Rauma-Laitila, Yhdistymisselvitys 14.11.2014

RAUMAN KAUPUNGIN JA LAITILAN
KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS
Yhdistymisselvitys 14.11.2014
FCG KONSULTOINTI OY
Mikko Kenni, Antti Kuopila, Anna Laiho, Jussi Kukkonen
Sisällys
1
Johdanto......................................................................................................................... 4
2
Selvitys .......................................................................................................................... 5
3
4
2.1
Selvitystyön tausta ja tavoite...................................................................................... 5
2.2
Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ..................................................................... 5
2.3
Selvitystyön toteutus ................................................................................................. 7
2.4
Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset ........................................................... 9
Selvitysalue .................................................................................................................. 11
3.1
Yleiskuvaus ............................................................................................................ 11
3.2
Väestö ................................................................................................................... 11
Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima ................................................................................. 18
4.1
Kilpailukyvyn kehitys ............................................................................................... 18
4.2
Elinkeinot ja työllisyys ............................................................................................. 19
4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät ....................................................................... 21
4.3
5
6
Elinvoima ............................................................................................................... 22
Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö .............................................................................. 25
5.1
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ............................................................................ 25
5.2
Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen .......................................................................... 25
5.3
Muuttoliike ............................................................................................................. 25
5.4
Suuntautuminen ja talousalueet ................................................................................ 26
Palvelut ja asiakkaat ...................................................................................................... 27
6.1
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ............................................................................ 27
6.1.1 Nykytila .............................................................................................................. 27
6.1.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 30
6.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 31
6.2
Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ........................................................................ 32
6.2.1 Nykytila .............................................................................................................. 32
Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) 32
6.2.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 35
6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 37
6.3
Teknisen ja ympäristötoimen palvelut ........................................................................ 37
6.3.1 Nykytila .............................................................................................................. 37
6.3.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 38
6.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 39
6.4
Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut ............................................................ 39
6.4.1 Nykytila .............................................................................................................. 39
6.4.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 41
6.4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 43
6.5
7
Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi .................... 43
Talous .......................................................................................................................... 45
7.1
Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella ............................................... 45
2
7.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus .................................................................... 46
7.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat ........................................ 49
7.1.3 Valtionosuudet ..................................................................................................... 50
7.2
Investoinnit ............................................................................................................ 51
7.3
Merkittävimmät varat ja velat ................................................................................... 52
7.3.1 Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut ........................................................ 53
7.4
Kuntien veropaineet ja poistot .................................................................................. 54
7.5
Johtopäätökset ....................................................................................................... 56
8
Henkilöstö ..................................................................................................................... 57
8.1
Henkilöstörakenteet ja –käytännöt ............................................................................ 57
8.2
Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos .............................................. 58
9
Demokratia ja johtaminen ............................................................................................... 61
9.1
Poliittinen johtaminen .............................................................................................. 61
9.2
Organisaatio ja konsernirakenteet ............................................................................. 62
10
Päätelmät .................................................................................................................. 65
11
Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen .................. 67
Liitteet ............................................................................................................................... 69
3
1
Johdanto
Rauma-Laitilan kuntarakenneselvitysalue käsittää Rauman ja Laitilan kaupungit. Rauma kuuluu
Satakunnan maakuntaan ja Rauman seutukuntaan ja Laitila Varsinais-Suomen maakuntaan ja
Vakka-Suomen seutukuntaan.
Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on
lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä
vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön
ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat
muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen
kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen,
talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä
demokratiaan ja kunnan johtamiseen.
Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä
vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja
sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja,
etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja
sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta
kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille.
4
2
Selvitys
2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite
Kunnallishallinnon rakenne –työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään kuuden
Satakunnan ensisijaisen kuntajakoselvitysalueen lisäksi kahta vaihtoehtoista selvitysaluetta, joista
toinen oli Rauman, Eurajoen, Pyhärannan, Euran, Uudenkaupungin ja Laitilan muodostama alue.
Vakka-Suomen ja Rauman seudun kuntarakenneselvitykset käynnistettiin kaikkien kuntien yhteisillä
kokouksilla Rauman kaupungintalolla 8.4.2014. Mukana oli Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan,
Eurajoen, Euran ja Pyhärannan ylin poliittinen ja ammatillinen johto. Valtuustojen päätösten
mukaisesti alueella käynnistettiin viisi erillistä kuntarakenneselvitystä, joista yksi on Rauman ja
Laitilan
välinen
selvitys.
Kaupungit
päättivät
toteuttaa
kuntarakennelain
mukaisen
kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan uuden kunnan mahdollisuutta.
Kahdesta selvityskunnasta kuntaliitoksia on aiemmin toteutettu Raumalla. Vuonna 1993 Rauman
kaupunkiin liittyi Rauman maalaiskunta, vuonna 2007 Kodisjoki ja vuonna 2009 Lappi.
Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille
tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi.
FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä
kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa
yhteistyössä kuntien edustajien kanssa.
FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia
ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta
Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien
kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn.
Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan
näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa
kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime
vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen
kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen.
Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta
2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) on linjattu, että ”hallitus toteuttaa
koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on
riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja
vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee
tulokselliseen
elinkeinopolitiikkaan
ja
kehittämistyöhön
sekä
voi
tehokkaasti
vastata
yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen”.
5
Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan 1.7.2013, ja
kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen
toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen
määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta.
Lain (478/2013) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja
yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon
edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta
toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat
edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä
omasta palvelutuotannosta”.
Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja
kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja
tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat
(vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä):
•
•
•
•
•
•
suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta
selvitysalueella
selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan
selvitys taloudellisesta tilanteesta
arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian
toteutumisesta
yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista
arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta
Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen
kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on
kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita – samalla taataan yhdistyneen kunnan
toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti
selvitysprosessin aikana.
Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä
lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia
kokonaisuuksia.
Kuntiin vaikuttaa voimakkaasti myös meneillään oleva valtakunnallinen sote-uudistus. Sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat:
• Yhdenvertaisten,
turvaaminen koko maassa
asiakaslähtöisten
ja
laadukkaiden
sosiaali-
ja
terveyspalveluiden
– eriarvoisuuden vähentäminen
– henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti
• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen
– tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus
– mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut
• Kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen
6
– kustannuskehityksen tasapainottaminen
– palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
Uudistuksessa halutaan saavuttaa mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio:
palvelukokonaisuus halutaan saada saman johdon ja budjetin alle, ihmisten palvelutarpeet
huomioida kokonaisuutena ja hallinnosta tehdä selkeä ja tehokas. Sosiaali- ja terveyspalveluihin
tavoitellaan vahvaa kansallista ohjausta ja asiakkaiden ja henkilöstön osallistamista.
Uudistuksessa
sote-palveluiden
järjestäminen
ja
tuottaminen
erotetaan
toisistaan.
Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella
kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen
tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä, ja palvelut voidaan tuottaa omana toimintana,
ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnos lähti lausunnolle 18. elokuuta 2014 ja
lausuntoaikaa on 14. lokakuuta 2014 saakka. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015.
2.3 Selvitystyön toteutus
Selvityksen vaiheet
Rauma-Laitilan kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on
havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet.
Kuvio 2. Selvitysprosessi
7
Organisointi ja toimijat
Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia
työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi.
Kuvio 3. Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio
Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja.
Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja
antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien
mahdollisesta yhdistymisestä.
Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä
on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin
asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät
valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja.
Selvityshankkeen
työvaliokunta
on
koostunut
kuntajohtajista ja
kuntien
keskeisistä
viranhaltijoista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt
ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin.
Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja
valmistelusta. Työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, keskushallinto), joiden
lisäksi myös työvaliokunnalla oli toimeksiantona pohtia mm. elinvoimakysymyksiä. Työryhmien
toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen,
organisointi ja kehittäminen.
Hankkeen selvityshenkilöt ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat
vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilöt ovat toimineet asiantuntijoina sekä
tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja
asiakirjoja. Selvityshenkilöt ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien
työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja valtuustojen tilaisuuksiin.
8
Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on
toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön on osallistunut Kuntaliiton
erityisasiantuntija Antti Kuopila sekä FCG:n asiantuntija Anna Laiho. Selvitystyötä ovat FCG:ssä
tukeneet myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) ja konsultti Jussi Kukkonen
(raportointi).
Viestintä
Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja
tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma.
Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kummassakin kunnassa.
Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut
mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu
yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu
kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita
tilaisuuksia.
Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto (linkki alla), jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä
syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu
selvityksen
etenemisestä.
Esimerkiksi
jokaisen
ohjausryhmän,
kuntalaistilaisuuden,
valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet.
http://kuntarakenne.raumanseutu.fi/
Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Selvityksen
ohjausryhmässä ja työvaliokunnassa sekä alatyöryhmissä on ollut molemmista kunnasta henkilöstön
edustus. Lisäksi kummankin kunnan henkilöstölle järjestettiin omat infotilaisuudet, joissa oli
mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin selvityksen kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstölle
on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti.
Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja
välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien
pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen
yhteisseminaareihin.
Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat.
Järjestöjä, seurakuntia ja kuntien yksityisiä palveluntuottajia on informoitu hankkeen internetsivujen
kautta.
2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset
Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset
Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kaupunkien valtuustoryhmille tehtiin kysely huhtitoukokuussa 2014. Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Kyselyn vastauksia käsiteltiin
valtuustoseminaareissa, Raumalla 1.9. ja Laitilassa 8.9.
Rauman ja Laitilan valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen kaikkea yhteistyömahdollisuuksien
kartoittamista sekä tarkkaa ja puolueetonta tietoa kuntien taloudesta ja palveluista sekä liitoksen
vaikutuksesta niihin. Toivottiin selvitettävän taloudellisesti tehokkain liitosvaihtoehto. Lisäksi
valtuustoryhmät halusivat selvitystyön avulla kartoittaa mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän
aktivoimiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Tärkeänä pidettiin, että selvitys tehdään toista kaupunkia
kunnioittaen ja tiedottamalla kaupunkilaisille avoimesti työn etenemisestä.
Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita kuntarakenteen muuttuessa olivat valtuustoryhmien
mielestä peruspalvelujen säilyminen lähipalveluina ja ylipäätään palvelujen säilyminen nykyisellään.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyttäminen nähtiin keskeisenä, ja Vakka-Suomen aluesairaala sekä
ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys nostettiin esiin turvattavina kohteina. Myös kattava
kouluverkko haluttiin säilyttää, ja tärkeäksi koettiin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen
omassa kunnassa. Lisäksi useissa vastauksissa mainittiin elinkeinopolitiikan kehittäminen koko
uuden kunnan alueella, lähidemokratian turvaaminen aluelautakuntien tai vastaavien elinten kautta
sekä reuna-alueiden elinvoimaisuuden turvaaminen.
9
Kysyttäessä asioista ja palveluista, joita tulisi kehittää kuntarakenteen muuttuessa,
valtuustoryhmien vastauksissa tuotiin esiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä joukkoliikenne
ja liikkuvat ja sähköiset palvelut. Henkilöstön määrää haluttiin vähentää sekä kaavoitusta keskustaalueiden ulkopuolella joustavoittaa.
Palvelut ja toiminnot, joissa valtuustoryhmät katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä,
olivat ennen muuta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut, joissa haluttiin yhdistää
voimavaroja, uudelleenorganisoida palveluja sekä lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Koulutuspalveluissa
yhteistoimintaa
haluttiin
toteuttaa
lukioiden
sekä
lukioiden
ja
ammattioppilaitosten välisellä yhteistyöllä ja helpottamalla koululaisten mahdollisuuksia käydä
lähikoulua toisen kunnan puolella. Myös kunnallistekniikassa nähtiin tarvetta kuntien väliselle
lisäyhteistyölle.
Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuustoryhmien tahtotilaa ja suhtautumista selvitykseen ja sitä,
kuinka realistisena ne näkevät kuntarakennemuutoksen. Laitilassa kuntaliitoksia ei nähty realistisena
vaihtoehtona, mutta selvityksiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Raumalla liitoksiin suhtauduttiin
myönteisemmin ja niitä pidettiin tarpeellisempina kuin Laitilassa. Pakkoliitoksiin asennoiduttiin
valtuustoryhmissä kielteisesti. Selvitystyöstä toivottiin olevan hyötyä oman kunnan ja kuntien
välisen yhteistyön kehittämisessä, vaikkei liitoksia syntyisikään.
Kuntalaisten näkemykset ja odotukset
Kuntalaisten näkemyksiä selvityksestä kartoitettiin kuntalaistilaisuuksissa, jotka pidettiin Laitilassa
28.10. ja Raumalla 30.10. Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja,
luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Laitilan kuntalaistilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä ja
Raumalla noin 20. Meneillään oleva sote-uudistus puhututti tilaisuuksiin saapuneita kuntalaisia.
Huolta kannettiin myös lähi- ja peruspalveluiden saatavuuden ja laadun sekä palveluihin liittyvien
vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta tulevaisuudessa. Kuntaliitosten taloudelliset vaikutukset,
niin niistä koituvat mahdolliset rasitukset kuin säästöpotentiaalikin, herättivät kysymyksiä.
Painelaskelmiin kohdistui Laitilan tilaisuudessa kritiikkiä: katsottiin, että Uudenkaupungin
verokertymään tulisi lisätä autotehtaan kasvun aiheuttama lisäys. Laitilalaisten keskuudessa
keskustelua synnyttivät myös suuntautumisvaihtoehdot Rauma ja Uusikaupunki, joita vertailtiin
liitoskumppaneina mm. talouden, elinkeinoelämän ja hallinnon kannalta. Osa näki useamman
kunnan yhdistymisen parempana vaihtoehtona kuin kahden kunnan fuusion, tällöin olisi paremmat
mahdollisuudet saada uudistuksia aikaan ja kunnan vetovoimaisuus olisi parempi. Kuntien
henkilöstön kohtalo mahdollisessa kuntaliitoksessa askarrutti kuntalaisia. Avointa tiedottamista
kuntalaisille selvitystyöstä ja näiden mukaan ottamista työhön pidettiin tärkeänä. Rauman
tilaisuudessa peräänkuulutettiin kaikkien alueen kuntien vastuuta alueen tulevaisuudesta.
Huomautettiin, että mikäli kaikki kunnat katsovat asioita vain omasta näkökulmastaan, kuntien
välinen kilpailu tulee jatkumaan.
Henkilöstön näkemykset ja odotukset
Kuntien henkilöstöinfot järjestettiin Laitilassa 28.10. ja Raumalla 30.10. Laitilassa järjestettiin kaksi
henkilöstötilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Laitilan henkilöstön edustajat
kantoivat huolta palvelujen heikkenemisestä kuntaliitoksen myötä, mutta itsenäiseksi jäämisessä
uhkana olisivat talouden painelaskelmien mukaan pahimmassa tapauksessa suuret veronkorotukset,
joita ei myöskään nähty positiivisina. Laitilassa vertailtiin suuntautumisvaihtoehtoja Raumaa ja
Uuttakaupunkia liitoskumppaneina mm. talouden ja hallinnon näkökulmista. Jotkut kyseenalaistivat
talousennusteiden pitävyyden ja todenmukaisuuden. Haluttiin myös tietää, paljonko aikaa
kuntarakenneselvityksen valmisteluun menee ja mistä se on pois. Kuntayhteistyön lisäämisessä
ongelmana nähtiin se, että usein jokainen kunta pyrkii huolehtimaan liiaksi omasta edustaan, jolloin
yhteistyö voi vaikeutua. Työntekijöiden asema kuntaliitoksessa sekä työpaikkojen säilyminen
erityisesti viiden vuoden suoja-ajan päätyttyä herättivät kysymyksiä henkilöstön edustajissa, ja
tiedusteltiin myös, johtaako kuntaliitos toimintojen ulkoistamiseen. Myös sote-uudistuksen vaikutus
kuntiin puhututti tilaisuuteen osallistuneita. Osa paikalla olleista kuntatyöntekijöistä näki tarvetta
kuntaliitokselle suuremmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla. Avointa
tiedottamista henkilöstölle ja henkilöstön tiivistä mukana pitämistä selvitystyössä korostettiin
puheenvuoroissa. Myös kuntien elinvoimaisuuden tärkeys nostettiin esiin.
10
3
Selvitysalue
3.1 Yleiskuvaus
Rauma sijaitsee Satakunnan maakunnan eteläosassa ja Laitila Varsinais-Suomen luoteisosassa.
Kaupunkien yhteiset rajanaapurit ovat Pyhäranta ja Eura. Rauma kuuluu Rauman seutukuntaan,
jonka muita kuntia ovat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Laitila kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan
Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan kanssa.
3.2 Väestö
Raumalla ja Laitilassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 48 466 asukasta (Tilastokeskus). Sekä
Rauman että Laitilan väestö on ollut lievässä laskussa 2000-luvun aikana: Rauman väestö on
vuodesta 2000 vuoteen 2013 vähentynyt 1 022 ja Laitilan 334 henkilöllä. Alueen väestönlasku
johtuu erityisesti muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 2010-luvulla Rauman väestö
on kuitenkin kääntynyt nousuun, ja Laitilankin väestö on kasvanut kahtena viimeisenä
tarkasteluvuonna.
Kumpikin kaupunki on kärsinyt muuttotappiota muihin kuntiin 2000-luvulla. Laitilassa myös
luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista, Raumalla syntyvyys on sen sijaan ollut kuolleisuutta
korkeampaa. Molemmat kaupungit ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan
vuosikymmenen aikana.
Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupunkien väestön nykytilasta.
Taulukko 1. Keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupungeista (Tilastokeskus ja
Maanmittauslaitos)
Väkiluku 31.12.2013
Väkiluvun muutos, % 2012–2013
Asukastiheys, asukkaita per maa-km2
Maapinta-ala, km2
Taajama-aste, % 1.1.2012
0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, %
31.12.2013
15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, %
31.12.2013
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %
31.12.2013
Laitila
8 487
0,3
16
532
67,5
17,5
Rauma
39 979
0,3
80
496
92,0
14,9
60,1
62,9
22,4
22,2
Yhteensä
48 466
Kuviossa 4 on esitetty ennuste väestönkehityksestä selvitysalueella, Satakunnan maakunnassa ja
koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen
mukaan alueen väestö vähenee kolmella prosentilla eli runsaalla 1 400 henkilöllä vuoteen 2029
mennessä. Selvitysalueen väestö vähenee suurin piirtein samaan tahtiin kuin Satakunnassa
keskimäärin.
11
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
110
105
100
2012=100
.
95
90
85
80
75
70
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
Asukkaita
2012=100
Asukkaita
2012=100
Asukkaita
2012=100
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
48 302
100
225 163
100
5 429 655
100
47 626
99
222 895
99
5 555 550
102
47 356
98
221 946
99
5 655 551
104
47 133
98
221 211
98
5 748 548
106
46 867
97
220 401
98
5 829 616
107
Kuvio 4. Ennustettu väestönkehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029
Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Kuviossa 5
kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Rauma-Laitilan alueella 2030-luvun taitteeseen
asti. Vanhusväestön määrä kasvaa reippaasti, kun taas työikäisten ja alle kouluikäisten määrä
vähenee.
12
170
160
150
140
130
2012=100
120
110
100
90
80
Lähde:Tilastokeskus
70
2 012
2 017
2 021
2 025
1-6-vuotiaat
100
98
96
93
90
7-18-vuotiaat
100
99
101
101
100
Työikäiset (17-64 v)
100
93
89
87
86
65-74-vuotiaat
100
119
120
110
103
Vanhusväestö*
100
107
122
143
159
Väestö
100
99
98
98
97
alle 1 -vuotiaat
1-6-vuotiaat
7-18-vuotiaat
Työikäiset (17-64 v)
65-74-vuotiaat
Vanhusväestö*
Kaikki
2 012
517
3 059
6 123
29 320
5 555
4 870
48 302
2 017
481
3 013
6 049
27 310
6 583
5 224
47 626
2 021
465
2 925
6 187
26 181
6 653
5 958
47 356
2 025
450
2 846
6 210
25 586
6 088
6 984
47 133
2 029
2 029
438
2 767
6 111
25 132
5 746
7 743
46 867
*yli 75-vuotiaat
Kuvio 5. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueella vuosina 2012–2029
Taulukossa 2 on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kaupungeittain. Kustakin ikäryhmästä
on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen ja prosentuaalinen muutos. Kahden
vanhimman ikäluokan koko kasvaa sekä Raumalla että Laitilassa, ja kaikki muut ikäryhmät
puolestaan pienenevät. Asukaslukuun suhteutettuna Laitilan väestö vähenee ennusteessa Rauman
väestöä voimakkaammin. Raumalla työikäisten määrä vähenee suhteellisesti eniten. Laitilassa sen
sijaan ikäryhmän kokoon nähden suurin vähennys tapahtuu alle 1-vuotiaiden ryhmässä, joiden
määrä kutistuu vuoteen 2029 mennessä kaupungissa suhteellisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin
Raumalla. Laitilassa myös 1-6 –vuotiaiden, työikäisten sekä 17-64 –vuotiaiden määrä pienenee
nopeammin kuin Raumalla. 65–74 –vuotiaiden määrä kasvaa Laitilassa ripeämmin kuin Raumalla,
mutta yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Raumalla suhteellisesti enemmän kuin Laitilassa viimeiseen
tarkasteluvuoteen
mennessä.
Vanhusväestön
merkittävä
kasvu
johtaa
sosiaalija
terveyspalveluiden tarpeen kasvuun.
13
Taulukko 2. Selvitysalueen kaupunkien ennustettu väestönkehitys ikäluokittain vuosina 2012–2029
RAUMA
2012
2017
2021
2025
2029
Koko väestö
Alle 1-vuotiaat
1–6 -vuotiaat
7–18 -vuotiaat
17–64 -vuotiaat
65–74 -vuotiaat
Yli 75 -vuotiaat
39 842
412
2 484
4 967
24 363
4 582
3 977
39 351
396
2 445
4 870
22 744
5 464
4 271
39 151
386
2 390
5 002
21 801
5 529
4 876
38 992
373
2 334
5 025
21 349
4 992
5 758
38 789
363
2 269
4 957
21 004
4 660
6 408
LAITILA
2012
2017
2021
2025
2029
Koko väestö
Alle 1 -vuotiaat
1–6 -vuotiaat
7–18 -vuotiaat
17–64 -vuotiaat
65–74 -vuotiaat
Yli 75 -vuotiaat
8 460
105
575
1 156
4 957
973
893
8 275
85
568
1 179
4 566
1 119
953
8 205
79
535
1 185
4 380
1 124
1 082
8 141
77
512
1 185
4 237
1 096
1 226
8 078
75
498
1 154
4 128
1 086
1 335
Muutos
2012–2029
Lkm
%
-1 053
-2,6
-49
-11,9
-215
-8,7
-10
-0,2
-3 359
-13,8
+78
+1,7
+2 431 +61,1
Muutos
2012–2029
Lkm
%
-382
-4,5
-30
-28,6
-77
-13,4
-2
-0,2
-829
-16,7
+113 +11,6
+442 +49,5
Taulukossa 3 on esitetty kaupunkikohtaiset väestöennusteet kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti.
Väestö vähenee molemmissa kaupungeissa jokaisella vuosikymmenellä.
Taulukko 3. Selvitysalueen kaupunkien väestöennusteet kymmenvuotisvälein (Tilastokeskus)
Väestöennuste 2020
Väestöennuste 2030
Väestöennuste 2040
Rauma
39 192
38 726
38 020
Laitila
8 221
8 062
7 920
Ennusteen mukaan työikäisten määrä alueella vähenee suurin piirtein samaan tahtiin kuin
Satakunnassa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten
nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen.
14
Työikäisten määrä ennusteessa 2012 - 2029: -14%
17-64 -vuotiaat
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
105
2012=100
.
100
95
90
85
80
75
70
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
17-64-vuotiaat
2012=100
29 320
100
27 310
93
26 181
89
25 586
87
25 132
86
17-64-vuotiaat
2012=100
17-64-vuotiaat
2012=100
134 809
100
3 396 565
100
126 401
94
3 331 382
98
121 800
90
3 297 681
97
118 995
88
3 289 695
97
116 715
87
3 286 579
97
Kuvio 6. Työikäisten määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Mitä
suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde
heikkenee hieman hitaammin kuin Satakunnassa keskimäärin, mutta valtakunnallista tasoa
nopeammin.
15
Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti)
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
1,0
Heikkenee
0,9
0,8
0,7
0,6
0,5
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
0,65
0,74
0,81
0,84
0,86
0,67
0,76
0,82
0,86
0,89
0,60
0,67
0,72
0,75
0,77
Kuvio 7. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman
ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on
tilanne. Vuonna 2012 Raumalla oli jokaista sataa työssäkäyvää kohden 140 ja Laitilassa 139 eityössäkäyvää. Koko maan luku oli samanaikaisesti 132. Selvitysalueen kaupunkien taloudellinen
huoltosuhde oli näin ollen valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Kaupunkien taloudellinen
huoltosuhde heikkene samaan tahtiin 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen Rauman
huoltosuhteen heikkeneminen hidastuu ja Laitilan huoltosuhde alkaa heiketä voimakkaammin kuin
Rauman.
Laitila
Rauma
200
180
160
Heikkenee
140
120
100
80
60
40
20
0
2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028
Kuvio 8. Taloudellinen huoltosuhde selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus)
Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee selvitysalueella samaan tahtiin kuin Satakunnassa. Koko maan
tasolla nuorten määrä pysyy ennallaan.
16
Nuoriso
-7%
Muutos 2012-2029:
0-29 -vuotiaat
Selvitysalue
Satakunta
Koko maa
105
100
.
95
2012=100
90
85
80
75
70
65
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
15 678
15 132
14 888
14 652
14 527
100
97
95
93
93
71 514
100
1 893 666
100
69 190
97
1 898 520
100
67 923
95
1 896 077
100
66 715
93
1 890 226
100
66 231
93
1 902 302
100
0-29 -vuotiaat
Selvitysalue
2012=100
0-29 -vuotiaat
2012=100
0-29 -vuotiaat
2012=100
Satakunta
Koko maa
Kuvio 9. Nuorison määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029
Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy selvitysalueella merkittävästi ja on vuoteen 2029 mennessä lähes
60 prosenttia suurempi kuin nykyään. Muutos on suurin piirtein yhtä suuri kuin Satakunnan
maakunnassa keskimäärin, mutta pienempi kuin valtakunnallisesti.
Vuonna 2029 lähes viidennes selvitysalueen asukkaista on yli 75-vuotiaita. Vanhusväestön osuus
kasvaa samaa tahtia kuin maakunnassa ja koko maassa. Valtakunnallinen vanhusväestön osuuden
kehitys on kuitenkin muutaman prosentin jäljessä selvitysalueen tasosta. Iäkkäiden määrän
lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten
toimintakyky.
Yli 75-vuotiaat
Muutos 2012-2029:
Selvitysalue
+59%
Satakunta
Koko maa
200
.
160
2012=100
180
140
120
100
80
2 012
Selvitysalue
2 017
Vanhusväestö*
2012=100
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
4 870
5 224
5 958
6 984
7 743
100
107
122
143
159
Satakunta
Vanhusväestö*
23 659
25 543
28 829
33 982
37 346
Koko maa
2012=100
Vanhusväestö*
2012=100
100
453 145
100
108
507 092
112
122
589 657
130
144
710 055
157
158
799 948
177
*yli 75-vuotiaat
Kuvio 10. Vanhusväestön määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029
17
4
Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima
4.1 Kilpailukyvyn kehitys
Rauman seutu oli vuonna 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä
Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa 14. ja Vakka-Suomi 35. sijalla 70 seutukunnasta.
Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat työn tuottavuus, työllisyysaste,
innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Rauman seudun sijoitus oli
vuodesta 2011 laskenut seitsemän pykälää yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Vakka-Suomen
sijoitus oli pysynyt ennallaan.
Timo Aro (2014) on verrannut lounaisrannikon seutukuntien eli Turun, Porin, Rauman ja VakkaSuomen seutujen aluetalous- ja yritysdynamiikkaa suuriin ja keskisuuriin eli yli 100 000 asukkaan
kaupunkiseutuihin. Rauman seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli kaupunkiseuduista
kolmanneksi korkein vuonna 2011 ja seudun bruttokansantuotteen kasvu aikavälillä 2000–2011 oli
seutukuntien joukossa kuudenneksi korkein. Rauman seudun kunnallisverot olivat kolmanneksi
korkeimmat asukasta kohden vuonna 2012 ja kunnallisverojen nousu oli seudulla toiseksi korkeinta
vuosien 2000 ja 2012 välillä. Rauman seudun kuntalainat asukasta kohden vuonna 2012 olivat sen
sijaan seutukunnista ylivertaisesti alhaisimmat.
Vakka-Suomen seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohden oli koko maan keskiarvon
alapuolella vuonna 2012, ja seutukunnan tilanne koko maahan nähden heikentyi vuosien 2000 ja
2011 välillä. Seudun kunnallisverot olivat vuonna 2012 7. korkeimmat vertailujoukosta ja nousivat
vertailujoukosta määrällisesti toiseksi eniten aikavälillä 2000–2012. Vakka-Suomen kuntalainat
olivat koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012.
Taulukko 4. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitys lounaisrannikon seutukunnissa
verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000–2011 (Aro 2014)
Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa, joka sijoittui aikavälille 2008–2012,
Vakka-Suomi sijoittui toiseen ja Rauman seutu kolmanteen viidennekseen aloittaneiden yritysten
määrässä suhteessa keskiväkilukuun. Yrityskanta suhteessa keskiväkilukuun oli Vakka-Suomessa
maan 8. paras, seutu sijoittui siis ensimmäiseen viidennekseen ja Rauman seutu puolestaan
kolmanteen viidennekseen. Yritysperustannan osuudessa yrityskannasta Vakka-Suomi oli toisessa ja
Rauman seutu neljännessä viidenneksessä. LOURA-alueen sekä suurten ja keskisuurten
kaupunkiseutujen vertailussa Vakka-Suomen yritysperustanta oli keskitason yläpuolella vuosina
2001–2006 ja keskitasoa vuosina 2007–2011, Rauman seutu oli sen sijaan vertailujoukon toiseksi
heikoin vuosina 2000–2011. Yrityskannan ns. luovan tuhon (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten
suhde yrityskantaan) osalta Rauman seutu oli aikavälillä 2008–2012 kolmannessa ja Vakka-Suomi
heikoimmassa viidenneksessä. Yrityskannan muutosprosentin suhteen vuosina 2000–2012 VakkaSuomi sijoittui parhaaseen viidennekseen, 11. sijalle Manner-Suomen seutukunnista, ja Rauma
kolmanteen viidennekseen. Osaamisintensiivisten (toimialaluokitukset K, M ja N) yritysten osuudella
kaikista aloittaneista yrityksistä mitattuna Rauman seutu oli toisessa ja Vakka-Suomi neljännessä
18
viidenneksessä. Kaiken kaikkiaan Vakka-Suomi sijoittui yritysdynamiikan osalta
seutukuntien joukossa toiseksi ja Rauman seutu kolmanneksi parhaimpaan viidennekseen.
Suomen
Taulukko 5. Yritysperustanta lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin
kaupunkiseutuihin vuosina 2001–2006 ja 2007–2011 (Aro 2014)
Rauman 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 67 prosenttia ja Laitilan väestöstä 62 prosenttia oli
suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna 2011. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden
osuus oli 68 prosenttia, Rauma oli siis lähellä valtakunnallista tasoa. Tutkinnon suorittaneiden osuus
on kasvanut selvitysalueen kunnissa suurin piirtein samaan tahtiin kuin koko maassa.
4.2 Elinkeinot ja työllisyys
Selvitysalueella oli vuonna 2011 21 236 työpaikkaa. Alueen työpaikkojen määrä kasvoi noin 50:llä
vuodesta 2000 vuoteen 2011. Raumalla työpaikkojen määrä kasvoi, kun se Laitilassa sen sijaan
väheni. Selvitysalueen työpaikkojen määrän kehitys kääntyi laskuun vuonna 2008 eikä työpaikkojen
määrä ollut vuoteen 2011 mennessä palannut vuoden 2007 tasolle. Selvitysalueen suhteellinen
työpaikkakehitys on myös ollut hitaampaa kuin koko maassa.
19
Kuvio 11. Työpaikkojen määrän kehitys selvitysalueella
Selvitysalueen työpaikoista kaksi kolmannesta (67 %) oli yksityisellä sektorilla vuonna 2011.
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli selvästi koko maan keskiarvoa (58 %) korkeampi.
Viidennes (21 %) alueen työpaikoista oli kuntasektorilla ja kymmenes (9 %) oli yrittäjäsektorin
työpaikkoja. Vuosien 2000 ja 2011 välillä kuntatyöpaikkojen osuus kasvoi alueella prosenttiyksiköllä
ja valtion työpaikkojen osuus pieneni saman verran, muiden työnantajasektoreiden osuudet pysyivät
ennallaan.
Vuonna 2011 selvitysalueella oli eniten työpaikkoja teollisuudessa (5 914), terveys- ja
sosiaalipalveluissa (2 826) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (2 165). Aikavälillä 2007–2011
selvitysalueen työpaikat vähenivät vajaalla tuhannella. Ylivoimaisesti eniten työpaikkoja katosi
teollisuudesta. Vähintään sata työpaikkaa hävisi niin ikään rakentamisesta, koulutuksesta, maa-,
metsä- ja kalataloudesta sekä muusta palvelutoiminnasta. Toimialat, joille työpaikkoja syntyi
ajanjaksolla eniten, olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä
julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus.
Taulukko 6. Työpaikkojen muutos selvitysalueella aikavälillä 2007–2011 toimialan mukaan
Työllisten määrä on selvitysalueella laskenut prosenttiyksiköllä vuodesta 2000 vuoteen 2011. Koko
maassa työllisten määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut noin kuusi prosenttia. Raumalla työllisten
määrä on kasvanut hieman ja Laitilassa se on laskenut. Työllisten määrä kääntyi selvitysalueella
20
laskuun vuonna 2008, eikä ole sen jälkeen palannut vuoden 2007 tasolle, vaikka työllisten määrä
kasvoikin kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna.
Kuvio 12. Työllisyyden kehitys selvitysalueella
Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 102 prosenttia sekä vuonna 2000 että vuonna 2011.
Laitilan
työpaikkaomavaraisuus
kasvoi
kahdella
prosentilla
ensimmäisen
ja
viimeisen
tarkasteluvuoden välillä, Raumalla osuus pysyi ennallaan. Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli 103
prosenttia ja Rauman 102 prosenttia vuonna 2011.
Selvitysalueen työttömyysaste oli 12,6 prosenttia kesäkuussa 2014. Se oli samalla tasolla koko
maan työttömyysasteen (12,9 %) kanssa. Laitilassa (7,1 %) työttömyys oli selvästi vähäisempää
kuin Raumalla (13,7 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus (2,4 %) selvitysalueella oli kesäkuussa 2014
pienempi kuin koko maassa (3,5 %). Pitkäaikaistyöttömyys oli korkeampaa Raumalla (2,8 %) kuin
Laitilassa (1,0 %).
4.2.1
Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät
Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 –julkaisussa, joka on ELYkeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja
seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, arvioidaan alueiden elinkeinoelämää ja
yritystoimintaa sekä työttömyyden määrää ja rakennetta. Katsausten arviot on tuotettu elokuussa
2014.
Raumalla perinteisesti vahva meriklusteri on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa. STX:n
Rauman telakan toiminta päättyi kesällä 2014. Välitön työpaikkamenetys oli noin 600, mutta
välilliset vaikutukset alihankintaverkostoissa huomioiden työpaikkamenetys oli huomattavasti
suurempi. Valtioneuvosto on nimennyt Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden
2016 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Rauman
kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan
konepajateollisuuden yrityspuisto. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat
suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomaita
myöten.
Alueen tärkeimmät liikennehankkeet ovat valtatie 8:n perusparannus ja Rauman sataman
väyläsyvennys. Vientivetoiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien turvaaminen on yksi kilpailukyvyn
turvaamisen avainkysymyksistä.
21
Rauman mittavia investointeja ovat mm. Seaside Industry Park (telakka-alue) ja Lakarin yritysalue,
jonka eritasoliittymän rakentamista vauhdittaa TEM:n keväällä myöntämä 3 miljoonan euron
suuruinen työllisyysperusteinen investointiavustus. Raumalla on käynnistymässä myös sataman
kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat
yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä
jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon 20–30 miljoonaa euroa. Seaside
Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC, joka
aloittaa laivojen korjaustyöt jo syksyllä 2014. Uudenlaisella toimintakonseptilla toimiva yritys voi
kasvaa jatkossa merkittäväksi työllistäjäksi. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas
rekrytoi vuoden 2015 alkuun mennessä 300 uutta työntekijää, mikä on myönteinen mahdollisuus
etenkin Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen
kysynnän suhteen.
Työttömyys on lisääntynyt Rauman seudulla enemmän kuin Satakunnan muissa seutukunnissa.
Vakka-Suomen elinkeinoelämä on kehittynyt positiivisesti verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen;
seudun kokonaisliikevaihto on kasvanut vahvasti. Tämä selittyy seudullisesti suurten yritysten
nousujohteisella tuotantokehityksellä ja muutenkin vilkkaalla investointiaktiivisuudella.
Myös Laitilaan vaikuttaa positiivisesti Uudenkaupungin autotehtaan kasvu. Tehdas työllistää tällä
hetkellä 1 000 autonrakentajaa ja 300 toimihenkilöä. Alkuvuonna 2014 tehtaalle palkattiin noin 300
työntekijää, joista puolet vuokratyövoimana. Kesä-heinäkuussa rekrytoitiin 150 työntekijää lisää ja
tällä hetkellä on käynnissä uusi 150 työntekijää koskeva kampanja. Daimler AG:n kanssa tehdyn
sopimuksen mukaan Uudessakaupungissa valmistetaan yli 100 000 A-sarjan henkilöautoa vuosina
2013–2016. Myös muussa teollisuudessa, kuten esim. kulkuneuvoille laseja valmistavassa
teollisuudessa, menee tällä hetkellä hyvin Vakka-Suomessa. Vakka-Suomi on merkittävää
maatalousaluetta, ja laitilalainen kananmunapakkaamo Munax on rekrytoimassa lisää osaajia.
Tuottajahintojen suhdannelaskun lisäksi maataloudessa on vuoteen 2020 saakka ulottuva haaste:
tuotannon aleneva kansallinen tuki.
Vakka-Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä joitakin huomattavia investointeja.
Uudessakaupungissa sijaitseva lannoitetehdas Yara aloittaa kuluvana vuonna kaksivuotisen
tuotannon laajennusinvestoinnin, jonka kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman väyliä on ruopattu vastaamaan lannoitetehtaan, soijatehtaan ja
autotehtaan kasvaneita liikennemääriä. Myös autotehtaan (Valmet Automotive) tuotannon ylösajoa
voidaan pitää huomattavana investointina.
Työvoiman kysynnän näkymät ovat Laitilassa hyvät. Ylipäätään Vakka-Suomessa on VarsinaisSuomen myönteisimmät työllisyysnäkymät.
4.3 Elinvoima
Kuntien elinvoiman voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteisen
elinkeinopoliittisen näkökulman. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima
koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden
kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi
elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön
rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana.
Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen
pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä
pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä
tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta
tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta.
Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen
menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa.
22
Kohde
Taulukko 7. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko
Uusi kunta
(+)
(-)
1
Saavutettavuuden
varmistaminen
Toiminnallinen kokonaisuus.
2
Sijaintietujen
hyödyntäminen
Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen
erityisvahvuuksien pelkistäminen ja
profilointi helpottuu
3
Houkutteleva kunta
(vetovoimasta,
lähipalveluista ja
viihtyvyydestä
huolehtiminen, ilmapiiri,
asukasrakenne)
Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen
että vapaa-ajan osalta paranevat.
4
Osaava työvoima
(koulutus ja rekrytointi,
avainhenkilöt)
Kokonaisuuden hahmottaminen ja
vaihtoehdot paranevat.
5
Yritysten uusiutumisen
ja innovaatiokyvyn
tukeminen
Yhdistyneellä kunnalla isommat
tehdä tulevaisuuspanostuksia.
6
Kuntien oman toiminnan
uudistaminen ja
hankinnat
elinkeinopolitiikan
vipuna
Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus
korostuvat.
Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus.
Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta
parempi.
Osa-alueittainen
optimointimahdollisuus
heikkenee.
Ei suuria muutoksia.
Olemassaolevia rakenteita voidaan kehittää
nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois
päällekkäisistä toiminnoista).
resurssit
Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman
toiminnan asiat.
Palvelut pääosin kaupungin omana
7
Yrittäjyyden edistäminen toimintana.
Selkeä painopiste kunnan toiminnassa.
(yrittäjäkasvatus,
sukupolvenvaihdokset,
yleinen yrittäjäaktiivisuus)
8
Edunvalvonta
Verkostojen laatu ja määrä kasvaa.
9
Seudun
elinkeinostrategian
painopisteet ja
toteuttaminen
Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja
kokonaisuutta hallitseva toimija.
10
Seudun
elinkeinopolitiikan
toteuttaminen
Kyky olla varteenotettava
yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa.
11
Kansainvälisten
kumppanuuksien
hyödyntäminen
Monipuolisuus kasvaa.
12
Organisoituminen
Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja
erikoistumisen hyödyntämiseen.
Yhdistymisen kautta painoarvo ja
havaittavuus kasvavat.
23
Perinteinen lähialuetarkastelu
heikkenee.
Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä
monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä
alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kunnassa
omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi
alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin
uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin
yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin
omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva
palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus.
Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin
kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että
uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste
kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen.
Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä
vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai
alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki
päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä.
Yhtenä kuntana uudella kaupungilla olisi alueen kannalta nykyistä tilannetta parempi kyky ottaa
vastaan muutospaineita.
Uuden kaupungin elinvoiman keskeiset osatekijät:
1. Uuden kaupungin palvelut ovat tasalaatuisempia; hyvät palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä
kuntia paremmin. Uuden kunnan muodostamisella voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua, kun
palvelujen saatavuutta voidaan varmistaa sekä vuorokauden, viikon että eri vuodenaikojen suhteen.
Uudessa kaupungissa tuottavuutta voidaan parantaa, kun asioita voidaan suunnitella ja hoitaa
isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa.
2. Saadaan aikaiseksi riittävän vahva kuntayksikkö Turun ja Porin väliin.
3. Edunvalvonnallisesti ja markkinoinnillisesti uusi kaupunki on nykyisiä erillisiä kaupunkeja isompi
ja kyvykkäämpi yksikkö. Uudelle kaupungille on mahdollista luoda selkeä uusi brändi.
4. Uusi kaupunki sijaitsee valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös
rautatieliikenne, lisäksi lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Uusi kaupunki on logistisesti yhtenäinen
ja kilpailukykyinen alue.
5. Alueena selkeä ja tarjoaa erilaisia, laadukkaita elämisen sekä yrittämisen mahdollisuuksia tiiviistä
kaupunkiympäristöstä,
vetovoimaisen
taajaman
sekä
lähiöelämisen
kautta
väljään
maaseutuelämiseen. Uuden kaupungin alueelta päivittäisen työssäkäynnin mahdollisuus koko Turku
– Pori välisellä alueella.
Työvaliokunta näki, että tulevaisuuden palvelutarpeista ja kustannuksista selviäminen sekä kunnan
oman kehittämistoiminnan (=elinvoimapolitiikka) ylläpitäminen edellyttää, että kunnassa pitää olla
vähintään 40 000 – 50 000 asukasta sekä laadukas koulutusympäristö ja monipuolinen
elinkeinoelämä. Riittävä asukasmäärä tasaa palvelujen kysynnän ja kustannusten vuosivaihtelua
sekä mahdollistaa esimerkiksi kolmannen sektorin laajemman ja selkeämmän mukanaolon
palvelutuotannossa.
24
5
Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö
5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Laitila toimii yhdessä Uudenkaupungin kanssa
yhtenä Varsinais-Suomen viidestä seutukuntakeskuksesta. Rauma ja Laitila kuuluvat valtatie 8:n
vaikutusvyöhykkeeseen, joka kulkee länsirannikkoa pitkin Rauman, Laitilan ja Uudenkaupungin
kautta Turkuun sekä Poriin ja Porista pohjoiseen, Vaasaan ja Ouluun.
Valtatie 8 yhdistää Porin ja Rauman ja samalla myös Satakunnan ja koko valtakunnankin kannalta
tärkeät Porin ja Rauman satamat keskenään. Merkittävä tieyhteys alueelle on myös valtatie 12, joka
suuntautuu Raumalta Euran kautta itään ja yhdistää Rauman Tampereelle ja muuhun eteläiseen
Sisä-Suomeen. Myös sähköistetty rata yhdistää Rauman Tampereelle. Radalla on tärkeä merkitys
tavaraliikenteelle ja erityisesti Rauman satamalle.
Rauma ja Laitila eivät muodosta yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta.
5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen
Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvat Eurajoki ja Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluva
Pyhäranta. Eurajoen työssäkäyvästä väestöstä 38 prosenttia ja pyhärantalaisista 44 prosenttia
pendelöi Raumalle.
Laitila kuuluu Uudenkaupungin työssäkäyntialueeseen yhdessä Uudenkaupungin ja niin ikään
Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvan Pyhärannan kanssa. Laitilan työllisistä runsas kymmenes
(11 %) käy töissä Uudessakaupungissa ja 7 prosenttia Raumalla. Pyhärannasta pendelöi Laitilaan
vajaa kymmenes (9 %) ja Uudestakaupungista 6 prosenttia työvoimasta.
Laitilan työllisestä väestöstä pendelöi vajaa kolmannes (30,9 %) ja raumalaisista viidennes (20,9
%).
5.3 Muuttoliike
Sekä Rauma että Laitila ovat kärsineet muuttotappiota 2000-luvun aikana. Kumpikin kaupunki on
saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta muuttovoittoa siirtolaisuudesta.
Keskiväkilukuun suhteutettuna Laitila on kärsinyt suuremmat muuttotappiot maan sisälle, mutta
saanut myös suhteessa hieman enemmän muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Laitilan muuttotappiot
olivat 2000-luvulla väkilukuun suhteutettuna korkeammat kuin Rauman. Rauman suurimmat
muuttotappiot muihin kuntiin ajoittuvat vuosiin 2000 sekä 2007–2008 ja Laitilan puolestaan vuosiin
2001–2003. Kummankin kaupungin muuttotappiot maan sisälle ovat vähentyneet viimeistä
tarkasteluvuotta 2013 kohden, ja vuonna 2012 Laitila sai jopa pientä muuttovoittoa muista
kunnista. Rauma ja Laitila ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan
vuosikymmenen aikana: vuosina 2010–2013 Rauma on saanut 60 prosenttia ja Laitila 40 prosenttia
enemmän muuttovoittoa ulkomailta kuin koko edeltävän vuosikymmenen aikana.
Taulukko 8. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta
asukasta kohden) muuttoliike vuosina 2000–2013
Kuntien
välinen
nettomuutto
abs.
Kuntien
välinen
nettomuutto
suht.
Nettosiirtolaisuus
abs.
Nettosiirtolaisuus
suht.
Yhteensä
abs.
Yhteensä
suht.
Rauma
-2 267
-4,0
865
1,5
-1 402
-2,5
Laitila
-578
-4,8
202
1,7
-376
-3,1
-2 845
-4,2
1067
1,6
-1 778
-2,6
Selvitysalue
yhteensä
25
5.4 Suuntautuminen ja talousalueet
Satakunnassa on kaksi päämarkkina-aluetta, joista toinen on Rauman päämarkkina-alue. Siihen
kuuluvat Eura, Eurajoki, Köyliö, Pyhäranta ja Säkylä. Rauman paikallismarkkina-alueeseen kuuluvat
Eurajoki ja Pyhäranta. Erikoiskaupan asiointialueita voidaan tunnistaa kolme. Rauman erikoiskaupan
asiointi-alueeseen kuuluvat Eura, Eurajoki, Köyliö, Säkylä ja Pyhäranta.
Laitila kuuluu Turun pää- ja paikallismarkkina-alueeseen. Vuoden 2011 erikoiskaupan asiointitietojen
mukaan Laitilassa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointikunta: 59 prosenttia laitilalaisten
erikoiskaupan asioinnista suuntautuu omaan kuntaan. Laitilan toissijaisina erikoiskaupan
asiointisuuntina ovat tasavahvasti Rauma (12 %) ja Turku (11 %).
26
6
Palvelut ja asiakkaat
6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut
6.1.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksessä
viranhaltijoille
annettiin
kaksiosainen
valmistelutehtävä.
Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat
osiot:
•
Palvelujen järjestämistapa
•
Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista
•
Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle
•
Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014,
2.6.2014 ja 16.6.2014.
Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä
sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista,
sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen.
Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien
palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä
selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä.
Laitilan sosiaali- ja terveystoimessa painopisteenä on asukkaiden hyvinvointia tukevien palveluiden
organisointi, koordinointi ja kehittäminen. Lasten psykososiaalisissa palveluissa sijaishuollon
kustannusten
kasvuun
pyritään
vastaamaan
työsuhteiden
onnistuneilla
rekrytoinneilla.
Toimeentulotuen painopisteenä on pitkäaikaisasiakkaiden määrän vähentäminen yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Perusterveydenhuollon tavoitteena on lääkärien vastaanottotoiminnan
laajentaminen palvelemaan myös psykiatrisia asiakkaita ja psykiatrian erityisosaamisen
laajentaminen perustasolle entistä tehokkaammin. Sairaanhoitolaitoksissa on painopisteenä
erityisesti hoitoketjun toimivuus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen.
Toimintarajoitteisten tehtävän painopistealueena on asiakkaiden palvelujen oikean kohdentamisen
kautta kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden palveluiden yhtenä painopistealueena on vanhusten
neuvontapalvelupisteen käynnistäminen vuoden 2014 aikana.
Rauman ja Laitilan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden
omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän
erikoissairaanhoidon palveluita. Laitila järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse.
Rauman pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Lisäksi osa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin palvelujen
tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma käyttää myös jonkin verran Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin palveluita. Laitilan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirillä.
Kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaalija terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden
organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä.
Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Laitila käyttää Raumaa enemmän ostopalveluita.
Laitilassa ostopalveluita käytetään kohtuullisesti terveyspalveluissa.
27
Taulukko 9. Sote-palvelujen henkilöstöt kaupungeittain
RAUMA
Tulosalue
Talous- ja hallintopalvelut
Vakanssit (lkm)
37
Ympäristöterveydenhuolto
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
27
255
121
368
Terveyskeskussairaala
Rauman aluesairaala
Yhteensä
87
169
1064
LAITILA
Tulosalue
Sosiaalitoimen hallinto
Lapsiperheiden
psykososiaaliset palvelut
Toimeentuloturva
Kansanterveystyö
Toimintarajoitteisten
palvelut
( sis. VPL, EHP)
Iäkkäiden palvelut
Vakanssit (lkm)
5
9
1
76
8
0
94
192
Taulukko 10. Lähellä eläkeikää olevan sote-henkilöstön lukumäärä kaupungeittain
RAUMA
LAITILA
Tulosalue
Talous- ja hallintopalvelut
60 vuotta täyttänyt
henkilöstö (lkm)
8
Ympäristöterveydenhuolto
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
3
29
11
30
Terveyskeskussairaala
Rauman aluesairaala
Yhteensä
Tulosalue
Sosiaalitoimen hallinto
Lapsiperheiden
psykososiaaliset palvelut
Toimeentuloturva
Kansanterveystyö
Toimintarajoitteisten
palvelut
( sis. VPL, EHP)
Iäkkäiden palvelut
8
15
104
60 vuotta täyttänyt
henkilöstö (lkm)
2
0
0
16
2
0
10
30
Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa
vakanssien määrään on 12 ja Laitilassa 16 prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla
132 ja Laitilassa 30 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan
vuonna 2017 Raumalla 30 ja Laitilassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32
ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä
tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50 ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. Puolen prosentin
tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla
18 ja Laitilassa 0 henkilöä.
Kaupunkien
henkilöstömäärät
poikkeavat
toisistaan
merkittävästi.
Raumalla
henkilöstömäärä on reilu 1 000, Laitilassa n. 200–300. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu
molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä
palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa
työskentelee yhteensä 162 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta.
28
Taulukko 11. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kaupungeittain, tilinpäätös 2013
Rauma
Tulosalue
21000 Talous- ja hallintopalvelut
21100 Ympäristöterveydenhuolto
21200 Avoterveydenhuolto
21300 Sosiaalipalvelut
21400 Vanhuspalvelut
21500 Terveyskeskussairaala
Toimintatuotot
683 988
588 848
3 758 656
2 742 623
7 019 282
782 122
8 124 469
21600 Rauman aluesairaala
21700 Erikoissairaanhoito
Yhteensä
Laitila
Tulosalue
Sosiaalitoimen hallinto
Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut
Toimeentuloturva
Kansanterveystyö
Sairaanhoitolaitokset
Toimintarajoitteisten palvelut ( sis. VPL, EHP, )
Iäkkäiden palvelut
Yhteensä
Toimintakulut
-3 196 601
-1 735 925
-24 686 701
-26 702 043
-32 007 841
-8 495 505
23 699 988
-20 428 453
-33 340 635
-150 593 704
Toimintakate
-2 512 613
-1 147 077
-20 928 045
-23 959 420
-24 988 559
-7 713 383
-12 303 984
-33 340 635
-126 893 716
Toimintatuotot
13 997
567 949
216 342
1 877 219
0
634 890
2 287 059
Toimintakulut
-692 062
-5 396 502
-597 711
-7 174 163
-10 642 742
-3 137 557
-7 983 170
Toimintakate
-678 065
-4 828 553
381 369
-5 296 944
-10 642 742
-2 502 667
-5 696 111
5 597 456
-35 623 907
-30 026 451
Taulukko 12. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain
Nettokustannukset,
euroa/asukas vuonna 2012
Rauma
Laitila
Koko Suomi
3501
3392
3453
Vanhuspalveluiden ja
terveydenhuollon
tarvevakioidut menot,
euroa/asukas vuonna 2011
2347
2247
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset
ovat suuremmat kuin Laitilassa.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Laitila
vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja
terveyspalveluiden lisäksi
merkittävässä
määrin
erikoissairaanhoidon
palveluita omassa
aluesairaalassaan.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Laitilassa palvelut ovat
edullisemmat kuin Raumalla. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät.
Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaalija terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa.
Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä
olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden
ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden
kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen
muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden
muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä
muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava
kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja
toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan
taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä
tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia.
29
6.1.2
Uuden kunnan malli
Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus
Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttavat monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä
kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan
yhtenä vetovoimatekijänä.
Kuntaliitoksen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman
parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia
enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen
vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella.
Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät
seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyvät suuremman kuntakoon myötä. Edelleen
kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia.
Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyvät kuntakoon kasvaessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen
Rauman ja Laitilan sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen
muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät
palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan
organisaatioitaan ja tuotantotapojaan sekä kehittämään uusia innovatiivisia palveluita.
Sekä Rauman että Laitilan osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden
organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyissä
organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista
palveluiden
tuotantotavoista.
Elämänkaarimallin
mukaisessa
organisaatiossa
korostuu
moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen.
Lähipalvelut halutaan turvata sote-hengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella.
Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun
käyttäjille että kunnan taloudelle. Sekä Raumaa että Laitilaa pidettiin työryhmässä luontaisina
palvelukeskuksina mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien
taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm.
väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien
odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia.
Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa
julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä.
Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea
tehdyistä tutkimuksista.
Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa
kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus
kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen
kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksiselitteistä arviota
kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksiin ei voida tehdä.
Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan
kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa toimintatavoissa ei todennäköisesti ainakaan
lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli
kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida
palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön
ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan
Rauman ja Laitilan välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta toivottavaa.
30
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät
Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa
hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja
laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää
palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin
hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on
ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää
vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä.
Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella.
Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin
ja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnanvapautta kunnallisten palveluiden sisällä.
Laitilassa ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti määritellä työssäkäyntialueen suunnaksi Raumaa,
vaan työssäkäyntialueeseen kuuluu selvästi myös Uusikaupunki.
Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen
hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien
tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti
toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja
terveyspalveluille.
Taulukko 13. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta
Edut, vahvuudet, mahdollisuudet
Haitat, heikkoudet, riskit
• Osaamisen lisääntyminen
• Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle
• Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen
• Palveluiden byrokratisoituminen
• Palveluiden turvaaminen, toiminnan
haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi
palvelurakenne
• Palvelutuotannon hallittavuuden
heikkeneminen
• Kehittämispotentiaalin merkittävä
lisääntyminen
• Osalle laitilalaisista palvelunkäyttäjistä Rauma
luontainen asioimissuunta
• Osalle raumalaisista palvelunkäyttäjistä Laitila
luontainen asioimissuunta
• Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai
kasvu
• Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla
valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan
• Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat
lisäkustannukset
• Hyvien käytäntöjen häviäminen
• Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus lisääntyy
Laitilassa
• Tietohallinnon yhdistämisen kustannukset
(sotessa tietojärjestelmät samat)
• Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä,
että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja
muutetaan palveluiden tuotantotapoja
• Vakka-Suomen aluesairaalan rooli epäselvä
mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen
• Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu
alueellisten ja valtakunnallisten sote-asioiden
valmisteluissa
• Laitila kokonsa ja sijaintinsa takia luontainen
palvelukeskittymä Rauman rinnalla.
6.1.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
Työryhmä katsoo kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysin osoittavan, että kuntaliitoksella
saavutettavat hyödyt ovat potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa,
että hyöty-haitta – analyysi on spekulatiivinen. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa
tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään
palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin sisältyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja
saatavuutta parantavia uudistuksia.
Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen
kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että
sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja
31
roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla
nyt arvioiduista poikkeavat.
6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut
6.2.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä käsitteli tehtävämäärittelyn mukaisesti
seuraavia osa-alueita: talous ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja
kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin
samalla periaatteella molemmista kunnista.
Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli)
Työikäiset,
%
Laitila
Rauma
-17
-14
1-6-vuotiaat
päivähoidossa,
%
-13
-9
7-15vuotiaat,
%
-1
+3
16-18vuotiaat,
%
+2
-9
Väestökehitys 2029
mennessä,
%
-5
-3
Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten
määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä
aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen
muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä
vähenee Raumalla.
Taulukko 15. Sivistyspalveluiden henkilöstö kunnittain
Laitila
Rauma
Yhteensä
Vakinaiset
210
702
912
Määräaikaiset ja työllistetyt
39
396
435
Taulukko 16. Sivistyspalveluiden henkilöstön eläköityminen kunnittain
Laitila
Rauma
Yhteensä
Opetushenkilöstö
Päivähoito
ja
esiopetus
Kulttuuri
ja vapaaaika
202
474
676
63
485
548
8
108
116
Eläköityminen
2014-2025,
opetus
64
121
185
Eläköityminen
2014-2025,
päivähoito +
esiopetus
29
120
149
Eläköityminen
2014-2025,
kuva
3
50
53
Taulukko 17. Sivistys-toimialueen talous kunnittain
Laitila
Rauma
Yhteensä
Toimintakate, TA 2014,
euroa
15 080 266
67 516 847
82 597 113
Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja
sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita
molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen,
mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen
verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa.
Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ”ohuus” ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat
vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun
ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät.
32
Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia
päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Laitilassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon
perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan
vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla
molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Laitilassa 12.
Esiopetusta järjestetään Laitilassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa.
Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa.
Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen
toimintaa on Raumalla.
Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11
prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Yksityistä päivähoitoa tuetaan
lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä.
Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien
vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää
entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen
kuntalisää maksetaan Raumalla.
Kuntarakenneselvityksen työryhmä selvitti kuntien hoitopäivän hintoja. Työryhmä totesi, että
laskentatavat vaihtelevat, eivätkä luvut siten todennäköisesti ole keskenään vertailukelpoisia.
Päiväkotipäivän, vuorohoitopäivän, ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivän ja perhepäivähoidon
hoitopäivän hinnat vaihtelevat.
Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava
peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia.
Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime
aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien
tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon
tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen
palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on
haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella
tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan.
Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen.
Perusopetuksessa 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla sekä Laitilassa että
Raumalla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia
lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen
erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on
suhteellisesti
enemmän.
Tähän
on
syynä
naapurikuntien
oppilaat,
jotka
suorittavat
oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua
valmistavaa opetusta ja lisäopetusta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Laitilassa.
Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten
kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla.
Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja
tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien
saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli
avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä
maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen.
Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet,
erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen
riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen
vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja
viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin
ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä.
Lukiokoulutuksessa on Laitilassa 142 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä
nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Laitilassa noin 35 prosenttia. Kurssien
33
ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Laitilassa 7824 euroa (vos 7341
euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja.
Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon
uudistaminen. Nykyiset lukio-opetuksen järjestäjät hakevat uusia järjestämislupia vuoden 2015
aikana. Tavoitteena on saada vahvat lukiokoulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan
yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin koulutustarpeisiin. Samalla uudistetaan lukioiden
valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset
ylioppilaskirjoitukset,
opetussuunnitelmauudistus sekä
opiskelijahuollon
kasvava merkitys
lakiuudistuksineen.
Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on
monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon
sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa
sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on
koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan
kaupungit.
Alueen
toisena
ammatillisen
koulutuksen
järjestäjänä
toimii
Satakunnan
koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun
toimipiste.
Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää
samanniminen
osakeyhtiö.
Kaikki
selvityskunnat
ovat
osakkaina.
Rauma
on
yksi
ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla:
liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK
ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka
puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun
yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan
opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan,
käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Laitilassa hallinto on osana
sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja
Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin
yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot.
Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa
Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki,
Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Vakka-opisto järjestää taiteen perusopetusta Laitilassa ja
Uudessakaupungissa. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman
kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen
kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa.
Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava
opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila,
Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi
Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää
antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja
Pyhäranta.
Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Laitilassa että Raumalla on uimahalli ja jäähalli.
Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Laitila hyödyntää kolmannen
sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma.
Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös
nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja
tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa.
Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa
enemmän kuin Laitila. Laitila tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön.
Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja
on sekä Laitilassa että Raumalla.
34
Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Laitilassa museotoiminta hoidetaan pääosin
järjestö- ja vapaaehtoispohjalta.
Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä
lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa
kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää
palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus.
Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia.
Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on
huomioitava
palvelutuotannossa.
Nuorisotyössä
korostuvat
uudenlaiset
painotukset
ja
moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä
kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden
kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri
kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään
maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu.
Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava.
Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa.
Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja.
Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit
ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri.
Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien
osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-,
uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä.
6.2.2
Uuden kunnan malli
Laitilan ja Rauman muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin 48 000, työntekijöitä on
sivistyssektorilla noin 1 400 ja yhteenlaskettu budjetti on noin 82 miljoona euroa.
Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät
jokseenkin ennallaan, vaikka joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaankin.
Etenkin erityisjärjestelyjä ja –asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa
toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään
taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen.
Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä
välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään
aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa,
rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ”ohut” kuin nykytilanteessa.
Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa
järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa.
Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 18.
Taulukko 18. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta
Edut, hyödyt, mahdollisuudet
Varhaiskasvatus
• Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa.
• Nykyisin molemmilla kunnilla on kattavat
varhaiskasvatuspalvelut.
• Suurempi kokonaisuus mahdollistaa
tehokkaamman resurssien käytön.
• Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa
paranevat, kun käytettävissä on enemmän
vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja
pystytään aiempaa paremmin ottamaan
huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä.
• Vuorohoitoa järjestetään tällä hetkellä
Haitat, heikkoudet, riskit
• Tarkennuksia palveluverkkoihin ja
peruspalveluihin mahdollisesti tulee, mutta
niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin.
• Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan
palveluverkon fyysiset tilat ja niiden
ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan
kohde jo nykyisissäkin kunnissa.
• Haasteellista on myös uuden
organisaatiorakenteen muodostaminen, koska
vaarana on liika keskittyminen nykyisiin
viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla
toimivien palvelujen järjestäminen.
35
kummassakin kunnassa, joten vuorohoitoa
voitaisiin miettiä suurempana kokonaisuutena
paikalliset erityistarpeet huomioiden.
• Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee
kaikilta osin kiinnittää huomiota. Ratkaisevaa
palvelutarjonnassa on kuitenkin se, kuinka
paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy.
Perusopetus
• Perhepäivähoitajia eläköityy sekä Laitilassa
että Raumalla. Kehitys näyttäisi menevän
lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Ongelmana
uusien rekrytoiminen eläköityneiden tilalle.
• Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa.
• Suurempana kokonaisuutena nykyisten
opetusresurssien turvaaminen helpottuu.
• Kodisjoen alueelta mahdollista joiltain osin
hyödyntää nykyisen Laitilan palveluja.
• Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen
mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan
hyödyntää entistä paremmin.
• Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti
valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu.
• Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön
rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät
riittäviä).
• Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän
muutokset eivät ole vielä selvillä.
• Koululaisten uimaopetuksessa on jonkin verran
eroa, joten toimintaa on sopeutettava.
• Kiinteistöinvestointitarvetta molemmissa
kunnissa päiväkotien suhteen.
• Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tarvitaan
lisäresursseja Laitilan perus- ja
lukiokoulutukseen.
• Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on
helpompi hoitaa suurena toimijana.
• Opetussuunnitelmien uudistus teettää
runsaasti työtä ja hoituu helpommin
virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun
asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän.
• Kouluverkkoa on lähivuosina saneerattu sekä
Laitilassa että Raumalla.
Lukio
• Kahden lukion malli on opiskelijoiden ja
kiinteistöjen käytön kannalta järkevää.
• Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä
aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset,
opetussuunnitelman uudistuminen, uusi
opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset
valtion rahoitusjärjestelmässä.
• Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen
järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja
tehostaa resurssien käyttöä.
• Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida
toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan
aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota
selkeästi kahta erityyppistä lukiota).
• Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää
entistä laajemmin.
• Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon
hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa
• Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään
vastaamaan erillisiä kuntia paremmin.
• Jäähalleja löytyy molemmista kunnista.
Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta.
Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa
ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan
laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Molemmilla kaupungeilla on tällä hetkellä
kansalaisopistot, joilla on maantieteellisesti varsin laaja alue. Opetusta on järjestettävä alueella
36
kattavasti. Yhteistoimintaa kannattaisi kehittää jo ilman kuntaliitostakin. Yhdistettynä Rauman
kansalaisopistosta ja Vakka-Suomen kansalaisopistosta tulisi Suomen 13. suurin kansalaisopisto.
Molemmissa kaupungeissa toimii musiikkiopistot, joista tulisi yhdistettynä Suomen 14. suurin
musiikkiopisto. Palvelutaso halutaan uudessa kunnassa säilyttää samana kuin nykyisinkin.
Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin
alueelta löytyy. Kirjastopalvelut ovat kattavat molemmissa kaupungeissa. Kirjaston toimipisteitä on
paljon Raumalla ja niitä on vähennettävä. Laitila on oman kirjastoverkon järjestänyt. Raumalla ja
Laitilassa on myös käytössä eri kirjasto-ohjelmat, mikä vaatisi yhdenmukaistamista liitoksen
toteutuessa. Raumalla museotoiminta on ammatillisesti harjoitettua. Muu kulttuuritoiminta on
samankaltaista kummassakin kaupungissa.
Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on
käyttökelpoinen malli uudessa kunnassakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä
muutoksia uudessa kaupungissa, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit
sijaitsevat koulujen yhteydessä. Laitilaan on suunnitteilla liikuntahallin rakentaminen, aloitus
mahdollisesti 2015. Taksat ja avustukset hoituvat samalla tavalla kummassakin kunnassa ja ne ovat
sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Uimahalli toimii kummassakin kaupungissa.
Rauman halli vaatii peruskorjausta, Laitilan halli on peruskorjattu. Rauman erityisliikunnanohjaaja
on uudessa kaupungissa hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan
isommallekin kohderyhmälle. Molemmista kaupungeista löytyy jäähalleja.
6.2.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
Työryhmä suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria
muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan. Tarkennuksia
lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin.
Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin
hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen Laitilan ja Rauman organisaatiorakenne
ei ole em. ratkaisua mahdollistanut.
Valtionosuuksien ja kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu ainoalta oikealta
ja mahdolliselta ratkaisulta. Laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osa-alueella. Suunnittelun
etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan
liitokset olisivat myös yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen
palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista.
Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä
laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna.
Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri
toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja
suunniteltaessa.
6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut
6.3.1
Nykytila
Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä.
Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin
Laitila, joka käyttää paljon ostopalveluja.
Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Laitilassa 90-prosenttisesti ostopalveluna.
Ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan palvelut hoidetaan molemmissa kaupungeissa omana työnä.
Kiinteistö- ja mittauspalvelut Rauma tuottaa itse, Laitilassa kiinteistömitoitukset hankitaan
ostopalveluna ja muu tehdään omana työnä. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito hoidetaan
Raumalla pääosin omana työnä ja Laitilassa osin omana työnä ja osin ostopalveluna. Molemmissa
kaupungeissa uudisrakentaminen hankitaan ostopalveluna ja Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen
varsinainen suunnittelutyö ostetaan pääosin.
Puhtauspalveluissa oman työn osuus tuotannosta on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus
36 prosenttia. Laitilassa puhtauspalvelut hoidetaan omana työnä. Kunnallistekniikan osalta Rauman
oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman
katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi
ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä.
37
Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja
hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Laitilassa omana työnä toteutetaan katujen kesähuolto ja –
kunnossapito sekä puisto- ja viheralueiden hoito pääosin. Laitilan talviaurauksista puolet hoidetaan
ostopalveluna
(kausiurakoitsijat
kilpailutetaan)
ja
kunnallistekniikan
uudisrakentaminen
kilpailutetaan ja urakoidaan.
Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on
pohjavesilaitos.
Rauman
yhdyskuntajätevedet
puhdistetaan
kaupungin
ja
paikallisen
metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Laitilassa vesi hankitaan kuudesta pohjavedenottamosta ja
jätevedet johdetaan Uuteenkaupunkiin käsiteltäväksi Vakka-Suomen Vedessä, jonka Laitila ja
Uusikaupunki omistavat puoliksi. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos,
joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen
liikelaitos. Laitilassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jossa jätteen käsittelypaikka
kilpailutetaan.
Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain.
Taulukko 19. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen
Nykyinen henkilöstö
Eläköityminen vuoteen
2020 mennessä
Rauma
Laitila
395
46
81
13
Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät,
mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta
ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä
voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä.
Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä
pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä
monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös
erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden
tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Laitilan alueella, missä elintarviketeollisuuden
vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan
pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun.
6.3.2
Uuden kunnan malli
Uuden kaupungin mallissa kummankin kunnan teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous)
keskitettäisiin
”saman
katon
alle”
Raumalle.
Ns.
asiantuntijahenkilöstö
(kaavoitus,
paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja
rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun
ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen
mukaan myös Laitilaan sijoittuisi osa henkilöstöstä. ”Aluetoimisto” voisi erikoistua tiettyyn,
erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen palvellen koko yhdistynyttä kaupunkia.
Välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Laitilaan ja Raumalle. Pääosa ”tekijöistä” jäisi
hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen
liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen
mukaan alueellisiin tukikohtiin.
Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto,
tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.)
tarjottaisiin Laitilaan perustettavassa yhteispalvelupisteessä.
Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten
tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. Vakka-Suomen Vesi ja yhteispuhdistus)
huomioiden. Koko uuden kaupungin alueella olisi käytössä kaupungin järjestämä jätteenkuljetus.
38
Taulukko 20. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisen palvelujen näkökulmasta
Edut, vahvuudet, mahdollisuudet
1. Hallintotehtävien ”yhdistäminen” tuo
kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä.
Arvion mukaan Rauman teknisen viraston
nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön
lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan
tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät.
2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden
uudelleen organisoinnin ja suppeammat
tehtäväkuvat.
3. ”Voimien” yhdistäminen lisää tieto-taitoa.
4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö
laajenee ja tehostuu.
5. Hankinnat tehostuvat
Haitat, heikkoudet, riskit
1. Toiminta-alueen laajentuminen vaikeuttaa
tehokasta toimintaa (työhön liittyvät matka-ajat
pitenevät).
2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee
saavutettavuuden heiketessä.
3. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun
kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen
yhteenlaskettu määrä pienenee.
4. Toimintojen ”täysimittaista” keskittämistä
rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus.
Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja
joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan
toivottua enemmän.
6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja
tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin
ydintoiminnoista vapautuvat tilat myydään pois.
7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen
syntyy uusia mahdollisuuksia.
8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä
menettelytavoista.
9. Mahdollistaa sisäisen joukkoliikenteen
kehittämisen
6.3.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista ja
taloudellista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm.
rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), Laitilan irtaantuminen
ympäristöterveydenhuollon kuntayhteistyöstä, yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden
hoito, kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotto myös Laitilan alueella, henkilöstön
tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten (esim.
rakennusjärjestys) ja ohjeiden harmonisointi, jossa on huomioitava alueelliset erityistarpeet
tarvittaessa sekä tietojärjestelmien ja valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi.
Työryhmä katso, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista.
Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen.
6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut
6.4.1
Nykytila
Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut
tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.
Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä
elinkeinopoliittinen edunvalvonta.
Laitilan elinkeinojen kehittämisestä vastaa kaupungin elinkeino-osasto, jonka tehtävänä on muun
muassa auttaa alueen yrittäjiä, yrittäjyyttä harkitsevia sekä Laitilaan muuttavia yrityksiä. Yrityksille
suunnattuja palveluja tarjotaan yhteistyössä Vakka-Suomen seudullisten yrityspalvelujen kanssa.
Esimerkiksi yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden
suunnittelu ja toteutus hoidetaan ostopalveluina UKIPOLIS Oy:ltä. Yhteistoimintaa on osittain myös
Winnowan kanssa.
Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa,
joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka
39
virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama
sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja
hankintaohjeet.
Laitilan kaupungissa hankintatoimen asioiden asiantuntijana toimii kaupunginkamreeri. Hän on
useasti mukana kilpailutuksissa tai hoitaa niitä itse. Hän vastaa myös hankintaohjeistusten
antamisesta ja laatimisesta. Hankintaohjeessa on kerrottu kaupungin tapa toimia. Suurimmaksi
osaksi niin kynnysarvon ylittävät kuin pienhankinnat kilpailuttavat osastot itse.
Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja
lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat.
Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit
sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja
valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten
ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien
yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja
keskusvaalilautakunnan sihteereinä.
Laitilassa lainopilliset palvelut hoitaa jokainen osasto itse. Monesti hyödynnetään ulkoa ostettuja
palveluita.
Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä
on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari -asianhallintajärjestelmä,
liitteiden
hallinta,
EPJ
-esityslista-pöytäkirjajärjestelmä,
Ktweb
ja
PDF-julkaisu,
luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH -työpöydän hallinta, VIPSviranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus.
Laitilassa asianhallintaa ylläpidetään KuntaToimisto –asianhallintajärjestelmällä. Käytössä ovat mm.
diaari, työpöydän hallinta, esityslista/pöytäkirja (EPJ) –sovellus,
liitteiden hallinta –sovellus,
viranhaltija (VIPS) –sovellus sekä luottamushenkilörekisteri (LUMU), jonka avulla ylläpidetään tietoa
organisaation toimielimistä toimikausineen ja niihin valituista luottamushenkilöistä sekä henkilöiden
yhteystiedoista ja luottamustoimihistoriasta.
Raumalla on yksi kaupungin palvelupiste, jonka toiminta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen
asiakaspalveluun. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäinen asiakaspalvelu, kuten
puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä
asiakasohjaus. Palvelupiste Pyyrman palvelee ulkoisia asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä
asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimivat yleinen asiakaspalvelu, kaupungin
kassapalvelut, matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut, sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi
siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä kuulutuksia, karttoja, suunnitelmia jne.
Laitilassa kaupungintalolla sijaitsee yhteispalvelupiste Avitus, jossa hoidetaan neuvontapalvelua,
tuotemyyntiä ja kaupungin sisäisiä palveluja. Yhteispalvelupisteestä saa myös valtion viranomaisten
lomakepalvelua ja poliisin lupapalveluja (yhteispalvelusopimus on voimassa poliisin ja verohallinnon
kanssa).
Sekä Raumalla että Laitilassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on
eniten, yhteensä 8 henkilöä sekä sotessa 1 henkilö atk-tukitehtävissä. Laitilassa it:stä vastaa
muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös
opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Laitilassa
pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja
oppilaskoneet. Laitilassa tietohallinto hoitaa myös opetustoimen palvelinten, yhteyksien ja
työasemien ylläpidon, paitsi yläasteen ja lukion. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana
työnä
kummassakin
kunnassa,
mutta
asiantuntijapalveluja
ostetaan
tarvittaessa.
Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta.
Raumalla ja Laitilalla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla
pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto
kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi kuuluvatkin eri
tietokantoihin. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä
kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito,
hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää.
40
Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille
käyttäjille.
Sekä Raumalla ja Laitilassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään
samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja
epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka
voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja
automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa.
Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Laitilassa ruokahuolto on hajautettu eri
toimialoille. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon
korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen
tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Raumalla
palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme.
Kokopäivähoitolaitoksissa
Rauman
ruokapalveluilla
on
kolme
palvelukeittiötä
ja
kuusi
toimituspistettä. Laitilassa on kaksi tuotantokeittiötä, neljä valmistuskeittiötä, kuusi palvelukeittiötä
ja kaksi toimituspistettä.
6.4.2
Uuden kunnan malli
Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää
tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät.
Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä
enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee
vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin, ml.
Laitilaan ja kyliin, esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä.
Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015)
Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen
asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön
suunnitelmassa palvelupiste on Raumalla vuonna 2017 ja Laitilassa vuonna 2016 (TE-toimisto ja
KELA jo vuoden 2014 aikana).
Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan
kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa.
Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma ja Laitila ovat mukana
valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut
kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön
luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin
syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa
ympäristössä (Rauma hankkii iPadit kaikille luottamushenkilöille).
Kuntaliitoksen myötä Rauma ja Laitila voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä.
Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan
perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa
käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing.
Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda
oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät
palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan.
Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa – kun on tahtoa,
ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen, toimivaltasäännökset on otettava
huomioon. Laitilalaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa
henkilökohtaisen palvelun saantia Laitilan suunnalla. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta
kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta
kaupunkia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös tehokkuuteen. Hallinnon ollessa kahdessa
paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa.
Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, toisaalta voi syntyä
satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset
kunnanosademokratiaelimet
ja/tai
lautakunnat
voivat
heikentää
uuden
kaupungin
päätöksentekokykyä.
Kuppikuntaisuus
ja
’erilaiset
heimot’
saattavat
lisääntyä.
Myös
41
kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista, kuten myös konsernin
takausvastuiden, velkojen ja omaisuuden arvostaminen.
Tietojen
siirtäminen
kuntien
hallintokuntien
operatiivisten
ohjelmistojen
(kuten
esim.
taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien, karttajärjestelmien jne.) välillä
muodostaa haasteen. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin
suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat
asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne.). Päätökset mahdollisen uuden kunnan toiminnoista ja
toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään.
Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, mikä
tulee viemään aikaa.)
Muut kuntaliitoksen hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty
taulukossa 21.
Taulukko 21. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta
Edut, hyödyt, mahdollisuudet
Haitat, heikkoudet, riskit
Henkilöstö
Henkilöstö
- Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta
(Rauma ja Laitila); erityisesti talous- ja
palkkahallinnon henkilöstö, asiantuntijatehtävät
hyvä mahdollisuus muutokseen ja
kuntaliitoksen toteutukseen
- Henkilöstöllä pelko, löytyykö ’Uudessa
kunnassa’ mielekästä työtä, mikä on minun
kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja
mahdolliset osaamisvajeet esim.
tietojärjestelmien käytössä ym.
- Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia
tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita;
henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen,
työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja
markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne.
Olemassa olevat sujuvat prosessit voidaan
laajentaa koskemaan nykyisellä
henkilöstömäärällä laajempaa aluetta;
toimintojen tehostuminen.
- Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit
vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus
aiheuttaa tyytymättömyyttä.
- ’Uusi kunta’ alueensa suurin työnantaja;
houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja
osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän
käyttöönotto koko ”uudessa kunnassa” tehostaa
rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan
varmistamassa osaavien henkilöiden saamista
kunnan palvelukseen; mahdollisuudet
työkiertoon laajenevat.
- Erilaisten toimintakulttuurien
yhteensovittaminen haasteellista;
perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja
- Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen
heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen,
tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri
tilanteissa, vapaat jne.)
- Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian
pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta
ja lisää demotivaatiota
- Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien
osallistumisesta aktiivisesti kaupungin
johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja
mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri
’Uuteen kuntaan’.
Tietohallinto
Tietohallinto
- ’Uudessa kunnassa’ yhdet järjestelmät
riittävät, isommalla volyymilla suurempi
painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus,
taloudellisuus)
- Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista
ja kallista, tarvitaan resursseja
- Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat
palveluprosessien kehittämisen; sähköiset
palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta
- Tietohallinnon toimialue on ’Uudessa kunnassa’
laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen
hoitamiselle
- ’Uudessa kunnassa’ vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi
osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät,
kuntalaiset)
- Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko
laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii
resursseja)?
Hankinnat
Hankinnat
- ’Uudessa kunnassa’ hankintavolyymit
- Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia
palvelusektoreille
- Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen
42
kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja
entistä enemmän edullisemmat hankinnat
edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin
muutosta
- ’Uuden kunnan’ vahvempi hankintaosaaminen
- Laitila tekee yhteistyötä Rauman
hankintatoimen kanssa
Ruokapalvelu
Ruokapalvelu
- Raumalla kahden valmistuskeittiön malli,
hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja
tilausjärjestelmää (Aromi- ohjelmisto); Laitilassa
hajautetumpi malli (Jamix-ohjelma)
- Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden
määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu
(laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä)
- ’Uudessa kunnassa’ Rauman mallia voidaan
hyödyntää; lisää tehokkuutta,
ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden
tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen
hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus
haastavampiin tehtäviin/ työkierto
- Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen
suuntaan, onko tilaajalla osaamista;
kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita
vaikeampi toteuttaa
- Ruokapalvelun logistiikka muuttuu
haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue
- ’Uudessa kunnassa’ vahvempi ruokapalvelun
osaaminen
- Volyymit kasvavat, valmistus- ja
palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit
vaativat resursseja (niitä vaaditaan
nykytilanteessakin)
Elinkeinopalvelut, viestintä- ja
matkailulliset palvelut
Elinkeinopalvelut, viestintä- ja
matkailulliset palvelut
- Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja
verkostoja alueen kuntien kanssa jo nyt;
toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen;
vahvan ja monipuolisen yrityspohjan
laajentuminen lisää kilpailukykyä
- ’Uuden kunnan’ alueen tarpeiden ja yrittäjien
tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista
asennoitumista
- Viestintä- ja markkinointiosaamisen
yhdistäminen ’Uudessa kunnassa’, uusia
mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua –
uusia asukkaita/yrittäjiä
- Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena
alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus?
6.4.3
- Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt,
yrityskentän luottamus ansaittava
Yhteenveto ja johtopäätökset
Työryhmä katsoi, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä
vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä edistäisi kunnan toimintakykyä ja alueen
asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita.
Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat,
henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne
lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi
toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset.
6.5 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi
43
Taulukko 22. Kuntaliitoksen SWOT-analyysi
Edut/vahvuudet/mahdollisuudet
Kuntien
yhdistyminen
-
-
-
-
-
-
-
-
Muodostuu uusi, vahvempi Rauman
seutukaupunki
Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden
tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät
hartiat ja voisi turvata kuntalaisten palvelut
alueella pidemmällä aikajänteellä
•
Lähipalvelut säilyvät sopimusajan
kuntien suunnitelmien mukaisesti.
•
Erityispalveluiden tarjonta
järjestetään yhtenäisin perustein
koko uuden kaupungin alueelle.
Palvelupisteiden sijainti työssäkäyntialueella
antaa joustoa myös asiointiin saman
kunnan sisällä
Uusien sähköisten palveluiden
kehittämisessä enemmän resursseja
Henkilöstön eläköitymisen täysimääräinen
hyödyntäminen ja tästä aiheutuva
kustannussäästö
Ammatillisuus vahvistuu ja palveluiden laatu
kehittyy kun päällekkäiset tehtävät
erityisesti hallinnossa poistuvat ja
henkilöstö voi erikoistua tiettyyn
kokonaisuuteen
Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin
kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista,
yrityksistä ja matkailijoista
Edunvalvonta
Omistajaohjauksen painoarvo tulevassa
sote-uudistuksessa
Eläköitymisen parempi hyödyntäminen ja
resurssien uudelleenkohdistaminen
Yhteisten strategisten tavoitteiden
konkretisointi (erityisesti elinkeino- ja
elinvoimapolitiikassa)
Muutos valtionosuuteen ja
yhdistymisavustuksen saaminen
Monipuoliset asumisen vaihtoehdot
kaupunki- ja maaseutualueilla
Yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan
suunnittelu yhdessä organisaatiossa,
yhdyskuntarakenteen hajautumisen
estäminen
”Epäterveen kilpailun” väheneminen
Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden
profiloida toimintaa
Rauman kansalaisopistosta ja VakkaSuomen kansalaisopistosta tulisi
yhdistettynä Suomen 13. suurin
kansalaisopisto ja musiikkiopistoista
Suomen 14. suurin mahdollisuus
suurempaan valtakunnalliseen merkitykseen
ja näkyvyyteen
44
Haitat/heikkoudet/haasteet
-
-
-
-
-
-
-
-
Mahdollisesti lisääntyvät matkat
asiointipisteisiin – palvelupisteet
(yhteispalvelupisteet valtion kanssa)
ja sähköinen asioinnin kehittäminen
pienentävät haittaa
Etäämmällä olevat päätöksentekijät
Paikallisen identiteetin
heikkeneminen
Muutosjohtaminen vie resursseja
ICT-järjestelmien yhtenäistäminen
vaatii resursseja
Palveluiden harmonisointi voi lisätä
yhdistymisen alkuvaiheessa
kustannuksia
Kahden kunnan ja yksiköiden
toimintakulttuurien erilaisuus vaatii
aikaa ja asettaa haasteen
johtamiselle
Uuden kaupungin keskusten
tasapuolinen kehittäminen ja
yhteistyö naapurikuntien kanssa
Mahdolliset ristiriitaiset näkemykset
yhteisestä suunnasta ja halutuista
tavoitteista
Rauma ja Laitila kuuluvat eri
maakuntiin, sairaanhoitopiireihin ja
vaalipiireihin konkreettisten
rajojen lisäksi myös henkinen raja
kuntien välillä
Toimintojen keskittämistä rajoittaa
Rauman kaupungintalon tila-ahtaus,
minkä takia yhdistyneen kaupungin
toimintoja joudutaan alkuvuosina
hajasijoittamaan toivottua
enemmän
Laitilalaisten kannalta riskinä on,
että hallinnon keskittäminen
hankaloittaa henkilökohtaisen
palvelun saantia
7
Talous
7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella
Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat
kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden
sopeuttamistoimien
takia
tulokasvu
ei
ole
vastannut
toimintakatteen
heikkenemistä.
Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään
kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että
vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset,
kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni
3,4 prosenttia kun se vuosina 2010–12 heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka
käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui
velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia.
Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa
alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous
heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä
väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja
terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron
verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi
pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden.
Taulukossa 23 esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Laitilan.
Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon.
Taulukko 23. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella
(Rauma ilman satamaa)
TUNNUSLUVUT TP
2013
Toimintakate €/as.
Verot
€/as.
Valt.os.
€/as.
Verorahoitus
yht.
€/as.
Vuosikate
€/as.
Vuosikate
%:a
poistoista
Laina-kanta
€/as.
Omavaraisuus%
Kertynyt
yli/alijäämä
€/as.
Konsernin lainakanta
€/as.
Konsernin
omavaraisuus%
Konsernin
kertynyt
yli-/alijäämä,
€/as.
RAUMA
-5 025
4 103
1 285
5 388
453
94
LAITILA
-5 207
3 220
2 185
5 405
200
88
14
77,4
1 105
1 191
68,6
2 519
1 466
63,6
550
3 581
48,0
MannerSuomi
keskimäärin
-4 989
3 790
1 522
5 312
380
592
100
2 542
60,4
1 284
Rauman
seutu
-5 040
4145
1 475
5 620
622
145
462
78,3
2 509
Satakunta
-5 023
3 613
1 807
5 420
448
113
1 737
63,6
1 159
VarsinaisSuomi
-5 137
3 636
1 720
5 356
271
95
2 369
53,2
620
Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Laitilaa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee
kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella).
Valtakunnallisiin
lukuihin
verrattuna
toimintaa
rahoitetaan
molemmissa
kaupungeissa
verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää Laitilaa enemmän
verotuloja. Raumalla kertyy verotuloja enemmän kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin,
Laitilassa verotulot sen sijaan jäävät koko maan ja Varsinais-Suomen tason alle.
Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Laitila ja vähemmän kuin Manner-Suomen ja
Satakunnan kunnat keskimäärin. Laitilan saamat valtionosuudet ylittävät Manner-Suomen ja
Varsinais-Suomen keskiarvot.
Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Laitilassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa
kaupungeissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla yli kaksinkertaisesti korkeampi
kuin Laitilassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on
hyvin alhainen, ja Laitilankin lainakanta jää koko maan ja maakunnan keskiarvon alle.
Omavaraisuusaste on molemmissa kaupungeissa yli valtakunnallisen arvon. Raumalla se on selvästi
suurempi kuin Laitilassa. Taulukossa 23 olevien lukemien mukaan kummallakaan kaupungilla ei ole
kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli
valtakunnallisen keskiarvon, 2 562 €/as.).
45
Kaupunkikonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Laitilassa ja konsernin
omavaraisuusaste on korkeampi. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin
suosituksen Laitilassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin
Laitilassa.
Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin
osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon.
Seuraavassa kuviossa on esitetty valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta (valtionosuus
+ verotulot).
Kuvio 13. Selvitysalueen kuntien ja uuden kunnan valtionosuuden suhteellinen osuus
verorahoituksesta, %
Tarkastelussa Laitilan valtionosuuden suhteellinen osuus olisi suurin eli 40 prosenttia. Uuden kunnan
osalta tunnusluku olisi lähes samalla tasolla kuin Raumalla.
Laitilan tuloista 30,4 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6
prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 – tulos- ja rahoituslaskelman
mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on
Laitilan valtionosuusriippuvuus reilun 10 prosenttia yli kansallisen keskiarvon, kun Rauman on
puolestaan hieman alle maan keskiarvon.
7.1.1
Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus
Taulukossa 24 esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon
ainoastaan se, että Raumalla on Laitilasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki
tulot ja menot on eliminoitu laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on otettu
mukaan laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä
Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis
Laitilasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut.
Taulukossa on esitetty myös laskennallinen
tilinpäätösluvut ja niistä johdetut tunnusluvut.
”uusi
46
kunta”
yhdistämällä
Rauman
ja
Euran
Taulukko 24. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta)
TULOSLASKELMA
TP 2013
TOIMINTAKATE
RAUMA 1000€ Tunnusluku
-200 875
VEROTULOT
LAITILA
1000 €
-5 025
164 021
82 %
51 373
3 608
Tunnusluku
-44 157
UUSI KUNTA
1000 €
-5 203
Tunnusluku
-245 032
-5 056
27 308
60 %
191 329
73 %
26 %
18 527
40 %
69 900
27 %
2%
21
0%
3 629
VALTIONOSUUDET
rahoitustuotot ja
–kulut yht.
VUOSIKATE
18 127
453
1 699
200
19 826
409
Poistot
-19 207
94,40 %
-1 925
88,26 %
-21 132
93,82 %
Satunnaiset erät
0
TILIKAUDEN TULOS
Poistoerojen lisäys () / vähennys (+)
TILIKAUDEN YLIJA ALIJÄÄMÄ
Satama mukana –
tilikauden ylijäämä
-1 080
-159
-385
-27
64
-1 016
3054
0
-1 306
-45
149
-236
-25
-27
64
-1 242
-28
2 828
75 €/as.
-26
58 €/as.
Tilikauden tulos vuonna 2013 oli molemmissa kaupungeissa alijäämäinen, Laitilassa -28 €/as. ja
Raumalla -25 €/as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75€/as.). Uuden kunnan tilinpäätös
toteutuisi vastaavasti alijäämäisenä – 26 €/as.
Taulukko 25. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa)
1 000 €
Toiminnan
rahavirta
Investointien
rahavirta
Toiminnan ja
investointien
rahavirta yht.
Rahoituksen
rahavirta
Rahavarojen
muutos
Rahavarojen
muutos
Rahavarat
31.12.2013
Rahavarat
1.1.2013
Rahavarat/as.
Rauma
Laitila
uusi kunta
178 210
1 489
179 699
-24 399
-4 511
-28 910
-6 579
-3 022
-9 601
3 831
3 104
6 935
-2 748
83
-2 665
-2 748
83
-2 665
18 486
99
18 585
21 235
17
21 252
462
12
438
-20 512
-7 518
-28 030
72,4
27,9
Tunnusluvut
Toiminnan ja
investointien
rahavirta ja sen
kertymä 5
vuodelta €
Investointien
tulorahoitus %
Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kaupunkien toiminnan ja investointien rahavirta on
ollut negatiivinen, mikä osoittaa tarpeen kattaa alijäämää lainaa nostamalla tai kassavaroja
vähentämällä. Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut alijäämän ilman lainanottoa eli
purkamalla kassavaroja. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet Raumalla, mutta
lisääntyneet Laitilassa.
Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Laitilassa 12 euroa. Uuden kunnan
rahavarat olisivat 438 €/as.
47
Rauma
Toiminnan tulos
Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista.
Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon
omistajatuloutusta.
Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. € ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot
asukasta kohden olivat 1 550 €. Toimintamenot olivat 262,1 milj. €. Toimintamenot asukasta
kohden olivat 6 555 €. Kaupungin toimintakate oli –200,9 milj. € eli nettomenot asukasta kohden
olivat -5 025€. Vuosikate 18,1 M€ ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. €
alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27 €.
Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta;
verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen
tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.
€. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. € alijäämäinen.
Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne
(Toiminnan
rahoitus
kerrottu
tässä
selvityksessä
rahoituslaskelman
mukaan
ilman
satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty
suluissa)
Rahoituslaskelman mukaan kaupungin toiminta tuotti 17,8 milj. € (24,3 milj. €) josta
investointeihin käytettiin -24,4 milj. € (-26,4 milj. €). Näiden nettosummasta 6,6 milj. € (2,0 milj. €)
rahoitettiin vieraalla pääomalla 3,8 milj. € (4,1 milj. €) ja kassavaroista 2,7 milj. € vuonna 2013
(2,0 milj. €). (Sataman vaikutus kaupungin rahavaroihin oli +4,7 milj. €).
Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. € ja ne
vähenivät 2,7 milj. € johtuen korkeasta investointitasosta.
Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta
Kaupungin virallinen tilinpäätöksen mukaiset rahavarat (peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja
kaikki liikelaitokset) olivat 73,9 milj. euroa, joka muodostuu peruskaupungin osuudesta 20,8 milj. €,
taseyksiköistä 2,5 milj. € ja liikelaitoksista 49,7 milj. €.
Laitila
Toiminnan tulos
Laitilan kaupungin toimintatulot kattoivat toimintamenoista 10 066 000 €. Toimintatulot asukasta
kohden olivat 1 187 € ja toimintamenot asukasta kohden olivat 6 394 €.
Kaupungin toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 207 €. Vuosikate oli 1 698 643 €
ja poistot olivat 1 925 421 €, joten vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja (-226 778 €).
Tilikauden tulos oli - 386 048 € ja asukasta kohden se oli -46 €.
Tilikauden tulos poikkesi normaalivuodesta siten, että tilikauden tulos ylitti talousarvion 1,2 milj.
eurolla jääden kuitenkin 0,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Laitilan kaupungin tulosta paransi
toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu, joka
paransi tulosta.
Toiminnan rahoitus
Toiminnan rahoitus ei riittänyt kattamaan toiminnan ja investointien vuonna 2013 toiminnan ja
investointien rahavirtoja. Rahoitusalijäämä oli 3,0 milj. €.
Investoinnit rahoitettiin pääosin vieraalla pääomalla, jolloin investointien tulorahoitusprosentti oli
27,9.
Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta
Vuoden lopussa kassavarat olivat 99 267 €.
48
Laitilan kaupungille on laadittu perusteet sijoitustoiminnalle.
VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE
Rauma
Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes
budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 –
2,0 miljoonaa euroa.
Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta – 1,4 miljoonan euron tulokseen.
Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli
sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. €) tulee kirjattavaksi tilikaudelle 2014.
Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi.
Laitila
Laitilan kaupungin osalta vuoden 2014 talous näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun
ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot tulevat ylittymään
sairaanhoitopiirin menojen osalta noin 500 000 €.
Tulos tulee vuoden 2014 talousarvion mukaan olemaan alijäämäinen noin 0,8 milj. €. Huhtikuussa
tehdyn ennusteen mukaan kuitenkin sosiaalitoimen ylitysten osalta tulos tulisi olemaan
loppuvuoteen mennessä -1,4 milj. €. Kyseisen tulosennusteen vuoksi Laitilan kaupunki on asettanut
säästötavoitteeksi noin 950 000 €, joka pyritään saavuttamaan erilaisin toimenpitein.
7.1.2
Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat
Talouden tasapainottamisohjelmat
Rauma
Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa.
Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja
viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. €) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen
kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan
tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on
hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä.
Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta,
mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä
ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman
kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. € riippuen valittavasta toimintamallista.
Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien
investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina 2015 – 2021
noin kolme miljoonaa euroa.
Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista
velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä.
Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä.
Laitila
Laitilan kaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa.
Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä, kuten
kaupunginhallituksen päätös 2.6.2014 säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka on noin 0,9 milj. €.
Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion 2013 alijäämä oli 1,6 milj. € ja
lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj. €.
Rakennemuutosohjelmat
Rauma
49
Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on
käynnissä.
Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta 1.1.2015
alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen
selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka
toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita.
Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi.
Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä
yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista
toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista.
Laitila
Työterveyden yhtiöittämisen selvittäminen mahdollisten lakimuutosten voimaantullessa.
Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista
Talouden tasapainottaminen
− Kummallakaan kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää
− Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. €),
maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana
− Laitilassa on taloustyöryhmä, mutta ei varsinaista valtion asettamaa ohjelmaa.
Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä,
kuten kaupunginhallituksen päätös 2.6.2014 säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka
on noin 0,9 milj. €. Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion
2013 alijäämä oli 1,6 milj. € ja lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj. €.
Välttämättömät rakennemuutokset:
− Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen,
Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä.
Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen.
KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä
− Laitilalla työterveyshuolto
7.1.3
Valtionosuudet
Taulukko 26. Valtionosuuksien erittely TP 2013
Rauma
Laitila
Valtionosuudet
51 373 061
18 527 781
Peruspalveluiden valtionosuus
66 245 016
16 511 834
Verotuloihin perustuva
valtionosuuden tasaus
-10 166 908
2 296 908
Järjestelmämuutoksen tasaus
441 723
84 422
Opetus- ja kulttuuritoimen
valtionosuus
-5 146 770
-365 383
Valtionosuudet/asukas
1 285
2 185
Verotulotasauksen määrä asukasta
kohden
270,64
Rauma on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin -10,2 milj. €.
Laitila on saanut tasauslisää 271 €/as.
50
Taulukko 27. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kaupungeissa
Esitys 10.4.2014
vuoden 2014 tasolla
NYKYINEN
MUUTOS
Asukasluku
euroa
euroa
€/as.
5 398 173
8 593 939 578
-994 779
-0,18
Rauma
39 842
54 137 296
-5 115 277
-128
Laitila
8 460
19 731 878
-275 728
-33
Koko maa
Koko maa
Rakennepaketin*) vaikutus:
VOS-muutos
1 Mrd = 186 €/as.
+rakennepaketti yhteensä
TAVOITE
TAVOITE
euroa
€/as.
euroa
€/as.
-1 000 000 000
-186
-1 000 994 779
-186
Rauma
-7 410 612
-186
-12 525 889
-314
Laitila
-1 573 560
-186
-1 849 288
-219
*) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla
7.2 Investoinnit
Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla tulorahoituksella ilman velanottoa. Laitila on
ottanut investointien rahoittamiseen lainaa.
Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) kumpikin kaupunki tullee tarvitsemaan lainarahoitusta
investointeihin.
Selvityskuntien investoinnit on esitetty tarkemmin liitteessä 1.
Rauma
Rauman
merkittävimmät
investoinnit
taloussuunnitelmakaudella
2014
–
2016
ovat
talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu,
Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin
alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit.
Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj. €, josta uudiskohteet olivat
6,5 milj. €, peruskorjauskohteet 2,3 milj. €, irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. € ja muut
investointikohteet yhteensä 1,1 milj. €. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj. €.
Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj. €.
Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. € ja talotoimessa 4,9
milj. € sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj. €. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat
yhteensä 15 milj. € vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. € investointikohteet).
Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7
milj. €, 27,9 milj. € vuodelle 2015 ja 22,3 milj. € vuodelle 2016.
Taseyksiköiden investoinnit
Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 1,6 milj. €. Talousarviossa vuodelle
2014 on budjetoitu 1,7 milj. € ja vuodelle 2016 1,7 milj. €. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat
pääosin Winnova/SAMK – taseyksikön investoinneista.
51
Liikelaitosten investoinnit
Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 6,7 milj. €. Vuoden 2014
talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj. €, vuodelle 2015 24,7 milj. € ja vuodelle 2016 22,2 milj.
€. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman
investointeja.
Investointien rahoitus
Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki
on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen.
Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4
prosenttia (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 prosenttia). Toisin sanoen kaupungin
peruskaupungin 12,6 milj. € investoinneista noin 5 milj. € rahoitettiin kassavaroin.
Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron
kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. € kassavaroin.
Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. € (TP 2013 12,0 milj. €).
Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien
rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa.
Laitila
Laitilan merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
terveyskeskus, uimahallin peruskorjaus ja Suontaan koulun peruskorjaus.
ovat
liikuntahalli,
Laitilan kaupungin nettoinvestointimenot olivat 4 064 662 €, joista uudiskohteet oli 2 555 000€,
perusparannuskohteet 1 416 400 € ja irtaimen käyttöomaisuushankinnat 604 890 €. Merkittävimmät
investoinnit
olivat
talotoimessa
3
635
059
€.
Tulevalla
taloussuunnitelmakaudella
investointiohjelman mukaan on suunniteltu vuodelle 2015 nettoinvestointeja 2 761 461 €, joista 1
880 000 € käytetään uudiskohteisiin ja 1 050 500 € peruskorjauskohteisiin.
Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 suurimmaksi osaksi velkarahalla (lyhytaikainen ja
pitkäaikainen) ja joihinkin kohteisiin saatiin investointiavustusta yhteensä 525 764 €.
Taloussuunnitelmakaudelle on Laitilan strategiassa linjattu, että vuotuiset nettoinvestoinnit saavat
olla enintään keskimäärin 3,0 milj. €/vuosi vuosina 2014 - 2016 ja lainakanta enintään 20 milj. €
vuonna 2016.
Merkittävimmät investointikohteet vuonna 2013 (merkittäviksi tässä on lueteltu yli 0,5 milj. €
investoinnit) oliva Palke 7 1,1 milj. €, Suontaan koulu 1,1 milj. € ja uimahallin laajennus 1,1 milj. €.
Vuodelle 2014 on budjetoitu investointeja yhteensä 5,1 milj. € ja vuodelle 2015 3,3 milj. €.
7.3 Merkittävimmät varat ja velat
Taulukko 28. Selvitysalueen kaupunkien ottolainat
TP 2013 ottolainat
Rauma
€/as.
Laitila
€/as.
Lainat rahoitus- ja
vakuutuslaitoksilta
198 276
5
6 700 000
789
Lainat kuntarahoitukselta
356 928
9
5 735 000
676
0
0
0
0
555 204
14
12 435 000
1465
Lainat muilta
Ottolainat yhteensä
Molemmilla kaupungeilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 €/as. ja
Laitilalla 789 €/as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla
kuntarahoituksen lainat olivat 9 €/as. ja Laitilalla 676 €/as.
52
Rauma:
Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta.
Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj. €,
toimeksiantojen varat 4,6 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj. €. Kaupungin oma pääoma oli
208,1 milj. €, josta tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj. €. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. € ja sen
osuus vastattavasta oli 16 %.
Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj. €,
toimeksiantojen varat 5,1 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj. €. Konsernin oma pääoma oli
266,2 milj. €, josta tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj. €. Vieraan pääoman osuus oli 116,1
milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 28 %.
Laitila:
Kaupungin taseen loppusumma oli 58,7 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 52 milj. €,
toimeksiantojen varat 0,41 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 0,2 milj. €. Kaupungin oma pääoma oli
35,4 milj. € ja tilikausien yli-/alijäämät olivat 4,9 milj. € (Tilikauden alijäämä -236 838 €). Vieras
pääoma oli 20,9 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 35,6 %.
Konsernin taseen loppusumma oli 87 577 714 €, josta pysyvät vastaavat olivat 75 207 833 €,
toimeksiantojen varat 570 347 € ja vaihtuvat vastaavat 11 799 535 €. Konsernin oma pääoma oli 37
409 967 €, josta ja tilikausien yli-/alijäämät 5 062 856 € (tilikauden yli-/alijäämä -40 618 €).
Vieraan pääoman määrä oli 44 407 831 € ja sen osuus vastattavasta oli 50,7 %.
Taulukko 29. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat)
TP 2013 - antolainat
Lainasaamiset tytäryhteisöiltä
Lainasaamiset muilta
Lainasaamiset yhteensä
Rauma
Laitila
13 529 090 481 662
112 118
13 641 208 481 662
Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, josta tytäryhteisöjen osuus oli 13,5
miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj. €. Laitilan
kaupungin antolainat olivat yhteensä 481 662 € Kiinteistö Oy Terveyskodille.
7.3.1
Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut
Taulukko 30. Kaupunkien ja konsernien lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Rauma
konserni
Laitila
konserni
Lainat rahoitus- ja
vakuutuslaitoksilta
555 204
47 627 255
12 435 000
30 369 000
Pakolliset varaukset
5 388 955
6 907 197
28 000
473 071
11 976
1 008 034
66 212
235 802
Leasing-vastuut
Vastuusitoumukset samaan
konserniin kuuluvien
konserniyhteisöjen puolesta
21 133 819
Muut vastuusitoumukset
2 087 250
Kuntien vastuu
takauskeskuksen
takausvastuista
Muut taloudelliset vastuut
Muut taloudelliset vastuut
kuin lainat yht.
7 086 452
16 681 991
173 612 902
743 467
743 467
36 889 468
16 819
63 802
90 000
202 251 721
24 661 024
44 903 599
1 452 340
Rauman kaupungin lainat rahoituslaitoksilta olivat tilinpäätöksessä 2013 yhteensä 555 203,50 € eli
14 €/as. Viimeksi lainaa on nostettu vuonna 2007.
53
Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj. €, 1 191 €/asukas.
Rauman kaupunkikonsernin vastuusitoumukset konsernin ulkopuolisille olivat 16,7 miljoonaa euroa.
Laitilan kaupungin ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä 12 435 000 €, 1 466 €/as.
Laitilan kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 30,4 milj. € ja 3 581
euroa/asukas. Laitila-konsernilla on konsernin ulkopuolisia vastuusitoumuksia 0,7 miljoonaa euroa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkoselvityksissä kaupunkikonsernien kaikki taloudelliset
vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kaupunkikonsernien omavaraisuudessa ja
suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja.
Taulukko 31. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät
TUNNUSLUVUT
TP 2013
RAUMA
LAITILA
Konsernin
Konsernin
omalainakanta €/as varaisuus-%
1 191
68,6
3 581
48,0
Konsernin kertynyt
yli-/alijäämä,€/as
2 519
592
Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on
Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski.
7.4 Kuntien veropaineet ja poistot
Taulukossa 32 on kuvattuna Kuntaliiton esimerkkilaskelma selvitysalueen kuntien veropaineista ja
poistoista. Laskelma on mekaaninen ja siinä ei ole huomioitu esimerkiksi kunnittaisia eroja
palvelutarpeiden muutoksessa, veropohjan kehityksessä ja jo sovituissa sopeuttamistoimissa, eikä
myöskään mahdollista kuntien tehtävien karsintaa. Vuosikatetavoite 100 prosenttia poistoista ei ole
riittävä kasvaville kunnille, joten tavoite on laskettu myös 120 ja 140 prosentilla. Oletuksena
laskelmassa on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot, toimintamenot, toimintatulot
ja poistot vuosina 2014–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa, ja että valtionosuudet
vuosina 2015–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa vuosina 2014–2016.
Laskelman perusteella Raumalla ja Laitilalla on molemmilla veroprosentin nostopaine, Laitilalla
merkittävämpi kuin Raumalla.
Taulukko 32. Kuntien veropaineet ja poistot (lähde: Kuntaliitto ja FCG 22.10.2014)
Vero-% 2014
Laitila
Rauma
20,25
19,00
Vuosikatetavoite, 100 %
poistoista
Vero-% 2016
Paine verotasapainossa
%:n
22,35
+2,1
20,00
+1
Vuosikatetavoite, 120 %
poistoista
Vero-% 2016
Paine verotasapainossa
%:n
22,65
+2,4
20,50
+1,5
Vuosikatetavoite, 140 %
poistoista
Vero-% 2016
Paine verotasapainossa
%:n
22,95
+2,7
21,10
+2,1
Taulukossa 33 on esitetty uuden kunnan painelaskelma, joka osoittaa sellaisen tuloveroprosentin,
jolla kunnan talous olisi tasapainossa ilman velanottoa.
54
Taulukko 33. Uuden kaupungin talouden painelaskelmat
Rauma-Laitila
Veroprosentti
2012
2013
2017
2021
2025
2029
18,39
18,39
19,22
19,22
19,22
19,22
Nettokustannukset 1000 €
Päivähoito ja esiopetus4 22 926
23 710
24 191
24 739
25 279
Perusopetus ja lukio
42 813
45 193
48 817
50 850
52 326
Vanhusten hoito5
46 421
49 690
54 743
65 684
74 845
Perusterveydenhuolto, avohoito7
26 852
28 581
30 494
32 519
34 558
Erikoissairaanhoito
53 912
56 902
61 699
67 121
72 337
Muut tehtävät (sis. avustukset)6
35 044
36 193
37 449
38 786
40 133
Kertaerät
Toimintakate 1000 €
-227 968
-236 884
-240 269
-257 393
-279 699
-299 479
Kunnallisvero
151 778
160 412
169 595
178 353
184 068
189 953
Kiinteistövero
6 899
6 667
6 938
7 545
7 852
8 171
Tulot 1000 €
Yhteisövero9
19 119
24 249
21 268
22 007
22 792
23 584
Valtionosuudet1
68 349
69 901
63 298
65 495
67 834
70 190
246 145
261 229
261 100
273 400
282 546
291 897
2062
2137
2213
2290
5 060
-5 293
Tulot yhteensä 1000 €
Rahoituskulut ja tuotot yhteensä
2 747 10001 €989
Vuosikate 1000 €
20 924
26 334
22 893
18 144
Poistot 1000 €
27 611
23 570
24 527
25 523
26 559
27 638
Tilikauden tulos2 1000 € -2 646
2 605
-1 634
-7 379
-21 500
-32 930
Varausten, poistoeron ja rahastojen
212
muutokset
212
Ali-/ylijäämä3 1000 €
2 817
-1 634
-7 379
-21 500
-32 930
Kertynyt ali-/ylijäämä3 1000
109 253
€
-2 434
107 088
109 455
91 430
33 673
-75 186
Kertynyt ali-/ylijäämä3 €/asukas
2 254
2 249
2 298
1 931
714
-1 604
Vuosikatetavoite, 100 % poistoista
27 611 1000
23 570
€
24 527
25 523
26 559
27 638
Ero tavoitteeseen 1000 € -6 687
2 764
-1 634
-7 379
-21 500
-32 930
0
+0,2
+0,8
+2,2
+3,3
18,39
19,42
20,02
21,42
22,52
Paine veroprosenttiin8
+0,8
19,19
Veroprosentti tasapainossa
Uuden kunnan tuloveroprosentti nousisi 22,5 prosentin tuntumaan tarkastelujakson päässä eli
vuonna 2029. Veronkorotuspaineet alkaisivat asteittain voimistua vuodesta 2017 alkaen.
Seuraavassa kuviossa on esitetty Rauman, Laitilan ja uuden kunnan veroprosentti tasapainossa.
Kuvasta voidaan havaita, että uuden kunnan tuloveroprosentin kehitys on hyvin lähellä Rauman
kehitystä.
55
Kuvio 14. Nykyisten kuntien sekä uuden kaupungin veroprosentin nostopaine
7.5 Johtopäätökset
Tilinpäätöslukuihin pohjautuen voidaan todeta, että Rauman kaupungin taloudellinen tilanne on
vahva. Kaupunki oli lähes velaton vuonna 2013 ja tase oli ylijäämäinen. Rauman kaupunkikonserni
on laajenemassa sataman yhtiöittämisen johdosta. Kaupunkikonsernin osalta velkaantuneisuus on
peruskaupunkia suurempi mutta tasoltaan matala. Kaupunkikonsernilla on konsernin ulkopuolinen
vastuu 16,7 miljoonaa euroa, mikä saattaa olla riski. Valtionosuusuudistus leikkaa Rauman
rahoitusta arviolta 5 miljoonalla eurolla, mikä aiheuttaa painetta talouteen. Sataman yhtiöittämiseen
liittyvää omistajatuloutusta ei ole otettu laskelmissa huomioon, jolloin peruskaupungin alijäämä
saattaa näyttä suuremmalta.
Laitilan talous on lähes tasapainossa, sillä vuosikate kattoi poistoista 88 prosenttia. Kaupungin
investoinnit on rahoitettu pääosin vieraalla pääomalla. Valtionosuusuudistus kohtelee Laitilaa
maltillisesti, kuitenkin leikaten rahoitusta n. 0,2 miljoonalla eurolla.
Laitilan lainakanta on
kohtuullinen 1466 €/as.
Talouden tasapainottaminen pelkästään tuloveroa korottamalla nostaisi Laitilan tuloveron 26,15
prosenttiin vuonna 2029. Rauman veronkorotuspaineet ovat selvästi pienemmät. Tästä johtuen
Laitilan kunta hyötyisi kuntaliitoksesta jos tarkastellaan asiaa tuloveroprosentin näkökulmasta.
Vuoden 2013 tilinpäätöksiä tarkastellessa tulee ottaa huomioon kertaerät, jotka liittyvät
verotilitysten aikaistamiseen. Kyseisellä erällä on tulosta parantava vaikutus, joka on
kertaluontoinen.
Rauman ja Laitilan kuntaliitos toisi yhdistymisavustusta valtiolta 3 miljoonaa euroa.
56
8
Henkilöstö
8.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt
Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Laitilan palveluksessa oli yhteensä noin 3 800 työntekijää.
Näistä vakinaisia oli noin 2 900. Kuntien henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 152,1
miljoonaa euroa.
Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em.
henkilöstölukuja suurempi.
Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on
nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta
organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit
sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä.
Taulukossa 34 on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan
ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty kuntien
vuoden 2013 tilinpäätöksistä, joten ne eroavat luvun 6 hallintokuntakohtaisista tiedoista, jotka ovat
uudempia. Varsinkin määräaikaisen henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti ja vaihtelut voivat olla
suuriakin laskentatavasta ja –ajankohdasta riippuen.
Taulukko 34. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta
Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2013)
Esimiesten lukumäärä koko
henkilöstöstä
HTV/koko henkilöstö
Henkilöstön keski-ikä
Eläköityvien lukumäärä v.2014–2020
Keskimääräinen eläköitymisikä
Rekrytoinnit v. 2013
Arvio rekrytointien lisäyksestä v.
2020 %/v.
Palkkakustannukset koko henkilöstö
Henkilöstöasioiden valmisteluun ja
päätöksentekoon osallistuvat
toimielimet
Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät
ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset
sopimukset
Rauma
3 121+97 (2 442)
197
Laitila
552+28 (474)
49
3 012
49
459/554 (Kevan tilasto)
63
156
n. 5 %
546,7
palkkakustannukset yht. 132,6 milj. €
sivukulut 32,3 milj. €
1. Kaupunginvaltuusto
2. Kaupunginhallitus
3. Yhteistyötoimikunta
4. Työsuojelutoimikunta
5. Tasa-arvotoimikunta
6. Henkilöstöpalvelut
7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä
(poikkihall.)
8. Henkilökuntaneuvosto
9. Tyhy-ryhmä
10. Senioritiimi
1. Henkilöstöstrategia (voimassa v.
2014 loppuun).
2. Rauma Tarina v. 2020
3. Henkilöstösääntö
4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä
koskeva ohje
5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn
yhteydessä, vuosittain)
6. Työterveyshuollon
toimintasuunnitelma
7. Työsuojelun toimintasuunnitelma
57
palkkakustannukset yht.
19,5 milj. €
sivukulut 6,3 milj. €
(ta v. 2014
palkkakustannukset 20,9
milj. €)
1. Kaupunginvaltuusto
2. Kaupunginhallitus
3. Yhteistyötoimikunta
(myös työsuojelutmk)
4. Työsuojeluryhmä
5. Tasa-arvotyöryhmä
6. Sisäilmatyöryhmä
1. Vakanssipaketti,
vuosittain
talousarviokäsittelyn
yhteydessä
2. Työterveyshuollon
toimintasuunnitelma
3. Työsuojelun
toimintaohjelma
4. Henkilöstön
huomioimiset –ohjeistus
5. Päihdeohjelma
(I+II lk.)
8. Koulutussuunnitelma
9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä
henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita (
mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt,
pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt
ym.)
10. Useita eri toimintamalleja ( mm.
PysyFölis-malli, päihdeohjelma,
kiusaamisen ja häirinnän käsittely,
psykososiaalinen kuormittuneisuus
työssä jne.)
11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.)
12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm.
pitkät työvuorot)
Merkittävimmät haasteet kohdistuvat
osaavan henkilöstön saamiseen sekä
siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa
palvelurakenteeseen on optimaalinen.
Merkittävimmät haasteet; huomiot ja
johtopäätökset palvelualueen
nykytilasta
6. Hyvää kohtelua Laitilan
kaupungissa
7. Aktiivisen tuen malli
8. Henkilöstön
hyvinvointivalmennusohjelma
9. Paikallisia sopimuksia,
6 kpl
Merkittävin haaste
tulevaisuudessa on osaavan
henkilöstön saaminen eräillä
sektoreilla.
Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi
sekä kasvatus- ja opetustoimi.
Taulukko 35. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014
Hallintokunta
Rauma
Laitila
Yhteensä
Vakinainen
Määräaikainen
Vakinainen
Määräaikainen
Vakinainen
Määräaikainen
206
36+9
17
1
223
37+9
1 014
269+8
199
37+19
1 213
306+ 27
Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi
106
105+36
41
9
147
114+36
Kasvatus- ja
opetustoimi
696
220+35
169
25+5
865
245+40
Tekninen toimi
396
44+9
48
6+4
444
50+ 13
2 442
679+9
474
78+28
2 892
752+ 125
Keskusvirasto
Sosiaali- ja
terveystoimi
Yhteensä
8.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos
Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien
eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja
määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat.
Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö.
Rekrytointitarpeiden
lähtökohtana
on
valtioneuvoston
peruspalveluohjelman
2015–18
tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee
nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito,
perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön
ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen
paranemiseen
tulevaisuudessa.
Palvelutarpeiden
sekä
henkilöstön
eläköitymisja
rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka.
58
Eläköityminen
Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49. Laitilan tietoa ei ollut saatavilla. Koko
maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Raumalla
henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi.
Rauma-Laitilan henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien
määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 134 työntekijää jää vuosittain
pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (154 henkilöä). Ennusteajanjakson
loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina 2026–2029 poistuma on keskimäärin
96 henkilöä vuodessa.
Palvelutarpeen muutos
Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen
2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarve
kasvaa 9 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Merkittävin kasvu ajoittuu 2020luvulle.
Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien
ikäluokkien pienenemistä. Lukiopalvelujen tarve laskee selvästi vuoteen 2017 mennessä, mutta
kääntyy 2020-luvulla nousuun ollen ennustejakson lopulla 93 prosenttia vuoden 2012 tasosta.
Vuoteen 2029 mennessä vähenee eniten päivähoidon ja esiopetuksen tarve, joka laskee 10
prosentilla vuoden 2012 tasosta.
Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla.
Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 34 prosenttia nykytasoa enemmän. Myös
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarve kasvaa. Perusopetuksen tarve lisääntyy
vuoteen 2021 mennessä kääntyen sen jälkeen laskuun ja ollen vuonna 2029 jonkin verran
nykytasoa korkeampi.
Kuvio 13. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella
59
Henkilöstön laskennallinen tarve
Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em.
palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5
prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 95 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta
vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 189 henkilöllä vuoteen
2029.
Kuvio 14. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu
Rekrytointitarpeet
Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden
sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla
henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia.
Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarve kasvaa vuoteen 2029 mennessä. Tämä näkyy
selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma
huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja
kiinteistönhuollossa työskenteleviä, lääkäreitä, ruokapalveluiden työntekijöitä sekä terveydenhuollon
muuta henkilöstöä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun
puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten terveydenhuollossa,
erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee
päivähoidossa ja esiopetuksessa.
60
9
Demokratia ja johtaminen
9.1 Poliittinen johtaminen
Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti. Alla on esitetty selvitysalueen kuntien
valtuustojen jäsenmäärät sekä se, kuinka monta asukasta kunnissa on yhtä valtuutettua kohti.
Taulukko 36. Valtuuston koko sekä asukasmäärän suhde valtuutettujen määrään kunnittain
Väkiluku 31.12.2013
Valtuutettuja
Asukkaita yhtä valtuutettua kohti
Laitila
8 487
35
242
Rauma
39 979
51
784
Mahdollisen uuden kunnan valtuustossa olisi 51 paikkaa, ja yhtä valtuutettua kohti olisi 950
asukasta (laskentaperusteena kuntien nykyinen yhteenlaskettu asukasmäärä).
Valtuustopaikat jakautuivat kuntavaaleissa 2012 valtuustoryhmien kesken kunnittain taulukossa
37 kuvatulla tavalla.
Taulukko 37. Valtuustopaikkojen jakautuminen kunnittain kuntavaaleissa 2012
Kansallinen Kokoomus
Perussuomalaiset
Suomen Keskusta
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Vasemmistoliitto
Vihreä liitto
Sitoutumattomat
Laitila
6
5
16
1
6
1
-
Rauma
11
5
7
3
18
3
2
2
Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot on esitetty taulukossa 38.
Taulukko 38. Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot
Laitila
Rauma
Kunnanhallituksen
jäsenmäärä
9
11
Kunnanhallituksen jaostot
(jaoston jäsenmäärä)
Konsernijaosto
Kaavoitusjaosto (5)
Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot on esitetty seuraavassa kaaviokuvina.
Molemmissa kunnissa poliittinen johtaminen pohjautuu lautakuntamalliin. Eroja on lähinnä
lautakuntajaossa. Kunnat voivat perustaa lautakuntia tarpeelliseksi katsomansa määrään.
61
Laitila
Rauma
Kuvio 15. Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot
Kunnissa vaalikaudella 2013–2016 toimivat lautakunnat jäsenmäärineen on esitetty taulukossa 39.
Taulukko 39. Lautakunnat jäsenmäärineen kunnittain (lakisääteinen lautakunta = *)
Laitila
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Keskusvaalilautakunta*
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Sivistyslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Tarkastuslautakunta*
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta
5
9
9
9
5
9
Rauma
11
5
11
11
9
11
11
9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet
Selvitysalueen kaupunkien viranhaltijaorganisaatioiden rakennetta havainnollistetaan kuviossa 16.
Rauman ja Laitilan toimialajaot ovat yhteneväiset muilta osin, mutta kulttuuri- ja vapaa-aika-asiat
ovat Laitilassa sivistystoimen alaisuudessa.
62
Kuvio 16. Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatiot
Selvitysalueen kaupunkien konsernirakenne on esitetty taulukossa 40.
Taulukko 40. Selvitysalueen kaupunkien konserniyhteisöt
RAUMA
LAITILA
Kuntayhtymäosuudet
Satakuntaliitto
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kuntayhtymäosuudet
Varsinais-Suomen liitto
Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Merkittävimmät tytäryhteisöt
Laitilan Lämpö Oy
Jääkukko Oy
Kiint.oy Terveyskoti
Kiint.oy Laitilan talot
Merkittävimmät osakkuusyhteisöt
Merkittävimmät tytäryhteisöt
Rauman Energia
Vanha-Lahti Oy
Rauman Asunnot Oy
Merkittävimmät osakkuusyhteisöt
Lännen omavoima Oy (REO)
Satavakka Oy (REO)
Rauman voima Oy (REO)
Vertek Oy (REO)
Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Länsirannikon Koulutus Oy
Merkittävimmät säätiöt ja rahastot
Merimuseosäätiö
Vuojokisäätiö
Merkittävimmät säätiöt ja rahastot
63
Selvitysalueen kaupungeilla ei ole yhteisiä konserniyhteisöjä. Rauman kaupungin merkittävimmät
osakkuusyhteisöt ovat pääasiassa kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä ja energialiiketoimintaan
liittyviä yhteisöjä.
Selvitysalueen kuntien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymäjäsenyyksien lukumäärät on
esitetty taulukossa 41.
Taulukko 41. Selvitysalueen kuntien tytäryhteisöt, kuntayhtymäjäsenyydet, osakkuusyhteisöt ja
säätiöt
Tytäryhteisöt
Kuntayhtymäjäsenyydet
Osakkuusyhteisöt
Säätiöt
Rauma
22
2
16
2
Laitila
12
5
1
Rauman kaupunki on laatinut ohjausasiakirjan omistajapolitiikasta, ”Rauman kaupungin
omistajapoliittinen ohjelma”, jossa on määritelty omistajapolitiikan yleislinjaukset sekä eri
omaisuuslajit ja niihin harjoitettava omistajapolitiikka. Raumalla on myös konserniohje, joka koskee
kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja
kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Ohjeessa määritellään konserniohjaus ja –johtaminen,
kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston rooli ja toimivalta Rauma-konsernin johtamisessa sekä
lautakuntien ja johtokuntien tehtävät toimialansa seurannassa.
Kaupunginhallituksen
konsernijaosto
valmistelevana
elimenä
kuulee
säännöllisesti
konserniyhteisöjen edustajia ja tarvittaessa antaa konserniohjeita Rauman kaupungin edustajille
yhtiöiden hallituksissa. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita on asetettu talousarviossa ja niiden
toteutumista seurataan kaupungin asettaman aikataulun mukaisesti normaalin talouden
toteutumisen yhteydessä.
Laitilan kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana ovat kaupungin kehittämistavoitteet, joiden tulee
tukea kaupungin yleistä strategian toteutumista.
Omistajapolitiikassa määritellään kaupungin
pääoman ja eri omaisuuserien omistamiseen, hankintaan ja käyttöön liittyvän päätöksenteon
periaatteet. Omistajapolitiikka on johtamisen väline. Se määrittelee mm. missä tehtävissä ja
hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana ja millaiset omistukselle asetettavat
tuotto- ja muuta tavoitteet asetetaan.
Konserniohjeella
luodaan
puitteet
ensisijaisesti
kuntakonserniin
kuuluvien
yhteisöjen
omistajaohjaukselle kaupungin strategian mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös
osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen tavoite on varmistaa,
että kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt
toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konsernijohdolla tarkoitetaan
kaupunginhallitusta, kaupunginjohtajaa ja muita johtosäännössä määrättyjä viranomaisia.
Laitilan kaupungilla ei ole erillistä konsernijaostoa. Kaupunginhallitus toimii valmistelevana elimenä,
kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen edustajia ja tarvittaessa antaa konserniohjeita Laitilan
kaupungin edustajille yhtiöiden hallituksissa.
Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita on asetettu talousarviossa ja niiden toteutumista seurataan
osavuosikatsauksissa kaupunginhallituksen antamien ohjeiden ja määräämien aikataulujen
mukaisesti.
64
10 Päätelmät
Tässä kuntarakenneselvityksessä on tarkasteltu Rauman kaupungin ja Laitilan kaupungin
mahdollisuuksia kuntien yhdistymisen kannalta. Selvityksessä on tarkastelu laajasti kuntien
yhdistymisen vaikutuksia alueen asukkaisiin, elinvoimaisuuteen, palveluihin ja talouteen.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että väestöhaasteet ja taloudelliset paineet ovat
kummallakin kunnalla edessä jo lähitulevaisuudessa. Rauman sekä Laitilan käyttötalouden
kustannuskasvu on ollut koko maata hieman kovempaa. Ottaen huomioon, että kummankin kunnan
ennustettu väestönkehitys tulee lisäämään palvelutarpeita varsinkin ikäihmisten palveluiden osalta,
on resurssien riittävyyteen ja toimintamenojen kasvuun pystyttävä kiinnittämään entistä enemmän
huomiota tulevaisuudessa.
Kansantalouden ja siitä riippuvan julkisen talouden heikko kehitys asettaa uhkakuvia kuntien
valtionosuuksien kehitykselle. Laitilan tuloista 30,4 prosenttia muodostuu valtionosuuksista,
Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen
keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on Laitilan valtionosuusriippuvuus reilun 10 prosenttia yli kansallisen
keskiarvon, kun Rauman on puolestaan hieman alle maan keskiarvon. Vaikka kummallakin kunnalla
on jo todetun mukaiset haasteet edessä, niin silti uuden kaupungin talouden lähtötilanne olisi
keskimääräistä tasoa parempi, johtuen pitkälti Rauman kaupungin hyvästä taloudellisesta
tilanteesta. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa se tosiasia, että rakenteellisia muutoksia tarvitaan
talouden ja palvelutason turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, millä
nykytilanne ja kehitys muuttuisi selvästi parempaan päin. Ratkaisut ovat vielä Raumalla ja Laitilalla
omissa käsissä. Aktiivisella ja onnistuneella elinkeino- ja elinvoimapolitiikalla voidaan työllisyyttä ja
sitä kautta ennakoitua tulopohjaa parantaa. Tähänkin satsaaminen edellyttää sitä, että
kuntataloudesta olisi käytettävissä resursseja nykyistä enemmän (tai ainakin sama) elinkeinojen
kehittämiseen. Alueella on potentiaalia tietyillä vahvoilla teollisuuden aloilla sekä maa- ja
metsätaloudessa. Uusi kaupunki olisikin elinkeinorakenteeltaan nykyistä monipuolisempi, mikä
auttaisi
tulevaisuudessa
vastaamaan
globaalin
talouden
haasteisiin.
Monipuolisella
elinkeinorakenteella ja aktiivisella elinvoimapolitiikalla voitaisiin vahvistaa sitä, että kuntien
riippuvuus valtionosuuksista jatkossakaan ei kasvaisi.
Selvityksessä on käynyt ilmi, että kuntien yhdistymisellä muodostuisi uusi ja vahvempi
seutukaupunki. Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät
hartiat ja näin ollen turvaisi kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä. Uuden
kaupungin palvelut olisivat myös tasalaatuisempia ja palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä kuntia
paremmin. Uuden kunnan muodostamisella voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua, kun
palvelujen saatavuutta voidaan varmistaa sekä vuorokauden, viikon että eri vuodenaikojen suhteen.
Selvityksen perusteella voidaan myös todeta, että vahvemman peruskunnan avulla olisi
mahdollisuus tehostaa toimintaa palvelutuotannon kuin hallinnon sekä tukipalveluiden osalta, kun
asioita voidaan suunnitella ja hoitaa isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa Tämä antaisi
mahdollisuuden myös tuottavuuden kehittämiseen uuden kaupungin alueella ja tätä kautta
toimintamenojen kasvua voitaisiin hillitä tulevaisuudessa erillisiä kuntia paremmin.
Talouden näkökulmasta potentiaalisia säästöjä olisi saatavissa muun muassa hallinnon
päällekkäisyyden purkamisella, ostopalveluiden vähentämisellä, mittakaavaetujen hyödyntämisellä
palvelutuotannossa, ICT-järjestelmien yhdenmukaistamisella sekä henkilöstön eläkepoistuman
hyödyntämisellä. Varsinkin henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämisessä onnistumisella olisi
merkittäviä taloudellisia vaikutuksia uuden kaupungin talouteen, koska kuntien budjeteista puolet
muodostuvat henkilöstökustannuksista (palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut).
Rauma-Laitilan henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien
määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 134 työntekijää jää vuosittain
pois työelämästä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja sen johtamisella olisi mahdollista saada aikaan
säästöjä henkilöstökuluissa sekä allokoida resursseja sinne, missä palvelutarpeet tulevat
tulevaisuudessa kasvamaan. Myös uudenlaisilla palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoilla sekä
kummankin kunnan hyvien käytäntöjen käyttöönotoilla palvelutuotantoa olisi mahdollista uudistaa,
jolloin myös henkilöstön eläkepoistuman osalta olisi mahdollista saada aikaan merkittävää
säästöpotentiaalia.
65
Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi myös vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi
uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Uusi kaupunki
sijaitsisi valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi
lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Kuntien yhdistymisen kautta muodostuisikin logistisesti
yhtenäinen ja kilpailukykyinen alue. Myös edunvalvonnallisesti ja markkinoinnillisesti uusi kaupunki
olisi nykyisiä erillisiä kuntia isompi ja kyvykkäämpi yksikkö. Uudelle kaupungille olisi mahdollista
luoda selkeä uusi brändi.
Kuntien yhdistymisen potentiaalisten hyötyjen saavuttamisessa on erityistä huomioita pystyttävä
kiinnittämään muutoksen hyvään johtamiseen ja toteuttamiseen. Automaattivaikutuksia ei ole
kuntien yhdistymisvaihtoehdossa saatavissa.
66
11 Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen
Kuntarakennelain 4 §:ssä esitetään neljä edellytystä kuntajaon muuttamisen tarpeelle. Näiden
edellytysten täyttyminen perustelee kuntajaon muutoksen tarpeellisuuden. Lain mukaan yksikin
näistä tekijöistä riittää kuntajaon muuttamisen edellytykseksi. Tässä selvityksessä ja
toimialaryhmien raporteissa on selvitetty kuntarakennelain edellytysten täyttymistä Rauman ja
Laitilan osalta. Jäljempänä on lisäksi tiivistetysti koottu keskeiset tekijät, joiden perusteella voidaan
todeta, että kuntarakennelaissa esitetyt neljä neljästä edellytyksestä täyttyvät.
Edellytys 1: muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata
palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä
Kuntarakenneselvityksen perusteella Rauman ja Laitilan taloudellinen ja väestöllinen tilanne
heikkenee tulevaisuudessa. Kuntien yhdistyminen pienentäisi talouden heikkenemisestä aiheutuvaa
painetta, ja parantaisi palvelujen järjestämisen/tuottamisen mahdollisuuksia alueella.
Yhdistyminen parantaisi osaavan henkilöstön saatavuutta isomman yksikön antamien työn
kehittämisen mahdollisuuksien ja koulutuksen vuoksi. Myös erikoisosaaminen lisääntyisi ja
henkilöstöjohtamisen mahdollisuudet paranisivat. Lisäksi kuntien yhdistyminen parantaisi
toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä, koska kilpailuttaminen
ja yhteishankinnat vähentävät kustannuksia, kuntien välinen kilpailu vähenee ja kustannuksia
voidaan pitkällä tähtäimellä ohjata taloudellisempaan suuntaan.
Edellytys 2: muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita
Rauman ja Laitilan yhdistyessä alueen asukkaiden palvelut paranisivat toimintavarmuuden ja
saatavuuden kasvaessa. Yhdistymisen myötä asukkaat voisivat hakea palvelunsa asiointisuuntiensa
mukaisesti. Ainakin osalle kuntalaisista tämä helpottaisi palveluiden saatavuutta.
Rauman ja Laitilan yhdistyessä voidaan myös parantaa asukkaiden mahdollisuuksia käyttää
sähköisiä palveluita, koska uusi kaupunki pystyisi kehittämään näitä mm. yhteisillä tietojärjestelmillä
ja keskittämällä resursseja kehittämistyöhön. Tähän liittyy oleellisesti ASPA-kehittämistyö, jonka
mukana kunnan ja osa valtion palveluista on saatavissa yhdestä paikasta.
Kuntien yhdistymisellä voidaan paremmin myös vastata valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Soteuudistuksessa uusi kaupunki voisi mahdollisesti muodostaa yhden, yhtenäisen tuotantoalueen osana
laajempaa sote-aluetta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus tulevaisuudessa sote-palveluiden
turvaamisen näkökulmasta alueella.
Edellytys 3: muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia
Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi suuremmat resurssit ja mahdollisuudet elinkeinotoiminnan
kehittämiseen. Tällä hetkellä Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin
yrityspalvelut.
Yrityspalvelut
tarjoavat
yritysneuvontaa
sekä
yritystoiminnan
kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Laitilan elinkeinojen kehittämisestä vastaa
kaupungin elinkeino-osasto, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa alueen yrittäjiä, yrittäjyyttä
harkitsevia sekä Laitilaan muuttavia yrityksiä. Yrityksille suunnattuja palveluja tarjotaan
yhteistyössä Vakka-Suomen seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Esimerkiksi yritysneuvonta,
yrityksen koko elinkaaren ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus
hoidetaan ostopalveluina UKIPOLIS Oy:ltä. Yhteistoimintaa on osittain myös Winnowan kanssa.
Vaikka tällä hetkellä kuntien harjoittama elinvoima- ja elinkeinopolitiikka näyttääkin olevan
suhteellisen aktiivista (toimintaympäristö huomioiden) ja vaikuttavaa, niin tulevaisuuden paineiden
valossa olisi pystyttävä konkretisoimaan yhteisiä strategisia tavoitteita, jossa kuntien intressit
kohtaavat. Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi
uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Myös
edunvalvonnan näkökulmasta uuden kaupungin asema vahvistuisi. Uusi kaupunki sijaitsisi myös
valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi
lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Uusi kaupunki olisikin logistisesti yhtenäinen ja kilpailukykyinen
alue.
Kuntien resurssit alueen elinkeinojen kehittämiseen ja muuhun kehittämiseen ovat kuitenkin
rajalliset. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi resurssien kokoamisen ja parantaisi merkittävästi
elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia alueella.
67
Edellytys 4: muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta
Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Laitila toimii yhdessä Uudenkaupungin kanssa
yhtenä Varsinais-Suomen viidestä seutukuntakeskuksesta. Rauma ja Laitila kuuluvat valtatie 8:n
vaikutusvyöhykkeeseen. Rauman ja Laitilan yhdistyminen toisi mukanaan laajemmat suunniteltavat
aluekokonaisuudet. Kuitenkaan Rauma ja Laitila eivät muodosta yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista
kokonaisuutta. Rauman ja Laitilan välissä kulkee myös maakuntaraja.
Kuntien yhdistyminen johdosta kuitenkin palveluverkon ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen
kytkentä voisi parempi. Suuremman alueen paremmat voimavarat maanhankintaan ja
kaavoitukseen antaisivat mahdollisuuden suunnata uuden kaupungin toimia ja resursseja
määrätietoisemmin ja tehokkaammin kulloinkin kehittämisen kohteina oleville alueille. Investointien
toteutus voisi olla myös suunnitellumpaa ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisuus karsia. Näiden
lisäksi uusi kaupunki voisi myös tehostaa rakennusten käyttöä, ehtona kuitenkin, että kaupungin
ydintoiminnoista vapautuvat tilat myytäisiin pois. Myös mahdollisuudet joukkoliikenteen
kehittämiseen paranisivat.
On kuitenkin huomattava, että uusi kaupunki eroaisi merkittävästi monista muista kunnista
yhdyskuntarakenteeltaan. Kuntien yhdistymisellä olisi mahdollista saada aikaan vain pieniä
parannuksia alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteen toimivuuteen.
68
Liitteet
Liite 1. Selvityskuntien tulevat investoinnit
30 000 000
25 000 000
20 000 000
15 000 000
10 000 000
5 000 000
0
TA 2014
TS 2015
TS 2016
Maa-alueet
292 500
380 000
380 000
Muut investointihankkeet
500 000
500 000
500 000
Irtain käyttöomaisuus
1 723 500
1 300 000
1 310 000
Perusparannuskohteet
11 672 500
14 320 000
11 515 000
Uudiskohteet
4 750 000
9 725 000
6 900 000
Kuvio 17. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Taulukko 42. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Rauma
Peruskaupungin investoinnit
Uudiskohteet
TP 2013
TA 2014
TS 2015
TS 2016
-6 521 688
-4 750 000
-9 725 000
-6 900 000
Perusparannuskohteet
-2 251 842
-11 672 500
-14 320 000
-11 515 000
Irtain käyttöomaisuus
-1 202 328
-1 723 500
-1 300 000
-1 310 000
Muut investointihankkeet
-1 127 182
-500 000
-500 000
-500 000
-347 709
-292 500
-380 000
-380 000
Maa-alueet
Valtionosuudet /muut inv.tulot
Nettoinvestoinnit
Taseyksiköiden nettoinvestoinnit
Ruokapalvelut
Pienvenesatamat
Winnova/SAMK
PERUSKAUPUNKI YHT:
520 000
50 000
50 000
-10 972 235
478 513
-18 418 500
-26 175 000
-20 555 000
-1 631 229
-1 280 000
-1 730 000
-1 720 000
-157 053
-80 000
-80 000
-70 000
-84 599
-150 000
-150 000
-150 000
-1 389 577
-1 050 000
-1 500 000
-1 500 000
-12 603 464
-19 698 500
-27 905 000
-22 275 000
Liikelaitosten nettoinvestoinnit
-6 742 656
-32 582 000
-24 710 000
-22 170 000
Vesi-ja viemäriliikelaitos
-4 750 544
-5 105 000
-6 050 000
-5 050 000
-31 568
-1 107 000
-260 000
-200 000
-1 960 544
-26 370 000
-18 400 000
-16 920 000
Jätehuoltoliikelaitos
Satamaliikelaitos
69
Taulukko 43. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
Koillinen teollisuusalue
3,6 milj.€
Pohjoiskehä
1,5 mil.€
Maa-alueet
1,2 milj.€
Winnova/SAMK – kiinteistöt
1,0 milj.€
Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj.€
Kaivopuiston päiväkoti
0,9 milj.€
Yhtenäiskoulu
0,9 milj.€
Ulkovalaistusverkko
0,9 milj.€
Nikulanmäki
0,9 milj.€
Peruskunnostusohjelma
0,8 milj.€
Linnavuoren palvelukeskus
0,7 milj.€
Keskustan kehittäminen
0,6 milj.€
Teknisen ltk, irtain
0,6 milj.€
Jäähalli
0,5 milj.€
Yht. 15 milj.€
6 000 000
5 000 000
4 000 000
3 000 000
2 000 000
1 000 000
0
Maa-alueet
TA 2014
TS 2015
TS 2016
50 000
50 000
50 000
Muut investointihankkeet
Irtain käyttöomaisuus
604 890
132 500
10 000
Perusparannuskohteet
1 416 400
1 050 500
1 854 000
Uudiskohteet
2 555 000
1 880 000
3 000 000
Kuvio 18. Laitilan kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016
Taulukko 44. Laitilan kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014-2016:
-
Monitoimihalli 4,6 milj.€
-
Suontaan koulun peruskorjaus ja laajennus 2,4 milj.€
-
Uimahallin peruskorjaus ja laajennus 1,9 milj.€
-
Terveyskeskuksen peruskorjaus 1,4 milj.€
-
Yrityspuisto-projekti 0,4 milj.€
-
Vesihuoltolaitoksen kehittämiskohteet 0,4 milj.€
Yht
10,7 milj. €
70