ttt www.tttdigi.fi T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I Työ Terveys Turvallisuus 3 2013 10,00 € Au pair: osa perhettä palkkaa kotitöistä → 20 Tekemällä oppii – nuoret töihin! → 36–43 → 16 ”Olen Juha, alkoholisti” → 28 Kesä & terveys: 16 kipupistettä → 47 Esko Valtaoja – katsotko tähtiä öisin? Sievi PLANAR Tartu töihin uudella otteella! Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla. Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected] Sievi PLANAR Tartu töihin uudella otteella! Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla. Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected] ttt Työ Terveys Turvallisuus 3 ■ 2013 20 Au pair on perheenjäsen maailmalta Tsekkiläinen Tereza tuli Suomeen, Työ tamperelainen Saara lähti Espanjaan. 24 Koukussa luontoon Miten eskaria käydään metsässä? UUSI SARJA! 26 Johda uutta oikein 27 Tätä mieltä: Minna Liminka Terveys 28 16 kysymystä kesän vaaroista 31 Hyvää henkeä: Kuuntele, kerro ja kysy 33 90 päivän sääntö vaikuttaa vähitellen 34 Liikettä niveliin: Lisää virtaa koneen ääreen Nuoret töihin →36–43 Turvallisuus 36 Tekemällä oppii! Oppisopimus on 18-vuotiaan Max Asplundin juttu. 40”Monta vaaraa onpi eessä...” Miksi nuorille sattuu ja tapahtuu? 36–43 44Kieltomerkit tutuiksi 45 Tapaturmainen kuolema JANNE VIINANEN 42 Harjoittelija pääsi porukkaan Opiskelija Laura Mäenpää on ollut harjoittelijana Sisä-Suomen maistraatissa. TURVALLISESTI TÖIHIN KIINNI 16 Lehdessä lisäksi 11 Työllä Euroopan kärkeen Suomeen paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. KUN VIINA VIE MIESTÄ 12 Ekokem ja ENJ voittivat valmennuksen KILPAILU RATKESI! 28 VARAUDU SUVEN UHKIIN 16 Henkilö: Sumusta selville vesille Juha Voutilainen lopetti juomisen vuosi sitten. Vakiosivut LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN MAX ASPLUNDIN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 13 Kirjeitä lukijoilta 14 TTT-Digi 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50Ensi numerossa 51 Takaikkuna Juha Voutilainen sai avun alkoholistien hoitokeskuksesta. HYVÄSTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA on vastuussa työporukan joka iikka. → 31 4 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.tttdigi.fi Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla 18.10.2013 asti) Sointu Högström puh. 030 474 2405 Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Toimitussihteeri Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Raija Korpi, puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: [email protected] Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 15 Oman onnensa seppä MEISTÄ VAIN KAKSI kahdestatoista meni oppikouluun. Muut kävivät kansakoulun ja lähtivät työelämään. Kympin tyttö Marketta lähti töihin ompelimoon, meni nopeasti naimisiin ja sai lapsia. Käsistään taitava Matti meni koulusta suoraan metallivalimoon. Hänestä kouliintui puuseppä, joka sittemmin perusti menestyvän yrityksen. Tämän päivän koululaiset elävät aivan erilaisessa maailmassa kuin oma ikäluokkani. Nykyinen Pisa-palkittu peruskoulumme antaa jokaiselle tasavertaisen mahdollisuuden. Mutta mikä pudottaa suomalaisnuoret vertailujen kärjestä, kun mitataan kouluviihtyvyyttä ja onnellisuutta? Miksi niin moni keskeyttää opinnot, katoaa tilastoista tai voi huonosti? Meillä lapset oppivat kyllä lukemaan ja laskemaan, mutta esimerkiksi Maailman terveysjärjestön mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden on vaikea puhua vanhempiensa kanssa luontevasti murrosiän huolista ja peloista. HYVÄKÄÄN KOULUJÄRJESTELMÄ ei kykene korvaamaan vanhempien kiinnostusta ja läsnäoloa. Lapsen hauras itsetunto kasvaa yhteisöllisyydessä. Kun vanhemmat ovat kiinni omissa töissään tai ongelmissaan, jää perheen yhteinen aika entistä vähemmälle. Yhä useammalla ei ole tukiverkkoa, laajaa sukua, ydinperhettä tai työelämässä kiinni olevaa vanhempaa tukemassa ja arjen huolia jakamassa. Epävarmuudessa on vaikeaa löytää sitä omaa juttua, valita opiskelupaikkaa ja rakentaa tulevaisuuden haavetta. Toisia työelämä tuntuu jopa pelottavan. Myös työnantajilla on omat vastuunsa. Koulussa opittu säilyy paremmin päässä ja jalat pysyvät maassa, kun teoriaa tuetaan käytännöllä ja kokemuksilla oikeista töistä. Esimerkiksi TET-jaksot, kesätyöt, kummi- ja harjoitteluohjelmat sekä yritysvierailut muokkaavat mielikuvaa työstä. Oikeissa töissä pärjäävä nuori rakentaa tulevaisuususkoaan ja saa tukea horjahtelevalle itseluottamukselleen. Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY LIIAN MONET NUORET ovat syrjäytymisvaarassa. Vaikka kansakoulujärjestelmä oli vanhanaikainen ja jakoi ikäluokan peruuttamattomasti kahtia, Marketat ja Matit pystyivät rakentamaan itse elämänsä, ahkeruudella ja ammattiylpeydellä. Ihmisiä kohdeltiin tekojen mukaan. Nykymaailman Sofioilla ja Eliaksilla taas kaikki ovet ovat periaatteessa avoimia, mutta silti jokin näyttää mättävän: tietävätkö he, mitä he haluavat, ja kokevatko he, että heidän tekemisillään on tarkoitus? Nuoret tarvitsevat itsetuntoa ja asennetta, jossa ahkeruus palkitaan ja jossa sosiaalisuutta ja läsnäoloa arvostetaan yli virtuaalisuuden. Ihmiset kohdataan kasvotusten – se on meidän kaikkien opittava. Julkaisija Helsingissä 14. toukokuuta 2013 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Lapsen hauras itsetunto kasvaa yhteisöllisyydessä. 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 56 000 (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Ivan Denutz, 39, katutaiteilija Tulin Suomeen Hollannista. Minulla on viisi lasta, joten töitä on tehtävä. Puhun sujuvasti italiaa ja äidinkieltäni romaniaa, mutta suomi ja englanti ovat vaikeita. Ansaitsen ehkä 15–20 euroa päivässä. Viihdyn rooliasussa ja pidän esiintymisestä. Muunlaista työtä en oikeastaan ole tehnytkään. Hankalinta on asunnottomuus ja työnhaku vieraassa maassa, mutta esimerkiksi poliisin kanssa minulla ei ole ollut ongelmia. TEKSTI JA KUVA TAINA VÄRRI 6 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 L ähes kolmanneksella suomalaisista työssä käyvistä työ koostuu ainakin osittain projekteista, kertovat ennakkotiedot pian julkistettavasta Työterveyslaitoksen T yö ja terveys Suomessa 2012 -katsauksesta. Projektimainen työ on selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla, ja etenkin 25–34-vuotiaiden joukossa on niitä, joiden työ koostuu pääosin projekteista ja hankkeista. Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan liki neljännes tekee myös päivittäin työtä työpaikan ulkopuolisten tahojen kanssa erilaisissa verkostoissa. Työnteon uudet piirteet näkyvät myös siinä, että joka neljäs työssä käyvä on päivittäin tekemisissä maahanmuuttajataustaisen työtoverin kanssa. Joka kymmenes kommunikoi työssään päivittäin muulla kuin suomen virallisilla kielillä toista kulttuuritaustaa edustavan kanssa. Kolmen vuoden välein tehtävässä katsauksessa selvitetään työolojen ja työhyvinvoinnin suuntauksia. Tarkemmat tulokset julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla 16. toukokuuta 2013: ww.w.ttl.fi/tyojaterveys THINKSTOCKPHOTO JOKA KOLMAS PAINAA PROJEKTIA REILUN PELIN HENGESSÄ O ulun Autokuljetus Oy:ssa luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä edistetään muun muassa fair play- eli reilun pelin säännöillä, joita laatimassa on ollut koko henkilöstö. Fair play oululaisittain etenee näin: A+A-MESSUT KUTSUVAT DÜSSELDORFIIN K ansainväliset A+A-messut pidetään jälleen Düsseldorfissa 5.–8. marraskuuta 2013. Messut kokoavat yhteen työturvallisuus- ja työterveysalan toimijoita eri puolilta maailmaa. Suomesta messuilla on mukana kymmenen näytteilleasettajaa: Berner Ltd Sport, Dimex Oy, Ergorest Oy, Humantool Oy, Jokamuovi Oy, Mica Elektro Oy, Oy Silenta Ltd, Salli Systems Easydoing Oy, Sievin Jalkine Oy ja Ten Oy. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Lisätietoja messuista englanniksi ja saksaksi: www.AplusA.de ■Avoimuus: Kaikilla on vastuu tiedonkulusta. ■Positiivinen ote: Kannustetaan ja autetaan, ei juoruilla eikä puhuta selän takana. ■Arvostaminen: Arvostetaan omaa ja toisten työtä. ■Rehellisyys: Ei valehdella, ei jätetä asioita kertomatta, uskotaan toisten rehellisyyteen. ■Palaute: Annetaan palautetta aktiivisesti, rehellisesti ja opetellaan ottamaan vastaan negatiivinenkin palaute. ■Oikeudenmukaisuus: Kohdellaan asiakkaita ja työkavereita hyvin. Pidetään vaikeissakin tilanteissa pää kylmänä ja asiat asioina. ■Päättäväisyys: Pidetään kiinni yhteisistä päätöksistä, ja kerrotaan avoimesti, jos niistä poiketaan. Opitaan virheistä syyllistämättä. ■Kuunteleminen: Opetellaan ottamaan huomioon toisten mielipiteet. ■Vastuullisuus: Jokaisella on vastuu arjen sujumisesta. Toimitaan sopimusten mukaan ilman valvontaakin. Oulun Autokuljetuksen toiminta on nimetty Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2013 hyvinvointi teoksi. Yritys työllistää noin 400 henkeä, joista osa on itsenäisiä autoilijoita. MK ”Vaikka olosuhteisiin ei voisi vaikuttaa, omiin ajatuksiin voi aina vaikuttaa.” Valmentaja Päivi Elovaara Work Goes Happy -tapahtumassa huhtikuussa Helsingissä. 29% KILPAILU! niistä, jotka tekevät toimistotyötä jaetuissa toimitiloissa, arvioi menettävänsä vähintään puoli tuntia päivittäistä työaikaansa häiritsevän melun takia. Jaettuja toimitiloja ovat muun muassa avotoimistot ja jaetut työhuoneet. Tieto on peräisin Ecophonin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. PARAS ELOKUVA ETSINNÄSSÄ E uroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto jakaa 8 000 euron suuruisen Terveellinen työ -elokuvapalkinnon. Palkinto myönnetään parhaalle työaiheiselle dokumenttielokuvalle. Voittajaelokuva valitaan Leipzigin kansainvälisillä dokumentti- ja animaatioelokuvien festivaaleilla, jotka pidetään 28.10.–3.11.2013. Määräaika 1.5.2013 mennessä valmistuneiden elokuvien toimittamiselle on 15.5.2013, ja lopullinen kilpailutöiden jättämisen määräaika on 10.7.2013. Lisätietoja: https://osha.europa.eu/fi 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7 Jos työntekijä menee silmien laserleikkaukseen, saako hän sitä varten palkallista sairauslomaa? Kyse ei ole sairaudesta vaan halusta päästä eroon likinäköisyydestä ja voimakkaista silmälaseista. Lähtökohtana työsopimuslain mukaiselle palkalliselle sairauslomalle on, että poissaolo johtuu sairaudesta tai tapaturmasta. Jos poissaolon syy on jokin muu – esimerkiksi kosmeettinen peruste tai muu vastaava syy – työsopimuslain perusteella työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa poissaolon ajalta palkkaa. Poissaolo ei kuitenkaan ole perusteeton, jos työntekijä on työkyvytön, mutta se on palkaton. Sama ohje pätee myös kosmeettisista syistä tehtäviin kauneusleikkauksiin. Jos tämäntyyppisten leikkausten jälkeen tulee komplikaatioita, tilanne on arvioitava uudelleen. Jos lääkäri arvioi poissaolon johtuvan sairaudesta, sairausloma on lähtökohtaisesti palkallinen. Jotkin työantajat maksavat kuitenkin palkkaa myös kysymyksessä esiin otetun ja vastaavan tyyppisten poissaolojen ajalta. Oman työpaikan käytäntö kannattaa siis selvittää työnantajalta. Lisäksi on hyvä tarkistaa työehtosopimuksen säännökset. VASTAAJANA ASIANAJAJA OUTI TÄHTINEN ASIANAJOTOIMISTO CASTRÉN & SNELLMANNISTA KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kysy asiantuntijalta 8 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 – Työkyky ei ole vain lääketieteellinen ilmiö. Siihen vaikuttavat monet seikat motivaatiosta työilmapiiriin, Jari Malmström sanoo. JOUKO RYTKÖNEN KYSYMYS vastaus TYÖKYKYKONSULTTI KOULUTTAA ESIMIEHIÄ H OK-Elanto on ottanut käyttöön työkyvyn hallintaohjelman, joka perustuu vahvaan yhteistyöhön esimiesten ja työntekijöiden välillä. Ohjelman tavoitteena on saada työ joustamaan ihmisten työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan. Työn mukauttaminen on tuottanut selvää hyötyä koko työyhteisölle: työssä jaksaminen on parantunut ja sairauslomat sekä työnantajan kustannukset ovat vähentyneet. – Tärkeintä on oman esimiehen reagointi, jos työntekijän työkyky heikkenee. Esimiehen tehtävänä on silloin aloittaa keskustelut ja mahdollistaa työn jatkuminen, toteaa HOK-Elannon työkykykonsultti Jari Malmström. Hän kouluttaa esimiehiä uudenlaiseen toimintamalliin, jossa työnantaja ottaa ensisijai- sen vastuun työntekijöiden työssä jaksamisesta. Malmström on tarvittaessa mukana, kun esimies ja työntekijä keskustelevat työn mukauttamisesta. – Tehtäviä, vastuualueita, työaikaa ja vaikkapa kassan puoleisuutta voidaan muuttaa. Yksilöllisempi työvuorosuunnittelu voi auttaa vaikean elämäntilanteen yli niin, ettei tarvitse turvautua sairauslomiin. Joskus tehdään siirtoja toimipaikkojen tai ketjujen välillä. Työ voi myös löytyä toisesta osuuskaupasta tai SOK:lta. VATES-säätiö myönsi maaliskuussa HOK-Elannolle Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon. Osuuskauppa on kehittänyt myös vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien sekä mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. RITVA-LIISA SANNEMANN UU FACEBOOKISTA TIETOA TYÖNHAKIJASTA R TIS IA ULK OM uotsissa liki puolet työnantajista tarkistaa työnhakijan taustoja sosiaalisesta mediasta ennen rekrytointia. Facebookista tietoja tarkistaa 45 % ja LinkedInistä 42 %. Googlen kautta hakuja tekee 39 %. Runsas viidennes työnantajista on joskus karsinut hakijaehdokkaan verkosta löytämiensä tietojen vuoksi. Tiedot ovat peräisin Tukholman kauppakamarin ja digitaalista yritysinformaatiota tarjoavan Bisnoden raportista. Tietoturvayritys McAfeen kansainvälisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes alle 44-vuotias on joutunut selittämään toimintaansa sosiaalisessa mediassa nykyisessä työssään tai työhaastattelussa. Yhtä moni sanoo tuntevansa jonkun, joka on joutunut jättämään työnsä julkaisemiensa kuvien tai päivitysten vuoksi. Asiasta uutisoi ruotsalaisen Arbetsmiljöforumin julkaisema Du & Jobbet numerossaan 3–4/13. AIL TA TYÖTAPATURMAT VÄHENIVÄT HIEMAN Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? T estaisin, montako hyvää asiaa ehtisin sanoa ääneen työkavereilleni. Hyvin tehty työ, uudet hienot hiukset, kaunis hymy tai muu vastaava asia.” ”Työpaikalla kannattaa vähän satsata sisustamiseen, esimerkiksi perustamalla lukurentoutumisnurkkauksia, joissa olisi mukavia nojatuoleja ja löhöilypussukoita.” ”Työnantaja ostaa harjanvarret kaikille keppijumppaa varten. Eivät maksa paljon, mutta jokapäiväinen 15 minuutin jumppahetki tekee hyvää kaikille.” ”Laittaisin työhuoneen oven kiinni, kuulokkeet korville, lempimusiikkia soimaan ja tanssisin vartin. Se jos mikä piristää istumalihaksilla tehtyä päivää ja rentouttaa!” T apaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 palkansaajille sattui yhteensä 126 500 työtapaturmaa. Määrä laski noin kolme prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi korvattiin 6 400 yrittäjille sattunutta työtapaturmaa. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 työpaikkatapaturmissa kuoli 28 työntekijää. Lukumäärä ei muuttunut edellisvuodesta. Työn ja kodin välisillä matkoilla kuoli lisäksi 20 työntekijää, eli yhteensä palkansaajille sattui 48 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuonna 2012. Työpaikkatapaturmien taajuus laski 31,1 tapaturmasta 30 työpaikkatapaturmaan miljoona työtuntia kohti. Palkansaajien työpaikkatapaturmat eräillä päätoimialoilla 35 000 Teollisuus 30 000 Rakentaminen 25 000 Tukku- ja vähittäiskauppas Kuljetus ja varastointi 20 000 15 000 10 000 Hallinto- ja tukipalvelutroiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuntasektori ”Valtaosa lihoo 20–50 10 ikävuosien välissä noin kiloa.” Vanhempi tutkija Svetlana Solovieva Työterveyslaitoksen Työssä jatkamisen seminaarissa Helsingissä huhtikuussa 2013. E 20 12 Lähde: TVL EU HALUAA EROON ASBESTISTA E uroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, joka koskee asbestiin liittyviä työterveysvaaroja ja uhkia. Parlamentti kehottaa EU:n komissiota kehittämään mallin, jolla rakennuksissa ja muissa kohteissa vielä jäljellä oleva asbesti kartoitetaan ja kirjataan ylös. Päätöslauselman mukaan olisi selvitettävä mahdollisuudet poistaa kaikki asbesti julkisrakennuksista vuoteen 2028 mennessä ja arvioida TUOLILTA JA SOHVALTA YLÖS! THINKSTOCKPHOTO 20 11 20 0 20 05 6 20 07 20 08 20 09 20 10 5 000 Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi >15 minuuttia -palsta ■ Istumatyöläisellä vähäinenkin liikunta vaikuttaa terveyteen – istuminen on hengenvaarallista. ■ Jo 2,5 tuntia liikuntaa viikon aikana lyhyissäkin pätkissä riittää parantamaan kestävyyskuntoa. Se on vähemmän kuin monen päivittäin television ääressä viettämä aika! Lähteenä Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm. MK poiston kustannukset ja hyödyt. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan asbestin aiheuttamia sairaustapauksia on EU-maissa vuosittain yhteensä 20 000–30 000 ja määrä tulee kasvamaan. Asbestin käyttökiellosta huolimatta ainetta on rakennusten lisäksi edelleen muun muassa monissa laivoissa, junissa, koneissa ja tunneleissa. 60 TYÖTERVEYSPÄIVÄT PYÖREIN VUOSIN T yöterveyslaitoksen järjestämät Työterveyspäivät täyttävät tänä vuonna 60 vuotta. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia ja seminaareja. Työterveyspäivät pidetään Helsingin Messukeskuksessa 22.–23. lokakuuta 2013. Lisätietoja: www.ttl.fi/tyoterveyspaivat 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 9 Työtoverini on masentunut, mitä teen? Olen vakuuttunut, että lähin työtoverini on masentunut. Hän on usein poissa ja paikalla ollessaankin hän on poissaoleva. Me muut joudumme tekemään hänen töitään. Mitä voimme tehdä? Itse hän ei myönnä mitään, sanoo olevansa vain väsynyt ja skarppaavansa. - Huolestunut ja kyllästynyt Vaikka yksi masennuksen oireista onkin väsymys, väsymyksen taustalla voi olla muitakin syitä. Mahdollisen sairauden, esimerkiksi masennuksen, toteaminen, samoin kuin masennuksen hoito on aina lääkärin tehtävä. Pitkittynyt väsymys on tilanne, joka henkilön varmasti olisi hyvä selvitellä oman työterveyslääkärin kanssa. Kerrot jo osoittaneesi huolesi, mutta vaikuttaa siltä, ettei työtoverisi halua keskustella asiasta kanssasi. Tällaisessa tilanteessa tärkeässä roolissa on esimies. Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on sekä velvollisuus että oikeus ryhtyä selvittämään tilannetta, jos hänellä herää huoli työn sujumisesta, tavoitteiden saavuttamisesta tai työntekijän työkunnosta. Samaan lakiin sisältyy esimiehen velvoite tarkkailla ja tarvittaessa ryhtyä selvittämään työhön liittyviä riskejä. Jos arvelet, että esimiehenne ei ole tietoinen tilanteesta, voit tuoda asian rakentavasti esiin omalta kannaltasi: työtoverisi työn sujumisessa on tapahtunut muutos, mikä lisää sinun työtaakkaasi. Jos työntekijä ei itse tuo esiin esimerkiksi ylikuormitusta, esimiehelle ainoa keino selvittää syy alentuneeseen työtehoon on ottaa asia puheeksi. Se ei aina ole helppoa. Keskustelussa keskiössä pitää olla työ ja siihen mahdollisesti liittyvät pulmat. Jos ongelmat liittyvät työhön, erityisen tärkeää on etsiä niihin ratkaisuja. Tarvit taessa esimies voi pyytää asiantuntija-apua työterveyshuollosta tai ohjata työntekijän sinne tarkempaan selvittelyyn. Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto 10 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013  ...on innostusta, sisäistä hehkua.  ...peli on reilua.  ...peli on hauskaa.  ...pelissä on rentoutta.  ...on yhteyttä.  ...pelaajat ovat erilaisia.  ...on luottamusta.  ...on kannustusta.  ...osaa hävitä.  ...kun on johtajia (paimenia), jotka tietävät, milloin pitää kulkea edessä, milloin joukossa ja milloin viimeisenä varmistamassa, että kaikki jaksavat mukana. Emeritusarkkipiispa John Vikström huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa Oulussa. Lisätietoja: www.tttdigi.fi ja www.tyohyvinvointifoorumi.fi MK THINKSTOCKPHOTO TTT-DIGILLE LISÄÄ KÄYTTÄJIÄ V erkkopalvelu TTT-Digi on nykyisin myös lääkäriseura Duodecimin asiakkaiden käytössä osana Työter veyskirjastoa ja Työterveyshuollon tie tokantoja. TTT-Digi tavoittaa näin ison määrän yritysten, kuntien, terveydenhuollon ja järjestöjen henkilöstöstä. Alkuvuoden 2013 aikana TTT-Digissä on ollut kaikkiaan jo noin 12 500 käyntiä. www.tttdigi.fi tttDIGI Duunitohtori PELI (JA MYÖS TYÖ) SUJUU, KUN... Onnittelut! ■ Oy SKF Ab:n Muuramen-yksikkö voitti palkinnon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä Hyvien käytäntöjen kilpailussa. Kunniamaininnan sai Lujatalo Oy. Asiasta lisää tämän lehden sivulla 14 ja TTTDigissä www.tttdigi.fi. ■ Työterveyslääkäriyhdistys on antanut Vuo den 2013 Työterveysteko -palkinnon professori Kari Reijulalle. Reijula työskentelee teemajohtajana Työterveyslaitoksessa ja on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työter- TURVAMESSUILLE UUSI AIKA T ampereella järjestettävät Turvallisuus 2014 -messut ja Työhyvinvointi 2014 -messut pidetään ensi vuonna 5.–7. marraskuuta. Aiemmin tapahtuma on järjestetty syyskuussa. Yhtä aikaa Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa pidetään myös hitsausalan ammattimessut. Vuosien 2014 ja 2016 messut Tampereen Messut Oy järjestää Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry:n sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Lisätietoja: www.turvallisuusmessut.fi ja www.tyohyvinvointimessut.fi veyshuollon professori. Reijula sai kiitosta pitkäaikaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä paremman sisäympäristön puolesta. ■ Vuoden 2013 Kunnossapidon Kehittäjä -palkinnon ovat voittaneet Snowek Oy ja Dynaset Oy. Yritykset ovat luoneet yhteisen innovaation, harjalaitteiden korkeapainepölynsidontajärjestelmän. Sen ansiosta kadut voidaan harjata kuivana, joten työ voidaan aloittaa jo pikkupakkasella. Kilpailun järjesti Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Työllä Euroopan kärkeen Suomalaisesta työelämästä tehdään nyt Euroopan parasta uuden hankkeen voimin. TEKSTI SUSANNA KAAJA T yöministeri Lauri Ihalainen ihmetteli TTT-lehdessä viime marraskuussa, miksi yritykset eivät hyödynnä enää lomautuksia vaan turvautuvat suoraan irtisanomisiin. Buumi tuntuu jatkuvan: Tänä vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä suomalaisilla työpaikoilla oli irtisanottu yhteensä 2 854 työntekijää. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 287 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 40 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 37 000, eli 7 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on lähes 110 000. Samaan aikaan on uutisoitu, että kiire ja pahoinvointi lisääntyvät työpaikoilla. Erityisesti 30–49-vuotiaat arvioivat, että eivät pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaina. Suomi neljäntenä. Hallituksen välineet kurjistumiskehityksen oikaisemiseksi ovat toukokuussa 2012 julkaistu Työelämän kehittämisstrategia sekä tähän pohjaava, huhtikuun puolivälissä käynnistynyt Työelämä 2020 -hanke. Niiden päämäärä on, että suomalainen työelämä on Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Onko tavoite turhan optimistinen, työelämähankkeen johtaja Margita Klemetti? – Ei ole. Eurooppalaisissa vertailututkimuksissa Suomi on työelämän laadussa neljäntenä. Meillä on hyvät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet työssä sekä kohtuulliset vaikuttamismahdollisuudet. Myös yhteistyö työpaikoilla toimii. Eniten kehitettävää on työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa, työtyytyväisyydessä, kiireen karsimisessa ja erityisesti johtamisen laadussa. Työelämähanke on kehittämisstrategian työrukkanen. Sillä pyritään parantamaan työllisyyttä sekä lisäämään työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuloksellisuutta. – Yksi keskeinen tavoite on kannustaa yrityksiä työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. Tällä on suuria vaikutuksia työpaikkojen menestymiseen tulevaisuudessa. Hyvää perustasoa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, vuonna 2020 kaikki suomalaiset työpaikat ovat tavoittaneet ainakin niin sanotun hyvän perustason: niillä noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia, kuullaan henkilöstöä ja osataan myös tarvittaessa hyödyntää erilaisia kehittämispalveluja. – On paljon työpaikkoja, jotka eivät ole vielä edes tällä tasolla. Toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla aloilla ja työpaikoilla, mutta kehittämisen on lähdettävä työpaikan omista tarpeista, Margita Klemetti summaa. Hankkeen tulokset näkyvät Klemetin mukaan aikanaan muun muassa työttömyysluvuissa, työtyytyväisyysmittauksissa, ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten ja sairauspoissaolojen määrissä sekä esimerkiksi tapaturmataajuuksissa. Uutta yhteistyötä. Margita Klemetti korostaa, että tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudestaan. Uuden materiaalin tuottamisen sijaan hanke keskittyy työelämän eri toimijoiden työn ohjaamiseen ja seurantaan. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämään hankkeeseen on tähän mennessä sitoutunut lähes 20 organisaatiota – yhtenä Työterveyslaitos. – Työelämästrategian tavoitteet ovat hyvin MUKANA TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEESSA: Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Valtion työmarkkinalaitos, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Tekes, VATES-säätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. NÄITÄ KEHITETÄÄN: Innovointi ja tuottavuus Tarvitaan uudenlaisia tapoja johtaa ja tehdä työtä, jotka tukevat oppimista, luovuutta ja kykyä innovoida. Luottamus ja yhteistyö Vahvistetaan luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia. Korostuu erityisesti muutostilanteissa. Työhyvinvointi ja terveys Tulevaisuuden työpaikoilla satsataan samanaikaisesti sekä tuloksen että työhyvinvoinnin ja työolojen parantamiseen. Osaava työvoima Lisätään oppimista työpaikoilla ja varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. samanlaisia kuin Työterveyslaitoksen toiminnan tavoitteet. On hyvä, että hanke paneutuu työpaikkatason toimintaan ja mukaan pyritään saamaan osallistujia ympäri maan, sanoo johtaja AnnaLiisa Pasanen Työterveyslaitoksesta. Työterveyslaitos on sitoutunut kehittämään ja levittämään muun muassa hyvää johtamista sekä työhön osallistumista, työterveyttä ja työkykyä edistäviä työkaluja. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti muissa työelämän kehittämisen verkostoissa, kuten Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. n n n Lue tämän lehden sivuilta 24–26, miten johtamisella edistetään innovaatioita. LISÄÄ TIETOA www.tem.fi/tyoelama2020 Kesäkuun 2013 alussa aukeavat hankkeen omat sivut: www.tyoelama2020.fi tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue työministeri Lauri Ihalaisen haastattelu ”Paskatöitä ei ole” (TTT 6–7/2012): www.tttdigi.fi 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 11 isa ak m l je oh esi! e ihd ratk Pä Ekokem ja ENJ voittivat valmennuksen Päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennuksen voittivat Ekokem Riihimäeltä ja henkilöstöpalveluyritys Extremely Nice Job Oy (ENJ), jolla on toimintaa koko maassa. Valmennuksen tarjoavat TTT-lehti ja Työterveyslaitoksen AHA- eli Alkoholihaitat hallintaan -hanke. Yhden valmennuksen arvo on 6 000–8 000 euroa. Voittajat edustavat erilaisia toimialoja, ja niiden päihdeohjelma kaipaa päivittämistä. Valmennus alkaa näissä yrityksissä elokuussa. Se kestää puolisen vuotta, ja kokoontumiskertoja on kuusi. Tavoiteon, että nämä työpaikat laativat itselleen ajantasaisen ja toimivan päihdeohjelman. Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla voidaan ehkäistä ja hallita päihdehaittoja sekä vähentää riskikäytön terveyshaittoja ja kustannuksia. Ohjelma helpottaa puheeksi ottamista ja antaa ohjeet ongelmatilanteita varten. Se on myös työhyvinvoinnin johtamisen väline. Päihderiskien ja -haittojen ehkäisy koskee työpaikalla jokaista: työtovereita, esimiestä, työterveyshuoltoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Jokaisen velvollisuus on puuttua. Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan -hankkeen asiantuntijat: EKOKEM ottaa vastaan vaarallisia jätteitä sekä käsittelee ja loppusijoittaa niitä. Yritys työllistää 320 työntekijää. Työ on riskialtista, eikä krapulassa työskentelemiseen ole senkään vuoksi varaa. ENJ Oy eli Extremely Nice Job Oy on henki- löstöpalveluyritys, joka välittää hotelli- ja ravintolaalan työntekijöitä ympäri maan. Hajautettu toiminta tuo päihdeongelmiin puuttumiseen omat haasteensa. Yrityksessä työskentelee 26 henkeä. 6 VAIHEEN OHJELMA Keskustelujen, luentojen, harjoitusten ja tehtävien aiheina ovat: 1. Päihdeilmiö keskellämme 2. Asenteet ja alkoholinkäyttö 3. Päihdeongelma ja lähiyhteisö 4. Päihdeasioista puhuminen työpaikalla tilanteen käsittely paikan voimavarana 5. Päihdeongelma- 6. Päihdetyöryhmä työErityisasiantuntija Leena Hirvonen Asiantuntija Anne Kujasalo Koulutuskoordinaattori Katrimaija Luurila Seuraa elokuusta alkaen TTT-lehdestä ja TTT-Digistä, miten päihdeohjelma etenee voittajatyöpaikoilla! Saat vinkkejä myös oman työpaikkasi päihdeohjelman laatimiseen. 12 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Kirjeitä lukijoilta [email protected] tai www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta Palautetta TTT-lehdestä 2/2013 ■ Juttu Aivovamma uhkaa joka kiekkoilijaa kiinnosti eniten. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska väkivalta lisääntyy kaukaloissa. Jotenkin tulisi saada uudistettua ilmapiiriä niin, että ihmiset olisivat iloisia. ■ Juttu 3 x Työn imu nosti käytännönläheisesti esiin keskeiset työyhteisön hyvinvoinnin tekijät. ■ Mielenkiintoisin juttu oli 3 x Palveleva johtaminen. Johtaminen kiinnostaa, koska se joko mahdollistaa tai kapeuttaa ihmisen voimavarojen parasta mahdollista hyödyntämistä. ■ Kiinnostavinta oli lukea juttu Miten meni tänään, joka kertoi jäteautonkuljettaja Ville Lepästä – arvostettava työn ja vapaa-ajan yhdistämisen taito! ■ Juttu 3 x Palveleva johtaminen kiinnosti eniten. Asiasta oli kiva lukea, koska meillä on päinvastainen tilanne. ■ Innostus työelämässä on ok, mutta ei ole sitä väkivallassa jääkiekkoareenalla. Olen lopettanut jääkiekon seuraamisen ja tukemisen, niin yksityisesti kuin työelämässäkin. Asiakastilaisuudet voi järjestää ilman väkivallan ihannointiakin. ■ Työn imu -kirjoitus oli mielestäni innostava. Jutun luettuani tuli mieleen, että tähän asiaan tulee panostaa meidänkin työyhteisössä. Ihmiset ovat tosi kurttuotsaisia, vakavia ja kyynisiä. Huomaan, että kyynisyys on tarttuva ominaisuus. ■ Eniten kiinnosti Kaarina Davisista kertova Toisinnäkijä löysi oman polun. Olen lukenut hänen kirjansa Rankka kutsumus, ja nyt eräs asiakkaani suositteli lukemaan kirjan Irti oravanpyörästä. Oli hauska kurkistaa persoonaan kirjojen takana. Kaarina puhuu asiaa! ■ Jutussa Toisinnäkijä löysi oman polun tuli esiin luonnon tärkeä merkitys. Numeron kaikki jutut olivat hyviä myös näin eläkeläisenä luettavaksi. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia ■ verkkosivuilla: www.tttdigi.fi >Osallistu ■ sähköpostitse: [email protected] ■ kirjeitse: ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13 www.tttdigi.fi tt tDIGI Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT ■ SKF:n hyville käytännöille palkinto ■ Kysy sinä – me etsimme vastauksen! Saako työhaastattelussa kysyä tupakoinnista? Kannattaako kesäloma pitää yhtä soittoa vai pätkissä? Voivatko reilusti ikääntyneet työntekijät olla turvallisuusriski? Mihin perustuu ihmisen sisäinen kello? ■ Kesätyön säännöt ja muuta lakiasiaa § 14 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Seuraa alan uutisia! www.tttdigi.fi Tiedätkö, mitä laki sanoo nuorten työajoista ja heiltä kielletyistä töistä? Vastaa viikon kysymykseen Muun muassa juttu Kesäduuniin oikein opein löytyy Lakia lukien -palstalta. Palstaa pitää lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Miten vaikutat muihin töissä? Innostamalla. Liittoutumalla. Perustelemalla. Ystävällisyydellä.  Painostamalla. osoitteessa www.tttdigi.fi Näin lukijat vastasivat kysymykseen: Mikä kirkastaa työpäivääsi? Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen näet Asiantuntija vastaa -palstalta. Työpaikkahuumori 25 % 5 % Esimiehen kiitos 13 % Asiakkaan hymy 19 % Työkaverin kannustus IISAKKI HÄRMÄ Onko sinulla jokin työturvallisuuteen, -terveyteen tai -hyvinvointiin liittyvä pulma? Kerro se meille, niin etsimme vastauksen. Työsuojeluvaltuutettu Jari Kupari (vas.), työsuojelupäällikkö Ismo Lehtinen ja henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoma SKF Muuramesta kehittävät työhyvinvointia yhdessä. TEEMU MÄKINEN Oy SKF Ab:n Muuramen-tehdas on palkittu hyvistä käytännöistään, jotka lisäävät työhyvinvointia. Tehdas on yksi kymmenestä yrityksestä, jotka Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto valitsi voittajiksi satojen eurooppalaisten ehdokkaiden joukosta. Lujatalo Oy sai kunniamaininnan. Kilpailu liittyy Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjaan. Muuramen SKF valmistaa automaattisia voitelujärjestelmiä teollisuuteen ja raskaisiin ajoneuvoihin. Se on mukana Teknologiateollisuus ry:n Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa. Tehtaan hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi tiimien viikoittaiset ”taulupalaverit” sekä kehityskeskustelujen laajentaminen koskemaan tuotannon työntekijöitä ja asentajia. Lue lisää TTT-Digin jutusta SKF:n hyvät käytännöt voittivat: www.tttdigi.fi 38 % Oma onnistuminen TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita painettuna lehtenä sekä monipuolisena verkkopalveluna TTT-Diginä. DIGI t t t  Tilaa TTT-Digi, painettu TTT-lehti tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat ■ Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi • Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 201–1 000 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) • yli 1 000 henkeä > 499 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. ■ TTT-Digi ilman painettua ■ Pelkkä Organisaation koko Vuonna 2013 • 1–20 henkeä > 79 € • kestotilaus 69 € vuosikerta, • määräaikainen vuositilaus 72 € lehteä/vuosi • 21–200 henkeä > 129 € • 201–1 000 henkeä > 239 € • yli 1 000 henkeä > 459 € Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. tt tDIGI painettu TTT-lehti Painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 03-4246 5340.  TTT-lehdellä on 165 000 lukijaa! KMT LUKIJA 2012 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15 Sumusta Kauppatieteiden maisteri Juha Voutilainen valmistui opettajaksi toukokuussa 2012. Viikko sen jälkeen hän hakeutui päihdehoitoon. Nyt hän haluaa auttaa muita, jotka juovat liikaa. Heitä on työelämässä lähes 300 000. Juha Voutilainen n Ikä: 46 n Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, opettaja n Ammatti: Opettaja, alkoholiasioiden kokemusasiantuntija n Kotipaikka: Siuntio n Harrastukset: Lasten käsipallojouk- kueiden valmentaminen, halonhakkuu, vertaistukiryhmässä käyminen n Perhe: Vaimo ja kolme lasta ”Juomiseen ei ole muuta syytä kuin alkoholismi.” 16 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 selville vesille J uha Voutilainen, 46, on innoissaan. Puhetta piisaa niin, että kahvilan naapuripöydistäkin käännytään välillä katsomaan. Voutilaista se ei tunnu häiritsevän. Lähes kaksimetrinen mies ei koe tarvetta sipistä hiljaa tai piiloutua lautasliinan taakse. Hän on pari päivää sitten pitänyt onnistuneen luennon – pitkästä aikaa selvin päin. Ruotsinkielisille sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatun puheenvuoron otsikko oli napakasti ”Juha, alkoholisti”. Jälkeenpäin luennoitsijan päällimmäinen tunne on kiitollisuus. – Pelkäsin, että joudun luennolla tunnekuohun valtaan, mutta ihan hyvin se meni. Alkoholistin tutkinto on elämäni kallein tutkinto. Olen päättänyt olla asian suhteen tosi avoin. Voutilainen on ollut ilman viinaa liki vuoden. Hän uskoo, että on löytänyt oman pohjansa, mutta ihan varma ei koskaan voi olla. – Addiktiota ei voi voittaa, mutta sen kanssa voi elää. Pitäisi tapahtua jotain tosi outoa, että alkaisin juoda uudestaan. Olisin tosi pettynyt, jos niin kävisi. URA NOUSUUN. Kuopiossa 14-vuotiaana otetun ensikännin jälkeen Juha Voutilainen on tehnyt tuttavuutta alkoholin kanssa tiuhaan. Samalla hän on luonut uraa. Ensimmäisen vakituisen työpaikkansa vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri sai Essolta 1992. Siellä hän eteni viidessä vuodessa myyntipäälliköksi ja oli mukana yrityksen High potential -ohjelmassa, jossa leivottiin tulevaisuuden johtajia. Jäädessään pois toistaiseksi viimeisestä vakituisesta työpaikastaan syyskuussa 2011 hän oli Rastor Oy:n johtoryhmän jäsen. Käyntikortissa luki operatiivinen johtaja. – Lähdin lopulta töistä pois omasta aloitteestani. Työsuoritukseni ei enää ollut hyvä, mutta silti alkoholiongelmani tuli esimiehelleni yllätyksenä. Voutilainen on menestynyt ja sosiaalinen, TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT PERTTI NISONEN supliikkimies. Puheessa vilisevät mediastakin tutut nimet, CV on pitkä, ja suosittelijoiden joukossa on liuta entisiä esimiehiä. Miksi alkoholista tuli ongelma juuri hänelle? Niin suuri ongelma, että hän ei enää voi syödä edes runebergintorttua, jos se on kostutettu rommilla. KALJAA RATISSA. Ensimmäisessä työpaikassa Essolla oli alkoholin suhteen nollatoleranssi. Seuraavassa työssä mainostoimistossa meininki oli toinen. Kulttuuriin kuului, että rankkojen juhlien jälkeen töissä sai olla krapulassa. Kukaan ei sanonut mitään. Työ projektijohtajana oli stressaavaa. Juha Voutilainen teki tulosta, mutta voi huonosti. – Join liikaa. Muutama firman juhlakin meni överiksi, ja koin masennusta juomisesta. – Vaimo näki, että en voinut hyvin. Hän alkoi huomautella, että näin ei voi jatkua. Kuin tilauksesta Voutilainen pyydettiin tiiminvetäjäksi Markkinointi-instituuttiin. Siellä oli järkevät työajat ja hyvät lomat. Perhe kasvoi kaksosilla, ja vapaa-aikana Voutilainen valmensi lasten käsipallojoukkuetta. Kulissien takana viina tiukensi otettaan vähitellen. – Vuodesta 2007 alkaen join jotain joka päivä. Aluksi pari kolme tölkkiä illassa, viikonloppuisin ja lomilla enemmän. Keho alkoi vinkua heti, jos se ei saanut päivittäistä annostaan. Voutilainen suunnitteli välillä tarkkaan, mitä ja milloin juo. Kun piti avattua viinipulloa keittiön pöydällä, kukaan ei kiinnittänyt huomiota, vaikka se tyhjeni ja vaihtui uuteen. Joskus hän kaatoi kaljaa kokismukiin ja joi sen kotimatkalla – auton ratissa. Alkoholismi ei vie toimintakykyä kokonaan eikä siksi välttämättä näy heti työsuorituksessa. Nyt jälkeen päin Voutilainen arvioi, että oli töissä rauhaton ja hermostunut. ”Vähän ADHD”, kuten yksi työtoveri myöhemmin luonnehti. Ei kollega sitä kyllä silloin osannut alkoholiin yhdistää. Työsuoritus ei ehkä ollut ihan priima, mutta ei huonokaan. Voutilainen kieltää, että olisi ollut töissä humalassa. Muutaman kerran hän vetosi flunssaan ja lähti kesken päivän kotiin juomaan, mutta muuten hän ei viinan takia ollut pois töistä. Hän perusteli juomista itselleen milloin milläkin. Oli työstressiä, johtoasemaan kuuluva kova vastuu painoi, työpaikan ihmissuhteet olivat solmussa. – Alkoholisti on mestari keksimään tekosyitä. Härskisti sanottuna läheisen kuolema on alkoholistille lottovoitto. Se ikään kuin oikeuttaa juomisen. Todellisuudessa juomiseen ei ole muuta syytä kuin alkoholismi. VAIKEA VUOSI. Silloin tällöin Juha Voutilainen pani korkin kiinni viikoksi. Hän halusi osoittaa itselleen ja läheisilleen, että pystyy siihen, jos vain haluaa. – Viikon jälkeen otin vahingon takaisin ja join kunnolla. Viimeinen vuosi töissä kului kuin sumussa. Voutilaisen oli vaikea tehdä päätöksiä ja tarttua hankaliin asioihin. Viimeisiksi töikseen hän oli mukana päättämässä varhaisen puuttumisen käytännöistä. Mallissa määritellään muun muassa, miten työpaikalla tartutaan päihdeongelmaan. – Sen kokouksen alle olin ottanut pari olutta. Kun palkkatyöt loppuivat, Voutilainen alkoi opiskella opettajaksi. Samalla juomisen tahti kiihtyi. Kun muut lähtivät lounaalle, Voutilainen kurvasi lähipubiin parille. Kerran tällaisen kostean lounaan jälkeen hän joutui paneeliin puhumaan isolle joukolle opiskelijoita. – Sain jälkikäteen kiitosta ”käsittämättömän hyvästä” esityksestä. – Minusta tuntui, että suoritin elämääni. Selvisin pitkälti puhelahjojeni ansiosta. Jossain vaiheessa en enää voinut luennoida ilman paria ryyppyä. Voutilaisen mukaan hänellä on ”geenit kohdallaan”, eli hän tuntee viinan kirot läheltä: oma veli on kuollut alkoholismiin. Sil- → 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17 ”Jos joutuu miettimään, juoko liikaa, → loin tällöin Voutilainenkin pelkäsi, että sai- rastuisi esimerkiksi haimatulehdukseen. – Siihen pelkoon otin kotona muutaman oluen. VIIMEINEN NIITTI. Juha Voutilaisen vaimo huomautteli alkoholinkäytöstä usean vuoden ajan. Läheisen huoli oli helppo sivuuttaa, koska mies ei itse kokenut olevansa kenellekään häiriöksi. Talous ei ollut kuralla, eikä hän ollut humalassa räyhäävä tai väkivaltainen, pikemminkin poissaoleva. Kotona hän kokkasi ja pilkkoi halkoja, mutta ei ollut oikeasti läsnä. – Lopulta vaimoni lähetti minulle sähköpostia illalla, kun olin jo mennyt nukkumaan. Viestissä hän puhui suunsa puhtaaksi ja kertoi, miten pahalta juomiseni hänestä ja lapsista tuntui. Luin viestin aamulla ennen ensimmäistä ryyppyä. Se on ainoa hetki, jolloin alkoholistista voi saada kiinni. Tavallaan Voutilaisen oli pakko juoda kaikki nämä vuodet voidakseen lopettaa. – Viimeisinä kuukausina en enää itsekään keksinyt tekosyitä juomiselle. Ihmettelin, miksi ihmeessä juon. Lopulta tunnustin, että en selviä tästä yksin. Viimeinen niitti oli rattijuopumuskäry. – Se havahdutti. Kävin myöhemmin kiittämässä sitä poliisia. Taisin olla ensimmäinen, joka on häntä sakoista kiittänyt. Voutilainen valmistui opettajaksi kiitettävin arvosanoin toukokuussa 2012. Viikon päästä siitä hän hakeutui alkoholistien Rehappi-hoitokeskukseen Naantaliin. KUNNON JUOPPO. Hoidon alussa Juha Voutilaisella oli vaikeuksia samaistua porukkaan. – En kokenut olevani ”kunnon juoppo”, 18 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 koska en ollut juonut taloa tai työpaikkaa alta. Minähän olin juuri valmistunut opettajaksi! Nopeasti hän huomasi, että alkoholismi on kuin syöpä. Se ei katso koulutusta tai lompakon paksuutta. – Ryhmässämme oli kaikenlaisia ihmisiä abiturientista vuorineuvokseen. Kukaan heistä ei ollut pudonnut työelämästä. Rehappi-hoito perustuu Minnesota- malliin. Sen keskeinen periaate on, että alkoholismi määritellään sairaudeksi. Se on perinnöllinen sairaus, joka etenee asteittain ja vaatii pitkän hoitoajan. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan, mutta tehokas hoitokeino on olemassa. Voutilainen kuuli nyt ensimmäisen kerran, että on sairas. – Sain tietää, että tautini nimi on alkoholismi ja etten voi sairaudelle mitään. Tämän tajuaminen oli helpotus. Voutilainen puhuu välillä kuin vetäisi alkoholiaiheista luentoa. Hän on selvästi tehnyt kotiläksynsä. Aluksi hän turvautui puhelahjoihinsa myös kuntoutuksessa. – Siteerasin sujuvasti lukemiani tekstejä, kunnes vetäjä sanoi, että älä puhu paskaa. Kerro, miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Moni alkoholisti ei tiedosta, mitä tuskaa aiheuttaa perheelleen ja läheisilleen. Siksi myös läheiset saavat kertoa tuntemuksistaan Rehappi-hoidon aikana. – Se oli raskas ja opettavainen viikonloppu. Lapseni kertoivat, että eivät enää kehdanneet tuoda kavereitaan meille. Kun menetin ajokortin, lapset valehtelivat, että automme on rikki. Tämä oli minulle yllätys. Rehappi-hoidon maksaa yleensä potilas itse, työnantaja tai kunta. Voutilaisen hoi- don maksoi kunta. Kuntoutuksen perustana on ryhmäterapia. Kaikki terapeutit ovat itse raitistuneita alkoholisteja. Keskuksessa ollaan 28 vuorokautta, sen jälkeen hoito jatkuu vähintään vuoden ajan tukiryhmässä. Voutilainen käy yhä kerran viikossa ryhmän tapaamisissa. Yhteyttä pidetään myös suljetussa Facebook-ryhmässä. Vertaistuki on Voutilaisen mukaan kaiken pysyvän tervehtymisen edellytys. – Muiden kehitys antaa toivoa. Kyllä näistä asioista voi puhua kotonakin, mutta vertaisryhmässä ymmärrys on ihan erilainen. USKALLA PUUTTUA. On arvioitu, että työelämässä olevista suomalaisista jopa 60 prosenttia käyttää alkoholia yli riskirajojen. Heistä joka kymmenes, eli 300 000, on päihteiden takia pahoissa vaikeuksissa kotona ja työelämässä. Silti moni ei tajua tätä itse. – Jos joutuu miettimään, juoko liikaa, luultavasti juo. Ihmiset pitäisi saada havahtumaan aikaisemmin. Työterveyslaitoksen vuonna 2010 julkistamassa kyselytutkimuksessa joka toinen vastaaja oli havainnut alkoholihaittoja työyhteisössään. Näitä ovat esimerkiksi krapulassa työskentely, alkoholin haju ja jatkuvat myöhästelyt. Voutilaista kuunnellessa väkisinkin ihmetyttää, miten kukaan ei huomannut mitään. – Ei toisen alkoholinkäyttöä ole niin helppo havaita. Kun alkoholista tulee ongelma työssä, se on luultavasti ollut ongelma kotona jo lähemmäs kymmenen vuotta. Vielä vaikeampaa on juomiseen puuttuminen. Moni pelkää, että se on tunkeilevaa ja aiheuttaa työtoverille vaikeuksia. Voutilainen toivoo, että joku olisi puuttu- Happy-koiran kanssa touhuaminen, yhteydenpito vertaistukiryhmään ja käsipallovalmennus kuuluvat Juha Voutilaisen arkeen. Välillä tunteet nousevat herkästi pintaan. luultavasti juo.” nut hänen alkoholinkäyttöönsä: työtoveri, esimies tai vaikka asiakas. – Eräällä työpaikalla työntekijä oli tekstannut sunnuntaina, että on maanantaina pekkaspäivällä. Pomo soitti hänelle maanantaiaamuna kysyäkseen, oletko kännissä. Tämä on minusta fiksua välittämistä. Entä työterveyshuolto? Miksi Voutilainen ei hakenut itse apua sieltä? – Kävin kerran vastaanotolla valittamassa huonoa vointia. Minulla todettiin diabetes ja masennus, ja sain reseptin. Todellisuudessa masennus ei aiheuta alkoholinkäyttöä, mutta alkoholi aiheuttaa varmasti masennusta. Juova alkoholisti ei Voutilaisen mukaan luota terveydenhoitohenkilökuntaan. Siksi työterveyshuoltoonkin tarvittaisiin lisää kokemusasiantuntijoita – ihmisiä, jotka ovat itse käyneet läpi saman ja raitistuneet. EI EDES YHTÄ. Hoidosta lähtiessään Juha Voutilaisen olo oli sekava. Jännitti, miten perhe suhtautuu. Alussa läheiset selvästi tarkkailivat, miten tosissaan hän on. – Kotona oli vähän odottava tunnelma. Ja on osin vieläkin. Olen silti kiitollinen, että en ehtinyt tuhota suhteita perheeseeni. Voutilainen tietää, että ei parane koskaan. – Olen voimaton alkoholin edessä. Minulla on tämä alttius geeneissä, samoin lapsillani. On täyttä puppua, että alkoholisti voi ottaa pari olutta. Se voi onnistua kerran kaksi, mutta lopulta homma lähtee lapasesta. Hän ei kuitenkaan vaikuta toivottomalta, pikemminkin päättäväiseltä. – Minä itse päätän, otanko ensimmäisen ryypyn. Sairaus päättää sitten lopusta. Tietoisena riippuvuudestaan hän karttaa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä – ja jopa niitä rommilla maustettuja runebergintorttuja. Viime kesän rapujuhlissa Voutilainen kertoi vieraille avoimesti alkoholismistaan. – Nyt pystyn jo puhumaan seurassa muustakin kuin alkoholismistani. Sekin on tärkeä askel eteenpäin. Voutilainen tekee nyt opettajan sijaisuuksia peruskoulussa ja valmentaa jälleen lasten käsipallojoukkueita. Lisäksi hän suunnittelee koulutus- ja valistuskonseptia, jolla auttaa alkoholisteja ja heidän läheisiään. Kun Voutilainen 1991 meni tuoreena maisterina ensimmäiseen työhaastatteluunsa, häneltä kysyttiin, mistä hän haaveilee. – Sanoin, että tasapainoisesta elämästä. Se haave ei ole muuttunut mihinkään. Kun hän vertaa nykyhetkeä ja viime vuosia, suurin ero on pään sisällä. – Olen saanut takaisin pulppuavan mielen. Olo on iloinen ja vapaa. En ole täyttänyt alkoholin jättämää aukkoa maratonharjoittelulla tai millään muullakaan. Pitää vain elää. n n n Lue myös juttu päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennuksen voittajista tämän lehden sivulta 12. LISÄÄ TIETOA Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työter veyslaitos, 2011. Verkkokirja: www.ttl.fi/verkkokirjat >Työterveyshuolto www.ttl.fi/alkoholijatyo tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue juttu 10 vuotta juomista – vasta sitten hoitoon (TTT-lehti 6–7/2013): www.tttdigi.fi MINÄ & TYÖ Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt? Olen ollut vuoden raittiina enkä kaipaa enää alkoholia. Olen saanut takaisin elämäniloni. Elän päivän kerrallaan ja teen sitä, mikä tuntuu hyvältä. Neuvosi henkilölle, joka epäilee työkaverilla olevan alkoholiongelma? Kysy asiasta suoraan työkaveriltasi. Jos et uskalla puhua työnantajalle, ota yhteyttä vaikka työterveyshuoltoon. Huolen ilmaiseminen on välittämistä. Entä esimiehelle? Työnantajan velvollisuus on kysyä alaisensa alkoholinkäytöstä, jos hän sitä epäilee. Työnantajalla on paljon keinoja, joilla hän voi tarttua ongelmaan – niitä pitäisi myös uskaltaa käyttää. Mitä ajattelet tipattomasta tammikuusta? Alkoholistille se voi olla vaarallinen. Se antaa tunteen, että juominen ei ole ongelma. Tipattoman jälkeen seuraa usein armoton juomisputki. Mistä saat voimavaroja? Vertaistukiryhmästä. Siellä on helppo puhua, koska kaikki muut tietävät, mistä on kyse. Mikä on missiosi? ”Älä lässytä.” Vaikeistakin asioista on puhuttava kaunistelematta. Haluan auttaa työelämässä olevia alkoholisteja. Yksi tapa on kertoa oma tarinani mahdollisimman avoimesti. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19 Työ Terveys Turvallisuus Tereza Petrůjova tuli Suomeen neljäksi kuukaudeksi. Useimmiten au pair -jaksot kestävät puoli vuotta tai vuoden. 20 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Au pair on PERHEENJÄSEN MAAILMALTA A TEKSTI MARJA LUOKOMAA ESKO SIEKKINEN Jotta au pair -pestistä tulee antoista, matkaan kannattaa kannattaa lähteä avoimin mielin. Isäntäperheen on hyvä muistaa, että nuori otetaan osaksi perhettä. u pair-ohjelma tarjoaa18–30-vuotiaille mahdollisuuden viettää aikaa ulko mailla. Au pair otetaan mukaan perheeseen, ja hänelle maksetaan bussikortit sekä kuukausittaista taskurahaa. Joissain tapauksissa perhe saattaa kustantaa myös kieliopintoja. Nuori puolestaan auttaa lastenhoidossa ja kotitöissä. Au pairit lähtevät maailmalle yleensä heitä välittävän toimiston kautta. Sen puoleen voi aina kääntyä ongelmatilanteissa. Vahinkojen tai tapaturmien varalta nuorella on oltava oma vakuutus. Perhe ei siis ole tässä suhteessa perinteisen työnanta- Tereza Petrůjová, 22, Krov, Tšekin tasavalta Vietti neljä kuukautta au pairina suomalaisperheessä Vesannon Horontaipaleella. Hoidettavina lapset Joni, 1,5, ja Eppu, 3. jan asemassa. Kuitenkin sen on huolehdittava siitä, ettei nuori ylikuormitu tai joudu yksin vastuuseen tilanteista, joissa on riskejä. – Osa lähtijöistä on todella nuoria, ja he saattavat yllättyä työn vaativuudesta, maan kulttuurista tai au pairin roolista perheessä, kertoo nuorisovaihtokoordinaattori Bettina Näsman Allianssin nuorisovaihdosta. – Joskus kulttuurien kohdatessa unohdetaan, että ongelmista täytyy puhua. Riitatilanteet johtuvatkin usein kommunikaation puutteesta. Viime kesänä au pairina työskennelleet Tereza Petrůjová ja Saara Vaahtera kertovat, mitä kokemus on tarjonnut heille. ”K iinnostuin Suomesta vuosia sitten Nightwish-bändin musiikin kautta. Tutustuin suomalaiseen kulttuuriin ja ihastuin maahan. Halusin ehdottomasti päästä Suomeen. Kesti kuitenkin jonkin aikaa löytää sopiva au pair -perhe, sillä toivon pestini kestävän vain kesän ajan eli neljä kuukautta. Yleensä perheet toivovat kotiin apua koko vuodeksi. Löysin lopulta perheen Euromaa-välitystoimiston kautta. En ole ensimmäistä kertaa au pairina, joten tiesin mitä odottaa. Lastenhoidon lisäksi teen samoja kotitöitä, joihin olen tottunut kotona – nyt vain saan niistä palkkaa. Työskentely au pairina on hyvä tapa tu→ tustua uuteen kulttuuriin ja viettää aikaa 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21 maan uuteen maahan ja sen asukkaisiin ainutlaatuisella tavalla. Jos Suomeen tulisi esimerkiksi marjanpoimijaksi, aikaa viettäisi ulkomaalaisessa työporukassa. Tutustuminen maan kulttuuriin ja asukkaisiin jäisi silloin pinnalliseksi. Minulle tämä on yksi tapa viettää kesälo- mani. Opiskelen psykologiaa ja koen, että tämä työ tukee opintojani. Olen oppinut paljon suomalaisesta luonteesta. Olin kuullut, että suomalaiset ovat kylmiä ja sisäänpäin kääntyneitä, mutta minusta asia ei ole niin. Suomalaisten tapa kommunikoida on vain hyvin käytännöllinen ja asiakeskeinen. Saara Vahtera, 20, Saara Vahteran mielestä au pairin pitää nauttia lasten kanssa puuhailemisesta. Tampere Vietti au pairina vuoden, josta ensin yhdeksän kuukautta Madridissa Espanjassa. Muutti isäntäperheensä mukana viimeiseksi kolmeksi kuukaudeksi Miamiin Yhdysvaltoihin. Hoidettavina lapset Luis, 9, ja Lidia, 7. 22 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Nyt muutaman kuukauden täällä vietet tyäni olen alkanut kaivata tšekkiläistä jutustelua ja eläväistä olemista. Esimerkiksi toisen vaatteiden tai kampauksen kehuminen kuuluu meillä normaaliin kanssakäymiseen. Välillä koen, että en saa tarpeeksi palautetta itsestäni ja työstäni. Se tekee minut epävarmaksi.” ”V almistuin keväällä 2011 ylioppilaaksi. Lähdin syksyllä au pairiksi Espanjaan pitääkseni välivuoden ennen opiskelujen alkamista. Au pairin työ oli minulle oikea vaihtoehto, sillä halusin viettää välivuoteni ilman stressiä, uuteen kultuuuriin tutustuen, kieltä opiskellen ja samalla hieman tienatenkin. Minulla on aikaisempaa lastenhoitokokemusta, joten tällainen työ tuntui luontevalta valinnalta. Au pair -vuosi on tarjonnut minulle kaikkea sitä, mitä lähdin hakemaan. Olen saanut uusia kokemuksia ja oppinut uuden kielen. Vuosi ulkomailla on myös kasvattanut ja tehnyt minusta entistä itsenäisemmän. Olin varautunut siihen, että uuteen kulttuuriin sopeutuminen veisi aikaa ja perheen sääntöjen mukaan saattaisi olla vaikea elää, mutta TERESA PERÉZ → ulkomailla. Perheen kanssa pääsee tutustu- olenkin nauttinut kaikesta. Minulla kävi tuuri isäntäperheen kanssa. Suurin yllätys minulle onkin ollut se, kuinka kotoisaksi olen oloni täällä tuntenut. Siksi en heti pestin päätyttyä palaa Suomeen, vaan muutan Miamista Espanjaan. Aion ensin työskennellä siellä vuoden ja sitten, jos kaikki menee suunnitelmieni mukaan, aloittaa opinnot yliopistossa syksyllä 2013. Suosittelen au pair -vuotta niille, jotka pitävät lapsista. Kiinnostus lasten kanssa touhuamiseen on a ja o, jotta vuodesta voi nauttia. Ennen lähtöä on hyvä ottaa huomioon, että ulkomailla asuu tuntemattoman perheen kanssa heidän säännöillään. Jos matkaan lähtee avoimin mielin, hukkaamatta huumorintajua ja seikkailumieltä, luvassa on antoisa vuosi.” n n n KUN LÄHDET AU PAIRIKSI: n Varaudu todistamaan aikaisempi kokemuksesi lastenhoidosta. n Hanki muutkin tarvittavat todistukset. Lähettävästä toimistosta riippuen tarvitaan 1–2 luonnetodistusta. Sellaisen voi saada esimerkiksi opettajalta tai työnantajalta. Hakemukseen tarvitaan myös lääkärintodistus sekä kopiot henkilöllisyystodistuksista ja ajokortista. Rikosrekisterin pitää olla puhdas. n Tutustu hyvin perheprofiileihin, sillä tulet asumaan kyseisten ihmisten luona. Älä tee valintaa sijainnin, upean asunnon tai työtehtävien helppouden perusteella. n Pidä mielessä, että perhe odottaa apua arjen pyörittämiseen, joustavuutta, vastuuntuntoa, iloista asennetta sekä kiinnostusta uutta kulttuuria ja uusia asioita kohtaan. n Tulet osaksi uutta perhettä, joten muista noudattaa sen sääntöjä ja toiveita lasten kasvatuksessa. Uudistuneet Työkykyindeksi® ja Työstressikysely™ -luotettavat työkalut työterveyshuolloille KUN AIOT PESTATA PERHEESEEN AU PAIRIN: n Muista, että au pair tarvitsee oman huoneen, päivittäiset ateriat ja maan elintasoon sopivan viikkorahan. Perheen tulee kustantaa myös bussiliput ja joissain tapauksissa kieliopintoja. n Suunnittele työmäärä siten, että työaika on noin 30 tuntia viikossa. Työ saa sisältää lastenhoitoa ja kohtuullisen määrän kotitöitä. Viikossa pitää olla ainakin yksi kokonainen vapaapäivä. n Selvitä itsellesi, mitä au pairilta haluat. Ole myös rehellinen perheestäsi kertovan profiilin laadinnassa. Kun näet vaivaa alussa, on todennäköistä, että kokemuksesta tulee kaikkien kannalta onnistunut. n Perehdy hakemuksiin hyvin, jotta omat ja tulevan Työkykyindeksi® työkalu henkilöstön työkyvyssä ja terveydessä tapahtuvien muutosten seurantaan ja raportointiin. Työstressikysely™ antaa tietoa siitä, miten työntekijä kokee työn psyykkisen kuormittavuuden. •Työntekijöiden työkykyä mittaavan kyselyn avulla voidaan käynnistää työkykyä tukevia toimenpiteitä niin yksittäisen työntekijän kohdalla kuin koko työpaikalla. • Psyykkistä kuormittumista aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen auttaa kohdentamaan työolosuhteiden kehittämistoimenpiteet tehokkaasti ja vaikuttavasti. www.ttl.fi/palvelut > Työterveyshuolto > Työntekijän työkyky ja terveys au pairisi näkemykset kohtaavat. Pyydä tarjous: n Ole aidosti valmis toivottamaan uusi ihminen Maria Rautio tervetulleeksi osaksi perhettä. Lähteenä Allianssin nuorisovaihtokoordinaattori Bettina Näsman ja TE-palvelujen verkkosivut www.mol.fi. p.040 542 9450, [email protected] www.ttl.fi/palvelut 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23 TTL_AR_TTT_03_2013_93x245.indd 1 19.4.2013 10:53:52 KOUKUSSA LUONTOON Hämeenlinnassa esikouluryhmä tarpoo metsässä – satoi tai paistoi. Opetusmateriaaliksi kelpaavat niin kävyt kuin kivetkin, eikä kukaan kärsi huonosta sisäilmasta. TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNE TAMMINEN Veikka Virtaselle (vas.), Sampo Lappalaiselle ja Mari Parikka-Nihtille kiipeily on tuttua puuhaa. 24 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 1 Tässä sarjassa esittelemme Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. → Innovointi ja tuottavuus E räänä maanantaina lastentarhanopettaja Mari Parikka-Nihti oli valmistellut esikouluryhmälleen äidinkielen tehtävän, joka oli tarkoitus tehdä heti aamulla. – Sitten Sampo löysi metsästä kuolleen oravan. Aloimme pohtia, mitä sille oli tapahtunut. Löysimme läheltä myös näädän jälkiä. Päädyimme pohtimaan ravintoketju- ajattelua ja teimme oravan kohtalosta tarinan. Äidinkielikin tuli lopulta opiskeltua, vähän eri tavoin vain kuin olin suunnitellut. Uuden luominen ja valmiiden ratkaisujen kyseenalaistaminen kuvaavat Metsänhaltiat- esikouluryhmän toimintaa muutenkin. Suurin ero tavalliseen esikouluun on siinä, että hämeen linnalaisen Hirsimäen päiväkodin ryhmä on koko päivän ulkona. Toiminta perustuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan, mutta opetusmateriaalit tehdään itse, pitkälti luonnon antimista. Tarvittaessa improvisoidaan sään ja tilanteen mukaan. – Tämä työ vaatii rohkeutta ja luovuutta nähdä maailma uudella tavalla. Asioita on pureskeltava vähän tavallista enemmän, kun käytössä ei ole valmiita materiaaleja, Parikka-Nihti sanoo. Rauhassa alkuun. Metsänhaltiat on esimerkki siitä, miten yhden ihmisen ideasta voi kasvaa koko työyhteisön menestystuote. Idean äiti, päiväkodin johtaja Meritta Krankkala, toi ajatuksen luontopainotteisesta opetuksesta Hämeenlinnaan Pirkkalasta vuosituhannen alussa. Ensimmäinen ryhmä käynnistyi syksyllä 2005. – Etenimme pienin askelin. Järjestimme ideariihiä, joissa pohdimme, mitä tällainen toiminta vaatii. Periaate oli, että jos valittu tie osoittautuu vääräksi, sitä muutetaan, Krankkala kertoo. Kantavana voimana on se, että henkilökunta on innostunut luonnossa opettamisesta. – Olen antanut työntekijöille melko vapaat kä- det kehittää toimintaa, kunhan lähtökohtana on lapsen hyvä. Lisäksi toiminnan on oltava turvallista ja täytettävä esiopetuslain tavoitteet. Vaikka alussa varsinkin talvi ja pakkanen mietityttivät niin kaupungin päättäjiä, päiväkodin henkilökuntaa kuin vanhempiakin, nyt tulijoita olisi enemmän kuin ryhmään mahtuu. Metsäesikouluryhmiä on Hämeenlinnan alueella yhteensä kuusi ja syksyllä aloittaa kaksi uutta. – Lapsille on luontevaa olla ulkona ja tutkia ympäristöään. Vanhemmat arvostavat toiminnan ei-koulumaisuutta, Mari Parikka-Nihti sanoo. Mikä innovaatio? n Hirsimäen päiväkodin esikoulu, jossa ollaan koko päivä ulkona. Mitä hyvää? n Työntekijät ovat päässeet ideoimaan toimintaa alusta alkaen. n Johto on sitoutunut esikoulun kehittämiseen ja levittämiseen. n Lapset oppivat omatoimisuutta ja Kohti kestävää elämää. Alun perin metsässä toimiva ryhmä oli vastaus konkreettiseen ongelmaan: uusia esikoululaisia oli tulossa enemmän kuin tilat antoivat myöten. Tästä ”täsmätavoitteesta” on edetty pitkälle. – Opetamme lapsille kestävää elämäntapaa. Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa, mikä motivoi ja antaa työlle syvemmän merkityksen, Mari Parikka-Nihti huomauttaa. Hämeenlinnassa toimii nyt myös metsäryhmäverkosto, jossa henkilökunta voi jakaa opetus sisältöjä ja ideoita. Uudistuksen vaiheet ja keskeiset sisällöt on kirjattu tuotteistusdokumenttiin. Sen avulla jokainen voi katsoa, mitä uutta metsäeskaritoiminta tarjoaa. Sekä tuotteistaminen että metsäryhmäverkosto ovat myös tapoja ylläpitää opetuksen tasaista laatua. Metsäeskari on poikinut jo uusiakin ideoita: viime syksynä käynnistettiin alle kolmivuotiaille suunnattu luontopolku, joka sai Hämeenlinnan kaupungin kehittäjäpalkinnon. – Esimiehellä on oltava herkkä korva henkilöstön ideoille, ja heidän innostustaan kannattaa ruokkia. Henkilökunnan tulee kuitenkin olla mukana omasta halustaan. Kaikille tämä ei sovi, Meritta Krankkala sanoo. kunnioittamaan luontoa. n Vanhemmat ovat tyytyväisiä palveluun. n Sisäilmaongelmia ei ole, eivätkä tilat ole ahtaat. Luonto opettaa. Mari Parikka-Nihti on ollut mukana Metsänhaltiat-ryhmässä alusta asti. – Luonto opettaa ja koukuttaa joka vuosi uudelleen. Uudistamme ja kehitämme toimintaa jatkuvasti. Tähän työhön ei leipiinny. Työntekijältä ryhmän vetäminen vaatii ennakkoluulottomuutta ja kiinnostusta luontoon, mutta myös fyysistä kuntoa. Ulkona ei ainakaan tarvitse kärsiä huonosta sisäilmasta, joka on riesana monessa päiväkodissa. – Metsäeskaritoiminnan aloittamisen jälkeen en ole ollut yhtään päivää sairauslomalla. Lapsetkin välttyvät yleensä isoilta viruksilta, ParikkaNihti sanoo. Lapset eivät keksi esikoulustaan mitään kielteistä sanottavaa. Tai no, ehkä yhden asian: – Talvella meidän kompostivessassa on joskus wc-paperi jäässä, paljastaa Erin Koskinen. n n n → . MIKÄ ON TOIVEAMMATTISI? METSÄNHALTIAT VASTAAVAT. Erin Koskinen, 6 ”Eläinlääkäri. Eläimet ovat niin söpöjä. Minulla ei ole lemmikkiä, koska isä ja sisko ovat allergisia, mutta käyn ratsastamassa.” Veikka Virtanen, 7 ”Minustakin tulee eläinlääkäri. Ehkä.” Miina Patoila, 7 ”Vaatesuunnittelija. Tykkään vaatteista. Äiti aina päättää, mitkä vaatteet laitetaan. Viikonloppuisin saan valita ne itse.” Viljami Savolainen, 7 ”Jääkiekkoilija tai jalkapalloilija. Tykkään molemmista lajeista. Osaan jo kirjoittaa HPK .” 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25 1 Tässä sarjassa esittelemme Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. → Innovointi ja tuottavuus Johda uutta oikein TEKSTI SUSANNA KAAJA Uuden toimintatavan kokeilu voi levätä yhdenkin aktiivin harteilla, mutta innovaatioon tarvitaan kaikki: työntekijät, esimies ja ylin johto. → T yöntekijä keksii mielestään hyvän idean ja esittelee sen esimiehelleen. – Ihan kiva, ala vain tehdä! Esimies näyttää heti vihreää valoa – mutta ei sitten juuri muuta. Kun kehitystyöhön ei osoiteta aika- ja henkilövoimavaroja, se hautautuu lopulta vähin äänin. – Työntekijöiden ideat tarvitsevat esimiesten tukea toteutuakseen ja johdon tukea levitäkseen. Jos työntekijät jätetään yksin, ei uudistuksia kohta enää uskalleta edes esittää, huomauttaa tiimipäällikkö Eveliina Saari T yöterveyslaitoksesta. Asian voi hoitaa toisinkin: Lähiesimies kannustaa pieniin arjen parannuksiin, varaa niiden työstämiseen aikaa ja tarjoaa tukea. Ylin johto poimii paikallisen tason uudistuksista parhaat ja rakentaa areenoita, joissa ne leviävät ja jalostuvat. Näin on toimittu edellisellä aukeamalla esitellyssä Hämeenlinnan metsäesikoulussa. Työnteki- Inno-Vointi-hanke n Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa on selvitetty, miten työntekijöiden kehitysideoita voidaan hyödyntää nykyistä paremmin, mitä johtamisen keinoja tarvitaan ja miten tämä vaikuttaa työhyvinvointiin. n Mukana ovat HUS Servis, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Palmia, Verohallinto, Hämeenlinnan kaupunki, Vantaan kaupunki sekä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. n Hankkeessa luodaan uusi innovaatiojohtamisen toimintamalli julkiselle sektorille. n Hanke käynnistyi vuonna 2010 ja päättyy kesäkuussa 2013. Lisätietoja: www.innovointi.fi 26 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 jät ovat hyödyntäneet osaamistaan ja keksineet uusia ratkaisuja, toimintaa on muokattu tarpeen mukaan ja sekä esimies että ylin johto ovat tukeneet hanketta. – Yksi ratkaiseva teko oli se, että esimies antoi käyttää uudistusten toteuttamiseen työaikaa. Innovointi on ihan oikeaa työtä, Saari painottaa. Alhaalta ylöspäin. Oikein toteutettuna ideasta kehittyy innovaatio eli käytäntöön viety parannus. Se voi olla esimerkiksi uusi palvelu, tuote tai toimintatapa. Monissa organisaatioissa, erityisesti julkisella sektorilla, ongelma on, että ideoita ei toteuteta eikä jalosteta ja ne leviävät hitaasti. Syynä on usein se, että innovaatioita johdetaan ylhäältä alas: muutetaan rakenteita ja järjestelmiä, mutta ei saada työntekijöitä mukaan toteuttamiseen. Inno-Vointi-tutkimushankkeessa on etsitty tapoja yhdistää innovaatioiden ja työhyvinvoinnin johtaminen. Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteishankkeessa on tutkittu seitsemää julkisorganisaatiota, joissa innovaatioiden johtaminen on onnistunut hyvin. – Kaikissa näissä on toteutettu alhaalta ylöspäin -johtamista. Johtamisessa ei edetä vain strategialähtöisesti, vaan aletaan levittää niitä uusia toimintatapoja ja palveluja, joita työntekijät ovat jo keksineet, Eveliina Saari sanoo. – Metsäesikoulu on esimerkki siitä, että henkilöstö voi olla luovien ideoiden kehittäjä myös julkisella sektorilla, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus. Kasvun moottori. Hallituksen työelämästrategian mukaan innovaatiot ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisen tulisi puolestaan kulkea käsi kädessä. Se, miten työpaikalla osataan ruokkia uudistuksia, vaikuttaa siis sekä henkilöstön hyvinvoin- tiin että koko työpaikan tuottavuuteen. Aina tuottavuutta ei voi mitata euroissa. – Uudistus on usein alussa vain ylimääräinen kulu. Hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä muun muassa asiakastyytyväisyytenä, sairauspoissaolojen vähentymisenä ja työurien pitenemisenä, Eveliina Saari toteaa. Joskus uusi syntyy pakosta, esimerkiksi tarpeesta säästää kustannuksissa. Silloin hyvää johtamista on, että paine ei tunnu työntekijätasolla. – Innovaation synty ja levitys ovat aina yhteistoimintaa. Johdon ja esimiesten roolina on usein kannustaa, tukea ja raivata esteitä. Kunnioita aloitteita. Jokaisen organisaation strategiaan pitäisi Eveliina Saaren mukaan kirjata johtamisen periaatteeksi ”kunnioita työntekijöiden aloitteita”. Tämä ei silti tarkoita kritiikittömyyttä. Lähi- ja keskijohdon tehtävä on pohtia, mitä aloitteita ryhdytään jalostamaan. Samalla johdon tehtävä on nivoa paikalliset uudistukset osaksi koko organisaation strategiaa. Tärkeää on vuorovaikutus: sekä strategiaa että aloitetta on voitava muokata tarvittaessa. – Sekä ylhäältä lähtevää tavoitelähtöistä johtamista että käytäntölähtöistä uudistamista tarvitaan. Näiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta uusi idea leviää eikä kuihdu kokeiluksi. Saari kannustaa raivaamaan tilaa ideoinnille. – Pienikin muutos voi olla ratkaiseva. Aina päämäärän ei tarvitse olla täysin selvillä heti alussa. On parempi katsoa matkan varrella, viekö uusi toimintatapa oikeaan suuntaan ja korjata sitä tarvittaessa. n n n Työelämä 2020 -hankkeesta kerrotaan tämän lehden sivulta 11. LISÄÄ TIETOA www.tem.fi/tyoelama2020 www.tyoelama2020.fi (kesäkuun 2013 alusta alkaen) Tätä mieltä Minna Liminka Oletko sinä työpaikkasi aarre? ESKO SIEKKINEN ”Jokainen tarvitsee palautetta varsinkin siitä, että on työyhteisössä ihmisenä tärkeä.” ERÄÄNÄ AAMUNA tietokoneelleni avautui viesti: Moro Minna. Laitoin äsken mokkamasterit tulille – vasemmanpuoleisessa pannussa on tummaa paahtoo. Viesti oli miespuoliselta työkaveriltani. Hän tiesi, että minulla on tapana keittää töissä tummapaahtoista kahvia keittimellä, koska suhtaudun hieman epäluuloisesti automaattikahviin. Usein hän oli sattunut samaan aikaan pannun äärelle, kiitellyt kovasti vaivannäöstä ja pohtinut, että voisihan sitä itsekin joskus. Yhtenä päivänä toinen työkaverini tuli viereeni taukotilan sohvalle siemaillen inkiväärijuomaa. Yhtäkkiä hän katosi ja tuli kohta takaisin mukanaan inkivääripussukka minullekin. Tein siitä itselleni annoksen. Hirveän pahaahan se oli, mutta urhoollisesti kaiken join. Juomalla oli paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta eniten ne tuntuivat lämpimänä tunteena rinnan seudulla. Kerran tein jo lähtöä firman juhlista, kun hieman kuohujuomaa nauttinut työkaverini halusi minulta hetken. Kuuntelin puolisen tuntia hänen pohdintaansa siitä, saanko minä tarpeeksi arvostusta ja palautetta työstäni. ”Miten sinä jaksat aina olla niin positiivinen, mistä saat energiasi?” JÄIN POHTIMAAN työkaverini sanoja. On totta, että palautetta ja arvostavia sanoja saa ihan liian harvoin. Jokainen tarvitsee palautetta varsinkin siitä, että on työyhteisössä ihmisenä tärkeä. Tuollainen aito purskahdus tuntuu syvällä ja antaa kaikelle tekemiselle merkityksen. Se keventää askelta ja antaa uskomatonta voimaa, joka vie eteenpäin. Hyvä mieli näkyy aivan varmasti sekä työkavereille että asiakkaille. Se on hymy, joka jää kasvoille. Tärkeintä työelämässä on, että varsinainen työ sujuu hyvin. Että sen tekemiseen on varattu riittävästi aikaa, syntyy valmista ja pääsee vielä itsekin kehittymään. Aika mukavaa on lisäksi se, että ympärillä on työkavereita, joiden kanssa on ilo työskennellä. Yhteishengen positiivinen voima vie yhteisöä eteenpäin, vaikka kaikkien asenteet eivät aina aivan kohdillaan olisikaan. Nyreinkin tyyppi tempautuu toisinaan mukaan, kun ei oikein muutakaan voi. Joskus voi ihan vahingossa innostua. MYÖNTEISYYS TOIMII joka suuntaan. Eräs johtaja ei ollut kovin innostunut lomakkeista. Assistentti lähestyi häntä toiveikkaasti allekirjoituspyynnöllä laittamalla lomakkeen päälle karkin ja lappuun lupauksen, että kun palautat tämän allekirjoitettuna, saat tikkarin. Lomake palautui ennätysajassa. Hetki, jossa joku huomaa toisen, pysähtyy lähelle ja välittää, on kullanarvoinen. Sellainen hetki työn arjessa on kuin kevään ensimmäinen leskenlehti, joka yllättäen tunkee esiin harmaasta maasta. Se ilahduttaa ja jää ajatuksiin lämpimänä häivähdyksenä. Sellainen työkaveri on aarre. Ja parasta tässä on se, että meistä jokainen voi olla sitä toisillemme. MINNA LIMINKA TYÖSKENTELEE HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖNÄ IT-ALALLA TOIMIVASSA DESCOM OY:SSÄ. HÄN KIRJOITTAA BLOGIA OSOITTEESSA WWW.MINNALIMINKA.WORDPRESS.COM. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27 16 kysymystä Miten ulkotöissä pärjää helteellä? Mikä on paras tapa irrottaa punkki? Mitä tehdä, kun kyykäärme puree? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. KUVAT THINKSTOCKPHOTOS 1 Onko jokin lämpötila helteellä kriittinen terveyden kannalta? Pelkkä lämpötila ei kerro kaikkea. Ilman kosteus lisää helteen aiheuttamaa tukaluutta. Uupumisen ja lämpösairauksien vaara etenkin huonokuntoisilla työntekijöillä alkaa kasvaa, kun helteen tukaluus eli lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutus on 28 astetta tai enemmän. Jatkuva raskas fyysinen työ lisää riskiä terveillä ja normaalikuntoisillakin jo tätä alemman tukaluuden lämpötiloissa. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on Helteen tukaluus -taulukko, joka havainnollistaa yhteisvaikutusta. ” Julkisivuremonttia tehneen työntekijän selkä paloi pahasti, kun hän työskenteli tunnin ajan ilman paitaa auringonpaisteessa.” 3 Miten tauottaa työtä kuumassa? 4 Paljonko helteellä pitää juoda? urheilujuoman kaltaisia nesteitä. Viileä suihku tai uinti jäähdyttää kehoa ja puhdistaa hikirauhaset. Yöllä olisi tärkeää nukkua viileässä, jos se vain on mahdollista. Tuulettimen ja ilmastointilaitteen käyttö tukee palautumista. On hyvä, jos pystyy säilyttämään unirytmin ennallaan ja välttämään univajetta. Niin, että työtehtävien välillä on mahdollista palautua. Tauot on hyvä viettää varjossa. Kevyt liikuskelu jäähdyttää usein nopeammin kuin paikallaan oleminen. Suojavaatteita kannattaa avata, jotta lämmön haihtuminen tehostuu. Mitä raskaampaa työ fyysisesti on, sitä tehokkaammin sitä on tauotettava. 2 Mikä on auringonpistos? Sen aiheuttaa lämpö kuormitus, joka kohdistuu suoraan suojaamattomaan päähän. Oireita ovat päänsärky, ärtymys, pahoinvointi ja oksentelu. Hoitona on lepo viileässä ja nesteen nauttiminen. Auringonpistoksesta toivutaan yleensä hyvin vuorokauden kuluessa. Pistokselta voi suojautua käyttämällä päähinettä. 28 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Nestettä on hyvä nauttia tasaisesti esimerkiksi muutama desilitra kerrallaan. Tarkoitus on estää hikoilun aiheuttama suuri nestevaje. Tarpeetonta ylijuomista on kuitenkin hyvä välttää. 5 Mikä auttaa palautumaan hellepäivän rasituksista? Viimeistään illalla on hyvä syödä ehkä hieman kevennetty mutta monipuolinen ateria. Vaa’alla voi käydä. Jos paino on selvästi pudonnut päivän mittaan, kyse ei ole laihtumisesta vaan nestevajeesta. Nestetasapainon palauttamiseksi juodaan vettä tai mehua ja tarvittaessa niiden tueksi 6 Miten suojautua auringon ultraviolettisäteilyltä? Vaatetus suojaa ihoa, mutta sen pitää olla ilmava ja sallia lämmön poistuminen elimistöstä. Tummat vaatteet imevät lämpösäteilyä, vaaleat heijastavat sitä pois. On myös UV-suojaukseen suunniteltuja erityisvaatteita, mutta niiden teknisissä ominaisuuksissa on isoja eroja. Paljailla ihoalueilla voi käyttää aurinkovoidetta, jossa on riittävän iso suojakerroin. Voidetyypin valintaan vaikuttavat esimerkiksi työn luonne ja ihoallergiat. Säteilyltä suojaavat myös työn tauottaminen ja suoran auringonpaahteen välttäminen. kesän vaaroista 7 Mitä tauteja punkit levittävät Suomessa? Merkittävimmät ovat Borreliabakteerin aiheuttama borrelioosi ja TBEviruksen aiheuttama puutiaisaivokuume. Puutiaisaivokuume tunnetaan myös nimillä puutiaisaivotulehdus ja Kumlingen tauti. Borrelioosin tarttuminen punkista ihmiseen kestää yleensä vähintään noin vuorokauden. Siksi päivittäinen punkkisyyni on tehokas tapa estää tartunta. Puutiaisaivokuume tarttuu punkin syljestä minuuteissa, joten sen saamista syyni ei estä. 8 Esiintyykö tauteja koko maassa? Borreliaa kantavia punkkeja voi olla kaikkialla, missä puutiaisia ylipäätään on. Puutiaisen esiintymisalueen pohjoisraja kiertää käytännössä Pohjanlahden ympäri, mutta niitä on löytynyt jopa Lapista. Puutiaisaivokuumetta esiintyy tietyillä ” riskialueilla, kuten Ahvenanmaan ja Turun saaristossa, Kotkan ja Kokkolan saaristossa, Helsingin Isosaaressa, Närpiössä, Simon ja Kemin rannikolla, Lappeenrannassa sekä Saimaan ja itärajan välisellä alueella. 9 Suojaako rokote punkkien aiheuttamilta sairauksilta? Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta. Sen sijaan puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokotteella. Vuoden sisällä otetaan kolmen rokotuksen sarja, ja senkin jälkeen tarvitaan tehosterokotuksia. Kaksi ensimmäistä rokotusta otetaan noin kuukauden välein mielellään ennen puutiaiskautta, ja vasta sen jälkeen kehittyy taudilta suojaavia vasta-ainetasoja. Rokotusta kannattaa harkita, jos viettää paljon aikaa puutiaisaivokuumeen riskialueella. 10 11 TEKSTI MARJA SARKKINEN Mitä tehdä, kun löytää ihostaan punkin? Puutiaisen tiukka ote irtoaa parhaiten pinseteillä tai apteekista saatavilla punkkipihdeillä. Niillä tartutaan punkin pääosaan mahdollisimman läheltä ihoa. Punkkia ei nypätä äkillisesti. Parempi on vetää tasaisen voimakkaasti niin, että iho nousee vähän koholleen. Kun punkki on irti, puremapaikka on hyvä desinfioida antiseptisella aineella. Lääkäriin pitää mennä, jos pureman jälkeen tulee oireita, kuten rengasmaista ihottumaa, päänsärkyä tai epämääräisiä kuume- ja lihaskipuoireita. Miten estää punkkien tarttumista kehoon? Punkit nököttävät tyypillisesti ruohonkorren päässä odottamassa ohi kulkevaa ravintolähdettä. Kannattaa pukeutua suojaavasti niin, että ne eivät pääse esimerkiksi lahkeen alta iholle. Puutiaiskarkotteistakin voi olla apua. Heinikko on hyvä pitää matalana ainakin pihapiirissä ja kulkuväylillä. Upseeri oli maastossa johtamassa harjoitusjoukkoa. Jossain vaiheessa punkki oli kiinnittynyt hänen pohkeeseensa, varrellisen kengän yläpuolelle. Pohkeeseen ilmaantui myöhemmin punainen rengas, joka laajeni kahvikupin lautasen kokoiseksi.” 12 Kuinka vaarallinen kyyn purema on? Sen seuraukset vaihtelevat paljon. Hoitamattomana purema voi johtaa jopa kuolemaan, mutta se on hyvin harvinaista. Kyyn myrkky voi vaikuttaa kahdella tavalla: myrkkyvaikutuksella ja allergisella mekanismilla. Myrkkyvaikutus on yleensä hitaahko. Oireet etenevät kymmenissä minuuteissa tai tunneissa, jopa vuorokausissa. Allerginen mekanismi voi olla erittäin nopea. Pahimmissa tapauksissa henkeä uhkaava tilanne syntyy minuuteissa. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29 → Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Hoitaja, osaatko epäillä ammattitautia? Työperäisten keuhko- ja ihosairauksien varhaisesta tunnistamisesta 3.6.2013 Helsinki Pääteemoina ovat työperäiset keuhko- ja ihosairaudet, niiden varhainen tunnistaminen ja tutkiminen. Koulutuspäivässä syvennetään osallistujien osaamista ja valmiuksia kertaamalla ja päivittämällä perustietoja sekä käytännön esimerkeillä. Hinta: 280 € Tue työkykyä työpaikalla – yhteistyöllä tuloksiin 28.–29.8.2013 Helsinki Tukea työpaikkoja toimimaan aktiivisesti työhyvinvoinnin johtamisessa ja työkyvyn tukemisessa ja hyödyntämään työterveyshuollon, työsuojelun, työturvallisuuden ja kuntoutuksen asiantuntemusta. Hinta: 520 € Kaivannaisteollisuuden ajankohtaispäivät 28.–29.8.2013 Oulu Koulutuksen sisältö muodostuu ajankohtaisista kaivannaisteollisuuden työympäristöön ja työterveyshuoltoon liittyvistä haasteista. Päivien aikana tehdään kaivosvierailu. Hinta: 530 € kaksi päivää, 300 € yksi päivä Riskien arviointi työpaikalla 4.–5.9.2013 Helsinki, 9.–10.10.2013 Kuopio ja 26.–27.11.2013 Oulu Osallistuja hankkii perusvalmiudet suunnitella ja toteuttaa kokonaisvaltaista työsuojeluriskienarviointia työpaikalla. Hinta: 570 € Perustietoa työturvallisuudesta 5.–6.9.2013 Helsinki Koulutus luo pohjan työhyvinvointiosaamiselle. Koulutuksessa käsitellään ergonomiaa, fyysistä ja henkistä kuormitusta, muita työn vaaroja, riskien arviointia ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Hinta: 550 € → 16 kysymystä kesän vaaroista 13 Miten kyyn pureman tunnistaa? 14 Miten toimia, kun kyy on purrut? Tavallisesti kipu on melko voimakasta ja ihon väri puremakohdan ympärillä muuttuu jo minuuttien kuluessa. Yleensä ihossa näkyy kaksi reikää muutaman millimetrin päässä toisistaan, mutta jälki voi näyttää myös raapaisulta. Kyyltä voi nimittäin puuttua toinen hammas. Jos tulee oireita, on hakeuduttava pikimmiten lääkäriin eli soitettava hätänumeroon 112. Riskiryhmiin kuuluvien pitää aina hakeutua lääkäriin. Riskiryhmiä ovat lapset, raskaana olevat, vanhukset, heikkokuntoiset ja ne, jotka tietävät olevansa allergisia kyyn myrkylle. Jos purema on raajassa, sen liikuttelua vältetään. Raajan voi lastoittaa. Pureman saanutta on hyvä kantaa, ellei se viivästytä hoitoon pääsyä yli kymmentä minuuttia. 15 Kannattaako ulkotöissä pitää mukana kyypakkausta? Kyypakkauksesta ei ole osoitettu olevan kyyn puremassa mitään Työhyvinvointikorttikoulutus 26.9.2013 Helsinki Koulutus antaa perustietoja työhyvinvoinnista ja valmiuksia käynnistää työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä työpaikalla. Koulutus vahvistaa yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Hinta: 280 € Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. 030 4741 30 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 ” Uimaopettaja oli pitämässä uimakoulua rannassa. Hän huomasi peukalonsa tyvessä punoittavan ja puutuneen alueen. Puutuminen ja pistely levisivät koko käteen ja kasvoihin. Kyse oli ilmeisesti kyyn puremasta.” hyötyä. Se voi kyllä jossain määrin lievittää hyttysten, mehiläisten, paarmojen ja muiden hyönteisten pistojen aiheuttamia välittömiä oireita. Missään tapauksessa se ei ole minkäänlainen hengenpelastaja. Pakkausta voi toki halutessaan pitää mukana, jos sen käyttäminen ei viivästytä hoitoon hakeutumista. 16 Miten allerginen voi varautua ampiaisen tai mehiläisen pistoon? Pistoilta suojautuminen ja järjen käyttö ovat paikallaan. Jos on allerginen näiden hyönteisten myrkylle, kannattaa välttää vaaratilanteita ja pitää kännykkä mukana. On parasta pysytellä selvillä siitä, miten ilmoittaa sijaintinsa hätäkeskukseen. Erittäin allergiset voivat hankkia annoskynän, joka sisältää kerta-annoksen adrenaliinia. Siihen tarvitaan lääkärin resepti. Annoskynässä on neula, jonka kautta kynä tyhjenee lihakseen automaattisesti. Kysymyksiin vastasivat erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta (kysymykset 1–6), kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta (7–11) ja anestesierikoislääkäri Arno Vuori Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (12–16). Sitaateissa olevat tapaukset on muokattu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton saamista vahinko kuvauksista. Ne liittyvät palkansaajille korvattuihin työtapaturmiin. Hyvää henkeä Tässä sarjassa kerrotaan keinoista, joiden avulla työyhteisö voi kehittyä entistä toimivammaksi. Kuuntele, kerro ja kysy Meillä on puhelimet, sähköpostit, chatit, kokoushuoneet ja ilmoitustaulut. Silti moni työyhteisö kärsii tiedonkulun ongelmista. Pelkät välineet eivät riitä – tarvitaan myös pelisääntöjä ja tahtoa hyvään vuorovaikutukseen. TEKSTI HELINÄ KUJALA H yvästä tiedonkulusta huolehti minen on työyhteisön yhteinen asia, ei vain esimiesten tehtävä. – Etenkään asiantuntijatyö tä tekevät eivät aina ymmär rä omaa rooliaan tiedonkulun jatkumossa. Helposti ajatellaan, että hoidan tämän asiantuntijatonttini, ja tiedon välittä minen on jonkun muun tehtävä, sanoo vies tinnän kouluttaja Pauliina Perttuli Suo men Puheopisto Oy:sta. Työyhteisössä tarvitaan monentasoista tie don välittämistä, jonka toisessa ääripäässä 1 ovat käytännön pikku asiat ja toisessa työn sisältöön liittyvä pohdinta ja ajatustenvaih to. Yhdessä tilanteessa on paikallaan ytime käs informointi, toisessa vapaa keskustelu ja ideointi. Oleellista on, että opitaan viesti mään tarpeen ja tilanteen mukaan. – Myös hyvä valmistautuminen on tär keää. Jos on päättänyt kutsua kokouksen koolle, kannattaa nähdä valmistautumisessa vaivaa, jotta tilaisuudesta tulee aidosti antoi sa. Myös sähköpostiviestit on hyvä muotoilla huolellisesti niin, että vastaanottajat ne var masti ymmärtävät. Nopeasti hutaiseminen Aloita itsestäsi. Hyvä tiedonkulku edellyttää, että jokainen ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja työstään. Jos koet, että jäät paitsi tärkeästä tiedosta, ota asia puheeksi. Mieti myös, kuinka aktiivisesti itse edistät hyvää vuorovaikutusta työpaikallasi. Voisitko kehittää omia tapojasi viestiä tai ideoida muiden kanssa yhteisiä keinoja koko porukalle? 2 johtaa usein viestien pallotteluun. Mukavassa ja rennossa ilmapiirissä olem me vastaanottavaisempia tiedolle ja myös opimme asioita helpommin kuin jos ympä rillä on jännitteitä. Toisaalta jos työyhteisön jäsenillä on läheiset ja lämpimät suhteet, hankalat asiat saatetaan helposti lakaista maton alle. Toimivassa vuorovaikutuksessa nekin on uskallettava ottaa puheeksi. Tässä kouluttajan vinkit tiedonkulun pa rantamiseen: Kuuntele tarkasti. Kuunteleminen on usein tärkeämpää kuin puhuminen. Kun pidät korvat auki ja olet herkkä toisen viesteille, opit tietämään, mikä on muille heidän työnsä kannalta olennaista tietoa. Myös muiden ajatustavat tulevat tutuiksi. Usein kuvittelemme , että muut ajattelevat ja ymmärtävät asiat samoin kuin me itse. Näin ei kuitenkaan aina ole. → 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31 → 3 Kysy ja varmista. Epäselviksi jääneet viestit synnyttävät oletuksia, tulkintoja ja väärinymmärryksiä. Kun ne leviävät työyhteisössä, leviää myös ilmapiiriä pilaava luottamuspula. Jos et ymmärrä tai olet epävarma, mitä pomosi tai työkaverisi tarkoitti, pyydä tarkennusta. Hyvässä työyhteisössä kysyminen on paitsi sallittua myös suotavaa. 5 Ota teho irti kohtaamisista. Sähköisen viestinnän lisääntyessä kasvokkain kohtaaminen on entistäkin arvokkaampaa. Anna arvoa epävirallisille käytäväkeskusteluille, niissäkin välittyy usein tärkeää tietoa. Kokouksessa on hyvä muistaa, että kaikki ovat tulleet paikalle juuri tämän kohtaamisen vuoksi – muutenhan asiat olisi voitu hoitaa vaikka sähköpostilla. Osoita siis kiinnostusta ja ole läsnä. 4 6 Noudata pelisääntöjä. On hyvä miettiä porukalla, miten tietokulku saadaan sujuvaksi omassa työyhteisössä. Mitkä asiat hoidetaan palavereissa, mitkä sähköpostilla? Milloin kannattaa soittaa ja milloin käyttää pikaviestimiä? Jos työyhteisö toimii hajallaan tai etätyö on yleistä, pelisäännöt ovat tavallistakin tärkeämmät. Kun kanavat ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä, vältytään myös turhilta kokouksilta. Tiedosta omat vahvuutesi ja heikkoutesi. Joku meistä on muita lahjakkaampi kirjoittamaan, toinen puhumaan, kolmas kuuntelemaan. Kaikkia viestintätaitoja voi kuitenkin kehittää. Siihen voi hankkia koulutusta, mutta itsekin voi jo tehdä paljon. Pysähdy hetkeksi miettimään, millaisia vuorovaikutustaitoja oma työsi vaatii ja miten niihin yllät. Jos omaa toimintaa on vaikea arvioida, pyydä palautetta ympäriltäsi. Kiitokset ja kohtaamiset toiveena Kaarinassa TYÖYHTEISÖN keskinäiseen kommunikointiin vaikuttaa myös se, miten paljon sisäiseen viestintään kiinnitetään huomiota koko organi saatiossa. – Nykypäivän työyhteisöviestintä ei ole enää tiedon siirtämistä ylhäältä alas, tai ainakaan sen ei tulisi sitä olla, sanoo Kaarinan kunnan tiedottaja Katariina Wirén. Noin 1 800 henkeä työllistävässä kunnassa on aloitettu viestinnän kehittämishanke. Sen lähtökohtana on, että vuorovaikutukseen perustuva ja osallistava viestintä edistää työ hyvinvointia. Henkilöstökyselyjen, ryhmähaastattelujen ja työpajapohdintojen perusteella yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi palautekulttuuri. 32 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Henkilöstö piti etenkin myönteistä palautetta liian vähäisenä. – Palautteen lisäämiseksi toivottiin mah dollisuuksia epävirallisiin kohtaamisiin muun muassa esimiehen kanssa. Parhaiten ne toteutuvat toimistotyössä. Esimerkiksi siistijät ja muut kentällä työtä tekevät kohtaavat oman esimiehensä paljon harvemmin, Wirén toteaa. Kohdatessa saatu kiitos on motivoivampaa kuin sähköpostilla annetut ”ihan ok” -kom mentit. – Valitettavasti meillä jotkut esimiehet saat tavat antaa ikävääkin palautetta sähköpostilla, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Työntekijät ovat miettineet, miten myönteis tä viestintää voi lisätä: Positiiviseen palaut teeseen ei liitetä mutta-lauseita. Kritiikkiä annettaessa sanotaan myös jotain myönteistä tyyliin ”tässä on parantamisen varaa, mutta muutenhan homma on hoitunut hyvin”. TOISEKSI KEHITYSKOHTEEKSI nousi muutos viestintä, mikä ehkä osittain johtuu vuoden 2009 kuntaliitoksesta. Muutoksiin kaivattiin valmennusta ja osallistumismahdollisuuksia. Tärkeäksi koettiin myös se, että tietoa ja tukea saa myllerysten jälkeenkin. Kehittämishanke perustuu Katariina Wirénin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opin näytetyöhön. Hanke jatkuu kunnassa kahden oman kehittämisryhmän voimin seuraavan parin vuoden ajan. n n n 90 päivän sääntö vaikuttaa vähitellen Pitkittyviin sairauslomiin ja työkyvyn tukemiseen liittyvä lainmuutos on ollut voimassa pian vuoden. Miten se on toiminut käytännössä? TEKSTI PÄIVI HAAVISTO N iin sanottu 90 päivän sääntö tuli voimaan kesäkuussa 2012 sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksessa. Sen mukaan työntekijän on viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen toimitettava Kelalle työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Ilman lausuntoa sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy. Vuosittain sairauspäivärahajaksoja alkaa noin 650 000. Niistä 15 prosenttia on 90 päivän mittaisia tai sitä pitempiä. Laki on alkanut vaikuttaa käytännössä vähitellen. Ensimmäiset tapaukset on saatu vasta alkusyksystä 2012, koska muutos koskee 1.6.2012 ja sen jälkeen alkaneita päivärahakausia. – Toki hyviä periaatteita voi soveltaa myös vanhempiin tapauksiin ja tutkia työssä jatkamisen mahdollisuudet. Laki ei koske myöskään työttömiä, itsenäisiä yrittäjiä ja opiskelijoita. Heidän kohdallaan korostuvat hoitavan lääkärin ja kuntoutuksen toimet, sanoo ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kelasta. – Tässä vaiheessa tuloksista on tehty vasta pikaselvityksiä. Muutenkin yksittäisen lain vaikutusta on vaikea arvioida, koska kokonaisuus koostuu monista seikoista. Vaikutuksia pyritään kuitenkin huolellisesti selvittämään. SAK selvitti soveltamista SAK on kerännyt lain soveltamisesta tietoa luottamushenkilöpaneelissaan tammikuussa 2013. Kyselyyn vastasi lähes 1 200 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring kertoo, että noin 500 vastaajan työpaikalla oli käyty työkykyneuvotteluja 90 päivän säännön pohjalta. Neuvotteluiden jälkeen jopa 67 prosenttia sairauslomalla olleista palasi työhön. He jatkoivat joko omassa, muussa tai muokatussa työssä tai työssä osasairauspäivärahalla. Sairauslomalla jatkoi 28 prosenttia. Puolen vuoden sairausloman jälkeen ani harva palaa töihin. – Työkykyneuvottelut menivät vastaajien mukaan ongelmattomasti vajaalla puolella työpaikoista. Viidesosalla työpaikoista ongelmaksi nousi se, että työnantaja ei ollut halukas muokkaamaan työoloja. Toisaalta osalla työntekijöistä saattoi olla haluttomuutta palata työhön, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, Haring sanoo. Lainmuutoksista tiedotti työpaikoilla useimmiten työnantaja. Kymmenesosalla työpaikoista tiedottamisen hoiti työterveyshuolto, ja vajaalla kolmanneksella kukaan ei informoinut henkilökuntaa. – Työterveyshuollolla voisi olla tässä isompi rooli, Haring toteaa. Ajoissa työkykyneuvotteluun Muutoksen tavoitteena on ollut varmistaa varhainen puuttuminen ja tukea työkyvyn säilymistä. Sairausloman pitkittyminen kasvattaa ennenaikaiselle eläkkeelle joutumisen riskiä; esimerkiksi puolen vuoden sai rausloman jälkeen ani harva palaa työhön. Työterveyshuollon lausunnon pohjaksi tarvitaan paitsi hoitavan lääkärin arvio, myös yhteisessä työkykyneuvottelussa syntynyt näkemys siitä, miten työssä jatkami- nen onnistuisi. Neuvottelun käyvät työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Työterveyslaitoksen ylilääkärin Riitta Saunin mukaan lausunnon laatimisessa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tulisi olla sujuvaa. – On tärkeää, että työterveyshuollon tekemässä työkykyarvioinnissa on käytettävissä hoitavan erikoislääkärin näkemys hoidon ja sairausloman tarpeesta. Saunin mukaan työkykylausunto on hyvä toimittaa Kelaan hyvissä ajoin, jotta käsittely on juohevaa. – 90 sairauspäivärahapäivän rajaa ei ole syytä odottaa. Työterveyshuollon vastaanotolle kannattaa mennä puhumaan työkykyasioista viimeistään silloin kun 60 sairauspäivää tulee täyteen, hän sanoo. Osasairauspäiväraha yksi vaihtoehto Tärkeä lain asettama aikaraja on myös kuukausi. Työnantajan pitää ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuollolle viimeistään kuukauden poissaolon jälkeen. Jo siinä vaiheessa työterveyshuollolla on mahdollisuus arvioida tilannetta. – Vaikka henkilöllä on toimintarajoituksia ja hän ehkä joutuu odottelemaan esimerkiksi leikkaukseen pääsyä, sopivaa ja muokattua työtä voisi silti järjestää yhdessä keskustellen. Näin työhön paluun kynnys ei myöhemminkään nouse kovin korkeaksi, Kyösti Haukipuro sanoo. Myös osasairauspäiväraha on yksi vaihtoehto työhön paluun keventäjänä. Kun Kelassa loppuvuonna 2012 tehtiin 90 päivän säännöstä muutaman kymmenen henkilön otantatutkimus, havaittiin että osasairauspäivärahan mahdollisuutta oli pohdittu joka toisessa tapauksessa. Silti sitä oli käytetty vain viidenneksessä tapauksista. n n n 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33 Liikettä niveliin Lisää virtaa koneen ääreen Istuminen tietokoneella rasittaa koko kehoa. Pidä pieni tauko vähintään kerran tunnissa. Venyttely ehkäisee vaivoja, parantaa työtehoa ja virkistää ajatusta. Stand up! Nouse seisomaan. Venyttele rankaa kylkiä ja käsivarsia. Toista nousu tuolilta venyttelyineen useaan kertaan. Istumatyössä asentoa kannattaa vaihdella aktiivisesti. Ryhtiä peliin Vie kädet vartalon taakse, työnnä hartiat taakse ja rinta rottingille. Vältä kuitenkin työntämästä leukaa eteen. Pidä venytys kymmenen sekuntia ja päästä keho rennoksi. Toista liike muutamia kertoja. Muista näppäinlihakset Venytä kyynärvarren lihaksia koukistamalla rannetta ja vetämällä kevyesti sormia kehoa kohti. Tee liike alaviistossa, pidä hartiat rentoina. Venytys tuntuu kyynärvarren sisäpinnalla. Venytä takareidet Kallistu alas, koukista hieman oikeaa jalkaa, ja ojenna vasen jalka mahdollisimman suoraksi. Nostamalla varpaat lattiasta saat pohkeetkin venymään. Venytä samoin oikea alaraaja. Pidä selkä suorana ja niska rentona. Hengitä hitaasti ja rytmikkäästi koko venytyksen ajan. 34 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Liikkuvuutta rankaan Kierrä ylävartaloa kyynärpää edellä rauhallisesti puolelta toiselle. Polvien pieni koukistus tukee lantion pysymistä paikoillaan. Kädet ylös! Seiso selkä suorana. Nosta käsiä ylös peukalon johtaessa liikettä, eli vie käsi ylös peukalo edellä, kierrä käsi ja tuo peukalo edellä alas. Tee ensin yksi käsi kerrallaan ja sitten molemmat yhtä aikaa. Liikkeet on suunnitellut Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Malli: Ossi Latvala. Kuvat: Janne Nousiainen, Studio Juha Sorri. Tämä ja aiemmat Liikettä niveliin -jumpat myös videoina: www.tttdigi.fi >Palstat Vuonna 2013 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää jälleen ympäri maata. Katso aikataulut ja lisätiedot: www.suomimies.fi Työterveyden Edistämisyhdistyksen ja Työterveyslaitoksen yhteinen seminaari HYVÄ TYÖELÄMÄ KULTTUURIKSI Keskiviikkona 5.6.2013 Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki Tilaisuuden avaus Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n puheenjohtaja Tiina Pohjonen Kansallinen työelämästrategia, työministeri Lauri Ihalainen Nolla tapaturmaa osana hyvää työkulttuuria, Nolla tapaturmaa foorumin puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy Nollatoleranssi ammattitauteihin, Tiimipäällikkö Kirsi Karvala, Työterveyslaitos Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen, Johtava konsultti Marjut Joki, Työterveyslaitos Työhyvinvointi ja tuottavuus – kaikki mukaan työelämään, Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö Miten sen teemme?, Ylilääkäri Jan Schugk, EK/asiantuntijalääkäri Kari Haring, SAK Hyvä työelämä kunta-alalla, Perusturvajohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki Kommenttipuheenvuoro: erikoistutkija Paula Salo, Työterveyslaitos, Kunta-10 Tulevaisuuden perusta rakennetaan jo tänään, Ylijohtaja Leo Suomaa, STM/Kommenttipuheenvuoro: työterveysjohtaja Tiina Pohjonen, Helsingin kaupungin Työterveyskeskus Työkulttuurilla työn iloon, Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, Työterveyslaitos Osallistumismaksu: 200 euroa sisältää lounaan, kahvitukset, luentomateriaalin sekä seminaarin jälkeen julkaistavan raportin. Osallistumismaksusta myönnetään alennusta jäsenille sekä alennusta useammasta osallistujasta samasta yhteisöstä/ yrityksestä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: http://www.ttl.fi/tey, Työterveyden Edistämisyhdistys ry, Marianne Joronen,puh. 030 474 2482, S-posti [email protected] KOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työ vaatii kehittämistä ja kestävä kehitys työtä Tule uudistuneille Työterveyspäiville 22.-23.10.2013. Tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia ja huippuseminaareja – puhetta Sinun työstäsi. HYÖDYNNÄ ENNAKKOILMOITTAUTUJAN ETU! Merkitse kalenteriisi ja seuraa lisätietoja: www.ttl.fi/tyoterveyspaivat 60.TYÖTERVEYSPÄIVÄT 22.–23.10.2013 | HELSINGIN MESSUKESKUS Yhteinen muutos – työhyvinvointia työtä kehittämällä Työtä tekevän Kyseenalaista piintyneet näkökulmat ennen omat kirjakaupat! ratkaisuun säntäämistä. Osuvia tulkintoja ja toimivia ratkaisumalleja muuttuvan työelämän kehittämiseksi koko työyhteisön voimin. www.ttl.fi/verkkokauppa 103 s, 38 € Yli 300 tuotetta. Aina auki. TTL-Kirjakauppa Topeliuksenk. 41 a A, Helsinki ark. klo 8.15–16 puh. 030 474 2543 [email protected] Työ Terveys Turvallisuus TEKEMÄLLÄ OPPII! TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT LIISA TAKALA KANTAPÄÄN KAUTTA – Taidan olla aika tapaturmaherkkä kaveri, sanoo Max Asplund. Hän opiskelee LVI-asentajaksi oppisopimuksella. Kolhuja hänelle on sattunut usein, mutta työssä on onneksi tarvittu vain laastaria. ”Jos kerran poraa ilman suojalaseja ja saa roskan silmään, ei varmasti tee niin enää uudestaan.” → HYVÄ POMO ”Hyvä työnantaja on joustava ja reilu – juuri sellainen kuin nykyinen pomoni on. Minua ei ole leimattu ’vain’ harjoittelijaksi eikä käskytetty pelkkiin hanttihommiin. Täällä on mukava ja kotoisa meininki.” KOULUA JA TYÖTÄ ”En oikein viihtynyt koulussa. Sattumalta kuulin kaverilta JOPOsta eli joustavan perusopetuksen luokasta. Hain ja pääsin siihen Alppilan yläasteelle. JOPOssa puolet ajasta oli opiskelua koulussa, puolet työharjoittelua. Opetus oli rentoa: jos tuli ajoissa paikalle, sai kahvit. Luokassamme oli vain kymmenen oppilasta, ja opettajilla oli aikaa vastailla kysymyksiin. Skarppasin yhdeksännellä luokalla: Olin poissa vain kerran, enkä myöhästynyt kertaakaan. Todistukseni keskiarvo nousi vuodessa vitosesta seiskaan.” MAXIMILIAN ”MAX” ASPLUND n Ikä: 18 n Kotipaikka: Helsinki n Koulutus: Peruskoulu. Nyt oppisopimuskoulutuksessa AEL Helsingissä. n Työnantaja: Helsingin LVI-huolto n Perhe: Asuu äitinsä ja 16-vuotiaan siskonsa kanssa. n Harrastukset: Nyrkkeily, kuntosaliharjoittelu, futsal eli sisäjalkapallo, lenkkeily, kavereiden tapaaminen. 36 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 KOKEMUS KARTTUU ”JOPO-luokan vuoksi minulla on enemmän työkokemusta kuin monilla ikäisilläni. Olen ollut työharjoitteluissa kiinteistö- ja putkialan yrityksissä. Harjoittelupaikat löytyivät helposti menemällä paikan päälle kysymään. Perusasiat oppii koulussa, mutta tämä on niin laaja-alaista hommaa, että paremmin oppii tekemällä ja katsomalla, kun muut tekevät.” → PASKAA NAAMAAN ”Korjaamme ja huollamme rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiä ja -laitteita, varsinkin pattereita, hanoja ja viemäreitä. Tykkään viemärihommista, vaikka ne ovat aika likaisia. Ensimmäisessä harjoittelussani saha osui vähän huonosti putkeen ja sain kirjaimellisesti paskaa naamaan. Välillä pinna meinaa palaa, kun joutuu veivaamaan mutteria hankalissa, ahtaissa paikoissa. Pattereiden kanssa saa olla tarkkana: pieni virhe voi aiheuttaa ison vahingon. Menen työkohteisiin yleensä aina toisen asentajan kanssa. Sitten, kun saan ajokortin, pitää varmaan alkaa vähitellen itsenäistyä. Kaikki ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja antavat tehdä monenlaisia töitä. Nuorena joutuu tekemään myös paljon sellaista, mitä muut eivät halua tehdä: piikkausta, kantamista ja likaisia töitä.” VIILTOJA JA NAARMUJA ”Tämä ei ole vaarallista työtä, mutta pieniä viiltoja ja naarmuja tulee varsinkin käsiin päivittäin. Pahin minulle sattunut työtapaturma on se, kun toinen harjoittelija nosti kaivonkannen pystyyn seinää vasten ja kansi kaatui pikkusormeni päälle. Sormi turposi, mutta ei murtunut. Vapaa-aikana on sattunut kaikenlaista. Viime kesänä käteni nivelside katkesi, ja jouduin olemaan kahdeksan kuukautta pois töistä. Oppisopimuskin oli tämän ajan katkolla.”→ PIAN TÖIHIN ”Oppisopimus on nopea tie ammattiin. Koulutus kestää kaksi vuotta. Minun on ollut aina hankala muistaa asioita lukemalla, mutta tekemällä opin nopeasti. Myös palkka on tärkeä motivoiva tekijä, sen perässähän me kaikki juoksemme.” → YHDEKSÄN EUROA ”Tienaan noin yhdeksän euroa tunnilta. Olen siihen tyytyväinen. Asun vielä kotona perheeni luona. Autan äitiä kuluissa jonkin verran, mutta en maksa vuokraa. En säästä mihinkään erityiseen, vaan rahaa menee vaatteisiin, viikonloppumenoihin ja harrastuksiin. Ja naisiin. Sairauslomalla olin Kelan tukien varassa. Se tuntui oudolta, kun oli tottunut tienaamaan. En ole selvittänyt tarkemmin, mitä tienaan tutkinnon jälkeen. Sen tiedän, että töitä riittää.” RUNSAASTI LIIKUNTAA ”Liikun paljon: nyrkkeilen, käyn kuntosalilla ja lenkkeilen yksin tai yhdessä rottweilerimme Rambon kanssa. Perjantaisin pelaamme kavereiden kanssa futsalia, juomme vähän bisseä ja saunomme. Silloin tällöin käyn viikonloppuisin baareissa. Kun olin pitkällä sairauslomalla, unirytmi kääntyi päälaelleen: menin nukkumaan aamukuudelta ja nukuin pitkälle iltapäivään. Kehityin pleikan pelaamisessa aika hyväksi. En ole huomannut, että vapaa-aika vaikuttaisi työhön. Saan hyvin nukutuksi enkä kärsi vielä kahden päivän krapuloistakaan, kuten vanhemmat työtoverini.” NOPEA JA NÄPPÄRÄ ”Olen oma-aloitteinen ja teen mukisematta sen, mitä pyydetään. Opin nopeasti, olen fyysisesti vahva ja näppärä käsistäni. Myös motivaationi on kunnossa.” TULEVAISUUS AUKI ”En ole vielä kovasti suunnitellut tulevaisuutta. Tuntuu vaikealta kuvitella, missä olen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.” → → 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 37 → ”Vaikeinta on ollut tottua aikaisiin herätyksiin.” varmaan ammattikoulussa. Tuskin oppisin siellä asioita näin hyvin. Suoritan teoria- ja näyttökokeet koulussani AEL Helsingissä. Opettajani Risto Häkkänen on auttanut minua tosi paljon, kun jäin sairauslomani vuoksi jälkeen. Hän on antanut tukiopetusta ja neuvonut, miten selviän esimerkiksi hitsauskokeessa, koska viime kesänä satuttamani käsi ei vielä kestä kaikkia asentoja. Toivon ja uskon, että valmistun alkuperäisen suunnitelman mukaan eli tänä kesänä.” → PIAN TÖIHIN ”Työpaikkaohjaajani Taneli Virtanen on kouluttanut minua hyvin. Hän kertoo juurta jaksaen, miksi jokin asia tehdään juuri näin ja mitä pitää ottaa huomioon. Samalla hän heittää hyvää läppää. Käyn keikoilla eri työntekijöiden kanssa. On hyvä nähdä, että kaikki tekevät töitä vähän eri tavoin. Jokaiselta voi oppia jotakin. Jos en olisi oppisopimuskoulutuksessa, olisin → KOKEMUS KARTTUU ”Ymmärrän nyt paljon enemmän työstä kuin 15-vuotiaana. Ja päivittäin opin jotain lisää. Pitää vain tehdä, mitä sanotaan, niin oppii. Asiakastyössä on oltava kohtelias. Kengät jätetään työkohteessa eteiseen ja käyttäydytään asiallisesti. Sillä mennään, mitä kotona on opittu. Kun loukkasin käteni, Kelan papereiden täyttäminen oli uutta ja hankalaa. Onneksi sain siihenkin apua työpaikaltani. Vaikeinta on ollut tottua aikaisiin herätyksiin. Onneksi työmatka on lyhyt – asun ihan työpaikan vieressä.” → KANTAPÄÄN KAUTTA ”Koulussakin on kerrottu jonkin verran työturvallisuusasioista, varsinkin korkealla työskentelystä. Työssä oppii käytännössä, missä tehtävässä tarvitaan mikin suojain. Silmiensuojaimia ja suojahanskoja tarvitaan usein. Kuulonsuojaimia käytän, jos työskennellään kovassa melussa pitkään. Ihan pienen ruu vauksen takia en viitsi korvatulppia kaivaa esille. Hengityksensuojainta käytän, jos piikataan tai työ on muuten kovin pölyistä. Kerran teimme suurta työmaata betonikanaalissa. Siellä oli ryömittävä lasivillan seassa, joten raitisilmasuodatin oli tarpeen. Tällä alalla olisi paljon pimeitä töitä tarjolla. Olen joskus vaihtanut kaverille hanan, mutta en muuta. Vakuutus ei korvaa, jos jotain sattuu, eli ei se pidemmän päälle kannata.” → VIILTOJA JA NAARMUJA ”Taidan olla aika tapaturmaherkkä kaveri. Vapaaaikana on sattunut kaikenlaista. Pahin turma sattui viime juhannuksena Kalajoella. Huitaisin nyrkkeilysäkkiä, ja käsi osui vähän sivuun. Nivelside katkesi, mutta sitä ei huomattu röntgenkuvissa. Jonotin magneettikuvaukseen puoli vuotta, ja oppisopimukseni oli sen ajan katkolla. Käsi leikattiin maaliskuussa, ja pääsin melko pian takaisin töihin. Kaikkia töitä se ei vielä kestä, mutta kuntoutuu toivottavasti vähitellen. Ei tässä iässä vielä eläkkeellekään haluaisi. Jalkapallossa olen murtanut sormia ja pari kertaa olen meinannut tukehtua luumunkiveen. Kerran valtimoni katkesi käsivarresta, kun lasinen MAXIN PÄIVÄ Max Asplund ja työpaikkaohjaaja Taneli Virtanen eivät tee töitä otsa rypyssä. Klo 8.30 Irrotan pleksiä pois kupariputken päältä. Puukko lipsahtaa ja saan haavan sormeeni. Klo 7.30 Juon toimistolla kahvit ja katson, mitä töitä tänään tehdään. 7.15 7.30 Klo 7.15 Herään, pesen hampaat ja laitan työvaatteet päälle. En ehdi syödä aamiaista. 38 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 8.00 8.30 Klo 8.00 Lähden työkaverini Dardan Gashin kanssa vaihtamaan patterin sulkuventtiilit kerrostaloasuntoon. Klo 11.30 Haemme matkalla kebabit ja syömme ne toimistolla. Syömme yleensä aina kaupungilla ravintoloissa ja pikaruokaloissa, en tee koskaan eväitä. Klo 9.00 Takaisin toimistolla. Juon kahvit. 9.00 10.00 11.30 Klo 10.00 Eristämme ilmastointiputkea lasivillalla kerrostalon kattohuoneistossa. Työ on pölyistä, ja käytän hengityksensuojainta. 12.30 Klo 12.30 Haemme tukusta osia: hanoja, vessanpyttyjä ja muuta tarpeellista. väliovi paiskautui kotona läpivedon vuoksi päälleni. Silloin lähdin suoraan leikkauksesta kirkkoon konfirmaatiotilaisuuteeni. Juhlat menivät onneksi hyvin.” → TULEVAISUUS AUKI ”Onneksi sain tämän duunihomman kuntoon. Olen tähän tosi tyytyväinen. Ehkä opiskelen jossain vaiheessa vähän lisää, jotta voin tehdä monipuolisempia töitä. Sekään ei ole mahdotonta, että vaihdan vielä joskus kokonaan alaa. Olen ollut espanjankielisessä päiväkodissa ja puhun kieltä sujuvasti. Voisin ehkä muuttaa joksikin aikaa ulkomaille, jonnekin lämpimään. Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu ajokortin hankkiminen ja armeija. Tyttöystäväkin olisi kiva juttu, mutta ei sellaisia vakavasti otettavia ole helppo löytää.” OPPISOPIMUKSELLA AMMATTIIN n Oppisopimus on ammatillista koulutusta, n Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta josta 70–80 prosenttia tapahtuu työpaikalla. Lisäksi opiskelija osallistuu oppilaitoksen lähiopetuspäiviin. n Koulutus perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. n Koulutus kestää alasta riippuen kahdesta neljään vuotta. n Työpaikalla nimetään kouluttaja, joka ohjaa opiskelijan työssä oppimista. n Oppisopimusopiskelija saa vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. enintään 350 euroa kuukaudessa. n Oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen on osoitettu lisärahoitusta yhteensä 81 miljoonaa euroa vuosille 2014–2017. Samalla oppisopimuskoulutukseen on tulossa ennakkojakso. LISÄÄ TIETOA www.oppisopimus.net Kari Viinisalo (toim.): Oppisopimus. Osaamista meillä ja muualla. Opso, 2013 Mikä on työnantajan vastuu nuoresta työntekijästä? Annukka Miettinen, palvelupäällikkö, Maxin esimies, Helsingin LVI-huolto ”NUORI TYÖNTEKIJÄ on työnantajalle aina riski. Monella nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten työelämä toimii. Mutta työnantajat usein myös aliarvioivat nuorten kykyjä eivätkä uskalla sitoutua esimerkiksi oppisopimukseen. Me haluamme tukea nuorten työllistymistä, ja meillä on usein töissä harjoittelijoita. Max on valmiimpi kuin moni muu nuori, koska on tehnyt työharjoittelujaksoja yläasteelta lähtien. Hän on osoittanut heti kyntensä ja on tosi reipas, ahkera ja oma-aloitteinen. Lisäksi hän on kohtelias ja huomioi asiakkaat, mikä on tärkeää tässä työssä. Työnantajalla on iso vastuu: Oppisopimuspaikka on usein nuoren ensimmäinen työpaikka, eli jos kokemus on huono, se voi leimata käsitystä työelämästä laajemminkin. Siksi oppisopimusopiskelijasta on pidettävä vielä vähän parem- Klo 16.30–20.00 Treenaan hitsaamista opettajani Risto Häkkäsen kanssa. Nyt se alkaa vihdoin sujua. Klo 13.30 Patteriventtiilin vaihto kerrostalossa Etelä-Haagassa. 13.30 paa huolta kuin muista työntekijöistä. Työnantaja vastaa, jos työssä tapahtuu tapaturma. Siksikin opiskelijaa ohjatessa on oltava tarkkana ja varmistettava, että asiat on ymmärretty. Nuorille sattuu monesti enemmän tapaturmia kuin kokeneemmille. Viiltohaavat ja pienet venähdykset ovat yleisiä. Onneksi Maxille ei ole sattunut työssä mitään vakavaa. Oppisopimusopiskelija on yrityksen palkattu työntekijä, joten toivomme, että hän kehittyy ja oppii uutta. Oppisopimus sopii hyvin tämän tyyppisille aloille, jossa työ opitaan pitkälti käytännössä tekemällä. Koulu ja työpaikka ovat oppisopimuksessakin vähän erillään, yhteistyötä saisi olla enemmän. Olisi kiva saada esimerkiksi lukujärjestykset etukäteen, koska työt on suunniteltava koulupäivien ehdoilla.” n n n 14.30 Klo 14.30 Yleensä työt loppuvat klo 15.30. Tänään pääsen kotiin tavallista aikaisemmin. Syön ja lähden koululle. 16.30–20.00 Klo 20.30 Tulen kotiin, syön ja vien rottweilerimme Rambon koirapuistoon. Yleensä käyn iltapäivisin salilla tai nyrkkeilemässä, mutta tänään se jää väliin hitsaustreenien vuoksi. 20.30 22.00 Klo 22.00 Katson televisiota ja päivitän Facebookia. 23.30 Klo 23.30 Nukkumaan. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39 ”Monta vaaraa onpi eessä...” Kokemuksen puute ja kokeilunhalu saattavat johtaa nuoren vaaraan. Toisinaan riskien ottamiseen antavat mallia myös aikuiset. TEKSTI HELINÄ KUJALA M iksi nuorille tuntuu sattuvan ja tapahtuvan? 15–24-vuotiailla on vähintään puolitoista kertaa suurempi riski joutua työtapaturmaan kuin heitä vanhemmilla työntekijöillä. Riski kuolla liikenteessä on kolme kertaa suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Liikuntavammatkin ovat yleisiä tuossa iässä. – Syitä on monia ja ne osin vaihtelevat tapaturmien mukaan. Työ- ja liikennetapaturmiin vaikuttaa varmasti kokemattomuus uudessa ympäristössä ja haasteiden edessä. Liikuntatapaturmia selittää se, että liikunta on intensiivisempää kuin vanhemmilla ikäryhmillä, selvittää tutkija Jaana Markkula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Hänen mukaansa tapaturmissa näkyy myös alkoholinkäyttö ja suomalainen juomatapa. – Osa nuorista juo kuten aikuiset eli hirvittäviä määriä, ja sitä kroppa ei pystykään hallitsemaan. Seurauksena voi olla sairaalahoitoa vaativa myrkytys. Kuolemaan johtavat myrkytykset johtuvat nuorilla useimmi- 7 nuorta vuodessa on menettänyt henkensä työtapaturmassa viime vuosina keskimäärin. Osa tapauksista on sattunut työmatkalla. 40 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 2 000 oppilasvahinkoa sattuu ammatti oppilaitosten opiskelijoille työ paikoilla vuosittain. ten huumaus- ja lääkeaineista. Jos kootaan yhteen kaikki tapaturmat, nuoret eivät kuitenkaan erityisesti nouse esiin. Tilastoa tasoittavat esimerkiksi kaatumiset, joita sattuu etenkin iäkkäille. Harkintakyky kehittyy vielä Tapaturmia sattuu enemmän nuorille miehille kuin nuorille naisille. Työelämässä se ei ihmetytä, sillä miehiä työskentelee naisia enemmän riskialttiilla aloilla, kuten rakennuksilla ja teollisuudessa. Vai ottavatko nuoret miehet naisia hanakammin riskejä? – Joissain tutkimuksissa testosteronin erittyminen on pystytty yhdistämään riskikäyttäytymiseen, Jaana Markkula kertoo. – Aivot kehittyvät vielä täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeenkin. Se osa aivoista, joka vaikuttaa muun muassa harkintakykyyn ja riskien arvioimiseen, kehittyy viimeisenä. Biologinen puoli on kuitenkin vain yksi osatekijä. Käyttäytymiseen voi vaikuttaa myös mielikuva siitä, millaista elämä nuorena ”kuu- luu” olla: on kohdattava vaaroja, kokeiltava rajoja, annettava palaa. Nuoria miehiä saattaa ohjata lisäksi perinteinen toiminnallisen miehen malli, johon voi kuulua näyttämisen halua ja reipastakin riskinottoa. – Tuohon ikävaiheeseen voi liittyä illuusiota omasta haavoittumattomuudesta, kun terveys on usein hyvä ja nuoruuden virtaa riittää. Toki riskikäyttäytymistä ilmenee NUORTEN TYÖTAPATURMAT n Eniten nuorille sattuu työtapaturmia teollisuudessa, rakentamisessa, kuljetusalalla ja kunnossapidossa. Nuorten suhteellinen osuus työtapaturmista on suurin hallinto- ja tukipalveluissa, joihin luokitellaan muun muassa vuokratyö. Toiseksi suurin se on majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. n Vuonna 2011 tyypillisimpiä vammoja olivat haavat ja pinnalliset vammat, sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset sekä tärähdykset ja sisäiset vammat. n Yleisimmin vahingoittuminen aiheutui terävästä esineestä, iskeytymisestä kiinteää pintaa vasten tai osumisesta liikkuvaan kohteeseen. Jutun tilastotietojen lähteenä Tapaturmavakuutus laitosten liiton Tapaturmapakki. 14 000–22 000 työtapaturmaa vuodessa sattui alle 25-vuotiaille vuosina 2007–2011. Se on 13–16 % kaikista työtapaturmista. kaikissa ikäryhmissä. Ja toisaalta moni nuori käyttäytyy tosi fiksusti ja jopa kypsemmin kuin aikuinen, huomauttaa tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta. Erilaisten elämänhallinnan ongelmien on todettu lisäävän tapaturma-alttiutta. Esimerkiksi koulutapaturmat ovat yhteydessä lintsaamiseen, rikkeiden tekemiseen, kovaan humalaan juomiseen, myöhään valvomiseen ja masentuneisuuteen. Liikenteessä nuorista kuljettajista 10–17 prosenttia on niin sanottuja riskikuljettajia, jotka ajavat kovaa, jättävät turvavyöt kiinnittämättä ja saattavat olla ajaessaan humalassa. – Päihteet linkittyvät Suomessa merkittävällä tavalla varsinkin vapaa-ajan tapaturmiin. Työtapaturmiin se voi vaikuttaa niin, että jos on runsasta päihteiden käyttöä, töissä ollaan väsyneenä, Markkula toteaa. 6–7 % vakavista, yli 30 päivän poissaolon aiheuttaneista tapaturmista sattuu nuorille. Heille sattuu siis muita harvemmin vakavia työtapaturmia. Ammattitaito on kova sana Usein nuorille sattuvat työtapaturmat selittyvät kuitenkin kokemuksen ja ammattitaidon puutteella. Siihen työpaikkojen on osattava vastata huolehtimalla hyvästä perehdytyksestä ja turvallisista työolosuhteista. On tärkeää, että työpaikalla on kysymiseen kannustava kulttuuri, ja tämä myös tehdään tulokkaalle selväksi. Työssä saa ja pitää kysyä, kun on epävarma, miten laitteet toimivat tai tehtävät hoidetaan. – Nuori saattaa luulla, että jos kysyy, kokeneet työntekijät ajattelevat, että tuo ei osaa tätä duunia. Se on usein väärä tulkinta, sillä he pitävät tärkeänä, että kysytään, jos ei osata, Mikko Nykänen sanoo. Ammattitaitoa on tehdä työtä turvallisesti: noudattaa ohjeita, käyttää suojavälineitä, välttää vaaroja, tuoda esiin havaitsemansa epäkohdat. Mutta jos työkaverit eivät ajattelekaan näin? Jos heidän mielestään hommia voi hoidella pienellä riskilläkin? – Se on hyvä kysymys. Kannustaisin nuorta ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään ratkaisut itse sosiaalisesta paineesta huolimatta, Nykänen sanoo. Hän uskoo, että juuri ammattitaidon korostaminen puhuttelee nuoria. Yleensä heillä on kova halu oppia tekemään työnsä hyvin. Myös ammattiylpeys on tärkeä asia. Koulusta se lähtee Oppilaitoksilla on oma roolinsa työtapaturmien vähentämisessä. Jaana Markkula toivoo, että nolla tapaturmaa -ajatteluun kasvettaisiin jo varhain. – Oppilaitoksestakin pitää tulla turvallisuutta arvostavaa viestiä. Ettei ylläpidetä sellaista ajatusta, että joihinkin töihin kuuluvat tapaturmat, hän sanoo. Työturvallisuus pitää ottaa tarkasteluun harjoittelupaikkaa valitessa, harjoittelun aikana ja myös sen jälkeen. – Myös oppilaitoksen omista tapaturmista ja läheltä piti -tapauksista saatava tieto kannattaa hyödyntää opetuksessa. Lapsia ja nuoria voi ohjata miettimään, mitä näistä tilanteista voi oppia. Se lisää taitoa kyseenalaistaa huonoja toimintatapoja ja rohkeutta puuttua niihin, Markkula toteaa. Markkula koordinoi Kansallista lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmaa. Hän on pohtinut paljon sitä, miten turvallisuudesta saataisiin nuorille vetovoimainen asia. Vaikka esimerkiksi pyöräilykypärä vähentää loukkaantumisia ja kuolemia ja sen käytöstä on säädetty lailla, peruskoulun kahdeksasluokkalaisista vain joka kymmenes käyttää kypärää pyöräillessään. – Esimerkiksi laskettelussa turvallisuuden markkinoinnissa taas on onnistuttu hyvin. Rinteissä ei juuri näe ilman kypärää olevia laskijoita, eikä varustetta ole tarvinnut tehdä lailla pakolliseksi. Se on onnistuttu viemään osaksi sitä kulttuuria. Hän uskoo, että nuorten oman äänen kuuleminen ja heidän maailmansa ymmärtäminen on tärkeää, kun halutaan vaikuttaa asenteisiin ja valintoihin. – Voi myös miettiä sitä, kannattaako aina mennä turvallisuus edellä. Ehkä asiaan voisi löytyä jokin houkuttelevampi näkökulma, joka toisi turvallisuuden kuin huomaamatta mukaan. n n n LISÄÄ TIETOA THL:n Piste tapaturmille -verkkopalvelu: www.tapaturmat.fi >Lapset ja nuoret >Nuoret Ryhmämenetelmä avuksi TYÖTERVEYSLAITOS kehittää ryhmämenetelmää, jonka tarkoitus on vaikuttaa nuorten turvallisuuskäyttäytymiseen ja -asenteisiin. Ideana on koota työpaikan nuorista työntekijöistä pienryhmä, jossa keskustellaan aiheeseen liittyvistä teemoista. Teemana voi olla esimerkiksi se, millaista on vaarallinen käyttäytyminen työpaikalla tai miten ryhmäpaineeseen kannattaa suhtautua. Menetelmä perustuu aktiiviseen sosiaaliseen oppimiseen. – Emme lähde kaatamaan tietoa nuorten päähän vaan yritämme kaivaa tietoa heiltä itseltään. Keskustelun kautta etsimme aiheeseen uusia näkökulmia. Tarkoitus on kasvattaa ymmärrystä asioihin nuorten omista lähtökohdista käsin, kertoo tutkija Mikko Nykänen. Menetelmä on osa Avaimet työelämään -valmennusohjelmaa. Sen kehittäminen alkaa kaksivuotisessa hankkeessa ensi syksynä, jos rahoitus järjestyy. Mukaan on jo lupautunut viisi eri aloilla toimivaa yritystä. Pienryhmissä vahvistetaan työturvallisuuden lisäksi työuranhallintaa tukevia muita taitoja, kuten tiedon ja tuen löytämistä, haasteiden näkemistä ratkaisujen näkökulmasta sekä voimavarojen tunnistamista. Keskusteluihin varataan kullakin työpaikalla kaksi päivää, ja ne käydään työaikana. Mukaan lähtevät yritykset ovat hyväksyneet sen, että tavoitteena on kasvattaa nuoren valmiuksia koko työuran ajalle, ei vain nykyiseen työhön. – Yrityksillä on nykyisin selvästi tahtoa osallistua nuorten tukemiseen, mikä on hieno juttu. Yhteiskuntavastuuta on selvästi aistittavissa, Nykänen kiittelee. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41 Lämmin vastaanotto, viikko konkarin vieressä ja sitten asiakkaita palvelemaan. Tamperelainen Laura Mäenpää tunsi olevansa tervetullut harjoittelupaikkaansa maistraattiin. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA JANNE VIINANEN Laura Mäenpää työskenteli maistraatissa viime kesästä kevääseen. Harjoittelija pääsi porukkaan J ulkisoikeuden opiskelija Laura Mäenpää, 23, pääsi viime kesänä ensimmäiseen oman alansa työpaikkaan, Sisä-Suomen maistraatin Tampereen-yksikköön. Ennen kolmen kuukauden harjoittelua hän sai työpaikalta tietoa muun muassa työn aloittamisesta. – Kaikki oli selvää, eikä mikään jäänyt mietityttämään. Silti jännitti. Olin menossa toimistovirkailijaksi. Aiemmin olin tehnyt ihan erityyppistä työtä muun muassa lasten parissa ja kaupassa. HYVÄ VASTAANOTTO. Maistraattiin tuli samaan aikaan toinenkin harjoittelija. Esimies kertoi työpaikan toimintatavoista, kierrätti tiloissa ja esitteli tulokkaat työkavereille. Ainakin kasvot jäivät mieleen. – Tuntui, että meitä odotettiin sinne. Olimme heti porukassa mukana. Mäenpään tehtävänä oli palvella asiakkaita, jotka tulivat rekisteröimään veneitään 42 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 tai jättämään ilmoituksen yrityksen perustamisesta. Lisäksi hän valmisteli asiakirjoja julkisen notaarin allekirjoitettavaksi. APU OLI LÄHELLÄ. Ensimmäisellä viikolla Laura Mäenpää seurasi taustalla konkarien työskentelyä asiakaspalvelutiskillä. Yhtä ainoaa perehdyttäjää ei ollut, joten kaikki työkaverit tulivat tutuiksi. – He kertoivat koko ajan, mitä ovat tekemässä. Minulta myös kysyttiin, miten toimisin tietyssä tilanteessa. Sain siis ajatella itse. Välillä pääsin harjoittelemaankin. Toisella viikolla alkoivat kesälomat ja Mäenpää ryhtyi palvelemaan asiakkaita itsenäisesti. Naapuritiskillä tai muualla toimistossa oli aina joku, jolta pystyi pyytämään apua ongelmatilanteissa. – Kysyin neuvoa varsinkin notaariasioissa. Käytössä oli monenlaisia leimasimia, ja halusin varmistaa, etten lyö vääränlaista leimaa kenenkään tärkeisiin papereihin. Aiemmin Laura Mäenpää oli tehnyt töitä pääasiassa nuorten ihmisten kanssa. Maistraatissa työkaverit olivat vanhempia. Hän mietti etukäteen, kuinka hyvin sulautuisi joukkoon. RENTOUS YLLÄTTI. Työpaikan ilmapiiri osoittautui rennoksi ja ystävälliseksi. Kollegat olivat kiinnostuneita kesätyöntekijän opiskeluista ja siitä, miten tämä oli heidän luokseen päätynyt. Esimies kävi kysymässä kuulumisia, ja hänen luokseen sai tarvittaessa mennä juttusille. – Sain palautetta sekä esimieheltä että omalta työyhteisöltäni. Minua sanottiin ahkeraksi, reippaaksi ja tunnolliseksi työntekijäksi. Sain siitä lisää intoa. Harjoittelun jälkeen Mäenpään pesti sai jatkoa. Hän jäi seitsemäksi kuukaudeksi käsittelemään asunto-osakeyhtiöiden muutosilmoituksia. Kyse oli ruuhkan purkamisesta. – Tein kovasti töitä ja opin paljon. Maistraatti voisi hyvinkin olla työpaikkani joskus tulevaisuudessa. Miten sinut otettiin vastaan? O lin kesätöissä puhelinmyynnissä. Ensimmäisen työpäivän koulutuksessa minulle kerrottiin tuotteesta, myymisestä ja laitteiden toiminnasta. Seuraavalla viikolla oli toinen koulutus, jossa kokenut myyjä kertoi kokemuksistaan. Hän antoi vinkkejä tuottoisaan myyntiin. Molemmat koulutukset olivat hyviä. Alkuun myyminen tuntui kauhealta, kun sanat menivät sekaisin eikä kukaan ostanut. Sillä tavalla kuitenkin opin parhaiten. nainen, 17 P ääsin työhaastatteluun pari kuukautta ennen työn alkamista. Haastattelija ei edes esittäytynyt. Ensimmäisenä työpäivänä kouluttaja otti minut hyvin vastaan. Muut eivät kiinnittäneet minuun huomiota, vaan jatkoivat työntekoa. nainen, 17 M enin TET-jaksolle nykyiseen työpaikkaani, kun olin 16-vuotias. Halusin kokeilla, sopisinko maalariksi. Minut otettiin maalaamossa vastaan samanvertaisena työntekijänä, ei pelkkänä pojannulikkana. Tunsin kuuluvani P joukkoon, ja minut pantiin heti oikeisiin töihin. Sain ohjeita, mutta niskan takana ei kytätty. Jos meni pieleen, homma korjattiin. Ammattikouluaikana työskentelin maalaamossa kaikki kesät. Pidimme yhteyttä myös silloin, kun olin armeijassa. Firman pikkujouluihinkin minut kutsuttiin. Pari vuotta sitten valmistuin maalariksi ja sain vakituisen paikan. mies, 21 ääsin puutarhaan tuuraamaan sairastunutta puutarhuria. Minut perehdytettiin hyvin, mutta yhdellä kertaa tuli aika paljon uutta asiaa. Kaikki ei jäänyt mieleen. Ehkä kiire johtui siitä, että sijaista tarvittiin yllättäen. Tämä on ensimmäinen työpaikkani. Hain töitä pitkään ja lähetin paljon hakemuksia. Tuntui ikävältä, että työnantajat eivät vaivautuneet edes vastaamaan. mies, 18 A E loitin muutama kuukausi sitten assistentin työn. Alku oli jännittävä, sillä yrityksessä oli akuutti pula assistenteista. Jouduin tekemään ensimmäiset työpäiväni ilman sen kummempaa perehdytystä. Onneksi paikalla oli toinen assistentti opastamassa minua, ja myöhemmin minut perehdytettiin tehtäviini. Työ on melko vastuullista ja vaatii kokonaisuuksien hallintaa. Oli stressaavaa, että jouduin hyvin pian tekemään työvuoroja yksin. Itseni ikäisiä työntekijöitä on paljon, joten työyhteisössä osataan suhtautua nuoriin ja ilmapiiri on hyvä. nainen, 22 nsimmäisenä päivänä ruokakaupassa aloitin ohjatusti työskentelyn kassalla. Lähes koko ajan vieressä oli joku auttamassa. Tutustuin myös paikkoihin ja työpaikan käytäntöihin. Kesän aikana vakituiset työntekijät kertoivat kokemuksistaan ja omaan työnkuvaansa liittyvistä asioista. Muutaman kerran avun saaminen oli hankalaa, koska kaupassa oli niin kiire. Jonoa ehti kertyä paljon. Minulle jäi hyvät muistot, sillä vastaanotto oli positiivinen ja ihmiset mukavia. Kaikki suhtautuivat meihin nuoriin kannustavasti. nainen, 17 LISÄÄ TIETOA TSEKKAUSLISTA PEREHDYTYKSEEN n Kun nuorta opastetaan työhön, keskustellaanko hänen kanssaan työhön liittyvistä Tietokortti 4. Nuorten kesätyöntekijöiden perehdyttäminen: www.ttl.fi/tietokortit odotuksista ja tavoitteista? Entä työtehtävien tärkeydestä osana työpaikan toimintaa? www.tyosuojelu.fi >Työsuhdeasiat >Nuoret työntekijät n Kerrotaanko hänelle työpaikan pelisäännöistä ja tavoista? www.ttl.fi/kesatyo n Opastetaanko häntä turvallisiin ja ergonomisesti oikeisiin työtapoihin? n Seurataanko uuden työntekijän edistymistä? n Rohkaistaanko häntä kysymään ja tuomaan esiin omia ajatuksiaan? n Pidetäänkö työpaikalla yhteisiä ruoka- ja kahvitaukoja? Kysymykset on poimittu Perehdyttämisen Top 10 -tsekkauslistasta. Se on tehty Työterveyslaitoksen NuMaT-hankkeessa (Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa). Listasta saa vinkkejä kaikkien työntekijöiden perehdyttämiseen. Sen löytää esimerkiksi TTT-Digistä: www.tttdigi.fi >hakusana numat. tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue myös Turvallisesti TET-jaksolla (TTT 4/2012), Kesäduuniin oikein opein (TTT 4/2011), Vältä kesäduuniblues (TTT 5/2010) ja Pelisilmä auttaa nuorta ja konkaria (TTT 5/2009): www.tttdigi.fi 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43 Kieltomerkit tutuiksi TEKSTI MERJA KARJALAINEN Tupakointi kielletty Tupakointi ja avotulen teko kielletty Vedellä sammuttaminen kielletty Punareunaisten kieltomerkkien tehtävä on estää käyttäytyminen, josta aiheutuu vaaraa tekijälle itselleen tai muille. Näiden kuten kaikkien muidenkin turvamerkkien tarve ja sijoittelu työpaikalla selviävät riskinarvioinnin yhteydessä. Mutta mitkään turvamerkit eivät ole ensisijainen keino vaarojen torjunnassa! Juomakelvotonta Asiattomilta pääsy kielletty Jalankulku kielletty Ei saa koskea 44 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Ajoneuvolla ajo kielletty Kieltomerkit kuuluvat työpaikan turvamerkkeihin. Niistä ja niiden käytöstä on valtioneuvoston päätös: www.finlex.fi >Lainsäädäntö >Säädökset alkuperäisinä >976/1994 Tapaturmainen kuolema Viimeksi pestyn säiliön suuaukko ja sen sisällä kuljettajan käyttämä pesuletku. Ajoneuvo tapahtuman jälkeen pesupaikalla. Tärpätti tappoi kuljettajan Kuorma-auton kuljettaja kuoli pestessään säiliötä, jossa oli kuljetettu raakatärpättiä. Hän työskenteli yksin eikä käyttänyt hengityksensuojainta. TEKSTI SUSANNA KAAJA K uorma-auton kuljettaja oli purkanut raakatärpättikuorman kemian tehtaalla myöhään illalla. Kuorman purkaminen sujui ongelmitta. Kuljettaja kuittasi valvomoon työn päättyneeksi ja siirsi sitten säiliöauton sadan metrin päässä olevalle pesupaikalle. Hän alkoi pestä auton säiliöitä yksin. Kuljetusajoneuvo oli tyypillinen perävaunullinen säiliöauto, jonka perävaunussa ja vetoautossa oli molemmissa kolme säiliöosastoa. 49-vuotias kuljettaja oli ollut kuljetusliik- MITEN VASTAAVA ESTETÄÄN? 1 Yhteisellä työpaikalla yritysten tulee yhdessä sopia, miten yksin työtä tekevien kuljettajien turvallisuus varmistetaan esimerkiksi kameravalvonnan ja tehdasalueen vartiointihenkilöstön avulla. 2 Työnantajan pitää varata työntekijöille tarvittavat suojaimet. Niiden käyttöön tulee ohjeistaa, ja käyttöä on myös vaadittava ja valvottava. 3 Tehtaan, jonne raakatärpättikuorma puretaan, tulee edellyttää, että säiliö pestään tähän työhön erikoistuneessa pesuyrityksessä, ei purkupaikalla. keen palveluksessa 25 vuotta. Hän oli kuljettanut raakatärpättiä muiden aineiden ohella koko työuransa ajan. Kuljettaja oli saanut tällä tehdasalueella turvakoulutuksen vain vuotta aiemmin. Suojain puuttui Pesussa kylmää vettä lasketaan ensin miesluukusta säiliöön. Pesuvesi poistetaan pumppaamalla se alakautta pois autosäiliöstä. Lopuksi päästetään pohjan kautta sisään hieman höyryä, jotta loput kaasut saadaan poistettua säiliöstä. Pesussa käytetyt tyhjennys- ja höyrylinjan käsiventtiilit olivat maanpinnan tasolla. Yhden säiliöosaston vesipesuun kului 10– 30 minuuttia. Kuljettaja ei käyttänyt hengityksensuojainta, vaikka työnantaja sen käyttöä edellytti. Suojakypärään kiinnitetty visiiri toimi roiskesuojana. Varhain seuraavana aamuna tehdasalueen henkilökunta löysi kuljettajan menehtyneenä avoimena olevan miesluukun päältä. Hänen päänsä ja kätensä olivat säiliön sisä puolella. Kuljettaja oli ilmeisesti kurkkinut pesun aikana säiliöön tarkistaakseen pesutuloksen. Raakatärpätistä haihtuu erittäin myrkyllistä metyylimerkaptaania, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa tajunnan menetyksen ja jopa kuoleman. Poistopumpussa oli häiriö Kuljettaja oli ennen tajunnan menetystään ehtinyt pestä ja höyryttää vetoauton keskimmäisen osaston. Myös perävaunun etummainen osasto oli pesty, ja höyrytys oli siinä meneillään. Perävaunun toisessa päätyosastossa oli pesu käynnissä. Onnettomuustutkinnassa kävi ilmi, että pesuvesien poistopumpun toiminnassa on saattanut olla häiriöitä pesun aikana. Kuljettajia oli neuvottu ottamaan ongelmatapauksissa yhteyttä valvomoon, mutta kuljettaja ei ollut ilmoittanut ongelmista. Tehtaalle toi raakatärpättiä neljä eri kuljetusliikettä. Käytäntö oli, että uuden yrityksen kanssa käytiin toimintatavat läpi pesupaikalla. Työhön liittyvä perehdyttäminen ja työohjeiden laadinta kuuluivat sopimuksen mukaan kuljetusliikkeelle. Perehdytyksen hoitivat kokeneet kuljettajat. n n n LISÄÄ TIETOA Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden pesuun liittyvät työpaikkakuolemantapaukset (teematutkinta). TOT 4/11. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue myös juttu Suojaudu tappavilta huuruilta: www.tttdigi.fi 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45 Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Osallistuneiden kesken arvomme Työterveyslaitoksen julkaiseman kirjan Painon hallitsija sekä kaksi kuuden akvarellipostikortin nippua. Postita oheinen vastauskuponki 27.8.2013 mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi Numeron 1/2013 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin Tiina Lymi porhaltaa lyhyillä yöunilla. Kirjapalkinnon voitti Veli Merimaa Helsingistä ja postikorttisarjan Tuija Vanha-aho Pyhäjärveltä sekä Kirsti Peled Hyvinkäältä. 46 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite Nimi ❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. ❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5003441 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Työ Terveys Turvallisuus -lehti Vastaanottaja maksaa postimaksun Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 3/2013 oli: Mikä juttu jäi mieleen? TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti [email protected] Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti [email protected] Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat osoitteessa: www.tttdigi.fi Miten meni tänään? työssä TOIMITTANUT MARJA SARKKINEN ■ KUVAT PASI LEINO Professori Esko Valtaoja tappeli matkalaskun kanssa... HERÄSIN kello 5.20 vaasalaisessa hotellissa. Yövyin siellä, koska pidin illalla luennon Mustasaaren aikuisopistossa. Palasin aamulennolla Helsinkiin, hyppäsin lentokentällä autooni ja ajoin työpaikalleni Piikkiöön. Matkalla pysähdyin huoltoasemalle kahville. Olen aamu-uninen enkä haluaisi herätä ennen yhdeksää. Ennen puoltapäivää maailmankaikkeudessa ei tapahdu mitään järkevää. KYMMENELTÄ pääsin perille Tuorlan observatorioon. Viime viikon olin työkokouksessa Hollannissa ja sitä ennen viikon lomalla, joten minulla oli paljon postia sortteerattavana. Bändi nimeltä Surftones oli lähettänyt minulle uuden levynsä. Saatekirjeessä kiiteltiin kirjoistani ja kerrottiin, että levy on saanut inspiraationsa tähtitieteestä. Hauska yllätys kirkasti päivääni. KELLO 11.30 alkoi työporukkamme yhteinen kahvitauko. Niitä on kolme päivässä, ja perinne ulottuu 50 vuoden taakse. Meillä ei katsota hyvällä, jos on niin epäsosiaalinen, ettei tule kahville muiden kanssa. Kahviajat ovat pyhiä pätkiä, jotka rytmittävät työpäivää. Seminaaritkin alkavat niiden jälkeen. Niin kauan kuin saan kahvihuoneessa ystävällistä pilkkaa, tiedän, että kaikki on hyvin. ILTAPÄIVÄLLÄ tappelin tunnin verran matkalaskun kanssa. On mieletöntä, että professoreistakin tehdään kirjanpitäjiä. Pitää laskea arvonlisäveroja ja käyttää huonosti toimivia ohjelmia. Ikävintä työssäni on byrokratia ja se, ettei tutkimuksen tekemiseen tahdo löytää aikaa. HIENOIMPIA HETKIÄ ovat omien opiskelijoiden väitöstilaisuudet. Katson tyytyväisenä ”pappana”, että nyt tyttö tai poika on tullut täysiveriseksi tutkijaksi. Olen pullauttanut maailmaan 13 uutta tähtitieteilijää. Seuraavan sukupolven pitää olla kunnolla ohjaksissa, kun alan häipyä takavasemmalle. Kahden vuoden kuluttua eläkeikäni tulee täyteen. Viimeinen ponnistukseni liittyy Planck- satelliittiin. Tutkimusryhmämme on ollut projektissa vuodesta 1997, ja tänä keväänä saamme tulokset. Puristamme niistä irti kaiken mahdollisen tieteen. Esko Valtaoja, 61, työskentelee avaruustähtitieteen professorina Turun yliopistossa fysiikan ja tähtitieteen laitoksella. Laitoksen tilat ovat Tuorlan observatoriossa Piikkiössä. TÄRKEIN TEHTÄVÄNI tänään oli referoida eli vertaisarvioida artikkeli tähtitieteen ykköslehteen Astrophysical Journaliin. Tiede perustuu siihen, että mitään ei julkaista, ennen kuin se on käynyt läpi nimettömän vertaisarvioinnin. Onneksi artikkeli oli kiinnostava eikä siinä ollut paljon korjattavaa. Kahdeksalta lähdin töistä. 3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47 → vapaalla → ...ja valmisteli illalla kolmea esitelmää. ILLALLA töiden jälkeen kävin ostamassa leipää, hampuusi makkaraa ja muita perustarvikkeita. Tiesin, että Turun- asuntoni jääkaapissa ei ole juuri mitään. Olen Turussa keskiviikosta perjantaihin. Muina päivinä teen etätöitä pääkodissani Helsingissä. KAHLASIN YKSIÖÖNI kahden viikon Turun Sanomien läpi. Tein pari voileipää, keitin teetä ja aloin lukea lehtiä. Luen aina kaikki poissa ollessani kertyneet lehdet. Katson, mitä hauskaa ja jännää niistä löytyy. Olen infonarkkari. Minusta on kauheaa, jos päivän lehti ei tulekaan postiluukusta. VAPAA-AIKAA minulla ei oikeastaan ole. Professorin ja tutkijan työn lisäksi esitelmöin ja kirjoitan. Vaimollani on taidegalleria, ja avustan häntä galleriapuksuna. Olen myös varttijulkku, jota kysytään kaikenlaisiin paikkoihin. Lauan tait ja sunnuntait ovat ihan normaaleja työpäiviä. Minua virkistää se, että vaihdan yhdestä työstä toiseen. Myös positiivinen palaute kannustaa. Saan sähköpostiini päivittäin kiitoksia kirjoistani, ja joku tulee aina moikkaamaan kadulla tai kassajonossa. HAAVEILEN kesästä mökillä Sotkamossa. Se on meidän pikku paratiisimme. Kesällä pystymme olemaan siellä parhaimmil laan kuusi viikkoa yhteen jaksoon. Sielläkin avaan joka aamu läppärin ja katson sähköpostit. Perusmökkipuuhien lisäksi lueskelen kirjoja ja kirjoitan omaani. En koskaan suunnittele mitään. Luotan, että alitajuntani hoitaa hommat. Talvilomal la se ilmoitti yllättäen, että seuraavan kirjan nimi on Ikuisuus. SYÖTYÄNI istuin nojatuoliin, otin läppärin syliin ja aloin tehdä töitä. Asunnossa ei ole radiota eikä televisiota, joten rauha on täydellinen. Puhelintakin pidän äänettömällä. Val mistelin kolmea esitelmää ja niihin liittyvää kuva-aineistoa. Olen menossa puhumaan opettajien koulutuspäivään ja kahteen firmaan. PUOLI YHDELTÄTOISTA tuntui, että päivä on tullut täyteen. Kömmin sänkyyn, otin lasillisen viskiä ja aloin lukea maustekaupan maailmanhistoriaa. Puolen tunnin kuluttua ajatus harhaili ja viskikin oli loppunut. Vaivuin nopeasti unten maille. n n n 48 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 Esko Valtaoja lukee tietokirjoja ja science fictionia. Hän on itse kirjoittanut seitsemän kirjaa, joista tuorein on vuonna 2012 ilmestynyt Kaiken käsikirja. TYÖSUOJELUPALKINTO VUONNA 2013 Työterveyden Edistämisyhdistys ry jakaa vuotuisen työsuojelupalkinnon työterveyden ja työsuojelun alalla suoritetusta ansiokkaasta toiminnasta. Kohderyhmänä ovat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveys- ja työsuojelualan tutkijat, kouluttajat, tiedottajat sekä em. alalla toimivat virkamiehet. Palkintoa jaettaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin: 1.pitkäjänteinen ja edelleen jatkuva toiminta työsuojelun tai työterveyden alalla 2.toiminta vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseen Yli 1000 TIEDÄTKÖ HYVÄN JUTTUVINKIN? turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.fi Kerro se osoitteessa www.tttdigi.fi >Osallistu Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, 85500 Nivala Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061 E-mail: [email protected], www.turvakilvet.fi 3.palkittava on osoittanut toimissaan korkeaa ammattitaitoa 4.palkittava on osoittanut toimissaan yhteistyökykyä. Palkinto, jonka suuruus on 1 000 euroa, jaetaan lokakuussa 2013 järjestettä vien Työterveyspäivien yhteydessä. Yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden tekemät esitykset palkinnon jakamiseksi pyydetään lähettämään perusteluineen palkintolautakuntana toimivalle Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n hallitukselle viimeistään 30.6.2013 mennessä osoitteella: urheiluhallit.fi/yritysliikunta Uinti, kuntosali, palloilu Ryhmäliikunta, omaohjaus FirmanPiikki Demo- ja vakiotunnit Kokous- ja saunatilat Työhyvinvointi- ja liikuntapäivät Kurssit, luennot Kuntotestit, Firstbeat Työterveyden Edistämisyhdistys ry, Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki, Faksi (030) 474 2548 Tiedusteluihin vastaa kansainvälisten asioiden päällikkö Suvi Lehtinen, puh. (030) 474 2344 ja tiedottaja Marianne Joronen, puh. (030) 474 2482, S-posti: [email protected] Internet-osoite: http://www.ttl.fi/tey urheiluhallit.fi – Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari n enpäi e t e ä ksill Elämy 23.–25. 8.2013 helsinki–tukholma–helsinki, silja serenade a uniss ile du Tunte Lähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55 Kunnon Laivalta hyvää oloa ja virkistäytymistä sekä eväitä omaan työhön ja asiakaskohtaamisiin. Liikuntaelämyksiä kolmella kannella, monipuolinen näyttelyosasto ja huippuluennoitsijoita. Luento-ohjeLmassa muun muassa Iltojen tähtinä loistavat jokamiehen tunnetaidot työyhteisöissä pe 23.8. Liikunta tunnetyöläisten työkaluna aki Louhela psykologi, tunneälytutkija mikael saarinen Irina la 24.8. psykologian tohtori, liikuntatieteiden maisteri marja Kokkonen Liikettä ilmaisuun stella Polariksen näyttelijät elina stirkkinen ja micke Rejström Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi hinnat alkaen 84 euroa (sis. risteily aamiaisineen ja ohjelma laivalla) ttt Mukavuus on saanut uuden määritelmän: muotoilu, käyttömukavuus ja suojaus Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 ilmestyy 27. elokuuta SEURAAVASSA NUMEROSSA TÄRKEÄÄ! KÄYTÄ KUULONSUOJAIMIA 100% Hoida pääkoppaasi!  Tarjoa aivoille sopivasti ❃ ❦ älypähkinöitä ❤ 99 % käyttöaste– jo 5 minuutin huolimattomuus päivässä heikentää merkittävästi kuulonsuojainten tehoa. 90 % käyttöaste – Lähes olematon suojaus.  happihyppelyä ✿ ❢ polttoainetta ✍ hermolepoa www.3M.fi/suojaimet X1 X2 X3 X4 X5 Elämme MELUN keskellä Uudet 3M™ Peltor™ X -sarjan kupusuojaimet tarjoavat huipputehokasta vaimennusta ja virtaviivaista muotoilua. Innovatiivinen muotoilu yhdistettynä käyttömukavuuteen innostavat kuulonsuojainten jatkuvaan käyttöön meluisassa työympäristössä. Peltor™ X –sarjan kupusuojaimet ovat myös kestäviä ja helppokäyttöisiä - voiko suojainten käyttö olla enää miellyttävämpää! Lisätietoja: www.3m.fi/suojaimet, valtuutetut 3M-jälleenmyyjät 50 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013 LEHDESSÄ LISÄKSI: ■ Minustako oman työpaikkani hyvinvoinnin kehittäjä? ■ ”Oli vain ajan kysymys, että joku teloi sillä koneella itsensä.” ■ Kun potilas sanoo miau – päivä eläinlääkärin matkassa THINKSTOCKPHOTOS altistumisajasta Takaikkuna Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita. Tämä juliste julkaistaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton luvalla.