kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Kannen kuva: Sakari Röyskö Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 5/2014 Saalemin kiinteistö on koti kaikenikäisille 2 2. lokakuuta 2014 pääkirjoitus kristitty Rukoushuonemallit Mika Yrjölä [email protected] T arvitseeko seurakunta tiloja? Kotiseurakuntien uusi tuleminen on osaltaan haastanut perinteiset ”rukoushuonemallit” tällä kysymyksellä. Jos alkuseurakuntakin kokoontui kodeissa, eikö olisi järkevämpää järjestäytyä tavalla, joka tulisi huomattavasti edullisemmaksi ja ekologisemmaksi kuin suurten tilojen rakentaminen ja ylläpito? Itse asiassa jo ensimmäiset Uuden Testamentin seurakunnat, jotka muodostuivat juutalaisuudesta vakiintuneiden kokoontumistapojen keskelle, alkoivat kokoontua joko paikallisissa synagogissa tai suuremmissa ulkoilma- ja sisätiloissa hyvin nopeasti. Vaikeata olisi ollut koko kaupungin uskovien tulla kuuntelemaan Pietaria tai Paavalia yksityiskoteihin, vaikka ne saattoivatkin olla joillakin kohtuullisen koKuva: Sakari Röyskö koisia. Ensimmäiset varsinaiset kirkkorakennukset rakennettiin kuitenkin vasta 200-luvulla. Jumalan Pyhä Henki ei tarvitse ihmiskäsin tehtyjä temppeleitä toimiakseen, ja kenties siinä olemmekin tehneet virheen, että olemme yrittäneet lukita Jumalan työn seurakuntarakennuksien sisällä tapahtuviksi – vaikka sitä tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla. Mutta on monia asioita seurakuntaelämässä, jotka mahdollistuvat seurakunnan hallinnassa olevien tilojen kautta: seurakunnan lukumääräinen kasvu, opetus suuremmille joukoille, erilaiset toimintamuodot eri kohderyhmille, jne. Seurakuntarakennus myös antaa näkyvän merkin seurakunnan olemassaolosta ja pysyvyydestä. Seurakuntakin tarvitsee sopivan kokoisen kodin. Helsingin Saalem -seurakunta on saanut nauttia kohta 40-vuoden ajan Saalem Temppelin tiloista Näkinkuja 3, Hakaniemessä. Tunnemme syvää kiitollisuutta niitä sukupolvia kohtaan, jotka ovat omalla työllään, anteliaisuudellaan ja sydämellään mahdollistaneet nykyisen velattoman rakennuksen olemassaolon keskeisellä paikalla Helsingin sydämessä! Mikäli nykyiset kaupunkisuunnitelmat toteutuvat Hakaniemen merkitys Helsingin tärkeänä liikenteen liityntäpaikkana tulee entisestään korostumaan: Pisara-radan rakentaminen toisi Hakaniemeen päivittäin yli 80.000 joukkoliikenteen käyttäjää! Meillä nykyisillä sukupolvilla ja käyttäjillä on vastuu siitä, että rakennuksemme saa jatkossakin olla siunauksena seurakunnalle ja kaupungillemme. Lähes 1/4 seurakunnan budjetista meneekin kiinteistöjen (Näkinkuja ja leirikeskus Kukkola) hoitoon ja kustannuksiin. Pelkästään kiinteistövero on vuodessa yli 40.000 euroa. Samalla kotimme kaipaa kunnostusta: saniteettitilojen remontointi on nyt 40 vuoden jälkeen välttämätöntä! Sen ei tarvitse, eikä se saa, rajoittaa seurakuntamme varsinaista työtä, mutta mikäli nykyiset kustannusarviomme pitävät paikkansa, niiden kunnostaminen vaatisi ylimääräisenä lahjana noin 100 euroa/jäsen. Tulisitko talkoisiin mukaan? kuva: Mika Yrjölä 1) Kuka olet ja mistä olet tullut Saalemille? 4) Mitä toivot Saalemilta? - Olen 38-vuotias Timo Lehtinen, helsinkiläinen. Muutettuani Jyväskylästä etsin sopivaa seurakuntaa ja Saalem on tuntunut itselle hyvältä vaihtoehdolta. 2) Opiskeletko, oletko töissä? - Työskentelen asiantuntijatehtävissä Viestintävirastossa. - Toivon, että Saalem voisi jatkossakin olla paikka, jossa tuntee olonsa kotoisaksi ja saa hyvää opetusta. 5) Mitä suunnitelmia sinulla on syksyn alkuun? - Aloitan espanjan alkeiskurssin ja odotankin jo innolla ensimmäistä opetuskertaa. 6) Terveiset seurakuntalaisille! 3) Mitä harrastat / mitkä asiat saavat sinut innostumaan? - Aurinkoista ja siunattua alkusyksyä jokaiselle! - Harrastukseni painottuvat urheilun puolelle ja keskuspuistossa tuleekin käytyä lenkillä säännöllisesti. T eksti : T iina M atela K uva : T aru L ähdemäki kristitty 5 /14 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Antti Kamppinen/Aikamedia Oy sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Oma saalem 4-5 Saalemin salaiset ovet avautuvat 6-7 Teologia, Metrossa mukana 8 Talous 9 Musiikkisivu 10-11 Lähetyssivut, Seniorileiri 12 Lastensivu 13 Nuortensivu 14 Kolumni, Kaunis aamu -naistentapahtumat 15 Henkilöuutisia, Penkistä bongattu 16 Yhteystiedot JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Seuraava Kristitty nro 6/2014 ilmestyy viikolla 49 kristitty 3 2. lokakuuta 2014 Saalemin jäsentapahtumat ILMOITUSTAULU kuva: Mika Yrjölä International Worship Service eli kansainväliset jumalanpalvelukset alkavat 5.10. sunnuntaina klo 14 pääsalissa. Tämä tilaisuus on aina joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina. Jumalanpalvelus vastaa monikulttuurisen seurakuntamme tarpeisiin. Tervetuloa! Saalem’s International English Service is starting on 5th of October at 2pm. Welcome! Huippuluokan lauluyhtye Selah Yhdysvalloista konsertoi Suomessa ja Saalemissa 25.10. klo 19. Tämä on bändin ensimmäinen kerta Suomessa ja todellakin kuulemisen arvoinen kaiken ikäisille. Tule mukaan, näe, koe ja nauti! Liput konserttiin suoraan Saalemilta sekä tiketti.fi-sivustojen kautta. Lippujen hinta 20 €. Selahin konserttipäivän yhteydessä 25.10. Workshop klo 13-14.30. Ilmoittautuminen Piritta Poutalalle ([email protected]) viimeistään 9.10. mennessä. 25.10. klo 14-16.30 Käsi Kädessä –iltapäivä nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille. Tilaisuus poikkeuksellisesti Malmin Saalemissa. 26.10. Kaikki saa Herralle laulaa! –musiikkijumalanpalvelus klo 11. Mukana myös Selah! Kirjamessut Saalemilla 1.-2.11. Mielenkiintoisia kirjailijahaastatteluja, monen kustantamon edustajat paikalla, uutuuskirjoja, kirjakahvio, lämmin tunnelma..tervetuloa Kirjamessuille! Oletko uusi jäsen Saalemilla, liittynyt ihan vasta tai viime vuoden aikana? Oletko löytänyt ystäviä, oman solun, palvelupaikan, oletko löytänyt kodin Saalemilta? Askarruttaako mieltäsi jokin asia Saalemilla, haluaisitko kysellä lisätietoa? Tervetuloa kotiin -ilta on suunniteltu Saalemin uusia jäseniä varten, jotta kaikki pääsisivät mukavasti sisälle seurakuntaan ja löytäisivät oman paikkansa. Seuraava Tervetuloa kotiin -ilta pidetään 2.11. klo 18 ja olet tervetullut sinne! Mukaan voit tulla, vaikka vasta etsisit seurakuntakotiasi, jospa kipinä liittymiseen voisi tulla tämän illan kautta. Illoissa kahvitarjoilu. Eija Merilän 50v-taiteilijajuhlakonsertti 9.11. klo 18, vapaa pääsy. Kolehti Fidan lähetyskohteeseen Romanian työn tukemiseen. Romaniassa lähetteinä Saalemista Klaus ja Satu Korhonen. 16.11. klo 11 saamme nauttia erityisestä musiikkijumalanpalveluksesta: Saalem-kuoro täyttää 80v. ja kuoro vastaa jumalanpalveluksen musiikista. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunnalle syntymäpäiväjuhlat alasalissa, lisätietoja ohjelmasta lähemmin viikko-ohjelmassa ja ilmoitustaululla. Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai viikko-ohjelmaan. Ilmoitustaulun tapahtumat kokosi: Tiina Matela Opettajainkokous 21.10. klo 16-17.30 Saalemissa 2.krs. aulassa Koulutyöpastori Ari Kattainen haluaa konsultoida koko Saalemin valtaisaa opettajakuntaa siitä, mitä opettajien näkökulmasta olisi hyvä huomioida kouluyhteistyössä. Voimme myös sopia kouluvierailuja teidän kouluunne samalla. Ilmoittaudu Arille (ari.kattainen@saalem fi). Jos et pääse paikalle, laita yhteystietosi tulemaan, jotta saadaan viestintärinki opettajille kuntoon. LÄHDE KANSSAMME ANTOISALLE ISRAELIN MATKALLE KEVÄÄLLÄ 2015 22.2- 01.3.15 22.2.- 25.2. TIBERIAS/Leonardo Club 25.2.- 01.3. JERUSALEM/Leonardo Jerusalem Matkan perushinta on 1250 € puolihoidolla. Matkanjohtajat Hilkka Puputti Marja-Liisa Turunen Urpo Sällälä opas Ariel Sella VASTUULLINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ: TOIVIOMATKAT Lisätietoja ja varaukset: Hilkka Puputti [email protected] puh.044-5817220 4 2. lokakuuta 2014 kristitty Saalemin salaiset ovet avautuvat H www.shutterstock.com elsingin Saalem-seurakunta on rakennettu vuonna 1978. Seurakunnasta on tullut monille hengellinen koti, jossa on käyty jo vuosia. Toisaalta myös itse seurakuntarakennus on monille tullut rakkaaksi ihan fyysisenä rakennuksenakin. Ensikertalaiset voivat yllättyä rakennuksen koosta ja kauneudesta. Toisille rakennus on taas tullut perin arkiseksi ja ehkä jopa tylsäksikin. Varhaisiästä asti jokainen rakennuksen huone ja nurkka on tullut ryömittyä ja ehkä jopa maisteltuakin läpikotaisin. Tiloihin voi liittyä tärkeitä muistoja kuin myös voimakkaita tunteita. Joka tapauksessa rakennus on edelleen loppumaton labyrintti, joka voi yllättää myös pitkänlinjan seurakuntalaisen. Tässä artikkelissa on esitelty muutamia tuntemattomampia seurakunnan tiloja ja niiden alkuperäisiä ja nykyisiä käyttötarkoituksia. jöiden toimisto, joka ei missään määrin vastaa enää käsitystä perinteisestä toimistosta. Nuorisotoimisto näyttääkin enemmän kotoiselta olohuoneelta. Huumorilla voi sanoa, että tila on aiheuttanut lievää kateellisuutta muissa työntekijöissä. Uuden nuorisotoimiston materiaalit on saatu ilmaiseksi muutamalta seurakuntalaiselta. TIEDÄTKÖ, MISTÄ LÖYTYY ARKISTO? Ylhäällä kolmannen kerroksen yläsalin takana on ilmakonehuone. Harvat kuitenkaan tietävät, että vielä sen takana on ovi, joka johtaa seurakunnan yhteen arkistoon. Seurakunnan toinen arkisto on taas rakennuksen takasiiven kolmannessa kerroksessa. Näissä arkistoissa säilytetään mm. seurakunnan vanhimmiston pöytäkirjoja aina vuodesta 1931 asti; arkistoituja seurakunnan jäsenlehtiä, Kristittylehteä (ent. Saalem-uutiset; Seurakuntalehti) sekä muita herätysliikkeen yhteisiä lehtiä, kuten Ristin Voittoa ja Hyvä Sanomaa vuosikymmenien takaa. Lisäksi arkistoissa säilytetään yksittäisten suurtapahtumien suunnitelmia ja mainoksia. Seurakunnan arkisto ei ole vain katsaus Saalem-seurakunnan omaan vaan myös koko herätysliikkeen historiaan. TELTTAVARASTOSSA SOI Seurakunnan autotallissa sijaitsee, jopa kulttimainetta niittänyt telttavarasto, jota alun perin käytettiin erilaisten kokoustelttojen säilyttämiseen. Myöhemmin tilasta kehittyi erinäisten musiikkiryhmien harjoittelutila ”bändihuone”. Muun muassa kaikkien tuntema Exit-yhtye on aloittanut harjoituksensa juuri telttavarastosta. Nostalgisesta luonteestaan huolimatta telttavarastossa on nykyisin melkein koko tilan täyttävä ilmanvaihtokone, joka asennettiin sinne alasaliremontin yhteydessä. Ylijäämätila on pitkälti vain varastokäytössä. Kellarikerroksessa on myös toinen tuntemattomampi tila. Seurakunnan verstaassa tapahtuu paljon näkymätöntä toimintaa. Kyseessä onkin talonmiehen henkilökohtainen toimistotila. MIKÄ ON TOI SALAPERÄINEN IKKUNA? Monet ovat varmasti pistäneet merkille pääsalin oikealla seinällä sijaitsevan ikkunan. Jopa hämmennystä aiheuttanut ikkuna on saanut jotkut seurakuntalaiset miettimään mitä villeimpiä ehdotuksia tilan käyttötarkoitukselle. Tarkennuksena voidaan silti sanoa, että edes sieltä ei seurata seurakuntalaisten kolehtikäyttäytymistä. Tosin alun perin kyseinen tila oli suunniteltu lehdistöaitioksi televisiokuvauksia varten. Nykyään tila toimii seurakunnan yhtenä toimistohuoneena. KOTI KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ Saalem-seurakunnan viikoittainen tilakäyttö on erittäin aktiivista joka puolella rakennusta. Nykytilanne on johtanut siihen, että seurakunnan tilat ovat vuosien saatossa muuttuneet yhä enemmän monitoimitiloiksi, joita voi hyödyntää monessa eri tarkoituksessa alkuperäisen tarkoituksen sijaan. Kyseinen kehitys jatkunee tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa esitetyt tilat ovat vain satunnaisia esimerkkejä niistä lukuisista muutoksista, joita rakennuksessa on jo tapahtunut. Onneksi muistot elävät silti ikuisesti ja uusia syntyy jatkuvasti! T eksti ja kuvat : P aavo H uotari NUORISOTOIMISTO ON TOTEUTUNUT UNELMA Vielä vuosi sitten kolmannen kerroksen yläsali oli paljeovilla jaettu kahtia kahteen osaan, varsinaiseen kokoussaliin ja kabinettitilaan. Nykyisin yläsali on jaettu väliseinällä. Kabinettitilasta on tehty seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavien työnteki- Paavo Huotari on teologian opiskelija ja Saalemin seurakuntaneuvoston jäsen. Monilahjakas mies on mukana myös LIFE-työssä ja pelaa taitavasti salibandya. (kuvan henkilö ei ole Paavo) kristitty 2. lokakuuta 2014 5 www.shutterstock.com 6 2. lokakuuta 2014 kristitty Teologia Mitä rakennus kertoo meistä? Kuva: Sakari Röyskö Artur Bogacki / Shutterstock.com Kirkoista mahtavin, Konstantinopolin Hagia Sofia (vihittiin v. 537), oli pikemminkin keisarivallan monumentti, sillä se ei toiminut seurakunnan kokoontumispaikkana, vaan keisari Justinianuksen hovikirkkona. H elluntailaisille kirkkorakennus on merkinnyt lähinnä tilaa, jossa voidaan pitää jumalanpalveluksia. Siksi kirkon virkaa ovat toimittaneet kodit, koulut, varastorakennukset ja jopa elokuvateatterit. Keskeistä ei ole ollut arkkitehtuuri ja symboliikan rikkaus, vaan tilan toimivuus (toivottavasti) suuren joukon kokoontumiselle. Helluntailaiset ovat halunneet kokoontua Jumalan Sanan kuuloon, eivät tehdä kulttuuritekoja tai julistaa omaa suuruuttaan mahtavin monumentein. Tässä helluntailaiset ovat palanneet kristinuskon juurille. Uuden testamentin sivuilta paljastuu tarina, jossa synagogan ovet ovat sulkeutuneet kristityiltä ja he joutuvat kokoontumaan jonkun jäsenensä kotona. Tunnemme nimeltä monia seurakuntien majoittajia: Prisca ja Aquila Efesoksessa ja Roomassa, Gaius Korintissa, Nymfa Laodikeassa ja Arkippos Kolossassa (Room. 16:5, 23, Kol. 4:15, Filem. 1:2). Alkuseurakunnan kokoontumispaikat olivat koteja sanan varsinaisessa merkityksessä. Tervetuloa minun kotiini! Apostolien aikana kristityt eivät tiettävästi rakentaneet kirkkoja. Jerusalemin temppeli oli juutalaisen jumalanpalveluksen keskus, mutta todelliset rukoilijat ”rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa”, ei temppelissä tai synagogassa (Joh. 4:23). Alkuseurakunnalle Jumalan temppeli ei ollut rakennus, vaan yhteisö (1 Piet. 2:5). Kristittyjen rahat eivät menneet seiniin, vaan ”Jerusalemin köyhille” (Room 15:26). Taloja ei tarvittu, sillä Jeesuksen uskottiin tu- levan pian. Paikoitellen vainot estivät kristittyjä rakentamasta kirkkoja. Kirkkorakennuksen synty Vanhimmat tunnetut kirkkorakennukset ovat 200-luvun lopulta. Varsinainen buumi kirkkojen rakennuksessa alkoi 300-luvulla, jolloin Kristinusko saavutti Rooman valtiovallan suosion. Taustalla oli käytännön tarve jumalanpalvelusten pitopaikaksi synagogien malliin, mutta myös ajatus ”Jumalan nimen asuinsijasta” ihmisten keskellä (domus Dei, 1 Kun. 9:3), Jerusalemin tuhoutuneen temppelin tilalle. Näin kirkosta tuli Jumalan läsnäolon näkyvä merkki. Ensimmäisten kirkkojen mallina toimi basilika, tavanomainen suuri rakennus, jollaiset palvelivat milloin markkinapaikkoina, milloin hallintorakennuksina. Vallan ja vaurauden lisääntyminen näkyi myös kirkoissa – niistä tuli aina vain upeampia ja suurempia. Kirkoista mahtavin, Konstantinopolin Hagia Sofia (vihittiin v. 537), oli pikemminkin keisarivallan monumentti, sillä se ei toiminut seurakunnan kokoontumispaikkana, vaan keisari Justinianuksen hovikirkkona. Keskiaikana katolisen kirkon valta näkyi sen rakennuksissa. 1200-luvun goottilainen katedraali oli kaupungin keskipiste ja upein rakennus, joka pyrki kurottamaan kohti taivasta ja luomaan hartaan ilmapiirin. Vielä tänäkin päivänä ne kertovat toisaalta kristinuskon vallan suuruudesta ja toisaalta kauneuden arvostuksesta. kristitty 7 2. lokakuuta 2014 Mitä nämä loisteliaat kirkot viestivät tavalliselle kansalle? Kirkot kertoivat kansalle kristinuskon totuudesta. Ne viestivät taivaan loistosta, mutta opettivat myös lukutaidottomalle kansalle Raamatun tarinoista ja henkilöistä. Kirkkojen maalauksia kutsuttiinkin toisinaan ”köyhien Raamatuksi”. Uskonpuhdistus toi kuitenkin muutoksen keskiajan loistoon. Kirkkoja riisuttiin pyhimysten kuvista ja maalauksista, sanoohan Raamattu: ”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa” (2 Moos. 20:4). Näin luterilaiset kirkot ovat toisinaan hyvinkin pelkistettyjä, vaikka raamatuntapahtumia kuvaavat alttaritaulut ovatkin säilyneet kirkkojen sisustuksessa. Helluntailainen kirkkorakennus Toiminnan itsenäistyttyä myös helluntailaiset joutuivat rakentamaan omat kirkkorakennuksensa. Niitä ei ole kuitenkaan perinteisesti kutsuttu kirkoiksi, vaan ”rukoushuoneiksi”, ”seurakunniksi” tai jopa ”temppeleiksi” (vaikka jotkut sanovatkin asian niin kuin se on: ”mennään kirkolle”). Rakennuksille on annettu mitä mielikuvituksellisimpia nimiä, kuten Betel, Betania, Siion ja Saalem, jotka ovat hurskaan raamatullisia, mutta saattavat herättää ulkopuolisissa ihmetystä. Hurskain ja kuvaavin nimi on kuitenkin ”kirkko”, sillä se juontaa kreikan sanasta kyriake, ”Herran oma”. Miksi helluntailaisille on ollut niin vaikeaa kutsua sakraalitilojaan kirkoiksi? Maallikkoliikkeenä helluntailaisuus on perinteisesti vierastanut vanhojen kirkkokuntien liturgiaa ja linnoituksia. Koristeelliset ja jämerät kirkkorakennukset eivät sovi eetokseen, jossa ei ole liturgiaa, papistoa eikä symboliikkaa. Pragmaattisuudessaan helluntailainen kirkkorakennus heijastaa kuitenkin voimakkaasti kirkkokunnan ideologiaa. Tila on suunniteltu kokoontumisia varten; sen pääasiallinen tarkoitus on kokous (”Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia,” Hepr. 10:25). Reformaation perinteitä noudattaen tila on riisuttu kaikesta epäraamatullisesta ja ylimääräisestä. Yksikään patsas ei korista helluntaikirkkoa, edes Jeesus. Seinää voi koristaa kalligrafia (esim. ”Jeesus”), kuten islamilaisessa traditiossa. Helluntaiseurakunnassa alttari ei ole ehtoollispöytä, kuten luterilaisessa kirkossa, vaan polvirukouspaikka, jossa nöyrrytään Jumalan edessä. Alttarin laajuus kertoo herätyskristillisestä traditiosta, jossa henkilökohtainen kääntymys on keskeisessä asemassa. Alttarin takana on esiintymislava, josta erottuvat puhujankoroke ja kokoelma soittimia. Nämä yksityiskohdat kertovat paljon helluntailaisesta eetoksesta. Kirkkorakennuksessa ei toimiteta papiston johtamaa liturgiaa, vaan maallikot osallistuvat jumalanpalveluksiin ohjelmanumeroillaan, varsinkin musiikilla (”Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistys- ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen…” (Luuk. 4:18) Saalemin kattoon on kirjoitettu väkevä missio. K irjoittaja : N iilo M ähönen on kirkkoja ihasteleva teologi . virsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle” Ef. 5:19). Saarna on keskeisessä asemassa, vaikka se ei tulekaan niin selkeästi esille kuin komeissa luterilaisissa saarnastuoleissa (”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia, kehota ja opeta ahkerasti,” 1 Tim. 4:13). Näkinkuja 3 on kuitenkin enemmän kuin perin- J onakin päivänä tulee tarve muuttua ja lähteä matkaan”, toteaa Mirja Sinkkonen. ”Se voi olla suorastaan pakko, josta jälkikäteen olemme kiitollisia.” Psykologi ja psykoterapeutti Sinkkosen uusin teos Naisen aika (Kirjapaja 2013) tarkastelee erityisesti elämän taitekohtiin liittyviä teemoja: muutosta, luovuutta ja rohkeutta sekä surun, pettymysten, toiveiden ja pelkojen kohtaamista. Kirjan teemojen tarkastelu etenee kuin suuressa talossa, eri huoneiden välillä liikkuen. Välillä istutaan psykoterapeutin sohvalla, toisinaan rupatellaan ystävän kanssa keittiössä, sitten ihmetellään yhdessä ikkunasta avautuvia maisemia. Läpi kirjan Sinkkosen esseemäiset kannanotot vaihtuvat tietokirjallisuutta siteeraavan tutkijan ääneen ja jälleen takaisin henkilökohtaisempaan, oman elämän kokemuksista ammentavaan pohdiskeluun. On onni, että Sinkkonen on kokenut ja hyvä kirjoittaja. ”Moniäänisyydestä” huolimatta teksti etenee pääosin saumattomasti. Ehkäpä näkökulmien vaihtelun yhtenä tarkoituksena onkin rohkaista ja auttaa lukijaa irtautumaan kalkkiutuneista ajatuksenkuluistaan ja katselemaan omaa elämäänsä uusista, yllättävistäkin vinkkeleistä. Mitä on muutos? Entä kutsumus? Mirja Sinkkonen Naisen aika Kirjapaja 2013 teinen helluntailainen kokoontumistila. Se sisältää symboliikkaa, joka viestii voimakkaasti pyhän läsnäolosta. Pyhän elementti avautuu penkillä istuvalle kirkkokansalle alttarin arkkitehtuurissa. Vasemmalla, sivuikkunoiden päällä on kolmiot, jotka viestittävät kolmiyhteisestä Jumalasta. Takaseinän risti on näkyvä, vaikka onkin piilotettu ikkunan sisälle. Näin rististä loistaa valo kirkkokansalle. Pysäyttävin elementti löytyy kuitenkin katosta. Kattoikkunan ympäriltä laskeutuvat pitkät, hohtavat kristallit. Siinä Pyhä Henki laskeutuu keskelle kirkkokansaa, niin kuin kyyhkynen Jeesuksen kasteessa. Kun katselen jumalanpalveluksen aikana katon kristalleja, voin kuulla äänen, joka sanoo: Millä tavoin menneisyys on läsnä tässä hetkessä? Mikä on säilyttämisen arvoista, entä mistä on aika luopua? Sinkkonen pohtii kysymyksiä laajasti, varsin usein nimenomaan psykoterapian näkökulmasta, mutta ei tarjoa yhtä ainoaa, ”terveen” elämän mallia. Elämämme eri vaiheissa saatamme olla niin sitkeitä hapuilijoita, yllättyneitä löytäjiä kuin Hyvän Paimenen suojista turvaa etsiviä lampaita. Sinkkosen kysymykset eivät kuitenkaan jää vain teoreettiseksi tarkasteluksi. Erityisesti teoksen loppupuolen muutosprosessin eri vaiheisiin liittyvät ajatukset sekä kirjoittajan henkilökohtainen tarina oman kutsumuksensa muotoutumisesta kuuluvat kirjan mielenkiintoisimpaan antiin. Kuva: Sakari Röyskö Muutos kantaa parhaimmillaan luottamuksen hedelmää Naisen aika ei ole valmiita vastauksia tarjoava self help –opas, mutta ei myöskään kristillinen opetuskirja tai Raamatun selitysteos. Silti usko muuttumattomaan, luotettavaan ja rakastavaan Jumalaan kehystää koko Sinkkosen maalaamaa kuvaa. Muutos on väistämätöntä, sillä kristityn elämä on vaellus – matka jatkuu. Tilanteesta riippuen muutos voi olla odotettu tai järkytys, mutta helpottavimmillaankin muutokseen liittyy aina luopumista tutusta ja turvallisesta. Siksi kuva juuri Hyvästä Paimenesta on niin lohduttava: vaikka uusi pelottaa, Paimen johdattaa. Muutosten kourissa kipuilevakin saa nähdä kerta toisensa jälkeen, että Rakkaus kantaa. Näin muutos kantaa parhaimmillaan luottamuksen hedelmää. Kirjansa esipuheessa Sinkkonen kutsuu lukijan niin kutsuttuun ”prosessilukemiseen”. Itse luin kirjaa usean kuukauden ajan siten, että valikoin itseäni kiinnostavan luvun, jonka lukemisen jälkeen asetin kirjan syrjään ja annoin mieleni heittäytyä luvussa käsiteltyjen asioiden työstämiseen. Myöhemmin palasin taas kirjan pariin. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka tauon aikana omat ajatukset olivat kehittyneet siten, että kirjasta tuntui nousevan esiin nyt aivan uudenlaisia merkityksiä. Samalla huomasin alkavani nähdä myös Raamatun tuttuja kertomuksia uudesta näkökulmasta. Eteeni avautui joukko ihmisiä matkalla kohti tuntematonta, kysymässä suuntaa milloin hiljaisesti anoen, milloin taas epätoivoisesti huutaen. Avunpyytäjät saavat kerta toisensa jälkeen saman vastauksen: ”Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää.” Hyvän Paimenen johdattamille vihreille niityille päästäkseen on uskallettava nousta ja lähteä. Lähteminen puolestaan vaatii luottamusta ja uskoa, usein myös psyykkistä työtä. Paimenen johdatuksessa matkaansa taittavalle Naisen aika –kirja tarjoaa monia hyviä matkaeväitä ja rohkaisun sanoja. T eksti : H eidi P artti 8 Talous 2. lokakuuta 2014 kristitty Talousterveisiä toimistolta www.shutterstock.com T iedotusvälineiden taloudesta kertovat viestit ja sanomat viimeisten vuosien aikana ovat olleet masentavaa kuultavaa ja nähtävää. Termeinä meille on tullut liiankin tutuiksi sanat: tulosvaroitus, taantuma, yt, bkt:n lasku, lomautukset, työttömyysaste. Onkohan taloudesta aina oikeasti niin paljon negatiivista kerrottavaa kuin nykyviestimissä toitotetaan? Suomalaisten enemmistö voi taloudellisesti hyvin eri mittareilla mitattuna, mutta henkinen pahoinvointi kasvaa. Tässä on meillä seurakuntana ja kristittyinä momentumi, kertoa ja viestiä paremmasta iankaikkisesta. Kotiseurakuntamme taloutta kuvaa mielestäni parhaiten sanat kiitollisina kaikesta. Olemme pystyneet maksamaan kaikki laskut ajallaan ja investoida paremmasta iankaikkisesta Jeesuksesta kertomiseen. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat olleet Simon Kyreneläinen musikaali, Nicky Cruzin vierailu ja Saalem Kujalla -tapahtuma. Lähetystyö on ollut aina tärkeä osa seurakuntamme työmuotoja ja niin se on jatkossakin. - Minkä te teette yhdelle vähimmistä sen te teette minulle, sanoo Jeesus. Kukkolaan investoiminen on piristänyt lapsi- ja nuorisotyötä. Saalem -seurakunnan talous oli hyvässä nousussa vuonna 2013 ja talouden tunnusluvut näyttivät erinomaisilta. Tämän vuoden aikana on kolehdit ja tililahjoitukset lähteneet laskuun. Mistä tällainen kehitys johtuu? Syitähän voi olla monia, esimerkiksi edellä kerrottujen talouden termien iskostumisissa mieleemme, henkilökohtaiset talouden haasteet, työttömyys, uhraamattomuus. Seurakuntamme kulut kuukaudessa ovat n. 165 000 tuhannen euron luokkaa. Olemme pystyneet tulorahoitusta paikkaamaan saaduilla testamenteilla. Mutta olisi upeata nähdä seurakuntamme taloudessa se hetki, kun voisimme kolehti ja tililahjoituksilla hoitaa talouden velvoitteet. Raamatu opettaa meitä antamisesta mm. seuraavasti: - Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. (2.Kor 9:7) - Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle. (3.Moos 27:30) - Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti. (Mal 3:10) Kiitos kun olet antanut omastasi, vai onko se kuitenkaan omaasi? Tyhjin käsin tänne synnymme ja tyhjin käsin täältä lähdemme, määränpään minä näen sieluni silmin ja sinne tahdon kerran kunnialla käydä. T alousterveisin , H allintovastaava P ekka S orjonen ps. Muistan, kun olen lapsilleni monesti tuottanut pettymyksen, että nyt en voi enkä pysty rahaa antamaan tuohon ja tuohon. Ei nämä pettymykset lapsilleni ole traumoja tuonut vaan rajoja ja turvaa ne ovat suonut. Tämän vuoden aikana on kolehdit ja tililahjoitukset kääntyneet laskuun, heinäkuun lopussa on lahjoitukset pudonneet yhteensä 90 386,45 euroa. Mistä tällainen kehitys johtuu? Seurakuntatyö3102109 Lähetystyö 3102604 Maahanmuuttajatyö 6091 RistinVoitto VoittojajaKristitty-lehti Kristitty-lehti 31022918 Ristin Israel-työ3102659 Diakoniatyö1494 Lapsi- ja nuorisotyö 31022455 Uusi leirikeskus 6884 AV-tekniikka2134 kristitty 9 2. lokakuuta 2014 Saalem-kuoro tässä ja nyt 80-vuotiaana K uorolaululla on ollut vuosikymmenien ajan merkittävä sija helluntaiseurakuntien toiminnassa. Seurakuntamme Saalem-kuoro aloitti toimintansa jo 1930-luvulla sekakuorona. Kuoroa ovat vuosien varrella johtaneet Rafael Öhberg (1934), Paavo Louhi, Olavi Runolinna, Martti Kotila (1946-1982), Arto Tinell (1982-1989), Gösta Ölander (19891996) ja nykyinen johtaja Arja Tiittanen vuodesta 1996 lähtien. Rafael Öhberg toimitti vuonna 1932 Ristin Soinnun kuoron ohjelmistoksi. Martti Kotila kokosi puolestaan pitkällä johtajakaudellaan kirjan Helsingin Saalemin sekakuoron ohjelmistoa. Monipuolisen ohjelmiston merkitys tänään Uuden nimensä, Saalem-kuoron myötä suurin osa ohjelmistoa muuttui säestykselliseksi neliääniseksi kuorolauluksi 1980-luvulla. Monipuolisen ohjelmistonsa ansiosta Saalem-kuorolla on tänään mahdollisuus toteuttaa Saalemin musiikkistrategiassa mainittujen palvelualueiden tavoitteita: evankeliumia levittävä, julistava (missiologinen)ja opettava, rakentava, sielunhoidollinen (pastoraalinen) sekä ylistävä (doksologinen). Saalem-kuorona rukoilemme voitelua tulkin- taamme, jotta voisimme välittää voideltujen sanoittajien ja säveltäjien sanoman kuulijoillemme. Pyhän Hengen vaikuttamassa ilmapiirissä laulujenkin Sana tulee eläväksi. Ohjelmistomme koostuu suomalaisten säveltäjien kuten Lasse Heikkilän, Kari Tikan, Pekka Simojoen, Mika Piiparisen, Hannu Huhtalan sekä Verdin, Malotten ja eri ylistyslaulujen säveltäjien lauluista. Olemme saaneet tutustua laulumatkoillamme helluntaiseurakuntiin eri puolella Suomea sekä siirtolaisiin että lähetystyöhön eri puolilla maailmaa kuten Ruotsissa, Virossa, Espanjan Aurinkorannalla, Bulgariassa, USA:n Nasellen FinnFest 06 -kesätapahtumassa, Seattlessa, Vancouverin kesäkonferenssissa, Thaimaassa Bangkokin Raamattukoulun 50-vuotisjuhlassa. Laulutaitoinen seurakuntalainen, liity rohkeasti joukkoomme! Tervetuloa 80-vuotiaan kuoromme musiikkijumalanpalvelukseen 16.11 klo 11.00! T eksti A rja T iitinen K uvat R istin V oiton arkisto Kuva: Tuula Tsanga 10 2. lokakuuta 2014 lähetyssivut kristitty P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : R ia A dams Leikkeitä lähettikirjeistä Saalemin Itävallan lähetti Hanna Vuorinen sekä Jippiimission koordinaattori Merja Hakala (oik.) vierailivat huhtikuussa Georgiassa valmistelemassa Jippii-projektia. Kuvassa olevat lapset pääsevät marraskuussa muiden lapsikuorolaisten kanssa levyttämään Jippii-lauluja georgiaksi. K evät hurahti niin vauhdilla, etten edes ehtinyt kirjoitella. Olin tosi paljon reissussa ja sain osallistua upeisiin tapahtumiin ja koulutuksiin ja tutustua moniin uusiin ihmisiin. Toukokuun lopulla loukkasin itseni, kun riipputuolin koukku petti ja putosin kovaa ja korkealta. Kesä onkin mennyt sairastellessa, lääkärien luona ravatessa, lääkkeitä syöden ja sohvalla maaten. Käveleminen ja pidempään seisominen ovat edelleenkin hankalia juttuja ja nyt odotan jo kovasti jatkohoitoon pääsemistä. Kesän suunnitelmat menivät vähän pipariksi, mutta niinhän se on, että elämä on täynnä yllätyksiä. Joka kerta, kun saan Georgiasta viestiä, niin sydämeni sykähtää. Meillä on menossa siellä Jippiiprojekti, joka tuntuu etenevän vauhdilla. Olin paikallisen seurakunnan ja lapsikuoron vieraana Tbilisissä huhtikuussa. Koulutuksien lisäksi vietin paljon aikaa kuoron kanssa. Kuorolaiset ovat valloittaneet sydämeni, ja tuntuu aivan upealta, että saamme Itävallan lapsityötiiminä auttaa heitä ja olla mukana levyn teossa. Lapset ovat usein puistoissa ja kaupungilla laulamassa, ja tarve georgiankielisille lastenlauluille on suuri. Kuoronjohtajat ovat kääntäneet 11 laulua, ja tämän hetken suunnitelma on, että äänitys tapahtuu jo marraskuussa. Jos vain oma kuntoni sallii, niin lähden vielä sitä ennen treenauttamaan lapsia ja varmistamaan, että kaikki on äänitystä varten valmista. Itävallassa meillä onkin sitten haasteena kerätä varoja tähän projektiin ja innostaa erityisesti lapsia osallistumaan levyn rahoittamiseen. Kuten jo viime kirjeessä kerroin, haluamme tiiminä olla haastamassa seurakuntiemme lapsia lähetystyöhön. Unelmana olisi myös tehdä lasten lähetysmatka Georgiaan. Ensimmäinen virallinen matkani Fidan Euroopan lapsityön neuvonantajana oli kauniiseen Montenegroon. Siellä olivat Balkanin alueen yhteiset koulutuspäivät niin läheteille kuin kumppaneillekin. Yksi päivien aiheista oli lapsi- ja nuorisotyö, ja minut oli kutsuttu puhumaan tästä aiheesta. Vähän jännitti luennoida englanniksi, mutta hyvinhän se meni. Olin tullut edellisenä päivänä Yhdysvalloista, jossa olin suuressa lapsi- ja nuorisotyön konferenssissa, joten kieli taipui yllättävän hyvin englantiin. Montenegron reissulta sain arvokkaita kontakteja, ja heinäkuulle olin jo varannut koulutusmatkan Albaniaan, mutta se matka piti valitettavasti perua. Ehkä pääsen käymään siellä vielä tämän kuun lopulla. Balkanin alueella alkoivat hurjat tulvat juuri meidän päiviemme aikana, ja heti kotiin palatessa kuulin ikäviä uutisia Bosniasta. Linzin seurakunta päätti kerätä rahaa bosnialaisille perheille, jotka olivat joutuneet tulvan uhreiksi. Uusien tuttavuuksieni kautta varat saatiin ohjattua hienosti oikeisiin kohteisiin. Toiveeni onkin, että näiden monien matkojeni kautta, saan myös Itävallassa sytytettyä intoa lähetystyöhön. Mahdollisuuksien mukaan yritän myös ottaa itävaltalaisia matkoille mukaan. Itävallan ympärillä on niin paljon maita, joissa tarvitaan apua ja meillä on paljon erilaisia resursseja, joita voimme jakaa eteenpäin. Viime viikolla osallistuin suureen taidetapahtumaan, jossa vastasin lasten workshopeista. Meinasin ensin perua osallistumiseni, mutta ajattelin, että viikko lasten kanssa musisoidessa auttaisi unohtamaan oikuttelevan selän. Ja kyllä kannatti mennä! Lapsiryhmä oli aivan huippu ja nautin ajasta lasten kanssa. Vaikka päivät olivat intensiivisiä, niin onneksi löytyi myös tarpeeksi aikaa levolle. Tulevana lauantaina alkavat leirit. Toivon, että pystyn olemaan koko ensimmäisen viikon mukana. 12.8.2014 H anna V uorinen , L inz /I tävalta T erveiset Kampalasta, Ugandasta. Loppukevään ja kesän aikana hyvässä yhteistyössä kanssamme Fida pyysi meitä muuttamaan Ruandasta Ugandaan. Totesimme yhdessä, että työn kokonaisuuden kannalta meidän on järkevämpi ja sujuvampi asua Ugandassa kuin Ruandassa. Suurten järvien alueen humanitaarisen avun painopiste on tällä hetkellä Kongon lisäksi muun muassa PohjoisUgandassa, jonne tulee pakolaisia Etelä-Sudanista. Vastaavasti Ruandassa Fidalla ei tällä hetkellä ole isoja hankkeita menossa. Työnkuvamme pysyivät suunnilleen samoina kuin ennenkin, vain asemapaikka vaihtui. Muutto maasta toiseen on työlästä. Tällä hetkel- lä alamme olla voiton puolella, kun olemme päässeet muuttamaan uuteen kotiimme Kampalan itäpuolelle Muyengan ja Kisugun rajalle. Viihdyimme oikein hyvin Ruandassa vajaat kolme vuotta, joten tällä hetkellä meillä on pieni ikävä Ruandaan. Rukoilkaa, että saamme työluvan sekä sopeudumme hyvin uuteen kotimaahamme. Kesäloma Suomessa oli erilainen kuin ennen. Perhettämme kohtasi suru-uutinen, kun Juhan isän maallinen taival päättyi. Juha ehti kesäkuun alussa tapaamaan isänsä, kun tämä vielä oli tajuissaan ja keskustelu onnistui. Seuraavan kuukauden aikana kävimme usein sairaalassa Tampereella, jolloin isän tajunnan taso oli jo alentunut. Hautajaiset olivat viikkoa ennen paluutamme Afrikkaan. Isää on ikävä, joten meillä on suru myös Juhan isän poismenon johdosta. Onneksi jälleennäkemisen toivo jää. Meille on uutta saada suomalaisia työtovereita samaan maahan. Asumme noin kymmenen kilometrin päässä Saalemin läheteistä Pertti ja Heidi Söderlundista. Heidän kanssaan samalla raamattukoulun tontilla asuvat myös Ilkka ja Leena Salminen sekä Hannu ja Milla Happonen. Parin kilometrin päässä meistä asuu humanitaarisen työn kollegamme Arto ja Lea Heinonen. Odotamme kovasti Heinosten paluuta Suomi-lomalta Ugandaan, jotta pääsemme suunnittelemaan syksyn ja ensi kevään työkuvioita. Syksyyn kuuluu töiden puitteissa muutaman humanitaarisen hankkeen koordinoiminen Kongossa ja Ugandassa sekä Juhalle lisäksi Burundin nuorisokeskushankkeen neuvonantajana toimiminen. Benjamin on luonnollisesti aloittanut myös uudessa koulussa. Fida toimii osaomistajana kristillisessä Heritage International -koulussa, johon Benikin meni. Meille iso kiitosaihe on se, että Benin Ruandassa kouluavustajana toiminut nainen muutti kanssamme Ugandaan. Benin siirtymä uuteen maahan ja uuteen kouluun oli hiukan helpompi, koska hän sai aloittaa koulutien tutun henkilön kanssa. 25.8.2014 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K ampala /U ganda kristitty 11 2. lokakuuta 2014 Tuula on valmistautumassa toiselle työkaudelle… T uula on sairaanhoitaja, joka on kutsuttu elämään ja ojentamaan armoa suljettujen maiden kärsivien ihmisten rinnalla. Edellisellä työjaksolla hän toimi teltantekijänä erään maailman yhdessä suljetuimmista ja haasteellisimmista maista. Nyt on ovi avautunut lähtöön taas. lapset. Monet heistä ovat menettäneet kaiken. Rukoilen: ”Anna minun olla nenäliina. Kyynelille. Lap- senkaltainen.” Mitä odotuksia sinulla on? Miten tilanne aukesi? -Yllättäen. Olin jo mielessäni leiriytynyt, asettunut aloilleni Kehä I:n sisäpuolelle. Kutsumus näytti kuitenkin olevan valmiustilassa: eipä tarvinnut Välimeren takaa montaa savumerkkiä tuprutella, kun olin jo tutustumassa toukokuussa syyrialaisten pakolaisleireille. Koko matkan ajan minulla oli käsittämätön rauha sydämessäni. Vahvasti tuli sellainen käsitys, että Suunnannäyttäjä menee edeltä. Mitä lähdet tekemään? - Aion aloittaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon projektia Syyrian pakolaisten keskuudessa, mikä tukee kansallisten tekemää avustustyötä. Vielä on paljon palasia ilmassa. Toivon, että palaset laskeutuvat vuoden loppuun mennessä oikeille paikoilleen, jolloin minun on tarkoitus lähteä toiselle kaudelleni, minulle uuteen maahan. Sydämelläni on erityisesti - Tällä hetkellä olen ”pistimien tönäisemä tyhjä astia”. Haluan, että minut varustetaan. Minä niin pidän siitä ajatuksesta, että armo näkyisi ja tuoksuisi tästä naisesta! Kyllä minä tarvitsen sen voimankin, kun kuljen leirien liejuisia polkuja pitkin. Minussa on tilausta ja tilaa rukouksillesi. - Haluan myös oppia tuntemaan mahdollisimman monia teistä seurakuntalaista tämän syksyn aikana. Tämä on yhteinen ilo, jokaisella meistä on oma tärkeä paikkamme. On tärkeää olla siinä maassa ja sillä paikalla, siinä tehtävässä kuin mihin olemme räätälöidyt, silloin olosuhteista ei tule elämämme päänäyttämö. T uulaa haastatteli M aikki K uittinen ”… ja Lyytikin kävi siellä” kuva: Marja-liisa turunen I loinen puheen sorina täytti Kukkolan torstaina 24.7.2014 iltapäivällä, kun seniorileiriläiset purkautuivat linja-autosta asettuakseen taloksi muutamaksi päiväksi. Matkalaukkujen, rollaattorien ja kävelykeppien kolistelujen seasta kuului huutoja - Mikä se meiän huoneen numero on? Kun kaikki olivat löytäneet huoneensa ja sänkynsä - tai pelkän patjansa - niin aloituskahvit olivatkin jo odottamassa. Ei kauankaan, kun ensimmäiset olivat jo järvessä, sillä niin hikinen olo tuli tuossa majoittautumisen tohinassa. Kas kummaa laiturin penkki oli hetkessä täynnä väkeä, järvenpohjan seisomapaikat varattuja, onkimadot kaivettu, ainakin yksi onki käytössä ja ui- mataitoiset porskuttelivat toiselle rannalle. - Tämähän on ihan niin kuin lapsena, huudahti joku iloisesti vielä rantapolkua astellessaan. ”Apua – ei voi olla totta!” Ensimmäisenä iltana kuului kauhistunut huuto huoneesta nro 11. Lontoosta asti leirille saapunut Satu huomasi, että hänen petinsä oli satojen muurahaisten valtaama. Tarkemmin katsottuna muurahaisia oli koko nurkka lattiasta kattoon saakka ihan mustana. Kun kaikki petivaatteet oli kopisteltu, uusi peti petattu ja nurkka myrkytetty, pääsi leiri Sadunkin kohdalla jatkumaan. Kyllähän meidän kelpasi olla siellä kun veden ja il- Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi man lämpömittarit osoittivat samoja lukemia ja keittiössä palvelleet Marja-Leena, Niina ja Kari ylittivät odotuksemme taidoillaan. Raamattutunneilla saimme mieliin painuvaa opetusta käytännön esimerkkien avulla. Ja niitähän Mirjalla ja Manulla riitti. Leenan ja Maijan ohjeistuksella ”vanhakin nuortui”, kun käänsimme, väänsimme, ojensimme ja oikaisimme kankeita jäseniämme ja niveliämme. Voi miten hyvää tämä kaikki teki keholle ja mielelle. Muutama uusi laulukin opittiin Lean tuella ja rohkaisulla. Niin kuin aina leireillä, iltanuotiot ovat niitä parhaimpia hetkiä. Niin tälläkin kertaa. Järvenpinnan tyyntyessä, ilta-auringon laskiessa, nuotion räiskyessä, liekkien leimutessa ja itikoitten inistessä ilta toisensa jälkeen hiljennyimme kuuntelemaan mitä koskettavimpia muistoja elämän polun varrelta. Mietin, miten mielenkiintoinen kartta siitä syntyisikään, jos jokaisen polku piirrettäisiin samalle kartalle ja totesin, että ihmeellisesti on Herra jokaista omalla polullaan ohjannut eteenpäin. Viimeisen illan nuotiolla oli ohjelmassa myös kesäteatteri: evankelista Lyyti itse tuli kitaransa kanssa ihan Torniosta saakka tervehtimään meitä. - Mutta hei, täällähän on tuttujakin, huudahti Lyyti, kun huomasi yleisössä tätinsä. Niinpä he yhdessä lauloivat meille ennen kuin Lyytin oli aika jatkaa matkaansa. Leiristämme jäi meille niin hyvä mieli ja mukava kokemus, että jäimme odottamaan jo ensi kesää ja uutta leiriä! T eksti : M arjatta H uttunen Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy 12 2. lokakuuta 2014 kristitty Joulutapahtuma tarvitsee sinua! Kuvat: Heikki Kokkonen S uosittu perinteinen lasten Joulutapahtuma järjestetään jälleen Saalemissa viikolla 48. Rakennamme parhaan tapahtuman yhdessä, kun meitä on monta ja jokaiselle löydetään sopiva paikka. Joten ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Tapahtumaa - rakennetaan lauantaina 22.11. klo 10-20 ja sunnuntaina 23.11. klo 10-20, - kenraaliharjoitukset pidetään maanantaina 24.11. klo 18-20, - koululais- ja päiväkotinäytökset ovat tiistai-perjantai 25.11.-28.11. klo 8.30-14, - avoin yleisönäytös lauantaina 29.11. klo 10-13 ja - tapahtuman purku heti sen perään lauantaina 29.11. klo 14 alkaen iltaan saakka. Tapahtuman toteuttamiseen tarvitaan paljon halukkaita vapaaehtoisia, kaikenikäisiä. Rakennus- ja purkutöissäkin löytyy tehtäviä sekä miehille että naisille. Tarjoamme talkoopäivinä ruoan ja erittäin mahtavan seuran talkoiden tekemiseen. Hyvä ja iloinen ilmapiiri on vuosi vuodelta ollut tunnusomaista tapahtuman järjestelyissä. Jos olet nuori ja noina päivinä koulussa, voit kysyä, jos saisit vapaaksi muutaman päivän näyttelemistä varten. Tällöin voimme kirjoittaa sinulle tarvittaessa poissaolotodistuksen opettajaa varten. Ilmoittautumiset www.omasaalem.fi kautta. Siunaavin terveisin Katri kristitty 13 2. lokakuuta 2014 nuorten sivu Kuva: Sakari Röyskö Waltteri Haapala [email protected] Uudet tulokkaat Kolme kertaa olemme tuoneet perheeseemme synnytyslaitokselta pie- nen kauniin ihmisen. Joka kerta tämä tapahtuma on muuttanut kotimme tilojen käyttöä. Pinnasänky on koottu keskeiselle paikalle makuuhuoneeseen, vanna on tullut kylpyhuoneeseen, hoitopöytä on kasattu milloin mihinkin huoneeseen ja lelulaatikko on löytänyt tiensä olohuoneeseen. Uuden tulokkaan saapuessa koti todella muuttaa muotoaan. Ei auta pitää kiinni siitä, että taidelasien tulee saada olla paraatipaikalla tai väriyhdistelmien täydellisestä harmoniasta. Lapsen jättipehmolelu nyt sattuu olemaan oranssi, joten se saa sopia verhojen väriin. Emme voi arvottaa vanhempien sisustustyyliä tai menneiden vuosien värivalintoja ratkaisevaksi tekijäksi. Turvallisuus ja käytännöllisyys ovat hyvinkin määrääviä tekijöitä. Mitä tapahtuu kun 30 000 uutta ”vauvaa” saapuu Saalemiin? Tilastojen valossa suuri osa ihmisistä löytää suhteen Jumalaan jo lapsena tai nuorena. Joten todennäköistä on, että meidänkin on muutettava suuri osa tiloista kohtaamaan lasten ja nuorten tarpeet ja tyylin. Meille vanhemmille se on luopumista itselle rakkaasta ”nojatuolista olohuoneen nurkassa”. Siunaus ei olekaan kirkon seinissä, vaan niissä vanhemmissa ja lapsissa, jotka kohtaavat näiden seinien sisällä! Mikä ihmeen YC? – Nuorten tapahtuma jossa nuoret tutustuvat toisiinsa, hyppivät konserteissa ja kiertelevät kokouksissa! Milloin ja missä? – Syksyllä elokuun lopussa, Keuruulla Isossa Kirjassa Oliko nuorilla kivaa? – EHDOTTOMASTI! Oli ihan huippu viikonloppu! l ihan ”Oli ky YC! Aina tonen ee. s i u m i ik aran vaa p ”Lauanta i päivän ja ylistyk set oli oik kokoukset ee hyvää se sti kyl niiin ttii! ! onffan k u k ä ä pitk a alkua! t h y a l l t itäis o ppu on vas p n : C ”Y ikonlo Yks vi ” Oli k yl ihan paras ta!!! Teksti: Oona Kurppa • Kuvat: Ari Kattainen 14 2. lokakuuta 2014 kristitty Kolumni Kenenkäs tyttäriä, kenenkäs poikia? Kuva: Sakari Röyskö Raamatussa sanotaan lohduttavasti, että olemme Jumalan sukua (Apt.17:29) ja sen, tulisi asettaa seurakuntaperheessä meidät ajatuksissamme ja teoissamme samalle viivalle huolimatta erilaisista lähtökohdistamme ja taustoistamme. Ei ole olemassa parempia tai huonompia perheenjäseniä, ei sisäperhettä ja ulkoperhettä vaan ainoastaan samanarvoisia ihmisiä, joita yhdistää yhteinen isä ja sitä kautta hänen nimensä ja sukulaisuutensa. (Kuvan henkilöt eivät liity tekstiin.) M uistan tosi elävästi erään lyhyen tilanteen parinkymmenen vuoden takaa Saalemin autotallista. Seisoimme ystäväni kanssa lastaustasanteella, siinä roskishuoneen kohdalla, kun joku vanhempi herrashenkilö päätti kysäistä ohimennen meiltä teineiltä, kenenkäs tyttöjä me oikein olimmekaan. Minä taisin vastata ensin, kerroin vanhempieni nimet, missä päin nykyisin asuimme ja jotain muuta sellaista yleispätevää ja mies nyökkäili tietävästi, yhdisti minut nopeasti kuorossa laulavaan isääni ja kohta jo muisteli, kuinka olivat joskus ammoisina aikoina viritelleet yhdessä nuorisopäivillä kitaroita. Sitten samaa kysyttiin vieressä seisovalta ystävältäni. Tilanne muodostui kuitenkin äkkiä yllättävän kiusalliseksi, sillä totta puhuen, ystäväni ei oikein ollut kenenkään tytär. Tai olihan toki, muttei kenenkään sellaisen, jota kannattaisi seurakunnassa nimeltä mainita. Hänellä ei ollut ylevää sukunimeä, ei pitkiä ja polveilevia helluntaijuuria eikä hänen alkoholisti-isänsä sitä paitsi ollut muutenkaan mainitsemisen arvoinen. Ja niinpä tämä teinityttö siinä kakisteli urheasti jonkinlaista selitystä tuiki tuntemattomasta äidistään, kunnes mies ymmärsi alkaa kaivella avaimia taskustaan ja lampsi Raamatulla terveisiä heilutellen kohti autotallin luiskaa. Silloin päätin, etten ikinä aikuisena kysy keneltäkään hänen vanhemmistaan enkä ainakaan koskaan arvota ketään seurakuntalaista sukujuurtensa mukaan. Mutta niinpä vaan olen monesti kysynyt ja monesti olen varmaan myös antanut nimen puhua puolestaan. Juuri viime viikolla yhdistin muutamankin nuoren neitosen heidän vanhempiinsa ja muistelin, kuinka olin pikkutyttönä ollut heidän äitinsä ja isänsä kanssa samoilla leireillä enkä voi tietää, saivatko minunkin kommenttini aikaan samankaltaista arvokkuuden tai toisaalta arvottomuuden kokemusta, jota tuo viaton kysymys sai meidät teini-iässä tuntemaan. Raamatussa sanotaan lohduttavasti, että olemme Jumalan sukua (Apt.17:29) ja sen, jos minkä tulisi seurakuntaperheessä asettaa meidät kaikki ajatuksissamme ja teoissamme samalle viivalle huolimatta erilaisista lähtökohdistamme ja taustoistamme. Ei ole olemassa parempia tai huonompia perheenjäseniä, ei sisäperhettä ja ulkoperhettä vaan ainoastaan samanarvoisia ihmisiä, joita sattuu yhdistämään yhteinen isä ja sitä kautta hänen nimensä ja sukulaisuutensa. Sen totuuden valossa kenenkään ei tarvitse hämmentyä, jos joku tulee kysymään, kenenkäs tyttäriä tai kenenkäs poikia sitä ollaan. Siihen voi nimittäin ihan rinta rottingilla vastata vaikka, että Kuninkaan! E lina - K uninkaantytär KAUNIS AAMU naistentapahtumat alkavat keväällä Kuva: ilona yrjölä O letko väsynyt? Hiertääkö kengät? Heräsitkö aamulla muistaen, että tänäänkin pitäisi jaksaa taivaltaa eteenpäin? Että surusta tai sairaudesta, erosta ja ahdistuksesta huolimatta, olisi oltava läsnä, puettava päälle, syötävä ja osallistuttava elämään. Puhisetko tarmoa? Onko sinua lykästänyt? Aivosi toimivat, sydän tykyttää, energiaa piisaa ja rakkautta ja talousasiatkin ovat kohillaan. Mainiota! Kaunis aamu -naistentapahtumat alkavat jälleen keväällä 2015. Mutta jo nyt perhetyöntekijä Rommy Yrjölä tiiminsä kanssa valmistelee tulevaa kautta. Kevään Kaunis aamu -naistentapahtumissa haluamme kohdata sinut. Tutustua ystäviisi, roh- kaista toinen toistamme, inspiroitua Sanasta niin, että ilosanoma saavuttaisi Hakiksen, kaikuisi Sörnäisiin ja siitä Arabianrantaan, riemu rantautuisi Etelä-Satamaan ja kulkeutuisi aina Tallinaan asti ja eteenpäin. Nousisi siivilleen, kaartaisi Rovaniemelle, Singaporeen sekä Floridaan. Keväällä 2015 Näkinkujalla julistamme, että ”Hän tekee kaiken kauniisti!” Pistä tärkeät päivämäärät jo kalenteriisi: 24.1., 28.2, 28.3., 25.4. ja huipentumana kevätjuhla 23.5.2015. Ja kuten Kaunis Aamu -naistentapahtumissa on tapana: Hymyillään ja itketään kun tavataan! K aunis aamu – naistentapahtumatiimin puolesta T iipi J okinen kristitty 15 2. lokakuuta 2014 Henkilöuutisia Harri Vuorinen aloitti Timoteus-oppilaana H arri Vuorinen (38) aloitti Saalemin Timoteusoppilaana elokuun alussa. Perheeseen kuuluu Johanna (37), Essi (15), Joonatan (13), Kerttu (6) ja Nana-koira (2). Perhe muutti Lohjalta Helsinkiin vuoden 2013 kesällä. Samalla päättyi merkittävä aikakausi heidän elämässään, kun he jättivät hyvästit aloittamalleen seurakunnalle. - Tunsimme perheenä, että olimme antaneet kaikkemme ja oli aika siirtyä eteenpäin. Kuluneet 6 vuotta olivat elämämme antoisimmat, mutta myös raskaimmat. Saimme nähdä seurakuntaelämän parhaimmat ja myös haasteellisimmat puolet. Koemme, että aika oli Jumalan koulua ja valmistamista johonkin, mitä emme vielä tiedä, Harri sanoo. - Arin avoimuus ja hyväksyntä helluntailiikkeen ulkopuoliselle ryhmälle teki vaikutuksen heti ensi tapaamisella. Kävimme lähes joka perjantai LIFEilloissa ja pääsimme mukaan myös leireillä. Tämä oli monen lohjalaisnuoren pelastus ja lähes kaikki ovat nyt aktiivisesti mukana seurakunnassa, Harri kiittää. Monesti seurakuntaan tullaan ystävien kutsusta ja sinne jäädään pastorin takia. Näin kävi myös Vuorisille. - Mika Yrjölä teki niin suuren vaikutuksen näyllään ja muutoksilla sunnuntaikokouksissa, että näimme tämän suurena mahdollisuutena. Mahdollisuutena olla palvelemassa herätyksen keskellä. Avoimuus ja hyväksyntä tekivät vaikutuksen Vuoriset ovat tehneet seurakuntatyötä oman työnsä ohella 15 vuotta ja tietävät mitä se vaatii. - On aivan eri asia lähteä työpäivän jälkeen palaveriin seurakunnalle, kun nyt, Harri kertoo: - Minulle jää aikaa rukoukseen ja raamatun lukemiseen aivan Kaikki sai alkunsa jo vuonna 2012, kun Harri pyysi Ari Kattaiselta lupaa tuoda nuoria Lohjalta LIFEiltoihin. Jumala pitää perheestäni huolta eri tavalla, kuin töissä ollessani. Nuorempana näin seurakuntatyöntekijät uhrautujina, mutta en enää. On todellinen etuoikeus, kun saa mahdollisuuden antaa kaiken aikansa Jumalalle. Vaikka en saakaan Saalemilta palkkaa, niin Jumala pitää perheestäni huolta sanansa mukaisesti. Olen siltäkin osin etuoikeutettu. Toivon vain, että en koskaan unohtaisi sitä miten paljon enemmän vapaaehtoiset antavat. Se on kuin lesken ropo, he antavat vähästä ajastaan. Vuoriset ovat sitoutuneet tavoittamaan 30.000 sielua Jumalalle. - Olen elämässäni nähnyt jo useita tarinoita, jotka ovat aloittaessa tuntuneet mahdottomilta, mutta silti toteutuneet. Jos Jumala on puolellamme, niin kuka voi olla meitä vastaan? T eksti HV, TJ K uva H arri V uorisen albumista penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Nelli Olli: Haluan, että ihmiset kokevat itsensä tervetulleiksi Saalemille. Kuka on Nelli Olli? - Se olen minä! Olen abi, jonka tarkoitus on valmistua ylioppilaaksi nyt jouluna. Millainen olet luonteeltasi? nut sairaalaan. Parin päivän päästä polveni kipeytyi sitten ja olin yhteensä kolme viikkoa sairaassa. Lääkäri sanoi, että ”Niveltulehduksesi tuli kuin taivaasta”. Uskoin. - Olen empaattinen, avoin ja huumorintajuinen. Mitä muuta uutta olet oppinut Jumalasta sitten rippikoulun? Kerro jotain Fuelin welcome-tiimistä, jossa olet mukana. Onko Saalemille mielestäsi helppoa vai vaikeaa tulla? - Viime aikoina olen oppinut sen, että Jumalan suunnitelmat ei aina mene yksiin omien suunnitelmien kanssa ja kärsivällisyyttä. Olen myös alkanut ymmärtää Jumalan suuruutta kaikissa elämän asioissa. - Olen ollut Welcome-tiimin kanssa palvelemassa toistaiseksi vain kerran. Se oli kyllä huippukokemus ja koen tiimin todellakin omaksi jutukseni! Mielestäni Saalemille on helppo tulla, mutta muihin ihmisiin voi olla vaikeaa tutustua. Muutos huomioon ottavampaan seurakuntakulttuuriin lähtee meistä ja siitä, että teemme työtä sen eteen, että yhä useampi henkilön haluaisi tulla osaksi Saalemia. Miten seurakunnan tilaisuuksissa tulee mielestäsi käyttäytyä? - Saarnan aikana kannattaa olla aina hiljaa ja erityisesti sunnuntain kokouksessa pitää olla asiallinen, eikä saa herättää pahennusta. Salaa saa kuitenkin höpötellä. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Millaisina hetkinä tunnet todella eläväsi? - Luin viimeksi Michael Monroen elämänkerran. - Sellaisina hetkinä ja aikakausina, kun olen taajuuksilla Jumalan kanssa eli kun ymmärrän, että Jumala onkin tässä kanssani ja että en ole yksin. ja Brasiliassa olisin halunnut olla jalkapallon MMkisoissa tai muuten vaan käymässä. Missä maailmankolkassa haluaisit käydä? - Odotan lakkiaisia ja ehkä myös omilleni muuttamista. Kerro jokin ihme, jota olet todistanut omassa elämässäsi. - Kiinnostuin uskonasioista rippikouluaikana, mutten tuolloin vielä kuitenkaan uskonut täydellä sydämellä. Silloin sanoin Jumalalle, että haluan selkeän merkin olemassaolostasi: pyysin Jumalaa järjestämään mi- - Haluaisin käydä Afrikassa ja Brasiliassa. Afrikassa, koska moni ystäväni on sieltä ja siellä kulttuuri ja elinympäristö on täysin erilainen kuin Suomessa Mitä odotat tulevaisuudelta? T eksti ja kuva : J ari A ho kuva: Mika Yrjölä Tervetuloa kotiin! Taiteidenyössä Kolmen sepän patsaalle pysähtynyt satunnainen ohikulkija totesi ystävälleen: - Näillä on jokavuosi ihan parhaat esiintyjät! SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ma-pe klo 12.30 – 17.30. Pastoripäivystyksen numeropalvelu puh. 050 300 7360 ti-to klo 10-13. Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin................................ 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö Matkapuhelin...............................050-5029002 Esko Matikainen, seurakuntapastori, lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori ......................................................... 040 960 8979 Mohammad Modaber, farsinkielisen työn pastori [email protected] 5029007 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ......................................................... 050 502 9008 Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) [email protected] Maikki Kuittinen, Seurakuntapastori koulutus- ja valmennustyö matkapuhelin................................ 050 502 9010 Elina Salminen, Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori [email protected] matkapuhelin................................ 050 502 9006 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori ..............................................................041 529 6121 Jarmo Marjoniemi, talonmies....................................... 050 502 9009 KRISTITTY-LEHTI Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä matkapuhelin.................................045 857 3090 MUUT TYÖNTEKIJÄT Ilari Ilmakangas keittiövastaava............................... 050 441 7176 Katri Salmela, Lapsityön johtaja..........................050 502 9013 Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Ari Kattainen, seurakuntapastori, varhaisnuoriso- ja koulutyö matkapuhelin ...............................050 502 9012 Tiina Matela, tiedotusvastaava...........................050 300 7185 Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä matkapuhelin................................ 050 502 9005 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava...........................050 300 7025 MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät www.omasaalem.fi -osoitteesta. Kuvat: sakari röyskö SEURAKUNTAPASTORIT Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected]
© Copyright 2024