rinteiden tekoon ei tarvita yhtään luonnonlunta, Marjanen toteaa.
Patouma purkaantuu
Kosti Puurusen mukaan sama ilmiö
nähtiin myös tänä vuonna. Jouluksi
tullut lumi tarkoitti, että väkeä oli
hyvin jo avajaispäivänä.
– Vaikka kausi päästiin aloittamaan myöhässä, laskijoita oli jo ensimmäisinä viikkoina. Uskon, että
monilla on nyt myös patoutumaa
päästä laskemaan, jos viime talvi jäi
kokonaan välistä, hän arvelee.
Viime vuoden surkea talvi tosin
näkyy edelleen kausikorttimyynnissä. Koska merkittävä osa kausikorteista myydään reilusti etukäteen –
ensimmäiset aina jo edelliskauden
loppuessa huhti- ja t oukokuussa –
jättää moni huonomman laskutalven jälkeen kausikortin ostamatta.
Toisaalta yhdessä ryhmässä kausikorteissa on ollut tänä vuonna kui-
Sappee on valittu Vuoden hiihtokeskukseksi kaksi kertaa, vuosina 1996 ja 2010. Muutakin virallista tunnustusta
on saatu. Vuonna 2012 Sappee valittiin Vuoden kotimaanmatkailuyritykseksi.Tänä päivänä Sappeesta löytyy 12
rinnettä ja kahdeksan hissiä.
tenkin petrausta.
– Siihen olemme tyytyväisiä, että
yritysten osalta kausikorttimyynti
on ollut mukavassa kasvussa, hän
toteaa.
Ilmainen kanta-asiakkuus
Suurin osa Sappeessa asioivista on
päivälipun ostajia. Aikuisille sen
hinta on 38 euroa, lapsilta se maksaa
24 euroa. Verkkokaupasta ostettaessa hinta on kaksi euroa halvempi.
Lisäksi alle 6-vuo tiaat laskettelevat
ilmaiseksi aikuisten kanssa, kunhan
heillä on kypärä päässä. Tämän sesongin uutuuksiin kuuluu mySappee kanta-asiakasohjelma. Siihen
voi liittyä ilmaiseksi Sappeen nettisivuilla, ja siinä mukana oleville on
tiedossa erilaisia tarjouksia.
– Kuten esimerkiksi kantaasiakaspäiviä, jolloin päivän hissilippu on tarjolla 9,90 euron hintaan.
Netissä asiakkaille on tarjolla myös
Sappee Skidays -palvelu, jonka myötä omat hissimatkat ja laskut voi tarkistaa jälkikäteen myös netistä.
Kosti kulki vastavirtaan
Rinnetoiminnanjohtaja Kosti on siinä mielessä kulkenut urallaan nurinkuriseen suuntaan, että hän on
Pohjoisen poikia. Laskettelukeskukset palveluineen kun ovat niitä
harvoja paikkoja, joissa työntekijöiden virta kulkee perinteisesti pikemminkin toiseen suuntaan. Pudasjärvellä, paikkakunnan tunturien maisemissa kasvanut Puurunen
kuitenkin on kulkenut vastavirtaan.
– Tulin tänne yhdeksi talveksi
hommiin 15 vuo tta sitten ja si llä
reissulla olen edelleen, hän naurahtaa.
– Hienointa omassa työssäni on
ollut se, että täällä on kehitetty jatkuvasti. Sekä rinteet että alue kokonaisuudessaan ovat kehittyneet valtavasti vuosien saatossa. Tässä tarinassa on ollut hieno olla mukana.
Alppiseikkailu on
uusin rinne
Omilla leveysasteillaan Sappee on
selvä kuningas. 12 rinteen ja kahdeksan hissin kesk us on sitä koko-
Tähän hyppyyn on vaadittu jo aika monta laskua.
Snow Park-rinne on tehty
ammattilaisten kanssa
Mutkamäen ja Alppiseikkailu-rinteen lisäksi aivan uusia rinteitä ei
Sappeessa ole pahemmin 2000-l uvulla tehty, mutta olemassa olevien
monipuolisuutta on kyllä kehitetty
ahkeraa tahtia. Lapsiperheiden lisäksi erityisesti park-laskijat on
huomioitu.
– Park-laskettelijoihin lukeutuvat ne, jotka kaipaavat tavallisen tasaisen alamäen sijalle myös hyppyreitä, kaiteita ja pressejä, hän kertoo.
Sappeessa tälle ryhmälle tarjolla on
kaksikin eri rinnettä. Niistä haasteellisemmassa hyppykummut ovat
kutakuinkin kerrostalon korkuisia,
kun taas astetta loivempien hyppyreiden ja reilien makuun pääsee toisessa, astetta maltillisemmassa
Park-laskijoille suunnatussa rinteessä. Sappeen haastavampaa Park-rinnettä muuten kehitetään jatkuvasti
yhteistyössä aktiivilaskijoiden kanssa. Tätä kehittämistä varten on synnytetty aivan oma tiiminsä, joka pitää sisällään sekä lumilautailijoita
että suksijoita.
– Ja siihen siis kuuluu kavereita,
jotka käyvät kuvaamassa lasketteluvideoita ympäri maailmaa, Puurunen kertoo.
Jo 750 petipaikkaa
Rinteet sikseen. Jos visiitistä Sappeelle on kertynyt aikaa enemmän,
saattaa keskus näyttää aika erilaiselta kuin viime kerralla. Etenkin majoituskapasiteetti on ollut kovassa
kasvussa läpi koko 2000-luvun. Tänä päivänä alueelta löytyy jo noin
750 petipaikkaa. Pieni autoajelu
31
laskettelutalvea
Huipun esiintyjissä on totuttu
näkemään
kovia nimiä,
eikä tämä vuosi
ole poikkeus.
Kevään esiintyjälistalta löytyy
muun maussa
Elastinen.
Tätä juttua tehtäessä tammikuun alkupuolella lumetukset olivat vielä käynnissä.
ympäri keskuksen katuja paljastaa, että paikkamäärään on syytä
odottaa jatkossa kasvua. Oleellinen vetovoimatekijä on myös
2005 perustettu Huippu-rinneravintola. Se on yli t uhannella
asiakaspaikallaan edelleen koko
maan suurimpien joukossa. Sinne
on kerännyt väkeä myös erittäin
laadukas esiintyjäkaarti. Mukana
on tänäkin keväänä valinnanvaraa moneen makuun sillä JVG:n,
Elastisen ja Nopsajalan ohella
keikkailemaan on tulossa esimerkiksi Paula Koivuniemi. Samoihin aikoihin Huipun kanssa yrityksessä panostettiin myös 250
vaunupaikan
karavaanialueeseen, mikä on sekin osoittautunut
oikeaksi ratkaisuksi. Käyttöaste
on erinomainen, sillä vuosipaikkalaiset pelkästään täyttävät noin
neljä viidestä karavaanipaikasta.
Kesääkään ei lonnita
On selvä, että Sappeessa leijonanosa tuloista taotaan talvella,
sillä 180 000 vuosikävijästä talvella keskuksessa asioi noin 120 000
henkeä. Eipä keskus tosin tänä
päivänä tosin kesäisinkään tyhjän
panttina makaa, sillä toimintaa
on jatkuvasti kehitetty ympärivuotisempaan suuntaan. Vuonna
2008 rinne otettiin esimerkiksi
polkupyöräkäyttöön alamäkipyöräilijöille rakennettujen reittien
muodossa. Sen myötä yksi hisseistä pyörii nyt myös kesäkaudet. Pyöräilijöiden osalta kävijämäärät ovat olleet mukavassa
nosteessa.
– Se on hyvä, että olemme saaneet hyvän maineen harrastajien
joukossa ja ajoreittimme ovat
saaneet kiitosta. Ensi kesänä
meillä on useitakin isompia alan
kilpailuja, Puurunen kertoo. Po-
pulaa paikalle on tuonut myös
kesäteatteri. Sen esittämiä näytelmiä on parhaina suvina käynyt
katsomassa noin 20 000 silmäparia. Ensi kesänä Sappeen teatterissa nähdään Heikki Vihisen käsikirjoittama Kesäkissat-näytelmä.
Stadikaan ei ole kaukana
Tampereen kaupunkiseutu ja koko Pirkanmaa on luonnollisesti
tärkeää asiakasryhmää Sappeelle,
mutta toisaalta käydään keskustassa kauempaakin, etenkin länsirannikolta ja etelästä.
– Tampereelta meille ei o le
kuin 50 kil ometriä, ja pääkaupunkiseudultakin matka Sappeeseen jää ainoastaan 160 kilometriin, mikä on kyllä meille s elvä
etu, Puurunen kertoo. Sappee on
myös merkittävä työllistäjä. Pelkästään rinneyhtiön palveluksessa työskentelee noin 50 henkeä, ja
kun mukaan lasketaan ravintolat,
ohjelmapalvelut, siivous sekä esimerkiksi hiihtokoulut, nousee
talvikaudella summa yli sadan.
Rinnemäärän kasvattamista on jo suunniteltu
Sappeen kehittäminen ei suinkaan ole muutenkaan nyt saavuttanut lakipistettä. Puurusen työpöydällä lepää l uonnosversio
maakylpylästä, ja myös rinnepuolella suunnitelmia on jo saatu paperillekin.
– Meillä on edelleen vapaata
tilaa etelä- ja itäsuunnissa, joihin
olemme alustavasti suunnitelleet
useammankin mäen ja hissin laajennusta, mutta toteutusaikataulua emme o le vielä lyöneet lukkoon, Puuronen kertoo pidemmän tähtäimen visioista.
Ruplan
kurssi
vaikuttaa
myös
Sappeessa
● Parin viime vuo den aikana
Sappeessa on käynyt loppiaisen
aikaan paljon venäläisturisteja,
mutta laskevan ruplan vuoksi
tänä vuonna heidän osuutensa
on romahtanut.
– Kyllä venäläisturistien voi
sanoa puolittuneen tällä kaudella, kertoo yrittäjä Juha Marjanen. Tästäkin huolimatta keskuksen loppiaissesonkiin voidaan olla tyytyväisiä.
– Onneksi saatiin paikattua
majoitusreikiä varsin hyvin kotimaisilla kuluttajilla, hän kertoo.
Nykyrinne ei
luonnonlunta kaipaa
● Lumitykkejä on käytetty Suomessa jo
viitisenkymmentä vuotta, eikä esimerkiksi Sappeessa nykypäivänä tarvita
luonnonlunta laisinkaan rinteiden lumettamiseen. Syy tähän on, että lumettamalla saadaan aikaan paljon kovempi
ja täten myös kestävämpi lopputulos.
Käytännössä koneistettu lumetus
tarkoittaa, että rinteet saadaan laskukuntoon myös ilman luonnonlunta.
– Lumettamiseen ei t arvita mitään
muuta kuin pakkaskeli, kertoo rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Asiantuntijan mukaan paras lumetuskeli on
noin 10–15 asteen pakkanen. Kun keli
on sopiva, lumetustyötä tehdään kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri.
Tänä vuonna tämä tarkoitti, että hommia painettiin myös kaikki joulunpyhät, niin jouluaattona kuin -päivänä.
– Tästä olen meidän rinnetiimillemme erittäin kiitollinen, hän kertoo. Tätä juttua tehtäessä tammikuun alkupuolella osa lumitykeissä oli vielä käynnissä, joskin loppusuoralla.
– Toivottavasti nyt viimeistä kertaa
tänä talvena, Puurunen totesi.
Melkoinen vesimäärä
vaaditaan
Viime vuosina Sappeessa on investoitu
isoja summia lumetusjärjestelmään.
Rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen esittelee
lumitykkiä. Niitä Sappeesta löytyy yhteensä 35.
Kuvassa oleva tykki on malliltaan niin sanottu
matalapainetykki, joka edustaa vanhempaa mallia.
– Uudemmat hybridit taitavat olla kaikki tällä hetkellä käytössä. Puurunen tuumaa. Yhteensä rinteisiin lumetetaan jopa 250 000 kuutiota lunta.
Nyt käytössä on niin sanottu hybridijärjestelmä, jonka myötä rinteisiin on saatu uusia tykkejä. Sappeen 35 tykistä näitä uudemman mallisia on 16.
– Isoin etu näissä uudemmissa on,
että nämä ovat sekä helpommin siirreltävistä että myös tekevät lunta aiempia
energiatehokkaammin, Puurunen esittelee. On selvä, että kun toimitaan Sappeen mittaluokissa, energiasäästö kiinnostaa. Yhteensä Sappeella on nimittäin
rinnepintaa peräti 30 hehtaaria. Ja kun
tykit ovat sopivina pakkaspäivinä käytössä yötä päivää, kyseessä on melkoinen määrä energiaa. Vettäkin operaatioon menee kiitettävästi. Yhteensä koko
rinnepinnan lumettaminen vaatii noin
120 000 k uutiota hookaksoota, joka
muuntuu 250 000 k uutioksi lunta. Tykeissä käytetty vesi saadaan Iso-Arajärvestä.
32
33
34
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset
Juupajoen Yrittäjät
Isto Rasi
Kangasalan Yrittäjät
Joni Ihalainen Oy
Kangasalan sähkö ja
telepalvelu
Prenta Oy
PRP-Asunnot avoin yhtiö
T:mi Mitce
Tiimiten Oy
Kihniön Yrittäjät
Satman
Kurun Yrittäjät
Herra Järvisen Verstas Oy
Lempäälän Yrittäjät
Apukauppa
Jarno Pärssinen Tmi
K. Liitomaa Tmi
Kokologo
Pirkanmaan Autohuolto Oy
Luopioisten Yrittäjät
Käenniemi Ky
Turasell
Urjalan Yrittäjät
Remontti Seppälä
Toiminimi Timo Nikkilä
Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät
Mäntän Jääareena Oy
RTT-Sähköasennus Oy
Valkeakosken Yrittäjät
Ajatuskutomo Kuwento
KJK Consulting
R-KIOSKI Koskikara / 1277
Anne Helenius Oy
Nokian Yrittäjät
TottiWatti
Vision-Marketing Oy
Pirkkalan Yrittäjät
M.E.`s Coaching
Suunnittelemo Oy
Suodenniemen Yrittäjät
AK Kotihoiva
Toijalan Yrittäjät
Akaan remonttipalvelu
Jaanan Jalkahuolto Tmi
Kwan Home Massage
Health Care
Candy Mix Finland
avoin yhtiö
PikkuOtus Oy
TJP-Putkityö
Vehree mainostoimisto
Villen Virma
Ylöjärven Kiviset Oy
Virtain Yrittäjät
Finn Ruoppaus Oy
Ylöjärven Yrittäjät
1257 Tiina Friman Oy /
R-Kioski Rauhalantie
Härmälän-Sarankulman
Yrittäjät
AlpaFinlandia Oy
Viljakkalan Yrittäjät
Hanhimaa Palvelut Oy
Kaukajärven Yrittäjät
Syväjärvi Hans
Kaupunginosayhdistykset
Hervannan Yrittäjät
1085 Piia Pulkkanen Oy –
R-kioski Hervanta Duo
AP Fysio Oy
Kajo Apuvälineet Oy
Koistinen Juha Tmi –
Hervannan elokuvateatteri
Cinola
Tietokonepalvelu Hietaniemi
Tmi Kuut
Vammalan Yrittäjät
Hyvinvointipalvelu
Elina Säämänen
Vesinieminen Oy
HMAloe
HomeCrew
Kukkapuoti SomaOksa
LVI-Klemi Oy
Mustajoutsen Oy
Lielahden Yrittäjät
Lastentarvike Lielahti
Minaris Oy
Nekalan-Koivistonkylän
Yrittäjät
Tmi minttumaria
Pispala-Pyynikin Yrittäjät
Tammervälitys
Sammon Yrittäjät
Kitarakuu
Kuljetusliike Särkimäki
Tampereen LVI-palvelu Oy
Tammerkosken Yrittäjät
1306 Jenna Poila Oy –
R-Kioski Tampere Koskilinna
Leenan hyvän olon hoitohuone
Myyntiedustus
Taina Härkälä T:mi
Renovatek Oy
Routa Imports Oy
Sari Osmonen-Paananen
Water Yhtiöt Oy Finland
Tampereen Käsityö- ja
Teollisuusyhdistys
Sampo Software Oy
Tesoman Seudun Yrittäjät
Figlia Oy
Hämeen Takuu Saneeraus Oy
Korhonen Timo Juhani
Laastivälitys Tmi Kai Pöyhölä
Peltomaa Pekka Juhani
Ansiomerkit
Yrittäjäristin Timanttiristi 40 v
Kiviranta Tauno, kauppias, Tauno Kiviranta Oy,Vammala
Vuohensilta Timo, yrittäjä, Konepaja Vuohensilta, Tampere
Yrittäjäristin Timanttiristi 30 v
Hyödynmaa Arto, toimitusjohtaja, Tampereen Express-Huolinta
Oy, Tampere
Isotalo Pekka, toimitusjohtaja, Isoperi Oy, Lempäälä
Paanto Heidi, talousjohtaja, Palanto Holding Oy, Tampere
Tuomela Raine, toimitusjohtaja, Toimintakehitys Oy, Tampere
Yrittäjäristi, kultainen
Aro Hannu, toimitusjohtaja, Sastamala Visual Oy / Studio -86,
Vammala
Lehtonen Merja, yrittäjä, Kulta- ja Kelloliike Merja Mäkelä,Vammala
Lundqvist Jari, yrittäjä, Neonelektro Oy, Kangasala
Penttilä Kerkko, toimitusjohtaja, Otoplug Oy, Tampere
Salmi Tuula, vastaava lääkäri, käsikirurgi, Avosektori Salo &
Järventausta Oy, Tampere
Sarkola Jari, yrittäjä, Sarkoti Oy,Ylöjärvi
Uusi-Marttila Mikko, DI, UM Yhtiöt Oy, Tampere
Yrittäjäristi, hopeinen
Kaipia-Gran Kaisa, yrittäjä,Villivisio Oy, Tampere
Kiili Aila, yrittäjä, Soppeenmäen Tili Ky,Ylöjärvi
Koskinen Mika, yrittäjä, Rengaspiste Mika Koskinen, Lempäälä
Lehtinen Lassi, yrittäjä, Genel Oy, Nokia
Nieminen Mika, yrittäjä, Genel Oy, Nokia
Salmikangas Maritta, yrittäjä, Studio Ardanne,Ylöjärvi
Yritykset juhlivat
30 vuotta
1.1.2015 Jukka Potila, Jukka Potila Oy, Hämeenkyrö
1.2.2015 Kuntohoitola M Laine, Lempäälä (viettää
merkkipäivää työn merkeissä)
25 vuotta
25.1.2015 Parturi- Kampaamo Eijan Hius, Kangasala (ei juhli)
5.2.2015 Toijalan Elemec Oy, Akaa (5.2.15 soppatykki
paikalla klo 11–14, tervetuloa)
20 vuotta
13.1.2015 Megatrex Oy, Lempäälä
18.1.12015 T:mi Juha Koivuniemi, Nokia
24.1.2015 Airia Oy, Mänttä (ei juhli)
6.2.2015 Asuntopiste Juha Salovaara LKV, Tampere/
Kangasala (juhlii 6.2.15)
8.2.2015 Finnserviette Oy, Pirkkala
22.2.2015 Messukylän Hammaslääkäriasema Tmi, Tampere
(viettää merkkipäivää Turussa koulutuspäivillä muiden
kollegoiden kanssa)
22.3.2015 Saneerausmaalaus Oy Santanen, Nokia (ei juhli)
15 vuotta
2.2.2015 Creastock, Tampere (viettää merkkipäivää
työn merkeissä)
10.2.2015 Maslag Oy, Ylöjärvi
7.3.2015 Minnan Kangasaitta, Valkeakoski (kaupan
merkkipäivää vietetään la 7.3. kakkukahvien merkeissä)
Ansioristin Timanttiristi 40 v
Kaunisto Timo, tekninen myyjä, Tauno Kiviranta Oy,Vammala
Ansioristin Timanttiristi 30 v
Jänesniemi Kari, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Keskikiikoinen Reijo, työnjohtaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Mahnala Jukka-Pekka, työnjohtaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Mäkinen Timo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Ansioristi, kultainen
Aittomäki Olli, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Karmala Sami, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Teräväinen Matti, hallituksen varapuheenjohtaja, Metsäurakointi
Teräväinen Oy, Ikaalinen
Ansioristi, hopeinen
Aalto Kimmo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Haapiseva Eino, varastopäällikkö, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Harjula Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Heinämäki Tero, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi
Teräväinen Oy, Ikaalinen
Hiltula Jasmo, asiakkuusjohtaja, Mainostoimisto Värikäs Oy,
Tampere
Holopainen Tiina, toimitusjohtaja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Järvinen Tuomas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Kaewthung Janphen, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Karilainen Jarmo, tekninen myyjä, Tauno Kiviranta Oy,Vammala
Kariniemi Katri, johdon assistentti, FP FinnProfiles Oy,Vammala
Laurell Sari, lastenkodin ohjaaja, Tuulimäen Nuorten ja
Lasten Koti Oy, Kangasala
Luomahaara Markku, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi
Teräväinen Oy, Ikaalinen
Mankinen Tarja, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Närkki Virpi, asiakaspalvelija, Koivula & Nieminen Oy, Lempäälä
Pääkkönen Katri, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Tapani Manne, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Troscina Elena, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere
Vartia Kaija, lähihoitaja, Mouhijärven Iltalakoti Oy, Mouhijärvi
Virtanen Marko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Ylitapio Markku, silikonityöntekijä, FP FinnProfiles Oy,Vammala
Ansioristi, pronssinen
Alarotu Jaakko, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen
Oy, Ikaalinen
Kangasniemi Kati-Hannele, AD, Mainostoimisto Värikäs Oy,
Tampere
Mahnala Ilkka, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Mustalahti Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Myllyniemi Kimmo, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen
Nylund Susanna, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Raijala Mikael, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Rautiainen Mikko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Seppä-Murto Joonas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Virtanen Janne, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala
Tapahtumakalenteri
30.1.2015 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, nuorten keskus Prikka (Valtakatu 5, Kyröskoski). Hämeenkyrön etsivän nuorisotyöntekijät esittäytyvät
sekä kertovat MunPajan tarjoamasta taksvärkkitoiminnasta.
30.1.2015 Nokian Yrittäjien Yrittäjäbisset klo 19 alkaen, Keilaamo. Tervetuloa bisselle/limsalle/kahville/teelle!
10 vuotta
2.2.2015 Punkalaitumen Yrittäjien Yrittäjäilta klo 18 alkaen,
1.2.2015 Maanrakennus Lasse Toikka tmi, Tampere (menemKunnantalon valtuustosalissa. Aiheena elinkeinome naimisiin 14.2.2015 tulevan vaimoni kanssa, että eiköhän
ohjelman toteuttaminen ja yritysneuvonta Punkanämä yritykseni juhlat mene siinä samassa humussa)
laitumella ja rakennerahaston rahoitusmahdolli21.2.2015 Lemmikkipalvelu Koiranpäiviä, Lempäälä
suudet Luova Laakso -ohjelman myötä.
3.2.2015 Menestyvä mieli -seminaari klo 15-20.30, Tampereen Komediateatteri. Tässä valmennuksessa kokeneet yrittäjät ja valmentajat kertovat omat näkemyksensä siitä, miten menestyvä mieli rakennetaan.
3.2.2015 Vesilahden Yrittäjien iltakahvit klo 18.30-21, Kunnan virasto, kunnanhallituksen kokoushuone (Lin70 vuotta
dinkuja 1 37470 Vesilahti). Tilaisuuden järjestää
10.1.2015 Teuvo Juortamo, Milltamo Oy, Ylöjärvi
Vesilahden kunta.
4.2.2015 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravin60 vuotta
tola Mylly (Myllyhaantie 6, Pirkkala). Aiheena
31.1.2015 Timo Koivisto, Timolux Oy, Lempäälä (juhlii)
Nuorten kesätyöseteli, Kimmo Kivinen, Pirkkalan
1.2.2015 Jukka Honkanen, Tmi Konehuolto Honkanen,
kunta ja yritysesittelyssä Hanna Lyytikäinen, SuoPirkkala (viettää merkkipäivää matkoilla)
men Valmennustalo Oy.
5.2.2015 NYVin Huippuherätys klo 9-10, Wayne´s Coffee
50 vuotta
Koskipuisto. Aiheena Itsensä brändääminen –
24.1.2015 Liisa Perttula, Messukylän Hammaslääkäriasema
Jaakko Halmetoja.
Tmi, Tampere
18.2.2015 Isä Nitron Yrittäjä(n)puolison Talousilta 1, klo
5.2.2015 Elise Hänninen, Decoprintit Oy (juhlii työn
17.30-21, Frantsilan Hyvän Olon Keskus, (Kyrösmerkeissä Ideaparkin Pegasos-puodissa)
pohjantie 320, 31900 Hämeenkyrö). Talousilta 1
6.2.2015 Timo Myllymäki, Tampereen Perheravintolat Oy,
keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun.
Tampere (juhlii)
19.2.2015 Nokian Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Digitaalipaino Sale-Set (Ilkantien 2).
Yrittäjät juhlivat
35
Maksuvalmiudesta
● Vaikka leiviskät olisivatkin hyvin hoidossa ja olo vakavarainen, täytyy terveellä
yrityksellä olla myös maksuvalmius eli likviditeetti kunnossa.
Jos akuuttiin rahantarpeeseen ei löydy käteistä, rahan saaminen irti staattisista
omaisuueristä ei onnistu pitkien myyntiaikojen johdosta, ja vaikka omia saatavia
olisi paljonkin, mutta asiakkailla ei maksukykyä, saattaa omakin tilanne kahdesta
hyvällä tasolla olevasta terveystekijästä huolimatta kääntyä ongelmalliseksi.
Perinteisesti on totuttu ajattelemaan,että niin kauan,kuin on vapaata vakuutta,ja
olemme luottokelpoisia, ei rahan saannin kanssa ole ongelmia. Nyt kuitenkin pankissa saattaa henkilöstö vaihtua, konttoreita suljetaan ja yhdistellään, ja yhtäkkiä et
enää olekaan tuttujen luottoihmisten kanssa tekemisissä.
Kun yrittäjältä loppuu käteinen raha ja tililtä limiitti, alkaa loppua vähitellen
kaikki muukin toiminta. Vaikka ei olisi kyseessä muuta kuin asiakkaan tapaaminen ABC-asemalla, tarvitaan likviditeettiä: kahvit ja pullat kun pitäisi maksaa. Ei
jätä asiakkaalle hääviä kuvaa, jos joudumme toteamaan, että harmi, kun tuo lompsa jäi autoon – voisitko sinä hoidella tämän kierroksen ?
Löytyypä Isosta Kirjastakin kuvaus likviditeetin tärkeydestä: kertomus viidestä
viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä, joiden piti käydä Ylkää vastaan tämän saapuessa häätaloon. (Matt. 25: 1-13)
Vapaasti kerrottuna: Kun sulho vain viipyi ja viipyi, viisaat neitsyet ottivat öljyä
lamppuihinsa ja myös varalle, ja säästivät öljylamppujaan, käyden levolle. Kun taas
tyhmät neitsykäiset bailasivat ja polttelivat illan mittaan öljynsä loppuun. Ja kun
aamuyöstä tieto tuli, että Ylkä tulee, käykäätten häntä vastaan, viisailla riitti öljyä ja
valoa, mutta tyhmät jäivät pimeään ja lopulta häätalon ulkopuolelle.
Juuri näin on myös yrittäjän kassan kanssa: rahaa pitää olla riittävästi ja sitä pitää olla myös varalla; tilaisuus tulee usein yllättäin ja pitää olla valmiutta hyödyntää se. Niinkuin viisaan neitsyen lampussa öljyä, yrityksen kassassa pitää olla likviditeettiä. Amerikan ihmemaassa määritellään yrittäjä henkilöksi, joka näkee tilaisuuden ja hyödyntää sen. Sitä ei tehdä taskut tyhjinä.
Likviditeettiongelmille on hienompi nimitys: insolvenssi- eli ma ksukyvyt-tömyysasiat – vähän samanlailla kun meillä kaikilla vanhemmiten voivat tulla kysymykseen inkontinenssi- eli pidättelyongelmat. Kummatkin ovat arkipäivää, mutta
ei niistä isommin julkisuuteen ääneen huudella.
Isä Nitro - Simo Setälä
[email protected]
Isä Nitron vetämät Yrittäjä(n)puolison talousillat alkavat yhteistyössä Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen kanssa helmikuun puolivälin jälkeen, yleensä keskiviikkoiltaisin: Talousilta 1 keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja Talousilta 2 käsittelee aikaansaatuja tuloksia ja tilannetta. Kumpikin on itsenäinen kokonaisuus, kumpi vain tai mieluusti molemmat voi käydä kokemassa. PKYrittäjän hintailta käsittelee hinnoittelun perusteita. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen kurssikalenteri,
www.frantsilanhyvanolonkeskus.fi. Tiedot myös Pirkanmaan Yrittäjien koulutuskalenterissa.
36