Pääkirjoitus 1.6.2012 - Naantalin Seurakunta
Naantalin seurakuntayhtymän lehti 2 / 2012 1.6.2012 Kesä tuo kirkon takaisin – Nyt kirkko t äyteen! Yhteisökylä valmistautuu kesään s. 4–5 Naantalin kirkko ennen ja nyt s. 6–7 Enska-papin lähtömietteitä s. 12 Pääkirjoitus 1.6.2012 Kirkko täyteen! Nyt! Kirkon remontti on valmis. Tämä ei ole meille uutinen, mutta sisältää silti tärkeän tiedon. Suuri ponnistus sisätilojen kunnostamiseksi on saatu päätökseen ja kirkko saadaan takaisin normaali käyttöön. ti seurakuntalaiset huomasivat muutoksen vaikkapa penkeistä ja lattiasta. Tällä kertaa kaikkea näkyvää ei tarvinnut muuttaa. Tämän remontin myötä Naantalin kirkko saattaa kestää ilman suurempia ponnisteluja seuraavat 40-50 vuotta. Mitä kirkossa sitten on tehty? Paljonkin. Kaariholvien pinnat on uusittu, seinät ja lattiat on puhdistettu, ikkunoiden sisempi osa, sähköt, valaistus, alttaripöytä ja äänentoisto on uusittu, esteettömyyttä on lisätty. Kirkko on nyt paljon valoisampi kuin ennen remonttia. Kuitenkin kirkkosali näyttää lähes samanlaiselta kuin aikaisemmin. Helposti kirkossa kävijä jää miettimään, millainen tämä oli aiemmin eikä osaa enää palauttaa vanhaa mielikuvaa. Miksi tällaisia suuria rakennustöitä tarvitaan? Kirkon remontoiminen aika-ajoin on tarpeellista kuten kaikkien arvorakennusten. Kirkko on tärkein seurakunnan kokoontumisen paikka. Jumalanpalvelukset, kasteet, vihkimiset, hautaukset ovat seurakunnan toiminnan ydintä. Samoin erilaiset musiikkitilaisuudet, konsertit ja niiden kaltaiset tilaisuudet, joita oma väki ja vierailijat järjestävät. Naantalin kirkko on monille erityinen hiljentymisen paikka, rukouksen kirkko. Sitä se on ollut koko olemassaolonsa ajan. Kirkko on jotain erityistä niille, jotka löytävät sinne tiensä, mutta sillä on myös toisenlaista merkitystä. Naantali rakentuu kirkon ympärille. Sillä on symbolinen merkitys paikkakunnalle ja sen asukkaille. Huolehtimalla kirkon kunnosta huolehdimme koko ympäristöstä ja välitämme toisistamme, myös niistä, jotka paikkakunnalla vierailevat. Jyrki Rautiainen Kirkkoherra, Naantali Vanhat rakennukset tarvitsevat kunnostusta, jotta ne pysyisivät. Tuomiokirkon opas kertoi esittelykierroksella, että Turun tuomiokirkko on rakennettu lattiasta kattoon historiansa aikana 21 kertaa, kerran sukupolvessa. Niin kait myös Naantalin kirkolle on tehty. Edellinen remontti 60-luvulla kesti monta vuotta ja kirkossa korjattiin melkein kaikki, mikä näkyi. Silloin varmas- Presidentin mietteitä suhteestaan kirkkoon................................................................. s. 3 Hyvää kesää! Yhteisökylä valmistautuu kesään................................................................................. s. 4 – 5 Naantalin kirkko ennen ja nyt........................................................................................ s. 7 – 8 Seurakunnissa tapahtuu ............................................................................................s. 10 – 11 Enska-papin lähtömietteitä..................................................................................................s. 12 Seurakuntayhtymän kirkoissa tapahtuu kesälläkin Naantalin kirkon korjaus valmistui huhtikuussa ja toukokuun aikana on saatu myös muuttourakka päätökseen. Kirkon ovet avautuvat perjantaina 1.6. ja ovat avoinna päivittäin klo 10–18 aina elokuun loppuun saakka. Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 5.–16.6. Tästä johtuen ryhmät pääsevät tutustumaan kirkkoon vasta maanantaista 18.6. lähtien. Ryhmien varaukset pyydetään tekemään kirkkoherranviraston numeroon (02) 437 5411. Virallisesti kirkon uudelleen käyttöönotto tapahtuu sunnuntaina 10.6. klo 10 alkavassa juhlamessussa, joka on samalla myös Naantalin musiikkijuhlien messu. Messussa saarnaa arkkipiispa Kari Mäkinen ja liturgina toimii kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Musiikkina kuullaan mm. Joonas Kokkosen teokset ”Durch einen Spiegel” ja Lux Aeterna per Organo. Musiikista vastaavat kanttorit Kari Vuola ja Miika Hartikainen, cembalotaiteilija Elina Mustonen, Akateeminen Laulu, joht. Ruut Kiiski sekä Kamariorkesteri, joht. Sauli Huhtala. Rymättylän kirkko on kesällä avoinna 27.6.–31.7. keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–16. Naantalin ja Rymättylän kirkot ovat tiekirkkoja. Lisää tietoa tiekirkoista saa osoitteesta www.taivaallinen taukopaikka.fi. Merimaskun ja Velkuan kirkot ovat avoinna sopimuksen mukaan. Jumalanpalvelukset toimitetaan Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun kirkoissa sunnuntaisin klo 10 myös kesällä. Velkuan jumalanpalveluksista ilmoitetaan erikseen paikallislehdissä ja Velkuan kuntatiedotteessa. Kesällä on lisäksi tarjolla mm. konsertteja Naantalin ja Rymättylän kirkoissa, hautaus maakierroksia sekä mölkyn peluuta Naantalin kirkkopuistossa. Vespersoitto soi perinteiseen tapaan Naantalin kirkon tornista joka ilta klo 20 kesäkuun alusta elokuun loppuun. VESPER – perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, 21100 Naantali Puh: (02) 4375420 Faksi (02) 4375255 ISSN: 1795.2336 2 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) 437 5420, [email protected] Toimituskunta: Margit Virkkala Hanne Tuulos Jorma Laine Nina Lehtovirta Merttu-Mari Huoponen Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Kustantaja: Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, 00181 Helsinki Jaana Mehtälä puh. 020 754 2309 gsm 040 509 4962 [email protected] Levikki: 10 000 kpl Seuraava Vesper ilmestyy lokakuussa 2012 Kannen kuva: Hanne Tuulos Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi Copyright © Tasavallan presidentin kanslia Naantalissa o dotetaan jo innokkaina uusien kesäasukkaiden saapumista Kultarantaan. Myös Naantalin seurakunnat haluavat toivottaa uuden presidenttiparin tervetulleeksi uuteen ”kesäkotiinsa” kauniin saariston äärelle. Samalla toivotamme heidät tervetulleiksi t utustumaan Naantalin vastaremontoituun luostarikirkkoon sekä idyllisiin saaristokirkkoihin Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkualla. Alla olevassa Taneli Kylätaskun haastatteluun p ohjautuvassa puheenvuorossa tuleva kesävieraamme p residentti Sauli Niinistö kertoo arvomaailmastaan sekä s uhteestaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Haastattelu on tehty tammikuussa 2012 presidentin vaalien aikaan. – Olen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, ja suhteeni kirkkoon on kunnioittava ja lämmin. Seura kunnissa tehdään joka päivä lähimmäisten puolesta tekoja, joita arvostan. man ennakkoluuloja. Pienenevässä maailmassa on tarpeen ymmärtää, että ajattelussamme on erilaisia lähtökohtia, hän toteaa kehottaen tutustumaan myös muihin kulttuureihin. – Minulle kristillinen maailmankatsomus antaa perusarvot. Toivonkin olevani avoin, utelias, oikeudenmukainen ja ihmisiä arvostava. Asenteeni on muokkautunut kodin perintönä, kokemusten ja pohdinnan tuloksena. Kirkko seisoo heikompien puolella Presidentti Sauli Niinistön mukaan uskonnoilla on merkittävä rooli valtioiden rajat ylittävinä, yhdistävinä tekijöinä. – Kun tuntee oman perinteen ja arvopohjan, voi suvaita muita il- – Arvostan sitä, että kirkko seisoo heikompien puolella sekä koti maassa että maailman hädässä. Hyvin valmistellut eettiset kannanotot otetaan vakavasti, kunhan ne ottavat reilusti kantaa yhteiskunnan linjaan. Presidentin mukaan Valtiopäi vien avajaiset Tuomiokirkossa ovat mieleenpainuvaa lobbausta parhaimmillaan, samoin monien erinomaisten kirkonmiesten puheet ja kirjoitukset ajankohtaisista aiheista. – Piispa Huovisen vapaaehtoinen työ ja apu tsunamin aikoihin tekivät minuun vaikutuksen. – Yhteistyöni kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa tulee olemaan vuorovaikutusta ja arvokeskustelua. Sopivia aiheita on lukemattomia, kuten perheiden tukeminen, nuorten syrjäytyminen, diakoniatyö, ulkomaanapu, maahanmuutto. – Kansankirkoilla on merkittävä rooli suomalaisuudessa, ja toivon niiden säilyttävän asemansa ihmisten tukijana ja rinnalla kulkijana, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden opettajana, välittämisen vaalijana. J Haastattelun laajempi versio on julkaistu Kotimaa-lehdessä 12.1.2012 Taneli Kylätasku, Sakari Sarkimaa/Kotimadeski/MV Copyright © Tasavallan presidentin kanslia Tervetuloa Naantaliin! Kultaranta pähkinänkuoressa Kultarannan rakennutti aikoinaan maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. 19 huonetta käsittävä graniittinen rakennus on maineikkaan arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema. Sen rakennustyöt aloitettiin 1914. Alfred Kordelin ehti viettää vain muutaman kesän Kultarannassa ennen äkillistä kuolemaansa. Kordelinin jälkeen Kultaranta joutui lahjoituksena Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle ja myöhemmin Suomen valtio hankki sen omistukseensa silloisen eduskunnan päätettyä käyttää Kultarantaa tasavallan presidentin kesäasuntona. Kultarannan linnan alakerrassa ovat juhla- ja asuinhuoneet. Yläkerrassa ovat makuu- ja vieras huoneet. Alakerrasta johtavat marmoriportaat linnan torniin, josta avautuu ihana näköala Naantaliin ja lähisaaristoon. Kultarannan puisto on eräänlainen pienois-Versailles. Sen keskeisin osa on nimeltään Medaljonki, Kultarannan kuuluisa 3 500 ruusun tarha, jota ympäröi leikattu kuusiaita. Kultarannan pohjoisenpuoleinen puisto on säilytetty koskemattomassa luonnontilassa, se on vain puhdistettu ja muutamia hiekkateitä on rakennettu. Kultarannassa on kasvihuoneita noin 1 000 neliömetriä. Puutarha tuottaa tasavallan presidentin talouteen niin kukat kuin vihanneksetkin ympäri vuoden. Lähde: www.presidentti.fi 3 Yhteisökylä valmistautuu kesään Varhainen kevät Sirkkeli soi. Siitä tietää kevään. Yhteisökylä Naantalin Livonsaaressa valmistautuu tulevaan kesään ja sitä seuraavaan talveen. Viime vuosina on ollut pakkasia. Klapia on kulunut ja tulee varmasti kulumaan. Puun käsittelyyn liittyy myös toinen kevään merkki. Timo Aro-Heinilä kuorii valtaisia tukkeja hirsiveistämönsä kentällä. Hirsi tikassa katsotaan kauas. Puu vaatii oman aikansa. ”Nyt tehdään, kun sitä kuuluu tehdä tähän aikaan keväästä. Tämä ei ole varsinaisesti kesään valmistautumista”, Timo sanoo hymyillen. Mikä olisi? ”Noo, se vaikka, että poikien kanssa käydään katsomassa kevääseen herääviä käärmeitä savusaunarinteessä. Siellä niitä on paljon. Seuraamme myös muurahaisia. Lisäksi pojat rakentelevat majoja männyn riu’uista. Tällaista kaikkea. Niin, ja kesä huvitusten suunnittelua”, Timo virnistää, ”purjehdusretkeä.” Poikien äiti, Hanna, kertoo Heikin (5) keväisistä puuhista. Heikki tuo hänelle leskenlehtiä moneen kertaan päivän mittaan. Kyläläiset tuntevat Heikin rakkauden kasveihin. Pojan kasvot sädehtivät, kun hän kertoo innostuneena löydöistään ja aikeistaan. Syntymäpäivälahjaksi Heikki saa vuosittain kummiltaan syötäväksi kelpaavien krassien siemeniä ja muita siemenaarteita. Parhaimmillaan voidaan puhua parikin tuntia krasseista ja muista kylvettävistä siemenistä Heikin kanssa. Tarpeellista lantaa on saatu Henttulan luomutilalta. ”Heeeikkii”, Heikin äiti huokaa lempeästi ja katsoo häntä niin rakkaasti, että jokainen ymmärtää lapsen erityisyyden. Nestorin (6) kanssa mennään metsään, kerätään koivun ja pihlajan silmuja ja syödään ne. Koivuista valutetaan mahlaa. vät löylyt”, Esa naurahtaa. Ilta on hänellä venynyt pitkälle yöhön. ”Töitä, töitä, tutkimusten loppuraporttia. Pian mennään pellolle.” Taidelavastaja Veikko Lappalaisen kesä kuluu työssä, vapaata ei tähän kesään löydy. Hän tekee pimeässä hohtavia kolmiulotteisia lavasteita, joissa hän käyttää mate riaalina mm. tylliä. Ansiotöiden lisäksi jokaisessa perheessä rakennetaan, lähes omin voimin. Rakentamisessa käytetään mm. savea ja ruokoa. Leipuri Simo Annala rakentaa tällaista taloa leipomisen ohessa. Livonsaaren leipomo tuottaa monenlaista luomuleipää. Kesä on Livonsaaressa kiireistä aikaa. Kuka repii leipänsä Tuorlan puutarhaoppilaitokses- Kävelykierros yhteisökylän mailla saunalta toiselle kestää kauan, vaikka ei poikkeaisi Nestorille ovat kaverit tärkeitä. Hän kaipaa kovasti Helsingissä asuvaa serkkuaan ja selittää: “Täällä olis kyl paljon hauskempaa, jos se olisi paikalla, se keksii niin ihmeen ihania leikkejä ja se on niin miellyttävä. Tykkään siitä.” Mitä miehet? ”Talven jäljiltä katsotaan, lähteekö kaivuri käyntiin, huolletaan kylvökoneet ja vaihdetaan traktoriin öljyt”, Esa Aro-Heinilä vastaa. 4 mihinkään sisälle. Kodit ovat sopivasti hajallaan Alitalon kallioilla ja metsiköissä. Pellot on jätetty viljelyä varten. Livonsaaren yhteisökylä Oy:n puheenjohtaja Markus Lahti luotsaa upeasti yhteisön hallintoa ja rakentaa omien töiden ohessa, mitenkäs muuten. Tällä hetkellä yhteisössä on 18 aikuista ja kahdeksan lasta. Entä naiset? Yhteisöön kuuluvia asukkaita alkaa talvihorroksen jälkeen nähdä useammin kuin talven aikana, ulkotyöt kutsuvat. Esan vaimo Terhi Aro-Heinilä virittää pyykkinarut ulos ja alkaa ruopsuttaa kukkapenkkejä. Elli (2) häärii haravan ja lapion kanssa Terhin lähettyvillä. Mummu Irja Aro-Heinilä seuraa, miten Ukko (9) seilaa koulun jälkeen jäälautalla pienessä lammikossa. Uppoamisen vaaraa ei ole, vettä on alla 20 cm. Leikissä saa käydä kohti omaa pelkoaan, selviytyä. Kuka tekee? Rasvaisissa konehommissa ja hitsausten parissa nähdään useimmiten Veikko ja Esa Aro-Heinilä. Muutama päivä myöhemmin löydän Esan saunan lauteilta loikomasta keskellä päivää. ”Huomasin, että täällä on eilisen jäljiltä hy- ta, kuka tulkkaushommista, tietotekniikasta tai ihmisten hoitamisesta, aina on mentävä. ”Jännittävää, mutta kivaa”, Ukko huokaisee lautalta hyppäämisen jälkeen. Saapas olisi hörpännyt vettä, jos ei olisi ollut suojahousuja. Hukka nuuskii kevättä. KOLUMNI Aika on Katselin kahta naista. He olivat mielestäni vanhoja. Puhuin heidän kanssaan ajasta, ajan iättömyydestä. ”Nuoria tyttöjähän tässä vasta ollaan”, toinen sanoi ja työnsi kädet tutisten rollaattoria pätkän, sen verran kuin yksiössä mahtui. Pää nousi pystyyn ja hymy levisi kasvoille. Silloin näin pienen tytön – ei: kaksi tyttöä, joista nuorempi harjoitteli konkkaamista. Vanhempi katseli ja ihaili nuoremman taitoa, taputti kä siään. Letit heilahtelivat, hyppelevän hame hulmahteli. Näin heidän tyttöytensä ja ymmärsin vähän, en paljon. Takaani kuului lakoninen ääni: ”Juu, nuoria ja kauniita ollaan, mutta vain sisältä päin, omin silmin.” Sanoja katseli vanhempaa sisartaan rakkaasti ja tiesi kokonaan hänen hyvyytensä. Aika on ihmeellinen käsite. Se on lyhyttä ja pitkää, hidasta ja nopeaa. Pastori Antero Virtanen sanoi viisaasti: ”Ihmisen mielessä ei ole aikaa. Muut huomaavat vanhenemisesi, itse huomaat toisten.” Nestori Aro-Heinilä (6) rakastaa kavereita. Toisten kautta voin samastua ikäisteni joukkoon. Toiset havaitsevat heti ruumiini vanhuuden merkit ja asettavat minut oikealle kohdalle aikajanalla. Muutenhan hyppelisin nuorena tyttönä minäkin, pää täynnä tulevaisuuden suunnitelmia. Koska edessä on rakentamisen kesä, Artbox Irjan taidenäyttelyä ei järjestetä festariladossa, mutta Runon ja laulun illat Velkuan ihastuttavassa kirkossa kylläkin: ensimmäinen Eino Leinon ja toinen Unikeonpäivän illassa, esiintyjinä mm. Maija Karinkanta, Veikko, Outi ja Irja Aro-Heinilä. Maaseutu kutsuu Kevät tuo tullessaan vieraat, ryhmiä, yksittäisiä kävijöitä ja pidemmäksi aikaa jääviä. Nuoret pystyttävät telttojaan, jurttiaan ja vankkureitaan yhteisön maille. Talkoolaisille mietitään yöpymispaikkoja ja töiden antajia, huolehtijoita. Timo siirtää valtaisia tukkeja. Heidi Tolvanen suunnittelee perinnebiotoopin hoitoa vesijättömaalla, vanhalla meren rantalaitumella. Pitää vain saada lupa kaikilta asianosaisilta. ”Sitten kenties saan lampaat sinne. Mekin muutamme pian ulos, katajan vierelle, kuusen alle.” Sähköpostissa viestitään monia asioita. Satulaseppä Hanna Arima aikoo järjestellä sikalan tavaroita. Kirpputorille mietitään paikkaa. Tilaa löytyy, kun raivataan. Hanna Aro-Heinilä juoksee lämmittämään saunaa. Kevään viileinä päivinä on hyvä kupata. Hanna panee kuppauslavitsan paikoilleen ja asettelee sarvet valmiiksi. Siihen on kupattavan hyvä pötkähtää – turvallisiin käsiin. Simo Annala kertoo: ”Tutustumistapaamiset ovat olleet mukavia tapahtumia – niin järjestäjien kuin osallistujienkin antamien palautteiden mukaan. Tutustumisviikonloppu on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka ovat suunnitelleet maallemuuttoa tai ovat kiinnostuneita yhteisöasumisesta.” ”Tänäkin vuonna seuraamme hyväksi havaittua kaavaa, eli tutustumisviikonloppu alkaa kokoontumisella perjantaiiltana kuuden aikaan, ja saapuville on tarjolla päivällistä.” ”Sen jälkeen etsitään yösijat ja telttapaikat. Varastossamme on vino pino patjoja, mutta teltta on oiva apuväline majoittautumiseen. Sisämajoitustilamme ovat rajalliset, ja lapsiperheet asetamme etusijalle.” Aikansa on joka asialla taivaan alla: aika syntyä ja aika kuolla, aika tanssia ja aika valittaa… Puutarhaosuuskunnan taimia koulutetaan. Monella on myös omat pienet yrttimaat lähellä kotia. Näitä miettiessäni katselin tietokoneen ruudulta kuvaa, jossa oli paljon työtä tehneitä, ränsistyneen näköisiä ihmisiä. Aluksi oli vaikea uskoa kuvan totuutta. Tiesin, keitä he ovat, totta kai: jäljellä olevat kaikki veljeni siinä vaimoineen ja Veikko. Olimme juuri tavanneet ja kuva oli otettu, mutta totuus on, että en nähnyt meitä niin iäkkäinä kuin dokumentti osoitti. Minulle minun lapsuusperheeni on hautaan asti nuorisydämistä Vesamäen porukkaa. Ja minä myös. J Irja Aro-Heinilä Heidi Tolvanen tarkistaa hevosten aitausta. Simo antaa vinkin työhaluisille: ”Sunnuntaina aamupäivällä on mainio mahdollisuus osallistua puutarhatöihin Livonsaaren osuuspuutarhan kasvimaalla.” ”Järjestämme mahdollisesti kesällä ly hyemmän avoimien ovien päivän. Siitä saa tietoa nettisivuiltamme. Tervetuloa silloin käymään”, Simo kutsuu. ”Rakentamishaluiset voivat tulla talkoisiin”, Veikko sanoo. ”Pitää vain soittaa etukäteen.” Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa, aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia, aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa, aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään, aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua, aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla. Saarnaaja 3:1–8 Kesäsuunnitelmiin kuuluu blogin pitäminen savirakentamisesta. J Irja ja Veikko Aro-Heinilä asuvat jo vaikka kuinka monetta vuotta pienessä savisaunassa. Tänä kesä nä on tarkoitus rakentaa isompi koti. Sen seinät saavat sisuksiinsa ruokoa ja savea. Irja Aro-Heinilä Livonsaaren yhteisökylän toiminnasta ja yrittäjistä löytyy lisää sivuilla www. yhteisokyla.net 5 Oi kuinka ihana on huonees Kotikirkon p alvelija Rauno Huoponen matkusti 3-vuotiaana pikkuevakkona vuonna 1945 äitinsä kanssa junalla Vainikkalasta Naantaliin, ja aina siitä lähtien vanha luostarikirkko on ollut vahvasti osa hänen elämäänsä. – Ensimmäinen muistikuvani Naantalin kirkosta on, kun 3-4 -vuotiaana söin eväitä kirkonpenkissä ollessani äitini kanssa jumalanpalveluksessa. – 1940-50-luvuilla Ailostenmäellä pyöriessäni tutustuin suntio Nurmeen, jota kutsuttiin leikkimielisesti Naantalin luostarin viimeiseksi munkiksi. Hänen kanssaan sain silloin tällöin kiivetä kirkon torniin ja auttaa kellon veivaamisessa ylös. – Tornissa oli tuolloin vain tavalliset tikkaat, joita pitkin nouseminen oli pelottavaa touhua. Huojuvat tikkaat, ympärillä vain hämärä valo, ja alla kymmenien metrien pudotus: se oli melkoista seikkailua pikkupojalle. – Joskus sain soittaa sanoma- ja ehtookellojakin, mikä tapahtui vetämällä köydestä tiettyyn rytmiin. – Ollessani Pöytyän kanttorina osallistuin kirkkokuoron kanssa Naantalissa järjestetyille laulujuhlille 1950-luvun alussa. Muistan hyvin, kun laulettiin kirkossa ja puistossa. Naantalin kirkossa Kaino soitti senaikaisilla sähkö-pneumaattisilla uruilla. Virsi 200:10 – Erityisesti mieleen on jäänyt, kun isot pojat kävivät kirkon lattian alla ja toivat sieltä pääkalloja. Lattian alle pääsi sakastin kulmauksessa olleesta puuluukusta. Kahden kallon muistan pyörineen hautausmaan pensaissa, ja niitä potkittiinkin. Yksi kallo oli pitkään seipään nokassa Jöns Budden muistomerkin läheisyydessä. Rauno Huoponen toimi Naantalin seurakunnan palveluksessa vuodet 1987–2003 ensin isännöitsijänä ja sitten suntiona. –16 vuoteen mahtuu paljon, ja kiitollinen olen siitä, että sain palvella kotiseurakuntaani, vaikka ei aina helppoa ollutkaan. – Suntiovuosiltani on tietysti jäänyt mieleen kaikenlaisia pieniä kommelluksia. Kerran erään messun jälkeen avustin arkki piispa Jukka Paarman päältä pois juhla- Musiikin monitoimimies Naantalin seurakunnan toiminnassa edelleenkin aktiivisesti m ukana oleva Kaino Viljanen toimi seurakuntakanttorina vuosina 1984–1986. Tuolloin elettiin virsi kirjauudistuksen aikaa. Jo yhden päivänkin eläisin mieluummin sinua palvellessa kuin tuhat turhuudessa. Jo, Herra, ovellasi riemuitsen huoneessasi. – Ei ne huonot olleet. Kosketus oli erittäin herkkä, vähän liiankin herkkä, mutta hyvä niillä oli soittaa Bachia, Händeliä ja Buxtehudeakin. – Jumalanpalveluksissa oli käytössä vanhat messusävelmät ja väkeä kävi enemmän kuin nykyään. Virsilaulu on Naantalissa ollut aina hyvää. – Silloisessa kirkkokuorossa lauloi noin kolmekymmentä henkilöä. Kuoro lauloi kirkossa kerran kuukaudessa. Lisäksi vierailtiin terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja vanhusten palvelutalossa. Jouluperinteenä oli jouluaamuna jumalanpalveluksen jälkeen käydä laulamassa terveyskes- kasukkaa. Se olikin sitten niin painava, että ripustettuani sen vaatetelineeseen, koko teline kaatui arkkipiispan päälle. Onneksi ei käynyt kuinkaan, ja arkkipiispaa itseään tapahtunut vain kovasti nauratti. – Kerran sain puhelun vainajan omaiselta, joka kertoi, että arkku oli laskettu hautaan väärinpäin. Kesäsuntioparka ei ollut huomannut asiaa. Kävimme vähin äänin nostamassa arkun ylös ennen haudan peittämistä ja kääntämässä oikeinpäin. Säikähdyksellä selvittiin siis siitäkin. Virsi 200:8 Rovasti Rauno Heikola toimi Naantalin kirkkoherrana vuosina 1987–1999. Hän koki ekumeenisen herätyksen t utustuessaan Naantalin seurakunnan ja kirkon vaikuttavaan historiaan. – Luostarikirkon birgittalaistausta puhutteli minua suuresti. Nunnapatsas kirkon kupeessa paljastettiin kesäkuussa 1993. Patsashanke oli seurakunnan ja kaupungin yhteinen ja se symbolisoi seurakunnan ja kaupungin läheistä ja hyvää yhteistyötä. – Tämäkin liittyy ekumeniaan – kristitty- 6 – Yksi työurani dramaattisimmista tilanteista oli varmasti, kun eräs nuoripari oli kerran keskellä päivää onnistunut kiipeämään kirkon ikkunasta kirkkosaliin ja varastamaan alttarilta korvaamattoman arvokkaan puisen Kristuksen pää -veistoksen. Onneksi hälyttimet olivat jo tuolloin toiminnassa ja poliisit saivat pariskunnan kiinni heidän kantaessaan veistosta muovikassissa Kaivokadulla. J Ah siellä, Herrani, luonasi sieluni levossa autuaana saa kuulla rauhan sanaa. Saan laulaa kuninkaalle, autuuden ruhtinaalle. Virsi 200:4 kuksessa, jossa saatiin sitten lopuksi hyvät joulukahvit. – Rippikoulun musiikkitunneilla kuulusteltiin eri musiikin lajeja, jotka nuorten piti tunnistaa nauhalta, esim. jazz, kirkkomusiikki ja hengellinen musiikki. Sitten opetettiin virsilaulua, mikä oli pääasia. Nuorten suosikkeja oli silloin mm. ”Kosketa minua henki”. Pieniä kommelluksiakin sattui. – Muistan, kun kerran kirkkoherra Haa- Ekumeeninen kirkkoherra Ja sanan kylväjät iloiten näkevät siemenen itäneeksi ja kylvön kasvaneeksi. Näin jälkeen työn ja vaivan jo kypsyy touko taivaan. – Joitain tunnettujen henkilöiden kohtaamisia on myös jäänyt mieleen. Olen mm. saanut opastaa Venäjän patriarkka Aleksei II hänen vieraillessaan Naantalin kirkossa. Musiikkijuhlien esiintyjistä persoonana on jäänyt mieleen silloin ehkä maailman tunnetuin viulisti, myhäilevä pappa, Isaac Stern. jen yhteys on tärkeää, painottaa Rauno Heikola. Seurakunta, kaupunki, Naantalin kulttuuri vaikuttajat sekä rannan yritykset ideoivat yhteistyössä myös Birgitta-päivät. Musiikkijuhlien messusta tehtiin käytäntö Heikolan ehdotuksesta. Kirkkoa korjattiin Heikolankin aikana. Hän muistelee, kuinka pitkä ja sitkeyttä vaativa prosessi oli saada kirkkoon nykyiset WCtilat. – Kesti monta vuotta ennen kuin Museovirasto myönsi rakennusluvan, mutta olimme päättäväisiä, niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin, emmekä antaneet periksi, Heikola muistelee. vion kanssa olimme siunaustilaisuudessa ja Haavio ehdotti virren, jossa sekosin eikä hän voinut auttaa, kun ei ollut ottanut virsikirjaakaan mukaan, kun kanttori yleensä osaa kaikki virret. J – Aloittaessani kirkkoherrana minua varoitettiin, että älä vaan sitten rupea uusia urkuja hommaamaan, mutta totta kai aloin heti ajamaan asiaa. Ja niin siinä kävi, että Kangasalan urkurakentamo rakensi uudet urut, jotka otettiin käyttöön vuonna 1990. Heikola muistaa, että kirkossa kävi silloinkin korkea-arvoisia vieraita kuten Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja Tanskan kuningatar Ingrid. Monien jumalanpalvelusten ja toimitusten lisäksi Heikolalla on lämpimiä perheeseen liittyviä muistoja Naantalin kirkosta. – Naantalin kirkko on molempien lastemme rippikirkko ja tyttäremme vihkikirkko. Se on meille eräänlainen pyhiinvaelluspaikka, jossa vierailemme mielellämme aika ajoin. J es, Jumala… Seurakuntamestari Liisa Suominen Nyt kirkkotekstiilit säilyvät – Naantalin kirkko on minulle hiljentymispaikka Sanan ja sakramenttien äärellä. Se merkitsee myös arvokasta ja historiallista työympäristöä, jossa saan kohdata ja palvella erilaisissa elämäntilanteissa olevia kaiken ikäisiä seurakuntalaisia. – Tuntuu uskomattoman hienolta palata kirkkoon vuoden tauon jälkeen, vaikka kulunut vuosi onkin sujunut hyvin. Heti alkukesästä pääsee luontoisetuna kuulemaan Musiikkijuhlien harjoituksia. Naantalin kirkossa toimitetuissa vihkimisissä on aivan oma hohtonsa, ja on ilo olla taas niitä valmistelemassa. Myös osa siunaustilaisuuksista järjestetään jälleen kirkossa. Turistitkin palaavat, ja heidän palvelemisensa on myös omalla tavallaan mukavaa työtä. – Ensivaikutelmani kirkosta on, että se on selvästi puhdistunut, ja tehdyt muutokset vaikuttavat onnistuneilta. – Ehdottomasti paras korjauksen aikana tehty uudistus on kirkkotekstiilien säilytystilat. Olin kauan huolissani kirkkotekstiilien säilytyksestä, mutta nyt iloitsen, että ne ovat vihdoinkin saaneet arvoisensa oikeaoppiset säilytystilat. J Kanttori Kari Vuola Ainutlaatuinen akustiikka – Naantalin kirkko merkitsee minulle paitsi työ- ja virkapaikkaa niin myös nykyistä kotikirkkoa. Luostarikirkko lukeutunee maamme arvokkaimpien historiallisten tilojen joukkoon. Pidän Naantalin kirkkoa erinomaisena musiikin esittämispaikkana. – Ensivaikutelmani kirkon korjauksesta on, että se onnistui erinomaisesti. Kirkko on nyt selvästi valoisampi ja puhtaampi. Luostarikirkon ainutlaatuinen akustiikka ja erinomaiset pääurut eivät ole vaurioituneet korjauksen aikana. – Tuntuu hyvältä ja vähän jännittävältäkin päästä taas takaisin kirkkoon, vaikka evakkoaika seurakuntakeskuksessa on sujunut mielestäni paremmin kuin osasin odottaa. – Pidän kirkon kuori- ja alttarialueen muutosta parhaimpana remontin aikana tehtynä uudistuksena. J Kirkkoherra Jyrki Rautiainen Kasvot seurakuntaan päin – Kirkko on papin työn kannalta tärkein paikka. Siellä voi kohdata seurakuntalaisia ja hiljentyä rukoukseen. Kirkossa voi kokea Jumalan läheisyyttä. – Ensivaikutelma korjatusta kirkosta on, että se on valoisa. Muutokset ovat olleet hienovaraisia. Myönteistä on myös, että liikuntaesteisten pääsy alttarille on parantunut. – Kuori ja alttari ovat muuttuneet eniten. Pappi voi nyt liturgiaa toimittaessaan päästä alttaripöydän taakse kasvot seurakuntaan päin. Lisäksi kuorialueen muutoksista johtuen pappi seisoo vihkitoimituksessa hiukan ylempänä ja lähempänä vihittävää paria. – Ehtoolliskäyntäntöä on mahdollista muuttaa siten, että ehtoolliselle tullessa otetaan pöydältä viinipikari, joka lähtiessä jätetään toiselle pöydälle. Tätä käytäntöä onkin jo noudatettu seurakuntakeskuksessa pidetyissä messuissa. – Kaiken kaikkiaan tuntuu hyvältä päästä takaisin kirkkoon. Tunne pitää sisällään myös haasteen, miten saada kirkko täyteen. J Merttu-Mari Huoponen, Margit Virkkala ja Hanne Tuulos Arkkitehti Virpi Tervonen Uusi antaa tilaa vanhalle – Kirkon sisätilat kylpevät uudessa valossa. Hellävaraisesti käsitellyt seinäpinnat sekä puhdistetut ja ohuin kalkkimaalikerroksin valkaistut holvit luovat kirkkosalista entistä avaramman ja valoisamman vaikutelman. Kirkkaat ikkunalasit välittävät luonnonvaloa päivänkierron ja vuodenaikojen värien mukaan luoden seinäpinnoille ja pilareihin valon ja varjon heijastuksia. – Naantalin kirkon korjauksissa teknisille ja toiminnallisille uudistuksille on ollut selkeä tarve. Korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa Naantalin kirkon rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä merkitys kansallisena monumenttina ovat muodostaneet selkärangan kaikille päätöksille ja ratkaisuille. Tärkeintä kuitenkin on ollut rakennuksen kunnioittaminen sen syvällisem- mässä merkityksessä – kirkkona ja pyhänä paikkana. – Uusi antaa tilaa vanhalle. Modernit valaisimet ja pienet arkkitehtoniset muutokset ja yksityiskohdat sulautuvat osaksi kirkkotilan ajallista kerroksisuutta, jossa myös 1960-luvun restauroinnin pelkistetty ja arvokas kokonaissommitelma on vahvasti läsnä. – Vanhat esineet – kuten krusifiksi, keskiaikainen alttarikaappi, vanha alttaritaulu. messinkiset kruunut ja muut valaisimet – on puhdistettu ja konservoitu. Kun uusi ja moderni on lähes näkymätöntä, niin pyhän tilan ajallinen syvyys ja historiasta kertovat esineet tulevat näkyviksi. 7 Myrskyn vaurioita on korjattu Hakapellon metsissä hevosmetsurin toimesta Naantalin seurakuntayhtymän mailta Hakapellon kappelin läheisyydestä on menneenä keväänä kuljetettu pois tapaninpäivän myrskyn kaatamia puita hevosmetsurin toimesta. Tiina Nieminen on ajanut puuta pois työhevosen kanssa. Välillä Niemisen työtoverina on ollut 10-vuotias Skånesta ostettu ja siellä peltotöissä työskennellyt Ruotsin ardenner Lukas. Välillä taas hommissa on ollut hevosmetsurin toinen apulainen – metsurin varsasta saakka itse kasvattama ja kouluttama 5-vuotias suomenhevonen Päämies. Lukaksen työpäivä voi olla kymmenenkin tuntia, mutta nuoremman ja kokemattomamman Päämiehen työpäivä kestää kuusi tuntia. Hevosmetsureita on Suomessa tällä hetkellä vain parisenkymmentä. Hevosta ja metsuria käytetään yleensä siellä missä ei haluta jättää jälkiä. Ympäristödiplomia hakevalle Naantalin seurakuntayhtymälle vaihtoehtoiset, pehmeämmät metsänkäsittelytavat ovat tervetulleita. J Hevosmetsuri Tiina Nieminen pinoaa tukkeja kuormaan, jonka 5-vuotias suomenhevosori Päämies kiskaisee riuskasti liikkeelle. Pieni Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus Viime vuonna aloitetun perinteen mukaisesti kuljetaan Jaakonpäivänä 25.7. kaikille avoin pieni pyhiinvaellus Raision keskiaikaiselta kirkolta Naantalin kirkolle. Vaellus alkaa Raision kirkolta klo 12 pienellä hartaushetkellä ja päättyy Naantalin kirkolla pidettävään rukoushetkeen n. klo 15.45–16. Perillä on mehutarjoilu. Tarkoituksena on kävellä reittiä Raision kirkko – Raisionlahti – Kaanaantie – Raisiontie – Aurinkotie – Naantalin kylpylä – Naantalin kirkko. Matkan pituus noin 12,5 km. Matkalle on hyvä varustautua sään mukaisella pukeutumisella, jolloin pikkureppuun voi pakata mm. sadeasun, omat matkajuomat ja mahdolliset välipalat. Jokainen kulkija huolehtii itse kulkemisensa lähtöpaikalle ja mahdollisesti myös takaisin. Reitti on kuvattu Jaakontien kotisivuilla (www.jaakontie.fi). Pyhiinvaellus on hengellinen tai uskonnollinen matka Pyhiinvaellus on hengellinen tai uskonnollinen matka johonkin pyhään paikkaan uskonnosta riippuen. Lähes kaikilla suurilla uskonnoilla on yksi tai useampia pyhiin vaelluskohteita. Kristinuskon keskeisimmät pyhiinvaelluskohteet ovat Jerusalem ja Rooma. Näiden kahden kaupungin lisäksi Euroopan pyhiinvaellukset ovat suuntautuneet Luoteis- Espanjan Santiago de Compostelaan, apostoli Jaakobin nimeä kantavaan kaupunkiin. Jaakontien reitistö verkottuu läpi Euroopan. Sen pieni osanen kulkee Turun tuomio kirkolta Rymättylän kirkolle. Jaakob vanhempi oli Jeesuksen opetuslapsi, ja kuului Pietarin ja Johanneksen ohella Jeesuksen lähimpiin ystäviin. JeesukTapahtuman järjestäjinä toimivat Jaakon- sen taivaaseenastumisen jälkeen apostoli tien Ystävät ry, Raision Rinkka ry sekä Rai- Jaakob meni perimätiedon mukaan Espansion ja Naantalin seurakunnat. Lisätietoja jaan, ja Apostolien teot kertovat että paantaa Jyrki Aaltonen 050 4329143 tai jyrki. lattuaan Jerusalemiin hän kärsi marttyyri [email protected]. kuoleman. J (Lähde: Tiina Rautiaisen paikallisopaskurssin lopputyö 18.4.2011). Philadelphian poikakuoro vierailee Naantalissa Heinäkuun alussa saamme kaukaisia vieraita Yhdysvalloista asti, kun Philadelphian poikakuoro saapuu konsertoimaan Naantalin kirkkoon lauantaina 7.7. klo 19. waylla sekä New Jerseyn sinfoniaorkesterin kanssa. J Kesän konserttisarja Naantalin luostarikirkossa To 28.6. Ville Urponen, urut. Yhteistyössä Paraisten Urkupäivien kanssa La 7.7. Philadelphian poikakuoro (USA), joht. Jeffrey R. Smith To 12.7. Päivi Kantola, sopraano, Kari Vuola, urut To 26.7. Elke Völcker (Saksa), urut. Yhteistyössä Turun Urkujuhlien kanssa To 9.8. Anna-Maaria ja Olli Varonen, sello, Miika Hartikainen, urut Vuonna 1968 perustettu korkeatasoinen poikakuoro esiintyy ahkerasti ympäri Pohjois- Amerikkaa, ja jokavuotinen ulko maankiertue on tärkeä osa kuoron toimintaa. Kuoro on pitkän historiansa aikana esiintynyt mm. Sydneyn ooppera talossa sekä Carnegie Hallissa New Yorkissa. Useat valtionpäämiehet ovat saaneet nauttia kuoron esityksistä mukaan lukien Yhdysvaltain nykyinen presidentti Barack Obama. Konsertit alkavat klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. Kuoron laaja ohjelmisto koostuu pääasiassa amerikkalaisesta kuoromusiikista, ja kuoroa pidetäänkin yhtenä amerikkalaisen laulun ja kulttuurin suurlähettiläänä. Vahvistuksena heillä on pääasiassa kuoron entisistä jäsenistä koottu mieskuoro. Philadelphian poikakuoroon kuuluu nelisenkymmentä 12–15 -vuotiasta laulajaa. Kuoron entinen kasvatti Jeffrey R. Smith on toiminut Philadelphian poikakuoron kuo- 8 ronjohtajana vuodesta 2004. Hän valmistui musiikin maisteriksi Ithacan yliopistosta vuonna 1999. New Jerseyssä perheensä kanssa asuva Smith on toiminut mm. Betty Midlerin säestäjänä sekä esiintynyt Broad- Kesäjuhlissa tavataan Suuret kiitokset Naantalin seurakunnan yhteisvastuutiimi Uutta! Hääpari-ilta ke 20.6. klo 18–20 Naantalin kirkossa Kesän ja syksyn hääparit sekä häitä suunnittelevat – Lämpimästi tervetuloa! Tervetuloa tutustumaan restauroituun Naantalin kirkkoon, keskustelemaan hääseremoniasta ja täyttämään avioliiton esteiden tutkimuspaperit. Naantalin seurakunnan jäsenet; esteiden tutkinta on voimassa 4 kk. Kahvitarjoilu. Paikalla: Kirkkoherra Jyrki Rautiainen seurakuntamestari Liisa Suominen toimistosihteerit Outi Kattelus ja Jorma Laine Kirjuri hidastaa palvelua Naantalin seurakuntayhtymän seurakunnat siirtyivät uuteen Kirjuri-väestötietojärjestelmään 10.5. Uuden järjestelmän käytössä on ilmennyt teknisiä ongelmia. Siirtymävaiheessa koko kesän ajan on odotettavissa viivytyksiä kirkkoherranvirastojen palveluissa. Pahoittelemme. Lähetysjuhlat Haminassa 8.–10.6 Valtakunnalliset Lähetysjuhlat pidetään historiallisessa ympyräkaupungissa, Haminassa, 8.–10.6. Pääareena on Bastioni, Haminan historiallinen vallitus, jonka ylle kesäisin levitetään Euroopan suurin telttakatos. Juhlien tunnus ”Pää pyörällä” liittyy vanhaan sanontaan ”Pää pyörällä kuin Haminan kaupunki. ” Lähetysjuhlat on musiikkipainotteinen tapahtuma. Muun muassa Onnen vuori -musikaalia kutsumuksesta esittää yli 30 hengen joukko. Raamattutunnilla myös profeetat sotkevat ympyröitä. Sanan Suvipäivät Hämeenlinnassa 15.–17.6. Tapahtumat keskittyvät jäähalliin ja Poltinahon seurakuntakeskukseen, torille ja kirkkoon viikkoa ennen juhannusta, 15.–17.6. Päivien teema on ”Hyvässä turvassa”. Turvallisuuden näkökulmia pohditaan perheessä, parisuhteessa, ja yhteiskunnassa. Myös vanhemmuus, isovanhemmuus ja sukupolvien yhteys ovat nekin tapahtuman aiheina. – Turvallisuuden etsimisessä ei kuitenkaan ole tarkoitus kääntää ajatuksia sisäänpäin ja rakentaa muureja. Päinvastoin, kirkkoherra Kari Koivu korostaa. Evankeliset kesäjuhlat Kurikassa 16.–17.6. Evankelinen lähetysliitto Ely järjestää kesäjuhlansa Kurikan seurakuntakeskuksessa 16.–17.6. Mukana on muun muassa Malawin luterilaisen kirkon piispa Joseph P. Bvumbwe, Kurikassa asuva Lapuan hiippakunnan ex-piispa, teologian tohtori Jorma Laulaja sekä Lähetysseuran edustajia. Juhlilla lauletaan paljon Siionin kanteleen lauluja. Lapsille on omaa ohjelmaa, kuten Aarrearkkujuhla. Ely irtaantui Suomen luterilaisesta evankeliumiyhdistyksestä (Sley) keväällä 2008. Sley juhlii Turussa 29.6.–1.7. Viikko juhannuksen jälkeen käynnistyy Turussa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) valtakunnalliset Evankeliumijuhlat. Päivien teema 29.6.–1.7. on ”Armo riittää”. Kokoontumispaikka on kaupunkipuisto Kupittaa ja Mikaelinkirkko. Tapahtumaa pidetään tavoittavana kaupunkifestivaalina. Päivillä esiintyvät kitaravirtuoosi Jukka Tolonen, oopperalaulaja Tiina Penttinen, The Rain, Olli Helenius ja Saraste. Mukana on kirkkoministeri Päivi Räsänen sekä vieraita ulkomailta. Suviseurat Lopen lentokentällä 29.6.–2.7. Vanhoillislestadiolaisten (SRK) Suviseurojen ohjelma 29.6.–2.7.koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista. Seuroissa kuullaan neljäkymmentä seurapuhetta, yksi nuorille suunnattu puheenvuoro, sekä vietetään kaksi jumalanpalvelusta ja muutamia laulutuokioita. Puheita tulkataan useille kielille. Räyskälän kentälle kohoaa asuntovaunujen ja telttojen muodostama keskisuuri suomalainen kaupunki ja Lopen väkiluku kymmenkertaistuu. Päiville odotetaan jopa 70 000 kävijää. Tarja Patrikainen kerääjille ja lahjoittajille, kaikille yhteisen vastuumme kantajille, jotka monin eri t avoin autoitte tämän v uotisen Yhteisvastuukeräyksen onnistumisessa. Kiitos myös Iloisen tempauspäivän taiteilijoille, sekä avustajille ja yleisölle – te arkienkelit annoitte hyvän mielen meille kaikille. Kesäjuhlat kokoavat 140 000 suomalaista veisaamaan ja sanan äärelle. Kirkollisten järjestöjen ja herätys liikkeiden järjestämät kesäjuhlat kokoavat tulevanakin suvena noin 140 000 ihmistä hiljentymään, keskustelemaan ja tapaamaan tuttuja. Tuhannet ihmiset tekevät myös talkootyötä juhlapaikalla. Suurin keskittymä osuu heinäkuun alkuun, jolloin mm. vanhoillislestadiolaiset ja körtit kokoontuvat omiin juhliinsa. Kesäjuhlia on ympäri Suomea ja juhlat jatkuvat elokuulle saakka. Tervetuloa hengellisille kesäjuhlille Isonkyrön Herättäjäjuhlat 6.–8.7. Myös Isonkyrön väki moninkertaistuu 6.–8.7., kun herättäjäjuhlia vietetään jo 118 kerran. Tunnus ”Silmäisi eteen, Jeesus” on vuodelta 1839 runoilija Lars Stenbäckin virrestä 288. Isoonkyröön haudattu seurakunnan kirkkoherra Stenbäck kuoli vuonna 1870. Mukaan odotetaan 20 000–40 000 kävijää, joille on tarjolla hevikirkko, virsiä kansansoittimilla, Juha Tapio, kersakirkko sekä seuroja. Herättäjä-yhdistys viettää 100-vuotisjuhlavuottaan. Vuoden tunnus on ”Arjen halleluja”. Kansanlähetys Pieksämäellä 6.–8.7. ”Raamatun valossa” on Kansanlähetyspäivien tunnus Pieksämäellä 6.–8.7. Ohjelmassa on paljon musiikkia, kanavia eri-ikäisille ja seminaareja yrittämisestä aina tieteisiin saakka. Suurin esiintyjäryhmä on Kuopion Alavan seurakunnan kanttorin Leila Savolaisen johtama Zipporim-kuoro. Myös laulajat Jaana Pöllänen ja Hanna Ekola esiintyvät. Monet kuorot, lauluryhmät ja soittajat esiintyvät, muun muassa Gospel-Äijien&Ladyn musiikin luvataan olevan rento ja iloinen kokonaisuus. Merimieskirkko Leppävirralla 11.–12.8. Merimieskirkon kesäjuhlat pidetään Pieksämäen naapurissa Leppävirralla 11.–12.8. teemana ”Virroilta valtamerille”. Ohjelmaan liittyy lisämaksullinen retki Konnuksen kanavalle, ajankohtaiskatsaus sekä merellinen illanvietto ja iltapala vanhassa pappilassa. Pääjuhla ja jumalanpalvelus pidetään kirkossa. Suomen Merimieskirkko perustettiin vuonna 1875. Se auttaa ihmisiä monipuolisesti elämän merillä, niin rekkakuskeja, reilaajia kuin merimiehiäkin Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumatiedot perustuvat järjestäjien ilmoituksiin. Lisätietoja www.evl.fi-sivustolla ja järjestäjien nettisivuilla. J Koonnut: Sakari Sarkimaa / Kotimaadeski 9 Seurakunnissa tapahtuu kesällä 2012 Hakapellon kutsutaksikuljetukset Su 3.6., 1.7., 15.7., 5.8., 19.8. ja 2.9 sekä la 23.6. Messu su 3.6. klo 10 seurakuntakeskus. Lindberg, Saantola, Hartikainen. JUMALANPALVELUKSET NAANTALIN KIRKOSSA Nunnakatu 2 Juhlamessu sunnuntaina 10.6. klo 10. Kirkon uudelleen käyttöönotto / Musiikkijuhlien messu Saarna: Arkkipiispa Kari Mäkinen Liturgi: Kirkkoherra Jyrki Rautiainen Kanttori: Miika Hartikainen Kari Vuola, urut Elina Mustonen, cembalo Akateeminen laulu, joht. Ruut Kiiski Kamariorkesteri, joht. Sauli Huhtala Messu su 17.6. klo 10. Rautiainen, Vuola. Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 13. Saaristorippikoulu. Saantola, Vuola. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10. Rautiainen, Vuola. Messu su 24.6. klo 10. Lindberg, Rautiainen, Vuola. Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10. Soiniemi I. Lindberg, Rautiainen, Suokivi. Sanajumalanpalvelus su 8.7. klo 10. Saantola, Klemi, Vuola. Konfirmaatiomessu su 8.7. klo 13. Soiniemi II. Klemi, Vuola. Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 10. Soiniemi III. Rautiainen, Klemi, Vuola. Messu su 22.7. klo 10. Klemi, Salo, Hartikainen. Sanajumalanpalvelus su 29.7. klo 10. Lindberg, Hartikainen. Konfirmaatiomessu su 29.7. klo 13. Soiniemi IV. Saantola, Hartikainen. Messu su 5.8. klo 10. Klemi, Salo, MUSIIKKIA NAANTALIN LUOSTARIKIRKOSSA Nunnakatu 2 To 28.6. Ville Urponen, urut. Yhteistyössä Paraisten Urkupäivien kanssa La 7.7. Philadelphian poikakuoro (USA), joht. Jeffrey R. Smith To 12.7. Päivi Kantola, sopraano, Kari Vuola, urut To 26.7. Elke Völcker (Saksa), urut. Yhteistyössä Turun Urkujuhlien kanssa To 9.8. Anna-Maaria ja Olli Varonen, sello, Miika Hartikainen, urut Konsertit alkavat klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 Kesäkuussa seurakuntakeskuksen kappelissa. Heinä- ja elokuussa kirkossa. 10 Järjestää: Naantalin seurakunta, Naantalin kaupunki ja Naantalin Pelastakaa Lapset ry. KAIKENIKÄISILLE Crosspoint-illat su 17.6. klo 18 Jyrki Rautiainen ja Elina Vettenranta. su 19.8. klo 18. Omat eväät mukaan. Leikkejä ja kivaa ohjelmaa. Sateen sattuessa seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa. Ei ennakkoilmoittautumisia. Vapaa pääsy. Kouluunlähtevien siunaaminen ma 13.8. klo 18 Naantalin kirkko. Perheleiri 1.–2.9. Soiniemen leirikeskus. Yhteistyössä diakoniatyön ja Pelastakaa lapset ry:n kanssa. (ks. Diakoniaa ja kohtaamisia) Pyhäkoulu alkaa su 2.9. klo 12 seurakuntakeskuksessa. Konfirmaatiomessut Naantalin kirkossa Saaristorippikoulu 17.6. klo 13 Soiniemi I 1.7. klo 10 Soiniemi II 8.7. klo 13 Soiniemi III 15.7. klo 10 Soiniemi IV 29.7. klo 13 Purjehdusrippikoulu 12.8. klo 10 DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kahvila ja kirpputori Avoinna kesällä tiistaisin 5.6. alkaen klo 10–13. Hyvää Huomenta naantalilaiset -hartaus tiistaisin klo 11. Syyskausi alkaa 10.9. Kiitos kaikille asiakkaille ja tervetuloa tiistaisin! Mölkyn peluuta keskiviikkoisin 6.6. alkaen klo 13 Kirkkopuistossa. Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä ti 14.8. klo 14–15.30 seurakuntakeskus. Veteraanien leiripäivä to 30.8. klo 10–15 Soiniemen leirikeskus. Tied. Minna Pykälämaa 040 524 1228. Leiri alkaa lauantaina klo 9.00 ja päättyy sunnuntaina n. klo 14.00. Ohjelmassa aikuisille mukavaa yhdessäoloa, lepoa, hyvää ruokaa, saunomista ja uimista. Minna Suikkasen johdolla keskustellaan lapsen oikeuksista. Sunnuntaina aamuhartaus ja leppoisa ohjelma jatkuu. Lauantaina lapset ovat lastenohjaajien johdolla oman ohjelmansa parissa päiväkodissa. Leirin hinta: aikuiset 20 €, lapset 5–12v. 10 € ja alle 5 v. ilmaiseksi. Leirille ilmoittautuminen 24.8. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittau- Naantalin kirkon hautausmaakierrokset Leena Mattilan opastuksella ti 19.6., 31.7., 28.8. klo 18. Hääpari-ilta ke 20.6. klo 18 Naantalin kirkko. Juhannusaaton juhla pe 22.6. klo 18 Soiniemen leirikeskus. Annukka Lindberg, Kari Vuola. LAPSILLE JA PERHEILLE Pienten koululaisten kerhopäivät 4.–21.6. klo 8–16 seurakuntakeskus. Kerhot ovat täynnä, peruutuspaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaajalta (02) 533 6054. JUMALANPALVELUKSET RYMÄTTYLÄN KIRKOSSA Messu su 3.6. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Messu su 10.6. klo 10. Pastori Lasse Mustonen ja kanttori Esa Vähämäki. Varaa paikkasi syksyn päiväkerhoihin www.naantalinseurakunta.fi Vauvakerho, perhekerhot ja päiväkerhot kokoontuvat viikosta 34 alkaen. Tarkemmat tiedot netistä tai lapsityönohjaajilta. Tuulikki PalonenPoikkeus, lapsityönohjaaja, Naantalin seurakunta (02) 533 6054. NUORILLE Rippikoulut Saaristorippikoulu 4.–10.6. Soiniemi I 13.–19.6. Soiniemi II 25.6.–1.7. Soiniemi III 3.–9.7. Soiniemi IV 20.–26.7. Purjehdusrippikoulu 2.–8.8. Perheleiri Soiniemen leirikeskus 1.–2.9. Hartikainen. Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 10. Purjehdusrippikoulu. Lindberg, Klemi, Hartikainen. Messu su 19.8. klo 10. Rautiainen, Salo, Vuola. Luomakunnan sunnuntain messu su 26.8. klo 10. Saantola, Klemi, Vuola. Messu su 2.9. klo 10. Klemi, Lindberg, Hartikainen tumiset: Anita Mäkilä (srk) (02) 533 6053, [email protected] tai Pirkko Rauhanummi (Pela) 040 512 9539. VELKUA-LIVONSAARI Velkuaserenadi su 10.6. klo 15 Liput 30 €, myynnissä kirkon ovelta puoli tuntia ennen tai Naantalin matkailu (02) 435 9800 tai [email protected] Jumalanpalvelukset Velkuan kirkossa Koulun kevätkirkko la 2.6. klo 10 Velkuan kirkko. Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 16.30. Irja Aro-Heinilä, Tiina Lustig. Messu su 8.7. klo 16.30. Kesävieraiden kirkkopyhä. Sakari Ojanen, Tiina Lustig. Messu su 22.7. klo 16.30. Leena Flander, Tiina Lustig. Messu su 19.8. klo 16.30. Jyrki Rautiainen, Tiina Lustig. Runon ja laulun illat Velkuan kirkossa pe 6.7. klo 19 Maija Karinkanta sekä Outi, Irja ja Veikko Aro-Heinilä pe 27.7. klo 20 Maija Karinkanta sekä Outi, Irja ja Veikko Aro-Heinilä Pienten koululaisten leirit 1–3 -luokkalaisille 4.–6.6. 4–6.-luokkalaisille 6.–8.6. Soiniemen leirikeskus. Ilmoittautumiset Ystäväpiiri 15.8. klo 12.30 Velkuan lastenohjaaja Marjo Hakamäki- Kummeli. Salolle (02) 533 6056. Piknik-päivät lapsiperheille ke 1.8. ja 8.8. klo 10–14 Naantalin kirkkopuisto. Messu su 17.6. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10. Rovasti Ilkka Pärssinen ja kanttori Esa Vähämäki. Messu su 24.6. klo 10. Rovasti Ilkka Pärssinen ja kanttori Esa Vähämäki. Messu su 1.7. klo 10. Rovasti Ilkka Pärssinen ja kanttori Esa Vähämäki. Messu su 8.7. klo 10. Rovasti Ilkka Pärssinen. Messu su 15.7. klo 10. Rovasti Ilkka Pärssinen. Messu su 22.7. klo 10. Kesäasukkaiden kirkkopyhä. Khra Petri Sirén. Kirkkokahvit seurakuntakodilla. Sanajumalanpalvelus su 29.7. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Seurakunnissa tapahtuu kesällä 2012 Kukkien istutus hautausmaille alkaa Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki ja diakoni Hannele Keskitalo. Messu su 12.8. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. Messu su 19.8. klo 10. Khra Petri Sirén ja kanttori Esa Vähämäki. – Kukkien istutus Naantalin seurakunnan hautausmaille alkaa viikolla 23 ja juhannukseen mennessä kaikille hoitohaudoille on istutettu kesäkukat. Jos joku haluaa vielä tehdä tälle kesälle hoitosopimuksen, se on mahdollista, seurakuntapuutarhuri Pekka Suominen sanoo. KAIKENIKÄISILLE Kävelykirkko ke 6.6. klo 18. Lähtö Hujavuorelle seurakuntakodilta. Katavakotihartaus to 7.6. klo 14. Sirén, Vähämäki. Kesäseurat Perjantaina 15.6. klo 18 Rymättylän Poikon Ajolassa Olli ja Mirja Saarisalolla Parikanniemen Orpokotityön merkeissä. Puhujina Matti Kostamo, Pekka Maaranen Parikanniemi säätiöstä ja Petri Sirén. Tarjoilua. Naantalin seurakunta järjestää kuljetuksen, jonka hinta on edestakaisin 5€. Lähtö Naantalin seurakuntakeskuksen pihalta klo 17.30. Petri Laaksosen konsertti su 22.7. klo 18. Rymättylän kirkko. Konsertin jälkeen kahvit seurakuntakodilla. Saariston Sana ja Sävel la 11.8. klo 17. Kuivaisten Mertsola. Sovi tarvittaessa kyydityksestä kirkkoherra Petri Sirénin kanssa (02) 533 6485. Uurnahautausmaille on perustamisvaiheessa istutettu maanpeitekasveja luomaan yhtenäistä il- TYÖNTEKIJÖIDEN KESÄLOMAT Kirkkoherra Petri Sirén 18.6.–17.7. (sijaisena toimii rovasti Ilkka Pärssinen 040 195 3753 [email protected]), diakoni Hannele Keskitalo 25.6.–22.7., kanttori Esa Vähämäki 4.–22.7., seurakuntasihteeri Nina Lehtovirta 25.6.–22.7., seurakuntamestari Ritva Mannelin 18.6.–1.7. JUMALANPALVELUKSET MERIMASKUN KIRKOSSA Pyhän Kolminaisuudenpäivän ehtoollisjumalanpalvelus Sunnuntaina 3.6. klo 10 Merimaskun kirkko. Saarnaa teologian tohtori Seppo Haavisto, ehtoollisen toimittaa kirkkoherra Matti Huovinen. Naantalin Koraalikuoro laulaa johtajana kanttori Tiina Lustig. Yleiset kirkkokahvit seurakuntakodilla. Kaikki tervetulleita! LAPSILLE JA NUORILLE Rippikoulut Päiväleiri 23.–27.7. Majakka. Yöleiri 30.7.–3.8. Soiniemen leirikeskus, Naantali. Konfirmaatiomessu su 5.8. klo 10 Rymättylän kirkko. Khra Petri Sirén, kanttori Esa Vähämäki ja diakoni Hannele Keskitalo. Telttaleiri 7.–10.8. 10-13 -vuotiaille tytöille ja pojille ”Saariston sydämessä” Majakalla. Kouluunlähtevien siunaaminen su 12.8. klo 18 kirkko. Sirén, Vähämäki ja Keskitalo. Tule vapaaehtoiseksi Haluaisitko antaa oman panoksesi seurakunnan vapaaehtoistoimijana? Meillä voisit olla apuna kahvituksissa, vetää jotain harrastusryhmää ym. Ota yhteyttä Kaijaan (02) 534 2545. Diakonissa lomalla 16.7.–24.8. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä kirkkoherraan (02) 533 6677. LAPSILLE JA NUORILLE Rippikoulun päiväkoulujakso 4.–13.6. seurakuntakoti. Hunkerin kesäleirin suunnittelupalaveri ma 11.6. klo 18 seurakuntakoti. Vanhat ja uudet vetäjät ja isoset tervetuloa! Konfirmaatioharjoitus la 16.6. klo 18–19.30 kirkko. Rippinuorten konfirmaatio ja ehtoollisjumalanpalvelus su 17.6. klo 10 Merimaskun kirkko. Rovasti Matti Huovinen, diakonissa Kaija Ståhlberg, kanttori Tiina Lustig. Nuoret kirkolle aamulla jo klo 9! Päiväkerhot alkavat ma 13.8. klo 10 tutustumispäivällä. Samalla otetaan vastaan ilmoittautumisia. Sanajumalanpalvelus su 10.6. klo 10. Juhannuspäivän ehtoollisjumalanpalvelus la 23.6. klo 10. Toimittaa rovasti Veikko Rantasalo, kanttorina Tiina Lustig. Sanajumalanpalvelus su 24.6. klo 10. Toimittaa rovasti Veikko Rantasalo, kanttorina Tiina Lustig. Jumalanpalvelukset heinä-elokuussa joka pyhä klo 10. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kultaisen iän kerho to 14.6. klo 13 kokoontuu Pertti ja Mirja Kuuselan kotona, Kuusniementie 110. mettä. Suominen pyytää, että niitä ei poistettaisi yksittäisiltä haudoilta. – Haudoille voi kyllä tuoda leikkokukkia ja pieniä ruukkukasveja ruukkuineen ja hautakynttilöitä talviaikaan. Rymättylän ja Merimaskun seurakuntien hautausmailla hautoja hoitaa puutarhuri Martti Jaanto. Hän kertoo, että kukkien istutus alkaa vanhan tavan mukaan kesäkuun alussa ja valmista on kuun puolessa välissä. Istutusten aikatauluun vaikuttaa jonkin verran alkukesän säätila. Merimaskussa osalle haudoista istutetaan tänä vuonna perennoja, jotka ovat tulleet suosituiksi mm. kestävän kehityksen kasveina. J Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 § Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888 LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI •Riitajarikosasiainoikeudenkäynnit,myösmaksuttomat •Perintö-japerheasiainoikeudellisetym.kauppakirjatja sopimukset,testamentit,avioehdot,avioeroasiatjne. •Maksutonpuhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 [email protected] www.anneteuri.fi Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa kaikille hyvää kesää. Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Täyden palvelun hautaustoimisto Kun elämä päättyy, läheisille jää paljon järjestettävää. Huolehdimme kaikesta tarvittavasta ja neuvomme käytännön asioissa. www.pietet.fi Henrikinkatu 2, Naantali Puh. 435 3126 HAUTAUSTOIMISTO LINDSTRÖM YHTEYSTIETOJA Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakuntayhtyma.fi Sähköpostit:[email protected] Taloustoimisto Avoinna ma–pe 9–13, fax (02) 435 1856 Talousjohtaja Jorma Koivula (02) 437 5414, (02) 533 6661 Hautausasiat (02) 437 5415 Tiedottaja Margit Virkkala (02) 437 5420 Naantalin seurakunta Naantalin seurakuntakeskus Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto Avoinna ma–pe 9–13, to myös 15–17, fax (02) 435 1215 (02) 437 5411 ja (02) 437 5413 Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) 437 5418 Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos (02) 437 5455, (02) 534 1471 Johtava diakoniatyöntekijä Anna Ojala (02) 533 6662 Diakonissa Kaija Ståhlberg, (02) 534 2545 Merimaskun seurakunta Kukolaistentie 36, 21160 Merimasku www.merimaskunseurakunta.fi [email protected] Rymättylän seurakunta Viluntie 2, 21140 Rymättylä www.rymattylanseurakunta.fi [email protected] Kirkkoherranvirasto Avoinna ma 15–17 ja ke 9–12, (02) 436 9654 Kirkkoherra Matti Huovinen (02) 533 6677 Kirkkoherranvirasto Avoinna ti ja pe 9–12, ke 12–15, (02) 252 1216 Kirkkoherra Petri Sirén (02) 533 6485 Diakoni Hannele Keskitalo, (02) 534 1470 11 ”Kun myrskytuulet puhaltavat, Jumalan armo lämmittää” – Ajatuksia eläkkeelle lähdön kynnyksellä Naantalin seurakunnassa on eletty viime viikkoina lähtötunnelmissa, kun vuonna 1985 Naantaliin tullut Ensio ”Enska” Ruskovuo on jäämässä e läkkeelle lähes 36 pappisvuoden jälkeen. Kun piikit aamukammassa v ähenevät, mitä jää silloin 36 vuotta pappina työskennelleelle ja niistä 27 vuotta Naantalissa toimineelle Enska-papille päällimmäisiksi ajatuksiksi? Mikä vuosikymmenissä pappina on ollut merkityksellisintä? – Jumala armahtakoon meitä, että ymmärtäisimme jokaisen ihmisen olevan Jumalan kuva. Silloin jokainen työn raskauttama, ahdistettu ja toivoton voisi kokea olevansa tervetullut jumalanpalvelukseen juuri sellaisena kuin on. Ihannejumalanpalveluksessa olisimme vain yksinkertaisesti syntisinä ihmisinä Jumalan pyhien kasvojen edessä. – Oma rukoukseni on myös ollut, että jumalanpalveluksissa Sana koskettais niin, että me ymmärrettäis joka ainoan seurakuntalaisen olevan lähetystyöntekijä sillä paikalla missä hän on, vaikka omassa kodissaan tai työpaikalla. Joka kerta, kun pappi sanoo jumalanpalveluksen päätteeksi ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten”, on se kehotus lähetystyöhön. Jumalan armon soppakauhana Jumalanpalvelukset ovat aina olleet rakkaita, hän kertoo. – Pappina niissä olen saanut antaa ihmisille synnit anteeksi ja toimia ”soppakauhana”, jolla Jumala jakaa armoansa kaikille. Se on ollut pyhä ja jalo tehtävä ja olen tehnyt sen hyvin herkällä ja aralla mielellä. Nyt kirkko täyteen, naantalilaiset! ”Mitä haluaisit sanoa Naantalilaisille?” kysymyksen äärellä päällimmäiseksi nousee kiitollisuus niin monesta asiasta ja tapaamisesta seurakunnassa, kodeissa ja kylillä. – Kiitos teille, naantalilaiset, ystävyydestä ja siitä käsittämättömän suuresta vieraanvaraisuudesta, jota olen saanut kokea. Kiitän myös siitä, että niin monessa paikassa on sanottu oven olevan aina auki. Muutakin on Enskalla mielessä naantalilaisille. Jumalanpalvelus on tullut vuosikymmenien aikana koko ajan Ensiolle tärkeämmäksi ja läheisemmäksi. – Tärkeintä niissä on sisältö. Kyselen aina onko kirkolla sanottavaa? Onko papeilla sanottavaa? Onko seurakuntalaisille antaa joku hyvä todistus? Olen erittäin positiivinen myös erityisjumalanpalveluksia kohtaan, enkä todellakaan tuijota jumalanpalveluksen muotoihin, Enska vakuuttaa. – Ei ole niin väliä mitä siellä lauletaan ja miten, mutta jos Jumalan sana ei ole ykkösjuttu, niin olemme hukassa. Virret lohduttavat – Myös virret ovat aina merkinneet mulle hurjan paljon. Olen oppinut niitä lapsesta asti, Enska muistelee. – Olen pahoillani siitä, että virsien tuntemus ja veisuu ovat heikentyneet, mutta Naantalissa iloitsen suunnattomasti siitä, että alakouluissa yhä lauletaan virsiä, kiittelee Ensio naantalilaisia opettajia lasten virsitaidon harjoittamisesta. ”Hyvät naantalilaiset, älkää pitäkö Jumalan Sanaa halpana, vaan lukekaa sitä!” nähnyt työssään myös monia muutoksen tuulia. Erityisesti Ensio on pistänyt merkille jumalanpalvelusten painopisteen muuttumisen sanajumalanpalveluksista messuihin. – Ne jäävät varmasti näiden kasvavien lasten sielunmaisemiin pysyvästi. Virren lohduttavat sanat ovat syvintä mitä ihmisellä voi olla pääomana. Virret, jotka ovat tulleet tutuiksi koko kansalle ja kaikille sukupolville, kantavat ja yhdistävät merkillisellä tavalla, Enska miettii. – Kun aloitin 70-luvulla, oli valtavan paljon sanajumalanpalveluksia, muistelee Enska ja iloitsee siitä, että ehtoollisjumalanpalvelusten osuus on kasvanut koko ajan. – Nyt seurakuntalaisille alkaa olla jo lähes itsestään selvää, että joka pyhä on messu. Ajassamme näkyvää Raamatun arvovallan murenemista Enska pohtii hyvin vakavana. Muutoksista iloa ja murhetta Vuosikymmenien aikana Enska-pappi on – Siitä olen hyvin pahoillani, että kirkkona olemme enemmän kyselemässä ihmisten Kohtaamispaikalla raikaa karaoke –Hyvät naantalilaiset, älkää pitäkö Jumalan Sanaa halpana, vaan lukekaa sitä ja kysykää asioista. Netistäkin löytyy kaikki mahdolliset Raamatun käännökset ja hurjan paljon tietoa. Käyttäkää vaikka nykytekniikkaa tässä avuksenne, mutta hiljentykää. Äidit ja isät, opettakaa lapsillenne iltarukous. Muistakaa, että kasteessa te olette tuoneet lapsenne Jeesuksen luokse ja Jumalan haltuun. He ovat hyvässä hallussa! mielipiteitä kuin että katsoisimme Raamatusta mitä Jumala on sanonut, tahtonut ja mitä Hän voi tehdä. Myös jumalanpalvelusten kävijämäät ovat laskeneet. –Aikaisemmin niissä kävi enemmän ihmisiä kuin nykyään, Enska on huomannut ja toteaa tilanteen olevan sama myös Naantalissa. Unelma jumalanpalveluksesta – Unelmani on, että kaikki paikkakunnan asukkaat tietäisivät olevansa aina tervetulleita yhteiseen jumalanpalvelukseen, haaveilee Enska-pappi. Partio rohkaisee vastuuseen ja totuuteen. – Iloitsen, että kirkko on vahvasti naantalilaisten sydämessä ja naantalilaisille rakas. Täällä ymmärretään, että meillä on historiaa ja juuret hengelliseen elämään. Meillä on kirkko, johon on aina kokoonnuttu tiukkojen paikkojen tullen. Kirkon pyhyyttä ja paikkaa, jossa saavat tilaa kyyneleet, ajatukset, yhteisöllisyys ja ylistys, tarvitaan. Kirkko on hirmuisen tärkeä paikka ja siksi iloitsen, että Naantalin kirkko taas aukeaa. Rukoilen, että tuo kirkko tulisi nyt täyteen! Naantalin kirkko on kuin sateenvarjo – kun myrskytuulet puhaltavat ja kylmää on, niin Jumalan armo lämmittää, Enska-pappi rohkaisee. Hanne Tuulos Jeesuksen askelissa, missä hän kulki kerran.
© Copyright 2024