Tervetuloa kotiin
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Kannen kuvat ja kollaasi: Sakari Röyskö Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 3/2014 Tervetuloa kotiin Millainen on saalem-seurakunta? 2 29. toukokuuta 2014 pääkirjoitus kristitty Millainen on Saalem seurakunta? Mika Yrjölä [email protected] Kuva: Sakari Röyskö U lkopuoliset kysyvät joskus minulta “Millainen on Saalem seurakunta?” Joskus koen houkutusta vastata nopeasti kertoen pari faktaa historiasta: 1) Helluntaiseurakunta: Perustettu 1928, kun ruotsinkieliset ja suomenkieliset harmistuivat jatkuvaan tulkkaukseen. 2) Rakennuksesta: Rakennettu vuonna 1978 - istumaan mahtuu noin 1500 ihmistä. 3) Suuruudesta: Suomen suurin helluntaiseurakunta -jäseniä 3467 henkilö. Olen Ida Tahkolahti ja synnyin tähän maailmaan 9. kesäkuuta 1994 Jorvin sairaalassa Espoossa. Nyt minulla on ikää 19 vuotta ja asun Helsingissä, jonne muutimme perheeni kanssa 2012 Kirkkonummelta, kun olin aloittanut opinnot Järvenpään seurakuntaopistolla nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutuksessa vuonna 2011. Kerkesin noin puoli vuotta ravaamaan Kirkkonummelta asti Järvenpäähän, kunnes löysimme kodin Helsingin Punavuoresta. Koulumatkani lyheni siis huomattavasti. Olen tänä keväänä valmistumassa ja tiedossa on toivottavasti vielä jatko-opiskelua. Meillä on miehiä (37%) ja naisia (63%), lapsia (nuorin varsinainen jäsen 11-vuotias) ja vanhuksia (vanhin 96-vuotias). Suurin ikäryhmä on 40-50-vuotiaat ja jäsenistön keski-ikä on 50 vuotta – tosin meillähän ei pyhislapsia lasketa jäseniksi. Meistä avioliitossa on 52 prosenttia. Itse asiassa yli puolet Saalemin jäsenistä on kuitenkin suhteellisen uusia – seurakuntaan on 2000–luvulla liittynyt 1986 jäsentä! Saalem seurakunta ei ole rakennus, järjestö tai organisaatio – se on seurakunta! Seurakunta koostuu ihmisistä – sinusta ja minusta. Mutta meitä puuttuu vielä – ainakin 26.000 tulevaa veljeä ja sisarta on vielä löytymättä. Löytäisimmeköhän yhdessä heidät? ja saatan tulevaisuudessa tehdä seurakunnassa töitä. Tänäkin kesänä aion mennä Kirkkonummelle isoseksi yhdelle leirille. TULKAA ROHKEASTI HÖPÖTTELEMÄÄN! YSTÄVÄ PYYSI MUKAAN FUEL-ILTAAN Perheeseeni kuuluvat vanhemmat, yksi isoveli ja kissa. Saalemille päädyin ystäväni kautta, joka oli kertonut minulle Fuel-illoista ja jo lähes vuoden yrittänyt saada minua sinne. Sattumalta tapasin yhdessä messussa toisenkin ystäväni, joka myös kertoi, että käy Saalemilla Fuelissa lauantaisin ja koin tilaisuuteni tulleen lähteä kurkkaamaan, miltä meno siellä vaikuttaa. UUSIEN JÄSENTEN MÄÄRÄ YLLÄTTÄÄ 4) Toiminnasta: joka ikinen päivä Saalemilla tapahtuu jotakin. Mutta yritän vastustaa kiusausta - kerron mieluummin Jeesuksesta ja sinusta. Kerron, että seurakunta on täynnä ihmisiä, jotka Jeesus on pelastanut. Emme ole vielä läheskään täydellisiä, itse asiassa meillä on paljon epäonnistujia, rikkinäisiä ja eri vaiheissa uskontaipaleellaan olevia. Meillä on rakkaita mummoja ja vaareja, jotka ovat uhrautuvasti rakentaneet Jumalan seurakuntaa Helsingissä vuosikymmenien ajan ja antaneet tilaa seuraaville sukupolville. Meillä on turvallisia isejä ja äitejä, joilta saa olkapäätä ja ymmärrystä. Ja sitten – meillä on nousemassa uusi, rohkea sukupolvi, joka on valmis kohtaamaan uuden ajan haasteet – niissä on voimaa! Ensimmäinen Fuel-iltani oli erittäin upea kokemus ja paikka tuntui heti kodilta! Ja ei aikaakaan, kun jo toisen käynnin jälkeen päätin liittyä kasteen kautta Saalem-seurakuntaan. En kuitenkaan halunnut erota kirkosta, koska perheeni kuuluu kirkkoon kristitty 3/14 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Antti Kamppinen/Aikamedia Oy Aikani Saalemilla on tähän mennessä ollut mahtavaa, olen saanut uusia ihania ystäviä. Uusiin ihmisiin tutustumisessa on suurena apuna toiminut ystäväni, joka minua oli Fueliin pyytänyt. Ujona ihmisenä oli hyvä saada vähän apua, että löytäisin uusia tuttuja seurakunnasta. Silti edelleen haluaisin tutustua vielä uusiin ihmisiin ja saada lisää seurakuntakavereita eli tulkaa rohkeasti höpöttelemään ja tutustumaan, jos minut vaikka Fuelissa bongaatte. Ihmisenä olen iloinen ja energiaa riittää, kun pahimmasta ujoudesta pääsen ylitse. Ai niin, vielä voisin mainita, että harrastuksiini kuuluu nauramisen lisäksi locking-tanssi, jota harrastan kerran viikossa. Siunausta jokaiselle ja tulkaa tosiaan ihmeessä juttelemaan ja tutustumaan! Terkuin Ida sisältö 2 Pääkirjoitus 3Oma Saalem 4-5Seurakuntakysely 6-7Teologia, Metrossa mukana 8-9Seurakunnan hallintomalli 10Lähetyssivu 11Kolumni 12Kesällä kirkkoon 13Kesälukemista 14Lastensivu, Muistolause 15Nuortensivu, Penkistä bongattu 16 Yhteystiedot JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Seuraava Kristitty nro 4/2014 ilmestyy viikolla 25 kristitty 3 29. toukokuuta 2014 Saalemin jäsentapahtumat ILMOITUSTAULU KUVAt: Eino Manner ja Jyrki Palmi. Kesäraamattukoulua pidetään tiistaisin klo 19 kesä- ja heinäkuun ajan. Opettamassa asiantuntevat pastorit ja opettajat. Ota Uusi testamentti haltuun! Missiokoulu KNOW JESUS pyörähtää käyntiin Saalemissa 1.9.2014 - 31.7.2015. Missiokoulu on Saalemin uusi opetuslapseuskoulu, jonka tarkoituksena on varustaa nuoria Jeesuksen seuraamisessa. Vuoden koulutuksen aikana opiskellaan Raamattua ja kristillistä elämää, rukoillaan ja etsitään luovia tapoja palvella ja rakastaa ihmisiä Jeesuksen opettamalla tavalla. Opiskelu tapahtuu lähiopetuksena Saalemissa mato klo 8-12.00, jonka lisäksi osallistutaan srk:n toimintaan oman missiotiimin ohjelman mukaisesti. Opiskelun ohella on mahdollista tehdä töitä osa-aikaisesti. Missiokoulun hakuaika päättyy 15.6.2014, toimi nopeasti ja ota yhteyttä: knowjesus@saalem. fi. Lisätietoja www.saalem.fi/knowjesus Hoi nuoret! Kesällä on kaikenlaista toimintaa nuorille, sään salliessa aikaa vietetään yhdessä eri puolella Helsinkiä. Seuraa ilmoittelua! Kesän JUHANNUSKONFERENSSISSA 2014 tarvitaan jälleen 2000 ahkeraa talkoolaista mukaan rakentamaan kaikille rakasta tapahtumaa. Kesäkonferenssin ohjelma on jälleen hyvin monipuolinen ja talkoolaisena pääset nauttimaan kaikesta vielä hieman eri näkökulmasta tarkastellen, kulissien taakse kurkistaen. Voit ilmoittautua talkoolaiseksi lomakkeella, joita on saatavilla Saalemin infotiskiltä. Huippuluokan lauluyhtye Selah Yhdysvalloista tulee lokakuussa Suomeen. Tämä on bändin ensimmäinen kerta Suomessa ja todellakin kuulemisen arvoinen kaiken ikäisille. Tule mukaan, näe, koe ja nauti! Keikka on 25.10.2014 klo 19 Saalemilla. Liput konserttiin suoraan Saalemilta sekä tiketti.fi-sivustojen kautta. Lippujen hinta 20 €. Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai kuukausiohjelmaan. MUISTATHAN ilmoittaa Saalemin toimistoon nimija osoitemuutokset sekä muutokset perhesuhteissa mahdollisimman pian, jotta kortistomme pysyy ajan tasalla. Muutokset osoitteella sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse (09) 774 1010. ELÄ - lähellä ihmistä, lähellä Jeesusta LUO - oikeudenmukaista maailmaa LÖYDÄ - lahjasi ja Jumala, joka rakastaa KNOW JESUS -MISSIOKOULU SAALEMISSA1.9.-31.7.2015 Missiokoulu 18-30 -vuotiaille on • opetuslapsena kasvamista • Raamatun opiskelua • palvelemista ja auttamista • leirejä, tapahtumia, missiomatkoja Lue: www.saalem.fi/knowjesus Kysy: [email protected] KUVA: Saalemin kuva-arkisto KUVA: Samu Räikkönen. 4 29. toukokuuta 2014 kristitty Seurakuntakyselyn tulokset Kuvat: Saalemin kuva-arkisto, Ilona Yrjölä, Heikki Kokkonen, Seurakuntakysely 2014 O sana Saalem-seurakunnan uuden strategian luomista annettiin mahdollisuus koko seurakunnalle osallistua siihen. Samalla haluttiin kartoittaa seurakuntalaisten mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Seurakuntakysely osoitti, että suurin osa on tyytyväinen seurakunnan jumalanpalveluksiin, vapaaehtoistoimintaan, Naisten aamuihin sekä lapsityöhön. Eniten ruusuja sekä risuja keräsivät jumalanpalvelusmusiikki sekä seurakunnan muutokset. Eli vastauksista ilmeni, että se, mitä joku piti todella hyvänä kehityksenä, onkin ollut toiselle ei-mieluinen muutos. Seurakuntakysely toteutettiin marras-joulukuussa 2013. Kyselyyn saattoi vastata joko paperisella tai sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 599 ihmistä, joista naisia 65 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia. Vastausprosentti oli seitsemäntoista prosenttia, joten kyselyn tuloksia voidaan pitää kattavana otoksena seurakuntalaisten mielipiteistä. Eniten vastauksia tuli seurakunnassa 1-5, 11-20 tai yli 50 vuotta olleilta. Vastaajista suurin osa, 60 prosenttia osallistui seurakunnan tilaisuuksiin ja toimintaan vähintään kerran viikossa, 36 prosenttia jopa kahdesta neljään kertaa viikossa. Eniten osallistuttiin tulemalla tilaisuuksiin, palvelemalla vapaaehtoistyössä ja seuraa- malla aamujumalanpalvelusta netin välityksellä. Jumalanpalvelus ja vapaaehtoistoiminta palvelee parhaiten Taustakysymysten jälkeen kyselyssä kartoitettiin sitä, miten hyvin seurakunnan toiminta ja tilaisuudet vastasivat vastaajan tarpeita, mitä mieltä oltiin Ristin Voiton tilaamisesta kaikille seurakuntalaisille ja sen maksamisesta. Lopuksi oli mahdollisuus antaa palautetta seurakunnan johdolle ja työntekijöille ja kertoa ehdotuksia ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Viimeinen kysymys keräsi kokemuksia ja todistuksia seurakunnan merkityksestä. Ristin Voitto –lehden tilaamista kaikille jäsenille kannatti 80 prosenttia vastaajista. 71 prosenttia olisi valmis osallistumaan lehden tilaamiskustannuksiin. Miten tilaisuudet ja toimintamuodot vastaavat tarpeita? Kysymykseen, joka kartoitti, miten tilaisuudet ja toimintamuodot vastasivat tarpeita, pyydettiin vastaamaan vain niiltä osin, mitkä koskivat vastaajaa itseään. Jumalanpalvelukset, vapaaehtoistyö ja naistenaamut vastasivat parhaiten vastaajien tarpeita. Myös lapsityö, tiistain Yhteysilta sekä seurakunnan musiikkitoiminta koettiin sellaisiksi, että ne vastasivat kohderyhmän tarpeita. Kysymykseen sai vastata myös vapaasti kirjoittaen, ja se keräsi 118 kommenttia lähinnä jumalanpalveluksiin, musiikkiin, solutyöhön ja vapaaehtoistoimintaan liittyen. Ehdotuksia toiminnan parantamiseksi sekä toivomuksia ja palautetta pastoreille, hallitukselle ja seurakuntaneuvostolle tuli kaiken kaikkiaan 401 kappaletta. Ne käsittelivät pääasiassa musiikkia, jumalanpalvelusta, opetusta, tiedotusta, yhteyttä sekä eri työmuotoja. Seuraavaan yhteenvetoon on poimittu vastauksista useimmin mainittuja näkökulmia eli mielipiteitä, jotka painottuivat eniten. Tässä yhteydessä on huomioitu myös edellä mainituissa 118 kommentissa olleita näkökulmia. Jumalanpalvelus sai eniten positiivista palautetta Jumalanpalvelusten muuttunut ilme oli huomioitu. Jumalanpalvelukset koettiin hyvinä, viikon kohokohtana. Positiivista palautetta siitä tuli runsaasti ja kommenteissa rohkaistiin pitämään valittu linja. Jumalanpalvelukset kiinnostavat laajasti, niitä seurataan netin kautta ja tilaisuuksiin tullaan mielellään. Kehittämistoivomuksina mainittiin, että sanan osuutta toivottiin aikaisemmaksi ja pidemmäksi sekä tilaisuuksiin kaivattiin monipuolisuutta ja tasalaatuisuutta. Jumalanpalvelusmusiikki jakoi mielipiteitä Pääasiassa musiikkiin liittyvät toivomukset ja ehdotukset käsittelivät jumalanpalvelusmusiikkia. Toivottiin sitä, että musiikin monipuolisuus säilyy; jumalanpalveluksiin palvelemaan eri musiikkiryhmiä, Saalem-kuoroa sekä soittokuntaa. Ylistys jakoi mielipiteet niin, että toisaalta toivottiin lyhyempää ylistysosuutta toisaalta taas kaivattiin enemmän ylistystä. Yhteyskuoro koettiin hyvänä ja ylistäminen sinänsä hyväksyttiin, mutta ylistyksen johtaminen puhututti. Äänentoistoon pyydettiin kiinnittämään huomiota, etenkin rukouspalvelun aikana. Opetuksesta tykätään ja sitä toivotaan enemmän Seurakunnan opetusta kommentoitiin runsaasti. Jumalanpalvelusten saarnoista pidettiin sekä tiistaiiltojen vahvasta Raamatunopetuksesta. Yleisesti kristitty 5 29. toukokuuta 2014 kaivattiin raamattutunteja, vahvaa opetusta sekä ulkopuolisia opettajia. Positiivista kommentointia tuli runsaasti nykysaarnoista ja tyylistä. Erityisesti Mika Yrjölän saarnoista pidettiin. Avoimutta kaivattiin päätöksentekoon sekä tiedonkulkuun Vastauksissa toivottiin, että seurakuntaneuvoston jäsenet esiteltäisiin. Kuukausitiedotteeseen kaivattiin tietoja, kuka palvelee tilaisuuksien musiikissa. Avoimuutta peräänkuulutettiin rekrytointiin, henkilöstömuutoksiin sekä lähetystyöhön liittyvään tiedotukseen. Myös Ristin Voiton tilauksista olisi pitänyt tiedottaa monien mielestä etukäteen. Lisäksi toivottiin, että yhteyden saanti pastoreihin tehtäisiin avoimemmaksi ja helpoksi. Liikaa yksinäisyyttä, eriytymistä ja touhuamista Yhteyttä kaivattiin. Tiistai-iltojen Seurakuntakoulun työskentelytapa koettiin hyvänä erityisesti yhteyden rakentamisen kannalta. Toivottiin lisää yhteisiä kahvituksia ja ruokailuja, lapsiperheille mahdollisuutta kokoontua. Erityisesti nousi esiin nuorten aikuisten vieraantuminen ja toivottiin seurakunnalta toimenpiteitä, että yhteyden rakentuminen seurakuntaan ja toisiin samanikäisiin helpottuisi. Seurakunnan toimintakulttuuria pidettiin liian toiminta- ja kokouskeskeisenä yhteyden rakentumisen kannalta. Lapsi- ja nuorisotyö tuo seurakuntaan myös huoltajat Lapsi- ja nuorisotyö sai pääasiassa positiivista palautetta. Monet perheet sanoivat käyvänsä seurakunnassa lastentoiminnan takia. Toisaalta toivottiin, että varhaisnuorten ja nuorten opetukseen satsataan jatkuvasti, että lapsia huomioidaan enemmän ja että pientenlasten hoito järjestettäisiin tilaisuuksien ajaksi. Solutyö keräsi kiitosta Solutyötä pidettiin onnistuneena ja mahtavana kasvunpaikkana. Lisää soluja sekä tiedotusta soluista kaivattiin. Usein esiintyneitä toivomuksia - Lisää rukousta, rukous- ja ylistystapahtumia - Lisää toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä yhteyttä - Nuorten aikuisten huomioiminen. Mitä Fuelin jälkeen? - Perhetyötä lisää (pienten lasten kanssa haastetta tulla tilaisuuksiin) - Maahanmuuttajaryhmät näkyviin - Isoja tilaisuuksia/tapahtumia, mihin matala kynnys tuoda ystäviä ”Jumalanpalvelus toimii tällaisenaan mutta enemmän yhteyttä jumalanpalveluksen ajaksi ja sen yhteyteen kaipaisin. Lounge tms. kakkoseen ja kahvio joka viikoksi olisi huippu! Jumalanpalveluksissa voisi rohkaista lisää vielä tutustumaan vieressä istuviin ja uusiin. Yhteysilloissa Seurakuntakoulu oli tosi hyvä ja loi yhteyttä. Naisten aamut on ollut kaikenikäisiä yhdistävä. Solut toimii hyvin, mutta enemmän soluja vaan tarvitaan. Musiikkitoiminta on ehdottomasti mennyt parempaan suuntaan! Olisi vielä mukava, jos kirjo olisi suurempi, esim. annetaan tilaa maahanmuuttajaryhmille ja varhaisnuorille ja nuorille tulla jumalanpalveluksiin omalla tyylillään.” ”Kiitos ihanista aamukokouksista. Iso kiitos musiikkiväelle uuden ja vanhan perinteen yhdistämisestä, vanhojen hengellisten laulujen uudelleen sovittamisesta ja uusien laulujen opettamisesta ja ylistykseen johtamisesta. Kiitos, että varhaisnuoriin ja nuoriin satsataan konkreettisesti ja heidän toimintansa on monipuolista ja mielenkiintoista.” Seurakunta on ”koko perheen toinen koti” Kysymykseen: ”Mitä seurakunta sinulle merkitsee?” saapui 358 vastausta. Useimmin mainittiin, että seurakunta on hengellinen koti, kasvunpaikka, yhteyttä ja opetusta, palvelupaikka sekä yhteyttä yli ikäpolvien. Muutamia poimintoja kommenteista: ”Useana sunnuntaina olen kokenut jo saliin astuessa Pyhän Hengen vahvan läsnäolon ja sen, kuinka omat arjen ongelmat pienenevät Jumalan suuruuden edessä. Jumalan sanan ja ylistyksen kautta olen saanut vahvistusta ja lähtenyt rohkais- tuneena kotiin! Vielä jos on ollut hyvä keskustelu jonkun seurakuntaystävän kanssa tai olen saanut itse kokea olevani esimerkiksi rukouspalvelussa Jumalan käytössä, on ollut tunne, että juuri tätä varten seurakunta on olemassa!” ”Kiitän suuresti Jumalaa, siitä johdatuksesta, jonka minä ja perheeni olemme saaneet, kun meidät johdatettiin Saalem-seurakuntaan, silloin koimme kyllä vahvasti ja omakohtaiseksi toivotuksen Tervetuloa Kotiin. Erityinen kiitos myös siitä Jumalalle, että saan palvella lahjoillani Jumalaa ja seurakuntaa, siinä joukossa, ryhmässä, johon hän johdatti minut. Suuri siunaus on ollut myös se loistavat lapsi- ja nuorisotyö, jota Saalemissa tehdään. Lapsemme ovat saaneet olla monilla lasten leireillä, kiitos Jumalalle kaikista vapaaehtoisista, jotka mahdollistavat lapsi- ja nuorisotyön Saalemissa. Jumala antakoon jatkossakin voimia ja vapaaehtoisia tähän tärkeään työhön.” ”Olen siis jo varhaisvanhus - tulossa eläkeikään. Onhan seurakunta merkinnyt minulle aivan valtavasti. Olen iloinen ja ylpeä siitä. Tuon sinne mielelläni myös ystäviäni. Mielestäni se on myös kehittynyt paljon. Ei niin että menneisyys olisi kehnompaa ja nykyisyys parempaa vaan niin että olemme eläneet joitain vaiheita läpi jotka kaikki ovat olleet tarpeen tullaksemme tähän hetkeen: Tervetuloa Kotiin -fiilikseen. Kuka lie keksi tuon tunnuksen on ollut ”virrassa”. tiin tarpeellisena. Myös esteettömien toimitilojen rakentaminen on ajankohtainen tarve. - Äänentoiston ongelmat pää- ja alasalissa on tiedostettu ja niihin etsitään akustiikkaa parantavia ratkaisuja. Kiinteistötyöryhmä on valmistanut aikataulutetun suunnitelman Saalem-temppelin tilojen remontointia varten. - Musiikkistrategia on valmistunut. On tärkeää, että toiminnassa ja tilaisuuksissa tullaan huomioimaan sen suositukset. - Sisäistä tiedotusta on tehostettu, nettisivuuudistus on käynnissä ja toimistolla työskentelevä tiedotusvastaava Tiina Matela vastaa ajankohtaisiin tiedotustarpeisiin nopeasti. - Nuorten aikuisten tavoittamiseen kiinnitetään huomiota, heidät kutsuttiin mm. yhteiseen keskustelutilaisuuteen 6.huhtikuuta 2014. - Työntekijät ja seurakuntaneuvosto sekä koko seurakuntaorganisaatio esitellään tässä lehdessä (sivulla 8-9). - Pastoripäivystys- sekä aluevastaavajärjestelmä palvelee jäsenhuollon ja sielunhoidon tarpeissa ja siitä tiedotetaan seurakuntaa. - Saalem-seurakunnan strategia vuoteen 2020 valmistuu 2014 syksyllä. Kuva: Sakari Röyskö Johtopäätökset ja toimenpiteet Seurakuntakyselyn tulokset on käyty läpi seurakuntaneuvostossa. Ne on esitelty seurakunnalle yhdistyksen kokouksen yhteydessä 25. maaliskuuta. Keskusteluja on käyty sen pohjalta, pohtien, mitä kyselytulokset meille kertovat ja mitkä toiminnan ja rakenteiden muutokset on tarpeellista tehdä nyt, mitkä mahdollisesti myöhemmin. Kyselyn tulokset auttavat myös strategiatyön linjausten tekemisessä. Seurakunta elää aina muutosvaihetta pyrkiessään ”muuttumaan ja uudistumaan mieleltään”, jotta voisi vastata tämän ajan ihmisten tarpeisiin. Useita muutostoimenpiteitä on ollut jo käynnissä ja ne saivat vahvistusta seurakuntakyselystä. - Tilojen, erityisesti wc-tilojen, uudistaminen näh- T eksti : M aikki K uittinen S akari R öyskö , M arja -L iisa T urunen kuvat : 6 29. toukokuuta 2014 kristitty Teologia Anarkiasta monarkiaan? Seurakuntamallit Raamatussa ja sen jälkeen Kuva: www.shutterstock.com Maailmanlaajuinen Kristuksen ruumis on täynnä erilaisia tapoja johtaa seurakuntaa. Mikä niistä on Raamatun malli? Vai onko edes olemassa yhtä Raamatun mallia? M ielenkiintoisemmaksi kysymys tulee, kun pohtii Jeesuksen sanoja opetuslapsille: ”maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Mark 10.42-43). Tarjoaako Jee- sus anarkiaa? Apostolit Heti tehtävänsä alussa Jeesus valitsi kaksitoista opetuslasta. Heistä tuli kristillisen seurakunnan ensimmäiset ja itseoikeutetut johtajat. Jeesus lähetti heidät saarnaamaan (Mark 3:14) ja nimesi apostoleiksi (kr. apostolos, ”lähetetty” Luuk 6:13). ”Kahdentoista” joukossa Pietarilla oli selvä johtoasema ”ensimmäisenä tasavertaisten joukossa” (primus inter pares). Kahdentoista ulkopuolelta nousi johtavaan asemaan myös Jaakob, Jeesuksen veli sekä Paavali, pakanoiden apostoli. Anarkiasta ei ole alkukirkossa tietoakaan. Vanhimmisto Niin kuin Jeesus asetti apostolit, apostolit asettivat vanhimmat (Apt 14:23). Vanhimmat mainitaan mm. Jerusalemin ja Efesoksen seurakuntien yhteydessä (Apt 11:30, 20:18). Malli pohjautuu Mooseksen asettamiin vanhimpiin (4. Moos 11:16-17) ja sittemmin synagogan hallintoon. Vanhan Testamentin patriarkaalisessa kulttuurissa johtoasemaan valittiin vanhoja miehiä, sillä he olivat yhteisön arvostettuja ja kokeneita jäseniä. Tästä nimi ”vanhin”. Uudessa Testamentissa vanhimman tehtävänä on hoitaa seurakuntaa sanassa ja opetuksessa (1. Tim 5:17). Vanhimmat (kr. presbyteros) olivat seurakunnan kaitsijoita. Usein ”kaitsija” (kr. episkopos, eli piispa) on synonyymi vanhimmalle (Tit 1:6-7, Apt 20:28). Apostolien teot kertoo ohjelmallisesta vanhinten asettamisesta Paavalin lähetysmatkoilla: ”Kullekin seurakunnalle he valitsivat vanhimmat, ja rukoiltuaan ja paastottuaan he jättivät opetuslapset Herran turviin” (Apt 14:23). Jakeesta nousee kuitenkin historiallinen ongelma: Paavali ei mainitse vanhimpia kirjeenvaihdossaan perustamiensa seurakuntien kanssa. Näin monet tutkijat pitävät Luukkaan mainintaa kuvauksena myöhemmästä seurakunnallisesta rakenteesta. Karismaattinen seurakuntamalli Paavalin kirjeistä välittyy kuva karismaattisesta seurakuntarakenteesta. Paavalin seurakunnat eivät seuranneet kuivia organisaatiokaavioita eivätkä perustuneet turhantärkeisiin virkanimityksiin. Siellä kukin toimi (karismaattisen) lahjansa mukaan: ”Pal- velutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon, rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.” (Room 12:7-8). Keskiössä on toiminta/lahja (”palvelutehtävä”), ei henkilö/virka (”diakoni”). Yksi virka oli kuitenkin esillä Paavalillakin – apostolin virka: ”Paavali, apostoli, virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta” (Gal 1:1, KR 1938). Paavali puolustaa kiihkeästi omaa statustaan apostolina (esim. 1 Kor 9:1-2). Syyt tähän ovat historiallisia. Paavalin sanomaa ja apostoliutta vastaan hyökättiin. Näin Paavali joutui puolustautumaan. Hän ei kuitenkaan puolustanut omanarvontuntoaan, vaan evankeliumiaan kristitty 7 29. toukokuuta 2014 – hänen apostolisen mandaattinsa kieltäminen merkitsi hänen sanomansa kieltämistä. Paavalin viimeisinä päivinä karismaattinen kirkkojärjestys sai väistyä. Paavalin viimeisissä kirjeissä annetaan jo ohjeita seurakunnan virkoihin hakevia varten (1 Tim 3). Kristuksen dynaamiseen ruumiiseen oli ilmaantunut virkamieskunta – piispat ja diakonit. Näistä piispa nousi keskeiseen asemaan myöhemmissä seurakunnissa. Piispan johtama seurakunta Piispan johtama seurakunta yleistyi nopeasti apostolisen ajan jälkeen, nk. apostolisten isien aikana. Antiokian piispa Ignatius kirjoitti kirjeitä 110-luvulla ollessaan matkalla kohti marttyyrikuolemaa Roomassa. Niissä hän puolustaa voimakkain sanoin piispan asemaa seurakunnan johtajana: ”Kaikki, jotka kuuluvat Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle, liittyvät piispaan” (Ign Filad 3:2). Seurakunnassa ei tule tehdä mitään toimituksia ilman piispaa (Ign Smyr 8). ”Piispaan meidän on suhtauduttava kuin itse Herraan,” Ignatius kirjoittaa (Ign Ef 6:1). Tästä piispajohtoisesta mallista tuli myöhemmin dominoiva malli kirkoissa. Suurten seurakuntien piispoista Rooman piispa nousi kristikunnan johtajaksi apostoli Pietarin seuraajana. Jeesus nimesi nimenomaan Pietarin kallioksi (Petros – petra), jolle ”minä rakennan seurakuntani” (Matt 16:18). Syntyi paavin virka. Kristikunta sai ”Kristuksen sijaisen”, monarkin, jonka valta ylitti jopa kuninkaiden vallan. Martti Luther nimesi Kristuksen sijaisen antikristukseksi. Vaikka protestanttiset kirkot näin irtautuivat paavin vallasta, piispan valta jäi kuitenkin käytännöksi. Näin mm. Suomen luterilaisen kirkon piispat nähdään alkuperäisten apostolien seuraajina ja heidän auktoriteettinsa kantajina. Tämän ”apostolisen seuraannon” ketju yltää katkeamattomana Pietarista aina arkkipiispa Mäkiseen asti. Protestanttisten piispojen tehtävänä ei kuitenkaan enää ole instituution ylläpitäminen, vaan evankeliumin julistaminen. Demokraattinen seurakunta Kveekkarien seurakuntamalli hylkäsi kaikki edeltäneet mallit. George Fox (s. 1624) ei uskonut erilliseen pappeuteen, vaan piti kaikkia uskovia pappeina, kuten 1 Piet 2:9 sanoo: ”Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa.” Kveekkarien seurakunnat toimivat ilman hierarkiaa. Jäsenet sinuttelivat toisiaan ajalleen epäsovinnaisesti. Päätöksenteko perustui demokratiaan, sillä he uskoivat, että Jumala puhuu jokaiselle kristitylle sisäisesti. Pappissäätyä ei näin tarvittu. Malli on kiehtova ideaalisuudessaan. Siinä oivallettiin, että pappissääty etuineen ja ornamentteineen ei kuulunut alkuseurakuntaan, vaan pikemminkin temppelikauden juutalaisuuteen. Se muistuttaa myös Paavalin seurakuntien karismaattista mallia, jossa jokainen palvelee Hengen antamin lahjoin, ilman päälle liimattuja titteleitä. Kveekkarien malli kuitenkin unohtaa, että Uusi Testamentti puhuu seurakunnissa vastuuta kantavista yksilöistä. ”Kaitse minun lampaitani,” sanoi Jeesus Pietarille (Joh 21:16). Seurakunnassa jotkut ovat lampaita, toiset paimenia (lat. pastor). Millainen malli toimii? Seurakunta tarvitsee johtajia, kutsuttiin näitä sitten nimellä pastori, kaitsija, vanhin tai piispa. Heidän tärkein tehtävänsä on puhtaan evankeliumin opettaminen ja julistaminen. He eivät kuitenkaan ole ”kirkkoherroja” siinä mielessä, että he ”herroina hallitsevat” (Mark 10:42-45). Pikemminkin valtarakenne on käännetty päälaelleen – johtajat palvelevat johdettaviaan. Pastorit ovat töissä ”palveluorganisaatiossa”, kantamassa huolta ja vastuuta seurakunnasta. Jeesus sanoi: ”joka tahtoo tulla teidän joukos- Viisi vaikeaa sanaa: Karismaattinen tarkoittaa armolahjaan (kharisma) perustuvaa. Episkopaalinen viittaa piispan (kreikaksi episkopos) keskeiseen asemaan seurakunnan johtajana. Presbyteerinen tarkoittaa vanhimpien (kr. presbyteros) johtamaa seurakuntaa. Paavi, eli ”Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen si- jainen, apostolien ruhtinaan seuraaja, yleismaailmallisen kirkon pää ja ylin paimen, lännen patriarkka, Italian priimas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija.” Arvonimi kertoo kaiken. Kveekkarit ovat George Foxin näystä syntynyt protestanttinen kirkkokunta, jolle keskeistä on veljellinen tasavertaisuus ja Jumalan äänen sisäinen kuuleminen. Tyrannia tarkoittaa vallan keskittymistä yhdelle henkilölle. Tyranni valittiin antiikin Kreikassa demokraattisesti johtamaan kaupunkivaltiota yksinvaltaisesti esimerkiksi sodan aikana. Kuva: Sakari Röyskö K irjoittaja : N iilo M ähönen on teologi , joka ei kuulu seurakunnan johtoportaaseen . sanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja” (Mark 10:44). Kuin todistuksena tästä apostoli Paavali kirjoitti sarkastisesti: ”olemme olleet koko maailman kaatopaikka, ihmiskunnan pohjasakkaa” (1 Kor 4:13). Kangasoja, Luoma, Tossavainen: Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen (Aikamedia, 2009) K uvitteellinen palaveri Aikamedian toimistolla: - Meidän pitäisi saada nopeasti ulos ammattikirjallisuutta, käsky hallitukselta. Ideoita? - Meillä on se Kangasojan hyllytetty käsikirjoitus organisaatiosta. Otetaan se ja laitetaan sille nimi, jossa on trendikkäitä ja ammattimaisia sanoja (”uudistava” ja ”seurakuntajohtaminen”). Liitetään siihen luku tohtorilta (Luoma) ja jotain seurakunnanjohtajalta (Tossavainen), uskottavuuden takia, you know. Laitetaan siihen ammattimaisen mitäänsanomaton kansidesign (majakka) ja pyydetään siitä niin suolaista hintaa (39 euroa), ettei sitä osta kukaan ei-ammattilainen. Ja voilà, meillä on ”ammattijulkaisu”! Näin syntyi Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen, kuvittelisin. Kirjaa on tuskin myyty muille kuin seurakuntien johtoryhmille, heillekin pastorialennuksella. Nyt neljä vuotta myöhemmin kirjan saa alekorista hintaan 9 eurolla. Jos haluaa. Moni pastori kenties allekirjoittaa Paavalin sanat. Pastorit ansaitsevat kunnioituksemme, eivät siksi, että he ovat auktoriteettiasemassa, vaan koska he ovat sielujemme kaitsijoita. Mutta kuka tätä oikeasti haluaisi? Kirja ei ole kirjoitettu suurelle yleisölle, vaan vanhimmistolle. Lähtökohtana on raamatullisuus, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kirjassa tulkittaisiin Raamattua asiantuntevasti. Vanhimmistojohtoista mallia ei kyseenalaisteta eikä perustella mitenkään. Raamatunjakeita on heitelty tekstin kaunistukseksi kontekstista ja Uuden Testamentin historiasta välittämättä. Perusteltua esitystä raamatullisesta johtamisesta ei kirjasta löydy. Teologin silmin kirja on surkeaa työtä. Olen valmis luovuttamaan, mutta annan kirjalle vielä mahdollisuuden. Turhaudun kuitenkin nopeasti. Kirja ohittaa mielenkiintoiset kysymykset täysin. Mikä on seurakunnan missio (muu kuin lähetyskäsky)? Millaista on terve hengellinen vallankäyttö? Kirja ei suoraan edes kerro, miten seurakuntaa tulisi johtaa. Juuri tässä on kirjan ongelma. Se vajoaa liialliseen deskriptiivisyyteen eikä tarjoa mitään normatiivista. Ehkä organisaation kuvaileminen on kirjan tarkoitus, mutta ilman ohjeellisuutta se ei loppujen lopuksi sano yhtään mitään. Ympäripyöreitä lauseita toisensa perään, tenttikirjatyyliin. Pelkkää puhetta ”organisaatiosta”, eli seurakunnasta. Missä ovat ihmiset? Tossavaisen latteassa fiktiossa lukujen välissä? Kolmantena aamuna kannan kirjan mukaan metroon, mutta luenkin Metro-lehteä. Tämä kirja on lopullisesti kuopattu. Selvisin sivulle sata. Ehkä tulossa olisi vielä jotain huikeaa. En kuitenkaan ota riskiä. Metrossa pitää lukea jotain oikeasti vangitsevaa, joka vie ajatukset pois työstä. Tämä kirja ei sitä tee. Sen lukeminen käy työstä. Suosittelenko? Älä missään nimessä osta kirjaa, edes ale-hintaan! Kirjan sanoma typistyy tähän: ”onnistuakseen joh- tamistehtävässään tulee vanhimmilla kuitenkin olla selkeä yhteinen käsitys tehtävästään ja tavoitteistaan” (s. 18). Eli tärkeää on konsensus, missio ja visio. Ai niin, organisaation strategia unohtui. Plääh. T eksti : N iilo M ähönen 8 29. toukokuuta 2014 kristitty Saalem-seurakunnan hallintomalli VAPAAEHTOISTYÖ Draamatiimi, katuevankeliointitiimi, Yhteyskuoro, Fuel, Fuelin rukouspalvelu, Israel-työ, keittiötiimit, kirjastotiimi, Käsi kädessä -vammaistyö, Saalem-kuoro, Exodus-kvartetti, kolehtitiimi, Kultala-lastenhoito, Jippii-perhekuoro, lapsityö, Life, lähetystorityö, maahanmuuttajatyö, tiedotustiimi, Pyhän Hengen prosessi-illat, miestentyön tiimi, miksaus, musiikkityö, Yhteysillan työryhmä, Uskon perusteet -tiimi, Lighthouse-työ, myyjäistiimi, Soittokunta, naisten työn tiimi, nopean toiminnan joukot, perhetyö, Suuri lastenilta -työryhmä, puhelinhartaustiimi, puhelinpalvelu, Päiväseurat, ehtoollistiimi, Kirjapiste, käytännön työn tiimi, toimistotiimi, thai-solutoiminta, Kohtaamispaikka, Fuego, esirukous- ja paastotiimi, Teko-paja, rukouspalvelijat, somistustiimi, lingalankieliset tiimit, avioliittotyö, Seniorikuoro, streaming, videotykkitiimi, tervetulotiimi, toimitustyö, it-tiimi, Kristitty-lehti, tulkkaustiimi, vahtimestaritiimi, vammaistyö, persiankieliset tiimit, Kristillinen musiikkikoulu, cd-tuotantotiimi, kasteavustajat, ystäväpalvelu, äiti-lapsipiiri, solukoordinointi, esirukoustiimit, talkootiimit, tulkkauslaitejakelutiimi, mediatiimi ja valotekniikkatiimi. OPERATIIVINEN JOHTO TOIMISTO SRK:N JOHTAJA, SEKTORIVASTAAVIEN ESIMIES, Mika Yrjölä KOTIMAAN TYÖ, Mauri Venemies -EVANKELIOINTI -DIAKONIA, Minna Oikarinen -RUKOUSPALVELU -ALUETYÖ -PERHETYÖ, Rommy Yrjölä -KOULUTUS/ VALMENNUS, Maikki Kuittinen ULKOLÄHETYS, Esko Matikainen -LÄHETYSTYÖ -MAAHANMUUTTAJATYÖ, Muayad Namrood (oto) -LÄHETYSTYÖN TUKI LAPSI- JA NUORISOTYÖ, Waltteri Haapala -NUORISOTYÖ -KOULU - JA VARKKITYÖ, Ari Kattainen -LAPSITYÖ, Katri Salmela -SOLUTYÖ -MUSIIKKITYÖN JOHTO, Piritta Poutala -IP-KERHOT, LNT-koordinointi Reetta Kaikkonen HALLINTOVASTAAVA Pekka Sorjonen TIEDOTUSVASTAAVA Tiina Matela KEITTIÖVASTAAVA Ilari Ilmakangas TALONMIES Jarmo Marjoniemi HALLITUS Mika Yrjölä (pj.), Timo Tikka (varapj.) Esko Matikainen, Timo Suuronen, Mauri Venemies, Joanna Valtari, Teemu Hämäläinen, Arto Vilhunen, Heikki Hellstén, Kimmo Annala, Petri Rantatulkkila HALLITUSTYÖSKENTELYYN KUTSUTTUNA: Pekka Sorjonen, Ari Kattainen seurakuntaneuvosto ETURIVI VASEMMALTA: Petri Rantatulkkila, Heikki Hellstén, Timo Tikka, Mika Yrjölä, Mauri Venemies, Maikki Kuittinen, Timo Suuronen TOINEN RIVI VASEMMALTA: Juha Partanen, Lasse Rännäli, Markus Hekkala, Jere Tarvonen, Sirpa Matikainen, Sari Nikkanen, Rommy Yrjölä, Reetta Kaikkonen, Piritta Poutala, Ilari Ilmakangas KOLMAS RIVI VASEMMALTA: Pentti Kautto, Mika Immonen, Risto Kauppinen, Jukka Rauhala, Timo Martiskainen, Ari Kemppainen, Pia Kemppainen, Tiina Matela (+ Hugo), Minna Oikarinen NELJÄS RIVI VASEMMALTA: Mikael Koivula, Joanna Valtari, Paavo Huotari, Harri Patrikainen, Muayad Namrood, Ari Kuittinen, Katri Salmela, Elina Rautio, Joonatan Rautio, Ari Kattainen KUVASTA PUUTTUVAT: Kimmo Annala, Henry Bollström, Paul Bowo, Arash Ghiasvandmohammadkhani, Waltteri Haapala, Pekka Hannukkala, Teemu Hämäläinen, Joona Koski, Jouni Lindqvist, Esko Matikainen, Mohammad Modaber, Eugene Mokulu, Jussi Palola, Pekka Sorjonen, Jari Veijalainen, Markku Vuorinen SEURAKUNNANKOKOUS Saalem on iso seurakunta. Sen seinien sisäpuolella tehdään vuosittain valtava tuntimäärä töitä henkilökunnan ja vapaaehtoisten toimesta. Kuinka kaikki toimii, minkälaista hallintomallia Saalemissa toteutetaan? V uonna 2008 huomattiin laajennetussa vanhimmistossa tarve uudistukselle. Päättäjäjoukko oli kasvanut liian suureksi, mikä teki päätöksenteosta hidasta. Asioiden käsittelyä hidasti vielä lisää se seikka, että erikseen kokoontui yhdistyksen hallitus, jolla oli juridinen vastuu seurakunnan taloudellisesta hoidosta. Asiat kulkivat laajennetun vanhimmiston ja hallituksen välillä ja seurakunnan asioiden hoitaminen, hallitseminen ja päätöksenteko kulki tahmeasti. Tehokkaina suomalaisina asiaa hoitamaan laitettiin työryhmä laajennetun vanhimmiston sisältä. Työryhmään kuuluivat Arto Hämäläinen, Esko Matikainen, Vilho Kivikangas, Pekka Hannukkala, Teemu Hämäläinen ja Tiina Matela. Työryhmämme vakaa aikomus oli luodata hallintouudistuksen linjaukset juurevasti suoraan Raamatusta totuudesta. Hallintouudistusehdotus muokattiin työryhmässä ja se hyväksytettiin laajennetulla vanhimmistolla. Uudistuksen ydinpointit Hallintouudistus käsitteli laajasti monia seurakunnan hoitoon liittyviä asioita. Tässä listattuna uudistuksen merkittävimmät kohdat. 1) Jatkossa Raamatun virat (opettaja, profeetta, apostoli, paimen) olisivat selkein valintaperuste, kun valtuutamme uusia vanhimpia ja diakoneja. 2) Kahdesta päättävästä hallintoelimestä luovutaan ja uudistuksen jälkeen seurakunnan hengellisestä sekä taloudellisesta johtajuudesta vastuu on hallituksella, joka puolestaan on vastuussa koko seurakunnalle. Uusi hallitus olisi kooltaan 10-15 henkilöä, riippuen siitä, mitä päätetään seurakunnan vuosikokouksessa; tämä vapauttaa loput noin 45 aktiivista vastuunkantajaa ydintyöhön: seurakunnassa palveluun, jäsenhuoltoon, hoitamaan alttaripalvelua, ehtoollisen jakamista. kristitty 9 29. toukokuuta 2014 4) Käytännön palvelutyön lisäksi tämä joukko olisi neuvonantajaryhmänä hallitukselle, kokoontuen 2-4 kertaa kaudessa – ”tämä joukko” sai pitkän pohdinnan jälkeen nimen seurakuntaneuvosto. 5) Uuden hallituksen jäsenet valitaan seurakuntaneuvoston keskuudesta - tämä tuntui luontevalta, olihan jo päätetty, että seurakuntaneuvostoon valitaan ihmisiä sen mukaan, mikä heidän armoituksensa on, joten luotettavuus ja viisaus oli jo koeteltua tässä porukassa. 6) Seurakuntaneuvosto koostuu miehistä ja naisista: vanhimmista, seurakuntapalvelijoista ja diakoneista. 7) Seurakunnankokouksessa vahvistetaan uudet jäsenet hallitukseen ja seurakuntaneuvostoon. 8) Uuden hallintomallin mukaan operatiivinen johto (lue: porukka, joka duunaa, käärii hihat, tekee hommat) eli pastorit, hengellisentyöntekijät ja Saalemin lukuisa vapaaehtoisten joukko saavat työlleen suuremman vastuun: jokaista päätöstä ei nyt enää käsitellä hallituksessa erikseen, vaan oman sektorin budjetin puitteissa työtä saattoi suunnitella ja toteuttaa nopeasti, tehokkaasti ja hedelmällisesti. Nykyhetken tarkastelua Hallintomallin uudistuksesta on nyt kuusi vuotta. On jännittävää, että edelleen puhumme uudistuksesta, vaikka tosiaan aikaa on kulunut noin paljon. Ehkä se kuvastaa vain sitä, miten paljon uudistuksiin oikeasti kuluu aikaa. Ja miten paljon niille pitää antaa aikaa, jotta ne alkavat toimia niin kuin unelmissa visioidaan. Mitenkäs nykyhetkessä sitten asiat ovat? Saalemin toiminta on dynaamisempaa kuin ennen: arjen päätöksenteko on nopeampaa, mikä mahdollistaa asioiden luonnollisen sujumisen niin, että keskitytään oikeasti olennaiseen, ydintehtävään seurakunnassa ja sitä kautta kaikki ovat motivoituneempia sitoutumaan mukaan seurakunnan toimintaan, siellä palvelemiseen. Uusille johtajille on enemmän tilaa ja heille on pyritty luomaan rakenteita, valmennusta, jonka kautta hengellinen kasvu ei tyrehdy ja työ ei jää kesken. Toiminnan etulinjassa näemme yhä usein pastorin, mutta pikkuhiljaa alkaa näkyä myös se, mistä uudistustyöryhmässä unelmoimme: yhä suurempi ja kasvavampi joukko seurakuntalaisia kokee olevansa valtuutettuja toimimaan ja viemään eteenpäin evankeliumia, ihmiset saavat käyttää armoituksiaan tulematta torpatuiksi ja Jumalan valtakunta meissä voi hyvin. Jäsenhuoltoon on pystytty kiinnittämään huomiota enemmän kuin ennen. Tämä on tosi iso juttu, jonka edelleen kehittäminen on koko ajan työn alla. Saalemin ilmapiirissä on monen todistajan kautta huomattu lämpenemistä ja avartumista: keskinäiseen yhteyteen on panostettu ja se näkyy ja kuuluu. Hallinnon eri alueiden tehtäväkuvat Oheisesta hallintomallia kuvaavasta kaaviosta voit nähdä, että päätöksenteon pohjana on seurakunnankokous. Seurakunnankokous vahvistaa uudet vanhimmat ja seurakuntapalvelijat sekä hallituksen jäsenet. Jokainen seurakuntaneuvoston jäsen on myös aluevastaava. Tämä liittyy jäsenhuoltoon. Laaja pääkaupunkiseutu on postipiireittäin jaettu seurakuntaneuvoston jäsenien kesken. Vuosittain aluevastaava vie onnittelukortteja oman alueensa vanhimmille jäsenille: 70 -vuotta täyttäneet saavat viiden vuoden välein oman aluevastaavan vieraakseen ja tervehdyksen seurakunnasta. Aluevastaavat vievät myös koteihin ehtoollista pyydettäessä. Aiemmin mainittiin operatiivinen johto. Hallintomallikaaviosta löydät eri sektorivastaavat. Heillä on johdettavana sekä henkilökuntaa että laaja vapaaehtoistiimien joukko. Saalemissa on yli 40 tiiminjohtajaa! Miten seurakuntalaisten laajasta joukosta löydetään ne naiset ja miehet, jotka Jumala on valinnut juuri tähän aikaan vastuuseen Saalemin hengellisestä päätöksenteosta? Pastoreiden tehtävänä on tunnistaa seurakuntalaisten armoituksia ja valtuuttaa uusia johtajia, ehdottaa mm. seurakuntaneuvostolle, ketkä olisivat hyviä henkilöitä sinne uusiksi jäseniksi. Seurakunnassa toteutettava hallintomalli ei saa olla suuri mysteeri. Rohkaistaan toisiamme eteenpäin, näyttämään ja käyttämään Jumalalta saatuja lahjoja. Tiedonkulku näin isossa hallinnossa on tärkeä seikka. Kun hallintomalliuudistusta alettiin toteuttaa käytännössä, se tarkoitti sitä, että ennen asiat, jotka virtasivat 60 hengen laajennetun vanhimmiston korvien läpi, käytiin nyt läpi vain hallituksessa (12 jäsentä). Tiedotuskäytännön uudistaminen on varmasti paikallaan. Päätöksenteon nopeutuessa on seurakuntalaisten saatava nopeammin tietoonsa, missä mennään ja mitä tapahtuu. Liian usein tulee vielä väärinkäsityksiä vain siksi, että liikkeellä on väärää tietoa asioista. Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy Hymyillään, kun tavataan! Seurakunnan kokouksessa usein kysytään, että voisivatko uudet seurakuntaneuvoston jäsenet jotenkin enemmän esittäytyä ja tulla tutuiksi koko seurakunnalle? Se on erittäin iso ja haastava kysymys Saalemin kokoisessa seurakunnassa, jossa voit olla todella tuttu 100 ihmiselle (siis tosi isolle joukolle), mutta 3300 seurakuntalaista edelleen kovasti pähkäilee, että kuka sinä oikein olet. Tähänkin haasteeseen yritämme hieman vastata tässä lehtijutussa, jossa seurakuntaneuvosto ja hallintomalli esitellään. Mutta suurempi kysymys edelleen on siinä, kuinka aktiivisesti hoidamme yhteyttämme, puolin ja toisin. Tervehditään, hymyillään, puhutaan, kysytään ja ihmetellään yhdessä: kyllä se siitä, vastaukset kaikkiin kysymyksiin löytyvät keskuudestamme. Lopuksi vielä tärkeitä yhteystietoasioita. Oman aluevastaavasi saat selville toimistosta, joko soittamalla numeroon 050-300 7185 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Seurakuntaneuvoston jäsenet tavoittaa sähköpostilla [email protected]. Henkilökunnan jäsenet ovat tavoitettavissa sekä työpuhelinnumeroista että sähköpostilla: [email protected]. Kuva: Sakari Röyskö T eksti : T iina M atela K uvat : S aalemin kuva - arkisto 10 29. toukokuuta 2014 lähetyssivut kristitty P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : K atie M achell Leikkeitä lähettikirjeistä Aarno ja Outi Alanne pakkasivat huhtikuussa kotiaan Nairobissa, Keniassa. Pitkä työrupeama lähetyslentojärjestö MAF:n palveluksessa Itä-Afrikassa päättyy kesäkuun alussa, ja Alanteet palaavat toistaiseksi Suomeen. A lkuvuosi on kulunut uusien humanitaaristen hankehakemusten kirjoitusprosessissa sekä edellisvuoden hankkeiden raportointiprosessissa. Vuoden 2014 rahoitushakemus meni läpi, joten saamme tänäkin vuonna reilu miljoona euroa Ulkoministeriöltä Afrikan Suurten järvien humanitaarista työtä varten. Suurin osa rahoista käytetään Kongossa maansisäisten pakolaisten eli maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten auttamiseksi. Loppuosa käytetään Ugandassa kahdella pakolaisleirillä, jossa toisella on kongolaisia pakolaisia ja toisella Etelä-Sudanista tulleita pakolaisia. Näille ihmisille jaamme taloustarvikkeita, parannamme heidän ruokaturvaansa, annamme psykososiaalista tukea sekä rakennamme muutamalle sudanilaiselle yksinhuoltajaäidille yksinkertaisen majan. Seuraavien viikkojen aikana on kalenteriin merkittynä työmatkoja Kongoon, Ugandaan ja Burundiin. Kollegamme Arto ja Lea Heinonen palasivat Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Ugandan Kampalaan alkuvuodesta. On ollut mukava jakaa kuormaa Heinosten kanssa. Viimeisten parin kuukauden aikana olemme välttyneet sairastumisilta. Benjaminilla vaihtui koulussa lukukausi, ja hän sai hienon välitodistuksen, mistä iloitsimme kovasti. Samalla saimme kuulla opettajalta, että Benillä on koulussa paljon kavereita, ja hän on pidetty ystävä. Kansainvälinen ”kotiseurakuntamme” Kigalissa on tullut meille tosi rakkaaksi ja on todellinen henkireikä saada palvella siellä. Olemme Taivaan Isälle superkiitollisia tuosta seurakunnasta. Meille erityiset haastavaa aikaa on huhtikuu. Silloin koko Ruanda pysähtyy ja alkaa muistella 20 vuotta sitten tapahtunutta kansanmurhaa. Vierailimme jokin aika sitten Nyamata-nimisessä paikassa Kigalin lähellä. Paikalla olevan kirkon sisälle ja sen ympäristöön tapettiin tuhansia ihmisiä. Ihmiset tulivat hakemaan turvaa kirkosta, mutta se olikin mur- haajille etu, koska he löysivät kaikki ihmiset samalla kertaa. Edelleen kirkossa on nähtävillä veriset vaatekasat. Kirkon ulkopuolella on kellari, jossa on nähtävillä ihmisten luurangot. Koko huhtikuu on henkisesti erittäin ahdistavaa aikaa. Koulut ja virastot ovat viikon 15 kokonaan kiinni, kun koko maa muistelee 20 vuoden takaisia tapahtumia. On pysähdyttävää, toisinaan ahdistavaakin ajatella, että jokainen vähän alle 30-vuotias ja sitä vanhempi muistaa henkilökohtaisesti tuon ajan tapahtumat. Lisäksi jokaiselta on kuollut joitakin perheenjäseniä kansanmurhassa, esimerkiksi meidän apulaisemme molemmat vanhemmat ja suurin osa sisaruksista tapettiin tuolloin. 24.3.2014 Juha, Silja & Benjamin Koski, K igali /R uanda T yönkuvani laajeni hiukan vuoden alusta, kun minut nimettiin Fidan Euroopan lapsityön neuvonantajaksi. Vuoden aikana käyn muutamissa Euroopan maissa, joissa Fida tekee työtä ja toivon, että voin olla rohkaisemassa lapsityöntekijöitä ympäri Eurooppaa ja haastamassa johtajia entistä voimakkaampaan työhön lasten parissa. Mielenkiintoisia uusia haasteita, joihin tarvitsen Jumalalta paljon viisautta ja rohkeutta! Maaliskuussa meillä oli kaksi Super Power Day -tapahtumaa lapsille. Saimme opettaa yli sataa lasta Pyhästä Hengestä. Näitä tapahtumia olemme pitäneet ympäri Itävaltaa ja samalla nähneet, miten Pyhä Henki varustaa lapsia. Valtakunnallisen tiimin kanssa haluamme olla entistä enemmän tukemassa ja vahvistamassa paikallisseurakuntien työtä. Uusina työalueina meillä on lähetystyö ja perhetyö. Haluamme tukea perheitä lasten hengellisessä kasvatuksessa. Muutamia uusia ideoita on jo työn alla. Ylihuomenna lähden tiimiläiseni Rian kanssa Georgiaan, jossa meitä odottaa joukko aivan ihania lapsia ja aikuisia. Suunnittelemme paikallisen lapsikuoron kanssa Jippii-levyn tekoa. Paikalle saapuu myös Hakalan Merja Jippiimissiosta. Viikon aikana opetamme lapsia lähetystyöstä, rukouksesta ja Pyhästä Hengestä. Samoja teemoja käsittelemme lapsityöntekijöiden kanssa, jotka saapuvat kolmen päivän seminaariin eri puolilta Georgiaa. Itävallan valtakunnallisena tiiminä olemme ottaneet Georgian lähetyskohteeksemme. Minulle merkitsee paljon se, että työ, jota johdan, ottaa lähetysaskelia. Uskon, että näemme sen, että antaessaan saa eikä meidän työmme kärsi siitä, että uhraamme aikaa ja varoja Georgiaan. Toinen upea ja samalla rohkea askel tiimiltämme on se, että olemme palkkaamassa minulle assistenttia. Työ laajenee koko ajan, eikä minulla riitä aika kaikkeen. Jotta aikaa jäisi enemmän työn johtamiseen ja suunnitteluun sekä vision eteenpäin viemiseen, haluaisimme palkata toukokuun alusta apulaisen. Henkilökin on jo tiedossa, ja hän on innoissaan. Tämä on tietysti aikamoinen uskonaskel, vaikka kyseessä onkin vain pieni palkkaus. Graafikkomme on tällä hetkellä työn touhussa ja tekee meille materiaalia kampanjaan, jonka avulla yritämme löytää työlle tukijoita. Jo pieni kuukausittainen rahallinen tuki auttaa meitä työn suunnittelussa. Jos löydämme 100 ihmistä, jotka maksavat 5-10 euroa kuussa, on meillä käytössä aivan eri resurssit kuin nyt. Tämäkin on minulle iso juttu, sillä totta kai tavoitteenani on, että valtakunnallinen työ kannattaa itse itseänsä ja jossain vaiheessa voimme palkata jonkun tekemään myös näitä tehtäviä, joita minä teen. Nyt vaan rukoillaan, että saamme vahvan kannatusrenkaan työlle. 2.4.2014 Hanna Vuorinen, L inz /I tävalta kristitty 11 29. toukokuuta 2014 Kolumni Erilaisten kulttuurien koti vapaassa maassa Kuva: www.shutterstock.com Eri-ikäiset, erilaisilla lahjoilla varustetut ihmiset, joilla on yhteinen suunta kohden Jumalan läsnäoloa, voivat kokea yhteyttä Pyhän Hengen kautta ja viedä Jumalan läsnäoloa lähelle ja kauas. kokea yhteyttä Pyhän Hengen kautta ja viedä Jumalan läsnäoloa lähelle ja kauas. Kahvihetki persiankielisten naisten kanssa Suomen perustuslaki 11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. U skonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Suomi tarjoaa perustuslakinsa myötä Helsingin Saalem-seurakunnan toiminnalle hyvät puitteet. Saamme toimia vapaasti ja julkisesti. Seurakuntaan saa liittyä ja siitä saa erota vapaasti. Tästä on syytä olla kiitollinen, sillä moni seurakuntamme jäsen on lähtöisin maasta, jossa uskonnonvapaus ei toteudu; ei ole oikeutta vaihtaa uskontoa virallisesti, eikä kertoa omasta vakaumuksestaan ilman vakavia seuraamuksia. Sitoutumisen hinta Saalem-seurakuntaan sitoutuminen on tahdon asia, jonka seuraukset vaihtelevat yksilöstä riippuen. Jotkut seurakuntalaiset joutuvat toisia enemmän oman lähipiirinsä haastamiksi. Kaivataan selityksiä ja perusteluita sille, miksi tämä usko nyt otetaan niin tosissaan ja seurakunta vie ystävien, perheen tai parisuhteen yhteistä aikaa. Minä olen neljännen polven helluntailiikkeen jäsen, enkä ole kohdannut mittavaa vastustusta sukuni tai perheeni piirissä omaa vakaumustani kohtaan. Päinvastoin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Jeesuksen seuraaminen olisi maksanut minulle mitään. Se on maksanut koulussa ja työelämässä, mutta totta on myös se, että en ole tullut aina myöskään seurakuntaperheessä ymmärretyksi; esimerkkinä mainittakoon pääaineeni uskontotiede, joka kummastutti monia. Hengellinen perhe ei ole koskaan täydellinen. Emme ole vielä taivaassa, vaan maan kamaralla. Alkuhuuman jälkeen yhteisö haastaa aina, on erilaisia ihmisiä ja erilaisia tarinoita. On ihmisiä, joiden hengellinen kasvu on ainakin omasta mielestäni kovin kesken. Näitä ihmisiä en pääse pakoon, vaikka hankkiutuisin hengelliseen porukkaan, joka vastaa mahdollisimman tarkasti omaa koulutustaustaani ja ikäryhmääni. Saalem on eri (fyysiset ja hengelliset) sukupolvet ja kulttuurit yhdistävä yhteisö. Jumala tahtoo, että me kasvamme ihmisinä toistemme lähellä toisiamme hioen. Eri-ikäiset, erilaisilla lahjoilla varustetut ihmiset, joilla on yhteinen suunta kohden Jumalan läsnäoloa, voivat OIKAISU Kristitty –julkaisun numerossa 2/2014 Jos uskot -kolumnin kirjoittaneen Minna Oikarisen kuvan tilalla julkaisimme Reetta Kaikkosen kuvan. Kristitty-lehti pahoittelee tapahtunutta. Vanhat Kristityn numerot löytyvät Saalemin nettisivuilta www.saalem.fi. Muutama vuosi takaperin kutsuin kaikki persiankielisen ryhmän naiset kotiini kahville. Kokemus oli järisyttävä: koko iltapäivä kului siinä, että he pyynnöstäni kertoivat, kuinka olivat löytäneet Jeesuksen. Kuulin aivan uskomattomia elämäntarinoita, ja koin rakkautta ja yhteyttä yli kulttuuri- ja kielirajojen. Kuuntelin naisia, joiden uskolla Jeesukseen oli korkea hintalappu. Suuressa seurakunnassa kuten Saalemissa on erittäin tärkeää välillä astua oman mukavuusvyöhykkeensä ulkopuolelle, ottaa riski, tutustua uusiin ihmisiin ja yhtäkkiä voi huomata, miten ymmärrys lisääntyy ja voimme ehkä kokea yhteyttä, jopa Pyhän Hengen luomaa yhteyttä. T eksti : H eini R yöskö K uva : S akari R yöskö Ensimmäistä kertaa Suomessa Kuvat: Sakari Röyskö Diakoniatyöntekijä Minna Oikarinen. Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori Reetta Kaikkonen. 25.10.2014 klo 19 Liput 20,- Tiketti.fi ja Saalem 12 29. toukokuuta 2014 kristitty Oh hoh, ei kai Niin mekin jätimme tulematta, olihan meillä hyvä syy, rouva Jokinen muistelee kesää 2009. Rakensimme taloa ja touhusimme työmaalla. Kunnes eräänä päivänä useiden vastoinkäymisen jälkeen, puolisoni pilke silmäkulmassa huokaisi, että ehkä sittenkin kannattaisi käydä välillä Jumalan Sanaa kuuntelemassa. H ohoijaa, talvella seurakuntaan saapuminen on haaste. On myssyjä, lapasia ja märkiä takkeja. Toppapuvut ovat hankalia ja karvasaappaissa on hiki. Auton ikkunat pitää rapsuttaa ja pahimmassa tapauksessa pihatie aurata ennen kuin edes pääsee testaamaan kulkeeko rotisko pakkasella. Kesällä autossa on kuuma, lapsilla jano ja itsekin haluaisi tepastella takapihalla paljain varpain. Kuka oikeasti haluaa pukea kauluspaidan päällensä tai silittää mekkonsa, jos vaihtoehtona on uimapuvussa polskuttelu? Mitä tehdä, kun perheenpää haluaa kokoukseen? Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina valtasimme uussuurperheen voimin oman rivin. Tosin monta riviä oli tyhjiä ja jokainen meistä olisi voinut istua omalla rivillään. Harvalukuinen kuulijakunta koostui harmaahapsista. Aivan kuin olisimme osallistuneet vanhainkodin aamunavaukseen. Kaksi pienintä rämäytti legokassinsa sisällön lattialle, kaksi vanhinta huokaili hiljaisesti, kaksi keskimmäistä viihdytti itseään naurattamalla vierustoveriaan oudoilla ilmeillä. Kun on hikipäässä leikittänyt pienimpiä kuuman tunkkaisessa kirkkosalissa, tarjoillut käsilaukkunsa pohjalle pudonneita nameja ja kovettuneita purkkatyynyjä, kertonut sen sata kertaa, että kohta tämä loppuu, on sitä äitinä ihan väsy, kun lavalla pönöttävä setä viimeinkin sanoo aamenen. Riidelläänkö teillä seurakuntaan tullessa? Kesäkokouksesta pakkasimme itsemme autoon ja ohjauduimme kakaroiden toiveiden mukaan Lahdentieltä Ikeaan. Mitä ihmettä! Suuri tavaratalo tungeksi lapsiperheitä. Kukkamekoissa, hiukset letitettynä, äidit somina ja isät perheensä kanssa. Hartaina jonotimme lihapulla-annoksiamme ja syötyämme seurasimme tunnollisesti opastettua reittiä osastolta toiselle. Aiemmin kokemani väsymys oli kaikonnut ja innostuneena mietin, kuinka sisustaisin vessamme kodikkaaksi. Jumalanpalveluksessa olin tuskastunut lomalle kaukomaasta saapuneen työntekijän väsähtäneeseen puheeseen, mutta mieheni innostui Piritta Poutalan puolisonsa kanssa esittämästä musiikista niin, että vaati saapua Salille seuraavanakin sunnuntaina. Jos mieheni haluaa seurakuntaan, minun on mentävä. Jos lapseni eivät halua tulla mukaan, on meillä ongelma. Ongelmat on ratkaistavissa ja asioilla tapana järjestyä. Päätimme puolisoni kanssa laatia Meidän Perheen Kokoussäännöt. Meidän Perheen Kokoussäännöt Sääntö yksi: Emme mylvisi vihaisina mennessämme tai saapuessamme kokouksesta kotiin. Sääntö kaksi: Ei haittaisi, jos myöhästyisimme, tärkeintä oli saapua paikalle. Sääntö kolme: Seurakunnassa käynti tulisi olla miellyttävä kokoperheen tapahtuma, jos kaikkien velvoitettiin siihen osallistumaan. Otatko lapset huomioon Herranpäivänä? Lapsilta ei ideoita puutu, jos heiltä kysyy, mitä he haluaisivat tehdä. Keräsimme unelmat ja toiveet. Useimmat niistä oli toteutettavissa – myös pyhäpäivänä Hakaniemessä. Tärkeintä on hyvä mieli. Olemme sitoutuneet ajatukseen, että Herran päivänä iloitsemme ja olemme kristitty 13 29. toukokuuta 2014 kirkkoon kesähelteillä? yhdessä. Syömme tukevan aamupalan ja pukeudumme mukaviin vaatteisiin. Suuntaamme seurakuntaan ja sieltä retkelle. Onnistuimmeko? Ainakin tapa olla yhdessä vakiintui ja joukkomme on kasvanut. Rouva Jokisen mielestä on aina yhtä hauskaa änkeytyä useamman suurperheen kanssa pikkuruiseen ruokapaikkaan tai antaa tilaus hämmentyneelle Hesburgerin kassalle. Kruununhaan Kotipizzassa olemme jo tuttu näky ja sydämellisesti tervetulleita. T eksti : T iipi J okinen on suuruusperheen äiti , joka vapaa - ajallaan toimii K ristitty - lehden toimitussihteerinä , lataa akkuja N aisten aamuissa ja kirjoittaa öisin rouva J okisen elämästä K otiasia blogissaan pohtien asioita , joista ihminen ei haluaisi muiden tietävän . K uvat : J okisen poppoon kuva - albumista Kesälukemista kaukokaipuusta ja koti-ikävästä Lue lisää: www.hel.fi www.korkeasaari.fi www. kotiasia.blogspot.fi Ohessa muutama testattu retkivinkki, joita suosittelemme: Retki 1: Ong el le Ter vas Anneli Vainio Eksyvä Löytää – matkustamisen ja matkalla olon tärkeydestä Kirjapaja Sivuja 212 aaree Missä: Te rvasaari Matkapit uus ja -aik a: noin 15 m inuuttia k 1,6 km, ävellen Paljon: Il mainen - Ota ma to-onki ta i leija mu Tervasaa kaan! Tuu ri sijaitse linen e aivan K edustalla ruununha ja sinne p an ääsee kan kävelemä na llä. Piene stä koosta sta pitkin sieltä löy an huolim tyy muun atta mua ka, koira-a itaus ja m ssa lasten leikkipa attolaituri ikmaisema sekä upe t. Eväät k at annattaa vaikka Nä tu oda kin Valtsusta kujan kulmassa sij mukanaan aitsevasta . n! Retki 2: Tie sitkö saare , että ssa v Korke oi gril alata? Missä: Ha kanie menranta Matkapitu us ja -aika : 350 m, n tia kävellen oin 4 minu utPaljon: Ve sibussilipp u + sisään 18 euroa, 4 pääsy: aiku -17-vuotiaa inen t 9 euroa. - Korkeasa areen pää se e Hakaniem nasta. Vesi bussi liiken enrannöi kesä-e päivittäin. lokuussa Matka-aik a on 10 min Korkeasaa uuttia. resta löyty y kahviloit paikkoja. E a ja ruokaläintarhan alueella sija piknikpöyti itsee useit ä ja grillit o a vat asiakka sa käytöss iden vapaa ä. Grillihiili sä voi ostaa Pukista ta Ravintola i Karhusta . Omia evä Amazonia itä voi syö -talon aula dä ssa tai Karh evästilassa ulinnan , jo st a löytyy m Retki yös mikro. 3: Evä parasta, sa Ja mikä sretk ranna aressa on elle T n leik paljon ihan o k oinkipaik oikeita Missä: To kaan koinranta eläimiä! Matkan p ituus: 40 0 m noin Paljon: Il 5 min käv mainen ellen - Stadilais ten skidie n leikkipa pienten p ikka, joss uoli ja iso a on mpien hä kavereita Retki 4: Pi rveleitä. L löytyy! A zzaa puisto e ikkiid atulla alu ssa omia evä eella voi s itä vaikka y ö n d u ä rtsilla. Ev ympyräta Mitä: äät voi os lon ruoka taa pizzalle kaupasta ripussissa Sotilasmuseolta Säätytalon puistoon tai kantaa . Hakikse pape1 tu n torin la anka /Liis niin Mäk useo Missä: Sotilasm idalta löy käri kuin uuttia tyvät Hese. Tok on nimett Matkan pituus: 750 m, noin 10 min oinrannan y yhdeksi P iritta kaupungin ta vauvak kävellen suosituim ahviloista mis. Plussaa Paljon: Ilmainen on nätit n leikkipaik äkymät ja a s s a h Mitä: Säätytalon puisto ädän tulle sevat ves n lähellä sat. sijaitMissä: Säätytalon puisto /Kirkkokatu uuttia Matkan pituus: 1,5 km, noin 19 min kävellen oinen Paljon: Ilmainen, Kotipizzan perhekok a. euro 16 a pizz jauheliha e löytyy - Pienten poikien mielestä jännä kohd i laso Soti lelta v puo lta toise n ta Hakaniemen silla , llioil . Jihuu an olev a nna avoi k Aina lta. piha taka a museon an kkait si. Usein ann lle, alueen tykkejä saa ihmetellä ilmaisek oinr alkuasu anmäe aik i o laituT n nnan m oisra n Pohj l n a i i mist e erta jatkamme taap aL lle n lue nämäärä ta a ratikall ee sisä eellisee pääm len ihail a ja laivo uvia g kein rissa bon nnään n pääs svitiet sillan varrelta me Säätytalon puisto. Kirkkokadun me ykyää en Ka Pitkän yy a, pizz n Koti k nen m urui ä pikk ä e l sekä e l löytyy Alepa jonn Kaisani oi käve reissa n kiä. pahvilaae imm ahm ut herk l at v u ! uum tulik i a ä jonk u j seks tarhaan a kivim luodin unkia! aisilla tikoista suurten lehmusten alla tahm puu ta, jonk aikaisia lä kaup talla. taus a tess loris n l htee kulä t penkeillä suih kau ssodan n keske sella Lopuksi potkimme palloa pikkurui velje aalem o S , hiekka-alueella. u Wa L ääkäri Anneli Vainio pyörittelee matkustamisen lähtökohtia, aiheita ja tekosyitä. Miettien menemisen tarkoitusta, kohtaamisen haasteita, kävelemisen kivuliaisuutta, kuvaillen kotikammoisten sisäistä kutinaa ja pyhiinvaeltajien reittejä. Herkullisia ovat otteet kirjoittajan omasta matkapäiväkirjasta. Omakohtaiset kokemukset ja kuvaukset junareissuista, havainnot kotipaikasta Ranskan Sevenneiltä sekä muistot puolison kanssa koetusta. ”Matka alkaa kirjastosta” (s.100) Kirja nappasi kädestä ja patikoidessa pisti pohtimaan etenemistä, paikoilleen jäämistä, ystävyyttä ja kodin merkitystä. Kirja ei hoputa liikkeelle tai tönäise tienpäälle, kirjoittaja toki intoilee, tarjoilee pikkuherkkuja, vetoaa klassikkoihin ja hehkuu omissa aatoksissaan, mutta armahtaen hyväksyy sohvalla pötköttävän tai kotikulmillaan viihtyjän. Ei ole valmiita vastauksia tai reittejä, mutta Vainio rohkaisee ottamaan askeleen. Katsele ympärillesi! Nauti näkemästäsi! Tuoksuta! Kosketa! Kohtaa ihmisiä! Jos etsimällä etsii, ärsyttäviä olivat viittaukset henkilöihin, joita ei esitelty, yksityiskohdat, jotka eivät ensilukemalta auenneet. Vainio hyödyntää laajasti matkakirjallisuutta. Lainauksista tarttui mieleeni filosofi Senecan ajatus parin vuosituhannen takaa: ”Miksi ihmettelet sitä, ettei matkoistasi ole sinulle mitään apua, kun kuljetat omaa itseäsi mukanasi? Sinua vainoavat samat huolet, jotka ajoivat sinut matkaan. Minkä nautinnon uudet maat voivat sinulle lahjoittaa? Tai toisiin kaupunkeihin ja paikkoihin tutustuminen? Levottomuutesi ei ole vienyt sinua mihinkään.” Vainiolta on aiemmin julkaistu kaksi teosta Kotini on linnani (2009) ja Kastanjavuorten kylä (2011). T eksti : T iipi J okinen 14 29. toukokuuta 2014 kristitty lastensivu Leirikuulumisia Kukkolasta T eksti : K atri S almela K uva : K atrin kuva : S akari R öyskö , leirikuvat : R oni V eijalainen M uistolause : T iipi J okinen J ärven liplatusta, voikukkaseppeleitä, kukkien tuoksua, lintujen laulua ja hyttysten ininää. Laulun raikua, naurun helinää, lipun ryöstöä, trampoliinilla pomppimista ja futiskentällä viliseviä pelaajia. Kaikkea tätä ja paljon muuta mahtuu leiripäiviin. Kesä ja leirit kuuluvat erottamattomasti yhteen, niin ainakin Saalemin lapsi- ja nuorisotyössä. Tänäkin kesänä suuri joukko lapsia, nuoria ja heidän ohjaajiaan pääsee nauttimaan leiritunnelmasta ja Jumalan hyvyydestä leirikeskukseemme Kukkolaan. Leireillä saamme oppia tuntemaan lisää ihmeellisestä Jumalastamme, hänen rakkaudestaan ja suuruudestaan sekä kokea yhteyttä keskenämme. Leirit ovat mitä parhaimpia paikkoja löytää uusia ystäviä ja löytää ja vahvistaa suhdetta taivaalliseen Isäämme. Kukkolan leirikeskus tarjoaa talvella tehtyjen rakennus- ja remonttiprojektien jälkeen hyvät puitteet majoittaa yhä isompia leirejä, leiriläisiähän leireillemme on yleensä tulossa enemmän kuin olemme voineet ottaa. Isot nurmikentät ja järven ranta mahdollistavat erilaiset pelit, leikit ja uimisen kauniissa ympäristössä. Tänä kesänä Kukkola on jälleen varsin tiiviissä käytössä, leirikeskus ei seiso tyhjillään. Leirikesän aloittaa Lastenleiri 1 kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen on pääkaupunkiseudun ja Tampereen helluntaiseurakuntien yhteinen Fifteen-leiri. Heinäkuun puolessa välissä on Lastenleiri 2, jota seuraa heti perään Minileiri, johon pääsevät myös alle kouluikäiset mukaan vanhempiensa kanssa. Heinäkuun lopulla on Life- ja Fuel-leirien vuorot. Väleihin jäävillä viikoilla on Tampereen Saalemin vuoro käyttää Kukkolaa tai oman seurakuntamme muita ryhmiä. Leirit ovat monelle lapselle, nuorelle ja ohjaajalle kesän kohokohtia ja niihin valmistaudutaan rukouksin. Voisitko sinä sitoutua rukoilemaan kesän leirien puolesta? Unelmamme on, että Jumala saisi kohdata ja rohkaista jokaista leirille tulevaa lasta ja nuorta. kristitty 15 29. toukokuuta 2014 nuorten sivu Kuva: Sakari Röyskö Waltteri Haapala [email protected] Terve seurakunta Yksi kuvaus Saalemista Waltteri Haapala [email protected] Muutamia Saalemissa vuosia sitten onSaalemissa paljon hyvää. vieraili Mielestäni pastori Australian Saalem on Hillsonghuippuluokkaa laskemasta. eri musiikkityylin He vain puhuivat nuotteja. seurakunnasta, Tämä kuilu odottaa joka on pysäyttämätön! täyttäjää. seurakunnasta. tapahtumien Hän kertoi järjestämisessä. heidän seurakuntansa Suurkokoukset, kasvavan leirit, nnoin uudenvuoden 100-150 ta- Emmehän Saalem me on vainturvallinen tyydy toivomaan seurakunta. ja kaipaamaan Yhteysiltaan herätystä, mennessäni 30 000 kohhengellä viikossa. pahtumaHe taieivät vaikkapa pitäneet Taiteidenyö, sitä herätyksenä, ohjelma vaan ja lava normaalina sykkii ainaseutodellista uutta sielua? taan leppoisan Kyse on ilmapiirin. Jumalan antamasta Siellä ei aikataulu herätyksestä, painamutta päälle.sitä Kahvihetki todennä-on rakunnan elämää. elämänäMe ja olotilana, osaammeterve sen. seurakunta Joskus jopaon liiaksi luotuturvaudumme kasvamaan. Putapahtuköisesti luonut edeltää hyvän esirukous vireen(30), illallepalveleminen jossa mielellään (300)ottaa ja uhraaminen vastaan opetusta (3000). ja huttaessamiin herätyksestä, ja tekemiseen. heidän Sillä… ajatus oli jostain paljon suuremmasta. Herärauhaa. Turvaa luo vahvasti Raamattuun turvaava asenne seurakunnasKenetsamme. JumalaMeitä tahtoo sinun historia, kauttasitalous tai muotivirta, vaan Raamattu. tys olisi luonnollisesti Usein kuulen Jumalan ihmisistä, aikaansaannosta, jotka jäävätmutta yksineisuuressa paikkaisisalissa. ihmisten Penkisei johda johtaa pelastukseen tällätaiviikolla? laiskuuttatä evankelioinnin pongatuksi pitäisi suhteen. jokaisen Pikemminkin päästäherätys viikoittain syttyisi – ansaitsemme voimakkaan tulla Toki aika ajoin perinne vaikkapa ilmiöt nostavat päätä, mutta ne eivät rukous-, evankelioimiskuulluksi. Emme ja palvelutyön ole osanneet keskelle. vielä rakentaa kattavia ystäväverkostoja. ole päässeet peräsintä kääntämään. Kysyttäessä Tervetulotiimi, kyseisen seurakunnan solut ja Tervetuloa kokoa,kotiin saimme -illat vastauksen, ovat loistavia etteiavauksia heil- oilä ole tarkkaa keaan tietoa suuntaan. laisinkaan. Lisäksi 30 eri 000 ikäryhmien ihmisen kohdalla väliin mahtuu he olivat korkeampikin lakanneet pino penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Juha Keränen: ”Meillä on kärsivällinen Jumala” hienoa, että seurakunnan johto haluaa kuunnella, vaikka tekevät tietysti itse lopulliset päätökset. Minkälaisen avioliittoneuvon antaisit avioliittoa harkitsevalle nuoremmalle itsellesi? - Sen, että avioliitossa pätee kuitenkin aina tietyt peruslainalaisuudet. Syy asioihin, jotka hiertävät, on todennäköisesti itsessäni. Mikä on viimeisin todistamasi ihme? - Yksi merkittävä ihme, jonka olen kokenut oli toissa syksynä. Olin tuolloin työssäni ajamassa raitiovaunua, kun pyöräilijä ajoi punaisia päin eteen ja liukui viisi metriä raitiovaunun alla. Se, että humalainen pyöräilijä selviytyi tilanteessa pelkillä ruhjeilla oli mielestäni suuri ihme. Paikalle sattunut Poliisit -ohjelman partio kommentoikin tilannetta tv:ssä toteamalla, että ”jollakulla oli matkassa suojelusenkeli”. Mitä uutta olet oppinut Jumalasta viimeisen vuoden aikana? - Sen, että Jumala on loputtoman kärsivällinen – meidän eduksi. Uskon, että Jumala ei odota meiltä loputonta kiltteyttä ja kärsivällisyyttä, koska nämä ovat Jumalan ominaisuuksia ja normeja, joita me emme itsessämme pysty kokonaan koskaan täyttämään. T eksti ja kuva : J ari A ho TILAISUUDET SAALEMISSA kesä-heinäkuussa Kuka on Juha Keränen? Millainen olet luonteeltasi? Sunnuntaisin - Minuun voisi liittää työn ja harrastuksen puolesta erinäisiä attribuutteja, mutta ensisijaisesti haluaisin ajatella niin, että opetuslapseus määrittää sen kuka olen. - Ensimmäinen luonteenpiirre, joka minulla tulee itsestäni mieleen on vastakohtaisuus. Tällä tarkoitan sitä, että minussa saatetaan nähdä ristiriitaisuutta. Kuitenkin, lähemmin katseltuna kaikelle löytyy selityksenä. Tästä esimerkkinä on se, että suoritin aseettoman varusmiespalveluksen, mutta samanaikaisesti kannatan puolustusmäärärahojen lisäämistä. klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen) Harrastat moottoripyöräilyä. Mikä moottoripyöräilyssä viehättää? - Se, että moottoripyöräillessä ympärilläni ei ole tonnin rautakehikkoa suojaamassa, vaan siinä ikään kuin antaudutaan varaan. Pidän myös siitä, että moottoripyöräilyssä kaiken oltava yksinkertaista, eikä matkatavara ynnä muu saa painaa liikaa. Teimme myös häämatkamme vaimoni kanssa vuonna 2011 moottoripyörällä. Ajoimme Helsingistä Canterburyyn ja takaisin. Kilometrejä kertyi yli neljä tuhatta ja saimme matkan aikana kokea erityistä Jumalan huolenpitoa. Olet kuulunut Saalemiin 16 vuotta. Millainen seurakunta Saalem on? - Saalem on positiivisella tavalla juureva paikka. Vierastan liberaaliutta, mutta Saalemissa on hyvää vanhoillisuutta. Mielestäni on tärkeää, että joka sukupolvessa säilyy tietty omistajuus ja Saalemissa huhtikuussa 25-40 -vuotiaille järjestetty keskustelutilaisuus olikin ehdottoman positiivinen tapaus. On Maanantaisin klo 18 Israel-ilta Tiistaisin klo 19 Kesäraamattukoulu Muutokset mahdollisia: Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivulta www. omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikko-ohjelmasta. Tervetuloa kotiin! Karannut, kadonnut, valehtelija, kaunotar, kulkuri, valittaja, yksinäinen, lahjakas, hylätty, eronnut, etsijä, sairas, rahaton, velallinen, onnellinen, perheellinen, koululainen, ahdistunut, iloinen, etsijä, löytäjä, onnekas, tunari, emäntä, isäntä, epäluuloinen, ahdistunut, pahoinpidelty, alistettu, masentunut, tasapainoinen, menestynyt, varakas, lapseton, lapsi, esikoinen, sinkku, suloinen, änkyttävä, kuopus, keskimmäinen, näkymätön, mököttävä, puhelias, kikattaja, tuomittu, ohitettu, halveksittu, muiden hylkäämä, kaivattu, etsitty, löydetty, armahdettu. SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ti-pe klo 10–13. Toimisto on suljettuna maanantaisin. Päivystävä pastori Pastoripäivystys kesätauolla: Kesä-, heinä- ja -elokuussa ei päivystävän pastorin puheluaikaa. SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin................................ 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö Matkapuhelin...............................050-5029002 Esko Matikainen, seurakuntapastori, lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Ari Kattainen, seurakuntapastori, varhaisnuoriso- ja koulutyö matkapuhelin ...............................050 502 9012 Maikki Kuittinen, Seurakuntapastori koulutus- ja valmennustyö matkapuhelin................................ 050 502 9010 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 Katri Salmela, Lapsityön johtaja..........................050 502 9013 Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä matkapuhelin..............................................................045 857 3090 Reetta Kaikkonen Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori matkapuhelin............................................................. 050 502 9006 Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä matkapuhelin............................................................. 050 502 9005 Mohammad Modabe, Farsinkielisen työn pastori mrmodaber@gmail.com...........................................050 5029007 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava.......................050 300 7025 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 Tiina Matela, tiedotusvastaava............................050 300 7185 Ilari Ilmakangas keittiövastaava............................................................ 050 441 7176 Kuva: Sakari Röyskö Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] KRISTITTY-LEHTI Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) [email protected] MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät www.omasaalem.fi -osoitteesta.
© Copyright 2024