Peremmälle! - Perinnerakentaminen
Ulkomaalaus Utomhusmålning lisäeristäminen tilläggsisolering märkätilat VÅTUTRYMMEN lämmittäminen UPPVÄRMNING sisäpinnat INOMHUSYTOR Ilmanvaihto VENTILATION Peremmälle! Ihana koti kunnostetussa vanhassa talossa Kom in! Underbart hem i renoverat gammalt hus Pihapiiri GÅRDSMILJÖ sisällys Innehåll Vesikatto on sääsuoja 4 Yttertak ger skydd Perustukset paikan mukaan 6 HUSETS GRUND ANEFTER PLATS Hirsirunko 8 Stockstomme Rakennusten ulkomaalaus 10 Utomhusmålning Talon silmät 12 Husets ögon Vanhan rakennuksen lisäeristäminen 14 TILLÄGGSISOLERING AV GAMLA HUS Perinteiset sisäpinnat 16 TRADITIONELLA YTOR INOMHUS Viimeinen hetki vaalia vanhaa! 18 Byggnadsvård i sista stund! Lämmittäminen 20 UPPVÄRMNInG Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto 22 Ventilation i traditionella stockhus Vesi ja viemäri 24 Vatten och avlopp Sähköä kauniisti 26 Elektricitet VACKERT Märkätila 28 Våtutrymmen Vanha pihamiljöö 30 GAMMAL GÅRDSMILJÖ Vanhan ajan kasvit 32 Gammeldagsväxter SILMU ry 35 SILMU rf Ovet 36 Dörrar LISÄÄ TIETOA MERA KUNSKAP Yleisiä ohjeita | Allmänna råd ● Yrsa Cronhjort et al.: Vanhan talon historia ja hoito, Rakennusperintöä Turunmaan saaristossa ● Maire Heikkinen et al.: Talo kautta aikojen – Kiinteän sisustuksen historia ● Panu Kaila: Talotohtori ● Riikka Koskinen: Kartanoita ja porvariskoteja ● Riikka Koskinen: Säätyläiskoti Suomessa ● Anette Ringbom: Rakennusapteekin käsikirja ● Hannu Rinne: Perinnemestarin remonttikirja ● Risto Vuolle-Apiala: Hirsitalon kunnostaminen ● Yrsa Cronhjort et al.: Att förstå ett gammalt hus, vårt Åboländska byggnadsarv ● Göran Gudmundsson: Byggnadsvård i praktiken I–IV ● Gysinge centrum för Byggnadsvård: Gysinges Handbok ● Anette Ringbom: Byggnadsapotekets handbok ● Sören Thurell: Vårda och renovera trähus ● www. gysinge.nu ● www.nba.fi, Museoviraston korjauskortisto ● www.perinnemestari.fi ● perinnerakentaminen.fi / byggnadsvard.fi ● www.rakennusperinto.fi / www.byggnadsarv.fi ● www.trkk.fi ● www.tuuma.net Näistä paikoista löydät lisää ohjeita ja rakennusosia vanhaan taloon Här hittar du mera råd och byggnadstillbehör för gamla hus Lisäeristäminen | tilläggsisolering ● Kati Lahtinen: Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous ● Göran Gudmundsson: Byggnadsvård i praktiken II – Värmen i gamla hus Ikkunat | Fönster ● Juulia Mikkola ja Netta Böök: Ikkunakirja ● Alf och Eva Stenbacka: Renovera, restaurera och underhålla gamla fönster Ulkomaalaaminen | Utomhusmålning ● Panu Kaila: Kevät toi maalarin, perinteinen ulkomaalaus ● Panu Kaila: Maalari maalasi taloa – Julkisivuvärityksen historia Pihapiiri ı GÅRDSMILJÖ ● Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja ● Maunu Häyrynen et al.: Hortus Fennicus ● Ranja Hautamäki: Portti puutarhaan, historiallisten puutarhojen inventointiopas ● Maria Flink: Historiska trädgårdar ● Christina Ilminge: Bevara och sköta en gammal trädgård ● Puutarhataiteen seura, www.gardenartsociety.fi Kansikuva: Mommolan kartano, Pärmbild: Mommola gård, www.mommolankartano.fi. Kuva / Bild B. B-Robertz Yhdistykset | Föreningar Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry, Byggnadsvårdsförening i Åboland rf, Parainen (Pargas) Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys, Rantasalmi Rakennuskulttuuritalo Toivo, Pori (Björneborg) Rakennusperinteen Ystävät ry, Turku (Åbo) Yritykset | Företag Domus Classica, Hämeenlinna (Tavastehus) Haminan rakennuspuoti, Hamina (Fredrikshamn) Kymin palokärki, Sannainen (Sannäs) Metsänkylän navetta, Hämeenlinna (Tavastehus) Perinnerakentamisen keskus Antiikkiverstas, Halikko Porvoon Wanha Rautakauppa, Porvoo (Borgå) Rakennusapteekki, Pinjainen (Billnäs) Roseborg, Ruotsinpyhtää (Strömfors) Salon rakennusvaraosa, Salo Tamminaula, Nousiainen Tampereen Rakennuskulttuurikeskus, Tampere (Tammerfors) Tampereen rakennustori, Tampere (Tammerfors) Varaosapankki, Pori (Björneborg) Wanhan Wallankumous, Turku (Åbo) 3 Hyvä lukija! Vanhan talon kunnostaminen vaatii tietoa, taitoa ja asennetta. Tämä julkaisu on tarkoitettu vanhojen rakennusten ystäville, sekä sellaisille taloista vastaaville henkilöille, joilla ei ole perusteellisia tietoja perinteisistä rakennusmenetelmistä ja niihin sopivista korjaustavoista. Peremmälle! on Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n Rakennusperinteen vaaliminen -hankkeen kokoaman tiedon yhteenveto, sadonkorjuu ja samalla uusien siementen kylvö perinnerakentamisen tulevaisuuteen. Kysymykseen, kannattaako vanhaa ränsistynyttä taloa korjata, on monta vastausta. Laajemmin ajatellen vanhan kunnostaminen on ekologista, ympäristöystävällistä ja ylipäätänsä kestävää kehitystä. Vaalimalla vanhaa kunnioitetaan edellisten sukupolvien työtä ja ollaan omalta osaltaan vaalimassa rakennusperintöä. Lopulta rakennus siirretään hyvässä kunnossa eteenpäin seuraavalle vastuulliselle ylläpitäjälle. Vanhassa talossa on oma tunnelmansa, rakennuksella on sielu, ja sen vanhat materiaalit vanhenevat arvokkaasti. Ei tarvitse kuitenkaan asua kuin museossa: vanhaa rakennusta voi modernisoida rakennuksen ehdoilla siten, että alkuperäinen säilyy uusien kerrosten rinnalla tai alla. Vaikeinta korjausrakentamisessa on löytää oikeat tavat rakentaa terveellisesti nykyajan materiaaliviidakossa ja löytää osaavat ammattilaiset. Rakennusperinteen vaaliminen -hankkeen yksi osa onkin ollut luoda tietoportaali perinnerakentaminen.fi / byggnadsvard.fi, josta löytää lisää tietoa alasta ja osaajista. Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän lehden julkaisun. Näillä tiedoilla pelastetaan moni vanha rakennus historiasta tulevaisuuteen! Bästa läsare! För att renovera ett gammalt hus krävs kunskap, hantverk och attityd. Denna skrift tillägnas vänner av gamla byggnader, samt till personer som sköter om gamla fastigheter, som inte har ingående kännedom om traditionella byggnadssätt och för det passande renoveringsmetoder. Kom in! är en sammanfattning och skörd av Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf:s projekt om Byggnadsvård, samt en nysådd av kunskapsfrön för traditionell vård av byggnader för framtiden. Till frågan, om det lönar sig att renovera ett förfallet hus, finns många svar. Med ett större perspektiv är renovering av gammalt ekologiskt, miljövänligt och överlag hållbar utveckling. Genom att värna om gammalt, högaktas tidigare generationers arbete, där vi för vår del värnar om vårt byggnadsarv. Slutligen ges byggnaden vidare i gott skick till följande ansvariga förvaltare. Ett gammalt hus har sin egen stämning, byggnaden har en själ och dess gamla material åldras med värdighet. Man behöver ändå inte bo som i ett museum; en gammal byggnad kan moderniseras på husets villkor, så att det ursprungliga bevaras intill eller under nya lager. Det svåra med att renovera är, att hitta rätt sätt att bygga utgående från vår material djungel och att hitta kunnig professionell hjälp. Projektet för Byggnadsvård har därför skapat en kunskapsportal byggnadsvard.fi / perinnerakentaminen.fi där man hittar information om branschen och yrkesfolk. Tack till alla berörda, som har möjliggjort att denna tidning har kunnat förverkligas. Med denna kunskap räddas många gamla historiska hus för framtiden! 4 Vesikatto on sääsuoja V esikatto on rakennuksen tärkein suoja säätä vastaan, se on siis syytä pitää kunnossa ja huoltaa ajoissa. Vuosittaiset tarkastukset ja puhdistukset antavat hyvän kuvan kattosi kunnosta. Säännöllistä huoltoa on pitää kate, kourut ja rännit puhtaina roskista ja sammaleesta. Perinteiset, yhä käytössä olevat katteet ovat huopa (kolmiorimalla), savitiili ja pelti, joka voidaan saumata koneella tai käsin. ●Kate katon mukaan Loiville katoille sopii parhaiten huopa kate, tiili ainoastaan jyrkemmille katoille. Raoistaan vuotava tiili vaatii toimiakseen aluskatteen. Tiili on peltiä ja huopaa painavampaa, mikä tulee ottaa huomioon katon rakenteissa. Peltikatteen minimikaltevuus on 1:10 eli noin 6 astetta. Paksu lumikerros ja ohut eristyskerros voivat johtaa peltikaton lämpenemiseen, minkä seurauksena katon pinnassa oleva lumi sulaa ja voi aiheuttaa loivilla katoilla saumojen kautta vesivuotoa. Peltiä uusiessasi tulee sen alla käyttää aluskatetta, vaikka vanhoissa ullakollisissa taloissa niitä ei ole käytetty. Pelti taipuu moniin erikoisiin kattomuotoihin helposti. On kate mikä tahansa, vintillä on oltava riittävä tuuletustila. Avoin ullakkotila on mitä mainioin, siellä riittää kuivattavaa ilmaa, ja sieltä on helppo tarkistaa katon eri rakenteiden kunto. ●Sadevedet talteen Nykyään katon rakenteisiin liittyy olennaisena osana sadeveden poisto erilaisin kouruin ja syöksytorvin. Peltikatteissa, ja joskus huopakatteissakin, on käytetty ns. jalkaränniä, joka on muotoiltu katolle räystään päälle. Aikoinaan talot rakennettiin mieluusti mäen nyppylälle ja sorapohjalle, joka imee hyvin vettä ja pitää rakennuksen ympärystän Yttertak ger skydd Y ttertaket är det viktigaste skyddet mot väder och vind, det är alltså skäl att ha taket i skick och under hålla det i god tid. Vid de årliga gransk ningarna och rengörningarna ser du bra skicket på ditt tak. Regelbundet underhåll är att hålla takytan, rännor och rör rena från skräp och mossa. Traditionella, täck material som ännu används är filt (med ribba), lerpannor och plåt som är falsade maskinellt eller för hand. ●Täckmaterial anefter tak För tak med liten lutning passar det bäst med tak av filt, tegel används för brantare tak. Tegel läcker vanligen vid fogarna och kräver undertak för att fungera. Tegel väger mera än plåt och filt, vilket man bör beakta med tanke på takets konstruktioner. Minimilutning för plåttak är 1:10 eller 6 grader. Om snötäcket är tjockt på tak med tunn isolering, kan det leda till uppvärmning av plåten och smältvatten kan läcka in via fogarna på lågsluttande tak. När man förnyar plåttaket bör man använda undertak, trots att man inte förr gjorde så på gamla hus med öppen vind. Plåt lämpar sig väl för tak med speciel la formationer. Vad man än använder för täckmaterial, bör det vara tillräckligt utrymme på vinden för ventilering. Öppen vind är bäst, för där är den upptorkande luftvolymen tillräcklig och där är det även lätt att kontrollera skicket på takkonstruktionerna. ●Att ta till vara regnvatten En viktig del av takkonstruktionernas funktion är att leda bort regnvatten via tak- och kuivana. Näillä paikoilla ei välttämättä ole koskaan ollut erillisiä sadeveden poistojärjestelmiä, vaan sadevesi on tippunut räystäältä suoraan maahan imeytyen siihen ilman mitään ongelmia. Kaava-alueilla sadevedet johdetaan usein kunnan sadevesiviemäriverkkoon. Näistä kannattaa kysellä kunnasta lisä tietoa. Haja-asutusalueella on rakennus paikan haltijan mietittävä, mihin vedet johtaa aiheuttamatta kuitenkaan niistä naapureille haittaa. ●Turvaa katolle Mikäli uusit talosi katteen, tulee sinne nykymääräysten mukaan asentaa myös lapetikkaat ja kulkusillat piipuille pääsyä varten sekä kiinteät seinätikkaat. Tämä helpottaa ja tekee turvalliseksi jokavuotiset huoltotoimenpiteet. Pia Rajala on vanhoihin rakennuksiin hurahtanut rakennusmestari Roseborg Oy:stä. Pia Rajala är byggmästare från Roseborg Ab som har förälskat sig i gamla hus. stuprännor. Fotrännor, som de kallas har använts på plåttak och ibland på filttak och är en formation vid takkanten. Förr byggdes husen uppe på en kulle och på vattengenomsläpplig grusmark där marken hölls torr kring huset. På sådana platser har inte nödvändigtvis behövts något skilt dräneringssystem, utan regnvattnet har runnit rakt ner från takkanten och sugits direkt in i marken utan några problem. På planeområden leds regnvattnet oftast direkt till kommunens regnvattennätverk. Om detta lönar det sig att fråga mera av kommunen. På glesbygdsområdet bör byggnadsplatsens innehavare fundera hur vattnet skall ledas, utan att förorsaka olägenheter för grannarna. ●Säkerhet på taket Ifall du förnyar taket, måste du enligt nutida säkerhetsförordningar installera fasta väggoch takstegar till skorstenen. Detta underlättar och tryggar säkerheten för de årliga underhållsarbetena. 5 1. Vastaladottua pärekattoa, jolla kamman nostinlaudat ja räystäsohjuri ovat vielä katolla. Vanhat päre-, paanu- ja lautakatot ovat palomääräysten myötä hävinneet varsinkin kaupunkikuvasta, joskin päre on kokenut uuden tulemisen lähinnä ulkorakennusten katteena. 1. Nysatt pärttak, där kammens lyftbräder och riktbräder ännu är kvar. Gamla pärt, spån- och brädtak har p.g.a. brandskyddsföreskrifterna försvunnit i synnerhet i stadsmiljöer, även om pärtor har kommit igen, närmast som takmaterial till gårdsbyggnader. 2. Kolmiorimakattoa Strömforsin ruukissa. Yläosassa on uutta metrin levyis tä kattohuopaa. Alemmassa lappeessa on vaakaan naulattu alushuopa, jonka päälle tulee puiset rimat ja päällyshuopa. Leveää huopaa saa edelleen, kunhan tilaa sitä ajoissa rautakauppaan. 2. Tak med trekantsribbor vid Strömfors bruk. Den övre delen har en meter bred ny takfilt. På den nedre delen finns underfilt som spikats vågrätt och där det ovanpå satts träribbor och ytterfilt. Bred takfilt säljs fortfarande bara man beställer den i tid från järnhandeln. 3. 1-kouruinen vanha tiilikate näyttää huonohkolta, mutta toimii edelleen, koska aluskatteena on vanha päre- tai liistekatto. Tiilikatto ei ole koskaan täysin vedenpitävä, vaan vaatii aluskatteen. 3. Enkupiga gamla tegelpannor ser inte så bra ut, men fungerar fortfarande, eftersom det finns gammalt pärttak under tegeltaket. Tegeltaket är aldrig helt vattentätt och behöver undertak. 4. Perinteisen saumatun peltikaton tekijöitä löytyy edelleen. Tässä Rakennuspelti Jokinen Ky:n Petri Jokinen tekemässä Loviisalaiseen taloon uutta vesikattoa. 4. Plåtslagare som gör traditionellt falsat plåttak hittas fortfarande. Här gör Petri Jokinen från Rakennuspelti Jokinen Ky nytt vattentak på ett hus i Lovisa. 1 2 3 4 6 Perustukset paikan mukaan 1. Perustukset korjataan pienissä osissa, jottei koko rakennus romahda. T alot on läpi historian sijoitettu hyville rakennuspaikoille, jotka ovat luonnostaan kuivia, aurinkoisia ja riittävän tuulisia. Perustusten tärkeä tehtävä on myös suojata talo maaperän kosteudelta. Mitä korkeampi perustus ja parempi tuu letus talon alla, sitä kuivempana talokin pysyy. ●Kaikki alkaa maaperästä Kun rakentamista on tiivistetty kaupunkien kaavoituksessa, rakennuspaikkoja ei ole enää sovitettu yhteen hyvien rakennuspaikkojen kanssa, vaan tontteja on lohkottu muilla perusteilla. Huonon rakennus paikan takia olosuhteet talon perustuksille saattavat olla epäedulliset. Kun maaperä on syvää savea, tontti märkä ja ilmansuunnat epäedulliset, ovat edellytykset rakennuksen hyvän kunnon ylläpitämiseksi huonot. Perinteinen luonnonkiviperustuskaan ei toimi huonolla maalla toivotulla tavalla. Sekä perustuksissa että rakennuksessa voi olla halkeamia tai rakennus voi vajota. Perustusten kunnon takia on – vanhaan hyvään tapaan – poistettava rakennuksen lähellä olevat puut, huolehdittava pintamaan kuivuudesta ja puhdistettava katon vesijärjestelmät. ●Katto ja perustukset tuuletettava Talon perustukset, katon kunto ja sen rakenneratkaisut sekä maaperän laatu ovat keskeisiä talon säilymisen kannalta. Rakennuksen muut osat, jotka ovat näiden välissä, voivat yleensä odottaa korjaamista pitkään ilman että rakennus vaurioituisi merkittävästi. Muistakaa, että vintti ja perustukset vaativat tuulettumista! Paremman lämpimyyden takia taloa tulee tiivistää vetoa vastaan lattiarakenteen alla, seinissä ja yläpohjassa, ei tukkimalla katon tai perustusten tuuletusta. Talo ei vajoa, maa nousee Usein ollaan huolissaan siitä, että talo vajoaa, mutta usein kyse onkin siitä, että maan pinta nousee talon ympärillä. Vuosikymmenten aikana kukkapenkki ja tuulen heittämät maatuvat lehden nostavat maan pintaa niin paljon, että matala kivijalka voi peittyä lähes kokonaan. Samalla vuorilaudoituksen alapää on altis roiskevedelle ja seinustalla olevat kasvit vielä lisäävät seinän kosteusrasitusta. Jotta talo voisi hyvin, on maata poistettava. Seinänvieruskasvit on siirrettävä muualle tai niiden kasvua on jatkossa hillittävä. Kaivinkoneella on kaavittava maata alkuperäiseen tasoon asti, joskus jopa 40 senttimetriä. ●Saa olla vähän vino 1 2 3 Perustuksia korjattaessa on muistettava, että rakennus joka ei enää liiku, on turvallinen, vaikka olisikin vähän vino. Jos perustusten liikkuminen edelleen jatkuu, voivat muutokset olla hyvin pieniä kymmenenkin vuoden aikana. Talo, jonka perustusten alla on puupaaluja, saa edelleen seisoa ”vedessä”, koska kuivuessaan puupaalut lahoavat ja talo vajoaa merkittävästi. Talon alla oleva savikerros saattaa olla niin syvä, että nykyaikainen paaluttaminen perustusten alle on liian kallista talon arvoon nähden. Silloin jonkinlainen saven päälle tehty ”uiva laatta” saattaa olla järkevä. Toimenpiteissä on yleensä edettävä varovasti, pienissä osissa, uusia vahinkoja aiheuttamatta. ●Seuraa talon liikettä Kun suunnitellaan kallistuneen talon korjaustoimenpiteitä, on mahdollista, että rakennus on jo lakannut liikkumasta. Tämän takia talon nykytilaa tulisi seurata ja kartoittaa (kuvilla ja numerotiedoilla) ennen laajamittaisia uusia toimenpiteitä. Seurannan aikana – ennen mahdollista uutta salaojitusta – pitää rakennuksen suuntaan valuva pintavesi ja katolta tuleva sadevesi kuitenkin johtaa muualle. Tove Hagman on Porvoossa toimiva arkkitehti, jolla on pitkä kokemus korjaus- ja lisärakentamisen suunnittelussa. Hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä edistämässä vanhan rakennuskannan säilyttämistä. Hän asuu melkein 130 vuotta vanhassa talossa. 2. Talo voi olla osittain tai mieluiten kokonaan pilareiden päällä. Jos maaperä on kalliota, ratkaisu on turvallinen ja hyvin tuulettuva. 3. Erinomainen esimerkki kunnossa olevista perustuksista, jossa kivet lepäävät tukevasti toistensa päällä ilman kivien välissä olevaa laastia. 4. Luonnonkivistä ladottu perustus voi olla yhtä lailla kestävä ja pitkä ikäinen. Kasvillisuus on poistettava talon ja perustusten ympäriltä ja pidettävä maaperä kuivana. 7 1. Då grunden repareras är det viktigt att fördela arbetet, så att inte hela byggnaden utsätts för risk att rasa. Husets grund anefter plats H us har genom historien byggts på bra byggnadsplatser, som av naturen varit torra, soliga och tillräckligt lufti ga. Husgrundens viktiga uppgift, förutom att stötta, är att skydda huset från markfukten. Ju högre sockel med god luft växling under huset, desto torrare hålls även huset. ●Allt börjar från jordmånen 4 Då byggandet har blivit tätare i och med städernas planläggning, har byggnadsplatserna inte längre anpassats efter lämpligt byggnadsläge, utan tomterna har styckats av annan orsak. En dålig byggnadsplats ger ofördelaktiga omständigheter för husets grund. Då jordmånen består av djup lera, tomten är fuktig och med olämpliga väderstreck, är förutsättningarna svårare att hålla byggnaden i gott skick. En traditionell husgrund av natursten fungerar inte på dålig mark på önskat sätt. Både husgrunden och byggnaden kan få sprickor eller kan börja sjunka. För att hålla husgrunden i skick – på gammalt gott vis – bör träd för nära huset avlägsnas, marken hållas torr och takets regnvattensystem putsas. ●Husgrund och tak bör ha luftväxling Husets grund, takets skick och dess byggnadssätt samt kvalitén på jordmånen är viktiga med tanke på bevarande av huset. Övriga delar på byggnaden, som finns emellan, kan vanligtvis vänta längre utan att byggnaden tar nämnvärd skada. Kom ihåg, att vinden och husgrunden behöver luftväxling. För en bättre värmehushållning bör huset tätas mot drag under golvkonstruktionerna, väggarna och övre bjälklagret, utan att täppa till luftväxling i taket eller vid husgrunden. SJUNKER HUSET ELLER STIGER MARKEN? Man är ofta orolig, att huset sjunker, men ofta är det fråga om att markytan stiger kring huset. Under årtionden kan blombänken och omkringflygande löv som förmultnar, höja marknivån så mycket, att en låg sockel kan täckas in helt och hållet. Samtidigt är nedre delen av brädfodringen utsatt för stänk av regnvatten och växtlighet intill väggen ökar ännu ytterligare fuktutsättningen. Jorden bör tas bort vid huset för att undvika skador. Växterna intill väggen måste flyttas bort eller så måste tillväxten tuktas i fortsättningen. Marken bör putsas med grävmaskin till ursprunglig nivå, ibland upptill 40 centimeter. ●Får vara lite snett Då man reparerar husgrunden, bör man minnas att byggnaden, som inte längre rör på sig är trygg, även om den är lite sned. Om grunden ännu rör på sig, kan förändringarna vara mycket obetydliga även i tiotals år. Hus, vars grund står på träpålar, får fortsättningsvis ’stå i vattnet’. För om pålarna torkar, börjar de murkna och huset sjunker märkbart. Lerlagret under huset kan vara så djupt, att pålning på modernt vis under grunden blir för dyrt i förhållande till husets värde. Då kan en ’bärande platta’ på lerskiktet vara förnuftigt. Åtgärderna bör göras försiktigt i små etapper, för att undvika nya skador. ●Följ med hur huset rör på sig 2. Huset kan delvis eller helst helt stå på pelare. Om grunden är berg, är detta en mycket säker lösning, där vädringen fungerar. 3. Grunden är i skick och det är en utmärkt lösning, då stenarna ligger stadigt på varandra, även utan murbruk (kallmurad grund). 4. Även en löst lagt grund av natursten kan vara stadig och hålla länge. Det är viktigt att ta bort växtlighet kring husgrunden samt hålla platsen torr. Då man planerar renovering av ett hus som lutar, är det möjligt, att byggnaden redan har upphört att röra på sig. Därför bör man följa med husets nuläge och kartlägga (med bild och sifferuppgifter) före nya mera storskaliga åtgärder. Under uppföljningen – före möjlig ny dränering – bör ytvattnet som rinner mot huset och regnvattnet från taket ledas någon annanstans. Tove Hagman är arkitekt från Borgå med lång erfarenhet av planering av reparations- och tilläggsbyggande. Hon har också genom sina förtroendeuppdrag verkat för bevarandet av gamla bygganader och bor själv i ett nästan 130 år gammalt hus. 1. Hirsikorjauksen ajaksi kehikkoa nostetaan vauriokohdan yläpuolelta esimerkiksi tunkeilla. 2. Laajakin hirsitalon korjaustyö on yleensä mielekästä, sillä hirsirunko on kestävä ja pitkäikäinen ja sen vaatima ylläpito ymmärrettävää ja yksin kertaista. Kuvat / Bilder 1–2 Livady 8 3. Savilaasti tehdään savesta, hiekasta ja kuidusta, joka voi olla hevosen lantaa, olkea, sahanpurua tai sanomalehtisilppua. Savikerroksen paksuus on yhdestä viiteen sentti metriä. Joustava ja hengit tävä savirappaus pysäyttää tehokkaasti vedon. 4. Alimman hirren jatko liitoksena käytetään vetoa kestävää vinoa hammas lapaa. Muualla riittää yleensä suora tappiliitos. Hirren pinnassa oleva vaurio voidaan korjata puulla poskipaikkauksena. 1. Under tiden skadan repareras lyfts stockstommen t.ex. med en domkraft. 2. Även en omfattande reparation av en stock byggnad är oftast meningsfull, för stockstommen är hållbar och långlivad samt underhållet är begripligt och enkelt. 1 2 4 3. Lerbruket görs av lera, sand och fiber, som kan vara hästgödsel, halm, sågspån eller tidningsremsor. Tjockleken på lerskiktet är mellan ett till fem centimeter. Rappning med lera är elastiskt, andas och förhindrar drag. 4. Då man skarvar den nedersta stocken används s.k. Z blixtskarv som tål påfrestning. På andra ställen räcker det med vinkelskarv med tappar. En skada som inte går djupt in i stocken, kan repareras med enkel lappning. 3 9 Hirsirunko H irsirungon vauriot aiheuttaa lähes aina vesi. Korjaustyössä poistetaan ensin vaurion syy ja huolehditaan siitä, että rakenteet pääsevät kuivumaan. Vaurioiden todellinen laa juus paljastuu usein vasta vaurioituneita rakenteita purettaessa. Hirsirakenteen korjaaminen edellyttää kehikon toiminnan, kuormien jakautumisen ja hirsiseinän laskeutumisen, ymmärrystä. Rakenteen toimintatapa tulee säilyttää ennallaan sekä rakenteellisesti että kosteusteknisesti. ●Kastuvat ja kuivuvat rakenteet Perinteiset rakenteet kestävät hyvin sen, että niihin pääsee joskus vettä, sillä materiaalit sitovat kosteutta ja pääsevät kuivumaan, ennen kuin lahosienet tai homeet ●Tiivis muttei liian lämmin ehtivät aiheuttaa vaurioita. Myös korjaustyössä käytettävien materiaalien tulee olla samalla tavalla kastuvia ja kuivuvia eli hengittäviä. Eristykseen ja tiivistykseen käytetään vain perinteisiä materiaaleja tai niiden kanssa yhteen sopivia tuotteita, kuten puukuitulevyjä. Ulkoseiniä ja ylä- ja alapohjaa ei saa eristää liiaksi, sillä ne pysyvät kuivina vain, jos niillä on riittävä lämmönläpäisykyky. Rakenteet tulee kuitenkin tehdä ilmatiiviiksi, jotta vältytään lämpöhukalta, vedolta ja kosteuden tiivistymiseltä. Uuden talon hirret tilkitään esimerkiksi pellavakuidulla. Kuivuttuaan laskeutuneen ja vanhan kehikon tiiviyttä voidaan lisätä huokoisella puukuitulevyllä. Erinomainen, vaikkakin nykyään vähemmän käytetty, hirsiseinän tiivistyskeino on sisäpuolinen savirappaus. Yläpohjan ja hirsiseinän liitoksen tiivistäminen paperoimalla vaatii erityistä huolellisuutta. Perinteisesti paras ratkaisu on ollut laipiolautojen ja seinän välisen raon tiivistäminen yläpuolelta savilaastilla. ●Toimintaperiaatteen säilyttäminen Hirsitalon hirret on varattu toistensa päälle ja sidottu kehäksi nurkkaliitoksilla. Lisäksi hirret on yleensä kiinnitetty toisiinsa vaarnoilla ja aukkojen pielissä karoilla. Kehikkoon kuuluu myös vastakkaisia seiniä toisiinsa liittäviä sidehirsiä. Ohje nuorana korjaamisessa on, että hirsikehikon toimintaperiaatetta ei muuteta. Tavallisimmin joudutaan vaihtamaan alimmat hirret eli kengittämään talo. Jotta hirsiä päästään vaihtamaan, on rakennusta nostettava. Ennen nostamista poistetaan paikoiltaan ikkunat ja ovet, ja nostamisen aikana huolehditaan siitä, ettei savupiippuja vaurioiteta. Vain toisesta päästään vaurioitunutta hirttä ei tarvitse vaihtaa kokonaan, vaan siihen voidaan tehdä jatkos. Livadyssä työskentelevä arkkitehti ja restaurointimestari Marko Huttunen tekee perinteisten rakennusten korjaus- ja muutossuunnittelua sekä restaurointikirvestöitä. Samalla hän kirjoittaa tietokirjaa Suomen talon poikainen rakennusoppi. / Kuva d Bil Arkitekt och restaureringsmästare Marko Huttunen Ol li H arbetar vid Livady. Gör renoveelas vuo rings- och ändringsplaner samt timmerarbeten i restaureringsbranschen. Samtidigt skriver han faktaboken Suomen talonpoikainen rakennusoppi. Stockstomme O rsaken till skador på timmerstom men är så gott som alltid vatten. Vid reparation avlägsnas först orsaken till skadan och man bör se till att konstruktionerna får torka. Storleken på skadan framkommer först då man rivit det som är skadat. Att reparera en timmer konstruktion förutsätter att man förstår stommens funktion, viktfördelningen och hur en timmervägg sätter sig. Konstruk tionens ursprungliga funktion bör bevaras såväl byggnadsmässigt som fukttekniskt. ●Våta och torra konstruktioner Traditionella konstruktioner tål bra att ibland bli våta, eftersom materialen binder fukt och torkar innan rötsvamp och mögel hinner orsaka skada. Även material som används vid reparationsarbeten, skall på samma sätt tåla fukt och kunna torka, det vill säga andas. För isolering och tätning används endast traditionella material som passar ihop, t.ex. träfiberskivor. ●Bevara funktionstekniken Stockarna i ett timmerhus sitter ihop av sig själv med hjälp av de huggna knutarna. Med knuttimring binds stockarna så att byggnaden bildar en stomme. Vidare är stockarna vid stockvarven vanligen fastsatta med dymlingar och vid dörr- eller fönsteröppningar med gåtar. Till timmerstommen hör också bindestockar som förenar motsatta väggar. Som regel vid reparationer är, att funktionstekniken för konstruktionen inte ändras. Vanligtvis är det de nedersta stocklagren som måste bytas ut eller således skos huset. För att kunna byta ut stockar måste byggnaden lyftas. Före man lyfter huset, måste fönster och dörrar tas bort. Medan huset lyfts, bör man se till att inte skada skorstenen. En stock som har skada i ena ändan behöver inte bytas i sin helhet. Det räcker att man skarvar där det behövs. ●Tät men inte för tätt Ytterväggar, golv och mellanbjälklag bör inte isoleras för mycket, eftersom de hålls torra endast om tillräckligt med värme kan strömma igenom. Konstruktioner skall ändå byggas lufttäta för att undvika värmeförlust, drag och kondens. Stockarna i ett nytt hus tätas med t.ex. linfiber. Efter att stommen har torkat och satt sig, kan den ytterligare tätas med porösa träfiberskivor. Ett utmärkt, men i dag sällan använt sätt att täta stockväggen, är att rappa med lera inomhus. Att täta fogen mellan stockvägg och mellanbjälklag med papper kräver extra noggrannhet. Den traditionellt bästa lösningen av skarven mellan väggen och mellanbjälklag uppifrån har varit lerklining. 10 1. Rumasti hilseilevää vanhaa maalipintaa. 2. Huolellinen kaavinta on edellytys uusien maali kerrosten pysymiselle. 3. Huolellisesti kaavitut pinnat on pohjamaalattu ja maalattu kahdesti pellava öljymaalilla. 4. Julkisivupintojen maalaus työ on aikaa vievää, sillä rakennuksen pinnat käydään läpi viiteen kertaan. Pohjatöinä ovat pesu ja kaavinta, joiden jälkeen tehdään pohjamaalaus, välimaalaus ja valmiiksimaalaus. 1 2 3 4 5. Alkydimaalien muodostama kova kalvo hilseilee vanhetessaan lastuina. 6. Muovisideaine on joustava, ja sen tarttuminen perustuu tarrautumiseen. Jos alusta on puutteellisesti puhdistettu, irtoaa maalikalvo helposti joustavina riekaleina. 7. Pellavaöljymaali kuluu vähitellen liituuntumalla. Hyvin vanha pellavaöljymaalipinta muistuttaa keittomaalia. 1. Fult flagande gammalt färgskikt. 2. Omsorgsfull skrapning är en förutsättning för att nytt färgskikt skall hållas på ytan. 3. Efter omsorgsfull skrapning grundmålas ytorna och målas därefter två gånger med linoljefärg. 4. Målning av fasadytor är tidskrävande, eftersom ytan gås igenom fem gånger. Först tvätt, sedan skrapning, därefter följer grundmålning, mellanstrykning och slutlig målning. 5. Alkydfärgens hårda färgskikt lossnar som hårda flagor när den åldras. 6. Plastfärgens bindämne är elastiskt som baserar sig på att den klibbar fast i underlaget. Om underlaget är bristfälligt rengjort, lossnar färgskiktet lätt i långa flagor. 7. Linoljefärgen slits småningom genom att krita av sig. Mycket gammal linoljefärg påminner om slamfärg. 5 6 7 11 Rakennusten ulkomaalaus R akennuksen julkisivupintojen maalikerros on tärkeä osa raken nuksen ulkoasua. Kun maalikalvo vanhenee, näyttää koko rakennus kulahta neelta, vaikka runko ja pintamateriaalit olisivat täysin terveitä. Julkisivujen maali kerrosten huollossa voi noudattaa samaa periaatetta kuin puuveneiden huollossa: mieluummin vähän ja useammin kuin harvoin ja kaikki kerralla. ●Valitse oikea maali Ellei julkisivulaudoituksen alla ole tuuletusrakoa, rakenteista pois pyrkivä kosteus voi pysähtyä huonosti hengittävään maali kalvoon. Maalikalvon alle tiivistyvä kosteus voi vaurioittaa pintamateriaaleja ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen runkoa. Rakennuksen säilymisen kannalta ei siis ole yhdentekevää, millä maalilla se maalataan. Etenkin vanhempien rakennusten rakenteet edellyttävät hengittäviä eli kosteutta läpäiseviä maaleja. Modernit muovi- ja alkydisideaineisiin perustuvat maalit haittaavat rakenteissa liikkuvan kosteuden haihtumista ja vanhenevat usein rumasti hilseilemällä. Perinteiset pellavaöljymaalit ovat hengittäviä ja vanhe nevat kauniisti kulumalla. ●Perinteiset maalit Rakennukseen, jonka julkisivulaudoituksen alla ei ole tuuletusrakoa, sopivat parhaiten hengittävät maalit. Sellaisia ovat aidot pellavaöljymaalit, petrooliöljymaalit sekä keittomaalit kuten punamulta. Perinteisten öljymaalien sideaineena toimiva keitetty pellavaöljy eli vernissa kykenee sitomaan itseensä kosteutta. Tämän ansiosta alustan kosteus pääsee haihtumaan koko maalipinnan alalta. Keittomaalit eivät muodosta minkään laista kosteuden kulkua estävää kalvoa. ●Rakennuksen huoltomaalaustyöt Huoltovapaata maalia ei ole olemassa. Kaikki maalipinnat vanhenevat ja edellyttä- Utomhusmålning M ålfärgen utgör en viktig del av byggnadens utseende. När färgskikten åldras, kan hela byggnaden se sjabbig ut, fast stommen och ytmaterialen skulle vara helt friska. Vid skötsel av fasadernas målfärgsskikt, lönar det sig att tillämpa samma princip som vid träbåtsvård: hellre mindre och oftare än sällan och allt på en gång. ●Välj rätt färg Fukt som rör sig i konstruktionerna kan stanna under ett målfärgsskikt som andas dåligt, om ingen luftspalt finns under brädfodringen. Fukten som samlas under färgskiktet, kan skada ytmaterialet och i värsta fall byggnadens stomme. Det är alltså inte likgiltigt med vilken färgtyp man målar byggnaden. I synnerhet äldre byggnaders konstruktioner kräver målfärg som andas, dvs. hindrar inte fukt att tränga igenom. Moderna färger som baserar sig på plastoch alkydbindämnen förhindrar avdunstning av fukt. De åldras också ofta fult genom att flaga. Traditionella linoljefärger andas, och åldras vackert genom att långsamt slitas bort. ●Traditionella målfärger För en byggnad som saknar luftspalt under brädfodringen, lämpar sig bäst traditionella färger som andas. Sådana är äkta linolje-, petroleumolje- och slamfärger, såsom rödmyllefärg. Som bindämne i den traditionella linoljefärgen används kokt linolja vilken binder och avger fukt. På grund av detta kan fukt avdunsta från hela ytan. Slamfärgen bildar ingen hinna alls som skulle förhindra fukt från att avdunsta. vät jossakin vaiheessa huoltotoimenpiteitä. Maalityypin valinnalla voi vaikuttaa odotettavissa olevien huoltoöiden määrään. Nykyaikaiset maalit kestävät hyvin kulutusta, mutta vanhetessaan maalikalvo irtoaa alustasta hilseilemällä, ja huoltotoimenpiteet ovat usein työläitä. Huoltomaalaustyöt sisältävät aina kolme vaihetta: •Likaiset pinnat pestään. Hilseilevä maali ja heikosti kiinni olevat maalikerrokset poistetaan kaapimalla • Puupuhtaat pinnat pohjustetaan maalin valmistajan ohjeen mukaan •Maalaustyöt tehdään maalin valmistajan ohjeen mukaan Pohjatyöt ovat maalaustöiden tärkein (joskin tylsin ja raskain) osa, joten ne täytyy tehdä erityisen huolellisesti. Mikään maali ei pysy irtonaisen vanhan maalin päällä. Teppo Ruohtula on vanhempien rakennusten erilaisiin pintakäsittelytöihin erikoistuneen porvoolaisen maalausliike Uustaas Oy:n perustaja sekä omistaja. Teppo Ruohtula är grundande ägare av måleri företaget Uustaas Ab i Borgå, som har specialiserat sig på olika ytbehandlingsarbeten av äldre byggnader. ●Underhållsmålning Det finns ingen underhållsfri målfärg. Alla ytor åldras och kräver i något skede underhållsåtgärder. Den valda färgtypen inverkar mycket på de kommande arbetena. Moderna färger är väldigt tåliga och hållbara, men när färgen åldras lossnar den oftast i flagor och underhållsarbetena är arbetsdryga. Målningsarbetet innehåller alltid tre arbetsskeden: • Smutsiga ytor tvättas, flagande och löst sittande färg avlägsnas genom skrapning • Trärena ytor grundas enligt målfärgstillverkarens instruktioner • Målningsarbetet görs enligt målfärgstillverkarens instruktioner Grundarbetet utgör det viktigaste skedet i målningsarbetet (fast det är också det mest tråkiga och tyngsta), så det lönar sig att utföra dem väl. Ingen målfärg hålls på underlag som sitter dåligt fast. 12 Talon silmät 2. Ikkunaruudut ovat vanhaa puhallettua lasia. Lasit irrotetaan ennen muita kunnostustoimia. Kittilamppu on paras väline kivikovan kitin pehmittämiseen. M aali hilseilee, kitti lohkeaa, puuosat ovat harmaan tuneet ja helat ruostuneet. Onko nyt ikkunaremontin aika? Usein remontti tarkoittaa ikkunoiden vaihta mista uusiin. Useissa 1900-luvun alun taloissa on yhä alkuperäi set ikkunat, joilla on ikää satakunta vuotta. Aikoinaan ikkunat tehtiin kestämään: puuaines valittiin huolella, vain tiheäsyinen ja luonnon itsensä kyllästämä, pihkainen puu kelpasi. ●Vaali vanhaa 3. Vanha kitti ja maali on poistettu. Helat on puhdistettu ja maalattu ruostesuojamaalilla. Ruuvien kannat odottavat vielä maalausta. Tarvittavat puukorjaukset on tehty, ja pellavaöljykitillä kitatut lasit ovat entisillä paikoillaan. 4. Ikkuna on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Pellavaöljymaali ulottuu pari millimetriä lasin päälle, jolloin sadevesi ei pääse valumaan kitin alle, niin kauan kun maalipinta on ehjä. Mistä löydät tekijän? Ikkunaentisöijien yhdistyksen kotisivut: www.ikkunaentisoijat.com Vanhat ikkunat ovat sopusoinnussa vanhan rakennuksen muiden osien kanssa, siksi niiden kunnosta kannattaa huolehtia. Jos ikkunat ovat päässeet hyvin huonoon kuntoon, on edessä perusteellinen korjaus. Varsinkin erikoisempien puitteiden korjaaminen on kannattavaa. prosenttia, mutta vanhatkin ikkunat voi tiivistää. Tärkeintä on, että sisäikkuna on tiivis. Perinteinen eristystapa toimii edelleen: puitteen ja karmin väliset raot tilkitään kangassuikaleilla ja liitoskohdan päälle liimataan rullassa myytävää liimapaperia. Jos karmissa ei ole huullosta sisäpuitteelle, voi karmiin ruuvata kapean listan, johon tiiviste kiinnitetään. Myös karmin ja seinän välinen rako on tilkittävä. Sisä- ja ulkopuitteiden lasien etäisyys toisistaan vaikuttaa sekä lämpö- että äänieristykseen. Mitä suurempi väli, sitä parempi eristys. Äänet kuuluvat vaimeammin, jos ulko- ja sisäpuitteeseen valitaan eripaksuista lasia. ●Monenlaista lasia Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681. Vanha puhallettu lasi oli vain 1,8–2,2 millimetriä paksua. Vanhimmissa ikkunoissa oli useita pieniä ruutuja, koska suurempia ruutuja opittiin puhaltamaan vasta myöhemmin. Puhallettua lasia seurasi vetolasi, jota valmistettiin valssaamalla 1950-luvulle. Myös se oli hieman epätasaista. Laakalasin valmistus alkoi Lahden lasitehtaalla vuonna 1927. Jos ikkunoiden eläväpintainen lasi vaihdetaan laakalasiksi, talo menettää paljon tunnelmastaan. Kuusiruutuiset ikkunat olivat kesto suosikkeja aina 1900-luvulle asti. Tupla ikkunat ulko- ja sisäpuitteineen yleistyivät 1800-luvun loppupuolella. Talon iästä kertovat myös ikkunoiden helat: kulmaraudat, saranat ja erilaiset haat. Aivan varmaa iänmääritys ei ole, sillä kalliita heloja käytettiin uudelleen uusissa rakennuksissa. Helat voivat siis olla taloa vanhempia. ●Huolla, vältyt korjaamasta Pyyhkäise ikkunoita pestessäsi puitteen pintaa ja katso, jääkö sormiisi irtonaista pigmenttiä. Pigmentti on jäänyt puitteen pinnalle öljyn imeydyttyä puuhun. Ota pala vaahtomuovia ja kasta se pellavaöljyvahaan. Levitä vahaa kaikille puupinnoille. Kun korvaat puuttuvan öljyn, maalaamistarve siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. ●Huurua ja jääkukkia Ikkunaentisöijä Hannele Seppinen on valmistunut Yrkeshögskolan Sydvästin aL au kurssilta 2002. Hänen yritykra Ii salo sensä Porvoon ikkunaentisöinti / Borgå fönsterhantverk toimii pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla. Opettajana eripituisilla ikkunaentisöintikursseilla. v Ku Huurtuvatko ikkunasi? Kun lämmin ilma karkaa ikkunoiden väliin, se tiivistyy ulkolasin sisäpinnalle. Ikkunoiden osuus rakennuksen lämpöhukasta on 10–20 1. Ikkunoiden kunto näyttää usein huonommalta kuin se on. Tässäkin puitteen maali ja kitti ovat lohduttoman näköiset. Helat ovat ruosteessa ja osittain irronneet. 1 3 13 Husets ögon 1. Fönstren ser ofta ut att vara i sämre skick än vad de är. Det här fönstret behöver kitt och målfärg. Beslagen är rostiga och sitter delvis löst. 2. Glasrutorna är handblåsta. Glasen tas bort före bågen skall renoveras. Här har man nytta av en kittlampa som mjukar upp det stenhårda kittet. M ålfärgen flagar, kittet spricker, virket är grått och beslagen rostiga. Är det dags för fönsterrenovering? I stället för att renovera, byts fönstren ofta ut. Det finns dock flera skäl att bevara de gamla fönstren. Förr tillverka des fönster som skulle hålla länge. Virket valdes omsorgsfullt, det skulle vara tätvuxet virke med mycket kåda. ●Värna gammalt Gamla fönster och gamla byggnader bildar tillsammans en harmonisk helhet. Även om fönstren är i mycket dåligt skick kan de räddas med grundlig renovering. Det lönar sig att renovera fönster, i synnerhet sådana som inte är helt vanliga till form eller storlek. ●Olika glastyper Finlands första glasfabrik grundades i Nystad år 1681. Det gamla blåsta glaset var endast 1,8–2,2 millimeter tjockt. De äldsta fönstren hade många små rutor, först senare lärde glasblåsarna att blåsa större rutor. Följande steg efter blåst glas var draget glas som tillverkades med valsar. Också valsat glas, som producerades ända till 1950-talet, var litet ojämnt. Maskinell tillverkning av planglas kom i gång i Lahtis glasfabrik år 1927. Om fönsterglas med levande yta byts ut mot planglas, försvinner en stor del av husets stämning. Fönster med sex rutor var populära ända till 1900-talet. Dubbla fönster med inneroch ytterbågar blev vanliga mot slutet av 1800-talet. Fönsterbeslagen, hörn- och gångjärn, handvarpor och stormhakar berättar om husets ålder. Helt pålitlig är åldersbestämningen inte eftersom beslagen var dyra och återanvändes i nyare byggnader. Beslagen kan därför vara äldre än huset. 2 4 Var hittar jag yrkesfolk? Fönsterhantverkarna rf: www.fönsterhantverkarna.com ditionella sättet att isolera fungerar också i dag: springor mellan karm och båge tätas med tygremsor och sedan limmas klisterpapper som säljs rullvis. Om karmen inte har en fals för innerbågen, kan man skruva en smal list på karmen och på den sätta en tätningslist. Även springor mellan karm och vägg måste tätas till. Avståndet mellan glasen på inner- och ytterbågar påverkar både värme- och ljudisoleringen. Ju större avstånd desto bättre isolerar bågarna. Olika tjocka glas i ytter- och innerbågen dämpar ljud. ●Mera underhåll, mindre renovering När du tvättar fönster, stryk med handen över bågen. Fick du pigment på fingrarna? Då har pigmentet blivit kvar på ytan medan oljan sugits in i virket. Ta en skumgummibit och doppa den i linoljevax. Stryk vax på alla träytor då och då, vilket gör att fönstren inte behöver målas så ofta. ●Imma och isblommor 3. Kittfärg och målfärg har skrapats bort. Beslagen är rengjorda och målade. Skruvskallarna väntar ännu på rostskyddsfärg. Trälagningarna är klara. Glasrutorna sitter på plats, kittade med äkta linoljekitt. 4. Fönstret ser helt annorlunda ut nu. Linoljefärgen sträcker sig ca två millimeter ut på glaset och regvattnet kommer inte under kittet så länge som färgytan är hel. Fönsterhantverkare annele Seppinen blev H färdig från Yrkeshögskolan d La Sydvästs fönsterkurs 2002. ura Iisalo Företag Borgå fönsterhantverk / Porvoon ikkunaentisöinti. Verksam i huvudstadsregionen och östra Nyland. Kurslärare i fönsterrenovering. l Bi Blir dina fönster immiga? När varm luft rymmer mellan fönstren bildas kondens på insidan av ytterrutan. Fönstren står för 10–20 procent av värmesvinnet i byggnaderna, men även gamla fönster kan tätas. Det viktigaste är att innerfönstren är täta. Det tra- 14 Vanhan rakennuksen lisäeristäminen V anhan talon lisäeristämiseen ohjaavat vaatimus energia tehokkuudesta, säästötoiveet lämmityskuluissa ja koke mus kylmästä talosta. Eristäminen vaatii kuitenkin harkintaa. On ymmärrettävä rakennuksen toimintaperiaate sekä siihen sopivat materiaalit, jotta ei tehdä pahimmillaan asumis terveyttä vaarantavia riskirakenteita. On monta tapaa säästää energiakuluissa, ja väärin tehty lisäeristäminen voi jopa laskea talon arvoa. Hengittävää ja höyrynsulkuista rakennetta ei voi lisäeristää samoin ohjein. Ennen 1960-lukua pientalot rakennettiin hengittäviksi, mikä tarkoittaa sisäilman kosteuden pääsyä kulkemaan rakenteiden läpi. Kosteuden lisäksi rakenne tasaa sisäilman hiilidioksidia ja muita kaasuja. Hengittävän rakenteen lisäeristäminen on tehtävä maltilla, koska kasvattamalla eristevahvuutta liika kosteus voi tiivistyä rakenteiden sisään. ●Villaa vintille Lisäeristämisestä on eniten hyötyä ylä pohjassa, missä eristys on usein alun perinkin riittämätön. Eristettä on myös riskittömämpi lisätä ylös kuin seiniin, kunhan huolehditaan riittävästä tuulettumisesta. Lattian tai seinien lisäeristäminen ei useinkaan maksa itseään takaisin, ja rakennuksen arkkitehtoninen arvo laskee ulkoasun muuttuessa. Toki jos rakenteet ovat jo jostain muusta syystä auki, on maltillinen lisäeristäminen mielekästä. Eristevahvuutta merkittävämpi vaikutus lämpötalouteen on ilmatiiviydellä. Veto heikentää sekä asumismukavuutta että kuljettaa tehokkaasti lämpöä pois. Ilmatiiviyttä voi parantaa tilkitsemällä etenkin rakennuksen liitoskohtia: ikkunoita sekä lattian ja katon liitoksia. Vanhankaan talon ei ole tarkoitus olla vetoisa. 2. Hengittävät eristeet toimivat ilman muoveja, kuten tämä 100 vuotta vanha rakenne. Vanhoja kuivia eristeitä ei tarvitse poistaa, vaan päälle voidaan tarvittaessa lisätä uutta hengittävää eristettä. 3. Kierrätetystä sanomalehdestä valmistettu puhallettava puukuitueriste toimii kosteusteknisesti samalla tavalla kuin perinteiset eristeet. ●Materiaalit Hengittävästä rakenteesta ei ole syytä luopua, mutta se edellyttää oikeiden materiaalien käyttöä – jo ulkoseinän väärä maalityyppi tai tapetin muovipohjainen liisteri häiritsevät hengittävyyttä. Sopivia eristeitä ovat mm. puru, pellavaeriste, huokoinen puukuitulevy ja puukuituvilla. Näitä voidaan lisätä vanhojen eristeiden päälle ilman höyrynsulkumuoveja. Liitoskohtien tiivistämiseen käyvät esimerkiksi liisteröity voimapaperi, makulatuuri tai jopa sanomalehti. Tilkkeeksi rakoihin voi lisätä pellavarivettä. ●Vaihtoehtoja Maltilliseen energialaskuun on mahdollista päästä myös muilla keinoin. Eniten tähän vaikuttavat asumistottumukset. Esimerkiksi seinien lisäeristämistä vastaava säästö on saatavissa vaikkapa perheen suihkussakäyntitottumuksia tarkistamalla. On myös hyvä tiedostaa vanhan talon realiteetit – aitoa vanhaa tunnelmaa, matalaenergiataloa, + 24 °C sisälämpötilaa ja rakenteiltaan tervettä taloa on vaikea saada mahtumaan samaan yhtälöön. 1 2 Kati Lahtisen, FM, rakennuskonservaattori (amk) ja yrittäjä, kirja Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous on perusteellinen tietopaketti lisäeristämisestä. Kuvat 1–2 Kati Lahtinen ●Tunnista talosi toimintaperiaate 1. Hengittäviin rakenteisiin sopivia eristeitä ovat muun muassa olki, sammal, pellava, sahanpuru-kutterinlastu sekä huokoinen puukuitulevy. 15 Tilläggsisolering av gamla hus T illäggsisolering av gamla hus påverkas av krav om ener gieffektivitet, förhoppning om inbesparningar av värme kostnader och erfarenhet av kalla hus. Isolering kräver dock omdöme. Man måste förstå principen hur byggnaden fun gerar och ha kännedom om passande material, för att undvika riskkonstruktioner som i värsta fall kan vara farliga för boende hälsan. Det finns många sätt att spara energikostnader, men en fel gjord tilläggsisolering kan leda till värdeminskning av huset. 1. Isoleringsmaterial som passar till konstruktioner som andas är bl.a. halm, mossa, lin, såg- och kutterspån samt porös träfiberskiva. 2. Isoleringsmaterial som andas, fungerar utan plast, som i den här 100-år gamla konstruktionen. Man behöver inte avlägsna gammalt isoleringsmaterial, vid behov kan man fylla på med nytt material som andas. 3. Blås- och sprutbar träfiberisolering, som är gjord av återanvända tidningar, fungerar fukttekniskt på samma sätt som traditionella isoleringsmaterial. ●Lär känna husets funktionsprincip 3 ●Material Man kan inte isolera konstruktioner som skall vara andningsbara på samma sätt som fuktisolerande. Före 1960-talet byggde man hus som andades, vilket betyder att fukten i inomhusluften kan ta sig ut genom konstruktionerna. Förutom fukten jämnar också konstruktionerna ut inneluftens koldioxid och övriga gaser. En konstruktion som andas skall tilläggsisoleras med eftertanke, eftersom fukt kondenseras inne i konstruktionerna om isoleringsskiktet görs för tjockt. Det finns inga skäl att ta bort en konstruktion som andas, men det kräver användning av rätt material - redan fel sorts målfärg på fasaden eller plastbaserad tapetklister stör andningen. Lämplig isoleringsmaterial är bl.a. spån, lin, porös träfiberskiva och träfiberull. Dessa kan läggas ovanpå de gamla isoleringsmaterialen utan ångspärr av plast. För tätning av fogar passar t.ex. kraftpapper med klister, makulatur eller t.o.m. tidningspapper. Som drev mellan stockarna kan man använda lin. ●Ull på vinden ●Alternativ Tilläggsisoleringen gör mest nytta i mellanbjälklagret, där isoleringen är oftast från början otillräcklig. Det är också mera riskfritt att öka isoleringen uppåt än i väggarna, bara man har tillräcklig genomvädring. Tilläggsisolering av golv eller väggar är oftast olönsam och byggnadens arkitektoniska värde minskar om husets utseende förändras. I fall konstruktionerna öppnas för andra ändamål är det bra att lite tilläggsisolera. Lufttätheten har större betydelse för värmehushållningen än tjockleken på isoleringsskiktet. Drag minskar boendekomforten och ökar kännbart värmeförlusten. Man kan minska drag genom att täta huset, i synnerhet vid fogarna vid fönster, golv och tak. Det är inte meningen att gamla hus skall vara dragiga. Det finns också andra sätt att få en måttlig energifaktura. Detta beror mest på boendevanorna. Samma nytta som man får av tilläggsisolering av väggar, kan man uppnå med att familjen ser över sina duschvanor. Det är också bra att vara medveten om realiteterna med gamla hus. Det är svårt att kombinera äkta gammal stämning, lågenergihus, +24 °C inomhustemperatur och hus med friska konstruktioner. Bilder 1–2 Kati Lahtinen Kati Lahtinen, FM, byggnadskonservator (YHS) och företagare. Hennes bok Viri ja valkee – Vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous är ett grundligt paket med kunskap om tilläggs isolering. 16 Perinteiset sisäpinnat 1. Huoneen kaikki pinnat on maalattu pellavaöljymaalilla. Kalkkikiveä jäljittelevä lattia on maalattu imitaatiomaalauksena pellavaöljymaalilla, värisävynä on käytetty vihreää umbraa. 2. Maalaamisella voidaan synnyttää monenlaisia illuusioita. Seinän rintapaneeli on maalattu, ei puusta tehty. Lattiassa on yksivärinen pohja, jonka päälle on maalattu kehys. Lattian viimeistelee roiskemaalaus. P erinnerakennuksen ylläpidon tärkein asia on, että taloa kunnostetaan samoilla materiaaleilla, joilla se on alun perin rakennettu. Tämän ansiosta rakenteet pysyvät hen gittävinä ja talon henki säilyy. Nykyaikaisten muovia sisältävien pintamateriaalien käyttäminen voi aiheuttaa jopa lahovaurioita. Koska puu ja pellavaöljy ovat luonnontuotteita, ne sopivat erinomaisesti yhteen. Aito hengittävä pellavaöljymaali toimii erinomaisesti sekä sisällä että ulkona, sillä voi maalata julkisivun lisäksi sisällä listat, ovet, ikkunat, lattiat jne. Pellavaöljymaali sopii myös pelti- ja metallipinnoille. Perinnemaali ei ole synteettisen kemian teollisuuden tuote vaan ekologisesti kestävää maalia, jonka pigmentit pitävät värisävynsä auringonvalossa paremmin kuin synteettiset pastat. Luonnosta saadut väriaineet ovat pehmeitä ja sopivat hämmästyttävän hyvin toisiinsa, vaikka huoneessa yhdisteltäisiin runsaastikin eri sävyjä. ●Pinkopahvi pitää pintansa Pinkopahvittaminen oli seinä- ja katto pintojen yleisin pintakäsittely sadan vuoden ajan aina 1950-luvulle asti. Sotien jälkeen se leimautui pula-ajan materiaaliksi, ja vaurastumisen myötä pinkopahvin käyttö loppui. Tänä päivänä pinkopahvi on noussut uuteen suosioon ekologisena ja pitkäkestoisena hengittävänä pintamateriaalina. Pinkopahvi kiristyy, koska se kostutetaan ennen kiinnittämistä. Kuivuessaan pinta kutistuu tasaiseksi. Seiniin käytettävän pahvin paksuus on noin puoli millimetriä, kattoihin on ohuempaakin. Maalarimestari, rakennuskonservaattori ja huonekalu entisöijä Wilma Patomäen Perinnerakentamisen keskus Antiikkiverstas (www.antiikkiverstas.com) myy perinteisissä remonteissa tarvittavia materiaaleja. Wilman uusin aluevaltauksensa on Halikossa toimivan myymälän yhteydessä toimiva perinnemaalitehdas. Pinkopahvin päälle ei saa kiinnittää tapettia, jossa on lakkaus. Oikeastaan vain aito paperitapetti sopii pinkopahvin päälle. Kun kaksi päällekkäistä paperia elää samalla tavalla, ne pysyvät toisissaan kiinni. Ennen 1800-luvun puoltaväliä, kun ei vielä osattu tehdä rullapaperia, seinäpaperi valmistettiin käsin pellavalumpusta arkkeina. Seinistä tuli näin tasaisen ruudullisia. Sama koristeellinen vaikutelma saadaan tapetoimalla alusta harmaapaperitapetilla, jota saa ostaa arkkeina. ●Älä hio lattiaa Lattian hiomista on vältettävä, se tuhoaa kovan ja kestävän pinnan. Samalla menetetään lattian patinoitunut ulkonäkö. Jos teet lattian uudesta puusta, älä hio silloinkaan, vaan anna pinnan olla hieman elävä. Mahdolliset suuret epätasaisuudet voi höylätä pois käsihöylällä. Lattioiden öljyäminen ei ole kovinkaan vanha tapa, mutta oikeanlaisella lattiaöljyllä tehtynä se on varteenotettava vaihtoehto – erityisesti lakkauksen sijaan. Maalatut lattiat olivat yleisiä jo 1700luvulla. Lattia maalataan ohuesti korkeatasoisella pellavaöljymaalilla, joka vanhenee kauniisti ja antaa kulutusta kestävän pinnan. Kaikki puulattiat voidaan maalata, mutta maalaus sopii erityisesti vanhoille kuluneille, lustottuneille ja läikikkäille pinnoille, joita ei voi pelastaa muilla pintakäsittelyillä. 1 2 Kuvat 1–3 Wilma Patomäki ●Pellavaöljymaali sopii kaikkeen 4 3. Laudoitetun seinän päälle on liimattu harmaita lumppupaperiarkkeja. Tämä on esittelyseinä, jossa paperiarkkeihin on maalattu pohjaväriksi neljä erilaista värikenttää. Kuvio on maalattu kahdella eri sabluunalla: valkoisella ja punaisella. 4. Pinkopahvi voidaan kiinnittää lähes minkä tahansa pinnan päälle, kunhan vuodat saa naulattua reunoista kiinni alustaan. Asennettaessa hieman kostea vuota kiristyy kuivuessaan. Pinkopahvi voidaan maalata tempera-, liitu- tai pellavaöljymaalilla. Pinkopahvitetut seinät voi maalata tai tapetoida. 17 Traditionella ytor inomhus 1. Alla ytor i rummet har målats med linoljefärg. Golvet som liknar kalksten har målats som imitationsmålning med linoljefärg, kulören är grön umbra. 2. Med målning kan man skapa många sorters illusioner. Bröstpanelen på väggen är målad, inte gjord av trä. Golvets bottenmålning är enfärgad, på vilken man målat en inramning. Golvet har avslutningsvis stänkmålats. D et viktigaste vid renovering av en traditionell b yggnad är att använda samma material som användes ursprungligen då det byggdes. På detta sätt hålls konstruktionernas andningsförmåga och husets själ bevaras. Användning av moderna ytmaterial som innehåller plast kan orsaka till och med rötskador. ●Linoljefärg passar till allt Eftersom trä och linolja är naturprodukter, passar de utmärkt ihop. Äkta linoljefärg som andas fungerar perfekt både ute och inne, med den kan man måla förutom fasaden också lister, dörrar, fönster, golv osv. inomhus. Linoljefärg passar också på plåt- och metallytor. Traditionell färg är inte en syntetisk kemi-industriell produkt utan en ekologiskt hållbar målfärg, vars pigment håller färgen bättre än syntetisk pasta. Färgämnen som härstammar från naturen är mjuka och passar förvånansvärt bra ihop med varandra, också om man i ett rum skulle kombinera många olika färgnyanser. 3 Bilder 1–3 Wilma Patomäki ●Spännpapp håller sig kvar 3. På en brädvägg har man limmat gråa ark av lumppapper. Detta är en utställningsvägg, där man har målat på pappersarken fyra olika färgytor som grundfärg. Mönstret är målat med två olika schabloner: vit och röd. 4. Spännpapp kan fästas på nästan vilken yta som helst, bara man kan spika fast spännpappsvåderna i kanten på underlaget. Våden som är fuktig, när den monteras, krymper då den torkar. Väggar med spännpapp kan målas med tempera-, krit- och linoljefärg eller tapetseras. Spännpapp var det mest vanliga ytmaterialet för väggar och tak under hundra års tid ända till 1950-talet. Efter kriget började man betrakta det som material från nödåren och efter att välståndet ökade, slutade användningen av spännpapp. Nu har det igen blivit populärt att använda spännpapp som ett ekologiskt och långvarigt ytmaterial som andas. Spännpapp spänns åt, eftersom det fuktas före fastsättningen. När det torkar krymper ytan och blir jämn. Till väggar används spännpapp som är ca en halv millimeter tjockt, till tak finns även tunnare. Man skall inte klistra tapet som är lackad på spännpapp. Egentligen är det endast äkta papperstapet som passar på spännpapp. Då två lager papper rör sig på samma sätt på varandra, hålls de fast i varandra. Före mitten av 1800-talet, då man inte ännu kunde tillverka rullpapper, tillverkades väggpapper som ark av bomullslump för hand. På så sätt fick väggarna ett jämnt rutmönster. Samma dekorativa intryck kan skapas genom att tapetsera underlaget med gråpapperstapet som finns att köpa arkvis. ●Slipa inte golvet Man skall undvika att slipa golvet, det förstör den hårda och hållbara ytan. Samtidigt går man miste om golvets patinerade utseende. Om du lägger golv av nytt virke, slipa det inte då heller, utan låt ytan vara lite levande. Eventuella stora ojämnheter kan hyvlas bort med handhyvel. Att olja golv är inte en gammal metod, men gör man det med rätt sorts golvolja, är det ett beaktningsvärt sätt att behandla golv – i synnerhet i stället för lackat golv. Målade golv var vanliga redan på 1700-talet. Golvet målas tunt med högklassig linoljefärg som åldras vackert och ger en slitstark yta. Alla trägolv kan målas, men linoljefärg passar speciellt för gamla slitna golv med spår av årsringar och fläckiga golv som inte kan räddas med annan ytbehandling. Målarmästare, byggnads konservator och möbel restaurerare Wilma Pato mäki har Byggnadsvårdscenter Antikverkstaden (www.antiikki verstas.com) där hon säljer traditionella material. Hennes senaste områdeserövring är en målfärgsfabrik som ligger invid affären i Halikko. Kuva / Bild Niclas Warius 18 19 Viimeinen hetki vaalia vanhaa! Byggnadsvård i sista stund! Muuttaminen vanhaan taloon voi olla alku uudelle Att flytta in i ett gammalt hus kan betyda början på ett nytt elämälle. Perinteisestä rakentamisesta voi, ja kannattaa, liv. Man kan lära sig så mycket av traditionellt byggande. oppia. Jo se, että talo on pystyssä satojen vuosien Det lönar sig. Redan det faktum att huset står kvar efter jälkeen, on todiste tästä. Mutta oppiminen vaatii aikaa ja flere hundra år är ett bevis på det. Men det tar tid och kärsivällisyyttä. Palkkana on tietoisuus siitä, että kun kräver tålamod. Som belöning får man en medvetenhet om katselemme taaksepäin, katselemmekin eteenpäin. att man egentligen ser framåt då man tittar tillbaka. K Vi har väldigt få bevarade gamla hus i Finland och därför är varendaste ett så värdefullt. Därför är det också önskvärt att varje köpare av ett äldre hus skulle vara intresserad av byggnadsvård, att vårda och bevara sitt hus. Mångens dröm är att bygga ett nytt hus helt enligt sina egna behov. Men om man köper ett gammalt hus borde man allra först sätta sig ned och komma ihåg allt det man först blev förtjust i. Faran är nämligen att man börjar applicera en massa idéer som hör hemma i nyare hus. Det leder till att alla parter förlorar: ägaren, huset och i synnerhet kulturarvet. Endast det som blir kvar blir bevarat. Man får aldrig tillbaka det som rivs eller förstörs. Det samma gäller gamla höghuslägenheter. Ifall man inte ger sig själv och huset tid är det här något som man kanske aldrig förstår. Det är först då man blir bekant med huset Minneslista: som man börjar förstå dess 1.Vad vill jag egentligen ha? väsen. Då får man ett histoNytt eller gammalt? riskt perspektiv och först då 2.Bekanta dig med ditt hus, helst under börjar man göra rätta beslut. olika årstider och ljusförhållanden. Då har man funnit husets 3.Planera renovering utgående från själ. huset, inte bara dig själv. Det här är så viktigt just 4.Skynda långsamt. för att vi har så få gamla 5.Gör själv enligt din kunskap och hus kvar. Därför blir de mer skicklighet. Anlita en sakkunnig. värdefulla än vi kanske 6.Kom ihåg, att ditt hus är unikt och kunde tänka oss. Under tidivärdefullt. Njut av det! gare årtionden hette husens värsta fiende rivning. Idag stavas det översanering. Det är något man bör undvika in i det sista för då har man förstört de patinerade ursprungliga detaljerna och landat i ett nybygge. Så skall det inte få gå. Jag vill poängtera det viktigaste: skynda långsamt, bekanta dig med huset och dess historia, tänk mer på huset än på dig själv, lyssna till experter och förstå att det du har tur att äga är en del av vår gemensamma historia. Du är bara en länk i husets långa historia. Eftersom ditt hus redan är antikt lönar det sig att inför de nödvändiga renoveringarna ha den franske konstnären Bernard Buffets ord i minnet: Allt här i världen blir en dag antikt! Låt oss alltså hålla ribban högt. Låt oss göra god byggnadsvård och njuta av färden. Då får man också i framtiden njuta av ett rikt byggnadsbestånd. oska meillä Suomessa on niin vähän vanhoja rakennuksia, ovat ne harvat jäljelle jääneet vieläkin arvokkaampia. Tämän takia olisi suotavaa, että jokainen, joka hankkii itselleen vanhan talon, olisi myös kiinnostunut sen vaalimisesta ja säilyttämisestä. Monen unelmana on suunnitella itselleen aivan uusi talo omien tarpeittensa mukaan. Mutta jos hankkiikin vanhan, aikaa nähneen talon, tulisi pysähtyä miettimään, minkä takia siihen aluksi ihastui. Vaarana on, että vanhaan taloon alkaa huomaamatta soveltaa uuden talon ajatuksia. Tässä tapauksessa kaikki häviävät: asukas, talo ja varsinkin kulttuuriperintö. Tämä on tärkeää, sillä vain se mikä jää jäljelle myös säilyy. Se, mikä tulee purettua tai hävitettyä, sitä ei koskaan saada takaisin. Tämä pätee myös vanhoihin kerrostaloasuntoihin. Usein tätä eroa ei ymmärrä, mikäli ei anna itselleen eikä talolleen mahdollisuutta. Vasta taloon tutustuttuaan voi sitä alkaa hitaasti ymmärtämään. Silloin myös sen oikea olemus on löydettävissä. Silloin alkaa asioihin kehkeytyä historiallinen näkökulma, ja vasta silloin alkaa syntyä enemmän oikeita kuin vääriä päätöksiä. Silloin on myös talon sielu löytynyt. Näin soisi tapahtuvan yhä useammin. Varsinkin juuri sen takia, että meillä on niin vähän vanhoja taloja jäljellä. Jokainen niistä on arvokkaampi kuin voisi olettaakaan. Aikaisempina vuosikymmeninä vanhojen talojen pahin uhka oli purkaminen, nyt se on niiden ylisaneeraus. Tämä tulisi pitää mielessä. Muutoin lopputuloksena voi olla viehättävien vanhojen piirteiden tuhoaminen uudisrakennuksen tieltä. Tätä tulisi kaikin voimin välttää. Toistaisin tärkeimmät: etene hitaasti, tutustu taloon ja sen historiaan, mieti enemmän taloa kuin itseäsi, kuuntele asiantuntijoita ja ymmärrä, että sinulla on käsissäsi osa maamme historiaa. Sinä olet vain osa talon historiaa. Koska talosi on jo antiikkia, niin sen välttämättömän entistämisen ja uudistamisen osalta olisi hyvä muistaa ranskalaisen taiteilijan Bernard Buffet’n sanat: Kaikki tässä maailmassa muuttuu jonain päivänä antiikiksi! Pidetään siis rima korkealla. Kunnostetaan hyvin ja nautitaan matkasta! Muistilista: Silloin myös tulevaisuudessa 1.Mitä oikeastaan haluat? saadaan nauttia rikkaasta Vanhaa vai uutta? rakennusperinnöstä. 2.Tutustu hankkimaasi taloon, mieluiten eri vuodenaikoina ja eri valo-olosuhteissa. 3.Suunnittele kunnostaminen talon lähtökohdista, ei ainoastaan omia päämääriäsi varten. 4.Etene hitaasti. 5.Tee itse tietojesi ja taitojesi mukaan, muuten ota yhteyttä asiantuntijaan. 6.Muista, että talosi on ainutlaatuinen ja arvokas. Nauti siitä! Pia Maria Montonen on ekonomi ja taide historioitsija, jonka sydän taiteen ohella sykkii vanhojen talojen puolesta. Hän rakastaa sisustamista, puutarhanhoitoa, ikonimaalausta ja ikuista keramiikkaa. Pia Maria Montonen är ekonom och konsthistoriker. Gamla hus står hennes hjärta nära. Hon älskar inredning, trädgårdsskötsel, ikonmåleri och den eviga keramiken. 20 1. Savilaastilla muurattu perinteinen kaakeliuuni voidaan purkaa ja koota uudes taan samoilla tiilillä ja kuppikaakeleilla. Muurarilta menee työhön pari viikkoa. Normaalissa käytössä olevan uunin savukanavat kestävät useita kymmeniä vuosia. Uunia ei saa lämmittää liian kuumaksi, se murtaa savilaastin. 2. Säännöllisessä käytössä olevat tulisijat nuohotaan kerran vuodessa, vapaa-ajanasuntojen tulisijat kahden vuoden välein. Nuohoaminen parantaa lämmön siirtymistä, sillä noki toimii eristeenä. Nuohooja tarkistaa myös tulisijojen turvallisuuden. 4. Vanhaan taloon sopivat mustat rauta putket ja metallipatterit. Lämpö pattereihin tulee yhä harvemmin öljystä, joka on korvattu pannuhuoneessa hakkeella, pelletillä tai maalämmöllä. 3. Puun polttamisesta syntyy hiukkas päästöjä, jos liekki ei ole tarpeeksi kuuma. Kun tuli sytytetään kasan päältä, palamis kohta saavuttaa nopeasti niin suuren lämpötilan, että savukaasuissa ei ole juurikaan epäpuhtauksia. 1 2 1. Kakelugn murad traditionellt med lerbruk kan återuppbyggas med samma tegel och koppkakel. För en murare tar det ett par veckor. Rökkanalerna i en ugn i normal användning håller många tiotals år. Ugnen får inte upphettas för mycket, det spräcker lerbruket. 2. Eldstäder som används regelbundet sotas en gång per år, i fritidsbostäder vart annat år. Sotningen hjälper värmens framfart, då sot fungerar som isolering. Sotaren granskar även eldstädernas säkerhet. 3 3. Vid vedeldning uppstår partikelutsläpp, om lågan inte är tillräckligt het. När elden tänds uppifrån vedhögen, blir eldlågan så snabbt het, att rökgaserna inte innehåller några föroreningar alls. 4 4. I gamla hus passar svarta järnrör och värmeelement av metall. Radiatorerna värms upp mer sällan med olja, som ersatts i pannrummet av flis, pellets eller jordvärme. 21 Lämmittäminen O nko polttopuu yhä edelleen järke vä lämmitysmuoto? Onko klapeil la lämmittäminen edullista? Voiko vanhan kaakeliuunin kunnostaa, jos se ei vedä tai lämmitä? Vastaus kaikkiin on kyllä. Ei voi silti sanoa, mikä on ainoa oikea tai paras lämmitystapa, se riippuu talosta ja asukkaasta. rakosista suoraan piippuun. Nuohooja voi käynnillään antaa arvion tulipesän ja savukanavien kunnosta. Pienet vauriot voi korjata uunia purkamatta. ●Polta puhtaasti Puilla lämmittäminen on hiilineutraalia. Kun puu kaadetaan metsästä, sen paikalle alkaa kasvaa uusi puu, joka sitoo itseensä saman määrän hiiltä, joka polttaessa vapautuu ilmakehään. Kun käytetään kuivia klapeja ja palaminen saa oikean määrän ilmaa, polttamisesta ei synny juurikaan hiukkaspäästöjä. ●Huolla tulisijaa ●Lämmitysjärjestelmän uusiminen Lämpöä varaava uuni, joissa savukanavat kiertävät uunin sisällä, keksittiin vasta 1700-luvun lopulla. Uunin tasainen lämmitysteho perustuu suureen massaan, joka kuumenee hitaasti ja vastaavasti luovuttaa lämpöä hitaasti. Uunia ei saa lämmittää liian kuumaksi; lämpö tulee uunin läpi vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun pellit on suljettu. Jos savukanavat ovat hapertuneet, savu ei kierrä uunin sisällä ja lämmin ilma karkaa Oikea lämmitysjärjestelmä on asukkaan valinta: jos on aikaa ja metsää, voi suositella puu-uunien lämmittämistä. Ostopuillakin saa melko edullista energiaa. Kiireinen ja mukavuudenhaluinen nykyihminen hankkii taloonsa mielellään sähköpatterit. Ne ovat kätevät ja hyvällä suunnittelulla ne saa sijoitettua kauniisti, mutta sähkö on kallista. Kompromissina voidaan tehdä peruslämpö sähköllä ja uunit otetaan avuksi pakkasilla. Uppvärmning Ä r vedeldning fortfarande ett vettigt uppvärmningssätt? Är det för månligt att elda med vedklabbar? Kan man renovera en gammal kakelugn, om den inte drar eller värmer? Svaret till allt är ja. Man kan ändå inte säga, vilket är det bästa uppvärmningssättet, det beror på huset och invånarna. ●Sköt om eldstaden Spisar som magasinerar värme, där rökkanalerna cirkulerar inne i ugnen, uppfanns först på 1700-talets slut. Ugnens jämna uppvärmningseffekt baserar sig på den stora massan, som upphettas och avger värmen långsamt. Spisen får inte upphettas för mycket, eftersom den avger värmen först efter en tid, när spjällen har stängts. Om rökkanalerna har vittrat, cirkulerar inte röken i spisen och värme rymmer ut via springorna rakt ut till skorstenen. Mindre reparationer kan göras utan att riva ugnen. ●Ren förbränning Att elda med ved är kolneutralt. När trädet fälls i skogen, växer där ett nytt igen, som binder samma mängder kol, som det frigörs tillbaks till atmosfären. När man använder torra klabbar och förbränningen får tillräckligt med luft, uppstår nästan inga partikelutsläpp. ●Att förnya uppvärmningssystemet Det rätta uppvärmningssystemet är invånarens val: om man har tid och skog, kan man rekommendera vedeldning. Det är ännu förmånlig energi med köpt ved. En jäktad och bekväm nutidsmänniska skaffar gärna elradiatorer till sitt hus. De är behändiga och med god planering kan det göras snyggt, men el är dyrt. En kompromiss är att ha grundvärmen med el, och vid hård kyla tas spisarna till hjälp. Kuinka lämmittää? Lämmön voi ”valmistaa” monella eri tavalla, ja sitä voi jakaa huoneisiin monella eri tavalla. Eri lämmitysmuotoja, niiden perustamis- ja käyttökustannuksia voi vertailla Motivan-laskurin avulla, www.motiva.fi. ●Keskuslämmitys Keskuslämmityksessä on kaksi erillistä järjestelmää: lämpö tehdään lämmitys kattilassa, josta se jaetaan huoneisiin. Vielä parikymmentä vuotta sitten lähes jokaisessa talossa oli öljykattila, mutta yhä useammin se korvataan maalämpöpumpulla, joka tekee osan lämmöstä ilmaiseksi. Valurautaiset lämpöpatterit ja -putket kestävät vuosi kymmeniä, monen kattilan iän. Lattialämmitys ei toimi hyvin vanhassa talossa. On ylipäätään riski kuljettaa vettä piilossa. Lattialämmityksen ideakaan ei toimi, koska lämpö ei siirry paksujen lankkujen läpi. Ikkunatkin pysyvät paremmin kuivina, jos niiden alla on patterit, joista nousee lämmintä ilmaa ylös. Hannu Rinteen Perinnemestarin klapi kirja kertoo kaiken puilla lämmittämisestä: kuinka puut kaadetaan, varastoidaan ja käytetään. Omaa taloaan hän lämmittää klapeilla ja pelletillä. Hannu Rinne, som skrivit boken Perinnemestarin klapikirja berättar allt om vedeldning: hur träden fälls, förvaras och används. Det egna huset värms upp med ved och pellets. ●Centralvärme Centraluppvärmningen har två olika system: värmen blir till i en värmepanna, varifrån den sprids ut till rummen. Ännu för tjugo år sedan fanns det i så gott som varje hus en oljepanna, men allt oftare har den bytts ut till jordvärmepump, där en del av värmen är gratis. Värmeelement och rör av gjutjärn håller i årtionden, många gånger längre än pannan. Golvvärme fungerar inte i ett gammalt hus. Det är överhuvudtaget en risk att dra vattenrör i gömman. Golvvärmens idé fungerar inte heller i ett gammalt hus, eftersom värmen inte kommer igenom de tjocka plankorna. Fönstren hålls bättre torra, om de har ett värmeelement under sig , varifrån värmen stiger uppåt. Hur värmer man? Värmen kan ’tillverkas’ på många olika sätt och kan distribueras till rummen på många sätt. Olika värmesystem, installations- och brukskostnader kan jämföras med hjälp av Motiva-kalkylator, www.motiva.fi. 22 Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto 1. Kun korvausilma saadaan huoneen yläosasta räppänästä ja vastaavasti ilma poistuu huoneen alaosasta tulipesän kautta, saadaan asuntoon puhdas, hajuton ja terveellinen sisäilma. H elposti ajatellaan, että ilmanvaihdon suunnittelu liit tyy vain moderneihin rakennuksiin. Vanhassa talossa on kuitenkin hienoviritteinen ilmanvaihtojärjestelmä, jonka osia ovat esimerkiksi uunit ja seinäräppänät. Jos uunit on purettu ja räppänät tukittu, on syytä huolestua talon ja asuk kaiden terveydestä. Onneksi ilmanvaihto on yleensä helposti korjattavissa. Perinteisen ilmanvaihdon toimintaperiaate on yksinkertainen ymmärtää, koska se perustuu luonnonlakeihin, ei sähköllä toimiviin laitteisiin. Perinteisen hirsitalon ilmanvaihto on painovoimainen. Uunien palamisilman tarpeesta syntyvä veto huolehtii poistoilmanvaihdosta, ja korvausilma tulee ikkunarakojen ja rakennuksen vaipan epätiiviyskohtien kautta. 1800-luvun lopulta lähtien ovat yleistyneet erilliset tulo- ja poistoilmakanavat. ●Vedon parantaminen Painovoimainen ilmanvaihto on toimiva, edullinen ja luonnollinen ratkaisu hirsi rakennuksessa. Mikään määräys ei vaadi, että ilmanvaihto pitäisi uusia koneelliseksi edes laajan peruskorjauksen yhteydessä. Muuratut hormit ovat hyvä perusta poisto ilmanvaihdolle, sillä niiden veto on luonnostaan riittävä. Piipun päälle on syytä asentaa sadekatos, joka pitää hormit kuivina. Hormien vetoa voidaan parantaa helposti ja edullisesti asentamalla hormien yläpäähän tuulihattu, jonka toiminta perustuu tuulen synnyttämään alipaineeseen. Märkätilan kohdalla voidaan harkita sähköistä puhallinta, jos riittävää vetoa ei muuten synny. Koneen vai luonnon voimin? Niin kerros- kuin pientaloissakin ilmanvaihto oli harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta painovoimainen 1950-luvulle asti. Koneellinen poisto yleistyi erityisesti kerrostaloissa 1960-luvulta eteenpäin. Nykyisin pientaloihinkin rakennetaan yleensä koneellinen ilmanvaihto varustettuna lämmön talteenotolla. Miksi pullikoida suuntausta vastaan? Koneellinen ilmanvaihto lisää sähkönkulutusta sen lisäksi, että järjestelmän rakentaminen ja huoltaminen aiheuttaa tuntuvia kustannuksia. Perinteinen järjestelmä hyvin huollettuna ja oikein käytet tynä sopii vanhaan taloon ja huolehtii niin rakennuksen kuin asukkaidenkin terveydestä. ●Rakennuksen tiivistäminen Ikkunoita ja ulkovaippaa tiivistettäessä on varmistettava riittävä ja hallittu korvaus ilman saanti. Mahdolliset tukitut räppänät kunnostetaan ja uusia rakennetaan huoneisiin, joissa niitä ei ole. Huonetilan luonnol listen painesuhteiden takia ilma pyrkii tunkeutumaan sisään huonetilan alaosasta, tyypillisesti seinän ja lattian liitoksesta. Vaarana on alapohjan ja maaperän epäpuhtauksien ja kosteuden kulkeutuminen huonetilaan, mikä johtaa sisäilmaongelmiin. 1 3 ●Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää turvallisesti lämmittämiseen ja kesä aikaiseen viilentämiseen hirsitalossa, jossa ei ole höyrynsulkua. Perinteinen huonejako, korkeat huoneet ja kynnykset tosin haittaavat ilmankiertoa, minkä vuoksi ilmalämpöpumppu ei yleensä ole tarkoituksenmukainen vanhassa talossa. Ulkoyksikön sijoittaminen on usein ongelma niin ulkonäön kuin melunkin takia. Uunien lämmittäminen on ilmalämpöpumppua parempi lämmityksen tukimuoto – ilma vaihtuu ja hyötyliikunta on taattu klapisavotan merkeissä. Kirjoittaja Pekka Saatsi on arkkitehti, joka on omassa toimistossaan yhdessä Emilia Saatsin kanssa erikoistunut vanhojen rakennusten ja ympäristöjen restaurointiin. Hän opettaa Tampereen teknillisessä yliopistossa arkkitehtuurin historiaa ja perinteisiä rakennustapoja. Työn alla on väitöskirja perinteisen hirsitalon korjaamisesta. Kuvat Pekka Saatsi ●Uuni ja hormit vaihtavat ilmaa 2. Poistoilmanvaihto toimii tehokkaammin muurattujen kuin kevyt rakenteisten hormien kautta, etenkin kun hormit ovat lämpimät. 3. Vanhoissa uuneissa on usein kaksi päällekkäistä peltiä. Tähti venttiilistä johtaa hormi näiden peltien väliin ja siitä suoraan savu piippuun kiertämättä poskikanavien kautta. Kesäaikana kannattaa siis sulkea alempi ja avata ylempi pelti sekä kiertää tähtiventtiili auki. Näin hormissa käy ainakin pieni veto, joka vaihtaa ilmaa ja pitää hormin kuivana. Tähtiventtiiliä käytetään myös tehostettuun ilmanpoistoon uunin lämmittämisen jälkeen. 4. Piipunhattu suojaa piippua kosteudelta. Sateisena kesänä piipun alapää voi olla läpimärkä. Harvoin käytetyn tulisijan päällä oleva piippu voi rapautua talvella, kun kostea piippu vuoroin jäätyy ja sulaa. 23 Ventilation i traditionella stockhus 1. När ersättande luft kommer in via övre ventilen och strömmar ut nere i rummet via eldstaden, får man till bostaden ren, luktfri och frisk inomhusluft. 2. Utgående luftväxling fungerar effektivare i murade än j lättkonstruerade rökkanaler, i synnerhet när de är varma. M an tar lätt för givet, att planering av ventilationen hör bara till moderna byggnader. I ett gammalt hus finns det ändå en finjusterbar luftkonditionering, bestående av bland annat ugnar och väggventiler. Om ugnarna är rivna och ventilerna igentäppta, är det skäl för invånarna att bekymra sig om husets och sin egen hälsa. Till all tur kan genom draget lätt korrigeras. Den traditionella ventileringens funktions princip är enkel att förstå, för det grundar sig på naturens lagar, inte på apparatur som behöver elektricitet. ●Ventilation genom ugnar och rökkanaler Det traditionella timmerhusets ventilation fungerar med självdrag. Draget som behövs vid eldning i spisen sköter om avluftsflödet, och ersättande luft kommer in via otäta fönster- och andra springor i byggnaden. Från slutet av 1800-talet har skilda till- och frånluftskanaler blivit mera allmänna. 2 4 ●Förbättring av draget Bilder Pekka Saatsi Självdragsflödet är ett fungerande, förmånligt och en naturlig lösning i stockbyggnader. Inga bestämmelser fordrar att luftväxlingen måste förnyas till maskinellt system, inte ens vid större grundreparationer. Murade kanaler är en god förutsättning till avluftsflödet, för draget i dem är i sig redan tillräckligt. Ett regnskydd som håller rökkanalerna torra är skäl att placera på pipan. Det går lätt och förmånligt att förbättra draget i skorstenen genom att placera i ändan på rökkanalerna en vinddriven snurra, vars funktion baserar sig på undertryck som skapas genom vinddraget. I våtutrymmen kan man överväga att använda en eldriven fläkt, om man inte får tillräckligt med luftväxling. 3. I gamla spisar finns oftast dubbla spjäll. En kanal leder från stjärn ventilen mellan dessa spjäll och vidare direkt till skorstenen utan att cirkulera via sidokanalerna. Under sommaren lönar det sig att hålla nedre spjället stängt och det övre spjället öppet tillsammans med öppnad stjärnventil. Då drar det lite i rökkanalen som växlar luften och håller pipan torr. Stjärnventilen används också för att effektivera den utgående luften efter att spisen värmts upp. 4. Piphatten skyddar mot fukt. Under regniga somrar kan nedersta delen av pipan vara genomvåt. Det är sällan som en skorsten till en spis i användning vittrar sönder under vintern, då en fuktig skorsten turvis fryser och tinar upp. Med hjälp av maskiner eller på naturligt sätt? Såväl i hög- som småhus var det luftkonditionering, förutom några undantag, med själv tryck ända till 1950-talet. Maskinell frånlufts cirkulation blev allmän speciellt i höghus från och med 1960-talet. Nuförtiden installeras vanligen i småhus maskinell luftkonditionering som tar tillvara värmen. Varför streta motströms? Maskinell luftkonditionering ökar energiförbrukningen och därtill, ytterligare kännbara kostnader för installationer och underhåll. Den traditionella metoden passar i gamla hus, väl skött och rätt använd, vilken gynnar såväl husets som invånarnas mående. ●Isolering av byggnaden Vid tätning av fönster och väggar bör man försäkra tillgången till tillräcklig och justerbar ersättande luft. Möjliga täppta ventilluckor tas i bruk och nya görs i rum där det inte finns. I naturliga tryckförhållanden i rummet strävar ny luft att strömma in via rummets nedre del, främst via fogar mellan väggar och golv. Faran är att oföroreningar från husbotten och marken, samt fukt kan komma in i rummen, något som kan leda till inomhusluftproblem. ●Luftvärmepumpar Luftvärmepumpar kan användas tryggt för uppvärmning och nedkylning under sommaren i timmerhus där det inte finns ångspärr i konstruktionerna. Traditionell rumsfördelning, höga rum och trösklar hindrar luftcirkulationen, därför är luftvärmepumpar inte ändamålsenliga i ett gammalt hus. Placeringen av utomhusenheten är ofta problematisk på grund av apparatens utseende och oljud. Som extra uppvärmning är eld i spisen bättre än en luftvärmepump – luften cirkulerar och vedarbete ger garanterat nyttig motion. Skribenten Pekka Saatsi är arkitekt, som har via egen byrå tillsammans med Emilia Saatsi specialiserat sig på restaurering av gamla hus och omgivningar. Han undervisar i Tammerfors tekniska högskola i arkitekturhistoria och traditionella byggnadssätt. Under arbete har han en avhandling om att reparera traditionella timmerhus. 24 Vesi ja viemäri V anhat valurautaviemärit ja kupa riset kylmävesijohdot tulevat käyttöikänsä päähän olosuhteista riippuen noin 50 vuodessa ja kupariset lämminvesijohdot 30 vuodessa. Mikäli talossasi on tämän ikäinen tai vielä van hempi putkisto, ne on hyvä ainakin tarkis taa. Mikäli vesimittari pyörii, vaikkei vettä valuteta, on vesijohdossa vuoto. Viemäri vuotoja on vaikeampi havaita, koska ne vuotavat pienellä paineella. Haju tai kosteusvaurio linjan lähellä auttaa löytä mään mahdollisen vuodon. ●Ei vettä ilman viemäriä Ensimmäiset vesijohdot ja viemäröinnit tulivat Helsinkiin 1800-luvun lopulla, viimeisimmät maaseudulle niinkin myöhään kuin 1970-luvulla. Tänä päivänä on vaikea kuvitella normaalia arkielämää ilman vesijohtoa ja viemäröintiä. Niiden toteutus vaatii aina rakennusluvan sekä suunnitelman jäteveden käsittelystä. Putkien tulo taloon ja niiden kulku rakenteissa on suunniteltava huolella, jottei vesijohto tai viemäri jää kylmään tilaan, jossa on jäätymisvaara. Pahimmat virheet vesijohtojen asennuksissa on tehty tuomalla vesijohto taloon puurakenteen läpi eristämättä, jolloin putken pintaan kondensoituva vesi on aiheuttanut lahovaurioita putken ympäristössä. ●Vesijohdot pintaan Vesijohdot vedetään vanhan talon sisätiloissa mieluiten pinta-asennuksena. Asennustyötä helpottaa ja vuotoriskit vähenevät, jos vesipisteet ja lämminvesivaraaja sijoitetaan keskitetysti lähelle toisiaan. Samalla Vatten och avlopp B rukslängden för gamla gjutjärns avlopp och kallvattenledningar av koppar brukar vara slut efter ca 50 år och varmvattenledningarna av koppar efter ca 30 år, beroende på olika omständig heter. Ifall du har så gamla eller äldre rör i ditt hus, är det åtminstone skäl att kontrol lera dem. Om vattenmätaren snurrar, trots att man inte har vattnet att rinna, är det läckage i vattenledningen. Läckage i av loppsrören är svårare att upptäcka, eftersom läckaget har mindre tryck. Lukt eller fukt skada intill avloppslinjen hjälper att hitta möjliga läckage. ●Inget vatten utan avlopp De första vattenledningarna och avloppen kom till Helsingfors på slutet av 1800-talet, så sent som på 1970-talet kom de sista till landsbygden. I dag är det svårt att föreställa sig ett normalt vardagsliv utan rinnande vatten och avlopp. Nyinstallationer kräver alltid byggnadslov, samt planering av behandlingen av avloppsvattnet. Indragning av rör i huset och i bjälklagret bör planeras omsorgsfullt, så att inte vattenledningen eller avloppet dras genom något kallt utrymme som leder till att rören fryser. Att dra rören rakt igenom husets träkonstruktioner utan att isolera, hör till de värsta felen vid installeringen av vattenledningar, följden kan bli rötskada av kondensvattnet på rörens yta. ●Vattenledningar på ytan Vattenledningar inomhus bör helst göras som ytinstallation. Installationsarbetet underlättas och eventuella risker för läckage minskar, om vattenposter och varmvatten- varjellaan huoneiden vanhoja mittasuhteita ja tuodaan selvästi ilmi, että putket on jälkiasennettu. Seinien roilotuksissa menetetään aina vanhaa, ja putkilinjojen koteloinnit eivät kuulu vanhaan taloon. Tässäkin asiassa on hyvä muistaa, että ihminen sopeutuu yllättävän hyvin pieniin hankaluuksiin: vessaa ei ole pakko olla molemmissa päissä taloa. ●Verkostot ja jätevesi Kunnilla on kaava-alueilla omat vesi johto- ja viemäriverkkonsa, joihin liityt täessä on käännyttävä kunnan vesihuollon puoleen. Haja-asutusalueilla saattaa olla vesi- ja viemäriosuuskuntia, joiden toiminta- alueella näihin on liityttävä. Näiden lisäksi on kiinteistöjä, joiden tulee järjestää oma jäteveden käsittely; puhdistamistarpeesta ja -tavasta antaa ohjeita oman kunnan ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvonta viranomainen. Pia Rajala on vanhoihin rakennuksiin hurahtanut rakennusmestari Roseborg Oy:stä. Pia Rajala är byggmästare från Roseborg Ab som har förälskat sig i gamla hus. beredaren placeras centralt nära varandra. Samtidigt bevaras de gamla rummens proportioner och det visas tydligt, att man har lagt dit rören senare. Fäller man in vattenledningar i rörslitsar i väggen förlorar man alltid det gamla. Inkapsling av rör hör inte heller till gamla hus. Det gäller även här att människan anpassar sig överraskande bra till mindre olägenheter: det behöver inte vara toaletter i bägge ändorna av huset. ●Nätverk och avloppsvatten Kommunerna har på planeområden sina egna vatten- och avloppsnät. Vill man ansluta sig till dem skall man kontakta kommunens vattenförsörjning. På glesbygden kan finnas vatten- och avloppsandelslag till vilka man bör ansluta sig om man är inom deras verksamhetsområde. Ytterligare finns det fastigheter som måste ordna eget system för behandlingen av avloppsvattnet; direktiv för reningsbehovet och -sättet fås från kommunens naturskydds- och byggnadsinspektionsmyndigheter. 25 1 1. Pinta-asennetut patteri- ja vesijohdot ovat turvalliset, koska mahdolliset vuodot huomaa heti. Johdot voi maalata seinän väriin sopiviksi. 2. Useiden valmistajien mallistoissa on retrohenkisiä vesikalusteita. Amme on talon kannalta hyvä pesupaikka, koska vesi ohjataan suoraan viemäriin. 3. Vuonna 1889 rakennettuun taloon on tuotu nykyaikainen talotekniikka. Allaskaappi on ahdas, mutta lopulta liitännät on saatu mahtumaan hanan lisäksi tiski- ja pyykki koneelle. 4. Valurautainen viemäriputki on näkyvillä, mutta painavan valmistusmateriaalin takia se on äänetön. 2 3 4 1. Ytinstallerade radiatoroch vattenrör är trygga, då möjliga läckage upptäcks genast. Rören kan målas, så de passar ihop med väggen. 2. De flesta tillverkarna av badrumsmöbler har produkter i retrostil. Badkaret är med tanke på huset en bra tvättplats, för att vattnet leds direkt till avloppet. 3. Till huset som är byggt år 1889 har satts modern husteknik. Tvättställskåpet är trångt, men förutom kopplingarna för kranarna har man ytterligare fått rum för disk- och tvättmaskin. 4. Avloppsrör av gjutjärn är synligt, men på grund av det durabla tillverkningsmaterialet är det ljudlöst. 26 Sähköä kauniisti V anhan talon sähköt voivat olla teholtaan alimitoitetut: sulake kärähtää, jos paahtaa leipää samalla kun pyykin pesukone on päällä. Arkea voi hankaloittaa sekin, että pistorasioita on liian vähän. Kolmas syy aloittaa sähköremontti on asennusten vaarallisuus; siihen viittaavat vilkkuvat valot ja rätisevät kytkimet. Sähköasennusten kunnostaminen edellyttää huolellista suunnittelua, jotta vanhan talon tyyli säilyy ehjänä – kaikkea ei tarvitse uusia. ●Turvallisuus Sähköiskuun voi kuolla ja talo voi palaa huonojen – vanhojen tai uusien – asennusten takia. Korjaustarpeen osaa arvioida sähkömies, joka voi myös mitata sähkön laadun. Joskus kunnostamiseksi riittää ruuvien kiristäminen, joskus on vaihdettava kaikki johdot ja kalusteet. 1. Talon alkuperäinen valokytkin on edelleen käytössä. Remontin yhteydessä se puhdistettiin, ja uudelleen asennettaessa sen taakse laitettiin muovilevy, koska avonaista rasiaa ei nykyään saa asentaa palavalle pinnalle. Saman näköisiä uustuotannossa olevia kytkimiä saa perinnerautakaupoista. 2. Metallipintaista johtoa ei saa nykyään käyttää, mutta sähkömieheltä saa metallijohtoa, jonka päällä on suojamuovi. Tällaisella jäykällä johdolla saa linjakkaan tyylikkäät asennukset. Uudet asennukset tehdään maadoitettuna, mutta vanhaa maadoittamatonta järjestelmää saa edelleen käyttää. Vanhoja sähkökalusteita •Kunnosta omat vanhat sähkökalusteet •Renova-sarja •Perinnerautakaupoista saa kunnostettuja vanhoja, aitoja vanhoja ja uustuotannossa olevia sähkökalusteita Mitä sähkötöitä saa tehdä itse •www.tukes.fi ●Johdot Sähköistyksen suurin riski on vanhoissa johdoissa, erityisesti niiden hapertuvissa eristeissä. Niin kauan kun asennuksiin ei koske, ne kestävät, mutta pistorasian siirtäminen tai kattolampun vaihtaminen voivat saada aikaan ketjureaktion, jonka takia johto on uusittava jakorasialle saakka. Hiirien hampaisiin voivat joutua myös uudet muovijohdot, jotka on asennettu eristeisiin ilman suojaputkea. Remontin yhteydessä johtojen vetäminen on teknisesti helppoa, mutta vaikeutena on säilyttää vanhan talon tunnelma; aikoinaan huoneessa on ollut yksi kattolamppu ja pari pistorasiaa. Pistorasioita tarvitaan nykyään runsaasti, ja johtojen tuominen niille vaatii hyvää suunnittelua. Jos asunnossa tehdään muutakin remonttia, putkitukset voidaan viedä talon alle, lattioiden sisään, jalka listojen taakse tai vintille. Toisaalta johtoja ei ole pakko piilottaa. Vanhaan taloon sopivat kangasjohdot, jotka kulkevat posliinisten puolien varassa. Metallilla vahvistetun muovipintaisen johdon päälle voi tapetoida, sekin on vanha tapa. ●Kalusteet Vuosikymmeniä vanhat jakorasiat, pisto rasiat ja valokytkimet voivat toimia edelleen hyvin. Niissä on käytetty rautaa, bakeliittia ja posliinia, jotka eivät heikkene vuosien saatossa tai pala. Ikivanhat pistorasiat on muutettava maadoitetuiksi, mutta useimmat kytkimet ovat edelleen käyttökelpoisia. Uustuotannon ansiosta voit hankkia taloosi sen rakentamisaikaan sopivat sähkökalusteet. Retrokalusteissa on rasiat myös antennille, datayhteyksille ja himmentimille. 1 3 ●Suunnittele itse Sähkötöitä ei saa tehdä itse, mutta suunnitella saa. Piirrä talosi pohja ja merkitse, mitä sähkökalusteita haluat minnekin. Kaikkia nykyajan kotkotuksia ei tarvita, jokaisella nurkalla ei tarvitse olla liiketunnistimella syttyvää valoa. Kun suunnitelmasi on valmis, keskustele siitä sähköasentajan kanssa. Hän voi sen jälkeen antaa arvion tarvikkeiden ja työn hinnasta. Perinnemestari Hannu Rinne. Hänen vanhoja taloja käsittelevät korjauskirjansa antavat yksinkertaisia ja maalaisjärkisiä ohjeita. ”Vanhan talon korjaaminen ei ole vaikeaa, mutta pitää tietää mitä tekee.” 3. Vanhoissa kytkimissä on yleensä paikka kahdelle sähköjohdolle, joilla saa ohjattua yhtä valaisinta. Nykyaikaisessa asennuksessa on mukana maadoitusjohto. Kytkimelle voi tulla kolme johtoa, ja siitä jatkaa valaisimelle kolme johtoa. Uustuotannossa oleviin retrokytkimiin saa nykyaikaisen johdotuksen. 4. Perinteinen ulkovalo kunnostetun piharakennuksen oven päällä antaa lämpimän valon. Vanhanaikainen estetiikka on usein vähäeleistä. 27 Elektricitet vackert 1. Husets ursprungliga avbrytare är fortfarande i bruk. I samband med renoveringen rengjordes den och på baksidan placerades en plastskiva, eftersom det numera inte är tillåtet att montera en öppen dosa på en brandfarlig yta. Likadana nytillverkade avbrytare säljs i byggnadsvårdsaffärer. 2. Ledningar med metallyta är inte längre tillåtna, men via elektrikerna får man ledningar överdragna med skyddsplast. Med sådana styva ledningar skapas stiliga raka installationer. Nya installationer skall vara jordade, men det gamla icke-jordade systemet får fortfarande användas. E lektriciteten i ett gammalt hus kan ha för låg effekt: säkringen går, om man rostar bröd samtidigt som tvätt maskinen är på. Vardagen kan också bli besvärlig om det inte finns tillräckligt många eluttag. Tredje orsaken att renovera elsystemet är gamla farliga installationer, om lamporna blinkar och strömbrytarna sprakar. Renovering av elnätet i gamla hus kräver noggrann planering, för att stilmässigt passa in i helheten – allt behöver inte bytas ut. ●Säkerhet Man kan dö av elstöt och huset kan börja brinna på grund av dåliga - gamla eller nya - installationer. En elektriker kan uppskatta renoveringsbehovet, som även kan mäta mängden el. Ibland räcker det med att dra åt lösa skruvar, ibland måste alla ledningar och installationer bytas ut. Gammal elutrustning • Renovera gammalt • Renova-serien • I affärer för byggnadsvård finns renoverade gamla, orginala gamla och nytillverkade eltillbehör Vilka elarbeten får man göra själv • www.tukes.fi ●Elkablar Den största risken vid elektrifieringen är gamla ledningar och speciellt isoleringsmaterialet i dem som kan smulas sönder. Så länge man inte rör elinstalleringen, håller den. Redan en flyttning av eluttag eller utbyte av taklampa, kan förorsaka en kedjereaktion, där hela ledningen måste bytas ut ända till fördelningsdosan. Möss kan även bita sönder nya ledningar av plast som installerats i isoleringen utan skyddsrör. Det är tekniskt lätt att dra elledningar i samband med renoveringen, men svårigheten är att bevara stämningen av ett gammalt hus; förr fanns det en taklampa och ett par eluttag per rum. I dag behövs det många eluttag och det krävs god planering att dra ledningarna till alla uttag. Om huset renoveras kan el-rören placeras under huset, i golvet, bakom fotlisterna eller på vinden. Å andra sidan är man inte tvungen att gömma ledningarna. I gamla hus passar bra tygbeklädda tvinnade elledningar, isolatorer och kopplingsdosor av porslin. En metallförstärkt ledning med plastyta kan lämnas under tapeten, som man ofta gjorde förr. 2 4 ●Elarmatur 3. I gamla avbrytare finns vanligen plats för två ledningar som styr en lampa. I moderna installeringar finns ytterligare en tredje jordledning. Det kan komma tre ledningar till avbrytaren och tre ledningar fortsätter till lampan. I de nyproducerade retroavbrytarna är antalet ledningar enligt dagens krav. 4. En traditionell utomhuslampa ovanför dörren till den renoverade gårdsbyggnaden ger ett varmt ljus. Gammaldags estetik är ofta okonstlad. Gamla fördelningsdosor, eluttag och avbrytare kan ännu vara helt användbara. Vid tillverkningen har använts järn, bakelit och porslin som inte försämras med tiden eller brinner. Urgamla eluttag bör ändras till jordade, men de flesta avbrytarna kan återanvändas. Tack vare nyproduktion kan du skaffa elarmatur som motsvarar tiden då ditt hus byggdes. Retro-elarmatur har också dosor för antenner, data- och dimmersystem. ●Planera själv Det är förbjudet att utföra elarbeten på egen hand, men inget hindrar att planera själv. Rita bottenplanen på ditt hus och märk ut elarmaturen, vilka och var, du behöver. Alla moderna attiraljer behövs inte, varje husknut behöver inte ha lampor med rörelsedetektorer. När du har planerat färdigt, se på ritningen tillsammans med en elektriker. Han kan sedan uppskatta kostnaderna för material och arbete. Traditionsmästare Hannu Rinne. I hans böcker om renovering av gamla hus finns enkla råd med bondförnuft. ”Att renovera gamla hus är inte svårt, men man måste veta vad man gör.” 28 Märkätila M 1. Kivikontti voidaan toteuttaa maanvaraisesti tai vahvistetun puu palkiston päälle. ärkätilalla tarkoitetaan huonetta, jonka lattia joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua vettä. Kylpyhuone, sauna ja pesuhuone ovat märkätiloja, WC, keittiö ja kodin hoitohuone eivät ole. Perinteinen märkätila oli erillinen sauna rakennus. Pientalojen sisään ei rakennettu märkätiloja, ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa tehdä peseytymis- ja aputilat betonirakenteiseen kellariin. Märkätilarakentamista säätelee Rakenta mismääräyskokoelman osa C2, jossa annetaan määräyksiä mm. vedeneristeistä. Museoviraston korjauskortissa KK25 annetaan märkätilan rakentamisesta luotettavat ohjeet seuraavassa esitetyin tarkennuksin. Molemmat ohjeet löytyvät netistä. Pelkkä kaavamainen ohjeiden seuraaminen ei riitä, koska tilanteet ja rakennukset ovat yksilöllisiä. Märkätilan rakentaminen vaatii aina rakennusluvan. Suunnittelussa kannattaa käyttää vanhan talon rakennustavan ymmär tävää ammattilaista. Ilman lupaa ei pidä ryhtyä rakentamaan, eikä kosteusvahingon sattuessa vakuutuskaan korvaa luvatonta rakentamista. ●Märkätilarakenteiden periaatteita Suihku pitäisi aina sijoittaa altaalliseen suihkukaappiin. Ilmaan tulee kosteutta myös pyykinkuivauksesta. Kosteuden poistamiseksi riittävä ilmanvaihto on välttämätön. Korvausilma märkätilaan otetaan muista huonetiloista, ja ilma voidaan poistaa vanhan, muuratun hormin kautta – kylpyhuoneessa voi jopa olla tulisija. Tarvittaessa käytetään poistopuhallinta, vaikka rakennuksen ilmanvaihto olisi muuten paino voimainen. Märkätilaan pitäisi aina asentaa lattialämmitys. Lämmitys lisää käyttömukavuutta ja nopeuttaa pintojen kuivumista. Huolettomin tapa on toteuttaa märkätila höyrytiiviinä kivirakenteisena ”konttina” – myös puutalossa. Rakennuslevyihin perustuvia, vesieristettyjä seinä-, katto- ja lattiarakenteita ei voi suositella. Levy rakenteiden ongelmana ovat saumat, joiden liikkuminen rikkoo vesieristeen. Jos pinnat on laatoitettu, vaurio etenee katseilta piilossa. Olennaista on, että kontti on itsessään 3–4. Koska märkätila on vanhassa talossa uusi – ja ajoittain uusittava – ratkaisu, voi se ilmeeltään olla luontevasti moderni. jäykkä. Seinät ja katto tuetaan kiinteästi lattiana toimivan teräsbetonilaatan varaan, ei ympäröiviin rakenteisiin. Kevyemmässä ratkaisussa betonilattia reunuksineen muodostaa vesitiiviin altaan, ja seinät ja katto tehdään hengittävinä. Määräysten mukaan seinissä pitää olla vedeneristys, mutta vanhan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä voidaan soveltaa jonkin verran. 1 ●Ilmarako Uusissa ja vanhoissa ohjeissa luotetaan yleensä ilmarakoon märkätilakontin ja hirsiseinän välissä. Rakoon on tarkoitus syntyä vetoa, joka kuljettaa kosteuden pois uuden ja vanhan rakenteen välistä. Kun uusi kiviseinä on kauttaaltaan vesieristetty, ei rakoon pitäisi päästä kosteutta. Hyöty on näin ollen kyseenalainen. Raosta saattaa sen sijaan olla haittaa: syntyvä veto viilentää hirsiseinää, mikä lisää kondensoitumisriskiä. Ilmarakoa ei pitäisi toteuttaa, vaan vanhan ja uuden rakenteen välinen rako tulisi täyttää lämpöä johtavalla aineella kuten hiekalla tai savella. Näin sisätilan ”hukkalämpö” pitää hirren kuivana. Mahdollinen, joskin epätodennäköinen, kosteus pääsee siirtymään hengittävässä rakenteessa ulospäin. Kirjoittaja Pekka Saatsi on arkkitehti, joka on omassa toimistossaan yhdessä Emilia Saatsin kanssa erikoistunut vanhojen rakennusten ja ympäristöjen restaurointiin. Hän opettaa Tampereen teknillisessä yliopistossa arkkitehtuurin historiaa ja perinteisiä rakennustapoja. Työn alla on väitöskirja perinteisen hirsitalon korjaamisesta. 2 Kuvat Pekka Saatsi ●Märkätilan säädökset ja luvanvaraisuus 2. Puu, jonka hengittävyyttä ei ole pilattu tiiviillä pinnoitteilla, sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sen turvallisesti. Huolellisella detaljoinnilla varmistetaan, että seiniä pitkin hetkellisesti valuva vesi ei pääse altaan taakse. 29 Våtutrymmen M 1. Stenkabinen kan förverkligas som jordfast eller på förstärkta träbjälkar. ed våtutrymmen menas rum, vars golv på grund av användningsändamålet är avsedda att utsättas för fukt och väggytorna bör tåla vattenstänk. Badrum, bastu och tvättrum är våtutrymmen men det är inte WC, kök och hjälpkök. Det traditionella våtutrymmet var förr i en skild bas tubyggnad. I småhus byggde man inte våtutrymmen förrän efter krigstiden, då det blev allmänt med skilda tvättrum och hjälpkök i källarutrymmet av betong. 2. Trä, vars andningsförmåga inte har förstörts med för tätt ytskikt, binder ocgh avger fukten på ett tryggt sätt. Med noggrann detaljering försäkras, att fukt som tillfälligt rinner längs väggen inte slipper bakom bassängen. 3–4. Eftersom våtutrymmet i ett gammalt hus är nytt – och med tiden måste förnyas – kan lösningen utseendemässigt vara modern. ●Regler och tillstånd för våtutrymmen Föreskrifter om att bygga våtutrymmen finns i Byggbestämmelsesamlingens del C2, där man ger råd om bl.a. fuktisolering. I museiverkets renoveringskartotek KK25 ges trovärdiga råd om byggandet av våtutrymmen med följande precisering. Bägge råden hittas på nätet. Att bara schematiskt följa råden räcker inte, då situationerna och byggnaderna är olika. Att bygga våtutrymmen kräver alltid byggnadslov. Vid planeringen lönar det sig att använda sådan professionell hjälp som förstår sig på byggsätt från förr. Utan lov skall man inte börja bygga och vid eventuell fuktskada ersätter då inte heller försäkringen. 3 4 Bilder Pekka Saatsi ●Principer för att bygga våtutrymmen Duschen borde alltid placeras i ett duschskåp med kar. Fukt i luften kommer även från tvätt på tork. För att avlägsna fukten är det viktigt med den utgående luftcirkulationen. Tilläggsluften tas från de övriga rummen och luften kan ledas bort via en murad kanal – man kan till och med ha eldstad i badrummet. Vid behov kan man ha fläkt, trots att byggnadens luftväxling baserar sig på självdrag. I våtutrymmen borde alltid installeras golvvärme. Det höjer användarkomforten och påskyndar även upptorkningen av utrymmet. Minst bekymmer är att bygga våtutrymmet som en ångtät ”kabin” av sten – även i ett trähus. Fuktisolerade, så kallade fukttäta byggnadsskivor för vägg-, tak- och golvkonstruktioner, kan inte rekommenderas. Problemet med skivkonstruktionerna är fogarna, som rör på sig vilket söndrar fuktisoleringen. Om ytorna är kaklade kan fuktskadans framfart ske utom synhåll. Det är viktigt att kabinen i sig själv är kompakt. Väggar och tak monteras tätt intill en stålbetongplatta som fungerar som golv, inte till omgivande konstruktioner. En lättare konstruktion är ett kantförsett betonggolv som då blir en vattentät bassäng, där väggar och tak görs av material som andas. Enligt direktiven bör väggar vara fuktisolerade, men i renoverings- och ändringsarbeten av gamla hus kan direktiven kringgås i någon mån. ●Luftspringa I ny och gammal rådgivning har man vanligtvis luftspringa mellan våtutrymmeskabinen och stockväggen. Avsikten är att det uppstår luftdrag i springan, vilket leder bort fukten mellan den nya och gamla konstruktionen. När en ny stenvägg är helt igenom fuktisolerad, borde det inte komma fukt i springan. Nyttan är således ifrågasatt. Springan kan å andra sidan vara till skada: draget som uppstår kyler ner stockväggen, vilket ökar risken för kondens. Man bör inte bygga med luftspringa, utan springan mellan den gamla och nya konstruktionen tätas med värmeisolerande material av sand eller lera. På detta sätt håller ’spillvärmen’ stockarna torra inomhus. Möjligt, fast osannolikt, är att fukt kommer ut genom konstruktionen. Skribenten Pekka Saatsi är arkitekt, som har via den egna byrån tillsammans med Emilia Saatsi specialiserat sig på restaurering av gamla hus och omgivningar. Han undervisar om arkitekturens historia och traditionella byggnadssätt i Tammerfors tekniska högskola. Under arbete har han en avhandling om att reparera traditionella timmerhus. 30 V anhan talon ympärillä on lähes aina piha, joka kertoo omalta osaltaan paikan hengestä. Puutarha on talon jatke: siinäkin on huoneita, joilla on lattiat, seinät ja katot. Kasvien avulla luodaan tunnetiloja: perspektiivinäkymiä, yllätyksiä tai juhlavuutta. Vanhassa villiintyneessä puutarhassa ei ehkä näe heti entistä huonejakoa, mutta kujanteista, aidoista, pensas- ja lehtimajoista tai kukkapenkeistä voi löytyä jäänteitä. Pihan kunnostamisessa edetään samalla tavalla kuin vanhan talon entisöimisessä. Ensimmäiseksi selvitetään pihan käytön tarpeet. Esteettiset lähtökohdat pihan muutoksia varten saadaan kartoittamalla ja dokumentoimalla historiaa. Kasvillisuus kartoitus tehdään muutaman kerran kasvukauden aikana, mieluiten muutaman vuoden välein, jotta puutarha opitaan tuntemaan paremmin. Maata muokattaessa voivat vanhat lepotilassa olevat siemenet alkaa itää. Myös vanhoja rakenteita kuten kivimuureja, porrastuksia ja käytäviä voi tulla esiin. Käytävät voivat näkyä nurmikossa myös pieninä kohoumina tai ruohon kasvu on niiden kohdalla vähän heikompaa. Maan kerrostumat ovat tärkeä informaationlähde, joten vanhaa multaa ei saa viedä pois. Pihan kunnostamistyössä huomioidaan myös sellaiset tekniset asiat, joiden avulla rakennukset pysyvät kunnossa: maa ei saa kallistua taloon päin eikä liian lähellä raken nuksia saa olla isoja puita tai haitallista kasvillisuutta. ●Miten pysyä tyylissä Puutarha ja pihan rakennukset muodostavat tyylillisen kokonaisuuden, jonka yhdenmukaisuus tulee huomioida uudistuksia tehtäessä. Koska historiallista tunnetta on vaikea luoda jälkikäteen, on kunnostamisessa pyrittävä säilyttämään vanhaa niin paljon kuin mahdollista. Vanhat rosoiset puut, villiintyneet pensaat ja sammaleiset kivet ovat hitaasti syntyneitä arvokkaita osia Hyviä neuvoja: Liperi (Levisticum officinale ) istutettiin ennen seinustojen viereen rottia ja hiiriä vastaan. 1 3 Kasvillisuutta •Hyötykasviyhdistys ry (hyotykasviyhdistys.fi) •Maatiainen ry (www.maatiainen.fi) •Isoäidin Kasvit Oy (www.isoaidinkasvit.fi) •Exotic Garden (www.exoticgarden.fi) puutarhan arkkitehtuurissa, siksi muutoksetkin on tehtävä hitaasti. Kun kunnostuksessa käytetyt kasvit ja rakennelmat ovat sidoksissa talon ja puutarhan historiaan, pihassa säilyy oikea tunnelma. 1. Gamla Mariebergin kartanon karoliiniläistyylisten asuinrakennusten pihan sisääntulonäkymä n. vuodelta 1880, jossa pari-istutuksina portin kohdalla on lehtikuuset näkyvissä. ●Vanha puutarha 2000-luvulla 2. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2011, jossa lehtikuuset ovat kasvaneet niin isoiksi, että ovat liian lähellä talon rakenteita. Puutarhan käyttötarkoitus on muuttunut ajan saatossa. Usein hyötypuutarha on pienentynyt ja hyötypuutarha on pienentynyt ja ongelmana voi olla sen korvaavan käyttömuodon tai kevyemmän hoitotavan löytäminen. Yksi tapa on esimerkiksi istuttaa viljelypenkkeihin niittykasvillisuutta ja hoitaa hiekkakäytävät nurmikkona, mutta samanlaisena geometrisena muotona kuin aikaisemmin. Muutostöissä on huolehdittava siitä, että modernit materiaalit ja kasvit sulautuvat kokonaisuuteen ja vanhaan ympäristöön. Kääpiömännyt, matalat hopeanväriset havuja punalehtiset kasvit eivät ole tyypillisiä vanhanaikaisessa puutarhassa. Joillakin kulttuurisesti merkittävillä alueil la pihankin muutokset voivat edellyttää viranomaislupaa. Suunnitteluhortonomi Barbro Bergman-Robertz on erikoistunut vanhoihin kulttuurihistoriallisiin piha ympäristöihin oman suunnittelu toimiston kautta sekä on koordinoinut SILMU ry:n Rakennusperinnehanketta. 3. Pelkistetty luonnos pihasuunnitelmasta (2013). Uusvanha hedelmätarha 1950-luvulta säästettiin, eli uusi suunnitelma sisältää historiallisia kerrostumia eri vuosikausilta. 4. Pihan sisääntulonäkymä vuodelta 2014. Päärakennus on kunnostettu ja puutarhan vanhat pensaat on harvennettu, säilytettävät kasvit on istutettu takaisin kaivantojen jälkeen, pinnankallistukset korjattu ja pintavedet on ohjattu pois seinustoilta. 5. Vanhat omenapuut ja punainen säleaita kuuluvat vanhaan pihapiiriin. Punainen säleaita valkoisella kolmiolla on jäänne barokin aikakaudelta. Punainen väri on kauniimpi vuoden ympäri verrattuna valkoiseen, kylmään väriin, jossa levä näkyy helpommin. 6. Varsinkin puiden ikä kertoo ajan kulumisesta ja antaa historiallisen vaikutelman. Isot vanhat puut voi madaltaa kauniisti turvallisuuden vuoksi, ja näin niiden voi antaa kasvaa loppuun asti arvokkaasti. 5 Kuvat 2–6 B. B-Robertz ●Vanhan puutarhan kunnostaminen Gamla Marieberg, arkisto / arkiv. Vanha pihamiljöö 31 Gammal gårdsmiljö E tt gammalt hus är oftast inramat av en gård, som för sin del förmedlar platsens känsla. Trädgården är en förläng ning av huset med uterum: som har golv, väggar och tak. Rumskänsla skapas med växter: som rymd, perspektiv, överrask ning eller högtidlighet. I en gammal förvildad trädgård upptäcker man inte alltid forna rumsindelningar, men det kan finnas spår av alléer, häckar, bersåer, lövsalar eller blomsterrabatter. 2 4 ●Att rusta upp en gamma trädgård Lika som vid renovering av gamla hus åtgärdas upprustningen av gården, där man först klargör användningsbehovet. Före gården ändras om, klargörs det estetiska utgångsläget genom kartläggning och historisk dokumentation. Växtinventeringen görs några gånger under växtsäsongen, helst under flera år för att lära känna trädgården bättre. Vid uppluckring av marken kan forna vilande frön börja växa, även gamla anläggningar kan komma fram, som stenmurar, trappor och gångar. Forna vägar i gräsmattan upptäcks som små nivåskillnader i marken eller att gräset växer lite sämre där. Markens jordlager är en viktig informationskälla och får inte forslas bort. Vid upprustningen av gården uppmärksammas först sådana tekniska fel som kan skada husets konstruktioner: som marklutning, för stora träd eller planteringar för nära huset. 1. Infartsvyn till gårdsplanen vid Gamla Marieberg gårds bostadshus, byggda i karolinsk stil, från 1880-talet, där de parvist planterade lärkträden syns vid porten. 2. Infartsvy mot gården från år 2011, där de parvist planterade lärkträden har vuxit till sig och kommit för nära husets konstruktioner. 3. Förenklad skiss över gårdsplaneringen. Den nygamla fruktträdgården från 1950-talet bevarades och således innehåller den nya planen historiska lager från olika tidevarv. 4. Infartsvy mot gården år 2014 efter renoveringen. De gamla buskarna har gallrats, bevarade växter som flyttats undan grävarbetena har planterats tillbaka till forna platser, marklutningen intill husen har korrigerats och ytvattnet leds bort från husväggarna. 5. Gamla äppelträd och rött spjälstaket hör till gammal trädgårdsmiljö. Röda spjälstaket med vit triangel i toppen är ett arv från barockens tidevarv. Röd färg är vackrare året om jämfört med kalla vita staket där algbeläggningen syns bättre! ●Hur bevara stilen Trädgården och gårdens byggnader bildar en stilmässig helhet som bör beaktas vid förnyelseåtgärderna. Historisk känsla är svår att skapa i efterhand, så det som finns kvar är väl värt att bevara. Gamla skrovliga träd, buskar och mossiga stenar är värdefulla inslag, därför är det viktigt att skynda långsamt med förändringarna. Med inslag av växtlighet och konstruktioner, som påminner om gårdens forna historia, skapas den rätta stämningen! 6. Speciellt trädens ålder ger tidssperspektiv och historisk känsla. Stora gamla träd kan beskäras vackert, även för säkerhetens skull och de kan då åldras värdigt till livets slut. Bilder 2–6 B. B-Robertz 6 Goda råd: Libbsticka (Levisticum officinale ) planterades förr intill husväggen mot råttor och möss. Växtlighet •Nyttoväxtföreningen rf (hyotykasviyhdistys.fi) •Det lantliga kulturarvet rf (www.maatiainen.fi) •Isoäidin Kasvit Oy (www.isoaidinkasvit.fi) •Exotic Garden (www.exoticgarden.fi) ●En gammal trädgård på 2000-talet Användningen av trädgårdarna har ändrats med tiden, nyttoträdgårdarna har minskats och problemet kan vara ersättande användningsform eller behov av lägre skötselintensitet. Ett sätt är att t.ex. ersätta odlingsbäddarna med ängsblommor och sköta sandgångarna som gräsmatta som motsvarar den forna geometriska formen. Man bör se upp med moderna material och växter, så att de smälter väl in i helheten och den gamla miljön. Dvärgtallar, låga silverfärgade barr- och rödbladiga växter anses inte höra till gamla trädgårdar. Åtgärder kräver oftast myndighetslov i historiska miljöer som även kan gälla gårdsområdet. Planeringshortonom arbro Bergman-Robertz B har som specialintresse gamla kulturhistoriska miljöer via egen planeringsbyrå, samt har fungerat som koordinator för SILMU rf:s Byggnadsvårdsprojekts förverkligande. 32 Vanhan ajan kasvit P uutarhaa voi hoitaa ja kunnostaa samassa hengessä kuin vanhaa rakennustakin. Monet vanhat puut ja pensaat voivat sinnitellä jopa vuosikymmeniä unohdettuina, mutta hoitamalla niistä saa pihan kaunistuksen ja historiallisen muistuman. Puutarhan kunnostaminen kannattaa aloittaa selvittämällä, mitä monivuotisia vanhoja kasveja sieltä löytyy. Villiintynyt vanha puutarha voi osoittautua kasvien aarreaitaksi. Aloittelijakin voi hyvin harjaantua kasvi kartoitukseen käyttämällä määritysoppaita, ja monet kasvintuntijat auttavat mielellään tunnistamisessa. Kasvikartoituksessa puutarhan kasvillisuus tunnistetaan, luetteloidaan ja kasvien sijainti merkitään karttapohjalle. Kartoituskohteeksi voi valita jonkin kasviryhmän, kuten puut ja pensaat, tai koko kasvillisuuden. Kartoitettaessa huomioidaan myös kasvien kunto, erityisesti puiden kuntotutkimus on tärkeää turvallisuuden ja uudistamisen takia. Puutarhan ja sen kasvien historiasta voi saada tietoa erilaisista dokumenteista ja haastattelemalla sukulaisia, naapureita, entisiä omistajia tai muita alueen ihmisiä. Vanhoista valokuvista voi tunnistaa kasveja ja ajoittaa monivuotisten kasvien ikää. ●Hanki vanhoja kasveja Puutarhan kasvimateriaalia on mahdollista myös ennallistaa. Moderneja lajikkeita voi vaihtaa vanhoihin hyviksi havaittuihin kasveihin eli perinnekasveihin, jotka ovat pitkän ajan kuluessa sopeutuneet paikallisiin oloihin. Kasvien tulisi edustaa lajiltaan tai lajikkeiltaan samaa aikakautta kuin rakennukset. Kestävimmät kasvit levisivät aikoinaan kartanoista lähipihoihin siemeninä, sipuleina, juurivesoina ja rönsytaimina. Näitä perinnekasveja voi saada vanhaan puutarhaan etsimällä niitä lähiseudulta, kuten paikkakunnan vanhojen pihojen omistajilta. Kasvit leviävät naapurilta toisel le ja sukulaisten kesken laajemmallekin. Niitä voi hankkia myös hyvin varustetuista taimimyymälöistä ja niihin erikoistuneista siemenliikkeistä sekä yhdistyksistä. Vinkkejä vanhojen kasvien valintaan ja hoitoon Museopuutarha-kirjassa kerrotaan, kuinka vanhoja kasveja hoidetaan, mitä tietoja ja taitoja tarvitaan, kun kunnostetaan vanhaa puutarhaa tai suunnitellaan ja rakennetaan uutta. Lisäksi opastetaan, millaisia vanhoja kasveja kannattaa vaalia ja valita ja mitä tietoja niistä on hyvä kerätä. Kirja sopii myös historiallisten puutarhojen uudistamista suunnitteleville ja kotipuutarhureille. (Heinonen, M. et al. 2014. Museopuutarha: perustaminen ja hoito. MTT Kasvu 23. 91 s.) ●1700-luvun kasveja Jos halutaan kokeilla 1700-luvun tyyliin kasvierikoisuuksia, niin tutkimusmatkailija Pehr Kalmin Pohjois-Amerikan matkalta (1747–1751) Suomeen tuomat siemenet ja kasvit tarjoavat hyvän lähtökohdan. Kalm jakoi kasveja kokeiltavaksi, ja yksi Amerikan siementen saaja oli Carl Fredrik Nordenskiöld Mäntsälän Alikartanosta. Nordenskiöld kirjasi viljelykokemuksia vuosina 1751 ja 1752. Hän sai esimerkiksi kurpitsan menestymään ja jakoi siemeniä ympäristön kartanoihin. Monet kasvien nimet ovat vaihtuneet 1700-luvulta nykypäiviin tultaessa. Niinpä Kalmin ja Nordenskiöldin kuvaamien kasvien määritys on hankalaa. Kalm kuvailee kasveja seikkaperäisesti matkakertomuksissaan, ja näitä voi hyödyntää kasvitunnistuksessa. Tärkeä apu tarkistettaessa, mistä kasvista oikeasti on kysymys, ovat Kalmin kokoamat herbaarionäytteet. Näitä näytteitä on säilynyt mm. Ruotsissa Uppsalan Evoluutio museossa, jossa säilytetään Kalmin vuonna 1754 kuningatar Lovisa Ulrikalle lahjoittamaa herbaariokokoelmaa. Kalmin Amerikan kasvien siemeniä voi yrittää tilata kotimaisten erikoistaimistojen (mm. Vakka-Taimi), nettitaimistojen (mm. Exotic Garden), kasvitieteellisten puutarhojen ja arboretumien (mm. Mustila) kautta. Kuva Kari Uotila / Muuritutkimus ky ●Tutki puutarhan kasveja Pukkilan kartanon päärakennus ja kalmilainen puutarha Kaarinassa. Geenivaratutkija Maarit Heinonen (MTT) pohtii työssään perinnekasvien arvoa ja edistää niiden käyttöä. Museopuutarhuri Aaja Peura (English Garden Design) työskentelee historiallisten puutarha kasvien parissa. Kielentutkija Maria Lehtonen työskentelee Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimituksessa Kotimaisten kielten keskuksessa. Forskare av genetiska resurser M aarit Heino nen (MTT) begrundar i sitt arbete om de traditionella växternas värde och deras användning. Museiträdgårdsmästare Aaja Peura (Garden Design) arbetar med historiska trädgårdsväxter. Språkforskare Maria Lehtonen arbetar i redaktionen för Ordbok över äldre finskt skriftspråk på Institutet för de inhemska språken. 33 Gammeldagsväxter P å samma sätt som man engagerar sig i att renovera gam la hus, rustas också gamla trädgårdar upp. Många träd och buskar klarar sig länge, till och med årtionden, utan vård. De kan omvandlas till vackra blickfång, som en historisk påminnelse. Pukkila herrgård i St Karins med trädgård i kalmsk stil. Alikartanolla kokeiltuja Amerikan kasveja: På Frugård försöksodlade Amerikaväxter: andromeda (Kalmia) kalmiaKalmia intiaanihamppu indianhampaApocynum cannabinum kurpitsoja pumpor Cucurbita Jerseyn tee Jersey téCaenothos americanus savikka mållaChenopodium collinsonia collisoniaCollisonia canadensis maissi majs Zea mays mustamulperi svart mullbärMorus nigra vahapuu (suomyrtti) talgbusk (pors)Myrica cerifera (Myrica gale) mäntyjä tall Pinus luumu plommon Prunus virna vickerTephrosia virgiania (Vicia americana) viiniköynnös vinranka Vitis amerikanselja amerikafläderSambucus canadensis (kanadanselja) (kanadafläder) kolmioka korstörneGleditsia villikaura vildhavre Zizania aquatica (luultavasti intiaaniriisi) (troligtvis indianris) villi-indigo vild indigo Baptisia tinctoria (määritys Martti Blåfield, Aaja Peuran ja Maria Lehtosen tarkennus) (växtbestämningen Martti Blåfield, granskning Aaja Peura och Maria Lehtonen) Bild Kari Uotila / Muuritutkimus ky ●Undersök växter När man renoverar en trädgård börjar man med att undersöka, vilka fleråriga gamla växter man hittar. Särskilt en gammal förvildad trädgård kan visa sig vara en skattkammare av gammeldagsväxter. En nybörjare kan också lära sig känna igen växter genom att använda identifieringsguider och många växtkännare hjälper gärna till. Vid kartläggningen identifieras, katalogiseras och kartläggs trädgårdens växter som prickas in på kartan. Man kan välja någon enskild växtgrupp vid karteringen t.ex. träd, buskar eller alla växter. Vid inventeringen uppmärksammas också växternas skick och speciellt viktigt är att granska trädens tillstånd med tanke på säkerhet och förnyelse. Uppgifter om trädgårdens historia och växter kan man söka via olika dokument, genom att intervjua släktingar, grannar, forna ägare eller andra från nejden. På gamla fotografier kan man känna igen vissa växter och på så sätt uppskatta ålder. ●Använd gamla växter Trädgårdens forna växtsorter kan återplanteras. Moderna växtsorter kan bytas ut till gamla goda beprövade traditionella växter, som har anpassat sig under långa tider i trakten. Växterna borde representera samma tidsperiod som byggnaderna. De mest tåliga växterna har förr spridits från herrgårdar till närbelägna gårdar genom frön, lökar, rotskott och utlöpare. Dessa gammeldagsväxter kan man skaffa till trädgården genom att leta i närområdet eller genom att fråga gårdsägare på orten. Växterna sprids lätt via grannar och släktingar längre bort. Växter kan även skaffas i välförsedda plantbutiker, specialiserade fröbutiker och via föreningar. Tips om val och skötsel av gamla växter I boken om museiträdgårdar Museopuutarha finns information om skötsel av gamla växter och annat man bör veta, när man rustar upp en gammal trädgård eller planerar och anlägger en ny. Ytterligare berättas om hur det lönar sig att bevara och välja växter mm. Boken passar bl.a. för dem som planerar att förnya historiska trädgårdar. (Heinonen, M. et al. 2014. Museopuutarha: perustaminen ja hoito. MTT Kasvu 23. 91 s.) ●1700-talsväxter Om man vill försöka på speciella växter från 1700-talet, så är ett bra tema växter och frön som naturforskaren Pehr Kalm hämtade till Finland från sin resa till Nordamerika (1747– 1751). Kalm delade ut växter till försök och en som fick av fröna från Amerika var Carl Fredrik Nordenskiöld från Frugård i Mäntsälä. Han bokförde sina odlingserfarenheter under åren 1751 och 1752. Han lyckades odla upp fröna av pumpa och delade vidare frön till övriga herrgårdar i nejden. Många växtnamn har bytts ut sedan 1700-talet, så identifieringen av växterna som Kalm och Nordenskiöld beskrev är svår. Kalm beskriver detaljerat växterna i sina reseberättelser och de kan användas vid växtidentifieringen. Viktig hjälp vid granskningen av vilken växt det är fråga om, är Kalms herbariesamlingar. Dessa har sparats bl.a. i Uppsala Evolutionsmuseet. Där finns Kalms herbariesamling som han donerade till drottning Lovisa Ulrika år 1754. Frön av Kalms Amerika-växter kan man försöka beställa från inhemska fröspecialister (bl.a. Vakka-Taimi), plantskolor med nätförsäljning (bl.a. Exotic Garden) eller botaniska trädgårdar och arboretum (bl. a Mustila). V D anhan talon ja pihan kunnostaja jatkaa vuosisataista käsityötaitoa ja perinnettä. Uutta ei tarvitse keksiä, vanhojen mestareiden työt ovat loistavia esikuvia. Kuvat / Bilder B. B-Robertz en som rustar upp gamla hus och gårdar, uppehåller och för vidare månghundraåriga hantverks traditioner. Man behöver inte uppfinna något nytt, de gamla mästarnas arbete är utmärkta förebilder. 35 Loviisa, Kuggomin koulu – uusi tuleva rakennus perinnekeskus Lovisa, Kuggom skola, kommande nytt traditionscentrum Yleishyödyllisiä investointi hankkeita – rakennus perinteen säilyttäminen Allmännyttiga investerings projekt – byggnadsvård Mäntsälän Pitäjäntupa – kulttuurin ja perinteiden vaaliminen Mäntsälä Sockenstuga – bevarande av kultur och traditioner Lapinjärvi, Kotiseutumuseo Kycklings – luonto- ja ympäristöhankkeita, viihtyisän ja elävän maaseudun puolesta Lappträsk, Kycklings hem bygdsgård – projekt om natur och miljö, för en trivsam och levande landsbyggd Ikkunaremontteja perinteisin menetelmin ja oikea oppisesti Fönsterrenoveringar på traditionellt sätt med rätta metoder Rakennusperinteen vaaliminen Traditionell byggnadsvård SILMU ry Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on parantaa maaseudun vetovoimaa ja asukkaiden elinoloja. Yhdistys tukee paikallisia toimijoita toteuttamalla sekä rahoittamalla erilaisia hankkeita. SILMU ry toimii Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Mäntsälän, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kuntien alueella. Yhdistyksen myöntämällä Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. pienten yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja sekä yleishyödyllisten toimijoiden koulutus-, kehittämis- ja investointitoimenpiteitä. Leader-toiminta on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämistä alueen kehittämistyössä. Eteenpäin alueen tarve edellä SILMU on myöntänyt Leader-rahoitusta useille yleishyödyllisille investointihankkeille, joissa kunnostetaan vanhoja rakennuksia. Yhdistyksen hallituksessa virisi keskustelua kunnostustoimenpiteiden oikeaoppisuudesta ja toiveena hankkeiden toteuttajille oli, että vanhoja rakennuksia kunnostettaessa käytettäisiin perinteisiä materiaaleja sekä menetelmiä. Tämän seurauksena hanketoteuttajat kyselivät henkilökunnalta tietoa asiantuntijoista, jotka osaavat neuvoa kunnostamisessa. Yhteydenottojen ansiosta tunnistimme alueen tarpeet ja suunnittelutyö rakennusperinnehanketta varten alkoi. Rakennusperinnehanke Hanke toteutettiin vuosina 2012–2014. Sen tavoitteena oli lisätä perinnerakentamisen osaamista sekä yhteistyötä alan toimijoiden välillä, välittää tietoa ja helpottaa tiedon löytämistä perinnerakentamisesta, kannustaa opiskeluun ja yrittäjyyteen sekä pitää maaseutu elävänä ja viihtyisänä. Hankkeen aikana järjestettiin koulutusta, työnäytöksiä, teemaseminaareja, opintomatkoja ja infotilaisuuksia sekä tarjottiin neuvontapalvelua. Hankkeen kotisivuille kerättiin tietoa alan yrityksistä ja muista toimijoista, linkkejä kiinnostaviin kohteisiin, alaa koskevia artikkeleita sekä tiedotetiin tapahtumista. Hankkeen aikana selvitettiin myös toiminnan jatkuvuus hankkeen päätyttyä. Hanke päättyy 2014 ja Perinnekeskus Kuggom jatkaa sivujen yllläpitoa, perinnerakentaminen.fi. SILMU ry, Veckjärventie 1, 06150 PORVOO silmu.info Leader SILMU myös Facebookissa SILMU rf Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf Föreningen som är grundad år 2007, har som målsättning att gynna landsbygdens möjligheter och dragningskraft, genom att stöda lokala aktörer, förverkliga samt finansiera olika projekt. SILMU rf:s verksamhetsområde är Askola, Borgnäs, Borgå, Lappträsk, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Pukkila och Sibbo. Föreningen stöder verksamheter med beviljad Leader-finansiering: grundandet av småföretag, utveckling och investering samt för allmännyttiga aktörer skolnings-, utvecklings- och investeringsåtgärder. Leader-verksamheten utnyttjar befintlig lokalexpertis och sakkunskap för utvecklingsarbetet i regionen. UTVECKLING UTGÅENDE från nejdens behov SILMU har beviljat Leader-finansiering för många allmännyttiga investeringsprojekt för renovering av gamla byggnader. Föreningens styrelse började begrunda över rätta renoveringsåtgärder. En önskan till projektaktörerna var, att vid renovering av gamla byggnader skulle det användas traditionella material och metoder. Som följd av detta uppstod frågor om sakkunniga rådgivare för renoveringarna. Förfrågningarna ledde till planering av ett nytt byggnadsvårdsprojekt. Byggnadsvårdsprojektet Projektet förverkligades under åren 2012–2014. Målsättningen var att öka kunskap om traditionell byggnadsvård samt samarbete med branschens aktörer, förmedla kunskap och information om byggnadsvård, uppmuntra till skolning och företagsamhet samt hålla landsbygden levande och trivsam. Under projektet ordnades skolning, arbetsuppvisningar, temaföreläsningar, studieresor och informationstillfällen samt erbjöds rådgivningstjänster. Under projektet gjordes en hemsida där det samlades uppgifter om branschens företagare och andra aktörer, länkar till intressanta objekt, byggnadsvårdsartiklar samt information om evenemang inom branschen. Under projektet utreddes även hur verksamheten kunde fortsätta i regionen efter projektets slut. Projektet tar slut i december och Traditionscentrum Kuggom tar över hemsidan byggnadsvard.fi. SILMU rf, Veckjärvivägen 1, 06150 BORGÅ silmu.info Leader SILMU även på Facebook. Katso Ovet seuraavalla sivulla / Se Dörrar på nästa sida > EJFLU Peremmälle! Kom in! Julkaisija: SILMU ry:n Rakennus perinteen vaaliminen -hanke Utgivare: SILMU rf:s projekt om Byggnadsvård Päätoimittaja: Barbro Bergman-Robertz Huvudredaktör: Barbro BergmanRobertz Toimitussihteeri: Hannu Rinne Ulkoasu ja taitto: Atelier GraGra Rinne&RInne Paino: Painotalo tt-urex, Porvoo, 2014 Redaktionssekreterare: Hannu Rinne Design och layout: Atelier GraGra Rinne&Rinne Tryck: Painotalo tt-urex, Borgå, 2014. Julkaisu jaetaan SILMU ry:n toimintaalueella ja sähköisessä muodossa sivuilla silmu.info ja perinnerakentaminen.fi Publikationen distribueras inom SILMU rf:s verksamhetsområde och utges även i elektroniskt format på sidorna silmu.info och byggnadsvard.fi Niklas Grönroos on koulutettu puuveneveistäjä ja puuseppä. Hän on yksi Perinnekeskus Kuggomin aloitteentekijöistä ja jatkaa rakennusperinteen vaaliminen -hankkeen kehittämistä. Niklas Grönroos är utbildad träbåtsbyggare och snickare. Han är en av initiativtagarna till Traditionscentrum Kuggom och fortsätter att utveckla byggnadsvårdprojektet. Ovet Dörrar O letko tullut ajatelleeksi, että talosi toivottaa sinut tervetulleeksi joka kerta, kun tulet kotiin. Kun ovi on auki, se aivan kuin haluaa ottaa sinut syleilyynsä. H ar du någonsin tänkt på, att ditt hus välkomnar dig genom att hälsa på dig varje gång du kommer hem. Står dörren öppen, så är den som en välkomnande gest som vill ta dig i sin famn. Ytterdörren Taloon saapuva vieras kohtaa ensimmäisenä ulko-oven, siksi se on usein yksi rakennuksen hienoimmin tehdyistä yksityiskohdista. Ulko-oven tekemiseen on käytetty aikaa ja vaivaa, joka näkyy värityksessä, vuorilaudoituksessa ja jopa erilaisissa kehysrakennelmissa oven ympärillä. Koska ulko-ovella on suuri merkitys talon ulkonäölle, on vanha ovi pyrittävä säilyttämään. Jos ovi on rakenteellisesti niin huonossa kunnossa, että se täytyy vaihtaa, on pyrittävä hankkimaan tilalle samantyylinen ovi. Uuden puuoven valmistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota puun korkeaan laatuun, muuten oven toimivuuden kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Vaikeinta on yhdistää oven vanha ulkonäkö ja modernit ominaisuudet – se on periaatteessa mahdotonta. On valittava ne ominaisuudet, jotka ovat itselle tärkeitä. Ytterdörren är det första en gäst kommer i kontakt med och därför har ytterdörren ofta varit det finaste på ett hus. Man satsade lite extra på ytterdörren, vilket ofta kan ses på dess utseende, färgsättning, foderbräden och även på att göra dekorativa inramningar runt dörren. Ytterdörren har en mycket stor betydelse för husets utseende och därför lönar det sig att bevara en gammal dörr ifall det är möjligt. Måste man byta ut dörren av tekniska skäl, så bör man sträva till att ersätta den med en tillverkad och stilenlig. Det viktigaste med en nytillverkad trädörr är att virket är av hög kvalitet, annars har man fort problem med funktionen och tätheten. Det svåraste är om man vill ha en gammal dörr med moderna egenskaper – det är så gott som omöjligt. Då måste man själv avgöra vad man prioriterar. Kuva / Bild Tage Lindberg Ulko-ovi Kuva / Bild Hannele Seppinen Innerdörren Sisäovi Sisäovet kertovat paljon talon iästä. Useimmat sisäovet ovat peili ovia siitä yksinkertaisesta syystä, että kehärakenne pitää oven elämisen mahdollisimman pienenä ilmankosteuden vaihdellessa. Kuva / Bild Patrik Hellsten Peiliovissa on monia yksityis kohtia, jotka auttavat iän määrit telemisessä. Vanhemmat ovet olivat matalampia ja leveämpiä kuin uudemmat. Parhaiten oven ikää voi arvioida peilien muodosta ja siitä kuinka ne sijoittuvat kehykseen. 1800-luvun puolivälin jälkeen ovien valmistuminen siirtyi puusepänverstaille, mikä mahdollisti suuremmat vaihtelut peilien muotoilussa ja listojen profiileissa. Jos talon alkuperäiset ovet on jossain vaiheessa vaihdettu uudempiin, on todennäköistä, että vanhat ovet on siirretty ulkorakennukseen tai varastoon, mutta useimmiten ilman karmia. Kun karmi puuttuu, puuttuvat myös saranoiden vastakappaleet. Mutta ei tarvitse vaipua epä toivoon: taitava puuseppä tekee ovelle kuin ovelle uudet karmit, ja uustuotannosta löytää nykyään melko helposti vanhan tyyppiset saranat. Haluaako kierrätetyt vanhat saranat vai uustuotetut, on paljolti oma arvovalinta – mikäli ei asu museossa. Muut kuvat / Övriga bilder B. B-Robertz Niin kuin monessa muussakin puusepäntyössä, turhamaisuus on vienyt muotia eteenpäin. Uudet mallit löytyvät rikkaista kaupunki taloista, kun taas vanhat mallit voivat elää pitkään maaseudulla. Innerdörrar berättar mycket om husets ålder. Oftast är innerdörrar spegeldörrar av den enkla orsaken att den lösningen minimerar dörrens rörelse vid fuktvariationer. Det är många detaljer på en mellandörr som hjälper vid åldersbestämningen. Äldre dörrar var lägre och bredare än nyare. Den mest synliga åldersindikatorn är fyllningarnas eller speglarnas form och hur de är placerade i ramen. Från mitten av 1800-talet började dörrarna tillverkas på snickeri fabriker som möjliggjorde mycket större variationer i utformandet av speglar och listprofiler. Precis som med alla snickeriarbeten, så är det oftast människan fåfänga som fört modet framåt. Nya modeller användes först hos mera förmögna husägare i städerna, medan äldre modeller förekommer längre på landsbygden. Om de ursprungliga dörrarna i huset har bytts ut mot modernare, så brukar originaldörrarna ofta finnas kvar i något uthus eller förråd, men då oftast utan karm. Är karmen borta, så brukar ofta också gångjärnens motstycken vara försvunna. Ge inte upp – en skicklig snickare kan tillverka en ny karm till vilken dörr som helst och nyproducerade gångjärn i gammal still finns det gott om idag. Då det gäller frågan, ifall man skall använda sig av återanvända eller nyproducerade beslag i gammal stil. Då är det främst frågan om att man själv skall leva med sitt beslut – om man inte bor i ett museum förstås.
© Copyright 2024