MTTL:n 40-vuotiskatsaus ja juhlapuheet
MTTL 40 vuotta ”Ajassa - yhdessä eteenpäin” YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAT 1974 - 2005 Pekka Loikala 2003 - 2005 MTTL:n vaikuttajat vuonna 2004 MTTL:n vaikuttajat 2014 Puheenjohtaja Kari-Pekka Vesanen Varapuheenjohtaja Olavi Huuskonen Varapuheenjohtaja Matias Aunola Jäsen Varajäsen Esa Lappi Eija Pekkarinen Matias Aunola Sakari Koski Esko Jatkola Ari Kinnunen Olavi Huuskonen Hannu Sundell Markku Niemiaho Olavi Kärkkäinen Harri Sappinen Leena Jokinen Harri Pönni Ville Vasankari Kari Pirinen Pekka Mäntylä Petteri Väänänen Kari Aaltonen Ari Maskonen Pekka Määttänen Veli-Pekka Sevon Eija Nurro Sari Päivärinta Heini Pitkänen Pääluottamusmies Timo Peltonen Taloudenhoitaja Kyösti Saarenheimo Liittomme puheenjohtaja Antero Telilä totesi MTTL ry 20v tervehdyksessään ” Liiton juhlavuosi ajoittuu maan taloudellisen taantuman käännekohtaan (toivottavasti). Yksityisen sektorin elpyminen on alkanut, mutta äskettäin solmittujen julkisen sektorin palkkasopimuksia mittarina käyttäen julkisen alan hallittu lama jatkuu vielä lähes kahden vuoden ajan.” Kymmenen vuotta myöhemmin puheenjohtaja Pekka Loikala tervehdyssanansa aloitti ” Suomalainen työelämä on tällä hetkellä voimakkaan murroksen keskellä. Haasteita tuovat mm. kansainvälinen kilpailu, irtisanomiset, irtisanomissuoja, julkisten palvelujen tuottaminen, eläköityminen sekä järjestörakenteen uudistaminen. Suomalaiseen yhteiskuntamalliin on perinteisesti kuulunut tehokkaat ja luotettavat julkiset palvelut. Tulevaisuus näyttää miten valtion henkilöstöpolitiikka pystyy vastaamaan näihin uusiin haasteisiin.” Onko siis mikään muuttunut viimeisen 20 v kuluessa? Oikea vastaus lienee, että on. Näyttää vaan siltä, että pohjakosketus ajoittuu n. 10v periodilla ja olemme taasen pitkään kestäneen hyvien aikojen jälkeen ponnistelujen tiellä. Ei sovi unohtaa 90-luvun laman jälkeistä hypetystä, eikä sen paremmin 2010 taitetta valtiolle tehtyine hyvine palkkaratkaisuineen. Ei sovi myöskään unohtaa osallemme vuonna 2005 tehtyä palkkausjärjestelmämuutosta, joka toki leikkasi huippuja pois, mutta toi mukanaan nuoremmille kohtuullisen kilpailukykyiset palkat. Vajaan vuoden olimme työnantajan kannustamana palkkasulussa uuteen järjestelmän siirtymäkaudella. Me halusimme varmistaa järjestelmän käyttöönottoon liittyen oikeat lähtöarvot ja oikeuden mukaisuuden. Julkisen sektorin ja nimenomaisesti valtiosektorin toimintojen virtaviivaistaminen on kaikkine ulkoistamis-, kumppanointi-, alueellistamis-, hajauttamis-, yhdistämis- ja VATU ohjelmineen jo jokapäiväistä arkea ohjelmien nimien muuttuessa sisällön ja tavoitteiden pysyessä samana = väkeä vähemmäksi. Väliin tuntuu, että pyörä pitää keksiä määrävälein uudelleen jotta seuraaville toimijoilla on sitten taasen päinvastaista puuhaa. Esimerkiksi nostettakoon esiin se, että ollaan Valtion toimialariippumattomat ICT -toiminnot yhdistämässä yhdeksi ”virastoksi”. Ollaanko keksimässä Valtion Tietokone Keskus uudelleen? Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Puolustushallinto ollut mallioppilas mitä tulee em. ohjelmineen. PV on laittanut palkkahallinnon (PALKE), ruokahuollon (Leijona Caterin), huollon (Millog) toiminnot pois omista käsistään ja perässä seuraa ICT puolella em. TORI ja STUVE sekä Joensuun palvelukeskus ja maa-+ merivoimat kunnossapidon ratkaisut (KUPI15). ELKAKOP on myös viety jos läpi ja seuraavaksi kuluvan vuoden loppuun mennessä on koko PV aivan uudessa asennossa jättimäisinä Logistiikkalaitoksineen. Ei pidä myöskään unohtaa, että PHRAKL on pakon sanelemana laittanut itsensä myös PV:n ja Senaatti kiinteistön vaateita vastaavaan malliin. Myös järjestökentässä on tapahtunut. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt ry on edelleen tehtyjen selvitysten perusteella se oikea viitekehys samaan tapaan kun on STTK ja PARDIA. Sittemmin PARDIA riveistä AKAVA/JUKO -riveihin siirtynyt Päällystöliitto yhdessä Upseeriliiton kanssa ovat meidän siviilikoulutettujen näkövinkkelistä siinä määrin voimakkaassa asemassa, että äänemme hukkuisi JUKO maailmassa. Myös Aliupseeri Liitto äänesti jaloillaan siinä vaiheessa kun PARDIA:sta oli tarkoitus tehdä ihan oikea liitto. Meitä on siten PARDIA:ssa enää MTTL ja MPHL, mikä tilanteena ainakin sopii meille vallan mainiosti, olemmehan 1.7.2013 alkaen olleet PARDIA toiseksi suurimman jäsenjärjestön TTT suurin liitto teknis- ja talous -orjentoituneella jäsenistöllä. Viimevuoden lopulla valittiin TTT:lle, PARDIA:lle ja STTK:lle uudet puheenjohtajat joihin heihin kaikkiin MTTL:lla on hyvä, arvostava ja välitön yhteys. Uskon, että nykyisessä viitekehyksessään MTTL:lla on entisestäänkin tärkeämpi rooli, samoin kun meillä on usein ollut ja tulee olemaan avain rooli kehitysohjelmissa sekä Puolustushallinnon sisällä että järjestökentässä. Kari-Pekka Vesanen MTTL ry puheenjohtaja MTTL RY 40V JA VIIMEISET 10 VUOTTA POIMINTOJA KOKOUSAINEISTOISTA 2005 - 2006 Aivan lyhyesti luonnehtien kaksivuotiskautta 2005 - 2006, sen voisi kiteyttää MTTL toiminnan painopisteinä olleisiin haasteisiin palkkausjärjestelmien käyttöönoton osalta sekä toiminnan rationointiin ja sitä myötä jo käyttöönotettuihin uusiin menettelyihin kuten PURU ja PHPK sekä etenkin aivan viimeaikoinakin aktuellina olleeseen KUJAan. Myös johtamisjärjestelmäala on aloittanut vuoden alusta uudelleen organisoituneena ja edessä on vielä maavoimaesikuntien ja huoltorykmenttien käyttöönotto. Palkkausjärjestelmät saimme käyttöön sekä Rakennuslaitoksen piiriin ja puolustusvoimiin. Ponnistus oli kova ja tyytymättömiäkin toki on, mutta kaiken kaikkiaan voidaan sopimusta pitää tehdyissä olosuhteissa onnistuneena. Nyt kun vielä saimme sen niin sanotusti betonoitua, eli vuoden etsikkoaika on ohi ja taulukoihin kajoamisen sijaan selvisimme 0,15% lisäpanostuksella, voimme olla tyytyväisiä. On siis aika siirtää katse horisonttiin ja ryhtyä paikallisissa, alueellisissa ja keskushallinnossa toteuttamaan mittarin soveltamista sen koko skaalassa. Mittarin kehittämistä ei myöskään pidä missään nimessä unohtaa. Koko kausi oli siis muutostuulien puhalluksen aikaa. Puolustusvoimien kehityshankkeet, kuten meidän hallinnonalalla rationointia kauniimmaksi maalaten kutsutaan, otti askelia eteenpäin. Palkkahallinnon ja ruokahuollon osalta keskitetty toiminta lähti käyntiin. Hienoa näissä tapauksissa on se, että oman toiminnan kehittäminen eli järki voitti. Tosin jo lyhyellä kokemuksella voidaan todeta, ettei tilaaja-tuottaja malli toimi oikein aidosti. Myös monet toiminnalliset ja siihen liittyvät organisaatiomuutokset ovat jäsenistöämme riepotelleet. On mm. otettu käyttöön NATO -mallin mukaiset organisaatiot eri puolustushaaroissa sekä perustettu maavoimaesikunta meri- ja ilmavoimien tapaan. Huonosti on ollut Mikkeliin menijöitä ja toisaalta lisää kerroksia on organisaatioihin tullut, joka yleisen ymmärryksen mukaan on byrokratiaa, jota pidetään tehottomana tapana toimia. Jäsenistömme osalta kaikki käynnissä ollut riepotus on kuitenkin mennyt siinä mielessä hienosti, että ne harvat irtisanomiset joita on ollut, ovat olleet ns. toivottuja. Kuluneena vuotena on edellisistä vuosista poiketen panostus ollut poikkeuksellinen. Panostus on myös ollut tarpeen monien muutosten ja luottamusmiesten keskeisen roolin vuoksi, eikä vain palkkausjärjestelmän osalta. Järjestömme järjesti mm. kaksi useampipäiväistä koulutusrupeamaa, yhden keväällä laivalla ja toisen loppuvuodesta Vierumäellä, jossa koulusta sain vajaat sata henkeä. Rahaa käytettiin reippaasti yli 30t€, joka oli reippaasti yli budjetoidun, mutta panostuksen arvoista. Myös paikallisia infotilaisuuksia pidettiin pitkin vuotta ja niiden pitoa jatketaan edelleen. Mitä sitten TIERA ja sen JJK:t tuovat lopullisesti tullessaan konkretisoituu vuoden alusta käyttöönotettujen toimintomallien oltua sen verran käytössä, että analyysiaineistoa kertyy. KUJAn osalta myös oman toiminnan kehittämisen vaihtoehto sai puolestapuhujia ja siitä tuli konkreettinen vaihtoehto. Kiitos kuuluu kovan työn tehneille edusmiehille E Tiitiselle etunenässä. Ensimmäistä kertaa aikoihin oli asiamme taakse saatu ei vain PARDIAn johto vaan myös STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Paraikaa on menossa kriittiset ajat vaikuttaminen poliitikkoihin ja mitä todennäköisemmin oikeustoimiin ryhtyminen. Kaikki kortit olemme päättäneet katsoa. Tokihan mahdollisen kumppanoinnin toteutuminen teollisuuden tahdon mukaisesti, toisi jäsenistöömme varmasti paljon voittajiakin, olemmehan me nimenomaan niitä asiantuntijaosaajia ja esimiehiä jotka kumppani tarvitsee. Kulunut kausi on ollut kaikille aktiiveille kovaa aikaa, kun meidän kaikkien on myös työmaalla kannettava vuodessa yhä useampi korsi kekoon. Suuri kiitos teille kaikille mukana olleille, sekä omaa aikaanne yhteisen hyvän vuoksi uhranneille. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöliitossa, jonka kautta mekin olemme PARDIAan järjestäytyneet, kauden aikana on opeteltu toimimaan kevennetyssä mallissa palkatun henkilöstön siirryttyä PARDIAn palkollisiksi. Syksyllä 2005 liittokokouksessa teimme ratkaisun ja valitsimme Kontialan Tapanin, ei suinkaan luottamustoimiseksi vaan vakinaiseksi puheenjohtajaksi. TTT siis pyörii toistaiseksi yhden täysiaikaisen toimijan vetämänä ja muilta osin luottamustoimisena tavoitteena saada PARDIA toimimaan haluamaamme tapaan TTT:n ollessa vaaliliitto ja omaisuutemme hoitaja. PARDIA sai vuoden 2005 aikana myös uuden puheenjohtajan Antti Palolan pitkään järjestöämme vetäneen Matti Kratsin jäädessä vanhuuseläkkeelle. Alkukausi on ollut uden puheenjohtajan näköisen toiminnan opettelua henkilöstön vaihtuvuudenkin oltua jopa toimintaa haittavaa. MTTL:n kannalta PARDIA ja sen poolijako ei ole toistaiseksi tuonut mitään oleellista hyvää toimintaan. Olemme järjestäytyneet muista turvallisuusalalla toimivista poiketen TTT:läiseen pooliin eli Tekniikan ja Tietotyön pooliin. Tulevaisuus ja sitä myötä kustannusten tasapuolisempi jako tulee olemaan näytön paikka sille, kuinka uusi organisaatio tuo jäsenmaksuille vastinetta. 2007 - 2008 MTTL toiminnan painopisteenä palkkausjärjestelmän kumppanuushankkeet. oli aito käyttö, Jo aiemmin kuluneen kauden sopimuskierrokseen toteutetut aikana ollut liittyvä toiminta johtamisjärjestelmäalan ESJA - sekä uudelleen organisoituminen, maavoimien muutokset huoltorykmenttien käyttöönottoineen teettivät työtä. MILLOG -kumppanuus sai pisteen ja toiminta on käynnistynyt 2008 alusta. Samaan aikaan mm. Ilmavoimissa on käynnistetty uuden laitoksen perustaminen ja joukkojen esikuntien uuudelleen organisointi. Työ koskettelee yli tuhatta ihmistä, eikä pakkosiirroiltakaan tulla välttymään. Myös PURUn tiimoilta on tehty selvitystä ja tässäkin tapauksessa ulkoistaminen vaanii ja koskettelee satoja ihmisiä. Palkkahallinnon tulevaisuus on myös selvittelyssä. Arvata vaan saattaa mitä tarkoittaa Häkämiehen ulostulot räjähteiden turvallisuuden ja omavaraisuuden suhteen. Rakennuslaitoksen kehittäminen jatkui alkuvuodesta hyvin intensiivisesti ja PURAKE – loppuraportti valmistui yksimielisenä monien vääntöjen jälkeen helmikuun lopussa. Raportissa annettiin seitsemänkohtainen Rakennuslaitoksen kehittämisehdotus. Puolustusministeriö antoi ohjauskirjeen raportissa mainituista kehittämistoimenpiteistä huhtikuussa. Kolme kehittämisaihetta tuli rakennuslaitoksen vetovastuulle ja neljä pääesikunnan vastuulle. PURAKE- jatkotyö on edennyt hitaanlaisesti. Valtion tuottavuusohjelman mukaisesta henkilötyövuosien vähentämisestä perustettiin Rakennuslaitokseen RATU -projekti. Valtion tuottavuusohjelman mukainen vähennys kohdistui siivoustoimialaan. Projektissa on tarkoituksena 100 HTV siirtää ulkopuolisen palveluntuottajan palvelukseen. ja 120 HTV luonnollisen poistuman kautta. RATU -projekti päättynee loppuvuodesta 2009. Edustajamme on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan kuultavana asiantuntijana kyseisessä asiassa. Loppuvuodesta ministeri teki päätöksen Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistamisesta Haminaan. Kun tähän kaikkeen toiminnan ”kehittämiseen ” yhdistetään keskeneräisinä ja kovin huonosti toimivina käyttöönotetut tietojärjestelmät ja niiden päivittäinen takkuaminen, voi vaan ihmetellä, eikö perusasiat pidä ensin panna kuntoon toiminnan kehittämisenkin nimissä? Kulunut kausi ei taatusti ollut kaikille aktiiveille helppoa aikaa, onhan meidän kaikkien myös työmaalla kannettava vuodessa yhä useampi korsi kekoon. Suuri kiitos kuuluu sekä paikallisille että alueellisille toimijoille edunvalvontaan antamasta panoksesta. Tsemppiä, sillä tahti tuntuu vaan kiihtyvän. SOPIMUSTOIMINTA Valtiovarainministeriö palkkapoliittisista antoi määräyksiä (5.2.2007 ja 25.6.2007) kehittämistoimenpiteistä 30.9.2007 päättyvällä työnantajan sopimuskaudella. Puolustusministeriö on ohjeistanut palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 27.7.2007 päivätyllä asiakirjallaan. Tähän tarkoitukseen budjetoidusta varallisuudesta PV:n puolella on edelleen jakamatta 360t€. 2009 MTTL toiminnan painopisteenä oli kuluneen kauden 2009 aikana ollut ESJA palkkausjärjestelmän aito käyttö, sopimuskierrokseen liittyvä toiminta sekä kumppanuushankkeet. MILLOG -kumppanuus sai pisteen ja toiminta on käynnistynyt 2008 alusta. Samaan aikaan mm. Ilmavoimissa saatettiin päätökseensä uuden laitoksen perustaminen ja joukkojen esikuntien uudelleen organisointi. Työ koski yli tuhatta ihmistä, eikä pakkosiirroiltakaan vältytty. Puolustushallinnon toimintojen kehittämisessä näyttää siltä, että työnantajan ainoa vaihtoehto on ulkoistaminen! Puolustusvoimat käynnisti keväällä 2009 ELKAKOP projektin, jonka tehtävänä on selvittää puolustusvoimien järjestelyt maavoimien ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinjaksonhallintaan. Projektin tavoitteena on tuottaa nykyistä kustannustehokkaammat maavoimien räjähdealan järjestelyt Suomessa. Projektissa on selvitetty nykytila kustannuksineen, laadittu tavoitetilan toimintamalli sekä lähetetty yhdeksälle kotimaassa toimivalle yritykselle tietopyynnöt. Tietopyyntöön saatujen vastausten perusteella päätetään kesäkuun 2010 loppuun mennessä lähetetäänkö tarjouspyyntö teollisuusyhteistyön jatkoselvittämiseksi. Päätös kumppanuuteen siirtymisestä tai puolustusvoimien oman toiminnan kehittämisestä tehdään syyskuun 2011 loppuun mennessä. Valitun toimintamallin käyttöönotto aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013. Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittäminen puolustushallinnossa jatkuu. TAHKO -hankkeen määräaikaa jatkettiin vuoden 2011 loppuun asti, joka on myös valtion tuottavuusohjelma I:n päättymisvuosi. Hankkeen tehtävänä on vakiinnuttaa ja optimoida Palkeet -palvelukeskuksen ja puolustushallinnon asiakasorganisaatioiden välinen toimintamalli ja näin osaltaan varmistaa asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttaminen. Palvelukeskukseen siirtymisen myötä virastojen talous- ja henkilöstöhallinnon rooli on muuttunut olennaisesti, jonka johdosta tehtävien uudelleenorganisointi on välttämätöntä. Hankkeen tavoitteena on myös ministeriön konserniohjauksen vahvistaminen ja ohjauskäytäntöjen täsmentäminen. Tuottavuustavoitteiden saavuttamisen todentamiseksi toteutetaan myös vuosina 2010 ja 2011 henkilötyövuosikyselyt. Hankkeeseen kuuluu ohjausryhmä ja hankejohtaja, joka johtaa hankeryhmää. Toimintaa tukee tarvittaessa asiantuntijoista muodostetut työryhmät. TAHKO -hanke laatii toiminnastaan loppuraportin 31.12.2011 mennessä. Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistaminen Haminaan toteutui ja muutto tapahtuu 2011 alussa. Voisi siis sanoa ettei mitään uutta, siis jos muutos on normaali olotila. SOPIMUSTOIMINTA Sopimuskaudella 1.10.2007 - 31.1.2010 varallisuudesta maksuun tuli 1.10.2009 yleiskorotus 2,2 %. Paikalliseränä toteutettiin 0,34 % jako 1.3.2009, josta pääosa meni taulukkoon, osa TES takuulisän korotukseen ja osa meripalvelurahan kehittämiseen. Lisäksi järjestelyvaroja ja kehittämisrahaa tulee sopimuskauden aikana paikallisesti toteutettavana eränä, josta matalapalkkaerästä luultiin saavan naisia miellyttävä sopimus heti 2010 alussa, vaan taulukkoon meni ja 1 + 1 % osalta samoin. Maksuun erät tulevat keväällä 2010. RAKL osalta matalapalkkaerä meni myös taulukkoon. 2010 Mennyt toimintavuosi 2010 oli puolustushallinnossa talouslaman aiheuttamien säästötoimien sävyttämä. Monia avoinna olleita tehtäviä jätettiin säästötoimenpiteenä täyttämättä, mikä ei voinut olla vaikuttamatta työssä olleiden työtaakkaan. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen alueellistamisesta tehtiin päätös ja laitoksen keskusyksikkö siirretään Haminaan vuoden 2011 aikana. Jälleen jäseniämme joutuu muutoksen kouriin. Vuonna 2009 käynnistetty ELKAKOP- projekti eteni suunnitelman mukaisesti ja Pääesikunta teki esityksen, jossa oman toiminnan kehittäminen olisi oikea tie puolustusvoimien räjähdealan järjestelyille. Puolustusministeriössä päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, että ELKAKOP- hankkeessa ei edetä ennen kuin sen liittyminen muuhun puolustusvoimien kehittämiseen on tarkasteltu. Tämä tarkoitta sitä, että suunnitellut rajutkin supistamistoimet siirtyvät ainakin vuodella eteenpäin. Puolustusvoimien komentajan ilmoitus puolustusvoimien koko rakenteen tarkastelusta ja tavoitteesta pienentää puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta edelleen on aiheuttanut huolta jäsenkentässämme. Huoli on aivan aiheellinen, sillä Puolustusvoimien tavoitetila vuodelle 2016 tarkoittaa merkittäviä supistuksia niin joukkojen kuin henkilöstön määrässä. Juuri nyt voi vain sanoa, että vaaleja odotellessa. Puolustushallinnon piirissä organisaatiomuutoksien suunnittelu jatkui mm. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa, Ilmavoimissa ja PVJJK:ssa. Puolustusministeri teki kesällä 2010 Palvelukeskuksen yhtiöittämisestä päätöksen valtion Puolustusvoimien erillisyhtiöksi aikaisintaan Ruokahuollon 1.7.2010 ja myöhemmin ajankohta siirrettiin aikaisintaan 1.1.2012. Ruokahuollon toiminnasta laaditun esiselvityksen ja sen pohjalta laaditun jatkoselvityksen tekemisessä on ollut mukana MTTL:n edustus puolustusvoimien ruokahuollossa palvelevien kannalta hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi henkilöstöasioissa. Puolustusministeriön asettaman TAHKO -hankkeen toimesta toteutettiin talous- ja henkilöstöhallinnon henkilötyövuosien kysely 30.9.2010 tilanteesta ja kyselyn perusteella talous- ja henkilöstöhallinnon henkilötyövuosien määrä on kääntynyt laskuun. Kaikkien taloushallinnon vapautuvien tehtävien täyttämiseen tarvitaan edelleen Pääesikunnan lupa ja henkilöstöhallinnon vapautuvia tehtäviä saa täyttää ilman erillistä täyttölupaa enintään vuoden 2012 loppuun saakka. SOPIMUSTOIMINTA Vuoden 2010 aikana meille tuli edellisen sopimuskierroksen palkankorotuksia samapalkkaerää 0,1% 1.2.2010 alkaen ja palkkausjärjestelmän kehittämiserää 1+1%. Sotaharjoitus ja ja meripalvelukorvaus ulotettiin myös vaativuusluokkiin 14 ja 15. Lisäksi ns. VALPAKE- rahaa on jaettu viimeinkin myös maavoimissa. Merivoimissa ko. rahaa ei edelleenkään ole jaettu. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa edelliseltä sopimuskaudelta vuodelle 2010 kohdentuva yleiskorotus 0,55% tuli maksettavaksi 1.3.2010. Virastokohtaisesta ja paikallisesti sovittavasta sekä toteutettavasta 0,43% sopimuserästä päästiin sopimukseen 3.12.2010. Korotukset kohdennettiin vaativuusluokkiin 5 ja 7 kuoppakorotuksina. Korotusten suuruus on molemmissa vaativuusluokissa 40e/vaativuusluokka. Korotukset maksetaan takautuvasti 1.9.2010 alkaen. 2011 Mennyt toimintavuosi 2011puolustushallinnossa oli edellisen vuoden toisintoa. Edelleen jätettiin monia tehtäviä säästötoimenpiteenä täyttämättä, mikä ei voinut olla vaikuttamatta työssä olleiden työtaakkaan. uuden hallituksen myötä sitten kyyti olikin heti kylmempää tulihan PV:lle mittavat säästövelvoitteet joiden suuruudesta ja laskentatavasta ollaan monta mieltä mutta vaikutuksia ei kukaan kiistä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen alueellistamisesta toteutettiin ja laitoksen keskusyksikkö siirrettiin Haminaan. Jäseniämme on nyt sitten kahden toimiston loukussa. Vuonna 2009 käynnistetty ELKAKOP- projekti eteni suunnitelmallisesti ja aikataulua kiristettiin kesäisellä päätöksellä. Vuosi 2012 tulee olemaan suunnitelmien toteutuksen aikaa. Räjähdealan uudet järjestelyt aiheuttavat 149 tehtävän vähenemisen jo vuoden 2013 alusta ja vuoteen 2020 mennessä vähenee yhteensä 190 tehtävää. Tämän hetken arvion mukaan jopa 90 henkilöä voi tulla irtisanotuksi. Puolustusvoimien komentajan ilmoitus puolustusvoimien koko rakenteen tarkastelusta ja tavoitteesta pienentää puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta edelleen on aiheuttanut huolta jäsenkentässämme. Huoli on aivan aiheellinen, sillä Puolustusvoimien tavoitetila vuodelle 2016 päätettiin aikaistaa vuodella ja toteutus tulee tarkoittamaan merkittäviä supistuksia niin joukkojen kuin henkilöstön määrässä. Suunnitelmat saatiinkin heti presidentin vaalien jälkeen 2012 puolella. JJK:n osalta edetään omana prosessina kohti valtion yhtiötä Erillisverkot OY toiminnan aloittamista. Tämäkin ulkoistuksen tie tulee koskettamaan monia jäseniämme. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen yhtiöittäminen Leijona Caterin OY:ksi toteutettiin 1.1.2012 alkaen. Työsuhteen ehdoista ja siirtymäkaudesta käytiin kovaa vääntöä aivan loppumetreille, mutta onneksi myös sisaryhdistyksessä järki voitti ja nimet laitettiin paperiin. Saimme myös oman luottamusmiehen yhtiöön. Myös taloushallinnon alalla ja TAHKO -hankkeen myötä oli virkojen täyttö käytännössä jäissä. SOPIMUSTOIMINTA Vuoden 2011 aikana meille tuli edellisen sopimuskierroksen palkankorotuksia seuraavasti: • Yleiskorotus 1.2.2011 1,3 % sekä 1.5.2011 alkaen 0,5 % virastoerä ja 0,2 % tasaarvoerä. Yleiskorotus tuli maksuun ajallaan, mutta virastoerä ja tasa-arvoerän neuvottelut venyivät viime metreille, mutta neuvottelutulos kuitenkin saavutettiin. ESJA- järjestelmässä todettiin että järjestelmässä on erittäin vaikea löytää tasa-arvoerälle suoraa kohdennusta, joten se liitettiin neuvottelumääräysten kohdentamaan siten, vaativuusluokkaan että 12 mukaisesti osaksi vaativuusluokkien kohdennettiin muita ero virastoerää. olisi luokkia Virastoerä vähintään enemmän 6 pyrittiin %, koska lisäksi siinä on virkasuhteisten osalta johtavan virkamiehen raja. Kolmas tavoite oli kohdentaa korotuksia sellaisiin luokkiin, missä on suhteellisesti eniten naisia. Kaikissa tavoitteissa emme onnistuneet, mutta kokonaisuutena voimme olla tyytyväisiä neuvottelutulokseen. VALPAKE- rahaa jaettiin viimeinkin merivoimissa. Lisä maksetaan takautuvasti 1.10.2007 lukien vastoin merivoimien esikunnassa vallassa ollutta käsitystä ja menee maksuun vuoden 2012 puolella. . PHRAKL osalta Puolustusministeriön virasto- ja tasa-arvoerän kanssa 20.5.2011.. jakamisesta päästiin Neuvottelut saatiin sopimukseen päätettyä Valtiovarainministeriön neuvotteluohjeen mukaisesti Toukokuun 2011 loppuun mennessä. Tasa-arvoerä ajettiin ns. perälautaan. Nämä kaksi korotusta yhdistettiin 0,7% korotukseksi. Korotusta ei saanut jakaa yleiskorotuksena, joten se jaettiin Vaati - luokkiin kuoppakorotuksina. Vuodelle 2012 saatiin historiallinen raamisopimus joka kattaa koko valtionhallinnon ja suurimman osan yksityissektorista. Tämä oli keskusjärjestöiltä loistava saavutus näin taantuman kynnyksellä. Neuvottelutulos saavutettiin 22.11.2011 ja sopimuskausi on 1.3.2012–31.3.2014. Ja kaiken muutoksen keskellä puolustusvoimissa otettiin käyttöön uusi palkanmaksujärjestelmä. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen palkanmaksu on ollut luvalla sanoen sekaisin. Järjestelmässä on ollut niin järjestelmästä johtuvia, tietojen siirtämiseen liittyviä ja käyttäjiin osaamiseen liittyviä ongelmia. Voidaan perustellusti sanoa, että järjestelmä otettiin hätiköiden käyttöön ilman riittävää testausta ja koulutusta. Olemme huolestuneina olleet yhteydessä työnantajaan ja pyytäneet heitä korjaamaan kaikin mahdollisin resurssein virheet ja parantamaan järjestelmä. Palkkayhteyshenkilöt ovat tällä hetkellä aivan jaksamisen äärirajoilla. Kiitämmekin teitä kärsivällisyydestä tässä sekavassa tilanteessa, voitte luottaa, että teemme kaikkemme, jotta palkat saadaan korjattua ja saatte sen korvauksen työstänne joka teille kuuluu. 2012 Toimintakaudella 2012 puolustusvoimien uudistus vei lähes kaiken huomion. Uudistus oli pääuutinen julkisuudessa ja sen keskeiset vaikutukset on kerrottu niin julkisuudessa kuin tarkemmin joukko-osastoissa. Kipeimmin uudistus kohdistuu lakkautettavien joukkoosastojen jäseniimme. Uudistuksessa esitettiin lakkautettavaksi useita joukko-osastoja, Materiaalilaitokset yhdistetään logistiikkalaitokseksi, puolustusvoimien tutkimus ja tiedustelu keskitetään perustettaviin laitoksiin ja henkilöstö-, talous- ja SAP palveluja keskitetään perustettavaan puolustusvoimien palvelukeskukseen. 1.10.2012 mennessä työnantaja sai valmiiksi alustavan henkilöstösuunnittelun yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tätä työtä tehtiin MTTL:ssa hartiavoimin josta suuri kiitos koko luottamusmiesjärjestelmälle! Työ oli vaativaa ja joissakin joukko-osastoissa ja puolustushaaroissa yhteistyö toimi työnantajan kanssa mallikkaasti, joissakin työ oli haastavampaa ja meidän mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön sijoittamiseen oli vähäistä. Kuitenkin Pääesikunnan henkilöstöosaston kiitettävä suhtautuminen järjestöjen asiantuntemukseen ja heidän yhteistyöhalu henkilöstösuunnittelussa tasoitti huomattavasti joukko-osastojen valmistelussa havaittua eriarvoisuutta. HKP työn tuloksena puolustusvoimat pystyi kertomaan suunnitellun tehtävän 11 900 henkilölle ja valitettavasti 865 henkilölle ei voitu tässä vaiheessa osoittaa uudesta organisaatiosta tehtävää ja heidät on määritetty muutoksen kohteena olevaksi henkilöstöksi. Muutoksen kohteeksi joutui 130 sotilasta ja 735 siviiliä. Noin 400 tehtävää jäi vielä täyttämättä, joten paikkoja on vielä haettavissa. Avoimia tehtäviä 1.10.2012 on sotilaille 177 ja siviileille 208. Suurin osa näistä tehtävistä on palvelukeskuksessa ja Logistiikkalaitoksessa. Kaiken kaikkiaan pahin pelko muutoksen kohteeksi joutuvista ei toteutunut vaan jäsenkuntamme on kohtuullisen hyvin löytänyt paikkansa myös lakkautettavien joukkojen osalta. Valoa tunnelin päähän tuo myös muutoksen kohteena olevien listalla on myös vuoden 2015 loppuun mennessä eläkkeelle siirtyvät henkilöt ja ne henkilöt jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä mahdollisuuden jäädä eläkkeelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Avoimeksi tulevat tehtävät tulevat hakuun Tammikuun aikana ja ne pyritään täyttämään ja vahvistamaan HKP 3.4.2012 mennessä. Yksi osa puolustusvoimauudistusta on selvittää maavoimien ja merivoimien kunnossapidon järjestelyjä. Puolustusministeriö on antanut pääesikunnalle tehtävän selvittää 1.5.2013 mennessä tehdäänkö kunnossapito oman toiminnan kehittämisenä siten, että toiminta on Logistiikkalaitoksen alaista vai siirretäänkö toiminnot kumppanille (MILLOG) jolloin toteutuu ns. laajennettu kumppanuus. Työhön on perustettu projekti KUPI15, johon järjestöt pääsevät osallistumaan. Projektin on annettava loppuraportti 31.3.2013 mennessä. Maavoimien kunnossapidossa toiminta kumppanin kanssa alkaa jo vakiintua. PARDIA:n neuvottelema työehtosopimus MILLOG Oy:n kanssa on todettu toimivaksi ja sen jatkosta neuvoteltiin vuoden 2012 aikana, MILLOG on ilmoittanut halustaan jatkaa hyväksi havaittua sopimusta. Tämä osoittaa, että PARDIA ja MTTL koetaan luotettavaksi ja rehdiksi sopimuskumppaniksi. PVJJK:ssa muutoksia PVUUD:n lisäksi aiheutti ja aiheuttaa valtion yleisessä ITCkentässä tapahtuvat muutokset. PVJJK:n operoima runkoverkko siirtyy henkilöstöineen liikkeenluovutuksella Suomen Erillisverkkojen tytäryhtiö STUVE Oy:lle, ja toimialariippumattomia (TORI) tietotekniikkapalveluja tuottava henkilöstö siirtyy TORIpalvelukeskuksen kirjoille. Onko tuo palvelukeskus yhtiö, virasto vai joku muu on vielä tätä kirjoitettaessa avoinna. STUVE:en on suunniteltu siirtyvän n. 160 henkilöä ja TORI:in n. 90. Vuonna 2009 käynnistetty ELKAKOP- projekti päättyi ja räjähdekeskus aloitti toimintansa 1.1.2013. Jäsenillemme löytyi peloista huolimatta hyvin tehtäviä uudesta organisaatiosta. Valitettavasti erinomaisesti suunniteltu ja perusteellisen tarkastelun tuloksena syntynyt oikein mitoitettu organisaatio pienennettiin pv uudistuksessa ja henkilöä vähennetään jo vuoden 2015 alusta lukien. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistyö jatkui vuonna 2012 puolustusvoimauudistuksen rinnalla, Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien antamien linjausten mukaisesti. Muutoksen kohteena on tällä hetkellä kolme painopistealuetta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palvelutuotannon loppuminen lakkautusten kohteena olevissa varuskunnissa ja tästä aiheutuvat henkilöstömuutokset. Puolustusvoimien huollon uudelleen organisoituminen ja keskittyminen uuden perustettavan Logistiikkalaitoksen vastuulle. Uusi Puolustusvoimien organisoitumismalli aiheuttaa painetta myös Rakennuslaitoksen nykyisen organisoitumismallin uudistamiselle. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, kartoituksen kohteena on myös Puolustusvoiminen tulevaisuudessa tarvitsemat toimitilat sekä niiden hallinta ja vuokrausmalli. vuokrausmallilla palvelutuotantoon. voi olla suurikin vaikutus Vuokramalliehdokkaina ovat Rakennuslaitokselta nykyinen Valitulla tilattavaan käytössä oleva pääomavuokramalli ja jo kauan Senaatti-kiinteistöjen taustalla ajama kokonaisvuokramalli. Kokonaisvuokramallissa Senaatti-kiinteistöt tuottaisivat kaikki ylläpitoon liittyvät tehtävät. Uutena keskusteluun on tullut jaetun vuokran malli, jossa Senaatti-kiinteistöjen vastuulla olisi osa toimitiloista kokonaisvuokralla ja Rakennuslaitoksen vastuulla Puolustusvoimien toiminnan kannalta erikseen nimetyt toimitilat pääomavuokralla. Olipa edellä mainittujen muutosten lopputulos mikä tahansa, varmaa vain on se että muutoksia on tulossa ja näiden haittavaikutukset tulee pyrkiä minimoimaan mahdollisimman tarkoin. Lisäksi puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitettiin vuoden 2012 alussa. Toiminta uuden yhtiön kanssa alkoi varsin hyvin, mutta henkilöstöruokailun hinnoissa rakennuslaitos ei kompensoi ruokailua samoin kuin puolustusvoimat joten rakennuslaitoksen henkilöstölle työpaikkaruokailu kallistui. Toimintavuosi 2012 oli puolustushallinnossa edelleen talouslaman aiheuttamien säästötoimien ja etenkin PV uudistustyön sävyttämä. Monia avoinna olleita tehtäviä jätettiin säästötoimenpiteenä täyttämättä, mikä ei voinut olla vaikuttamatta työssä olleiden työtaakkaan. Menneen vuoden aikana osallistuimme aktiivisesti järjestömallin ja ketjussa toimivien järjestöjen kehittämiseen MTTL – TTT – PARDIA – ketjussa. Lähitulevaisuus näyttää kantaako työ millaista hedelmää. Tulevana vuonna suurin osa jäsenistämme joutuu miettimään vuotta 2015. Samalla on kuitenkin hoidettava vielä vanhaa työtä ja suunniteltava uutta organisaatioita, omaa työtään ja omaa sekä perheen tulevaisuutta. Osa joutuu muutoksen kohteeksi ja etsimään uutta työtä, osa joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä joko omasta halusta tai haluamattaan. Lisäksi maa- ja merivoimien kunnossapitohenkilöstö odottaa KUPI15 projektin tuloksia ja sitä, onko työ tulevaisuudessa puolustusvoimien vai kumppanin haalarissa. PVJJK:n TUVE- henkilöstö taas tietää olevansa jo vuoden 2014 alusta uuden yhtiön leivissä. Muistakaa, että järjestö on teitä varten jakamassa sekä iloja että suruja. SOPIMUSTOIMINTA Vuodelle 2012 saatu historiallinen raamisopimus kattoi koko valtionhallinnon ja suurimman osan yksityissektorista. Tämä oli keskusjärjestöiltä loistava saavutus näin taantuman kynnyksellä. Neuvottelutulos saavutettiin 22.11.2011 ja sopimuskausi on 1.3.2012– 31.3.2014. 1.3.2012 palkkoja korotetaan 1,90 % tai vähintään 39,50 eurolla ja lisäksi 1.3.2012 on paikallinen erä, jonka suuruus on 0,5 %. Maaliskuun tai viimeistään huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Palkkoja korotetaan 1.4.2013 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 % ja samana ajankohtana toteutetaan 0,5 % suuruinen paikallinen erä. ESJA- järjestelmässä todettiin että se pyritään kohdentamaan siten, että vaativuusluokkien ero olisi vähintään 6 %, lisäksi vaativuusluokkaan 12 kohdennettiin edelleen muita luokkia enemmän koska siinä on virkasuhteisten osalta johtavan virkamiehen raja. Kolmas tavoite oli kohdentaa korotuksia sellaisiin luokkiin, missä on suhteellisesti eniten naisia. Kaikissa tavoitteissa emme onnistuneet, mutta kokonaisuutena voimme olla tyytyväisiä neuvottelutulokseen. PHRAKL:n osalta järjestelyvaraerä kohdennettiin luokkiin 6, 8 - 11 niin ,että korotukset parantavat järjestelmän kannustavuutta. Sopimuskauden 1.3.2012–31.3.2014 vuoden 2013 palkan tarkistukset ovat 1.4.2013 yleiskorotus, jonka suuruus on 1,4 % ja samana ajankohtana toteutettava 0,5 % suuruinen paikallinen erä. Paikallisista eristä neuvotellaan PARDIA:n antamien neuvotteluohjeiden mukaan. Vuoden 2013 paikalliserän neuvotteluohjeet saadaan tammikuun aikana. 2013 Kovat ovat olleet ajat aiempiin vuosiin nähden Suomen taloudessa. Tarjolla on leikkureita ja vyön kiristystä, vaan eipä ole Suomella muutakaan mahdollisuutta ellemme sitten valitse Kreikan tietä ja heittäydy Euroopan keskuspankin hoteisiin. Kuluneen vuoden viimeinen neljännes tosin laittoi pienen valon putken päähän. Toivotaan, että maan päättäjät tekevät sen mikä heidän kuuluu tehdä, eikä tulevat vaalit ole este järjelliselle toiminnalle. Kyllä kansa tosiasiassa tietää ja ymmärtää talouden realiteetit ihan vaan omaan rahapussiin katsomalla, niin tuskaiselta kun se tuntuukin Kulunut vuosi 2013 on ollut sitten PVUUD jalkauttamisen aikaa. Monelle on varmasti tullut yllätyksenä se, että vaikka joukko lakkaisi suunnitelmien mukaan olemasta 1.1.2015 alkaen, niin siirto uudelle paikkakunnalle onkin iskenyt, jopa 1,5v etuajassa, virkapaikkasiirtona. Myös ensimmäiset irtisanomiset ja toki irtisanoutumiset ovat realisoituneet. KUPI 15 työtä ei saatu ratkaistua vuoden loppuun mennessä, vaan päätökset siirtyivät vuoden 2014 puolelle. Selvityksessä ei vaihtoehdoista mikään noussut selkeästi toista paremmaksi, joten lienee voittaja se joka osaa omaa lobata ministeriössä. VAATKE selvityksen lopputulema oli se tuttu ja turvallinen, eli ei ole bisneksen paikka ja työ jatkuu omaa toimintaa kehittäen. TORI ja STUVE hankkeet ovat nekin slaidanneet siinä määrin, että PV:n henkilöstön kohtalo ja asema ratkeaa vasta 2014 puolella. Joensuun palvelukeskusta on ryhdytty rakentamaan ja onpa mukana rungossa omaa väkeäkin. Jostain kumman syystä on ollut vaikeuksia saada omaa väkeä siirtymään Pohjois-Karjalaan. Harmillista, mutta lienee onnenpotku niille joilta siellä suunnalla on ollut menossa työpaikka Kontiorannan lakkauttamisen myötä. MILLOG 1 ratkaisu näyttäisi, ml. viimeisin TES, siltä että kumppani onkin ihan hyvä vaihtoehto meille siviilissä kouluja käyneille, olemmehan se osaamisen perusta jolla bisnes makaa. MTTL:n sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö perattiin oikein järjestelmällisesti. Työn aikana niin PARDIA kuin TTT havahtui ”kruunun jalokiven”, MTTL:n aiheellisiin kysymyksiin toiminnan järkeistämisestä ja tehokkuudesta. Nyt molemmat ovat saaneet päätökseen meidän ajaman jäsenmaksumallin ja onpa TTT alkanut pohtia ehdottamaamme mallia toimia itsenäisemmin ja sisäisesti tehokkaammin käyttämällä PARDIA:n palveluita paremmin valikoiden. Samalla MTTL ja jäsenyhdistykset ovat saaneet selvän ajatuksen kuinka sisäisiä päällekkäisyyksiä voidaan vähentää joka tuo myös meille tehokkuutta. Tätäkin on työstetty PV uudistuksen keskellä jotta myös MTTL olisi valmis 2015 vastaamaan PV:n uuden organisaation haasteisiin. SOPIMUKSET Aiemmasta ratkaisusta häntänä oli 1.4.2013 yleiskorotus, jonka suuruus on 1,4 % ja samana ajankohtana toteutettava 0,5 % suuruinen paikallinen erä. Uusi sopimuskausi 2+1v ei sitten juuri tuokaan lisää euroja tilille kuin muodollisen määrän ja verojen kiristymisen sekä elinkustannusten kasvun myötä nettona on miinusta. Pitkä oli vääntö siitä mihin 20€ korotus valtion palkkausjärjestelmistä kohdennetaan, kokonaispalkkaan vai peruspalkkaan? Järki voitti ja summa kohdentuu peruspalkkoihin, joten kokonaisvaikutus on muutama euro lisää. 2014 Vuoden 2014 alkua on leimannut keskustelu eläkeiästä. EK viestii Kansan Uutisissa ja YLE uutisissa 3.1.2014 Laatunen kertoo näkemyksiään eläkeuudistuksesta myös päivän Kansan Uutisissa. Haastattelussa Laatunen sanoo sovittelevasti, ettei neuvotteluiden alussa ole tiukkoja kynnyskysymyksiä. Ylen haastattelussa sävy on kuitenkin tiukempi. Ajan kuluminen puhuu sen puolesta, että eläkeikä olisi mieluummin 67 kuin 65. - Me ollaan tässä tuhlattu jo monta vuotta ja viivytelty tämän asian kanssa. Nytkin näyttää siltä, että uudistusta ei saada voimaan ennen vuotta 2017. Tulee eduskuntavaalit ja uusi hallitus, jonka pohjasta ei kenelläkään voi olla mitään tietoa. Tämä johtaa siihen, että mitä pidempään viivytellään, sitä enemmän hukataan mahdollisuuksia. Ja kun ratkaisu on lopulta pakko tehdä, se vaatii kovempia konsteja. Eläkeikä ei nousisi saman tien vaan portaittain. Voimaantulo veisi kahdeksasta kymmeneen vuotta. Jos ratkaisu tehtäisiin tänä syksynä ja seuraava hallitus tekisi lopullisen päätöksen, korotettu eläkeikä vaikuttaisi nykyisiin viisikymppisiin. KEVA:n syksyllä 2013 tekemän tutkimuksen mukaan Neljäsosa lähellä eläkeikää olevista työntekijöistä ei ole kertonut esimiehelleen, milloin aikoo eläkkeelle jäädä. Asia ilmenee Kuntien eläkevakuutuksen Kevan tutkimuksesta. Jos työpaikalla on meneillään organisaation muutoksia, eläkkeestä ei puhuta oman aseman varmistamisen vuoksi. Osa vaikenee säilyttääkseen tasavertaisen aseman työpaikalla; eläkettä odottavan vanhuksen leimaa halutaan välttää. Aika näyttää miten uudistus toteutuu ja miten eläkeuudistus kohtelee sotilaseläkkeitä. PV:ssä on käynnistynyt myös henkilöstöstrategiatyö vuosi 2030 horisontissa siintäen. MTTL on mukana työssä puheenjohtajan ja pääluoton toimin. PV- uudistuksessa päättyi avoinna olevien tehtävien sisäinen haku. Edelleen on tehtäviä täyttämättä ja uusia tehtäviä aukeaa mikäli tehtäviin suunnitellut henkilöt eivät otakaan tarjottua tehtävää vastaan. PLM ja PV:n komentaja on päättänyt perustaa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen 1.5.2014. Tehtävänmääräykset on aloitettu 4.4 ja viimeiset määräykset on määrä tehdä 14.4.2014. PV- uudistukseen liittyen on Maa- ja Merivoimien kunnossapidonprojekti KUPI15 jatkoselvitys on valmistunut. PE on tehnyt esityksen 27.3 puolustusministeriölle, että Maa- ja merivoimien kunnossapidossa siirrytään laajennetun kumppanuuden malliin. Joukko-osastoille on samassa yhteydessä lähetetty PVAH asiakirja AK 6662, jossa on selostettu esityksen sisältöä. MTTL on ollut tyytymätön siihen, että ko. päätöstä ei ole laitettu Liitoille tiedoksi. Puolustusministeri tehnee päätöksen asiasta huhtikuun aikana. Odotimme päätöstä jo huhtikuun alkupuolella, tiedotamme välittömästi kun saamme tiedon päätöksestä. Irtisanomisuhan alaisena on tällä hetkellä 253 henkeä puolustusvoimissa. Määräaikaisia (31.12.2014 saakka) työntekijöitä on noin 600 henkeä, eli vuoden vaihteessa työt loppuvat 853 hengeltä. STUVE STUVE- ratkaisun vauhti hidastuu ja tällä hetkellä näyttää, että STUVE aloittaa toimintansa aikaisintaan syksyllä 2014, aloitus voi siirtyä jopa 1.1.2015 saakka. TORI TORI hanke on edennyt valtion hallinnossa ja toiminta on käynnistetty. Puolustusvoimista on menossa vain muutamia ihmisiä suoraan tehtävineen TORI- virastoon. Mutta PV yrittää ohjata TORIa ottamaan meidän irtisanomisuhan alaisia osaajia töihin, sillä TORI tarvitsee myös puolustushallinnon toimintoja ymmärtäviä osaajia. PVLOGL:n suunnittelu on edennyt vauhdilla ja se on pysynyt hyvin aikataulussa. MTTL on päässyt osallistumaan suunnittelutyöhön ohjausryhmässä. Edelleen erityisesti kunnossapidon ohjausmallit odottavat ministerin päätöstä kunnossapidon toimintamallista. Rakennuslaitoksen organisoinnin päätökset tehdään TILKO- raportin perusteella vasta huhtikuun loppupuolella. MTTL osallistui TILKO työhön ohjausryhmässä sekä tarvittavissa työryhmissä. Lisäksi MTTL lausui TILKO- raportin sisältöön voimakkaan ja perustellun kannoton oman toiminnan kehittämisen puolesta. Tiedotamme välittömästi teille ministerin päätöksestä millä toimintamallilla mennään vuoteen 2015. MILLOG Oy:ssä on jatkettu neuvotteluja avoinna olevien kysymysten osalta. LeijonaCateringissä tapahtuu PV uudistukseen liittyen toimipaikkojen lakkauttamisia ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Työttömyyskassa JATTK pyysi muistuttamaan, että jäädessänne eläkkeelle, muistakaa ilmoittaa siitä myös työttömyyskassalle, sillä eläkeläinen ei voi olla työttömyyskassan jäsen. Maaliskuun 21 päivä juhlimme MTTL:n 40- vuotista taivalta liittokokouksessa, kutsuvieras vastaanotolla ja risteilyllä hillitysti mutta arvokkaasti. Lyhyt tiedote juhlista muutamien kuvien kera löytyy nettiosoitteesta, http://www.pardia.fi/tttry/?x2367850=4974559 . Suuri kiitos juhlien onnistumisesta juhlatoimikunnan aktiiveille Nurron Eijalle, Jokisen Leenalle ja Pentin Juhalle sekä ammattitaitoiselle valokuvaajalle Määttäsen Pekalle! Maanpuolustuksen erikoisalojen toimihenkilöt ry (MERTO ry) on vuonna 1997 perustettu puolustusvoimien ja sen kumppanien palveluksessa olevien alemman korkeaasteen tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden hallinnon tai huollon esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivien osaajien ammattiyhdistys. Puolustusvoimissa yhdistyksen jäseniä työskentelee mm. talouspäällikköinä, taloussuunnittelijoina ja hankkijoina. Puolustusvoimien kumppanien palveluksessa yhdistyksen jäseniä työskentelee Leijona Catering Oy:ssä ravintolapäälliköinä ja ravitsemisesimiehinä sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Palkeet -palvelukeskuksessa asiakaspalvelupäälliköinä. MERTO ry:n toimintaan ja jäsenistön asemaan puolustusvoimissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikuttaneet voimakkaasti erilaiset toiminnan kehittämishankkeet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut toiminnan tehostaminen ja sitä kautta saatavat henkilötyövuosisäästöt. Jäsenistön kannalta keskeisimpiä tällaisia hankkeita ovat olleet puolustusvoimien ruokahuollon kehittäminen ja puolustusvoimien taloushallintoa koskevat eri kehittämishankkeet eri vaiheineen. Puolustusvoimien ruokahuollon kehittäminen toi ensin mukanaan joukko-osastojen kaiken ruokahuollon keskittämisen puolustusvoimissa yhteen Pääesikunnan alaiseen laitokseen. Hyvin nopeasti tämän jälkeen puolustusvoimien ruokahuolto yhtiöitettiin Leijona Catering oy:ksi. Taloushallinnon kehittämishankkeiden yhtenä keskeisimpänä lopputuloksena syntyi Puolustusvoimien sisäinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka myöhemmin irtaantui puolustusvoimista itsenäiseksi virastoksi. Lopulta se muodosti yhdessä muiden valtion palvelukeskusten kanssa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Palkeet palvelukeskus. MERTO ry:n jäsenmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aika ollut hienokseltaan laskeva. Lisäksi jäsenistön eläköityminen on aiheuttanut sen, että eläkeläisten osuus jäsenistöstä on kasvanut viime aikoina. Syitä jäsenmäärän laskuun ovat osin olleet puolustusvoimien ruokahuollon palveluksessa ennen yhtiöittämistä tapahtunut jäsenistön siirtyminen toisten työantajien palvelukseen ja myöhemmin myös puolustusvoimien ruokahuollosta kumppanina huolehtivan yhtiön palveluksessa olleet jäsenet ovat siirtyneet jäseniksi toisiin yhdistyksiin, joiden he ovat katsoneet tarpeitaan paremmin vastaaviksi uusissa ja muuttuneissa olosuhteissa. Lisäksi toinen merkittävä tekijä MERTO ry:n jäsenmäärän laskevassa kehityksessä on ollut puolustusvoimien talous- ja muun hallinnon tehtäväkentässä ja koulutusvaatimuksissa tapahtuneet muutokset ylempään koulutusta suosivaksi perinteisen opistotason sijaan. Tämä on kaventanut kohdetyhmää, johon on voitu jäsenhankinta kohdentaa ja siten korvata eläköitymisen tai muista syistä yhdistyksen jäsenyydestä luopuneiden aiheuttama jäsenmäärän vähentymien. Toisaalta jäsenistön voimakas ammatti-identiteetti on sitouttanut olemassa olevat jäsenet yhdistykseen ja mahdollistanut osin myös uusien jäsenten hankinnan perinteisistä kohderyhmistä. Kuluneen viimeisen kymmenen vuoden aikana MERTO ry on kyennyt kuitenkin vähäisistä resursseista huolimatta vaikuttamaan sekä MTTL ry:n että niiden aktiivisten jäsentensä kautta, jotka oat työskennelleet MTTL ry:n erilaisissa luottamustehtävissä eri tasoilla. Lisäksi jäsenistöä on ollut mukana eri tehtävissä kehittämishankkeiden projektiryhmissä ja hankeorganisaatioissa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi puolustusvoimien ja jäsenistön hyväksi. MERTO ry:n puheenjohtajana ovat viimeisen kymmen vuoden aikana toimineet Hannele Kohtala (2002 - 2005) ja Veli-Pekka Sevón (vuodesta 2006). Varapuheenjohtajana ovat toimineet Anna-Maija Paananen (2006 – 2012) ja Sari Päivärinta (vuodesta 2012). Sihteerinä sekä rahastonhoitaja ovat toimineet Jarmo Eskelinen (1997 – 2005) ja Markku Kallvikbacka (vuodesta 2006). Jäsen- ja tiedotussihteerinä ovat toimineet Raimo Huikko (2001 – 2009), Eero Pelkonen (2009 – 2012) ja Eija Nurro (vuodesta 2012). MPDI 2004-2014 Maanpuolustuksen diplomi-insinöörit MPDI panosti viimeisen vuosikymmenen alussa ESJA –palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja lopussa puolustusvoimauudistukseen. Tilanne vuonna 2003 oli haastava, koska kaikkiin puolustusvoimien johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin alanperin suunniteltu JSA -palkkausjärjestelmän mittari osoittautui liian huonoksi teknisiin asiantuntijatehtäviin. Tuolloin jäsenkunnassa oli vahvasti puhetta jopa tietylle, ei tekniselle henkilöstöryhmälle räätälöidystä mittarista. MPDI:n jäseniin kuulunut MTTL pääluottamusmies Jyrki Reimavuo ja loppuvaiheessa MPDI:n puheenjohta Risto Määttä olivat mukana neuvotteluissa, joiden lopputuloksena päästiin Erikoisupseerien ja siviilien johto- ja asiantuntuntijatehtävien ESJA- mittariin ja palkkausjärjestelmään, joka oli huomattavasti JSA- mittaria parempi. Silti erityisesti työsopimussuhteiset, hyväpalkkaiset jäsenet olivat tyytymättömiä saavutettuun neuvotteluratkaisuun monen jäätyä takuupalkalle. Vaikka pitkällä tähtäimellä ESJA sopimus näyttää toimineen melko hyvin myös diplomiinsinööreille, allekirjoitusaikaan syntyi hyvinkin kriittistä keskustelua. Tämä aiheutti myös kuohuntaa vuoden 2007 puheenjohtajavaalissa, jossa Mikko Kari nousi Risto Määtän seuraajaksi. Samoihin aikoihin MPDI:n uudet säännöt tulivat voimaan, ja puheenjohtajakaudesta tuli kaksivuotinen ja maisterien ottamisen MPDI:n jäseniksi tuli tavaksi. Mikko Karin kaudella tehtiin tunnusteluja yhden diplomi-insinöörijärjestön luomiseksi puolustusvoimiin, mutta MTTL:n luottamusmiesverkosto ja edunvalvontakoneisto katsottiin selvästi Jukoa ja Akavaa onnistuneemmaksi ratkaisuksi. Mikko Karia puheenjohtajana seurasivat seestyneemmissä oloissa Jukka Salila 2010-2012, Esa Lappi 2012-2013 ja Matias Aunola 2013-1014 sekä vuodesta 2014 Sakari Koski. Heidän aikanaan pääpaino siirtyi nopeasti ESJA –järjestelmän kehittämisestä akuutiksi puolustusvoimauudistuksen valmisteluun reagoinniksi yhdessä MTTL:n kanssa. Kymmenvuotiskauden loppuvaiheessa myös MTTL:n pitkäaikainen pääluottamusmies Jyrki Reimavuo lähti eläkkeelle, ja häntä seurasi Timo Peltonen. Keskustason ESJA arviointilautakunnassa istuu Reimavuon eläköidyttyä MPDI-läisistä Esa Lappi. MPDI:n kymmenvuotistaival sai juhlalliset puitteet 22.11. 2013 yhdistyksen 50vuotisjuhlissa. Juhlaan osallistui jäsenten lisäksi kenraalikuntaa puolustusvoimain komentaja Puheloinen mukaan luettuna. Viimeisen 10 vuoden aikana MPDI on onnistunut hyvin pitämään monia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden teknisten asioita esillä, mutta tämä vaatinut jatkuvaa työtä luottamusmiehiltä ja MPDI:n aktiiveilta. ESJA järjestelmän luominen ja kehittäminen tuntuvat jokaisen palkkapussissa. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä syntyi myös huolestuttavia työsarkaa vääristymiä vielä pitkälle tehtävärakenteeseen, tulevaisuuteen joten ammattiyhdistyksellä tehtävärakenteen, sotilaseläkejärjestelmän toimivuuden turvaamisessa. urapolkujen riittää kuin MTTL 40 vuotta osallisen silmin Ay-liikkeen alkuhetket koetaan syntyneen 1800-luvun lopulla, kun syntyivät Konepäällystöliitto, Postivirkamiesliitto ja Rautatievirkamiesliitto. Upseerikerhot käynnistyivät heti Suomen itsenäistyttyä. Kerhon tarkoituksena oli aluksi aatteellisten ja henkisten tavoitteiden ohella käytännön tarpeiden takia ruoka- ja majoitus palvelujen järjestäminen perheettömille upseereille. Samoihin aikoihin alkoivat myös aliupseerikerhot toimia. Upseeriliitto on perustettu 1919 ja liittyi Akavaan 1958. Aliupseeriliiton perustamisvalmistelut alkoivat vuonna 1927. Sotaväen Päällikkö painotti ennakkoon, että liiton tarkoitusperän tulee olla puhtaasti aatteellinen ja sen toiminta on suunnattava aliupseerien sivistys- ja urheilurientojen edistämiseen sekä isänmaallisen hengen ja sotilaallisen velvollisuudentunnon kehittämiseen. Minkäänlaisia poliittisia tai taloudellisia tarkoitusperiä ei liiton toiminnassa tultaisi hyväksymään. (Aarne Sihvo). Aliupseeriliitto liittyi Virkamiesliittoon(TVK) 1957, VTK/STTK:hon 1984 ja Akavaan 2009. Nyt meillä sitten on jo uusi Aliupseeriliitto ja entinen Aliupseeriliitto nykyinen Päällystöliitto hiipuu hiljaa pois ay-markkinoilta. PV:ssä oli 1939: insinööriupseeria, 2200 20 upseeria, 4200 eläinlääkintäupseeria, aliupseeria, 30 50 lääkintäupseeria, 40 kasarmirakennusmestaria, 50 sotilasvirkamiestä ja 30 sotilasemäntää (HUOM. naisia sotilasviroissa). Tulevaa MTTL:n jäsenkenttää oli tällöin töissä Puolustusvoimissa siis jo toistasataa. Virkamiesten neuvotteluoikeus tuli voimaan 1943. Puolustusvoimien siviilit saivat virallisen neuvotteluaseman 1948. Osa MTTL:n jäsenkunnasta kasvoi myös tätä kautta ammattiyhdistysaktiiveiksi. Oma urani puolustusvoimissa alkoi 1967- 1968 HämJP:ssä va kersanttina. Aikana, jolloin poikamies joutui maksamaan siitä, että sai olla joukkojen kanssa metsässä. Ruuasta kun piti maksaa enemmän kuin mitä maksettiin maastorahaa. Oltuani kaksi vuotta 71 -72 panssarijääkäriosaston vääpelinä Parolassa tuli mitta täyteen ylitöistä. Kävin Teknisen koulun Porissa ja palkkauduin Pääesikunnan Kuljetusosastolle (PE Kulj-os) sotilasteknikon tehtäviin. Teknisten edunvalvontatehtävät täyttivät ison osan ajastani jo ensi vuosista lähtien. Puolustousvoimain Teknikot – Maanpuolustuksen Teknikot – MTTL –Valtion Teknikkojen Liitto, Teknikot, Rakennusmestarit, Konemestarit yhteistyö ja –Valtion Teknisten Keskusliitto työn ohessa. Lopulta 1989 oli tehtävä valinta työ Puolustusvoimissa vai edunvalvontatyö Valtion Teknisten Keskusliitossa. Tilanteita PE:n pihassa: Tulimme Puolustusministeriöstä yt-elimen kokouksesta yhtä matkaa Komentopäällikkö kenraaliluutnatti Erkki Rannikon kanssa ja puheeksi tuli sodanajan kokoonpanot. Tuttu juttu siksi, että olimme PE Kulj-osastolla juuri valmistellee panssariprikaatien uutta kokoonpanoa. Käsityksemme teknisten merkityksestä maavoimien kokoonpanoissa poikkesi voimakkaasti toisistaan. Epäilyttävästi näyttää siltä, että vieläkin siviiliopinnot ovat aliarvostettuja, ellei niitä ole upseerit itse suorittaneet. Voiko sotilaslääkärin Komentopäällikkö, virkaan nimittää kenraaliluutnatti Ilkka naislääkärin? Ranta, Työryhmä, vara-amiraali jossa olivat Sakari Visa, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi ja allekirjoittanut taisivat ratkaista naisten tulon sotilasvirkoihin virkaan. Tuija Nurmi nimitettiin sotilaslääkärin virkaan ja ehkä siitä seuranneen julkisuuden ansiosta hän oli pitkään kansanedustajana. Asessori Kaarina Buree-Hägglund ja naisten aseellinen maanpuolustus tuli ajankohtaiseksi lopullisesti 90-luvulla. Oltuani aiemmin mainitsemassani työryhmässä ja sittemmin ay-liikkeen tehtävissä olin asessorin pyynnöstä vaikuttamassa siihen, että Ayliike puolsi vahvasti naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Yksi, vasta viime vuosina poistunut yksityiskohta, joka oli työsuhteisten edunvalvonnan kohteena, oli palkanmaksun ajankohta. Valtion palvelija virkamies kun sai palkan kuun alussa ja työmies/työsuhteinen työn tehtyään kuun lopussa. Käytäntö muuttui valtiolla vasta 1990-luvulla SOPIMUSTOIMINTA Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on aika nuori. Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK solmivat talvisodan keskellä 1940 niin sanotun tammikuun kihlauksen, jossa STK tunnusti SAK:n neuvotteluosapuoleksi. Silloin alkoi työehtosopimustoiminta virallisesti. Tähän väliin voisi todeta, että keskusjärjestöjen SAK:n STTK:n ja Akavan ero on pääosin siinä, että SAK:ssa jäsenliitot ovat syntyneet työehtosopimusten pohjalle. (esimerkiksi työehtosopimus Metalliliitto – Teknologiateollisuus). STTK:n liittoja on sekä sopimusrakenteeseen liittyviä että ammatillisaatteellisella pohjalla. Akava taas on pääsääntöisesti ammatillisaatteellisella pohjalla. Lähtökohdat ovat vaikuttaneet merkittäneet kunkin keskusjärjestön sopimustoiminnan kehittymiseen ja sopimusten sitovuuteen. Valtion palveluksessa olevien toimihenkilöiden sopimustoimintaan siirtyminen tapahtui vielä myöhemmin, sillä virkaehtoja sääteleviä sopimuksia ei ollut, vaan virkamiesten palkkaus määräytyi yksipuolisilla määräyksillä. Ensimmäiset virkaehtosopimukset tehtiin vasta 1970-luvun alussa. Sopimuksen osapuolina olivat ns. sopijaoikeusjärjestöt SAK, TVK ja AKAVA sekä Valtion Työmarkkinalaitos. Kun valtion jäykkä virkaehtojärjestelmä, ei kyennyt vastaamaan yksityisen sektorin tuomaan kilpailuun koulutetusta työvoimasta, ryhdyttiin erityisesti teknisiä toimihenkilöitä palkkaamaan yksityisoikeudelliseen palvelussuhteeseen. Yllättävää on, että ensimmäinen teknisen toimihenkilöstön solmima työehtosopimus valtiohallinnossa solmittiin Puolustusministeriön ja Maanpuolustuksen Insinöörit ry:n kesken 1960-luvun lopulla. Yhteistyöstä kaikki alkoi Tehdyn työehtosopimuksen laajentaminen koskemaan kaikkia teknisiä oli sytyke MTTL:n synnylle. Insinööri Kalle Tuulos oli tällöin Maanpuolustuksen Insinöörien hallituksessa, Valtion Insinöörien Liiton puheenjohtaja ja VTK:n hallituksen jäsen. Hän oli kova Ay-mies ja niin sanotun puolustusvoimien STTK:n osalta. neuvotteluoikeuslakon Lakosta tuli iso jäsenkenttään. Osa erosi, osa erotettiin trauma (1973) puuhamies Maanpuolustuksen varsinkin Insinöörien ja lopulta yhdistys päätti viedä koko insinöörikunnan Insinööriliittoon ja sitä kautta Akavaan. Samalla syntyi Puolustushallinnon Insinöörit, jonka johdossa Kalle jatkoi. MTTL on perustettu 14.3.1974. Liiton syntyhistoria alkaa jo muutamia vuosia ennen MTTL:n perustamista, sillä puolustushallinnon diplomi-insinöörit, insinöörit ja teknikot solmivat ensimmäisen yhteistyösopimuksen jo 16.5.1966. Sopimuskumppanit täydensivät kokoonpanoaan rakennusmestareilla v. 1971 muodostaen puolustuslaitoksen kenttään rekisteröimättömän teknillisten yhteistyöelimen PTY:n. Elimen silloinen puheenjohtaja R K Tuulos kutsui 13.3.1974 koolle MTTL:n perustavan kokouksen. Liiton viralliseksi nimeksi tuli Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry ja järjestö merkittiin yhdistysrekisteriin 25.9.1974. Minulla oli ilo tutustua sähäkkään työsopimussuhteiseen insinööriin Kalle Tuulokseen jo 1975. Aloitin PE:ssä kesäkuussa 1975 ja jo syksyllä olin MTTL:n hallituksen kokouksessa VTK:n toimistolla Apollonkadulla PVT:n edustajana. Siitä alkaen olen sitten ollut jossakin ay-tehtävässä. Ensin teknikoiden luottamusmies ja sitten hallitus, pääluottamusmies, varapj, pj, MTTL hallitus, varapj, pääsihteeri, VTL hallitus, varapj, VTK hallitus, palkkasihteeri, STTK-J neuvottelupäällikkö, Pardia neuvottelupäällikkö ja lopuksi STTK:n järjestötoiminnan johtaja. Vielä Kallesta! Insinöörikenraalimajuri Mauno Saloranta sai ylennyksen Insinöörikenraalimajuriksi ja Puolustusvoimain pääinsinööriksi 1980. Olimme Kallen kanssa onnittelukäynnillä Mariankadulla. Toisessa kerroksessa huoneiston eteisessä oli iso Honda. Ihmettelimme sitä Salorannan puolisolle. ”Ei se mitään kun se tuossa seisoo, mutta kun välillä Mauno koeajaa sitä ympäri huoneistoa”. Kalle onnitteli Salorantaa ja totesi, että ”nyt saadaan teknisten asiat kuntoon, kun on oma mies kenraalikunnassa ja vielä teknisten henkilöstöjohtajana”. Saloranta vastasi että, ”ei se nyt ihan niin toimi vaan suden pitää ulvoa susien lailla”, johon Kalle sitten suuttui, hyvä että vielä ojensi kukkaset. Kilpailutilanne Virkaehtosopimus asioissa oli kova, VTK:lla ei ollut vielä pääsopija-asemaa valtion virkaehtosopimuksen osalta, kun taas Upseeriliitto oli Akavan kautta pöydässä, Aliupseeriliitto ja Puolustusvoimanin Henkilökuntaliitto PvHL ry TVK-V:n jäsenliittoina samassa asemassa. Asetelma näkyi myös PLM:n pöydässä, varsinkin kun vastapuolella oli mm. hallitusneuvos Martti Kokkonen PvHL:n entinen puheenjohtaja ja Pe Komentoosasto oli miehitetty Upseeriliiton, PvHL:n ja Aliupseeriliiton edustajilla. Työehtosopimuksen osalta tilanne oli toinen. MTTL:n tes oli hyvin edistyksellinen. Se perustui alusta alkaen tehtävien vaativuustasoihin. Tosin kullakin koulutussuunnalla oli oma palkkaliitteensä. Toinen merkittävä vahvuus oli vahvat työsuhteiset neuvottelijat, kuten mm. Kalle Tuulos, Martti Karjalainen, Antero Telilä. Milloin ensimmäinen ATK-tes syntyi, oli kiistelyn aihe minun ja kolleegani Harri Wetterstrandin kesken useita vuosia. Hän väitti olleensa Helsingin Yliopistossa 1974 neuvottelemassa ensimmäistä valtion kenttään tehtyä työehtosopimusta, johon aina totesin, että jo 60-luvun lopulla MTTL:n tessissä oli ATK-toimihenkilöillä oma palkkaliite. Liiton perustajajäsenyhdistyksiä olivat Maanpuolustuksen Diplomi-insinöörit ry, Maanpuolustuksen Insinöörit ry, Puolustusvoimain Teknikot ry, Puolustuslaitoksen Rakennusmestarit ry ja noin vuoden ajan toiminut Puolustuslaitoksen Atk-toimihenkilöt ry sekä Ilmapuolustuksen Lentotekniset Ilty ry. Liiton jäsenmäärä oli tuolloin n. 1000. Iltyn liittyminen VTK/MTTL:n liittyi lentolisän kehittämiseen. Iltyn mielestä Aliupseeriliitto ei antanut Ilty:läisten osallistua neuvotteluihin täysipainoisesti. Jäsenkunnan määrä kasvoi hiljalleen, kunnes vuonna 1976 tapahtui jäsenkunnassa merkittävä repeämä. Tuolloin Valtion Insinöörien Liitto VIL erosi STTK-laisesta Valtion Teknillisten Keskusliitosta liittyen AKAVA:n jäsenliitoksi. Muutoksen seurauksena myös MTTL:n jäsenyhdistys MPI siirtyi VIL:n mukana AKAVA-laiseksi yhdistykseksi. Pääosa henkilöjäsenistä pysyi MPI:n jäseninä ja pieni osa jäi STTK-laisiksi perustaen uuden yhdistyksen Puolustushallinnon Insinöörit PHI ry, joka liittyi MTTL:n. Liiton seuraava rakennemuutos tapahtui vuonna 1988. ILTY ry liittyi silloin takaisin muutama vuosi aiemmin VTK:n jäsenjärjestöksi tulleeseen Toimiupseeriliittoon. MTTL:stä tuli ammattijärjestö 1989 Vuonna 1988 myös MTTL:n toiminnassa alkoi jäsenten kannalta katsoen merkittävä muutos. Perinteisesti valtion koulutustasoliitoissa jäseninä olleet yhdistykset erosivat liitoistaan jääden edelleen MTTL:n jäsenyhdistyksiksi. MTTL hyväksyttiin uutena ammattiliittona VTK:n (nykyään TTT) jäseneksi. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitosta tuli tuolloin ensimmäinen valtionhallinnon laitoskohtainen ammattijärjestö, jossa olivat kattavasti jäseninä kaikki laitoksen STTK:laiset tekniset toimihenkilöyhdistykset. Ammattiliiton uudet säännöt hyväksyttiin liittokokouksessa 25.3.1988 ja MTTL:sta tuli keskusjärjestö VTK:n (nykyään TTT) uusi jäsenliitto 1.1.1989. Tämän prosessin tunnen hyvin. MTTL:n puheenjohtaja oli tällöin insmaj Markku Ahlberg ja allekirjoittanut oli liiton pääsihteeri. Kokoussihteerinämme taisi olla insltn Jukka Juusti tai Veli Pekka Valtonen. Olin tällöin VTK:n hallituksessa VTL:n jäsenenä. VTL, VHIL,VDI ja VRL vastustivat voimakkaasti talokohtaisen liiton tuloa VTK:n jäseneksi, vaikka aiemmin jo Post- Telen tekniset järjestöt olivat saman jo tehneet. (liikelaitokset olivat eri juttu) 1993 alussa liittoon järjestäytyi Erikoisupseerit ry niminen perusyhdistys, joka oli aiemmin Päällystöliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen jäsenkunnasta pääosa oli sotilasteknikoita ja osa sotilastaloudenhoitajia Nyt yhdistyksen nimi on Maanpuolustuksen erikoisalojen toimihenkilöt henkilöstöstä. ja sen jäsenkunta Liittoon muodostuu kuuluvat talouspäälliköistä jäsenyhdistykset ja edustavat muonitus alan puolustusvoimia, puolustusministeriötä ja rajavartiolaitosta. Jäsenkunnasta yli 10 % on naisia. Jäsenistöstä noin puolet on erikoisupseereita, pieni määrä siviilivirkasuhteisia ja loput työsopimussuhteisia. 1992 -1993 keskusjärjestökentässä tapahtui iso muutos. TVK keskusjärjestönä hajosi. Jäsenliitot lopettivat Tunturihotellin kalliiksi hissiyhtiön käyneiden rahoituksen. Venditon, Samalla Saimaanrannan menivät nurin lomakylän myös Virkamiesliitto. Yhtä lukuun ottamatta TVK:n jäsenliitot liittyivät STTK:hon. TVK-V ja ja En koskaan ollut MTTL:n puheenjohtaja. Karjalaisen Martti sitä kylläkin ehdotti hallitukselle, mutta katsoin ikäni ja sotilasarvoni olleen siinä määrin vastapuolen odotuksien alapuolella että värväsin tehtävään sotilasasiamiehen apulaisen Lontoosta Insinöörimajuri Markku Ahlbergin. Markku otti tehtävän vastaan puoli vuotta vuosikokouksen jälkeen, joten sen aikaa MTTL taisi olla vedossani. Nyt voi kertoa senkin, että uusina keskusjärjestöjen järjestöjohtajina Risto Kauppinen Akava ja allekirjoittanut neuvottelivat 1997 valmiiksi myös pohjan STTK:n ja Akavan yhdistymiselle. Tämän kaatoi OAJ:n silloinen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi samana aamuna, kun puheenjohtajatason neuvottelujen piti alkaa. Yhteys puolustusvoimiin ja järjestöihin on osaltani välillä ollut varsin etäinen. VTK:n palkkasihteerinä murhe oli kaikkien valtion teknisten pakkauksen ja palvelusuhteiden kehittymisestä. STTK-J / Pardian neuvottelupäällikkönä vastuualueena oli valtion liikelaitostamis-, yhtiöittämis- ja yksityistämishankkeiden seuranta ja henkilöstön asemasta käydyt neuvottelut. STTK:ssa tehtävät laajenivat ja yhteiskunnalliset verkostot ja yhteydet kasvoivat. Olin mm. Vapaaehtoisen Maanpuolustuksen Neuvottelukunnan jäsenenä yhden vaalikauden. Kokouksia oli Vartiotuvalla noin kymmenkunta kansanedustaja Seppo Kääriäisen johdolla. Viisi vuotta sitten kävin myös valtakunnallisen maanpuolustuskurssin numero191. Puolustusvoimilla ja erityisesti Maanpuolustuksen teknisillä on pysyvä paikka sydämessäni. OMALTA OSALTANI HALUAN SYDÄMESTÄNI ONNITELLA 40 VUOTIASTA JUHLIVAA MAANPUOLUSTUKSEN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN LIITTOA JA TOIVOTTAA VAHVAA EDUNVALVONTAA MYÖS TULEVAISUUDESSA. Reservin teknikkokapteeni KAUKO PASSI LIITTOHISTORIAA Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J perustettiin 2. huhtikuuta 1976. Perustajina olivat Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK, Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK ja Kuntien Teknillisten keskusliitto KTK. Pardia tunnettiin aiemmin nimellä STTK-J. Nykymuotoisen Pardian perusta on vuodelta 1993, jolloin päätettiin osana STTK:n julkisen sektorin uudelleen järjestelyjä, että STTK-J keskittyy valtionsektorin edunvalvontaan. Mikko Mäenpää aloitti vuonna 1993 STTK-J:n päätoimisena puheenjohtajana. Sitä ennen hän oli toiminut luottamustoimisena puheenjohtajana vuosina 1992–1993. Mäenpään puheenjohtajuus jatkui vuoteen 1999 asti. Vuonna 2000 hänet valittiin STTK:n puheenjohtajaksi. Vuonna 1999 Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajaksi valittiin Matti Krats. Hän toimi tehtävässään vuoteen 2005 saakka. STTK-J:n nimi vaihtui Palkansaajajärjestö PPARDIA:ksi vuonna 2000. Uusi nimi saatiin kilpailun kautta. Kilpailun tavoitteena oli löytää nimi, joka kuvaisi järjestöä entistä paremmin. Voittajanimeä ehdotti TTT:läinen pääluottamusmies Jyrki Reimavuo. Hän kehitteli nimen sanayhdistelmän pohjalta. Pardia tarkoittaa järjestöä, jonka toiminta perustuu työelämän tasa-arvoon (Par) ja läpileikkaukseen (Dia) työmarkkinakentästä ja yksittäisistä työyhteisöistä. Vuonna 2005 uusi toimintamalli johdatti PARDIAN ja sen jäsenjärjestöjen henkilökunnan isoon yhteiseen toimistoon Pasilaan. Sitä ennen PARDIA:lla oli hyvin pieni toimisto Helsingin Pohjoisrannassa ja liitoissa isommat toimistot. Vuoden 2005 muuton jälkeen PARDIA:n toimistossa on työskennellyt noin 40 henkilöä. Vuonna 2005 Antti Palola valittiin Palkansaajajärjestö PARDIA:n puheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässään 23.10.2013 asti. Niko Simola valittiin Palkansaajajärjestö PARDIA:n puheenjohtajaksi 23.10.2013. Sitä ennen Simola työskenteli PARDIA:n neuvottelupäällikkönä. Parhaillaan on menossa selvitys miten TTT järjestäytyy jatkossa, tavoitteena laittaa voimaantulevien sääntömuutosten myötä vaikuttamisen kanava kustannustehokkaaseen asentoon, jossa työssä MTTL on innolla mukana. MTTL ry Liitto on perustettu 14.3.1974. Liiton syntyhistoria alkaa jo muutamia vuosia ennen MTTL:n perustamista, sillä puolustushallinnon diplomi-insinöörit, insinöörit ja teknikot solmivat ensimmäisen yhteistyösopimuksen jo 16.5.1966. Sopimuskumppanit täydensivät kokoonpanoaan rakennusmestareilla v. 1971 muodostaen puolustuslaitoksen kenttään rekisteröimättömän teknillisten yhteistyöelimen PTY. Elimen silloinen puheenjohtaja R K Tuulos kutsui 13.3.1974 koolle MTTL:n perustavan kokouksen. Liiton viralliseksi nimeksi tuli Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ja järjestö merkittiin yhdistysrekisteriin 25.9.1974. MTTL:stä tuli ammattijärjestö 1989 Vuonna 1988 myös MTTL:n toiminnassa alkoi jäsenten kannalta katsoen merkittävä muutos. Perinteisesti valtion koulutustasoliitoissa jäseninä olleet yhdistykset erosivat liitoistaan jääden edelleen MTTL:n jäsenyhdistyksiksi. MTTL hyväksyttiin uutena ammattiliittona VTK:n (nykyään TTT) jäseneksi. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitosta tuli tuolloin ensimmäinen valtionhallinnon laitoskohtainen ammattijärjestö, jossa olivat kattavasti jäseninä kaikki laitoksen STTK:laiset tekniset toimihenkilöyhdistykset. Ammattiliiton uudet säännöt hyväksyttiin liittokokouksessa 25.3.1988 ja MTTL:sta tuli keskusjärjestö VTK:n (nykyään TTT) uusi jäsenliitto 1.1.1989. Heinäkuun 1993 alussa liittoon järjestäytyi Erikoisupseerit ry niminen perusyhdistys, joka oli aiemmin Päällystöliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen jäsenkunnasta pääosa oli sotilasteknikoita ja osa sotilastaloudenhoitajia Nyt yhdistyksen nimi on Maanpuolustuksen erikoisalojen toimihenkilöt ja sen jäsenkunta on talouspäälliköitä ja ravitsemusalan esimiehiä. MTTL on viimeisimpien vuosien aikana tehnyt määrätietoisesti selvitystä järjestökentässä siinä tapahtuneiden muutosten innoittamana. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt ry on edelleen tehtyjen selvitysten perusteella se oikea viitekehys samaan tapaan kun on STTK ja PARDIA. Sittemmin PARDIA riveistä AKAVA/JUKO -riveihin siirtynyt Päällystöliitto yhdessä voimakkaassa asemassa, että äänemme hukkuisi JUKO maailmassa, olkoonkin että olisimme omassa viitekehyksessä selkeästi suurin toimija. Aliupseeri Liitto äänesti jaloillaan siinä vaiheessa kun PARDIA:sta oli tarkoitus tehdä ihan oikea liitto. Meitä on nyt siten PARDIA:ssa enää MTTL ja MPHL, mikä tilanteena ainakin sopii meille vallan mainiosti, olemmehan 1.7.2013 alkaen olleet PARDIA toiseksi suurimman jäsenjärjestön TTT suurin liitto teknis- ja talous -orjentoituneella jäsenistöllä. MTTL on aktiivisesti mukana meneillään olevassa TTT:n järjestäytymismallia selvittävässä työssä.
© Copyright 2024