Rauma-Laitila, Yhdistymisselvitys 14.11.2014
RAUMAN KAUPUNGIN JA LAITILAN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys 14.11.2014 FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Antti Kuopila, Anna Laiho, Jussi Kukkonen Sisällys 1 Johdanto......................................................................................................................... 4 2 Selvitys .......................................................................................................................... 5 3 4 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite...................................................................................... 5 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ..................................................................... 5 2.3 Selvitystyön toteutus ................................................................................................. 7 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset ........................................................... 9 Selvitysalue .................................................................................................................. 11 3.1 Yleiskuvaus ............................................................................................................ 11 3.2 Väestö ................................................................................................................... 11 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima ................................................................................. 18 4.1 Kilpailukyvyn kehitys ............................................................................................... 18 4.2 Elinkeinot ja työllisyys ............................................................................................. 19 4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät ....................................................................... 21 4.3 5 6 Elinvoima ............................................................................................................... 22 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö .............................................................................. 25 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ............................................................................ 25 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen .......................................................................... 25 5.3 Muuttoliike ............................................................................................................. 25 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet ................................................................................ 26 Palvelut ja asiakkaat ...................................................................................................... 27 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ............................................................................ 27 6.1.1 Nykytila .............................................................................................................. 27 6.1.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 30 6.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 31 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ........................................................................ 32 6.2.1 Nykytila .............................................................................................................. 32 Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) 32 6.2.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 35 6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 37 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut ........................................................................ 37 6.3.1 Nykytila .............................................................................................................. 37 6.3.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 38 6.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 39 6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut ............................................................ 39 6.4.1 Nykytila .............................................................................................................. 39 6.4.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 41 6.4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 43 6.5 7 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi .................... 43 Talous .......................................................................................................................... 45 7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella ............................................... 45 2 7.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus .................................................................... 46 7.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat ........................................ 49 7.1.3 Valtionosuudet ..................................................................................................... 50 7.2 Investoinnit ............................................................................................................ 51 7.3 Merkittävimmät varat ja velat ................................................................................... 52 7.3.1 Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut ........................................................ 53 7.4 Kuntien veropaineet ja poistot .................................................................................. 54 7.5 Johtopäätökset ....................................................................................................... 56 8 Henkilöstö ..................................................................................................................... 57 8.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt ............................................................................ 57 8.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos .............................................. 58 9 Demokratia ja johtaminen ............................................................................................... 61 9.1 Poliittinen johtaminen .............................................................................................. 61 9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet ............................................................................. 62 10 Päätelmät .................................................................................................................. 65 11 Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen .................. 67 Liitteet ............................................................................................................................... 69 3 1 Johdanto Rauma-Laitilan kuntarakenneselvitysalue käsittää Rauman ja Laitilan kaupungit. Rauma kuuluu Satakunnan maakuntaan ja Rauman seutukuntaan ja Laitila Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja, etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille. 4 2 Selvitys 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite Kunnallishallinnon rakenne –työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään kuuden Satakunnan ensisijaisen kuntajakoselvitysalueen lisäksi kahta vaihtoehtoista selvitysaluetta, joista toinen oli Rauman, Eurajoen, Pyhärannan, Euran, Uudenkaupungin ja Laitilan muodostama alue. Vakka-Suomen ja Rauman seudun kuntarakenneselvitykset käynnistettiin kaikkien kuntien yhteisillä kokouksilla Rauman kaupungintalolla 8.4.2014. Mukana oli Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan ylin poliittinen ja ammatillinen johto. Valtuustojen päätösten mukaisesti alueella käynnistettiin viisi erillistä kuntarakenneselvitystä, joista yksi on Rauman ja Laitilan välinen selvitys. Kaupungit päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan uuden kunnan mahdollisuutta. Kahdesta selvityskunnasta kuntaliitoksia on aiemmin toteutettu Raumalla. Vuonna 1993 Rauman kaupunkiin liittyi Rauman maalaiskunta, vuonna 2007 Kodisjoki ja vuonna 2009 Lappi. Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn. Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen. Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) on linjattu, että ”hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen”. 5 Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan 1.7.2013, ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain (478/2013) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta”. Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): • • • • • • suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita – samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. Kuntiin vaikuttaa voimakkaasti myös meneillään oleva valtakunnallinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat: • Yhdenvertaisten, turvaaminen koko maassa asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden – eriarvoisuuden vähentäminen – henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti • Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen – tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus – mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut • Kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen 6 – kustannuskehityksen tasapainottaminen – palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu Uudistuksessa halutaan saavuttaa mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio: palvelukokonaisuus halutaan saada saman johdon ja budjetin alle, ihmisten palvelutarpeet huomioida kokonaisuutena ja hallinnosta tehdä selkeä ja tehokas. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tavoitellaan vahvaa kansallista ohjausta ja asiakkaiden ja henkilöstön osallistamista. Uudistuksessa sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä, ja palvelut voidaan tuottaa omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnos lähti lausunnolle 18. elokuuta 2014 ja lausuntoaikaa on 14. lokakuuta 2014 saakka. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015. 2.3 Selvitystyön toteutus Selvityksen vaiheet Rauma-Laitilan kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet. Kuvio 2. Selvitysprosessi 7 Organisointi ja toimijat Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi. Kuvio 3. Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja. Selvityshankkeen työvaliokunta on koostunut kuntajohtajista ja kuntien keskeisistä viranhaltijoista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja valmistelusta. Työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, keskushallinto), joiden lisäksi myös työvaliokunnalla oli toimeksiantona pohtia mm. elinvoimakysymyksiä. Työryhmien toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Hankkeen selvityshenkilöt ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilöt ovat toimineet asiantuntijoina sekä tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja asiakirjoja. Selvityshenkilöt ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja valtuustojen tilaisuuksiin. 8 Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön on osallistunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila sekä FCG:n asiantuntija Anna Laiho. Selvitystyötä ovat FCG:ssä tukeneet myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) ja konsultti Jussi Kukkonen (raportointi). Viestintä Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kummassakin kunnassa. Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto (linkki alla), jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, kuntalaistilaisuuden, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. http://kuntarakenne.raumanseutu.fi/ Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Selvityksen ohjausryhmässä ja työvaliokunnassa sekä alatyöryhmissä on ollut molemmista kunnasta henkilöstön edustus. Lisäksi kummankin kunnan henkilöstölle järjestettiin omat infotilaisuudet, joissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin selvityksen kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat. Järjestöjä, seurakuntia ja kuntien yksityisiä palveluntuottajia on informoitu hankkeen internetsivujen kautta. 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kaupunkien valtuustoryhmille tehtiin kysely huhtitoukokuussa 2014. Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Kyselyn vastauksia käsiteltiin valtuustoseminaareissa, Raumalla 1.9. ja Laitilassa 8.9. Rauman ja Laitilan valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen kaikkea yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista sekä tarkkaa ja puolueetonta tietoa kuntien taloudesta ja palveluista sekä liitoksen vaikutuksesta niihin. Toivottiin selvitettävän taloudellisesti tehokkain liitosvaihtoehto. Lisäksi valtuustoryhmät halusivat selvitystyön avulla kartoittaa mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän aktivoimiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Tärkeänä pidettiin, että selvitys tehdään toista kaupunkia kunnioittaen ja tiedottamalla kaupunkilaisille avoimesti työn etenemisestä. Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita kuntarakenteen muuttuessa olivat valtuustoryhmien mielestä peruspalvelujen säilyminen lähipalveluina ja ylipäätään palvelujen säilyminen nykyisellään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyttäminen nähtiin keskeisenä, ja Vakka-Suomen aluesairaala sekä ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys nostettiin esiin turvattavina kohteina. Myös kattava kouluverkko haluttiin säilyttää, ja tärkeäksi koettiin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen omassa kunnassa. Lisäksi useissa vastauksissa mainittiin elinkeinopolitiikan kehittäminen koko uuden kunnan alueella, lähidemokratian turvaaminen aluelautakuntien tai vastaavien elinten kautta sekä reuna-alueiden elinvoimaisuuden turvaaminen. 9 Kysyttäessä asioista ja palveluista, joita tulisi kehittää kuntarakenteen muuttuessa, valtuustoryhmien vastauksissa tuotiin esiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä joukkoliikenne ja liikkuvat ja sähköiset palvelut. Henkilöstön määrää haluttiin vähentää sekä kaavoitusta keskustaalueiden ulkopuolella joustavoittaa. Palvelut ja toiminnot, joissa valtuustoryhmät katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä, olivat ennen muuta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut, joissa haluttiin yhdistää voimavaroja, uudelleenorganisoida palveluja sekä lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Koulutuspalveluissa yhteistoimintaa haluttiin toteuttaa lukioiden sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten välisellä yhteistyöllä ja helpottamalla koululaisten mahdollisuuksia käydä lähikoulua toisen kunnan puolella. Myös kunnallistekniikassa nähtiin tarvetta kuntien väliselle lisäyhteistyölle. Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuustoryhmien tahtotilaa ja suhtautumista selvitykseen ja sitä, kuinka realistisena ne näkevät kuntarakennemuutoksen. Laitilassa kuntaliitoksia ei nähty realistisena vaihtoehtona, mutta selvityksiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Raumalla liitoksiin suhtauduttiin myönteisemmin ja niitä pidettiin tarpeellisempina kuin Laitilassa. Pakkoliitoksiin asennoiduttiin valtuustoryhmissä kielteisesti. Selvitystyöstä toivottiin olevan hyötyä oman kunnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä, vaikkei liitoksia syntyisikään. Kuntalaisten näkemykset ja odotukset Kuntalaisten näkemyksiä selvityksestä kartoitettiin kuntalaistilaisuuksissa, jotka pidettiin Laitilassa 28.10. ja Raumalla 30.10. Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja, luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Laitilan kuntalaistilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä ja Raumalla noin 20. Meneillään oleva sote-uudistus puhututti tilaisuuksiin saapuneita kuntalaisia. Huolta kannettiin myös lähi- ja peruspalveluiden saatavuuden ja laadun sekä palveluihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta tulevaisuudessa. Kuntaliitosten taloudelliset vaikutukset, niin niistä koituvat mahdolliset rasitukset kuin säästöpotentiaalikin, herättivät kysymyksiä. Painelaskelmiin kohdistui Laitilan tilaisuudessa kritiikkiä: katsottiin, että Uudenkaupungin verokertymään tulisi lisätä autotehtaan kasvun aiheuttama lisäys. Laitilalaisten keskuudessa keskustelua synnyttivät myös suuntautumisvaihtoehdot Rauma ja Uusikaupunki, joita vertailtiin liitoskumppaneina mm. talouden, elinkeinoelämän ja hallinnon kannalta. Osa näki useamman kunnan yhdistymisen parempana vaihtoehtona kuin kahden kunnan fuusion, tällöin olisi paremmat mahdollisuudet saada uudistuksia aikaan ja kunnan vetovoimaisuus olisi parempi. Kuntien henkilöstön kohtalo mahdollisessa kuntaliitoksessa askarrutti kuntalaisia. Avointa tiedottamista kuntalaisille selvitystyöstä ja näiden mukaan ottamista työhön pidettiin tärkeänä. Rauman tilaisuudessa peräänkuulutettiin kaikkien alueen kuntien vastuuta alueen tulevaisuudesta. Huomautettiin, että mikäli kaikki kunnat katsovat asioita vain omasta näkökulmastaan, kuntien välinen kilpailu tulee jatkumaan. Henkilöstön näkemykset ja odotukset Kuntien henkilöstöinfot järjestettiin Laitilassa 28.10. ja Raumalla 30.10. Laitilassa järjestettiin kaksi henkilöstötilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Laitilan henkilöstön edustajat kantoivat huolta palvelujen heikkenemisestä kuntaliitoksen myötä, mutta itsenäiseksi jäämisessä uhkana olisivat talouden painelaskelmien mukaan pahimmassa tapauksessa suuret veronkorotukset, joita ei myöskään nähty positiivisina. Laitilassa vertailtiin suuntautumisvaihtoehtoja Raumaa ja Uuttakaupunkia liitoskumppaneina mm. talouden ja hallinnon näkökulmista. Jotkut kyseenalaistivat talousennusteiden pitävyyden ja todenmukaisuuden. Haluttiin myös tietää, paljonko aikaa kuntarakenneselvityksen valmisteluun menee ja mistä se on pois. Kuntayhteistyön lisäämisessä ongelmana nähtiin se, että usein jokainen kunta pyrkii huolehtimaan liiaksi omasta edustaan, jolloin yhteistyö voi vaikeutua. Työntekijöiden asema kuntaliitoksessa sekä työpaikkojen säilyminen erityisesti viiden vuoden suoja-ajan päätyttyä herättivät kysymyksiä henkilöstön edustajissa, ja tiedusteltiin myös, johtaako kuntaliitos toimintojen ulkoistamiseen. Myös sote-uudistuksen vaikutus kuntiin puhututti tilaisuuteen osallistuneita. Osa paikalla olleista kuntatyöntekijöistä näki tarvetta kuntaliitokselle suuremmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla. Avointa tiedottamista henkilöstölle ja henkilöstön tiivistä mukana pitämistä selvitystyössä korostettiin puheenvuoroissa. Myös kuntien elinvoimaisuuden tärkeys nostettiin esiin. 10 3 Selvitysalue 3.1 Yleiskuvaus Rauma sijaitsee Satakunnan maakunnan eteläosassa ja Laitila Varsinais-Suomen luoteisosassa. Kaupunkien yhteiset rajanaapurit ovat Pyhäranta ja Eura. Rauma kuuluu Rauman seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Laitila kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan kanssa. 3.2 Väestö Raumalla ja Laitilassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 48 466 asukasta (Tilastokeskus). Sekä Rauman että Laitilan väestö on ollut lievässä laskussa 2000-luvun aikana: Rauman väestö on vuodesta 2000 vuoteen 2013 vähentynyt 1 022 ja Laitilan 334 henkilöllä. Alueen väestönlasku johtuu erityisesti muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 2010-luvulla Rauman väestö on kuitenkin kääntynyt nousuun, ja Laitilankin väestö on kasvanut kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna. Kumpikin kaupunki on kärsinyt muuttotappiota muihin kuntiin 2000-luvulla. Laitilassa myös luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista, Raumalla syntyvyys on sen sijaan ollut kuolleisuutta korkeampaa. Molemmat kaupungit ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupunkien väestön nykytilasta. Taulukko 1. Keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kaupungeista (Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos) Väkiluku 31.12.2013 Väkiluvun muutos, % 2012–2013 Asukastiheys, asukkaita per maa-km2 Maapinta-ala, km2 Taajama-aste, % 1.1.2012 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 Laitila 8 487 0,3 16 532 67,5 17,5 Rauma 39 979 0,3 80 496 92,0 14,9 60,1 62,9 22,4 22,2 Yhteensä 48 466 Kuviossa 4 on esitetty ennuste väestönkehityksestä selvitysalueella, Satakunnan maakunnassa ja koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen mukaan alueen väestö vähenee kolmella prosentilla eli runsaalla 1 400 henkilöllä vuoteen 2029 mennessä. Selvitysalueen väestö vähenee suurin piirtein samaan tahtiin kuin Satakunnassa keskimäärin. 11 Selvitysalue Satakunta Koko maa 110 105 100 2012=100 . 95 90 85 80 75 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa Asukkaita 2012=100 Asukkaita 2012=100 Asukkaita 2012=100 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 48 302 100 225 163 100 5 429 655 100 47 626 99 222 895 99 5 555 550 102 47 356 98 221 946 99 5 655 551 104 47 133 98 221 211 98 5 748 548 106 46 867 97 220 401 98 5 829 616 107 Kuvio 4. Ennustettu väestönkehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Kuviossa 5 kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Rauma-Laitilan alueella 2030-luvun taitteeseen asti. Vanhusväestön määrä kasvaa reippaasti, kun taas työikäisten ja alle kouluikäisten määrä vähenee. 12 170 160 150 140 130 2012=100 120 110 100 90 80 Lähde:Tilastokeskus 70 2 012 2 017 2 021 2 025 1-6-vuotiaat 100 98 96 93 90 7-18-vuotiaat 100 99 101 101 100 Työikäiset (17-64 v) 100 93 89 87 86 65-74-vuotiaat 100 119 120 110 103 Vanhusväestö* 100 107 122 143 159 Väestö 100 99 98 98 97 alle 1 -vuotiaat 1-6-vuotiaat 7-18-vuotiaat Työikäiset (17-64 v) 65-74-vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki 2 012 517 3 059 6 123 29 320 5 555 4 870 48 302 2 017 481 3 013 6 049 27 310 6 583 5 224 47 626 2 021 465 2 925 6 187 26 181 6 653 5 958 47 356 2 025 450 2 846 6 210 25 586 6 088 6 984 47 133 2 029 2 029 438 2 767 6 111 25 132 5 746 7 743 46 867 *yli 75-vuotiaat Kuvio 5. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueella vuosina 2012–2029 Taulukossa 2 on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kaupungeittain. Kustakin ikäryhmästä on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen ja prosentuaalinen muutos. Kahden vanhimman ikäluokan koko kasvaa sekä Raumalla että Laitilassa, ja kaikki muut ikäryhmät puolestaan pienenevät. Asukaslukuun suhteutettuna Laitilan väestö vähenee ennusteessa Rauman väestöä voimakkaammin. Raumalla työikäisten määrä vähenee suhteellisesti eniten. Laitilassa sen sijaan ikäryhmän kokoon nähden suurin vähennys tapahtuu alle 1-vuotiaiden ryhmässä, joiden määrä kutistuu vuoteen 2029 mennessä kaupungissa suhteellisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin Raumalla. Laitilassa myös 1-6 –vuotiaiden, työikäisten sekä 17-64 –vuotiaiden määrä pienenee nopeammin kuin Raumalla. 65–74 –vuotiaiden määrä kasvaa Laitilassa ripeämmin kuin Raumalla, mutta yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Raumalla suhteellisesti enemmän kuin Laitilassa viimeiseen tarkasteluvuoteen mennessä. Vanhusväestön merkittävä kasvu johtaa sosiaalija terveyspalveluiden tarpeen kasvuun. 13 Taulukko 2. Selvitysalueen kaupunkien ennustettu väestönkehitys ikäluokittain vuosina 2012–2029 RAUMA 2012 2017 2021 2025 2029 Koko väestö Alle 1-vuotiaat 1–6 -vuotiaat 7–18 -vuotiaat 17–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat 39 842 412 2 484 4 967 24 363 4 582 3 977 39 351 396 2 445 4 870 22 744 5 464 4 271 39 151 386 2 390 5 002 21 801 5 529 4 876 38 992 373 2 334 5 025 21 349 4 992 5 758 38 789 363 2 269 4 957 21 004 4 660 6 408 LAITILA 2012 2017 2021 2025 2029 Koko väestö Alle 1 -vuotiaat 1–6 -vuotiaat 7–18 -vuotiaat 17–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat 8 460 105 575 1 156 4 957 973 893 8 275 85 568 1 179 4 566 1 119 953 8 205 79 535 1 185 4 380 1 124 1 082 8 141 77 512 1 185 4 237 1 096 1 226 8 078 75 498 1 154 4 128 1 086 1 335 Muutos 2012–2029 Lkm % -1 053 -2,6 -49 -11,9 -215 -8,7 -10 -0,2 -3 359 -13,8 +78 +1,7 +2 431 +61,1 Muutos 2012–2029 Lkm % -382 -4,5 -30 -28,6 -77 -13,4 -2 -0,2 -829 -16,7 +113 +11,6 +442 +49,5 Taulukossa 3 on esitetty kaupunkikohtaiset väestöennusteet kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti. Väestö vähenee molemmissa kaupungeissa jokaisella vuosikymmenellä. Taulukko 3. Selvitysalueen kaupunkien väestöennusteet kymmenvuotisvälein (Tilastokeskus) Väestöennuste 2020 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Rauma 39 192 38 726 38 020 Laitila 8 221 8 062 7 920 Ennusteen mukaan työikäisten määrä alueella vähenee suurin piirtein samaan tahtiin kuin Satakunnassa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen. 14 Työikäisten määrä ennusteessa 2012 - 2029: -14% 17-64 -vuotiaat Selvitysalue Satakunta Koko maa 105 2012=100 . 100 95 90 85 80 75 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 17-64-vuotiaat 2012=100 29 320 100 27 310 93 26 181 89 25 586 87 25 132 86 17-64-vuotiaat 2012=100 17-64-vuotiaat 2012=100 134 809 100 3 396 565 100 126 401 94 3 331 382 98 121 800 90 3 297 681 97 118 995 88 3 289 695 97 116 715 87 3 286 579 97 Kuvio 6. Työikäisten määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee hieman hitaammin kuin Satakunnassa keskimäärin, mutta valtakunnallista tasoa nopeammin. 15 Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Selvitysalue Satakunta Koko maa 1,0 Heikkenee 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 0,65 0,74 0,81 0,84 0,86 0,67 0,76 0,82 0,86 0,89 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Kuvio 7. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Vuonna 2012 Raumalla oli jokaista sataa työssäkäyvää kohden 140 ja Laitilassa 139 eityössäkäyvää. Koko maan luku oli samanaikaisesti 132. Selvitysalueen kaupunkien taloudellinen huoltosuhde oli näin ollen valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Kaupunkien taloudellinen huoltosuhde heikkene samaan tahtiin 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen Rauman huoltosuhteen heikkeneminen hidastuu ja Laitilan huoltosuhde alkaa heiketä voimakkaammin kuin Rauman. Laitila Rauma 200 180 160 Heikkenee 140 120 100 80 60 40 20 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 Kuvio 8. Taloudellinen huoltosuhde selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus) Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee selvitysalueella samaan tahtiin kuin Satakunnassa. Koko maan tasolla nuorten määrä pysyy ennallaan. 16 Nuoriso -7% Muutos 2012-2029: 0-29 -vuotiaat Selvitysalue Satakunta Koko maa 105 100 . 95 2012=100 90 85 80 75 70 65 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 15 678 15 132 14 888 14 652 14 527 100 97 95 93 93 71 514 100 1 893 666 100 69 190 97 1 898 520 100 67 923 95 1 896 077 100 66 715 93 1 890 226 100 66 231 93 1 902 302 100 0-29 -vuotiaat Selvitysalue 2012=100 0-29 -vuotiaat 2012=100 0-29 -vuotiaat 2012=100 Satakunta Koko maa Kuvio 9. Nuorison määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy selvitysalueella merkittävästi ja on vuoteen 2029 mennessä lähes 60 prosenttia suurempi kuin nykyään. Muutos on suurin piirtein yhtä suuri kuin Satakunnan maakunnassa keskimäärin, mutta pienempi kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2029 lähes viidennes selvitysalueen asukkaista on yli 75-vuotiaita. Vanhusväestön osuus kasvaa samaa tahtia kuin maakunnassa ja koko maassa. Valtakunnallinen vanhusväestön osuuden kehitys on kuitenkin muutaman prosentin jäljessä selvitysalueen tasosta. Iäkkäiden määrän lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Yli 75-vuotiaat Muutos 2012-2029: Selvitysalue +59% Satakunta Koko maa 200 . 160 2012=100 180 140 120 100 80 2 012 Selvitysalue 2 017 Vanhusväestö* 2012=100 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 4 870 5 224 5 958 6 984 7 743 100 107 122 143 159 Satakunta Vanhusväestö* 23 659 25 543 28 829 33 982 37 346 Koko maa 2012=100 Vanhusväestö* 2012=100 100 453 145 100 108 507 092 112 122 589 657 130 144 710 055 157 158 799 948 177 *yli 75-vuotiaat Kuvio 10. Vanhusväestön määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 17 4 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima 4.1 Kilpailukyvyn kehitys Rauman seutu oli vuonna 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa 14. ja Vakka-Suomi 35. sijalla 70 seutukunnasta. Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Rauman seudun sijoitus oli vuodesta 2011 laskenut seitsemän pykälää yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Vakka-Suomen sijoitus oli pysynyt ennallaan. Timo Aro (2014) on verrannut lounaisrannikon seutukuntien eli Turun, Porin, Rauman ja VakkaSuomen seutujen aluetalous- ja yritysdynamiikkaa suuriin ja keskisuuriin eli yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutuihin. Rauman seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli kaupunkiseuduista kolmanneksi korkein vuonna 2011 ja seudun bruttokansantuotteen kasvu aikavälillä 2000–2011 oli seutukuntien joukossa kuudenneksi korkein. Rauman seudun kunnallisverot olivat kolmanneksi korkeimmat asukasta kohden vuonna 2012 ja kunnallisverojen nousu oli seudulla toiseksi korkeinta vuosien 2000 ja 2012 välillä. Rauman seudun kuntalainat asukasta kohden vuonna 2012 olivat sen sijaan seutukunnista ylivertaisesti alhaisimmat. Vakka-Suomen seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohden oli koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012, ja seutukunnan tilanne koko maahan nähden heikentyi vuosien 2000 ja 2011 välillä. Seudun kunnallisverot olivat vuonna 2012 7. korkeimmat vertailujoukosta ja nousivat vertailujoukosta määrällisesti toiseksi eniten aikavälillä 2000–2012. Vakka-Suomen kuntalainat olivat koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012. Taulukko 4. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitys lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000–2011 (Aro 2014) Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa, joka sijoittui aikavälille 2008–2012, Vakka-Suomi sijoittui toiseen ja Rauman seutu kolmanteen viidennekseen aloittaneiden yritysten määrässä suhteessa keskiväkilukuun. Yrityskanta suhteessa keskiväkilukuun oli Vakka-Suomessa maan 8. paras, seutu sijoittui siis ensimmäiseen viidennekseen ja Rauman seutu puolestaan kolmanteen viidennekseen. Yritysperustannan osuudessa yrityskannasta Vakka-Suomi oli toisessa ja Rauman seutu neljännessä viidenneksessä. LOURA-alueen sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen vertailussa Vakka-Suomen yritysperustanta oli keskitason yläpuolella vuosina 2001–2006 ja keskitasoa vuosina 2007–2011, Rauman seutu oli sen sijaan vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina 2000–2011. Yrityskannan ns. luovan tuhon (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde yrityskantaan) osalta Rauman seutu oli aikavälillä 2008–2012 kolmannessa ja Vakka-Suomi heikoimmassa viidenneksessä. Yrityskannan muutosprosentin suhteen vuosina 2000–2012 VakkaSuomi sijoittui parhaaseen viidennekseen, 11. sijalle Manner-Suomen seutukunnista, ja Rauma kolmanteen viidennekseen. Osaamisintensiivisten (toimialaluokitukset K, M ja N) yritysten osuudella kaikista aloittaneista yrityksistä mitattuna Rauman seutu oli toisessa ja Vakka-Suomi neljännessä 18 viidenneksessä. Kaiken kaikkiaan Vakka-Suomi sijoittui yritysdynamiikan osalta seutukuntien joukossa toiseksi ja Rauman seutu kolmanneksi parhaimpaan viidennekseen. Suomen Taulukko 5. Yritysperustanta lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2001–2006 ja 2007–2011 (Aro 2014) Rauman 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 67 prosenttia ja Laitilan väestöstä 62 prosenttia oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna 2011. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68 prosenttia, Rauma oli siis lähellä valtakunnallista tasoa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut selvitysalueen kunnissa suurin piirtein samaan tahtiin kuin koko maassa. 4.2 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueella oli vuonna 2011 21 236 työpaikkaa. Alueen työpaikkojen määrä kasvoi noin 50:llä vuodesta 2000 vuoteen 2011. Raumalla työpaikkojen määrä kasvoi, kun se Laitilassa sen sijaan väheni. Selvitysalueen työpaikkojen määrän kehitys kääntyi laskuun vuonna 2008 eikä työpaikkojen määrä ollut vuoteen 2011 mennessä palannut vuoden 2007 tasolle. Selvitysalueen suhteellinen työpaikkakehitys on myös ollut hitaampaa kuin koko maassa. 19 Kuvio 11. Työpaikkojen määrän kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikoista kaksi kolmannesta (67 %) oli yksityisellä sektorilla vuonna 2011. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli selvästi koko maan keskiarvoa (58 %) korkeampi. Viidennes (21 %) alueen työpaikoista oli kuntasektorilla ja kymmenes (9 %) oli yrittäjäsektorin työpaikkoja. Vuosien 2000 ja 2011 välillä kuntatyöpaikkojen osuus kasvoi alueella prosenttiyksiköllä ja valtion työpaikkojen osuus pieneni saman verran, muiden työnantajasektoreiden osuudet pysyivät ennallaan. Vuonna 2011 selvitysalueella oli eniten työpaikkoja teollisuudessa (5 914), terveys- ja sosiaalipalveluissa (2 826) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (2 165). Aikavälillä 2007–2011 selvitysalueen työpaikat vähenivät vajaalla tuhannella. Ylivoimaisesti eniten työpaikkoja katosi teollisuudesta. Vähintään sata työpaikkaa hävisi niin ikään rakentamisesta, koulutuksesta, maa-, metsä- ja kalataloudesta sekä muusta palvelutoiminnasta. Toimialat, joille työpaikkoja syntyi ajanjaksolla eniten, olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus. Taulukko 6. Työpaikkojen muutos selvitysalueella aikavälillä 2007–2011 toimialan mukaan Työllisten määrä on selvitysalueella laskenut prosenttiyksiköllä vuodesta 2000 vuoteen 2011. Koko maassa työllisten määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut noin kuusi prosenttia. Raumalla työllisten määrä on kasvanut hieman ja Laitilassa se on laskenut. Työllisten määrä kääntyi selvitysalueella 20 laskuun vuonna 2008, eikä ole sen jälkeen palannut vuoden 2007 tasolle, vaikka työllisten määrä kasvoikin kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna. Kuvio 12. Työllisyyden kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 102 prosenttia sekä vuonna 2000 että vuonna 2011. Laitilan työpaikkaomavaraisuus kasvoi kahdella prosentilla ensimmäisen ja viimeisen tarkasteluvuoden välillä, Raumalla osuus pysyi ennallaan. Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli 103 prosenttia ja Rauman 102 prosenttia vuonna 2011. Selvitysalueen työttömyysaste oli 12,6 prosenttia kesäkuussa 2014. Se oli samalla tasolla koko maan työttömyysasteen (12,9 %) kanssa. Laitilassa (7,1 %) työttömyys oli selvästi vähäisempää kuin Raumalla (13,7 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus (2,4 %) selvitysalueella oli kesäkuussa 2014 pienempi kuin koko maassa (3,5 %). Pitkäaikaistyöttömyys oli korkeampaa Raumalla (2,8 %) kuin Laitilassa (1,0 %). 4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 –julkaisussa, joka on ELYkeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, arvioidaan alueiden elinkeinoelämää ja yritystoimintaa sekä työttömyyden määrää ja rakennetta. Katsausten arviot on tuotettu elokuussa 2014. Raumalla perinteisesti vahva meriklusteri on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä 2014. Välitön työpaikkamenetys oli noin 600, mutta välilliset vaikutukset alihankintaverkostoissa huomioiden työpaikkamenetys oli huomattavasti suurempi. Valtioneuvosto on nimennyt Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Rauman kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomaita myöten. Alueen tärkeimmät liikennehankkeet ovat valtatie 8:n perusparannus ja Rauman sataman väyläsyvennys. Vientivetoiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien turvaaminen on yksi kilpailukyvyn turvaamisen avainkysymyksistä. 21 Rauman mittavia investointeja ovat mm. Seaside Industry Park (telakka-alue) ja Lakarin yritysalue, jonka eritasoliittymän rakentamista vauhdittaa TEM:n keväällä myöntämä 3 miljoonan euron suuruinen työllisyysperusteinen investointiavustus. Raumalla on käynnistymässä myös sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon 20–30 miljoonaa euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC, joka aloittaa laivojen korjaustyöt jo syksyllä 2014. Uudenlaisella toimintakonseptilla toimiva yritys voi kasvaa jatkossa merkittäväksi työllistäjäksi. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi vuoden 2015 alkuun mennessä 300 uutta työntekijää, mikä on myönteinen mahdollisuus etenkin Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen. Työttömyys on lisääntynyt Rauman seudulla enemmän kuin Satakunnan muissa seutukunnissa. Vakka-Suomen elinkeinoelämä on kehittynyt positiivisesti verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen; seudun kokonaisliikevaihto on kasvanut vahvasti. Tämä selittyy seudullisesti suurten yritysten nousujohteisella tuotantokehityksellä ja muutenkin vilkkaalla investointiaktiivisuudella. Myös Laitilaan vaikuttaa positiivisesti Uudenkaupungin autotehtaan kasvu. Tehdas työllistää tällä hetkellä 1 000 autonrakentajaa ja 300 toimihenkilöä. Alkuvuonna 2014 tehtaalle palkattiin noin 300 työntekijää, joista puolet vuokratyövoimana. Kesä-heinäkuussa rekrytoitiin 150 työntekijää lisää ja tällä hetkellä on käynnissä uusi 150 työntekijää koskeva kampanja. Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Uudessakaupungissa valmistetaan yli 100 000 A-sarjan henkilöautoa vuosina 2013–2016. Myös muussa teollisuudessa, kuten esim. kulkuneuvoille laseja valmistavassa teollisuudessa, menee tällä hetkellä hyvin Vakka-Suomessa. Vakka-Suomi on merkittävää maatalousaluetta, ja laitilalainen kananmunapakkaamo Munax on rekrytoimassa lisää osaajia. Tuottajahintojen suhdannelaskun lisäksi maataloudessa on vuoteen 2020 saakka ulottuva haaste: tuotannon aleneva kansallinen tuki. Vakka-Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä joitakin huomattavia investointeja. Uudessakaupungissa sijaitseva lannoitetehdas Yara aloittaa kuluvana vuonna kaksivuotisen tuotannon laajennusinvestoinnin, jonka kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin sataman väyliä on ruopattu vastaamaan lannoitetehtaan, soijatehtaan ja autotehtaan kasvaneita liikennemääriä. Myös autotehtaan (Valmet Automotive) tuotannon ylösajoa voidaan pitää huomattavana investointina. Työvoiman kysynnän näkymät ovat Laitilassa hyvät. Ylipäätään Vakka-Suomessa on VarsinaisSuomen myönteisimmät työllisyysnäkymät. 4.3 Elinvoima Kuntien elinvoiman voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteisen elinkeinopoliittisen näkökulman. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. 22 Kohde Taulukko 7. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko Uusi kunta (+) (-) 1 Saavutettavuuden varmistaminen Toiminnallinen kokonaisuus. 2 Sijaintietujen hyödyntäminen Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen erityisvahvuuksien pelkistäminen ja profilointi helpottuu 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen että vapaa-ajan osalta paranevat. 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaihtoehdot paranevat. 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen Yhdistyneellä kunnalla isommat tehdä tulevaisuuspanostuksia. 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus korostuvat. Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus. Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta parempi. Osa-alueittainen optimointimahdollisuus heikkenee. Ei suuria muutoksia. Olemassaolevia rakenteita voidaan kehittää nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois päällekkäisistä toiminnoista). resurssit Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman toiminnan asiat. Palvelut pääosin kaupungin omana 7 Yrittäjyyden edistäminen toimintana. Selkeä painopiste kunnan toiminnassa. (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta Verkostojen laatu ja määrä kasvaa. 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja kokonaisuutta hallitseva toimija. 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen Kyky olla varteenotettava yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa. 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen Monipuolisuus kasvaa. 12 Organisoituminen Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen. Yhdistymisen kautta painoarvo ja havaittavuus kasvavat. 23 Perinteinen lähialuetarkastelu heikkenee. Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kunnassa omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen. Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä. Yhtenä kuntana uudella kaupungilla olisi alueen kannalta nykyistä tilannetta parempi kyky ottaa vastaan muutospaineita. Uuden kaupungin elinvoiman keskeiset osatekijät: 1. Uuden kaupungin palvelut ovat tasalaatuisempia; hyvät palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä kuntia paremmin. Uuden kunnan muodostamisella voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua, kun palvelujen saatavuutta voidaan varmistaa sekä vuorokauden, viikon että eri vuodenaikojen suhteen. Uudessa kaupungissa tuottavuutta voidaan parantaa, kun asioita voidaan suunnitella ja hoitaa isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa. 2. Saadaan aikaiseksi riittävän vahva kuntayksikkö Turun ja Porin väliin. 3. Edunvalvonnallisesti ja markkinoinnillisesti uusi kaupunki on nykyisiä erillisiä kaupunkeja isompi ja kyvykkäämpi yksikkö. Uudelle kaupungille on mahdollista luoda selkeä uusi brändi. 4. Uusi kaupunki sijaitsee valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Uusi kaupunki on logistisesti yhtenäinen ja kilpailukykyinen alue. 5. Alueena selkeä ja tarjoaa erilaisia, laadukkaita elämisen sekä yrittämisen mahdollisuuksia tiiviistä kaupunkiympäristöstä, vetovoimaisen taajaman sekä lähiöelämisen kautta väljään maaseutuelämiseen. Uuden kaupungin alueelta päivittäisen työssäkäynnin mahdollisuus koko Turku – Pori välisellä alueella. Työvaliokunta näki, että tulevaisuuden palvelutarpeista ja kustannuksista selviäminen sekä kunnan oman kehittämistoiminnan (=elinvoimapolitiikka) ylläpitäminen edellyttää, että kunnassa pitää olla vähintään 40 000 – 50 000 asukasta sekä laadukas koulutusympäristö ja monipuolinen elinkeinoelämä. Riittävä asukasmäärä tasaa palvelujen kysynnän ja kustannusten vuosivaihtelua sekä mahdollistaa esimerkiksi kolmannen sektorin laajemman ja selkeämmän mukanaolon palvelutuotannossa. 24 5 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Laitila toimii yhdessä Uudenkaupungin kanssa yhtenä Varsinais-Suomen viidestä seutukuntakeskuksesta. Rauma ja Laitila kuuluvat valtatie 8:n vaikutusvyöhykkeeseen, joka kulkee länsirannikkoa pitkin Rauman, Laitilan ja Uudenkaupungin kautta Turkuun sekä Poriin ja Porista pohjoiseen, Vaasaan ja Ouluun. Valtatie 8 yhdistää Porin ja Rauman ja samalla myös Satakunnan ja koko valtakunnankin kannalta tärkeät Porin ja Rauman satamat keskenään. Merkittävä tieyhteys alueelle on myös valtatie 12, joka suuntautuu Raumalta Euran kautta itään ja yhdistää Rauman Tampereelle ja muuhun eteläiseen Sisä-Suomeen. Myös sähköistetty rata yhdistää Rauman Tampereelle. Radalla on tärkeä merkitys tavaraliikenteelle ja erityisesti Rauman satamalle. Rauma ja Laitila eivät muodosta yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta. 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvat Eurajoki ja Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluva Pyhäranta. Eurajoen työssäkäyvästä väestöstä 38 prosenttia ja pyhärantalaisista 44 prosenttia pendelöi Raumalle. Laitila kuuluu Uudenkaupungin työssäkäyntialueeseen yhdessä Uudenkaupungin ja niin ikään Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvan Pyhärannan kanssa. Laitilan työllisistä runsas kymmenes (11 %) käy töissä Uudessakaupungissa ja 7 prosenttia Raumalla. Pyhärannasta pendelöi Laitilaan vajaa kymmenes (9 %) ja Uudestakaupungista 6 prosenttia työvoimasta. Laitilan työllisestä väestöstä pendelöi vajaa kolmannes (30,9 %) ja raumalaisista viidennes (20,9 %). 5.3 Muuttoliike Sekä Rauma että Laitila ovat kärsineet muuttotappiota 2000-luvun aikana. Kumpikin kaupunki on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Keskiväkilukuun suhteutettuna Laitila on kärsinyt suuremmat muuttotappiot maan sisälle, mutta saanut myös suhteessa hieman enemmän muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Laitilan muuttotappiot olivat 2000-luvulla väkilukuun suhteutettuna korkeammat kuin Rauman. Rauman suurimmat muuttotappiot muihin kuntiin ajoittuvat vuosiin 2000 sekä 2007–2008 ja Laitilan puolestaan vuosiin 2001–2003. Kummankin kaupungin muuttotappiot maan sisälle ovat vähentyneet viimeistä tarkasteluvuotta 2013 kohden, ja vuonna 2012 Laitila sai jopa pientä muuttovoittoa muista kunnista. Rauma ja Laitila ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana: vuosina 2010–2013 Rauma on saanut 60 prosenttia ja Laitila 40 prosenttia enemmän muuttovoittoa ulkomailta kuin koko edeltävän vuosikymmenen aikana. Taulukko 8. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) muuttoliike vuosina 2000–2013 Kuntien välinen nettomuutto abs. Kuntien välinen nettomuutto suht. Nettosiirtolaisuus abs. Nettosiirtolaisuus suht. Yhteensä abs. Yhteensä suht. Rauma -2 267 -4,0 865 1,5 -1 402 -2,5 Laitila -578 -4,8 202 1,7 -376 -3,1 -2 845 -4,2 1067 1,6 -1 778 -2,6 Selvitysalue yhteensä 25 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet Satakunnassa on kaksi päämarkkina-aluetta, joista toinen on Rauman päämarkkina-alue. Siihen kuuluvat Eura, Eurajoki, Köyliö, Pyhäranta ja Säkylä. Rauman paikallismarkkina-alueeseen kuuluvat Eurajoki ja Pyhäranta. Erikoiskaupan asiointialueita voidaan tunnistaa kolme. Rauman erikoiskaupan asiointi-alueeseen kuuluvat Eura, Eurajoki, Köyliö, Säkylä ja Pyhäranta. Laitila kuuluu Turun pää- ja paikallismarkkina-alueeseen. Vuoden 2011 erikoiskaupan asiointitietojen mukaan Laitilassa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointikunta: 59 prosenttia laitilalaisten erikoiskaupan asioinnista suuntautuu omaan kuntaan. Laitilan toissijaisina erikoiskaupan asiointisuuntina ovat tasavahvasti Rauma (12 %) ja Turku (11 %). 26 6 Palvelut ja asiakkaat 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 6.1.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: • Palvelujen järjestämistapa • Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista • Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle • Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014, 2.6.2014 ja 16.6.2014. Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Laitilan sosiaali- ja terveystoimessa painopisteenä on asukkaiden hyvinvointia tukevien palveluiden organisointi, koordinointi ja kehittäminen. Lasten psykososiaalisissa palveluissa sijaishuollon kustannusten kasvuun pyritään vastaamaan työsuhteiden onnistuneilla rekrytoinneilla. Toimeentulotuen painopisteenä on pitkäaikaisasiakkaiden määrän vähentäminen yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Perusterveydenhuollon tavoitteena on lääkärien vastaanottotoiminnan laajentaminen palvelemaan myös psykiatrisia asiakkaita ja psykiatrian erityisosaamisen laajentaminen perustasolle entistä tehokkaammin. Sairaanhoitolaitoksissa on painopisteenä erityisesti hoitoketjun toimivuus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Toimintarajoitteisten tehtävän painopistealueena on asiakkaiden palvelujen oikean kohdentamisen kautta kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden palveluiden yhtenä painopistealueena on vanhusten neuvontapalvelupisteen käynnistäminen vuoden 2014 aikana. Rauman ja Laitilan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Laitila järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Rauman pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin palvelujen tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma käyttää myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Laitilan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. Kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaalija terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Laitila käyttää Raumaa enemmän ostopalveluita. Laitilassa ostopalveluita käytetään kohtuullisesti terveyspalveluissa. 27 Taulukko 9. Sote-palvelujen henkilöstöt kaupungeittain RAUMA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Vakanssit (lkm) 37 Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut 27 255 121 368 Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä 87 169 1064 LAITILA Tulosalue Sosiaalitoimen hallinto Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Toimeentuloturva Kansanterveystyö Toimintarajoitteisten palvelut ( sis. VPL, EHP) Iäkkäiden palvelut Vakanssit (lkm) 5 9 1 76 8 0 94 192 Taulukko 10. Lähellä eläkeikää olevan sote-henkilöstön lukumäärä kaupungeittain RAUMA LAITILA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 8 Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut 3 29 11 30 Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä Tulosalue Sosiaalitoimen hallinto Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Toimeentuloturva Kansanterveystyö Toimintarajoitteisten palvelut ( sis. VPL, EHP) Iäkkäiden palvelut 8 15 104 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 2 0 0 16 2 0 10 30 Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on 12 ja Laitilassa 16 prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132 ja Laitilassa 30 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Laitilassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50 ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18 ja Laitilassa 0 henkilöä. Kaupunkien henkilöstömäärät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Laitilassa n. 200–300. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 162 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. 28 Taulukko 11. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kaupungeittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue 21000 Talous- ja hallintopalvelut 21100 Ympäristöterveydenhuolto 21200 Avoterveydenhuolto 21300 Sosiaalipalvelut 21400 Vanhuspalvelut 21500 Terveyskeskussairaala Toimintatuotot 683 988 588 848 3 758 656 2 742 623 7 019 282 782 122 8 124 469 21600 Rauman aluesairaala 21700 Erikoissairaanhoito Yhteensä Laitila Tulosalue Sosiaalitoimen hallinto Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Toimeentuloturva Kansanterveystyö Sairaanhoitolaitokset Toimintarajoitteisten palvelut ( sis. VPL, EHP, ) Iäkkäiden palvelut Yhteensä Toimintakulut -3 196 601 -1 735 925 -24 686 701 -26 702 043 -32 007 841 -8 495 505 23 699 988 -20 428 453 -33 340 635 -150 593 704 Toimintakate -2 512 613 -1 147 077 -20 928 045 -23 959 420 -24 988 559 -7 713 383 -12 303 984 -33 340 635 -126 893 716 Toimintatuotot 13 997 567 949 216 342 1 877 219 0 634 890 2 287 059 Toimintakulut -692 062 -5 396 502 -597 711 -7 174 163 -10 642 742 -3 137 557 -7 983 170 Toimintakate -678 065 -4 828 553 381 369 -5 296 944 -10 642 742 -2 502 667 -5 696 111 5 597 456 -35 623 907 -30 026 451 Taulukko 12. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Rauma Laitila Koko Suomi 3501 3392 3453 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 2347 2247 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin Laitilassa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Laitila vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Laitilassa palvelut ovat edullisemmat kuin Raumalla. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaalija terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. 29 6.1.2 Uuden kunnan malli Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttavat monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan yhtenä vetovoimatekijänä. Kuntaliitoksen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella. Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyvät suuremman kuntakoon myötä. Edelleen kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia. Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyvät kuntakoon kasvaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Rauman ja Laitilan sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan organisaatioitaan ja tuotantotapojaan sekä kehittämään uusia innovatiivisia palveluita. Sekä Rauman että Laitilan osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyissä organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista palveluiden tuotantotavoista. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiossa korostuu moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen. Lähipalvelut halutaan turvata sote-hengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella. Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun käyttäjille että kunnan taloudelle. Sekä Raumaa että Laitilaa pidettiin työryhmässä luontaisina palvelukeskuksina mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm. väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia. Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä. Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea tehdyistä tutkimuksista. Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksiselitteistä arviota kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksiin ei voida tehdä. Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa toimintatavoissa ei todennäköisesti ainakaan lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan Rauman ja Laitilan välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta toivottavaa. 30 Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella. Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin ja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnanvapautta kunnallisten palveluiden sisällä. Laitilassa ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti määritellä työssäkäyntialueen suunnaksi Raumaa, vaan työssäkäyntialueeseen kuuluu selvästi myös Uusikaupunki. Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Taulukko 13. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet Haitat, heikkoudet, riskit • Osaamisen lisääntyminen • Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle • Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen • Palveluiden byrokratisoituminen • Palveluiden turvaaminen, toiminnan haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi palvelurakenne • Palvelutuotannon hallittavuuden heikkeneminen • Kehittämispotentiaalin merkittävä lisääntyminen • Osalle laitilalaisista palvelunkäyttäjistä Rauma luontainen asioimissuunta • Osalle raumalaisista palvelunkäyttäjistä Laitila luontainen asioimissuunta • Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai kasvu • Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan • Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat lisäkustannukset • Hyvien käytäntöjen häviäminen • Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus lisääntyy Laitilassa • Tietohallinnon yhdistämisen kustannukset (sotessa tietojärjestelmät samat) • Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä, että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja muutetaan palveluiden tuotantotapoja • Vakka-Suomen aluesairaalan rooli epäselvä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen • Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu alueellisten ja valtakunnallisten sote-asioiden valmisteluissa • Laitila kokonsa ja sijaintinsa takia luontainen palvelukeskittymä Rauman rinnalla. 6.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoo kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysin osoittavan, että kuntaliitoksella saavutettavat hyödyt ovat potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, että hyöty-haitta – analyysi on spekulatiivinen. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin sisältyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja saatavuutta parantavia uudistuksia. Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja 31 roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla nyt arvioiduista poikkeavat. 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 6.2.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä käsitteli tehtävämäärittelyn mukaisesti seuraavia osa-alueita: talous ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % Laitila Rauma -17 -14 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % -13 -9 7-15vuotiaat, % -1 +3 16-18vuotiaat, % +2 -9 Väestökehitys 2029 mennessä, % -5 -3 Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee Raumalla. Taulukko 15. Sivistyspalveluiden henkilöstö kunnittain Laitila Rauma Yhteensä Vakinaiset 210 702 912 Määräaikaiset ja työllistetyt 39 396 435 Taulukko 16. Sivistyspalveluiden henkilöstön eläköityminen kunnittain Laitila Rauma Yhteensä Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika 202 474 676 63 485 548 8 108 116 Eläköityminen 2014-2025, opetus 64 121 185 Eläköityminen 2014-2025, päivähoito + esiopetus 29 120 149 Eläköityminen 2014-2025, kuva 3 50 53 Taulukko 17. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Laitila Rauma Yhteensä Toimintakate, TA 2014, euroa 15 080 266 67 516 847 82 597 113 Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ”ohuus” ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. 32 Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Laitilassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Laitilassa 12. Esiopetusta järjestetään Laitilassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Raumalla. Kuntarakenneselvityksen työryhmä selvitti kuntien hoitopäivän hintoja. Työryhmä totesi, että laskentatavat vaihtelevat, eivätkä luvut siten todennäköisesti ole keskenään vertailukelpoisia. Päiväkotipäivän, vuorohoitopäivän, ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivän ja perhepäivähoidon hoitopäivän hinnat vaihtelevat. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Perusopetuksessa 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla sekä Laitilassa että Raumalla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Laitilassa. Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutuksessa on Laitilassa 142 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Laitilassa noin 35 prosenttia. Kurssien 33 ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Laitilassa 7824 euroa (vos 7341 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon uudistaminen. Nykyiset lukio-opetuksen järjestäjät hakevat uusia järjestämislupia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on saada vahvat lukiokoulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin koulutustarpeisiin. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit. Alueen toisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun toimipiste. Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Laitilassa hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Vakka-opisto järjestää taiteen perusopetusta Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Laitilassa että Raumalla on uimahalli ja jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Laitila hyödyntää kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin Laitila. Laitila tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on sekä Laitilassa että Raumalla. 34 Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Laitilassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. 6.2.2 Uuden kunnan malli Laitilan ja Rauman muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin 48 000, työntekijöitä on sivistyssektorilla noin 1 400 ja yhteenlaskettu budjetti on noin 82 miljoona euroa. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan, vaikka joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaankin. Etenkin erityisjärjestelyjä ja –asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa, rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ”ohut” kuin nykytilanteessa. Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa. Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Varhaiskasvatus • Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. • Nykyisin molemmilla kunnilla on kattavat varhaiskasvatuspalvelut. • Suurempi kokonaisuus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön. • Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa paranevat, kun käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä. • Vuorohoitoa järjestetään tällä hetkellä Haitat, heikkoudet, riskit • Tarkennuksia palveluverkkoihin ja peruspalveluihin mahdollisesti tulee, mutta niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. • Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan palveluverkon fyysiset tilat ja niiden ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan kohde jo nykyisissäkin kunnissa. • Haasteellista on myös uuden organisaatiorakenteen muodostaminen, koska vaarana on liika keskittyminen nykyisiin viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla toimivien palvelujen järjestäminen. 35 kummassakin kunnassa, joten vuorohoitoa voitaisiin miettiä suurempana kokonaisuutena paikalliset erityistarpeet huomioiden. • Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee kaikilta osin kiinnittää huomiota. Ratkaisevaa palvelutarjonnassa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Perusopetus • Perhepäivähoitajia eläköityy sekä Laitilassa että Raumalla. Kehitys näyttäisi menevän lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Ongelmana uusien rekrytoiminen eläköityneiden tilalle. • Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. • Suurempana kokonaisuutena nykyisten opetusresurssien turvaaminen helpottuu. • Kodisjoen alueelta mahdollista joiltain osin hyödyntää nykyisen Laitilan palveluja. • Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan hyödyntää entistä paremmin. • Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu. • Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät riittäviä). • Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän muutokset eivät ole vielä selvillä. • Koululaisten uimaopetuksessa on jonkin verran eroa, joten toimintaa on sopeutettava. • Kiinteistöinvestointitarvetta molemmissa kunnissa päiväkotien suhteen. • Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tarvitaan lisäresursseja Laitilan perus- ja lukiokoulutukseen. • Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on helpompi hoitaa suurena toimijana. • Opetussuunnitelmien uudistus teettää runsaasti työtä ja hoituu helpommin virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän. • Kouluverkkoa on lähivuosina saneerattu sekä Laitilassa että Raumalla. Lukio • Kahden lukion malli on opiskelijoiden ja kiinteistöjen käytön kannalta järkevää. • Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset, opetussuunnitelman uudistuminen, uusi opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset valtion rahoitusjärjestelmässä. • Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. • Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota selkeästi kahta erityyppistä lukiota). • Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää entistä laajemmin. • Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa • Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään vastaamaan erillisiä kuntia paremmin. • Jäähalleja löytyy molemmista kunnista. Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta. Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Molemmilla kaupungeilla on tällä hetkellä kansalaisopistot, joilla on maantieteellisesti varsin laaja alue. Opetusta on järjestettävä alueella 36 kattavasti. Yhteistoimintaa kannattaisi kehittää jo ilman kuntaliitostakin. Yhdistettynä Rauman kansalaisopistosta ja Vakka-Suomen kansalaisopistosta tulisi Suomen 13. suurin kansalaisopisto. Molemmissa kaupungeissa toimii musiikkiopistot, joista tulisi yhdistettynä Suomen 14. suurin musiikkiopisto. Palvelutaso halutaan uudessa kunnassa säilyttää samana kuin nykyisinkin. Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Kirjastopalvelut ovat kattavat molemmissa kaupungeissa. Kirjaston toimipisteitä on paljon Raumalla ja niitä on vähennettävä. Laitila on oman kirjastoverkon järjestänyt. Raumalla ja Laitilassa on myös käytössä eri kirjasto-ohjelmat, mikä vaatisi yhdenmukaistamista liitoksen toteutuessa. Raumalla museotoiminta on ammatillisesti harjoitettua. Muu kulttuuritoiminta on samankaltaista kummassakin kaupungissa. Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on käyttökelpoinen malli uudessa kunnassakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä muutoksia uudessa kaupungissa, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit sijaitsevat koulujen yhteydessä. Laitilaan on suunnitteilla liikuntahallin rakentaminen, aloitus mahdollisesti 2015. Taksat ja avustukset hoituvat samalla tavalla kummassakin kunnassa ja ne ovat sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Uimahalli toimii kummassakin kaupungissa. Rauman halli vaatii peruskorjausta, Laitilan halli on peruskorjattu. Rauman erityisliikunnanohjaaja on uudessa kaupungissa hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan isommallekin kohderyhmälle. Molemmista kaupungeista löytyy jäähalleja. 6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan. Tarkennuksia lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen Laitilan ja Rauman organisaatiorakenne ei ole em. ratkaisua mahdollistanut. Valtionosuuksien ja kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu ainoalta oikealta ja mahdolliselta ratkaisulta. Laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osa-alueella. Suunnittelun etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan liitokset olisivat myös yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja suunniteltaessa. 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut 6.3.1 Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Laitila, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Laitilassa 90-prosenttisesti ostopalveluna. Ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan palvelut hoidetaan molemmissa kaupungeissa omana työnä. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Rauma tuottaa itse, Laitilassa kiinteistömitoitukset hankitaan ostopalveluna ja muu tehdään omana työnä. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito hoidetaan Raumalla pääosin omana työnä ja Laitilassa osin omana työnä ja osin ostopalveluna. Molemmissa kaupungeissa uudisrakentaminen hankitaan ostopalveluna ja Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen suunnittelutyö ostetaan pääosin. Puhtauspalveluissa oman työn osuus tuotannosta on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia. Laitilassa puhtauspalvelut hoidetaan omana työnä. Kunnallistekniikan osalta Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. 37 Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Laitilassa omana työnä toteutetaan katujen kesähuolto ja – kunnossapito sekä puisto- ja viheralueiden hoito pääosin. Laitilan talviaurauksista puolet hoidetaan ostopalveluna (kausiurakoitsijat kilpailutetaan) ja kunnallistekniikan uudisrakentaminen kilpailutetaan ja urakoidaan. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Laitilassa vesi hankitaan kuudesta pohjavedenottamosta ja jätevedet johdetaan Uuteenkaupunkiin käsiteltäväksi Vakka-Suomen Vedessä, jonka Laitila ja Uusikaupunki omistavat puoliksi. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Laitilassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jossa jätteen käsittelypaikka kilpailutetaan. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. Taulukko 19. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Nykyinen henkilöstö Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Rauma Laitila 395 46 81 13 Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Laitilan alueella, missä elintarviketeollisuuden vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. 6.3.2 Uuden kunnan malli Uuden kaupungin mallissa kummankin kunnan teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous) keskitettäisiin ”saman katon alle” Raumalle. Ns. asiantuntijahenkilöstö (kaavoitus, paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen mukaan myös Laitilaan sijoittuisi osa henkilöstöstä. ”Aluetoimisto” voisi erikoistua tiettyyn, erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen palvellen koko yhdistynyttä kaupunkia. Välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Laitilaan ja Raumalle. Pääosa ”tekijöistä” jäisi hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen mukaan alueellisiin tukikohtiin. Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto, tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.) tarjottaisiin Laitilaan perustettavassa yhteispalvelupisteessä. Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. Vakka-Suomen Vesi ja yhteispuhdistus) huomioiden. Koko uuden kaupungin alueella olisi käytössä kaupungin järjestämä jätteenkuljetus. 38 Taulukko 20. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisen palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet 1. Hallintotehtävien ”yhdistäminen” tuo kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä. Arvion mukaan Rauman teknisen viraston nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät. 2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden uudelleen organisoinnin ja suppeammat tehtäväkuvat. 3. ”Voimien” yhdistäminen lisää tieto-taitoa. 4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö laajenee ja tehostuu. 5. Hankinnat tehostuvat Haitat, heikkoudet, riskit 1. Toiminta-alueen laajentuminen vaikeuttaa tehokasta toimintaa (työhön liittyvät matka-ajat pitenevät). 2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee saavutettavuuden heiketessä. 3. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen yhteenlaskettu määrä pienenee. 4. Toimintojen ”täysimittaista” keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus. Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän. 6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myydään pois. 7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen syntyy uusia mahdollisuuksia. 8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä menettelytavoista. 9. Mahdollistaa sisäisen joukkoliikenteen kehittämisen 6.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista ja taloudellista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm. rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), Laitilan irtaantuminen ympäristöterveydenhuollon kuntayhteistyöstä, yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden hoito, kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotto myös Laitilan alueella, henkilöstön tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten (esim. rakennusjärjestys) ja ohjeiden harmonisointi, jossa on huomioitava alueelliset erityistarpeet tarvittaessa sekä tietojärjestelmien ja valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi. Työryhmä katso, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista. Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen. 6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut 6.4.1 Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Laitilan elinkeinojen kehittämisestä vastaa kaupungin elinkeino-osasto, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa alueen yrittäjiä, yrittäjyyttä harkitsevia sekä Laitilaan muuttavia yrityksiä. Yrityksille suunnattuja palveluja tarjotaan yhteistyössä Vakka-Suomen seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Esimerkiksi yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus hoidetaan ostopalveluina UKIPOLIS Oy:ltä. Yhteistoimintaa on osittain myös Winnowan kanssa. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka 39 virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Laitilan kaupungissa hankintatoimen asioiden asiantuntijana toimii kaupunginkamreeri. Hän on useasti mukana kilpailutuksissa tai hoitaa niitä itse. Hän vastaa myös hankintaohjeistusten antamisesta ja laatimisesta. Hankintaohjeessa on kerrottu kaupungin tapa toimia. Suurimmaksi osaksi niin kynnysarvon ylittävät kuin pienhankinnat kilpailuttavat osastot itse. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Laitilassa lainopilliset palvelut hoitaa jokainen osasto itse. Monesti hyödynnetään ulkoa ostettuja palveluita. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari -asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ -esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDF-julkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH -työpöydän hallinta, VIPSviranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Laitilassa asianhallintaa ylläpidetään KuntaToimisto –asianhallintajärjestelmällä. Käytössä ovat mm. diaari, työpöydän hallinta, esityslista/pöytäkirja (EPJ) –sovellus, liitteiden hallinta –sovellus, viranhaltija (VIPS) –sovellus sekä luottamushenkilörekisteri (LUMU), jonka avulla ylläpidetään tietoa organisaation toimielimistä toimikausineen ja niihin valituista luottamushenkilöistä sekä henkilöiden yhteystiedoista ja luottamustoimihistoriasta. Raumalla on yksi kaupungin palvelupiste, jonka toiminta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen asiakaspalveluun. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäinen asiakaspalvelu, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Palvelupiste Pyyrman palvelee ulkoisia asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimivat yleinen asiakaspalvelu, kaupungin kassapalvelut, matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut, sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä kuulutuksia, karttoja, suunnitelmia jne. Laitilassa kaupungintalolla sijaitsee yhteispalvelupiste Avitus, jossa hoidetaan neuvontapalvelua, tuotemyyntiä ja kaupungin sisäisiä palveluja. Yhteispalvelupisteestä saa myös valtion viranomaisten lomakepalvelua ja poliisin lupapalveluja (yhteispalvelusopimus on voimassa poliisin ja verohallinnon kanssa). Sekä Raumalla että Laitilassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten, yhteensä 8 henkilöä sekä sotessa 1 henkilö atk-tukitehtävissä. Laitilassa it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Laitilassa pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Laitilassa tietohallinto hoitaa myös opetustoimen palvelinten, yhteyksien ja työasemien ylläpidon, paitsi yläasteen ja lukion. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Raumalla ja Laitilalla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi kuuluvatkin eri tietokantoihin. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. 40 Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Sekä Raumalla ja Laitilassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Laitilassa ruokahuolto on hajautettu eri toimialoille. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Laitilassa on kaksi tuotantokeittiötä, neljä valmistuskeittiötä, kuusi palvelukeittiötä ja kaksi toimituspistettä. 6.4.2 Uuden kunnan malli Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät. Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin, ml. Laitilaan ja kyliin, esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015) Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön suunnitelmassa palvelupiste on Raumalla vuonna 2017 ja Laitilassa vuonna 2016 (TE-toimisto ja KELA jo vuoden 2014 aikana). Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa. Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma ja Laitila ovat mukana valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa ympäristössä (Rauma hankkii iPadit kaikille luottamushenkilöille). Kuntaliitoksen myötä Rauma ja Laitila voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä. Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing. Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan. Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa – kun on tahtoa, ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen, toimivaltasäännökset on otettava huomioon. Laitilalaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia Laitilan suunnalla. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta kaupunkia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös tehokkuuteen. Hallinnon ollessa kahdessa paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa. Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, toisaalta voi syntyä satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset kunnanosademokratiaelimet ja/tai lautakunnat voivat heikentää uuden kaupungin päätöksentekokykyä. Kuppikuntaisuus ja ’erilaiset heimot’ saattavat lisääntyä. Myös 41 kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista, kuten myös konsernin takausvastuiden, velkojen ja omaisuuden arvostaminen. Tietojen siirtäminen kuntien hallintokuntien operatiivisten ohjelmistojen (kuten esim. taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien, karttajärjestelmien jne.) välillä muodostaa haasteen. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne.). Päätökset mahdollisen uuden kunnan toiminnoista ja toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, mikä tulee viemään aikaa.) Muut kuntaliitoksen hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 21. Taulukko 21. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Haitat, heikkoudet, riskit Henkilöstö Henkilöstö - Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta (Rauma ja Laitila); erityisesti talous- ja palkkahallinnon henkilöstö, asiantuntijatehtävät hyvä mahdollisuus muutokseen ja kuntaliitoksen toteutukseen - Henkilöstöllä pelko, löytyykö ’Uudessa kunnassa’ mielekästä työtä, mikä on minun kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja mahdolliset osaamisvajeet esim. tietojärjestelmien käytössä ym. - Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita; henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne. Olemassa olevat sujuvat prosessit voidaan laajentaa koskemaan nykyisellä henkilöstömäärällä laajempaa aluetta; toimintojen tehostuminen. - Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. - ’Uusi kunta’ alueensa suurin työnantaja; houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöönotto koko ”uudessa kunnassa” tehostaa rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan varmistamassa osaavien henkilöiden saamista kunnan palvelukseen; mahdollisuudet työkiertoon laajenevat. - Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteellista; perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja - Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen, tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri tilanteissa, vapaat jne.) - Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta ja lisää demotivaatiota - Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien osallistumisesta aktiivisesti kaupungin johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri ’Uuteen kuntaan’. Tietohallinto Tietohallinto - ’Uudessa kunnassa’ yhdet järjestelmät riittävät, isommalla volyymilla suurempi painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus, taloudellisuus) - Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista ja kallista, tarvitaan resursseja - Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat palveluprosessien kehittämisen; sähköiset palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta - Tietohallinnon toimialue on ’Uudessa kunnassa’ laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen hoitamiselle - ’Uudessa kunnassa’ vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät, kuntalaiset) - Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii resursseja)? Hankinnat Hankinnat - ’Uudessa kunnassa’ hankintavolyymit - Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia palvelusektoreille - Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen 42 kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja entistä enemmän edullisemmat hankinnat edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin muutosta - ’Uuden kunnan’ vahvempi hankintaosaaminen - Laitila tekee yhteistyötä Rauman hankintatoimen kanssa Ruokapalvelu Ruokapalvelu - Raumalla kahden valmistuskeittiön malli, hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja tilausjärjestelmää (Aromi- ohjelmisto); Laitilassa hajautetumpi malli (Jamix-ohjelma) - Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu (laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä) - ’Uudessa kunnassa’ Rauman mallia voidaan hyödyntää; lisää tehokkuutta, ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus haastavampiin tehtäviin/ työkierto - Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen suuntaan, onko tilaajalla osaamista; kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita vaikeampi toteuttaa - Ruokapalvelun logistiikka muuttuu haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue - ’Uudessa kunnassa’ vahvempi ruokapalvelun osaaminen - Volyymit kasvavat, valmistus- ja palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit vaativat resursseja (niitä vaaditaan nykytilanteessakin) Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja verkostoja alueen kuntien kanssa jo nyt; toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen; vahvan ja monipuolisen yrityspohjan laajentuminen lisää kilpailukykyä - ’Uuden kunnan’ alueen tarpeiden ja yrittäjien tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista asennoitumista - Viestintä- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen ’Uudessa kunnassa’, uusia mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua – uusia asukkaita/yrittäjiä - Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus? 6.4.3 - Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt, yrityskentän luottamus ansaittava Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoi, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä edistäisi kunnan toimintakykyä ja alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat, henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset. 6.5 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi 43 Taulukko 22. Kuntaliitoksen SWOT-analyysi Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Kuntien yhdistyminen - - - - - - - - Muodostuu uusi, vahvempi Rauman seutukaupunki Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät hartiat ja voisi turvata kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä • Lähipalvelut säilyvät sopimusajan kuntien suunnitelmien mukaisesti. • Erityispalveluiden tarjonta järjestetään yhtenäisin perustein koko uuden kaupungin alueelle. Palvelupisteiden sijainti työssäkäyntialueella antaa joustoa myös asiointiin saman kunnan sisällä Uusien sähköisten palveluiden kehittämisessä enemmän resursseja Henkilöstön eläköitymisen täysimääräinen hyödyntäminen ja tästä aiheutuva kustannussäästö Ammatillisuus vahvistuu ja palveluiden laatu kehittyy kun päällekkäiset tehtävät erityisesti hallinnossa poistuvat ja henkilöstö voi erikoistua tiettyyn kokonaisuuteen Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista Edunvalvonta Omistajaohjauksen painoarvo tulevassa sote-uudistuksessa Eläköitymisen parempi hyödyntäminen ja resurssien uudelleenkohdistaminen Yhteisten strategisten tavoitteiden konkretisointi (erityisesti elinkeino- ja elinvoimapolitiikassa) Muutos valtionosuuteen ja yhdistymisavustuksen saaminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot kaupunki- ja maaseutualueilla Yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan suunnittelu yhdessä organisaatiossa, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen ”Epäterveen kilpailun” väheneminen Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa Rauman kansalaisopistosta ja VakkaSuomen kansalaisopistosta tulisi yhdistettynä Suomen 13. suurin kansalaisopisto ja musiikkiopistoista Suomen 14. suurin mahdollisuus suurempaan valtakunnalliseen merkitykseen ja näkyvyyteen 44 Haitat/heikkoudet/haasteet - - - - - - - - Mahdollisesti lisääntyvät matkat asiointipisteisiin – palvelupisteet (yhteispalvelupisteet valtion kanssa) ja sähköinen asioinnin kehittäminen pienentävät haittaa Etäämmällä olevat päätöksentekijät Paikallisen identiteetin heikkeneminen Muutosjohtaminen vie resursseja ICT-järjestelmien yhtenäistäminen vaatii resursseja Palveluiden harmonisointi voi lisätä yhdistymisen alkuvaiheessa kustannuksia Kahden kunnan ja yksiköiden toimintakulttuurien erilaisuus vaatii aikaa ja asettaa haasteen johtamiselle Uuden kaupungin keskusten tasapuolinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa Mahdolliset ristiriitaiset näkemykset yhteisestä suunnasta ja halutuista tavoitteista Rauma ja Laitila kuuluvat eri maakuntiin, sairaanhoitopiireihin ja vaalipiireihin konkreettisten rajojen lisäksi myös henkinen raja kuntien välillä Toimintojen keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus, minkä takia yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän Laitilalaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia 7 Talous 7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia kun se vuosina 2010–12 heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa 23 esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Laitilan. Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko 23. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella (Rauma ilman satamaa) TUNNUSLUVUT TP 2013 Toimintakate €/as. Verot €/as. Valt.os. €/as. Verorahoitus yht. €/as. Vuosikate €/as. Vuosikate %:a poistoista Laina-kanta €/as. Omavaraisuus% Kertynyt yli/alijäämä €/as. Konsernin lainakanta €/as. Konsernin omavaraisuus% Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, €/as. RAUMA -5 025 4 103 1 285 5 388 453 94 LAITILA -5 207 3 220 2 185 5 405 200 88 14 77,4 1 105 1 191 68,6 2 519 1 466 63,6 550 3 581 48,0 MannerSuomi keskimäärin -4 989 3 790 1 522 5 312 380 592 100 2 542 60,4 1 284 Rauman seutu -5 040 4145 1 475 5 620 622 145 462 78,3 2 509 Satakunta -5 023 3 613 1 807 5 420 448 113 1 737 63,6 1 159 VarsinaisSuomi -5 137 3 636 1 720 5 356 271 95 2 369 53,2 620 Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Laitilaa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella). Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kaupungeissa verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää Laitilaa enemmän verotuloja. Raumalla kertyy verotuloja enemmän kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Laitilassa verotulot sen sijaan jäävät koko maan ja Varsinais-Suomen tason alle. Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Laitila ja vähemmän kuin Manner-Suomen ja Satakunnan kunnat keskimäärin. Laitilan saamat valtionosuudet ylittävät Manner-Suomen ja Varsinais-Suomen keskiarvot. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Laitilassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kaupungeissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla yli kaksinkertaisesti korkeampi kuin Laitilassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, ja Laitilankin lainakanta jää koko maan ja maakunnan keskiarvon alle. Omavaraisuusaste on molemmissa kaupungeissa yli valtakunnallisen arvon. Raumalla se on selvästi suurempi kuin Laitilassa. Taulukossa 23 olevien lukemien mukaan kummallakaan kaupungilla ei ole kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, 2 562 €/as.). 45 Kaupunkikonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Laitilassa ja konsernin omavaraisuusaste on korkeampi. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen Laitilassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Laitilassa. Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon. Seuraavassa kuviossa on esitetty valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta (valtionosuus + verotulot). Kuvio 13. Selvitysalueen kuntien ja uuden kunnan valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta, % Tarkastelussa Laitilan valtionosuuden suhteellinen osuus olisi suurin eli 40 prosenttia. Uuden kunnan osalta tunnusluku olisi lähes samalla tasolla kuin Raumalla. Laitilan tuloista 30,4 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 – tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on Laitilan valtionosuusriippuvuus reilun 10 prosenttia yli kansallisen keskiarvon, kun Rauman on puolestaan hieman alle maan keskiarvon. 7.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa 24 esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on Laitilasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on eliminoitu laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on otettu mukaan laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis Laitilasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukossa on esitetty myös laskennallinen tilinpäätösluvut ja niistä johdetut tunnusluvut. ”uusi 46 kunta” yhdistämällä Rauman ja Euran Taulukko 24. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 TOIMINTAKATE RAUMA 1000€ Tunnusluku -200 875 VEROTULOT LAITILA 1000 € -5 025 164 021 82 % 51 373 3 608 Tunnusluku -44 157 UUSI KUNTA 1000 € -5 203 Tunnusluku -245 032 -5 056 27 308 60 % 191 329 73 % 26 % 18 527 40 % 69 900 27 % 2% 21 0% 3 629 VALTIONOSUUDET rahoitustuotot ja –kulut yht. VUOSIKATE 18 127 453 1 699 200 19 826 409 Poistot -19 207 94,40 % -1 925 88,26 % -21 132 93,82 % Satunnaiset erät 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys () / vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJA ALIJÄÄMÄ Satama mukana – tilikauden ylijäämä -1 080 -159 -385 -27 64 -1 016 3054 0 -1 306 -45 149 -236 -25 -27 64 -1 242 -28 2 828 75 €/as. -26 58 €/as. Tilikauden tulos vuonna 2013 oli molemmissa kaupungeissa alijäämäinen, Laitilassa -28 €/as. ja Raumalla -25 €/as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75€/as.). Uuden kunnan tilinpäätös toteutuisi vastaavasti alijäämäisenä – 26 €/as. Taulukko 25. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) 1 000 € Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht. Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.2013 Rahavarat 1.1.2013 Rahavarat/as. Rauma Laitila uusi kunta 178 210 1 489 179 699 -24 399 -4 511 -28 910 -6 579 -3 022 -9 601 3 831 3 104 6 935 -2 748 83 -2 665 -2 748 83 -2 665 18 486 99 18 585 21 235 17 21 252 462 12 438 -20 512 -7 518 -28 030 72,4 27,9 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta € Investointien tulorahoitus % Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kaupunkien toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen, mikä osoittaa tarpeen kattaa alijäämää lainaa nostamalla tai kassavaroja vähentämällä. Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut alijäämän ilman lainanottoa eli purkamalla kassavaroja. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet Raumalla, mutta lisääntyneet Laitilassa. Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Laitilassa 12 euroa. Uuden kunnan rahavarat olisivat 438 €/as. 47 Rauma Toiminnan tulos Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. € ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat 1 550 €. Toimintamenot olivat 262,1 milj. €. Toimintamenot asukasta kohden olivat 6 555 €. Kaupungin toimintakate oli –200,9 milj. € eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 025€. Vuosikate 18,1 M€ ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. € alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27 €. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj. €. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. € alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rahoituslaskelman mukaan kaupungin toiminta tuotti 17,8 milj. € (24,3 milj. €) josta investointeihin käytettiin -24,4 milj. € (-26,4 milj. €). Näiden nettosummasta 6,6 milj. € (2,0 milj. €) rahoitettiin vieraalla pääomalla 3,8 milj. € (4,1 milj. €) ja kassavaroista 2,7 milj. € vuonna 2013 (2,0 milj. €). (Sataman vaikutus kaupungin rahavaroihin oli +4,7 milj. €). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. € ja ne vähenivät 2,7 milj. € johtuen korkeasta investointitasosta. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallinen tilinpäätöksen mukaiset rahavarat (peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset) olivat 73,9 milj. euroa, joka muodostuu peruskaupungin osuudesta 20,8 milj. €, taseyksiköistä 2,5 milj. € ja liikelaitoksista 49,7 milj. €. Laitila Toiminnan tulos Laitilan kaupungin toimintatulot kattoivat toimintamenoista 10 066 000 €. Toimintatulot asukasta kohden olivat 1 187 € ja toimintamenot asukasta kohden olivat 6 394 €. Kaupungin toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 207 €. Vuosikate oli 1 698 643 € ja poistot olivat 1 925 421 €, joten vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja (-226 778 €). Tilikauden tulos oli - 386 048 € ja asukasta kohden se oli -46 €. Tilikauden tulos poikkesi normaalivuodesta siten, että tilikauden tulos ylitti talousarvion 1,2 milj. eurolla jääden kuitenkin 0,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Laitilan kaupungin tulosta paransi toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu, joka paransi tulosta. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitus ei riittänyt kattamaan toiminnan ja investointien vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahavirtoja. Rahoitusalijäämä oli 3,0 milj. €. Investoinnit rahoitettiin pääosin vieraalla pääomalla, jolloin investointien tulorahoitusprosentti oli 27,9. Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Vuoden lopussa kassavarat olivat 99 267 €. 48 Laitilan kaupungille on laadittu perusteet sijoitustoiminnalle. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 – 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta – 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. €) tulee kirjattavaksi tilikaudelle 2014. Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Laitila Laitilan kaupungin osalta vuoden 2014 talous näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot tulevat ylittymään sairaanhoitopiirin menojen osalta noin 500 000 €. Tulos tulee vuoden 2014 talousarvion mukaan olemaan alijäämäinen noin 0,8 milj. €. Huhtikuussa tehdyn ennusteen mukaan kuitenkin sosiaalitoimen ylitysten osalta tulos tulisi olemaan loppuvuoteen mennessä -1,4 milj. €. Kyseisen tulosennusteen vuoksi Laitilan kaupunki on asettanut säästötavoitteeksi noin 950 000 €, joka pyritään saavuttamaan erilaisin toimenpitein. 7.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. €) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. € riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina 2015 – 2021 noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Laitila Laitilan kaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä, kuten kaupunginhallituksen päätös 2.6.2014 säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka on noin 0,9 milj. €. Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion 2013 alijäämä oli 1,6 milj. € ja lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj. €. Rakennemuutosohjelmat Rauma 49 Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta 1.1.2015 alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Laitila Työterveyden yhtiöittämisen selvittäminen mahdollisten lakimuutosten voimaantullessa. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen − Kummallakaan kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää − Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. €), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana − Laitilassa on taloustyöryhmä, mutta ei varsinaista valtion asettamaa ohjelmaa. Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä, kuten kaupunginhallituksen päätös 2.6.2014 säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka on noin 0,9 milj. €. Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion 2013 alijäämä oli 1,6 milj. € ja lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj. €. Välttämättömät rakennemuutokset: − Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä − Laitilalla työterveyshuolto 7.1.3 Valtionosuudet Taulukko 26. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Laitila Valtionosuudet 51 373 061 18 527 781 Peruspalveluiden valtionosuus 66 245 016 16 511 834 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus -10 166 908 2 296 908 Järjestelmämuutoksen tasaus 441 723 84 422 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -5 146 770 -365 383 Valtionosuudet/asukas 1 285 2 185 Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 270,64 Rauma on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin -10,2 milj. €. Laitila on saanut tasauslisää 271 €/as. 50 Taulukko 27. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kaupungeissa Esitys 10.4.2014 vuoden 2014 tasolla NYKYINEN MUUTOS Asukasluku euroa euroa €/as. 5 398 173 8 593 939 578 -994 779 -0,18 Rauma 39 842 54 137 296 -5 115 277 -128 Laitila 8 460 19 731 878 -275 728 -33 Koko maa Koko maa Rakennepaketin*) vaikutus: VOS-muutos 1 Mrd = 186 €/as. +rakennepaketti yhteensä TAVOITE TAVOITE euroa €/as. euroa €/as. -1 000 000 000 -186 -1 000 994 779 -186 Rauma -7 410 612 -186 -12 525 889 -314 Laitila -1 573 560 -186 -1 849 288 -219 *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla 7.2 Investoinnit Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla tulorahoituksella ilman velanottoa. Laitila on ottanut investointien rahoittamiseen lainaa. Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) kumpikin kaupunki tullee tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin. Selvityskuntien investoinnit on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Rauma Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2016 ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj. €, josta uudiskohteet olivat 6,5 milj. €, peruskorjauskohteet 2,3 milj. €, irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. € ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj. €. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj. €. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj. €. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. € ja talotoimessa 4,9 milj. € sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj. €. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. € vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. € investointikohteet). Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj. €, 27,9 milj. € vuodelle 2015 ja 22,3 milj. € vuodelle 2016. Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 1,6 milj. €. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. € ja vuodelle 2016 1,7 milj. €. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK – taseyksikön investoinneista. 51 Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 6,7 milj. €. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj. €, vuodelle 2015 24,7 milj. € ja vuodelle 2016 22,2 milj. €. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 prosenttia). Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. € investoinneista noin 5 milj. € rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. € kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. € (TP 2013 12,0 milj. €). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa. Laitila Laitilan merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 terveyskeskus, uimahallin peruskorjaus ja Suontaan koulun peruskorjaus. ovat liikuntahalli, Laitilan kaupungin nettoinvestointimenot olivat 4 064 662 €, joista uudiskohteet oli 2 555 000€, perusparannuskohteet 1 416 400 € ja irtaimen käyttöomaisuushankinnat 604 890 €. Merkittävimmät investoinnit olivat talotoimessa 3 635 059 €. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan on suunniteltu vuodelle 2015 nettoinvestointeja 2 761 461 €, joista 1 880 000 € käytetään uudiskohteisiin ja 1 050 500 € peruskorjauskohteisiin. Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 suurimmaksi osaksi velkarahalla (lyhytaikainen ja pitkäaikainen) ja joihinkin kohteisiin saatiin investointiavustusta yhteensä 525 764 €. Taloussuunnitelmakaudelle on Laitilan strategiassa linjattu, että vuotuiset nettoinvestoinnit saavat olla enintään keskimäärin 3,0 milj. €/vuosi vuosina 2014 - 2016 ja lainakanta enintään 20 milj. € vuonna 2016. Merkittävimmät investointikohteet vuonna 2013 (merkittäviksi tässä on lueteltu yli 0,5 milj. € investoinnit) oliva Palke 7 1,1 milj. €, Suontaan koulu 1,1 milj. € ja uimahallin laajennus 1,1 milj. €. Vuodelle 2014 on budjetoitu investointeja yhteensä 5,1 milj. € ja vuodelle 2015 3,3 milj. €. 7.3 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko 28. Selvitysalueen kaupunkien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma €/as. Laitila €/as. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 198 276 5 6 700 000 789 Lainat kuntarahoitukselta 356 928 9 5 735 000 676 0 0 0 0 555 204 14 12 435 000 1465 Lainat muilta Ottolainat yhteensä Molemmilla kaupungeilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 €/as. ja Laitilalla 789 €/as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla kuntarahoituksen lainat olivat 9 €/as. ja Laitilalla 676 €/as. 52 Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj. €, toimeksiantojen varat 4,6 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj. €. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj. €, josta tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj. €. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 16 %. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj. €, toimeksiantojen varat 5,1 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj. €. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj. €, josta tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj. €. Vieraan pääoman osuus oli 116,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 28 %. Laitila: Kaupungin taseen loppusumma oli 58,7 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 52 milj. €, toimeksiantojen varat 0,41 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 0,2 milj. €. Kaupungin oma pääoma oli 35,4 milj. € ja tilikausien yli-/alijäämät olivat 4,9 milj. € (Tilikauden alijäämä -236 838 €). Vieras pääoma oli 20,9 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 35,6 %. Konsernin taseen loppusumma oli 87 577 714 €, josta pysyvät vastaavat olivat 75 207 833 €, toimeksiantojen varat 570 347 € ja vaihtuvat vastaavat 11 799 535 €. Konsernin oma pääoma oli 37 409 967 €, josta ja tilikausien yli-/alijäämät 5 062 856 € (tilikauden yli-/alijäämä -40 618 €). Vieraan pääoman määrä oli 44 407 831 € ja sen osuus vastattavasta oli 50,7 %. Taulukko 29. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat) TP 2013 - antolainat Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainasaamiset yhteensä Rauma Laitila 13 529 090 481 662 112 118 13 641 208 481 662 Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, josta tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj. €. Laitilan kaupungin antolainat olivat yhteensä 481 662 € Kiinteistö Oy Terveyskodille. 7.3.1 Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut Taulukko 30. Kaupunkien ja konsernien lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Rauma konserni Laitila konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 555 204 47 627 255 12 435 000 30 369 000 Pakolliset varaukset 5 388 955 6 907 197 28 000 473 071 11 976 1 008 034 66 212 235 802 Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta 21 133 819 Muut vastuusitoumukset 2 087 250 Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut kuin lainat yht. 7 086 452 16 681 991 173 612 902 743 467 743 467 36 889 468 16 819 63 802 90 000 202 251 721 24 661 024 44 903 599 1 452 340 Rauman kaupungin lainat rahoituslaitoksilta olivat tilinpäätöksessä 2013 yhteensä 555 203,50 € eli 14 €/as. Viimeksi lainaa on nostettu vuonna 2007. 53 Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj. €, 1 191 €/asukas. Rauman kaupunkikonsernin vastuusitoumukset konsernin ulkopuolisille olivat 16,7 miljoonaa euroa. Laitilan kaupungin ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä 12 435 000 €, 1 466 €/as. Laitilan kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 30,4 milj. € ja 3 581 euroa/asukas. Laitila-konsernilla on konsernin ulkopuolisia vastuusitoumuksia 0,7 miljoonaa euroa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkoselvityksissä kaupunkikonsernien kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kaupunkikonsernien omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. Taulukko 31. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät TUNNUSLUVUT TP 2013 RAUMA LAITILA Konsernin Konsernin omalainakanta €/as varaisuus-% 1 191 68,6 3 581 48,0 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä,€/as 2 519 592 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski. 7.4 Kuntien veropaineet ja poistot Taulukossa 32 on kuvattuna Kuntaliiton esimerkkilaskelma selvitysalueen kuntien veropaineista ja poistoista. Laskelma on mekaaninen ja siinä ei ole huomioitu esimerkiksi kunnittaisia eroja palvelutarpeiden muutoksessa, veropohjan kehityksessä ja jo sovituissa sopeuttamistoimissa, eikä myöskään mahdollista kuntien tehtävien karsintaa. Vuosikatetavoite 100 prosenttia poistoista ei ole riittävä kasvaville kunnille, joten tavoite on laskettu myös 120 ja 140 prosentilla. Oletuksena laskelmassa on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot, toimintamenot, toimintatulot ja poistot vuosina 2014–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa, ja että valtionosuudet vuosina 2015–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa vuosina 2014–2016. Laskelman perusteella Raumalla ja Laitilalla on molemmilla veroprosentin nostopaine, Laitilalla merkittävämpi kuin Raumalla. Taulukko 32. Kuntien veropaineet ja poistot (lähde: Kuntaliitto ja FCG 22.10.2014) Vero-% 2014 Laitila Rauma 20,25 19,00 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 22,35 +2,1 20,00 +1 Vuosikatetavoite, 120 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 22,65 +2,4 20,50 +1,5 Vuosikatetavoite, 140 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 22,95 +2,7 21,10 +2,1 Taulukossa 33 on esitetty uuden kunnan painelaskelma, joka osoittaa sellaisen tuloveroprosentin, jolla kunnan talous olisi tasapainossa ilman velanottoa. 54 Taulukko 33. Uuden kaupungin talouden painelaskelmat Rauma-Laitila Veroprosentti 2012 2013 2017 2021 2025 2029 18,39 18,39 19,22 19,22 19,22 19,22 Nettokustannukset 1000 € Päivähoito ja esiopetus4 22 926 23 710 24 191 24 739 25 279 Perusopetus ja lukio 42 813 45 193 48 817 50 850 52 326 Vanhusten hoito5 46 421 49 690 54 743 65 684 74 845 Perusterveydenhuolto, avohoito7 26 852 28 581 30 494 32 519 34 558 Erikoissairaanhoito 53 912 56 902 61 699 67 121 72 337 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 35 044 36 193 37 449 38 786 40 133 Kertaerät Toimintakate 1000 € -227 968 -236 884 -240 269 -257 393 -279 699 -299 479 Kunnallisvero 151 778 160 412 169 595 178 353 184 068 189 953 Kiinteistövero 6 899 6 667 6 938 7 545 7 852 8 171 Tulot 1000 € Yhteisövero9 19 119 24 249 21 268 22 007 22 792 23 584 Valtionosuudet1 68 349 69 901 63 298 65 495 67 834 70 190 246 145 261 229 261 100 273 400 282 546 291 897 2062 2137 2213 2290 5 060 -5 293 Tulot yhteensä 1000 € Rahoituskulut ja tuotot yhteensä 2 747 10001 €989 Vuosikate 1000 € 20 924 26 334 22 893 18 144 Poistot 1000 € 27 611 23 570 24 527 25 523 26 559 27 638 Tilikauden tulos2 1000 € -2 646 2 605 -1 634 -7 379 -21 500 -32 930 Varausten, poistoeron ja rahastojen 212 muutokset 212 Ali-/ylijäämä3 1000 € 2 817 -1 634 -7 379 -21 500 -32 930 Kertynyt ali-/ylijäämä3 1000 109 253 € -2 434 107 088 109 455 91 430 33 673 -75 186 Kertynyt ali-/ylijäämä3 €/asukas 2 254 2 249 2 298 1 931 714 -1 604 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 27 611 1000 23 570 € 24 527 25 523 26 559 27 638 Ero tavoitteeseen 1000 € -6 687 2 764 -1 634 -7 379 -21 500 -32 930 0 +0,2 +0,8 +2,2 +3,3 18,39 19,42 20,02 21,42 22,52 Paine veroprosenttiin8 +0,8 19,19 Veroprosentti tasapainossa Uuden kunnan tuloveroprosentti nousisi 22,5 prosentin tuntumaan tarkastelujakson päässä eli vuonna 2029. Veronkorotuspaineet alkaisivat asteittain voimistua vuodesta 2017 alkaen. Seuraavassa kuviossa on esitetty Rauman, Laitilan ja uuden kunnan veroprosentti tasapainossa. Kuvasta voidaan havaita, että uuden kunnan tuloveroprosentin kehitys on hyvin lähellä Rauman kehitystä. 55 Kuvio 14. Nykyisten kuntien sekä uuden kaupungin veroprosentin nostopaine 7.5 Johtopäätökset Tilinpäätöslukuihin pohjautuen voidaan todeta, että Rauman kaupungin taloudellinen tilanne on vahva. Kaupunki oli lähes velaton vuonna 2013 ja tase oli ylijäämäinen. Rauman kaupunkikonserni on laajenemassa sataman yhtiöittämisen johdosta. Kaupunkikonsernin osalta velkaantuneisuus on peruskaupunkia suurempi mutta tasoltaan matala. Kaupunkikonsernilla on konsernin ulkopuolinen vastuu 16,7 miljoonaa euroa, mikä saattaa olla riski. Valtionosuusuudistus leikkaa Rauman rahoitusta arviolta 5 miljoonalla eurolla, mikä aiheuttaa painetta talouteen. Sataman yhtiöittämiseen liittyvää omistajatuloutusta ei ole otettu laskelmissa huomioon, jolloin peruskaupungin alijäämä saattaa näyttä suuremmalta. Laitilan talous on lähes tasapainossa, sillä vuosikate kattoi poistoista 88 prosenttia. Kaupungin investoinnit on rahoitettu pääosin vieraalla pääomalla. Valtionosuusuudistus kohtelee Laitilaa maltillisesti, kuitenkin leikaten rahoitusta n. 0,2 miljoonalla eurolla. Laitilan lainakanta on kohtuullinen 1466 €/as. Talouden tasapainottaminen pelkästään tuloveroa korottamalla nostaisi Laitilan tuloveron 26,15 prosenttiin vuonna 2029. Rauman veronkorotuspaineet ovat selvästi pienemmät. Tästä johtuen Laitilan kunta hyötyisi kuntaliitoksesta jos tarkastellaan asiaa tuloveroprosentin näkökulmasta. Vuoden 2013 tilinpäätöksiä tarkastellessa tulee ottaa huomioon kertaerät, jotka liittyvät verotilitysten aikaistamiseen. Kyseisellä erällä on tulosta parantava vaikutus, joka on kertaluontoinen. Rauman ja Laitilan kuntaliitos toisi yhdistymisavustusta valtiolta 3 miljoonaa euroa. 56 8 Henkilöstö 8.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Laitilan palveluksessa oli yhteensä noin 3 800 työntekijää. Näistä vakinaisia oli noin 2 900. Kuntien henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 152,1 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa 34 on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty kuntien vuoden 2013 tilinpäätöksistä, joten ne eroavat luvun 6 hallintokuntakohtaisista tiedoista, jotka ovat uudempia. Varsinkin määräaikaisen henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti ja vaihtelut voivat olla suuriakin laskentatavasta ja –ajankohdasta riippuen. Taulukko 34. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2013) Esimiesten lukumäärä koko henkilöstöstä HTV/koko henkilöstö Henkilöstön keski-ikä Eläköityvien lukumäärä v.2014–2020 Keskimääräinen eläköitymisikä Rekrytoinnit v. 2013 Arvio rekrytointien lisäyksestä v. 2020 %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset Rauma 3 121+97 (2 442) 197 Laitila 552+28 (474) 49 3 012 49 459/554 (Kevan tilasto) 63 156 n. 5 % 546,7 palkkakustannukset yht. 132,6 milj. € sivukulut 32,3 milj. € 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v. 2014 loppuun). 2. Rauma Tarina v. 2020 3. Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma 57 palkkakustannukset yht. 19,5 milj. € sivukulut 6,3 milj. € (ta v. 2014 palkkakustannukset 20,9 milj. €) 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta (myös työsuojelutmk) 4. Työsuojeluryhmä 5. Tasa-arvotyöryhmä 6. Sisäilmatyöryhmä 1. Vakanssipaketti, vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 3. Työsuojelun toimintaohjelma 4. Henkilöstön huomioimiset –ohjeistus 5. Päihdeohjelma (I+II lk.) 8. Koulutussuunnitelma 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta 6. Hyvää kohtelua Laitilan kaupungissa 7. Aktiivisen tuen malli 8. Henkilöstön hyvinvointivalmennusohjelma 9. Paikallisia sopimuksia, 6 kpl Merkittävin haaste tulevaisuudessa on osaavan henkilöstön saaminen eräillä sektoreilla. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Taulukko 35. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Hallintokunta Rauma Laitila Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen 206 36+9 17 1 223 37+9 1 014 269+8 199 37+19 1 213 306+ 27 Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi 106 105+36 41 9 147 114+36 Kasvatus- ja opetustoimi 696 220+35 169 25+5 865 245+40 Tekninen toimi 396 44+9 48 6+4 444 50+ 13 2 442 679+9 474 78+28 2 892 752+ 125 Keskusvirasto Sosiaali- ja terveystoimi Yhteensä 8.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman 2015–18 tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymisja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. 58 Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49. Laitilan tietoa ei ollut saatavilla. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Raumalla henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Rauma-Laitilan henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 134 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (154 henkilöä). Ennusteajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina 2026–2029 poistuma on keskimäärin 96 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarve kasvaa 9 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Merkittävin kasvu ajoittuu 2020luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Lukiopalvelujen tarve laskee selvästi vuoteen 2017 mennessä, mutta kääntyy 2020-luvulla nousuun ollen ennustejakson lopulla 93 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Vuoteen 2029 mennessä vähenee eniten päivähoidon ja esiopetuksen tarve, joka laskee 10 prosentilla vuoden 2012 tasosta. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 34 prosenttia nykytasoa enemmän. Myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarve kasvaa. Perusopetuksen tarve lisääntyy vuoteen 2021 mennessä kääntyen sen jälkeen laskuun ja ollen vuonna 2029 jonkin verran nykytasoa korkeampi. Kuvio 13. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella 59 Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 95 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 189 henkilöllä vuoteen 2029. Kuvio 14. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu Rekrytointitarpeet Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarve kasvaa vuoteen 2029 mennessä. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä, lääkäreitä, ruokapalveluiden työntekijöitä sekä terveydenhuollon muuta henkilöstöä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa. 60 9 Demokratia ja johtaminen 9.1 Poliittinen johtaminen Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti. Alla on esitetty selvitysalueen kuntien valtuustojen jäsenmäärät sekä se, kuinka monta asukasta kunnissa on yhtä valtuutettua kohti. Taulukko 36. Valtuuston koko sekä asukasmäärän suhde valtuutettujen määrään kunnittain Väkiluku 31.12.2013 Valtuutettuja Asukkaita yhtä valtuutettua kohti Laitila 8 487 35 242 Rauma 39 979 51 784 Mahdollisen uuden kunnan valtuustossa olisi 51 paikkaa, ja yhtä valtuutettua kohti olisi 950 asukasta (laskentaperusteena kuntien nykyinen yhteenlaskettu asukasmäärä). Valtuustopaikat jakautuivat kuntavaaleissa 2012 valtuustoryhmien kesken kunnittain taulukossa 37 kuvatulla tavalla. Taulukko 37. Valtuustopaikkojen jakautuminen kunnittain kuntavaaleissa 2012 Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset Suomen Keskusta Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Sitoutumattomat Laitila 6 5 16 1 6 1 - Rauma 11 5 7 3 18 3 2 2 Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot on esitetty taulukossa 38. Taulukko 38. Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot Laitila Rauma Kunnanhallituksen jäsenmäärä 9 11 Kunnanhallituksen jaostot (jaoston jäsenmäärä) Konsernijaosto Kaavoitusjaosto (5) Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot on esitetty seuraavassa kaaviokuvina. Molemmissa kunnissa poliittinen johtaminen pohjautuu lautakuntamalliin. Eroja on lähinnä lautakuntajaossa. Kunnat voivat perustaa lautakuntia tarpeelliseksi katsomansa määrään. 61 Laitila Rauma Kuvio 15. Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot Kunnissa vaalikaudella 2013–2016 toimivat lautakunnat jäsenmäärineen on esitetty taulukossa 39. Taulukko 39. Lautakunnat jäsenmäärineen kunnittain (lakisääteinen lautakunta = *) Laitila Kasvatus- ja opetuslautakunta Keskusvaalilautakunta* Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta* Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 5 9 9 9 5 9 Rauma 11 5 11 11 9 11 11 9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet Selvitysalueen kaupunkien viranhaltijaorganisaatioiden rakennetta havainnollistetaan kuviossa 16. Rauman ja Laitilan toimialajaot ovat yhteneväiset muilta osin, mutta kulttuuri- ja vapaa-aika-asiat ovat Laitilassa sivistystoimen alaisuudessa. 62 Kuvio 16. Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatiot Selvitysalueen kaupunkien konsernirakenne on esitetty taulukossa 40. Taulukko 40. Selvitysalueen kaupunkien konserniyhteisöt RAUMA LAITILA Kuntayhtymäosuudet Satakuntaliitto Satakunnan sairaanhoitopiiri Kuntayhtymäosuudet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Merkittävimmät tytäryhteisöt Laitilan Lämpö Oy Jääkukko Oy Kiint.oy Terveyskoti Kiint.oy Laitilan talot Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Merkittävimmät tytäryhteisöt Rauman Energia Vanha-Lahti Oy Rauman Asunnot Oy Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Lännen omavoima Oy (REO) Satavakka Oy (REO) Rauman voima Oy (REO) Vertek Oy (REO) Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Länsirannikon Koulutus Oy Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Merimuseosäätiö Vuojokisäätiö Merkittävimmät säätiöt ja rahastot 63 Selvitysalueen kaupungeilla ei ole yhteisiä konserniyhteisöjä. Rauman kaupungin merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat pääasiassa kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä ja energialiiketoimintaan liittyviä yhteisöjä. Selvitysalueen kuntien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymäjäsenyyksien lukumäärät on esitetty taulukossa 41. Taulukko 41. Selvitysalueen kuntien tytäryhteisöt, kuntayhtymäjäsenyydet, osakkuusyhteisöt ja säätiöt Tytäryhteisöt Kuntayhtymäjäsenyydet Osakkuusyhteisöt Säätiöt Rauma 22 2 16 2 Laitila 12 5 1 Rauman kaupunki on laatinut ohjausasiakirjan omistajapolitiikasta, ”Rauman kaupungin omistajapoliittinen ohjelma”, jossa on määritelty omistajapolitiikan yleislinjaukset sekä eri omaisuuslajit ja niihin harjoitettava omistajapolitiikka. Raumalla on myös konserniohje, joka koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Ohjeessa määritellään konserniohjaus ja –johtaminen, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston rooli ja toimivalta Rauma-konsernin johtamisessa sekä lautakuntien ja johtokuntien tehtävät toimialansa seurannassa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valmistelevana elimenä kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen edustajia ja tarvittaessa antaa konserniohjeita Rauman kaupungin edustajille yhtiöiden hallituksissa. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita on asetettu talousarviossa ja niiden toteutumista seurataan kaupungin asettaman aikataulun mukaisesti normaalin talouden toteutumisen yhteydessä. Laitilan kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana ovat kaupungin kehittämistavoitteet, joiden tulee tukea kaupungin yleistä strategian toteutumista. Omistajapolitiikassa määritellään kaupungin pääoman ja eri omaisuuserien omistamiseen, hankintaan ja käyttöön liittyvän päätöksenteon periaatteet. Omistajapolitiikka on johtamisen väline. Se määrittelee mm. missä tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana ja millaiset omistukselle asetettavat tuotto- ja muuta tavoitteet asetetaan. Konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin strategian mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen tavoite on varmistaa, että kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta, kaupunginjohtajaa ja muita johtosäännössä määrättyjä viranomaisia. Laitilan kaupungilla ei ole erillistä konsernijaostoa. Kaupunginhallitus toimii valmistelevana elimenä, kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen edustajia ja tarvittaessa antaa konserniohjeita Laitilan kaupungin edustajille yhtiöiden hallituksissa. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita on asetettu talousarviossa ja niiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa kaupunginhallituksen antamien ohjeiden ja määräämien aikataulujen mukaisesti. 64 10 Päätelmät Tässä kuntarakenneselvityksessä on tarkasteltu Rauman kaupungin ja Laitilan kaupungin mahdollisuuksia kuntien yhdistymisen kannalta. Selvityksessä on tarkastelu laajasti kuntien yhdistymisen vaikutuksia alueen asukkaisiin, elinvoimaisuuteen, palveluihin ja talouteen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että väestöhaasteet ja taloudelliset paineet ovat kummallakin kunnalla edessä jo lähitulevaisuudessa. Rauman sekä Laitilan käyttötalouden kustannuskasvu on ollut koko maata hieman kovempaa. Ottaen huomioon, että kummankin kunnan ennustettu väestönkehitys tulee lisäämään palvelutarpeita varsinkin ikäihmisten palveluiden osalta, on resurssien riittävyyteen ja toimintamenojen kasvuun pystyttävä kiinnittämään entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Kansantalouden ja siitä riippuvan julkisen talouden heikko kehitys asettaa uhkakuvia kuntien valtionosuuksien kehitykselle. Laitilan tuloista 30,4 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on Laitilan valtionosuusriippuvuus reilun 10 prosenttia yli kansallisen keskiarvon, kun Rauman on puolestaan hieman alle maan keskiarvon. Vaikka kummallakin kunnalla on jo todetun mukaiset haasteet edessä, niin silti uuden kaupungin talouden lähtötilanne olisi keskimääräistä tasoa parempi, johtuen pitkälti Rauman kaupungin hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa se tosiasia, että rakenteellisia muutoksia tarvitaan talouden ja palvelutason turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, millä nykytilanne ja kehitys muuttuisi selvästi parempaan päin. Ratkaisut ovat vielä Raumalla ja Laitilalla omissa käsissä. Aktiivisella ja onnistuneella elinkeino- ja elinvoimapolitiikalla voidaan työllisyyttä ja sitä kautta ennakoitua tulopohjaa parantaa. Tähänkin satsaaminen edellyttää sitä, että kuntataloudesta olisi käytettävissä resursseja nykyistä enemmän (tai ainakin sama) elinkeinojen kehittämiseen. Alueella on potentiaalia tietyillä vahvoilla teollisuuden aloilla sekä maa- ja metsätaloudessa. Uusi kaupunki olisikin elinkeinorakenteeltaan nykyistä monipuolisempi, mikä auttaisi tulevaisuudessa vastaamaan globaalin talouden haasteisiin. Monipuolisella elinkeinorakenteella ja aktiivisella elinvoimapolitiikalla voitaisiin vahvistaa sitä, että kuntien riippuvuus valtionosuuksista jatkossakaan ei kasvaisi. Selvityksessä on käynyt ilmi, että kuntien yhdistymisellä muodostuisi uusi ja vahvempi seutukaupunki. Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät hartiat ja näin ollen turvaisi kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä. Uuden kaupungin palvelut olisivat myös tasalaatuisempia ja palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä kuntia paremmin. Uuden kunnan muodostamisella voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua, kun palvelujen saatavuutta voidaan varmistaa sekä vuorokauden, viikon että eri vuodenaikojen suhteen. Selvityksen perusteella voidaan myös todeta, että vahvemman peruskunnan avulla olisi mahdollisuus tehostaa toimintaa palvelutuotannon kuin hallinnon sekä tukipalveluiden osalta, kun asioita voidaan suunnitella ja hoitaa isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa Tämä antaisi mahdollisuuden myös tuottavuuden kehittämiseen uuden kaupungin alueella ja tätä kautta toimintamenojen kasvua voitaisiin hillitä tulevaisuudessa erillisiä kuntia paremmin. Talouden näkökulmasta potentiaalisia säästöjä olisi saatavissa muun muassa hallinnon päällekkäisyyden purkamisella, ostopalveluiden vähentämisellä, mittakaavaetujen hyödyntämisellä palvelutuotannossa, ICT-järjestelmien yhdenmukaistamisella sekä henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämisellä. Varsinkin henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämisessä onnistumisella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia uuden kaupungin talouteen, koska kuntien budjeteista puolet muodostuvat henkilöstökustannuksista (palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut). Rauma-Laitilan henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 134 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja sen johtamisella olisi mahdollista saada aikaan säästöjä henkilöstökuluissa sekä allokoida resursseja sinne, missä palvelutarpeet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan. Myös uudenlaisilla palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoilla sekä kummankin kunnan hyvien käytäntöjen käyttöönotoilla palvelutuotantoa olisi mahdollista uudistaa, jolloin myös henkilöstön eläkepoistuman osalta olisi mahdollista saada aikaan merkittävää säästöpotentiaalia. 65 Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi myös vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Uusi kaupunki sijaitsisi valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Kuntien yhdistymisen kautta muodostuisikin logistisesti yhtenäinen ja kilpailukykyinen alue. Myös edunvalvonnallisesti ja markkinoinnillisesti uusi kaupunki olisi nykyisiä erillisiä kuntia isompi ja kyvykkäämpi yksikkö. Uudelle kaupungille olisi mahdollista luoda selkeä uusi brändi. Kuntien yhdistymisen potentiaalisten hyötyjen saavuttamisessa on erityistä huomioita pystyttävä kiinnittämään muutoksen hyvään johtamiseen ja toteuttamiseen. Automaattivaikutuksia ei ole kuntien yhdistymisvaihtoehdossa saatavissa. 66 11 Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen Kuntarakennelain 4 §:ssä esitetään neljä edellytystä kuntajaon muuttamisen tarpeelle. Näiden edellytysten täyttyminen perustelee kuntajaon muutoksen tarpeellisuuden. Lain mukaan yksikin näistä tekijöistä riittää kuntajaon muuttamisen edellytykseksi. Tässä selvityksessä ja toimialaryhmien raporteissa on selvitetty kuntarakennelain edellytysten täyttymistä Rauman ja Laitilan osalta. Jäljempänä on lisäksi tiivistetysti koottu keskeiset tekijät, joiden perusteella voidaan todeta, että kuntarakennelaissa esitetyt neljä neljästä edellytyksestä täyttyvät. Edellytys 1: muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Kuntarakenneselvityksen perusteella Rauman ja Laitilan taloudellinen ja väestöllinen tilanne heikkenee tulevaisuudessa. Kuntien yhdistyminen pienentäisi talouden heikkenemisestä aiheutuvaa painetta, ja parantaisi palvelujen järjestämisen/tuottamisen mahdollisuuksia alueella. Yhdistyminen parantaisi osaavan henkilöstön saatavuutta isomman yksikön antamien työn kehittämisen mahdollisuuksien ja koulutuksen vuoksi. Myös erikoisosaaminen lisääntyisi ja henkilöstöjohtamisen mahdollisuudet paranisivat. Lisäksi kuntien yhdistyminen parantaisi toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä, koska kilpailuttaminen ja yhteishankinnat vähentävät kustannuksia, kuntien välinen kilpailu vähenee ja kustannuksia voidaan pitkällä tähtäimellä ohjata taloudellisempaan suuntaan. Edellytys 2: muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita Rauman ja Laitilan yhdistyessä alueen asukkaiden palvelut paranisivat toimintavarmuuden ja saatavuuden kasvaessa. Yhdistymisen myötä asukkaat voisivat hakea palvelunsa asiointisuuntiensa mukaisesti. Ainakin osalle kuntalaisista tämä helpottaisi palveluiden saatavuutta. Rauman ja Laitilan yhdistyessä voidaan myös parantaa asukkaiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita, koska uusi kaupunki pystyisi kehittämään näitä mm. yhteisillä tietojärjestelmillä ja keskittämällä resursseja kehittämistyöhön. Tähän liittyy oleellisesti ASPA-kehittämistyö, jonka mukana kunnan ja osa valtion palveluista on saatavissa yhdestä paikasta. Kuntien yhdistymisellä voidaan paremmin myös vastata valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Soteuudistuksessa uusi kaupunki voisi mahdollisesti muodostaa yhden, yhtenäisen tuotantoalueen osana laajempaa sote-aluetta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus tulevaisuudessa sote-palveluiden turvaamisen näkökulmasta alueella. Edellytys 3: muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi suuremmat resurssit ja mahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoavat yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Laitilan elinkeinojen kehittämisestä vastaa kaupungin elinkeino-osasto, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa alueen yrittäjiä, yrittäjyyttä harkitsevia sekä Laitilaan muuttavia yrityksiä. Yrityksille suunnattuja palveluja tarjotaan yhteistyössä Vakka-Suomen seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Esimerkiksi yritysneuvonta, yrityksen koko elinkaaren ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus hoidetaan ostopalveluina UKIPOLIS Oy:ltä. Yhteistoimintaa on osittain myös Winnowan kanssa. Vaikka tällä hetkellä kuntien harjoittama elinvoima- ja elinkeinopolitiikka näyttääkin olevan suhteellisen aktiivista (toimintaympäristö huomioiden) ja vaikuttavaa, niin tulevaisuuden paineiden valossa olisi pystyttävä konkretisoimaan yhteisiä strategisia tavoitteita, jossa kuntien intressit kohtaavat. Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Myös edunvalvonnan näkökulmasta uuden kaupungin asema vahvistuisi. Uusi kaupunki sijaitsisi myös valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Uusi kaupunki olisikin logistisesti yhtenäinen ja kilpailukykyinen alue. Kuntien resurssit alueen elinkeinojen kehittämiseen ja muuhun kehittämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi resurssien kokoamisen ja parantaisi merkittävästi elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia alueella. 67 Edellytys 4: muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Laitila toimii yhdessä Uudenkaupungin kanssa yhtenä Varsinais-Suomen viidestä seutukuntakeskuksesta. Rauma ja Laitila kuuluvat valtatie 8:n vaikutusvyöhykkeeseen. Rauman ja Laitilan yhdistyminen toisi mukanaan laajemmat suunniteltavat aluekokonaisuudet. Kuitenkaan Rauma ja Laitila eivät muodosta yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta. Rauman ja Laitilan välissä kulkee myös maakuntaraja. Kuntien yhdistyminen johdosta kuitenkin palveluverkon ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kytkentä voisi parempi. Suuremman alueen paremmat voimavarat maanhankintaan ja kaavoitukseen antaisivat mahdollisuuden suunnata uuden kaupungin toimia ja resursseja määrätietoisemmin ja tehokkaammin kulloinkin kehittämisen kohteina oleville alueille. Investointien toteutus voisi olla myös suunnitellumpaa ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisuus karsia. Näiden lisäksi uusi kaupunki voisi myös tehostaa rakennusten käyttöä, ehtona kuitenkin, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myytäisiin pois. Myös mahdollisuudet joukkoliikenteen kehittämiseen paranisivat. On kuitenkin huomattava, että uusi kaupunki eroaisi merkittävästi monista muista kunnista yhdyskuntarakenteeltaan. Kuntien yhdistymisellä olisi mahdollista saada aikaan vain pieniä parannuksia alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. 68 Liitteet Liite 1. Selvityskuntien tulevat investoinnit 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Maa-alueet 292 500 380 000 380 000 Muut investointihankkeet 500 000 500 000 500 000 Irtain käyttöomaisuus 1 723 500 1 300 000 1 310 000 Perusparannuskohteet 11 672 500 14 320 000 11 515 000 Uudiskohteet 4 750 000 9 725 000 6 900 000 Kuvio 17. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Taulukko 42. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Rauma Peruskaupungin investoinnit Uudiskohteet TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 -6 521 688 -4 750 000 -9 725 000 -6 900 000 Perusparannuskohteet -2 251 842 -11 672 500 -14 320 000 -11 515 000 Irtain käyttöomaisuus -1 202 328 -1 723 500 -1 300 000 -1 310 000 Muut investointihankkeet -1 127 182 -500 000 -500 000 -500 000 -347 709 -292 500 -380 000 -380 000 Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: 520 000 50 000 50 000 -10 972 235 478 513 -18 418 500 -26 175 000 -20 555 000 -1 631 229 -1 280 000 -1 730 000 -1 720 000 -157 053 -80 000 -80 000 -70 000 -84 599 -150 000 -150 000 -150 000 -1 389 577 -1 050 000 -1 500 000 -1 500 000 -12 603 464 -19 698 500 -27 905 000 -22 275 000 Liikelaitosten nettoinvestoinnit -6 742 656 -32 582 000 -24 710 000 -22 170 000 Vesi-ja viemäriliikelaitos -4 750 544 -5 105 000 -6 050 000 -5 050 000 -31 568 -1 107 000 -260 000 -200 000 -1 960 544 -26 370 000 -18 400 000 -16 920 000 Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos 69 Taulukko 43. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 − − − − − − − − − − − − − − Koillinen teollisuusalue 3,6 milj.€ Pohjoiskehä 1,5 mil.€ Maa-alueet 1,2 milj.€ Winnova/SAMK – kiinteistöt 1,0 milj.€ Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj.€ Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj.€ Yhtenäiskoulu 0,9 milj.€ Ulkovalaistusverkko 0,9 milj.€ Nikulanmäki 0,9 milj.€ Peruskunnostusohjelma 0,8 milj.€ Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj.€ Keskustan kehittäminen 0,6 milj.€ Teknisen ltk, irtain 0,6 milj.€ Jäähalli 0,5 milj.€ Yht. 15 milj.€ 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Maa-alueet TA 2014 TS 2015 TS 2016 50 000 50 000 50 000 Muut investointihankkeet Irtain käyttöomaisuus 604 890 132 500 10 000 Perusparannuskohteet 1 416 400 1 050 500 1 854 000 Uudiskohteet 2 555 000 1 880 000 3 000 000 Kuvio 18. Laitilan kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Taulukko 44. Laitilan kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014-2016: - Monitoimihalli 4,6 milj.€ - Suontaan koulun peruskorjaus ja laajennus 2,4 milj.€ - Uimahallin peruskorjaus ja laajennus 1,9 milj.€ - Terveyskeskuksen peruskorjaus 1,4 milj.€ - Yrityspuisto-projekti 0,4 milj.€ - Vesihuoltolaitoksen kehittämiskohteet 0,4 milj.€ Yht 10,7 milj. € 70
© Copyright 2024