Ihminen – Jumalan kuva
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,5 00530 a 00530 Helsinki Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 4 /2012 elo-syyskuu Kuva: sxc.hu Ihminen – Jumalan kuva Esittelyssä Mika Yrjölä perheineen Sivu 2 Toiminnan ratas vai Jumalan kuva? Ihmiskuvalla on väliä! Sivu 4 Sivu 13 2 1. elokuuta 2012 kristitty 4/12 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Veli-Matti Laitinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Klaus Korhonen Valtter Luoto Tiipi Jokinen (toimittaja) Elina Rautio (toimittaja) Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Mika Kavasto/Aikamedia Oy JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x kristitty sisältö 2 Pääkirjoitus: Imago Dei – Jumalan kuva 2 Jumalalla on suunnitelma Saalemia varten 4 Artikkeli: Ihmiskuvalla on väliä! 5 Käytävähaastattelu: Nuoret Jumalan ihmeet Saalemin parvella 6 Kolumni: Kumminkaimankoiran mielipide tappamiseen 7 Vanhimmat tutuksi: Juha Partanen ja Joona 10 Taloudesta ja hallinnosta 11 Lähetyssivut: Yhteyttä ja uusien taitojen oppimista TEKO-pajassa 12 Leikkeitä lähettikirjeistä 13 Nuorten sivu 14 Teologia: Ihminenkö Jumalan kuva? 15 Penkistä bongattu: Mikko Härkin Saalem-Uutiset (Lehden keskellä) 8 Paimenen sana 8 Tilaisuudet Saalemissa 9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät Seuraava Kristitty nro 5 /12 ilmestyy 3.10.2012 pääkirjoitus Imago Dei – Jumalan kuva Jyrki Palmi [email protected] Ihminen Imago Dei eli Jumalan kuva tarkoittaa sitä, että meidät on luotu muistuttamaan Jumalaa. Meitä ei kuitenkaan luotu Jumaliksi tai Jumalan kaltaisiksi. Ihmisellä näyttäisi jatkuvasti olevan halu olla Jumalan veroinen. Tätä tyhjiötä täyttämään on ajassamme syntynyt ja jatkuvasti syntyy uusia uskontoja. Esoteerinen yliluonnollisuus mystisine opetuksineen pyrkii vastaamaan ihmisen tarpeeseen olla kuin Jumala. Tähän houkutukseen lankesi myös enkeli Lucifer ja tuli näin syöstyksi pois Jumalan läheisyydestä taivaasta. Evankeliumin ilmoitus on kuitenkin lohdullinen: vaikka ihminen ei voi koskaan tulla Jumalaksi, ihmisen on mahdollista tulla Jumalan lapseksi. Jumalan kuvaksi luominen erottaa ihmisen eläimistä. Ihminen on luotu hallitsemaan ja varjelemaan muuta maailmaa. Ihmisellä on mahdollisuus kommunikoida Jumalansa kanssa, mikä tekeekin hänestä ainutlaatuisen muihin maapallon eläviin organismeihin nähden. Ihminen on ainutlaatuinen myös siinä, että hän kykenee valitsemaan, päättelemään ja käyttämään vapaata tahtoaan. Hän ei toimi vain vaistojensa varassa vaan pyrkii toimimaan moraalisesti oikein eikä luonnostaan halua vahingoittaa toista ihmistä. Tämä kaikki kertoo Jumalan meihin puhaltamasta hengestä, jossa heijastuu jumalallinen luonto. Jo Adamin langetessa hänessä alkoi kuitenkin näkyä myös ihmisen synnillisen luonnon vaikutukset. Jumalan alkuperäinen luonto on tahriintunut, ja sen negatiiviset vaikutukset ovat siirtyneet sukupolvesta toiseen, aina meihin asti. Samoin kuin Adam, niin mekin pyrimme kapinoimaan luojaamme vastaan. Vaikka meissä pyrkivät jatkuvasti esiin synti ja sen seuraukset, hyvä uutinen on se, että meidät on lunastettu Ihmisen Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa. Hänessä meistä voi tulla kokonaan uusia luomuksia, ja hänessä meihin voi palautua alkuperäinen puhdas ja kirkas Imago Dei. Jumalan lapsina heijastamme kaikki luonnollisesti Jumalan kuvaa, ja se näkyy meistä kaikista pinnistelemättä ja ponnistelematta. Tämän ja seuraavien numeroiden teksteissä käsitellään Suomen helluntaiherätyksen uskon pääkohtia. Tässä sarjan kolmannessa osassa teemana on Ihminen – Jumalan kuva. Jumalalla on suunnitelma Saalemia varten Teksti ja kuva: Elina Rautio Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikki ehtivät jo saada uusia ystäviä kesäleirien kautta, Mika ja Rommy iloitsevat. – Olimme jo pitkään sydämessämme tienneet, että olemme tulossa Suomeen. Mutta sitä emme tienneet, missä vaiheessa ja minkälaisessa roolissa se tapahtuisi, uusi seurakunnanjohtaja Mika Yrjölä kertoo. Työntäyteisiä vuosia ja pysähtymistä N eljä vuotta sitten Australiassa asuva Mika alkoi saada saarnoja Saalem-seurakunnalle. Kun sitten pari vuotta myöhemmin Suomesta alkoi tulla vierailukutsuja sapattivuotta USA:ssa viettävälle pastorille, hän vastasi kutsuihin myöntävästi. Syys–lokakuussa vuosia sitten valmistellut saarnat pääsevät oikean yleisön kuultavaksi tuoreen seurakunnanjohtajan suulla. Työhön tutustumisen Mika aloitti jo kesäkuussa, ja tuolloin myös muu perhe – Rommy-vaimo sekä lapset Hannah, Isaiah (Jesse), Säde ja Promise – muuttivat Suomeen. – Lapset ovat ottaneet hyvin myönteisesti Suomeen tulon. Olemme ylpeitä siitä, miten rohkeasti he ovat hypänneet uuteen kulttuuriin ja ystävyyssuhteisiin. Mika ja Rommy Yrjölä tutustuivat 90-luvun alussa Elim Bible Instituten raamattukoulussa USA:ssa. Avioitumisen jälkeen nuoripari muutti Suomeen, jossa he toimivat ensin viisi vuotta Mikan kotiseurakunnan Saalemin nuorisotyössä ja sitten kaksi vuotta Lappeenrannassa seurakunnan johdossa. Suurimman osan lapsuudestaan Indonesiassa kasvaneelle Mikalle oli kuitenkin selvää, että jossain vaiheessa perhe lähtisi ulkomaille. Syksyllä 2002 Yrjölät suuntasivat Torontoon, josta alkoi vajaan kymmenen vuoden työntäyteinen kausi – Toronton jälkeen Indonesiassa ja Australiassa. Australiaan siirtyessään Yrjölän perhe oli väsynyt jatkuvaan muuttamiseen ja ajatteli asettua aloilleen. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin hyvin traagisella tavalla, kun heidän kotinsa ja tavaransa tuhoutuivat tulipalossa. – Mika oli jo jonkin aikaa puhunut, että meidän tulisi ottaa vuosi taukoa työstä ja levätä. Tapahtuma pakotti meidät erottamaan aikaa Jumalalle, antamaan Hänelle ajanjakson elämästämme uudistumiseen ja uudelleen käyttöön antautumiseen. kristitty 3 1. elokuuta 2012 – Odotamme innolla uutta elämänvaihetta ja sitä, että saamme perheenä palvella Herraa yhdessä, Mika ja Rommy Yrjölä (vas.) sekä lapset Hannah, Promise, Jesse ja Säde vakuuttavat. Saimme aloittaa kaiken ikään kuin alusta, Rommy kertoo. – Pidän sitä jopa Jumalan mielisuosion osoituksena: Hän näki hyväksi ottaa kaiken pois, koska Hän halusi minun rakastuvan itseensä uudestaan. Jumala voi käyttää kaikkia vastoinkäymisiämme, jos me vain annamme ne Hänelle, Mika lisää. Tulipalon jälkeen koko perhe eli murrosvaihetta, jolloin kyseltiin uutta suuntaa ja johdatusta. Mika ja Rommy kokivat, että heidän tulisi ottaa uskon askel, toteuttaa ajatus välivuodesta ja muuttaa USA:n kotiin Rommyn perheen lähelle. – Perheeni kyseli minulta uudelleen ja uudelleen: ”Olemmeko ymmärtäneet oikein, että tulette kotiin, ette tiedä missä asutte ettekä aio mennä töihin?” Rommy kertoo nauraen. – Mutta Jumala todella piti meistä huolta. Joka kuukausi meillä oli tarpeeksi rahaa laskujen maksamiseen. Se oli todellinen todistus erityisesti minun perheelleni, hän muistelee. Perhe on aina etusijalla Tulipalo on ollut eräänlainen vedenjakaja koko perheelle. Nyt tapahtuma tuntuu jo kaukaiselta, mutta edelleen silloin tällöin Yrjölät kaipaavat joitain tavaroita, jotka tuli tuhosi. Kaiken omaisuuden menettäminen ja siitä selviytyminen on kuitenkin vahvistanut paitsi luottamusta Jumalan huolenpitoon myös Yrjölöiden perheyhteyttä. Mika ja Rommy kokevatkin tärkeimmäksi tehtäväkseen vanhemmuuden. – Haluamme lasten kokevan, että vaikka mitä tapahtuisi, perhe on aina heidän turvapaikkansa. Uskomme, että työ alkaa kotoa. Jos siellä ei tapahdu mitään, miksi palvelisimme muuallakaan? – Joka seurakunnassa on ollut vaikea saavuttaa tasapaino työn ja perheen välillä, mutta täällä Saalemissa se tulee seurakunnan koon takia olemaan varmaankin erityisen vaikeaa. Olemme todella ihmiskeskeisiä, joten siksi saatamme helposti unohtaa oman perheen tarpeet, Rommy lisää. Mika ja Rommy haluavat kuitenkin korostaa, että he ovat täällä ihmisiä varten, ja jos he jostain syystä eivät ole aina saatavilla, siihen on jokin syy. – Rakastamme ihmisiä ja uskomme, että jokainen sukupolvi on tärkeä Jeesukselle. Mitä Yrjölän perheen lapset odottavat Suomessa? Promise, 8: Turvallisuutta ja itsenäisyyttä (että voi liikkua vapaasti ja itsenäisesti) sekä omaa kännykkää. Säde, 11: Uintiharrastuksen uudelleen aloittamista. Säde oli Australian-vuosina osa paralympialaistiimiä. Isaiah (Jesse), 13: Hesburgeria ja kahvia sekä vapautta. Hannah, 15: Pitkäaikaista kotia, pääsemistä osaksi seurakunnan nuorten porukkaa ja isovanhempien kanssa olemista. Jumalan unelmia unelmoimassa Yrjölät haluavat olla luotsaamassa Saalemia juuri siihen suuntaan, mihin Jumala haluaa sitä viedä. Joitakin ajatuksia näystä Mikalla jo onkin, ja hän on suunnitellut siihen liittyvää saarnasarjaa heti syyskuun alun tulojuhlan jälkeen. – Haluan olla valamassa seurakuntaan uskoa, rohkeutta ja eteenpäin menemistä. Haluan olla välittämässä uutta toivoa siitä, että me emme ainoastaan selviä vaan tulemme voittamaan taistelun. Jumala haluaa meidän menevän voitokkaina kohti Hänen suunnitelmiaan niin yksilöinä, perheinä kuin seurakuntanakin, Mika vakuuttaa. – Jumalalla on suunnitelma Suomea varten, Helsinkiä varten ja Saalemia varten. Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Mika kokee, että Klaus Korhosen seurakunnanjohtajakauden aikana toteutettiin paljon hyviä hallinnollisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä seurakunnan eteenpäin menemiselle. Tärkeänä Klausin kauden hedelmänä hän näkee lisäksi turvallisuudentunteen, joka on palautunut seurakuntaan: Saalemissa on nyt hyvä ja turvallista olla. Uusi seurakunnanjohtaja tuo tietysti persoonansa ja toimintatapojensa myötä muutoksia seurakunnan elämään, mutta Mika haluaa painottaa, ettei muutos ole pääasia. – Jeesus on pääasia – ja se, että me voisimme yksilöinä ja seurakuntana välittää enemmän Jeesusta ympäristöömme. Haluamme Saalemin näyttävän siltä kuin Jumala haluaa sen näyttävän. – Minun päätehtäväni on olla Saalem-seurakunnan paimen ja pastori ja voittaa pääkaupunkiseutua Jeesukselle, Mika summaa. Uuden tehtävän myötä Mika astuu myös Kristittylehden ruoriin. – Kristitty-lehti on todella hieno väline lähestyä seurakuntalaisia, erityisesti sellaisia, joiden kontaktipinta seurakuntaan on jäänyt ohueksi. Lehti on tärkeä työväline niin informaation ja näyn jakamisessa kuin sielunhoidonkin välineenä. Yhteydessä on voimaa Rommy ja Mika ovat työskennelleet aina yhdessä, vaikkei Rommy aiemminkaan ole aina ollut seurakunnan palkkalistoilla. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Rommy kokee Mikan työn tukemisen. Lisäksi hänen sydämellään on erityisesti naisten rohkaiseminen. – Suomalaiset naiset ovat oikein suuren Isän halauksen tarpeessa. Heillä on valtava rakkauden nälkä. Uskon, että Jumala haluaisi olla sanomassa kaikille naisille, että te olette minun tyttäriäni ja prinsessoitani ja minä rakastan teitä. Minulla on jotain mahtavaa teille! Rommy rohkaisee. Yrjölät haluavat myös, että ”Tervetuloa kotiin” -slogan ei olisi vain fraasi vaan totta käytännössä. – Toivomme, että jokainen voisi kokea sydämessään iloa siitä, että täällä olen kotona. Uskon, että jokainen on kutsuttu osaksi seurakuntaa. Vähän niin kuin perheessäkin jokaisella on oma paikkansa, Rommy tuumii. – Koemme tärkeäksi myös yhteyden tunteen vahvistamisen. Yksilöinä me voimme tehdä jotakin, mutta seurakuntana me voimme paljon enemmän. Perheinä voimme tehdä jotain, mutta seurakuntaperheenä vielä paljon enemmän. Haluamme olla yhdistämässä seurakunnan voimat sukupolvien yli. Vaikka meidän tyylimme ja ajattelumallimme saattaakin olla erilainen, olemme yksi seurakunta ja menossa samaan suuntaan, Mika päättää. Yrjölöiden tulojuhlaa vietetään syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina 2.9. klo 11. Lisää Yrjölöiden seikkailuista Jumalan kanssa voi lukea tuoreesta Mikan kirjasta Tsunamia päin (Eastgate Media 2011). 4 1. elokuuta 2012 kristitty artikkeli Ihmiskuvalla on väliä! Mikä on minun ihmiskäsitykseni? Teksti: Elina Rautio Kuva: www.sxc.hu Kristillinen maailmankatsomus ei ole muodissa. Näyttää jopa siltä, että minkä tahansa muun aatteen eteenpäin vieminen on sallittua paitsi ”ahdasmielisen” ja ”vanhanaikaisen” kristillisyyden. K ristillisen perinnön huvetessa olemme uskovina suomalaisessa yhteiskunnassa lähetyskentällä, jonka maailmankuva eroaa omastamme. Samoin kuin ulkomaille vieraaseen kulttuuriin muuttaessamme myös täällä Suomessa meidän olisi hyvä ymmärtää ihmisten ajattelutapaa, jotta voisimme ”puhua samaa kieltä” heidän kanssaan. Meidän on myös tärkeää tiedostaa Raamatun maailmankuvan ainutlaatuisuus, jotta voimme puolustaa maailmankatsomustamme. Kristillisyyden vastustajat eivät nimittäin ole useinkaan tiedostaneet, mitä kaikkea kristillisyys on tuonut yhteiskuntaamme ja kuinka tärkeitä asioita menetämme, jos sen vaikutukset häviävät. Elämän tarkoituksellisuus Erilaisten maailmankatsomusten kirjossa hallitsevimpana voidaan pitää niin sanottua naturalistista maailmankatsomusta, jonka juuret ovat Charles Darwinin evoluutio- ja luonnonvalintateoriassa. Naturalistisesta maailmankatsomuksesta ammentavaa tiedettä pidetään yleisesti neutraalina ja objektiivisena ja ihmisjärkeä totuuden tuomarina. Hengellisyyden ajatellaan kuuluvan jokaisen henkilökohtaiseen arvomaailmaan, eikä sitä pidä missään nimessä sotkea yhteiskunnalliseen elämään tai päätöksentekoon. Naturalistisen maailmankatsomuksen mukaan maailmankaikkeus on syntynyt sattumalta. Eri lajit ovat kehittyneet ympäristöön sopeutumisen ja vahvimman selviämisen seurauksena. Ihmisellä ei ole erityisasemaa maapallolla muutoin kuin kehittyneimpänä eläimenä saamansa hallintavallan vuoksi. Elämällä ei ole suunnittelijaa, joten ihminenkin on luonnonvalinnan kautta syntynyt monimutkainen kone, joka käy biologisten lainalaisuuksien voimasta. Koska ei ole olemassa mitään korkeampaa suunnittelijaa eikä universaalia moraaliperustaa, ei ihmisellä myöskään ole minkäänlaisia moraalisia velvoitteita tai pohjaa elämän tarkoituksellisuudelle. Jos tarkoitusta kaipaa, se tulee ihmisen määritellä itse. Raamatun ilmoituksen mukaan maailmankaikkeus on syntynyt Jumalan luomistyön seurauksena, ja kaikki mitä Jumala on luonut, on merkityksellistä, hyvää ja kaunista. Useassa kohden Raamattua kuvataan sitä, kuinka jokainen ihminen on Jumalan suunnittelema – riippumatta siitä, suunnittelivatko hänen vanhempansa hänen syntymäänsä. Jokainen päivämme on luotu ennen kuin olemme eläneet päivääkään (Ps. 139:16), ja Jumalalla on tehtävä ja suunnitelma jokaiselle meille Hänen yhteydessään (Ef. 2:10). Ihmiselämää on siis varjeltava aivan hedelmöittymishetkestä alkaen viimeiseen elämänhenkäykseen asti. Kristillisessä maailmankuvassa ihmisjärki ei sano viimeistä sanaa totuuden määrittelyssä. Kuitenkin luomistyön perusteella järjen käyttö on sallittua ja jopa suotavaa – onhan Jumala luonut ihmisen järjelliseksi olennoksi. Tiedekin on alun perin syntynyt kristillisen maailmankuvan pohjalle kristittyjen tiedemiesten halutessa saada lisää tietoa luomakunnasta. Ihmisen arvo Kristillisen maailmankatsomuksen mukaan meidät on luonut maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento. Raamatun sana osoittaa myös, että meidät on luotu tämän ylivertaisen Jumalan kuviksi (1. Moos. 1:27) ja olemme jokainen Jumalan ansaitsemattoman rakkauden kohteita. Vaikka olemme turmelleet Jumalan alkuperäisen suunnitelman ja kuvan meissä, Hän on tehnyt kaikkensa saadakseen jokaisen luotunsa jälleen yhteyteensä (Joh. 3:16). Kristinuskon ytimessä onkin juuri rakkaudellinen yhteys Jumalan ja toisten ihmisten kanssa. Koska Jumala on suunnitellut meidän siittämisemme, syntymämme ja elämämme, se tarkoittaa myös sitä, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo – riippumatta siitä, kuinka ”normaali” hän on tai kuinka hyödyllinen hän on yhteiskunnalle. Myöskään sukupuolemme, syntyperämme tai asemamme eivät vaikuta arvoomme (Kol. 3:11). Mikäli hylkäämme kristillisyyden, vammaisten, sairaiden ja erirotuisten ihmisten täydelle ihmisarvolle ei siis ole mitään perusteita. Moraaliperustan puuttuessa ei myöskään ole syytä rakastaa ja huolehtia lähimmäisistä, ellei siitä ole jonkinlaista hyötyä elämässä selviytymisen kannalta. Naturalistinen maailmankatsomus johtaa vahvimman selviytymisen logiikallaan pahimmillaan siihen, mitä natsi-Saksassa toteutettiin ”rotuhygieniaohjelman” nimissä. Näitä naturalistisen ihmiskuvan vaikutuksia on jo nähtävissä sikiöseulonnoissa esille tulleiden kehityshäiriöiden vuoksi tehtävissä aborteissa. Meillä kristityillä on vaarana antaa ympäröivien maailmankatsomusten vaikuttaa omaan ihmiskäsitykseemme ja mukautua ajattelu- ja toimintatavoiltamme Paavalin sanoin ”tämän maailman menoon” (Room. 12:2). Naturalistisesta maailmankatsomuksesta omaksumme helposti ajattelutavan, jonka mukaan hengellisyys kuuluu vain yksityiselämän ja henkilökohtaisten arvojen saarekkeelle eikä sen tulisi vaikuttaa muihin elämämme alueisiin. Samoin omaksumme huomaamattamme vahvimman selviämisen periaatteen ja tehokkuusajatteluun ja alamme mitata omaa arvoamme sen mukaan, mitä olemme elämässämme saavuttaneet. Luokittelemme myös muita ihmisiä arvojärjestykseen saavutusten tai itse määrittelemämme hengellisyyden perusteella. Olisikin hyvä kysyä välillä itseltään, annanko Jumalan vaikuttaa ajattelu- ja toimintatapoihini. Saako Hän olla mukana työssäni, ihmissuhteissani ja jokaisessa arkeni hetkessä? Entä elänkö todella arvostaen ja rakastaen jokaista riippumatta hänen asemastaan tai hyödyllisyydestään yhteiskunnalle tai seurakunnalle? Myös oman elämämme tarkoituksellisuus saattaa olla välillä hukassa. Kristitty psykologian professori Markku Ojanen on kiteyttänyt elämästä selviytymisen ehdot kahteen kohtaan: A. Usko kulttuurin tarjoamaan draamaan, joka kuvaa ihmiselämän merkityksellisenä, tärkeänä ja kestävänä. B. Usko siihen, että juuri minä näyttelen merkittävää osaa tuossa draamassa. Uskonko todella, että Jumala on suunnitellut syntymäni ja Hänellä on minulle merkittävä rooli omissa suunnitelmissaan? Uskonko, että Jumalan suunnitelma elämälleni on hyvä? ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11.) Lähteet: Markku Ojanen: Ilo, onni, hyvinvointi. Kuinka löytää syvempi onnellisuus. Kirjapaja 2001. Nancy Pearcey: Total Truth. Liberating Christianity from Its Cultural Captivity. Crossway Books 2004. Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa seurakuntaympäristöön suunnatusta omien lahjojen ja kutsumuksen löytämiseen tähtäävästä Elämän Avaimet -koulutuksesta. kristitty 5 1. elokuuta 2012 käytävähaastattelu Nuoret Jumalan ihmeet Saalemin parvella S unnuntain aamukokouksessa rakkaat harmaahapset istuvat omilla paikoillaan salin alaosassa. Yläparvi on surullisen tyhjä. Keskenään supattavat ja toisiaan yhteislauluun innostavat nuoret ylimmältä penkkiriviltä puuttuvat. Onneksi ilonaiheitakin löytyy. Lukiolainen Mikael Vainikka istuu ystävänsä kanssa parven keskiosassa. Keväällä peruskoulun päättänyt Aure Peltola on tullut kello yhdentoista kokoukseen perheensä kanssa. Hän taluttaa pikkuveljiään Kultalaan ja auttaa näitä viihtymisessä. siitä yli. En halunnut jäädä sinne ohjaajaksi. Vuosi vierähti ilman seurakuntatoimintaa. Mikael käy läpi elämän käännekohtaa: – Sitten tulivat Life-illat, ja aloin käydä niissä. Lifeä veti silloin Paavo Huotari, joka nuoresta iästä huolimatta onnistui saamaan meidät lifeläiset innostumaan ylistyksestä. Paavon ja muiden mahtavien silloisten ohjaajien esimerkki ja antautuminen työlle herätti minussa uutta innostusta, ja siitä syystä kai olen edelleen seurakunnassa. Nyt Mikael on mukana monessa: – Käyn nuorille suunnatussa Fuelissa, olen Lifessä ohjaajana ja toisinaan käyn sunnuntain aamukokouksissa. Seurakunta on minulle todella tärkeä paikka, ei pelkästään kavereiden takia vaan ennen kaikkea siksi, että sieltä saan uutta evästä omaan elämään ja pääsen kohtaamaan Jumalaa täydestä sydämestä, Mikael innostuu. – Lisäksi seurakunnassa oppii erilaisia käytännön juttuja, kuten vaksina toimimista, jota olen saanut tehdä Lifessä. Mikael Vainikka toimii ohjaajana Lifessä, käy Fuelissa ja joskus myös sunnuntain aamukokouksissa. Mikael Vainikka: ”Annoin yhdeksänvuotiaana elämäni Jeesukselle” 19-vuotias Mikael Vainikka on lukiolainen Helsingin Jakomäestä. – Opiskelen Helsingin Yhteislyseon lukiossa ja ensi syksynä aloitan kolmannella. Asun yhdessä äitini, isoveljen, kahden pikkusiskon ja kolmen kissan kanssa. Mikael kertoo pitävänsä paljon urheilusta: – Harrastan jalkapalloa SUMU 77:ssa, ja harjoituksia on kolmesti viikossa. Muksuna Mikael sai kosketuksen seurakuntaan, josta löytyi tekemistä ja kavereita: – Olen saanut pienestä pitäen kuulla opetusta Jeesuksesta, koska äiti vei meitä lapsia pyhäkouluun, eri kristillisiin tapahtumiin ja Jeesus-marssille. Aloitin kahdeksanvuotiaana Saalemin poikapartiossa, jossa riitti paljon hauskaa toimintaa joka pojalle. Päällimmäisenä ovat jääneet mieleen mahtavat leirit ja vuoden 2002 Lapin-matka, jolla yhdeksänvuotiaana annoin elämäni Jeesukselle. Mutta tuli aika, jolloin poikaa ei näkynyt Saalemissa. – Viihdyin poikapartiossa paljon, kunnes kasvoin Aure Peltola tykkäsi lapsena kiivetä puihin. Isiä tarvittiin, jotta tyttö saatiin latvasta alas. Aure Peltola: ”Kivaa on ystävälliset ihmiset ja hauskat saarnaajat” Helsinkiläisen Aure Peltolan ponnistelut Viikin Norssissa kannattivat. Ovet haluttuun ravintolakoulu Perhoon avautuivat kaksoistutkintoa suorittamaan. – Toiveenani on valmistua kokiksi ja perustaa oma ravintola, syksyllä lukion aloittava Aure unelmoi. Kuusivuotiaana Aure kiipesi kuuseen latvaan. Onneksi isi auttoi huimapään alas, koska neiti osasi kulkea vain ylöspäin. Viime aikoina harrastuksiin on kuulunut seinäkiipeilyä ja capoeiraa. – Tykkään myös leipomisesta, ruoanlaitosta ja yhdessäolosta, Aure naurahtaa. – Leffojen katsominen ja herkkujen syönti ihanien ihmisten kanssa on yksi niistä monista asioista, jotka tekevät minut iloiseksi. Espoossa Leppävaaran Lähetyskappelilla Aure kävi ensimmäisen kerran tytön tylleröisenä: – Tutustuin Jeesukseen isäni uskoontulon myötä, kun aloimme käydä seurakunnan sunnuntaikokouksissa joka toinen viikonloppu. Kaunis tyttö on ehtinyt pohtia asian hyviä ja huonoja puolia: – Kivaa on ystävälliset ihmiset ja hauskat saarnaajat, tylsää aikaiset kokoukset. Pitkään venyneen leffaillan jälkeen ei jaksaisi raahautua seurakunnalle. Kristittyjen yhteydestä Aure toteaa, ettei ole kokenut kovin korkeaa henkistä yhteyttä, mutta samanlaista läheisyyttä kuin esimerkiksi perheen kanssa. Millaista on elää nuorena kristittynä Helsingissä? – Tänä päivänä on paljon ennakkoluuloja niin sanotuista ”jeesustelijoista”, mikä vaikeuttaa kristityn nuoren elämää, Aure tietää. – Esimerkiksi, kun tutustuu uusiin ihmisiin, ei aina tee mieli ensimmäisenä pamauttaa: ”Hei! Mä uskon muuten Jumalaan.” Koulukavereiden kielteisistä asenteista huolimatta Auresta on mukavaa käydä kodin lähellä sijaitsevassa seurakuntatalossa, osallistua toimintaan ja olla yhteyksissä Taivaan isään. – Iloinen asia kristittynä olemisessa on se, että voin koska tahansa pyytää apua Jumalalta ja luottaa siihen, että sitä myös saan, Aure iloitsee. – Lisäksi on kivaa tutustua uusiin ihmisiin. Olen myös saanut rohkaisua Raamatusta muutaman kerran, vaikken juuri nyt muista, mistä kohtaa. Auren lempikohta Raamatusta löytyy Psalmeista: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Ps. 139:14.) – Tämä kohta on suosikkini, koska huonoina päivinäni se muistuttaa minua siitä, että Jumala on luonut minut juuri tällaiseksi, eikä Jumala tee virheitä. – Ihailen äitipuoltani, koska hän on vahva, kaunis ja älykäs nainen, joka on elämän vaikeuksista huolimatta pysynyt iloisena ja mukavana ihmisenä. Tahtoisin itsekin tulla samanlaiseksi sitten aikuisena, Aure paljastaa. – Isona minusta tulee kokki ja toivottavasti onnellisen perheen äiti. Teksti: Tiipi Jokinen Kuvat: Mikael Vainikan ja Aure Peltolan albumit 6 1. elokuuta 2012 kristitty kolumni Kumminkaimankoiran mielipide tappamiseen V Kuva: sxc.hu / hisks anhassa testamentissa on useita kohtia, joissa kirjoittaja mainitsee Jumalan käskevän hävittää kokonaisia kansoja. Onko kehotus tappamiseen tullut Jumalalta vai sen ajan tapa ajatella sodankäyntiä? Ehkäpä kirjoittaja on halunnut Jumalan avulla selittää tai perustella, miksi joissakin sodissa menestyttiin ja toisissa tuli pataan ja lujaa. Voitto tarkoitti Jumalan olleen kansansa puolella ja häviö omin lupineen toimimista. Todellisuudessa Jumalalla ei välttämättä ole ollut asian kanssa mitään tekemistä. Hänhän antoi käskyn ”Älä tapa”. Se yksistään kertoo siitä, millaista kuvaa meidän pitäisi Jumalasta heijastaa. Viisas tietenkin tässä vaiheessa kysyy, tuliko käskykään Jumalalta vai kertooko se Israelin kansan oikeudentajusta, joka oli armeliaampi verrattu- na muihin sen ajan lakiteksteihin. On myös eräs teoria, jonka mukaan Jumala on niin pitkämielinen, että Hän odotti pitkään ennen kuin rankaisi kansoja heidän synneistänsä. Synnin palkkahan on kuolema, ja Vanhassa testamentissa se tarkoitti fyysistä kuolemaa. Vertailukohtana voidaan ajatella, että oikeusvaltiokin rankaisee rikoksista. Vaikka liikunkin nyt hukuttavissa vesissä, niin haluan jatkaa ajatusta tappamisesta. Onko ihmisellä oikeus Jumalan kuvana tappaa niin kuin Luojallaan? Päätös kuolemasta ei ihmisen kohdalla useinkaan perustu kokonaiskuvaan. Voiko kukaan todella sanoa tekevänsä ratkaisuja ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat? Vai vaikuttaako mielipiteeseen kumminkaimankoiran arvomaailma? Ajatellaan paljon keskusteluissa pinnalla olevaa aktiivista eutanasiaa. Vaikuttaako päätökseen vain ja ainoastaan potilaan oma tahto vai sukulaisten painostus? Entä saako kasveja tappaa? Äskettäinhän uutisoitiin niiden osaavan kommunikoida. Tai aina niin rakkaat hyttyset? Mihin tappamisen raja vedetään? Onko kuolema Jumalasta erillinen voima? Jotain, jota Hän ei suunnitellut täydelliseen maailmaan, mutta jotain, joka vain tapahtui. Täten Jumala ei olisi suoranaisesti vastuussa kuolemasta vaan antaisi tälle erilliselle voimalle luvan riistää eläviltä olennoilta hengen. Jos kuolema on persoona, tällöin se on vastuussa teoistaan kuten ihminen. Jos kuolema on vain kuin luonnonvoima, se toimii tietyillä lainalaisuuksilla, kuten vaikkapa maan vetovoima. Tällöin siihen voivat vaikuttaa ja sitä tutkia niin Jumala kuin ihminen. Edellisellä tietenkin on asiaan laajempi perspektiivi. Se ei poista kuitenkaan ”Älä tapa” -käskyn kääntöpuolta eli ”pidä hengissä”. Ihmisellä on velvollisuus yrittää suojella ja pitää hengissä heikompia yksilöitä. liumin tarjoamaa toivoa. Hindulaisuudessa ihminen on itse syyllinen kohtaloonsa. Kristuksen sovitustyö sen sijaan tarjoaa täyden ihmisarvon ja vapautuksen syyllisyydestä. Uusia arkeologisia löytöjä Daavidin ja Salomon ajalta Kati Rossi Kirjoittaja on teologi, jonka päässä pyörii enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Nauraminen on hänen mielestään elämän suola, joten siihen olisi parasta kuolla. Havaintoja maailmalta Palstaa toimittaa Klaus Korhonen. ”Kristus-kasti” muuttaa Intiaa Kristinusko voittaa alaa Intiassa äärihindujen voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Intian 1,2 miljardista ihmisestä 80 % on edelleen hindulaisia, mutta kristittyjen osuus on kasvussa. Intialaisen Nethanja-kirkon piispa, tri Singh Komanapalli (Andra Pradesh) mainitsee kolme päätekijää kristillisyyden vahvistumiseen. Ensiksi yhä useammat kirkot, järjestöt ja yksittäiset kristityt ovat omistautuneet kertomaan evankeliumin sanomaa intialaisille. Kristityt harjoittavat sosiaalista avustustoimintaa ja rukoilevat kodeissa ihmisten puolesta. Toiseksi uusi ulottuvuus ihmisten tavoittamisessa on avautunut laajenevien internetyhteyksien ja television kautta. Monet seurakunnat ja järjestöt ovat ottaneet sähköisen median käyttöönsä. Kolmanneksi kristityt ovat alkaneet määrätietoisesti viedä evankeliumia tähän asti saavuttamattomille alueille. Merkittävänä syynä hindulaisten kääntymiselle kristinuskoon piispa Komanapalli pitää evanke- ideaSpektrum 22/2012 Marssi perhearvojen puolesta Rio de Janeirossa 250 000 ihmistä osoitti 19. toukokuuta mieltään Rio de Janeiron keskustassa perheinstituution ja mielipiteen vapauden puolesta. Suurmarssin johtajana toimi helluntaipastori Silas Malafaia. Puheessaan hän asettui vastustamaan lakiehdotusta, jonka mukaan homoseksuaalisuuden arvostelu kriminalisoitaisiin. Silas Malafaia korosti haluavansa kunnioittaa jokaisen ihmisen vapautta, mutta arvosteli suunniteltua lakia, joka johtaisi siihen, että homosuhteiden leimaaminen synniksi voisi merkitä vankilatuomiota. Suurmielenosoituksen pääasiallinen tarkoitus oli järjestäjien mukaan puolustaa miehen ja naisen välistä avioliittoa. Arkeologi Jossi Garfinkelin tekemät löydöt ovat herättäneet huomiota Israelissa. Löytöpaikka sijaitsee Elahin linnoituksessa noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista lounaaseen. Kulttiesineinä toimineet ruukut, maljat ja muut keraamiset esineet ajoittuvat Jerusalemin heprealaisen yliopiston professorin mukaan vuosien 1020 ja 980 välille, jolloin Daavidin ja Salomon lasketaan hallinneen. Myös suuri määrä puhtaiden uhrieläinten luita viittaa juutalaiseen jumalanpalveluksen harjoittamiseen. Löytöjä pidetään merkittävinä myös siksi, että Tel Avivin yliopiston arkeologisen instituutin johtaja Israel Finkelstein on väittänyt, ettei kuningas Daavidin aikana olisi ollut mitään suurvaltaa, koska arkeologisia todisteita siitä ei hänen mukaansa ole riittävästi. Asiantuntijat pitävät arkeologi Garfinkelin tekemiä löytöjä mielenkiintoisina. Joidenkin mukaan ne ovat ”hyvin vakuuttavia”. ideaSpketrum 21/2012 ideaSpektrum 22/2012 kristitty 7 1. elokuuta 2012 vanhimmat tutuksi Vanhimmat tutuksi Teksti ja kuvat: Ilona Yrjölä Vanhimmat tutuksi -sarjassa tutustumme Saalem-seurakunnan vanhimmistotyöskentelyyn osallistuviin seurakuntalaisiin. Osa heistä on vanhimmistoveljiä, jotka osallistuvat seurakuntaneuvoston tapaamisten lisäksi vanhimmiston kokouksiin, osa eri työmuotoja edustavia seurakuntalaisia, jotka osallistuvat ainoastaan seurakuntaneuvoston tapaamisiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat Juha Partanen ja Joona. Juha rentoutuu vapaa-ajallaan shakin ja tietokonepelien äärellä. Juha Partanen Suomalaisiin shakkimestareihin jo nuoruudestaan lukeutuva Juha Partanen löysi itsensä nuorena miehenä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. – Fysiikka oli ensin pääaineeni, mutta vaihdoin sen pian matematiikkaan, joka tuntui istuvan minulle paremmin, kertoo matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi väitellyt ja nykyisin Helsingin yliopistolla dosenttina ja yliopistonlehtorina työskentelevä Juha. – Yliopistolla olen toisin sanoen viihtynyt jo useamman vuosikymmenen, aina opiskeluvuosista lähtien. Tutkijaksi minusta ei kuitenkaan oikein ole ollut jo senkään takia, että olen halunnut aikaa myös perheelle ja seurakunnalle. Lisäksi koen opetustyön kutsumuksekseni. Helsingin Saalem-seurakuntaan Juha päätyi tultuaan uskoon vuonna 1980. – John Stottin Kristinuskon perusteet -kirjan lukeminen muutti elämäni. Kirjan luettuani tein uskonratkaisun, josta kerroin heti vaimolleni. Ja koska vaimoni suvussa oli helluntailaisia ja omaksuin baptistisen kastenäkemyksen, tuntui Saalem meille sopivalta valinnalta. Nopeasti löysimmekin itsemme Hellä Karvosen luotsaamista Elementum-illoista, joiden vetämiseen osallistuimme myöhemmin yhdessä vaimoni kanssa. Vanhimmistoon Juhaa pyydettiin 1990-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen hän ollut mukana niin Haagan, Keski-Helsingin kuin Espoon ja Kauniaisten aluetyössä sen mukaan, missä perhe on kulloinkin asunut. Aluetyöhön on esimerkiksi viime aikoina kuulunut kodeissa kokoontuva raamattupiiri. – Mielestäni vanhimmiston työskentely oli aiemmin liian hallintopainotteista, joten pidän nykyistä järjestelmää parempana. Toiveeni kuitenkin on, että vanhimmistossa keskityttäisiin nykyistä enemmän opillisiin asioihin, seurakunnan hengelliseen johtamiseen. – Vanhimmistossa minulla taitaa olla ainakin ajoittain eräänlainen vastarannankiisken rooli, sillä en pelkää esittää mielipiteitäni. Olenkin kiitollinen siitä, että vanhimmistossa on ollut hyvä henki ja näin asioista on saanut olla myös eri mieltä. Edellistä johtoa voisikin kiittää esimerkiksi siitä, ettei helluntaikirkkoon liittyvissä kysymyksissä lähdetty erottelemaan seurakuntalaisia sen mukaan, kuuluuko helluntaikirkkoon vai ei. Seurakuntalaisia Juha haluaa muistuttaa sitä, että saamme levätä uskossa ilman turhaa pingottamista, sillä Jumala on horjumaton. puhunut erilaisissa tilaisuuksissa. Nuorisotyössä aktiivisesti mukana ollut Joona on edustanut nuorisotyötä useamman vuoden myös seurakuntaneuvostossa. – Seurakuntaneuvosto on ollut vajaan kolmikymppisen nuoren miehen näkökulmasta kasvattava, rohkaiseva ja turvallinen yhteisö, jossa on saanut kasvaa hengellisten isien, ja miksei äitienkin, keskellä. Nuorisotyön ohella Israel-illat ovat tärkeitä, sillä Joonan sukujuuret juontavat Israeliin. – Isäni on israelilainen, ja näin maa on itselle erityisen rakas. En ole koskaan maassa asunut, mutta useita kertoja siellä vieraillut samalla sukulaisiani tavaten. Mielelläni siellä pidemmänkin aikaa viettäisin, sillä sinne on aina ikävä – ja toisaalta siellä ollessa Suomeen. Tätä ikävää onneksi jakaa kanssani tuore vaimoni Rachel, joka Suomessa ollessaan ikävöi kotimaahansa Peruun ja siellä ollessaan Suomeen. Joona Usko on ollut olennainen osa 28-vuotiaan Joonan elämää jo varsin varhaisesta vaiheesta alkaen. – Halusin Jeesuksen sydämeeni jo kolmivuotiaana, mutta myöhemmin tuli vaihe, jolloin en juuri käynyt seurakunnassa. Teini-ikään tultuani äitini suosittelikin Saalemin nuorteniltoja, ja siitä saakka olen ollut nuorisotyössä mukana, ensin nuorena ja sittemmin vastuunkantajana. – Saalemin nuorisotyöstä aiemmin vastanneet Mika Yrjölä ja Wellu Suoperä ovat olleet minulle hengellisiä isähahmoja, joiden avulla olen saanut kasvaa kantamaan vastuuta. Viime vuosien aikana olenkin ollut esimerkiksi solunjohtaja ja esirukoustiimin vetäjä. Lisäksi olen tarvittaessa juontanut ja Joona viettää vapaa-aikansa mielellään pienoismallien parissa. 8 kristitty 1. elokuuta 2012 Todelliset vaikuttajat paimenen sana Raamatun lukijaa saattaa joskus ihmetyttää, mik- etuksenkestäneelle Kristuksessa”. Paavali mai- si Pyhän Sanan kallista palstatilaa on käytetty asioi- nitsee nimeltä henkilöitä, jotka olivat rohkais- hin, jotka eivät merkitse meille paljoakaan. Esimerkik- seet häntä, ja kiittää niitä, jotka olivat nähneet si Paavali luettelee monia tuntemattomia nimiä. Roo- vaivaa Herran työssä. Hän tunnustaa, että Rufuksen malaiskirjeen viimeinen luku on kokonaan omistettu äiti oli äitihahmo myös hänelle. Joitakin uskovia Paa- tervehdyksille. vali kutsuu erityisesti ystävikseen. Hyvät työtoverit näyttävät merkinneen Paavalil- Klaus Korhonen [email protected] Jos suuri pakanain apostoli tarvitsi rinnalleen toi- Paavalin tavoin luetella paljon nimiä. Niiden joukossa on monia, joita seurakunnassa ei laajasti tunneta. Kuitenkin he ovat todellisia vaikuttajia. le erittäin paljon. Hän mainitsee aviopari Priscan ja sia uskovia, niin kuinka paljon enemmän me pienem- Aquilan sekä Urbanuksen, jotka olivat hänen työto- mät evankeliumin julistajat! Omalta osaltani tunnus- vereitaan ”Jeesuksen Kristuksen palveluksessa”. Hän tan, etten olisi selvinnyt paimentehtävästä ilman nii- suudessakin annatte tukenne niille, jotka kantavat osoittaa kunnioitusta hengellisesti itseään vanhem- tä lukuisia Jumalan ihmisiä, jotka rukoillen, palvellen vastuuta paimentehtävässä ja evankeliumin julistuk- mille Andronikokselle ja Junialle sekä Apelleelle, ”ko- ja oikealla hetkellä rohkaisten kulkivat rinnalla. Voisin sessa! Suuri kiitokseni teille kaikille! Kiitos, että tulevai- TILAISUUDET SAALEMISSA elo-syysKUUSSA Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen), pyhäkoulu Maanantaisin klo 18.30 Israel-ilta Tiistaisin klo 10–13 Äiti–lapsipiiri (alk. 21.8.), klo 19 Sanan ja rukouksen ilta (28.8. asti), klo 18 Yhteysilta, kahvio klo 17 (alk. 4.9.) Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat (alk. 5.9.), klo 17.45– 19.45 Suuri lastenilta 1.–6.-luokkalaisille (alk. 8.8.) Lauantaisin klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille (alk. 18.8.) Mauri Venemiehen 60vuotissyntymäpäiväkahvitukset. Tilaisuus on avoin kaikille. Erityistapahtumia: Torstaisin klo 12 Kohtaamispaikka (alk. 30.8.) To 23.8. Saalem mukana Taiteiden yössä Kolmen sepän aukiolla Su 2.9. klo 11 Mika ja Rommy Yrjölän tulojuhla Sunnuntaisin 2.9.–21.10. klo 11 yhteinen jumalanpalvelus, ei Iltakirkkoa La 22.9. klo 13–16 seurakuntapastori Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivuilta www.omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikkoohjelmasta. Perjantaisin klo 18.30 Life-ilta 6.–9.-luokkalaisille (alk. 7.9.) Maurin mittariin pyöreät lukemat V ahtimestari, teetupatyöntekijä, kasettiäänittäjä, solunjohtaja, rukouspiirin valvoja, kaitsija, timoteusoppilas, telttamestari, aluesaarnaaja, suurkokousten organisaattori, vanhimmiston jäsen ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja… Kun Mauri Venemiestä pyytää kertomaan vastuista ja tehtävistä, joita hänelle on vuosien varrella Saalemissa kertynyt, lista ei ole ihan lyhimmästä päästä. Nykyisin seurakuntapastorina palvelevalle Maurille tulee 14.9. täyteen 60 vuotta, mutta iän karttumisen hän kuulemma huomaa lähinnä vain peiliin katsoessaan: – Tuntuu samalta kuin neljä- tai viisikymppisenä. Saatan innostua samalla tavalla kuin nuorena – ja myös kiivastua. Kokemusta ja näkemystä tietysti on tullut lisää moniin asioihin ja toivottavasti myös viisautta sekä harkintaa. Toki jaksamisen suhteen huomaa, ettei enää ole niin nuori kuin ennen. Terveyteen täytyy kiinnittää enemmän huomiota, ja se viestittää herkemmin kuin nuorempana. Kuusankoskella syntynyt Mauri liittyi Saalemin jäseneksi vuonna 1982, ja työsuhde seurakunnassa alkoi viitisen vuot- ta myöhemmin. Saalemin tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavaisesti. – Uskon, että paras on edessä. Toki työntekijämuutokset askarruttavat mieltä, miten niistä selvitään. – Henkilökohtaisessa elämässä konkreettinen asia on Saalemin hallituksen myöntämä mahdollisuus yhdeksän kuukauden vuorotteluvapaaseen keväästä 2013 lähtien. Mutta eipä mennä vielä niin pitkälle. Kuinka seurakunnan kakkospastori aikoo juhlia merkkipäiväänsä? – Olisin ohittanut syntymäpäiväni kättä vilkuttaen, mutta seurakunta halusi järjestää synttärikahvitukset lauantaina 22.9., jos Herra suo. Kaikki ovat silloin tervetulleita kahville. Kiitän seurakuntaa tästä jo etukäteen. Myös Kristitty-lehden toimitus onnittelee kuusikymppistä! (V-ML) kristitty 9 1. elokuuta 2012 Tunnelmia Klaus ja Satu Korhosen läksiäisjuhlasta 27. toukokuuta Saalemin jäsentapahtumat Jäsentapahtumia ei julkaista lehden nettiversiossa Kuvat: Sakari Röyskö ja Elias Okkonen Oikaisu: Edellisen Kristitty-lehden 3/12 Penkistä bongattu -palstalle (s. 15) oli lipsahtanut väärä kuva. Palstalla esitellyn Niko Pasasen oikea kuva on tässä: Kristitty-lehti luettavissa nyt Saalemin kotisivuilla: www.omasaalem.fi 10 1. elokuuta 2012 kristitty talous Ristin Voitto ja Kristitty-lehti Tikka taloudesta ja hallinnosta Leirikeskushanke Seurakuntamme leirikeskuksen hankintaprojekti on edennyt loppusuoralle. Meille lähetetyn pöytäkirjaotteen mukaan ”Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli kokouksessaan 7.6.2012 Kukkolan leirikeskuksen myyntiä ja päätti, että leirikeskus myydään Saalemlähetys ry:lle ja Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry:lle hintaan 690 000 euroa ja että omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle 31.12.2012. Päätös on alistettu vielä tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi.” Puolet edellä mainitusta kauppasummasta tulee siis meidän maksettavaksemme. Lisäksi tiettyihin peruskunnostuksiin ja mahdollisiin laajennuksiin on varattava rahaa. Lainatarpeemme määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin hintaan ja kuinka nopeasti saamme myytyä Härkävalkaman leirikeskuksen. Sen myynnistä huolehtii SKV Kiinteistönvälitys (SKVavain netissä 862926). Syksyn 2012 aikana hallituksen tulee neuvotella Kukkolan ostoon tarvittavista rahoitusjärjestelyistä pankin kanssa. Tarkempien laskelmien valmistuttua esittelemme kuukausittaisen keräystavoitteen seurakunnalle. Rukoilkaa, että asia etenisi suotuisasti! Kukkolan leirikeskus sijaitsee Pälkäneen Taurialassa (Konkintie 15) noin 50 km Tampereelta ja noin 140 km Helsingistä. Ympärivuotisessa käytössä olevassa leirikeskuksessa on tällä hetkellä majoitustilaa 50 hengelle. Alueella on entinen koulurakennus, jossa on kokoustila, hartaus- ja musiikkitila ja kaksi ryhmätyötilaa, sekä uudisrakennus, jossa on ruokasali, keittiö, 12 majoitushuonetta, sauna ja oleskelutiloja. Rantasauna on puulämmitteinen. Olemme hakeneet poikkeuslupaa lisärakentamista varten: kolme mök- Metroasemalla aamumietteitä Kiitos Jeesus, että näin vajavaisena ja erehtyväisenä saan uskoa Sinuun. Mikä valtava lahja ja armo! Usko maailmankaikkeuden Luojaan, joka on kaiken Herra. Joka viimeisenä seisoo multien päällä, joka voi MITÄ VAAN. Hän on Herrojen Herra. Minä uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. ”Jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.” Maarit Hyytiäinen Hyvä seurakuntalainen! Ilmoita Kristitty-lehden osoitteenmuutokset suoraan seurakunnan toimistoon: puh. 045 133 4478 tai [email protected]. kiä enintään 120 kerrosneliömetriä, wc-laajennus 30 neliömetriä, koulun käyttötarkoituksen muutos ja koulun ullakon muutos 10 hengen majoitustiloiksi. Leirikeskuksen yhteisomistuksen ja -käytön järjestelyt hoidettaneen perustettavan kiinteistöyhtiön kautta. Hallintovastaava Seurakuntamme palvelukseen on etsitty hallintovastaavaa. Heinäkuun alkuun mennessä hakemuksia oli tullut seitsemän. Hallintovastaava on Saalemissa hyvin keskeisessä ja merkittävässä tehtävässä. Rukoilkaa tämän asian puolesta, että saisimme kokea Jumalan johdatuksen! Alkuvuoden 2012 aikana yhdistyksemme kirjanpito ja palkanlaskenta on siirretty tilitoimisto Ab Norlic Oy:n hoitoon. Seuraavissa ”Tikka taloudesta” -kirjoituksissa esittelen taloustilanteemme tuoreiden raporttien pohjalta. Timo Tikka Saalem-lähetys ry:n hall. vpj. HAKUNILAN KOTIKIRKON KOKOUKSIA eloKUU Su 5.8. klo 11 Ehtoolliskokous, Ari Kuittinen Su 12.8. klo 11 Seurakunta yhdessä, Risto Kauppinen Su 19.8. klo 11 Päiväkokous, Mauno Järvinen Su 26.8. klo 11 Maria Naukkarinen syysKUU Su 2.9. klo 11 Seuraa myöhempää kokousilmoittelua Su 9.9. klo 11 Seurakunta yhdessä, Ari Kuittinen Su 16.9. klo 11 Päiväkokous, Lasse Heimonen Su 23.9. klo 11 Päiväkokous, Mauno Järvinen Su 30.9. klo 11 Päiväkokous, Maria Naukkarinen Muun toiminnan aloitusajankohdat: ks. www.kotikirkko.blogspot.com Saalemin aluetyöpiste, Kaviokuja 7, Hakunila kristitty 11 1. elokuuta 2012 lähetyssivut Yhteyttä ja uusien taitojen oppimista TEKO-pajassa Teksti: Mira Kariluoto Kuvat: Mira Kariluoto ja Pia Kemppainen Kun Saalemissa pitkään toimineet lähetysompeluseuralaiset toivoivat työlle jatkoa uusien vastuunkantajien myötä, heräsi ajatus kansalaisopistotyyppisestä harrasteillasta. Viime syksystä lähtien TEKO-pajaan on tultu opettelemaan uusia kädentaitoja eri osaajien johdolla. T EKO-pajan ensimmäisen toimintavuoden aikana opeteltiin muun muassa korujen, kranssien ja kakkukoristeiden tekemistä, huovuttamista, kuvanpainantaa sekä kirjansidontaa. Yhteen kokoontui eri-ikäisiä ja eri etnisistä taustoista peräisin olevia ihmisiä, joten yksi työn tavoite – yhteyden lisääminen – toteutui. – TEKO-paja on hieno idea: oppii tekemään ihmeellisiä asioita, hyvä tapa luoda yhteyttä sekä sydämelliset vetäjät, toteaa yksi tekopajalainen. Pia Kemppainen (oik.) ja Arja Toivola toivottavat uudet ja vanhat kävijät tervetulleiksi TEKO-pajaan. TEKO-pajat syksyllä 2012 12.9. ja 26.9. kynttilöiden tekeminen (ota mukaan vanhoja kahvikuppeja) 10.10. ja 24.10. huovutus 7.11. ja 21.11. joulukorttien tekeminen Syksyllä TEKO-pajassa tehdään hunajakynttilöitä kahvikuppeihin. Käy vaikka kirpputorilta ostamassa kahvikuppeja ja tee itsellesi tai lahjaksi! Lisätietoja TEKO-pajasta: Pia Kemppainen, [email protected] tai 050 406 7651 Arja Toivola, [email protected] tai 040 543 3340 Kultaseppä ja korutaiteilija Pekka Hirvonen lanseerasi TEKO-pajalle nimen ja logon. Hän haluaa rohkaista seurakuntalaisia käyttämään omia lahjojaan lähetystyön hyväksi. – Ammattitaidolla ja harrastuksilla voi palvella Jumalaa. Uskoon sisältyvät myös teot, ja mikä olisi tehokkaampaa kuin palvella niillä lahjoilla, joita Jumala on meille jokaiselle antanut. TEKO-nimeen sisältyy myös ajatus varainhankinnasta (ekonomia), ja logossakin on sanoma. – Halusin sisällyttää siihen ristin kertomaan ja muistuttamaan siitä, kenelle tekomme teemme ja ketä palvelemme. Lahjat likoon -tapahtuma 18.11.2012 Tänä vuonna lähetystapahtuma toteutetaan Kristillisen musiikkikoulun kanssa ja osana Kallio kipinöi -kulttuuritapahtumaa. Jos haluat laittaa lahjasi likoon lähetystyön hyväksi, kirjoita osoitteeseen lahjatlikoon@gmail. com tai ota yhteys TEKO-pajasta vastaaviin henkilöihin. Nimessä ja logossa löytyy sanoma Tervetuloa TEKO-pajaan! TEKO-pajaan ovat tervetulleita kaikki uusien taitojen oppimisesta kiinnostuneet. Ajankohdan valinnalla on haluttu tukea seurakunnan lapsityötä: vanhemmilla on mahdollisuus osallistua harrasteiltaan samalla, kun perheen pienimmät tuodaan lasteniltaan. TEKO-paja sijaitsee Saalemin alakerrassa, ja se tun- netaan entisenä lähetysompeluseuran huoneena. Jokaisella käyntikerralla osallistujat maksavat kohtuullisen ohjaus- ja materiaalimaksun. Tuotteen voi tehdä joko itselle tai myyntiin lähetystyön hyväksi, jolloin materiaalimaksua ei veloiteta. TEKOpajassa tehtyjä tuotteita on myynnissä syksyisin järjestettävässä Lahjat likoon -lähetystapahtumassa. ”Siunaa kättemme työ” TEKO-pajan vastaavina toimivat Pia Kemppainen ja Arja Toivola. Molemmille käsillä tekeminen on intohimo. – On upeaa, että saamme palvella taidoillamme Jumalaa ja käyttää lahjojamme niin, että muutkin oppivat uusia taitoja, toteaa Pia, ja Arja jatkaa: – TEKO on ihana paikka oppia itsekin uutta. Samalla saa palvella seurakuntaa ja tehdä lähetystyötä. Haluan tehdä ”tekoja” – pienetkin ovat tarpeen. Psalmin 90 jakeen 17 sanoin Arjan, Pian ja tekopajalaisten rukous on: ”Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys. Siunaa kättemme työ.” 12 1. elokuuta 2012 lähetyssivut kristitty Palstan koonnut: Marika Anttila Kuva: Juha & Silja Kosken kotialbumi Leikkeitä lähettikirjeistä Anjan kevät on mennyt Jyväskylässä kotitalon tyhjentämisessä. Rukoillaan, että talo menisi kaupaksi ja saisimme vapautua kaikista siihen liittyvistä velvoitteista. Elo–syyskuussa Anja pääsee taas ”luvattuun maahansa” Bulgariaan. 7.6.2012 Anja & Peter Janev, Burgas/Bulgaria Silja Koski (kesk.) osallistui huhtikuussa Burundissa suunnittelemaansa nelipäiväiseen psykososiaalisen tuen koulutukseen kongolaisten projektityöntekijöiden kanssa. Maatalousprojektin ensimmäiset kurkut ja vesimelonit on kerätty pellolta, kaivo on rakennettu ja uusi peltoalue saatu käyttöön. Uudella peltoalueella kokeillaan muun muassa kanojen kasvatusta. Siitä paikalliset ihmiset saavat kananlihaa ja munia sekä omaksi ravinnokseen että myytäväksi. Hotelli- ja ravintola-alan kurssi ei ole vieläkään päässyt alkamaan opettajan puutteen vuoksi. Myös uskontojen välisen dialogiryhmän kokoontumiset on edelleen kielletty. Alueellinen nuorisokeskushanke on edennyt Burundin osalta siihen, että siellä rakennetaan jo ensimmäistä keskusta. Nuorten tapaamiset ovat jatkuneet noin kerran kuussa. Seurakuntanuoret tulevat mielellään pelaamaan sekä syömään, mutta haasteena on heidän saamisensa mukaan alun opetusosuuteen. Viime viikkoina olemme kovasti huolestuneet Kongon uusista levottomuuksista ja uudesta pakolaistilanteesta. Ugandaan ja Ruandaan on paennut tuhansia uusi pakolaisia viime viikkoina. Vaikka meillä ei ole tänä vuonna Fidan hanketta Ruandassa, Juha kävi tutustumassa tilanteeseen LänsiRuandassa Gisenyissä. Nkamira-nimiseen vastaanottokeskukseen on tullut jo 9 000 uutta pakolaista Kongosta. Näyttää siltä, etteivät levottomuudet ja humanitaarinen tilanne ole helpottumassa lähiaikoina. Tarvitsemme viisautta, kun suunnittelemme työtä loppuvuodeksi ja ensi vuodeksi – millaisia hankkeita ja missä maissa kumppaneidemme kanssa yritämme toteuttaa. Kovasti on jo kesäloma mielessä, kun muutaman päivän päästä suuntaamme sinne pohjoiseen lomailemaan. Lapset jo laskevat öitä siihen, että näkevät jälleen kaikkia rakkaita sukulaisia ja ystäviä. Mellakat sotkivat pari viikkoa sitten hieman työasioita, mutta nyt tilanne on taas rauhallisempi täällä saarella. Levottomuudet johtuivat siitä, että tietty ryhmä sansibarilaisia haluaisi itsenäistyä täysin eikä olla niin sanotusti liitossa Manner-Tansanian kanssa. Sansibarin nuorisokeskuksella on tehty remonttia. Vapaa-ajan huonetta on muokattu tarpeeseen sopivammaksi. Hotelli- ja ravintola-alan kurssiluokassa on tehty sähkötöitä. Opettajaa kurssille ei ole vieläkään saatu. Vaikka uskontojen välisen dialogiryhmän kokoontumiset on edelleen kielletty, niin koulutusta ei voida sentään kieltää. Maatalousprojektissa maissisato kypsyi ja oli tuottoisa, mutta ennen kuin työntekijämme ehtivät kerätä sen, se ehdittiin jo varastaa. Nyt odottelemme riisisadon kypsymistä. 13.6.2012 Elise, Ilari, Aleksi, Eveliina & Viljami Ilmakangas, Sansibar/Tansania Saalem-seurakunnan lähettien uusimmat kirjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa Saalemin nettisivuilla www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/. Huom! Turvallisuussyistä kaikkia kirjeitä ei julkaista. 31.5.2012 Juha, Silja & Benjamin Koski, Kigali/ Ruanda 10.5.2012 Elise, Ilari, Aleksi, Eveliina & Viljami Ilmakangas, Sansibar/Tansania Viime kuukaudet ovat olleet sopivan työntäyteisiä. Juha on käynyt Burundissa tapaamassa kumppania ja monitoroimassa hanketta, osallistunut Kigalissa seminaariin sekä tutustunut Ruandan uuteen pakolaistilanteeseen. Varsinainen työ etenee odotetusti. Burundin kumppani CEPBU osaa työnsä. Tansaniasta Burundiin palanneille pakolaisille ollaan nyt rakentamassa yksinkertaisia asuntoja ja myös heidän ruoka- ja vesiturvaansa ollaan parantamassa. Maahan odotetaan vuonna 2013 mahdollisesti noin 35 000 paluumuuttajapakolaista Tansaniasta eli humanitaarisen työn tarve Burundissa näyttää jatkuvan ensi vuonna. Juha osallistui Kigalissa viikko sitten pidettyyn humanitaarisen työn seminaariin. Fidan Itä-Afrikan seitsemästä kumppanimaasta oli viidestä saapunut työntekijöitä suunnittelemaan omalle kirkkokunnalleen humanitaarisen työn ohjeistusta. Vaikka Tansaniassa, Keniassa, Burundissa, Ruandassa, Kongossa ja Ugandassa on tehty humanitaarista työtä projektien kautta, kumppaneilla itsellään ei ole omalle kirkkokunnalleen tehtyä suunnitelmaa katastrofien varalle. Tavoitteena on kumppanin itsenäinen, oma-aloitteinen ja hyvin organisoitu toimiminen humanitaarisissa tilanteissa, jolloin seurakunta voi myös ilman ulkopuolista tukea auttaa suunnitellusti hädässä olevia. Ohjeistuksesta saatiin valmiiksi hyvä luonnos, jota nyt käsitellään kumppanikirkkokuntien johdossa. Kiitos kaikille, jotka olette muistaneet rukouksin Peteriä. Herra kosketti parantavalla kädellä palvelijaansa, ja matka Ukrainaan Mustanmeren alueen työntekijöiden seminaariin onnistui pastori Jordanin kanssa. Erityinen kiitosaihe on Bulgariassa pidetty seminaari muslimialueen vainojen keskellä asuville uskovaisille vastuunkantajille. Saksasta tullut sudanilainen pastori oli itse ollut useita vuosia uskonsa vuoksi vankilassa ja sukunsa hylkäämä Sudanissa. Hän on paennut Saksaan ja kiertää nyt eri maissa opettamassa muslimien kohtaamisesta. Peteriä kosketti opetuksessa erityisesti sanoma, että vain rakkauden asein vihollinen voitetaan. Seminaarissa olleet jäivät vielä sulattelemaan asiaa, ja mahdollisesti tarvitaan vielä lisää opetusta, jotta ei turvauduttaisi lihan aseisiin. Kiitos myös kaikille, jotka olette muistaneet erästä Sredecin seurakunnan nuorta rukouksin. Hän on nyt palannut Sredeciin mutta tarvitsee edelleen rukouksiamme. Hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi, emmekä tiedä, mitä kaikkea väkivaltaa hän on kokenut. Pastori Jordan ja Peter yrittävät parhaansa mukaan auttaa häntä. Pastori Jelio ja Peter kiersivät vielä toukokuussa kaikki lapsityön kohteet, päiväkodit ja koulut. He saivat kuulla, mitä lapset ovat oppineet kevätlukukaudella, ja tekivät suunnitelmia ensi syksyä varten. Olemme kiitollisia, että työ lasten parissa jatkuu ja Jumalan sanaa voidaan kylvää lasten sydämiin. Kaksi uutta ryhmää odottaa, että pääsisivät opetukseen mukaan. KUINKA VOI UHRATA LÄHETYSTYÖHÖN? ◗ ◗ Saalemin vastuulla on noin 20 lähettiä eri puolilla maailmaa. Heidän kannatuksensa on riippuvainen seurakunnan vapaaehtoisista uhrivaroista. Edelleenkin suurin osa varoista kerätään jokaisen kuukauden kolmannen sunnuntain lähetysjumalanpalveluksessa. Käteisen rahan uhraaminen kannattaa keskittää tuohon tilaisuuteen. Myös pankin kautta tehtävät säännölliset uhraukset ovat lisääntyneet. Parasta olisi, jos uhraaminen tapahtuisi säännöllisesti kerran kuussa. Se helpottaa lähetystoimikuntaa budjetin seurannassa. Pankkilahjoitukset voi tehdä seuraavilla yhteystiedoilla: Pankki: OP-Pohjola 572302-20461714, Nordea 206538-30928, Sampo 800014-1645891 Saaja: Saalem-Lähetys ry Viitenumero: 3102604 kristitty 13 1. elokuuta 2012 nuorten sivu Toiminnan ratas vai Jumalan kuva? Waltteri Haapala [email protected] Jeesus ei juuri suosinut palavereita. Hän ei istunut päiviä suunnittelemassa toimintaa ja tulevia kokouksia. Jeesus ei rakentanut suuriakaan kampanjoita varten raskaita organisaatioita. Tämä sama malli tuntui jatkuvan apostoleillakin. Kerran istuttiin pohtimassa pakanoille annettavia sääntöjä, mutta muuten palaverit ja toiminnan suunnittelu tapahtui muissa sosiaalisissa tapaamisissa. Miten ihmeessä Jeesus pystyi hallitsemaan tuhansien ihmisten ulkoilmatilaisuuden ja vielä järjestämään ruokailunkin? Miten alkuseurakunta pystyi yhtenä päivänä kastamaan useita tuhansia ihmisiä ilman suunnittelupalavereita? Toimikohan siellä varmasti kaikki juhlavasti? Ehkäpä Jeesusta ja apostoleja ei niinkään kiinnostanut toiminta, tilaisuudet ja protokollat. Ehkä heidän sydämellään olivat ihmiset. Ehkä he halusivat ennen kaikkea antaa aikansa ihmisille – kohdata ihmisen. Ehkäpä toimintamuodot, tilaisuudet ja työryhmät olivat toisarvoisia. Jumala näki yhden ihmisen mittaamattoman arvon, Jeesus antoi henkensä ihmisen puolesta. Olemmeko me ajamassa toiminnan rattaalla Jumalan kuvan yli? Juhannuskonferenssissa tavattuja Teksti ja kuvat: Petri Janas Millaisena luulet, että Jumala näkee sut? – Arvokkaana ja Hänen lapsenaan… prinsessanaan. Törmäsimme Juhannuskonferenssissa kolmeen saalemilaiseen nuoreen ja kysyimme muutamia kysymyksiä ja ajatuksia Jumalan kuvana olemisesta. Jani Paronen, 27, teleasiantuntija Lahdesta töiden perässä muuttanut Helsinkiin, siksi melko uusi naama Saalemissa. Palvelupaikka kuitenkin löytyi heti Fuelin valotiimistä. Micke Roivas, 19 Saalemilla ja Fuelissa palvellut monissa jutuissa, kuten nuoriso-ohjaajana, ja rumpuja soitellut ylistysbändissä. Milla Vartiainen, 20, opiskelija (lähihoitajaksi) Fuelissa käynyt suurin piirtein kuusi vuotta ja palvelee keittiötiimissä. Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä? – Haluaisin olla mahdollisimman paljon Kristuksen kaltainen, kuten Raamattukin kehottaa. Näyttää sitä rakkautta ja uskoa kaikille muillekin, niin teoissa kuin sanoissakin. Olla hyvänä ystävänä. Millaisena näet Jumalan? – Mulle Jumala on rakastava Isä, joka hyväksyy mut sellaisena kuin olen. Hän on tuki, turva ja kaikki mitä tarvitsen. Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä? – Olemalla uskovainen, niin että se näkyy myös muille selkeästi. Millaisena näet Jumalan? – Mun mielestä Jumala on Henki, jota ei pysty fyysisesti näkemään mutta jonka voi kokea. Jumalan Henki asuu kaikissa uskovissa, ja koko maailma kuvastaa Hänen kauneuttaan, mutta ihminen myös tavallaan pilaa sitä – esimerkkinä roskaaminen ja uusien rakennusten rakentaminen. Millaisena luulet, että Jumala näkee sut? – Mä uskon, että Jumala rakastaa mua erittäin paljon, yhtä paljon kuin kaikkia muitakin. Vaikka epäonnistun välillä ja oon heikko ihminen, niin Jumala näkee mut kaikissa tilanteissa Hänen lapsenaan. Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä? – Ainakin toivon, että heijastan sellaista kuvaa, joka antaa toivon ja mahdollisuuden. Ihmisillä on omanlaisensa Jumalan kuvat, ja toisilla taas ei ole minkäänlaista kuvaa Hänestä. Jumala on antanut mulle paljon hyvää ja auttanut monissa asioissa, ja siksi pyrin antamaan oikeaa kuvaa Jumalasta, joka oikeasti haluaa pitää meistä huolen ja kulkea meidän mukana hyvissä ja huonoissa hetkissä. Millaisena näet Jumalan? – Musta tuntuu, että se muuttuu mulla koko ajan. Eli mitä enemmän mä opin tuntemaan Jumalaa ja miten Hän kasvattaa mua, sitä enemmän kuva tuntuu muuttuvan. Mulla on ollut ennen tosi ankara ja tuomitseva kuva Jumalasta, mutta sellainen pelko on pikkuhiljaa muuttunut. Hän ymmärtää meikäläisen vajavuuden ja on sitä kautta muuttunut ymmärtäväiseksi isäksi. Millaisena luulet, että Jumala näkee sut? – Jumala näkee mut lapsenaan, joka töpeksii silloin tällöin, mutta silti Hän myös iloitsee ajasta, jonka olen viettänyt Hänen kanssaan. 14 1. elokuuta 2012 kristitty teologia Ihminenkö Jumalan kuva? Teksti: Valtter Luoto Kuva: sxc.hu Kun katselee ihmisten elämää ja seuraa uutisia niin kotimaasta kuin maailmaltakin, ei ensimmäisenä tule mieleen, että ihminen on Jumalan kuva. Ihmisten maailma on täynnä erilaisia hirmutekoja, sotaa, väkivaltaa ja vääryyttä. Aiheellista on kysyä, missä tässä kaikessa näkyisi edes välähdys Jumalan kuvasta. Lähtökohtana luominen Ajatus ihmisestä Jumalan kuvana nousee suoraan Raamatun luomiskertomuksesta: ”Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.’” (1. Moos. 1:26.) Raamatun tutkijat ovat antaneet vuosisatojen aikana erilaisia selityksiä sille, mitä Jumalan kuvalla ja Jumalan kaltaisuudella tarkoitetaan. Varhaiset kirkkoisät erottivat näiden kahden sanan merkityksen ja näkivät niissä kaksi eri asiaa. Heidän mukaansa Jumalan kuvalla tarkoitettiin ihmisen rationaalista ajattelukykyä ja vapaata tahtoa, jotka erottavat ihmisen muusta luomakunnasta ja tekevät hänestä vastuullisen ihmisen. Jumalan kaltaisuuden he taas ymmärsivät sopusoinnuksi Jumalan tahdon kanssa, minkä ihminen sitten menetti syntiinlankeemuksen seurauksena. Nykyisin etenkin uskonpuhdistuksesta lähtien on ymmärretty, että näillä sanoilla ei ole tässä erilaisia merkityksiä. Eihän niiden välissä tekstissäkään ole ja-sanaa. Luomiskertomuksessa tuodaan vain esille ihmisen erityislaatuinen asema muun luomakunnan keskellä. Siinä tosin kerrotaan, että Jumala muovasi ihmisen ruumiin jo olemassa olevasta luomakunnan aineesta, mikä kertoo ihmisen yhteydestä muuhun luomakuntaan. Samalla kuitenkin kerrotaan, miten Jumala puhalsi ihmisen olemukseen iankaikkisen henkensä, ja niin ihmisestä tuli ihminen, joka on muuhun luomakuntaan nähden erityisasemassa. ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.” (1. Moos. 2:7.) Kaiken luomakunnan keskellä ihminen on ainoa, joka on Jumalan kuva ja joka suuntautuu kohti Jumalaa. Meille riittää toteamus, että ihminen Jumalan kuvana tarkoittaa koko ihmisen henkistä olemusta, hänen persoonallisuuttaan ja tietoisuuttaan itsestään, asemastaan ja tahdostaan. Sivuhuomautuksena on syytä todeta, että vaikka ihminen onkin Jumalan kuva, ei pidä ajatella, että Jumala olisi ihmisen kaltainen. Puhuessamme Jumalan olemuksesta, Hänen viisaudestaan ja ”kyvyistään”, käytämme ihmisen ominaisuuksista tuttuja termejä, jotta voisimme yleensä saada jonkinlaisen käsityksen Jumalasta. Tällaisia antropomorfisia kuvauksia Jumalasta on runsaasti Raamatussa. Jumalan viisaus ja Jumalan ”kyvyt” ovat kuitenkin aivan jotakin muuta kuin parhaimmatkaan ihmisen kyvyt. Jumalan kuvan turmeltuminen Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu luomisen ohella oleellisesti Raamatun kuvaus ihmisen syntiinlankeemuksesta ja sen seurauksista. Jumala loi kaiken hyväksi, mutta ”jollakin käsittämättömällä tavalla alkunsa saaneena on maailmassa nyt synti” (Tiililä). Voimme puhua synnistä yksikössä, koska synti on olemukseltaan ja kaikissa ilmenemismuodoissaan Jumalan vastustamista. On tärkeää, että ymmärrämme Raamatun kertomukset niin luomisesta kuin syntiinlankeemuksestakin oikealla tavalla. Kuvaukset eivät ole nykyaikaisessa mielessä historiallisia asiakirjoja, vaan ne ovat ikään kuin taaksepäin katsovia profetioita, jotka Jumalan Hengen innoittama kirjoittaja on meille välittänyt. Niissä ei anneta tarkkaa valokuvaa tapahtumista, vaan ne ovat profetioiden tapaan kuin havainnollistava ja kuvaileva maalaus, joka ohittaa monia yksityiskohtia saadakseen vain tapahtuman tärkeimmän asian esiin. Ensimmäisenä ihmisenä Adam oli sekä yksilö että edusti koko ihmiskuntaa (heprean sanalla Ihminen Jumalan kuvana tarkoittaa koko ihmisen henkistä olemusta, hänen persoonallisuuttaan ja tietoisuuttaan itsestään, asemastaan ja tahdostaan. kristitty 15 1. elokuuta 2012 teologia adam on myös merkitys ’ihminen’). Kun ensim- mäinen ihminen käytti väärin vapaata tahtoaan, yhtä Jumalalta saamaansa ominaisuutta, merkitsi se tottelemattomuuden kautta synnin tuloa ihmiskunnan osaksi ja Jumalan hyvän luomistyön turmeltumista. Paavalin mukaan ”yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion” (Room. 5:18). ”Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä” (Room. 5:12) ”ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23). Jumalan luomassa maailmassa vallitsi selittämätön ja luja yhteenkuuluvaisuus. Alkutilassa paratiisissa ihminen, eläimet ja kasvikunta elivät lähellä toisiaan ja rikkoutumattomassa yhteydessä (1. Moos. 2:15). Ihmisen lankeemus rikkoi myös muun luomakunnan ja ihmisen välisen harmonian (1. Moos. 3:17–18). Syntiinlankeemus ei kuitenkaan tehnyt kokonaan tyhjäksi Jumalan luomistekoa ja suunnitelmaa. Sen jälkeenkin vielä Jumala tunnusti luomansa ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen (1. Moos. 9:6; Jaak. 3:9). Koko luomakunnan ylle jäi lepäämään odotus ja toivo Jumalan uudesta luomistyöstä, jolla kaikki jälleen asetettaisiin kohdalleen ja synnin tuoma kirous poistuisi. Paavalin mukaan koko luomakunta odottaa hartaasti huokaillen Jumalan lasten ilmestymistä, jolloin ihmiskunnan lopullinen vapautus synnin seuraamuksista vapauttaisi myös luomakunnan (Room. 8:19–23). Tästä palautuvasta ihmisen ja muun luomakunnan harmonisesta yhteiselosta on kaunis kuvaus profeetta Jesajan kirjassa (Jes. 11:6–9). Jumala ei jättänyt luomistyötään kesken eikä antanut synnin tuhota lopullisesti omaa suunnitelmaansa. Hän ei unohtanut luomaansa ihmistä oman onnensa nojaan. Kun ensimmäisen Adamin kohdalla tuli tappio, lähetti Jumala toisen Adamin (Jeesuksen) viemään alkuperäisen suunnitelmansa päätökseen. ”Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä, niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita” (Room. 5:18–19). ”Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta” (1. Kor. 15:47). Jokainen ihminen kantaa olemuksessaan Jumalan kuvaa Ihmisen pahuus ja turmeltuneisuus näkyvät masentavalla tavalla maailmassa. Samaan aikaan ovat liikkeellä ihmisten ajatteluun vaikuttavat opit ihmisen alkuperästä, jotka tekevät hänet vain yhdeksi eläinkunnan lajiksi, joka on kulkenut oman tiensä evoluution pitkässä kehityksessä. Ihmisten mielestä alkaa häipyä ajatus ihmisestä Jumalan kuvana, ja ihminen alkaa kadottaa paikkansa maailmassa ja Jumalan edessä, ja niin hän kadottaa myös elämänsä tarkoituksen. Paras lääke tähän turhautumiseen on muistutus siitä, että jokainen ihminen kantaa kuitenkin olemuksessaan Jumalan kuvaa. Lisäksi Jumalalla on jo valmis ohjelma tuon turmeltuneen kuvan saattamiseksi jälleen kirkkaasti näkyviin. ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1. Kor. 15:22). Tässä Jumalan suunnitelmassa ei toteudu vain yksilöihmisen vapautuminen synnin tuomiosta ja pahan vallasta, vaan siinä toteutuu myös parhaalla tavalla kaikkien ihmisten keskinäinen tasa-arvo ja ihmisten välinen yhteys ja solidaarisuus: jokainen ihminen on yhden ja saman Jumalan kuva. Jokaisen on syytä muistaa, että hänet itse on luotu Jumalan kuvaksi ja niin ovat kaikki hänen tapaamansa ihmiset. Paavali muistuttaa korinttilaisia ihmisen arvosta tässä luomisesta lunastukseen ulottuvassa Jumalan suunnitelmassa: ”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta (Te olette kalliisti ostetut). Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!” (1. Kor. 6:20.) penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Mikko Härkin ”Iloitsen seurakunnassamme orastavasta herätyksen ilmapiiristä” Hei Mikko, mitä kuuluu? Pois lukien Vapahtajamme, mainitse joku Raamatun henkilö ja kerro, miksi juuri hän tuli mieleen? Minulle kuuluu hyvää. Olen iloinen, että saan raskaan vuoden jälkeen levätä. Kesäloman aikana olisi tarkoitus ainakin punnita, mitä asioita voisi tehdä seuraavan vuoden aikana eri tavalla. Jeehu oli räväkkä Jumalan mies, joka uskalsi tehdä asioita, jotka hän näki Jumalan edessä oikeiksi. Hänen luonnettaan kuvaa muun muassa se, että hän oli kova ratsumies, ja hän ajoikin aina täyttä vauhtia vaunuilla. Jeehu myös tapatti Baalin profeetat, kukisti heidän patsaansa, muuttaen heidän temppelinsä käymälöiksi. Minulle Jeehu edustaa toimimista sen puolesta, mikä Jumalan silmissä on oikein, ja sitä, kuinka Jumalan pyhyys on ehdotonta – sekä radikaalia uskoa, jota tarvitaan tänäkin päivänä. Mitkä ovat kolme määrittelevintä luonteenpiirrettäsi? Hajamielinen taiteilijamaisuus, oman rauhan tarve ja lempeys. Kerro jotain kotipaikkakunnastasi, Keiteleestä. Kerran paikkakunnalla ollessani pysäyttäessäni auton stop-merkin taakse sain ohikiitävien autojen sijasta odotella, että paikalla tallustellut hirvi ylitti risteyksen. Sinut tunnetaan kokeneena muusikkona. Miksi musiikki on ihmisille niin tärkeä asia? Musiikki on läsnä luomakunnassa jotakuinkin kaikessa, ja olen joskus ajatellut, että ehkä Jumala on luonut maailman musiikin tahdis- sa. Hengellisenä välineenä musiikki vaikuttaa näkymättömässä maailmassa. Jumalan hyvyyden kuuluttaminen osoittaa sekä näkyväiselle että näkymättömälle, että Jumala on paikalla. Saalemin konferenssissakin puhujana ollut T. L. Osborn on sanonut, että mukavuutta tavoittelevan uskovan kääntyminen pois mukavuuden tavoittelusta olisi suurempi ihme kuin se, että sokea saa näkönsä. Mitä mieltä olet arviosta? Olen samaa mieltä. Meidän tulisi laittaa epä- jumalat pois omasta elämästämme. Tämä tarkoittaa asioita, joiden kanssa vietämme niin paljon aikaa, että ne muuttuvat voimamme lähteeksi. Voimamme lähde ja kaipuumme kohde tulisi aina olla Jeesus. Mitä on mielestäsi ”luomakunnan harras ikävöitseminen Jumalan lasten ilmestymistä kohtaan” (Room. 8:19)? Mielestäni voimme kuulla kaikkialla luomakunnan raskaan hengityksen. Syntien määrä on tullut niin suureksi, että paine ja kipu näkyy ja kuuluu kaikkialla, vaikka me emme sitä aina tulekaan välttämättä ajatelleeksi. Eläimet, puut ja aurinko – koko luomakunta huutaa: ”Tule Herra Jeesus!” Mitä odotat tulevaisuudelta? Tällä hetkellä odotan, että saisin eheytyä olemaan se henkilö, joksi Jumala on minut luonut, ja olla läheisemmässä yhteydessä Jumalan kanssa kuullen Hänen äänensä. Teksti ja kuva: Jari Aho M OSTA TAI MYY inä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeelliset ovat sinun tekosi,minä tiedän sen. Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi Myyntineuvottelija (KIAT) 0500 708 885 Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 339 9407 Kristitty yrittäjä! Haluatko mainostaa Kristittylehdessä? Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Ota yhteyttä: [email protected] Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria KUVITUS: TIIPI JOKINEN Markku Vuorinen Psalmi 139:14 Elämää sanoissa ja sävelissä Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Leevi Launonen Kirjoitettu on - Seurakuntaneuvos Valtter Luodon elämä ja työ Tk. AM966 • Sh. 29,50 € Helluntailauluja Pingstsånger Kimmo Virtanen, Liisa Niininen, Jari Levy, Nina Åström, Nelli Petro Tk. ACD 1369 • Sh. 20,00€ Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna arkisin klo 9–15 Päivystävä pastori arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360 SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, lähetystyö, Kristitty-lehti matkapuhelin............................... 050 502 9003 Mauri Venemies, seurakunnan toinen pastori koti............................................................. 759 3915 matkapuhelin ............................. 050 502 9002 Jyrki Palmi, virkavapaalla 1.9.2012–31.8.2013 Ari Kattainen, lapsi- ja perhetyö..........................050 502 9012 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Anne Palmi, iltapäiväkerhot................................. 050 502 9006 Ritu Ylipahkala, evankelista..................................050 414 7000 Maria Naukkarinen, diakoniatyöntekijä ......... 050 502 9005 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Esko Matikainen, kotimaantyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Sirpa Matikainen, toimisto- ja talousasiat.......050 300 7025 Lea Kottari, jäsenkortisto..................................................774 1010 Joanna Valtari, toimistosihteeri............................050 300 7185 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 MUITA YHTEYSTIETOJA Waltteri Haapala, nuorisotyö matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 www.aikashop.fi [email protected] – www.aikashop.fi Asiakaspalvelu: 020 7619 800 Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22%) Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22%) Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu (ti–to klo 10–13)... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola 572302-20461714 Nordea 206538-30928 Sampo 800014-1645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola 572302-20461771
© Copyright 2024