Hyvässä työtilassa on IDEAA
ttt www.ttl.fi/ttt T y ö h y v i n v o i n n i n e r i k o i s l e h T i Työ Terveys Turvallisuus 5 2012 9,00 € Hyvässä työtilassa on IDEAA → 20–31 → 32 Lisävuosia työuraan kuntoutuksesta → 37 Miten annan ja otan vastaan palautetta? → 40 Kun asiakas muuttuu uhkailijaksi Sievi GORE-TEX® Performance Comfort – mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin Olemme mukana FinnBuild-messuilla Helsingissä 9.–12.10. 2012 Osasto 7h41. Tervetuloa! Sievi GT GORE-TEX®-vuori on ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi yhdistää nyt uutuutena kaksi huippuominaisuutta: GORE-TEX®vuorin ja Boa®-kiristysmekanismin. Mallissa Sievi GT Roller S3 kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ilman hankaavia kohtia ja GORE-TEX®-vuori pitää jalkasi miellyttävän kuivina vaihtelevissakin olosuhteissa. Jalkineet ovat erittäin helpot pukea ja mukavat käyttää! GT 7 S3 GT 2 S2 45-52834-142-82M 35-39 EN ISO 20345: S2 45-52851-342-71M 36-38 EN ISO 20345: S3 GT 2 XL S2 GT 7 XL S3 47-52851-303-71M 39-48 EN ISO 20345: S3 47-52834-103-82M 39-47 EN ISO 20345: S2 Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX® -kalvo Kangasvuori www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected] Statiivi Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 ttt Työ Terveys Turvallisuus 5 ■ 2012 Työtila voi tukea hyvinvointia →20–31 20 14 kysymystä työtiloista ja hyvinvoinnista Työ 22 Avotoimiston työrauha parani Soneran puhelinpalvelukeskus remontoitiin avaraksi. 26 Laboratoriosta toimiva ja kaunis 28 Työtila vaihtuu päivän mittaan Biitsiltä Bistroon 20–31 Microsoftin toimitiloista tuli kohtaamispaikka. 31 Tätä mieltä: Suvi Nenonen tyÖntekiJät Mukaan tiloJa suunnitteleMaan Terveys 32 Venyttääkö kuntoutus työuria? 35 Terveydeksi! Turvallisuus 40 Seuraako joku? Työhön liittyvä uhkailu on parasta ottaa vakavasti. 43 Kaikki joukolla riskejä torjumaan JYRKI TERVO 37 Hyvää henkeä: Selkeää palautetta, kiitos! Remontin ansiosta melu on vaimentunut Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa. Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja Katri Sirén-Vartiaisen mukaan avokonttorissa on nyt aiempaa parempi tehdä töitä. 44 Askel vakaaksi Elintarviketyöntekijä tarvitsee pitävät kengänpohjat. 45 Tapaturmainen kuolema 40 Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Työvuosien tuhlaus on lopetettava uhkailua ei tarvitse sietää Professori Jorma Sipilä laittaisi lapset kuusivuotiaina kouluun ja pitäisi vanhemmat työelämässä pitkään. VI HA NTO SA N 32 kuntoutus käyntiin ripeästi iSTOCKPHOTO ANNA DAMMERT KUVASI KANTEEN PÄIVI KAMUSEN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 10 Monipuoliset messut Tampereella 12 Juniori & konkari 13 Valokuva nappasi voiton 14 Kirjeitä lukijoilta 14 Helmet 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna NA Vakiosivut HALUATKO KOEKÄYTTÄJÄKSI TTT-lehden uuteen verkkopalveluun? → 15 ISSN-0041-4816 4 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Pääkirjoitus toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.ttl.fi/ttt päätoimittaja Harri Vainio toimituspäällikkö Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla) toimitussihteeri Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 toimittajat Raija Lahtinen puh. 030 474 2385 Marja Luokomaa puh. 030 474 2476 Susanna Kaaja (perhevapaalla) graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-424 65340 Sähköposti: [email protected] Tilauslipuke sivulla 46 tilaushinnat Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 70 e (sis. alv) Kestotilauksena 67 e (sis. alv) Irtonumero 9 e (sis. alv.) + postituskulut toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK, Pirkko Jukka/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Raili Perimäki/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 42. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 60 008 (LT 2012) Moni kakku päältä kaunis Singaporen arkkitehtuuri on mieletöntä: kiehtovia tornitalokomplekseja ja silmiä hiveleviä hotellikokonaisuuksia. Silti metropoli on järjestelmällinen, siisti ja esteettinen kokemus. Tutustuin siellä paikalliseen yliopistoon, kävin yrityksissä ja työpaikoilla. Rakennukset ja toimitilat olivat upeita, moderneja ja miellyttävästi ympäristöön upotettuja. Mutta parin päivän työskentelyn jälkeen jäin ihmettelemään sitä ristiriitaa, joka on ulkokuoren näyttävyyden ja työtilojen toiminnallisuuden välillä. Tilat olivat ahtaan kuutiomaisia, ja oma tila jäi yleisyyden alle. Minulle, pohjoismaiseen valoisuuteen, sosiaalisuuteen ja vapauteen tottuneelle, kokemus oli ahdistava. En kuitenkaan kuullut valitusta työtilojen haitoista, en kosteusvaurioista, en sairaista rakennuksista tai homeongelmista. En edes tilojen ahtaudesta tai elvyttävien taukotilojen puutteesta. Joko ongelmia ei ole, tai sitten niistä ei puhuta. Julkisista rakennuksista suuri osa on saneerauksen tarpeessa. Suomeakin pidetään arkkitehtuurin ja designin huippumaana. Mikä on oma tilanteemme, Alvar Aallon ja neljän vuodenajan impivaaralaisessa Ateenassa? Puhetta meillä riittää, mutta tilanne ei ole häävi. Julkisista rakennuksista, sairaaloista, kouluista ja päiväkodeista suuri osa on välittömän saneerauksen tarpeessa. Kosteusvaurioisissa nurkissa oireilevat nyt sairaan rakentamisen uhrit. Puolivillainen osaaminen ja välinpitämättömyys suurten taloudellisten voittojen toivossa johtivat meidät harhaan. Ongelmat ovat todellisia. Kun työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita, ja kun hengitystie- ja muu oireilu on yleistä, tästä syntyvä yhdistelmä johtaa auttamatta työperäisiin sairauksiin ja ammattitautiepäilyihin. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan terveyttään tai työkykyään. mutta ongelmat ovat ratkaistavissa. Tarvitsemme rehellistä tosiasioiden toteamista, aitoa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja osaamisen tuottamaa erikoistumista. Virheet ja puutteet, olivat ne sitten suunnittelussa, osaamisessa, rakentamisessa, rakenteiden suojaamisessa tai rakennusvalvonnassa, on tunnistettava ja tunnustettava. Tarvitsemme selkeät vastuu- ja korvausvelvoitteet sille, joka laiminlyö määräykset, asiallisen suunnittelun ja rakentamisen. Ratkaisut on löydettävissä syitten syistä, rakenteista ja toimintamalleista, mielellään ennen kuin mitään sairastumisia on tapahtunut. Näin pahoinvoinnista päästään hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen. Puhumisesta on päästävä entistä ehompaan tekemiseen. Nyt on aika nousta barrikadeille ihmiskasvoisen rakentamisen ja paremman sisäilman puolesta. Sen me olemme osanneet menneisyydessä, ja siihen me pystymme myös tulevaisuudessa. Helsingissä 9. lokakuuta 2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2012 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 5 TTT Ajassa KOONNUT MARJA SARKKINEN Pidä taukoja, pelaaja! INTENSIIVINEN tietokonepelaaminen kuormittaa kehoa, joten palautumisesta pitää huolehtia. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen ja Helsingin terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeen toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin Assembly kesä 2012 -pelitapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelaaminen vaikuttaa kehon vireystilaan ja palautumiseen. Kolmipäiväisen pelimaratonin ajaksi parinkymmenen koehenkilön iholle kiinnitettiin sykemittarit. Osa heistä oli ammattipelaajia ja osa harrastelijoita. Muutama mittari oli myös järjestäjillä. Mittaustulokset ovat mielenkiintoisia. Koehenkilöt eivät kokeneet olevansa stressaantuneita tapahtuman aikana, mutta elimistön mitattu palautuminen alkoi häiriintyä jo parin päivän kuluessa. Pelaamisen ajan kehon vireys oli selvästi kohonnut: verenkierto oli vilkasta, ja autonominen hermosto oli virittyneessä tilassa. Eniten pitkäkestoinen hermoston kuormitus vaikutti uneen. Vaikka koehenkilöt nukkuivat hyvä rauhoittaa ilta pelaamiselta ja näin auttaa palautumista. Lindholmin mukaan Assemblyn kaltainen pelirupeama on monelle harvinaisuus ja osallistujilla oli tapahtuman jälkeen aikaa palautua. Hänestä tutkimus kuitenkin antaa aiheen miettiä asiaa laajemmin: miten vastaava, useita vuosia kestävä rasitus vaikuttaa niihin, jotka tekevät intensiivistä tietokonetyötä? Jos palautumiseen ei kiinnitetä huomiota, vaikutukset terveyteen voivat olla hyvinkin negatiivisia. Tutkimus antoi osviittaa pelaamisen vaikutuksista, vaikka pienen otannan takia ei voikaan tehdä suuria yleistyksiä. – Pelaamisen kaikista vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Emme tämän tutkimuksen kautta pystyneet paneutumaan esimerkiksi siihen, miten energiajuomat vaikuttavat stressinsietokykyyn. Näiden tulosten valossa kuitenkin näyttää siltä, että lisätutkimukset olisivat hyödyllisiä. joka yö suurin piirtein saman verran, noin kuusi tuntia, palauttavan unen osuus nukutusta ajasta väheni yö yöltä. Kolmantena yönä se oli jo lähes olematon. – Pelaamisesta aiheutuva stressi on alkuvaiheessa myönteistä, ja siitä nuoret näyttävät palautuvan hyvin. Pidemmän päälle pelaaminen kuitenkin rasittaa kehoa, ja unenaikaisen palautumisen alkaminen viivästyy huomattavasti, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. Pelien stressaava vaikutus ei ole vain huono asia. Sopivissa määrin ylikierrokset stimuloivat aivoja ja harjoittavat kehoa. Nuorilla on vielä hyvä stressinsietokyky, eivätkä omat tuntemukset välttämättä kerro oikeaa stressin määrää. Siksi paussien pitämisestä tulee huolehtia, vaikka oma keho ei sitä vaadikaan. Parhaiten palauttaa uni, mutta se ei aina riitä. Palautumista voi tehostaa esimerkiksi harrastamalla urheilua tai opettelemalla rentoutustekniikoita. Ennen nukkumaanmenoa olisi MARJA LUOKOMAA Stressitasapaino Pelaajan stressi ja palautuminen pelitapahtuman aikana Aika 17.00 21:00 01:00 pelijakso stressireaktiot palautuminen 09:00 13:00 unijakso 17:00 21:00 pelijakso 01:00 05:00 09:00 unijakso 13:00 17:00 pelijakso 21:00 01:00 05:00 09:00 unijakso Yhden pelaajan stressireaktiot ja palautuminen kolmipäiväisen pelitahtuman kuluessa. Oranssina näkyvä stressi voi olla positiivista tai negatiivista. Unen aikana tapahtunut verenkierron palautuminen näkyy vihreänä. Assembly-tapahtuma keräsi elokuussa yli 5 000 tietokoneharrastaajaa Helsingin Hartwall Areenalle. ALEKSI KINNUNEN 6 05:00 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 S yyskuun lopussa käynnistyneessä Elämä pelissä -televisio-ohjelmassa seurataan viittä tunnettua suomalaista, jotka haluavat muuttua. Heidän tavoitteenaan on suhtautua asioihin myönteisemmin ja elää terveellisemmin kuin ennen. Kahdeksan viikkoa kestävän valmennuksen aikana jokaisella on tukenaan henkilökohtainen valmentaja. Yle TV1:llä esitettävän sarjan seuraava osa nähdään 2. joulukuuta. Ylen nettisivuilla on testi, joka antaa arvion vastaajan elämänasenteesta ja kertoo elinajanodotteen. Kaikki halukkaat voivat osallistua maksuttomaan valmennukseen, joka auttaa sietämään takaiskuja ja kohentamaan terveyttä. Valmennettavat saavat sähköpostiinsa harjoituksia ja vinkkejä. Myös työporukat voivat osallistua. Ohjelmassa on mukana Työterveyslaitos, joka tekee sarjan päähenkilöille aivokuvantamista ja unitutkimusta. Lisätietoja ohjelmasta: www.yle.fi/ elamapelissa ”Elokuvien tekeminen on kiihkeää ja raskasta työtä. Kun pitkiä elokuvia kuvataan, ei alle kymmentuntisia työpäiviä juuri ole.” YLE KUVAPALVELU/JYRKI VALKAMA VASTOINKÄYMISTEN SIETÄMISTÄ VOI OPPIA Elämä pelissä -ohjelman päähenkilöt ovat Kai Mäkelä (vas.), Nina Mikkonen, Oskari Katajisto, Irina Krohn ja Jethro Roststedt. OLETKO LIIAN VAATIVA? Keskitytkö mielelläsi yksityiskohtiin? Ovatko järjestys, työlistat ja aikataulut sinulle tärkeitä? Toimittaja Antti Järvi Helsingin Sanomissa 15.9.2012 18.10. Onko sinulla hyvin tarkka käsitys siitä, mikä on oikein ja väärin? Onko sinun vaikea heittää pois tarpeettomia tavaroita, koska ne voivat joskus osoittautua tärkeiksi? H saadaan uutta tietoa rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Silloin julkistetaan tutkimus, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilannut Työterveyslaitokselta. Onko sinun vaikea tehdä töitä ”hutaisemalla”? Oletko niin omistautunut työnteolle, ettei sinulla ole aikaa ystäville ja rentoutumiseen? SUOJAINTEN KÄYTTÖOHJEET JA CE-MERKINTÄ MYYJÄNKIN VASTUULLA Onko sinun vaikea antaa toisten auttaa, jos he eivät suostu tekemään asioita juuri niin kuin haluaisit? Onko sinun vaikea kuluttaa rahaa itseesi, vaikka sitä olisi tarpeeksi? JOUKO RYTKÖNEN enkilönsuojainten myyjän on huolehdittava siitä, että suojaimen mukana on asianmukaiset käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Myyjän velvollisuutena on myös varmistaa, että suojaimessa on CE-merkintä. Kaikki ei siis ole valmistajan tai maahantuojan vastuulla. Myyjän velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen. Asiasta muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka toimii työssä käytettävien henkilönsuojainten markkinavalvontaviranomaisena. Työsuojeluhallinnon tarkastuksissa on todettu toistuvasti, että suojaimia myydään ilman CE-merkintää ja käyttöohjeita. Viime vuonna työsuojeluviranomaiset tarkastivat hitsauskäsineitä sekä suojapukuja ja käsineitä, joita käytetään kemikaaleilta suojautumiseen. Tarkastettuja tuotteita oli 135. Lähes puolet niistä myytiin ilman käyttöohjetta. Kemikaalinsuojakäsineistä 15 prosentista puuttui CE-merkintä. Tänä vuonna viranomaiset tarkastavat myyntiliikkeissä teollisuuskypäriä ja niihin kiinnitettäviä visiirejä, näkyviä varoitusvaatteita ja kokovaljaita. 1 2 3 4 5 6 7 8 Oletko usein varma siitä, että olet oikeassa työasioiden suhteen ja että työkavereiden mielipiteistä ei ole kuin haittaa? Jos tunnistit itsesi, saatat olla vaativa henkilö. Työelämässä tällainen perfektionisti koetaan usein hankalaksi, ja hän itse voi pitää muita hankalina ja epäluotettavina. Jos sinulla on perfektionistisia piirteitä, elämänlaatusi voisi parantua, jos pystyisit lisäämään spontaaniutta, leikkimielisyyttä ja joustavuutta. Uskalla kyseenalaistaa itselle asettamasi vaatimukset ja tyydy olemaan kyllin hyvä. Mitä tapahtuisi, jos laskisit suoritustasoasi viisi prosenttia tai lähtisit töistä 15 minuuttia aikaisemmin? Lähteenä Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin kirja Hankalat tyypit työelämässä (Työterveyslaitos, 2012) 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 7 Duunitohtori Miten selviydyn potkuista? Irtisanominen rikkoo sen uskomuksen, että maailma on ennustettava. Herää monenlaisia tunteita: pelkoa, ahdistusta, surua, pettymystä, vihaa. Älä ota itseesi – olet yhtä hyvä kuin ennenkin. Pidä yllä arkirutiineja, mutta etsi samalla uusia kokemuksia. Anna itsellesi aikaa tottua tilanteeseen, sillä monta muutosta tapahtuu samaan aikaan. Kyse on elämän kriisivaiheesta. Oma työminä on muutoksessa, ja ammattiidentiteettikin voi muuttua. Aikaa tuntuu tulevan lisää, joten hyödynnä se. Nyt olet oma ohjelmoijasi. Kun olet selvinnyt alkusokista ja suuttumuksesta, uudet suunnitelmat ja ratkaisut alkavat leijailla mielessäsi. Ihmisellä on ihmeellinen taito ratkaista ongelmatilanteita. Osaamme vaihtaa väriä kuin kameleontti ympäristön vaatimusten mukaan. Kysy itseltäsi: Mitähän muita värejä tai ominaisuuksia minusta löytyy? Mitä haluaisin? Mikä kiinnostaisi? TE-toimistoissa on henkilöitä, jotka kuuntelevat ja kehittävät kanssasi ratkaisuja. Jos työterveyshuolto on vielä tukenasi, käytä sen palveluja. Puhu irtisanomisesta avoimesti. Saat samalla otteen tapahtuneeseen. Tukea tulee jo siitä, että tietää toisen tietävän. Usein kriisissä jumiudutaan katsomaan menneeseen ja ollaan sokeita näkemään kokonaisuus. Päätökset on kuitenkin tehtävä tulevaisuus silmissä. Mihin suuntaan sinä haluaisit lähteä? Työterveyspsykologi Eila Kallio, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto 8 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 iSTOCKPHOTO Minut irtisanottiin tylysti vuosien palve luksen jälkeen. Koska olen ollut pitkään samassa työpaikassa ja samojen ihmisten kanssa, en osaa kuvitella aloittavani jossain muualla. En tiedä, onko minusta siihen. Miten saan itseni sen verran kasaan, että pystyn taas käynnistämään hommat? – Siiri STRESSI JA UNETTOMUUS ESILLÄ KIRJAMESSUILLA T yöterveyslaitos ja TTT-lehti ovat mukana Helsingin kirjamessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 25.–28. lokakuuta. Tule laitoksen osastolle 6h121 tutustumaan uutuuskirjoihin Työstressi rokotus, Kaikkea stressistä ja Unettomuuden lääkkeetön hoito sekä kuuntelemaan asiantuntijoiden esityksiä: Latteuksista todelliseen stressinhallintaan Torstaina 25. lokakuuta kello 12–12.30 Paikka: Katri Vala -lava Työstressirokotuksen avulla voi oppia tunnistamaan omat stressille altistavat ajatus- ja toimintamallinsa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Räisänen kertoo, miten sanotaan ei liialle stressille. Stressaa vähän Torstaina 25. lokakuuta kello 11.30–12 Paikka: Katri Vala -lava Mitä stressi on? Miten stressi kehittyy? Mikä stressiä aiheuttaa? Mitä stressistä seuraa? Miten stressiä voi mitata, ehkäistä ja hoitaa? Stressin yksilölliset erot eli minun stressini ja sinun stressisi. Psykologi Laura Pulkki-Råback ja unitutkija Mikael Sallinen keskustelevat terveystoimittaja Maarit Huovisen kanssa. Unettomuuden lääkkeetön hoito Lauantaina 27. lokakuuta kello 16–16.30 Paikka: Katri Vala -lava Mitä tehdä, kun uni ei tule? Työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt ja erikoispsykologi Heli Järnefelt kertovat, miten hyvää unta edistetään terveydenhuollossa ilman lääkkeitä. Lisätietoja: www.helsinginkirjamessut.fi TTT-lehden tapahtumakalenterissa on tietoa muista tapahtumista: www.ttl.fi/ttt UU KALANVILJELYSSÄ VAAROJA Y TIS IA ULK OM hdysvalloissa kalanviljely on kasvava ala, jossa on paljon vaarallisia työtehtäviä. Hukkumisen lisäksi työntekijöitä uhkaavat muun muassa sähköiskut, liukastumiset ja neulanpistot kaloja rokotettaessa. Amerikkalainen Professional Safety -lehti kirjoitti numerossaan 7/2012 tutkimuksesta, jossa oli selvitetty riskejä ja niiden torjuntakeinoja yli 50 kalanviljelylaitoksessa. Tutkijat totesivat, että monet kalanviljelijät olivat itsekseen kehittäneet hyviä tapoja torjua riskejä. Keinot olivat yksinkertaisia, edullisia ja toimiviksi todettuja. Lehteen oli koottu 17 riskiä torjuntakeinoineen. Professional Safety -lehteen voi tutustua osoitteessa: www. asse.org/professionalsafety AIL TA AMMATTITAUDIT VÄHENIVÄT JohTamisen äärellä lue lisää hietalan ja muiden esimiesten ajatuksia Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdestä: http://tyopiste.ttl.fi >näkökulmat >Johtamisen äärellä lukumäärä 1 800 1 400 2010 400 933 467 600 700 800 1 059 1 000 1 134 1 200 801 nin työpaikoilla kieltävää lakia, joka tuli voimaan vuonna 1995. lisäksi hän vaikutti aktiivisesti siihen, että tupakointi kiellettiin ravintoloissa kokonaan vuonna 2007. lehti jakaa tunnustuksen vuosittain. reijulan haastattelu oli numerossa 4/2012. 2009 1 546 1 600 627 Onnittelut! ■ TTT-lehti on antanut Hyvän työelämän puolestapuhuja -tunnustuksen teemajohtaja, lääkäri ja professori Kari Reijulalle Työterveyslaitoksesta. reijula on tehnyt näkyvää työtä muun muassa savuttomuuden edistämisessä. hän oli valmistelemassa tupakoin- Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tautiryhmän mukaan vuosina 2009 ja 2010 830 TUUre hUrme Mikä on ”suosikkikäskysi”? Tulpat korviin! Kuulon suojaaminen on todella tärkeää tehtaassamme ja omalle porukalle kyllä itsestään selvää. 1 173 alion mehutehtaassa helsingissä työskentelee 65 ihmistä – aina laboratorioasiantuntijoista kunnossapidon ammattilaisiin. yöterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien. Vähenemiseen ei ole yksittäistä selittävää tekijää. Vakuutuslaitokset vahvistivat epäilyistä 40,1 prosenttia. eniten ammattitaudeiksi vahvistettiin meluvammoja ja asbestisairauksia ja vähiten astmoja ja muiden sairauksien ryhmään luokiteltuja sairauksia. Yleisimpiä ammattitauteja olivat meluvammat (1 546 tapausta), ammatti-ihotaudit (1 059), hengitystieallergiat (1 134), asbestin aiheuttamat sairaudet (933) ja rasitussairaudet (700). muiden tapausten ryhmään (467) kirjattiin eniten tärinään liittyvää valkosormisuutta, toksista aivosairautta, silmän sidekalvotulehdusta, myyräkuumetta, kivipölykeuhkoa ja tuberkuloosia. rl 1 173 V T 1 680 TULPAT KORVIIN! Anna jokin johtamisvinkki, tehtaanjohtaja Timo Hietala! ihmiset ovat kaikki erilaisia, joten ei voi johtaa aina samalla sapluunalla. räätälöityjä versioita tarvitaan. ihmisten erilaisuus on toki äärettömän hyvä juttu – en tekisi mitään porukalla, jossa kaikki olisivat samanlaisia. 200 KÄNNYKÖIDEN VAIKUTUKSISTA AIVOIHIN UUTTA TIETOA 0 meluvammat ihotaudit hengitystieallegiat asbestisairaudet rasitussairaudet muut a UUSI TAPA HALLITA KEMIKAALIRISKIT T isToCKPhoTo ltistuminen matkapuhelinten synnyttämille rFkentille voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja säteilyturvakeskuksen Langattomat viestintälaitteet ja terveys (WIRECOM) -tutkimusohjelmassa. Tulosten perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, seuraako altistumisesta terveysvaikutuksia. – Keskushermoston lämpötilan nouseminen liian korkeaksi voi johtaa hermosolujen vaurioitumiseen. siitä seuraisi esimerkiksi päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. – halusimmekin selvittää, aiheuttaako altistuminen rF-kentille sellaisia lämpövaikutuksia pään alueen kudoksissa, että niistä voisi seurata terveyshaittoja. lisätietoja tutkimusohjelmasta: www.ttl.fi/partner/wirecom yöpaikkojen kemikaaliriskien hallintaan on tarjolla uusi työkalu: Stoffenmanager. riskinhallintaohjelma auttaa muun muassa arvioimaan ja priorisoimaan riskit, vertailemaan riskinhallintakeinojen tehokkuutta sekä laatimaan kemikaaliluettelon ja toimenpidesuunnitelman. hollantilaistaustaista stoffenmanageria käytetään euroopassa laajasti. Työterveyslaitos, VTT ja itä-suomen yliopisto ovat laatineen suomenkielisen version. sen saa ilmaiseksi internetistä: https://www.stoffenmanager.nl 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 9 TEKSTI helinÄ Kujala ■ KUVAT helinÄ Kujala JA marja luoKomaa monipuoliset messut Tampereella Turvallisuus-, securiTy- ja TyöhyvinvoinTimessuT vetivät Tampereelle reilut 11 200 kävijää syyskuun alussa. Kolme päivää kestäneessä, Pohjoismaiden suurimmassa alan messutapahtumassa näytteilleasettajia oli 260. – Positiivista palautetta saatiin muun muassa monipuolisesta oheisohjelmasta, joka tarjosi kävijöille laajasti ajankohtaista tietoa ja kiinnostavaa nähtävää. Monet seminaarit olivat täynnä väkeä, ja etenkin työnäytökset saavuttivat suuren suosion, kertoo toimitusjohtaja hannu vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Seuraavan kerran messut järjestetään kahden vuoden kuluttua syyskuussa 2014. 1 1. Avajaispuheen pitänyt sisäministeri Päivi Räsänen haastoi messuväen talkoisiin tekemään Suomesta turvallisimman maan vuoteen 2015 mennessä. 4. Messuilla vieraillut fysioterapeutti, työsuojeluasiamies Jarmo Hirvelä Tampereen kaupungilta osallistui UKK Terveyspalvelujen kuntotestiin. 2. Vaaraan joutunut ”uhri” sai nopeasti avun Suojalaite Oy:n pelastusnäytöksessä. 5. Messuille Pohjanmaalta lähteneet työsuojelupäällikkö Mervi Pokela (vas.), työsuojeluvaltuutettu Sari Luoma-aho ja HR-asiantuntija Tarja Ventilä Rautaruukki Oyj:stä olivat kiinnostuneita etenkin työhyvinvoinnin aiheista. 3. Hyvä design on tärkeää myös työvaatteessa, muistutti leppävirtalaisen Dimexin osastolla katseita kerännyt iltapuku. 6. Messuilla oli edustettuina useita ammattijärjestöjä. OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja Kaj Raiskio kertoi, että etenkin koulujen sisäilma ja opettajien keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat alan ajankohtaisia puheenaiheita. 2 3 4 6 5 10 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 TILAA TTT-LehTI vuodeksI 2013! saat kaupan päälle vuoden 2012 viimeisen numeron. Työelämä kehittyy jatkuvasti. Yritys on yhtä kuin sen työntekijät, ja työntekijöiden hyvinvointi on menestyksen perusta. TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita, joita voit hyödyntää sekä omassa työssäsi että työpaikkasi arjessa. Tarjous on voimassa 27.11.2012 saakka. TTT-lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa. Kestotilauksen hinta on 67 € vuosikerta (laskutusväli 12 kk) ja vuositilauksen 70 €. Tarjoushintaiset tilaukset voit tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla: ■ Lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected] Kirjoita tilaukseen tunnus: Vuosi 2013. ■ Soita numeroon 03-4246 5340. Mainitse tilauksen yhteydessä tunnus: Vuosi 2013. TTT-lehdellä on 150 000 lukijaa! Tutustu lukijatutkimukseen: www.ttl.fi/ttt >Lukijatutkimus KMT SYKSY 2011/KEVÄT 2012. JUHANI JOKISIPILÄ, 35 Tässä juttusarjassa eri sukupolviin kuuluvat työkaverukset kertovat, mitä he ovat oppineet toisiltaan. ”TULIN KALERVON OPPIPOJAKSI 2000-luvun puolivälissä. Työ on niin spesiaalia, että mestari-kisällisysteemi on välttämätön. Jokainen uuni on aivan omanlaisensa, ja polttimien huoltotarve vaihtelee paljon. Oppiaikaan pitää mahtua vähintään kaksi täyttä huoltoseisokkia, jotta tulee kokemusta uunien isoista ylösajoista. Huoltoseisokit ovat noin joka kuudes vuosi. Meidän uunimiesten tavanomaista työtä ovat uunien polttimien puhdistukset – yhdessä isossa uunissa voi olla 25 pääpoltin- ja pilotpoltinparia. Uuneja täällä on yli 20. Niistä pienimmät ovat henkilöauton ja suurimmat kerrostalon kokoisia. Raakaöljy kuumennetaan uunien putkistoissa tislausta ja jalostamista varten. Alussa työskentelimme aina työparina, mutta vuosien mittaan ja tietojeni karttuessa yksintyöskentely on lisääntynyt. Silti neuvottelemme Kalen kanssa päivittäin töistä ja tiedämme tarkkaan, mitä toinen tekee. Raskaiden polttimien nostot ja häiriötilanteet hoidamme yhdessä. Samoin ne työt, joihin ammattitaitoni ei vielä riitä. Tällainen on esimerkiksi uunien säätäminen hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi. Työhön suhtaudumme samalla tavalla, mutta se ero meillä on, että Kalervo on selvästi kasvanut Nesteen-kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin oli retkiä ja yhteistä toimintaa työn ulkopuolellakin. Omana aikanani yksilöllisyys on painottunut enemmän.” JUNIORI&KONKARI TEKSTI PÄIVI HAAVISTO ■ KUVAT PASI LEINO Aluehuoltomies Kalervo Moukolainen ja koneasentaja Juhani Jokisipilä ovat ”uunimiehiä”. He muodostavat taisteluparin, joka sähkökatkosten jälkeen nostaa jalostamon uunit jaloilleen Neste Oililla Naantalissa. ”JUSSILLA ON INNOSTUSTA jatkuvaan kehittämiseen. Hän on esimerkiksi hyvä ideoimaan erilaisia apulaitteita, kun huollossa pitää siirrellä raskaita polttimia. Lähivuosina, kun itse jään eläkkeelle, hän todennäköisesti saa vuorostaan juniorin siipiensä suojaan. Meillä on tapana, että me kokeneemmat pidämme nuorista hyvää huolta. Nuorten koulutuksessa ja työpaikkojen työnjohdossa tulisi huomioida nykyistä enemmän se, miten uusi ihminen liittyy ja otetaan työyhteisöön. Huolehdimme Jussin kanssa siitä, että uunit toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Haastavimmat tilanteet syntyvät sähkökatkosten yhteydessä. Kun pumput seisahtuvat ja uunit sammuvat yhtäkkiä, voi sattua laiterikkoja ja vuotoja. Uunit eivät aina käynnisty ensimmäisellä yrittämällä. Saattaa mennä puoli päivää tai vuorokausikin, ennen kuin jalostamo on taas normaalitilassa. Myös kuuden viikon huoltoseisokin jälkeen kaikkiin polttimiin on tehtävä uudet säädöt. Jalostamolla kaikki lähtee turvallisuudesta. Töihin tarvitaan aina kirjallinen lupa, jotta tuotannon keskusvalvomo tietää asiasta. Putkistoissa on kovat, jopa kymmenien baarien paineet. Se on huomioitava, kun irrotamme minkä tahansa laitteen, polttimen tai vaikkapa kasettimaisen liekkiloukun, joka ajaa palokaasuja takaisin uuniin päin. Kuumat nesteet ja kaasut syttyvät herkästi, jos ne pääsevät purkautumaan hapelliseen tilaan.” KALERVO MOUKOLAINEN, 62 Tänä vuonna EU-maissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta: www.ttl.fi/activeaging 12 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Valokuva nappasi voiton T yöterveyslaitos järjesti keväällä kilpailun, jossa etsittiin esimerkkejä eri-ikäisten hyvästä yhteistyöstä työpaikalla. Kilpailun on voittanut Kirsi VänskäPartasen lähettämä valokuva Polvijärven terveyskeskuksen työporukasta. Kuva on otettu kesällä 2011 järjestetystä vapaa-ajan liikuntatapahtumasta, johon työyhteisöstä osallistui 21–60-vuotiaita työntekijöitä. – Itse tapahtuma, siihen liittyvä etukäteisvalmistelu, ”touhottaminen” ja yhteishenkemme huokuivat positiivista energiaa, joka ei voinut olla välittymättä työpaikalle muidenkin työkavereiden ja asiakkaiden iloksi, Vänskä-Partanen kuvailee. Kilpailutöitä arvioineen raadin mukaan valokuva ilmentää hyvin eurooppalaisen teemavuoden Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus perusideaa vireästä ikääntymisestä ja aktiivisesta osallistumisesta. Porukalle ei näytä olevan merkitystä sillä, kuka on nuori ja vanha, ja otoksesta välittyy yhdessä tekemisen meininki. Raadin mukaan kuva on oiva esimerkki myös siitä, kuinka intoa yhteistyöhön voi parhaimmillaan riittää työajan ulkopuolellekin. Kilpailutöitä, joista suurin osa oli kirjoituksia, arvioivat TTT-lehden vt. toimituspäällikkö Helinä Kujala, erikoistutkija Marjo Wallin ja viestintäpäällikkö Kristiina Kulha Työterveyslaitoksesta. Voittaja palkittiin 200 euron arvoisella lahjakortilla kulttuuri- tai liikuntapalveluihin. Polvijärven terveyskeskuksen työporukka osallistui Joensuu City Run -tapahtumaan. Mukana olivat Heikki Kuikka (vas.), Kirsi Vänskä-Partanen, Anja Karttunen, Maiju Nuutinen, Vuokko Valjus ja Kaija Piironen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 13 Kirjeitä lukijoilta [email protected] tai www.ttl.fi/ttt >Anna palautetta Epäkohdista saa keskustella netissäkin Ä lä lavertele netissä työnantajasta -juttu TTT-lehdessä 4/2012 oli pöyristyttävän työnantajalähtöisesti kirjoitettu ja antoi väärän ja valheellisen kuvan ihmisten perusoikeuksista Suomessa. Lähtökohtana on pidettävä sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteensä, myös työnantajasta, mutta sananvapautta pitää käyttää asiallisesti. Eli työnantajasta ei saa antaa valheellista kuvaa. Oikeuskäytännössä on esimerkkejä myös siitä, missä asemassa olevat työntekijät voivat ylipäätään saada yrityksen toiminnasta sellaista tietoa, joka voidaan luokitella arkaluonteiseksi. ”Rividuunarit” eivät yleensä pääse käsiksi tällaiseen tietoon. Aina tulee muistaa, että jokainen tapaus on omanlaisensa ja jokaisessa tilanteessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Nyt TTT-lehden juttu antaa sellaista viestiä, joka saattaa kannustaa työnantajia päättämään työsuhteita ilman riittäviä perusteita. Lojaliteettivelvoite on toki olemassa, mutta se, että tässä jutussa annetaan ymmärtää vieläpä esimerkkien voimalla, ettei juuri mitään 14 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 saisi kirjoittaa nettiin, on yksinkertaisesti väärä. Tästä on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa päätös 21.7.2011. Kyseisessä tuomiossa tuotiin esille eritoten yleinen intressi. Etenkin julkiset palvelut – tuomiossa laitoshoito – ovat sellaisia asioita, joihin tulee voida luottaa, ja siksi niiden epäkohdista on myös työntekijällä oikeus kertoa. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan olisi valitettavaa yhteiskunnan kannalta, mikäli aktiivisesti epäkohtia esille tuovia ihmisiä olisi oikeus irtisanoa. Tämä johtaisi siihen, ettei epäkohdista enää uskallettaisi keskustella. Oleellista on, että henkilö puhuu totta ja on pyrkinyt keskustelemaan asiasta myös työpaikalla. Juttunne esimerkissä annatte muun muassa sellaisen vaikutelman, ettei työnantajan tekemistä lain rikkomisista saa julkisesti keskustella. Että lakisääteisten ja työehtosopimuksin sovittujen korvausten maksamatta jättämistä ei saisi tuoda julki. Nimimerkki Pois päässeen kirjoitus on mielestäni täysin asiallinen. Hänen työnantajansa tulisi tässä yhteydessä miettiä, A) onko työntekijällä perusteita olla tätä mieltä ja B) onko työntekijä käsitellyt asiaa työnantajan kanssa. Jutun henki, joka otsikoinnista lähtien on saatu aikaan, viittaa siihen, että kirjoittajan mielipiteet olisivat laittomia. Joonas Tuomivaara Työsuojeluvaltuutettu, Keslog Oy TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta! Jutussa keskityttiin käsittelemään nettikirjoittelua lähinnä lojaliteettivelvoitteen näkökulmasta. Haastateltujen asiantuntijoiden pääviesti oli, että epäkohdat on parempi ottaa puheeksi työpaikalla kuin sosiaalisessa mediassa. Esimerkit oli poimittu keskustelupalstoilta havainnollistamaan sitä, millaista keskustelua työpaikkojen asioista käydään. Haastatellut eivät kommentoineet näitä esimerkkejä, vaikka jutusta saattoikin syntyä sellainen käsitys. Muuta palautetta lehdestä ■ Minua kiinnosti eniten juttu Älä lavertele netissä työnantajas työnantajas ta. Olen pohtinut ajankohtaista ta asiaa ja sen ohjeistamista työyh työyhteisöihin. Artikkelista sain vähän avaruutta ajatuksiini. työnanta ■ Älä lavertele netissä työnanta jasta -jutun kursivoidut esimerkit kertoivat törkeistä työlakien noudatta noudattamatta jättämisistä, ylitöiden teettämi teettämisestä ilman korvausta, työhön pakottamisesta sairaana, työpaikkakiusaamisesta, ruokatuntien kieltämisestä, työntekijöiden nöyryyttämisestä ja siitä, että työntekijä joutuu maksamaan itse työntekijälle kuuluvia kuluja. Lukijoita neuvottiin ottamaan asiat puheeksi työyhteisössä. Ja jos homma ei siitä korjaannu, vaihda työpaikkaa! Olen ymmärtänyt, että irtisanoutuminen tuollaisessa tilanteessa on typerintä, mitä saattaa tehdä. Siinä voi pahimmassa tapauksessa menettää monen kuukauden palkan suuruiset korvaukset, ja mihinkään epäoikeudenmukaisuuksiin ei sen jälkeen voi enää puuttua. ■ Älä lavertele netissä työnantajasta antoi tärkeää tietoa tilanteeseen, jossa sosiaalisen median käyttöä opetellaan. ■ Törmäsin kiinnostavaan lehteenne sattumalta ja luin sen kannesta kanteen. Johtaminen ja työhyvinvointi kiinnostavat, ja tämä vaikuttaa paljon antoisammalta kuin muut vastaavat lehdet. Ei tule sellainen olo, että tämäkään ei meillä toimi, vaan asenne on pieniin askeliin kannustava. Lisäksi päädyin lehden innoittamana Työterveyslaitoksen nettisivuille, joiden monipuolisesta sisällöstä olen nyt myös vaikuttunut. Kiitos voimaannuttavasta lehdestä! ■ Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa – juuri tällaisia syvällisiä ja tutkimuksiin perustuvia juttuja tarvitaan täydentämään kaikkia mielipiteitä ja itseoppineita valmentajia. Mahtava lukea, kiitos! ■ Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa tuntui aluksi raskaalta, mutta sitten se vei mukanaan kuin tornado. Erittäin kiinnostava, analyyttinen ja mielenkiintoisiin tutkimuksiin perustuva juttu. ■ Käytännönläheisesti kirjoitettu Varaa vartti tur vallisuudelle esitteli yksinkertaisen ja helpon työkalun otettavaksi käyttöön turvallisuustietoisuuden parantamisessa. Osallistaminen saa ennen pitkää asian kuin asian tuntumaan omalta ja tärkeältä. ■ Intohimona puhdas ilma -jutun aihe, työpaikkojen savuttomuus, on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Juttuun haastateltu Kari Reijula on myös loistava luennoitsija, jota on aina yhtä kiinnostavaa kuunnella. ■ Suu mutrulle -jumppa oli hauska ja virkistävä kahvitaukojuttu, joka sai ihmiset nauramaan. Iloa ei ole koskaan liikaa. Hymyilevä hoitaja saa potilaatkin hyvälle mielelle. ■ Paras juttu oli Työterveyshuollosta apu masen nukseen. Se oli uutta esittelevä ja ajankohtainen. ■ Jutussa Hyvä työ, parempi palvelu oli kiinnostavia käytännön toimintamalleja. Otan ne käyttöön! Myös jähmeäksi mielletty julkinen organisaatio voi siis uudistaa kulttuuriaan, huomioiden samalla työhyvinvoinnin – vieläpä jutussa kuvatun kaltaisella ikärakenteella. ■ Venepoliisien työstä kertonut Paistetta ja par tiointia oli monitasoinen. Siinä oli monta tarinaa. ■ Arvot hukassa? -pääkirjoitus numerossa 3/2012 oli herättävä. Varsinkin kohtaa Oman työn näkeminen merkitykselliseksi tulisi olla jokaisen perusoikeus. Hyvinvointia tulee vastedes luoda niin, että samalla synnytetään mahdollisimman vähän pahoinvointia. kannattaisi meidänkin niin sanotun johtomme miettiä. Hyvinvointia ei voi olla, jos johtaja ei itsekään tiedä, mitä työntekijät tekevät ja mihin pitäisi yhdessä pyrkiä. Ikävä kyllä näin on meillä. Ainoa toivo on, että ”johto” vaihtuu. Muuten tämä laiva uppoaa. TTT-verkkolehti tulossa! ttt-lehti käynnistää ensi vuoden alussa uuden verkkopalvelun. Sivustolla voi selata TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja arkistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole paperilehdessä. Verkkopalvelun käyttö on suurelta osin maksullista. uudistuksen tavoitteena on saada työhyvinvointiin, -terveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tietoa leviämään entistä laajemmalle joukolle työpaikoilla. Esimerkiksi esimiehet tarvitsevat ajantasaista ja monipuolista tietoa, sillä heillä on tärkeä vastuu työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Verkkopalvelu ei vaikuta paperisen TTT-lehden aikatauluun eikä jakeluun, vaan lehti ilmestyy ensi vuonna tuttuun tapaan kuusi kertaa. lukijat ja työyhteisöt ovat tervetulleita mukaan kehittämään verkkopalvelua – sivuston koekäyttö alkaa loppuvuoden 2012 aikana. Koekäyttäjät eivät sitoudu verkkolehden tilaamiseen, mutta heidän palautteensa ja ideansa ovat arvokkaita palvelun kehittämisessä. Koekäytöstä kiinnostuneet voivat ottaa sähköpostitse yhteyttä vt. toimituspäällikkö Helinä Kujalaan ([email protected]) tai ilmoittautua mukaan TTT-lehden verkkosivuilla (www.ttl.fi/ttt). AnnA pAlAutettA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai kirjepostia osoitteeseen ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki. lisää palautetta osoitteessa: ww.ttl.fi/ttt 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 15 Työvuosien tuhlaus on lopetettava Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta hyötyisi siitä, että lapset laitettaisiin kuusivuotiaina kouluun ja vanhemmat pidettäisiin mahdollisimman pitkään työelämässä, arvelee professori Jorma Sipilä. TEKSTI RAIJA LAHTINEN ■ KUVAT JANNE VIINANEN U lkomailla kummastellaan, miksi Suomi kustantaa suuren joukon ihmisiä pysymään työvoiman ulkopuolella. Sitä sosiaalipolitiikan professori emeritus Jorma Sipiläkin ihmettelee. Koulu aloitetaan täällä myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkä asevelvollisuus koskee kaikkia miehiä. Kotihoidontuki pitää pienten lasten vanhemmat, varsinkin naiset, kotona. – Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella? Meillä lykätään koko koulunkäyntiketjua vuodella verrattuna muihin maihin. Koulu pitäisi aloittaa kuusivuotiaana, Sipilä toteaa. Suomessa hukataan vuosia myös poikkeuksellisen pitkillä kouluurilla. Sipilän mielestä ratkaisu ei ole yksinomaan valmistumisen aikaistamisessa. Monen opinnot pitkittyvät, 16 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 aan illä! t u iv uh tä p eyspä issa s ti, ä T llises aar rv e n i d e u m t e lo noi s sesti, ta Työ luen i al ilä t sosia a Sip uta. aiva Jorm työtä – . lokaku eysp 3 ä v 2 ä r i v e t t s Hy /tyo ellise .ttl.fi w terve w a: w ietoj Lisät ”Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella?” koska he käyvät samalla töissä. Tampereen yliopiston entisenä rehtorina ja kanslerina Sipilä näkee opiskelijoiden osallistumisen työelämään enemmänkin resurssiksi kuin haitaksi. – Ei olisi suuri voitto valmistua nopeasti työttömäksi. Muualla opiskelu päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon. Suomi kouluttaa harvinaisen paljon nuoria maistereiksi. – Se on sosiaalinen investointi. Vaikka nuoret ovat koulussa ja poissa työelämästä, he saavat paremman koulutuksen. Jos koulutus yhdistetään vielä työelämään, se vahvistaa sekä työelämään osallistumista että opiskelumotivaatiota. Nuorten syrjäytyminen jos mikä käy kalliiksi. On kannattavaa investoida siihen, että nuoret saadaan pysymään koulutuksessa ja kiinni työelämään. Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on mukana nuorten yhteiskuntatakuu. Siinä kaikille nuorille taataan koulutus- tai työpaikka. Sipilän mielestä suuret poliittiset ohjelmat eivät kuitenkaan tavoita todellisia elämänkulkuja. – Ylätasolla päätetyistä asioista ei synny toimivia käytäntöjä. Esimerkiksi syrjäyty- Jorma Sipilä n Ikä: 67 n Asuinpaikka: Tampere n Koulutus: Valtiotieteiden tohtori n Ammatti: Sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori emeritus n Tapa rentoutua: Liikunta, mökkeily, purjehtiminen merellä, pianonsoitto, kuvataiteet misprosessi tapahtuu pienessä sosiaalisessa ympäristössä. Käytännöt on luotava monella tasolla, jos halutaan estää vahinkoja tapahtumasta. SOSIAALIPOLITIIKALLA VAURAUTTA. Jorma Sipilästä piti alun perin tulla poliitikko. Hän aloitti opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Monen muunkin mielessä kangasteli 1960-luvulla poliitikon ura, joten Sipilä päätti vaihtaa pääaineensa. – Sosiaalipolitiikka tuntui olevan tarpeeksi lähellä – ja olihan siinäkin sana politiikka. Sipilä muistaa, miten silloisen eliitin näkemyksen mukaan Suomen piti pysyä Euroopan köyhänä kolkkana, jolla ei ole mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hänen esikuvansa, suomalaisen sosiaalipolitiikan suuri nimi Pekka Kuusi käänsi valituksen köyhyydestä, kurjuudesta ja mahdollisuuksien puutteesta visioksi. Järkevästi käytettynä sosiaalipolitiikalla voitaisiin myös vaurastuttaa tätä köyhää maata. Terveyteen sijoitettu raha tulisi takaisin. – Jo tuolloin esitettiin paljon ideoita, joista nyt puhutaan sosiaalisina investointeina. Kuusi esitti, että kun mummo saa television, tämä aktivoituu, eikä se ole muilta pois. Ajatukset olivat 1960-luvulla radikaaleja sitä taustaa vasten, jossa Sipilä itse kasvoi. Oikeistolaisperheen isä Sauli Sipilä oli juristi ja ekonomi, josta tuli monialayhtymän pääjohtaja ja vuorineuvos. Äiti, varatuomari Helvi Sipilä, teki uran asianajajana ja järjestövaikuttajana. Ura huipentui YK:n apulaispääsihteerinä ja ensimmäisenä naisena, joka asettui Suomessa presidenttiehdokkaaksi. – Äiti oli kunnon sosiaaliliberaali. En loikannut siinä mielessä pitkälle. IHMISTEN ISOT ASIAT. 1970-luvun puolivälissä Jorma Sipilä sai pestin Sosiaaliturvan keskusliiton toiminnanjohtajaksi ja huomasi, miten mielenkiintoisia, isoja ja inhimillisiä asioita sosiaalihuolto piti sisällään. Hän kuitenkin jatkoi akateemisella uralla. Sipilästä tuli muutaman vuoden kuluttua Tampereen yliopiston sosiaalihuollon professori, myöhemmin myös yliopiston rehtori ja kansleri. Yliopistomaailman monista myllerryksistä huolimatta Sipilä on nauttinut työstään, ja innostus on tallella eläkkeelläkin. Perustelu on helppoa: – Nämä ovat ihmisten isoja asioita. Sipilää arvostetaan monipuolisesta toiminnasta akateemisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön vaikuttajana. Viime vuodet hän on keskittynyt työssään erityisesti kotihoidontuen ja ikääntyneiden palvelujen tutkimiseen. YHTEISTÄ HYVÄÄ. Jorma Sipilä puhuu usein sosiaalisista investoinneista, myös kriittisesti. Käsite on peräisin Britanniasta jo 1960-luvulta. Kyse on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisesta, jotta ihmisten kyky osallistua yhteiskunnan tehtäviin ja työmarkkinoille kasvaa. Sosiaaliset investoinnit kustannetaan julkisella rahoituksella ja kohdistetaan niihin, joilla ei ole itsellään varaa. Investointeja ovat esimerkiksi päivähoito, koulutus ja työvoimapalvelut. Sosiaalista investointia ovat kaikki työssäkäyntiä tukevat toimet. Tavoite on olla työelämässä mahdollisimman pitkään ja sen ulkopuolella mahdollisimman lyhyt aika. Sosiaalisia investointeja eivät ole sellaiset tukimuodot, jotka pitävät ihmiset pitkään poissa työmarkkinoilta, kuten ansiosidonnainen toimeentuloturva, pitkät vanhempainvapaat, vanhustenhoito ja ”syrjäytymisen tukeminen”. Ansiotyö on paras tapa pitää köyhyys loitolla. Sipilän mielestä sosiaalisilla investoinneilla on laajempikin merkitys. – Resursseja pitäisi käyttää myös ih- → 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 17 ”Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten → misten toimintakyvyn vahvistamiseen. Sil- loin he pystyvät hyödyntämään ympärillään olevia mahdollisuuksia, kestämään vastoinkäymisiä ja löytämään ratkaisuja. TAKAPAKKIA TAANTUMASSA. Pohjoismaat ovat olleet sosiaalisen investoinnin kärjessä erityisesti koulutus- ja perhepolitiikassa. Painotus on ollut nuorissa. – Etelä-Euroopasta tällaista henkeä ei löydy. Juuri siitä muun muassa Kreikka ja Italia kärsivät. Vanhat ovat pystyneet mittaamaan ulos sosiaalipolitiikasta kaiken, minkä ovat saaneet. Tulevaisuuteen on investoitu vähän. Suomi on ollut sosiaalisten investointien mallimaa: 1960-luvulla peruskoulu-uudistus, 1970-luvulla päivähoito- ja kansanterveyslait, 1990-luvulla teknologiseen ja tieteelliseen koulutukseen panostaminen. Viime ajoista Jorma Sipilä nostaa esikoulun ja päivähoidon laajentamisen. Nyt Eurooppa kärvistelee talouskriisissä, eivätkä sosiaaliset investoinnit enää etene Pohjoismaissa entiseen tapaan. Sipilä pelkää, että mahdollisuudet toteuttaa sosiaalisia investointeja hupenevat julkisten rahojen myötä. Julkiset palvelut ovat Suomessa kuntien vastuulla, ja kuntien talouskriisi on syvä. – Meillä on tulonsiirtopuolella runsaasti rahaa, muttei välttämättömiin asioihin. Minullekin on varaa maksaa hyvää eläkettä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen puolella niukkuus on huutavaa ja pahenee koko ajan. Sosiaalipolitiikan sisällä on monenlaisia logiikkoja ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä. Sipilän mielestä sosiaalisiin investointeihin on saatava myös yksityistä rahoitusta. 18 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Se muuttaa kuitenkin vääjäämättä pohjoismaista hyvinvointimallia, jonka hienous on ollut samojen koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille. – Toisaalta mitä enemmän mukaan otetaan yksityistä rahaa, sitä enemmän ollaan palauttamassa eriarvoisuutta ja luokkayhteiskuntaa. KOTIÄIDIT TÖIHIN. Kotihoidontuella on Suomessa vankat kannattajansa. Sosiaaliseksi investoinniksi sitä ei katsota, koska investointien näkökulmasta lasten vanhempien ei pidä olla liian kauan poissa työmarkkinoilta. Jorma Sipilän mielestä mahdollisuutta kolmen vuoden kotihoidontukeen pitäisi lyhentää muistakin syistä. – Lapsen paras ei aina ole kotona eikä äiti ole aina lapsen paras kasvattaja. Pieni osa perheistä elää sellaisten vaikeuksien keskellä, että parempi paikka lapselle olisi päiväkodissa tai esikoulussa. Nämä perheet saavat tukirahat, mutta eivät pysty kasvattamaan lapsiaan yhä vaativammaksi käyvään yhteiskuntaan. Kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutusinvestointi on tehokkainta ja tuottavinta mahdollisimman pieniin, yli yksivuotiaisiin lapsiin. – Kansainvälisen käsityksen mukaan yksinomaista kotihoitoa ei pitäisi jatkaa yli kahden ikävuoden. Sen jälkeen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Se koskee myös vanhempia. Ne, jotka siirtyvät lapsen kahteen ikävuoteen mennessä työelämään, nauttivat hengähdystauosta. Pidempi poissaolo vaikeuttaa paluuta töihin. VÄHEKSYTTY OSA-AIKATYÖ. Muissa Pohjoismaissa ollaan erityisen huolissaan maahanmuuttajaäitien eristymisestä Suomessa. Miten maahanmuuttajalapsille voidaan tuottaa kouluvalmiuksia, jos heidät pidetään poissa varhaiskasvatuksesta ja integroidaan vain omaan kulttuuriinsa? Jorma Sipilä uskoo, että tuomalla maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin saataisiin äiditkin nykyistä paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. – Kyllä heitäkin raha ja osallistuminen kiinnostavat. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä olisi yksi keino vähentää lasten kotihoitoa. Sipilä toteaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuneen siihen harvinaisen nihkeästi. – Suomalainen ratkaisu olla joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä on poikkeuksellinen. Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten vanhemmille. Kokonaan kotona oleminen on kova isku ihmisten työmarkkinakelpoisuudelle. Se tuottaa usein pitkäaikaista köyhyyttä. EI JYRÄTÄ HEIKKOJA. Sosiaalisiin investointeihin liittyy myös eettisiä ongelmia. Syrjäytymisriski voi kasvaa, jos varat kanavoidaan vain suoraan työelämää tukeviin hankkeisiin. Jorma Sipilä on vakuuttunut, että maailma on parempi, jos myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset voivat käyttää työkykyään. – Tanskan malli on hyvä. Sen mukaan kaikilla on työkykyä, ja viranomaisten ja yhteiskunnan asia on etsiä ne paikat ja tavat, joilla tuota työkykyä käyttää. Julkisuudessa väläytettiin hiljattain tu- vanhemmille.” kien poistamista rikollisilta. Vaikutukset ulottuisivat myös perheenjäseniin. Sipilästä on selvää, että työelämän ulkopuolella olevista on huolehdittava, olivatpa he eläkeläisiä, vammaisia, maahanmuuttajia, moniongelmaisia tai rikoksesta tuomitun perheenjäseniä. Heikkoja ei saa jyrätä. Syrjäytymisen syyt ovat usein syvällä ihmisten kasvuympäristön muutoksissa, perheissä ja yksityiselämässä. Sipilän mielestä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan nykyistä vahvempaa ihmisten yhteisyyttä ja uudenlaisia sosiaalipolitiikan muotoja. – Entä jos perheille maksettaisiin avustusta siitä, että useampi sukupolvi asuu yhdessä? Siinä voisi löytyä elämänsisältöä vanhuuden yksinäisyyteen sekä normeja, kokemusta ja aikaa lapsista huolehtimiseen. Omaishoito kasvaa vääjäämättä. Vanhempiaan hoitavat erityisesti töissä käyvät, ikääntyvät naiset. Poliittinen tavoite on pitää heidätkin mahdollisimman pitkään töissä. – Ikääntyvät naiset eivät jaksa olla samanaikaisesti työssä ja omaishoidon rankoissa tehtävissä. Suomessa ei saa töistä taloudellisesti korvattua vapaata omien vanhempien hoitamiseen. Siinä on pakko alkaa joustaa. ELÄKEIKÄÄ YLÖSPÄIN. Jorma Sipilä jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Mökillä oloon ja purjehtimiseen on nyt enemmän aikaa, mutta askeleet vievät yhä usein yliopistolle. Tampereen yliopistolla on kaksivuotisia sopimuksia useiden eläkkeelle jääneiden professoreidensa kanssa. Heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun arvostetaan. Vaikka Jorma Sipilä on eläkkeellä, hän tekee töitä vielä jonkin verran Tampereen yliopistolle, missä hänellä on työhuone. Kun huone hiljattain vaihtui, taulukin sai uuden paikan. Sipilällä on meneillään toinen kaksivuotissopimus. Hän luennoi, kirjoittaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vastaavasti hänellä on yliopistossa työhuone ja käytössään yliopiston palvelut. – On tuhlausta päästää minun kaltaiseni jokseenkin hyväkuntoinen ihminen 64-vuotiaana eläkkeelle. Se ei ole kovin järkevää sosiaalipoliittista rahojen käyttöä eikä mikään suurenmoinen sosiaalinen investointi. Eläkeiän nostamisessa on Sipilän mielestä vielä varaa edetä. Sillä tavoin saadaan lisää maksajia ja toisaalta vähemmän ihmisiä kulutuspuolelle. Voitto on sama kuin työttömien työllistämisessä. HYVINVOINTIVALTION SALAISUUS. Talouskurimuksesta huolimatta Suomella menee edelleen melko hyvin. Jorma Sipilän mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion salaisuus piilee järjestelmissä ja ihmisissä, jotka on saatu ymmärtämään, miksi järjestelmiä kannattaa ylläpitää ja miksi kannattaa toimia rehellisesti sääntöjen mukaan. Miltä tulevaisuus näyttää? Sipilä kaipaa poliittista rohkeutta. Julkista rahaa on uskallettava kerätä ja käyttää siitäkin huolimatta, että se on lyhyellä aikavälillä hankalaa. – Tanskalaiset ovat hyväksyneet kymmenen prosenttia korkeamman veroasteen kuin OECD-maissa keskimäärin. Tanska on erittäin menestynyt maa siitä huolimatta. Suomessa ei uskallettaisi toimia samoin. Pessimistiset ekonomistit ja etujärjestöjen edustajat todistaisivat, että Tanskan malli veisi meidät tuhoon. Velkarahalla pelottelu ei tehoa Sipilään. Hän muistuttaa, että valtion velka on harvinaisen pieni OECD:n puitteissa. – Velka on ikävä asia. Se on ilman muuta riski. Suurempi riski on silti olla panostamatta ihmisiin. n n n MINÄ & TYÖ Miten jaat aikasi eläkkeellä olon ja työn kesken? Huonosti, vaimon mielestä teen liikaa töitä. Yritän ehtiä joka päivä liikkumaan ja soittamaan pianoa. Aina en ehdi. Tykkään ajattelemisesta ja kirjoittamisesta. Se ei tunnu työltä. Se on keskeinen elämän ilo. Mikä on kiinnostavinta työssäsi? Yhteiskunta on täynnä ajatuskivettymiä. On piristävää löytää toisenlainen tapa katsoa asioita. Siitä haluaa kertoa muillekin. Miten seuraat alaasi? Omista kivettymistä pääsee irti, kun katsoo maailmaa toisesta näkökulmasta – vaikka toisesta maasta, oudosta kirjasta tai jostain kulttuurisesta kokemuksesta, kuten taiteesta, käsin. Tai puhumalla erilaisten ihmisten kanssa. Minkä koet omaksi missioksesi? Demokratian: Mitä demokratialle on tapahtumassa? Onko se alamäessä? Tajuavatko ihmiset, mitä siitä voi seurata? On vakava asia, että raha hallitsee politiikkaa päivä päivältä enemmän. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 19 Työ Terveys Turvallisuus 14 kysymysTä työtiloista &hyvinvoinnista Parhaassa tapauksessa työtila on suunniteltu siellä tehtävää työtä varten. Tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta voi parantaa pienilläkin teoilla. TEKSTI MARJA LUOKOMAA 1 5 Millainen työtila tukee hyvinvointia? Turvallinen ja ”terve” tila, jonka työntekijät tuntevat omakseen. Sisäilma on raikasta, puhdasta ja sopivan lämpöistä. Ääniympäristö ja valaistus tukevat työn tekemistä. Tila on esteetön kaikenkuntoisille ja -ikäisille sekä esteettisesti tasokas. Se tarjoaa myös mahdollisuuden elpyä työn lomassa. 2 Mistä saa apua työtilojen suunnitteluun tai uudistamiseen? Uudistamisessa auttaa työtilojen suunnittelija. Hyvä suunnittelija lähtee liikkeelle tilassa tehtävästä työstä. Suunnittelu on aina moniammatillista, ja siinä monen toiminnon tarpeet on otettava huomioon yhtä aikaa. Siksi suunnittelijan avuksi tarvitaan riittävän laaja tukiryhmä, joka keskustelee kaikkien työntekijöiden kanssa. Suunnitteluapua antavat myös kaluste- ja järjestelmätoimittajat. Omien tarpeiden ja tavoitteiden pitää olla selkeitä, jotta heidän tarjoustensa perusteella voi tehdä arviointia. Työterveyshuollosta saa apua, jos siellä on työtilasuunnitteluun tottunut henkilö, esimerkiksi työfysioterapeutti. 20 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 3 Mitkä ovat kolme tärkeintä seikkaa, jotka pitää huomioida työtilan valaistuksessa? Tärkein on työhön riittävä valaistusvoimakkuus ilman häikäisyä. Työpisteen valaisimien tulisi olla säädettävissä ja suunnattavissa. Huomiota tulee kiinnittää myös pintojen heijastavuuteen ja valonlähteiden hyvään värintoistoon. Valon kannalta olennaista on suosia seinissä ja katossa vaaleita värejä. Seinien alaosat ja lattiat saavat olla tummempia. 4 Miten edetä, jos epäilee sisäilman olevan huonoa? Valtaosa arkipäivän epäkohdista hoituu, kun niistä ilmoittaa kiinteistön huollosta vastaavalle henkilölle. Omalle esimiehelle kannattaa kertoa, jos jokin sisäilmassa oikeasti huolettaa eikä kiinteistöhuolto pysty korjaamaan asiaa heti. Sisäilmaongelmaa epäiltäessä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu voivat puuttua asiaan tehtävänsä puolesta. Mitä laki sanoo työpaikan sosiaalitiloista? Työturvallisuuslaki sekä valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista asettavat yleisiä vaatimuksia työpaikan sosiaalitiloille. Työpaikalla tai sen läheisyydessä on oltava työn luonne huomioon ottaen riittävät tilat peseytymiseen, pukeutumiseen ja vaatteiden säilytykseen sekä ruokailuun, lepoon ja vessassa käymiseen. Raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä on myös tarvittaessa oltava mahdollisuus päästä lepäämään. Ruokailu- ja lepotiloissa tulee olla riittävästi pöytiä ja selkänojallisia istuimia. Ruoan ja juoman säilyttämiseen ja ruoan lämmittämiseen tarvitaan asianmukaiset laitteet. Vaatteet pitää saada säilyttää lukollisessa kaapissa niin, etteivät ne likaannu, ja työtehtävässä kastuneille vaatteille on oltava kuivattamismahdollisuus. Peseytymistiloihin pitää tulla lämmin vesi, ja peseytymis- ja pukuhuonetilat tulee olla tarvittaessa erikseen naisille ja miehille. Sama sääntö koskee myös lepotiloja ja vessoja. Työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994) täsmentää vaatimuksia rakennustyössä. Henkilöstötilojen mitoituksesta on tietoja esimerkiksi RTohjetiedostossa. 6 Kaikki eivät ole yhtä tarkkoja siisteyden suhteen. Miten sovittaa yhteen erilaiset tavat työpaikalla? Taukotiloissa ja muissa yhteisissä tiloissa tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt siitä, miten tiloja käytetään. Säännöt voidaan laittaa seinälle näkyviin. Niissä kannattaa keskittyä muutamiin aidosti olennaisiin asioihin, sillä liiallinen kontrolli ärsyttää. Ystävällisesti ja humoristisesti ilmaistu kehotus menee paremmin perille kuin käskyttävä tai moittiva. Työntekijöiden omalla reviirillä työpisteissä olisi hyvä sallia enemmän yksilöllisyyttä, kunhan siitä ei ole haittaa toisille. 9 Miten luoda yksityisyyttä työtilaan, jonka jakavat useat henkilöt? Sermeillä, kalusteilla ja viherkasveilla voi lisätä yksityisyyttä ja luoda työpisteille rajoja. Työpisteen sijoittelulla on merkitystä: yksityisyyden kokemus heikkenee, jos työntekijän selän taakse pääsee kävelemään huomaamatta. Avotoimistoissa akustisella suunnittelulla on suuri vaikutus yksityisyyteen ja siihen, miten äänet kuuluvat omaan työpisteeseen. On tärkeää, että työrauhaan liittyvistä toimintatavoista keskustellaan avoimesti. Voidaan esimerkiksi sopia jostain konkreettisesta merkistä, jonka voi laittaa näkyviin, kun ei halua tulla häirityksi. 10 7 Miten edistää yhteisöllisyyttä työ tiloissa, joissa jokaisella on oma huone? Viihtyisillä taukotiloilla, joihin on helppo mennä. Mahdollisuus kokoontua yhteen kahvi- ja lounastauolla, viikkopalaverissa tai vaikka liikuntaryhmässä voi pitää yllä yhteisöllisyyttä. Paljon riippuu myös siitä, miten yhteistyö työasioissa sujuu ja millaisessa ilmapiirissä töitä tehdään. Miten saa järjestystä sotkuiseen tilaan? Ensin työyhteisön pitää päättää, että siisteys kannattaa. Sen jälkeen määritellään haluttu järjestys- ja siisteystaso. On tärkeä hahmottaa, mitä lisäedellytyksiä tarvitaan sen saavuttamiseksi. Mitkä paperit saa hävittää? Mitä tulee säilyttää? Jos on paljon luottamuksellisia papereita, niiden hävittämiseen tulee olla asianmukaiset välineet. Perusjärjestyksen luominen tilaan vaatii ylimääräisen ponnistuksen, ja se aika pitää löytyä. Loppu on porukasta kiinni. Motivaatiota siisteyden säilyttämiseen voivat tuoda esimerkiksi ennen ja jälkeen -valokuvat. Yhteiskäytössä olevassa tilassa ryhmän on seurattava tilannetta ja palkittava itseään positiivisesti – vaikka kakkukahveilla – aina, kun järjestys näyttää hyvältä. Järjestyksenpito-ohjelmat, kuten Työterveyslaitoksen Tuttava, voivat auttaa. 8 Millainen tila edistää ideointia ja oppimista? Siellä on miellyttävä olla ja helppo keskittyä itse asiaan. Ylimääräisiä häiriötekijöitä ei ole. Jos ympäristö on epämiellyttävä tai ergonomialtaan huono, se vie huomion. Välillä kannattaa kokeilla erilaisia ympäristöjä: nojatuoleissa istuminen tai puistoon hakeutuminen voi virittää ajatuksia eri tavalla kuin perinteinen kokoushuone. 11 Millainen on hyvä kokoustila? Se virittää henkilöstön myönteiseen tunnelmaan ja sujuvaan yhteistyöhön sekä auttaa kohdentamaan huomion kokouksessa käsiteltäviin asioihin ilman häiriöitä ja keskeytyksiä. Keskustelu, ideointi, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko sujuvat parhaiten, kun kokouksen osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa hyvin ja kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Pienessä kokoustilassa kannattaa sijoittautua siten, että näkee toisten kasvot. Tämä helpottaa viestien tulkintaa. Kalusteet ovat ergonomiset ja helposti liikuteltavissa, jotta kokouksessa päästään jaloittelemaan ja työskentelemään myös seisten. Työvälineet ovat tarkoituksenmukaiset ja kokoustekniikka helppokäyttöistä. Kannettaville tietokoneille on riittävästi pistokkeita. 12 Onko työntekijä yksin vastuussa etätyöpisteensä ergonomiasta? Ei ole. Jos etätyötä tehdään sopimuksen perusteella, työnantajan ja työterveyshuollon pitää opastaa, miten ergonomian saa kuntoon. Työpisteen suunnittelu ja kalusteiden hankinta ovat työntekijän vastuulla, eikä työnantajalla tai työterveyshuollolla ole velvollisuutta tulla tarkastamaan työpistettä. 13 Miten tehdasympäristön viihtyisyyttä voi lisätä? Yleinen siisteys ja järjestys lisäävät viihtyisyyttä. Työmukavuus lisääntyy, kun melutaso pysyy sellaisena, että keskustelu ja ohjeiden anto onnistuvat vaivatta. Näin myös varoittavat signaalit ovat selkeästi ymmärrettävissä. Päivänvalo lisää työviihtyvyyttä. Tosin häikäisyä ei saa syntyä. Ylipäänsä valaistuksen tulee olla työtehtävän mukaan suunniteltua ja tarpeisiin nähden riittävää. Visuaalisia keinoja, kuten värejä, kuvia ja symboleita, voi käyttää hyväkseen tilojen, tilakokonaisuuksien, toimintaprosessien ja turvaratkaisujen hahmottamisessa. Taukotilojen suunnitteluun ja sijoittamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. 14 Miten minimoida hermojen meneminen työtilojen remontin aikana? Ison remontin tieltä muutetaan yleensä väistötiloihin. Silloin hermoja koettelevat edestakainen muuttaminen ja työskentely väliaikaisissa, vieraissa tiloissa. Remontoitavassa rakennuksessa työskenteleviä voivat häiritä esimerkiksi melu ja poikkeusjärjestelyt. Molemmissa tapauksissa avainasemassa on järjestelyiden hyvä organisointi. Remontin aikataulusta ja etenemisestä kannattaa tiedottaa jatkuvasti. Muutoksiin on helpompi suhtautua, kun ne eivät tule yllätyksenä. On hyvä, jos työntekijät voivat remontin keskelläkin vaikuttaa omiin työoloihinsa, esimerkiksi hyödyntämällä etätyömahdollisuuksia. Myös työmäärää pitää säädellä, jotta muuttojärjestelyihin ja uusiin tiloihin asettumiseen jää riittävästi aikaa. n n n Kysymyksiin vastasivat Työterveyslaitoksen asiantuntijat: teemajohtaja Kari Reijula (kysymykset 1 ja 4), vanhempi asiantun tija Jouni Lehtelä (2, 5, 12), tutkija Jukka Keränen (3), psykologi Annu Haapakangas (6, 8–10, 14), asiantuntija Jaana Luomanen (7), erikoistutkija Virpi Ruohomäki (11), vanhempi asiantuntija Leena Aalto ja erityis asiantuntija Tarja Mäkelä (13). 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 21 Kesä 2010 Syyskuu 2010 • TOTI-hankkeen aloitus • Selvitys tilojen ja työpisteiden tärkeimmistä korjaustarpeista • Remontin suunnittelu • Mallityöpisteiden testaus: henkilöstön mielipide selville ja työfysioterapeutin lausunto kalusteista • 1. kysely henkilöstölle ja mittaukset (mm. akustiikka, melu, lämpö ja ilmastointi) • Remonttitiimin perustaminen • Kalusteiden valinta 22 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 ▲ Kevät 2010 ▲ NäiN toimiStoN remoNtti eteNi Avotoimiston työrauha parani n taa ivillä! u h ä u tä p veysp aari s ä emin r T s e n t te Työ yttäjää var vat spai at kä a. l y i e t v ö r Ty te uut /tyo okak ttl.fi . 24. l w w a: w ietoj Lisät Vanhanaikainen ja ahdas avotoimisto remontoitiin avaraksi Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa. Melu väheni, ja työhön pystyy nyt keskittymään entistä paremmin. TEKSTI KARI PITKÄNEN ■ KUVAT JYRKI TERVO T Soneran puhelinpalvelukeskuksessa kaadettiin seiniä, vaihdettiin kalusteet ja korotettiin sermejä. Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja Katri Sirén-Vartiaisen mielestä avokonttorissa on saneerauksen jälkeen aiempaa parempi tehdä töitä. yöympäristöön tyytymättömien osuus väheni 35 prosentista 3 prosenttiin. Tyytyväisten osuus lisääntyi 30 prosentista 90 prosenttiin. Jos lehdistötiedotteessa on tämänkaltaisia lukuja, niiden takana pitää olla jotain poikkeuksellista. Soneran puhelinpalvelukeskuksen remontissa Vaasassa on. Kevään 2010 ja syksyn 2011 välillä toteutetut toimistotilojen muutokset ja kehittäminen keräävät työntekijöiltä ja johdolta pelkkää suitsutusta. – Pyöreä pöytä ja pehmustetut tuolit ovat ihania ja kaikki kerrostilat tosi viihtyisiä, vakuuttavat evästauolta tavatut myyntineuvottelijat Mervi Hellman ja Päivi Uitti. – Vessat olivat ankeat, sellaista Esson vessa -tasoa. Nyt täällä on siistiä ja oikein luksusta, kiittelee team manager Mikki Toivio. – Monilla on selkäongelmia, kun työtä tehdään jatkuvasti istuen. Nyt työpöytää saa nostettua sähköisesti ja työtä voi tehdä välillä seistenkin, näyttää puolestaan myyntineuvottelija Marjukka Selin. Hymyt ovat herkässä myös osastopäällikkö Katri Sirén-Vartiaisella ja osastosihteeri Päivi Montosella, jotka Sonerassa vastasivat toimistoremontin etenemisestä. – Tarpeet olivat isoja, koska täällä ei ollut vuosiin tehty juuri mitään. Nyt halusimme Syksy 2011 • • • • • • • • • 1. kyselyn ja mittaustulosten läpikäynti henkilöstön kanssa Remontin aloitus Remontin toteutus kerros kerrallaan Remonttitiimin palaverit aina tarvittaessa Asiantuntijoiden hyödyntäminen mm. materiaalivalinnoissa ▲ ▲ Lokakuu 2010–Toukokuu 2011 löytää kerralla ihan uusia ratkaisuja asiakaspalvelun tilojen toteuttamiseen, he kertovat. 30 vuotta jäljessä Soneran tarpeet osuivat yksiin Työterveyslaitoksen käynnistämän Käyttäjälähtöiset toimistotilat (TOTI) -nimisen hankkeen kanssa. Siinä haluttiin kehittää työkaluja tulevaisuuden toimistotilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kesällä päättyneessä hankkeessa olivat mukana myös Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittivat Tekes, toteuttajat sekä 15 yritystä. Soneran puhelinpalvelukeskus eli contact center on osa vastaavien asiakaspalvelukeskusten verkostoa Suomessa. Keskukseen ohjautuu asiakaspuheluja, jotka koskevat esimerkiksi matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien sisältöä ja laskutusta. Vaasassa työntekijöitä on noin 180. Toimitilat ovat neljässä kerroksessa vuonna 1979 rakennetussa talossa, torin kupeessa. Tilat olivat lähes alkuperäisessä kunnossa ja puutteet sen mukaiset: avotoimiston melua, ahtautta, tunkkaista sisäilmaa, vanhentuneita työpisteitä ja nuhruisen ankea yleisilme. Muutostarpeista kieli myös hieman koholla ollut sairauspoissaolojen määrä. Esimerkiksi myyntineuvottelijoiden työpisteet olivat puisia, pyöreitä karusellipöytiä, → 2. kysely henkilöstölle ja uudet mittaukset Remontin viimeistely 2. kyselyn ja mittaustulosten läpikäynti henkilöstön kanssa Työfysioterapeutin ergonomiaopastukset tiimeissä 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 23 → joista oli erotettu kullekin oma ”viipale”. – Tilaa oli ehkä vajaa neliömetri, eikä pöytiä voinut mitenkään säätää, Mikki Toivio kuvailee. Omaan työhön keskittyminen oli vaikeaa, koska vieressä työskentelevän kollegan puhe kuului selvästi. Remonttitiimi teki valinnat Avotoimiston kipupisteet selvitettiin työsuojelun, luottamusmiesten ja asiantuntijoiden voimin. Esimerkiksi juuri akustiikkaan ja äänenvaimennukseen haluttiin tuntuva parannus. Työntekijät vastasivat Työterveyslaitoksen toimistoympäristökyselyyn ennen ja jälkeen saneerauksen. Koko henkilöstö sitoutettiin alusta alkaen vahvasti oman työympäristönsä parantamiseen. – Panostimme myös tiiviiseen viestintään ja hyvään esimiestyöhön. Projektiin lähdettiin sillä vanhalla tutulla periaatteella, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Katri Sirén-Vartiainen sanoo. Soneralaisista muodostettiin kuuden hengen remonttitiimi, joka yhdessä valitsi pintamateriaalit, kalusteet, verhot ja muut tekstiilit. He päättivät myös työ- ja taukotiloihin sekä neuvotteluhuoneisiin tulevista väreistä. – Kun joku toivoi keittiöön limenvihreää, toinen huomautti, että ”mitäs sitten kun tuon väriselle pinnalle putoaa ruokaa”. Yksimielisyys väreistä löytyi sitten lopulta aika nopeasti. Riidellä ei tarvinnut, Päivi Montonen kertoo. Ergonomiaa ja äänieristystä Remonttitiimi kiersi porukalla paikallisissa rautakaupoissa valitsemassa värisävyjä ja kaakeleita. Kesällä 2010 toimistoon tuotiin mallikalusteryhmiä, joissa kokeiltiin erilaisia istumajärjestelyjä ja työskentelykorkeuksia. Kalusteista ja niiden ominaisuuksista pyydettiin myös työfysioterapeutin lausunto. Kaikkiin työpisteisiin päädyttiin hankkimaan sähkösäätöiset pöydät. Sisäseiniä kaadettiin, ja kerrostilat avartuivat tuntuvasti. Avotyöpisteitä on yhä entiset 188, mutta niistä noin 40 kyettiin nyt sijoittamaan purettujen huonetilojen alueille. Työpisteet ovat muuten identtisiä, mutta jokainen on saanut valita käyttöönsä esimerkiksi itselleen sopivan tietokonehiiren, lisävalon, tuolityypin ja säilytyslaatikostot. – Samanlaiset työpisteet helpottavat siirtymistä paikasta toiseen, jos siihen on tarvetta, huomauttaa palveluneuvoja Sari Mannila. 24 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 1. Pasi Nieminen, Mervi Hellman ja Päivi Utti kiittelevät taukotilan viihtyisyyttä. 2. Uudet sermit vaimentavat ääntä, mutta tarvittaessa Terhi Österman (vas.) ja Sari Mannila voivat kysyä työkaverilta neuvoa niiden ylikin. 3. Kuuden hengen remonttitiimi valitsi työpaikalle uudet värit. 4. Mikki Toivio kertoo, että vessatilat olivat ennen saneerausta huoltoasematasoa. 5. Marjukka Selinin sähkökäyttöinen pöytä mahdollistaa työskentelyn istuen ja seisten. Työpisteiden väliset sermit uudistettiin ja niitä korotettiin 20 senttiä. Lasipintainen yläosa mahdollistaa yhä keskustelun ja katsekontaktin naapurin kanssa, mutta korotus ja alaosan kangaspinnoite eristävät ääntä paljon aikaisempaa tehokkaammin. Muita parannuksia ovat esimerkiksi uudet, isot näyttöruudut, joista voi seurata sisään tulevien ja hoidettujen puhelujen tilannetta, sekä suurimpien taukotilojen äänieristys, irrallisten ilmastointilaitteiden lisääminen ja värikkäät verhot. Työpisteet on myös sijoitettu 60 sentin päähän ikkunoista, mikä vähentää vedontunnetta talvella ja auringonpaahteen vaikutusta kesällä. Varsinaista ilmastointiremonttia ei tehty, koska se olisi vaatinut koko kiinteistön kalliin ja aikaa vievän saneerauksen. Myös yleisvalaistus on ennallaan. – Seinien kaataminen ja avokonttorin laajennus ovat useimpien mielestä silti parantaneet sisäilman laatua ja myös lisänneet ilman kiertämistä, Katri Sirén-Vartiainen sanoo. Tyytyväisyyskin lisääntyi Soneran toimistoremontti valmistui vuosi sitten syksyllä, ja sen tulokset yllättivät kaikki. Remontin jälkeen tehdyn kyselyn perusteella työtyytyväisyys parani erittäin merkittävästi. Kun aikaisemmin joka kolmas oli ollut jotenkin tyytymätön työympäristöönsä, korjausten jälkeen tyytymättömiä oli enää 3 prosenttia. – Kyselyihin vastasi yli puolet työntekijöistä, joten tuloksiin on uskominen, sanoo van- 1 2 Remontin valmistuttua työntekijöiden sisäilma- ja stressioireet harvenivat. hempi tutkija, dosentti Valtteri Hongisto Työterveyslaitoksesta. Yhdeksän työntekijää kymmenestä ilmoittaa nyt olevansa tyytyväisiä työympäristöönsä, kolme neljästä myös työhönsä yleisem- Puheäänen vaimennus onnistui 3 4 5 minkin. Työpisteissä ei enää koeta jatkuvaa melua ja ahtautta. Yksityisyyttä ja suojaa on riittävästi sitä haluaville. Valon ja ilman koetaan riittävän aikaisempaa paremmin koko laajan avokonttorin alueelle. Värit ja työtilojen ajanmukaisuus vaikuttavat piristäviltä ja inspiroivilta. – Tulokset olivat odottamattoman hyviä. Olosuhteiden muutoksille löydettiin myös selkeät fysikaaliset syyt. Lisäksi työtyytyväisyys parani merkittävästi, vaikka se yleensä ei heilahtele toimenpiteistä huolimatta oikein mihinkään, Hongisto huomauttaa. Remontin valmistuttua työntekijöiden sisäilma- ja stressioireet harvenivat. Kurkunpään ärsytys ja motivaatio-ongelmat vähenivät tilastollisesti merkittävästi, päänsärky ja keskittymisoireetkin lähes saman verran. Katri Sirén-Vartiainen korostaa remonttitiimin osuutta saneerauksen suunnittelussa ja sen etenemisen viestimisessä. – Muutoksen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että henkilöstö otettiin mukaan työtilojen suunnitteluun ja esimiestyö hoidettiin hyvin. – Täällä on nyt kauhean kivan ja siistin näköistä. Nyt on kiva tehdä töitä, kiteyttää myyntineuvottelija Terhi Österman työkavereidensakin tuntoja. n n n LISÄÄ TIETOA Käyttäjälähtöiset toimitilat (TOTI) -hankkeen loppuraportti ja monitilatoimiston suunnitteluohje: www.ttl.fi/toti KUN KYMMENET MYYNTINEUVOTTELIJAT puhuvat yhtä aikaa puhelimiinsa, syntyy ääntä ja melua. Tämä saa aikaan ylimääräistä stressiä ja epäviihtyvyyttä. Melun vähentäminen olikin tärkeimpiä Soneran sisätilaremontin päämääristä. Avokonttorin työpisteiden välille hankittiin uudet, ääntä vaimentavat sermit. Samalla sermien korkeus nousi 1,5 metristä 1,7 metriin. Niiden yläosasta 40 senttiä on läpinäkyvää, alaosa puolestaan ääntä imevää materiaalia. Luonnonvaloa tiloihin pääsee entinen määrä. Huoneakustiikka parani merkittävästi kalustemuutoksilla. Mittausten mukaan työpisteestä ympäristöön säteilevä puheääni kuuluu nyt viisi desibeliä vaimeampana kuin ennen. Käytännössä puheääni kuuluu häiritsevänä puolta pienemmällä alueella kuin aikaisemmin. Se helpottaa työhön keskittymistä. Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Valtteri Hongiston mukaan taitotietoa työpisteiden ja taukotilojen äänieristyksen kehittämisestä voi vastedes soveltaa missä tahansa vastaavassa kohteessa. – Suuntaus on pois omista toimistohuoneista, kohti avokonttoreita. Ne koetaan joustaviksi ja tilankäytöltään tehokkaiksi, mutta ratkaisut on mietittävä yrityksen tarpeista lähtien. Hongiston mukaan oikeasti joustavassa toimistossa tarvitaan sekä avotiloja että suljetumpia vyöhykkeitä – tarvittaessa myös perinteisiä, suljettavia huonetiloja – jonne voi vetäytyä tekemään rauhassa keskittymistä vaativia tehtäviä. Myös tiimityölle on osoitettava sille sopivat tilat. – Jos työssä tarvitaan jatkuvasti kaverin tukea ja kommunikointia, sermit voi ja pitääkin ottaa toimistoissa pois työpisteiden väliltä. – Vaasassa sermit mitoitettiin kuitenkin niin, että keskustelukin vielä onnistuu niiden yli. Tulos oli oikein hyvä, vaikka ei vielä ihan täydellinen, Hongisto sanoo. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 25 an uta ivillä! h u spä tä p ari Täs ervey en -semina t rt ä va Työ ttäjä t va äy spai ilat k rvey e t o Työt kakuuta. /ty o ttl.fi 24. l ww. w : a ietoj Lisät Laboratoriosta toimiva ja kaunis Laboratorio voi olla sekä ergonominen että viihtyisä. Erikoistilan suunnittelu on niin vaativaa, että siinä on parasta hyödyntää työntekijöiden asiantuntemusta. TEKSTI MARJA SARKKINEN n KUVA ANNE NISULA L aboratoriot näyttävät yleensä aina vain samanlaisilta, sanoo tiimipäällikkö, professori Nina Nevala Työterveyslaitoksesta. Ergonomian asiantuntijana hän on käynyt lukuisissa laboratorioissa 25 vuoden aikana. Myös televisiouutisissa vilahtavat laboratoriot vaikuttavat hänestä kuin toistensa kopioilta. Joskus ne ovatkin. – Jos tiloja suunnitteleva arkkitehti on ensikertalainen, laboratoriotyö on hänelle vierasta. Mitä hän tekee? Kärjistäen voi sanoa, että katsoo muita laboratorioita ja kopioi sieltä ratkaisuja – myös vanhoja ja huonoja. Paras lopputulos saadaan, kun arkkitehdin avuksi perustetaan suunnitteluryhmä. Siihen voivat kuulua esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja, sähkö- ja LVI-suunnittelija sekä ergonomiaasiantuntija. Erityisen tärkeää on hyödyntää työntekijöiden asiantuntemusta. Onhan kyse steriilistä erikoistilasta ja työympäristöstä, josta harvalla meistä on omaa kokemusta. Lähtökohtana työprosessit Nina Nevalan mukaan laboratorion suunnitteluun on viisasta satsata jo sen takia, että se on usein sekä uuden että peruskorjattavan rakennuksen kallein tila. Siellä käytetään monenlaisia koneita ja laitteita, käsitellään vaarallisia aineita ja tehdään pikkutarkkaa työtä, jolla on tiukat laatuvaatimukset. Tämä kaikki on otettava huomioon muun muassa ilmastoinnissa ja valaistuksessa. Ergonomiaratkaisujen pitää olla loppuun asti mietittyjä, jotta vältytään laboratoriotyönte26 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 kijöille tyypillisiltä tuki- ja liikuntaelinvaivoilta. Suunnittelu alkaa siitä, että käydään läpi laboratorion työprosessit kaikkine yksityiskohtineen. Tyypillinen työprosessi muodostuu näytteen vastaanottamisesta, käsittelystä, analysoinnista ja tulosten antamisesta asiakkaalle. Tarkoitus on, että tilat tukevat työn etenemistä. – Kun prosessit ovat sujuvia, työntekijöiden ei tarvitse kulkea edestakaisin eikä tehdä mitään turhaa. Heidän on helppo työskennellä, ja he pystyvät siirtymään työvaiheesta toiseen kuin liukuen, Nevala sanoo. – Jos työprosesseja ei määritellä ja lähdetään vain suunnittelemaan jonkinlainen tila, prosesseista tulee epäloogisia. Samat virheet voi välttää Työpisteille ja laitteille etsitään tiloista paikat työprosessien mukaan. Sijoittelu helpottuu, kun prosessit numeroidaan ja merkitään pohjapiirrokseen. Siitä työntekijät näkevät esimerkiksi, ovatko tietyt työpisteet liian kaukana toisistaan tai pitääkö jotain laitetta siirtää keskeisemmälle paikalle. Yksittäiset työpisteet suunnitellaan vasta, kun niiden paikat ovat selvillä. Nina Nevala suosittelee, että jokainen työpiste suunnitellaan valmiiksi omana kokonaisuutenaan. Työntekijä voi vaikkapa työfysioterapeutin kanssa listata, millaisia laitteita, kalusteita, työvälineitä ja valaisimia työpisteessä tarvitaan ja paljonko tilaa ne vievät. Tässä vaiheessa on hyvä tutustua internetin ergonomiatietopankkeihin ja vierailla uusissa laboratorioissa. – Kannattaa valokuvata onnistuneita rat- kaisuja ja kysyä myös, mikä työntekijöiden mielestä meni pieleen. Näin vältytään samoilta virheiltä. Värien käyttö sallittu Nina Nevala kannustaa tekemään tiloista ja työpisteistä mahdollisimman muunneltavia ja esteettömiä. Laboratorion toimintaan voi tulla muutoksia, ja sinne täytyy ehkä sijoittaa uusia työpisteitä ja laitteita. Hyviä valintoja ovat muun muassa kevyet väliseinät sekä pyörillä varustetut laitepöydät ja laatikostot. Kun työpisteet ovat sähköisesti säädettäviä, ne sopivat eripituisille työntekijöille ja niiden ääressä voi työskennellä yhtä hyvin seisten kuin istuen. Nevala puhuu myös viihtyisyyden puolesta. Laboratorion ei tarvitse olla kliinisen valkoinen ja ankea, vaan se saa olla myönteisiä tunteita herättävä. Värejä, materiaaleja ja kalusteita valitessa voi lähteä liikkeelle ennakkoluulottomasti. Ideoita voi kysyä sisustussuunnittelijalta. – Samalla budjetilla voi suunnitella toimivaa ja kaunista tai sutta ja rumaa. Kaunis ympäristö viestii työntekijöille ja asiakkaille, että heistä välitetään. Ja kun tiloissa saa työskennellä sujuvasti, säästyy aikaa ja tuottavuus paranee. n n n LISÄÄ TIETOA Nina Nevala ja muut: Ergonominen laboratorio. Työterveyslaitos, 2012. www.ttl.fi >Aihealueet >Ergonomia >Ergonomian arviointi- ja kehittämismenetelmiä >Laboratoriotyö www.ttl.fi >Ergonomia >Ergonomiaratkaisujen tietopankit Laboratoriohoitajat Marjatta Ekblom (vas.), Eija Palva ja Olga Hautala työskentelevät Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen laboratoriossa. Tilat suunniteltiin vanhaan, muussa käytössä olleeseen rakennukseen yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 27 Työtila vaihtuu päivän mittaan Biitsiltä Bistroon Microsoft uudisti toimitilansa ja samalla koko työnteon tapansa. Päivi Kamusen työpaikasta tuli kohtaamispaikka, jossa kenelläkään ei ole omaa työpistettä. TEKSTI RAIJA LAHTINEN ■ KUVAT ANNA DAMMERT 1. Valoisa Beach saa Päivi Kamusen ajatukset lentoon. Taustalla soi musiikki. 2. Tuolit ja pöydät ovat säädettävissä omien mittojen mukaan. 3. Henkilökohtaisia tavaroita varten oleva kaappi toimii myös postilaatikkona. 1 28 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 4. Inspiraatio-huoneessa Päivi Kamunen (keskellä) tapaa ohimennen oman tiiminsä jäsenet Stella Diesenin (vas.) ja Noora Tamsin. K issat on ruokittu ja aamiainen syöty yhdessä puolison kanssa, kun Päivi Kamunen lähtee aamuseitsemältä Karjaalta kohti Espoon Keilaniemeä. Kymmenen minuutin pyöräilyn jälkeen hän astuu junaan ja kaivaa kannettavan tietokoneen repustaan. Microsoftin palveluyksikössä työskentelevä Kamunen aloittaa työpäivänsä selaamalla sähköposteja. Tunnissa hän ehtii valmistella esitystä asiakkaalle ennen Leppävaaran asemaa, jossa hän vaihtaa bussiin. Bussissa hän lukee älypuhelimestaan muutaman sähköpostin ennen saapumista Keilaniemeen. Kamunen astuu sisään Microsoftin toimitilojen ensimmäiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat asiakas- ja kahvilatilat. Iltapäivällä hänellä on täällä asiakastapaaminen. Syksy on jo pitkällä, joten terassilla ei voi enää istua, mutta merinäköalaa voi ihailla sisältäkin käsin. Kolmannessa kerroksessa hän laittaa takin naulakkoon ja kurkistaa pieneen lukolliseen komeroon. Se on konttorissa ainoa henkilökohtainen paikka. Komero toimii myös postilaatikkona. Paperipostia tulee harvoin, sillä it-alan yrityksessä lähes kaikki liikkuu sähköisesti. Uuden ajan tilat Microsoftin toimitiloissa kenelläkään ei ole omaa työhuonetta eikä henkilökohtaista työpistettä, ei edes esimiehillä. Entisten avo- 2 konttorien tilalle on tehty innovatiivisia ja ergonomisia työtiloja, joissa työntekijöillä on mahdollisuus kohdata toisensa luontevasti. Suurin osa microsoftilaisista tekee töitä säännöllisesti myös toimiston ulkopuolella. Tilat on suunniteltu erityisesti liikkuvaa myynti- ja markkinointityötä tekeville. Tilat ja tekniikka taivutettiin palvelemaan ajatusta siitä, että virtuaalinen läsnäolo on yhtä konkreettista kuin fyysinen. Päivi Kamusella on valinnan paikka: missä hän haluaa työskennellä tänään – valoisassa Beachissa, hiljaisessa Kirjastossa vai jossain muussa sisustukseltaan ja tunnelmaltaan erilaisessa tilassa? – Uusien tilojen valmistuttua olo oli ensin kuin karkkikaupassa. Arkuus häipyi, kun esimiehet näyttivät mallia. On ihanaa valita työtila sen mukaan, mitä teen, ketä tapaan tai millainen tunnelma itselläni on. Kamunen kurkistaa Luontoon ja huomaa pari oman tiiminsä jäsentä, joille päättää esitellä erästä ideaansa. – Tämä on rauhallisempi tila kuin Bistro, jossa on enemmän ääniä. Säkkituolit ja jumppapallo vapauttavat tunnelmaa. Tila virkistää silmiäkin, kun voi välillä katsella tietokoneen sijaan merelle. Luovuutta ja säästöjä Uudistuksen tavoitteena oli tehdä työpaikasta entistä innostavampi, tuottavampi, joustavampi ja vetovoimaisempi. Puolentoista vuoden jälkeen kokemukset ovat olleet kyse- 3 lyjen mukaan hyvät. Toimitilojen käyttöaste on kasvanut 26 prosenttia, kun vain osan aikaa toimitiloissa työskentelevällä henkilöstöllä ei ole vakituisia työpisteitä. Uudistuksessa haluttiin kehittää työkulttuuria ja työn tekemisen tapoja. Työntekijöiden yhteistyötä ja satunnaisia kohtaamisia haluttiin lisätä yli tiimirajojen. Tilat suunniteltiin niin, että ne kannustavat vaihtamaan paikkaa päivän mittaan. Se on myös kehon kannalta hyvä asia. Tilan voi valita kulloisenkin työtehtävän ja mielentilan mukaan. Beach on rento paikka, jossa työskennellään yksin tai tiimin kanssa musiikin soidessa hiljaa taustalla. Päivi Kamunen nauttii usein Kirjaston ehdottomasta hiljaisuudesta. Kotiin voi mennä syömään eväitä ja vaihtamaan kuulumisia. Rauhan tunnelma on lupa rikkoa taukojumpalla, jota varten tilassa on välineitä. Bistrossa voi kahvitellessa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Luonnon viherkasvein somistetussa tilassa Kamunen tapaa mielellään oman tiimin väkeä. Inspiraation valoisaa, värikästä ja leikkisää tilaa on mahdollista muokata kevyillä verhoilla ja muilla elementeillä halutunlaiseksi. Sen toivotaan kannustavan tiimityöhön ja ideointiin. Sinne on lupa tuoda lapsikin vähäksi aikaa, jos hoitopaikka yllättäen puuttuu. Tunnelmaltaan erilaisten alueiden välissä on toreja ja kahviloita, joissa voi kohdata muita ja vaihtaa ajatuksia. Akustiikkalevyt → 4 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 29 Kun omaa työpistEttä Ei olE → vaimentavat puheensorinaa ja näppäimistöjen naputtelun ääniä. Palaverit pidetään neuvotteluhuoneissa, jotka on varustettu av-välinein. Jokaisen tietokoneelta löytyy ohjelmisto verkkopalavereita varten. Ikkunattomissa puhelinkopeissa voi puhua rauhassa ja myös niistä käsin voi pitää verkkopalaverin. Ergonomiasta on huolehdittu siten, että kaikki työpöydät ja työtuolit ovat säädettäviä. Tuoleissa on runsaasti valinnanvaraa. – Fysioterapeutit opastivat meitä alussa pöytien ja tuolien säätämisessä ja taukojumppaan tarkoitettujen välineiden käytössä. Etätyössä ollaan läsnä Etätyötä kutsutaan Microsoftilla läsnätyöksi. Sillä halutaan korostaa joustavaa mahdollisuutta antaa täysi työpanos työntekijän sijainnista ja ajankohdasta riippumatta. Espoon toimitiloja kutsutaan kohtaamispaikaksi. Työn vapauttamisen ajan ja paikan ”kahleista” uskotaan lisäävän työntekijän hyvinvointia ja motivaatiota. – Saan itsestäni parhaimman työtuloksen niin sanotun normaalin työpäivän aikana. Työskentelen yleensä kahdeksasta neljään. Illan olen varannut vapaa-ajalle ja harrastuksille, Päivi Kamunen kertoo. Hän sanoo oppineensa vuosien varrella kuuntelemaan omaa vireystilaansa ja rytmittämään työpäivän sen mukaan. – Aamuisin perehdyn uusiin asioihin esimerkiksi junassa. Kello kymmenestä kahteen iltapäivällä on paras aika palavereille. Tosin lounaan jälkeen seuraa unelias vaihe. Menen silloin johonkin mukavaan tuoliin tai sohvankulmaan selailemaan sähköposteja. Kamunen työskentelee Keilaniemessä keskimäärin kaksi päivää viikossa ja yhden päivän kotoa käsin. Parina päivänä hän on asiakaskäynneillä, mutta saattaa työskennellä silloinkin loppupäivän kotona. Kamusen ammattinimike on service delivery manager. Hänen tehtävänään on koordinoida tukipalveluita asiakkaille. Työhön kuuluu asiakkaan toimintaympäristön katselmointia, tukipyyntöjen koordinointia ja koulutuksen organisoimista. Koolle rentoon tilaan Microsoftilla tiedon avoin kulku ja työn läpinäkyvyys ovat tärkeitä työn kehittämiselle. 30 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Modernien ja innostavien avotilojen toivotaan tukevan sitä. – Keräännymme maanantaiaamuisin tiimimme kanssa johonkin vapaana olevaan, rentoon ja innostavaan tilaan työskentelemään ja vaihtamaan kuulumisia. Iltapäivällä pidämme viikkopalaverin, Päivi Kamunen kertoo. Tänään Kamunen työskentelee kollegojensa tapaamisen jälkeen tunnelmahuoneiden väliin sijoitetulla Torilla. Puolenpäivän aikaan vieressä työskentelevä microsoftilainen kysyy, onko lounaalle lähtijöitä. – Pidän siitä, ettei täällä ole vakiintuneita ruokaryhmiä. Toisiin microsoftilaisiin on helppo tutustua. Se auttaa uusia tulijoita pääsemään taloon sisään. Lounaan jälkeen Kamunen valahtaa hetkeksi Beachin säkkituoliin palmun katveeseen. Kamunen selailee sähköposteja ja etsii tietoja intrasta. Hän nauttii tilan valoisuudesta. Ikkunoista avautuu näkymä kolmeen suuntaan, myös merelle. Syksyn edetessä valo tulee hänelle yhä tärkeämmäksi. Rauhallisinta kotona Ennen iltapäivän asiakastapaamista Päivi Kamunen sulkeutuu muutaman neliön kokoiseen, ikkunattomaan tilaan. Hän ottaa videoyhteyden Itävaltaan Microsoftin asiantuntijaan, jonka apua tarvitaan seuraavan asiakkaan intranetiin liittyvän kysymyksen ratkaisussa. Asiakastapaamisen päätyttyä Kamunen suuntaa bussipysäkille. Työt eivät vielä pääty. Pysäkillä hän vastaa sähköpostiviestiin älypuhelimellaan, ja junassa hän kaivaa jälleen kannettavan tietokoneensa esiin. – Myös ajattelu sopii työmatkaan. Teen usein valmistelevan työn ensin päässäni ja kirjoitan sen vasta sitten. Kamusen työhön it-alalla on kuulunut aiemmissakin työpaikoissa paljon asiakastapaamisia. Hänelle ainoa pysyvä työpiste on aina ollut kotona. Niin nytkin. Hän työskentelee työnantajan kustantamalla läppärillä, mutta työhuoneen kalusteet, kuten ergonomisen satulatuolin, hän on hankkinut itse. – Kotona teen eniten keskittymistä vaativat tehtävät. Täällä on hiirenhiljaista. Samaa mieltä ovat Kamusen kolme kissaa. n n n työntekijä voi valita työtilan tehtäviensä, tilanteen ja mieltymystensä mukaan. avoimuus, vuorovaikutus, yhteenkuuluvuus ja joustava yhteistyö voivat lisääntyä, koska työntekijöiden on helppo kokoontua samaan tilaan. mahdollisuus vaikuttaa omaan työskentelypaikkaan lisää työn mielekkyyttä ja työtyytyväisyyttä. paikan vaihtaminen tuo työpäivään vaihtelua ja taukoliikuntaa. tiloja käytetään tehokkaasti ja joustavasti. säästetään tilakustannuksissa ja energian käytössä. sopivan työtilan etsiminen, laitteiden käynnistäminen ja kalusteiden säätäminen useita kertoja päivässä vievät aikaa ja energiaa ja voivat turhauttaa. työntekijä joutuu kantamaan työvälineitä mukanaan. häiriöt ja keskeytykset haittaavat työtehoa ja kuormittavat. työntekijällä ei ole omaa reviiriä eikä mahdollisuutta jättää töitä ja tavaroita työpöydälle. yhteistyökumppaneiden paikallistami nen voi olla vaikeaa isossa toimistossa. tilojen mitoitus on hankalaa: onko esimerkiksi säilytystilaa ja hiljaisia huoneita riittävästi? tunne työyhteisöön kuulumisesta saattaa heiketä varsinkin, jos työntekijä tekee myös paljon etätyötä. millaiseen työhön ratkaisu sopii? Liikkuvaan ja itsenäiseen tietotyöhön, joka ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan ja aikaan ja jossa ei tarvita kiinteitä koneita ja materiaaleja. Tällaisessa työssä ei yleensä tarvitse viettää paljon aikaa toimistossa. Asiantuntijoina erikoistutkija Virpi Ruohomäki ja psykologi Annu Haapakangas Työterveyslaitoksesta. Monitilatoimiston suunnitteluohjeen saa osoitteesta: www.ttl.fi/toti an uta ivillä! h u spä tä p ari Täs ervey en -semina t rt ä va Työ ttäjä Tätä mieltä Suvi Nenonen t va äy spai ilat k rvey e t o Työt kakuuta. /ty o ttl.fi 24. l ww. w : a ietoj Lisät Millaisessa tilassa sinä elvyt? ANNE NISULA Taukotilassa vietetty aika on merkityksellistä. JOS ÄLYPUHELIN TOIMII herätyskellona, tarvitaan itsekuria, ettei jo yöpaidassaan kurkista sähköposteja ja mene mielessään töihin. Päivittäinen työmme kärsii arjen rytmihäiriöstä. Huomiomme jakaantuu eri viestintäkanavien kautta valuviin keskusteluihin ja asioiden hoitamiseen jopa samalla, kun pyrimme keskittymään kokouksessa päätettäviin asioihin. Huomion hajautuminen väsyttää sekä lisää impulsiivisuutta ja virheiden määrää. Koska digitaalinen ja virtuaalinen ympäristö on niin vaativa, fyysisen ympäristön elvyttävyys nousee entistä tärkeämmäksi. Elvyttävä ympäristö, hengähdystauon paikka, on eri ihmisille erilainen: Joillekin se on niin korkealla, että näkee horisonttiin, voi tuijotella ja antaa ajatuksen lentää. Joillekin se taas on sopukka, johon voi vetäytyä, yksin tai yhdessä. Joskus elvyttävä tila ei tarvitse muuta kuin ihmiset. Riittää, että ollaan kahvilla ja rupatellaan. Paikalla ei ole niin väliä, mutta tärkeää on jonkinlainen pieni siirtyminen – mennään pois jostakin, jonnekin. MIKÄ VIISAUS ONKAAN koululaisten välitunneissa. Ne on mainittu suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksiksi. Mihin me kadotamme happihyppelyt, kun aikuistumme työelämään? Työympäristöihin ja niiden taukotiloihin kannattaa tietoisesti luoda mahdollisuuksia erilaisille elpyjille. Tutkimusten mukaan taukotilan tulisi olla erilainen kuin työympäristön. On myös tärkeää, että työ ei näy tauolle eivätkä tauon äänet ja tuoksut tunkeudu työhön. Tauolle siirtyminen voi olla myös mentaalista. Esimerkiksi pieni vierailu Facebook-sivuilla voi olla piristävä tauko eikä hukkaan heitettyä aikaa. Taukotilan tulisi kuulua käyttäjilleen: yhteiset muistot tiimin ja yksilöiden menestyksestä ovat tärkeämpiä kuin rintakuvat menneisyydestä. Voi olla viisasta kehittää erilaisia ja eritunnelmaisia taukotiloja. Eiväthän mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja jääkaappi vaadi aina samanlaista tilaa. Taukotilassa vietetään lyhyitä aikoja, mutta se aika on merkityksellistä. Taukotilan virikkeet – vaikkapa hierovat tuolit – tulee ohjelmoida riittävän lyhyiksi, ettei niitä tarvitse ärsyyntyneenä jättää kesken, kun tauko loppuu ja työt taas kutsuvat. ELVYTTÄVYYS KUULUU muuallekin kuin taukotiloihin. Jos työntekijä voi päivän mittaan, tehtävien vaihdellessa vaihtaa myös työympäristöään, hän on tyytyväisempi kuin tehdessään kaikentyyppiset tehtävänsä naulittuna kiinteälle työpisteelleen. Uudenlaiset monitilatoimistot tarjoavat erilaisiin työtehtäviin paikkojen kirjon. Yksi elvyttävyyden peruselementeistä on siirtymisen kautta syntyvä tunne siitä, että pääsee pois – toimistotyössä keskeistä on päästä pois kiireestä ja stressistä. Muita elvyttäviä asioita ovat tilan ja ajan tunnun vahvistaminen, tilojen kiehtovuus sekä niiden sopivuus käyttäjälle. Näihin liittyvät positiiviset kokemukset voittavat usein sen muutosvastarinnan ja pelon, joita uudet tilatyypit ja niiden uudenlainen käyttäminen synnyttävät. Elvyttäviä tiloja voi hyödyntää stressin, masentuneisuuden ja väsymyksen ehkäisemisessä. Esimerkiksi luonnon katseleminen antaa voimaantumisen tunteita. Se myös opettaa: kukka ymmärtää sulkea nuppunsa, jos se on väsynyt veden puutteesta. Me ihmiset vain sinnittelemme tohtimatta levähtää. Lounastauot korvataan keksillä ja samaan aikaan tehdään useaa tehtävää päällekkäin eri välineillä. Turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä on määräyksensä – elvyttävästä työympäristöstä voisi antaa jo ainakin suosituksen. Levähtäminen on sallittua, ja tila voi antaa siihen pieniä, hienovaraisia vihjeitä. Kutsua luokseen ja vangita hetkeksi ajattomuuteen. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SUVI NENONEN LUOTSAA TYÖYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVIÄ TUTKIMUSHANKKEITA AALTO-YLIOPISTOSSA. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 31 Työ Terveys Turvallisuus Venyttääkö kuntoutus työuria? TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN ■ KUVITUS SANNA VIHANTO E Työeläkekuntoutus auttaa suurimman osan kuntoutujista takaisin työelämään. Silti haasteita riittää. Pulaa on kuntoutuksen asiantuntijoista, jotka osaisivat ohjata ihmiset sopivaan kuntoutukseen juuri oikeaan aikaan. 32 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 läketurvakeskus tutki yhteistyössä Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön kanssa työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta vuoden 2004 kuntoutusuudistuksen jälkeen. Silloin ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen etuus. Tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kuntoutuksessa olleista oli työssä vielä viiden vuoden kuluttua. – Tämä osoittaa, että työeläkekuntoutus on vaikuttavaa. Sen avulla pystytään pidentämään työuria. Mutta tutkimus paljasti myös haasteita ja kehittämistarpeita, toteaa erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta. Kuntoutusuudistuksen tavoitteena oli muun muassa aikaistaa kuntoutuksen käynnistymistä. Tutkimus ajoittui vuosiin 2003– 2009, ja siinä verrattiin uudistusta edeltänyttä ja sen jälkeistä tilannetta toisiinsa. – Lyhyt seuranta-aika saattoi vaikuttaa siihen, ettei viitteitä varhentumisesta löytynyt. Sairaus oli haitannut työntekoa yhtä pitkään sekä ennen uudistusta että sen jälkeen kuntoutukseen tulleilla. Eläkelaitosten mu kaan varhentumista on sittemmin tapahtu nut, Gould kertoo. Vauhtia käynnistykseen Merkit kuntoutuksen hitaasta käynnisty misestä kuitenkin näkyivät tutkimuksessa. Kaksi kolmasosaa kuntoutukseen työvoi masta tulleista arvioi toimenpiteiden alka neen liian myöhään. Kuntoutujat kertoivat, että heidän sai rauttaan ja työssä jaksamisen ongelmiaan vähäteltiin. Osa koki, että oli itse yrittänyt sinnitellä liian pitkään. Joillain työpaikoilla ja työterveyshuolloissa alettiin heräillä vas ta sitten, kun sairauslomaa oli kestänyt 1–2 vuotta. – Toistuvien ja pitkien sairauslomien sekä jaksamattomuuden pitäisi saada hälytys kellot soimaan entistä nopeammin. Myös ihmisten kuunteleminen on tär keää, sillä oma kokemus työky vystä ennakoi selvästi työssä jak samista ja eläkkeelle siirtymistä, huomauttaa kuntoutustieteen professori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta. Kesäkuussa tuli voimaan laki, joka vaatii työterveys huoltoa arvioimaan 90 sai rauspäivän jälkeen työnte kijän jäljellä olevaa työky kyä ja selvittämään työhön paluun mahdollisuudet. Tut kijat toivovat uuden käytännön aikaistavan kuntoutuksen alkamista. Lisää asiantuntijoita Ratkaisuksi kuntoutustoimien parhaaseen mahdolliseen ajoitukseen tutkijat tarjoa vat työterveyshuollon ulkopuolella toimivia kuntoutuksen asiantuntijoita ja suunnitte lijoita. Ulkopuolisia palveluita voitaisiin os taa esimerkiksi kuntoutuslaitoksista tai kol mannelta sektorilta. Tutkijoiden mukaan ihmiset eivät aina käänny työkykyasioissa työterveyshuollon puoleen, koska se voidaan kokea työnanta jan edustajaksi. Riippumattomien asiantun tijoiden avulla päästäisiin nykyistä nopeam min puuttumaan esimerkiksi mielenter veysongelmiin. Toki myös työterveyshuol TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEN KEINOT 1. Kuntoutusneuvonta • työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoiden antamaa opastusta ja ohjausta 2. Työpaikkakuntoutus • muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen työhön palaamiseksi tai työnkuvan muuttamiseksi • voi jatkua työhön valmennuksena, joka on pidempiaikaista, 6–18 kuukautta kestävää perehdyttämistä työhön • käytetyin kuntoutusmuoto 3. Koulutus • lyhytaikaista, kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pitkäkestoista uudelleenkoulutusta 4. Selvitys • tutkimustyyppisiä selvityksiä voidaan käyttää apuna kuntoutussuunnitelman valmistelussa • palvelu ostetaan ulkopuoliselta asiantuntijalta • esimerkiksi ammatinvalintapsykologin resurssiselvitys 5. Muu kuntoutus • ammattitoimintaa tukevia apuvälineitä ja -laitteita • elinkeinotukea toon kaivattaisiin kuntoutukseen perehty neitä suunnittelijoita. – Ihanteellisessa tapauksessa työntekijällä on mahdollisuus pohtia yhdessä esimiehen, työterveyshuollon ja kuntoutussuunnitteli jan kanssa toimenpiteitä, joilla työssä jaksa minen kohenee. Tärkeää on räätälöidä työ sellaiseksi, että ihminen pärjää siinä, Kristii na Härkäpää tähdentää. Jos kuntoutus tapahtuu irrallaan työpai kasta, kuntoutuminen jää liiaksi yksilön on gelmaksi. Työpaikalla tapahtuva kuntoutus, työkokeilu, työhön valmennus ja työnkuvan muuttaminen ihmisen toiveita ja voimava roja vastaavaksi ovat ruohonjuuritason toi mia, jotka lisäävät kuntoutuksen tehoa. Diagnooseissa pulmia Aloite kuntoutukseen hakeutumisesta voi tulla työntekijältä itseltään tai työnantajan, työterveyshuollon, Kelan tai työ ja elinkei → 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 33 → notoimiston kautta jo ennen sairauslomalle joutumista. Kuntoutukseen tarvitaan kuitenkin diagnoosi ja lääkärin B-lausunto. – Kuntoutus on meillä diagnoosikeskeistä ja -riippuvaista. Esimerkiksi tautiluokitukseen kuulumattomat jaksamattomuus ja työuupumus eivät kelpaa, vaikka ne monelle aiheuttaisivat selkeän kuntoutustarpeen, Kristiina Härkäpää toteaa. TYÖELÄKEKUNTOUTUS VUONNA 2011 n Työeläkekuntoutujia oli miltei 11 000. " Ihmisten omien toiveiden kuunteleminen vahvistaa kuntoutus motivaatiota." n Heistä 73 prosenttia tuli työelämästä tai oli työttömänä kuntoutuksen alkaessa. n Kaikista kuntoutuksen päättäneistä 64 prosenttia palasi työelämään. n Eläketaustaisista työelämään palasi 51 prosenttia ja eläkkeelle siirtyi 29 prosenttia, näistä kolmannes osatyökyvyttömyyseläkkeelle. n Työelämätaustaisista 69 prosenttia palasi työelämään. n Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaikista kuntoutuksen päättäneistä 8 prosenttia. n Hakemuksista hylättiin 18 prosenttia. Hylkäysten osuus oli suurin hengityselinten ja ihon sairauksissa. n Kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta. Naisia oli 54 ja miehiä 46 prosenttia. n Tyypilliset diagnoosit olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaus (53 prosenttia) sekä mielenterveyden häiriö (20 prosenttia). n Kokonaiskustannukset olivat 82 miljoonaa euroa. n Onnistunut kuntoutusohjelma maksoi keskimäärin 19 400 euroa. n Työeläkekuntoutusta kustansivat yksityissektorin työeläkevakuuttajat ja julkisella sektorilla Keva. Lähteenä Työeläkekuntoutus 2011 (Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 3/2012). 34 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Kuntoutukseen voi olla hankala päästä myös monisairaiden, joilla on esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä mielenterveysongelmia. Kuntoutustarpeen selvittelyssä voi syntyä epäselvyyttä siitä, mistä työkyky kiikastaa. – On aika tavallista, että kipuun liittyy myös psyykkisiä oireita. Terveydenhuollossa on joskus vaarana, että keskitytään vain jompaankumpaan, hoitamaan selkää tai tulkitsemaan koko ongelma psyykkiseksi, Härkäpää pohtii. – Tutkimuksessa juuri ne, jotka kärsivät sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista että mielenterveysongelmista, katsoivat kuntoutuksensa käynnistyneen liian myöhään. Heidän työkykyään tulisi havainnoida nykyistä laaja-alaisemmin, Raija Gould toivoo. Motivaatio kohdalleen Yksi työeläkekuntoutuksen ongelmista on melko suuri keskeyttäneiden määrä: vajaat kaksi kolmasosaa myönteisen päätöksen saaneista suorittaa kuntoutuksen loppuun. Työttömyysjaksot ennustavat riskiä kuntoutuksen keskeyttämiseen ja heikentävät työhönpaluun todennäköisyyttä. Kuntoutusmotivaatiota vähentävät myös työelämän epävarmuustekijät, muutokset työpaikalla ja tarpeettomuuden tunne. – Ihmisten omien toiveiden kuunteleminen vahvistaa kuntoutusmotivaatiota, Kristiina Härkäpää toteaa. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksen sujuvuus parani, kun ihmiset saivat osallistua kuntoutussuunnitelman tekoon ja tulevaisuutensa suunnitteluun. Sillä on iso merkitys, kun etsitään esimerkiksi uutta koulutusalaa ja työtä vanhan tilalle. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan lisää tukea. Tutkijoiden mielestä aikuiset tarvitsevat rinnalleen tukihenkilön opiskelutaitojen verryttämiseksi, jos aiemmista opinnoista on pitkä aika. – Olisi hyvä kehittää myös räätälöityjä koulutuspolkuja, oppisopimuskoulutuksia ja muita vaihtoehtoja alan vaihtajille. Kaiken kaikkiaan tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, sillä kuntoutuminen voi kestää vuosia, tutkijat muistuttavat. Tukea myös hylätyille Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen kriteereinä ovat työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutustarve. Viime vuonna myönnetyistä kuntoutuspäätöksistä 82 prosenttia oli myönteisiä. Hylkäyksen saaneet ovat kirjava joukko ihmisiä, joiden ammatillinen kuntoutus on monin tavoin haasteellista. Heidän on mahdollista hakea kuntoutukseen myös Kelan sekä työ- ja elinkeinohallinnon kautta. Hylkäyksiä annettiin erityisesti sellaisille hakijoille, joilla oli työttömyyttä, rikkinäinen työura tai löyhä yhteys työelämään. Heillä työkyvyttömyyden uhan toteaminen oli hankalaa tai kuntoutusta ei pidetty tarkoituksenmukaisena. – Hylkäyspäätöksen saaneet tarvitsevat riittävästi tukea ja ohjausta, jotta heidän on mahdollista päästä eteenpäin, Raija Gould toteaa. Ammatillisen kuntoutuksen kannalta heikossa asemassa ovat myös epätyypillisissä työsuhteissa olevat, yksinyrittäjät ja muut ilman työterveyshuoltoa jääneet, joiden työssä jaksamisen seuranta ja kuntoutuksen tarve pitäisi saada nykyistä paremmin haltuun. – Ammatillinen kuntoutus on monin verroin edullisempaa kuin työkyvyttömyyseläkkeestä koituvat kustannukset. Onnistunut kuntoutus on tilastojen mukaan maksanut itsensä takaisin, jos se siirtää eläkkeelle jäämistä ainakin puolitoista vuotta, tutkijat summaavat. n n n LISÄÄ TIETOA Raija Gould ja muut: Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2012. Terveydeksi! ”Miten menee, työkaveri?” KOONNUT MarJa sarkkinen N NE JANI IKO Onnin vinkki: Ystävällisyyden osoittamisella työkavereille on vahva yhteys työpaikalla koettuun luottamukseen, työryhmän työn imuun ja organisaatioon sitoutumiseen. Jokainen voi luoda ystävällistä ilmapiiriä tervehtimällä, hymyilemällä ja vaihtamalla toisinaan kuulumisia. Lähteenä Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali -tutkimus- ja kehittämishanke IISAKKI HÄRMÄ Tiesitkö? Mars käsiä pesemään! Kysymyksiin vastasi virologi Thedi Ziegler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Flunssaa aiheuttavat virukset lisääntyvät hengitysteiden limakalvosoluissa ja erittyvät limaan. Jokainen yskäisy vapauttaa 100 000–200 000 pientä limapisaraa ja aivastaminen kymmenkertaisen määrän. Virukset siirtyvät ihmisestä toiseen varsinkin sormien kautta, esimerkiksi kätellessä tai ovenkahvaan tarttuessa. Nenän kaiveleminen ja silmien hierominen tarjoavat viruksille helpon pääsyn sopivaan lisääntymispaikkaan. Miten voin välttyä flunssatartunnalta? Paras konsti on pestä kädet mahdollisimman huolellisesti ja usein. Huomattavan osan tartunnoista voi estää, kun kädet pesee kymmenen kertaa päivässä. Pesu on tarpeen ainakin vessakäynnin jälkeen, ennen ruokailua sekä työpaikalle ja kotiin tultua. kannattaako kädet pestä saippualla vai käsidesillä? Jos saatavilla on vettä ja saippuaa, pitää ehdottomasti käyttää niitä. Jos ei ole, niin alkoholipitoinen käsihuuhde on ihan hyvä vaihtoehto. Veden ja saippuan paremmuus johtuu virusten rakenteista. Joillakin viruksilla on rasvavaippa. Alkoholi tuhoaa rasvavaipan, jota ilman virukset eivät enää ole tartuntakykyisiä. On kuitenkin suuria virusryhmiä, joilta rasvavaippa puuttuu. Niihin kuuluvat rinovirukset ja muutamat muut tavalliset flunssan aiheuttajat. Näitä viruksia alkoholi ei välttämättä tuhoa, ainakaan kovin nopeasti. Vesi ja saippua tehoavat silloin käsidesiä paremmin. Onko käsien pesun tekniikalla väliä? Saippuaa täytyy hieroa joka paikkaan, etenkin sormenpäihin. Riittävä aika on noin 30 sekuntia. Amerikkalaiset opastavat lapsia pesemään käsiä niin kauan, että ehtii laulaa kaksi kertaa laulun Paljon onnea vaan. kuinka pitkään flunssa voi tarttua? Virologisissa tutkimuksissa virus voidaan todeta nenästä tai kurkusta päivä tai pari ennen oireiden alkamista. Eniten tartuntakykyisiä viruksia on taudin puhjetessa. Nyrkkisääntö on, että flunssa tarttuu 3–5 päivää oireiden alkamisesta. Aika vaihtelee viruksen mukaan. Miten voin flunssaisena suojella työkavereitani tartunnalta? Kannattaa yskiä ja aivastaa paidan hihaan. Jos köhii käteen, virukset voivat kulkeutua työkaverien sormenpäihin vaikkapa yhteisen tietokoneen näppäimiltä. Lisäksi voi välttää kättelemistä ja esimerkiksi kokouksessa asettua istumaan vähän etäämmälle toisista. Aivastaessa ja yskiessä vapautuvat limapisarat lentävät yleensä vain 1–1,5 metrin päähän. Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on kääntynyt nousuun viiden viime vuoden aikana. Miehillä nousua on 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia. Kansainvälisten tutkimusyhteenvetojen mukaan 1 prosentin muutos väestön kolesterolitasossa lisää sydäntautikuolemia 2–3 prosenttia. Lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI 2012 -tutkimus Tämä toimii! Oletko laihduttanut yli kymmenen prosenttia painostasi? Kerro muillekin, miten onnistuit! Helsingin yliopisto kerää painonhallintarekisteriin työikäisten onnistujien kokemuksia. Tietoja hyödynnetään tutkimuksessa ja ylipainoisten elämäntapaohjauksessa. Lisätietoja: www.sphr.fi Aivojumppa Ratkaisu on sivulla 49. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 35 Hyvää henkeä Tässä sarjassa kerrotaan keinoista, joiden avulla työyhteisö voi kehittyä entistä toimivammaksi. Selkeää palautetta, kiitos! Hyvä palautekulttuuri auttaa työyhteisöä saavuttamaan tavoitteet. Vihjailun sijaan kannattaa opetella viestimään ystävällisesti ja suoraan. TEKSTI MIA HEMMING V iestinnän asiantuntijan Sirke Lohtaja-Ahosen mukaan työpaikalla kannattaa antaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta ja pelisääntöjen noudattamisesta. Kenelle tahansa voi antaa palautetta. Etenkin kollegoiden tulisi antaa sitä toisilleen aktiivisesti, koska he havainnoivat työkaverinsa käyttäytymistä paljon useammin kuin esimiehet. – Myös alaisten tulisi antaa esimiehille palautetta, sillä esimiehet tekevät eniten tärkeitä päätöksiä. He tarvitsevat tuekseen kaiken mahdollisen palautteen, omasta johtamisestaankin, Lohtaja-Ahonen muistuttaa. Lohtaja-Ahonen on työskennellyt lähes 20 vuoden ajan yhteisöviestinnän alalla viestin- 1 tätoimiston konsulttina ja vetäjänä. Vuodesta 2004 lähtien hän on työskennellyt kouluttajana. Kuten muunkin viestinnän työpaikalla, myös palautteen pitää olla kohteliasta. Sen tulee myös aina hyödyttää vastaanottajaa. – Epämääräiset kehumiset eivät ole hyödyksi, koska palautteen saaja ei silloin tiedä, mikä meni hyvin. Eivätkä liioin epämääräiset kritiikit. Tämä oli huono tai Miksi sinä näin tämän teit eivät millään lailla auta tekijää kehittymään. Suomalaisia pidetään suorapuheisina, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Konfliktien välttämiseksi ja toisen kasvojen säilyttämiseksi työpaikoilla tyydytään usein vihjai- Sovi palautekäytännöistä. Voit sopia niistä vaikka tiimisi jäsenten tai työparisi kanssa. Keskustelkaa siitä, mitä palaute tarkoittaa. Puhukaa selväksi myös, millaista on hyvin annettu palaute. Lisäksi sopikaa, millaisista asioista haluatte sitä antaa ja saada. Voitte esimerkiksi sopia, että annatte kannustavaa palautetta paljon enemmän kuin korjaavaa. Kannattaa kirjata ylös sovitut käytännöt. lemaan, huokailemaan ja tuhahtelemaan. Epäsuora viestintä etäännyttää työkavereita toisistaan: huomaan toisen ärsyyntymisen, mutta en tiedä siihen syytä. Työpaikassa, jossa on hyvä palautekulttuuri, henkilöstön ei tarvitse tulkita toisen ajatuksia. – Silloin työpaikalla myös keskustellaan paljon, sillä palaute on mainio keskustelun käynnistäjä, Lohtaja-Ahonen huomauttaa. Näin voit luoda työpaikallesi toimivan palautekulttuurin: 2 Kerro havaintosi. Tehokas palau- te koostuu kahdesta osasta: havainnosta ja vaikutuksesta. Kun huomaat jotain palautteen arvoista, kerro ensiksi, miten toinen käyttäytyi. Sen jälkeen selvitä, miten käyttäytyminen sinuun vaikutti. Palaute voi kuulua yksinkertaisimmillaan vaikkapa näin: Hyvä, että liitit kokouskutsuun asialistan. Pystyin sen avulla valmistautumaan palaveriin kunnolla. Monesti luullaan, että palaute sisältää ohjeen tai neuvon. Ne eivät kuitenkaan kuulu palautteeseen sen enempää kuin käskyt tai määräykset. Ohje synnyttää kontrollisuhteen palautteen antajan ja saajan välille, ja ohjeiden antaja ottaa johtajan roolin. Palautteen saaja päättää itse, korjaako hän toimintaansa ja jos, niin miten. → 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 37 → 3 ole selkeä. Ihmiset arvostavat viestinnän selvyyttä. Moni kuitenkin ajattelee, että korjaava palaute tulee tarjoilla kahden kannustavan palautteen välissä. ”Hampurilaismalli” heikentää palautteen ymmärrettävyyttä, sillä vastaanottaja ei tiedä, kehutaanko häntä vai moititaanko. Silloin voi käydä niin, että palautteen antaja luulee kannustaneensa ja palautteen saaja epäonnistuneensa. Yhtä lailla ”mutta-palautteella” hukataan tilaisuus kannustamiseen: Suunnitelmasi on tarkka, mutta olet määritellyt kunkin tehtävän epäselvästi. 5 kuuntele ymmärtääksesi. Kysy tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, jos et täysin ymmärrä, mitä palautteen antaja tarkoittaa. Älä suutu palautteesta, vaan muista ottaa se lahjana. Sinä päätät, käytätkö sitä vai et. Myöskään lahjan antajan ei pidä mennä huutelemaan, miksi et käytä sitä. Älä liioin vähättele saamaasi lahjaa, esimerkiksi kehuja, joita saat hyvästä suorituksesta. 4 Pyydä palautetta. Voit pyytää palautetta paitsi esimieheltä myös työkaverilta tai alaiselta. Palautteen synnyttämä vuoropuhelu lähentää ihmisiä toisiinsa. Hyvin annettu palaute auttaa tiedostamaan omat vahvuudet ja korjaamaan virheet – joita tehdään yleensä väärinymmärryksen seurauksena. Kukaan ei halua tehdä virheitä ja kuulla niistä vasta puolen vuoden päästä kehityskeskustelussa. 6 Anna palautetta jatkuvasti. Työpai- kassa, jossa on hyvä palautekulttuuri, palautetta annetaan joka päivä. Silloin ihmiset ja työpaikat kehittyvät pienin askelin, jotka varmistavat jatkuvan kehittymisen. Jos vain esimiehille annetaan palautekoulutusta, pönkitetään hierarkiaa ja kontrollia. Ollakseen kehittymisen ja uudistamisen väline palautteen tulisi virrata myös alhaalta ylös ja sivusuuntaan. LisÄÄ tietoA Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen: Palaute kuuluu kaikille. Infor, 2011. Peikkoina pelko ja epäselvät pelisäännöt Risto Ahosen jA siRke LohtAjA-Ahosen kirjassa Palaute kuuluu kaikille käsitellään muun muassa palautteen antamisen esteitä. Suurimpia niistä ovat palaute-sanan hämäryys ja epäselvät käytännöt: Työyhteisössä ei tiedetä, mitä palaute tarkoittaa. Ei tiedetä, kuka sitä saa antaa, kenelle, kuinka usein ja millaisista asioista. Suurimpia syitä palautteen vähäisyyteen 38 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 ovat myös epäselvät tavoitteet ja pelisäännöt. Työntekijä tai esimies ei tunne omia tavoitteitaan eikä työyhteisö yhteisiä tavoitteita, eivätkä työpaikan pelisäännöt ole tiedossa. Silloin ei voi huomauttaa niitä vastaan toimimisesta eikä kiittää niiden mukaisesta toiminnasta. Myös seurausten pelko voi estää palautteen antamista. Korjaavaa palautetta ei uskalleta antaa, sillä vastaanottajan reaktio pelottaa. Samoin jarruna toimii virheitä peittelevä toimintakulttuuri. Työntekijä tai esimies ei uskalla kertoa muille omista virheistään eikä huomauttaa muita heidän erehdyksistään. Tunteiden näyttämisen vaikeuskin estää palautteen antamista. Silloin on vaikea kertoa muille, tuntuuko heidän käytöksensä mukavalta vai ikävältä. n n n Protection so smooth you won’t feel it Lisätietoja on www.guide.eu Työ Terveys Turvallisuus Uhkailut, puhelinhäiriköinti ja herjaviestit ovat arkea monessa ammatissa. Vainoa ei kuitenkaan tarvitse sietää. TEKSTI PIRKKO KOIVU iSTOCKPHOTO SeUraako jokU? 40 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 j oissakin ammateissa on riski joutua asiakkaiden tai muiden työn kautta tutuksi tulleiden piirityksen koh teeksi. Joskus tilanne tuntuu jopa vainoamiselta. Vainoa on eitoivottu käytös, jo ka on toistuvaa, järjestelmällistä ja omiaan herättämään kohteessaan pelkoa. Liian in nokas ihailijakin voi tuntua piinalliselta. Teknologia antaa vainoajille keinoja kiusata kohdettaan, ja siksi vaino vaikuttaa entistä yleisemmältä. Kiusasoitot, ikävät sähköpos tit ja panettelu netin keskustelupalstoilla ovat tavallisia. – Joissakin ammateissa saatetaan ajatella, että häirintä ja vaino kuuluvat työnkuvaan ja että ne pitää kestää. Ei tarvitse, sanoo va ratuomari Jan-Olof Nyholm. Häirintä saattaa olla tuttua esimerkiksi opettajille, lakimiehille, psykiatreille ja jul kisuuden henkilöille. Vainoaja saattaa olla myös entinen työtoveri, joka haluaa kostaa työyhteisölle tai organisaatiolle. Saksalaistutkimuksen mukaan televi sion toimittajista ja kuuluttajista jopa 79 prosenttia on kokenut vainoa työnsä takia. Muun muassa Australiassa ja IsossaBritan niassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenterveysalan ammattilaisista 10– 42 prosenttia on kokenut työstä johtuvaa vainoa. Suomessa ilmiön yleisyyttä ei toistai seksi ole tutkittu. Komisario Petri Launiainen LänsiUu denmaan poliisista sanoo, että ilmoitukset työhön liittyvästä häirinnästä ovat melko ta vallisia. Tyypillisiä kohteita ovat työntekijät, jotka tekevät asiakkaiden toimeentuloa kos kevia päätöksiä. Häirintätapauksia tutkitaan esimerkiksi nimikkeillä laiton uhkaus, viras torauhan häirintä tai kotirauhan häirintä. Todisteet talteen Jos henkeä tai terveyttä uhataan, siitä on syytä ilmoittaa heti poliisille. – Muissa tapauksissa ihminen määritte lee itse, ilmoittaako vai ei, Petri Launiainen sanoo. Viestit, puhelujen lokitiedot ja muut to disteet kannattaa ottaa talteen. Usein vai noajan henkilöllisyys on tiedossa jo ilmoi tusta tehtäessä, mutta poliisilla on keinoja jäljittää myös nimetön häiritsijä. Usein tut kinnassa paljastuu, että nimetönkin vainoa ja on tavalla tai toisella tuttu kohteelleen. Poliisin toimet vaihtelevat tapauksen mu kaan. Monesti jo poliisin yhteydenotto riit tää rauhoittamaan häiritsijän. Osa vaino tuista suojautuu epämiellyttäviltä yhteyden otoilta salaamalla osoitteensa tai ilmoitta malla ajoneuvorekisteriin tietojen luovutus kiellosta. Varovaisuus on tuttua poliiseille itselleenkin. – Poliisit ovat aika pidättyväisiä liittymään esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, mutta ku kin päättää tämän itse, Launiainen sanoo. Unettomuutta ja epäluuloa On yksilöllistä, millaisen häirinnän kukin kokee pelottavaksi ja ahdistavaksi. Psykolo gian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm sa noo, että pitkään vainottu ihminen saattaa myös turtua tilanteeseensa. NÄIN PYSÄYTÄT HÄIRINNÄN n Älä anna häirikölle sellaista signaalia, että hän hallitsee tilannetta. n Jos olet joutunut asiakkaan silmätikuksi, pyydä kollegaa palvelemaan häntä. Näin asia ei henkilöidy sinuun. n Kerro vainoamisesta esimiehelle ja työtovereille, mutta älä lietso pelkoa. n Siirrä asian hoitaminen ulkopuoliselle taholle, esimerkiksi poliisille tai työpaikan turvallisuusosastolle. Vainoamistapausten tavallinen kesto on kaksi vuotta, mutta usein vainon sävy muut tuu ja kohteen sietokyky heikkenee jo kah den viikon jälkeen. Pitkään jatkunut häirin tä johtaa traumaperäisen stressin oireisiin, kuten unettomuuteen, epäluuloon ja kes kittymisvaikeuksiin. Niihin voidaan tarvita terapiaa. HäkkänenNyholmilla on varatuoma ri JanOlof Nyholmin kanssa psykologi ja lakitoimisto, joka on erikoistunut muun muassa vainon kohteiden auttamiseen. Hei dän mielestään ei kannata jäädä odotta maan, että vainoaminen loppuu itsestään. Usein jo se helpottaa, että asian saa siirtää pois omista käsistään. – Keinot riippuvat tapauksesta ja työpai kan ilmapiiristä. Tärkeintä on, että vainon kohteeksi joutunut kertoo asiasta heti työ paikalla ja siellä aloitetaan toimet vainon lo pettamiseksi, Nyholm sanoo. Yksi työkalu on lähestymiskielto. Sitä hae taan poliisilta tai käräjäoikeudelta, ja sen saa enintään vuodeksi. Nyholmin mukaan pelkkä lähestymiskielto ei riitä, jos kiel toa ei noudateta. Melko usein käy niin. On muistettava, että lähestymiskielto on luon teeltaan ainoastaan turvaamistoimenpide. Oikeusministeriössä valmistellaan par haillaan vainon kriminalisointia. Suomessa esimerkiksi toisen ihmisen väijyminen ei ole rikos. Ruotsissa vähimmäisrangaistus vaino tapauksista on aina vankeutta. – Kriminalisointi olisi tärkeä viesti siihen suuntaan, että myös psyykkinen hyvinvointi otetaan vakavasti. Ei neuvotella Vainon kohteeksi joutunut alkaa helposti syytellä itseään tai etsiä syitä ahdisteluun. Tämä on hedelmätöntä. Häntä saatetaan myös kehottaa unohtamaan koko juttu tai puhumaan vainoajan kanssa. Helinä Häkkä nenNyholmin mukaan kummastakaan ei yleensä ole apua. Henkilön ei kannata itse neuvotella vainoajan kanssa eikä vastata tä män loputtomiin viesteihin. → 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 41 → – Jos viesteihin vastaa, häiritsijä saa sii tä usein vain lisäsyyn jatkaa. Vaikutus on aivan erilainen, jos joku muu lähettää vai noajalle viestin. HäkkänenNyholm jakaa työstä johtuvan vainoamisen kolmeen ryhmään: ihailijat, kostonhaluiset ja kampanjoijat. Ihailijat pyr kivät kohteensa kanssa suhteeseen. Asiakas, oppilas, potilas tai fani saattaa väijyä kohdet taan tai lähettää lahjoja. Kannattaa tarkoin miettiä, mitä ja miten ihailijalle puhuu. – Jos ihailija haluaa tavata, älä sano, että nyt ei sovi tai että olen jo naimisissa. Hän saattaa ajatella, että ehkä sitten ensi viikolla sopii tai ehkä puolisosta voi päästä eroon. Kostonhaluiset ovat mielestään kokeneet vääryyttä. Kyseessä voi olla pettynyt asiakas, potilas tai entinen työtoveri. Koston kier teessä oleva ihminen on usein takertunut jo honkin menneeseen kokemukseen. Kampanjoija toimii jonkin tavoitteen puo lesta. Esimerkiksi opettaja voi saada oppilaan vanhemmilta tulikivenkatkuisia viestejä. Ta vallisesti kampanja loppuu, kun asia ei enää ole ajankohtainen ja häiritsijä rauhoittuu. – Jos kampanjoijan tavoite ei toteudu ja asia päättyy onnettomasti, hänkin saattaa lähteä koston tielle. ”Kannattaa käsitellä asia, ennen kuin koston kierre syntyy.” Vainon kohteeksi joutumista ehkäistään katkaisemalla ikävä kehitys alkuunsa. Asiakkaan kanssa esimerkiksi vältetään sellaista tilannetta, jossa hänelle tulee tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Ikävät päätökset voi yrittää selittää ymmär rettävästi. – Kannattaa käsitellä asia, ennen kuin kos ton kierre syntyy. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. HäkkänenNyholmin mukaan työhön liit tyviä vainoajia ei yhdistä ikä, sukupuoli eikä koulutustaso. Yhdistävä piirre on ehkä se, että henkilön sosiaalinen elämä ei ole kovin vilkasta. n n n 42 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 psykiatrin vastaaja täyttyi ”pOtilAAni AlkOi ripustAutuA minuun ja soitella. Kun en vastannut, hän jätti vastaajaan viestejä niin, että sen tila täyttyi. Hän höpötti ongelmansa ja vastaajan määräajan täytyttyä soitti uudestaan jatkaen siitä, mihin oli jäänyt. Tätä kesti kuukausia. Sain häirinnän loppumaan, kun otin asian puheeksi hänen kanssaan ensin hienovaraisesti ja sitten suoraan. Kaikki alkoi omasta virheestäni. Potilas oli ammattipiireistä tuttu, joten luotin häneen niin paljon, että annoin kännykkänumeroni. Alussa myös vastasin puheluihin. Prosessi olisi pitänyt katkaista alkuunsa. Puolituttuuden takia ne rajat, joita tavallisesti vedän potilaiden kanssa, jäivät vetämättä. Potilaalle ei saa antaa sellaista kuvaa, että psykiatri on aina käytettävissä. Ammatin takia suojelen itseäni. En ole mukana sosiaalisessa mediassa, puhelinnumeroni on salainen enkä tuo vastaanottohuoneeseen mitään yksityiselämään liittyvää.” johtaja sai herjaussoittoja ”työskentelen isOssA yrityksessä. Osastomme hoitaa asioita, jotka tunnetusti ärsyttävät eräitä ryhmiä. Joskus olen joutunut kommentoimaan työasioita myös julkisuudessa. Minä ja kollegani olemme törmänneet eriasteiseen häirintään aika usein. Aloin saada myöhään illalla soittoja tuntemattomasta numerosta. Puhelimesta kuului herjaamista tai sitten oli hiljaista. Soittoja tuli kuukausien ajan. Sitten sain herjaavan tekstiviestin, joka oli lähetetty prepaid-liittymästä. Otin sen talteen ja näytin yrityksemme turvallisuusosastolle. Puhelinnumeroni vaihdettiin salaiseksi saman tien, ja häiriöt loppuivat. Ilmoitimme myös poliisille.” Asiakas uhkasi psykologia ”Olin tutkinut AsiAkAstA, joka vastaanotolla keskusteli tutkimuksen tuloksista aivan rauhallisesti. Myöhemmin humalassa ollessaan hän luki lausuntoani uudestaan ja raivostui. Siitä alkoivat uhkailusoitot, joissa hän kuvaili, mitä minulle tapahtuu ja millaista väkeä hän ottaa mukaansa kostamaan. Soittoja tuli myös kotiin. Hän sanoi tietävänsä, missä asun, ja uhkasi tulla joukkojen kanssa perheeni luo. Silloin ylittyi raja ja aloin pelätä. Otin yhteyttä poliisiin ja asiakasta hoitavaan lääkäriin. Arvioimme yhdessä, miten todellinen uhka on ja miten suhtautua siihen. Henkilön tiedettiin olevan aggressiivinen humalassa. Vaino loppui, kun hän kerran soitti selvin päin ja pyysi anteeksi. Muutama asiakas on ihastunutkin minuun. Raskaana ollessani eräs asiakas kiinnostui erityisesti raskaudestani ja alkoi soitella minulle. Se tuntui vähän pelottavalta. Tämä loppui, kun jäin äitiyslomalle. Uhkailutapauksissa kysyn aina neuvoa poliisilta tai juristilta. Myös kollegan kanssa keskustelen heti, jos tulee hankala tapaus.” Opettajaa parjattiin Facebookissa ”OpetAn AikuisOpiskelijOitA. Eräs syrjään vetäytyvä opiskelija alkoi tuntemattomasta syystä vihata minua ja toista opettajaa. Opiskelija aloitti Facebookissa parjauskampanjan, joka kohdistui meihin kahteen. Ei opetustapaamme, vaan suoraan henkilöön. Tätä vihapuhetta jatkui viikkoja. Sitten hän kertoi Facebookissa hankkineensa ampuma-aseluvan ja harkitsevansa, ottaisiko mallia kouluampumisista. Järkytyin ja pelästyin suunnattomasti, sillä hän tiesi asuinpaikkani. Kerroin esimiehelle ja muille opettajille, ja esimies ilmoitti poliisille. Opiskelija katosi joksikin aikaa. Pelkoni loppui vasta, kun hänet saatiin kiinni. Koulu hoiti asian mallikkaasti. Koulu ja poliisi ottivat tapauksen hoidettavakseen ja suojasivat minua. Sain myös asiantuntevaa keskusteluapua. Siksi selvisin uhkailusta nopeasti.” Kaikki joukolla riskejä torjumaan Euroopan laajuinen kampanja Yhteistyöllä riskit hallintaan kannustaa johtoa ja työntekijöitä tehostamaan yhteistyötään. TEKSTI TOMI KANGASNIEMI J ohdon ja työntekijöiden tiivis yhteistyö työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi. Työpaikan eri toimijat yhdessä ennakoimaan ja hallitsemaan työn riskit. Nämä ovat tavoitteet Euroopan laajuisessa kampanjassa Yhteistyöllä riskit hallintaan. – Tavoitteena on kannustaa yritysjohtoa johtamaan terveys- ja turvallisuusriskien ehkäisemistä osana liikkeenjohtoa. Tässä työssä onnistuminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hannu Stålhammar, joka koordinoi kaksivuotista kampanjaa Suomessa. – Haluamme myös kannustaa työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa aktiiviseen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamiseksi. Etätyö haastaa EU-maissa sattuu työtapaturman tai työperäisen sairauden seurauksena kuolemantapaus kolmen ja puolen minuutin välein. Hannu Stålhammarin mukaan ydinasiana on houkutella työntekijät ja johto ennakoimaan riskejä. Tämä tapahtuu yhdessä työpaikkojen työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. – Yritykset eivät edelleenkään tunne työterveyshuollon tarjoamia palveluita, ja etenkin pienet yritykset tarvitsevat tukea. Työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen keskeisenä kansallisena haasteena on se, miten ongelmiin kyetään puuttumaan mahdollisimman varhain ja kuinka rohkeasti toimitaan. Riskit pitäisi saada hallintaan esimerkiksi etätyössä ja yhteisillä työpaikoilla. – Meillä on isoja haasteita myös siinä, miten pysymme mukana työelämän nopeassa muutosvauhdissa ja kuinka kansallinen työturvallisuuskulttuuri toimii monikulttuurisessa työyhteisössä. Yhteistyöstä apua Yhtenä avainasiana kampanjassa on eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Työterveyslaitos on kampanjassa mukana kumppanina, ja kehitettävää työturvallisuuden alalla riittää. – Yksi asia on, miten työpaikoilla hyödynnetään lakisääteistä työsuojeluorganisaatiota. Lakisääteiseen työsuojelutoimintaan käytetään työaikaa jopa miljardin euron arvosta vuodessa. Iso kysymys on, onko tämä aika tehokkaassa käytössä vai koetaanko toiminta vain välttämättömäksi pahaksi, sanoo aluejohtaja Rauno Hanhela Työterveyslaitoksesta. Hanhela muistuttaa, että kampanjan vaikutuspiiri on toki rajallinen, mutta moneen asiaan auttaisi entistä parempi yhteistyö. – Työterveyshuoltoon kohdistuu kovasti paineita, kun terveydenhuollon rakenteisiin tehdään uudistuksia. Sama pätee vakuutusjärjestelmään. Yksi kysymys on, miten nämä kaksi tahoa tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Hanhela pitää ongelmana myös sitä, että työpaikkojen sisällä ylin johto, esimiehet, työsuojelu ja HR-puoli toimivat liian erillään. – Niiden välille tarvittaisiin lisää yhteistyötä. Etenkin isoissa yrityksissä nuo toimijat voivat olla eriytyneitä ja synergiaedut häviävät. Kampanjassa voisi tuoda esiin tätä asiaa. Parhaille palkintoja Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampaja käynnistyi huhtikuussa, ja siinä muun muassa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat parhaiten kannustaneet johtajia ja työntekijöitä yhteistyöhön työturvallisuuden ja terveyden parantamisessa. Palkitsemisen arvoista voi olla esimerkiksi aito ja tehokas johtajuus ja työntekijöiden osallisuus. Myös erilaiset toimenpiteet työpaikalla ja niiden sovellettavuus muille työpaikoille voivat tuoda palkinnon. Vaatimuksena on, että toimenpide on ei-kaupallinen ja voittoa tavoittelematon. – Hyviä ehdotuksia kerätään lokakuun puoliväliin saakka, Hannu Stålhammar kertoo. Eri tahot voivat osallistua kampanjaan muutenkin, kuten levittämällä ja julkistamalla kampanjatietoa ja -materiaalia. Stålhammar ja Rauno Hanhela toivovat, että kampanja tuo työturvallisuusasiat yhä laajemman yleisön tietoisuuteen. – Näkyvyyden saaminen on suurin haaste. Asiat eivät saisi jäädä liian pienen piirin näpertelyksi, Hanhela toteaa. n n n LISÄÄ TIETOA Lue lisää kampanjasta osoitteessa: www.ttl.fi/partner/riskithaltuun 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 43 Askel vakaaksi Pitävät kengänpohjat ja lattian kuivaus heti pesun jälkeen auttavat työntekijää pysymään pystyssä elintarviketehtaassa. TEKSTI MIKKO HIRVONEN, ERKKI RAJAMÄKI, TARMO MANNELIN JA SUSANNA MÄKI L attialla oleva rasva, jauho tai vesi on tavallinen syy liukastumiseen elintarviketeollisuuden työpaikalla.Tapaturmia voi torjua muun muassa kiinnittämällä huomiota jalkineiden valintaan. Suositeltavaa on käyttää SRC-merkinnällä varustettuja jalkineita. Merkintä kertoo, että jalkineen ulkopohjien pito on mitattu saippuan kaltaisella välinaineella ja rasvan kaltaisella glyserolilla. Jalkine tulee valita työpaikan riskinarvioinnin perusteella. Vesitiiviys on tärkeää, kun työvälineitä ja astioita joudutaan pesemään paljon kovien hygieniavaatimusten vuoksi. Lämmöneristävyyttä tarvitaan sellaisissa tuotantolaitoksissa ja työpisteissä, joissa lämpötila on alhainen tuotannollisista syistä tai elintarvikkeiden säilymisen takia. Pehmeyttä ja huokoisuutta Kengän pitoa parantaa ”tehokas” pohjakuvio, jonka syvyys on 3–6 millimetriä. Kun kuvio on sivuilta avoin, se toimii kumilastan tavoin ja syrjäyttää lattialle joutuneet liukkaat aineet tehokkaasti. Koron viistoksi muotoiltu takareuna parantaa pitoa ja lisää iskeytyvän koron kosketuspinta-alaa lattiaan askeleen kantaiskuvaiheessa. Kovat ulkopohjat ovat yleensä vaarallisen liukkaita. Materiaalin kovuutta mittaavan Shore-asteikon mukaan pohjan kovuuden pitäisi olla A 40–55. Pehmeyden lisäksi ulkopohjalta vaaditaan huokoisuutta. Huokoisella pohjalla on hyvä pito öljyisillä ja rasvaisilla pinnoilla, ja se estää ohuen väliainekalvon muodostumisen. Varsinkin pesutilanteisiin sopivat parhaiten jalkineet, joiden ulkopohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta mate44 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 riaalista, esimerkiksi polyuretaanista. Jalkineiden käyttömukavuus korostuu elintarvikealalla, sillä työ on pääsääntöisesti seisomatyötä. Kengän tulee istua ergonomisesti käyttäjän jalkaan ja tukea sitä mahdollisimman hyvin eri työasennoissa. Varsinkin seisomatyössä jalkine vaikuttaa koko alavartalon alueelle: nilkkaan, polviin ja lantion seutuun. Istuvuuden pitää olla erityisen hyvä kantapään sekä jalan ulkosyrjän ja jalkapöydän kohdalla. Kengän iltti eli nauhahalkion alla oleva suojakappale ei saa puristaa, sillä sen alla, jalan päälliosassa sijaitsee päävaltimo. Jalkineessa tulee olla 5–10 millimetrin liikkumisvara. Kenkäsuojat usein liukkaita Korkean hygieniatason tuotantolaitoksissa käytetään jalkineen päälle vedettäviä, kertakäyttöisiä kenkäsuojia eli suojatossuja. Niiden käyttöä edellytetään usein ulkopuoliselta työvoimalta, kuten laitteistojen kunnossapidosta vastaavalta tekniseltä henkilöstöltä. Kenkäsuojia olisi syytä välttää, koska ne lisäävät liukastumis- ja kompastumisriskiä. Jos suojia välttämättä tarvitaan, kannattaa valita karheapintaisesta muovista valmistetut. Suojien istuvuuden jalkineeseen pitää olla mahdollisimman hyvä. Useita suojia ei kannata laittaa päällekkäin, sillä se heikentää liikkumisturvallisuutta. Markkinoilla on hyvin erilaisia suojia, joiden pidossa ja kestävyydessä on suuria eroja. Muutamat mallit ovat hyvinkin liukkaita. Tiedot tulivat esiin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa. Siinä mitattiin jalkineiden ja lattiapintojen pitävyyttä siirrettävän liukkaus- eli kitkamittarin avulla kymmenessä elintarviketeollisuuden työpaikassa. Elintarviketehtaiden lisäksi mukana oli kolme suurkeittiötä. Työntekijöille suunnatulla kyselyllä selvitettiin työssä sattuneita tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita sekä tuotantotilojen lattiamateriaaleja ja niiden puhtaanapitoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2006–2009, ja sitä tuki Työsuojelurahasto. Vesi pois lattialta Lattioiden pitäminen puhtaana kuuluu elintarvikealalla päivittäisiin rutiineihin. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla käytettävät lattioiden puhtaanapitomenetelmät torjuvatkin liukkautta erinomaisesti. Huomiota pitää kiinnittää siihen, kuinka usein lattiat pestään ja kuinka ripeästi puhdistetaan pois lattialle joutuneet liukastavat aineet. Pesun jälkeen vesi ja kosteus pitää kuivata lattialta mahdollisimman pian. Yhdessä mukana olleessa yrityksessä verrattiin tavallista lankakuitumoppausta ja niin sanottua mikrokuitumoppausta. Mittauksissa mikrokuidulla tehty moppaus antoi hiukan paremmat pitoarvot. Tärkeää on, ettei lattialla oleva rasva kulkeudu siivousmopin mukana toisiin tiloihin, vaan rasvatilassa käytetään puhdasta tai vain siihen tilaan tarkoitettua moppia. n n n Kirjoittajat ovat Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. LISÄÄ TIETOA www.ttl.fi >Aihealueet >Työturvallisuus ja riskien hallinta >Henkilönsuojaimet >Suojainasioiden hoito työpaikalla >Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa Tapaturmainen kuolema Onnettomuuden uhri ratsasti käyttäen riimua ja Satula ja suitset kuuluvat ratsastusvarusteisiin. riimunarua. (Lavastettu tilanne) (Kuva ei liity tapaukseen) Ratsastuskypärää on aina käytettävä ratsastettaessa. Harjoittelija putosi hevosen selästä TEKSTI SULEVI PELLINEN Agrologiharjoittelija lähti kielloista huolimatta ratsastamaan ilman asianmukaisia varusteita. Hän putosi, löi päänsä ja kuoli myöhemmin vammoihinsa. I solla oriasemalla työskenteli normaalisti neljä ympärivuotista, vakituista työnte kijää, 5–10 kausityöntekijää ja pari har joittelijaa kesäsesongin aikana. Asemalla oli parikymmentä omaa hevosta, ja siellä kävi vuosittain satoja muiden omistajien hevo sia. Tapaturman aikaan siellä oli noin sata MITEN VASTAAVA ESTETÄÄN 1 2 3 Työnantajan on laadittava yksittäisistä työtehtävistä kirjalliset kuvaukset ja kirjalliset työturvallisuusohjeet. Ehdottomat kiellot on sijoitettava kaikkiin työskentelypisteisiin kirjoitettuina, riittävän suurikokoisina ja näkyvälle paikalle. Jos kielloista tingitään eri tilanteissa, ne vesittyvät ajan myötä. Kun ratsastetaan, hevosella on oltava kunnolliset ratsastusvarusteet, kuten suitset ja satula. Ratsastajan pitää käyttää ratsastuskypärää ja noudattaa turvallisen ratsastuksen ohjeita. hevosta. Aseman hevoset olivat pääasiassa ravihevosia, eivätkä ne olleet tottuneet rat sastamiseen. Oriaseman jokaisesta 20 työtehtävästä oli laadittu seikkaperäinen tehtävänku vaus ja ohjeet työn tekemiseksi. Käytössä oli ISO 9001 laatujärjestelmä. Työnantajan mu kaan työntekijöiltä oli suullisesti kielletty ratsastaminen hevosia laitumelle vietäessä. Hevoset ja varsat oli määrä aina taluttaa sin ne. Tapaturmassa mukana olleella oriase man omalla tammalla oli joskus ratsasteltu virkistysmielessä. Kielto ei tehonnut Agrologiharjoittelijan työtehtäväksi oli an nettu viedä hevonen puolentoista kilomet rin päässä olevalle laitumelle. Tallilta läh tiessään harjoittelija oli noussut ratsaille. Jonkin ajan kuluttua hevosen havaittiin ole van vapaana. Harjoittelija löytyi tieltä istumasta ja va littelemasta kovaa pääkipua. Hän ei ollut käyttänyt ratsastuskypärää. Kahden päivän kuluttua hän menehtyi saamiinsa vammoi hin sairaalassa. Surmansa saanut oli 23vuotias nainen. Hän oli lapsesta saakka tottunut käsittele mään hevosia. Hän oli myös kokenut ratsas taja, ja hänet oli opastettu työhön. Tutkinnassa kävi ilmi, että harjoittelija oli tallilla ilmoittanut, että hän haluaisi viedä hevosen laitumelle ratsastamalla. Aseman toimitusjohtajan puoliso oli ehdottomasti kieltänyt sen ja käskenyt harjoittelijaa pa nemaan kypärän päähän ja suitset hevo selle. Kun lähellä ollut toimitusjohtaja oli huomannut harjoittelijan lähtevän ilman kypärää ja suitsia, hän oli ääntään korottaen kieltänyt tätä lähtemästä. Kielloista huolimatta harjoittelija nousi hevosen selkään ja lähti matkaan. Silloin toimitusjohtajan puoliso oli kehottanut har joittelijaa tulemaan alas. Harjoittelija oli vastannut tulevansa mutta jatkanut kuiten kin matkaa ratsastaen. Toimitusjohtaja oli vielä huutanut hänen peräänsä voimakkaas ti ja useaan otteeseen käskenyt harjoittelijaa tulemaan alas ratsailta. Tämän jälkeen harjoittelija ratsasti tallin edestä sen taakse ja hän häipyi näköpiiristä. Hevosella ei ollut suitsia eikä satulaa. n n n LISÄÄ TIETOA Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Työntekijä putosi hevosen selästä. TOT 11/10. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 45 Mikä juttu jäi mieleen? Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Osallistuneiden kesken arvomme kaksi kappaletta Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin Hankalat tyypit työelämässä -kirjaa. Postita oheinen vastauskuponki 27.11.2012 mennessä. Voit vastata myös TTT-lehden internet-sivujen kautta: www.ttl.fi/ttt Numeron 3/2012 kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Vammasta voittoon ja 5 X Tunteet tasapainoon. Miksi muisti pätkii? -kirjan voittivat Paula Sarkki, Helsinki, ja Marja-Liisa Kaihola, Juva. Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite Nimi ❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 70 €/vsk. ❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 67 €/vsk. Vuodessa 6 numeroa (laskutusväli 12 kk). Tunnus:Tarjous 2013 ❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5003441 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Työ Terveys Turvallisuus -lehti Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 5/2012 oli: Vastaanottaja maksaa postimaksun TARJOUS! Tilaa lehti ennen 27.11.2012, niin saat loppuvuoden numerot kaupan päälle. TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti [email protected] Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti [email protected] Voit tilata lehden myös osoitteessa www.ttl.fi/ttt Oikeat ensiapuvälineet | www.firstaid.cederroth.com 46 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Miten meni tänään? työssä TOIMITTANUT PÄIVI HAAVISTO ■ KUVAT LIISA TAKALA Minna Ilvonen ohjasi Säteilyturvakeskukseen saapuneet ulkomaiset seminaarivieraat isäntien huomaan… TYÖMATKAN TEIN vuosimallin 1992 Peugeotillani. Matka on lyhyt, vain 15 minuutin ajo. Sen voisi kulkea metrollakin, mutta olen vannoutunut autonainen. Isäni on autonasentaja, ja minulla on aina ollut vanha Pösö. Olen nimennytkin ne: on ollut Unelmaa, Helmiä ja Ruusua – ja nykyinen auto on Ilona. TYÖPÄIVÄN ALOITIN avaamalla ovet. Siksi saavuin jo ennen kahdeksaa. Hain sanomalehdet ja avaimet ja käynnistin tietokoneet. Aula on avara, ja työpisteeni on lasisiin oviin päin. PÄÄTEHTÄVÄNI ON vierailijoiden vastaanotto. Tänäänkin heitä kävi yllättävän paljon, useita kymmeniä, koska talossa pidettiin seminaari. Osa kävijöistä oli ulkomaalaisia, esimerkiksi viranomaisia Venäjältä ja yksi opiskelija Malesiasta. Ilmoitin heidän saapumisestaan isännille ja jaoin vierailijakortit. Välillä täällä näkee tunnettuja kasvoja Suomen valtionhallinnosta, ja elokuussa avasin oven Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtajalle. Oli hienoa ja erikoista, kun hänellä oli adjutantit ja turvamiehet mukanaan. LOUNAAKSI SÖIN tekemäni eväät. Leikillisesti sanoin, että lounastauko on päivän kohokohta, mutta todellisuudessa koko päivä oli hauska. Yleensäkin nautin työstäni. Lounaalla laskimme leikkiä toisen virastomestarin kanssa. Useista työkavereista on tullut ystäviäni, ja ystävyyssuhteita on säilynyt myös sen jälkeen, kun työpaikka on vaihtunut. Helsinkiläinen Minna Ilvonen, 43, työskentelee ISS Palveluiden palkkalistoilla Säteilyturvakeskuksen aulaemäntänä. Työhön kuuluu vieraiden vastaanottoa ja neuvontaa, henkilö- ja kulkukorteista huolehtimista, puhelinvaihteen hoitoa sekä muita toimistotehtäviä. ISS:llä hän on työskennellyt 13 vuotta. HARMILLISINTA TYÖSSÄ ovat yllättävät tilanteet ja kamala kiire. Toisinaan tulee joukko vierailijoita tai opiskelijoita, joista ei ole jostain syystä saatu ennakkotietoa aulaan, ja kaikki tarvitsevat nopeasti kulkukortit. TYÖPÄIVÄ PÄÄTTYI tällä kertaa jo ennen neljää. Pääsin lähtemään aikaisin, koska aamulla oli minun vuoroni avata ovet. Ovien sulkijat lähtevät vasta neljän jälkeen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 47 → vapaalla ... ja kiirehti illaksi pesemään kylpijöitä Harjutorin saunaan. → TÖIDEN JÄLKEEN ajoin suoraan Harjutorille Kallioon, koska oli tiistai ja minulla pesijävuoro Kotiharjun saunassa. Päädyin tehtävään, kun kymmenen vuotta sitten asuin saunan viereisessä rapussa ja puhuin vahingossa itseni iäkkäämmän pesijän tuuraajaksi. Minulle ihmisten peseminen on luontevaa, koska olen nuorena ollut sairaalassa ja vanhainkodissa hoitoapulaisena. Saunatyöt pitävät ainakin rahamenot kurissa viikonloppuisin: Perjantaina ei viitsi lähteä mihinkään, kun lauantaina on töitä. Lauantaina ei sitten töiden jälkeen jaksa lähteä. ILTA SAUNASSA oli todella rauhallinen. Varmaan lämmin sää vaikutti kävijöiden vähyyteen. Vasta puoli seitsemältä tuli pari vakikävijää, viisikymppisiä miehiä. Pesun aikana jutunaiheet vaihtelivat viinimarjojen poimimisesta ja mehustamisesta Lady Gagaan. Itsekin ehdin naisten puolelle saunomaan ennen kotiin lähtöä. Minulle riittävät 80-asteiset löylyt. Miehet taas seuraavat omalla puolellaan lämpötiloja hyvinkin tarkkaan ja heittävät löylyä joskus myös kilpailumielessä. PÄÄSIN KOTIIN jo kahdeksalta. Uunin kanssa kävi kommellus, kun unohdin sinne kananugetin. Asunnon valtasi hirveä käry, mutta onneksi palovaroittimet eivät ruvenneet piippaamaan. JUTTELIN PUHELIMESSA erään ikäleidiystävättäreni kanssa. Olen houkutellut häntä risteilylle lomani aikana, koska eläkeläisenä hän pääsisi reissuun viikollakin. Rentoudun parhaiten ystävien kanssa. Harrastan myös kaikenlaista: Tykkään käydä ohjatuissa jumpissa, ja joskus minulla on ollut vesijuoksukausikin. Oopperassa ja teatterissa käyn myös aika paljon. Yhtenä vuonna tuli oltua oopperassa 13 kertaa, kun sain edullisia lippuja ystävän kautta. LOPPUILLASTA KATSELIN televisiosta tallentamani jakson Vampyyripäiväkirjoista. Lueskelin ja vielä ennen nukkumaanmenoa tein päiväkirjaan muutaman merkinnän. Kirjoittaminen kuuluu myös aamurutiineihin: herään kuudelta, lataan kahvinkeittimen, käyn suihkussa ja rauhoitun hetkeksi kirjoittamaan. n n n 48 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Lauantai-iltaisin ja joka toinen tiistai-ilta Minna Ilvonen toimii pesijänä perinteikkäässä Kotiharjun saunassa Helsingin Kalliossa. HenRy Foorumi 6.11.2012 Royal at CRowne Plaza, Helsinki Työelämä - vai Työ ja elämä? tapahtuma henkilöstöammattilaisille, esimiehille, kehittäjille ja työhyvinvointivastaaville Järjestäjä Ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen: www.henryorg.fi Henrietta oy / Henkilöstöjohdon ryhmä - HenRy ry Sudokun ratkaiSu Sivulta 35 Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, 85500 Nivala Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061 E-mail: [email protected], www.turvakilvet.fi All-in-oneratkaisu mittaukseen ja näytteenottoon. Dräger X-act® 5000 ‒ automaattinen pumppu Dräger-putkille. Erittäin luotettava menetelmä kaasujen, höyryjen ja aerosolien mittaukseen. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 600 | [email protected] Dräger. Teknologiaa elämän puolesta. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Konfliktinhallinnan työkaluja esimiehille 7.–8.11.2012 Oulu ja 20.–21.11.2012 Lappeenranta Osallistuja kehittää valmiuksiaan tunnistaa konfliktitilanteita synnyttävää työyhteisön toimintaa, oppii ennaltaehkäisemään konfliktien ja kiusaamisen kehittymistä ja syventää taitojaan puuttua ristiriitatilanteisiin. Hinta: 520 € Työturvallisuuskoulutusta esimiehille 12.–13.11.2012 Helsinki Koulutus käsittelee esimiehen vastuita, keskeisiä turvallisuustehtäviä, työtapaturmien ja työkyvyn alenemisen kustannuksia ja vaikutusta tuottavuuteen, vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimista sekä turvallisten työtapojen edistämistä ja palautemenetelmiä. Hinta: 600 € ttt Työ Terveys Turvallisuus 6–7/2012 ilmestyy 27. marraskuuta SeURaaVaSSa nUMeROSSa PIENYRITYKSET RISKIEN KIMPPUUN Työyhteisön voimavarat käyttöön 15.11.2012 Helsinki Koulutuksessa keskitytään työyhteisön voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Käsitellään sitä, miten työn imua, hyvinvointia ja innostusta voidaan lisätä yksilön työssä ja työyhteisössä. Miten voimavarat säilytetään myös kuormittavissa tilanteissa? Hinta: 280 € Janne Viinanen Vuorovaikutuksellinen tuki työterveyshuollossa 21.11.2012 Oulu ja 28.11.2012 Helsinki Koulutuksen tarkoituksena on tukea stressi-, uupumus- ja masennusperäisen työkyvyttömyyden ehkäisyä kohentamalla työterveyshuollon valmiuksia tarjota oikea-aikaista ja vaikuttavaa vuorovaikutuksellista tukea. Hinta: 280 € Tunnetko turvallisuusviestinnän? 26.11.2012 Helsinki Tavoitteena on perehdyttää osallistuja työpaikkojen turvallisuusviestintään. Osallistuja perehtyy turvallisuusviestinnän eri rooleihin ja sen monipuolisiin mahdollisuuksiin työpaikan turvallisuuden edistämiseksi. Koulutus antaa työkaluja turvallisuusviestinnän ymmärtämiseen ja sen tavoitteelliseen kehittämiseen työpaikalla. Hinta: 300 € Ajankohtaista kemikaaliturvallisuudesta työterveyshuolloille 29.11.2012 Helsinki Päivitä tietosi kemikaalien terveysriskeistä ja viimeaikaisista työpaikkojen kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä uudistuksista. Hinta: 280 € Pienhiukkasten, pölyjen ja kuitujen terveysriskit 4.–5.12.2012 Tampere Koulutuksen sisältönä on pienhiukkasille, pölyille ja kuiduille altistuminen ja arviointi, terveydelliset haittavaikutukset, tekniset hallintakeinot, hengityksensuojaimet sekä esimerkkejä hyvistä torjuntaratkaisuista. Hinta: 490 € Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. 030 4741 50 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 ■ Vilja-Jaakkola Oy selvitti vaarat työterveyshuollon avulla ■ Mitä yrittäjän tarvitsee tietää työturvallisuuslaista? ■ Tyypilliset työtapaturmat LeHDeSSÄ LiSÄKSi: ■ Puutu ajoissa päihdeongelmaan ■ Miten saada projekti lentoon? Takaikkuna Psykiatri, kuvataideterapeutti KatinKa tuisKu maalaa tämän vuoden joka numeroon akvarellin. Voit ehdottaa tekstiä, johon maalaus tehdään. Lähetä ehdotuksesi: [email protected] TEKSTI: SUOMALAINEN SANANLASKU Minä istun iloissani ja annan surun huilata. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 51 FiKsu pysyy KuivAnA! Jos käsineet kastuvat, tulee pian myös kylmä. Olo on todella epämukava, ja ennen kaikkea täysin turhaan. Kun valitset TEGERA®-käsineet pysyvät kädet aina kuivina ja lämpiminä, ja työnteko sujuu. TEGERA® 295 VesitiiVis TEGERA® 9122 VettähylkiVä www.ejendals.com
© Copyright 2024