OHJE TYOVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
1 (110) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot OHJE 06.06.2011 TEM/1258/07.02.02/2011 OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA Tämä ohje tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2011 ja on voimassa toistaiseksi. Ohje kumoaa ohjeen TEM/1453/07.02,02/2010 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto • Puh. 010 606 000 Faksi (09) 1606 2166 • www.tem.fi ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET PB 32 (Alexandersgatan 4) 00023 Statsrådet • Tfn 010 606 000 Fax (09) 1606 2166 • www.tem.fi MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY P.O Box 32 (Aleksanterinkatu 4) FI-00023 Government • Tel + 358 10 606 000 Fax + 358 9 1606 2166 • www.tem.fi 2 (110) OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO Sivu OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 1. Yleistä 2. Työvoimakoulutuksen lajit 2.1. Valmentava työvoimakoulutus 2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus 2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopet us ja tukipalvelut 2.3. Kor keakouluopinnot 3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat 3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka 3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde 3.2. Rintama- ja non stop koulutukset 3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli 3.4. Kapa siteettlhankinta 3.5. P uitejärjestely , 3.6. Y hteishankinta 3.7. Lupatyyppinen koulutus 3.8. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä 3.8.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen 3.8.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa 3.8.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta 4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot 4.1. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa 5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat 5.1. Avoin menettely 5.2. Rajoitettu menettely 5.3. N euvottelumenettely 5.4. Suorahankinta - hankinta ilman avointa tarjouskilpailua 5.4.1. Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa 5.4.2. Suoraha nkinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettely ja uudet oikeussuojakeinot 5.5. Kilpailullinen neuvottelumenettely 5.6. P uitejärjestely 6. Hankintaprosessin vaiheet 6.1. Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen 6.2. Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö 7. Tarjouspyynnön lähettäminen 7.1. Tarjouspyynnön täsmentäminen 8. Tarjousten käsittely 8.1. Tarjousten vastaanotto ja avaaminen 8.2. Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen 8.2.1. Poikkeuksellisen alhainen hinta 8.3. Ehdokkaiden valinta 8.4. Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen 8.5. Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen 6 6 7 7 7 7 10 12 12 21 13 13 14 15 15 15 16 16 17 17 18 18 19 19 19 20 20 20 21 22 22 23 26 27 31 32 32 32 32 33 33 33 34 3 (110) 8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös 8.7. Tarjousten vertailu 8.7.1. Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet 8.7.2. Vähimmäisehdot 8.7.3. Pisteyty smenettely 8.7.4. Tulosten tulkinta 8.7.5. Hankinnan keskeyttäminen 9. Han kintapäätös 10. Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely 11. Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi 11.1. Hankintaoikaisu 11.2. Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset 11.3. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ Hankintasopimuksen sisältö Hankinnan väliaikainen järjestäminen Sopimuksen ja sen liitteiden suhde Jälki-ilmoituksen tekeminen III VALMENTAVA KOULUTUS 16. Ma ahanmuuttajakoulutus 16.1. Rinnastettavat toimenpiteet 16.2. Tutkintojen tunnustamien 16.3. Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto 16.4. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta 17 Ohjaava koulutus 17.1. Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet 17.1.1. Työn ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus 17.1.2. Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus 17.1.3. Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus 17.1.4. Oppisopimukseen valmentava koulutus 17.1.5. Peruskoulu- tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen 17.1.6. Yrit täjävalmennus 18. Kiel ikoulutus 19. Tietotekniikan peruskoulutus 34 34 35 36 36 38 38 38 39 41 41 41 45 46 46 52 53 53 54 54 55 56 56 56 57 58 59 59 59 59 60 60 60 60 IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET 61 20. 21. 61 61 62 63 64 Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta 21.1. RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 21.2. TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 21.3. MuutosKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 21.4. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yhdistäminen vaihtovalmennuksessa 21.5. Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa 22. Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset 23. Rah oitusosuudet 65 66 66 69 4 (110) 24. 25. 26. 27. 28. 29. Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa Kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa 70 70 72 73 74 75 V OPISK ELIJAVALINTA 76 30. Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi 31. Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet 32. Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan yleiset edellytykset 32.1. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen 32.2. Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi 33. Koulutukseen hakeminen ja valinta 33.1. Koulutukseen hakeminen 33.2. Valintojen toteuttaminen 33.3. Valinnasta päättäminen 33.4. Valintapäätöksestä tiedottaminen 34. Varasijoilta koulutukseen ottaminen 35. Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa 36. Muutoks enhaku 76 76 VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA 85 37. Yleistä 37.1. Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva 38. Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus 38.1. Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset 38.2. Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen 38.3. Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen 85 85 85 86 86 86 VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI 88 VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA 89 IX ERITYISKYSYMYKSIÄ 92 39. Es teellisyys 40. Opiskelijatyöpäivän kesto 41. Lo majaksot 42. Koulutuksen keskeyttäminen 43. Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta 44. Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta 45. URA-tietojen ylläpito ja tilastointi 45.1. Valmentavan koulutuksen tilastointi 45.2. Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi 46. Hankinta- ja valinta-asiakirjojen julkisuus 47. Arkistointi 77 78 79 80 80 81 82 82 83 83 84 92 92 93 93 96 97 98 98 99 100 101 5 (110) OSA II: TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVAT ETUUDET 102 XI HAK EUTUMISKUSTANNUKSET 102 48. Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset 49. Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen 50. Takaisinperintä 51. Muutoksenhaku ja työvoimatoimiston toimenpiteet 102 103 103 103 XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET 105 52. Et uudet 53. Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot 54. Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset 55. Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset 56. Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä 105 106 106 106 109 6 (110) OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 1. Yleistä Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (myöhemmin työvoimakoulutuksen) hankinnassa keskeiset säädökset ovat: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) (myöhemmin hankintalaki) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) (myöhemmin hankinta-asetus) Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) (myöhemmin JTPL), 6. luku Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002), 5. luku Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankinta- ehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010). Laissa julkisista hankinnoista määritellään hankintayksiköt, jotka ovat velvollisia noudattamaan julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Lisäksi laissa säädetään mm. kynnysarvoista, hankintamenettelyistä, tarjouspyynnöstä, tarjoajien ja tarjousten valintaperusteista, tarjouksen valinnasta, hankintapäätöksen ja -sopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinoista, tietojenannosta ja tiedonsaantioikeudesta. Hankinta-asetuksessa säädetään hankintailmoituksesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista, jälkiilmoitusmenettelystä sekä tilastoinnista ja viestinnästä. ESR-projekteihin liittyviin koulutushankintoihin sovelletaan lisäksi EU-säädösten mukaisia erityisehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös hallinnonalakohtainen hankintaohje, joulukuu 2009. Koulutustarjousten arvioinnissa sekä mm. opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämispäätöksissä sovelletaan seuraavia opetusministeriön antamilla säädöksiä: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Yliopistolaki (558/2009) Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Edellä mainittujen säädösten nojalla annetut opetushallituksen määräykset ja suositukset. Tässä ohjeessa tarkoitettuja hankintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ml. työnhakukeskukset ja työvoiman palvelukeskukset. Tietolähteitä Säädöksiä tukevaa ja soveltamista ohjaavaa aineistoa löytyy seuraavista intemet-osoitteista: www.vm.fi (valtion hankintakäsikirja liitteineen) www.hankinnat.fi (julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, kuntaliiton neuvontayksikön tuottamaa aineistoa) www.tem.fi (vuosittain määriteltävät kynnysarvot sekä säädökset) www.oikeus.fi/markkinaoikeus (markkinaoikeuden ratkaisuja, valitusmenettely ja -osoitus) HILMA www.hankintailmoitukset.fi (CPV-koodit) 7 (110) 2. Työvoimakoulutuksen lajit 2.1. Valmentava työvoimakoulutus Valmentavana työvoimakoulutuksena voidaan hankkia ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta, kielikoulutusta ja tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja, joita voidaan hankkia ammattiin tähtäävänä valmentavana koulutuksena silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Valmentavan koulutuksen opintosisällöistä kerrotaan tarkemmin pääluvussa III. 2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista, jolloin tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on myös mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Osa ammatillisesta koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyyteen liittyvää koulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys. 2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopetus ja tukipalvelut Henkilökohtaistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutukseen liittyy keskeisesti koulutuksen henkilökohtaistaminen. Tämä tarkoittaa henkilön olemassa olevan osaamisen ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista siten, että osaaminen luetaan hyväksi laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Henkilökohtaistaminen merkitsee myös opiskelijan mahdollisten erityistarpeiden-esim. lisäopetuksen ja tukipalveluiden tarpeen - huomioon ottamista henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa (Opetushallituksen määräys 43/011/2006,28.11.2006; ks. myös s. 26 "Opiskelun henkilökohtaistaminen" ja s. 48 "Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen"). Ammattitaidon kartoitusiakso – osaamisen kartoitus Ammatillisen koulutuksen alkuun voidaan sisällyttää ammattitaidon kartoitusjakso. Sen tavoitteina on selvittää opiskelijan osaamisen taso ja siitä määrittyvä koulutuksen lähtötaso sekä mahdollisen tukiopetuksen tarve ja arvioida opiskelijan soveltuvuutta kyseessä olevaan koulutukseen sekä sen tavoitteena olevaan ammattiin. Tukiopetus ia vajaakuntoisten erityistarpeet Koulutushankinnoissa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeudet. Koulutuksen tarjouspyyntöön tulee sisällyttää maininta siitä, että koulutuspalvelun myyjän on varauduttava tukiopetustarpeisiin. Jos koulutus jo suunnitteluvaiheessa kohdennetaan ryhmälle, jolla tiedetään olevan tietyn tyyppinen tukiopetuksen tarve, yksilöidään tarpeen laatu jo tarjouspyynnössä. Hankintasopimukseen kirjataan tukiopetusvelvoite. Työvoimakoulutuksen hankintayksikön tulee ottaa huomioon vajaakuntoisten erityistarpeet. Esimerkiksi kuuron tai muun kuulovammaisen henkilön työvoimakoulutukseen sisältyvän opetuksen ja 8 (110) työssäoppimisjakson aikana tarvitsemat tulkkipalvelut tulee sisällyttää työvoimakoulutuksen hankintahintaan. Jos vajaakuntoisen opiskelijan erityispalvelutarve todetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen, voidaan tulkki- tai muu palvelu ostaa lisähankintana (hankintasopimuksen muutos). Julkisia työvoimapalveluja täydentävinä palveluina voidaan tarvittaessa hankkia yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia oppimisedellytysten selvityksiä ja oppimisvalmennusta. Näitä täydentäviä palveluja voidaan hankkia joko erillisenä toimenpiteenä ennen koulutusta tai integroiden ne koulutuksen orientaatiojaksolle. Kielikoulutus Maahanmuuttajan osallistuessa koulutukseen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu muille kuin maahanmuuttajille, on suositeltavaa sisällyttää koulutusohjelmaan suomen tai ruotsin kielen opintoja, joilla tuetaan erityisesti kyseiseen ammattialaan liittyvää kielen opiskelua. Liikuntakoulutus Työkuntoa ylläpitävää liikuntaa voidaan sisällyttää koulutushankintoihin erityisesti silloin, kun tuleva ammatti edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työnhakuvalmennus Ammatillisen työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite on työllistyminen. Työllistymistavoitteen toteuttamiseksi koulutuksen loppuun sisällytetään koulutukseen osallistuvien tarpeiden mukaista työnhakuvalmennusta. Se voidaan toteuttaa kaikille opiskelijoille yhteisenä koulutusosiona tai kohdistaa erityisesti niille opiskelijoille, jotka koulutuksen päättyessä olisivat palaamassa työttömiksi työnhakijoiksi. Työnhakuvalmennus voidaan toteuttaa/ hankkia myös erillisenä koulutushankintana tai ryhmäpalveluna. CV-netin hyödyntäminen Työ- ja elinkeinohallinnon tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköisenä palveluna toteutetun CV-netin käyttöä. CV-netti on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita palveleva nopea ja suora työllistymisen väylä. Tämän vuoksi CV-netin hyödyntäminen on otettava osaksi työvoimakoulutushankintoja koskevia tarjouspyyntöjä ja hankintasopimuksia. Tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksissa todettava työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun. 9 (110) Kaavio 1. Työvoimakoulutuksen rakenne ja tavoitteet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava Ohjaava koulutus Tietotekniikan perusteiden koulutus Ammatillinen Tutkintotav oitteinen koulutus Yrittäjäkoul utus Kielikoulutus Yhteishankint a Maahanmuuttajakoulutus Korkeakouluopintojen loppuun saattaminen ja muuntokoulutus Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen > ^ Työllistyminen ^ Jatkokoulutukseen sijoittuminen ^ Työurien pidentäminen ^ Työttömyyden ja sen pitkittymisen ennalta ehkäisy ^Työelämän vaatimusten mukaisen ammattitaidon ja osaamisen varmistaminen Tutkintojen suorittaminen ja osaamisen sertifiointi > Yrittäjyyden edistäminen ^ Työelämän perusvalmiuksien hallinta ja palauttaminen > Kotoutuminen ja kielitaidon saavuttaminen ^ Tietotekniikan perusvalmiuksien hallinta > Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Lyhytkestoinen lupatyyppinen koulutus Jatko- ja täydennyskoulutus 10 (110) 2.3. Korkeakouluopinnot Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena samalla tavoin kuin toisen asteen ammatillista koulutustakin. Korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena kuitenkin vain opiskelijaryhmille, ei yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Koulutukseen valittavan henkilön on täytettävä samat lähtötasovaatimukset kuin opiskelijoiden, jotka ovat saaneet tavanomaisen valintaprosessin kautta opiskelupaikan korkeakoulussa. Valintaprosessi on kaksivaiheinen: opiskelijavalinnan tekee työvoimaviranomainen ja korkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta eli opiskeluoikeudesta. Tästä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 2 momentissa, yliopistolain 36 §:ssä ja ammattikorkeakoululain 22 §:ssä. Opiskelijavalinnasta päättämisestä ja työvoimapoliittisten valintaperusteiden täyttymisestä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n 1 momentissa. Koulutuksen hakuilmoituksessa tulee tiedottaa erityisesti työvoimapoliittisista edellytyksistä, joita opiskelijavalinnassa noudatetaan (ks. pääluku V Opiskelijavalinta). Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), joka on suorittanut aikaisemmin opistoasteen tutkinnon tai jonka ammattikorkeakouluopinnot ovat jääneet kesken. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteena on nostaa koulutusjärjestelmän muutoksen vuoksi vanhentunut opistotasoinen tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena, kun kyse on kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamisesta, kun sen arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden opintoja. Yleisten työvoimapoliittisten pääsyvaatimusten lisäksi aiemmat ammattikorkeakouluopinnot keskeyttäneiden opiskelijavalinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat ehdot: - Edellytetään, että henkilö ei ole ollut ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa läsnä olevana opiskelijana viimeksi kuluneiden kolmen vuoden (36 kk) aikana. - Koulutukseen valittavaksi harkittavien osalta on selvitettävä, että henkilön ennen keskeytystä suorittamien tutkintoon johtavien opintojen laajuus on sen suuruinen, että puuttuvat opinnot on realistisesti mahdollista suorittaa asetuksen mukaisen 18 kuukauden enimmäisopiskeluajan kuluessa. Arvioitaessa jäljellä olevien opintojen määrää, tulee käyttää oppilaitoksen opintosuoritusrekisterin tietoja suoritetuista opinnoista. Päätökset aiempien opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee ammattikorkeakoulu. - Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee ammattikorkeakoulu työ- ja elinkeinohallinnon esittämästä ryhmästä (351/2003). - Muuhun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistumista ei kuitenkaan katsota em. päätoimiseksi opiskeluksi, joka estäisi koulutukseen valituksi tulon, kun muut ehdot valinnalle täyttyvät. On tärkeää huomata, että työvoimakoulutuksena ei koskaan voida ostaa AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta kokonaan tai edes lähes kokonaan, vaan kyse on aina vain vanhamuotoisen tutkinnon täydentämisestä tai kesken jääneiden opintojen loppuun saattamisesta. Opiskelijaksi valittavilla tulee aina olla runsaasti hyväksiluettavia opintosuorituksia ja realistinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun säädetyn opintojen enimmäiskeston puitteissa. Näin esim. toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneita (esim. lähihoitaja) ei voida työvoimakoulutuksena 11 (110) "täydennyskouluttaa" amk-tutkintoon (esim. sairaanhoitajiksi), koska tällainen koulutus edellyttää käytännössä koko amk-tutkintoon vaadittavan opintomäärän suorittamista alusta loppuun. Yliopistotutkintoon tähtäävä koulutus Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja. Muut korkeakouluopinnot ja maahanmuuttajien korkeakoulutus Tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen lisäksi voidaan edelleen hankkia myös ei-tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta niin opiskelijaryhmille kuin yksittäisinä opiskelijapaikkoina silloin, kun tavoitteena on täydentää työnhakijan nykyistä osaamista ja jo suoritettua korkeakoulututkintoa sellaisilla korkeakouluopinnoilla, jotka edistävät työnhakijan työllistymistä. Tämä koskee myös maahanmuuttajia, joilla on jo lähtömaassaan suoritettuna korkeakoulututkinto. Henkilöllä tulee kuitenkin olla opiskeluoikeus suomalaisessa korkeakoulussa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ylempää korkeakoulututkintoa täydentävinä opintoina ei kuitenkaan voida hankkia tutkijakoulutusta, joka tähtää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. Lausuntomenettely tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ennen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hankintapäätöstä hankintayksikön tulee pyytää asiasta lausunto opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lausuntomenettelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 10. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi katsomalleen paikkakunnalla toteutettavaksi, eikä se ole enää sidottu vain oman ELYkeskusalueensa ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan. Aikaisemmin amk-tutkintojen hankintaa rajoittanut ammattikorkeakoulun sijaintipaikkasidonnaisuus on poistunut 1.1.2007 ammattikorkeakoulu-asetuksen muutoksen johdosta (VNA ammattikorkeakouluista 352/2003,1 §). Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrättävä koulutuksen sijaintipaikka koskee asetuksen mukaan nykyisin vain amk-tutkintoon johtavaa nuorten koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään amktutkintoon johtavaa koulutusta — ei enää aikuiskoulutusta. Tämä on syytä ottaa huomioon koulutussuunnittelussa ja tarjouspyyntöä laadittaessa. Korkeakouluopintojen hankintojen suunnittelussa huomioon otettavaa Korkeakoulututkinnon hankintaa suunniteltaessa on varmistettava, että korkeakoululla on koulutustehtävän/ -vastuun mukainen oikeus antaa kyseisen alan koulutusta - erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon ollessa kyseessä. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa kouluttajana (pääsopijana) voi olla vain ammattikorkeakoulu, jonka toimialaan eli koulutustehtävään suunniteltu koulutus kuuluu. Yliopisto tai sen täydennyskoulutuskeskus ei voi toimia hankkeen pääsopijana. Alihankintana ammattikorkeakoulu voi ostaa tarvittaessa osan koulutuksesta yliopistolta. Yliopistotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa koulutusta järjestävän yliopiston opetusala rajoittuu sinänsä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa säädetyn koulutusvastuun mukaisiin koulutusaloihin/tutkintoihin (VNA 794/2004, 2 § ja asetuksen liite). Kuitenkin kesken jääneiden maisteritutkintojen loppuun saattamiseen tähtäävät työ- ja elinkeinohallinnon hankkeet voidaan suunnitella monialaisiksi, jolloin koulutusvastuurajauksella ei ole merki- 12 (110) tystä sen vuoksi, että työ- ja elinkeinohallinto hankkii niissä vain ohjausta eikä tutkinto- opetusta - jonka henkilö saa opetushallinnon rahoittamana omalta yliopistoltaan. Valittaessa opiskelijoita kesken jääneen yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen tähtäävän koulutukseen on huomattava, että ryhmään voidaan valita myös muissa kuin opetusta/ ohjausta antavassa yliopistossa opintonsa keskeyttäneitä. Opiskelijan on kirjoittauduttava koulutuksen ajaksi läsnä olevaksi luonnollisesti omaan yliopistoonsa, eikä ohjausta antavaan yliopistoon. 3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat Työvoimakoulutusta voidaan hankkia tarpeen mukaan joustavasti hyvin erilaisilla sopimusmenettelyillä ja erisuuruisina kokonaisuuksina. Koulutusta voidaan hankkia tiettyjen henkilöiden tarpeisiin yksittäisinä opiskelijapaikkoina, tietyille kohderyhmille suunnattuina erillisinä koulutusohjelmina opiskelijaryhmille, (yhden tai useamman koulutusalan) kapasiteettihankintoina, puitejärjestelyinä tai yhteishankintoina. Myös lupatyyppistä tai muutosturvan toimintamalliin liittyvää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena. 3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa tehtäessä on noudatettava tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä avoimuutta. Harkinnassa sovelletaan alla kerrottuja sekä pääluvussa V todettuja yleisiä periaatteita ja arviointikriteerejä. Opiskelijapaikan hankinta ei edellytä kaikkien kriteerien täyttymistä yhtä aikaa, vaan jo yhdenkin kriteerin täyttyminen voi olla riittävä peruste opiskelijapaikan hankinnalle. Yksittäisenä opiskelijapaikkana voidaan hankkia tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muutoin ammattitaitoa lisäävää lyhyt- tai pidempikestoista koulutusta. Myös ns. lupatyyppisen koulutuksen hankinta on suositeltavaa silloin, kun se kriteerit huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Yksittäisiä opiskelijapaikkoja voidaan hankkia samoilta koulutuspalveluiden tuottajilta, kuin muutakin työvoimakoulutusta. Poikkeuksena ovat korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, joita ei voida hankkia yksittäisinä opiskelijapaikkoina (ks. luku 2.3.). Muuta kuin tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta voidaan kuitenkin hankkia myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta poikkeaa muusta työvoimakoulutuksen hankinnasta siinä, että koulutus räätälöidään etukäteen tiedossa olevan henkilön tarpeisiin henkilön työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa vastaavasti. Siksi joitakin harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta erillistä opiskelijavalintaa ei enää tarvitse tehdä, vaan päätös koulutuksen hankkimisesta on samalla myös ratkaisu henkilön koulutustarpeesta ja soveltuvuudesta kyseiseen koulutukseen. Kun sovitaan, että henkilöasiakas voi hakea koulutuspaikkaa työvoimakoulutuksena, kirjataan asia myös henkilön työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan URAtietojärjestelmään. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa ei tule jättää vain yhden virkailijan tehtäväksi jääviysseikkojen ja subjektiivisuusriskin vuoksi. Onkin suositeltavaa, että ratkaisu tehdään työja elinkeinotoimistossa tätä varten sovitussa ryhmässä, jolloin toiminnan objektiivisuus sekä hankintaratkaisujen yhdenvertaisuus turvataan mahdollisimman hyvin. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa harkittaessa tulee lähtökohtana olla työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Sitä arvioidaan ottamalla huomioon seuraavat seikat: Koulutukseen hakeutuvalla henkilöllä on oltava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja palvelutarvearviossa todettu koulutustarve. 13 (110) Henkilöllä tulee olla TE-toimiston arvion mukaan aidosti mahdollisuus työllistyä tai sijoittua ammatilliseen koulutukseen työvoimakoulutuksen hyväksytysti suoritettuaan. Arviota tehtäessä tulee ottaa huomioon niin työvoiman kysyntätilanne, kuin myös kyseisen alan koulutetun työvoiman tarjontatilanne. Tarvittaessa henkilöltä voidaan edellyttää kirjallista selvitystä tarjolla olevasta työ- tai koulutusmahdollisuudesta. Henkilön tulee olla soveltuva hankittavaan koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään. Tapauskohtaisesti on otettava huomioon koulutuksen kokonaishinta, opintososiaalisista etuuksista aiheutuvat kustannukset suhteessa koulutuksen todelliseen kestoon ja koulutukseen hakeutuvan henkilön tilanne (esim. perhesuhteet, huoltajuus, terveydentila, taloudelliset edellytykset sekä mahdollisuudet osallistua koulutukseen toisella paikkakunnalla). Tulee selvittää onko vastaavaa, henkilölle soveltuvaa ja todetut koulutustarpeet täyttävää, koulutusta samanaikaisesti tai lyhyellä aikavälillä tarjolla työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena siten, että henkilöllä on taloudelliset ja muut seikat huomioon ottaen realistiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinnassa voidaan yleensä perustellusti poiketa yleisestä hankintojen kilpailutusvelvoitteesta. Kun kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien tulee pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen, on kyseessä tosiasiallisesti yhden tarjoajan suorahankintatilanne ja hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua. 3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu vähentää jossain määrin työvoimakoulutuksen yksittäisten opiskelijapaikkojen sekä keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun saattamiseen tähtäävien työvoimakoulutusten hankintaa. Tästä huolimatta ei voida suoraan todeta omaehtoisten opintojen mahdollisuuden poistavan mainittujen työvoimakoulutusten hankinnan tarvetta kokonaan. Edelleen tulee olemaan tilanteita, joissa työnhakijoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse kustantaa omaehtoisesta koulutuksesta syntyviä opiskelukustannuksia. Työnhakijalla voi kuitenkin olla perusteltu koulutustarve - esimerkiksi, koska häneltä puuttuu kokonaan ammatillinen tutkinto. Tällöin yksittäisen opiskelijapaikan hankinta voi olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu koulutuksen rahoittamiseksi. Vastaava tilanne voi koskea myös keskeneräisten korkea-asteen opintojen loppuun saattamista. Tällöin on perusteltua tarjota mahdollisuus opintojen loppuun saattamiseen työvoimakoulutuksena hankkimalla koulutusohjelma opiskelijaryhmälle. 3.2. Rintama- ja non stop koulutukset Tietylle kohderyhmälle kohdentuvat yksittäiset koulutusohjelmat jakautuvat ns. rintamakoulutuksiin ja non stop -tyyppisiin koulutuksiin. Rintamakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jossa kaikki opiskelijat aloittavat ja päättävät koulutuksen yhtä aikaa ja noudattavat koulutuksen aikana lähtökohtaisesti samaa opetusohjelmaa. Opetusohjelmaa tarkennetaan ja yksilöllistään henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella. Opiskeluohjelma on pakollinen, kun on kyse tutkintoon valmistavasta ammatillisesta koulutuksesta. 14 (110) Non stop -koulutuksella tarkoitetaan tietylle ammattialalle kohdentuvaa koulutusta, johon voi hakea jatkuvasti. Opiskelijat valitaan joko yksitellen tai ennalta sovittuina ajankohtina ryhminä joustavasti. Kukin opiskelija noudattaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja suorittaa vain ne opinnot, jotka hän tarvitsee koulutuksen tavoitteen (esim. tutkinto, työssä tarvittava erityisosaaminen, työllistyminen, hakeutuminen muuhun koulutukseen) saavuttaakseen. 3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli Suurelta osalta työttömiä puuttuu ammatillinen koulutus tai koulutus on vanhentunut, mikä vaikeuttaa heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Osaamis- ja ammattitaitokartoituksissa tai muutoin todettujen osaamisen ja ammattitaidon puutteiden poistamiseksi palkkatuettuun työhön tulisi liittää koulutusta. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä koulutus yhdistämällä tuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutuksena. Tuotteistettu palkkatuetun työn ia työvoimakoulutuksen TOPPIS-malli TOPPIS-mallissa on kysymys palvelukokonaisuudesta, jossa otetaan huomioon sekä työnantajan että työnhakijan tarpeet. Rekrytointikynnystä alennetaan työnantajan tarpeista lähtevällä koulutuksella ja rekrytointituella; mallin toteuttaminen painottaa työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden kysyn- tälähtöisyyttä ja se voi siten osaltaan lieventää työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen yhdistävässä mallissa työntekijä on työsuhteessa, johon työnantaja saa palkkatukea. Työntekijän tarvitseman koulutuksen suunnittelun ja koulutuksen järjestämisen kustannuksista vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Koulutus hankitaan normaalina työvoimakoulutuksena. Hankintamenettelynä voi olla useimmiten suorahankinta, koska yksittäisenä opiskelijapaikkana hankitun ja räätälöidyn koulutuksen hinta ei pääsääntöisesti ylitä hallinnonalakohtaista suo- rahankinnan kynnysarvoa. Suorahankinnassa voidaan hyödyntää myös valmiiksi kilpailutettua kapasiteettia ja puitesopimuksia. Mallin tavoitteet palvelevat kolmea asiaa: 1) Alentaa rekrytointikynnystä ja edistää työttömän työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä 2) Se lisää työpaikalla tapahtuvan työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa; 3) Parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta; ja 4) Parantaa työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta, kun se johtaa entistä todennäköisemmin rekrytointiin ja antaa mahdollisuuden hyödyntää saatua koulutusta myöhemmissä opinnoissa. Mallin toimivuus edellyttää, että koulutuksen järjestäjät ovat mukana prosessin eri vaiheissa. Koulutuksen järjestäjät toimivat koulutuksen tuottajina, mutta heitä voidaan hyödyntää myös työnhakijan osaamisen ja koulutustarpeiden arvioinnissa, koulutuksen suunnittelussa sekä laadittaessa työnantajan ja työntekijän kanssa henkilökohtaista opiskelu- tai koulutussuunnitelmaa. Koulutukseen liittyvät järjestelyt on mahdollisuuksien mukaan hyvä keskittää alueellisesti osaavalle koulutuksen järjestäjälle. Monialainen järjestäjä pystyy tarjoamaan koulutusratkaisuja laajasti, koska se ei ole sidottu vain yhden koulutusalan tai oppilaitoksen tuottamiin koulutuksiin. Koulutuksen räätälöinnistä johtuen palkkatuettuun työhön yhdistetty koulutus on kestoltaan useimmiten oppisopimuskoulutusta (perustutkintoja /ammatti- ja erikoisammattitutkintoja) lyhyempää. Koulutussisältöjen suunnittelu (modulointi) voidaan toteuttaa myös siten, että se mahdollistaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon osien suorittamisen (näytöt). Hän voi halutessaan täydentää tutkintoaan myöhemmin, jolloin hänen työmarkkinakelpoisuutensa ja valmiutensa pysyä työmarkkinoilla pidempään paranevat. 15 (110) TOPPIS-malli ja oppisopimuskoulutus täydentävät toisiaan. Oppisopimuskoulutus on tutkintotavoitteista ja TOPPIS-malli lyhytkestoisempaa, työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka kustannuksista vastaa kokonaan työ- ja elinkeinohallinto. TOPPIS-mallin käyttöä voidaan suunnata myös niille kolmannen sektorin toimijoille, joilla on jo entuudestaan kokemusta muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä erilaisiin palvelu- ja avustamistehtäviin. Mallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja maahanmuuttajat, koska heiltä usein puuttuu työnantajan edellyttämä työllistymistä edistävä koulutus. 3.3. Kapasiteettihankinta Kapasiteettihankinnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa koulutusalaa koskevaa laajaa opiskelijatyöpäivien määrää tai koulutuskokonaisuuksien sopimuspakettia, johon kootaan yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta (tai useamman palvelun tuottajan yhteenliittymältä) tehdyt koulutushankinnat. Koulutukset voivat olla sekä rintamaettä non stop -koulutuksena toteutettavia. Hankinta voi koskea yhtä alaa (esim. metalliala) ja sen sisällä useita eri ammatteja /työtehtäviä koskevia erillisiä koulutuksia (esim. hitsauskoulutus, koneistajan koulutus, levysepän koulutus jne.). Hankinta voi koskea myös useita toisistaan täysin poikkeavia koulutusaloja. Koulutus toteutetaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella, jonka mukaan myös opiskelijatyöpäivien käyttö lasketaan ja hankintahinta maksetaan toteutuman mukaisesti. Jos hankitaan esim. tietyn koulutusalan opiskelijatyöpäiväkapasiteetti, voidaan kapasiteettia käyttää joustavasti hankintayksikön ja hankintasopimuksessa määriteltyjen muiden työhallinnon yksikköjen (ELY-keskukset, TE-toimistot, työhakukeskukset tai työvoiman palvelukeskukset) esittämien tarkennettujen koulutusohjelmien toteuttamiseen hankintasopimuksen mukaisena ajanjaksona. Kapasiteettina hankittuja opiskelijatyöpäiviä voidaan tarkentavalla hankintasopimuksella käyttää myös yhteishankintojen toteuttamiseen tai yksittäisten opiskelijapaikkojen tarpeisiin. Kapasiteettihankintoihin liittyvistä hankintasopimuksen erityisehdoista kerrotaan pääluvussa II, s. 49. 3.4. Puitejärjestely Työvoimakoulutusta hankittaessa ei aina voida etukäteen tarkkaan määritellä, esimerkiksi kuinka monelle asiakkaalle koulutuspalvelua vuosittain tarvitaan. Tällöin hankinta voidaan toteuttaa ns. pui- tejärjestelynä. Hankintalain mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät (348/2007, 5 § 15 kohta). Puitejär- jestelyä käsitellään tarkemmin luvussa 5.6. 3.5. Yhteishankinta Yhteishankinnan määritelmä perustuu JTPL 6 luvun 3 §:ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan "määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille koulutushankinta voidaan ... suorittaa myös siten, että työnantaja tai käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa" sekä 5 §:n 1. momentin lauseeseen, jossa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja. Mahdollistamalla työnantajien osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöisen ja yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen rahoituspohjan laajentamiseen. 16 (110) Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat, joiden hankintasopimuksessa on sovittu työnantajan maksuosuudesta koulutuksen kokonaiskustannuksista ja joiden hankintasopimuksen työnantaja(t) allekirjoittaa sopimusosapuolena. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei ole esim. koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin työnantajat ovat mukana, mutta jota he eivät rahoita eivätkä allekirjoita hankintasopimusta koulutus, jossa työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim. työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopijapuolena työnantaja ei ole. Yhteishankintana voidaan hankkia myös koulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa yrittäjinä toimivia tai yrittäjäksi ryhtyviä henkilöitä. Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain laissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein (ks. luku 5.4.). Lisäksi koulutuksen hinnan on oltava markkinaperusteisella tasolla. Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, työnantaja osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VN:n asetus julkisesta työvoimapalvelusta 1344/2002). Yhteishankintaa käsitellään tarkemmin tämän ohjeen pääluvussa IV. 3.6. Lupatyyppinen koulutus Useilla aloilla työhön pääsyn edellytyksenä on tietyn luvan voimassaolo. Tällaisia ovat esim. kuljetusalalla vaarallisten aineiden kuljetukseen oikeuttava ADR-kortti, metalli- ja rakennusalalla vaadittava tulityökortti, elintarvikealalla vaadittava hygieniapassi jne. Pääsääntöisesti tällaisten lupien saantiin liittyvä koulutus sisällytetään alan ammatilliseen koulutukseen. Työttömille työnhakijoille, joilla on jo alan ammatillinen koulutus, voi olla tarkoituksenmukaista hankkia lupatyyppinen koulutus samoin perustein kuin yksittäinen opiskelijapaikka. Lupatyyppisen koulutuksen hankinta edellyttää, että tutkintokokeen lisäksi hankintaan liitetään myös tietopuolista opetusta/koulutusta. Lupatyyppistä koulutusta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kapasiteettihankintojen ja non stop -koulutusten sisällä. 3.7. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä Muutosturva ja siihen liittyvät työ- ja elinkeinohallinnon palvelut koskevat tietyin edellytyksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Muutosturvan toimintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman pikainen uudelleen työllistyminen. Muutosturvan toimintamalli tukee osaltaan työ- ja elinkeinohallinnon strategisia linjauksia vahvistamalla julkisen työvoimapalvelun proaktiivista toimintatapaa ja tarjoamalla mahdollisuuden nopeaan reagointiin irtisanomistilanteissa. Saatuaan tiedoksi työnantajan neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä työvoiman vähentämistilanteissa tai muutoin tiedon mahdollisista irtisanomisista TE-toimisto ottaa viipymättä yhteyttä työnantajaan. TE-toimiston (ja tarvittaessa ELY-keskuksen), yrityksen ja henkilöstön edustajien yhteistyönä käynnistetään jatkotoimenpiteiden suunnittelu, kartoitetaan työvoimapalvelujen tarve irtisanomistilanteessa, laaditaan toimintasuunnitelma sekä sovitaan toimintaperiaatteet palvelujen tarjoamisesta ja järjestelyistä. 17 (110) Muutosturvaan liittyen voidaan sopia irtisanottaville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestettävästä yhteishankintoina toteutettavasta räätälöidystä työvoimakoulutuksesta. Tällöin rahoittajina voivat työ- ja elinkeinohallinnon lisäksi olla sekä työvoimaa irtisanova että sitä rekrytoiva työnantaja. Suurten irtisanomisten yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa TE-toimistojen välinen yhteistyö ja yhteisvastuu sekä palvelujen suunnittelussa että tarjonnassa. Muutosturvatehtäviin palkatuilla asiantuntijoilla on keskeinen vastuu palvelujen käytännön järjestelyssä ja toimeenpanon tuessa. Toiminnan johtamisesta vastaa pääsääntöisesti paikallinen TE-toimisto (Ohje työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta (TEM/992/03.01.04/2010)). 3.7.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen Muutosturvan joustava toteuttaminen edellyttää, että soveltuvia työvoimapalveluja voidaan tarjota irtisanotuille henkilöille mahdollisimman nopeasti. Muutosturvan toimintamallin erityisen luonteen ja tavoitteiden vuoksi työvoimaviranomaisilla on tavanomaista suurempi vastuu tarjottaessa koulutusvaihtoehtoja muutosturvan piiriin kuuluville henkilöille tai kohderyhmille. Muutosturvaan liittyen voidaan hankkia niin ammatillista kuin valmentavaakin työvoimakoulutusta. Jos työnantajan tilanne ei salli yhteishankinnan rahoitukseen osallistumista, voidaan muutosturvaan liittyvä koulutus hankkia myös kokonaan työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana. Koulutushankinnat voidaan toteuttaa yksittäisinä opiskelijapaikkoina, erillisinä opiskelijakohderyhmälle räätälöityinä koulutusohjelmina, kapasiteettihankintana tai puitejärjestelynä. Muutosturvaan liittyvät koulutushankinnat toteutetaan, samoin kuin muutkin työvoimakoulutushankinnat, noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja työvoimakoulutuksen hankinnasta annettuja työ- ja elinkeinoministeriön säädöksiä ja ohjeita. Kun kyse on suuremmasta irtisanottujen ryhmästä tai kun pienistä irtisanomisista koostuvaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden koulutustarpeet ovat yhtenevät, on tarkoituksenmukaista hankkia soveltuvaa koulutusta erillisinä hankintoina. Tällöinkin koulutukset voidaan toteuttaa joko suuremmille opiskelijaryhmille tai yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Hankinnoissa voidaan käyttää kaikkia soveltuvia hankintatapoja. Jos koulutusta hankitaan tietyn työnantajan irtisanottavalle henkilöstölle kohdennetusti, voivat koulutukseen osallistua samanaikaisesti niin muutosturvan piiriin kuuluvat kuin muutkin irtisanotut henkilöt. Tällaisen tiettyyn irtisanomistilanteeseen räätälöidyn koulutuksen kyseessä ollen voidaan opiskelijavalinnoissa poiketa normaalisuuden periaatteesta ja etukäteen kohdentaa koulutuspaikat tai osa niistä muutosturvaan oikeutetuille irtisanotuille. Kun muutosturvaan kuuluvien henkilöiden ryhmä on pieni tai koulutustarpeiltaan hyvin heterogeeninen, henkilöt voidaan ohjata hakeutumaan kaikkeen tarjolla olevaan soveltuvaan työvoimakoulutukseen riippumatta siitä, onko sitä erityisesti kohdennettu muutosturvan piiriin kuuluville. Jos irtisanottuja ja muutosturvaan oikeutettuja ohjataan hakeutumaan avoimessa haussa oleviin koulutusohjelmiin, työvoimakoulutuksen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnoissa tulee noudattaa normaalisuuden periaatetta. Normaalisuuden periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että koulutusten opiskelijavalinnoissa noudatetaan tavanomaisia menettelyjä (ks. pääluku V) myös muutosturvaan oikeutettujen osalta. Muutosturvaan oikeutettujen tulee täyttää samat pääsyvaatimukset kuin muidenkin hakijoiden. Keskeisiä opiskelijavalinnan lähtökohtia ovat työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus ja henkilön koulutustarve sekä henkilön soveltuvuus koulutukseen ja tavoitteena olevaan ammattiin. 3.7.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa Osa muutosturvan toteutuksen yhteydessä esiin nousevista koulutustarpeista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan useamman työ- ja elinkeinohallinnon yksikön yhteistyötä. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa suuren työnantajan eri toimipisteet toteuttavat samoja henkilöstöryhmiä koskevia ir- 18 (110) tisanomisia samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella tai tilanteesta, jossa useat pienehköt työnantajat irtisanovat yksittäisiä henkilöitä samaan aikaan eri puolilla maata ammattialalla, joka on harvinainen ja jonka koulutusta järjestetään vain harvoilla paikkakunnilla. Ammatillista koulutusta ja myös korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta tulisi pyrkiä järjestämään yhteistyönä ELY- keskusten kesken. Ensin mainitussa esimerkissä työnantaja voi toivoa yhtenäistä toimintatapaa kaikkien toimipisteiden ja irtisanottujen osalta. Tällöin on tarkoituksenmukaista sopia myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kesken yhteisestä toimintatavasta sekä työnjaosta koulutushankinnoissa. Yhteistyön toimivuuden turvaamiseksi on syytä sopia yhdestä tahosta, joka kantaa päävastuun kokonaisuuden koordinoinnista, vaikka palvelujen toteutuksesta ja hankinnasta vastaavat eri yksiköt eri puolilla maata. Jälkimmäisessä esimerkissä kyseeseen tulee toimintamalli, jossa yksi työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö ottaa keskitetysti vastuun valtakunnalliseen tarpeeseen järjestettävän koulutuksen suunnittelusta ja hankinnasta. Muiden yksiköiden tehtävänä on ohjata kukin muutosturvan piiriin kuuluva henkilö hakeutumaan koulutukseen. Yhteistyön mahdollisuuksia ja tarvetta harkittaessa on syytä muistaa lisäksi ELY-keskuksen sisäisen yhteistyön mahdollisuudet. Erityisen hyödyllistä on yrityspalvelujen asiantuntijuuden hyödyntäminen tilanteissa, joissa kyseeseen tulevat työpaikan organisaation kehittämiseen tai uuden korvaavan yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät ratkaisut. 3.7.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta Muutosturvan toimintamallin toteutukseen liittyvään työvoimakoulutukseen myönnetään vuosittain määräraha osana momentin 32.30.51 määrärahaa. Muutosturvaan kohdentuvan määrärahan määrää seurantaan erikseen URA-järjestelmän kautta. Seuranta tapahtuu työttömyysetuuden maksajalle lähetettävän koulutuksen aloittamisilmoituksen ja työttömyysetuutta koulutuksen ajalta saavista annettavien työvoimapoliittisten lausuntojen avulla. Aloittamisilmoitus-ikkunalla työllistymisohjelmakenttään tallennetaan rasti, jonka avulla muutosturvan piiriin kuuluvat henkilöt sekä koulutustiedot saadaan seurantaan. Työvoimapoliittisessa lausunnossa tallennetaan rasti Muutosturva-kenttään. Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa seurattavat tiedot keskitetysti ja toimittaa kuukausittain ELYkeskuksille tiedot määrärahan käytöstä sekä arviot sitomisasteesta. Arvioiden pohjana ovat alakohtaiset koulutuksen keskihinnat. 4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot Työvoimakoulutuksen hankinnassa tulee noudattaa hankintalain mukaisia menettelyjä, kun koulutushankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon 30 000 euroa tai yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus on vähintään 100 000 euroa. Ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon hankintalain 17–20 §:ien säädökset. Hankintaa ei saa pilkkoa osiin hankinnan kokonaisarvon alentamiseksi. Hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon on laskettava mukaan hankinnan kaikkien osien arvo koko suunnitellulta hankintajaksolta ml. mahdolliset optiot tai vaihtoehtoisten toteuttamistapojen kustannukset. Kokonaishinnassa ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisävero-osuutta. Työvoimakoulutushankinnat ovat hankintalaissa tarkoitettuja liitteen B mukaisia toissijaisia palveluhankintoja, joihin sovelletaan aina lain 9 luvussa kuvattuja kansallisia menettelyjä riippumatta siitä ylittääkö hankinnan ennakoitu arvo EU-kynnysarvon. Hankinnoissa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa ja kilpailullista neuvottelumenettelyä sekä puitejarjestelyä voidaan käyttää laissa erikseen säädetyin edellytyksin. 19 (110) Kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, vaan hankintoja koskevat hallinnonalakohtaiset ohjeet. Työministeriön hallinnonalakohtaisessa hankintaohjeessa on tarkennettu kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen toteutusta kevennetyllä tarjouskilpailulla tai riittävin perustein suorahankinnalla (Työ- ja elinkeinohallinnon hankintaohje, joulukuu 2009 sekä luku 5.4). 4.1 Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa Kansalliset kynnysarvot alittavissa työvoimakoulutuksen ns. pienhankinnoissa (30 000 euroa alittavatja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle 100 000 euroa) voidaan hankinta aina toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä. Tällöin ei tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle. Muilta osin hankintamenettelyssä noudatetaan kaaviossa 1. ja tässä ohjeessa muutoin kuvattua toimintatapaa ja dokumentointia. Kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista tehtävästä hankintapäätöksestä voi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen, joten tätä koskeva valitusosoitus on liitettävä päätökseen. Markkinaoikeuteen ei voi valittaa, joten sitä koskevaa valitusosoitusta ei tarvita. Mahdollinen hallintovalitusasia ei keskeytä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. 5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat Hankintalaissa määritellään kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen toteuttamistavat. Laissa kuvattuja hankintatapoja, jotka soveltuvat työvoimakoulutuksen hankintaan ovat: Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvot telumenettely Suorah ankinta Kilpailullinen neuvottelumenettely Puitejärjestely Näiden lisäksi laissa kuvataan suunnittelukilpailu sekä määritellään dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Nämä eivät käytännössä sovellu työvoimakoulutuksen hankintaan. Hankintamenettelyä valittaessa tulee ottaa huomioon hankinnan kohteen luonne ja monimutkaisuus. 5.1. Avoin menettely Hankintalaissa avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille (348/2007, 5 § 10 kohta). Avoin menettely on kansalliset kynnysarvot (30 000 € ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 100 000 €) ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa suositeltava menettely, koska sen avulla varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Avointa menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa. 20 (110) 5.2. Rajoitettu menettely Rajoitetulla menettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja voivat tehdä tarjouksen (5 § 11 kohta). Rajoitettua menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa. 5.3.Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa (5 § 12 kohta, 25–26 §, 66 §). Neuvottelumenettely voidaan valita, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalain 47, 48, 50 tai 52–60 §:iin perustuvista syistä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa. hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen 5.4.Suorahankinta – hankinta ilman avointa tarjouskilpailua Hankintalaki määrittelee suorahankinnan hankintamenettelyksi, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista (5 § 13 kohta). Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyksi voi valita suorahankinnan vain hankintalain 27 §:ssä mainituissa tilanteissa. Käytännössä suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen menettely, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta hankinta perustuu (aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon). Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää 50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta. hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle 10 000 euroa. tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia (hankinnat, joiden ennakoitu kokonaisarvo enintään 30 000 euroa muissa koulutushankinnoissa tai 100 000 euroa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutena yhteishankinnoissa). kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen. 21 (110) hankittavaa koulutusta järjestää lisenssiin tai muuhun vastaavaan yksinoikeuteen tai koulutusohjelman (työnantajakohtaiseen) erityisluonteeseen perustuen Suomessa vain yksi koulutuksen järjestäjä ja tämä seikka voidaan todisteellisesti osoittaa. Hankinnan suorittavien viranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota hankintamenettelyn dokumentointiin. Suorahankinta on aina perusteltava kirjallisesti hankintapäätöksessä. 5.4.1. Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Ennakoidulta kokonaisarvoltaan enintään 10 000 euroa maksavat koulutushankinnat voidaan aina toteuttaa suorahankintana hankinnan vähäisen arvon perusteella, ellei kilpailutusta pidetä erityisestä syystä tarpeellisena. Työ- ja elinkeinoministeriön hankintaohjeen mukaan myös ennakoidulta arvoltaan 10 000 - 30 000 euron tavanomaiset työ- ja elinkeinohallinnon yksin rahoittamat koulutushankinnat voidaan toteuttaa suorahankintana hankinnasta aiheutuvien prosessikustannusten perusteella, jos ennakoidut prosessikustannukset ovat suuremmat kuin kilpailutuksesta koituva hyöty palvelun hinnassa. Ennakoidulta työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudeltaan alle 100 000 euron kertaluontoiset, tietyn työnantajan tarpeisiin räätälöidyt, yhteishankinnat voidaan toteuttaa suorahankintana niiden hankintalaissakin huomioon otetun erityisluonteen perusteella. Tällä perusteella voidaan ottaa huomioon työnantajaosapuolen tarve säilyttää vakiintunut pitkäaikainen yhteistyösuhde tietyn soveltuvan koulutuspalvelun tuottajan kanssa sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin liittyvät työnantajaa sitovat aikataulut. Suoran hankintamenettelyn käytön perusteena voidaan erityisluonteen, kertaluontoisuuden ja työnantajakohtaisuuden lisäksi ottaa huomioon kilpailun järjestämisestä aiheutuvat prosessikustannukset sekä kilpailutuksesta hankinnan osapuolille välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia. Kun hankinta tehdään suorahankintana, menettely on aina perusteltava hankintaasiakirjoihin. Jos suorahankinnalle ei ole edellä mainittua tai niihin rinnastettavaa riittävää perustetta, on koulutushankinta kilpailutettava joko kevennetysti (työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 10 000–100 000 euroa) tai hankintalain mukaisesti (työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus yli 100 000 euroa). Pilkkomiskielto Suorahankinnan raja-arvoja tai kynnysarvoja ei saa alittaa pilkkomalla hankintoja keinotekoisesti osiin. Kun tiedossa on, että yhteishankinta toteutetaan saman työnantajan kanssa toistuvasti täysin tai pääosin samanlaisena ja/tai kun koulutuksen toteutuksesta vastaisi toistuvasti sama taho, on hankinta pääsääntöisesti kilpailutettava. Pilkkomiskieltoa tarkastellaan hankintayksikkökohtaisesti. Eri ELY-keskusten tai TE-toimistojen toteuttamia samansisältöisiä hankintoja ei pilkkomiskiellon johdosta tarvitse toteuttaa yhdessä, ellei siitä katsota saavutettavan selkeää taloudellista tai laadullista lisäarvoa. Sen sijaan esim. saman TEtoimiston eri palvelupisteiden samantyyppisiä hankintoja on arvioitava ottaen huomioon pilkkomiskieltoa koskevat säädökset. Mikäli hankinnat on tarkoituksenmukaisuussyistä keskitetty ELYkeskukseen, tarkastellaan pilkkomiskieltoa ELY-keskuksen tekemien hankintojen näkökulmasta. 5.4.2. Suorahankinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettelyjä uudet oikeussuojakeinot EU:n oikeussuojadirektiivin (EU:n virallinen lehti, L 335, 20.12.2007, s. 31–46) nojalla kansallista hankintalakia on 01.06.2010 lukien täydennetty EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen vapaaehtoista ilmoitusmenettelyä ja uusia oikeussuojakeinoja koskevilla säädöksillä. Säädös koskee myös toissijaisia listan B hankintoja. 22 (110) Hankintalain 35 §:n ja 79 §:n mukaan hankintayksikkö voi hankintapäätöksen tehtyään vapaaehtoisesti julkaista suorahankinnasta ilmoituksen HILMAssa ennen hankintasopimuksen tekemistä. Ilmoituksen julkaistuaan hankintayksikön tulee odottaa 14 päivää, jona aikana hankintapäätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen. Valitusajan kuluminen lasketaan siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus julkaistaan EU:n virallisen lehden TED-tietokannassa (http://ted.eurooppa.eu), jonne ilmoitus automaattisesti välitetään HILMAsta. Jos suorahankinnan hankintapäätöksestä tehdään valitus määräajan puitteissa, ei hankintayksikkö saa tehdä hankintasopimusta, ennen kuin asia on ratkaistu markkinaoikeudessa. Jos hankintayksikkö ei julkaise vapaaehtoista ilmoitusta suorahankinnasta, on hankintamenettelyä tai -päätöstä koskeva valitus markkinaoikeudelle tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun EU:n kynnysarvon ylittävästä suorahankinnasta on julkaistu jälki-ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä tai kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty. Suorahankinnoissa voidaan soveltaa myös uutta oikeussuojakeinoa, hankintaoikaisua, jota hankintayksikkö voi käyttää joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä. 5.5. Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai usean ratkaisun, joka vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa (5 § 14 kohta, 29 - 30 § ). Tätä menettelyä voidaan käyttää erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, kun hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti määrittelemään hankinnan oikeudellisia ja taloudellisia ehtoja. 5.6. Puitejärjestely Hankintalaissa annetun määritelmän mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Toimittajat puitejärjestelyyn on valittava avoimella tai rajoitetulla menettelyllä (5 § 15 kohta, 31 §). Laissa erikseen säädetyin ehdoin voidaan käyttää neuvottelumenettelyä (25 §) tai suorahankintaa (27 §). Usean toimittajan kanssa tehtävään puitejäijestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa, ellei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän. Puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta, eikä tänä aikana saa tehdä merkittäviä muutoksia sopimukseen tai sen osapuoliin. Koska tarjouskilpailussa valituilta palvelujen tarjoajilta hankittavien koulutuspalvelujen vähimmäismäärää ei voida etukäteen määritellä, valittujen palvelujen tarjoajien kanssa ei tehdä varsinaista hankintasopimusta, vaan puitesopimus, jossa sovitaan ko. ostopalvelujen hankinnan ehdoista. Tarjouksia pyydetään siitä, millä yksikköhinnalla ko. palvelun tarjoaja tuottaa hankintayksikön tarjouspyynnössä yksilöidyille kohderyhmille tarvittavia koulutuspalveluita. Puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on todettava lähtökohtaisesti samat seikat kuin muunkin työvoimakoulutuksen tarjouspyynnössä. Tämän lisäksi on mainittava, kuka kilpailuttaa ja keiden tahojen (esim. TE-toimistojen) toimeksiannosta 23 (110) mikä taho tulee tekemään puitejärjestelyä koskevan sopimuksen ja mitkä tahot tekevät hankintasopimukset puitejärjestelyn perusteella; Puitejärjestelyssä tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että palvelun tarjoaja voi toteuttaakseen koulutuksia tai saada opiskelijoita, mutta se ei anna hyväksytylle tarjoajalle subjektiivista oikeutta saada ennalta määriteltyä määrää koulutuksia tai opiskelijoita. Jos puitejärjestelyyn on valittu vain yksi toimittaja, tehdään erillisiä palveluhankintoja koskevat hankintasopimukset puitejärjestelyä koskevassa sopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti. Jos puitejärjestelyyn on valittu sopimuskumppaneiksi useita palvelun toimittajia, tehdään hankintasopimukset joko tarjouspyynnössä mainittujen ja puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailutusta tai jos toimittajat tarjoavat samoja palveluja, eikä puitejärjestelyssä ole sovittu kaikkia hankinnan ehtoja, tulee ennen varsinaisten hankintasopimusten tekemistä järjestää kilpailutus puitejärjestelyssä mukana olevien toimittajien kesken. Tällöin on noudatettava tavanomaista tarjouspyyntömenettelyä ja siihen liittyvää dokumentointia. Erillistä hankintailmoitusta ei enää kuitenkaan tarvita. Hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan hankintapäätöksen jälkeistä 21 päivän odotusaikaa mahdollisten markkinaoikeudelle tehtävien valitusten johdosta ei tarvitse noudattaa, jos kyse on puitejärjestelyn perusteella tehtävästä hankinnasta. Edelleen lain 86 §:ssä säädetään, että puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta voi valittaa markkinaoikeuteen vain, jos markkinaoikeus myöntää asiassa käsittelyluvan. 6. Hankintaprosessin vaiheet Hankintaprosessin yleisenä tavoitteena on hankittavien palveluiden laadun turvaaminen ja varojen käytön tehostaminen. Palvelujen hankinnan tulee tapahtua mahdollisimman avoimesti, syijimättömästi ja tasapuolisesti. Ennen työvoimakoulutuksen hankintaprosessin käynnistämistä hankintayksikkö laatii ennakointitietoon perustuvan hankintasuunnitelman, jossa kuvataan kunkin hankittavan koulutuskokonaisuuden laajuus, opetussisällöt, kohderyhmä, tavoitetaso sekä toteutuspaikka ja -aika. Hankintaprosessi koostuu seuraavista hankintalaissa ja -asetuksessa kuvatuista vaiheista (ks. kaavio 2. s. 23): hankintatarpeen kartoitus ja hankinnan suunnittelu hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön laatiminen hankinnasta ilmoittaminen (ei suorahankinnassa) ehdokkaiden valinta (rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely) tarjouspyynnön lähettäminen tarjousten vastaanottaminen tarjousten avaaminen tarjoajien ja tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen tarjousten vertailu hankintapäätöksen tekeminen tarjouskilpailun voittajan ja hylättyjen tarjoajien informointi, suorahankinnoissa vapaaehtoinen ilmoitusmenettely HILMAssa hankintasopimuksen laatiminen ja allekirjoitus jälki-ilmoituksen tekeminen 24 (110) Toteuttamalla hankintaprosessi em. vaiheiden mukaisesti varmistetaan toiminnan säädösten mukaisuus. Huolellinen dokumentointi ja ratkaisujen perustelut on varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa. 25 (110) Kaavio 2. Hankintaprosessin vaiheet ja dokumentointi 26 (110) 6.1. Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen Kansalliset kynnysarvot (yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 100 000 euroa ja muissa koulutushankinnoissa ennakoitu kokonaisarvo 30 000 euroa) ylittävistä toissijaisista B-listan palveluhankinnoista on hankintalain 68 §:n nojalla julkaistava hankintailmoitus, kun hankinta toteutetaan avoimella, rajoitetulla, neuvottelu- tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tai puitejärjestelmiä. Hankintailmoituksen julkaisemisesta ja sisällöstä säädetään hankinta-asetuksella (614/2007). Hankinta-asetuksen 4 §:ssä todetaan, että hankintailmoitus on julkaistava internetosoitteessa www.hankintailmoitukset.fi (HILMA). Hankintailmoituksen sisällöstä säädetään asetuksen 5 §:ssä. Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot: hankintayksikön virallinen nimi yhtey stiedot hankintayksikön luonne hankinnan nimi hankinnan ennakoitu arvo ilman ALV:a tai hintahaarukka tai tieto siitä ylittääkö arvo hankintalain 15 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon hanki ntalaji hankinnan CPV-koodi (työvoimakoulutuksessa 8040000-8) hanki ntamenettely tarjouksen valintaperuste (työvoimakoulutuksessa aina kokonaistaloudellinen edullisuus) tarjousten tai osallistumishakemusten määräaika (kohtuullinen tarjousaika on vähintään kaksi viikkoa) tarjoajien tai ehdokkaiden arvioimiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ja niiden arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat tieto siitä rajoitetaanko ehdokkaiden määrää, jos käytetään rajoitettua, neuvottelu- tai kilpailullista neuvottelumenettelyä ajankohta, jolloin valituille ehdokkaille lähetetään tarjouspyyntöasiakirjat tieto siitä, hyväksytäänkö osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset maininta, että kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerit ilmoitetaan tarjouspyynnössä mahdollinen tieto siitä, mistä hankintailmoitusta täydentävät tiedot ovat saatavissa HILMA-sivujen lisäksi hankintayksikkö voi halutessaan ilmoittaa hankinnasta myös muualla, esim. omilla internet-sivuillaan tai sanomalehdessä. Tällainen ilmoitus voidaan julkaista kuitenkin vasta, kun hankintailmoitus on julkaistu HILMAssa. Hankintailmoituksessa ilmoitettavat ehdokkaiden arvioimiselle asetettavat vaatimukset voivat liittyä hankintalaissa säädettyihin toimittajan kelpoisuutta koskeviin ehtoihin (53 - 54 §) toimitusvarmuuteen (opetushenkilöstön pätevyys, tilojen soveltuvuus, koneiden ja laitteiden soveltuvuus ja riittävyys, OPH:n arviointitulokset, aikaisemmat kokemukset ja referenssit, laatujärjestelmät, tarvittavien lupien voimassaolo) muuhun ehdokkaan soveltuvuutta objektiivisesti kuvaavaan näkökohtaan, kuten taloudellinen asema tai verojen ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen Jos tarjousten arviointikriteerit ilmoitetaan jo hankintailmoituksessa, käytetään tämän ohjeen luvussa 8.7.1. kuvattuja tai muita hankintayksikön soveltuviksi katsomia kriteerejä. Jos tarjoajien toimitusvarmuus on arvioitu jo tarjoajiksi soveltuvia ehdokkaita valittaessa, ei toimitusvarmuutta enää käytetä tarjousten arviointikriteerinä. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö on käytännössä laadittava yhtä aikaa, vaikka ne julkaistaan eri aikoina. Jos hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat keskenään ristiriidassa, pätee se, mitä hankintailmoituksessa on mainittu. 27 (110) 6.2. Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö Tarjouspyyntö on laadittava kirjallisesti ja niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöä laadittaessa on otettava huomioon erityisesti tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. Tarjoajille tulee varata kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen (Hankintalaki 348/2007, 69 §). Tarjouspyynnössä täsmennetään ja täydennetään tarjouslomakkeen asioita sekä kerrotaan muista tarjouksen laadintaan vaikuttavista seikoista: Hankintayksikön tiedot ia hankintaan osallistuvat tahot Todetaan hankintayksikön nimi ja yhteystiedot sekä tarjouspyynnöstä lisätietoja antavien henkilöiden nimet. Puitejärjestelyä koskevassa tarjouspyynnössä on kerrottava, minkä työ-ja elinkeinohallinnon yksikköjen puolesta kilpailutus toteutetaan ja mitä yksiköt tulevat tekemään puitejärjestelyn perusteella hankintasopimuksia. Työnantajan /muun yhteisön osallistuminen yhteishankintaan Yhteishankinnassa on kerrottava kaikkien hankintaan osallistuvien työnantajien /muiden yhteisöjen nimet ja yhteystiedot. Tarjouspyynnössä annetaan selvitys työnantajan/muun yhteisön osallistumisesta hankintaan (julkisesta työvoimapalvelusta annettu asetus, 5 luku, 20 §). Tällöin on kerrottava esim. mahdollisuudesta käyttää työnantajan tiloja, laitteita tai henkilöstöä koulutuksen toteutuksen tukena. Hankinnan perusteista kertominen Tarjouspyynnön johdannossa: Todetaan hankinnan perusteena olevat keskeiset säädökset (katso pääluku I, s. 6) Kerrotaan hankinnan tavoitteista ja lähtökohdista Valotetaan koulutustarpeiden taustaa hankintayksikön näkökulmasta Kerrotaan, minkä tyyppisestä (esim. kapasiteettihankinta, puitejärjestely) hankinnasta on kyse Todetaan maksuperuste (kokonaishinta tai toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukainen hinta) Avataan käytettäviä käsitteitä tai terminologiaa, kuten kapasiteettihankinta tai yhteishankinta Mahdolliset muut hankintaan vaikuttavat ja johdantoon soveltuvat yleiset asiat. Hankinnan kohteen kuvaaminen Kun kyse on yksittäisen koulutusohjelman hankinnasta, voidaan kohteen kuvaus sisällyttää tarjouspyyntöasiakirjaan. Jos kyse on laajasta tarjouspyyntökierroksesta, jolla hankitaan lukuisia eri alojen koulutuksia, on kohteen kuvauksessa syytä käyttää liitteitä, joissa kukin erillinen kohde kuvataan ja joihin itse tarjouspyynnössä viitataan. Kohteen kuvauksesta on käytävä ilmi ainakin seuraavat perustiedot: Koulutuksen nimi Koulutuksen tavoiteammatti, jos se on määriteltävissä Koulutuspaikkakunta, jos se on etukäteen päätetty Kohderyhmän kuvaus Koulutuksen tavoitteen kuvaus, esim. tavoitteena oleva tutkinto tai sellaisen osa Koulutuksen sisältö, opetusmenetelmät sekä opetusmuodot (lähi-, etä-, monimuoto- tai verkko-opetuksen käyttö) Muiden opetusmenetelmien kuin lähiopetuksen osalta opetusmenetelmäkohtaisesti niihin liittyvän ohjauksen ja/tai tutoroinnin määrä Suunniteltu alkamisajankohta Koulutuksen kesto 28 (110) Opiskelijamäärä (puitejärjestelyssä arvio) Opiskelijatyöpäivien määrä (laskennallinen kesto 7 tuntia/otp) Kohteen kuvauksen on oltava niin tarkka ja yksiselitteinen, että sen avulla tarjoajien on mahdollista laatia jäsennelty ja muiden tarjousten kanssa yhteismitallinen ja vertailukelpoinen tarjous. Jos ko. asioita koskevat asiakirjat laitetaan tarjouspyynnön liitteiksi, ei niissä mainittuja asioita tarvitse toistaa tarjouspyyntökirjeessä. Tarjousten arviointiperusteiden esittäminen Tarjouspyynnössä on todettava, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnan perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerit kerrotaan selkeästi ja niiden painoarvot ilmoitetaan. Painoarvojen käyttäminen on aina suositeltavaa, mutta jos niitä ei käytetä, on ilmoitettava arviointikriteerien tärkeysjärjestys. Arviointikriteereitä ja niiden soveltamista voidaan esitellä laajemmin tarjouspyynnössä. Tarjousten arviointikriteerit tulee esittää riittävän yksilöidysti. Esimerkiksi pelkkä "laatu" ei ole riittävän tarkka. Tarjouspyynnön liitteenä voi esittää myös tarjousten vertailussa käytettävän pisteytysmenettelyn (katso liite 1). Tämän lisäksi arviointikriteerit on hyödyllistä koota tarjouspyynnön lukemista helpottavaksi luetteloksi esim. tarjouspyynnön loppuun. Myös luettelon yhteydessä tulee ilmoittaa kunkin arviointikriteerin painoarvo tai arviointikriteereiden tärkeysjärjestys. Jos hankintayksikkö täsmentää arviointikriteerejä alakriteereillä, tulee myös niille asettaa painoarvot. Koulutuksen hinnan ia laadun välisen suhteen arvioiminen Tarjouspyynnössä tulee edellyttää tarjoajalta erittelyä koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen arvioimiseksi. Erittely pyydetään esittämään tarjouksen liitteenä työ-ja elinkeinoministeriön antaman mallin mukaisella hintaerittelylomakkeella. Hankintasopimuksen kesto ia option käyttö Tarjouspyynnössä on ilmoitettava selkeästi, jos tavoitteena on tehdä pitkäkestoinen hankintasopimus. Hankintasopimuksen suositeltava enimmäiskesto ilman optiota on kaksi vuotta. Mahdollinen optioon perustuva lisähankinta mukaan lukien suositeltava enimmäiskesto on enintään kolme vuotta (esim. 1 vuosi + 2 vuotta optiolla). Tarjouspyynnössä tulee kertoa mahdollisesta lisähankintaoikeudesta (optiosta). Tarjoajaa on pyydettävä ilmoittamaan, onko tarjoaja valmis sitoutumaan mahdolliseen lisähankintaoikeuden käyttöön. Optiolla tarkoitetaan oikeutta hankkia toisintona alkuperäisen tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaista palvelua. Jos optiolle ei tarjouspyynnössä ja hankintasopimuksessa ole asetettu tarkempia ehtoja, palvelu voidaan toteuttaa toisintona vain kerran. Jos optiota halutaan käyttää useammin kuin kerran, on option käyttö (montako kertaa ja minä ajanjaksona) määriteltävä tarjouspyynnössä. Optiota voidaan käyttää enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. Opiskelun henkilökohtaistaminen Todetaan, että koulutuspalvelun tuottajan velvollisuutena on - toteuttaa opiskelun henkilökohtaistaminen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 3 luvun 8 §:n 3 momentin mukaan soveltuvin osin ja laatia opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa myös aikaisemmin opitun ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen hyväksi lukeminen siltä osin kuin se on todennettavissa muutoin kuin näyttökokeessa. (Opetushallituksen määräys 43/011/2006). 29 (110) Työnhakuvalmennus Tarjouspyynnössä todetaan, että koulutusohjelmaan sisältyvän työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun perusvalmiuksien kehittäminen sekä opiskelijoiden perehdyttäminen CV - netin käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun. Työssäoppimisen ia tutoroinnin toteutuksen kuvaaminen Tarjouspyynnössä on selkeästi todettava kuuluvatko hankittavaan koulutuspalveluun myös opiskelijoiden työssäoppimisjaksot sekä tutorointi. Jos ne kuuluvat koulutuspalveluun, tarjouspyynnössä on tuotava esiin, että hankintayksikkö edellyttää työssäoppimisen /tutoroinnin olevan ohjattua ja arvioitua toimintaa, joka on sisällöltään ja tavoitteiltaan osa toteutettavaa koulutusta sekä tukee teoriajaksoilla opittua. tarjoajaa pyydetään esittämään työssäoppimispaikkojen hankintatapa: o onko tarjoajalla työssäoppimispaikkaverkosto (rekisteri), joka kattaa tarjottavan koulutuksen työssäoppimispaikkatarpeen, o onko vakiintuneet ohjausmuodot ja resurssit o onko työssäoppimiskoulutus käyty ja o onko työssäoppimispaikoissa koulutetut työssäoppimisen ohjaajat. tarjoajaa pyydetään kuvaamaan työssäoppimista/tutorointia koskevat sopimuskäytäntönsä, työssäoppimisen/tuotoroinnin ohjauksen, valvonnan ja arvioinnin toteutustapa sekä menettelytavat mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. tarjoajan on tarjouksen liitteenä olevalla hintaerittelylomakkeella annettava yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista työnantajilta perittävistä tai työnantajalle maksettavista työssäoppimi- seen tai työharjoitteluun liittyvistä maksuista. Näin koulutuksenjärjestäjälle kertyvät tulot ovat opiskelijatyötuloa, joka on vähennettävä koulutuksen hankintahinnasta. Vaadittavista liitteistä kertominen Tarjouspyynnössä on mainittava tarjoajilta vaadittavat liitteet. Jos tarjoaja on velvollinen rekisteröitymään kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriin, on tarjoajan liitettävä tarjoukseensa kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote. Tämän lisäksi kaikkien tarjoajien on toimitettava tarjouksensa liitteenä verovelkatodistus. Rekisteriote ja verovelkatodistus eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. (Katso myös kohta 8.4) Osatarjousten mahdollisuudesta kertominen Koulutushankinnat tulee esittää tarjouspyynnössä sellaisina kokonaisuuksina, että erisuuruiset koulutuspalvelun tuottajat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Näin tuetaan kilpailun avoimuutta ja tarjoajien tasavertaisuutta. Ammatillinen koulutus ja valmentava koulutus tulee erottaa selkeästi toisistaan tarjouspyynnössä, ellei ole kysymys ammatilliseen koulutukseen integroidusta ammattitaidon lähtötason kartoitusjak- sosta, jonka aikana laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Tarjouspyynnössä on kuitenkin selkeästi ilmaistava, mistä koulutuskokonaisuuksista osatarjouksia voi tehdä. Tällöin tulee tarjoajalta edellyttää koulutusosiokohtaista hinnoittelua, jotta tarjousten vertailu olisi mahdollista. Koulutuskapasiteettia tai muuta useasta eri koulutuksesta koostuvaa laajaa kokonaisuutta koskevassa tarjouspyynnössä annetaan myös mahdollisuus osataqousten (yksittäisiä koulutuksia / nimettyjä koulutusaloja koskevien tarjousten) tekemiseen. 30 (110) Näyttötutkinnot alihankintana Tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta on mahdollista hankkia myös sellaiselta koulutuspalvelun tuottajalta, jolla ei ole itsellään tutkinnon järjestämisoikeutta. Tämän vuoksi koulutuksen tarjouspyynnössä on tuotava selkeästi esiin, että tarjoaja voi sopia ammatillisten näyttötutkintojen suorittamisesta sellaisen muun koulutuspalvelujen tuottajan kanssa, jolla on tutkinnon järjestämisoikeus. Tällöin tarjouspyynnössä tulee edellyttää tarjoajaa ilmoittamaan taijouksessaan yksilöidyt tiedot koulutuspalvelujen tuottajasta, joka järjestää näyttökokeet ja ottaa tutkintosuoritukset vastaan. Jos koulutuspalvelun tuottaja käyttää koulutuksen toteutuksessa alihankkijoita, tulee koulutuspalvelun tuottajan soveltaa alihankintaa tehdessään tilaajavastuulakia (1233/2006). Muita tarjouspyynnössä todettavia koulutuksen toteutukseen liittyviä seikkoja: Edellä mainittujen asioiden lisäksi tarjouspyynnössä voidaan todeta esimerkiksi seuraavia asioita: Kartoitusjaksot: Pyydetään tarjousta mahdollisesta koulutuksen alkuun sijoittuvasta kartoitusjaksosta tai muutoin toteutettavasta opiskelijoiden lähtötason arvioinnista. Poikkeukselliset opetussisällöt: Mainitaan opetussisällöt, joita tarjottava koulutus ei ehkä muuten sisältäisi. Tällaisia ovat esim. atk-taidot, työnhakuvalmennus tai kielikoulutus. Koulutukseen liittyvät erityiset lisäpalvelut: Kerrotaan mahdollinen lisäopetuksen/tukiopetuksen järjestämistarve tai työkunnon kohottamiseen liittyvän liikunnan järjestä- mistarve, tulkkipalvelujen hankkimistarve (esim. kuurojen tarvitsemat tulkkipalvelut), oppimisvaikeuksien kartoitus- ja oppimisvalmennuksen tarve ja pyydetään tarjoajaa esittämään niitä koskevat tarjouksensa. YKI-tutkinnot: Maahanmuuttajakoulutuksessa kerrotaan suomen kielen YKI-tutkintojen sisällyttämisestä koulutukseen, silloin kun hankinnan kohteena on sen tasoinen koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen YKI-tutkintoon. Oppimateriaalikustannukset: Kerrotaan, että tarjouksen kokonaishintaan on sisällytettävä koulutusaikaiset oppimateriaalikustannukset ja opetusvälineet, hankintaan ei kuitenkaan sisällytetä asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää (VN:n asetus 1344/2002, 20 § 3. momentti. Ulkomaan jaksot ja opintomatkat: Kerrotaan, voiko koulutus sisältää ulkomaanjaksoja tai opintomatkoja, joiden kustannukset tulee sisällyttää tarjouksen kokonaishintaan ja joista tarjoajan tulee antaa tarkemmat tiedot tarjouksessaan ja sen liitteenä olevalla hintaerittelylo- makkeella. Erityisnäkökohdat: Kerrotaan muista sellaisista asioista, joilla on merkitystä tarjousten laatimisessa, tarjousten vertailussa ja opiskelijoiden valinnassa (esim. mahdollisuudesta poiketa suunnitelluista alkamisajoista ja ryhmäkoosta) Bonukset: Todetaan palvelun tuottajalle mahdollisesti maksettavan bonuksen perusteet Vakuutukset: Todetaan koulutuspalveluntuottajan velvollisuus ottaa tapaturma- ja ryhmävastuuvakuutukset (katso pääluku VII). Salassa pidettävät tiedot: Pyydetään tarjoajaa ilmoittamaan, miltä osin tarjous on salassa pidettävä. Sähköiset yhteystiedot: Pyydetään tarjoajaa ilmoittamaan sähköinen yhteystieto, johon hankintapäätös voidaan toimittaa. Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä: Todetaan, että asetusta noudatetaan koskien työvoimakoulutuksen hankintasopimusta ja opiskelijavalintaa. Koulutuksen siirtäminen, peruuntuminen ia hankkimatta jättäminen Tarjouspyynnössä on mainittava, että koulutuksen siirtäminen, peruuntuminen ja hankkimatta jättäminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ostajalle. Jos näin ei todeta, säilyy myyjällä oikeus 31 (110) vaatia korvausta todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan. Tämä ehto on toistettava myös hankintasopimuksessa. Tiedot tarjousten lähettämisestä Tarjousten viimeinen jättöaika ja osoite, johon tarjoukset tulee toimittaa sekä maininta siitä, missä muodossa toimitetut tarjoukset hyväksytään (esim., että tarjoukset on jätettävä suljetussa kirjekuoressa, johon tulee merkitä "Tarjous työvoimakoulutuksesta xx" tai muu soveltuva tunnistetieto). Jos hyväksytään sähköiset tarjoukset, on kuitenkin edellytettävä, että tarjoajat toimittavat tiettyyn määräaikaan mennessä (esim. viikon kuluessa tarjousajan päättymisestä) myös tarjouksen virallisesti allekirjoitetun kappaleen hankintayksikölle arkistointia varten. Allekirjoitukset Tarjouspyynnön hankintayksikön puolesta allekirjoittavien henkilöiden on oltava nimenkirjoitusoikeutettuja. Tarjouspyyntökirjeen liitteet Hankinnan kohteiden kuvaukset ja mahdollinen luettelo hankittavista koulutuksista Työvoimakoulutustarjouslomake sekä hintaerittelylomake ja erittely kustannuserien sisällöstä tai tieto mistä lomakkeet ovat sähköisesti saatavilla Työ- ja elinkeinoministeriön asetus (kesäkuu 2010) työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä. 7. Tarjouspyynnön lähettäminen Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa noudatetaan ensisijassa avointa hankintamenettelyä. Tällöin tarjouspyyntö lähetetään kaikille sitä pyytäville toimittajille tai saatetaan sähköisesti kaikkien saataville viipymättä, jos pyyntö on tehty riittävän ajoissa ennen tarjousajan umpeutumista. Lisäksi hankintayksikkö voi harkintansa mukaan lähettää tarjouspyynnön entuudestaan tuntemilleen soveltuville toimittajille. Tarjouspyynnön saa lähettää vasta kun hankintailmoitus on julkaistu HILMAssa. Jos käytetään rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, tai kilpailullista neuvottelumenettelyä valitaan hankintailmoituksessa kerrottujen kriteerien perusteella ehdot täyttävät toimittajat osallistumishakemusten pohjalta ehdokkaiksi ilmoittautuneiden joukosta. Vain ehdot täyttäville ehdokkaille lähetetään tarjouspyyntö. Jos hankintailmoituksessa on ennalta rajoitettu valittavien ehdokkaiden määrä (rajoitetussa menettelyssä vähintään viisi ja neuvottelumenettelyissä vähintään kolme tai kaikki soveltuvat tulee valita), niin tarjouspyyntö lähetetään vain tälle rajoitetulle joukolle. Puitejärjestelyssä toimitaan jommallakummalla edellä kuvatulla tavalla riippuen siitä onko valittu avoin vai rajoitettu hankintamenettely. Suorahankinnassa tarjouspyyntö toimitetaan vain ennalta valitulle taholle, ellei jokin muu taho tarjouspyyntöä erikseen pyydä. Kun käytetään kohdennettuja tarjouspyyntöjä, lähetetään tarjouspyynnöt maantieteellisesti tarkoituksenmukaisen laajalle alueelle; myös muiden ELY-keskusten alueelle. 32 (110) 7.1. Tarjouspyynnön täsmentäminen Jos tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen havaitaan, että alkuperäiset vaatimukset on asetettu liian korkeiksi tai tarjouspyynnössä on teknisiä virheitä, voidaan tarjouspyyntöä tarkentaa. Tällöin ei kuitenkaan saa muuttaa hankinnan kohdetta tai sisältöä olennaisesti toiseksi. Tarkennuksessa on otettava huomioon tarjoajien tasapuolinen kohtelu, mikä tarkoittaa kaikkien tarjoajien informoimista samanaikaisesti. Jos muutokset ovat olennaisia, on hankinta keskeytettävä ja käynnistettävä uusi hankinta julkaisemalla uusi hankintailmoitus. 8. Tarjousten käsittely 8.1. Tarjousten vastaanottoja avaaminen Tarjoukset voidaan pyytää lähettämään kirjallisina tai sähköisinä. Jos tarjouksen voi jättää sähköisenä, hankintayksikön on kuitenkin pyydettävä tarjoajaa toimittamaan myös virallisesti allekirjoitettu tarjousasiakirja tiettyyn määräaikaa mennessä - yleensä viikon kuluessa tarjousajan umpeutumisesta. Jos tarjoukset pyydetään kirjallisena, ne pyydetään lähettämään suljetussa kuoressa, jonka päällä on tieto siitä, mihin tarjouskilpailuun tarjous liittyy. Saapuneet tarjoukset säilytetään suljettuina samassa paikassa. Haluttaessa jokin osa (yleensä hintatiedot) tarjouksesta voidaan pyytää toimittamaan suljetussa kuoressa muun tarjouksen sisällä. Tällöin tarjousten käsittely etenee siten, että tarjoajien kelpoisuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus sekä laadullinen vertailu suoritetaan ensin ja vasta sen jälkeen avataan hinta- tai muut erikseen pyydetyt tiedot sisältävät kuoret. Lopullinen hankintapäätös tehdään molempien kuorten sisältämien tietojen perusteella. Saapuneet tarjoukset avataan tarjousajan umpeuduttua yhtä aikaa vähintään kahden henkilön läsnä ollessa ja tilaisuudesta laaditaan avauspöytäkirja. Tarjousten avaustilaisuuden ei tarvitse olla julkinen, Avatut tarjoukset varmennetaan avaajien nimikirjoituksilla tai diariointimerkinnällä. Avauspöytäkirjasta tulee ilmetä: aika ja paikka mistä tarjouskilpailusta on kyse ketkä avasivat tarjoukset luettelo saapuneista tarjouksista luettelo myöhästyneistä tai vahingoittuneista tarjouksista luettelo muista syistä hylätyistä tarjouksista sekä hylkäämisen perusteet. 8.2. Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä ei ole pelkästään oikeutta, vaan myös velvollisuus hylätä tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. Tarjouspyyntö voi olla tarjouspyynnön vastainen kolmella tavalla: 1) tarjous on puutteellinen, 2) tarjouksen sisältö on ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa tai 3) tarjous on saapunut myöhässä. Hankintayksikkö voi pyytää täsmennyksiä puutteellisiin tai virheellisiin tarjouksiin tai osallistumisilmoituksiin, kun puute tai virhe ei vaikuta tarjouksen tai osallistumisilmoituksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen tai kun puute tai virhe johtuu tarjouspyynnön puutteesta tai virheestä. Jälkimmäisessä tilanteessa vaihtoehtona on myös joko tarjouspyynnön täsmentäminen tai hankinnan keskeyttäminen. Esimerkiksi, jos hyväksytään sähköiset tarjoukset, virallisesti allekirjoitetun tarjousasiakirjakappaleen puutuminen ei ole suora tarjoajan poissulkemis- tai tarjouksen hylkäämisperuste, vaan tarjoajaa voidaan pyytää täydentämään tarjoustaan tältä osin. 33 (110) Tarjoajia on kohdeltava syrjimättömästi ja tasapuolisesti ja täsmennyspyyntö on lähetettävä kaikille tarjouskilpailussa mukana oleville tarjoajille. Tarjousta, joka olisi puutteellisuutensa tai tarjouspyynnön vastaisuutensa takia hylättävä, ei voida pyytää täsmentämään tai täydentämään. Täsmentäminen tai täydentäminen ei myöskään tarkoita neuvottelemista tarjouksen ehdoista tai jälkitinkimistä. Kiellettynä jälkitinkimisenä pidetään mm. tarjoushinnan alentamista sellaiselta osin, johon ei ole pyydetty täsmennystä tai tarjoushinnan pitämistä ennallaan sellaiselta osalta, jota on täsmennyspyyn- nössä pyydetty laajentamaan. Jälkitinkimisen sisältävä osa tarkennetusta tarjouksesta on jätettävä huomiotta tai hylättävä. 8.2.1. Poikkeuksellisen alhainen hinta Jos tarjoushinta on hankintayksikön tiedossa olevaan markkinoiden tavanomaiseen hintatasoon ja muihin tarjouksiin nähden poikkeuksellisen alhainen, hankintayksikön on pyydettävä asiasta kirjallinen selvitys tarjoajalta. Saadun selvityksen perusteella ratkaistaan, tuleeko tarjous hylätä vai hyväksytäänkö selvitys ja tarjous. 8.3. Ehdokkaiden valinta Jos hankinnan toteutuksessa käytetään kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa tarjouksen tekemisestä kiinnostuneiden toimittajien on ilmoittauduttava ehdokkaiksi hankintailmoituksessa annettuun määräaikaan mennessä, on ennen tarjouspyynnön lähettämistä valittava hankintailmoituksessa ilmoitettu määrä ennalta annetut kriteerit täyttäviä ehdokkaita. Hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia (katso luku 6.1) sekä pyytää niihin liittyviä selvityksiä. Vaatimuksia asetettaessa tulee aina noudattaa suhteellisuusperiaatetta siten, että vaatimukset ovat oikeassa suhteessa ja tarpeellisia hankinnan kokoon ja toteuttamisedellytyksiin nähden. Ehdokkaat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia tai jotka eivät ole ilmoittautuneet ehdokkaiksi määräaikaan mennessä, on suljettava tarjouskilpailusta. Lisäksi ehdokas on poissuljettava, jos kyseessä on hankintalain mukainen ehdoton (51 §) poissulkemispe- ruste. Ehdokas voidaan sulkea pois myös, jos kyse on hankintalain mukaisesta harkinnanvaraisesta perusteesta (54 §). Hankintayksikkö ei ole ennakolta velvollinen vaatimaan ehdokkailta (tai tarjoajia) osoittamaan, ettei heitä rasita mikään poissulkuperuste. Hankintayksiköltä edellytetään kuitenkin aktiivisuutta ja huolellisuutta asiassa, jos ilmenee aihetta epäillä poissulkemisperusteen olemassaoloa. 8.4. Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Tarjoajan kelpoisuuden arvioimiseksi käytetään kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotetta sekä todistusta veroveloista sekä tarvittaessa muuta tietolähdettä. Rekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Jos rekisteriote on tarjouksen avaamishetkellä asianmukainen ja voimassa oleva, katsotaan, että se on sellainen koko hankintaprosessin ajan. Rekisteriote on todiste siitä, että koulutuksen järjestäjä on laillisesti rekisteröitynyt ja voi tehdä nimiinsä sitoumuksia, joista se oikeushenkilönä vastaa. Jotta tarjous juridisesti sitoisi koulutuksen järjestäjää, on tarjouksen allekirjoittajan oltava henkilö, jonka koulutuksen järjestäjä on valtuuttanut allekirjoittamaan sitoumuksia puolestaan. Kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotteesta on tarkistettava, että tarjouksen ja koulutussuunnitelman allekirjoittajana on koulutuksen järjestäjän nimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö(t). Jos allekirjoittaja^) ei ole nimenkirjoittamiseen oikeutettu, voidaan tarjous hylätä tai tarjoajalta voidaan pyytää uusi nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön allekirjoittama asiakirja. Kaikkia tarjoajia on tällöin kohdeltava saman periaatteen mukaisesti. (Katso myös kohta 6.1) 34 (110) Niiden tarjoajien osalta, jotka eivät ole rekisteröitymisvelvollisia, tulee tarkistaa, että henkilö on asemansa perusteella oikeutettu (ns. asemavaltuutus) allekirjoittamaan tarjouksen edustamansa organisaation puolesta. Koulutuksen järjestäjän on toimitettava myös verohallinnolta saatava todistus veroveloista, josta selviää, onko koulutuksen tarjoajalla erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai tilittämättä jätettyjä ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturvamaksuja. Jos ilmenee, että koulutuksen järjestäjä on jättänyt yhteiskunnalle tulevia maksuja maksamatta, hankintasopimusta ei pääsääntöisesti tule tehdä. Jos em. maksuista on tehty maksusuunnitelma ja koulutuksen järjestäjä on noudattanut maksusuunnitelmaa, voidaan hankintasopimus tehdä, jos sen tekemisen katsotaan olevan perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Hankintayksikön on tarkistettava myös, että tarjouksen tekijä täyttää muut hankintalain asettamat edellytykset. Perusteet, joilla tarjoajien kelpoisuutta voidaan arvioida, on kuvattu hankintalain 8 luvussa. Tällaisia perusteita ovat esim. konkurssi tai selvitystila tai sellaisen vireilläolo, eräät rikokset, lainvoimainen päätös ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, väärien tietojen antaminen sekä epäselvät hintatiedot. Jos koulutuspalvelun tarjoaja /myyjä on ulkomaalainen, on myyjän rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa ja saatava suomalainen Y-tunnus, koska mm. tietojen tallennus URA- tietojärjestelmään edellyttää tunnuksen. 8.5. Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen Ennen tarjousten vertailua tarkistetaan, ovatko tarjoukset vahingoittumattomia ja tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoukset, jotka eivät ole tarjouspyynnön mukaisia tai ovat niin vahingoittuneita tai puutteellisia, ettei niitä voida ottaa vertailuun, hylätään. (Katso myös kohta 6.1) Myöhästyneet tarjoukset jätetään avaamatta ja ne palautetaan lähettäjälle, kun hankintapäätös on tehtyjä valitusaika kulunut umpeen. Tarjouksen saapuminen ajoissa on aina tarjouksen tekijän vastuulla. Myöhästyneet tarjoukset kuitenkin diarioidaan ja merkitään avauspöytäkirjaan myöhässä saapuneiksi. 8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös Jos ehdokas, tarjoaja tai tarjous hylätään ja suljetaan pois tarjouskilpailusta tai tarjousten vertailusta, ratkaisu ja sen perustelut on ilmoitettava kirjallisesti tarjoajalle lähetettävässä päätöksessä, johon liitetään oikaisuohje sekä valitusosoitukset markkinaoikeudelle. Tieto ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisestä voidaan lähettää jo hankintaprosessin kuluessa. Suositeltavampaa on kuitenkin lähettää hylkäys- ja poissulkemispäätökset vasta hankintapäätöksen lähettämisen yhteydessä, jolloin kaikki mahdolliset valitusperusteet tulevat käsiteltäviksi samanaikaisesti, (ks. luku 11 "Hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi"). 8.7. Tarjousten vertailu Hankintayksikön tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä riittävän tarkasti tiedot tarjousten vertailussa huomioitavista seikoista. Tarjousten vertailussa käytetään vain tarjouspyynnössä määriteltyjä kokonaistaloudellisuuden arviointikriteereitä. Tarjousten vertailusta laaditaan vertailupöytäkirja, josta ilmenevät tarjouspyynnössä mainitut kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteet ja voittanut tarjous sekä valintapäätöksen perusteet. Tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen osana voidaan käyttää teknisenä apuna työministeriössä laadittua sähköistä laskentataulukkoa (TAVE 2) tai muuta vastaavaa teknistä apuvälinettä. Hankintapäätös perustellaan ja kirjallinen tieto hankintapäätöksestä, oi- 35 (110) kaisuohje sekä valitusosoitus markkinaoikeuteen ja hallinto-oikeuteen lähetään kaikille tarjousten vertailussa mukana olleille (ks. Iuku11. "Hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi"). Hankintapäätöksessä on ilmoitettava kaikki päätöksen perustelut - ei vain yhtä tärkeintä. Jos prosessin aiemmassa vaiheessa on tehty kirjallinen päätös tarjouksen hyväksymisestä tarjousten vertailuun, tarjousta ei enää voida hylätä, vaikka vertailun yhteydessä todettaisiin, että tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä tai tarjoaja ei ole kelpoinen. Kun on kyse yhteishankinnasta tai muutoin työnantajien kanssa yhteistyössä toteutettavasta koulutuksesta, voi työnantajan edustaja osallistua tarjousten vertailuun ja arviointiin sen kaikissa vaiheissa edellyttäen, että työnantaja tai sen edustaja ei ole jäävi. 8.7.1. Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet Koulutuspalvelun kokonaistaloudellinen edullisuus muodostuu hinnan ja laadun välistä suhteesta. Tämän suhteen arvioimiseksi hankintayksikön on ilmoitettava tarjouspyynnössään tarjousten arviointiperusteet. Arviointiperusteet voidaan ilmoittaa joko tärkeysjärjestyksessä tai niille annetaan painokertoimet. Suositeltavaa on käyttää painokertoimia. Laadun käsite tulee yksilöidä kahteen tai useampaan arviointiperusteeseen. Yleensä yksittäisen vertailuperusteen painoarvon tulee olla vähintään 20 %, jotta sillä olisi todellista merkitystä vertailussa. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että hinnan lisäksi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan enintään neljän laatua koskevan arviointiperusteen avulla. Hankintayksikön tulee laadun arviointiperusteita valitessaan tarkoin harkita kunkin kriteerin objektiivista soveltuvuutta kulloiseenkin hankinnan kohteeseen. Hankintayksikkö voi itse valita laadun arviointiperusteet ja itse määrittää niiden painoarvot. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin koonnut hankintayksikköjen työn tueksi esimerkkejä mahdollisista kokonaistaloudellisen edullisuuden ja etenkin laadun arviointiperusteista (katso liite 1). Esimerkkeinä on nostettu esiin seuraavat arviointiperusteet: 1. Hinta (painoarvo on 20–30 prosenttia) Laadun arviointiperusteita (suositeltava painoarvo kullekin valitulle vähintään 20 %) voivat olla esimerkiksi: 2. Koulutussuunnit elma 3. Työe lämäläheisyys 4. Opettajaresu rssit 5. Vaikuttavuus 6. Asiakastyytyväisyys ja kokemukset tarjoajasta Kunkin edellä mainitun arviointikriteerin sisältö sekä pisteytyksen perusteet on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Liitteessä kuvatulla mallilla on pyritty siihen, että hankintayksikkö voi mallin mukaisesti toimiessaan saada vertailun tulokset suoraan kirjattua sellaiseen arviointilomakepohjaan, joka tuottaa sekä vertailussa tarvittavan pisteytyksen, että hankintapäätöksen liitteeksi soveltuvan perustelumuistion. Pe- rusteluvaihtoehdot on pyritty laatimaan siten, että ne ovat muodoltaan ja sisällöltään riittävät myös mahdollisessa markkinaoikeuden valitusasian käsittelyssä. Vertailulomakemallia käytettäessä tulee muistaa, että ne arviointikriteerit ja alakriteerit, joita ei tiettyä hankintaa tehtäessä lainkaan käytetä, tulee selkeästi todeta vertailussa merkityksettömiksi tai pois 36 (110) taa. Vastaavasti, jos hankintayksikkö käyttää itse keksimiään vertailuperusteita ja niiden alakriteerejä sekä muutettua pisteytysasteikkoa, tulee lomakepohjaa muokata tarpeen mukaan. 8.7.2 Vähimmäisehdot Hankintayksikkö voi halutessaan asettaa tarjouspyynnössä vähimmäisehtoja eli "välttämättömiä ehtoja", jotka jokaisen tarjouksen on täytettävä, jotta se voi tulla hyväksytyksi tarjousten vertailuun. Jos tällaisia ehtoja asetetaan, ne on kerrottava erittäin selkeästi tarjouspyynnössä sekä tuotava esiin se, että tarjous, joka ei täytä kerrottuja välttämättömiä ehtoja, hylätään. Tällaisia välttämättömiä ehtoja voivat olla esimerkiksi - koulutuksen toteutukseen tarvittava asianmukainen ja riittävä opetusvälineistö, -kalusto, - laitteet ja ohjelmistot - koulutuksen toteutukseen soveltuvat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat - koulutuksen järjestämiseen vaadittavat luvat, lisenssit tms. sopimukset - tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tutkintotoimikunnan myöntämä oikeus näyttötutkintojen järjestämiseen tai alihankinta sopimus ko. oikeuden omaavan tahon kanssa Jos jokin asia on tarjouspyynnössä katsottu välttämättömäksi ehdoksi tarjousten vertailuun hyväksymiselle, ei samaa vertailuperustetta tule enää käyttää uudelleen tarjousten vertailuperusteena kun tarjouksia pisteytetään. Tämän vuoksi on hyvin tarkoin harkittava kunkin hankinnan osalta mitkä kriteerit ja missä tilanteissa soveltuvat välttämättömiksi ehdoiksi ja varsinaisiksi vertailuperusteiksi. Eräissä tilanteissa – esimerkiksi kuljetusalan koulutusta hankittaessa – kaluston laadulla voi olla erittäin suuri merkitys koulutuksen kokonaislaatuun. Tällöin pelkkä käytettävissä olevien ajoneuvojen lukumäärä ei ole niinkään ratkaisevaa kuin kaluston ikä ja muut ominaisuudet. Tällöin kalustoa ei pidä käyttää välttämättömänä ehtona vaan tarjousten vertailuperusteena pisteytyksessä, jolloin laadullisilla eroilla on vaikutus kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin. 8.7.3 Pisteytysmenettely Jos arviointiperusteille on ilmoitettu painoarvot, tulee tarjousvertailua tehtäessä tarjoukset pisteyttää kaikkien arviointiperusteiden osalta ilmoitettuja painoarvoja noudattaen. Liitteessä kuvatussa esimerkissä pisteytys on tehty asteikolla 0-5 pistettä, hankintayksikkö voi kuitenkin harkintansa mukaan käyttää myös muuta pisteasteikkoa, esimerkiksi 0-100 pistettä. Oleellista on, että käytettävä arviointiasteikko ilmoitetaan tarjouspyynnössä ja sitä johdonmukaisesti sovelletaan tarjousten vertailussa. Tarjousten pisteytyksessä voidaan käyttää laskentataulukkoa (TAVE). Tarkennuksena eräiden arviointiperusteiden käytölle voidaan todeta seuraavaa: Koulutuksen hinta Arvioinnissa otetaan huomioon aina koulutuksen kokonaishinta ilman arvonlisävero-osuutta (alv). Tarpeen vaatiessa esim. kapasiteetti- ja non stop hankinnoissa otetaan huomioon seuraavat asiat: Opiskelijatyöpäivän hinta, jota voidaan käyttää hintavertailussa kokonaishinnan rinnalla esimerkiksi siiloin, kun tarjoajalla on ollut mahdollisuus tarjota koulutusta kestoltaan erimittaisena ja/tai kun tarjoaja on voinut esittää vaihtoehtoisia opiskelijamääriä sekä Opiskelijapaikan hinta, jota voidaan käyttää täydentämään kokonaishintaa siinä tapauksessa, että tarjouspyynnössä koulutuksen kesto on määritelty. Lisäohjauksen tuntihinta ja/tai kokonaishinta (esim. valmentavan koulutuksen hankinnassa) Tarjousten hintoja vertailtaessa käytetään seuraavaa hintakeskiarvoon perustuvaa järjestelmää. Esimerkiksi TAVE-laskentataulukkoa käytettäessä tarjousten vertailukelpoiset hinnat syötetään il- 37 (110) man arvonlisäveroa, jolloin laskentakaava laskee pisteet seuraavan taulukon raja-arvojen mukaisesti: 5 = Tarjous on vähintään 15.1 % halvempi kuin hintakeskiarvo 4 = Tarjous on 5.1–15 % halvempi kuin hintakeskiarvo 3 = Tarjous poikkeaa hintakeskiarvosta enintään +/- 5 % 2 = Tarjous on 5.1–15 % kalliimpi kuin hintakeskiarvo 1 = Tarjous on vähintään 15.1 % kalliimpi kuin hintakeskiarvo Koulutussuunnitelma Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka hyvin tarjous vastaa opetushallinnon tutkinnon perusteita (jos kyseessä tutkintoon tai sellaisen osaan tähtäävä koulutus) ja muita vaadittuja sisältöjä, tarjouspyynnön kohderyhmää sekä hankintaesityksen koulutuskuvausta. Lisäksi arvioidaan opetusmenetelmien monipuolisuutta ja soveltuvuutta ja opiskelijoille tarjottavaa henkilökohtaista ohjausta sekä mahdollisia muita tukipalveluja. Työelämäläheisyys Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka hyvin tarjouksessa on selvitetty työssäoppismisjaksojen toteutus, yhteistyö työnantajien kanssa, ohjauskäynnit sekä valvonta ja arviointi. Lisäksi arvioidaan koulutuksen toteuttajatahon työelämäverkostoja ja niiden hyödyntämistä koulutuksen toteutuksessa. Opettajaresurssit Tarjouksia vertailtaessa arvioidaan opetushenkilöstön muodollista pätevyyttä ja kokemusta tarjotun koulutuksen toteutukseen. Lähtökohtana on pääopettajan pätevyyden ja soveltuvuuden arviointi. Jos kuitenkin koulutuksella on useita pääopettajia, muodostuu arviointi kaikkien pääopettajien osalta yh- teisarviona. Vaikuttavuus Vaikuttavuuden osalta arvioinnissa otetaan huomioon kouluttajan aikaisemman koulutuksen tilastollinen vaikuttavuus mitattuna: tutkinnon tai sellaisen osan /koulutuksen (ei tutkintoon johtavassa koulutuksessa) suorittaneiden osuudella - 3 kk koulutuksen jälkeen työttömäksi palanneiden osuudella - OPAL-palautteessa annettujen erinomaisten ja hyvien arvosanojen yhteisosuudella Asiakastvytvväisyys Asiakastyytyväisyyden arvioinnissa käytetään OPAL-järjestelmän palautetietoja kunkin tarjoajan vastaavista koulutuksista, aina kun tietoja on saatavissa. Mittarina on opiskelijoiden antamien hyvä tai erinomainen -palautearvosanojen osuus koko palautteesta. Valmentavan koulutuksen kohdalla käytetään OPAL-järjestelmän vaikuttavuus /työelämävalmiuksien kehittyminen -muuttujaa viimeisimmistä vastaavista koulutuksista. Jos OPAL-palautetietoja ei ole käytettävissä, voi tarjoaja esittää tarjouksensa liitteenä muita referenssejä. Tällöin esitetystä aineistosta tulee ilmetä koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä, palautteen antaneiden lukumäärä sekä koulutuksen palautteessa saamien yleisarvosanojen jakauma ja arviointiasteikko. 38 (110) Lisäksi arvioidaan aikaisempia kokemuksia ja palautteita yhteistyöstä kyseisen koulutuksen toteuttajatahon kanssa. Tällöin voidaan ottaa huomioon niin ELY-keskuksen, TE-toimiston kuin myös esim. yhteishankintaan osallistuneen työnantajan antamaa palautetta yhteistyön sujumisesta. 8.7.4. Tulosten tulkinta Esiteltäessä tarjousten arviointikriteerejä tarjouspyynnössä on syytä myös kertoa miten kriteerejä tulkitaan: Tarjouksista hyväksytään eniten pisteitä saanut. Jos arviointikriteerit ovat painoarvoltaan samansuuruisia ja yksi tai useampi tarjous saa saman pistemäärän, valitaan kouluttajaksi hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehnyt. Jos arviointikriteerit ovat painoarvoltaan erisuuruisia, tulee valittavaksi se tarjous, joka saa painoarvoltaan suurimmasta eniten pisteitä. Jos tässäkin on sama pistemäärä, edetään painoarvoittain suurimmasta pienimpään kunnes piste-ero syntyy. Tärkeysjärjestykseen asettaminen ja pisteytyksen käyttö edellyttää reunaehtojen asettamista siten, että tärkeimmistä kriteereistä täytyy saada jokin vähimmäispistemäärä, jotta tarjous voidaan hyväksyä esim. seuraavasti: Jos tärkeysjärjestykseen asetetuttujen kriteereiden pisteet ovat samansuuruiset, voittaa se tarjous, jossa tärkein arviointikriteeri saa parhaat pisteet. Tärkeimmäksi asetetussa arviointikriteerissä tulee eniten pisteitä saaneen tarjouksen saada kuitenkin vähintään 4 pistettä ja toiseksi tärkeimmästä vähintään 3 pistettä. Näin edetään arviointikriteeristä toiseen kunnes vertailussa mukana olevien tarjousten välille syntyy piste-ero. Haluttaessa tarjouspyynnössä voidaan ilmoittaa vähimmäispistemäärä, joka tarjouksen on vertailussa saatava tullakseen hyväksytyksi. Tällöinkin eniten pisteitä saanut tai edellä kuvatulla menettelyllä muutoin parhaaksi arvioitu tarjous valitaan, jos useampi tarjous ylittää ilmoitetun vähimmäisrajan. Jos mikään tarjous ei yllä vähimmäisrajaan voidaan kaikki tarjoukset hylätä tai voidaan siirtyä neuvottelumenettelyyn lähinnä vaadittua tasoa olevan tarjoajan kanssa. 8.7.5. Hankinnan keskeyttäminen Hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan, kun ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia tai yksikään ehdokas ei täytä vaatimuksia tai mikään tarjouksista ei ole tarjouspyynnön mukainen kaikki tarjoukset ovat liian kalliita /ylittävät käytettävissä olevat määrärahat hankintaa koskevat suunnitelmat ovat muuttuneet tarjouskilpailun aikana ei ole todellista kilpailutilannetta, kun on saatu vain yksi tarjous hankinnassa on menettelyvirhe. Hankinnan keskeyttämispäätös perusteluineen on annettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille ja siihen on liitettävä hakemusosoitus markkinaoikeuteen sekä hankintaoikaisuohje. 9. Hankintapäätös Jokaisesta tarjouskilpailusta on tarjousten vertailun jälkeen tehtävä kirjallinen hankintapäätös. Siinä on ilmoitettava /todettava vähintään 39 (110) tarjouskilpailun voittaja käytetyt kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerit ja niiden painoarvot perustelut sille, miksi voittanut tarjous valittiin sekä miksi muut tarjoukset hylättiin annettava tarjousten eri kriteereillä saamien pistemäärien kirjalliset perustelut (katso liitteenä 1 oleva esimerkki arviointikriteereistä ja niiden perusteluista) ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet kaikki tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta oleelliset seikat, joihin mahdollisesti halutaan vedota, jos hankintapäätöksestä joudutaan antamaan valitusta koskeva vastine markkinaoikeudelle. aina, että hanketta koskevan koulutuksen siirtäminen tai peruuntuminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ostajalle. (Jos näin ei todeta, säilyy myyjällä oikeus vaatia korvausta todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan.) sovelletut säädökset (hankintalaki ja -asetus) varauma koskien erillisen hankintasopimuksen tekemistä, eli maininta, että hankintasopimus ei synny hankintapäätöksellä vaan erillisellä hankintasopimuksella maininta, että hankintasopimusta ei voida tehdä ennen valitusajan umpeutumista tai jos hankintapäätöksestä on tehty valitus markkinaoikeuteen tai hankintaoikaisupyyntö maininta, että tarjoajan tulee ilmoittaa hankintayksikölle, jos tarjoaja tekee valituksen markkinaoikeudelle. Kerrotaan myös osoite, johon ilmoitus tulee toimittaa. Hankintapäätöksen tekemisessä tai sen liitteenä voidaan käyttää työ- ja elinkeinoministeriön tarjousten vertailun laskentamallia (TAVE 2). Hankintapäätös lähetetään sähköisesti (pdf-muodossa) tai kirjallisesti tiedoksi kaikille tarjouksen jättäneille myös tarjousten vertailusta pois suljetuille - tarjoajille. Päätökseen on liitettävä oikaisuohje sekä valitusosoitus markkinaoikeudelle. Valitusosoituksessa on ilmoitettava hankintayksikön yhteystieto, johon valittaja voi ilmoittaa valituksen tekemisestä. Valitusosoituksen ja oikaisuohjeen mallit ovat sähköisesti saatavilla julkisten hankintojen neuvontayksikön internetsivuilla osoitteessa www.hankinnat.fi. Jos kyse on kansalliset kynnysarvot alittavasta hankinnasta, tulee hankintapäätökseen liittää valitusosoitus hallinto-oikeudelle. Valitusosoitus on muodoltaan samanlainen kuin muissakin hallintoasioissa, eikä sille ole erillistä mallia. Jos päätetään, että hankintamenettely keskeytetään eli mitään tarjousta ei hyväksytä, on myös tästä tehtävä kirjallinen päätös, joka toimitetaan tiedoksi tarjoajille. Avauspöytäkirja, vertailupöytäkirja ja hankintapäätös voidaan laatia tarkoituksenmukaisella tavalla joko erikseen tai yhtenä asiakirjana. Hankintapäätöstä ei tarvitse tehdä, kun kyse on hankintalain 28 §:n mukaisesta lisätilauksesta tai 93 §:n mukaisesta hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Hankintapäätöstä ei myöskään tarvitse tehdä, kun kyse on puitejärjestelystä, jos a) hankinta tehdään puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailutusta b) puitejärjestelyyn perustuvassa kilpailuttamisessa hankinnan arvo ei ylitä EU-kynnysarvoa. On syytä muistaa, että jos hankintapäätöstä ei tehdä, eikä päätöksestä tiedoteta tarjoajille, ei myöskään muutoksenhakuaika markkinaoikeuteen koskaan ala kulua. 10. Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää aina asiasta lausunto opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Menettely perustuu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 40 (110) säännökseen (1295/2002 6 luku 1 a 4 mom). Lausuntomenettelystä on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa seuraavaa: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintayksikkö (ELY-keskus tai TE-toimisto) pyytää korkeakoulututkintoon tähtäävää työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankkiessaan opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon, kun tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailun perusteella voitaisiin tehdä hankintapäätös jonkin tarjouksen hyväksi. Lausunto tulee pyytää ennen lopullisen hankintapäätöksen ia hankintasopimuksen tekoa. Lausuntopyyntö tehdään opetus-ja kulttuuriministeriölle sekä kirjeenä että sähköisenä. Se tulee lähettää tiedoksi myös työ- ja elinkeinoministeriön TOKI -ryhmälle. Lausuntomenettelylle on varattava aikaa kolme viikkoa. Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - Tarjousten vertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioidun tarjouksen tehneen korkeakoulun nimi, yhteystiedot ja yhdyshenkilön nimi - Hankittavan koulutuksen /koulutusohjelman nimi - Koulutuksen tavoitteena oleva korkeakoulututkinto tai -tutkinnot - Hankittavien opiskelijapaikkojen lukumäärä - Koulutuksen kohderyhmän kuvaus (hankintayksikön asettamat lähtötasoa koskevat ja työvoimapoliittiset rajaukset) - Hankittavan koulutuksen arvioitu kesto - Koulutuksen arvioitu alkamis- ja päättymispäivä ja/tai - Hankittavien opiskelijatyöpäivien määrä/opiskelija Mikäli tarjouskilpailun perusteella päädytään esittämään hankinnan jakamista useamman toteuttajan kesken, niin yllä mainitut tiedot ilmoitetaan kustakin korkeakoulusta erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa lausuntonsa kirjallisena. Korkeakoulututkintoja koskevat esitykset toimitetaan opetus-ja kulttuuriministeriön osoitteella: Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää kutakin hankintaa koskevan lausuntonsa tiedoksi työ-ja elinkeinoministeriön TOKI-ryhmälle. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa hankittavan koulutuksen määrällistä ja laadullista kehitystä. Muissa kuin tutkintoon tähtäävissä korkeakoulututkintohankinnoissa ei tarvitse pyytää opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntoa. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärien ja hammaslääkärien pätevöittämiskoulutukseen liittyvät hankinnat, joissa henkilöt kliinis-hallinnollisen harjoittelun jälkeen voivat osallistua lääketieteellisen tiedekunnan tentteihin ja niistä suoriuduttuaan saada oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä. Lausuntopyyntöä tehtäessä ja korkeakoulututkinnon hankintaa harkittaessa on varmistettava, että koulutuspalvelun tuottajalla, jolta koulutusta oltaisiin hankkimassa, on tutkinnonanto-oikeus sillä tai niillä opinaloilla, joihin hanke kohdistuu. 41 (110) 11. Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi 11.1. Hanki ntaoikaisu Hankintalain 80 §:n mukaan hankintayksikkö voi ennen hankintasopimuksen tekemistä itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun toimenpiteen, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asia uudelleen, jos päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Menettelyä voidaan soveltaa niin kansalliset kuin EUkynnysarvot alittavissa tai ylittävissä hankinnoissa. Oikaisumenettely ei edellytä asianosaisen suostumusta. Oikaisumenettely voi koskea myös jo lainvoimasta hankintapäätöstä, jos päätöksestä ei ole valitettu markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen myös asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun vireille tulosta on ilmoitettava välittömästi niille, joita asia koskee. Asianosaisen eli tarjouskilpailuun osallistuneen on esitettävä vaatimus hankintaoikaisusta 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai toimenpiteestä. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai toimenpiteen korjattavakseen 60 päivän kuluessa päätöksen tai toimenpiteen tekemisestä. Asianosainen voi samanaikaisesti vaatia hankintaoikaisua ja tehdä valituksen markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisun vireilläolo ei vaikuta markkinaoikeuden valitusprosessin määräaikoihin. Hankintaoikaisun vireille tulosta on kuitenkin ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos samasta päätöksestä tai toimenpiteestä on vireillä valitus markkinaoikeudessa. Hankintaoikaisua käsitellessään hankintayksikkö voi kieltää tai keskeyttää päätöksensä tai toimenpiteen täytäntöönpanon. Tästäkin on ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos asia on siellä vireillä. Jos hankintayksikkö oikaisuasian käsiteltyään korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteensä ja tästä seuraa ettei markkinaoikeudessa vireillä olevalla valituksella enää ole merkitystä, markkinaoikeus voi poistaa asian käsittelystään antamatta asiassa ratkaisua. Oikaistu uusi hankintapäätös on lähetettävä asianosaisille tiedoksi samalla tavalla kuin alkuperäinenkin hankintapäätös ja oikaistun hankintapäätöksen liitteenä on toimitettava uusi valitusosoitus sekä oikaisuohje. 11.2. Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset Kansalliset kynnysarvot ylittävistä kokonaisarvoltaan vähintään 30 000 euron tavanomaisista koulutushankinnoista ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudeltaan vähintään 100 000 euron arvoisista yhteishankinnoista voi valittaa markkinaoikeuteen siten kuin hankintalain 11 luvussa säädetään. Asian vireille tulo Julkista hankintaa koskeva asia tulee markkinaoikeudessa vireille kirjallisella valituksella. Asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee sekä tietyissä tapauksissa eräät viranomaiset. Hakijana voi asianosaisasemassa olla myös alalla toimiva yritys tai palvelun tuottaja, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai joka katsoo osallistumisensa tarjouskilpailuun estyneen hankintayksiköstä johtuvasta syystä. 42 (110) Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon ehdokkaan valintaa, tarjoajan tai tarjouksen kelpoisuutta tai tarjouskilpailua koskevasta ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Jos hankintapäätös ja/tai valitusosoitus ovat olleet puutteellisia, on valitus tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Puitejärjestelyn sisällä tehtävästä kilpailutuksesta (ns. minikilpailutus) voi valittaa markkinaoikeudelle vasta, jos asianosainen on saanut asiassa valitusluvan markkinaoikeudelta. Markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset B-listan palveluhankinnoissa Hankintalain 94 §:n mukaan markkinaoikeus voi valituksen perusteella: 1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan; 2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka 4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä 5) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun 6) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua Hyvitysmaksua (95 §) voidaan määrätä maksettavaksi, jos 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Hyvitysmaksu ei saa ilman erityistä syytä ylittää 10 %:a hankintasopimuksen arvosta. Seuraamusmaksu (98 §) voidaan määrätä, jos kyse on EU-kynnysarvon ylittävästä B-listan hankinnasta. Seuraamusmaksu voidaan määrätä, jos hankintayksikkö on 1) tehnyt suorahankinnan ilman laillista perustetta eikä ole tehnyt vapaaehtoista ilmoitusta HILMAssa 2) jättänyt noudattamatta odotusaikaa ja tehnyt muun virheen hankintamenettelyssä 3) tehnyt hankintasopimuksen, vaikka hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen ja tehnyt muun virheen hankintaprosessissa. Seuraamusmaksu voi olla enintään 10 % hankintasopimuksen kokonaisarvosta. Sopimuskauden lyhentäminen on mahdollinen EU-kynnysarvon ylittävissä B-listan hankinnoissa, kun hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti lain 98 §:n 3 momentin 1-4 kohdissa kuvatulla tavalla ja 2 ja 3 kohtien mukaisissa tilanteissa sen lisäksi tehnyt muun lain vastaisen virheen. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momenttien säädöksiä. Jos hankintayksikkö on vastannut hankintamenettelystä muiden hankintayksikköjen puolesta, oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvoite voidaan kohdistaa tällaiseen muiden hankintayksikköjen puolesta toimineeseen hankintayksikköön. 43 (110) Uhkasakko Markkinaoikeus voi tehostaa määräämäänsä seuraamusta asettamalla uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Uhkasakko voidaan kohdistaa myös sellaiseen hankintayksikköön, joka on toiminut muiden hankintayksiköiden puolesta. Vahingonkorvaus Hankintalain 107 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta. Vahingonkorvaus ei ole markkinaoikeuden määrättävissä oleva seuraamus eikä markkinaoikeus ole toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvausvaatimuksia. Vahingonkorvausvaatimukset tulee esittää yleisessä alioikeudessa. Valitusajan kuluminen ia siihen liittyvät hankintayksikön tehtävät Jotta markkinaoikeus voisi käytännössä soveltaa kaikkia em. seuraamusvaihtoehtoja, ei hankintasopimusta tule allekirjoittaa ennen kuin on varmistuttu siitä, että hankintaa koskien ei ole tehty valitusta markkinaoikeudelle. Hankintapäätöksen ja valitusosoituksen sekä oikaisuohjeen postittamisesta lukien on ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista varattava aikaa seuraavasti: Jos hankintapäätös, valitusosoitus ja oikaisuohje toimitetaan tiedoksi sähköisesti, katsotaan hankintapäätös liitteineen tiedoksi saaduksi lähettämispäivänä, jollei muuta luotettavalla selvityksellä osoiteta. Hankintayksikön on mainittava lähettämässään viestissä sen lähettämispäivä. Jos hankintapäätös, valitusosoitus ja oikaisuohje lähetetään tavallisena kirjeenä, on kirjeen perillemenoon varattava 7 päivää, jolloin hankintapäätös liitteineen katsotaan tiedoksi saaduksi, ellei muuta osoiteta. Hankintapäätös liitteineen voidaan lähettää tarjoajille myös saantitodistuksella. Tällöin voi postin kulkuun varattava aika lyhentyä, koska hankintapäätös ja siihen liittyvä valitusosoitus katsotaan tiedoksi saaduksi, kun kaikki tarjoajat ovat kuitanneet kirjeen vastaanotetuksi. Tiedoksisaannin jälkeen alkaa varsinainen valitusaika markkinaoikeuteen, joka kestää 14 päivää. Lopuksi markkinaoikeudelle on varattu 7 päivää aikaa käsitellä mahdollisia valituksia. Ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista on aina varmistettava markkinaoikeuden kirjaamosta (puh. 010 364 3300) tai internetsivuilla olevasta vireillä olevien asioiden luettelosta, että hankintaa koskevia valituksia ei ole vireillä (Huom: internetsivujen tiedot eivät aina ole täysin ajan tasalla). Jos yhtään valitusta ei ole saapunut, voidaan hankintasopimus allekirjoittaa. Joskus hankintasopimus joudutaan esim. yhteishankinnoissa allekirjoittamaan ennen kuin on saatu varmuutta siitä, onko hankintapäätöksestä tehty hakemus markkinaoikeudelle. Tällöin voidaan sopimukseen kirjata ehto siitä, että hankintasopimus ei astu voimaan, jos tulee tietoon, että hankintapäätöksestä on tehty hakemus markkinaoikeuteen. Jos hankintasopimus on ehditty allekirjoittaa (eikä sopimuksessa ole yllä mainittua ehtoa) ja sen jälkeen käy ilmi, että hankintaa koskien on tehty hakemus markkinaoikeudelle, ei markkina-oikeus voi soveltaa muita seuraamusvaihtoehtoja kuin hyvitysmaksua, seuraamusmaksua tai sopimuskauden lyhentämistä. Mahdollinen hyvitysmaksu tai seuraamusmaksu maksetaan hankintayksikön toimintamenomäärärahasta. Lisätietoja markkinaoikeuden toiminnasta sekä tuomioistuimen ratkaisuista löytyy osoitteesta www.oikeus.fi/markkinaoikeus. 44 (110) Poikkeukset odotusajan noudattamisessa Hankintalain mukaista odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos hankintasopimus 1) koskee 32 §:n mukaista puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa 2) tehdään ainoan hyväksyttävän tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa eikä tarjouskilpailussa ole jäljellä muita taijoajia tai ehdokkaita, joiden asemaan sopimuskumppanin valinta vaikuttaa. Valituksen sisältö Hakijan tulee esittää valituksessaan vaatimuksensa asiassa sekä perustelut esittämilleen vaatimuksille eli selvittää, millä tavoin hankintamenettely on hakijan käsityksen mukaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista. Mikäli hakija vaatii hyvitysmaksua, hakijan tulee ilmoittaa vaatimansa hyvitysmaksun määrä. Hakemuksen käsittely markkinaoikeudessa Ellei valitusta jätetä suoraan tutkimatta, markkinaoikeus varaa hankintayksikölle tilaisuuden antaa vastine valitukseen. Myös hankintayksikön valitsemaa tarjoajaa voidaan kuulla. Tämän jälkeen markkinaoikeus pääsääntöisesti varaa hakijalle tilaisuuden antaa vastaselitys vastineesta ja lausunnosta, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta asian ratkaisemisen kannalta. Markkinaoikeuden päätös ia muutoksenhaku Markkinaoikeus antaa päätöksensä valitusosoituksineen asianosaisille tiedoksi todisteellisesti siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Osapuolten suostumuksella päätös voidaan antaa tiedoksi myös sähköisesti. Asianosainen saa hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Oikeudenkäyntikulut Markkinaoikeuden käsitellessä julkista hankintaa koskevaa asiaa mahdollisten oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan hallintolainkäyttölain oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä. Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisena voidaan pitää myös päätöksen tehnyttä hallintoviranomaista. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Mikäli voittanut osapuoli saa vähentää arvonlisäveron omassa verotuksessaan, ei hävinnyttä velvoiteta suorittamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää arvonlisäveroa. Käsittelyn julkisuus Julkista hankintaa koskevien asioiden käsittelyssä markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia. Jos asianosainen katsoo markkinaoikeudelle toimittamaansa oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin sisältyvän lain mukaan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, asianosaisen tulee merkitä tämä selkeästi oikeudenkäyntikirjelmään tai sen liitteisiin. Hakijan tulisi merkitä jo hakemukseensa tai sen liitteisiin selkeästi kohdat, joita hakija pitää liikesalaisuuksinaan. 45 (110) 11.3. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa Julkisen hankinnan prosessiin voi liittyä myös sellaisia hallinnollisia seikkoja, joista tarjoajalla voi olla tarve valittaa. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa (ns. pienhankinnat) hankintapäätökseen tulee liittää valitusosoitus hallinto-oikeudelle. Valitusosoitukselle ei ole omaa erillistä mallia, vaan tarkoitukseen soveltuu ELY-keskuksen ja TE-toimiston muissa hallintoratkaisuissaan käyttämän mallin mukainen valitusosoitus. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintapäätöksiin ei liitetä valitusosoitusta markkinaoikeuteen. 46 (110) II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ Koulutuksen hankinnasta sovitaan aina työvoimaviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuottajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös asianomainen työnantaja (ks. laki julkisesta työvoimapalvelusta, 6 luku 3 ja 5 §). Kun hankintapäätöksen tiedoksiannosta laskettava valitus- ja odotusaika markkinaoikeuteen (yleensä 14+7 päivää) on umpeutunut (ks. luvut 11 sekä 5.4.2.), ja markkinaoikeuden kirjaamosta on tarkistettu, että hankinnasta ei ole tehty valituksia, tehdään kirjallinen hankintasopimus. Jos hankintapäätöksen tiedoksiannossa käytetään rinnakkain erilaisia tiedoksiantomenettelyjä, on valitus- ja odotusajan kulumista seurattava hitaimman menettelyn mukaisesti. Markkinaoikeuden internetsivuilla on ajantasainen luettelo vireillä olevista hankinta-asioista. Hankintasopimus on laadittava ja allekirjoitettava aina ennen koulutuksen käynnistämistä, jotta sopimus liitteineen olisi sitovasti voimassa koulutuksen alkamis-päivästä lukien. 12. Hankintasopimuksen sisältö Hankintasopimuksen sisällön tulee aina vastata tarjouspyynnössä esitettyä. Alla mainitut ja mahdolliset muut sopimusehdot on hyvä kirjata jo tarjouspyyntövaiheessa ja saattaa tarjoajille tiedoksi jo tarjouspyynnön liitteenä. Hankintasopimukseen sisällytetään vähintään seuraavat asiat: 1. Sopimuksen numero Sopimukset numeroidaan. Numeroinnin tulee olla siten yksilöity, että kullakin koulutuksen ostajalla voi olla vain yksi samannumeroinen sopimus. Sopimuksen numero koostuu varsinaisesta numero- osasta ja sopimuksentekovuodesta, esim. 1/2010, 2/2010, 1/2011 jne. Jos koulutushankinta liittyy ESR-projektiin, tulee hankintasopimukseen kirjata myös kyseisen projektin projektinumero ja projektin nimi, jotta sopimuksesta ilmenee, mihin ESR-projektiin hankittava koulutus liittyy. 2. Sopijapuolet Sopijapuolet ovat työvoimaviranomainen ostajana ja koulutuspalvelujen ylläpitäjä tai tuottaja myyjänä. Lisäksi ostajapuoleksi tulee julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 3 §:ssä ja 5 §:n 1 mom.:ssa tarkoitetussa yhteishankinnassa työnantaja tai muu yhteisö. Sopijapuolista ilmoitetaan lisäksi yhteyshenkilö-, postiosoite- ja sähköpostiosoitetiedot sekä puhelin- ja telefaxnumerotiedot. Allekirjoittajina voi olla useita hankintayksikköjä, työnantajia, muita yhteisöjä tai koulutuspalvelun myyjiä. 3. Yhtevs-TE-toimisto Yhteys-TE-toimistolla tarkoitetaan sitä toimistoa, joka suorittaa opiskelijavalinnan, toimii koulutusaikana yhteistyössä kouluttajan kanssa sekä vastaa opiskelijoiden koulutusaikaisista palveluista. Yh- teys-TE-toimisto osallistuu myös koulutuksen väli- ja päättöpalautteiden toteuttamiseen. Yhteys-TE- toimistosta ilmoitetaan yhteyshenkilö-, postiosoite- ja sähköpostiosoitetiedot sekä puhelin-ja telefax- numerotiedot. 4. Koulutusohjelman nimi Sovitaan yhdessä koulutuspalvelun myyjän ja mahdollisen yhteishankintaan osallistuvan työnantajan tai muun yhteisön kanssa hankittavan koulutusohjelman nimi, jota käytetään myös koulutusta koskevassa tiedotuksessa. 47 (110) 5. Järjestämispaikkakunta ja koulutuspaikka Ilmoitetaan, millä paikkakunnalla koulutus järjestetään. Lisäksi sopimukseen kirjataan koulutuksen järjestäjän nimi sekä katu- ja postiosoite. 6. Opetussuunnitelma Todetaan käytettävä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma tai sen tiivistelmä otetaan sopimuksen liitteeksi. 7. Koulutuksen tavoitteet Todetaan hankittavan koulutuksen tavoitteet. Mikäli kysymyksessä on tutkintoon johtavan koulutuksen tai sen osan hankkiminen, myös tämä määritellään sopimuksessa. 8. Koulutuksen määrä Määritellään opiskelijamääränä ja/tai opiskelijatyöpäivinä. Hankittaessa koulutusta yksittäisenä oppilaspaikkana, mainitaan sopimuksessa henkilön nimi, jolle koulutusta hankitaan. 9. Opetusmenetelmät Hankintasopimuksella sovitaan: eri opetusmenetelmien - lähiopetuksen, etätyöskentelyn, monimuoto-opiskelun, verkkoopetuksen ja työssäoppimisen /työharjoittelun - määrästä. muussa kuin lähiopetuksessa eri opetusmenetelmiin liittyvän ohjauksen ja/tai tutoroinin määrästä 10. Tvössäoppiminen ia työharjoittelu Sopimuksessa todetaan, että sopimuksen kohteena olevassa työvoimakoulutuksessa toteutettavilla työssäoppimis-ja/tai työharjoittelujaksoilla sovelletaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n 3 mom. ja 10 §:ää. Lisäksi säädöksen nojalla on myös todettava koulutuspalvelun myyjän velvollisuus järjestää opiskelijoille työssäoppimis-ja työharjoittelujaksojen ajaksi ry h mä vastuuva ku utus. Hankintasopimuksessa todetaan, että työssäoppimis- tai työharjoittelujaksojen työpaikkojen on oltava sellaisia, että niissä toteutettava työssäoppiminen tai työharjoittelu tukee koulutuksen oppimistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi edellytetään, että koulutuspalvelun myyjä huolehtii ohjauksen järjestämisestä työssäoppimis- tai työharjoittelupaikalla ja informoi paikan tarjonnutta työnantajaa koulutuksen tavoitteista. Hankintasopimuksessa todetaan, että työssäoppimisesta ja työharjoittelusta tehdään koulutuspalvelujen tuottajan, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama määräaikainen kirjallinen sopimus, jossa sovitaan seuraavista asioista: suoritusaika ja -paikka päivittäinen kesto (vähintään neljä tuntia ja enintään kahdeksan tuntia), ajoittuminen (esim. epätavanomaiset työajat, ilta- ja yötyö) sekä mahdollisen tasoitusjakson soveltaminen viikoittainen kesto (enintään 5 pv) ja ajoittuminen (onko viikonlopputyötä) tehtävät, joita opiskelija suorittaa jakson aikana yhteyshenkilö työpaikalla /työpaikkaohjaaja oppimistavoitteet ohjauksesta /tutoroinnista vastaava opettaja ohjauksen /tutoroinnin toteutustapa ja määrä /kesto työssäoppimisjaksosta eri osapuolille tavanomaisten koulutusetuuksien lisäksi mahdollisesti maksettavat rahalliset tai muut korvaukset tai etuudet työssäoppimis- /työharjoittelujakson kolmikantaisesta arvioinnista mahdolliset muut ehdot Edellä mainittua työssäoppimis- tai työharjoittelusopimusta ei tehdä, jos työssäoppiminen tai työharjoittelu toteutetaan työsuhteessa. 48 (110) Hankintasopimuksessa on velvoitettava koulutuspalvelun tuottajaa toimittamaan kolmikantaisen työssäoppimis- tai työharjoittelusopimuksen jäljennös hankintasopimuksessa ilmoitetulle yhteys-TEtoimistolle. Työssäoppimisen /työharjoittelun tasoittumisjakson käytöstä tulee sopia ja käytön peruste todeta hankintasopimuksessa. Työmarkkinatoimenpiteiden osalta toimenpiteen päivittäinen enimmäiskesto on rajattu enintään kahdeksaksi tunniksi (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002 8 luku 4 §). Vastaavaa rajoitusta sovelletaan myös työvoimakoulutukseen sisältyvän työssäoppimiseen ja työharjoitteluun. Eräillä ammattialoilla (esimerkiksi kuljetus ja terveydenhoito) työaikajärjestelyt voivat olla sellaiset, että enimmäiskeston päiväkohtainen tarkastelu olisi ongelmallista. Tämän vuoksi päivittäinen enimmäiskesto voi tasoittua kahdeksaan tuntiin erityisen tasoittumisjakson aikana. 11. Ulkomaan jaksot Todetaan koulutukseen sisältyvät ulkomailla toteutettavat lähiopetus- tai työssäoppimisjaksot, mikäli niitä koulutukseen sisältyy. 12. Koulutusaika, lomat ia koulutuksen jaksotus Hankintasopimuksessa sovitaan koulutuksen alkamis- ja päättymispäivämäärät, opiskelijatyöpäivän kesto sekä lomajaksot. Jos koulutus on järjestetty erillisinä jaksoina, joiden välillä koulutus on keskeytyneenä, mainitaan sopimuksessa koulutusjaksojen alkamis- ja päätymispäivämäärät. 13. Kohderyhmän määrittely ia koulutukseen pääsyedellytykset Hankintasopimuksessa sovitaan kenelle koulutusohjelma on kohdennettu sekä pääsyvaatimukset, kuten esimerkiksi aikaisemman koulutuksen taso tai tietyn pituinen työkokemus. Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon tähtäävän koulutuksen yhteydessä on aina sovellettava julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1a §:n ehtoja, joiden mukaan ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon loppuun saattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden päätoimisia opintoja. Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävään koulutuksen henkilö voidaan valita, kun alemman korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Vastaavasti ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävään koulutuksen henkilö voidaan valita, kun ylemmän korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja. 14. Opiskelijoiden oikeusaseman perusteet Hankintasopimukseen on kiijattava seuraava ehto julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 8 §:n nojalla: "Koulutuspalvelujen myyjän on noudatettava, mitä opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, opintojen hyväksilukemisesta, opiskeluoikeuden menettämisestä, opiskelijan salassapitovelvollisuudesta, kurinpidosta ja opiskelijan kuulemisesta sekä muutoksenhausta koulutuspalvelun tuottajan päätökseen, on erikseen säädetty tässä sopimuksessa määritellyn tutkinnon tai oppimäärän suorittamiseen tähtäävää, muuna kuin maksullisena palvelutoimintana tai henkilöstökoulutuksena järjestettävää koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Jos tällaista lainsäädäntöä ei ole, noudatetaan, mitä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) on säädetty. Koulutuspalvelun myyjän tulee lisäksi kirjallisesti informoida opiskelijoita heidän oikeusasemansa perusteita koskevista säännöksistä ja ohjeista." Lisäksi sopimuksessa ilmoitetaan hankintasopimuksessa määriteltyä koulutusta koskeva(t) säädös /säädökset. 49 (110) Hankintasopimuksessa on myös todettava ne tavat, joilla koulutuspalvelun tuottaja tiedottaa opiskelijoilleen oikeusaseman perusteita koskevista normeista. 15. Koulutuksen keskeyttämisen arviointi ia menettelytavat Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla sovitaan, millä tavalla julkisen valvonnan alaisen koulutuspalvelujen tuottajan järjestämässä koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämistä arvioidaan sekä määritellään työvoimaviranomainen, jonka kanssa neuvotellaan ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä. Muiden kuin em. koulutuspalvelujen tuottajien järjestämän koulutuksen ollessa kysymyksessä ilmoitetaan se työvoimaviranomainen, joka tekee keskeyttämispäätöksen (JTPL 6 luku 9 §:n ja työ- ja elinkeinoministeriön asetus (545/2010) 3 §; ks. luku 42 s. 90-91). 16. Uusien opiskelijoiden ottaminen keskeyttäneiden tilalle Määritellään menettelytavat uusien opiskelijoiden ottamiseksi keskeyttäneiden tilalle. 17. Seuranta- ia valvontavelvollisuus Todetaan, että koulutuksen myyjä on koulutuksen aikana velvollinen pitämään päiväkirjaa, josta käy ilmi koulutuksen järjestämismuoto (lähi-, etä-, monimuoto-opiskelu, verkko-opetus tai työssäoppiminen /työharjoittelu), koulutuksen sisältö, opiskelijoiden läsnäoloja opetuksen tai ohjauksen toteutusmuoto/tapa, jos opetuksessa on kyse etä-, monimuoto- tai verkko-opetuksesta. Todetaan koulutuksen myyjän vastuu kerätä opiskelijoiden sekä päättö- että välipalaute (OPAL). Tätä tehtävää varten koulutuksen järjestäjän tulee nimetä OPAL -pääkäyttäjä. Jos koulutuksen järjestäjällä ei ole OPAL-käyttäjätunnusta, sen tulee pyytää tunnus työ- ja elinkeinoministeriön pääkäyttäjiltä osoitteesta [email protected]. Tunnusta pyydettäessä ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän OPAL -pääkäyttäjän nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tunnus toimitetaan ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Lisäksi voidaan sopia koulutuskohtaisen ohjausryhmän perustamisesta. Ryhmässä voivat olla mukana työ- ja elinkeinohallinnon ja kouluttajan edustajien lisäksi opiskelijoiden sekä työnantajien edustajat. 18. Osaamisen arviointi koulutuksen päättyessä Todetaan koulutuspalvelun tuottajan vastuu arvioida opiskelijoiden osaamisen taso koulutuksen päättyessä sekä menettelytavat, kuinka koulutuspalvelun tuottaja toimittaa tehdyistä arvioista palautetietoa yhteys-TE-toimistolle opiskelijoiden kirjallisella suostumuksella tai näiden itsensä toimittamana. 19. Todistukset Todistusten annossa noudatetaan, mitä perusopetusasetuksessa (852/1998), lukioasetuksessa (810/1998), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998), VN:n asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) sekä yliopistoasetuksessa (115/1998) todistusten annosta säädetään tai em. säädösten perusteella on erikseen ohjeistettu. Kun on kysymys näyttötutkinnon tai sen osan suorittamisesta, tai niihin valmistavasta koulutuksesta, todistuksen annossa noudatetaan opetushallituksen määräystä Dno 56/011/2009. Kansainväliset vaatimukset täyttävän todistuksen annosta on säädetty erikseen (ks. s. 85). 20. Koulutuksen hinta ia maksuehdot Hankintasopimuksessa on sovittava koulutuksen hinta ja eri vuosina maksettavat osuudet sekä todettava maksetaanko hankintahinta kansallisista määrärahoista vai ESR-määrärahoista. Lisäksi on todettava onko kyseessä kokonaishinta vai määräytyykö hinta toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaan. Yhteishankinnassa eritellään lisäksi työnantajan tai muun yhteisön ja työ- ja elinkeinoviranomaisen rahoitusosuudet. Arvonlisäverollisten myyjien kanssa tehtäviin sopimuksiin otetaan lisäksi 50 (110) maininta arvonlisäveron suuruudesta edellä esitettyjen jaottelujen mukaisesti. Sovitaan maksuerät ja eräpäivät (katso myös luvut 28 ja 43). Tässä kohdassa voidaan tarvittaessa erikseen määritellä koulutusaikana mahdollisesti tarvittavan tukiopetuksen, tulkki- yms. palveluiden, tutustumismatkojen tai ulkomaankoulutusjaksojen, tutkintomaksujen, opintomateriaalien ja -välineiden tai vakuutusten vaikutus hinnan määräytymiseen. Lisäksi voidaan määritellä koulutuksen keskeyttäneiden tai koulutuksesta erotettujen opiskelijoiden vaikutus hinnan määräytymiseen. Todetaan, että koulutuksen siirtäminen tai peruuntuminen ei aiheuta maksuvelvollisuutta ostajalle. Jos näin ei todeta, säilyy myyjällä oikeus vaatia korvausta todisteellisista kustannuksista määrittämättömän ajan. 21. Muut sopimukseen sisällytettävät asiat Sopijapuolet voivat, hankinnan sisällön niin edellyttäessä, sopia keskenään muistakin asioista, kuin mitä edellä on mainittu, samoin kuin siitä, että sopimusta tarkistetaan työvoimakoulutuksen yleisten hankintaehtojen määräämissä tilanteissa tai muiden vastaavien sopimuksessa erikseen määriteltyjen seikkojen nojalla. Muita hankintasopimuksessa sovittavia asioita ovat esimerkiksi: Yhteistyökysymykset Muutos- ja seurantatietojen ilmoittaminen: Sovitaan myyjän velvollisuus toimittaa yhteys-TEtoimistolle koulutuksen aikana tapahtuvia muutoksia koskevat ilmoitukset. Todetaan myyjän velvollisuus toimittaa muuta ostajan tarvitsemaa seurantatietoa; esim. työharjoittelu- tai koulutuspaikkakunnan vaihdokset. Yhteistyö ja vastuualueet koulutuksesta ja valmistuvista opiskelijoista tiedottamisessa sekä opiskelijavalinnassa: Jos sopijapuolet sopivat yhteistyöstä koulutuksesta tiedottamisessa, opiskelijavalinnassa tai valmistuvista opiskelijoista tiedottamisessa työnantajille, sopimuksessa määritellään sopijapuolten vastuualueet, menettelytavat ja muu näihin verrattava. Lisäksi tarvittaessa sovitaan yhteistyöstä esimerkiksi opiskelun ohjauksessa ja henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien laadinnassa. Koulutuksen sisältöön ia toteutukseen liittyvät asiat Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen: Todetaan koulutuspalvelun tuottajan vastuu henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinnasta sekä hyväksi lukemisesta. Näyttökokeet: Todetaan kuinka opiskelijat voivat antaa tutkintoon liittyvät näytöt sekä onko opiskelijoilla näyttöjen uusimismahdollisuus. Tutkintojen tunnustaminen: Todetaan, että maahanmuuttajien työvoimakoulutuksen hankintahintaan sisällytetään myös ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamispäätöksen hankintakustannukset, kun se on henkilön palveluprosessin etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kustannukset maksetaan toteutuman mukaan opetushallituksen perimien kustannusten mukaisesti. Kouluttajan edellytetään ohjaavan opiskelijoita hakemusten laatimisessa. Opinto- ja tutustumismatkat: Todetaan koulutusohjelmaan sisältyvät opinto- ja tutustumismatkat, joista aiheutuvat kustannukset sisältyvät koulutuksen hankintahintaan. Työnhakuvalmennus ja CV-netti: Sovitaan koulutukseen sisältyvästä työnhakuvalmennuksesta, sen määrästä, toteutustavasta ja ajoituksesta. Työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin 51 (110) käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun. Koulutuksen kohderyhmän tarpeista riippuen työnhakuvalmennusjakso voidaan järjestää esim. kaikille yhteisenä jaksona koulutuksen kuluessa tai kohdennettuna ja toteutuman mukaan erikseen laskutettavana jaksona koulutuksen lopussa, niille opiskelijoille, jotka eivät työllisty välittömästi koulutuksen jälkeen. Hankinnan ehtoihin liittyvät seikat Työnantajan tai muun yhteisön toteutusvastuu: Jos koulutuksen yhteishankinnassa työnantaja tai muu yhteisö osallistuu rahoitusvastuun lisäksi koulutuksen järjestämiseen, määritellään sopimuksessa työnantajan tai muun yhteisön vastuualue. Työilistämis- ja laatutavoitteet: Sovitaan hankintaan liittyvistä työllistämis- ja laatutavoitteista ja niiden vaikutuksesta hankintahintaan sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatavasta. Bonukset: Sovitaan mahdollisesta työllistämis- ja laatutavoitteiden saavuttamiseen liittyvästä bonuksesta, sen määrästä ja maksamisen ehdoista. Option käyttö: Jos tarjouspyynnössä ja tarjouksessa on mainittu mahdollisuudesta käyttää julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä tarkoitettua optiota ja osapuolet näin sopivat, on tämä kirjattava hankintasopimuksessa. Ammattisalaisuuden suojaamista ja kilpailukieltoa koskevat sopimukset: Yleisiä hankintaehtoja koskevan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 6 luvun 18 §:n ja 19 §:n mukaisista ammattisalaisuuden suojaamista ja kilpailukieltoa koskevista, opiskelijoilta edellytettävistä sopimuksista mainitaan hankintasopimuksessa ja sovitaan ko. sopimuksiin liittyvistä käytännön menettelytavoista (ml. tiedottamisesta koulutukseen hakeutuville) ja sopijapuolten vastuualueista. Kaoasiteettihankintoien sopimuksessa huomioon otettavat seikat Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kapasiteettihankintoja koskevia hankintasopimuksia tehtäessä on tavanomaisten sopimuksen laatimisen ja toteuttamisen pelisääntöjen lisäksi otettava huomioon seuraavaa: Hankintasopimuksen kesto voi olla enintään kolme vuotta mahdolliset optiot mukaan lukien. Jos hankinta koskee useaa ammatti- /koulutusalaa, on hankintasopimukseen kirjattava kutakin alaa koskien opiskelijatyöpäivien määrä ja opiskelijatyöpäivän keskihinta. Lisäksi on mainittava tavoiteltavien tutkintojen tai niiden osien tasot ja sisältääkö kapasiteetti tukipalveluja tai ammattitaitokartoituksia tms. täydentäviä koulutusosioita. Hankintasopimuksesta tulee ilmetä kapasiteetin käyttötarkoitukset. Mainittava työ- ja elinkeinohallinnon yksiköt, jotka voivat ohjata koulutuksiin opiskelijoita sekä todettava että ko. yksiköt voivat neuvotella kouluttajan kanssa kapasiteetin kohdentamisesta. Mainittava, että kapasiteettia voidaan käyttää rintamakoulutukseen, non stop -koulutukseen, yksittäisiin opiskelijapaikkoihin ja yhteishankintoihin. Hankintasopimuksessa on todettava, että koulutuksen myyjän on tehtävä tarkennettu suunnitelma koulutuskapasiteetin käytöstä sopimuksessa mainittujen yhteys-TE-toimistojen kanssa. ELY-keskukselle on varattava oikeus olla hyväksymättä esitettyjä tarkennuksia. Tarkennuksiin on liitettävä opetussuunnitelmat. Jos kapasiteettia tarkennuksen perusteella käytetään non stop -koulutukseen, edellytetään toteutuman mukaista seurantaa ja laskutusta. Kunkin opiskelijan valinta ei edellytä erillisiä sopimustarkennuksia /muutoksia, vaan TE-toimiston valintapäätös riittää. 52 (110) - Jos kapasiteettia käytetään yhteishankintakoulutuksen toteutukseen, on myös yhteishankintaan osallistuvan työnantajan tai muun yhteisön allekirjoitettava hankintasopimuksen tarkennus ja siitä on käytävä ilmi työnantajan tai muun yhteisön maksuosuus sekä työ- ja elinkeinohallinnon maksettavaksi jäävä osuus. Ennen yhteishankintaa koskevan tarkennuksen allekirjoittamista on työnantajan tai muun yhteisön taustat selvitettävä siten kuin yhteishankintoja koskevassa ohjeistuksessa edellytetään. Kouluttajan raportointivelvoite kapasiteetin käytöstä koulutusaloittain on kirjattava sopimukseen. 22. Työministeriön vahvistamien yleisten hankintaehtoien ja ohjeiden noudattaminen Sopimukseen kiijataan maininta siitä, että sopijapuolet noudattavat työ-ja elinkeinoministeriön asetuksen (545/2010) mukaisia yleisiä hankintaehtoja ja työ-ja elinkeinoministeriön koulutushankinnois- ta ja opiskelijavalinnoista sekä koulutuksen toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä antamia ohjeita. Yhteishankintaa koskevaan hankintasopimukseen on kirjattava sopimuksen ehdot ja seuraamukset sopimusrikkomuksesta, esimerkiksi seuraamus työnantajan työllistämisvelvoitteen rikkomisesta, jotta varmistetaan mahdollisuus työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuuden takaisinperintään. Lisäksi yhteishankintaa koskevassa sopimuksessa todetaan, että "työ-ja elinkeinohallinto ei vastaa toisen sopimusosapuolen velvoitteista". Mahdollisen takaisinperintäasian käsittelyn helpottamiseksi tulee sopimuksiin laittaa ehto siitä, että työnantaja /koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan työ- ja elinkeinovoimaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen sopimuksen valvontaa ja seurantaa varten. Lisäksi sopimukseen kirjataan ehto siitä, että työ-ja elinkeinovoimaviranomaisilla on oikeus tarkistaa hankintahinnan maksatusta koskevat tiedot työnantajan /koulutuksen järjestäjän kirjanpidosta. 23. Liit teet Luetellaan hankintasopimuksen liiteasiakirjat. Liitteeksi on syytä laittaa työ- ja elinkeinoministeriön asetus 545/2010, jos sitä ei ole toimitettu tarjouspyynnön liitteenä. 24. Sopijapuolten sopimuskappaleet Sopimuksessa mainitaan, että sopimusta on tehty samansisältöiset kappaleet kullekin sopijapuolelle. 25. Sopijapuolten allekirjoitukset ia päiväys Hankintasopimus päivätään ja sopijapuolet allekirjoittavat sopimuksen omakätisesti. Sopimuksen allekirjoittajilla tulee olla nimenkirjoitusoikeus. 13. Hankinnan väliaikainen järjestäminen Jos hankintaa ei sen luonteen perusteella voida lykätä, vaikka hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen, on hankintayksiköllä mahdollisuus järjestää hankinta väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta (eli hankintapäätöksen mukaan voittaneelta) tai aiemmalta toimittajalta (hankintalaki 93 §). Väliaikaisella järjestämisellä tarkoitetaan määräaikaan sidottua toteutusta, jonka tulee päättyä siten kuin markkinaoikeus velvoittaa, kuitenkin viimeistään, kun uusi kilpailutus on voitu toteuttaa. Hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan 1) hankintayksikön päätös kumota osaksi tai kokonaan 2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai 53 (110) 3) velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä. 14. Sopimuksen ja sen liitteiden suhde Sopimukseen ei tarvitse kirjoittaa kaikkia sellaisia asiakohtia, jotka käyvät ilmi esimerkiksi tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta. Tällöin riittää, että sopimuksessa viitataan ko. asiakirjoihin, jotka laitetaan sopimuksen liitteiksi. Viittaukset tehdään niin selkeästi, että sopijapuolet tietävät mistä on sovittu. Jos tarkoituksena on esimerkiksi muuttaa jotakin tarjoukseen sisältyvää ehtoa, tämä määritellään sopimuksessa. 15. Jälki-ilmoituksen tekeminen Työvoimakoulutuksen hankintaa koskee hankinta-asetuksen (614/2007) 11 §, joka velvoittaa tekemään 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä jälki-ilmoituksen niiden hankintojen osalta, joiden kokonaisarvo ylittää EU-kynnysarvon. Velvoite koskee myös suora- hankintoja. Jälki-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä puitejärjestelyn sisäisistä yksittäisistä hankintasopimuksista, vaikka ne ylittäisivät arvoltaan EU-kynnysarvon. Hankinnan kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon kaikkien yhden tarjouspyynnön perusteella tehtävien hankintojen kokonaishinnat ilman arvonlisäveroa. Kokonaishintaa laskettaessa on otettava huomioon myös mahdolliset optiot. Jälki-ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella HILMAssa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Lomakkeelta käyvät ilmi ilmoituksessa tarvittavat tiedot. Pakollisia tietoja ovat mm. voittanut toimittaja, hankittava palvelu (työvoimakoulutuksen CPV-koodi on 8040000-8 "Ai- kuiskoulutuspalvelut ja muut koulutuspalvelut"), käytetty hankintamenettely, valintaperuste ja kokonaisarvo. Sen sijaan esim. liike-tai ammattisalaisuudeksi katsottavia tietoja ei tarvitse ilmoittaa. Valtion alue- ja paikallishallintoa koskeva julkisten hankintojen EU-kynnysarvo määritellään vuosittain. Tieto kulloinkin voimassaolevasta EU-kynnysarvosta löytyy työ-ja elinkeinoministeriön internetsivuilta osoitteesta www.tem.fi 54 (110) III VALMENTAVA KOULUTUS Tässä luvussa täsmennetään valmentavan työvoimakoulutuksen muotoja ja sisältöalueita. Valmentavalla työvoimakoulutuksella tarkoitetaan maahanmuuttajakoulutusta, ohjaavaa koulutusta, kielikoulutusta ja tietotekniikan peruskoulutusta. 16. Maahanmuuttajakoulutus Maahanmuuttajakoulutusta (tavoiteammattikoodi X6) toteutetaan Opetushallituksen vahvistaman "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus" suosituksen mukaan. Suosituksen tarkoitus on varmistaa koulutuksen yhdenmukaiset valtakunnalliset tavoitteet ja opintojen rakenne. Asiakirja auttaa rakentamaan vaihtoehtoisia ja joustavia koulutuspolkuja kunkin maahanmuuttajan yksilöllisten lähtökohtien, koulutustarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Suositusta voidaan soveltaa työvoimapoliittiseen koulutukseen, kotoutumissuunnitelmaan sisältyviin opintoihin ja maahanmuuttajien omaehtoisiin opintoihin (Opetushallituksen suositus Dno 5/421/2007, 21.5.2007). Maahanmuuttajakoulutuksen tehtävänä on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä, hakeutumaan jatko-opintoihin sekä toimimaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisena, täysivaltaisena ja tasa-arvoisena jäsenenä. Koulutuksen tavoitteena on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he pystyvät tekemään omaa elämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja. Koulutus muodostuu opintokokonaisuuksista (kieliopinnot, arjen taidot ja elämänhallinta, yhteiskuntatietous, kulttuurituntemus sekä opiskelu-ja työelämävalmiudet), joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Maahanmuuttajakoulutuksen ydin muodostuu koulutuksesta, jonka laajuus on noin 40 opintoviikkoa. Opinnot voivat jaksottua pidemmälle ajalle. Koulutukseen voi yllä mainittujen opintokokonaisuuksien lisäksi kuulua luku- ja kirjoitustaidon opintoja, joiden laajuus on 20-30 opintoviikkoa. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutusta hankittaessa tulee ottaa huomioon ko. koulutusta koskeva opetushallituksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen suositus Dno 2/421/2006). Tarkempia tietoja opetussuunnitelmista löytyy opetushallituksen internetsivuilla osoitteessa www.oph.fi Säädökset ja ohjeet /Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet/maahanmuuttajien koulutus. Maahanmuuttajien koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksia ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että uudet Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2011. Tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa uusia koulutushankintoja. Alkukartoituksessa selvitetään mm. opiskelijan aiempi koulutus-, ammatti- ja urapolku sekä niiden vaikutus tulevan ammatti- tai opiskelupolun valintaan ja tarkennetaan opiskelijalle TE-toimistossa laadittua osaamiskartoitusta. Alkukartoituksessa arvioidaan opiskelijan kielitaito, luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaito sekä yleistiedot. Alkukartoituksen tavoitteena on käynnistää prosessi, jonka tuloksena opiskelijalla on opettajien tuella laadittu koulutustaan ja ammattiaan koskeva henkilökohtainen opiskelu- tai työllistymissuunnitelma. Myös maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvää alkukartoitusta koskevat kotoutumislain säädökset uudistuvat vuonna 2011. 55 (110) Aikuisten luku-ja kirjoitustaidon opintojen keskeinen sisältä on suomen tai ruotsin kielen perusluku- ja kirjoitustaito ja opiskelijan kannalta keskeinen sanasto sekä arabialaiset numerot ja peruslaskutoimitukset. Suomen tai ruotsin kielen perus- ja jatko-opintojen keskeinen sisältö on toiminnallisen suomen tai ruotsin kielen perustaitojen kehittyminen, ymmärrettävä suullinen ja kirjallinen arkielämän viestintä sekä työelämän vaatimien ja omaan ammattialaan liittyvien suullisten ja kirjallisten viestintätaitojen tunteminen ja käyttö sekä mm. työnhaun asiakirjojen kirjoittaminen. Kielen opiskelu integroidaan tiiviisti muihin opintokokonaisuuksiin. Tavoitteena on saavuttaa yleisten kielitutkintojen taitotaso 3. Suomen tai ruotsin kielen opiskelua voidaan hyvin yhdistää myös tietylle ammattialalle valmentavaan koulutukseen. Arjen taitojen ja elämänhallintaopintojen keskeinen sisältö on arjessa toimiminen ja ajankäytön merkitys, oman tulevaisuuden suunnittelu sekä oma ja lähipiirin hyvinvointi. Yhteiskuntatietouden keskeinen sisältö on Suomen kansalaisten ja maassa laillisesti asuvien maahanmuuttajien perusoikeudet ja velvollisuudet, Suomen lähihistoria sekä yhteiskunnan ja erityisesti kunnan perustoiminnot, suomalainen elinkeinoelämä ja viranomaisjärjestelmä sekä julkiset ja yksityiset palvelut, Suomen maantieteellinen sijainti ja ekosysteemi sekä Suomen koulutusjärjestelmä, kiijastot ja kansalaisyhteiskunta. Kulttuurituntemuksen keskeinen sisältö on oman kulttuurisen identiteetin tukeminen ja kulttuurierojen ymmärtäminen, kulttuurisen vuorovaikutuksen kehittyminen ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen muiden kanssa sekä osallistuminen vapaavalintaisiin harrastusopintoihin tai harrastustoimintaan yhdessä suomalaisten kanssa. Opiskelu- ja työelämävalmiuksien keskeinen sisältö on suomalaisten koulutusvaihtoehtojen tuntemus ja opiskelijan oma asema koulutusjärjestelmässä, suomalaisen opiskelukulttuurin tuntemus, tiedon hankkiminen ja sen käyttö sekä oman oppimistavan hahmottaminen, tietotekniikan merkitys, internet ja työvälineohjelmien peruskäyttö sekä yhteistyötaitojen kehittyminen. Työelämävalmiuksien opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaisen työelämän toimintamalleihin ja ammattitaitovaatimuksiin ja saa kokemusta käytännön työskentelystä ja työssä oppimisesta työpaikalla. Opiskelija saa ammattitaitokartoitusten tai näyttökokeiden avulla arvioita, tietoa ja palautetta ammattitaidostaan ja työkokemuksestaan sekä niiden soveltumisesta suomalaiseen työelämään ja koulutukseen. Keskeinen sisältö on työtehtävien kirjo ja yleiset työelä- mävalmiudet Suomessa, ammatin hankkimisen perustiedot sekä työelämän perussäännöt ja työn merkitys Suomessa. Koulutuksen kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu kotoutumissuunnitelman piirissä oleville tai muutoin työnhakijoina oleville maahanmuuttajille, jotta he voivat sijoittua suoraan työhön tai ammattiin johtavaan koulutukseen. 16.1. Rinnastettavat toimenpiteet Maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta voidaan toteuttaa myös työvoimakoulutukseen rinnastettavana toimenpiteenä, jolloin koulutuspalvelua ei lainkaan hankita, vaan kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelmassaan sovitulla tavalla omaehtoiseen koulutukseen (VN:n kotouttamisasetus 511/1999 1–3 §:t). 56 (110) 16.2. Tutkintojen tunnustaminen Maahanmuuttajien työvoimakoulutuksen hankintahintaan voidaan sisällyttää myös ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamispäätöksen hankintakustannukset, kun se on henkilön palveluprosessin etenemisen kannalta tarkoituksenmukaista. Hankintahintaan sisältyviksi kustannuksiksi hyväksytään opetushallinnon perimien maksujen mukaiset kustannukset. Tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä ulkomaisen koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta. Kouluttaja ohjaa opiskelijaa hakemuksen laatimisessa ja sen liitteeksi tarvittavien asiakirjojen kokoamisessa. Asiakirjat toimitetaan opetushallitukseen, joka tekee asiassa päätöksen. 16.3. Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut järjestämään mahdollisuuden osallistua yleisten kielitutkintojen (YKI) suomenkielen keskitason tutkintoon (taitotaso 3) kotouttamisiain piirissä tai vastaavassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen tarjotaan keskimäärin 40 opintoviikon pituisen maahanmuuttajakoulutuksen päätteeksi. Tutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen voidaan ohjata myös sellaisia maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolella olevia työnhakijoita, joiden arvioidaan hyötyvän kielitutkinnosta hakeutuessaan työhön tai koulutukseen tai pyrkiessään vakiinnuttamaan työ- tai koulutuspaikkansa. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja toiminnallista kielitaitoa mittaavia tutkintoja, joita käytetään yleisesti työelämän tarpeisiin. Kielitaitoarviot annetaan taitotasoasteikolla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän kielitaidon yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: ylimmällä, keskitasolla ja perustasolla. Yleisten kielitutkintojen jäijestämisestä vastaa Opetushallitus siitä annetun lainsäädännön (L 964 /1994 2§, A116/1999) mukaisesti. Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkinnon laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Yleisten kielitutkintojen perusteista on annettu opetushallituksen määräys Dno 55/011/2002. Tutkintojen järjestämisoikeus on järjestämisluvan saaneilla oppilaitoksilla eri puolilla Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnosta tiedotetaan Opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.oph.fi /Koulutus ja tutkinnot /Yleiset kielitutkinnot. Yleisten kielitutkintojen tutkintotilaisuudet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tutkinto koostuu viidestä osakokeesta: tekstin ymmärtäminen, rakenteet ja sanasto, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen. 16.4. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta Maahanmuuttajakoulutukseen kytkeytyvä tutkinto Maahanmuuttajakoulutus hankitaan normaalia kilpailutusmenettelyä noudattaen. Kun hankittavaan koulutukseen sisältyy suomen kielen opetusta, joka tähtää työelämässä ja opiskelussa tarvittavan kielitaidon tason (taitotaso 3) saavuttamiseen, on otettava huomioon, että tarjouspyyntöihin sisällytetään ehto, jonka mukaan koulutuspalvelun tarjoajan on sisällytettävä tarjoukseensa myös kielitutkinnon suorittamismahdollisuus. Jos tarjouksen tekijällä ei itsellään ole tutkinnonjärjestämisoikeutta, tulee koulutuspalvelun tarjoajan hankkia tutkintojen suorittaminen alihankintana sellaiselta koulutuspalvelujen tuottajalta, jolla on tutkinnon järjestämisoikeus. hankintasopimuksessa sovitaan yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkinnoista aiheutuvien kustannusten toteutuman mukaisesta laskutuksesta 57 (110) alihankintana toteutetuista tutkinnoista maksetaan myös enintään Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemä keskitason tutkintomaksu /osanottaja. Tutkinnon uusintamahdollisuut- ta ei sisällytetä hankintaan. hankintasopimus tulee laatia siten, että tutkintomaksu maksetaan toteutuman mukaan vain niistä osallistujista, jotka ovat jättäneet vastuu TE-toimistolle hakemuksen työvoimakoulutukseen ja jotka TE-toimisto on hyväksynyt. Opiskelijalla tulee olla realistiset edellytykset suoriutua tutkinnosta hankintasopimuksessa määritellyllä taitotasolla. Opiskelijaa, jolla ei arvion perusteella ole edellytyksiä suoriutua tutkinnosta, ei tule ohjata tutkintotilaisuuteen Muutoin hankittava YKI-tutkinto Niille maahanmuuttajatyönhakijoille, jotka osallistuvat ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai jotka eivät ole työvoimakoulutuksessa, mutta joiden työvoimavirkailija arvioi hyötyvän tutkintotodistuksesta, järjestään ennen tutkintoon ohjaamista lyhyt valmentava koulutusjakso, jonka yhteydessä perehdytään näyttökokeen sisältöön, rakenteeseen ja tutkinnon suorittamiseen. Valmistava koulutusjakso voidaan hankkia kilpailutuksen perusteella keneltä tahansa soveltuvalta koulutuspalvelujen tuottajalta. Tutkinnon suorittamismahdollisuus voidaan sisällyttää tähän hankintaan joko alihankintana tai, jos kouluttajalla itsellään on tutkinnonjärjestämisoikeus, suoraan hankittuun koulutuskokonaisuuteen kuuluvana. Kolmas mahdollisuus - jos kumpikaan em. tavoista ei ole mahdollinen - on hankkia yhdeltä tai useammalta koulutuspalvelun tuottajalta tutkinnon suorittamiseen valmistava koulutusjakso ilman tutkinnon suorittamismahdollisuutta, ja hankkia tutkinnon suorittamismahdollisuudet erikseen sellaiselta muulta koulutuspalvelun tuottajalta, jolla on tutkinnonjärjestämisoikeus. Koska tutkinnon järjestämisoikeus on vain tietyillä oppilaitoksilla ja koska tutkinnon hinta on kiinteä riippumatta sen suorituspaikasta, voidaan tutkintojen suorittamista koskeva koulutushankinta tällöin tehdä ilman kilpailutusta ns. suorahankintana. Menettely perustellaan hankintapäätöksessä toteamalla, että vain tutkinnon järjestämisluvan saaneella oppilaitoksella on oikeus sen järjestämiseen ja tutkinnon hinta on kiinteä. Riippumatta siitä, millä kolmesta edellä mainitusta tavasta valmistava koulutusjakso ja YKI- tutkintojen suorittamismahdollisuudet hankitaan, tulee kouluttajan ennen opiskelijan ohjaamista tutkintotilaisuuteen arvioida, onko opiskelijalla realistiset edellytykset suoriutua tutkinnosta hankintasopimuksessa määritellyllä taitotasolla. Opiskelijaa, jolla ei arvion perusteella ole edellytyksiä suoriutua tutkinnosta ei tule ohjata tutkintotilaisuuteen. Tutkintomaksu maksetaan toteutuman mukaan vain niistä osallistujista, jotka ovat jättäneet vastuuTE-toimistolle hakemuksen työvoimakoulutukseen ja jotka TE-toimisto on hyväksynyt. Tutkinnon uusi ntamahdoll is uutta ei sisällytetä hankintasopimukseen. 17. Ohjaava koulutus Ohjaava koulutus (tavoiteammattikoodi X7) voidaan jakaa tavoitteiltaan, kestoltaan ja toimintatavoiltaan seitsemään luokkaan, jotka soveltuvat eri kohderyhmille (ohjaavan koulutuksen tavoitea m mattikoodit esitellään tarkemmin luvussa 45.1.): 1) Työn-ja koulutuksen hakuun painottuva koulutus 2) Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus 3) Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus 4) Oppisopimukseen valmentava koulutus 5) Peruskouluopintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen 58 (110) 6) Lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen 7) Yritt äjävalmennus 17.1. Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet Edellä kerrottu ohjaavan koulutuksen tyypittely on pelkistetty kuvaus koulutuksen tavoitteista. Käytännössä vain harvoin ohjaava koulutus täyttää vain yhtä kyseisistä päämääristä. Tyypillistä on, että samaan koulutusohjelmaan sisältyy useita oppimissisältöjä - esim. työn ja koulutuksen hakua, työelämävalmiuksien jäsentämistä ja ammatillista suunnittelua. Eri koulutusohjelmissa sisältöjä painotetaan eri tavoin kohderyhmän ja koulutuksen tavoitteen mukaan. Myös koulutuksen kesto vaihtelee kohderyhmän tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö koostuu lähinnä seuraavista alueista: työelämän, työllisyysnäkymien ja ammattien sekä työelämän vaatimusten tuntemus koulutusjärjestelmien tuntemus ja koulutusvaihtoehtojen selvittäminen työnhaun perusteet ja valmiudet, itsensä markkinointitaitojen kehittäminen ja CV:n laatiminen osaamisen, ammattitaidon ja soveltuvuuden arviointi, ammattitaitokartoitukset työnhakusuunnitelman tarkentaminen ja toteuttaminen ammatinvalinta- ja urasuunnitelmien tarkentaminen tietotekniikan perusvalmiudet oppimaan oppimisen valmiudet ja oman oppimistavan tunnistaminen elämäntilanteen selkiyttäminen, oman persoonallisuuden tuntemus ja elämäntaidot konkreettisten suunnitelmien teko työhön tai koulutukseen hakeutumiseksi työkyvyn ylläpitämistä tukevat toimenpiteet ja jaksot työharjoittelu ja/tai koulutusharjoittelu, oppilaitoksiin tutustumista peruskoulun tai lukio-opintojen oppiaineet TE-toimisto voi hankkia ohjaavan koulutuksen yhteydessä osaamis- tai ammattitaitokartoituksia, joilla selvitellään asiakkaan tietyn ammattialan osaamisen tasoja soveltuvuus alalle. Keskeisinä tavoitteina on selvittää tarvittavan ammatillisen koulutuksen lähtötaso sekä mahdollisen tukiopetuksen tarve. Ammattitaitokartortusjakso voidaan liittää myös ammatilliseen työvoimakoulutukseen, jolloin se toimii kartoitus- tai orientoivana jaksona, jonka jälkeen vain osa opiskelijoista jatkaa kartoitusjaksoa seuraavaan ammatilliseen koulutukseen. Tarvittaessa osaamis- ja ammattitaitokartoituksia voidaan hankkia myös erillisinä lyhyinä koulutuksina tai ryhmäpalveluna ilman suoraa kytkentää johonkin valmentavaan tai ammatilliseen koulutukseen. Ohjaavaan koulutukseen voidaan sisällyttää myös oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niiden huomioon ottamiseen henkilön jatko-opintoja suunniteltaessa liittyviä sisältöjä. Ohjaava koulutus voi myös toimia ammatillisen koulutuksen "syöttökoulutuksena", eli ohjaavan koulutuksen sisältö ja toteutus on rakennettu siten, että sen nimenomaisena tavoitteena on opiskelijoiden ohjaaminen ja "potuttaminen" soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen joko työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena opiskeluna. Jos ohjaavan koulutuksen kohderyhmä on valittu siten, että opiskelijat ovat pitkään TEhallinnon asiakkaana olleita henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti jo aiemmin suorittaneet jonkin ohjaavan koulutusjakson, tulee tämä aiempi koulutus ottaa huomioon uuden koulutusohjelman toteutuksessa. Henkilöille ei tule tarjota samoja koulutussisältöjä toistuvasti uudelleen. 59 (110) 17.1.1. Työn- ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija on koulutuksen päättyessä löytänyt itselleen sopivan koulutus* tai työpaikan tai opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, miltä alalta hän etsii työ- tai koulutuspaikkaa. Koulutus painottuu omien vahvuuksien arviointiin, työnhakutaitojen ja -valmiuksien kehittämiseen sekä koulutustarpeiden arviointiin. Opiskelijat tarvitsevat lisäinformaatiota kiinnostuksensa kohteena olevasta ammatista ja koulutusalasta sekä erityisesti käytännön työnhakutaitoja. Koulutukseen sisältyy oppilaitoksiin tutustumista, koulutus- ja työharjoittelua. Kouluttaja kannustaa ja auttaa opiskelijaa sopivan, opiskelijan tavoitteiden mukaisen alan koulutus- ja/tai työharjoittelupaikan hankinnassa. Koulutuksen kesto (yleensä 2–5 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi työharjoittelua ja tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä. 17.1.2. Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus Tavoitteena on selkiyttää opiskelijan ammatillisia suunnitelmia niin, että hän löytää koulutukseen ja/tai työllistymiseen johtavan ratkaisun. Opiskelijan ammatilliset suunnitelmat ovat selkiintymättömät ja hän tarvitsee tukea tehdessään ammatillisia valintoja. Koulutus painottuu mm. opiskelijoiden vahvuuksien kartoitukseen, kiinnostusten ja soveltuvuuden arviointiin sekä opiskelumotivaation ja - edellytysten selvittämiseen. Tavoitteena on lisätä opiskelijan oma-aloitteisuutta, työnhakutaitoja ja - valmiuksia sekä itseohjautuvuutta. Keskeisiä kehitettäviä taitoalueita ovat tiedonhankinta erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja opiskelu- tai työpaikan löytäminen. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä koulutettavalle työ- ja/tai koulutusharjoittelua. Koulutuksen kesto (yleensä 3–6 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi koulutus- ja työharjoittelua sekä tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä. 17.1.3. Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus Keskeisin tavoite on suunnitellun, tietoisen muutosprosessin jatkaminen koulutuksessa, jonka tavoitteena on asiakkaan työllistyvyyden parantaminen ja paluu työmarkkinoille. Ennen koulutukseen ohjaamista on yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa järjestetty asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä mm. terveydentilan tutkimuksia ja työkyvyn arviointeja. Asiakas on halukas itse panostamaan oman tulevaisuutensa suunnitteluun, orientoitunut työelämään ja sitoutunut koulutukseen. Koulutus tuottaa opiskelijalle realistisia itsearvioinnin välineitä, joiden avulla hän kykenee hallitsemaan omaa henkilökohtaista ja ammatillista todellisuuttaan, arvioimaan voimavarojaan sekä laatimaan ja toteuttamaan henkilökohtaisen kehittämissuunnitelmansa. Työhön tai koulutukseen hakeutumisen tulee olla opiskelijan kannalta mielekäs ja realistinen ratkaisu sekä ajoittua tarkoituksenmukaisesti esim. osaksi asiakkaan kuntoutumisprosessia. Koulutuksessa painotetaan yhteistyötä muiden asiakkaan ongelmien ratkaisuun vaikuttavien tahojen kanssa. Koulutuksen kesto (yleensä 3–6 kk) voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon siihen sisällytetään esimerkiksi työharjoittelua ja tietotekniikan osaamisvalmiuksien kehittämistä. 17.1.4. Oppisopimukseen valmentava koulutus Koulutuksen tavoitteena on kannustaa ja ohjata opiskelijoita oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen aikana opiskelijoita tuetaan koulutusalan valinnassa ja soveltuvan oppisopimustyönantajan etsinnässä. Koulutusohjelma voi sisältää myös oppimisvalmiuksien ja oppimistekniikoiden kehittämiseen liittyvää ohjausta ja tukipalveluita. Lisäksi koulutukseen liittyy yh- 60 (110) teistyö paikallisten oppisopimustoimistojen ja oppilaitosten kanssa opintojen suunnittelussa. Koulutus hankitaan pääasiassa ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos ryhmän kokoaminen esim. paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista. 17.1.5. Peruskoulu-tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen Koulutuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus suorittaa loppuun keskenjäänyt peruskoulu /lukio tai korottaa koulutuksen aikana peruskoulu- tai lukiotodistuksen arvosanoja siten, että työnhakija koulutuksen jälkeen pystyisi hakeutumaan hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutus hankitaan pääasiassa ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos ryhmän kokoaminen esim. paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista. 17.1.6. Yrittäjävalmennus Yrittäjävalmennuksen tavoitteena on antaa yrittäjyydestä kiinnostuneille ja sitä harkitseville henkilöille mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen pätkätyösuhteeseen työllistymisen vaihtoehtona. Tyypillisesti koulutukset pyrkivät antamaan opiskelijoille yleiskuvan yrittäjyydestä ja valottamaan yrityksen perustamiseen ja yrityksen toimintaan liittyviä käytännön näkökohtia. Aihepiirejä voivat olla esimerkiksi viranomaisille laadittavat asiakirjat ja selvitykset, lupamenettelyt, verotus, kirjanpito ja taloushallinto, henkilöstöasiat, johtaminen, markkinointi jne. Koulutus hankitaan pääasiassa ryhmille, mutta myös yksittäisten oppilaspaikkojen hankinta on mahdollista, jos ryhmän kokoaminen esim. paikkakunnan pienuudesta johtuen ei ole mahdollista. 18. Kielikoulutus Pääsääntöisesti vieraiden kielten koulutus sisällytetään ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Kielikoulutusta (tavoitea m matti koodi X8) voidaan hankkia niille työhakijoille, joilla jonkin vieraan kielen hallinnan puutteet ovat työllistymisen keskeisenä esteenä. 19. Tietotekniikan peruskoulutus Tietotekniikan peruskoulutus (tavoiteammattikoodi X9) käsittää pääasiassa erilaisia tietotekniikan ajokorttityyppisiä koulutuksia. Koulutus sisällytetään pääosin ammatilliseen koulutukseen, ohjaavaan koulutukseen ja maahanmuuttajakoulutukseen. Erillistä tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta on tarkoituksenmukaista hankkia silloin, kun näiden taitojen osaamisella voidaan selkeästi edistää asiakkaan työllistymistä. Suositeltavaa on, että alueen kuntien ja oppilaitosten kanssa neuvotellaan koulutuksen järjestämisestä niin, että työnhakija voi parantaa tietotekniikan taitojaan sivutoimisesti työttömyysturvalla opiskellen. 61 (110) IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET 20. Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä Mahdollisuus toteuttaa työvoimakoulutuksen hankinta yhdessä työnantajan kanssa perustuu JTPL:n 6 luvun 3 §:ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan "määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille... asianomainen työnantaja tai käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa (koulutuksen yhteishankinta). Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua myös työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä". Edelleen 5 §:n 1. momentissa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja tai muu yhteisö. Yritys tai muu yhteisö voi edustaa itsensä lisäksi muita työnantajia, jos niin on erikseen sovittu. Mahdollistamalla yritysten ja muiden yhteisöjen osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöiseen ja yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen rahoituspohjan laajentamiseen. Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat, joiden hankintasopimuksessa on sovittu yrityksen tai muun yhteisön maksuosuudesta koulutuksen hankintakustannuksista ja joiden hankintasopimuksen yritys tai muu yhteisö allekirjoittaa sopimusosapuolena. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei oie esim. koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin yritys tai muu yhteisö on mukana, mutta jota yritys tai muu yhteisö ei rahoita eikä allekirjoita hankintasopimusta koulutus, jossa yritys tai muu yhteisö maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim. työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopimusosapuolena yritys tai muu yhteisö ei ole. Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain hankintalaissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein. Kun hankintayksikkö on aiemmin kilpailuttanut puitejärjestelyn tai laajan koulutuskapasiteetin, jonka hankintasopimukseen on sisällytetty mahdollisuus käyttää puitejärjestelyä tai kapasiteettia myös yhteishankintana toteutettavan koulutuksen toteutukseen, voidaan näin menetellä. Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, yritys tai muu yhteisö osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VNa julkisesta työvoimapalvelusta 1344/2002). 21. Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta: RekryKoulutuksen, TäsmäKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen. Näiden tuotteiden lisäksi yhteishankintakoulutusta voidaan toteuttaa myös yhdistämällä em. tuotteita samaan palvelukokonaisuuteen esimerkiksi ns. vaihtovalmennuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä RekryKoulutusta että TäsmäKoulutusta. 62 (110) 21.1. RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta Kohderyhmä; Kaikki työnantajat. Yhteiskunnallinen tavoite: Ehkäistä työvoimakapeikkoja ja suoranaista pulaa osaavasta työvoimasta, edistää yritysten ja julkisten työnantajien toiminnan kehittymistä sekä tarjota työnhakijoille työllistäviä koulutusväyliä. Koulutuksen tavoite: Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman ammattitaidon sekä koulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat työllistyvät työnantajan palvelukseen. Hankintasopimuksessa sovitaan työllistymisen tavoitetasosta. Käyttötilanne: Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. Voidaan yhdistää laajempaan toiminnan kehittämisohjelmaan. Miten edetään?: Työnantajan esityksen ja yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun koulutustarvearvion perusteella laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa voi olla mukana myös henkilöstön edustaja. Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, lähetetään tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun aikataulun mukaan. Opiskelijoiden valinta: Työnantaja ja työvoimaviranomainen valitsevat opiskelijat yhdessä ennalta sovittujen soveltuvuusvaatimusten perusteella. Valintaan voidaan liittää soveltuvuuden arviointia ja testejä. Valinnassa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta: Koulutus on työnantajan tarpeita vastaavaa ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta. Opinnot henkilökohtaistetaan ja opiskelijan näkökulmasta tavoitteena voi olla perus-, lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutuksen tavoitteena voi olla tutkinnon tai sellaisen osan suorittaminen. Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Koulutuksen kesto vaihtelee, mutta pääsääntöisesti koulutusohjelmat ovat 3–9 kuukauden mittaisia. Vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Työssäoppimista voi olla enintään kuusi kuukautta, ellei koulutusalan opetussuunnitelman perusteista tai muista yleisistä koulutuksen toteutusvaati m uksista muuta johdu. Laskennalliset seitsemän (7 × 45 min) opetustunnin koulutuspäivät voivat koostua useista lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työ- ja elinkeinohallintoja työnantaja seuraavat yhdessä koulutuksen toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla ohjausryhmä. Tarvittaessa koulutusohjelmaa ja sen toteutusta voidaan täsmentää. Koulutuksen rahoitus: Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus on 30 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta (ilman ALV:a). Opiskelija- työpäiväkohtainen hinta vaihtelee koulutusaloittain. RekryKoulutuksen käytön edellytykset Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22) 63 (110) Koulutus on sisällöltään ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta. Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää /opiskelija. Koulutus voidaan kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai viikonloppukoulutuksena siten, että näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min) opetustuntia kestävät koulutuspäivät 21.2. TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta Kohderyhmä: Ensisijainen kohderyhmä ovat yritykset, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Myös julkinen sektori (valtio, kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat) voi käyttää TäsmäKoulutusta. Yhteiskunnallinen tavoite: TäsmäKoulutuksen yhteiskunnallinen tavoite on kytkeä yrityksissä osaamisen kehittämistarpeet laajempiin työvoiman saatavuus-, työssä pysymis- ja tuottavuustavoitteisiin. Yritysten kannalta tämä merkitsee, että osaamisen kehittäminen kytketään osaksi yrityksen normaalia liiketoimintaa. Koulutuksen tavoite: Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajan tarvitseman ammattitaidon sekä koulutuksen suorittaneet opiskelijat sijoittuvat saman työnantajan palvelukseen. Tavoitteiden taustalla voi olla myös lomautusten tai irtisanomisten välttäminen, ikääntyvän henkilöstön työurien pidentäminen ja työntekijöiden monialaisen osaamisen edistäminen. Käyttötilanne: Yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja/ tai henkilöstön osaamisen parantamista. Yrityksen henkilöstön ammattitaito ei vastaa muuttuneita olosuhteita. Toimintatapa säilyttää ennaltaehkäisevästi työpaikkoja ja pidentää työuria. Voidaan käyttää myös määräaikaisten lomautusten yhteydessä. Voidaan yhdistää laajempaan toiminnan kehittämisohjelmaan. Miten edetään?: Yrityksen esityksen ja yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun koulutustarvearvion perusteella laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa voi olla mukana myös henkilöstön edustaja. Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, lähetetään tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun aikataulun mukaan. Opiskelijoiden valinta: Yritys tekee työvoimaviranomaiselle esityksen, jossa yritys osoittaa TäsmäKoulutukseen henkilöt sekä perustelut valinnalle. Oppilasvalinnasta päättää työvoimaviranomainen. Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta: Koulutus voi olla yleis- tai erityiskoulutusta riippuen siitä, miten koulutus- /opintosuunnitelma rakennetaan. Koulutus on työnantajan tarpeita vastaavaa ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta. Koulutukseen sisältyy tietopuolista opetusta sekä tarpeen mukaan ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Koulutuksen tavoitteena voi olla myös esim. näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen. Koulutuksen kesto on vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Koulutus voi olla osa laajempaa yrityksen kehittämisohjelmaa, jolloin se ajoittuu pidemmälle, mutta ennalta määritellylle ajalle. Laskennalliset seitsemän (7 × 45 min) opetustunnin koulutuspäivät 64 (110) voivat koostua useista lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työ- ja elinkeinohallintoja työnantaja seuraavat yhdessä koulutuksen toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla ohjausryhmä. Tarvittaessa koulutusohjelmaa ja sen toteutusta voidaan täsmentää. Koulutuksen rahoitus: Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus on 20 -75 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuden suuruuteen vaikuttavat yrityskoko ja koulutuksen luonne sen mukaan, onko kysymyksessä yleiskoulutus vai erityiskoulutus. OpiskelijatyÖpäiväkohtainen hinta vaihtelee koulutussuunnitelman mukaan. Koulutuksen hinta määräytyy tarjouskilpailun perusteella. TäsmäKoulutuksen käytön edellytykset Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22) Koulutus on sisällöltään ammatillista koulutusta tai ammatillista osaamista muutoin täydentävää koulutusta, kuten kielikoulutusta tai tietotekniikkavalmiuksia parantavaa koulutusta. Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää ja enintään noin kaksi vuotta /opiskelija. Koulutus voidaan kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai viikonloppukoulutuksena siten, että näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min) opetustuntia kestävät koulutuspäivät 21.3. M uutos Koulutus: kuvaus palvelutuotteesta Kohderyhmä: Kaikki työnantajat. Yhteiskunnallinen tavoite: Ehkäistä tai lyhentää muutosturvatyyppisissä tilanteissa irtisanottujen työttömyyttä, edistää nopeaa työllistymistä entisen kaltaisiin tai uusiin tehtäviin, lisätä tai uudistaa irtisanottavien työnhakutaitoja, työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista sekä parantaa henkilöiden valmiuksia mahdolliseen jatkokoulutukseen. Koulutuksen tavoite: Valmentavassa koulutuksessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat sellaiset työnhaku- ja työmarkkinavalmiudet, että voivat hakea uutta soveltuvaa työtä tai hakeutua soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat työmarkkinoille soveltuvan ja työnantajien eri aloilla tarvitseman ammattitaidon sekä koulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat työllistyvät uusiin työsuhteisiin. Hankintasopimuksessa sovitaan mahdollisesta tavoitetasosta. Käyttötilanne: Kun työnantaja joutuu vähentämään henkilöstöään tai lopettamaan toimintansa kokonaan. Voidaan käyttää myös, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi. Miten edetään? Muutosturvan toimintamallin edellyttämän työnantajan laatiman toimintasuunnitelman tai muuta irtisanomistilannetta koskevien selvitysten sekä yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa laaditun koulutustarvearvion perusteella laaditaan koulutussuunnitelma. Suunnittelussa on mukana myös henkilöstön edustaja. Koulutussuunnitelman perusteella julkaistaan hankintailmoitus HILMAjärjestelmässä, lähetetään tarjouspyynnöt koulutuspalvelun tuottajille, tehdään tarjousvertailu ja tarjouskilpailun voittajan kanssa hankintasopimus koulutuksen toteutuksesta. Opiskelijavalinnan jälkeen koulutus toteutetaan sovitun aikataulun mukaan. 65 (110) Opiskelijoiden valinta: Työnantaja ja työvoimaviranomainen valitsevat opiskelijat yhdessä ennalta sovittujen soveltuvuusvaatimusten perusteella. Valintaan voidaan liittää soveltuvuuden arviointia ja testejä. Valinnassa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Koulutuksen sisältö, kesto ia seuranta: Koulutus on yleiskoulutusta. Koulutus on joko irtisanottavien työnhaku- ja työmarkkinavalmiuksia edistävää valmentavaa koulutusta tai työelämälähtöistä ammatillista koulutusta. Koulutus voi koostua yhdestä useammasta ammatillisesta ja/tai valmentavasta koulutusohjelmasta. Opinnot henkilökohta istetaa n. Opiskelijan näkökulmasta valmentavan koulutuksen tavoitteena on esimerkiksi soveltuvan ammatillisen koulutuksen löytäminen. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena voi olla perus,lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutus voi tähdätä tutkinnon tai sellaisen osan suorittamiseen. Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Koulutuksen kesto vaihtelee, mutta pääsääntöisesti valmentavan koulutuksen koulutusohjelmat ovat 1–3 kuukauden ja ammatilliset koulutusohjelmat 3–9 kuukauden mittaisia. Vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää opiskelijaa kohden. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Työssäoppimista voi olla enintään kuusi kuukautta, ellei koulutusalan opetussuunnitelman perusteista tai muista yleisistä koulutuksen toteutusvaati m uksista muuta johdu. Laskennalliset seitsemän (7 x 45 min) opetustunnin koulutuspäivät voivat koostua useista lyhyemmistä kokonaisuuksista. Työja elinkeinohallinto ja työnantaja seuraavat yhdessä koulutuksen toteutuksen etenemistä ja laatua. Koulutuksella voi olla ohjausryhmä. Tarvittaessa koulutusohjelmaa ja sen toteutusta voidaan täsmentää. Koulutuksen rahoitus: Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen hankinnan yhdessä. Työnantajan maksuosuus on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Opiskelijatyöpäiväkohtainen hinta vaihtelee koulutusaloittain. MuutosKoulutuksen käytön edellytykset Koulutuspalvelun myyjä on ostajista riippumaton taho (ks. luku 22) • Koulutus on sisällöltään ammatillista tai valmentavaa koulutusta Koulutuksen kesto on päätoimista opiskelua vähintään 10 päivää/opiskelija. Koulutus voidaan kuitenkin toteuttaa jaksotettuna ja osa-aikaisesti esim. ilta- tai viikonloppukoulutuksena siten, että näistä osista voidaan muodostaa seitsemän (7 x 45 min) opetustuntia kestävät koulutuspäivät 21.4. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yhdistäminen vaihtovalmennuksessa Osa rekrytointitilanteista voidaan tarkoituksenmukaisimmin järjestää kouluttamalla ennestään työnantajan palveluksessa olevaa henkilöstöä avaintehtäviin vaihtovalmennuksena. Sillä tarkoitetaan koulutusmallia, jossa työpaikalta lähtee yksi tai useampi työntekijä jatko- tai täydennyskoulutukseen ja työpaikalle samoihin tai eri työtehtäviin koulutetaan työtön työnhakija. Sisäisen kierron vaikutuksesta uuden työvoiman ammattitaitovaatimukset eivät tällöin ole liian korkealla ja työttömillä on näin paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille. Työssä olevien koulutuksen tavoitteena on turvata ammattitaidon kehittyminen ja mahdollisesti laajentuminen tai uusien vaativampien tehtävien oppiminen. Tavoitteena voi olla myös tutkintojen ja/tai osatutkintojen suorittaminen, työurien pidentäminen sekä työkyvyn ja työssäjaksamisen edistäminen. Erityisen käyttökelpoinen vaihtovalmennus on sellaisissa työyhteisöjen kehittämishankkeissa, joilla pyritään turvaamaan ikääntyvän työvoiman työssäpysymismahdollisuudet. Koulutuksella voidaan vaikuttaa työpaikkojen säilymiseen ja näin ennaltaehkäistä työttömyyttä. Työttömäksi jääneiden ikääntyneiden henkilöiden paluu työelämään ei useinkaan ole helppoa. Tästä syystä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ikääntyvien henkilöiden koulutuksessa yhtenä tavoitteena 66 (110) voi olla, että he voisivat toimia työorganisaatiossa kouluttajina ja työhönopastajina esimerkiksi uusissa rekrytointitilanteissa tai työpaikkaoppimisen malleissa. 21.5. Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa Lomautustilanteissa yhteishankintakoulutusta voidaan käyttää seuraavasti: TäsmäKoulutus (eli työssä olevien henkilöiden koulutus) soveltuu silloin, kun on kyse määräaikaisesta lomautuksesta, jonka jälkeen entinen työsuhde jatkuu. Kyse on tällöinkin työsuhteessa olevien henkilöiden ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta, vaikka koulutusajalta ei makseta palkkaa. Koulutus voi kestää vähintään 10 päivää ja enintään noin kaksi vuotta. Koulutuksen pituus ja lomautuksen pituus eivät ole sidoksissa toisiinsa. Koulutus voi siis olla pidempi tai lyhyempi kuin lomautusjakso. Työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta määräytyy luvussa 22 kuvatulla tavalia. Muutoskoulut us (eli muutosturvatyyppisiin tilanteisiin liittyvä koulutus) puolestaan soveltuu lomautustilanteisiin silloin, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja lomautusten alkaessa tai aikana tulee selväksi, että lomautus muuttuu irtisanomiseksi kaikkien tai enemmistön osalta. MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on aina 20 %. Irtisanomistilanteisiin MuutosKoulutus luonnollisesti soveltuu aina niin muutosturvan toimintamallin puitteissa kuin muutoinkin. Joustavien hankintamenettelyjen (puitejärjestelyt, kapasiteettihankinnat, monialamallit) käyttöä on lisättävä mahdollisuuksien mukaan aina kun se on tarkoituksenmukaista, jotta voidaan hyödyntää ko. hankintamallien joustavuutta toteutettaessa nopeasti reagoivaa koulutusta. 22. Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset Kaiken työvoimakoulutuksen - myös työnantajan osittain rahoittaman - hankinnassa on noudatettava julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Tämä merkitsee sitä, että koulutus- hankinta on aina kilpailutettava, ellei suorahankintamenettelyn käytölle ole hankintalain 27 ja 28 §:ien ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintaohjeen mukaista perustetta. Suoraa hankintamenettelyä käytettäessä hankintapäätös on aina kirjallisesti perusteltava. Työ- ja elinkeinohallinnon osallistuminen yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen on mahdollista, jos koulutuksen järjestämiseen on vahvat työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet. Tällaisia ovat muun muassa työvoiman saatavuuden turvaaminen, työnantajan toimintaedellytysten edistäminen, ikääntyvien työssä pysymisen edistäminen, työurien pidentäminen, työpaikkojen säilyttäminen, lomautusten välttäminen tai hyödyntäminen koulutukseen ja työttömyyden ennaltaehkäisy. Lisäksi on otettava huomioon koulutuksen tarpeellisuus, tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus. Koulutuksen suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Koulutuksen järjestämiskustannuksiin ei voida osallistua, jos työnantaja samanaikaisesti palkkaa uusia työntekijöitä niihin työtehtäviin, joista henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu (ks. luku 26). Ennen koulutuksen hankintapäätöstä on selvitettävä työ- ja elinkeinohallinnon asiakasrekisterissä olevat työnhakijat, työnvälityksen tarjoamat mahdollisuudet (esim. alueellisen liikkuvuuden keinot) ja jo käynnissä olevan työvoimakoulutuksen mahdollisuudet, Koulutuksesta neuvoteltaessa tulee ottaa huomioon myös muut koulutusvaihtoehdot kuten esimerkiksi oppisopimuskoulutus, työllistämistuella työssäoppiminen, valtionosuusrahoitteinen ammatillinen koulutus sekä ELY- keskusten rahoitusmahdollisuudet. Työvoimakoulutuksen yhteishankinnalla ei saa korvata työnantajan kustannettavaksi kuuluvaa henkilöstökoulutusta. Työpaikan rakenteiden, tuotannon ja työkäytäntöjen uudistaminen ja siihen 67 (110) liittyvä koulutus on osa liiketoimintaa, josta aiheutuvat perehdytys- yms. kustannukset kuuluvat työnantajan itsensä maksettavaksi, ellei kyseessä ole ELY-keskuksen kanssa suunniteltu laajempi kehittämishanke (Työsopimuslaki 55/2001 7 luku 4 §). Työnantajan vastuulla olevaksi henkilöstökoulutukseksi voidaan katsoa esimerkiksi lyhytkestoinen (alle 10 päivää kestävä) tavanomaisia työtehtävissä tarvittavia perusvalmiuksia koskeva koulutus tai perehdytys. Esimerkkejä ovat mm.: • työhyvinvointiin, työyhteisön toiminnan yleiseen kehittämiseen tms. liittyvät kehittämispäivät tai vastaavat tilaisuudet • työyhteisön sisäisten toimintatapojen uudistamiseen ja ohjeistukseen liittyvät tilaisuudet • lainsäädännön muutoksiin liittyvä työntekijöiden perehdytys • yleisten atk-ohjelmien (Word, Excel, PowerPoint jne.) peruskäyttöön liittyvät koulutukset sekä täydennyskoulutukset • henkilöstön perehdyttäminen ja opastaminen esimerkiksi uusien koneiden ja menetelmien käyttöön • alakohtaisen jatkuvasti tai toistuvasti uudistuvan tietotaidon ylläpitämiseen liittyvä koulutus, kuten esim. uusien tai uudistuneiden automallien huoltokoulutus • lupatyyppiset koulutukset, kuten hitsausluokan, tulityökortin, merialan luvan, hygieniapassin tms. suorittaminen • tavanomainen kielikoulutus Koulutuspalvelun myyjän on oltava ostajista riippumaton. Yhteishankintana ei hankita sellaista koulutusta, joka toteutetaan yksinomaan koulutuksen hankintaan osallistuvan yrityksen toimesta sen omissa tiloissa, omin välinein ja oman henkilöstön toimesta. Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet: • Avoimessa tarjouskilpailussa ei saada lainkaan tarjouksia ostajista riippumattomilta tahoilta. • Koulutuksen sisältöä ja toteutustapaa koskevan lisenssin tai muun vastaavan yksinoikeuden perusteella millään muulla taholla ei ole oikeutta tuottaa tarvittavaa koulutuspalvelua. • Koulutusta voidaan ostaa yritysten omistamilta oppilaitoksilta, jos ne avoimen tarjouskilpailun perusteella ovat kokonaistaloudellisesti edullisin palvelun tuottaja. Tämä ehto ei kuitenkaan sulje pois sellaista koulutuksen toteutusta, jossa ostajista riippumaton koulutuspalvelun tuottaja toteuttaa osan koulutuksesta hankintaan osallistuvan työnantajan tiloissa, välineillä tai henkilöstön tuella. Työnantaja voi joissakin tilanteissa edellyttää, että työpaikalla toteutettavien koulutusjaksojen osalta maksetaan työnantajalle korvausta esim. tilojen, koneiden ja laitteiden tai työnantajan henkilöstön työpanoksen käytöstä koulutuksen toteutukseen. Tällaiset kustannukset on mahdollista ottaa huomioon siten, että ennen tarjouspyynnön julkistamista yhdessä työnantajan kanssa laaditaan kirjallinen kuvaus niistä palveluista, joiden katsotaan aiheuttavan työnantajalle sellaisia kustannuksia, jotka tulee ottaa huomioon koulutuksen toteutuksessa ja koulutustarjouksissa alihankintana. Tämä kuvaus liitetään tarjouspyyntöön jolloin voidaan varmistaa, että kaikki tarjoajat saavat samansisältöisen informaation työnantajan alihankintapalveluna tarjoamasta palvelukokonaisuudesta. Kunkin tarjoajan tulee sisällyttää ko. palvelukokonaisuus tarjouksensa kokonaishintaan, jolloin kustannukset tulevat samoin perustein huomioon otetuiksi kaikkien tarjousten kokonaishinnassa. Yleis- ja erityiskoulutuksen määritelmät Komission asetus perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklojen soveltamisesta koulutustukeen säätää edellytykset, joiden toteutuessa koulutustuki on yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautetaan 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Yleinen peruskoulutus ja ammatillinen peruskoulutus, työttömien koulutus tai uudelleenkoulutus (mukaan lukien harjoittelu yrityksissä) sekä muu vastaava yleiskoulutus eivät kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan. Tämä ryhmäpoikkeusasetus erottaa toisistaan "erityiskoulutuksen" ja "yleiskoulutuksen". Erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja 68 (110) pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Yleiskoulutuksella puolestaan tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö arvioi kunkin koulutushankinnan yhteydessä onko kyse yleis- vai erityiskoulutuksesta. TäsmäKoulutuksen käytön edistämiseksi on toimittava proaktiivisesti. Työnantajien kanssa on käytävä keskustelut koulutustarpeista ja koulutuksen toteuttamisedellytyksistä mahdollisimman pian sen jälkeen kun tieto, vaikka epävirallinenkin, esimerkiksi yrityksen muutostilanteesta tai mahdollisista määräaikaisista lomautuksista saadaan. TäsmäKoulutuksen hankintaan osallistumista harkittaessa huomiota on kiinnitettävä muun muassa koulutettavien työntekijöiden aikaisempaan koulutukseen, työhistoriaan ja järjestettävän koulutuksen sisältöön. Koulutuksen tarpeellisuutta tulee tarkastella erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden kannalta. Vaikuttavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen pysyvyyteen, uusien työpaikkojen syntymiseen, ammattitaidon laajenemiseen ja koulutuksen yleistettävyyteen. On arvioitava vastaako koulutus työmarkkinoiden tarpeita, onko koulutettavilla mahdollisuuksia jatkaa työsuhdettaan koulutuksen hankintaan osallistuvan työnantajan palveluksessa tai onko heillä koulutuksen järjestämisen jälkeen tiedossa uusi työpaikka. Mahdollisuuksien mukaan tulee pyrkiä siihen, että työntekijöille tarjottava koulutus ei rajoittuisi pelkästään työnantajakohtaisiin tavoitteisiin, vaan antaisi laajemmin soveltuvan ammattitaidon eli johtaisi tutkintoihin tai niiden osiin. Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustarpeiden ja -tavoitteiden mukaan. On tilanteita joissa tarvitaan lupatyyppistä (esim. hitsausluokat, tulityökortti, merialan luvat, hygieniapassi) koulutusta, joka voi olla hyvin lyhytkestoista. Tällaiset lupatyyppiset koulutusosiot voidaan toteuttaa yhteishankinta- koulutuksena, kun ne integroidaan laajempiin koulutuskokonaisuuksiin. Koulutuksen vähimmiskesto on 10 opiskelijatyöpäivää/henkilö. Enimmäiskesto on noin kaksi vuotta. Koulutus voidaan tarvittaessa myös jaksottaa useaan eripituiseen jaksoon. Koulutuksen tulee aina sisältää tietopuolisia opintoja. Niiden osuus voi vaihdella, mutta yleisenä lähtökohtana on, että niiden osuus on vähintään 30 % koulutuksen kokonaiskestosta. Mahdollisimman suuri osuus opetuksesta tulee järjestää työpaikoilla. Jos kysymys on yrityksen muutos- tai kehittämistilanteesta, koulutusohjelma on pyrittävä laatimaan yritys-/henkilöstöanalyysin perusteella. Analyysivaiheessa käytetään hyväksi ELY-keskusten tai muiden asiantuntijatahojen osaamista. Yhteishankintakoulutukselle asetetaan yleensä työllistymistavoite (prosenttiosuus koulutuksen hyväksytysti suorittaneista). Työllistymistavoitteen tulee olla realistinen suhteessa hankittavan koulutuksen laatuun ja tavoitteisiin. TäsmäKoulutuksessa kaikki opiskelijat jatkavat entisen työnantajansa palveluksessa. Kun kysymyksessä on RekryKoulutus tai MuutosKoulutus tulee työllistymistavoite aina asettaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Vaihtovalmennuksessa työllistymistavoite voidaan asettaa koulutukseen osallistuvien työttömien osalta erikseen. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet, joko kaikki tai etukäteen hankintasopimuksessa sovittu osuus, työllistyvät yhteishankinnan osapuolena olevan tai esim. vuokratyövoimaa tarjoavan työnantajan palvelukseen. Vaihtoehtoisesti 69 (110) henkilöt voivat työllistyä yrittäjinä toimeksiantosuhteeseen työnantajaosapuolen kanssa. MuutosKoulutuksesta sijoitutaan tyypillisesti muiden työnantajien tehtäviin tai omaan yritystoimintaan. Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa koulutuksen aikana tapahtuu sellaisia olosuhteiden muutoksia, joiden perusteella työnantajaosapuolella on pätevä syy olla solmimatta työ- tai toimeksiantosuhteita koulutuksen hyväksytysti suorittaneiden opiskelijoiden kanssa. Näissä tilanteissa työ- tai toimeksiantosuhteiden syntymättä jäämisen perusteet on selvitettävä ja yhteisesti käsiteltävä. Jos pätevää syytä ei ole, on hankintayksikön käynnistettävä toimet työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuuden perimiseksi hankintaan osallistuneelta työnantajataholta. Edellä mainittujen lisäksi myös työnantajaa koskevat selvitykset ja kilpailunäkökohdat ovat pohjana koulutuksen yhteishankintaa koskevalle päätökselle. 23. Rahoitusosuudet Työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudet määräytyvät eri tavoin kussakin kolmessa palvelutuotteessa sekä vaihtovalmennuksessa. RekryKoulutuksessa työnantaja(t) maksaa 30 % ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksaa 70 % koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta (ilman arvonlisäveroa). Täs mä Koulutuksessa työnantaja(t) ja työ-ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksavat koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisen kokonaishinnan (ilman arvonlisäve roa) seuraavan yrityskoon ja koulutuksen luonteen perusteella porrastetun mallin mukaisesti: Erityiskoulutus Työnantajan maksuosuus % Yleiskoulutus Työnantajan maksuosuus % Mikro työnantaja -1–9 työntekijää vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 M€ 55% 20 % Pieni tai keskisuuri työnantaja -10–249 työntekijää vuosiliikevaihto enintään 50 M€ tai taseen loppusumma enintään 43 M€ 65% 30% Suuri työnantaja - vähintään 250 työntekijää - vuosiliikevaihto yli 50 M€ tai taseen loppusumma yli 43 M€ 75% 40% MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta (ilman arvonlisäveroa). 70 (110) Kun Rekrykoulutusta ja TäsmäKoulutusta toteutetaan saman hankintasopimuksen nojalla yhtä aikaa vaihtovalmennuksena, määritellään osapuolten maksuosuudet hankintasopimuksessa erikseen kummankin koulutustuotteen osalta edellä kerrottujen periaatteiden mukaisesti. 24. Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin ELY-keskusten tarjoamilla osaamisen kehittämispalveluilla edistetään kilpailukykyisten pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä siten, että yrityksillä on edellytykset toimia ja menestyä sekä kotiettä kansainvälisillä markkinoilla. Kehittämispalvelut sisältävät mm. koulutusta, konsultointia sekä tuotteistettuja asiantuntijapalveluja, jotka ovat pk-yritysten elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä analysointi- ja kehittämispalveluja. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja voidaan kytkeä samaan palvelukokonaisuuteen yhteishankintana toteutetun työvoimakoulutuksen tuotteiden kanssa. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelut voivat edeltää koulutusta tai palveluita voidaan toteuttaa koulutuksen rinnalla. Esimerkiksi Monitaito-analyysia voidaan käyttää pk-yrityksen kehitys- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin sen avulla voidaan toteuttaa RekryKoulutuksen tai TäsmäKoulutuksen suunnittelun tueksi tarvittava yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen analyysi. Yhteishankinnan koulutustuotteita voidaan kytkeä myös laajempaan Tyke-tyyppiseen yrityksen kehittämisohjelmaan. 25. Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen Kun työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa tehdään hankintasopimus yhteishankintana järjestettävästä koulutuksesta, ennakkovalvonta on tärkeää koulutuksen rahoitukseen osallistumisedellytysten selvittämiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi. Koulutuksen myyjän taustojen selvittäminen tapahtuu tarjousmenettelyn yhteydessä. Ennakkovalvontaan sisältyy muun muassa työnantajan taloudellisen ja muun tilanteen selvittäminen. Tämän vuoksi työnantajan ja koulutuksen järjestäjän tulee ennen yhteishankintasopimuksen tekemistä toimittaa työ-ja elinkeinoviranomaiselle kohdissa a) ja b) mainitut asiakirjat. Lisäksi työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee selvittää palkkaturvan ja työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmän ja ASKO-järjestelmän tiedot. Jos sopimusosapuoli on entuudestaan tuntematon tai on muuten syytä selvittää tarkemmin työnantajan taustoja, tulee myös selvittää Suomen Asiakastiedon luottotieto rekisterin, Virallisen lehden ja ELY-keskuksen tiedot. a) Ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä Rekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. [teksti puuttuu] 71 (110) b) Verovelkatodistus Ennen yhteishankintasopimuksen tekemistä työnantajan /koulutuksen järjestäjän on toimitettava verohallinnolta saatava verovelkatodistus (sen saa osoitteesta www.vero.fi/verovelkatodistus tai verohallinnon palvelunumerosta), josta selviää, onko työnantajalla/koulutuksen järjestäjällä erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai tilittämättä jätettyjä ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturvamaksuja. Jos ilmenee, että työnantaja tai koulutuksen järjestäjä on jättänyt yhteiskunnalle tulevia maksuja maksamatta, hankintasopimusta ei pääsääntöisesti tule tehdä. Jos em. maksuista on tehty maksusuunnitelma ja työnantaja /koulutuksen järjestäjä on noudattanut maksusuunnitelmaa, voidaan hankintasopimus tehdä, jos sen tekemisen katsotaan olevan työvoima- ja elinkeinopoliittisesti perusteltua ja tarkoituksenmukaista. c) Muut tavat selvittää työnantajan tilannetta Ote Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä Suomen Asiakastiedon rekisteristä käyvät ilmi työnantajan maksuhäiriöt eli se, onko työnantajalla maksamatta olevia julkisoikeudellisia (esim. verot) tai yksityisoikeudellisia (pankkilainat, tavaravelat jne.) velkoja, joista velkoja on hakenut oikeudessa täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saatavan ulosmittausta varten. Suomen Asiakastiedon rekisteristä näkyy myös, onko työnantaja haettu konkurssiin tai onko työnantaja yrityssaneerauksessa. Suomen Asiakastiedon rekisteristä saatavia tietoja voidaan hyödyntää arvioitaessa työnantajan taloudellista tilannetta ja kykyä täyttää koulutuksen hankintasopimukselle asetettavat edellytykset. Toisin kuin konkurssi se, että työnantaja on yrityssaneerauksessa, ei ole este yhteishankinnan toteuttamiselle, jos saneeraus on edennyt ja etenee sovitun suunnitelman mukaisesti. Virallinen Lehti Virallista Lehteä voi käyttää apuna selvitettäessä työnantajan taloudellista tilannetta. Virallisesta Lehdestä käy ilmi muun muassa, onko työnantaja yrityssaneeraus- tai konkurssimenettelyssä, onko työnantajan omaisuutta pakkohuutokauppamenettelyssä tai väliaikaisessa maksu- ja perintäkiellossa. Palkkaturva Koulutuksen hankintasopimuksen tekemisedellytyksiä harkittaessa tulee tarkistaa, onko työnantajan /koulutuksen jäijestäjän palveluksessa oleville työntekijöille maksettu valtion varoista palkkaturvaa. Jos palkkaturvaa on maksettu, tulee tarkastaa, onko työnantaja /koulutuksenjärjestäjä maksanut palkkaturvana maksetut saatavat takaisin valtiolle tai tehnyt takaisinmaksusta maksusuunnitelman, jota on noudatettu. Jos näin on tapahtunut ja työnantajan /koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne on muutenkin kunnossa, voidaan sopimus koulutuksen hankinnasta tehdä. d) Työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmän (URAn) ja ASKOn hyödyntäminen Kun harkitaan koulutuksen hankintasopimuksen tekemistä, on tarkistettava URA- ja ASKO tietojärjestelmistä kyseistä työnantajaa koskevat tiedot. Työnantajaa koskevien perustietojen lisäksi järjestelmissä on tiedot muun muassa työnantajan TE-toimistolle ilmoittamista avoimista työpaikoista, työnantajalle tehdyistä sekä myönteisistä että kielteisistä palkkatukipäätöksistä sekä mahdollisista muista tuista. Lisäksi järjestelmissä on tietoja siitä, onko työnantaja lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitään taikka lyhentänyt työntekijöidensä työaikaa sekä onko työnantajan palkanmaksussa tai muissa työnantajavelvoitteisiin liittyvien asioiden hoitamisessa ollut ongelmia. e) ELY-keskusten tekemien selvitysten hyödyntäminen ELY-keskukset myöntävät yrityksille tukea yritystukilainsäädännön perusteella. Myöntäessään em. tukia ELY-keskukset tekevät yrityksistä erilaisia analyyseja riippuen muun muassa toteutettavan hankkeen volyymista. Analyyseja tehdään muun muassa yritysten taloudellisesta tilanteesta, ky- 72 (110) seessä olevan toimialan tulevaisuuden näkymistä ja alan kilpailutilanteesta. Hankintayksikön on syytä neuvotella yritystukiasiantuntijoiden kanssa siitä, miten tehtyjä selvityksiä ja analyysejä voitaisiin hyödyntää muun muassa selvitettäessä yritysten pidemmän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tietojen saaminen edellyttää, että työnantaja on koulutuksen yhteishankintaesityksessä antanut suostumuksensa tietojen hankkimiseen. 26. Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa Lomautus ia irtisanominen Työsopimuslain (55/2001) säännösten nojalla työnantaja on ennen uuden työvoiman palkkaamista velvollinen ensin tarjoamaan työtä palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille, lomauttamilleen työntekijöille tai taloudellisilla taikka tuotannollisilla syillä irtisanomilleen työntekijöille. Irtisanottujen työntekijöiden kohdalla työn tarjoamisvelvollisuus koskee niitä työntekijöitä, jotka ovat TE- toimistossa työnhakijoina ja joiden työsuhteiden päättymisestä ei ole ehtinyt kulua yhdeksää kuukautta. Lisäksi edellytyksenä on, että kyse on samoista tai samankaltaisista tehtävistä, kuin mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt. Osa-aikatyöntekijöiden tai lomautettujen työntekijöiden osalta työnantajan velvollisuutta tarjota työtä ei ole ajallisesti rajoitettu. Työoikeudelliset säännökset on otettava huomioon RekryKoulutuksen hankintaa suunniteltaessa. Koska yhteishankintana toteutettavan koulutuksen tavoite voi olla irtisanomisten ja lomautusten välttäminen, em. työoikeudellisten säännösten vaikutus riippuu siitä, onko kyseessä työssä olevan, irtisanottavan tai lomautettavan vai uuden palkattavan työvoiman koulutus. Säännöksillä on vaikutusta vain tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa uutta työvoimaa aikaisemmin irtisanomiensa tai lomauttamiensa tilalle. Työvoimaviranomaisen tulee tarkistaa, ettei työnantaja hankintasopimuksen tekemistä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä ole irtisanonut, lomauttanut tai lyhentänyt työaikaa samoista tai samanlaisista tehtävistä, joihin yhteishankintana koulutetaan uutta työvoimaa. Edellä mainittu määräaika lasketaan siitä, kun irtisanomisaika on päättynyt, lomautus on alkanut tai yksipuolisesti osa-aikaistettu työntekijä on aloittanut osa-aikatyön. Jos työnantaja on yhdeksän kuukauden aikana ennen hankintasopimuksen tekemistä lomauttanut tai irtisanonut työntekijöitä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa, mutta lomautukset ja työajan lyhennykset ovat päättyneet tai irtisanotuille on tarjottu mahdollisuus palata takaisin entiseen työpaikkaansa, voidaan yhteishankintasopimus tehdä. TyÖnantajaa tarkastellaan yhtenä juridisena henkilönä. Jos samalla työnantajalla on useita toimipaikkoja samalla työssäkäyntialueella, tulee irtisanomisia, lomautuksia ja työajan lyhennyksiä koskeva tarkastelu ulottaa kaikkiin toimipisteisiin, joissa tehdään samoja tai samanlaisia tehtäviä, joihin yhteishankinta kohdistuu. Työajan lyhentäminen Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan, jonka työssä on kokoaikatyöhön pyrkiviä osa- aikaisia työntekijöitä ja joka hakee uutta työvoimaa samankaltaiseen osa- tai kokoaikatyöhön, on tarjottava työtä, jos tämä työn laatuun nähden on mahdollista, eikä työsopimuslain 6 luvun 6 §:stä muuta johdu, ensisijaisesti osa-aikatyötä tekevälle. Kun työnantaja tekee esityksen koulutuksen järjestämisestä uusien työntekijöiden palkkaamiseksi, työnantajalta tulee tiedustella, onko hänen palveluksessaan em. henkilöitä, ja onko heille tarjottu kokoaikatyötä. Jos kokoaikatyötä on tarjottu em. säännöksen edellyttämällä tavalla, mutta osa-aikainen työntekijä on kieltäytynyt ottamasta tarjottua kokoaikatyötä vastaan, estettä yhteishankintasopimuksen tekemiselle ei ole. 73 (110) 27. Kilpaiiunäkökohtien huomioon ottaminen Työvoima- ja elinkeinopoliittisilla tuilla, avustuksilla ja rahoitusosuuksilla pyritään edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä sekä parantamaan työttömien työmarkkinavalmiuksia, eivätkä ne saa vääristää yritysten välistä kilpailua ja siten heikentää työmarkkinoiden normaalia toimintaa. Valtion tukien, avustusten ja rahoitusosuuksien valvontajärjestelmä jakaantuu kansalliseen valtiontukijärjestelmään ja EU:n valtiontukijärjestelmään. Yhteishankintakoulutuksen työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus, jolla vähennetään yritykselle työntekijöiden rekrytoinnista ja ammattitaidon parantamisesta aiheutuvia kustannuksia, voi antaa yhteishankintaan osallistuvalle yritykselle kilpailijoita paremman aseman ja täten olla omiaan vääristämään kilpailua. Valtion rahoitusosuus voi vääristää kilpailua muun muassa sitä kautta, että yritys voi alentaa tuotteidensa hintoja ja siten heikentää muiden samalla alueella toimivien samoja tuotteita ja/tai palveluja tuottavien elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiä. Koulutushankkeen rahoittamisen tulee aina olla perusteltavissa työvoima- ja elinkeinopoliittisin perustein ja ottaen erityisesti huomioon työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet. Koska hankintasopimuksen tekemiseen liittyy aina viranomaisten harkintavalta, on rahoittaminen luonteeltaan valikoivaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimuksia tehtäessä huomioidaan yhdenvertaisuusperiaate. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mitään yritystä tai tuotannonalaa saa asettaa perusteettomasti eri asemaan. Huomioita tulee kiinnittää seuraaviin seikkoihin: Rahoitusosuuden suuruus. Jos rahoitusosuus on euromäärältään suuri tarkasteltaessa sitä suhteessa yhteishankinnan osapuolena olevan työnantajan liikevaihtoon, ei voida olla varmoja siitä, ettei se vääristä kilpailua. Koulutushankintaa tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei samanaikaisesti koulutuksessa olevien määrä suhteessa työnantajan henkilöstön koko määrään nouse niin suureksi, että koulutukseen kohdennettu rahoitusosuus vääristää samoja tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten välistä kilpailua. Aikaisemmat rahoitusosuudet. Kilpailua saattaa vääristää se, että valtio osallistuu työnantajan henkilöstön kouluttamiseen merkittävässä määrin. Koulutus hankintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, onko saman työnantajan kanssa tehty aikaisemmin sopimuksia koulutuksen järjestämisestä. Muut saman alan yritykset. Yhteishankintaan ryhtymisestä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, toimiiko yritys toimialalla, jolla on ylikapasiteettia. Yrityksen toiminnan tukeminen välillisesti koulutukseen myönnettävän rahoitusosuuden avulla, saattaa vaikuttaa yritysten väliseen tilanteeseen esimerkiksi siten, että yritys, joka olisi ilman koulutuksen hankintaa väistämättä poistunut markkinoilta ja antanut "tilaa" kilpailukykyisemmille yrityksille, pystyy yhteishankintakoulutuksen turvin jatkamaan toimintaansa ainakin jonkin aikaa. Yrityksen taloudellinen tilanne. Koska yhteishankintakoulutuksen tulee edistää työllistymistä elinkelpoisiin yrityksiin, tulee ennen yhteishankintaan ryhtymistä selvittää yrityksen taloudellinen tilanne. Työ- ja elinkeinohallinnon rahoitusosuus koulutuksen järjestämiseen ei ole tarkoitettu yritysten toiminta- eikä kriisitueksi, jolla pyrittäisiin tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä. EU:n komissio katsoo, että kyse on vaikeuksissa olevasta yrityksestä, jos yritys ei pysty omilla taikka omistajilta /osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen (EUVL C 244 (2004)). Yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi yritykseksi sen koosta riippumatta seuraavissa olosuhteissa: 74 (110) a) jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (1) ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan (2) ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; tai b) jos kyse on yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta ei ole rajattu (3) ja joka on menettänyt yli puolet kirjanpidon mukaisista omista varoistaan ja yli neljännes varoista on menetetty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; tai c) jos se yhtiömuodosta riippumatta täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yhtiön asettamiselle yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi. Pk-yritysten osalta EU-komissio on määritellyt vaikeuksissa olevan yrityksen käsitettä vastaavalla tavalla asetuksessa 800/2008 artiklassa 7. Työssä olevan työvoiman koulutus. Yrityksen rakenteiden ja tuotannon uudistaminen ja siihen mahdollisesti liittyvä henkilöstön perehdyttäminen ja opastaminen esimerkiksi uusien koneiden ja menetelmien käyttöön on osa yrityksen normaalia liiketoimintaa ja siitä aiheutuvat kustannukset kuuluvat pääsääntöisesti yrityksen itsensä kustannettavaksi. Samoin perehdytys kuuluu normaaliin toimintaan ja yrityksen itsensä järjestettäväksi. Kun tehdään sopimus työssä olevan työvoiman kouluttamisesta, tulee sopimuksen tekemiselle olla tärkeä työvoimapoliittinen peruste. Koulutussopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että työ- ja elinkeinohallinto osallistuu ainoastaan sellaisiin koulutuskustannuksiin, jotka ovat työvoimaja elinkeinopoliittisesti perusteltavissa, ja ettei koulutushankinta muodosta peiteltyä toimintatukea. Tukien ja avustusten kasautuminen. Koulutussopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen tukien ja avustusten kasautumiseen. Muut samalle yritykselle myönnetyt (kunnan ja valtion) tuet saattavat yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon koulutuksen järjestämiseen maksaman rahoitusosuuden kanssa nostaa yhden yrityksen saamien tukien ja avustusten yhteismäärän niin korkeaksi, että se vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuun. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa yritykselle myönnettyjen työllistämistukien ja työharjoittelijoiden määrään sekä muiden tahojen kuin työ- ja elinkeinohallinnon myöntämien tukien laatuun ja määrään. Kilpaiiunäkökohtien arvioiminen. Julkisen tuen kilpailua vääristävien vaikutusten arviointi on vaikeaa. Arvioinnissa on syytä käyttää apuna muun muassa yrityksen taloudellista tilaa kuvaavia tietoja, muita viranomaisia sekä yrittäjiä ja elinkeinoelämää edustavia järjestöjä. 28. Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta Lakiin ja VN:n asetukseen julkisesta työvoimapalvelusta ei sisälly säännöksiä siitä, miten menetellään, jos koulutuksen järjestäjä tai työnantaja toimii koulutuksen yhteishankinnasta tehdyn sopimuksen vastaisesti. Yhteishankintana toteutettavasta koulutuksesta tulee tehdä sopimus, johon otetaan sopimuksen ehdot ja seuraamukset sopimusrikkomuksesta. Jos sopimuksen ehtoja rikotaan, voi hankintasopimuksen allekirjoittanut työvoimaviranomainen (hankintayksikkö) ryhtyä toimenpiteisiin maksetun työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuuden perimiseksi takaisin valtiolle viime kädessä oikeusteitse hallinto-oikeudessa. Ennen takaisinperintään ryhtymistä työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee kuulla koulutussopimuksen rikkonutta osapuolta. Vastinetta on syytä pyytää kirjallisesti ja asettaa vastineen antamiselle kohtuullinen määräaika. Samalla on mainittava, että takaisinperintään voidaan ryhtyä, jos vastinetta ei ole annettu pyydetyssä määräajassa. Työvoimaviranomaisen on perintäkirjeellä /maksukehotuksella pyydettävä yhteishankintaan osallistunutta työnantajaa maksamaan perusteettomasti maksettu työja elinkeinohallinnon rahoitusosuus takaisin valtiolle. Työvoimaviranomainen ei voi sitovasti määrätä toista sopimusosapuolta maksamaan valtiolle perusteettomasti saatua maksuosuutta. 75 (110) Edellä mainittu perintäkirje /maksukehotus ei ole varsinainen päätös eikä siihen saa hakea valittamalla muutosta. Jos koulutuksen järjestäjä tai työnantaja ei vapaaehtoisesti maksa perusteettomasti maksettua työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutta, työvoimaviranomainen voi saattaa asian hakemuksella hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintolainkäyttölain (586/1996) 69 §:n mukaisena hallintoriita-asiana. Hallinto-oikeus ratkaisee takaisinperintäasian ja päättää asiassa esitetyn näytön perusteella, onko koulutuksen järjestäjä tai työnantaja menetellyt säännösten tai sopimuksessa asetettujen ehtojen vastaisesti. 29. Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta RekryKoulutuksen hankinnassa seuraa, että RekryKoulutuksen osalta on toimitettava vuosittain seurantatiedot käytetystä määrärahasta EU-komissiolle. Lisäksi kansallisesti halutaan seurata yhteishankinnan eri tuotteiden käyttöä aiempaa tarkemmin. Näistä syistä URA-tietojärjestelmän alasopimus-ikkunassa on kenttä Yhteishankinnan laji. Kenttään valitaan tieto yhteishankinnan tuotteesta aina kun hankintasopimus on tyyppiä "Yhteishankinta" Kentästä avautuu valintalista, jonka arvot ovat - RekryKoulutus - TäsmäKoulutus - MuutosKoulutus - Vaihtovalmennuksen RekryKoulutus-osuus - Vaihtovalmennuksen TäsmäKoulutus-osuus Yhdessä alasopimuksessa voi olla vain yksi tuote. Hankintasopimuksessa voi silti olla useampia alasopimuksia, joissa on eri tuotteita. Yhteishankinnan laji-kenttä ei ole käytettävissä, jos sopimuksen tyyppi on jokin muu kuin yhteishankinta. Kentän tietojen avulla voidaan seurata, kuinka paljon määrärahaa on käytetty eri yhteishankintatuotteisiin. Seurantatiedot eivät näy suoraan Urassa, vaan niiden ajamiseen käytetään raportointityökalua. Yritysten käyttämien TE-hallinnon palveluiden suunnittelun ja kohdentamisen sekä yritysyhteistyön kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteishankintoja koskevaa tietoa viedään myös ASKO tietojärjestelmään. Näin varmistetaan, että yritysten kanssa yhteistyötä tekevillä TEM-konsernin eri osapuolilla on käytettävissä ajantasaista tietoa yritysten osaamisen kehittämiseen käytetyistä palveluistamme. 76 (110) V OPISKELIJAVALINTA 30. Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi Tässä luvussa täsmennetään opiskelijavalinnan prosessiin ja tavoitteisiin, opiskelijoiden koulutustarpeen selvittämiseen, koulutukseen hakemiseen ja koulutukseen valinnan toteutukseen liittyviä asioita. Opiskelijavalinnan prosessin lähtökohtana on otettava huomioon TE-hallinnon henkilöasiakkaiden palvelutarpeille rakentuva asiakassegmentointi. Tavoitteena on, että asiakassegmenteittäin eriytyvä palvelu ohjaa palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista asiakkaiden ensisijaisten palvelutarpeiden mukaisesti. Asiakassegmentointi perustuu laadukkaaseen alkukartoitukseen, jossa on hyödynnetty niin henkilön itsensä tuottamaa kuin myös profiloinnissa ja asiakkaan kanssa käydyissä keskusteluissa saatua täydentävää tietoa hänen taustastaan ja työnhaun tavoitteistaan. Asiakassegmenttien käyttöönotto mahdollistaa myös palvelujen sisällöllisen kehittämisen ja palveluprosessin suunnitelmallisen etenemisen asiakkaiden palvelutilanteen edellyttämällä tavalla. Työvoimakoulutuksen suunnittelun ja opiskelijavalintojen toteutuksen näkökulmasta asiakassegmentoinnin tuottaman tiedon hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden suunnata käytettävissä olevat rajalliset resurssit niille kohderyhmillä, joilla on suurin tarve osaamisensa kehittämiseen. On tärkeää, että nämä näkökulmat otetaan huomioon lopullisia opiskelijavalintoja tehtäessä ja toimimme koulutuspalveluja tarjotessamme johdonmukaisesti asiakkaan kanssa laaditun suunnitelman suuntaisesti sekä pyrimme koulutusta koskevia ratkaisuja tehdessämme tarkastelemaan asiakkaan palvelutarpeita laajempana kokonaisuutena ja sijoittamaan koulutuksen oikeaan vaiheeseen asia- kaspalveluprosessissa. 31. Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijavalinta tulee nähdä prosessina, joka käynnistyy jo koulutustarpeita ennakoitaessa ja koulutusta suunniteltaessa. Jo silloin on otettava harkitusti kantaa siihen, keille koulutus kohdennetaan ja mitkä ovat sen tavoitteet. Samalla joudutaan arvioimaan ennakoidun kohderyhmän osaamisen oletettua lähtötasoa ja yleisiä koulutustarpeita sekä edellytyksiä suoriutua koulutuksesta. Koulutusohjelma voidaan rakentaa laajalle ja heterogeeniselle kohdejoukolle soveltuvaksi, mutta se voidaan myös suunnitella hyvin tarkoin etukäteen rajatulle ryhmälle, esimerkiksi nuorille tai rakenteellisen työttömyyden vuoksi työttömänä olleille ja/tai vailla aiempaa ammatillista koulutusta tai työkokemusta oleville. Kun tehdään päätös tietyn koulutuksen kilpailuttamisesta, koulutusesityksen tekijällä ja hankintayksiköllä täytyy olla näkemys keskeisistä koulutussisällöistä, potentiaalisesta koulutukseen hakijoiden joukosta (esim. aikaisemman koulutuksen laatu, työkokemuksen laatu, ikäjakauma, sukupuolijakauma, osaamisen puutteet) sekä työmarkkinoiden työvoima- ja koulutustarpeista kyseisellä alalla. Tämä edellyttää, että työmarkkinoiden työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi on toteutettu huolella, henkilöasiakkaiden koulutustarvekartoitukset on analysoitu sekä niitä koskevan tiedon kirjaaminen tietojärjestelmään on tehty huolellisesti. Tämä näkemys on siirrettävä myös koulutusta koskevaan tarjouspyyntöön, siten että tarjoajat tietävät tarjousta tehdessään, minkä sisältöisenä, tasoisena ja kestoisena koulutus odotetaan toteutettavan ja minkälaista kohderyhmää varten koulutus on suunniteltu. Tarjouspyynnöstä on ilmettävä myös, mitä koulutusaikaisia tukipalveluja opiskelijat mahdollisesti tarvitsevat (esim. oppimisvalmiuksien kehittäminen, työnhakuvalmiuksien kehittäminen). Myös tarjouksia vertailtaessa on arvioitava koulutusohjelmaa ja kouluttajan valmiuksia toteuttaa koulutus suunnitellun kohderyhmän ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottaen. 77 (110) Koulutuksen hankintasopimuksesta ja sen liitteistä on selkeästi käytävä ilmi koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmän kuvaus, jotta niiden perusteella voidaan viedä asianmukaiset tiedot URA- tietojärjestelmään ja edelleen muuhun koulutusta koskevaan materiaaliin. Koulutuksesta tiedotettaessa ja henkilöasiakkaita koulutukseen ohjattaessa ja valittaessa tulee olla selkeänä tavoitteena saada oikeat henkilöt oikeaan koulutukseen oikeaan aikaan. Yleisen koulutusinformaation (sähköiset palvelut, lehdet, esitteet, ilmoitustaulut jne.) rinnalla tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää henkilökohtaisia tai ryhmäpalveluita (tiedotteet, ryhmäinfot). Tavoitteena tulee olla, että tiedottaminen, tapahtui se missä muodossa tahansa, kohdentuu juuri siihen kohderyhmään, jolle koulutus alun pitäen suunniteltiin. On kiinnitettävä erityistä huomiota URA:n koulutuskuvausten laatuun ja esitteiden sisältöihin, jotta niistä välittyy oikea kuva koulutuksesta ja siitä keille se ensisijaisesti soveltuu. Jos koulutusohjelma on suunnattu tietylle kohderyhmälle, kuten esimerkiksi nuorille, ikääntyneille, vailla aiempaa ammatillista tutkintoa oleville tai maahanmuuttajille, tämä tulee selkeästi kertoa niin URA:n koulutusta koskevissa tiedoissa kuin esitteissä tai ilmoituksissakin. Markkinoinnissa tulee välttää hallinnon sisäiseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmaisuja kuten esim. "pitkäaikaistyötön", "toistuvaistyötön", "vaikeasti työllistyvä" tai "vajaakuntoinen". Itse opiskelijavalinnassa tulee puhtaasti teknisesti oikeiden menettelytapojen rinnalla korostaa em. lähtökohdat ja tavoitteet huomioon ottavaa yksilöllistä harkintaa. Opiskelijavalinnan tavoitteena ei koskaan saa olla pelkästään koulutuksen käynnistämiseen tarvittavan opiskelijamäärän täyteen saaminen. Tavoitteena tulee aina olla juuri käsillä olevaan koulutukseen parhaiten soveltuvien ja motivoituneiden opiskelijoiden löytäminen. Opiskelijavalintaa tehtäessä on tärkeää muistaa, että työvoimakoulutuksen tavoitteena on ammatillisten tai muiden valmiuksien kehittämisen lisäksi aina myös opiskelijoiden työllistyminen tai muu tarkoituksenmukainen sijoittuminen esim. ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen tai työkykyä edistävään toimintaan. Jos opiskelijavalinnan prosessin jossain vaiheessa toimitaan välinpitämättömästi, on siitä lähes poikkeuksetta seurauksena opiskelijavalinnan ja sitä kautta koko koulutuksen ainakin osittainen epäonnistuminen. Tämä taas näkyy koulutusten keskeyttämisenä, oppimistavoitteiden saavuttamatta jäämisenä, heikkona työllistymisenä sekä valituksina koulutuksen heikosta laadusta ja toteutuksesta. Sen lisäksi, että näin haaskataan taloudellisia resursseja, tämä heijastuu viime kädessä koko työvoimakoulutuksen julkisuuskuvaan ja sitä kautta vaikeuttaa työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksen toteuttajien toimintaa. Jos koulutusohjelma on suunnattu tietylle kohderyhmälle, kuten esimerkiksi nuorille, ikääntyneille, vailla aiempaa ammatillista tutkintoa oleville tai maahanmuuttajille, on opiskelijavalinnassa ehdottomasti sovellettava hakuilmoituksessa ilmoitettuja valintaperusteita. Ilmoitettuun kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat tällöin aina etusijalla opiskelijoita valittaessa. Muita kuin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä voidaan valita koulutukseen vain, jos kohderyhmään kuuluvia, soveltuvia hakijoita ei ole riittävästi. 32. Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan yleiset edellytykTyöttömyysetuutta saavan työnhakijan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta sekä tarvittaessa hakeutua ja osallistua hänen työnhakuaan tukeviin sekä työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Työnhakijalla on oikeus työnhaun tueksi laadittavaan työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan (aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmaan), jonka laatimiseksi, tarkistamiseksi tai uudistamiseksi TE-toimiston on tarjottava hänelle tilaisuus haastatteluun. Haastattelussa kartoitetaan työnhaun tavoitteet, tarkistetaan ja täydennetään työnhakutiedot, selvitetään tarjolla olevat työ- ja koulutusvaihtoehdot sekä arvioidaan palvelutarve. 78 (110) Koulutustarpeen määrittely on osa asiakkaan palvelutarpeiden arviointia, suunnitelmaa ja palveluprosessia. Koulutustarpeita määriteltäessä tarkastellaan kaikkea ammatillisen ja muun koulutuksen tarvetta suhteessa hakijan tosiasialliseen osaamiseen, jonka hän on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla ja työkokemuksella tai muulla kokemuksella. Koulutustarpeita arvioitaessa on käytettävä laajasti hyödyksi TE-toimiston omia palvelumahdollisuuksia. Asiakas tulee tarpeen mukaan ohjata käyttämään esim. ammatinvalinta- ja urasuunnittelun, koulutus- ja ammattitietopalvelun sekä kuntoutuksen palveluita sen lisäksi, että hänelle tarjotaan koulutusta koskevaa neuvontaa, ohjausta ja tiedottavia palveluita. Koulutustarpeen arviointi ei ole kertaluontoinen tapahtuma. Arviointia jatketaan koko työnhakuprosessin ajan ja koulutustarvearvio seuraa asiakkaan ja työmarkkinoiden tilanteen muutoksia. Koulutustarvetta arvioitaessa on tärkeätä hahmottaa asiakkaan elämäntilanne, mahdollisuudet ja vahvuudet sekä erityisesti mahdollisuuksia ja tavoitteita rajoittavat tekijät. Tarvearvion tulee olla monipuolinen, eikä siinä pidä painottaa liikaa yksittäisiä seikkoja kuten esim. pitkittynyttä työttömyyttä, korkeahkoa ikää tai työkyvyn rajoitteita.Koulutustarvearvio syntyy haastatteluissa kertyneen tiedon, osaani iskartoituksen ja asiakkaan esittämien toiveiden sekä mahdollisen yhteistyötahoilta saadun palautteen summana. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma sisältää asiakkaan kanssa laaditun yhteenvedon asiakkaan osaamisesta ja osaamisen puutteista. Suunnitelma sisältää myös yhteisen arvion asiakkaan työllistymisedellytyksistä koulutustarvearvioineen sekä tarvittaessa konkreettisen toimintasuunnitelman koulutukseen hakua varten. Suunnitelmaan kirjataan myös, millä tavalla TE-toimisto tukee tavoitteiden saavuttamista ja suunnitelman toteutumista. Suunnitelmaa on päivitettävä asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen muuttuessa. Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työvoimakoulutuksen ajalta, jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Vähimmäisedellytyksenä on, että suunnitelmaan kirjataan, että työnhakija osallistuu työvoimakoulutukseen. Tämän lisäksi on hyvän työkäytännön mukaista, että suunnitelmaa tarkennettaisiin siten, että siitä ilmenisi koulutusala tai mahdolliinen tavoitteena oleva tutkinto tai sen osa. Työvoimakoulutukseen voi hakea siten, että TE-toimistolla ei ole mahdollisuutta laatia tai tarkistaa työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa työnhakijan kanssa ennen koulutuksen aloittamista. Tämän vuoksi työvoimakoulutuksesta voidaan sopia suunnitelmassa palvelun jo alettua aina silloin, kun TE-toimisto katsoo, että koulutus on tarkoituksenmukainen osa työnhakijan palvelukokonaisuutta. Koulutuksen tarjoamisen ja koulutuksesta tiedottamisen helpottamiseksi, suunnitelmassa todettuja koulutustarpeita vastaavat tiedot on kirjattava myös URA-tietojärjesteimän kouiutushakuprofiili - kortille ja tietoja päivitettävä. Sinne koodataan koulutustarpeita koskevat tiedot kuten tavoiteammat- tikoodi, tavoitetutkintokoodi, kouiutuslaji sekä hakualueet. Näin helpotetaan työnhakijalle soveltuvien koulutusten hakua tietojärjestelmästä, sopivien henkilöiden etsintää haussa oleviin koulutuksiin ja koulutustarpeiden kartoitusta tulevia koulutuksia suunniteltaessa. Tietojen huolellinen kirjaaminen tukee myös laadukasta ennakointia. Säädöksissä määriteltyjen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteella työtön työnhakija on velvollinen hakemaan suunnitelman perusteella hänelle tarjottuun työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yleisenä lähtökohtana on, että työnhaku on kansalaisen ja valtion välisenä suhteena päätoimista työnhakua 32.1. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen Työllistymissuunnitelman perusteella TE-toimiston tulee aktiivisesti tarjota työnhakijalle soveltuvaa ja hänen koulutustarvettaan vastaavaa koulutusta oman ammattialan ja työssäkäyntialueen 79 (110) lisäksi myös muilta aloilta ja alueilta työvoiman tarkoituksenmukaisen liikkuvuuden edistämiseksi. Alueellista liikkuvuutta voidaan olennaisesti edistää ELY-keskusalueiden ja TE-toimistojen välistä yhteistyötä tiivistämällä. Vuotuisten koulutussuunnitelmien laadinnassa tulee ottaa huomioon erityisesti useamman ELY-keskusalueen koulutustarpeet. Myös opiskelijavalinnassa on pyrittävä siihen, että opiskelijaryhmät kootaan eri alueiden hakijoista. Koulutuksella voidaan edistää merkittävästi ammatillista liikkuvuutta. Työvoimakoulutusta tulee suunnata sekä hankintatoiminnalla että yksilöllisellä ohjauksella ja motivoinnilla työvoimaa kysyville aloille. Siksi alakohtainen työvoiman rekrytointitarve tulee kartoittaa laajemmalta alueelta ELY- keskusten yhteistyönä. Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaan hakija on velvollinen osallistumaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla sellaiseen työvoimaviranomaisen tarjoamaan soveltuvaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja hänen huollettaviensa toimeentulo on turvattu sen tasoisesti kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. TE-toimiston tulee edistää ammatillista liikkuvuutta työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisällytettävillä osaamiskartoituksilla ja ammatinvalinnan ohjauksella. Informaatio- ohjauksessa tuodaan esille myös mahdollisuudet harvinaisten alojen tai vahvasti sukupuolen mukaan painottuviin koulutuksiin, samoin kuin yrittäjäkoulutukseen. Työvoimaviranomaisen on aktiivisesti edistettävä suunnitelmassa todetun koulutustarpeen toteutumista koulutustarjonnan laaja- alaisella esillä pitämisellä, informaatiolla ja tarvittaessa koulutustarjouksilla. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelulla ja muilla ammatillisen kehittymisen palveluilla on keskeinen asema työnhakijan koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Niiden roolia tulee korostaa ottamalla ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, osaamiskartoitukset ja muut ammatillisen kehittymisen palvelut osaksi työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamista. 32.2. Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi Työvoimapalvelujen ja siten myös työvoimakoulutuksen tavoitteena on edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimakoulutuksen tarkoitus on auttaa henkilöasiakkaita saamaan haluamaansa, heille soveltuvaa koulutusta ja lisätä heidän ammatillista osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. Lisäksi työvoimaviranomaisen on palveluja tarjotessaan otettava huomioon työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain vahvistamat työvoimapoliittiset tavoitteet. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijavalinnan yleisenä edellytyksenä on, että valittavat henkilöt ovat koulutukseen ja koulutuksen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuvia. Lisäksi valittavan tulee olla oppivelvollisuuden suorittanut. Valinnoissa tulee myös noudattaa, mitä asianomaisen koulutuksen yleisistä pääsyedellytyksistä on erikseen säädetty. Työministeriön asetuksella työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijavalinnoista on edelleen tarkennettu, että koulutukseen valittavalla tulee olla todettu koulutustarve sekä edellytykset koulutuksen suorittamiseen ja tavoiteammatissa toimimiseen. Lisäksi opiskelijavalinnasta vastaavan TE-toimiston tulee tarkistaa, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset. Koulutustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat: 80 (110) 1. Työvoimakoulutuksen tarve työllistymisen näkökulmasta, jolloin otetaan huomioon myös muut työllistymissuunnitelmassa ja sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitut palvelut ja toimenpiteet. Työvoimakoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: työllistymismahdollisuudet olemassa olevalla koulutuksella ja/tai työkokemuksella työvoimakoulutuksen vaikutus hakijan välittömään työllistymiseen tai työllistymismahdollisuuksien paranemiseen pitemmällä aikavälillä edistääkö koulutus henkilön työssä pysymistä uhkaako osaamisen puute pitkittää hakijan työttömyyttä tai vaikeuttaa työmarkkinoille paluuta muut kysymykseen tulevat kouluttautumisvaihtoehdot 2. Hakijan soveltuvuus koulutuksesta suoriutumiseen ja tavoiteammatissa toimimiseen. Soveltuvuuteen sisältyy myös motivaatio ja halukkuus koulutukseen. Jos työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitaan, että työnhakija hakee hänelle soveltuvaan ja hänen koulutustarvettaan vastaavaan koulutukseen, ja hakija ei toimi sovitulla tavalla, sovelletaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 9 §:n säädöstä työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinnasta ja opiskelijavalinnoista on kerrottu luvussa 3.7. s. 15–17. 33. Koulutukseen hakeminen ja valinta 33.1. Koulutukseen hakeminen Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen haetaan joko työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla (osoitteessa www.mol.fi) olevalla sähköisellä hakulomakkeella tai TE-toimistosta saatavalla lomakkeella (hakemus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen TM 6.01 tai ryhmähakemus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen TM 6.14). Sähköinen hakumenettely edellyttää, että työvoimakoulutusta eri tiedotuskanavilla markkinoitaessa, on koulutusta koskeviin ilmoituksiin aina laitettava myös tieto koulutuksen URA:ssa olevasta kurssinumerosta. Koulutuksesta tiedotettaessa ei voida käyttää erillisiä hakijoiden täytettäväksi tarkoitettuja liitelomakkeita. Niiden käyttö on mahdollista vasta hakijoiden haastattelun yhteydessä. Tiedottamisessa on otettava huomioon koulutuksen mahdolliset erityisvaatimukset, jotka aiemmin on toimitettu /pyydetty liitelomakkeilla. Paperilomaketta käytettäessä hakemus jätetään allekirjoitettuna siihen TE-toimistoon, jossa henkilö tai työnantaja muutoin on asiakkaana. Jos asiakassuhdetta ei entuudestaan ole, jätetään hakemus siihen TE-toimistoon, jossa asiointi on asiakkaalle luontevinta. TE-toimisto lähettää hakemusasiakirjat opiskelijavalinnan suorittavalle työvoimaviranomaiselle. Pohjoiskalotin koulutussäätiön koulutukseen hakevien asiakirjat lähetetään Tornionlaakson TE-toimistoon. Ryhmähakemusta voidaan käyttää ainoastaan yrityksen sisäisessä koulutuksessa. Ryhmähakemus voidaan korvata myös vastaavat tiedot sisältävällä muulla asiakirjalla. Jos asiakas pyytää työvoimavirkailijalta hakemuksensa liitteeksi sanallista lausuntoa, voidaan sellainen antaa ja toimittaa joko paperihakemuksen liitteenä tai erikseen valinnasta vastaavalle TE- toimistolle. Erikseen lähetettävästä lausunnosta on ilmettävä kenen ja mitä koulutusta koskevaan hakemukseen lausunto liittyy. Lausunto voidaan antaa myös sähköisenä URA-tietojärjestelmässä kurssilausuntoikkunan tekstikentässä. 81 (110) Kun vanki pyrkii koulutukseen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle käydäkseen koulutuksessa vankilasta käsin, hakemukseen on liitettävä lisäksi rangaistuslaitoksen lausunto siitä, voiko hän osallistua tällaiseen koulutukseen. Ulkomaalaisiin, jotka hakevat koulutukseen, sovelletaan lakia julkisesta työvoimapalvelusta (3 luku 7 §) sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjetta julkisista työvoimapalveluista henkilöasiakkaalle ja asiakkaaksi rekisteröinnistä (TEM/1322/03.01.04/2010). 33.2. Valintojen toteuttaminen Opiskelijavalinnan tekee valintaryhmä. Ryhmässä tulevat monipuolisemmin edustetuiksi koulutuksen toteutuksen kannalta merkittävien osapuolten erilaiset näkemykset. Lisäksi vältytään mahdollisilta jääviysongelmilta sekä vältetään valintojen puolueellisuutta tai subjektiivisuutta koskevat epäilykset. Valintaryhmässä ovat yhteys-TE-toimiston lisäksi edustettuina kouluttaja sekä yhteishankintakoulutuksen kyseessä ollen työnantaja(t) tai muu yhteisö. Tämän lisäksi on tarvittaessa mahdollista käyttää muita soveltuvia asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, sosiaaliviranomaisia tai tietyn ammattialan erityisasiantuntijoita. Valintaryhmän kokoonpanossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon myös TEtoimiston oman henkilöstön ammattitaitovalintaryhmiin on hyvä ottaa mukaan niin työnvälityksen, kuntoutuspalvelujen, ammatinvalinta- ja urasuunniittelupalvelun kuin koulutus- ja ammattitietopalvelun asiantuntijoita sen mukaan, mikä kulloinkin on valinnan kohteena olevan koulutuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Valintamenetelminä on hakemusasiakirjoihin perustuvan esivalinnan lisäksi käytettävä yhdessä asiantuntijoiden kanssa toteutettuja henkilökohtaisia tai ryhmähaastatteluja sekä tarvittaessa erilaisia soveltuvuuden arviointimenetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ammatillista työvoimakoulutusta edeltäviä ammattitaitokartoitusjaksoja, joille valitaan hakemusten perusteella esim. kaksi kertaa se joukko opiskelijoita, kuin koulutuspaikkoja on tarjolla tai kohdentaa räätälöity koulutus etukäteen työnhakijoiden joukosta valitulle opiskelijaryhmälle. Työnantajan ryhmähakemuksella ilmoittamia opiskelijoita ei tarvitse haastatella tai testata. Opiskelijavalintaa tehtäessä on koulutustarpeen ja yleisten valintaedellytysten rinnalla otettava huomioon kaikki ne valintakriteerit, jotka on ilmoitettu koulutuksen hakuilmoituksessa. Tämän lisäksi valintaryhmä voi sopia täydentävistä valintakriteereistä. Ilmoitetut ja sovitut valintakriteerit eivät saa olla syijiviä. Valintakriteerejä asetettaessa tulee ottaa huomioon myös sukupuolten väliseen tasaarvoon, vammaisten oikeuksiin sekä etniseen tasa-arvoon liittyvät näkökulmat. Kaikkia hakijoita on valintatilanteessa kohdeltava tasapuolisesti riippumatta siitä, missä muodossa (sähköinen, paperinen tai ryhmähakemus) koulutushakemus on jätetty. Valinnan helpottamiseksi voidaan haastattelun tukena käyttää haastattelukutsun mukana lähetettävää kyselylomaketta tms. tietojen täydennyspyyntöä, jonka haastateltavat tuovat täytettynä mukanaan haastattelutilaisuuteen. Vaihtoehtoisesti mahdolliset liitelomakkeet voidaan myös jakaa haastattelun yhteydessä ja pyytää hakijoita täyttämään lomakkeet ja palauttamaan ne ennen poistumistaan. Samoin voidaan pyytää haastateltavia esittämään mahdolliset lääkärintodistukset, työ- ja koulutustodistukset sekä lupa-asiakirjat tms., joita opiskelijavalinta edellyttää ellei niitä ole muutoin jo aiemmin esitetty. (Hakeutumiskustannusten korvaamisesta kerrotaan osassa II.) Koulutukseen valitaan vain ilmoitetut ja sovitut pääsyvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Opiskelijavalinnassa otetaan huomioon vain hakuajan puitteissa työvoimaviranomaiselle saapuneet hakemukset. Myöhästyneet hakemukset hylätään. Hakuaikana saapuneiksi katsotaan ne hakemukset, jotka on jätetty työvoimaviranomaiselle ennen hakuajan umpeutumista. Jotta myös kaikki hakuaikana eri TEtoimistoihin jätetyt paperihakemukset varmasti ehtivät mukaan valintatilaisuuteen on suositeltavaa, että hakuajan päättymisen ja valintatilaisuuden väliin varataan riittävästi aikaa postin kululle. 82 (110) Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa hakuajan puitteissa saapuu vähemmän valintakriteerit täyttäviä hakemuksia kuin mitä koulutuksessa on opiskelijapaikkoja haettavana. Tällöin voidaan myös hakuajan umpeutumisen jälkeen saapuneet hakemukset ottaa huomioon valittaessa opiskelijoita hakuaikana saapuneiden hakemusten käsittelyn jälkeen tyhjiksi jääneille paikoille. Jos näinkään ei saada riittävää määrää valintakriteerit täyttäviä opiskelijoita, tulee harkita hakuajan jatkamista ja koulutuksen alkamisajankohdan siirtoa, koulutuksen käynnistämistä pienemmällä opiskelijaryhmällä tai koulutuksen peruuttamista. Jos päädytään johonkin näistä vaihtoehdoista, on asiasta aina informoitava koulutuksen hankintayksikköä, kouluttajaa sekä yhteishankinnoissa työnantajaa ja koulutukseen siihen mennessä hakemuksensa jättäneitä hakijoita. Lisäksi hankintasopimukseen on tehtävä tarvittavat muutokset kirjallisesti. Työ- ja elinkeinohallinnolla on käytössä verkkopalveluna myös ns. vahvaan tunnistautumiseen perustuva sähköinen haku työvoimakoulutukseen. Toisin kuin ilman tunnistautumista koulutukseen haettaessa, vahvaa tunnistautumista käytettäessä hakijalta ei edellytetä henkilökohtaista käyntiä TE- toimistossa hakuajan kuluessa, jotta hakemus tulisi voimaan. Tämän vuoksi on mahdollista, että koulutukseen haluava pyrkii täyttämään koulutushakemuksensa vasta hakuajan viimeisenä päivänä verkkopalvelun käyttöaikana, mutta esimerkiksi tietojärjestelmän huoltotöiden takia haku verkossa ei kyseisenä ajankohtana ole ollut mahdollista. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että tällaisissakaan tapauksissa koulutukseen hakeminen ei ole tapahtunut ajoissa, jos hakemus jätetään esimerkiksi vasta seuraavana päivänä. Verkkopalvelun käyttöohjeissa käyttäjää pyydetään ottamaan yhteyttä TE-toimistoon, jos järjestelmän toiminnassa on häiriöitä tai katkoksia. Jos hakija on ottanut yhteyttä TE-toimistoon hakuajan päättymistä seuraavana arkipäivänä, TE-toimiston ei selvittelytyöstä eri tahoilla aiheutuvan työmäärän lisäyksen takia erikseen tarvitse selvittää tietojärjestelmän katkoksia, jos hakijan kertomaa asiasta ei ole syytä epäillä. Hakijan oikeutta työttömyysetuuteen ei tällöin tarvitse arvioida uudelleen. 33.3. Valinnasta päättäminen Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 §:n mukaan opiskelijoiden valinnasta koulutukseen päättää työvoimaviranomainen. Käytännössä valintapäätöksen tekee hankintasopimuksessa määritellyn yhteys-TE-toimiston johtaja tai TE-toimiston työjärjestyksessä määritelty virkamies. Jos yliopistolta tai korkeakoululta hankitaan tutkintoon johtavaa koulutusta, opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutuspalvelun tuottaja. Tällöinkin lopullisen valintapäätöksen tekee työvoimaviranomainen (yhteys-TE-toimisto) ottaen huomioon korkeakoulun päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Valintapäätöksestä on käytävä ilmi koulutukseen hakeneet, valinnan perusteet ja menettelyt seka valituksi tulleet, varasijoille valitut ja hylätyt hakijat sekä heidän hylkäämisensä perusteet. Ryhmähakemuksella koulutukseen hakeneiden osalta riittää valintapäätökseksi se, että valinnan tekevä työvoimaviranomainen vahvistaa valinnan allekirjoittamalla hakemuksen. 33.4. Valintapäätöksestä tiedottaminen Tieto valinnasta ja varasijalle valinnasta sekä hylkäämisestä ja sen perusteluista on lähetettävä hakijoille kirjallisesti joko sähköisesti iPost-kirjeenä URA-tietojärjestelmää käyttäen tai kirjeitse. Valintapäätöksestä tiedottamisen yhteydessä voidaan valituille lähettää myös muuta informaatiota koulutukseen, kouluttajaan, yhteishankintayritykseen, koulutuspaikkakuntaan tai koulutusta edeltäviin ja koulutusaikaisiin etuuksiin tms. liittyen. Työnjaosta tämän lisäinformaation toimittamisessa on syytä sopia kouluttajan ja yhteishankinnassa mukana olevan työnantajan kanssa. Myös hylkäävän päätöksen liitteenä on suositeltavaa lähettää hakijalle informaatiota TE-toimiston tarjolla olevista muista koulutuksista tai palveluista sekä lisätietojen antajan yhteystiedot. Tämän informaation voi toimittaa myös iPost-kirjeenä lähete-toiminnolla. 83 (110) 34. Varasijoilta koulutukseen ottaminen Opiskelijavalintojen yhteydessä on aina syytä valita joitakin hakijoita varasijalle siltä varalta, että joku koulutukseen hyväksytty peruuttaa osallistumisensa tai keskeyttää koulutuksen pian sen alettua. Kouluttajan (ja yhteishankintaan osallistuvan työnantajan) kanssa tulee valintatilaisuudessa sopia tarkemmista aikatauluista ja menettelytavoista. Aika, jona varasijoilta voidaan ottaa opiskelijoita keskeyttäneiden tilalle, vaihtelee riippuen koulutuksen luonteesta. Pois jääneiden tai keskeyttäneiden tilalle kutsutaan varasijoille valitut hakijat siinä järjestyksessä kuin valintapäätöksessä on sovittu. Jos koulutukseen soveltuvia ja pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin, mitä koulutukseen ja varasijoille voidaan valita, voidaan tarvittaessa koulutukseen valita myös joku muu ehdot täyttävä hakija, jos kaikki varasijoille valitut on jo käyty läpi. Tällöin valintaryhmän tulee vahvistaa uuden opiskelijan valinta. Jos soveltuvia ja pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita on vähemmän tai juuri yhtä monta kuin koulutuksessa on opiskelijapaikkoja, sovitaan tilanteen mukaan joko, että koulutus opiskelijan keskeyttäessä jatkuu ryhmäkooltaan vajaana, tai vapaa paikka ilmoitetaan uudelleen avoimeen hakuun, jonka jälkeen valintaryhmä tekee uuden valintapäätöksen normaaliin tapaan. 35. Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa Yhteishankintakoulutusten opiskelijavalinta poikkeaa tavanomaisesta opiskelijavalinnasta siinä, että työnantajatahoilla on aina keskeinen rooli valintaprosessissa. RekryKoulutuksen opiskelijavalinnassa on oleellista, että työnantaja haastattelee ja tarvittaessa testaa lähtötaso- ja muut pääsyvaatimukset täyttävät soveltuvat hakijat. Näin työnantaja voi arvioida henkilöiden osaamisen ja ammattitaidon lisäksi muut henkilön soveltuvuuteen liittyvät seikat, joilla on merkitystä työnantajan päättäessä onko työsuhteen solmimiselle edellytykset. Koulutuksen yleisenä tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet, joko kaikki tai etukäteen hankintasopimuksessa sovittu osuus, työllistyvät yhteishankinnan osapuolena olevan tai esim. vuokratyövoimaa tarjoavan työnantajan palvelukseen. Vaihtoehtoisesti henkilöt voivat työllistyä yrittäjinä toimeksian- tosuhteeseen työnantajaosapuolen kanssa. Työvoimaviranomainen ja työnantaja tekevät opiskelijavalinnan yhdessä neuvotellen yksimielisesti. Työvoimaviranomainen vahvistaa valinnan tuloksen päätöksellään. TäsmäKoulutuksen opiskelijavalinnassa kyse on entuudestaan työnantajan palveluksessa tai yrittäjäasemassa toimivien henkilöiden koulutuksesta. Tällöin työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle ryhmäilmoituksella ne henkilöt, joiden on tarkoitus osallistua hankittuun koulutukseen. Työvoimaviranomainen vahvistaa opiskelijavalinnan päätöksellään. MuutosKoulutuksessa voi opiskelijavalinnan lähtökohta muistuttaa kumpaa tahansa edellä kuvattua tilannetta, joten menettelytavat määräytyvät kulloisenkin tilanteen mukaan. Työvoimaviranomainen vahvistaa valinnan tuloksen päätöksellään. Opiskelijavalinnat ovat lähtökohtaisesti valintaan osallistuvien osapuolten kesken maksuttomia. Jos työnantaja haluaa toteuttaa valintaprosessiin liittyen erillisiä soveltuvuustestejä tai vastaavia toimia, työnantaja vastaa kustannuksista. Jos testit toteutetaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa, sopivat työnantaja ja koulutuksen järjestäjä mahdollisista maksuista keskenään. Jos taas työnantaja haluaa käyttää työ- ja elinkeinohallinnon maksullisia HRV- tai yrityspalveluja sovelletaan näihin voimassa olevia ohjeita. 84 (110) 36. Muutoksenhaku Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 13 luvun 6 §:n mukaan valittamalla ei voi hakea muutosta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevaan ELY-keskuksen tai TE-toimiston päätökseen. Tästä johtuen opiskelijavalintaa koskevasta työvoimaviranomaisen päätöksestä ei voi valittaa. 85 (110) VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA 37. Yleistä Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuottaja on velvollinen järjestämään opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen ajaksi ryhmävastuu- vakuutuksen (1295/2002 6 luku 10 § 3 momentti). Lisäksi työministeriön asetuksella työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä säädetään, että koulutuspalvelun myyjä on velvollinen järjestämään opiskelijoille tapaturmavakuutuksen tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 §:n 3 momentin mukaisesti (Asetus 545/2010,1 luku 2 § 5. kohta). 37.1. Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva Työvoimakoulutuksen aikana ovat lähtökohtaisesti voimassa vähintään seuraavat kolme vakuutusta: 1. Koulutuspalvelun tuottajan tapaturmavakuutus, joka kattaa opiskelijalle itselleen aiheutuneet henkilövahingot koko koulutusajan niin lähi- kuin etäopetusjaksoilla 2. Koulutuspalvelun tuottajan ryhmävastuuvakuutus, joka kattaa opiskelijalle henkilökohtaisesti realisoituvan vahingonkorvausvastuun, mikäli hän on työssäoppimis- /työharjoittelujakson aikana aiheuttanut työnantajalle /ulkopuoliselle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksen tarkoituksena on siis suojata opiskelijaa itseään mahdolliselta vahingonkorvausvastuulta. 3. Työ nantajan vastuuvakuutus työssäoppimis- /työharjoittelujakson ajaksi, joka kattaa ne henkilö ja esinevahingot, jotka työnantajan työnjohdon alaisuudessa oleva opiskelija työssään aiheuttaa ulkopuoliselle taholle. Vakuutuksen tarkoitus on työnantajan suojaaminen. Siinä vakuutettuna on ainoastaan työnantaja. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin työntekijöiden /työharjoittelijoiden ulkopuolisille ja työtovereille aiheuttamat vahingot sen vuoksi, että työnantaja on vastuussa työntekijöiden työssään aiheuttamista vahingoista. Näiden lisäksi koulutuspalvelun tuottajalla voi olla myös erillinen vastuuvakuutus lähiopetusjaksoja varten, jolla katetaan oppilaitoksessa toteutettavan lähiopetuksen tai harjoittelun aikana mahdollisesti ulkopuoliselle taholle tai kouluttajalle aiheutuneet esine- tai henkilövahingot. Opiskelijalle itselleen aiheutuneita esinevahinkoja varten (esim. silmälasien rikkoutuminen) hänellä voi olla oma henkilökohtainen omaisuusvakuutus. Koulutuspalvelun tuottajan ja haijoittelupaikan tarjoavan työnantajan vakuutusturvan lisäksi mahdollisten koulutuksen hankintasopimukseen sisältyvien ulkomaan opintojaksojen ajalle opiskelijalla tulisi olla oma matkavakuutus, joka kattaa vapaa-aikana tapahtuneet henkilö- ja esinevahingot. 38. Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan koulutuspalvelujen tuottaja on velvollinen järjestämään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen ajaksi ryhmävastuuvakuutuksen. Mainitun ryhmävastuuvakuutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisäturvaa näiden opintoihin liittyvässä työtoiminnassa ulkopuolisille tai työnantajalle aiheuttamien vahinkojen osalta siltä osin kuin työnantaja voi vaatia opiskelijaa korvausten lopulliseksi maksajatahoksi. 86 (110) 38.1. Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset Vakuutussopimuksia neuvoteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavaa: Neuvoteltavan vastuuvakuutuksen on tarkoitus normaalista poiketen kattaa opiskelijan työnantajan omaisuudelle aiheuttamat vahingot (mukaan lukien opiskelijan haltuun uskotulle tai käsiteltävänä olevalle omaisuudelle aiheutetut vahingot) sekä suojata työntekijää työnantajan takautumisoikeuden varalta ja korvata ne vahingot, jotka opiskelija on aiheuttanut ulkopuoliselle ja jotka työnantaja on korvannut isännänvastuun perusteella ja joiden osalta työnantajalla on takautumisoikeus työntekijää kohtaan Vakuutusturvan kattavuutta opiskelijan kannalta harkittaessa tulee ottaa huomioon, että: Vastuuvakuutusten yleisten ehtojen mukaan ne kattavat ainoastaan ulkopuoliselle taholle aiheutetun korvausvastuun eli vakuutus ei korvaa työharjoittelussa olevalle itselleen aiheutuneita vahinkoja (esim. rikkoontuneet silmälasit) eikä työharjoittelijan aviopuolisolle, lapselle tai muulle perheenjäsenelle aiheutuvia vahinkoja. Vakuutus ei yleensä korvaa sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon (esim. harjoittelija on hinnoitellut tuotteet väärin, leimannut luottokortin väärin, mistä seurannut taloudellista vahinkoa harjoittelupaikan järjestäjälle). Vakuutus ei yleensä korvaa vahinkoa, joka aiheutuu liikennevakuutuslain tai vastaavan ulkomaisen lain mukaisesta moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä Vakuutus ei yleensä myöskään korvaa työharjoittelijan käsiteltävänä tai huolehdittavana olevalle omaisuudelle aiheutettuja vahinkoja (esim. työharjoittelija korjatessaan harjoittelupaikan järjestäjän asiakkaan autoa aiheuttaa sille vahingon). Tästä tulisi kuitenkin vakuutusneuvot- teluissa pyrkiä sopimaan toisin. Vahingonkorvausoikeuden mukaan vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan ainoastaan tuhoutuneen tai hukatun esineen päivänarvon. Vahingon aiheuttaja ei ole velvollinen korvaamaan ns. jälleenhankinta-arvoa. Näin ollen ei vakuutuksestakaan korvata kuin omaisuuden päivänarvoa vastaava korvaus. Alle vakuutuksen omavastuun määräisiä vahinkoja ei vakuutuksesta korvata. 38.2. Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen Koulutuspalvelun tuottajalla on lakisääteinen velvollisuus neuvotella ja hankkia valitsemastaan vakuutusyhtiöstä ryhmävastuuvakuutus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille koulutukseen sisältyvän työssäoppimis- ja/tai harjoittelujakson ajaksi. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia koulutuspalvelujen tuottajia ml. valtion oppilaitokset. Vakuutus tulee hankkia viimeistään ennen koulutussuunnitelmien mukaisten työskentelyjaksojen alkamista ja vakuutuksen hankkimisesta tulee antaa selvitys kou lutusta rjouksessa. 38.3. Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen Harkittaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä työnantajalle tai ulkopuoliselle taholle aikuiskoulutusopiskelija rinnastetaan yrityksen työntekijään. Vahingonkorvauslain ja työsopimuslain mukaan työntekijä (vrt. aikuiskoulutusopiskelija) ei ole vastuussa työnantajalle työssään aiheuttamistaan vahingoista, mikäli vahingon syynä on ainoastaan lievä tuottamus. Lievän tuottamuksen tilanteissa työnantaja on isännänvastuunsa perusteella tosin velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon ulkopuoliselle kärsijätaholle, mutta työnantajalla ei ole oikeutta periä vahinkosummaa takaisin vahingon aiheuttaneelta työntekijältä (vrt. aikuiskoulutusopiskelijalta). 87 (110) Toisaalta tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutetuista vahingoista työntekijä (vrt. aikuiskoulutusopiskelija) on aina korvausvastuussa työnantajalle hulkopuoliselle riippumatta eri tahojen vakuutusten voimassaolosta. 1.1.2003 voimaan tulleella lainmuutoksella on haluttu kattaa opiskelijan mahdollinen henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu työnantajalleen tilanteissa, joissa vahingon syntyminen on johtunut koulutukseen osallistuvan lievää suuremmasta tuottamuksesta. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla (tai työnantajan mahdollisella vastuuvakuutusyhtiöllä) on oikeus periä ulkopuoliselle taholle maksamansa vahingonkorvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta aikuiskoulutusopiskelijalta. Lain tarkoittamalla ryhmävastuuvakuutuksella katetaan tällaisessa tilanteessa opiskelijan henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu omavastuun ylittäviltä osin. 88 (110) VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI Työvoimakoulutuksena tutkinnon suorittanut voi saada samalla tavoin kuin omaehtoisena tutkinnon suorittanut englanninkielisen opiskelu- ja tutkintotodistuksen vakiintuneesti pyytämättä koulutuksen järjestäjältä tai ylläpitäjältä Suomessa vain korkeakoulusta (yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta). Todistuksen liitteessä kuvataan suoritettujen opintojen luonnetta, laajuutta, tasoa, sisältöä ja asemaa kansallisessa koulutusjärjestelmässä sekä suoritetun tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta. Ammatillisista tutkinnoista suomalainen koulutuksen järjestäjä antaa pyynnöstä tutkinnon suorittaneelle kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (asetus 811/1998 13§). Lisätietoja Europassista saa opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta www.oph.fi/Koulutus ja tutkinnot/Europassi. Europassi Europassi koostuu viidestä asiakirjasta, joiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ja työntekijöitä osoittamaan osaamistaan muualla Euroopassa. Asiakirjat ovat samanmuotoisina käytössä kaikissa EU/ETA-maissa. Europassa järjestely perustuu neuvoston päätökseen Europassista eli yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ia pätevyyksien selkeyttämiseksi. Europassin viidestä asiakirjasta henkilö itse voi täyttää kaksi asiakirjaa; Europass-ansioluettelon ja Europass-kielipassin) ja toimivaltaiset organisaatiot (oppilaitokset) täyttävät ja myöntävät kolmea muuta asiakirjaa; tutkintotodistuksen liitteen, korkeakoulututkintotodistuksen liitteen ja Europass-liikkuvuustodistuksen. Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo. Se on EU/ETA-kielille käännetty ansioluettelopohja, johon henkilö voi koota tiedot koulutuksestaan, työkokemuksestaan, kielitaidostaan sekä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankkimistaan taidoista. Ansioluettelopohjia eri kielillä voi hakea CEDEFOPin verkkosivuilta, jossa voi myös täyttää ja tallentaa ansioluettelon esimerkiksi suomen, ruotsin, englannin ja ranskan kielillä. Tavoitteena on, että ansioluettelon voi tulevaisuudessa täyttää kaikilla EU/ETA-kielillä. Tässä linkki CEDEFOPin verkkosivulle, jossa suomen ja ruotsinkieliset ansioluettelot. Tvö- ia elinkeinohallinto ja Europassi Työvoimakoulutuksen hankintasopimuksessa koulutuspalvelun tuottaja tulee velvoittaa esim. englannin- tai muunkielisen todistuksen antamiseen erityisesti tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Todistuskaavakkeena voidaan käyttää Opetushallituksen verkkosivuilla eri koulutusaloille julkaisemia malleja (englanti, saksa, ranska). Ammatillisesta koulutuksesta annettavan vieraskielisen todistuksen ja sen liitteen kirjoittamisen ei tarvitse olla säännönmukaista, mutta se olisi suositeltavaa. Opiskelijaryhmälle tulisi todistukset tulostaa tarvekartoitukseen perustuen. 89 (110) VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA Työvoimakoulutuksen tuloksellisuuden kannalta on keskeistä, että koulutuksen laatuun pyritään vaikuttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin kaikissa hankintaprosessin ja toteutuksen vaiheissa. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota kaikkien prosessin osapuolten rooleihin ja toimintatapoihin. On pyrittävä seuraamaan ja kehittämään niin työ- ja elinkeinohallinnon omaa toimintakulttuuria koulutuksen suunnittelijana, hankkijana ja toteutuksen valvojana kuin myös koulutuspalvelun myyjän toimintaa palvelun tuottajana sekä opiskelijoiden roolia koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Työvoimakoulutuksen hankintaa ja toteutusta valvotaan niin etukäteen hankintaprosessin yhteydessä, koulutuksen aikana, kuin myös koulutuksen päättövaiheessa. Etukäteisvalvonta Työvoimakoulutuksen hankintaa säätelevät hankintalaki ja julkisia työvoimapalveluja koskevat säädökset. Ellei laillista suorahankinnan perustetta ole, kaikki koulutushankinnat on kilpailutettava. Tarjouskilpailun onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen hankinta perustuu huolelliseen suunnitteluun, jossa tehdään perusteltuja valintoja mm. koulutuksen alakohtaisesta kohdentamisesta ja koulutuksen kohderyhmästä. Koulutuksen toteutuksessa noudatettavat ehdot ja yhteistyön periaatteet vahvistetaan hankintasopimuksessa Tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on kokonaistaloudellinen edullisuus eli valitaan hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Tarjousten käsittelyn yhteydessä hankintayksiköllä on mahdollisuus tarjoajien ja tarjottujen palvelujen laadun ennakkovalvontaan kahdesta näkökulmasta: toisaalta ehdokkaiden sekä tarjouksen ja tarjoajan kelpoisuuden arvioinnin kautta ja toisaalta arviointikriteerien soveltamisen kautta. Säädösten mukaan ehdokas voidaan hylätä, jos se ei täytä hankintailmoituksessa annettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjous voidaan hylätä, jos se on myöhästynyt, ei vastaa tarjouspyyntöä tai on muutoin oleellisesti puutteellinen tai vahingoittunut. Tarjoaja taas voidaan sulkea tarjouskilpailusta, jos tarjoajalla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Kilpailusta voidaan sulkea myös tarjoaja, joka on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin tai laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Lisäksi tarjoaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle hankintalain 54 §:ssä mainituissa tilanteissa; esim. kun tarjoushinta ja sen perusteet ovat epämääräiset, toimittaja on antanut vääriä tietoja, toimittajaa koskien on vireillä tai toimittaja on asetettu konkurssiin, velkajärjestelyyn, saneerausohjelmaan tai toimittaja on ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen taikka tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta. Tarjouspyynnöissä ilmoitetaan käytettävät arviointikriteerit. Luvussa 8.7.1. suositellaan käytettäväksi seuraavia arviointikriteereitä: koulutussuunnitelma, työelämäläheisyys, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys ja kokemukset tarjoajasta, opettajaresurssit sekä koulutuksen hinta. Kunkin arviointikriteerin osalta on tarkemmin kuvattu mitä seikkoja tarjouksia pisteytettäessä voidaan ottaa huomioon. Tarjousten arvioinnissa painottuvat mm. opetusmenetelmien ja -järjestelyjen laatu, työssäoppimisen toteutus ja kouluttajan työelämäyhteydet, referenssit aiemmasta toiminnasta sekä koulutuksen fyysiset puitteet. Laatua kuvaavien kriteerin yhteenlaskettu painoarvo on yleensä n. 70 - 80 % kokonaisarvioinnista. Koulutuksen hankintasopimus on ostajaa ja myyjää sitova asiakirja. Hankintasopimuksella sovitaan periaatteista, pelisäännöistä ja vastuista ml. kouluttajan seuranta- ja valvontavelvollisuudesta. Koulutuksen myyjä on koulutuksen aikana velvollinen pitämään päiväkirjaa, josta käy ilmi koulutuksen järjestämismuoto (lähi-, etä-, työssäoppiminen tai työharjoittelu), koulutuksen sisältö sekä opiskelijoiden läsnäolo. 90 (110) Koulutusaikainen valvonta Jokaiselle hankitulle koulutukselle määrätään hankintasopimuksessa yhteys-TE-toimisto, joka huolehtii opiskelijahankinnasta ja -valinnoista sekä yhteydenpidosta kouluttajaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on suositellut koulutuskohtaisen yhdyshenkilön, ns. kurssikummin nimeämistä. Yhdyshenkilön tehtävänä on mm. huolehtia opiskelijoiden informoimisesta ja seurata koulutuksen etenemistä kouluttajien antamien raporttien ja välipalautteiden avulla sekä mahdollisuuksien mukaan tekemällä käyntejä. Lähtökohtaisesti kaikista yli kahden viikon mittaisista koulutuksista edellytetään hankintasopimuksessa sähköisen opiskelijapalautteen keräämistä OPAL-järjestelmällä. Yhdyshenkilön tulee varmistaa OPAL -väli-ja päättöpalautteen kerääminen ja puuttua koulutuksen aikana havaittuihin epäkohtiin viipymättä. Koulutukseen sisältyvästä työssäoppimisesta ja työharjoittelusta sovitaan kouluttajan, työnantajan ja opiskelijan välisellä kirjallisella sopimuksella. Työ- ja elinkeinohallinto ei ole sopijaosapuoli. Kouluttaja on velvollinen raportoimaan työssäoppimisen toteutuksesta ja etenemisestä hankintasopimuksessa sovitulla tavalla. Kaikkiin hankintasopimuksiin on kirjattava ehto, että sopimuspuolet noudattavat työ- ja elinkeinoministeriön asetusta (545/2010) työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä. Siinä määritellään myyjän velvollisuudet koskien esim. koulutuksen toteutusta, seurannan ylläpitämisestä ja työssäoppimispaikkojen järjestämistä. Lisäksi asetuksessa määritellään tilanteet, joissa ostajalla on oikeus purkaa sopimus myyjän virheen johdosta sekä purkamisesta aiheutuvat korvausmenettelyt. Työ- ja elinkeinohallinnon koulutuksen hankintasopimusta koskeviin ohjeisiin (ks. pääluku II) on myös kirjattu esimerkkejä tilanteista, joissa katsotaan koulutuksen toteutuksen oleellisesti poikkeavan hankintasopimuksessa ja jolloin hankintayksikön on neuvoteltava poikkeaman korjaamisesta sekä sen vaikutuksesta hankintasopimuksen ehtoihin. ODiskeliiaDalauteiäriestelmästä saatava seurantatieto Työ- ja elinkeinohallinnolla on käytössä opiskelijapalautejärjestelmä OPAL. Erikseen sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. yksittäiset opiskelijapaikat, alle kahden viikon mittaiset koulutukset) kaikkiin hankintasopimuksiin on liitettävä vaatimus väli- ja päättöpalautteen keräämisestä opiskelijoilta. OPAL-järjestelmän avulla on mahdollista tarkastella koulutuksen laatua monilla eri tasoilla. TEtoimistotasolla järjestelmää käytetään lähinnä yksittäisten koulutusten arvioinnissa, ELYkeskustasolla arvioidaan koulutuksia usein myös jäijestäjittäin ja aloittain. Ministeriötasolla tuotetaan monipuolisia analyysejä. Valtakunnalliset opiskelijapalautteiden vuosiyhteenvedot on julkaistu työ- ja elinkeinohallinnon verkkosivuilla www.mol.fi. mistä ne löytyvät hakusanalla OPAL. OPALjärjestelmän tuloksia käytetään systemaattisesti osana edellä kuvattua hankintojen ennakkovalvontaa ja tulevien koulutusten suunnittelua ja hankintaa. Tvö- ia elinkeinohallinnon asiakasrekisteristä saatava seurantatieto Työ- ja elinkeinoministeriössä, ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa tuotetaan säännöllisesti tilastoraportteja, joiden avulla seurataan koulutusten keskeyttämisiä syineen sekä suorituksia ja koulutuksen jälkeistä työttömäksi jääntiä tai palaamista. ELY-keskuksen kautta on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriössä tuotettua tietoa jokaisen koulutuksen vaikuttavuudesta 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tuloksia käytetään systemaattisesti osana hankintojen ennakkovalvontaa ja tulevien koulutusten suunnittelua ja hankintaa. 91 (110) Koulutusvhdvshenkilön tehtävät Työvoimakoulutuksen käynnistämiseen ja toteutukseen liittyvien tehtävien ja yhteistyön hyvä ja sujuva hoito edellyttää, että yhteys-TE-toimisto nimeää kullekin koulutukselle koulutusyhdyshenkilön (kurssikummin). Koulutusyhdyshenkilöllä on keskeinen rooli niin opiskelijavalinnan käynnistäjänä ja toteuttajana, opiskelijoilta saatavan suoran palautteen käsittelijänä ja välittäjänä, työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksen järjestäjän sekä mahdollisen työnantajatahon välisenä tiedonvälittäjänä kuin koulutuksen laadukkaan ja tuloksellisen toteutuksen valvojanakin. Koulutusyhdyshenkilön toimenkuvaan kuuluvat ainakin seuraavat tehtävät: Perehtyy koulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin yhdessä kouluttajan kanssa ja vastaa muiden virkailijoiden informoinnista Sopii haku-, opiskelijavalinta- ja koulutuksen alkamisajankohdat Sopii tiedottamisen yhteistyöstä ja työnjaosta kouluttajan, TE-toimiston ja mahdollisen työnantajatahon kanssa Tiedottaa koulutuksesta iPost-kirjeellä potentiaalisille henkilöasiakkaille tarvittaessa hakualuetta kohtuullisesti laajentaen ja tarvittaessa myös muilla menetelmillä laajemmalle kohderyhmälle ottaen huomioon myös ammatillisen liikkuvuuden mahdollisuudet Huomatessaan opiskelijoiden saantia merkittävästi haittaavia puutteita työnhakijaasiakkaiden koulutustarpeiden ja/tai tavoiteammattien URA-kirjauksissa, ottaa asian esille toimiston työyhteisössä kirjausten saattamiseksi ajan tasalle Seuraa hakijatilanteen kehitystä ja ryhtyy ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin, jos soveltuvia hakijoita on vähän Osallistuu opiskelijavalintaan ja huolehtii valintaprosessin eri vaiheisiin, kuten haastatteluihin sekä soveltuvuus- ja lähtotasoarviointien liittyvästä tiedottamisesta siten kuin kouluttajan ja mahdollisen työnantajatahon kanssa on sovittu Tarkistaa tarvittaessa koulutussisällöt kouluttajan kanssa Osallistuu koulutuksen avajaisiin: käy kouluttajan kanssa läpi opetussuunnitelman sekä yhteistyökysymykset, kertoo koulutuksen tavoitteista, motivoi ja kannustaa opiskelijoita ja kertoo opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kertoo opintososiaalisista etuuksista sekä kertoo palautteen antamisen merkityksestä ja sen keräämistavoista sekä ajankohdista Toimii yhteyshenkilönä työ- ja elinkeinohallinnon ja kouluttajan sekä mahdollisen työnantajatahon välillä sekä informoi koulutuksen hankintayksikköä mahdollisista poikkeamista hankintasopimuksesta tai muista toteutuksen ongelmista Varmistaa henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tehdyiksi Varmistaa, että koulutuksen toteuttajataho nimeää OPAL-vastuuhenkilönsä ja että tieto henkilön nimestä kirjataan URA-järjestelmään koulutuksen lisätiedot -kortille. Varmistaa välipalautteen keräämisen kun koulutuksen kestosta on kulunut noin kolmannes (kuitenkin enintään 3 kk) ja arvioi numeerisia ja sanallisia välipalautetuloksia ja kouluttajalta OPAL-järjestelmän kautta saamiaan kommentteja sekä niistä mahdollisesti johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita yhdessä koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden kanssa Seuraa työssäoppimisjaksojen ja tutkintotavoitteisiin koulutuksiin liittyvien näyttöjen toteutumista Varmistaa päättöpalautteen keräämisen ja tarvittaessa kouluttajan kommenttien saannin OPAL-järjestelmän kautta Osallistuu koulutuksen päättövaiheeseen Tekee kouluttajan kanssa yhteenvedon koulutuksesta, sen arvioinneista sekä mahdollisista kehittämistarpeista 92 (110) IX ERITYISKYSYMYKSIÄ 39. Esteellisyys Työvormakoulutushankintoja tai opiskelijavalintoja koskevia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on otettava huomioon esteellisyyttä koskevat hallintolain (434/2003 27 - 29 §) säädökset. Hankintaasiasta tai opiskelijavalinnasta päättävän henkilön tulee olla objektiivisesti arvioiden puolueeton ja riippumaton suhteessa käsiteltävään asiaan tai siinä mukana olevaan henkilöön tai tahoon. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn ja hänen on jäävättävä itsensä. Henkilö on esteellinen, kun hän itse tai hänen lähisukulaisensa on osapuolena käsiteltävässä asiassa. Lähisukulaisiksi katsotaan Puoliso tai entinen puoliso Lapsi tai lapsenlapsi Sisarukset ja näiden lapset Vanhemmat tai isovanhemmat Muu erityisen läheinen henkilö tai tämän puoliso Vanhempien sisarus tai tämän puoliso Puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi tai näiden puoliso Puolison sisarusten lapset Henkilön on jäävättävä itsensä myös, jos: asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen hän on palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hän tai hänen läheisensä on johtotehtävissä sellaisessa yhteisössä, jolle on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa luottamus hänen puolueettomuuteensa muutoin erityisestä syystä vaarantuu. Esteellisyys näkökohdat koskevat työ- ja elinkeinohallinnon virkamiesten ohella myös hankintoja koskeviin ratkaisuihin tai opiskelijavalintoihin osallistuvia ulkopuolisia asiantuntijoita. 40. Opiskelijatyöpäivän kesto Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivällä tarkoitetaan seitsemän tunnin mittaista opiskelujaksoa. Käsite ei siis edellytä, että päivittäinen työskentely kestää aina seitsemän tuntia sisältäen tauot, vaikkakin tätä pidetään yleisenä lähtökohtana koulutuksia suunniteltaessa. Koulutusta voidaan perustellusta syystä toteuttaa myös siten, että esim. iltaopiskeluna työskennellään päivittäin neljä tuntia. Tällöin hankintasopimukseen ja URA-järjestelmaän kirjattava opiskelijatyöpäivien määrä saadaan kertomalla päivittäinen opiskeluaika (esim. neljä tuntia) opiskelupäivien lukumäärällä ja jakamalla näin saatu tulo seitsemällä (esim. 21,5 päivää × 4 tuntia = 12 opiskelijatyöpäivää). Työharjoittelun/ työssäoppimisen aikana työpäivän kesto on vähintään neljä tuntia ja enintään kahdeksan tuntia. Eräillä ammattialoilla (esim. kuljetus ja terveydenhuolto) työaikajärjestelyt voivat olla sellaiset, että enimmäiskeston päiväkohtainen tarkastelu voi olla ongelmallinen. Tämän vuoksi päivittäinen enimmäiskesto voi tasoittua kahdeksaan tuntiin erityisen tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjaksosta sovitaan työvoimakoulutuksesta laadittavassa hankintasopimuksessa. Opiskelijatyöpäivän käsitteen merkitys on osin laskennallinen. Valtion talousarviossa esitetään vuosittain arvio työvoimakoulutukseen osoitetuilla varoilla hankittavista opiskelijatyöpäivistä ja URAjärjestelmän avulla seurataan myös opiskelijatyöpäiväkohtaisia keskihintoja. 93 (110) 41. Lomajaksot Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan koulutukseen voidaan sisällyttää myös lomajaksoja, silloin kun koulutus on kestoltaan yli viisi kuukautta. Pääsääntöisesti lomaa sisällytetään koulutukseen viikko kutakin kuuden kuukauden jaksoa kohden. Lomajaksot sijoitetaan lähinnä kesäaikaan sekä muiden työelämässä tavanomaisten loma-ajankohtien tai juhlapyhien yhteyteen. Lomajaksot merkitään hankintasopimukseen. Kouluttaja voi myöntää opiskelijoille muita sellaisia lomia ja poissaoloja, jotka on määritelty työlainsäädännössä. Opiskelijalle, joka opiskelee oppilaitoksessa omaehtoisesti opiskelevien kanssa samassa koulutusohjelmassa (yksittäinen opiskelijapaikka), myönnetään kuitenkin samat lomat kuin muillekin ko. oppilaitoksessa opiskeleville. Tällöin on muistettava ilmoittaa opintososiaalisten etuuksien maksajalle opiskelijan paluu lomajaksolta koulutukseen. Etuuden saamisen edellytyksistä on kerrottu jäljempänä osassa II. 42. Koulutuksen keskeyttäminen Koulutuksen keskeyttämismenettelyssä julkisesta työvoimapalvelusta annetun laissa (1295/2002) todetut opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet (6 luku 8 §) ja koulutuksen keskeyttämistä koskevat säädökset (6 luku 9 §) tulee erottaa toisistaan: a) Kun koulutuksen keskeyttämisen perusteena on 8 §:ssä tarkoitetun opiskelijan velvollisuuden laiminlyönti tai muu vastaava menettely, niin seuraamukset määräytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädännön (ja oppilaitosten järjestyssääntöjen) mukaisesti ja niitä koskevat päätökset tekee koulutuspalvelun tuottaja /ylläpitäjä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n mukaan kurinpitoon sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 35–35c §:iä. rangaistukseen syynä oleva teko /laiminlyönti on ennen sanktiota yksilöitävä kuultava opiskelijaa ja hankittava tarpeellinen selvitys kuultava opiskelijan huoltajaa annettava kirjallinen päätös. Käytettävissä olevat sanktiomuodot ovat kouluttajan antama kirjallinen varoitus, erottaminen määräajaksi ja ankarimpana koulutuksesta kokonaan erottaminen. Kirjallisen varoituksen voi antaa oppilaitoksen rehtori, mutta muut toimenpiteet edellyttävät asian käsittelyä oppilaitoksen johtokunnassa, kuntayhtymän johtokunnassa tms. kollektiivisessa elimessä. Muut kuin julkisen valvonnan alaiset koulutuspalvelun tuottajat noudattavat myös samaa lainsäädäntöä, mutta päätöksentekokäytännöissä soveltavat organisaationsa menettelytapoja. Koulutuspalvelun tuottajan tai ylläpitäjän päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. b) Kun koulutuksen keskeyttämisen perusteena on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettu aiheeton poissaolo, koulutus on katsottava keskeytyneeksi, sillä perusteella, että opiskelija on ollut poissa koulutus- tai opetussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta siten, ettei hän ilmeisesti kykene hyväksyttävästi suoriutumaan suunnitelman mukaisista opinnoista tai hän on muutoin olennaisesti laiminlyönyt opiskeluaan. Opiskelijan katsotaan aina olennaisesti laiminlyöneen opiskeluaan, jos hän on ollut luvatta poissa, yhdenjaksoisesti vähintään viisi opetuspäivää. Opetuspäivinä pidetään myös harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja. 94 (110) Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 §:n 2 momentissa säädetään koulutuksen keskeyttämisen menettelytavoista. Kun koulutuspalvelun tuottaja on julkisen valvonnan alainen, kirjallisen päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee koulutuspalvelun tuottaja. Kouluttajan on ennen päätöksen tekoa annettava opiskelijalle mahdollisuus omaan selvitykseen asiassa. Kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys. Lisäksi päätöstä tehdessään kouluttajan on oltava yhteydessä työvoimaviranomaisiin. Jos koulutuksen järjestäjä ei ole julkisen valvonnan alainen, on menettely muutoin vastaava, mutta päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä tekee koulutuksen hankintasopimuksessa määritelty yhteys-TE-toimisto. Koulutuksen keskeyttämiseen liittyvät prosessi on kuvattu kaaviossa 3 s. 93. Muutoksenhausta koulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen säädetään lain 13 luvun 4 §:ssä. Koulutuspalvelujen tuottajan tai työvoimaviranomaisen on annettava koulutuksen keskeyttämisestä kirjallinen päätös, johon on liitettävä valitusosoitus valitusmenettelystä hallinto-oikeuteen. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Käytännössä opiskelijalla on oikeus valittaa keskeyttämispäätöksestä koulutuspaikkakunnan hallinto-oikeuteen ja tarvittaessa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölain mukaisesti. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksi saannista lukien. Valitukseen koulutuspalvelujen tuottajan päätöksestä sovelletaan mitä sanotussa laissa säädetään valituksesta valtion hallintoviranomaisen päätöksestä. Jos opiskelija valittaa koulutuksen keskeyttämispäätöksestä, keskeyttämistä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lain voiman, ellei päätös ole luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä. Täytäntöön pantavia ovat sellaiset päätökset, jotka perustuvat opiskelijan sellaiseen menettelyyn, joka vaarantaa tai häiritsee muita opiskelijoita. 95 (110) Kaavio 3. Koulutuksen keskeyttäminen TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) 6 luku 8 ja 9 § :t sekä 13 luku 4 § Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 545/2010 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä, 3 § Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) OPISKELIJAN KUULEMINEN Esitetään opiskelijalle kirjallinen kutsu saapua kuulemistilaisuuteen tai pyyntö antaa kirjallinen selvitys asiassa Jos kutsua/pyyntöä ei voida antaa henkilökohtaisesti käteen, lähetetään se postitse viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen. Tarvittaessa voidaan käyttää saantitodistusta. Kirjeessä tulee ilmoittaa esim. seuraavaa: " XXXX ELY-keskus /TE-toimisto varaa Teille hallintolain 36 §:n nojalla mahdollisuuden antaa kirjallinen selvitys koulutuksen keskeyttämistä koskevassa asiassa. Selvitys on toimitettava XXXXX:lle 14 päivän kuluessa tämän kirjeen päiväyksestä. Selvityksen toimittamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista." PÄÄTÖKSEN TÄYTANTOONPANO Päätös saatetaan tiedoksi tavallisella kirjeellä ja se katsotaan tiedoksisaaduksi, kun lähettämisestä on kulunut 7 päivää. Jos kirje palautuu, käytetään saantitodistusta tai haastetiedoksiantoa. Ns. yleistiedoksiantoa ei saa käyttää. Päätös tulee lainvoimaiseksi vasta, kun valitusaika (30 päivää tiedoksisaannista) on kulunut tai hallinto-oikeus/korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa. Koulutuksen keskeyttämisen saa panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen Opiskelija saa halutessaan osallistua koulutukseen siihen saakka kun päätös tulee lainvoimaiseksi. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä (hallintolainkäyttölaki 31 §:n 2 mom.). Täytäntöön pantavia ovat sellaiset päätökset, jotka perustuvat opiskelijan sellaiseen menettelyyn, joka vaarantaa tai häiritsee muita opiskelijoita. PÄÄTÖKSENTEKO Keskeyttämispäätös tehdään kirjallisesti Päätös lähetetään tiedoksi opiskelijalle tavallisella kirjeellä ja siihen liitetään valitusosoitus hallinto-oikeuteen Jos kirje palautuu, se toimitetaan perille saantitodistuksella tai haastetiedoksiantona. Päätös koulutuksen keskeyttämisestä on tehtävä aina, vaikka kyseessä olisi lyhyt ja kiinteähintainen koulutus, jossa keskeyttämispäätöksellä ei ole merkitystä esim. varasijojen käytön tai koulutuksen hankintahinnan alentamisen kannalta, koska ilman kes- keyttämispäätöstä ei voida käsitellä mahdollisia työttömyysetuuksiin liittyviä seuraamuksiakaan. Koulutuksen keskeyttämismenettelyssä lain 6 luvun 8 ja 9 § tulee erottaa toisistaan: => Jos koulutuksen keskeyttämisen perusteena on 8 §:ssä tarkoitetun opiskelijan velvollisuuden laiminlyönti tai muu vastaava menettely, niin seuraamukset määräytyvät OKM:n lainsäädännön (laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 11 § ja laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 35-35c §:t) ja oppilaitosten järjestyssääntöjen mukaisesti ja niitä koskevat päätökset tekee aina koulutuspalvelun tuottaja. => Jos perusteena on lain 9 §:ssä mainittu syy ja koulutuspalvelun tuottaja on julkisen valvonnan alainen, tekee keskeyttämispäätöksen kouluttaja. Jos kouluttaja ei ole julkisen valvonnan alainen, tekee päätöksen koulutuksen yhteys-TE- 96 (110) 43. Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta Hankintahinnan maksatuksessa noudatetaan hankintayksikön taloussääntöä. Hankitun koulutuksen maksamisesta sovitaan hankintasopimuksessa. Koulutus ei kuitenkaan aina toteudu sopimuksen mukaisesti, vaan voi tulla keskeyttämisiä, erottamisia jne. Tästä syystä koulutuksen maksuehdot on syytä muotoilla sellaisiksi, että koulutuksen hinnasta voidaan tarvittaessa neuvotella ja sitä myös muuttaa. Hankintasopimukseen voidaan ottaa esim. seuraavanlaiset ehdot: Rintamakoulutuksena toteutettavasta koulutuksesta maksetaan hankintasopimuksen mukainen hinta, jos toteutus ei poikkea oleellisesti hankintasopimuksesta. Non-stop-koulutuksena toteutettavasta koulutuksesta maksetaan toteutuneiden oppilastyöpäivien mukainen hinta siihen saakka, kun opiskelija on eronnut tai erotettu koulutuksesta taikka koulutus päättyy. Hankintasopimuksessa tulee määritellä, mitä pidetään oleellisina poikkeamina. Oleellisena koulutuksen hintaan vaikuttavana poikkeamana hankintasopimuksesta voidaan pitää esim.: o rintamakoulutuksessa kahden tai useamman (vähintään 15 %) opiskelijan puuttumista koulutuksen alkaessa tai keskeytystä, o yhden tai useamman hankintasopimuksen liitteenä olevan opetussuunnitelman mukaisen opetusjakson, -modulin tms. toteutumatta jäämistä o etäopetuksen tai työssäoppimisen aikaisen valvonnan ja ohjauksen puuttumista o opetussuunnitelman toteutumisen kannalta välttämättömien koneiden, laitteiden, työvälineiden tai -materiaalien puuttumista o muu edellä mainittuihin rinnastettava puute Tällaiset ehdot käynnistävät toteutuessaan neuvottelut koulutuspalvelun tuottajan kanssa. Mikäli on kyse korjattavissa olevasta puutteesta, on myyjälle aina annettava mahdollisuus korjata puute tai antaa selvitys puutteen vaikutuksesta koulutuksen toteutuneisiin kustannuksiin. Koulutukset ovat kustannusrakenteeltaan hyvin erilaisia. Vaikka poikkeama hankintasopimuksesta olisi edellä kuvatuilla tavoilla oleellinen, ei se automaattisesti merkitse hankintahinnan tarkistamista. Selvitykset on liitettävä hankinta-asiakirjoihin ja käydyt neuvottelut on dokumentoitava (sopijaosapuolet, muutoksen syyt, perustelut muutoksen tekemiselle /tekemättä jättämiselle). Opiskelijoiden sairaus- tms. kouluttajasta riippumattomista poissaoloista aiheutuva toteutuneiden opiskelijatyöpäivien vajaus ei ole tässä tarkoitettu oleellinen poikkeama hankintasopimuksesta. Jos koulutus maksetaan toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaan, on hankintasopimuksessa edellytettävä, että kouluttaja liittää kuhunkin laskuun selvityksen laskutusjakson ja koko siihen mennessä toteutuneen koulutuksen toteutuneista oppilastyöpäivistä. Hankintasopimuksessa on edellytettävä, että viimeisen laskun liitteenä koulutuspalvelun tuottaja esittää koulutuksen toteumaraportin, josta ilmenevät ainakin koulutuksen suorittaneiden määrä koulutuksen keskeyttäneiden ja eronneiden määrä suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrä, jos kysymyksessä on tutkintoon johtava koulutus Koulutuksen hankintaan kohdentuvan määrärahan tehokkaan käytön ja hankintojen toteutumisen seurannan kannalta on oleellista, että toteutuneiden opiskelijatyöpäivien maksatukseen perustuvien hankintojen, kuten non stop koulutusten, puitejärjestelyiden ja kapasiteettihankintojen hankintasopimukset mitoitetaan opiskelijatyöpäivävolyymiltaan mahdollisimman realistiselle tasolle. ELY-keskusten ja TE-toimistojen tulee seurata e.m. hankintojen toteutumista vähintään maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja elokuun jälkeen kuukausittain. Menettelyn tavoitteena on, että hankitun opiskelijatyöpäivävolyymin mahdollinen vajaakäyttö tulee näkyväksi niin aikaisessa vaiheessa, että hankintasopimuksia voidaan muuttaa ja määräraha vapauttaa muuhun käyttöön. 97 (110) 44. Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta Olennaisena osana työvoimakoulutuksen hankintatoimikaan kuuluu myöntämisvaltuuden käyttö. Vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle työvoimakoulutuksen hankintaan myöntämisvaltuus, jonka suuruus on viime vuosina ollut runsaat 50 % työvoimakoulutuksen hankintaan käytetystä määrärahasta. Myöntämisvaltuus tarkoittaa sitä, että työ- ja elinkeinohallinto voi tehdä työvoimakoulutuksen hankintasopimuksia, joiden kesto ylittää budjettivuoden. Ilman myöntämisvaltuutta sopimukset jouduttaisiin tekemään budjettivuoden ylittävältä osuudeltaan ns. eduskuntaehdolla eli sopimukseen jouduttaisiin kirjoittamaan lause "ehdolla, että eduskunta myöntää varat koulutuksen toteuttamiseen". Myöntämisvaltuudella eduskunta sitoutuu osoittamaan määrärahat sopimuksissa tuleville vuosille sovitusta koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Myöntämisvaltuuden käytöllä saadaan työvoimakoulutuksen hankintaan joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä. On kuitenkin muistettava, että myöntämisvaltuuden laajamittainen käyttö myös kaventaa tulevien vuosien liikkumavaraa hankintatoiminnassa. Jos ELY-keskus tekee budjettivuotena sopimuksia, joissa myöntämisvaltuudella hankitaan seuraavaksi vuodeksi koulutusta jonka kustannuksiin sitoutuu seuraavan vuoden hankintarahoista suurin osa, jää ELY-keskuksen liikkumavara äkillisten koulutustarpeiden tyydyttämiseksi varsin vähäiseksi varsinkin tilanteissa, joissa tulevien vuosien työllisyydenhoidon määrärahat yleisesti pienenevät. ELY-keskuksille ajetaan kerran kuukaudessa myöntämisvaltuuksia koskeva täsmäytysraportti. Talousarviossa ilmoitettua ja El,Y-keskukselle jaettua myöntämisvaltuutta ei saa koskaan ylittää. Jotta myöntämisvaltuus riittäisi kattamaan myös pidemmistä kapasiteettihankinnoista koituvat entistä suuremmat määrärahan sitomiset tuleville vuosille, on suositeltavaa, että tietylle kalenterivuodelle kohdentuvissa noin 12 kuukauden pituisissa hankintasopimuksissa määritellään sopimuskausi päättymään tammi-helmikuun vaihteessa. Tällöin uusi 12 kuukauden sopimus voidaan tehdä aina tammikuun aikana, jolloin se sitoo myöntämisvaltuutta vain seuraavan vuoden tammikuun osalta. Jos sopimuskausi on 01.1. - 31.12, on uusi sopimus tehtävä aina viimeistään joulukuun lopussa, jolloin uusi sopimus sitoo myöntämisvaltuutta tulevan vuoden osalta koko 12 kuukauden sopimusjakson Myöntämisvaltuudesta raportoidaan vuosittain valtiokonttorille. Myöntämisvaltuuden käytön raportointi on osoittautunut eräiltä osin ongelmalliseksi. Yksi syy näyttää olevan terminologinen. Kun puhutaan työvoimakoulutuksen hankintamäärärahoista, tarkoitetaan "sidotuilla määrärahoilla" summaa, joka sopimuksissa on sovittu maksettavaksi sopimuksen mukaisesta koulutuksesta ja "käytetyillä määrärahoilla" summaa joka lopulta on maksettu koulutuksesta. Sen sijaan valtiokonttori käyttää myöntämisvaltuutta koskevassa raportointilomakkeessa termiä "valtuuden käyttö" siitä summasta, joka sopimuksissa on sovittu koulutuksen hinnaksi budjettivuoden jälkeisinä vuosina. Summaa joka valtuuden käytön perusteella lopulta on maksettu tai on tarkoitus maksaa tulevina vuosina valtiokonttori kutsuu "valtuuden käytöstä aiheutuneiksi menoiksi (jo maksettu summa) ja arvioiduksi määrärahatarpeeksi" (tulevina vuosina maksettavaksi suunniteltu summa). Eli sisällöllisesti hankintamäärärahojen sidonta on sama kuin valtiokonttorin myöntämisvaltuuden käyttöjä hankintarahojen käyttö sama kuin valtuuden käytöstä aiheutunut meno Toinen seikka, josta on aiheutunut ongelmia, on URA-järjestelmän käyttö valtuuksien seurannassa. Kunkin budjettivuoden aikana tehtyjen sopimusten valtiokonttorin terminologian mukainen valtuuden käyttö näkyy URAsta. Tämä pätee kuitenkin vain puhuttaessa kuluvasta budjettivuodesta. Tavallista on, että koulutukset eivät toteudu siinä laajuudessa kuin sopimuksessa on esitetty, vaan osa rahoista säästyy. Silloin kun säästöt koskevat myöntämisvaltuudella hankittua koulutusta joudutaan URA:an tekemään muutos myöntämisvaltuuden käyttöä koskevaan tietoon, jotta säästyneet rahat saadaan käyttöön muuhun koulutuksen hankintaan. Tämä johtuu siitä, että vuoden vaihteessa edellisenä vuonna (tai aikaisempina vuosina) myöntämisvaltuudella hankitut koulutukset sitovat automaattisesti kuluvan vuoden määrärahoista summan, joka sopimuksissa on määritelty kyseisenä vuonna toteutettavaksi aiotun koulutuksen hinnaksi. 98 (110) Esimerkki: Jos ELY-keskus on tehnyt vuonna 2011 sopimuksia, joissa vuonna 2012 toteutuvasta koulutuksesta aiheutuviksi kustannuksiksi on arvioitu 1 000 000 euroa, on vuoden 2011 myöntämisvaltuutta käytetty sama summa. URA-järjestelmä sitoi automaattisesta 1.1.2012 TE-keskuksen vuoden 2012 hankintamäärärahoista kyseisen summan. Jos näin vuonna 2011 myöntämisvaltuudella hankittujen koulutusten todellinen hinta vuonna 2012 onkin 800 000, säästyy vuoden 2012 hankintamäärärahoista todellisuudessa 200 000 euroa. Jotta tämä summa saadaan käyttöön vuonna 2012, on ELY-keskuksessa kuitenkin tehtävä URAan muutos, jolla vuoden 2009 myöntämisvaltuuden käyttöä pienennetään 200 000 eurolla. Tämän jälkeen URAssa oleva tieto ei tietenkään enää vastaa valtuuden alkuperäistä käyttöä vuonna 2011. Esimerkin mukainen muutos vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käytössä muuttaa siten URAssa näkyvää vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käytön määrää siitä mikä se oli vuoden 2011 lopussa. Valtiokonttori kuitenkin edellyttää, että heille annettavissa raporteissa kutakin vuotta koskeva myöntämisvaltuuden alkuperäinen käyttötieto säilyy aina samana eli edellä esitetyn esimerkin tapauksessa 1 000 000 eurona, olivat valtuuden käytöstä aiheutuneet todelliset menot mitkä tahansa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että antaessaan seurantailmoitusta esimerkiksi vuoden 2011 myöntämisvaltuudesta, ELY-keskus ei missään tapauksessa voi ottaa vuoden 2011 myöntämisvaltuuden käyttötietoa URAsta, vaan sillä on oltava tallessa tieto siitä, mikä vuoden 2011 valtuuden käyttö oli vuoden 2011 lopussa. Sen jälkeen URAssa oleva tieto kertoo paremminkin sen, mitkä ovat vuoden 2011 ja aikaisempien vuosien valtuuksien käytöstä aiheutuneet menot. Koska tämä luku ei erottele eri vuosien valtuuksien käytöstä aiheutuneita menoja, ei sitä voi käyttää muutenkaan raportoinnissa. Koulutuksen hankintasopimuksissa olevaa valtuuden käytön määrää ei myöskään saa muuttaa enää budjettivuoden jälkeen. Tämä tarkoittaa seuraavaa: Jos budjettivuonna on tehty sopimus, jossa budjettivuoden jälkeisen vuoden kustannuksiksi on määritelty tietty summa ja jos koulutuksen aikana seuraavana vuonna todetaan, että koulutuksen tulosten kannalta on syytä hankkia lisäjakso tai muu kustannuksia lisäävä toimenpide, joka ylittää alkuperäisen sopimuksen mukaisen summan, niin tältä osin on tehtävä uusi sopimus. Vanhan sopimuksen myöntämisvaltuutta ei voida enää missään tapauksessa muuttaa. 45. URA-tietojen ylläpitoja tilastointi Työ- ja elinkeinohallinnon tulee tuottaa työvoimakoulutusta koskevaa kattavaa ja yksityiskohtaista tilastotietoa. Tämä asettaa erittäin korkeat tarkkuusvaatimukset niin ammatillisen kuin valmentavan koulutuksen tietojen kirjaamiselle työ- ja elinkeinohallinnon URA-tietojärjestelmään. Järjestelmään kirjattavien tietojen oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen on kiinnitettävä siten erityistä huomiota. Tämä koskee niin koulutusten hankintasopimustietoja ja sisältökuvauksia, määrärahaseurantaan vaikuttavia tietoja kuin henkilöasiakaskohtaisia koulutustarpeita, koulutushakuja ja opiskelijavalintoja sekä opintosuorituksia koskevia tietoja. Työvoimakoulutuksen suunnittelun ja opiskelijavalintojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunkin henkilön tiedoissa löytyvät työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan, palvelutarpeen arviointiin ja segmentointiin liittyvät ajantasaiset tiedot olemassa olevasta osaamisesta, osaamis- ja koulutustarpeista, tavoiteammateista ja mahdollisista kouluttautumisen esteistä sekä koulutuksen jälkeiset palautetiedot. 45.1. Valmentavan koulutuksen tilastointi Työ- ja elinkeinohallinnon internetsivuilla työvoimakoulutustarjontaa esiteltäessä tavoiteammattikoodeilla on merkitystä esimerkiksi kansalaisten etsiessä soveltuvia koulutusvaihtoehtoja. Myös koulutuksen määräraha- ja tilastoseurannan oikeellisuuden vuoksi on erittäin tärkeätä, että kaikissa koulu- 99 (110) tuksen sekä hankintasopimuksen tiedoissa käytetään alla mainittuja koodeja. Tiedot on pyrittävä tallentamaan URA-järjestelmään 5-numerotasoisina aina, kun se suinkin on mahdollista. Ammattiluokituksen mukainen valmentavan työvoimakoulutuksen tavoiteammattiluokitus on seuraa- X6 X61 X6110 X6120 X6130 X6190 MAAHANMUUTTAJAKOULUTUS Maahanmuuttajakoulutus Maahanmuuttajien kielikoulutus Ammattialalle valmentava/ohjaava koulutus Maahanmuuttajien tietotekniikkapainotteinen koulutus Muu maahanmuuttajakoulutus X7 X71 X7110 X7120 X7130 X7140 X7150 X7160 X7170 X7190 OHJAAVA KOULUTUS Ohjaava koulutus Työn ja koulutuksen hakuun painottuva koulutus Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus Oppisopimukseen valmentava koulutus Peruskouluopintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen Lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen Yrittäjävalmennus Muu ohjaava koulutus X8 X81 X8110 X8120 X8130 X8140 X8150 X8160 X8170 X8180 X8190 KIELIKOULUTUS (muu kuin maahanmuuttajille suunnattu) Kielikoulutus Ruotsi Suomi Englanti Saksa Ranska Venäjä Espanja Italia Muu kielikoulutus X9 X91 X9110 X9120 X9190 TIETOTEKNIIKAN PERUSKOULUTUS Tietotekniikan peruskoulutus Tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävä koulutus Tietokoneen ajokorttikoulutus Muu atk-koulutus URA-merkintöjä tehtäessä on muistettava, että työnhakuvalmennus ryhmäpalveluna ei ole valmentavaa työvoimakoulutusta. Ryhmäpalvelut kirjataan URA:an ammattikoodilla X2410. 45.2. Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi Jos opiskelija ei jatka opiskelua ammatillisen koulutuksen alkuun sijoittuvan kartoitus- tai orientoivan jakson jälkeen, merkitään URA-tietojärjestelmässä opiskelu päättyneeksi koodilla 06 "keskeytti, opetusjärjestelyt/karsiutui jatkosta". Tällöin "karsiutui jatkosta" -tieto merkitsee sitä, että opiskelija ei ole 100 (110) omasta syystään keskeyttänyt koulutusta, eikä asiasta tehdä selvityspyyntöä työttömyysturva-asian käsittelyä varten. 46. Hankinta-ja valinta-asiakirjojen julkisuus Hankinta-asiakirjojen julkisuus Hankinta-asiakirjoihin sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Tarjouspyynnössä on pyydettävä tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, miltä osin heidän tarjouksensa on salassa pidettävä. Salassa pidettäviä ovat luonteeltaan liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsottavat seikat. Kokonaishinta ei voi olla salassa pidettävä tieto. Tarkempi hintaerittely sen sijaan on aina salassa pidettävä. Myös yksityiskohtainen opetussuunnitelma voi olla salassa pidettävä. Jos tarjoaja ilmoittaa koko tarjouksensa olevan salainen, ei hankintayksikkö voi tätä hyväksyä, vaan sen tulee tarjoajan kanssa keskustellen tarkentaa salassa pidettävät asiat. Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, on hankintaan osallistuva työnantaja tai muu yhteisö oikeutettu näkemään tarjoukset myös siltä osin, kuin ne ilmoitettu salassa pidettäviksi. Tarjousasiakirjat eivät ole muille asianosaisille tai ulkopuolisille tahoille julkisia ennen kuin hankintapäätös on tehty ja silloinkin vain niiltä osin kuin ne eivät ole salassa pidettäviä. Salaiset asiakirjat on erotettava hankintapäätöksessä erikseen, jos niitä tarjoukseen sisältyy. Tarjousasiakirjoja ei pääsääntöisesti lähetetä nähtäväksi hankintayksikön ulkopuolelle ennen kuin hankintapäätös on tehty. Jos ELY-keskus kuitenkin lähettää ennen hankintapäätöstä tarjousasiakirjat koulutuspaikkakunnan TE-toimistoon arvioitavaksi, tulee edellyttää, ettei TE-toimisto luovuta asiakirjoja edelleen tai käy neuvotteluja koulutuksen myyjien kanssa. TE-toimisto voi antaa tarjousta koskevan lausuntonsa vain hankinnan valmistelusta vastaavalle virkamiehelle. Lausuntojen hankinta on dokumentoitava työ- ja elinkeinohallinnon asianhallintajärjestelmään (diaariin tms.). Hankintasopimuksen julkisuus Allekirjoittamisen jälkeen hankintasopimus liitteineen on julkinen siltä osin kuin se edellä hankintaasiakirjojen julkisuutta koskevassa luvussa kerrotuista syistä ei ole salassa pidettävä. Ooiskeliiavalinta-asiakirioien julkisuus Valintaryhmässä työ- ja elinkeinoviranomaisten kanssa valintaa suorittaville asiantuntijoille (esim. kouluttajan edustaja tai työnantajan edustaja) voidaan näyttää ne hakemusasiakirjat, joiden lähettäjä on antanut hakemuksessaan suostumuksensa tietojen esittämiseen. Valintaryhmän jäsenet voivat tutustua hakemuksiin koulutuksen vastuu-TE-toimistossa, mutta valintaryhmän jäsenkään ei saa viedä hakemuksia tai niiden kopiota pois TE-toimistosta. Työvoimakoulutuksesta kiinnostuneita ja sinne hakevia palveltaessa on syytä muistuttaa asiakkaita siitä, että hakemuksessa ilmoitettuja tietoja käytetään vain opiskelijavalinnan ja koulutuksen toteutuksen suunnittelun yhteydessä ja että tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Lisäksi on syytä korostaa, että heidän suostumuksensa helpottaa valintojen käytännön toteutusta. Koulutushakemuksia tai niiden liitteitä ei voida missään muodossa luovuttaa työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuoliselle taholle, kuten oppilaitokselle tai työnantajalle. Korkeakoulujen opiskelijarekisterien ylläpitämistä varten voidaan opiskelijaksi ottamisesta päättävälle ja koulutuksen järjestävälle korkeakoululle (yliopisto tai ammattikorkeakoulu) luovuttaa rekisteriin tarvittavat vähimmäistiedot koulutukseen valituista. 101 (110) 47. Arkistointi Hankinta-asiakirjojen arkistointi Kuhunkin hankintaan kuuluvat alkuperäiset asiakirjat säilytetään hankintakohtaisesti yhdistettynä 10 vuoden ajan laskettuna sen vuoden päättymisestä, jona tilaus on tehty. Lasku säilytetään joko näihin asiakirjoihin yhdistettynä tai osana taloushallinnon säilyttämää dokumentaatiota. Myös hylättyjen tarjousten asiakirjat arkistoidaan. Asiakirjojen jäljennöskappaleet voidaan hävittää niiden käytyä tarpeettomiksi. Tarkemmat ohjeet arkistoinnista annetaan TE-toimiston arkistonmuodostussuunnitelmassa. Opiskelijavalinta-asiakirjojen arkistointi Sekä sähköiset että paperiset työvoimakoulutushakemukset arkistoidaan voimassa olevan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti (AMS 31.3.2004 mukaan 2 vuotta). Tarkemmat ohjeet arkistoinnista annetaan TE-toimiston arkistonmuodostussuunnitelmassa. 102 (110) OSA II TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVAT ETUUDET Työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos maksavat työvoimakoulutukseen osallistuville koulutuksen ajalta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea sekä lisäksi ylläpitokorvausta. TE -toimistot myöntävät korvausta koulutukseen hakeutumisesta aiheutuvista kustannuksista. Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet koulutuksensa ennen 1.1.2010 ja ovat saaneet koulutustukea, maksetaan koulutustukea koulutuksen loppuun saakka. XI HAKEUTUMISKUSTANNUKSET 48. Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (JTPL) 10 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla TE -toimisto voi myöntää koulutukseen hakeutuvalle henkilölle matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvausta. Etuuksien myöntämisestä ja maksamisesta säädetään tarkemmin julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetussa asetuksessa (1346/2002) (jäljempänä etuusasetus) sekä asetuksessa työvoimapalvelun toimeenpanosta (1347/2002) (jäljempänä toimeenpanoasetus). Etuusasetuksen 2 §:n mukaan TE -toimisto voi sen käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa myöntää etuuden, jos palvelua tai toimenpidettä ja etuuden myöntämistä pidetään henkilöasiakkaan palvelutarpeen kannalta tarpeellisena. Koulutukseen hakeutumisesta aiheutuvien matkakustannusten korvausta voidaan etuusasetuksen 7 §:n mukaan myöntää seuraavista matkoista: 1. edestakainen matka koulutuspalvelujen tuottajan opetukseen ja olosuhteisiin tutustumista varten; 2. edestakainen matka valintatilaisuuteen; 3. edestakainen matka soveltuvuuskokeisiin; ja 4. matka työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevalle koulutuspaikkakunnalle Kohtien 1-3 mukaisten matkojen korvaamisen edellytyksenä ei ole matkan suuntautuminen työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Etuusasetuksen mukaan matkakustannusten korvausperusteena on 0,21 euroa kilometriltä. Mikäli korvausta maksetaan, se maksetaan vähintään 2,10 euron suuruisena matkaa kohti. Matkan pituuden arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi Tielaitoksen välimatkataulukkoa (http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm). Kohdassa 4 mainittu matka koulutuspaikkakunnalle korvataan vain koulutuksen alkaessa. Mikäli koulutus järjestetään jaksotettuna, voidaan matka koulutuspaikkakunnalle korvata kullekin jaksolle erikseen. Muiden ylläpitokustannusten korvauksena voidaan myöntää päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta. Nämä kustannukset korvataan valtion virkamiesten matkustussäännön mukaisesti. JTPL :n 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan opiskelijavalintatilaisuudet ja niihin liittyvät soveltuvuuskokeet ovat hakijalle maksuttomia. Etuusasetuksen 6 §:ssä säädetään, että TE -toimisto korvaa opiskelijavalintaan liittyvät soveltuvuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset. Tällaisia ovat muun muassa lääkärintarkastusten ja soveltuvuuskokeiden kustannukset sekä ote ajokorttirekisteristä. 103 (110) 49. Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Koulutukseen hakeutumiskustannusten korvausta haetaan lomakkeella ("Hakemus/PÄÄTÖS työvoimakoulutuksen hakeutumiskustannukset, TEM 6.11"). Päätöksen etuuden myöntämisestä tai epäämisestä tekee TE-toimisto, jossa etuuden hakija on asiakkaana. Kun henkilö hakee koulutukseen sähköisesti, hän tulee yhteys-TE-toimiston asiakkaaksi, joten myös yhteys-TE -toimisto voi tehdä päätöksen. Päätös kirjoitetaan hakemuslomakkeelle. Mikäli jotain haettua etuutta ei myönnetä tai se myönnetään haettua pienempänä, perustelut merkitään kohtaan "Kielteisen päätöksen perustelut". Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn etuuden myöntämisestä tai myönnetyn etuuden lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, TE-toimiston on tutkittava asia uudelleen. Toimisto voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn etuuden tai myöntää sen aikaisempaa suurempana. Etuudet voidaan myöntää ja maksaa joko jälkikäteen tai ennakkona. Majoittumiskustannukset korvataan joko myöntämällä hakijalle majoittumispaikkatilaus (TEM 6.17) tai maksamalla korvaus jälkikäteen rahana. Jos käytetään majoittumispaikkatilausta, hakemuslomakkeen kohtaan "Hakijalle annettu" kirjoitetaan annetun majoituspaikkatilauksen numero. Sen vastaanottamisen hakija kuittaa allekirjoituksellaan kohtaan "Hakijan allekirjoitus/kuittaus". Hakemuslomakkeen päällimmäinen kappale annetaan hakijalle, toinen kappale toimitetaan ELY-keskuksen kassalle, ja kolmas jää TE-toimistoon. Lomakkeeseen on painettu myös valitusosoitus. Virkailijan tulee lisätä siihen TE-toimiston osoite ennen päätöksen antamista hakijalle. TE -toimisto käsittelee lomakkeen ELY-keskuksen taloussäännön ja ohjeiden mukaisesti sekä toimittaa laskut liitteineen ELY-keskukselle maksamista varten. Samoin menetellään lääkärintarkastus- ja soveltuvuuskoelaskujen sekä majoitusliikkeiden lähettämien laskujen kanssa. 50. Takaisinperintä JTPL :n 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työvoimaviranomaisen myöntäessä, maksaessa ja periessä takaisin tämän lain mukaista tukea, avustusta tai etuutta on voimassa, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, jollei JTPL:ssa toisin säädetä. JTPL:n 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan TE-toimiston myöntämät tuet, avustukset ja etuudet maksaa ELY-keskus, joka niitä takaisin perittäessä toimiin valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Mikäli TE -toimisto saa selville, että sen myöntämiä korvauksia on käytetty väärin tai maksettu liikaa, sen tulee ilmoittaa siitä ELY-keskukselle. Jos liikaa maksetun etuuden määrä on enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta ja takaisin perimättä. Päätöksen poistamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 12 luvun 7 §:ssä säädetään työttömyysetuutta koskevan päätöksen poistamisesta. 51. Muutoksenhaku ja TE-toimiston toimenpiteet TE -toimiston päätökseen haetaan muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja lautakunnan päätökseen vakuutusoikeudelta. Sekä TE -toimiston että lautakunnan päätöksestä tehty kirjallinen valitus tulee toimittaa TE -toimistoon. Valittajan on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valituskirjelmän allekirjoittaa muu henkilö, mukaan tulee liittää valittajan antama valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä silloin, kun se on annettu hänelle henkilökohtaisesti. Jos päätös on lähetetty postitse, valittajan 104 (110) katsotaan saaneen tiedon siitä seitsemäntenä päivänä postituspäivän jälkeen, jollei muuta näytetä. Määräaikojen laskemisessa sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930). Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, tätä päivää ei lueta määräaikaan mukaan. Valitus on jätettävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arkilauantai, saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Myös määräaikaan mennessä telefaxilla toimitetun valituksen katsotaan tulleen määräajassa vireille. Tällöin valittajan tulee kuitenkin toimittaa myös alkuperäinen valitusasiakirja liitteineen TE toimistoon. Valituskirjelmän saavuttua TE -toimistoon kirjelmän yläreunaan merkitään saapumispäivämäärä ja virkailijan nimikirjaimet. Samalla tarkistetaan, että valitus on asianmukaisesti allekirjoitettu ja mahdollisesti tarvittava valtakirja on liitetty mukaan. Valittajalle on varattava tilaisuus korjata mahdollinen puutteellisuus valitusasiakirjoissa. TE -toimisto antaa lausunnon valituksen johdosta. Lausunnossa on otettava kantaa siihen, onko valitus saapunut määräajassa sekä olisiko päätös pysytettävä ennallaan vai olisiko sitä muutettava. Lisäksi lausunnossa on oltava ainakin seuraavat tiedot: - valituksenalaisen päätöksen antopäivä, - päätöksen postitus- tai noutopäivä, - valituksen saapumispäivä, - päätöksen perustelut ja muut sen perusteena olevat seikat (esim. etuuksien määrää koskevat laskelmat ja laskuperusteet.) TE -toimiston on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä liitteineen sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat ja valituksen johdosta antamansa lausunto työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen. Asiakirjat tulee, mikäli mahdollista, lähettää alkuperäisinä. Ennen lähettämistä niistä on otettava jäljennökset TE-toimistoon, koska valitusasteet eivät palauta niille toimitettuja asiakirjoja. Samoin tulee menetellä lautakunnan tai vakuutusoikeuden pyytäessä sille lähetetyn valituksen johdosta lausunnon suoraan TE-toimistolta. Tällöin ei kuitenkaan edellytetä kannanottoa siihen, onko valitus saapunut määräajassa. Valittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi TE-toimiston antaman lausunnon ja mahdollisen muun selvityksen johdosta. Tässä tarkoituksessa toimiston tulee lähettää antamansa lausunto liitteineen tiedoksi myös valittajalle, jonka tulee toimittaa mahdollinen oma lausuntonsa suoraan valitusasteelle 30 päivän kuluessa. Mikäli TE-toimistossa havaitaan, että päätökseen sisältyy asiavirhe tai että päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, TE-toimisto voi hallintolain 50 §:n nojalla poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen (asiavirheen korjaaminen). Tämä edellyttää asianosaisen suostumusta. Jos TE-toimiston päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, se on korjattava (kirjoitusvirheen korjaaminen). Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos sen korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen. 105 (110) XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET 52. Etuudet Työttömyysetuuteen oikeutetulle työnhakijalle maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta sitä työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki), johon hän on oikeutettu työttömänä ollessaan. Koulutuksesta aiheutuvien ylläpitokustannusten korvaamiseksi maksetaan ylläpitokorvausta. Työttömyysetuutta maksetaan vain siltä ajalta, jona henkilö on työnhakijana TE-toimistossa. Etuutta maksetaan työvoimakoulutuksen ajalta vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan ole oikeutta etuuteen, jos se johtuu korvauksettomasta määrärajasta, työssäolovelvoitteesta, omavastuuajasta, tarveharkinnasta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Etuuteen on koulutusajalta oikeus myös työttömyysuhan alaisella työnhakijalla ja päätoimisella yrittäjällä. Työvoimakoulutukseen voidaan valita myös opiskelijoita, jotka eivät ole työnhakijoina. Koulutukseen hakeutuville tulee kertoa työnhaun voimassaolon merkityksestä, jotta he eivät puutteellisten tietojen vuoksi järsi ilman etuuksia, joihin he olisivat oikeutettuja. Jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, etuuden saajalle maksetaan peruspäivärahan korotusosaa, korotettua ansio-osaa, muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa yhteensä enintään 200 päivän ajalta. Muutosturvalisän ja muutosturvan ansio-osan maksamisen edellytyksenä on myös, että henkilö kuuluu muutosturvan piiriin. Maksupäivien enimmäisaikaan lasketaan mukaan myös muiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetut päivät. Korotettuihin etuuksiin oikeuttavat myös koulutukset, joista on sovittu työnhakusuunnitelmassa tai työllistymisohjelmassa. Lisäpäiviin oikeutetuilla ei ole oikeutta muutosturvalisään tai muutosturvan ansio-osaan. Työmarkkinatuen korostusosaan on oikeus henkilöllä, joka aloittaessaan koulutuksen on saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä, taikka enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle tai Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta koulutusaikaiseen työttömyysetuuteen. Lausunto annetaan 1.1.2010 jälkeen alkavien koulutusten osalta myös työttömyyspäivärahan saajalle URA:n työvoimapoliittisia lausuntoja käyttäen. Lausuntoihin siirrytään Kurssin hakijat-ikkunan Suoritus-kortilta. Silloin, kun on kyseessä yrityksen sisäinen koulutus, johon osallistuu vähintään 10 työntekijää, voidaan käyttää ryhmäilmoituslomaketta (6.13 TEM). Työttömyysturvalain 2 ja 8 lukuja ei sovelleta opiskelijaan koulutuksen aikana. Sen sijaan jos opiskelija työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan, hänellä ei siltä ajalta ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika kuluu myös koulutuksen aikana. Mikäli enimmäisaika tulee koulutuksen aikana täyteen, opiskelijalle maksetaan työmarkkinatukea koulutuksen loppuajalta. Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet koulutuksensa ennen 1.1.2010 ja ovat saaneet koulutustukea, maksetaan koulutustukea koulutuksen loppuun saakka. Tämä koskee myös jaksotettua koulutusta, jonka ensimmäinen jakso on alkanut ennen 1.1.2010. Koulutustuen saajista ilmoitetaan sen maksajille koulutustuen maksatusilmoituksilla koulutuksen päättymiseen asti. Koulutustukeen ja maksatusilmoituksiin sovelletaan 31.12.2009 asti voimassa ollutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Opiskelijalle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään koulutukseen, maksetaan korotettua ylläpitokorvausta. Mikäli koulutus järjestetään työssäkäyntialueella mutta kotikunnan ulkopuolella, opiskelijalle maksetaan korotettua ylläpitokorvausta, jos hän esittää etuuksien maksa- 106 (110) jalle vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen koulutuksesta aiheutuvista majoituskustannuksista. 53. Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot Työvoimakoulutukseen haetaan joko sähköisellä lomakkeella tai paperilomakkeella. Jos koulutukseen hakeva jättää hakemuslomakkeen TE -toimistoon, on kurssilausunto-ikkunaan merkittävä: 1. onko hakija työttömyysuhan alainen, 2. onko hakija päätoiminen yrittäjä, 3. tapahtuuko koulutus hakijan kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Mikäli koulutukseen haetaan sähköisellä lomakkeella, tiedot merkitään joko kurssilausunto - ikkunaan tai työttömyysetuuteen oikeutetusta annettavaan työvoimapoliittiseen lausuntoon. Työvoimakoulutuksen tietoja tallennettaessa syötetään myös sellaisia tietoja, joilla on vaikutusta opiskelijalle maksettaviin etuuksiin. Lomat ja jaksotus-ikkunaan merkitään koulutukseen sisältyvät loma-ajat. Niiden ajalta opiskelija ei saa ylläpitokorvausta. Jos koulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei saa jaksojen väliseltä ajalta työttömyysetuutta, koulutustukea eikä ylläpitokorvausta. Koulutus on jaksotettua silloin, kun jaksottaminen todetaan hankintasopimuksessa (ks. luku 12). (Hankintasopimuksen sisältö, kohta 12). On huomattava, että loma-aika on koulutusaikaa, vaikka sopimuksessa saatetaankin käyttää ilmaisua lomajaksot. Etuuksien maksajille välittyy myös tieto koulutuksen suunnitellusta päättymispäivästä. 54. Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset Koulutuksen järjestäjä toimittaa yhteys-TE -toimistolle tiedot koulutuksen aloittaneista ja päättäneistä opiskelijoista sekä koulutusaikaisista muutoksista kuten esimerkiksi toisella paikkakunnalla tapahtuvasta työharjoittelusta. Tiedonvälityksessä voidaan tarvittaessa käyttää lomaketta "Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistumisilmoitus" (6.10 TEM). Yrityksen sisäisessä koulutuksessa voidaan tietojen välityksessä käyttää lomaketta "Ryhmäilmoitus työvoimakoulutuksessa olevista opiskelijoista" (6.13 TEM). 55. Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatus ilmoitukset Koulutuksen ilmoitusnumero on pakollinen tieto lausuntoa annettaessa. Sen perusteella lausuntoon siirtyvät koulutuksen arvioitu päättymispäivä, lomat ja jaksotus. Lausuntoihin siirrytään URAssa Kurssin hakijat- ikkunan Suoritus-kortin painikkeiden (Aloittamisilmoitus/Päättämisilmoitus/Muu ilmoitus) avulla. Työssäkäyntialuetta/kotikuntaa koskeva tieto puolestaan tulee annetusta kurssilausun- nosta, jos tieto on siihen merkitty. Muussa tapauksessa se merkitään työvoimapoliittiset lausunnot - ikkunalla. Koulutuksen aloittaminen Kun työttömyysetuuteen oikeutettu työnhakija aloittaa työvoimakoulutuksen, hänen oikeudestaan koulutuksen perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0E1 (Hakija on työvoimakoulutuksessa. Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä). Lausunnossa ilmoitetaan myös koulutuksen arvioitu päättymispäivä. Samoin ilmoitetaan mahdollisesta koulutuksen jaksotuksesta, mukaan lukien jaksojen alkamis- ja päättymispäivät ja hankintasopimuksen mukaisista loma-ajoista. Päättymispäivä tulee oletuksena kurssin tiedoista. Jos arvioitu päättymispäivä jonkin opiskelijan kohdalla poikkeaa oletuksesta, se muutetaan hänen tietoihinsa. Myös jaksotus- ja loma-ajat heijastuvat kurssin tiedoista. Tarvittaessa ne voidaan lausunnossa muuttaa. Lausunnossa kerrotaan myös opiskelijan työttömyysuhan alaisuudesta, päätoimisesta yrittäjyydestä sekä siitä, tapahtuuko koulutus kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Ne tulevat opiskeli- 107 (110) jasta annetusta kurssilausunnosta tai merkitään suoraan työvoimapoliittiseen lausuntoon tai koulutustuen maksatusilmoitukseen. Työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa sijaintitieto tulee aina valita. Jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa tai jossakin 9.5.2010 asti voimassa olleen lainsäädännön perusteella laaditussa suunnitelmassa, tieto asiasta merkitään työvoimapoliittiseen lausuntoon ("Sis. suunnitelmaan" -kenttään Työvoimapoliittisen lausunnon teko -ikkunalla). Lausunnossa todetaan myös, jos hakija kuuluu muutosturvan piiriin. Etuuksien maksaja tarvitsee edellä mainitut tiedot ratkaistessaan, minkä suuruiseen työttömyysetuuteen hakija on oikeutettu sekä onko opiskelijalla oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen. Kun hakijasta on annettu lausunto 0E1, hänen oikeudestaan työttömyyden perusteella maksettavaan etuuteen ei tarvitse antaa erillistä lausuntoa. Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksen ajalta, annetaan hänen tilanteensa mukainen työvoimapoliittinen lausunto. Teknisistä syistä URA:ssa on kuitenkin aina tehtävä 0E1lausunto koulutuksen alkaessa. Tällaisen lausunnon perusteluihin on merkittävä "Tekninen lausunto". Lausunnon 0E1 jälkeen annetaan etuuden maksatuksen estävä, ko. tilannetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Jälkimmäisen lausunnon perusteluissa on ilmoitettava myös 0E1-lausunnon kumoamisesta. Esteenä koulutusaikaisen työttömyysetuuden maksamiselle voi olla esimerkiksi se, että työnhakija ei ole työtön (lausunto 0A3) tai että on estynyt olemasta työmarkkinoilla vankeusrangaistuksen takia (lausunto 0A5) tai että työnhakija on päätoiminen opiskelija (0M6). Työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:ssä tarkoitetulle koulutukseen osallistuvalle työttömyysuhan alaiselle henkilölle ei anneta lausuntoa 0A3 työsuhteen perusteella. Esim. irtisanomisaikana koulutuksen aloittavalle henkilölle annetaan lausunto 0E1 ja lausunnon perusteluihin merkitään tieto työttömyysuhan alaisuudesta. Etuuden maksaja tutkii työttömyysturvalain 10 luvun 5 §:n perusteella voidaanko henkilölle maksaa työttömyysetuutta. Koulutuksen aloittaneen työnhakijan työnhakua ei päätetä. Työllisyyskoodi muutetaan työvoiman ulkopuolella olevaksi, ja muutoksen syyksi merkitään työvoimakoulutuksen aloitus. URA tekee mainitut muutokset automaattisesti. Työnhaku on voimassa koulutuksen päättymiseen saakka. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n mukaisen työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvien työvoimakoulutuksen aloittavien työnhakijoiden oikeudesta työttömyyspäivärahaan koulutusajalta annetaan työttömyyspäivärahaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto, vaikka henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan olisikin päättynyt päivärahan enimmäisajan tultua täyteen. Tällaisella henkilöllä on työvoimakoulutuksen ajalta oikeus työttömyyspäivärahaan enimmäisajan täyttymisestä huolimatta. Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy sen enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Koulutustuen saajasta ei anneta työvoimapoliittisia lausuntoja, vaan ns. koulutustuen maksatusilmoituksia. Niillä ilmoitetaan etuuden maksajalle koulutuksen aloittamisesta (ennen 1.1.2010 alkanut koulutus), päättymisestä ja mahdollisista muutoksista koulutuksen aikana. Pohjoiskalotin koulutussäätiön opiskelijoita koskevat lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset antaa Tornionlaakson TE -toimisto. Lausunnon perustelukenttään tai maksatusilmoituksen kenttään "Tietoja maksajalle" merkitään tieto "NORD -koulutus". Mikäli opiskelijalle ei ole hankittu majoitusta ja hän käy koulutuksessa päivittäin kotoaan, merkitään lausuntoon tai maksatusilmoitukseen tieto "ei majoitusta" 108 (110) Koulutusaikaiset tapahtumat ia muutokset Koulutusaikaisista tapahtumista sekä muutoksista koulutuksen aloittamisesta annetun lausunnon tai aloittamisilmoituksen tietoihin (esim. ulkomaan harjoittelujaksot, lomajaksot, suunniteltu päättymispäivä, opiskelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella) ilmoitetaan lausunnolla 0E7 tai koulutustuen maksatusilmoituksella "Muu ilmoitus" (koodi 003). Ulkomailla tapahtuvasta koulutusjaksosta ilmoitetaan alkamis- ja päättymispäivä sekä missä maassa (ja tarvittaessa myös se, missä kaupungissa) opiskelu tapahtuu. Kaupungin ilmoittaminen on tarpeen silloin, kun kyseisessä maassa tehtävien matkojen päivärahat vaihtelevat. Esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa päiväraha on suurempi kuin muualla Venäjällä. Lausunnon 0E7 perusteluihin on merkittävä, mistä muutoksesta on kyse, samoin kuin tarvittaessa muutoksen alkamispäivämäärä. Lausunnon tietoihin on myös aina merkittävä, sisältyykö koulutus työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan (tai vastaaviin aiemmin käytössä olleisiin suunnitelmiin). Koulutukseen voi sisältyä ulkomailla järjestettäviä osuuksia vain, jos niistä on sovittu hankintasopimuksessa. Maksajalle ei ilmoiteta sellaisia ulkomailla toteutettavia osuuksia, joista ei ole mainintaa hankintasopimuksessa. Mikäli oppilaitoksen kesäloman pituus on yli kaksi kuukautta, TE-toimiston tulee tarkistaa koulutuksen aloittaneet aina lukuvuoden alussa ja tiedottaa aloittaneista/päättäneistä opiskelijoista etuuksien maksajalle. Jaksotetussa koulutuksessa koulutusjaksojen alkamis- ja päättymispäivät ilmoitetaan koulutuksen aloittamisesta annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa tai aloittamisilmoituksessa. Jos toteutuvat jaksot vastaavat annetun lausunnon tai aloittamisilmoituksen tietoja, jaksojen päättymisestä ja alkamisesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa maksajalle. Jos viimeisen jakson muodostaa näyttökokeeseen osallistuminen, kokeeseen osallistumisesta ilmoitetaan kuitenkin aina maksajalle, vaikka osallistumispäivät olisivat olleet jo ennalta tiedossa. Työttömyysetuutta ja koulutustukea maksetaan koko koulutuksen ajalta, ensimmäisestä koulutuspäivästä päättymispäivään. Jaksotetussa koulutuksessa työttömyysetuutta tai koulutustukea maksetaan kuitenkin vain koulutusjaksoilta. Ylläpitokorvauksia maksetaan samalta ajalta kuin työttömyysetuutta ja koulutustukea, ei kuitenkaan koulutusaikaisilta lomajaksoilta. Jaksotusta ja lomia lukuun ottamatta muita koulutuksesta poissaolopäiviä ei ilmoiteta maksajalle, koska ne eivät vaikuta opiskelijan etuuksiin. Velvollisuuksiaan laiminlyövä tai koulutuksesta poissa oleva opiskelija voidaan JTPL6 luvun 8 §:n perusteella erottaa tai hänen koulutuksensa voidaan saman luvun 9 §:n perusteella katsoa keskeytyneeksi. Jos on kyse muutoksista, jotka estävät työttömyysetuuden saamisen koulutuksen ajalta, niistä ilmoitetaan asianmukaisella lausunnolla. Työttömyysetuuteen oikeutetun opiskelijan työllistyessä kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan annetaan lausunto 0A3 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän ei ole työtön tai koska hän työllistymistä edistävän palvelun aikana työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan). Toisin kuin useimmissa muissa työllistymistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 2 ja 8 lukuja. Tämän vuoksi esimerkiksi työvoimakoulutuksen aikana tapahtuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä ei tehdä selvityspyyntöä eikä seuraa työttömyysetuuden menettämistä koulutuksen ajalta. Koulutuksen aikaista moitittavaa menettelyä ei tutkita myöskään koulutuksen päättymisen jälkeen. Jos työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttyy koulutuksen ollessa kesken, TE-toimisto antaa Kelalle koulutuksen loppuaikaa koskevan työmarkkinatukilausunnon. 109 (110) Koulutuksen päättyminen Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa TE -toimistolle koulutuksen päättymisestä, päättymisen syyn sekä päättymispäivän. Koulutuksen päättymisestä annetaan aina työvoimapoliittinen lausunto 0E8 (työttömyysetuuteen oikeutetut) tai koulutustuen maksatusilmoitus 002 (koulutustuen saajat) riippumatta siitä, päättyykö koulutus suunniteltuna päättymispäivänä tai siitä, mistä syystä koulutus on päättynyt. Oikeudesta koulutuksen jälkeiseen työttömyysetuuteen annetaan erillinen lausunto. Sen lausunnon antaa toimisto, jossa opiskelija on tai oli viimeksi työnhakijana ennen koulutuksen aloittamista. Koska työnhakijalla saattaa olla oikeus korotettuna maksettavaan työttömyysetuuteen myös työllistymistä edistävien palveluiden väliseltä ajalta silloin, kun palveluiden välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää, koulutuksen päättyessä annettavan lausunnon perusteluihin tulee merkitä seuraavan työllistymistä edistävän palvelun alkupäivä, jos se on tiedossa. 56. Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä Opiskelijalla on oikeus valittaa päätöksestä, jolla hänen koulutuksensa katsotaan keskeytyneeksi. Koska päätöstä ei kuitenkaan saa eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, opiskelija voi halutessaan jatkaa koulutuksessa, kunnes keskey- tyspäätös saa lainvoiman. Tällöin hänelle myös maksetaan ne etuudet, joihin hän on koulutukseen osallistumisen perusteella oikeutettu (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki tai koulutustuki sekä ylläpitokorvaus). Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika kuluu umpeen eikä opiskelija valita päätöksestä tai, jos hän valittaa päätöksestä, kun asia on ratkaistu hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisella päätöksellä. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaamispäi- västä. Henkilön katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7 päivän kuluessa postituspäivästä, jollei muuta näytetä. Vaikka koulutuksessa jatkava henkilö säilyttäisikin oikeutensa saada koulutustukea tai koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavaa työttömyysetuutta ennen keskeytyspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, TE-toimiston tulee ryhtyä toimiin sen selvittämiseksi, onko hänellä oikeus työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella koulutuksen päätyttyä. Tätä tarkoitusta varten TE-toimisto tekee henkilölle selvityspyynnön heti, kun päätös koulutuksen keskeyttämisestä on tehty sekä ottaa asian aikanaan käsiteltäväksi. Kun on kyseessä työttömyysetuuden saaja, etuuden maksajalle annetaan lisäksi tiedote 0F1, johon merkitään "liittyväksi päiväksi" koulutuksen keskeyttämispäivää seuraava päivä. Jos TE-toimistolla on tiedossa, että työnhakija jatkaa koulutuksessa, tiedotetta 0F1 ei anneta. Tarvittaessa koulutuksessa jatkaminen tulee selvittää koulutuksen järjestäjältä. Jos myöhemmin ilmenee, että työnhakija jatkaakin koulutuksessa, tiedote 0F1 perutaan tiedotteella 0F2. Selvityspyynnössä henkilöltä on tiedusteltava ainakin hänen käsitystään koulutuksen keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoon johtaneista syistä sekä tietoa koulutuksessa jatkamisesta. Lisäksi häntä on pyydettävä toimittamaan kopio koulutuksen keskeytyspäätöksestä sekä mahdollinen selvitys valittamisesta. Jos henkilön palauttamasta selvityksestä ei ilmene, onko hän valittanut tai jos annettua selvitystä on tältä osin syytä epäillä, TE-toimiston tulee ennen koulutuksen jälkeistä aikaa koskevan lausunnon antamista selvittää valituksen jättäminen hallinto-oikeuden kirjaamosta. Samoin toimitaan tilanteessa, jossa hakija ei lainkaan palauta selvityspyyntöä määräaikaan mennessä. TE-toimisto ei anna maksajalle koulutuksen päättymistä koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa tai maksatusilmoitusta ennen kuin koulutus tosiasiallisesti päättyy. Koulutus voi päättyä joko siksi, että 1) koulutus kokonaisuudessaan päättyy, 2) henkilö jää pois koulutuksesta, 3) koulutuksen keskeyt- 110 (110) tämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi ja se pannaan täytäntöön, 4) päätös oli täytäntöönpanokelpoinen heti kun se oli tehty tai 5) muusta vastaavasta syystä. Koulutustukea saaneen henkilön koulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketen maksajalle annetaan päättymisilmoitus. Jos hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä pois keskeyttämispäätöksen jälkeen, mahdollisesti jo annettu päättymisilmoitus on kumottava ja korvattava ilmoituksella 003. Työttömyysetuutta saaneen henkilön koulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketen etuuden maksajalle annetaan lausunto 0E8. Mikäli hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä pois keskeyttämispäätöksen jälkeen, mahdollisesti jo annettu lausunto 0E8 on korvattava lausunnolla 0E1, johon merkitään koulutuksen alkuperäiset aloittamis- ja päättymispäivät, ellei niihin myöhemmin ole tullut muusta kuin koulutuksen keskeyttämisestä johtuvia muutoksia. Lausunnon perusteluissa on kerrottava, miksi asiassa annetaan uusi lausunto. Keskeyttämispäivän määräytymisestä on kerrottu edellä tämän ohjeen kohdassa 41. Työnhakijan oikeus saada työttömyysetuutta koulutuksen päättymisen jälkeiseltä työttömyysajalta ratkaistaan koulutuksen päätyttyä. TTL 2 luvun 16 §:n 4 momentin mukaan sellaisen työnhakijan kohdalla, joka on hakenut valittamalla muutosta työvoimakoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen valitusajan kuluessa, ei ennen valitusasiassa annettua lopullista päätöstä voida kuitenkaan katsoa, että hänet olisi omasta syystään erotettu koulutuksesta siten, että seurauksena olisi korvauksettoman määräajan asettaminen. Tämän vuoksi asia ratkaistaan vasta, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi koulutuksen tosiasiallisesti päättyessä, asia voidaan ratkaista heti. Samoin toimitaan, jos hakija on ilmoittanut, ettei hän aio valittaa koulutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä. Jos taas työnhakija on valittanut keskeyttämistä koskevasta päätöksestä tai valitusaikaa on vielä jäljellä, TE-toimisto antaa etuuden maksajalle esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon 0A1 ensimmäisestä koulutuksen jälkeisestä päivästä lukien, edellyttäen, että muut työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa. Lausunnon perusteluihin tulee kirjata, että työnhakijan on sen jälkeen, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi, ilmoitettava tästä TE-toimistolle ja että lausunto keskeyttämisen vaikutuksesta työttömyysetuuden maksamiseen annetaan sen jälkeen. Asian etenemistä tulee seurata myös normaalin asiakaspalvelun yhteydessä. Kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi, TE-toimisto antaa lausunnon työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella. Mahdollisen korvauksettoman määräajan ensimmäisen päivä on koulutuksen päättymispäivää seuraava päivä. Asiaa käsiteltäessä harkinnassa ei tule ottaa huomioon korvauksettoman määräajan asettamisesta mahdollisesti seuraavaa takaisinperintää, koska takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen kokonaan on etuuden maksajan toimivaltaan kuuluva seikka. Tuija Oivo Osastopäällikkö Markku Virtanen Neuvotteleva virkamies
© Copyright 2024