kilpailuviraston määräys lopettaa kilpailurajoitus ja esitys
1 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄÄMISEKSI Postiosoite PL 332 00531 HELSINKI Käyntiosoite Pitkänsillanranta 3 00530 HELSINKI Puhelin ja faksi (09) 73141 (09) 7314 3335 Sähköposti ja www [email protected] www.kilpailuvirasto.fi KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 2 (152) 20.12.2012 SISÄLTÖ 1 Asia ................................................................................................................................................................................ 5 2 Asianosainen ................................................................................................................................................................ 5 3 Kilpailuviraston päätös ............................................................................................................................................... 5 4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle .............................................................................................................. 5 5 Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 5 6 Asian vireille tulo ja selvittäminen............................................................................................................................. 6 7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut................................................................................................. 7 8 Markkinat ...................................................................................................................................................................... 7 8.1 Valio Oy ............................................................................................................................................................... 7 8.2 Arla Ingman Oy Ab ............................................................................................................................................ 8 8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa ....................................................................................................................... 9 9 Valion menettely markkinoilla ................................................................................................................................. 10 9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle ......................................................................... 10 9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat ...................................................................................................................... 10 9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010 .......................................................... 10 9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso ............................................................................................................ 12 9.3 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2010 ............................................................................ 13 9.4 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2011 ............................................................................ 15 10 Oikeudellinen arvio ................................................................................................................................................. 16 10.1 Relevantit markkinat ....................................................................................................................................... 16 10.1.1 Relevantit tuotemarkkinat ................................................................................................................... 18 10.1.1.1 Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa .......................................................................... 18 10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä .......... 19 10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat ................................................................................................ 24 10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus............................................... 24 10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina.................... 31 10.2 Määräävä markkina-asema ............................................................................................................................. 37 10.2.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 37 10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö............................................................ 37 10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu ............................................................. 38 10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille ...................................................................................................................................................... 41 10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä .................................... 42 10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet ............................................... 43 10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus ........................................................................................................ 43 10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen ................... 46 10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa ...................................................................................................................... 47 10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina .............. 47 10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista .................................................................... 49 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 3 (152) 20.12.2012 10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan................................................................................................ 49 10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.................................................................................................. 50 10.4.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 50 10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin...................................................................................... 54 10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin ............................................. 54 10.4.2.2 Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta .................... 56 10.4.2.3 Raaka-ainekustannuksen luonne ......................................................................................... 57 10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi ..................... 58 10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä.... 61 10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena ................................................................ 66 10.4.2.3.4 Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä ........................................ 70 10.4.2.4 Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena ......... 73 10.4.2.5 Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin ............... 75 10.4.2.5.1 Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi................... 75 10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi ......................... 77 10.4.2.6 Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen............................. 78 10.4.2.6.1 Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle ............................................................... 80 10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä ................................................................ 82 10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton perusteella ..................................................................................................... 85 10.4.2.7 Valion kustannusten kattaminen ......................................................................................... 90 10.4.2.8 Johtopäätökset kustannusten kattamisesta ........................................................................ 94 10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos .............................................................................. 94 10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta ...................................................................................................................................... 96 10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta ..................................................................................... 96 10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010 .............................................................................................................. 97 10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä ............ 101 10.4.3.4 Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen........................................................................ 102 10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä........................................................................................ 103 10.4.4 Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan ..................................................... 105 10.4.4.1 Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset ................................................................. 105 10.4.4.2 Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa vaikutusta............................................................................................................................................. 106 10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus ............................................................................ 108 10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle . 109 10.4.5 Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista..................... 112 10.5 Oikeuttamisperusteet.................................................................................................................................... 113 10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta .................................................. 114 10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen. .......................................................... 115 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 4 (152) 20.12.2012 10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen .......................................................................... 116 10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana................................. 117 10.5.1.2.2 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut vaihtoehto on vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi. ........................................................................................................................... 118 10.5.1.2.3 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto ... 121 10.5.2 Kilpailuun vastaaminen ..................................................................................................................... 124 10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa ................................................................... 126 10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus ....................................................................................... 128 10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin .................................................... 129 10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin ........... 130 10.6.2 Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin .......................................... 132 10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena ... 133 10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen ........................................................................................................ 138 10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta ..................................................................................................... 139 11 Seuraamusmaksu ................................................................................................................................................... 142 11.1 Sovellettava laki ............................................................................................................................................. 142 11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta ............................................................................................... 143 11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu............................................................................................................ 143 11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus ............................................................................. 144 11.3.2 Rikkomuksen laajuus ......................................................................................................................... 146 11.3.3 Rikkomuksen kesto ............................................................................................................................ 146 11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat ................................................................ 146 11.4 Seuraamusmaksun määrä ............................................................................................................................. 147 12 Sovelletut säännökset ............................................................................................................................................ 147 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 5 (152) 20.12.2012 1 Asia 1. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen tukkumyynnin markkinoilla Suomessa 2. Valio Oy 2 Asianosainen 3 Kilpailuviraston päätös 3. Kilpailuvirasto määrää Valio Oy:n lopettamaan päätöksessä ja seuraamusmaksuesityksessä kuvatun määräävän markkina-aseman väärinkäytön. 4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 4. Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Valio Oy:lle määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 000 000 euron seuraamusmaksun. 5. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena on Valio Oy:n (jäljempänä "Valio") määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla Suomessa. 6. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Arla Ingman Oy Ab:n (jäljempänä "Arla Ingman") markkinaosuuden kasvu ja erityisesti S-ryhmän kolmen suuren alueosuuskaupan asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 johtivat siihen, että Valio laski perusmaitojen hintoja kaikille asiakkailleen 8-10 senttiä litralta kesken vähittäiskaupan valikoimajakson 1.3.2010 alkaen. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi S-ryhmälle vielä uusia lisäalennuksia perusmaidoista kesken valikoimajakson 1.4.2010 alkaen. Valio ei tarjonnut vastaavia alennuksia muille vähittäiskaupan ryhmittymille, vaan ne kohdistuivat yksinomaan hankintoja tammikuussa 2010 Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen Sryhmään. 7. Tavanomaista huomattavasti merkittävämpi hintojen lasku kesken sopimuskauden johti siihen, että Valion perusmaitojen hinnat eivät kattaneet 1.3.2010 jälkeen enää perusmaitojen valmistukseen ja myyntiin kohdistuvia muuttuvia kustannuksia. 5 Tiivistelmä KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 6 (152) 20.12.2012 8. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa, että maaliskuussa ja huhtikuussa 2010 tapahtuneiden perusmaitojen hintojen merkittävän alentamisen syynä oli Valion ylimmässä johdossa tehty strateginen päätös siitä, että yhtiö luopuu perusmaitoliiketoimintansa voitoista sulkeakseen markkinat kilpailunvastaisesti. Valion tarkoituksena oli lopettaa ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille ja saavuttaa erittäin merkittävä, 80 prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Valion kustannukset alittava hinnoittelu on jatkunut ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan yhä. 9. Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ovat korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset, jotka ovat lisänneet Arla Ingmanin tappiollisuutta. Valio on tarjonnut Sryhmälle erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut sitä alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Ottaen huomioon, että Valion perusmaitojen toteutuneet hinnat ovat 1.3.2010 lähtien olleet tasolla, joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia ovat sen korkeammille volyymimäärille tarjoamat alhaisemmat hinnat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla. 6 Asian vireille tulo ja selvittäminen 10. Asian selvittäminen Kilpailuvirastossa alkoi Arla Ingmanin tehtyä virastolle toimenpidepyynnön 30.4.2009. Toimenpidepyynnössä pyydettiin Kilpailuvirasto selvittämään oliko Valio syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tekemällä S-ryhmälle syksyllä 2008 perusmaitojen toimituksista tarjouksen, joka alitti perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Toimenpidepyynnön mukaan Valion menettely uhkasi johtaa kilpailijoiden sulkeutumiseen pois markkinoilta. 11. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Valion perusmaitojen hintojen suhde liiketoiminnan kustannuksiin ei antanut perusteita epäillä kilpailunrajoituslain vastaista hinnoittelua toimenpidepyynnön kohteena olleena ajanjaksona vuonna 2009. 12. Joulukuussa 2009 Arla Ingman toimitti virastolle lisätietoja, joiden mukaan Valio oli edelleen alentanut hintojaan 1.1.2010 alkavalle valikoimajaksolle. Arla Ingman teki virastolle 7.5.2010 uuden toimenpidepyynnön, jonka mukaan 1.3.2010 Valion hinnat vähittäiskaupan ryhmittymille olivat yhä alentuneet. Toimenpidepyynnön mukaan 1.3.2010 asetetut hinnat alittivat selkeästi perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Tätä ennen, helmikuussa KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 7 (152) 20.12.2012 2010, myös Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio olivat olleet samasta asiasta yhteydessä virastoon. 13. Asian käsittelyn aikana virastolle ovat antaneet tietoja Valion lisäksi Arla Ingman Oy Ab, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO, Osuuskunta Maitomaa, Kaslink Oy sekä vähittäiskaupan ryhmittymistä SOK ja sen alueosuuskaupat HOK-Elanto, KPO, Koillismaa, Arina, Pirkanmaa, Suur-Savo, Keula, EePee ja Satakunta, Kesko Oyj, Suomen Lähikauppa Oy ja Lidl Suomi Ky. Lisäksi virasto toimitti kilpailulain (948/2011) 35 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen Valion tiloissa 20.1.2011 ja 22.3.2012. 14. Kilpailuvirasto toimitti 21.12.2011 Valiolle päätösluonnoksen määräykseksi lopettaa kilpailunrajoitus ja seuraamusmaksuesitysluonnoksen markkinaoikeudelle ja varasi kilpailulain 38 §:n nojalla Valiolle mahdollisuuden tulla kuulluksi päätös- ja esitysluonnoksesta. Valio toimitti vastineensa viraston päätös- ja esitysluonnokseen 29.2.2012 ja täydentävän vastineen 30.8.2012. 7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut 15. Kilpailuviraston päätöksen perustelut ja seuraamusmaksuesityksen perustelut ovat asiassa samat. Perustelut on esitetty alla luvuissa 8 - 10 Kilpailuviraston esittämää seuraamusmaksua on käsitelty luvussa 11 . 16. Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama osakeyhtiö, jonka omistavat 18 osuuskuntaa. Valio ostaa raakamaidon Valioryhmään kuuluvilta yhdeksältä osuuskunnalta, jotka keräävät maidon osuuskunnan tuottajilta. Valion omistajaosuuskunnille raakamaitoa toimittaa kaiken kaikkiaan noin 9200 maidontuottajaa. Vuonna 2011 Valio vastaanotti omistajiltaan raakamaitoa noin 1900 miljoonaa litraa. 17. Valio ilmoittaa tehtäväkseen osuuskuntatuottajiensa elinkeinon ylläpitämisen. Valio toteuttaa tehtäväänsä jalostamalla omistajiensa raakamaidon ja markkinoimalla siitä jalostamansa tuotteet mahdollisimman kannattavasti. 18. Valion hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus. Omistajavaltaa näissä elimissä käyttävät hallintotehtäviin valitut osuuskuntien maidontuottajat. Valion toiminnallista päätösvaltaa käyttää johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat. 8 Markkinat 8.1 Valio Oy KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 8 (152) 20.12.2012 19. Valiolla on tuotevalikoimassaan noin 1100 tuotetta. Valion päätuoteryhmiä ovat maidot, kermat, jogurtit, juustot, rahkat, vanukkaat, maito- ja herajauheet sekä voi ja levitteet. Valio on Suomessa markkinajohtaja lähes kaikissa meijerituotteissa. Tämän lisäksi yhtiö on erikoistunut terveysvaikutteisten ja laktoosittomien tuotteiden kehittämiseen, joissa sen asema on huomattava myös Suomen ulkopuolella. Vuonna 2011 Valion liikevaihto oli 1929 miljoonaa euroa. 20. Kilpailuviraston vuonna 2000 antaman Aitomaito -yrityskauppapäätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa). 1 Yrityskaupan ehtoja on myöhemmin tarkistettu viraston vuonna 2004 antamalla Milka Vöyri yrityskauppapäätöksellä ja viraston Valion ehtomuutoshakemukseen vuonna 2009 antamalla päätöksellä. 2 Nykyisten ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa kiintiömaitoa. 21. Kilpailun edellytysten turvaamiseksi sovittujen yrityskauppaehtojen pääperiaatteena on, että Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla yhtiö hankkii sitä tuottajilta omaan käyttöönsä asianmukaisilla toimituskuluilla lisättynä. Kiintiömaidon määrä on sidottu Valion maidonhankinnan volyymiin. Ehtojen noudattamista valvoo Kilpailuviraston hyväksymä uskottu mies. 8.2 Arla Ingman Oy Ab 1 2 22. Arla Ingman on syntynyt tanskalais-ruotsalaisen meijeriosuuskunnan Arla Foods amba:n tytäryhtiön Arla Foods AB:n (jäljempänä "Arla Foods") ja Ingman Foods Oy Ab:n fuusion seurauksena. Euroopan komissio hyväksyi Arla Foodsin ja Ingman Foodsin fuusion marraskuussa 2007. Arla Ingmanista tuli Arla Foodsin täysin omistama (100 %) tytäryhtiö elokuussa 2008. 23. Arla Foodsin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 55 miljardia Tanskan kruunua eli noin 7,3 miljardia euroa. Arla Foods toimii maailmanlaajuisesti ja on EU:n alueella suurimpia meijeriyrityksiä. Vuonna 2011 Arla Foodsille maitoa toimitti kaiken kaikkiaan noin 10500 maitotilaa. Arla Foodsin omistajapohjan muodostavat noin 3600 tanskalaisia, noin 3500 ruotsalaista ja noin 600 saksalaista maitotilaa. Arla Foodsin omistajina ei ole suomalaisia tuottajia tai tuottajaosuuskuntia. 24. Arla Ingmanin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 318 miljoonaa euroa. Arla Ingman on keskittynyt erityisesti nestemäisten maitotuotteiden, kerman, Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. Kilpailuviraston päätös 8.10.2004, dnro 619/81/2004 ja Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/99. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 9 (152) 20.12.2012 juustojen ja jogurttien myyntiin. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista sopimustuottajaa. 3 Osa Arla Ingmanin tuotemerkeillä myytäviin tuotteisiin käytetystä raakamaidosta jalostetaan Arla Ingmanin omassa tuotantolaitoksessa (Sipoo), osa tytäryhtiöissä ja osa yhteistyömeijereissä. Perusmaidoissa Arla Ingmanin yhteistyömeijereitä ovat olleet Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maitomaa. Arla Ingmanin yhteistyö Osuuskunta Maitomaan kanssa loppui vuonna 2011. 8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa 25. Perusmaidoilla tarkoitetaan pastöroitua kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, ykkösmaitoa ja täysmaitoa. Perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla myös muita nestemäisiä maitotuotteita, kuten erikoismaitoja, joiden valmistusprosessi on yleensä pidemmälle kehitetty kuin perusmaitojen. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla. 26. Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen toimituksina vähittäiskaupalle, ns. OOH- tukkumyyjille 4 (Out-Of-Home) tai suoratoimituksina julkisen sektorin asiakkaille. Perusmaitojen suurimpia ostajia ovat vähittäiskaupparyhmittymät S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu osuus perusmaitojen toimituksista on noin 80 - 90 prosenttia. 27. Perusmaitojen hankinnasta vähittäiskauppoihin ovat vastanneet S-ryhmän osalta SOK:n hankinta- ja logistiikkayritys Inex Partners Oy ja K-ryhmän osalta Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy ja sen tavarakauppayksikkö. 5 Suomen Lähikauppa ja Lidl ostavat perusmaidot suoraan toimittajilta. 28. Vähittäiskaupan ryhmittymistä Kesko ja Lidl eivät ole pelkästään perusmaitoja valmistavien meijereiden asiakkaita, vaan ne myös valmistuttavat perusmaitoja kaupan omalla tuotemerkillä (private label). Tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona myynnissä on ollut K-ryhmän Pirkka -maitoa ja Lidlin Milbona -maitoa. Private label -perusmaitojen osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 10 prosenttia. Privat label maitojen valmistuksesta ovat vastanneet kotimaiset meijerit. Lukuun sisältyy Arla Ingmanin yhteistyömeijereiden tuottajat. Esim. Heinon Tukku Oy, Wihuri Oy Aarnio, Meiranova Oy, Kespro Oy. 5 Inex Partners Oy:n hankinta ja saatavuuden ohjaus ovat siirtyneet SOK:lle SOK-yhtymän sisäisessä liikkeenluovutuksessa. Inex Partners keskittyy varastointi- ja kuljetuspalveluiden tuottamiseen. SOK on vastannut perusmaitojen hankinnoista 1.5.2012 lähtien. Tässä asiakirjassa S-ryhmän hankintaorganisaatiosta käytetään koko tarkastelun kohteena olevalta ajanjaksolta nimitystä SOK. 3 4 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 10 (152) 20.12.2012 29. Kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin lisäksi perusmaitoja valmistaa muutama alueellisesti toimiva pienmeijeri. Tällaisia ovat Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO ja Osuuskunta Maitomaa. 9 Valion menettely markkinoilla 9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle 9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat 30. Perusmaitojen myynnin perustana ovat tavarantoimittajan ja kaupan välillä tehtävät vuosisopimukset. Vuosisopimuksessa sovitaan yhteistyön ja kaupankäynnin yleisistä periaatteista ja ehdoista. Vähittäiskaupparyhmittymille myytävien tuotteiden määrät ja hinnat sovitaan valikoimajaksoittain 6. 31. Perusmaitojen hinnat, valikoimat ja kampanjat neuvotellaan normaalisti kolme kertaa vuodessa. Valikoimajaksot ovat tammikuu-huhtikuu, toukokuuelokuu ja syyskuu-joulukuu. Jokaista neljän kuukauden jaksoa varten hinta- ja volyymineuvottelut ovat yleensä alkaneet noin kaksi kuukautta ennen valikoimajakson alkua. 32. Perusmaitoja myyvät meijerit tekevät tarjouksensa vähittäiskaupparyhmittymille sopimushinnoin ja kaupparyhmittymät kilpailuttavat meijerit vertaamalla näitä sopimushintoja. Ennen vuotta 2010 kaikki perusmaitolaadut myytiin samanhintaisina. Vuosien 2010 ja 2011 aikana meijerit eriyttivät maitojen sopimushinnat ensin siten, että rasvattoman maidon hinta eriytettiin muiden perusmaitolaatujen hinnoista ja myöhemmin siten, että kaikki maitolaadut myytiin omilla sopimushinnoillaan. Lopullinen tilityshinta eli ns. nettohinta muodostuu vähentämällä sopimushinnasta vähittäiskaupparyhmille myönnettävä laskutuspalkkio, mahdollisesti sovittu markkinointituki sekä . Tarkasteltaessa Valion hinnoittelua suhteessa kustannuksiin luvussa 10.4.2.7 , on laskelmissa käytetty nettohintoja. 9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010 33. Ingman Foods Oy Ab:n fuusioituminen Arla Foodsiin vuonna 2008 merkitsi pitkään staattisena pysyneen kilpailuasetelman aktivoitumista perusmaitojen 6 Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan sopimuskausista nimitystä valikoimajakso. Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan valikoimajaksot ja hintakaudet ovat yhdenmukaiset. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 11 (152) 20.12.2012 myynnissä Suomessa. Fuusion pohjalta syntynyt Arla Ingman asetti vuonna 2009 tavoitteekseen saavuttaa 30 prosentin markkinaosuuden meijerituotteiden markkinoilla. Osana tavoitettaan lisätä myyntiään ja nostaa markkinaosuuttaan Arla Ingman toi vuonna 2009 Suomen markkinoille myyntiin ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistettua perusmaitoa. 34. Kilpailuviraston selvitykset ovat keskittyneet kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin välisen kilpailutilanteen seuraamiseen. Alueellisesti toimivien pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä siihen, että ne voisivat kilpailla vähittäiskaupan ryhmittymien valtakunnallisista toimituksista. 35. Ruokakesko on pitkään hankkinut merkkiperusmaidon pääosin Valiolta. Esimerkiksi vuonna 2009 lähes kaikki K-ryhmän kaupoissa myytävät merkkiperusmaidot olivat Valion toimittamia. Ketjuohjauksen ohella itsenäisillä K-kauppiailla on kauppakohtaisen valikoiman puitteissa mahdollisuus tehdä suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa Kruokakaupoista on hankkinut perusmaitoja valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta. Maitokolmio toimitti Ruokakeskon Pirkka-merkillä myytävän private label -perusmaidon vuoden 2009 toukokuuhun asti, jonka jälkeen Pirkka-maitoa on valmistanut Maitokolmion lisäksi Arla Ingman. 7 36. S-ryhmä on käyttänyt kahta perusmaidon päätoimittajaa rinnakkain. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskunnalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskunnalle. SOK:lla on valtuudet sopia toimittajien kanssa toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskuntien puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat. 37. Tammikuussa 2009 Arla Ingman menetti SOK:n kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena Valiolle HOK- Elannon, joka on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa ja on perinteisesti ollut Arla Ingmanille erityisen merkittävä asiakas. HOK- Elannon menetyksestä huolimatta Arla Ingman kykeni kasvattamaan kokonaismarkkinaosuuttaan Suomessa vuonna 2009 noin prosenttiyksiköllä. 38. Arla Ingmanin perusmaitojen valmistuskapasiteetti ei Valiosta poiketen riitä ykköstoimittajan asemaan samanaikaisesti sekä K - että S-ryhmässä. Arla Ingman vakiinnutti 1990-luvulla asemansa perusmaitojen toisena merkittävänä toimittajana S-ryhmälle, eikä sen kapasiteetti ole riittänyt Maitokolmio lopetti Pirkka-maidon valmistuksen vuoden 2012 alussa, jonka jälkeen Pirkka-maidon on valmistanut Arla Ingman. 7 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 12 (152) 20.12.2012 merkittäviin toimituksiin saman aikaan myös K-ryhmälle. 8 Vuonna 2009 Arla Ingmanin osuus K-ryhmän merkkiperusmaitojen hankinnoista oli noin 10 prosenttia. 39. Vaikka Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä päätoimittajan asemaan samaan aikaan sekä K- että S-ryhmässä, ei ole kuitenkaan esteitä sille, että Arla Ingman voisi nykyisestään lainkaan lisätä toimituksiaan K-ryhmälle. Ilman kapasiteetin kasvattamista myynnin lisääminen K-ryhmälle edellyttäisi Arla Ingmanin mukaan kuitenkin käytännössä sitä, ettei merkittävää kasvua muissa asiakkuuksissa tulisi. Toistaiseksi Valio on kuitenkin onnistunut säilyttämään päätoimittajaan aseman K-ryhmässä ja Kilpailuviraston selvityksen kohteena oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti S-ryhmän hankinnoista käytyyn kilpailuun. 9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso 8 9 40. Kuten edellä on todettu, kilpailu Suomen perusmaitomarkkinoilla tiivistyi vuoden 2009 aikana Arla Ingmanin tavoitellessa markkinaosuutensa kasvattamista. Kiristynyt hintakilpailu käänsi meijereiden vähittäiskaupalle tarjoamien perusmaitojen hinnat laskuun. Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään saanut näyttöä siitä, että Valio olisi vuoden 2009 aikana hinnoitellut perusmaidot merkittävästi alle kustannuksensa tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos jäi kokonaisuudessaan kuitenkin tappiolliseksi, mikä tarkoittaa, että vuonna 2009 Valion myyntihinnat eivät kattaneet kokonaiskustannuksia. 9 41. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että varsinaisesti kilpailu perusmaitojen myynnissä alkoi kiristyä vuoden 2009 loppupuolella meijereiden käydessä neuvotteluja toimituksista vähittäiskauppoihin 1.1.2010 alkavalle valikoimajaksolle. Viraston selvitysten mukaan Valio hinnoitteli 1.3.2010 alkaen jäljempänä luvuissa 10.4.2.7 ja 10.4.3 kuvatuin tavoin vähittäiskaupalle tarjoamansa perusmaidot alle kustannustensa tavoitteenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. 42. Edellä todettujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion menettelytapoja ajanjaksolla, joka alkaa 1.3.2010. Kilpailuviraston tietojen mukaan Valion soveltamat hinnat ovat olleet muuttuvat kustannukset alittavalla ja siten kilpailua rajoittavalla tasolla ainakin 31.8.2012 saakka. Asiassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että myöskään 31.8.2012 jälkeen perusmaitojen hinnoissa tai perusmaitoliiketoiminnan kannattavuudessa olisi tapahtunut asian oikeudelliseen arviointiin vaikuttavia muutoksia. Valion kilpailijoiden kapasiteettia ja raakamaidon saatavuutta on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.2.6 Liite 1, Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 13 (152) 20.12.2012 9.3 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2010 43. Vuoden 2009 loppupuolella tavarantoimittajat kävivät neuvottelut perusmaitojen toimituksista vähittäiskauppoihin valikoimajaksolle 1.1.2010 30.4.2010. Neuvotteluiden lopputuloksena Valio säilyi K-ryhmän merkkiperusmaidon lähes yksinomaisena toimittajana. Arla Ingman ja Maitokolmio puolestaan jatkoivat Pirkka-maidon valmistajana. Suomen Lähikauppa päätyi ostamaan pääosan perusmaidoistaan Arla Ingmanilta. 44. Valion ja Arla Ingmanin välinen kilpailu toimituksista S-ryhmään oli hyvin voimakasta, tarjouskierroksia käytiin useita ja sopimus toimituksista syntyi poikkeuksellisesti vasta tammikuussa 2010. Lopullisten hintojen vahvistamisen jälkeen S-ryhmän alueosuuskaupat tekivät päätökset omista valikoimistaan ja informoivat valikoimamuutoksista SOK:ta. S-ryhmän alueosuuskaupoista HOK-Elanto, Osuuskauppa Suur-Seutu ja Osuuskauppa Hämeenmaa vaihtoivat jaksolle 1-4/2010 Arla Ingmanin perusmaidon päätoimittajaksi. 45. Arla Ingmanin markkinaosuuden kasvuun johtanut asiakkuuksien siirtyminen ja erityisesti HOK- Elannon asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 sai aikaan Valion reaktion: toimitusjohtaja Laaksonen esitti 14.2.2010 Valion hallitukselle hintojen laskemista kaikille asiakkaille 10 sentillä kesken valikoimajakson 1.3.2010 alkaen. Valion hallitus hyväksyi toimenpiteen samana päivänä. 10 Valio lähetti uudet hinnat tiedoksi kaupan ryhmittymille 16.2.2010. 11 SOK:lle Valio tarjosi uutta hintaa kahdella eri volyymiskenaariolla: 10 sentin alennuksen korotetuilla volyymeilla ja 8 sentin alennuksen sen hetkisillä volyymeilla. 46. Valion ilmoitettua poikkeuksellisen suuresta 12 hintojen alennuksesta kesken valikoimajakson kaupan edustajat olivat yhteydessä Arla Ingmaniin 17.2. ja 18.2.2010. Arla Ingmanin mukaan SOK kertoi Valion tehneen uuden tarjouksen 1.3.2010 voimaan tulevilla uusilla hinnoilla, Arla Ingmanin mukaan SOK ilmoitti olevansa valmis kunnioittamaan Arla Ingmanin kanssa voimassa olevaa sopimusta, jossa hinnat oli sovittu 30.4.2010 saakka. Arla Ingmanin mukaan SOK kuitenkin totesi, että käytännössä ostovolyymien säilyminen edellyttää, että myös Arla Ingman alentaa hintojaan. 47. Arla Ingman vastasi SOK:n yhteydenottoon tekemällä sille ensin 18.2.2010 tarjouksen hintojen alentamisesta 6 sentillä/litra. Saatuaan tämän jälkeen lisätietoa Valion tarjouksen sisällöstä Arla Ingman teki seuraavana päivänä Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010. Liite 3, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010. 12 Alennuksen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että perusmaitoneuvotteluissa on yleensä keskusteltu muutaman sentin tai sentin kymmenysten suuruisista muutoksista tukkuhintaan (ks. esim. muistio tapaamisesta SOK/Kilpailuvirasto 27.9.2011, liite 4). 10 11 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 14 (152) 20.12.2012 korjatun tarjouksen 8 sentin alennuksesta. 13 SOK hyväksyi Arla Ingmanin tarjouksen 19.2.2010, jolloin Arla Ingman säilyi S-ryhmän toisena päätoimittajana. 48. Myös Suomen Lähikauppa ja Ruokakesko olivat yhteydessä Arla Ingmaniin Valion uuden tarjouksen vuoksi. Neuvottelujen jälkeen Arla Ingman joutui laskemaan tuntuvasti sekä Lähikaupalle tarjoamiensa perusmaitojen hintaa että . 49. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätös vaihtaa Arla Ingman perusmaitojen päätoimittajaksi nousi nopeasti esiin julkisuudessa. 14 Asiasta syntyneen keskustelun ja saamansa asiakaspalautteen seurauksena HOKElanto ilmoitti 8.3.2010 palauttavansa Valion valmistaman perusmaidon myymälöihinsä.15 S-ryhmä (mukaan lukien HOK- Elanto) säilytti kuitenkin Arla Ingmanin toisena päätoimittajanaan. 50. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi SOK:lle vielä uusia lisäalennuksia kesken valikoimajakson. Valio tarjosi SOK:lle 25.3.2010 keskihinnan laskua sentillä/litra alkaen 1.4.2010. Tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. 16 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille. 17 51. Vastauksena Valion tarjoukseen Arla Ingman ilmoitti SOK:lle 31.3.2010 alentavansa myös hintojaan muutamalla sentillä. Arla Ingmanin alennettua hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut S-ryhmässä ja sekä Valion että Arla Ingmanin maidot säilyivät alueosuuskauppojen valikoimissa. 52. Syksyllä 2010 Valio alensi keskihintaansa SOK:lle vielä muutamalla sentillä 1.9.2010 alkaneelle valikoimajaksolle. Arla Ingman sen sijaan nosti SOK:lle tarjoamiaan hintoja hieman, mutta volyymin siirtymiä toimituksissa ei meijereiden välillä tullut. Arla Ingmanin mukaan SOK:n edustaja oli todennut, että Myös markkinoilta tuli tietoja siitä, että Valion hinnanalennus olisi 10 senttiä / litra. 14 Liite 10, HOK-Elannon tiedote 5.3.2010; HOK-Elannon päätöstä ottaa Arla Ingman perusmaitojen toimittajaksi sekä ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. (Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010, TS 9.3.2010, DI 8.3.2010, liitteet 12-19) 15 Liite 11, HOK-Elannon tiedote 8.3.2010. 16 Valion tarjous oli tehty Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 . 17 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen. 13 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 15 (152) 20.12.2012 9.4 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2011 53. Vuoden 2011 ensimmäiselle valikoimajaksolle 1-4/2011 sekä Valio että Arla Ingman pyrkivät nostamaan hintojaan tavoitteenaan siirtää tuottajahinnoissa 1.1.2011 toteutunut noin 2,5 sentin suuruinen hinnannousu myyntihintoihin. SOK:n kanssa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena sekä Valion että Arla Ingmanin hinnat nousivat hieman. Volyymin siirtymiä meijereiden välillä ei S-ryhmän osalta tapahtunut. 54. Myös Ruokakeskon osalta Valion perusmaitojen hinnat nousivat hieman. Hintaneuvottelujen jälkeen Arla Ingman korotti Pirkka-maidon hintaa jonkin verran. Myös Suomen Lähikaupan osalta Arla Ingman sai toteutetuksi hinnankorotuksen säilyttäen silti asemansa ryhmittymän päätoimittajana. 55. Valikoimajaksolle 5-8/2011 Valion perusmaitolaatujen hinnat K-ryhmälle nousivat jälleen. Myös Arla Ingman tarjosi Ruokakeskolle korotettua hintaa Pirkka-maidolle. Hintaneuvotteluiden jälkeen . Sekä Valio että Arla Ingman pystyivät nostamaan hintojaan myös SOK:lle. Volyymin siirtymiä meijereiden välillä ei S-ryhmän osalta tullut. 56. Neuvoteltaessa toimituksista valikoimajaksolle 9-12/2011 kilpailutilanne Valion ja Arla Ingmanin välillä säilyi edelleen kireänä. Valio oli nostanut maidon tuottajahintaa elokuun alusta 2 sentillä, mikä merkitsi kiintiömaidon hinnannousua sentillä syyskuun alusta. Raakaaineen hintaan tulleen korotuksen vuoksi Arla Ingman esitti SOK:lle muutaman sentin korotusta. 57. Huolimatta maitoraaka-aineen kallistumisesta Valio tarjosi SOK:lle uusia alennuksia, joiden ehtona oli, että SOK lisäisi ostojensa volyymiä Valiolta aikaisempaan nähden. Valion tarjouksen mukaan edellisen jakson toteutuneilla volyymillä hinnat nousisivat muutaman sentin, mutta korotetuilla ostovolyymeillä hinnat sen sijaan laskisivat. Neuvottelujen lopputuloksena Arla Ingman joutui luopumaan hinnankorotusvaatimuksestaan säilyttääkseen toimituksensa SOK:lle loppuvuodeksi. 58. Arla Ingman pyrki nostamaan myös Ruokakeskolle toimittamansa Pirkkamaidon hintaa. Valion perusmaitojen hinnat Ruokakeskolle nousivat muutaman sentin. Suomen Lähikaupan osalta Arla Ingman pystyi nostamaan hintojaan säilyttäen silti päätoimittajuutensa. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 16 (152) 20.12.2012 59. Vuoden 2012 alusta lähtien Kilpailuvirasto on seurannut ainoastaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kustannusten kattamista. Selvityksiä vähittäiskaupan kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä ei ole tehty. 10 Oikeudellinen arvio 60. Kilpailulain 50 §:n mukaan ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 61. Valion menettelyyn sovelletaan näin ollen ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.10.2011 kilpailunrajoituslakia (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) ja 1.11.2011 lähtien kilpailulakia (948/2011). 10.1 Relevantit markkinat 62. Relevanttien markkinoiden määrittelyn lähtökohdat ja perusperiaatteet on kuvattu komission tiedonannossa relevanttien markkinoiden määrittelystä. 18 Tiedonannon mukaan markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla tunnistetaan ja määritellään yritysten välisen kilpailun rajat. Markkinoiden määrittelemisen päätavoitteena on selvittää järjestelmällisesti tärkeimmät yrityksen kilpailukäyttäytymistä rajoittavat tekijät. 19 Tiedonannon mukaan relevantit tuotemarkkinat määritellään siten, että niihin kuuluvat kaikki tuotteet, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi. Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla asianomaiset yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa vierekkäisistä maantieteellisistä alueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella. Relevantit markkinat määritellään siten yhdistämällä tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat. 63. Relevanttien markkinoiden määrittelyssä kysynnän korvattavuus on taloudelliselta kannalta välittömin ja tehokkain tekijä, joka rajoittaa tietyn tuotteen toimittajien käyttäytymistä erityisesti niiden hinnoittelupäätösten suhteen. Yritykset tai yritysryhmät eivät voi vaikuttaa merkittävästi vallitseviin myyntiehtoihin, kuten hintoihin, jos asiakkaat voivat helposti siirtyä käyttämään saatavilla olevia korvaavia tuotteita tai muualla sijaitsevia tavarantoimittajia. Tarjonnan korvattavuus otetaan myös huomioon määriteltäessä markkinoita sellaisissa tapauksissa, joissa sen vaikutukset vastaavat kysynnän korvattavuuden vaikutuksia tehokkuudeltaan ja välittömyydeltään. Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03). Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 2. 18 19 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 17 (152) 20.12.2012 64. Tiedonannon mukaan kysynnän korvattavuuden arviointiin kuuluu sellaisten tuotteiden määritteleminen, joita kuluttaja pitää korvaavina tuotteina. Yksi mahdollinen tapa tehdä tämä on olettaa, että suhteellisissa hinnoissa tapahtuu pieni, pysyvä muutos, ja arvioida asiakkaiden todennäköiset reaktiot tähän hinnannousuun. 20 Tätä arviointimallia kutsutaan SSNIP-testiksi 21 tai hypoteettisen monopolistin testiksi. 65. Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa ja lausunnoissa kritisoinut virastoa siitä, että virasto "ei ole tehnyt SSNIP-testiä". Virasto toteaa, että SSNIP-testi on relevanttien markkinoiden määrittämistä ohjaava ajatusrakenne - ei sinällään ekonometrisesti toteutettava kvantitatiivinen testi. Komission tiedonannon mukaan relevantteja markkinoita määritettäessä voidaan apuna käyttää erilaisia ekonometrisiä ja tilastollisia menetelmiä. 22 Mitään velvoitetta ekonometristen laskemien tekemiseen ei kuitenkaan lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä tai komission tiedonannosta seuraa. 23 Asia on vahvistettu kotimaisessa oikeuskäytännössä. 24 66. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että SSNIP-testin tekemiseen ekonometrisin laskelmin liittyy useita haasteita. Testit myös soveltuvat jo lähtökohtaisesti huonosti määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin, joissa arvioidaan olemassa olevaa markkinavoimaa. 25 Ekonometrisiä testejä suoritetaan käytännössä harvoin olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa, koska tarjolla on usein yksinkertaisempia, tarkoituksenmukaisempia ja silti todistusvoimaisia tapoja relevanttien markkinoiden määrittelyyn. 67. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on arvioinut relevantit markkinat kvalitatiivisten kriteerien perusteella tapauksen ominaispiirteet ja saatavilla oleva todistusaineisto SSNIP-testin taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti. Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 15-17 21 SSNIP = small but significant non-transitory increase in price; SSNIP-testissä kysymys kuuluu, vaihtaisivatko yrityksen asiakkaat helposti saatavilla oleviin korvaaviin tuotteisiin tai muualla sijaitseviin tavarantoimittajiin vastatakseen oletettuun pieneen (5-10 prosentin), mutta pysyvään hinnanmuutokseen kyseisten tuotteiden tai alueiden hinnoissa. Jos korvaamista esiintyy niin paljon, että hinnankorotus muuttuu kannattamattomaksi siitä seuraavien myyntitappioiden vuoksi, merkityksellisiin markkinoihin otetaan mukaan muita korvaavia tuotteita ja alueita, kunnes tuotevalikoima ja maantieteellinen alue ovat sellaisia, että pieni mutta pysyvä suhteellisten hintojen nousu olisi kannattavaa. 22 Nämä testit koostuvat erilaisista ekonometrisistä ja tilastollisista menetelmistä: tuotteen kysynnän hintajoustoa ja ristijoustoa koskevista arvioista, eriaikaisten hintamuutosten samanlaisuuteen perustuvista testeistä, hintasarjojen kausaliteettien ja hintatasojen ja/tai niiden yhteneväisyyden analysoimisesta. Komissio ottaa huomioon vain sellaiset määrälliset todisteet aiemmin ilmenneen korvaavuuden erityispiirteistä, jotka kestävät tiukan tarkastelun. (Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta. (97/C 372/03, kohta 39). 23 Ks. myös Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 85-86. 24 Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 84 ja 94; KHO on vahvistanut päätöksen ratkaisullaan 14.4.2011, KHO:2011:40. 25 Olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa SSNIP-testi tulee aina tehdä kilpailullisella hintatasolla. Käytännössä kilpailullisen hintatason määrittäminen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa on erittäin vaikeaa. 20 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 18 (152) 20.12.2012 10.1.1 Relevantit tuotemarkkinat 68. Valio on vertikaalisesti integroitunut meijerialan yritys, joka toimii raakamaidon hankinta- ja myyntimarkkinoilla sekä maitoraaka-aineesta jalostettujen tuotteiden valmistuksen ja myynnin tukkumarkkinoilla. 69. Kilpailuvirasto toteaa, että perusmaitojen raaka-aineena käytettävää raakamaitoa ei voida korvata muilla hyödykkeillä. Raakamaito muodostaa näin ollen omat relevantit tuotemarkkinansa. 70. Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksen ja päätöksen kohteena oleva menettely koskee Valion toimintaa perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla. Seuraavassa tarkastellaan markkinamäärittelyä perusmaidoissa. 10.1.1.1 Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa 71. Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen joko toimituksina vähittäiskaupalle tai toimituksina ns. OOH- tukkumyyjille (Out-Of-Home tai Food Sector). Vähittäiskauppoihin toimitetaan perusmaidoista noin 80 - 90 prosenttia. Out-Of-Home- tukkumyyjiä ovat mm. Heinon Tukku Oy, Kespro Oy, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio. Nämä toimittavat perusmaitoja muun muassa ravintoloille, kahviloille, hotelleille ja catering-palveluille. Perusmaitoja toimitetaan lisäksi julkisen sektorin asiakkaille, kuten sairaanhoitopiireille ja puolustusvoimille. 72. Valio on virastolle toimittamassaan vastineessa katsonut, että OOH-sektoria ei voida laskea mukaan vähittäiskaupalle tapahtuvan myynnin kanssa samoille markkinoille siksi, että pakkauskoot ja hinnat eroavat, kaupankäyntitapa on erilainen ja käytössä on eri logistiikka. Julkiset hankinnat puolestaan kilpailutetaan hankintalain mukaisissa hankintamenettelyissä. 73. Viraston selvitettävänä oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti perusmaitojen tukkumyyntiin vähittäiskaupalle. Valio itse tarkastelee perusmaitoliiketoimintansa kannattavuutta Esimerkiksi Valion virastolle toimittamiin perusmaitojen kannattavuuslaskelmiin sisältyy ja myös Valion soveltamat menettelyt, kuten tukkuhintojen merkittävä alentaminen 1.3.2010, ovat kohdistuneet vähittäiskaupan lisäksi myös OOH- asiakkaisiin. 26 Ks. esim. liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen. 26 . KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 19 (152) 20.12.2012 74. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että yritysten markkinaosuuksissa ei ole merkityksellisiä eroja tarkasteltaessa myyntiä yhdessä OOH-sektorille javähittäiskaupalle sekä tarkasteltaessa myyntiä yksinomaan vähittäiskaupalle. 75. Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Valion markkina-aseman tarkastelun kannalta ei ole välttämätöntä määritellä täsmällisesti tuotemarkkinoita sen suhteen, kuuluuko perusmaitojen tukkumyynti eri jakelukanavien kautta kokonaisuudessaan samoille tuotemarkkinoille, vai muodostuuko perusmaitojen myynnin sisälle jakelukanavittain mahdollisesti erillisiä markkinoita. Markkinamäärittely voidaan jättää tältä osin avoimeksi. 10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä 76. Perusmaidot käsittävät rasvattoman maidon, kevytmaidon, täysmaidon ja ykkösmaidon. Perusmaidot valmistetaan raakamaidosta kuorimalla ja pastöroimalla. Kuorittuun maitoon lisätään tarvittava rasvamäärä eri perusmaitolaatujen valmistamiseksi. Rasvattoman maidon standardoitu rasvapitoisuus on alle 1 prosenttia, ykkösmaidon 1 prosentti, kevytmaidon 1,5 prosenttia ja täysmaidon 3.5 prosenttia. Perusmaito on kylmäsäilytystä vaativa tuote, joka säilyy avaamattomana noin viikon. 77. Pastöroitujen perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla säilyvyydeltään ja ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavia maitoja (ns. erikoismaitoja). UHT-maito on maitoa, joka on iskukuumennettu säilyvyyden parantamiseksi. UHT-käsitellyt maidot eivät vaadi kylmäsäilytystä vaan ne voidaan säilyttää huoneenlämmössä. UHT-maitojen säilyvyysaika on tyypillisesti useita kuukausia. 78. ESL-maidot ovat välimuoto UHT-maidon ja pastöroitujen maitojen välillä. ESL (Extended Shelf life) -käsittelyssä maito pastöroidaan korkeassa lämpötilassa ennen pakkaamista. Tällöin maidon säilyvyys kylmässä paranee tavallisiin pastöroituihin maitoihin verrattuna. ESL-maitojen leima-aika eli aika valmistuspäivästä parasta ennen päivään vaihtelee Suomessa 16-21 päivän välillä. 79. Muista erikoismaidoista luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, jotka valmistetaan luomukriteerit täyttäviltä maidontuottajilta peräisin olevasta raakamaidosta. Luomutiloja koskevat elintarvikevirasto Eviran antamat ohjeet luonnonmukaisesta tuotannosta, jotka perustuvat EU:n luomuasetukseen. Luomumaidon tarjontaa rajoittaa edellytys luomuvalvonnan kriteerien täyttymisestä sekä luomutuotantoon vaadittava siirtymäaika. Luomutuotannon kustannukset maatiloilla ovat perinteistä maidontuotantoa korkeammat. Luomumaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta oli vuonna KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20 (152) 20.12.2012 2011 1,4 prosenttia. Luomumaitojen osuus pakattujen tuoremaitojen myynnistä oli vuonna 2011 selvästi alle viisi prosenttia. 27 80. Laktoositon maitojuoma valmistetaan poistamalla osa maidon laktoosista kokonaan ja pilkkomalla loppu entsymaattisesti. Laktoosittomia maitojuomia voivat käyttää myös kuluttajat, jotka ovat laktoosi-intolerantteja. Suomessa myytävät laktoosittomat maitojuomat ovat joko ESL- tai UHT -käsiteltyjä. Elintarvikelainsäädännön mukaan maitoon ei saa lisätä mitään ja siitä saa poistaa kokonaan vain rasvan. Näin ollen laktoositonta maitojuomaa, josta laktoosia on poistettu myös muuten kuin entsymaattisesti, ei saa kutsua maidoksi. 81. Näiden lisäksi markkinoilla on myös vähälaktoosisia pastöroituja maitoja, terveysvaikutteisia maitoja 28 sekä vitaminoituja maitoja 29. 82. Kilpailuvirasto on tarkastelussaan arvioinut lähtökohtaisesti sitä, muodostavatko perusmaidot omat relevantit markkinansa vai kuuluvatko säilyvyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavat erikoismaidot (tai osa niistä) samoille relevanteille markkinoille. 30 83. Kilpailuvirasto on arvioinut kysynnän korvaavuutta Valion ja muiden perusmaitoja valmistavien ja myyvien meijereiden asiakkaiden näkökulmasta. Kysymys on siten siitä, siirtyisivätkö Valion tukkuasiakkaat ostamaan muita tuotteita vastauksena perusmaitojen tukkuhintojen 5-10 prosentin nousuun siinä määrin, että se tekisi perusmaitojen hintojen noston kannattamattomaksi. 84. Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä perusmaitoja valmistaville meijereille on vähittäiskauppa, jonka osuus perusmaitojen hankinnoista on noin 80-90 prosenttia. Näin ollen kysynnän korvattavuutta on arvioitu ensisijassa vähittäiskaupan näkökulmasta. Tältä osin on huomattava, että kauppa käy neuvottelut Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, maitotuotteiden valmistus 2007-2011. Esim. Valio Gefilus -maito, johon on lisätty maitohappobakteereja 29 Esim. Valio Plus -maito, johon on lisätty D-vitamiinia ja kalsiumia. 30 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut siihen, että kaikki nestemäiset maitotuotteet, mukaan lukien kermat, kuuluisivat samalle relevantille markkinalle KHO:n aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti (KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997). Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että markkinamäärittelyllä on funktionaalinen tehtävä. Sillä pyritään tarkastelemaan epäsuorasti markkinavoiman olemassaoloa, jolloin tarkastelukulma voi vaihdella käsiteltävän tapauksen mukaan (ks. myös kappaleet 103-104). Kyseisessä KHO:n ratkaisussa oli kyse siitä, oliko Valion katsottava syyllistyneen kiellettyyn sitovaan alennuskäytäntöön, kun se oli sitonut toisiinsa nestemaitotuotteiden (esim. maidot, kermat) ja muiden tuotteiden (esim. jäätelöt, jogurtit ja mehut) ostoista myönnettävät alennukset. Arvioinnin piirissä oli siten huomattavasti laajempi tuotepaletti, eikä asiassa ei ollut kilpailuoikeudellisesti ratkaisevaa merkitystä sillä, missä määrin eri nestemaitotuotteet ehkä toimivat toistensa substituutteina. Nyt tarkasteltavassa asiassa on sen sijaan nimenomaisesti kysymys siitä, onko Valio syyllistynyt tehokasta kilpailua poissulkevaan menettelyyn perusmaitojen tukkumarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että jo yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvää, etteivät perusmaito ja kerma tai perusmaito ja jogurtit ole kuluttajan näkökulmasta toisiaan korvaavia tuotteita.. 27 28 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 21 (152) 20.12.2012 tavarantoimittajien kanssa perusmaidoista erillään muista maitotuotteista. Tavarantoimittajat tekevät perusmaidoista erilliset tarjoukset, joilla ei ole yhtymäkohtaa muihin maitotuotteisiin. Näin ollen välitöntä yhteyttä pastöroitujen perusmaitojen ja muiden maitolaatujen hankinnan välillä ei vähittäiskaupan näkökulmasta ole. 85. Vähittäiskaupan hankintapäätöksiä ohjaa kuitenkin viime kädessä niiden asiakkaina olevien kuluttajien kysyntä. Kyse on siten epäsuorasta kysynnän korvattavuudesta, joka tulee myös ottaa huomioon arvioitaessa perusmaitojen hinnannousun vaikutusta vähittäiskaupan hankintapäätöksiin. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että perusmaitojen tukkuhintojen noustessa vähittäiskauppa siirtyy ostamaan korvaavia hyödykkeitä vain jos hintojen nousu aiheuttaa muutoksen kuluttajakysynnässä. 86. Perusmaitojen tukkuhintojen nousu ei kuitenkaan merkitse automaattisesti sitä, että vähittäiskauppa veisi hintojen korotuksen täysimääräisenä kuluttajahintoihin. Toisaalta, perusmaitojen kuluttajahinnoissa tapahtuva 5-10 prosentin korotus ei välttämättä johda siihen, että kuluttajat siirtyisivät ostamaan erikoismaitoja, jolloin myöskään vähittäiskauppa ei ohjaa hankintojaan pois perusmaidoista. Tästä huolimatta virasto on tarkastellut alla kysynnän korvattavuutta loppukäyttäjänä olevan kuluttajan näkökulmasta. UHT- ja ESL -käsitelty maito 87. Virasto on tarkastellut aluksi säilyvyyden merkitystä kysynnän korvattavuuden kannalta. Viraston arvion mukaan UHT-maito eroaa ominaisuuksiltaan merkittävästi sekä pastöroidusta tuoremaidosta että ESL-käsitellystä maidosta. UHT-maidon pitkä säilyvyys erottaa sen kylmäsäilytystä vaativista tuoremaidoista. UHT-maito eroaa huomattavasti tuoremaidoista myös aistein havaittavien ominaisuuksiensa (maku, tuoksu, jne.) sekä sisältämiensä ravintoarvojen puolesta. Tuotteen pitempi säilyvyys vaikuttaa myös siihen, että kulutustottumusten eroavaisuuksien vuoksi kuluttajat, jotka ostavat maitoja harvoin valitsevat UHT-maidon tuoremaidon sijaan. Näin ollen virasto ei pidä kuluttajien ja sitä myötä vähittäiskaupan siirtymistä UHT-maitoihin uskottavana reaktiona perusmaitojen tukkuhinnoissa tapahtuvaan 5-10 prosentin nousuun. Kilpailuvirasto katsoo, että UHT-maito ei kuulu samalle relevantille markkinalle tuoremaitoihin kuuluvien pastöroitujen perusmaitojen kanssa. 88. ESL-käsitellyn maidon osalta virasto toteaa, että yhtä merkittävää eroa kuin UHT-maitojen ja pastöroitujen maitojen ei säilyvyydessä ja esimerkiksi maidon maussa ESL-maitojen ja pastöroitujen maitojen välillä ole. Arvioitaessa sitä, missä määrin kuluttajat turvautuisivat ESL-käsiteltyihin maitoihin pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia, on otettava huomioon se, että tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on ollut KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 22 (152) 20.12.2012 myynnissä vain ESL-käsiteltyjä erikoismaitoja; lähinnä laktoositonta maitojuomaa. 31 ESL-käsiteltyä perusmaitoa ei siten ole ollut myynnissä Suomessa. 89. Valion markkinaosuus Suomessa myytävissä ESL-maidoissa on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut yli prosenttia. Valion markkinavoiman tarkastelun kannalta markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen kuuluvatko ESL-käsitellyt maidon samoille markkinoille pastöroitujen perusmaitojen kanssa ei siten ole välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. 32 Laktoositon maitojuoma 90. Laktoositon maitojuoma puolestaan on suunnattu kuluttajille, jotka kärsivät laktoosi-intoleranssista. Laktoosittomien tuotteiden hinnat ovat lähtökohtaisesti huomattavasti pastöroitujen tuotteiden hintoja korkeampia. Laktoosittoman maitojuoman kuluttajahinnan ero pastöroituun perusmaitoon on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut jopa yli 100 prosenttia. Laktoosittomien maitojuomien osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin 10-12 prosenttia. Laktoosiintoleranssista kärsivät kuluttajat eivät voi siirtyä käyttämään pastöroituja maitoja vaikka laktoosittomien tuotteiden hinnoissa tapahtuisi huomattaviakin muutoksia. 91. Ottaen huomioon laktoosittomien maitojuomien ja pastöroitujen maitojen välisen huomattavan hinnaneron, laktoosittomien tuotteiden verrattain vähäisen osuuden maitojen kokonaiskulutuksesta sekä sen ettei tuotteen laktoosittomuus sinällään tuo muille kuin laktoosi-intoleranteille kuluttajille mitään lisäarvoa pastöroituun tuotteeseen verrattuna, 33 Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä, että pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia kuluttajat siirtyisivät käyttämään laktoositonta maitojuomaa esimerkiksi sen pidemmän säilyvyyden vuoksi niin merkittävissä määrin, että se tekisi perusmaitojen hinnannoston vähittäiskaupalle kannattamattomaksi. 34 92. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että kaupan ryhmittymien virastolle toimittamista erikoismaitojen, mukaan lukien laktoosittomat maitojuomat, hintoja ja ostomääriä kuvaavista tilastoissa ei ole havaittavissa, että perusmaitojen Syksyllä 2012 S-ryhmä toi Rainbow -merkillään myyntiin saksalaista ESL-käsiteltyä luomumaitoa, jonka säilyvyys oli 21 päivää. 32 Säilyvyyden merkitystä tuontimahdollisuuksien kannalta on käsitelty jäljempänä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 33 Kyse ei siten ole siitä, että laktoositon maitojuoma olisi pastöroituun perusmaitoon nähden premium-tuote, josta kuluttajat olisivat valmiit maksamaan enemmän. Luomumaitoa ja vitaminoitua maitoa sen sijaan voidaan pitää premium-tuotteina pastöroituihin perusmaitoihin nähden. 34 Tältä osin virasto huomauttaa, että kuluttajat, jotka arvostavat tuotteen pidempää säilyvyyttä tyypillisesti ostavat maitoja harvemmin ja pienempiä määriä, mikä on omiaan vaikuttamaan siihen kuinka suuren osan kuluttajista tulisi siirtyä laktoosittomiin maitojuomiin, jotta perusmaitojen hintojen 5-10 prosentin korotus olisi kannattamatonta. 31 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 23 (152) 20.12.2012 hintojen huomattava aleneminen vuonna 2010 olisi vaikuttanut erikoismaitojen hankintamääriin tai niiden tukkuhintoihin laskevasti. Päinvastoin, sekä erikoismaitojen hankintamäärät että niiden tukkuhinnat ovat nousseet vuosina 2010 ja 2011. Kilpailuvirasto katsoo, ettei laktoositon maitojuoma kuulu samoille markkinoille pastöroidun perusmaidon kanssa. Luomu- ja muut erikoismaidot 93. Samoin kuin laktoosittomien maitojuomien hinnat, myös luomumaitojen tukku- ja kuluttajahinnat ovat lähes kaksinkertaiset perusmaitoihin verrattuna. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on erittäin vähäinen suhteessa perusmaitojen kulutukseen ja Valion markkina-asema luomu- ja muissa erikoismaidoissa, kuten terveysvaikutteisissa ja vitaminoiduissa maidoissa on huomattavasti perusmaitoja vahvempi. 94. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osalta Kilpailuvirasto toteaa, ettei markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen missä määrin luomumaidon ja muiden erikoismaitojen kysyntä voisi korvata perusmaitojen kysyntää perusmaitojen hintojen noustessa ole tapauksen tosiseikkojen valossa välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. Private label -perusmaito 95. Valmistajien merkillä myytävän ns. merkkiperusmaidon lisäksi vähittäiskauppa myy perusmaitoa myös kaupan omilla private label tuotemerkeillä. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on myyty K-ryhmän Pirkka-maitoa ja Lidlin Milbona-maitoa. Pirkka-maidon ovat valmistaneet Arla Ingman ja Maitokolmio, Milbonamaidon Valio ja Maitomaa. 96. Vähittäiskauppa kilpailuttaa kaikkia Suomessa toimivia perusmaitojen valmistajia private label- tuotteiden valmistuksessa. Perusmaito on tuotteena hyvin homogeeninen, eikä private label -perusmaito eroa merkkiperusmaidosta pakkauskokojen, -materiaalien tai tuotteen laadun osalta. Kilpailuviraston selvitykset myös osoittavat, että merkkiperusmaidon hintataso kytkeytyy saman tuotteen myyntiin private label -tuotemerkeillä. 35 Vastaavaa ei ole tullut selvityksissä esiin muiden maitotuotteiden, kuten erikoismaitojen osalta. 97. Vaikka private label -perusmaidon vähittäishinta on edullisempi kuin merkkiperusmaidon, niiden myynnin osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on varsin pieni. Vuosina 2010-2012 private label - Valion 1.3.2010 toteuttama hintojen alennus kohdistui suoraan myös Lidlin Milbona–maitoon. Vedoten perusmaitojen hintojen laskuun 1.3.2010 myös 35 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 24 (152) 20.12.2012 perusmaidon osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 8,5 - 12 prosenttia. 36 98. Komission tapauskäytännössä merkkiperusmaidon ja private label perusmaidon välillä on katsottu olleen niin paljon kilpailullista vuorovaikutusta, että private label -perusmaitojen on katsottu kuuluvan samoille tuotemarkkinoille merkkiperusmaidon kanssa. 37 Näin on ollut erityisesti silloin, kun merkkituotteiden toimittajat ovat olleet myös private label -tuotteiden toimittajia. Edellä kuvatuin perustein Kilpailuvirasto katsoo, että private label -perusmaidot kuuluvat samoille relevanteille tuotemarkkinoille merkkiperusmaitojen kanssa. Johtopäätös 99. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa tarkasteltavat relevantit tuotemarkkinat sisältävät perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin sekä valmistajan että kaupan tuotemerkeillä. Markkinamäärittely voidaan jättää avoimeksi sen osalta, kuuluvatko ESL-käsitellyt perusmaidot sekä luomu- ja muut erikoismaidot samoille relevanteille markkinoille perusmaitojen kanssa. 10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat 100. Kilpailuviraston selvitettävänä oleva Valion menettely perusmaitojen myynnissä on kohdistunut koko Suomen alueelle. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelyssä Kilpailuvirasto on siten ottanut lähtökohdaksi menettelyn maantieteellisen laajuuden (Suomi) ja arvioinut tapauksen faktojen ja markkinoiden erityispiirteiden perusteella sitä, onko asiassa syytä pitää markkinoita kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden kannalta joko suppeampina (alueellisina) tai Suomen aluetta laajempina. 101. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt väitteitä ja selvityksiä siitä, että relevantit maantieteelliset markkinat olisivat Suomea laajemmat (vähintään pohjoismaiden laajuiset) sekä toisaalta siitä, että Suomi olisi jakautunut suppeampiin alueellisiin markkinoihin. 10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus 102. Kilpailuvirasto on arvioinut ensin kysymystä markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi perusmaitojen markkinoilla tietyllä maantieteellisellä alueella monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua toisilta maantie36 37 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin. Komission päätös asiassa COMP/M.5046 Friesland/Campina, 18.12.2008, kohdat 182-189. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 25 (152) 20.12.2012 teellisiltä alueilta Suomen sisällä. 38 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja toisilla maantieteellisillä alueilla toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko toisilla maantieteellisillä alueilla toimivat yritykset vastata alueen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla alueelle omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus). Tutkittavana olevan menettelyn suhde markkinamäärittelyyn 103. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että markkinoiden määrittely on dynaaminen prosessi, jonka tarkoituksena on selvittää rajat, joiden puitteissa yrityksen markkinavoimaa arvioidaan. Markkinamäärittelyä ei voida irrottaa tarkasteltavana olevasta menettelystä vaan arviossa on otettava huomioon menettelyn laatu sekä laajuus ja siten se maantieteellinen alue, jonka menettely on kattanut. Kuten jäljempänä jaksossa 10.4 on yksityiskohtaisesti selvitetty, Valio on alentanut 1.3.2010 perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei ole kattanut muuttuvia kustannuksia tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion menettely on kohdistunut koko Suomen alueelle eikä menettelyssä ole havaittavissa alueellista vaihtelua Suomen eri osissa. 104. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että maantieteelliset markkinat ovat alueelliset ja ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettu perusmaito on tuonut kilpailupainetta erityisesti Etelä-Suomeen. Kilpailuvirasto huomauttaa, että mikäli Valion väite markkinoiden alueellisuudesta pitäisi paikkansa, olisi Valion ollut liiketaloudellisesti kannattavaa alentaa hintojaan vain Etelä-Suomessa. Vähittäiskaupan perusmaitohankintojen valtakunnallisuudesta johtuen hintojen alentaminen tietyllä maantieteellisellä alueella ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti toimivalle Valiolle mahdollista, mikä on itsessään vahva osoitus markkinoiden valtakunnallisuudesta. 105. Arviossaan virasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota perusmaitojen kaupankäyntitapoihin ja maitojen toimituksista käytävien neuvottelujen maantieteelliseen laajuuteen. Valtakunnalliset neuvottelut 106. Suomessa on kaksi perusmaitoja valtakunnallisesti myyvää yritystä: Valio ja Arla Ingman. Kummankaan yrityksen myyntiorganisaatiot eivät ole jakautuneet alueellisesti, vaan myynti tapahtuu samasta yksiköstä keskitetysti koko maan alueelle. Molemmat toimijat, sekä Valio että Arla Ingman myyvät perusmaitoja yhtenevin ehdoin ja hinnoin asiakkailleen koko Suomen alueella. 38 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 26 (152) 20.12.2012 107. Lisäksi perusmaitoja myyvät muutamat pienemmät meijerit, jotka toimivat etupäässä alueellisesti omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Satakunnan ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 39 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti EteläPohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien. 40 Alueellisesti toimivien meijereiden yhteenlaskettu osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä oli vuonna 2011 noin 15 %. 108. Meijereiden suurimmat perusmaitoasiakkaat (S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl) ovat valtakunnallisia toimijoita. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskaupalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskaupalle ja sopii maidon toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskauppojen puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät SOK:n hintojen perusteella itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat. Hinnat eivät vaihtele alueosuuskauppakohtaisesti vaan ne ovat samat riippumatta osuuskaupan hankintamääristä tai maantieteellisestä sijainnista. 109. Myös K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl hankkivat perusmaidot ja neuvottelevat niiden tukkuhinnat valtakunnallisesti. Ketjukohtainen tukkuhinta on valtakunnallisesti sama kaikissa kaupan ryhmittymissä. 110. Ylivoimaisesti suurin osa, noin prosenttia, Kryhmän perusmaitovalikoimasta hankitaan keskitetysti ketjuohjauksella. Ketjusopimusten mukaisesti itsenäisillä K-kauppiailla on mahdollisuus tehdä kauppakohtaisen valikoiman puitteissa suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa K-ruokakaupoista on hankkinut maitoa valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta, joka on näin saanut myyntipisteitä muun muassa ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetulle perusmaidolle. 41 111. Myös alueellisesti toimivat pienmeijerit Satamaito 42, Maitokolmio ja Juustoportti ILO ovat osallistuneet SOK:n kanssa käytäviin valtakunnallisiin hintaneuvotteluihin. S-ryhmän alueosuuskaupoista Osuuskauppa Satakunta ja Osuuskauppa Keula, Osuuskauppa KPO ja Osuuskauppa EePee ovat kuitenkin SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen jälkeen käyneet alueelliset jatIlmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 40 Osuuskunta Maitomaasta aloitti perusmaitojen tarjonnan itsenäisenä meijerinä vuonna 2011. Tätä ennen Osuuskunta Maitomaa pakkasi tuotantolaitoksessaan pelkästään Arla Ingmanin merkillä myytäviä maitoja. 41 Arla Ingmanin toimittamaa ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa on myyty K-ryhmään kuuluvissa myymälöissä ympäri Suomen. 42 Vuoden 2012 alusta Satamaito ei ole enää osallistunut SOK:n valtakunnallisiin neuvotteluihin. 39 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 27 (152) 20.12.2012 koneuvottelut omalla alueellaan toimivan pienmeijerin kanssa. Neuvotteluissa sovitaan maidon tukkuhinnasta sekä toimitusehdoista. Kilpailuviraston selvitysten mukaan alueelliset neuvottelut käydään, koska pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä toimituksiin oman perinteisen toimialueen ulkopuolelle ja alueellisen meijereiden tuotteilla on vahva perinne ja voimakas kysyntä alueen kuluttajien piirissä. Erityisen suuri merkitys alueellisen pienmeijerin tuotteiden ottamisessa valikoimaan on Satamaidon toimialueella Satakunnassa ja Maitokolmion toimialueella Keski-Pohjanmaalla. 112. Yksittäisten alueosuuskauppojen käymillä alueellisilla neuvotteluilla ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole vaikutusta relevanttien maantieteellisten markkinoiden laajuuteen. Osuuskaupat käyvät alueelliset jatkoneuvottelut vain oman alueen perinteisen pienmeijerin kanssa. Kilpailuviraston selvitysten mukaan yksikään alueosuuskauppa ei käy neuvotteluja valtakunnallisesti toimivien Arla Ingmanin tai Valion kanssa eivätkä nämä tarjoa osuuskaupoille alueellisesti eriytettyjä hintoja. 43 113. Viraston selvitykset osoittavat, että alueosuuskaupan päätöksentekoon vaikuttavat hinnan lisäksi myös perinne ja kuluttajien mieltymykset, mikä tuo pienmeijereille jonkin verran kilpailuetua suhteessa valtakunnallisiin toimijoihin. Vaikka pienmeijereiden paikallisuudesta on niille etua, ne joutuvat silti kilpailemaan Arla Ingmanin ja Valion valtakunnallisia hintoja vastaan eivätkä voi hinnoitella tuotteitaan valtakunnallisista kilpailijoistaan riippumatta. Vaikka alueellinen pienmeijeri ei voi kapasiteettirajoitteidensa vuoksi kilpailla merkittävästi kuin yhdellä alueella, se kohtaa valtakunnallisen kilpailupaineen ja kilpailee valtakunnallista hintatasoa vastaan. Tämä käy ilmi myös viraston hallussa olevasta asiakirja-aineistosta. 44 114. Alueellisia neuvotteluja käyvät alueosuuskaupat tekevät alueosuuskaupasta riippuen noin 15-70 prosenttia hankinnoistaan SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen perusteella määräytyvillä hinnoilla keskusliikkeen kautta joko Arla Ingmanilta tai Valiolta. Käytännössä keskusliikkeen kautta hankitut maidot ovat olleet näiden osuuskauppojen kohdalla Valion toimittamia. Alueellisia neuvotteluja käyvillä alueosuuskaupoilla on halutessaan mahdollisuus myös lisätä perusmaitohankintoja SOK:n kautta ja SOK:n neuvottelemin valtakunnallisin hinnoin. 115. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, ettei alueellisesti toimivalle meijerille paikallisuudesta seuraava kilpailuetu vaikuta valtakunnallisesti toimivien yri43 Kilpailuvirasto on Valion esittämien väitteiden perusteella selvittänyt myös sitä, 44 Esim. Liite 66, sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2011; Liite 67, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Hirvonen 7.4.2010; Liite 68, sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Lehtonen 7.4.2010: Liite 69, sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Pellinen 20.12.2010. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 28 (152) 20.12.2012 tysten mahdollisuuksiin käyttää valtakunnallista markkinavoimaansa. Valtakunnallinen markkinavoima sen sijaan rajoittaa yritysten mahdollisuutta käyttää hyväksi paikallisuuden tuomaa kilpailuetua. Kuljetuskustannusten merkitys toimituksissa Suomen sisällä 116. Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa väittänyt, että meijereiden alueellinen sijainti vaikuttaisi siihen, että Arla Ingman ja alueelliset pienmeijerit myisivät alhaisemmista kuljetuskustannuksista johtuen perusmaitoja edullisemmin meijereiden lähellä sijaitseville alueosuuskaupoille ja K-ryhmään kuuluville myymälöille. Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään löytänyt tukea tälle väitteelle. Kuten edellä on todettu, vähittäiskaupan keskitetyistä hankintaorganisaatioista johtuen perusmaitojen tukkuhintataso on yhteneväinen koko Suomen alueella, eikä alueellisia eroja Suomen eri osissa ilmene. Sekä Valio että Arla Ingman toimittavat perusmaitoja yhtenevin ehdoin koko Suomen alueelle. 117. Viraston selvitysten mukaan kuljetuskustannukset meijeristä vähittäiskaupan myymälään 45 eivät merkittävästi vaikuta perusmaitojen myyntiin vähittäiskaupalle Suomen eri osissa. Pääasiallisin perusmaitojen jakelumalli on meijereiden oma suorajakelu, jossa toimitusehtona on "vapaasti myymälässä". Tällöin kuljetuskustannukset sisältyvät kaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan eikä vähittäiskaupan perusmaidosta maksama hinta riipu alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista. 118. Valio jakelee S- ja K-ryhmälle omassa suorajakelussaan. Arla Ingman jakelee noin 70 prosenttia perusmaitojen toimituksistaan suorajakeluna. Ilmoituksensa mukaan Arla Ingman toimittaa tuotteet suorajakelussa suurimpiin myymälöihin koko Suomen alueella pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta . 119. Loput, noin 30 prosenttia, Arla Ingmanin perusmaidoista kulkee myymälöihin kaupan omassa terminaalijakelussa. Tällöin toimitusehtona on kaupan ryhmittymästä riippuen joko "vapaasti terminaalissa", jolloin Arla Ingman vastaa keräily- ja kuljetuskustannuksista kaupan terminaaliin saakka tai "vapaasti myymälässä", jolloin kauppa veloittaa terminaali- ja jakelukustannukset jälkikäteen Arla Ingmanilta. Keskusliikkeiden terminaalijakelun piiriin kuuluvat pienemmät myymälät, kuten Myös Suomen Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta: raakamaidon keräilykustannuksista maitotilalta meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustannuksiin näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus. Tässä yhteydessä Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannuksia meijeristä myymälään. Keräily- ja tuontilogistiikan kustannuksia on tarkasteltu jäljempänä jaksossa 10.1.2.2 . 45 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 29 (152) 20.12.2012 Lähikaupan ketjut ovat kaupan (Tuko Logistics) terminaalijakelussa. Terminaalijakelussa "vapaasti myymälässä" -toimitusehdon mukaisesti jaeltavien perusmaitojen osuus kaikesta kaupan terminaalijakelussa kulkevasta perusmaidosta on noin 45 prosenttia. Lidl puolestaan edellyttää, että meijeri toimittaa perusmaidot sen kahteen terminaaliin Janakkalassa ja Laukaassa, josta Lidl hoitaa jakelun myymälöihin. Näin ollen kuljetuskustannukset sisältyvät pääosin kaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan myös silloin, kun käytetään kaupan omaa jakelua. 120. Viraston selvityksissä ei ole myöskään tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että toimitusehdon ollessa "vapaasti terminaalissa" kuljetuskustannukset riippuisivat jollain tavoin alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista suhteessa tuotantolaitoksiin. Arla Ingmanin keskusvarasto sijaitsee Sipoossa ja yhtiöllä on aluevarastot Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi yhtiöllä on alueterminaalit Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Vähittäiskaupan terminaaliverkostot puolestaan kattavat koko Suomen. 46 Myymäläkohtainen kuljetuskustannus riippuu siten etäisyydestä vähittäiskaupan omaan terminaaliin eikä tässä ole havaittavissa merkityksellisiä eroja valtakunnan eri osissa. 47 Markkinaosuuksien alueellinen vaihtelu 121. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on kiinnittänyt viraston huomiota siihen, että meijereiden markkinaosuudet vaihtelevat huomattavasti Suomen eri osissa. Valion väitteen mukaan tämä osoittaa sitä, että perusmaitojen markkinat ovat alueelliset ja kilpailutilanne on erilainen Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. 48 122. Virasto on selvittänyt markkinaosuuksien jakautumista Suomen eri osissa ensisijaisesti vähittäiskaupalle osoitetuin selvityspyynnöin. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että eri toimijoiden markkinaosuuksissa on havaittavissa vaihtelua Suomen eri osissa. Markkinaosuuksien jakautuminen ei kuitenkaan etene symmetrisesti siten, että Arla Ingmanin osuus olisi merkittävä vain eteArla Ingman toimittaa perusmaitoja seuraaviin kaupan terminaaleihin. SOK: Kilo (Espoo), Lahti, Salo, Kuopio, Oulu; Tuko Logistics/Suomen Lähikauppa: Kerava, Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio, Seinäjoki, Oulu; Kesko: 46 Valio on vastineissaan viitannut myös siihen, että kaupan keskusliikkeen jakelun käyttäminen muodostaisi kaupan näkökulmasta kilpailuedun Arla Ingmanille. Tältä osin Kilpailuvirasto tyytyy edellä todetun lisäksi toteamaan, että mikäli kysymyksessä olisi todella merkittävä kilpailuetu, ei viraston käsityksen mukaan mikään estäisi myös Valiota siirtymään kaupan keskusliikkeiden jakeluun. 48 Valio on vastineessaan viitannut myös Kilpailuviraston Valio/Aito Maito -yrityskauppapäätökseen, jossa todettiin, että raakamaidon keräilyn ja nestemaitotuotteiden jakelun maantieteelliset markkinat saattoivat olla luonteeltaan alueellisia. Valio katsoo tämän olevan osoitus markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto toteaa, että kyseisessä tapauksessa maantieteellisiä markkinoita ei tutkittu, koska markkinoiden yksityiskohtainen määrittely ei asian laatu huomioon ottaen ollut tarpeen ja määrittely jätettiin avoimeksi. Virasto myös huomauttaa, että samassa asiassa Valio itse esitti, että raakamaidon hankinnan ja nestemaitotuotteiden markkinat olisivat valtakunnalliset. 47 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 30 (152) 20.12.2012 läisimmässä Suomessa ja vähenisi asteittain kohti pohjoista. Esimerkiksi Pirkanmaalla Arla Ingmanin markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin viereisissä maakunnissa Keski-Suomessa, Satakunnassa ja EteläPohjanmaalla. Sen sijaan Kouvolan seudulla Arla Ingmanin osuus on pienempi kuin koko Pohjois-Suomessa Sipoon tuotantolaitoksen läheisyydestä huolimatta. 123. Kuten edellä on todettu, viraston selvitykset osoittavat, että hinnan lisäksi perusmaitojen kotimaisuus ja paikallisuus vaikuttavat merkittävästi kuluttajien preferensseihin ja ovat merkittävin yksittäinen seikka, joka selittää alueellista vaihtelua vähittäiskaupan kysynnässä. Viraston selvityksistä on havaittavissa, että mikäli meijerillä on jollain alueella tuotantolaitos ja/tai paljon tuottajatiloja, on sen perusmaidoille usein tavallista enemmän kysyntää kyseisellä alueella. Myös perinteet ja tottumukset vaikuttavat kuluttajien kysyntään. Erityisen voimakasta paikallisen kuluttajapreferenssin merkitys on niillä alueilla, joilla toimii itsenäinen alueellinen pienmeijeri. Useilla alueilla, kuten HOKElannon alueella tuotteen paikallinen alkuperä ei ole kuluttajille yhtä tärkeä kuin muualla maassa. Tästä syystä hinnan merkitys näillä alueilla korostuu sekä kaupan hankinnoissa että kuluttajien valinnoissa. 124. Alueosuuskaupat voivat myös muuttaa hankintamääriä eri toimittajilta ilman rajoitteita kuluttajien kysynnän niin edellyttäessä. Alueosuuskauppojen menettelyssä perusmaitojen hankinnassa ei ole Kilpailuviraston selvitysten mukaan tältä osin eroavaisuuksia eri puolilla Suomea. Markkinaosuuksissa havaittavia eroja eri alueiden välillä selittää myös osaltaan vähittäiskaupan toimijoiden markkinaosuuksien vaihtelu alueellisesti. 125. K-ryhmän osalta ketjuohjauksen ohi ostettavat määrät ovat vähäisiä, eivätkä ne vaikuta merkittävästi markkinoiden toimintalogiikkaan. 49 Vastaavasti ne eivät myöskään selitä markkinaosuuksissa esiintyviä alueellisia vaihteluja. 126. Markkinaosuuksissa havaittavat erot Suomen eri osissa eivät anna aihetta tarkastella relevantteja markkinoita alueellisina. Perusmaitojen yhteinen, valtakunnallinen tukkuhintataso ja vähittäiskaupan ryhmittymien ketjuohjauksen hallitsevuus mahdollistavat markkinavoiman käytön valtakunnallisesti ja toisaalta rajoittavat mahdollisuutta käyttää hyväksi alueellisuuden tuomaa kilpailuetua. Perusmaitoja hankkiva vähittäiskaupan tukkuasiakas ei ole rajoittunut ostamaan perusmaitoja vain lähimmästä meijeristä vaan hankinta perustuu valtakunnallisesti neuvoteltuihin hintoihin ja tapahtuu keskusliikkeen kautta. 50 Ketjuvalikoiman osuus on perusmaidoissa noin prosenttia. Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla Foods amba/Milko ekonomisk förening (päätös 24.10.2011, Dnr 445/2011, jossa perusmaitojen (konsumtionsmjölk) 49 50 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 31 (152) 20.12.2012 127. Näin ollen relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään koko Suomen laajuiset, eikä asiassa ole perusteita tarkastella markkinoita tätä suppeampina. 10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina 128. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi kysymystä siitä, ovatko markkinat laajemmat kuin Suomi. Kilpailuviraston tarkastelu on kohdistunut erityisesti relevantteihin tuotemarkkinoihin, perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoihin. Tämän lisäksi virasto on arvioinut perusmaitojen raakaaineena käytettävän raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinoiden alueellista laajuutta. Viraston selvitykset osoittavat jäljempänä kuvatuin tavoin, että sekä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinat että raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinat ovat kansalliset. 129. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi Suomen perusmaitojen markkinoilla monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua Suomen ulkopuolelta. 51 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja Suomen ulkopuolella toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko Suomen ulkopuolella toimivat yritykset vastata Suomen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla Suomeen omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus). 130. Arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon olemassa olevat kauppavirrat, hintojen alueellisen vaihtelevuuden ja rajat ylittävän kaupan esteet kuten säilyvyyden merkityksen, kuljetuskustannukset sekä kansallisen kuluttajapreferenssin. Olemassa olevien kauppavirtojen tarkastelu 131. Tarkastelemalla tuonnin osuutta alueen kulutuksesta tai viennin osuutta alueen tuotannosta voidaan arvioida alueen avoimuutta, joka vaikuttaa osaltaan maantieteellisten markkinoiden määrittämiseen. Viennin ja tuonnin merkitystä voidaan arvioida ns. LOFI - ja LIFO -suureiden avulla. 52 Korkea, lähelle yhtä sijoittuva LOFI-arvo viittaa siihen, että alueen tuotanto tyydyttää käytännössä vain kotimaista kysyntää. Korkea LIFO-arvo viittaa puolestaan siihen, että alueen kysyntä tyydytetään pääasiassa alueen oman tuotannon markkinoiden katsottiin jakaantuvan Ruotsin sisällä alueellisesti. Kilpailuvirasto huomauttaa, että Valion ja Arla Ingmanin toiminta valtakunnallisina tukkumyyjinä sekä vähittäiskaupan hankinnan valtakunnallisuus ja koko Suomen kattava kaupparyhmittymäkohtainen yhteinen tukkuhintataso erottavat merkittävästi Suomen perusmaitojen markkinat Ruotsin vastaavista. 51 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty. 52 LOFI = Little out from inside, LIFO = Little in from outside KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 32 (152) 20.12.2012 avulla. 53 Korkeat LIFO- ja LOFI-arvot kertovat kauppavirtojen puuttumisesta tietyllä alueella ja siitä, että kyse voi olla erillisestä maantieteellisestä markkina-alueesta. 132. Vuosien 2007–2012 aikana vähittäiskaupan ryhmittymät eivät ole tuoneet Suomeen perusmaitoja. Suomalaiset meijerit valmistavat kotimaassa myös kaupan omilla tuotemerkeillä myytävät private label -perusmaidot. Nämä seikat osoittavat osaltaan sen, että perusmaitojen tuonti ei ole ollut kilpailukykyinen vaihtoehto kotimaiselle kysynnälle ja tarjonnalle eikä markkinoita voida näin ollen pitää Suomea laajempina. 133. Relevanttien tuotemarkkinoiden eli perusmaitojen lisäksi Kilpailuvirasto on tarkastellut olemassa olevia kauppavirtoja myös muiden nestemäisten maitotuotteiden 54 osalta. Kauppavirtasuureet osoittavat, että vaikka tarkastelun piiriin lisättäisiin niin raakamaito kuin valmiiksi pakatut UHTmaidot ja ESL-maidot, ei merkittävää kauppaa Suomen ja ulkomaiden välillä ole ollut. 134. Vuosina 2005–2010 nestemäisten maitojen osalta Suomen LOFI-arvot ovat olleet vähintään 0,97. Tämä tarkoittaa, että kotimainen tuotanto on käytetty lähes kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella. LIFO-arvot ovat olleet suurimman osan ajasta yli 0,99 ja pienimmilläänkin 0,85, mikä tarkoittaa, että kotimainen kysyntä katetaan lähes kokonaan kotimaisella tuotannolla, eikä merkittävää tuontia ole ollut. LIFO- ja LOFI-suureilla ei ole virallisia kynnysarvoja, mutta 0,85 suuruista arvoa voidaan jo pitää hyvin korkeana. Yli 0,90 olevia arvoja on pidetty yleensä osoituksena siitä, että tarkasteltavana oleva alue muodostaa erillisen relevantin markkina-alueen. 55 135. Vertailun vuoksi Kilpailuvirasto on tarkastellut Ruotsin vastaavia LIFO- ja LOFI-arvoja. Ruotsissa LOFI-arvo on vuosina 2005–2010 ollut alimmillaan 0,63 ja LIFO-arvo 0,43. Kauppavirtasuureet kertovat siten Ruotsin olevan nestemäisissä maidoissa huomattavasti Suomea avoimempi markkina. Tästä huolimatta Ruotsin kilpailuviranomainen katsoi Arla Foods/Milko yrityskauppapäätöksessään, että perusmaitojen vienti ja tuonti on hyvin rajoittunutta eikä näin ollen mikään viittaa siihen, että relevantit markkinat olisivat Ruotsia laajemmat. 56 Kilpailuvirasto katsoo edellä kuvattujen seikkojen vahvistavan käsitystä siitä, etteivät relevantit maantieteelliset markkinat ole Suomea laajemmat. Tarkastelumallia kutsutaan ns. Elzinga-Hogartyn testiksi. Tullinimikkeet, joiden rasvaprosentti on korkeintaan 6 % (eri pakkauskokoja). Sisältää kaikki kriteerit täyttävät maito- ja kermatuotteet. Käytännössä tullinimike kattaa sekä jalostamattoman raakamaidon että kaikki erikoismaidot (ml. UHT-maito) ja vähärasvaisimmat kermatuotteet. 55 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 668–672. 56 Konkurrensverket, päätös 24.10.2011, dnr 445/2011, kohta 55. 53 54 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 33 (152) 20.12.2012 136. Pelkkä olemassa olevien kauppavirtojen puute ei kuitenkaan riitä relevanttien markkinoiden määrittelyyn, sillä on mahdollista, että suhteellisten hintojen muutokset saisivat aikaan kauppavirtoja. Vaikka tuontia toisesta jäsenvaltiosta ei tällä hetkellä olisi, on mahdollista, että 5-10 prosentin hinnannousun seurauksena kauppavirrat muuttuisivat siten, että tuonnin merkitys kasvaisi. 137. Historiatieto osoittaa, että näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut hintojen muuttuessa. Esimerkiksi vuonna 2008 perusmaitojen tukkuhinnat Suomessa nousivat noin 20 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan johtanut perusmaitojen tuonnin käynnistymiseen. Vastaavasti, Suomen perusmaitojen tukkuhintojen huomattava alentuminen vuodesta 2009 lähtien ei ole johtanut siihen, että perusmaitoja olisi viety ulkomaille. 138. Raakamaidon osalta voidaan puolestaan todeta, että merkittävätkään muutokset tuottajahinnoissa Suomen lähialueilla eivät ole kasvattaneet raakamaidon tuontia. Vuosina 2005–2011 Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 8-38 prosenttia Ruotsin tuottajahintoja korkeammat. 57 Vastaavasti Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 26-46 prosenttia Viron tuottajahintoja korkeampia. 58 Näin ollen suuretkaan suhteellisten hintojen muutokset eivät ole synnyttäneet merkittäviä kauppavirtoja raakamaidossa. Ainoastaan Arla Ingman on tuonut Suomeen vähäisiä määriä maitoraaka-ainetta vuodesta 2009 alkaen. Kaupan esteet: Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitys 139. Yksi merkittävimmistä sekä kysynnän että tarjonnan korvattavuutta maantieteellisesti rajoittavista seikoista on kansallinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että kansallisesta kuluttajapreferenssistä johtuen kotimaiset perusmaidot eivät ole merkittävissä määrin korvattavissa ulkomaisilla tuontituotteilla. 140. Arla Ingman käynnisti vuonna 2009 ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistetun ja pakatun perusmaidon myynnin Suomen vähittäiskaupalle. Vaikka ulkomaista alkuperää olevia perusmaitoja on ollut myynnissä Suomessa siten jo usean vuoden ajan, on niiden myynnin osuus kaikista perusmaidoista jäänyt vain noin 6 prosenttiin huolimatta siitä, että ulkomaista alkuperää olevan maidon tukkuhinta on ollut noin 2-6 senttiä/litra ja vähittäishinta noin 5-12 senttiä/litra kotimaista alhaisempi. Suurimmillaan ero on ollut 10,78 €/100kg ja pienimmillään 2,98 €/100kg. Tuottajahinnalla tarkoitetaan tuottajille maidosta keskimäärin maksettua hintaa kaikkine lisineen ja vähennyksineen. Hinta ei sisällä tuotantotukia eikä jälkitiliä. ALV 0 %.(Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010.) 58 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010. 57 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 34 (152) 20.12.2012 141. Kilpailuviraston kuulemien vähittäiskaupan edustajien mukaan maidon kotimaisuudella on suuri merkitys kuluttajille. Maito ja sen alkuperä herättävät Suomessa myös poikkeuksellisen paljon tunteita muihin elintarvikkeisiin verrattuna. Tästä on esimerkkinä julkisuudessa keväällä 2010 käyty keskustelu maidon kotimaisuudesta, jolloin ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. Myös silloinen pääministeri Vanhanen otti kantaa tilanteeseen ilmoittaen vaihtavansa kauppaa, koska hänen käyttämässään myymälässä oli myynnissä vain Arla Ingmanin perusmaitoja. 59 Keskustelun seurauksena Arla Ingmanin helmikuussa 2010 perusmaidon päätoimittajakseen valinneet Sryhmän alueosuuskaupat antoivat maaliskuussa 2010 tiedotteet, joissa osuuskaupat viittasivat samaansa asiakaspalautteeseen ja korostivat myyvänsä kotimaista maitoa. 60 Viraston selvitysten mukaan maidon kotimaisuudella on erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi osa Sryhmän alueosuuskaupoista on tehnyt oman alueen kuluttajiensa preferenssien vuoksi päätöksen siitä, etteivät ne toistaiseksi ota lainkaan valikoimiinsa ruotsalaista alkuperää olevaa perusmaitoa. 142. Myös valtakunnalliset kyselytutkimukset kertovat perusmaitojen kotimaisuuden merkityksestä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen Suomi Syö 2010 tutkimuksen mukaan 82 prosenttia kuluttajista ostaa ensisijaisesti kotimaisia maitotuotteita, 2 prosenttia ensisijaisesti ulkomaisia ja 12 prosenttia yhtäläisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia maitoja. 61 Vuonna 2011 83 prosenttia Suomi Syö- tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että maidon kotimaisuus on tärkeää ostopäätöksen kannalta. 62 Vain 7 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. 63 Samassa tutkimuksessa 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomeen ei pidä tuoda maitoa ulkomailta. Vastaavasti Valion TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia kuluttajista ilmoittaa valitsevansa kaupassa aina tai melkein aina suomalaista maitoa. 64 Vaikka kyselytutkimuksissa ei tarkasteltu suhteellisten Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010, TS 9.3.2010, DI 8.3.2010 (liitteet 12-19) 60 Liitteet 5 ja 8, Osuuskauppa Suur-Seudun tiedotteet 5.3.2010 ja 9.3.2010; Liite 9, Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote 9.3.2010; Liitteet 10 ja 11, HOK-Elannon tiedotteet 5.3.2010 ja 8.3.2010; HOK-Elanto jopa asetti myymälöihinsä asiakastiedotteet, joissa havainnollistettiin miten kuluttaja erottaa pakkausmerkinnöistä suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevan maidon. Asiakastiedotteessa HOK-Elanto korosti sitä, ettei suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevia maitoja sekoiteta missään vaiheessa keskenään vaan ne käsitellään ja pakataan erillään. 61 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (liite 5); Kun laskelma oikaistaan siten, että tiedoista poistetaan vastaajat, jotka eivät käytä tuotetta sekä ne, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn lainkaan nousee ensisijaisesti kotimaisia tuotteita ostavien kuluttajien osuus 86 prosenttiin (ks. oikaistu laskelma). 62 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (liite 6) 63 Vuonna 2011 tutkimuksessa kysyttiin kuluttajilta suhtautumista väitteeseen "minulle on tärkeää, että ostamani maito on kotimaista". 64 Liite 23, Valion tiedote 29.11.2010; Valion tiedotteen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä maito merkitsee suomalaisille ja millaisia arvostuksia suomalaiset maitoon liittävät. Tutkimukseen vastasi 1 337 henkilöä, jotka edustivat 15-69 59 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 35 (152) 20.12.2012 hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien kysyntään (SSNIP), tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ulkomainen perusmaito ei ole kuluttajien kannalta merkittävä vaihtoehto kotimaiselle perusmaidolle. 143. Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä Suomessa ja myös muissa pohjoismaissa kuvaa osaltaan myös se, että pohjoismaisilla hankintayhteistyöorganisaatioilla, kuten S-ryhmän osaomistuksessa olevalla Coop Tradingilla, ei ole kansallisista kulutustottumuksista johtuen yhteistyömallia perusmaitohankinnoille. Kaupan esteet: säilyvyys ja kuljetuskustannukset 144. Toinen keskeinen kuluttajapakatun perusmaidon tuontia rajoittava seikka on maidon luonne herkästi pilaantuvana tuoretuotteena. Pastöroitu perusmaito säilyy avaamattomana noin 7 päivän ajan. Tämä rajaa potentiaalisen tuonnin mahdollisuudet Suomen lähialueille, käytännössä Viroon 65 ja Ruotsiin. ESLkäsiteltyjen perusmaitojen osalta pastöroituja pidempi säilyvyys (noin 16-21 päivää) laajentaa aluetta, jolta maitoja on mahdollista tuoda Suomeen. ESLkäsitellyn maidon tuontia rajoittaa kuitenkin merkittävästi alla kuvatut tuontilogistiikan aiheuttamat kustannukset sekä kansallinen kuluttajapreferenssi, joka suosii pastöroitua, kotimaista alkuperää olevaa perusmaitoa. 145. Perusmaidon tuonnin kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti myös kuljetuskustannuksiin ja logistiikkaan liittyvät seikat. Katkeamatonta kylmäkuljetusketjua vaativan kuluttajapakatun perusmaidon kuljettamisesta aiheutuvat rahtikustannukset ovat huomattavat suhteessa tuotteen alhaiseen jalostusarvoon. Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannusten merkitystä tuonnin kannalta Valion ja Arla Ingmanin toimittamien tietojen pohjalta. Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta: keräilykustannuksista maitotilalta meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustannuksiin näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus. 146. Keräilykustannus maitotilalta meijeriin on Valiolla keskimäärin noin senttiä perusmaitolitralta. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen kotimaisen raakamaidon keräily- ja siirtokustannus on noin 3,7 senttiä litralta. Ruotsalaisen raakamaidon osalta keräilykustannus Ruotsissa on noin 1,8 senttiä litralta. Arla Ingmanin mukaan raakamaidon rahdin kustannus Ruotsista Suomeen on ollut n. 5,5 – 6,5 senttiä litralta. 66 Jakelukustanvuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen otos oli edustava Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toteutti loka-marraskuun vaihteessa 2010 Internet-haastatteluina TNS Gallup Oy. Tutkimuksen teetti Valio Oy. 65 Viron perusmaitojen tuotantomäärät ovat kuitenkin pieniä. Virossa tuotetaan nestemaitoja noin 90 miljoonaa litraa vuodessa, kun Suomen vastaava määrä on noin 700 miljoonaa litraa. 66 Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Kilpailuvirasto huomauttaa, että Arla Ingmanin esittämä KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 36 (152) 20.12.2012 nuksissa meijeristä myymälään ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole merkittäviä eroja eri toimijoiden välillä. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että tehokkaimmillaan ne ovat Valiolla, jonka kuljetuskustannus meijeristä myymälään on keskimäärin noin senttiä litralta. 67 147. Näin ollen maitoraaka-aineen tuontilogistiikka kasvattaa perusmaitojen kustannuksia noin 4,2-6 sentillä litralta kotimaassa keräiltyyn raakamaitoon nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontilogistiikasta aiheutuvat kustannukset nostavat ulkomailta raakamaitoa tuovan ja sen Suomessa perusmaidoiksi pakkaavan meijerin muuttuvia kustannuksia noin 10-13 prosenttia litralta. Tuontilogistiikan osuus perusmaitojen tukkuhinnoista on siten jopa noin 1020 prosenttia. 148. Lisäksi on huomattava, että edellä kuvattu tuontilogistiikan osuus koskee maitoraaka-aineen tuontia. Pakattujen perusmaitojen yksikkökohtainen rahtikustannus on vielä maitoraaka-aineen rahtikustannusta korkeampi, sillä maitoraaka-aine voidaan tuoda tankkiautoissa toisin kuin kuluttajapakattu perusmaito, joka vie siten enemmän tilaa. 149. Tuontilogistiikan aiheuttamat korkeat lisäkustannukset ja muut logistiikan järjestämiseen liittyvät seikat vaikuttavat siten merkittävästi tuonnin kannattavuuteen. Sekä maitoraaka-aineen että kuluttajapakatun perusmaidon tuonnin kannattavuutta tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, että ulkomaista alkuperää olevasta perusmaidosta kotimaan markkinoilla saatava tukkuhinta on huomattavasti kotimaista perusmaitoa alhaisempi. Asiaa on käsitelty tarkemmin jaksossa 10.2.6.1 . Johtopäätökset 150. Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat ryhmittymät eivät ole pitäneet perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimaisen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona. Kaupan edustajat ovat kuitenkin korostaneet sitä, että mahdollisen tuontimaidon tulisi olla ns. hintaetutuote eli sen hankintahinnan tulisi olla kuljetus- ja logistiikkakustannusten jälkeen riittävästi alle muiden kaupan hankkimien perusmaitojen hinnan. Käytännössä kyse olisi tällöin kaupan omalla merkillä myytävästä private label -perusmaidosta. Ulkomaisen merkkiperusmaidon tuonti ei vähittäiskaupan arvioiden mukaan ole realistinen vaihtoehto edellä käsitellystä kansallisesta kuluttajapreferenssistä ja ulkomaisten brändien vähäisestä tunnettavuudesta johtuen. laskelma kuljetuskustannuksista vastaa Jakelukustannukset meijeristä myymälään sisältyvät pääosin vähittäiskaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan. Asiaa on käsitelty edellä jaksossa 10.1.2.1 . 67 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 37 (152) 20.12.2012 151. Vaikka Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat eivät ole pitäneet perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimaisen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona, ei tuonnille toistaiseksi ole ollut hinta/kustannusperusteisia edellytyksiä. Myöskään konkreettista tarvetta ulkomaiselle hintaetutuotteelle ei ole ollut. Näin ollen mitään konkreettisia selvityksiä, joissa tuontimahdollisuuksia, tuonnin laajuutta ja edellä mainittuja kaupankäynnin esteitä sekä niiden kustannusvaikutuksia oli arvioitu, ei Kilpailuviraston tietojen mukaan ole vähittäiskauppojen toimesta tehty. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että perusmaitojen tukkuhintojen ollessa vuosina 2007-2009 huomattavasti, lähes 20 prosenttia, vuosien 2010-2012 hintatasoa korkeammalla vähittäiskauppa ei hankkinut perusmaitoja ulkomailta. 152. Edellä todetun mukaisesti Kilpailuvirasto katsoo, että asian kannalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset. 10.2 Määräävä markkina-asema 10.2.1 Arvioinnin perusteet 153. Kilpailulain 4 §:n toisen momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Säännös vastaa asiallisesti ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 3 §:ää. 154. Määräävä asema on oikeuskäytännössä määritelty yrityksellä olevana taloudellisena vahvuutena, jonka ansiosta yritys pystyy estämään tehokkaan kilpailun säilymisen merkityksellisillä markkinoilla, koska se voi käyttäytyä merkittävässä määrin kilpailijoistaan, asiakkaistaan ja viime kädessä kuluttajista riippumattomasti. 68 Määräävän aseman toteaminen edellyttää markkinoiden kilpailurakenteen sekä erityisesti määräävässä asemassa olevan yrityksen ja sen kilpailijoiden markkina-aseman, olemassa olevien kilpailijoiden sekä kilpailijoiden laajentumisen ja markkinoille tulon aiheuttaman kilpailupaineen sekä asiakkaiden tasapainottavan neuvotteluvoiman tarkastelua. 10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö 155. Valion todettiin olevan määräävässä markkina-asemassa nestemäisten maitotuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa Suomessa ensimmäisen Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 65; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 38. 68 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 38 (152) 20.12.2012 kerran Kilpailuviraston päätöksessä vuonna 1994. 69 Myöhemmin asia on todettu muun muassa Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa viraston esityksessä vuonna 1996, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään vuonna 1998. 70 156. Valion markkina-asemaa arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti huomioon Valion korkean markkinaosuuden. Lisäksi Valion käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti, sen kontrolloima raakamaidon määrä, tuotantolaitosten lukumäärä samoin kuin tuotevalikoima olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ylivoimaisesti suuremmat kuin sen kilpailijoilla. Oikeus otti huomioon myös sen, että toisin kuin kilpailijansa, Valio kykeni ylläpitämään ja hyödyntämään valtakunnallisesti toimivaa omaa jakelujärjestelmää. 71 157. Lisäksi Valion on oikeuskäytännössä katsottu olevan määräävässä markkinaasemassa maitotuotteiden raaka-aineena käytettävän raakamaidon hankintaja myyntimarkkinoilla. Valion määräävä asema todettiin ensimmäisen kerran Kilpailuviraston Aito Maito -yrityskauppapäätöksessä vuonna 2000. Tämän jälkeen Valio määräävä asema on todettu vuonna 2004 annetussa Milka Vöyri -yrityskauppapäätöksessä. 72 10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu 158. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yrityksen korkea markkinaosuus verrattuna muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksiin viittaa määräävän markkina-aseman olemassaoloon edellyttäen, että yrityksen markkinaosuus on säilynyt korkeana pidemmän aikavälin ajan. 73 159. Oikeuskäytännön mukaan pitkäaikainen ja erittäin suuri, yli 50 prosentin markkinaosuus, on usein jo itsessään osoitus määräävästä asemasta, mikäli muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuudet ovat huomattavasti alhaisemmat. 74 Yrityksellä, jolla on tietyn pituisen jakson aikana erityisen suuri markkinaosuus, on tuotannon ja tarjonnan määränsä perusteella voimakas asema, jonka vuoksi siitä tulee välttämätön sopimuskumppani ja joka jo tästä syystä varmistaa, että se voi ainakin varsin Kilpailuviraston päätös 30.11.1994, dnro 1/359/94; Kilpailuneuvosto oli jo tätä ennen Valion poikkeuslupahakemukseen antamassaan päätöksessä vuonna 1993 (dnro 7/359/93) todennut Valiolla olevan määräävä markkina-asema tärkeimpien maitotuotteiden markkinoilla. 70 Kilpailuviraston esitys 26.3.1996, dnro 508/61/1994; KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997. 71 KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18. 72 Kilpailuviraston päätös dnro 1151/81/1999; Kilpailuviraston päätös 8.10.2004. 73 Asia 27/76 United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 111; Asia 85/76 Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41. 74 Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 60; Asia T395/94 Atlantic Container Line, kohta 328. 69 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 39 (152) 20.12.2012 pitkän ajan toimia määräävälle markkina-asemalle ominaisella tavalla riippumattomasti, ilman että yritykset, joilla on huomattavasti pienemmät markkinaosuudet, voisivat nopeasti tyydyttää sellaisilta asiakkailta tulevan kysynnän, jotka eivät halua hankkia tuotteitaan yritykseltä, jolla on suurin markkinaosuus. 75 160. Tätä alhaisempien markkinaosuuksien osalta oikeuskäytännössä on katsottu, että määräävä asema on todennäköisempi silloin, kun yrityksen markkinaosuus on 40 - 50 prosenttia, kuin silloin kun markkinaosuus jää alle 40 prosentin. 76 161. Valio on Suomen suurin perusmaitojen valmistaja ja myyjä. Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa on koko tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana ollut yli 50 prosenttia. Toiseksi suurin perusmaitojen toimittaja Suomessa on Arla Ingman, jonka osuus perusmaitojen myynnistä Suomen alueella on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin prosenttia. 162. Valion ja Arla Ingmanin lisäksi Suomessa toimii muutama alueellinen osuusmeijeri, jotka myyvät perusmaitoa vähittäiskaupalle etupäässä omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Länsi-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 77 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien. 163. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksia sekä meijereiden virastolle toimittamien tuotantomäärien että vähittäiskaupan ryhmittymien toimittamien hankintamäärien perusteella. Markkinaosuuksien kehitystä on tarkasteltu vuodesta 2008 lähtien. Markkinaosuudet ja niiden kehitys on koottu oheiseen taulukkoon 78: 75 Asia T-66/01 Imperial Chemical Industries Ltd, kohta 256; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohta 41; Asia C-552/03 P, Van den Bergh Foods v. komissio, kohta 154; Asia C-62/86, AKZO v. komissio, kohta 60. 76 Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohdat 108-109; myös asia C-250/92, Gøttrup-Klim e.a. Grovvareforeninger v Dansk Landbrugs Grovvareselskab AmbA, kohta 48. 77 Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 78 Markkinaosuuksien muutoksiin vaikuttaa meijerien välisten volyymisiirtymisten lisäksi perusmaitomarkkinoiden lievä pienentyminen. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 40 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 Perusmaitomarkkinat ja markkinaosuudet 2008 -elokuu 2012, milj. litraa, koko myynti 12008 % 2009 % 2010 % 2011 % 8/2012 % Valio ArlaIngman Muut Yhteensä 70 587 % % % % % % % % % % 11,9 % 70 583 12,0 % 70 574 12,2 % 70 559 12,5 % 55 15,4 % 355 164. Vuonna 2008 Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa oli selvästi yli 60 prosenttia. Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä laski vuonna 2009 ollen hieman yli 60 prosenttia. Kilpailutilanteen kiristyminen ja Arla Ingmanin markkinaosuuden kasvu johti Valion markkinaosuuden pienenemiseen vuoden 2010 aikana. Valion markkinaosuus laski tällöin runsaaseen 55 prosenttiin perusmaitojen kysynnän laskiessa hieman vuoden 2008 tasosta. Vuoden 2011 aikana Valion markkinaosuus pysyi vastaavalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoden 2012 elokuuhun ulottuvalla jaksolla Valion markkinaosuus on laskenut reiluun 50 prosenttiin. Arla Ingmanin markkinaosuus kasvoi vuoteen 2010 saakka, jolloin se saavutti 165. Alueellisten meijereiden markkinaosuuksissa ei ole vuosina 2009-2012 tapahtunut merkittäviä muutoksia, lukuun ottamatta sitä, että aikaisemmin Arla Ingmanin kanssa pakkausyhteistyötä tehnyt Osuuskunta Maitomaa on aloittanut perusmaitojen valmistuksen itsenäisenä alueellisena meijerinä. 79 Kun Maitomaan luvut lisätään muiden alueellisten meijereiden lukuihin, niin niiden markkinaosuus kasvaa noin 15 prosenttiin. 166. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion pitkäkestoinen, korkea, tarkasteluajanjaksona noin 50-55 prosentin markkinaosuus on jo itsessään vahva osoitus määräävän markkina-aseman olemassaolosta. Tätä vahvistaa lisäksi se, että Valion markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin sen ainoan valtakunnallisen kilpailijan, Arla Ingmanin, ja yhtä suuri tai suurempi kuin kaikkien muiden alalla toimivien kilpailijoiden markkinaosuudet yhteensä. 80 Lidlin Milbona-maitojen valmistus siirtyi Valiolta Maitomaalle asteittain lokakuusta 2011 lähtien. Maaliskuusta 2012 lähtien Milbona-maitojen valmistus on ollut kokonaan Maitomaalla. 80 Vrt. Asia 85/76 Hoffman-La Roche, kohta 51 79 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 41 (152) 20.12.2012 10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille 167. Valion poikkeuksellisen vahva markkina-asema raakamaidon hankinnassa vahvistaa merkittävästi sen markkina-asemaa jatkojalostetuissa tuotteissa. Valiolla on tavanomaista määräävää markkina-asemaa vahvempi asema raakamaidon hankinnassa Suomessa; Valio hankkii vuosittain noin 1.900 miljoonaa litraa raakamaitoa, joka edustaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Kyse on monopolia lähenevästä ylivoimaisesta määräävästä markkina-asemasta, joka tunnetaan nimellä superdominanssi. 81 Vertikaalisesti integroitunut Valio hallitsee siten erittäin huomattavaa osaa raaka-aineesta, jota myös sen kilpailijat tarvitsevat toimiakseen jatkojalostettujen tuotteiden markkinoilla. 168. Tuottajiltaan hankkimasta raakamaidon määrästä Valio on yrityskauppaehtojen mukaisesti velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa. Yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla se hankkii raakamaitoa omaan käyttöönsä. Kiintiömaidon hinnan perustuessa näin ollen Valion määrittämään tuottajahintaan82, Valion on mahdollista vaikuttaa kilpailijoidensa raaka-aineen hankintakustannuksiin ja siten toimintaedellytyksiin raakamaidon hankinnassa olevan huomattavan markkinavoimansa avulla. Valiolla on mahdollisuus nostaa kilpailijoidensa raaka-ainekustannuksia omilla päätöksillään ja vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa markkinoilla. 83 169. Kiintiömaidon hintatasosta aiheutuvien suorien kustannusvaikutusten lisäksi myös Valion kilpailijoiden omille tuottajilleen maksaman tilityshinnan on seurattava Valion tuottajahintaa, sillä muutoin tuottajille syntyy kannustin liittyä valiolaisiin osuuskuntiin paremman tuottajahinnan vuoksi. Arla Ingmanin toimittamien tietojen mukaan yhtiö joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana. Näin ollen Valion maksama tuottajahinta ohjaa myös tätä kautta sen kilpailijoiden maitoraaka-aineen hankintakustannusta laajemminkin kuin vain niiden Valiolta ostaman kiintiömaidon osalta. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1 . 81 Ks. julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-395/96 P ja C-396/96 P Compagnie maritime belge transports SA jne v. komissio, kohta 137; ks. myös komission päätös asiassa COMP 37.793 Microsoft, 24.3.2004, kohta 435. 82 Yrityskauppapäätöksen mukaisesti raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset (Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99). 83 Kyse on kilpailijoiden kustannusten nostamisesta (Raising rival's costs), ks. esim. Kilpailuneuvoston päätös 18.5.2001, Elisa Communications Oyj, d:o 150/690/1999, sivu 84. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 42 (152) 20.12.2012 170. Maitoraaka-aineen saatavuus on keskeisin tekijä, joka rajoittaa sekä uusien toimijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja kilpailla tehokkaasti jatkojalostettujen tuotteiden kuten perusmaitojen markkinoilla. Raakamaidon saatavuuden merkitystä on käsitelty potentiaalista kilpailua koskevassa jaksossa 10.2.6 . 10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä 171. Valion markkina-asemaa vahvistaa se, että yhtiö on vahva toimija koko Suomessa useissa tuoteryhmissä. Valion perusmaitokilpailijoitaan laajempi ja täydellisempi maitotuotteiden tuotevalikoima ja tunnetut tuotemerkit lisäävät Valion markkinavoimaa myös perusmaidoissa. Myös yhtiön oma, valtakunnallinen jakeluverkosto on omiaan vahvistamaan yhtiön markkina-asemaa. Unionin oikeuskäytännössä laajaa tuoteportfoliota ja omaa jakelujärjestelmää on pidetty määräävää asemaa vahvistavina tekijöinä. 84 172. Valiolla on valikoimassaan yli 1000 tuotetta. Perusmaitojen ohella Valiolla on hyvin vahva asema muun muassa erikoismaitojen, juustojen ja jogurttien markkinoilla. Useissa tuoteryhmissä Valion ainoa kilpailija on sitä selvästi pienempi Arla Ingman. Valion tuotemerkkien vahvuutta kuvaa se, että Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden teettämässä bränditutkimuksessa Suomen 100 suosituimman tuotemerkin joukossa vuonna 2012 oli 11 Valion tuotemerkkiä. 85 Listalta ei löydy yhtään Valion perusmaitokilpailjoiden tuotemerkkiä. Arla Ingman löytyy listan sijalta 143. 173. Valion kilpailijoihinsa nähden huomattavasti laajempi ja vahvempi tuoteportfolio tuo sille kokonaisuutena arvioiden vahvemman neuvotteluaseman verrattuna tilanteeseen, että Valio myisi vain kapeaa tuotevalikoimaa tai yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Valion huomattavasti kilpailijoita laajempi tuoteportfolio yhdessä erittäin vahvojen tuotemerkkien kanssa vahvistaa sen asemaa pakollisena kauppakumppanina asiakkaille. 174. Merkittävät toimitusvolyymit sekä perusmaidoissa että muissa tuoteryhmissä takaavat sen, että Valio pystyy kustannustehokkaasti ylläpitämään valtakunnallista jakeluverkostoa, joka on selvästi laajempi kuin yhdelläkään sen kilpailijalla. Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että oma jakelujärjestelmä aiheuttaa sille kustannuksia, eikä sitä voida pitää pelkästään markkina-asemaa vahvistavana tekijänä. Asiassa ei kuitenkaan voida sivuuttaa sitä, että oman jakelujärjestelmänsä johdosta Valio on riippumaton Esim. Komission päätös asiassa COMP 37.990 – Intel, kohdat 870. ja 873; Komission päätös asiassa COMP/E2/36.041/PO Michelin, kohdat 184 ja 196; Asia T-219/99 British Airways, kohta 212; Asia 85/76 Hoffman La-Roche, kohta 48; Asia C-62/86 Akzo v. komission, kohta 56; Myös KHO otti Valion laajan tuotevalikoiman huomioon vahvistaessaan sen määräävän markkina-aseman (KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18). 85 Liite 20, Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012. 84 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 43 (152) 20.12.2012 asiakkaiden logistisista ratkaisuista ja kykenee optimoimaan kuljetukset oman tuotantonsa ja tuoteportfolionsa lähtökohdista. Lisäksi on otettava huomioon se, että Valiolla on suuri määrä asiakkaita, joilla ei ole omaa hankintalogistiikkaa. 86 10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet 175. Osana Valion markkina-asemaa koskevaa arviotaan Kilpailuvirasto on tarkastellut uuden markkinoille tulon ja olemassa olevan kilpailun laajentumisen esteitä. Virasto on tarkastelussaan kiinnittänyt huomiota valmiiden kuluttajapakattujen perusmaitojen maahantuonnin mahdollisuuksiin, uusien markkinoille tulevien yritysten mahdollisuuksiin etabloitua Suomeen sekä olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa. 176. Kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin esteitä on käsitelty edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 . Keskeisimmät kuluttajapakatun perusmaidon maahantuontia rajoittavat seikat ovat kansallinen kuluttajapreferenssi ja tuonnin kustannukset. Vähittäiskaupan ryhmittymien mukaan ulkomaisten perusmaitotuotteiden tuotemerkkien heikko tunnettavuus ja arvostus rajoittavat kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin mahdollisuuden käytännössä private label -maitoon. 177. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että merkittävin sekä uuden markkinoille tulon että olemassa olevan kilpailun laajentumisen este on kotimaisen raakamaidon saatavuus. Kilpailuvirasto on edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 käsitellyt kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä, joka rajoittaa olennaisesti sekä ulkomaisten perusmaitotuotteiden markkinoille tuloa että kotimaisen raakamaidon korvaamista ulkomaisella raakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa kotimaassa. Kilpailuviraston selvitysten mukaan potentiaalista kilpailua rajoittavat osaltaan myös vapaan kapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset 10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus Kotimaisen raakamaidon saatavuus 178. Kotimaisen raakamaidon saatavuus rajoittaa merkittävästi Valion kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa perusmaitojen markkinoilla. Valio hallitsee kotimaan raakamaitomarkkinoita noin 86 prosentin osuudella. Jäljelle jäävä osuus raakamaidon tuotannosta jakautuu muiden meijerien kesken eikä vapaata kapasiteettia raakamaidossa ole. Sekä maidontuottajien lukumäärä että Suomessa tuotetun raakamaidon määrä on päinvastoin laskussa. 86 Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat sekä vähittäiskaupan ryhmittymien ulkopuoliset asiakkaat. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 44 (152) 20.12.2012 179. Raakamaidon hankintamarkkinoiden toimintalogiikasta johtuen Valion kilpailija, joka haluaa kasvattaa tuottajiensa määrää, joutuu tarjoamaan tuottajille Valiota paremmat kaupankäynnin ehdot ja maksamaan maidosta Valiota korkeampaa tilityshintaa. 87 Perusmaitoliiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna vähäinen, vain noin 8 prosenttia. Perusmaitoihin käytetyn raakamaidon volyymilla mitattuna liiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on noin prosenttia. Valion olemassa oleville kilpailijoille perusmaitoliiketoiminnalla on huomattavasti suurempi merkitys; esimerkiksi Arla Ingmanin liiketoiminnasta perusmaidoista kertynyt liikevaihto muodostaa noin kolmanneksen ja alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta noin 40-50 prosenttia. Käytetyn raakamaidon määrällä mitattuna perusmaitoliiketoiminta muodostaa noin 5060 prosenttia Arla Ingmanin kokonaisliiketoiminnasta. Alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta vastaava osuus on 60-70 prosenttia. Tähän nähden on selvää, että perusmaitojen alhainen jalostusarvo ja matala tukkuhintataso eivät mahdollista perusmaitojen tuotannon kannattavaa laajentamista raakamaitomääriä kasvattamalla siten, että tuottajille maksettaisiin selvästi Valiota korkeampaa tilityshintaa. 180. Valio on yrityskaupan ehtojen mukaisesti velvollinen myymään raakamaitoa kilpailijoilleen kiintiömaitona enintään 185 miljoonaa litraa vuodessa. Kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman teollisuuden keskimääräistä ostohintaa asianomaisilla toimituskuluilla lisättynä. Näin ollen myös kiintiömaidon hinta vastaa Valion raakamaidosta tuottajilleen maksamaa hintaa. Ulkomaisen maitoraaka-aineen tuonti 181. Kilpailuvirasto on arviossaan tarkastellut myös Valion kilpailijoiden mahdollisuutta korvata kotimainen raakamaito tuontiraakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa. Keskeisin tuontimaidon käyttämistä rajoittava seikka on kansallinen kuluttajapreferenssi, joka vaikuttaa suoraan sekä tuontiraakamaidosta valmistettavien perusmaitojen kannattavuuteen että tuontiraakamaidon käytön laajuuteen. Kotimaisen kuluttajapreferenssin merkitystä kuluttajien käyttäytymistä ohjaavana tekijänä on käsitelty edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 . 182. Perusmaitojen valmistus ulkomailta tuodusta raakamaidosta edellyttää, että sen tuonnin ja valmistuksen kustannukset eivät ylitä Suomen markkinoilta saatavissa olevaa perusmaitojen tukkumyyntihintaa. Maitoraaka-aineen tuontia ei juuri ollut ennen kuin Arla Ingman vuonna 2009 aloitti maitoraakaaineen tuonnin Ruotsista. Tuomastaan maitoraaka-aineesta Arla Ingman jalostaa ja pakkaa Suomessa sekä perusmaitoa että muita maitotuotteita. Raa87 Asiaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 45 (152) 20.12.2012 kamaidon tuonnin kannattavuutta rajoittavat kotimaisen kuluttajapreferenssin lisäksi tuonnin tekniset esteet kuten säilyvyys, tuontilogistiikan kustannukset, maakohtaiset maitokiintiöt sekä kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Tuontilogistiikan kustannusten ja säilyvyyden osalta Kilpailuvirasto viittaa edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 todettuun. 183. Kuluttajapreferenssin vaikutusta tuontiraaka-aineeseen perustuvan maidon kannattavuuteen kuvaavat Arla Ingmanin myymän ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon myyntimäärät ja -hinnat. Arla Ingman on tuonut Ruotsista maitoraaka-ainetta ja myynyt vähittäiskaupalle siitä Suomessa pakattuja perusmaitoja vuodesta 2009 lähtien. Myyntimäärien perusteella voidaan havaita, että ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettu perusmaito saavutti noin 6 prosentin markkinaosuuden vuonna 2010, jonka jälkeen osuus ei ole kasvanut. Ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistetun perusmaidon kuluttajahinta vähittäiskaupassa on ollut noin 5-12 senttiä litralta alempi kuin suomalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon hinta. Näin ollen edes merkittävä, noin 5-13 prosentin hintaetu ulkomaiseksi mielletyn tuotteen eduksi ei ole johtanut merkittävään tai kasvavaan markkinaosuuteen. 184. Raakamaidon tuonnin kannattavuutta heikentävät osaltaan myös kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Toisista jäsenvaltioista maitoraaka-ainetta Suomeen tuova meijerilaitos on esimerkiksi velvollinen hävittämään jalostuksessa syntyvän jätteen kompostoimalla sen sijaan, että se voitaisiin myydä eläinrehuksi, kuten suomalaisen raakamaidon osalta voidaan toimia. 185. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikkaan kuuluvat maakohtaiset maitokiintiöt ovat osaltaan omiaan heikentämään mahdollisuuksia viedä perusmaitotuotteita laajamittaisesti toisiin jäsenvaltioihin. Maitokiintiöt asettavat kullekin EU:n jäsenmaalle tuotantokaton raakamaidon tuotannolle. Tuotannon rajaaminen maitokiintiöihin on omiaan estämään raakamaidon tuotantomäärien kasvattamista oman maan kulutusta suuremmaksi. 186. Raakamaidon tuonnin rajallista merkitystä kuvaa Suomeen tuodun raakamaidon marginaalinen määrä suhteessa Suomessa tuotettuun raakamaitoon. Vuonna 2010 Arla Ingman toi Suomeen ruotsalaista maitoraaka-ainetta noin 48 miljoonaa kiloa ja vuonna 2011 noin 51 miljoonaa kiloa Suomessa meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärän ollessa noin 2.200 miljoonaa kiloa. Tuonnin osuus ei ole siten tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona juurikaan kasvanut ja se vastaa vain noin 2 prosenttia meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärästä. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 46 (152) 20.12.2012 10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen 187. Keskeisin Valion olemassa olevien kilpailijoiden toiminnan laajentamista ja uusien toimijoiden markkinoille tuloa rajoittava seikka on edellä käsitelty raakamaidon saatavuus. 188. Vaikka raakamaitoa olisi saatavilla, myös perusmaitojen olemassa olevan vapaan tuotantokapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset vaikuttavat osaltaan uusien toimijoiden markkinoille tuloon ja Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa. Voidakseen ylläpitää riittävää toimitusvalmiutta markkinoille tulevan kilpailijan on kyettävä rakentamaan tai hankkimaan tehokas tuotantokapasiteetti, mikä edellyttää valmiutta investoida tuotantolaitoksiin ja -linjoihin. Tuotantokapasiteetin, tehokkaan jakeluverkoston, logistiikan ja kilpailijaa vastaavan palvelutason, kuten jakelutiheyden, kustannustehokas ylläpitäminen edellyttävät riittävän maitotuotteiden tuotekokonaisuuden lisäksi merkittävää perusmaitoliiketoiminnan volyymiä. 189. Valion valmistamien perusmaitojen määrä on noin 300 miljoonaa. Valion kilpailijoiden virastolle toimittamien tietojen mukaan niiden vapaan perusmaitojen pakkauskapasiteetin määrä on yhteensä noin 200 miljoonaa litraa. 88 Tästä Arla Ingmanin osuus on noin miljoonaa litraa. Loppuu jakautuu alueellisille pienmeijereille ja Kaslink Oy:lle. 89 Osa alueellista meijereistä on lisäksi ilmoittanut, että varastointitilan puute ja logistiikan laajentamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat niiden mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti vapaana olevaa kapasiteettiaan. Näin ollen todellinen käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin määrä jonkin verran on ilmoitettua pienempi. 190. Myös uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset ovat huomattavat. Arla Ingmanin virastolle toimittamien tietojen mukaan sen olemassa olevan kapasiteetin laajentaminen rakentamalla uusi 30 miljoonan litran prosessi- ja pak88 Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa esittänyt, että sen kilpailijoiden käytössä olevan vapaan kapasiteetin määrä olisi noin miljoonaa litraa, josta Arla Ingmanin osuus olisi noin miljoonaa litraa. Valion arvio perustuu sen ilmoituksen mukaan Arla Ingmanin tavoittelemaan 30 prosentin markkinaosuuteen sekä Valion eri lähteistä (mm. meijerikalenteri, vuosikertomukset ja kierrätysmaksut) keräämiin tietoihin. Keskeisin eroavaisuus Valion ja sen kilpailijoiden virastolle toimittamissa arvioissa johtuu siitä, että Valion laskelmat eivät perustu faktoihin vaan ne ovat yrityksen itsensä tekemiä arvioita. Valion esittämät laskelmat perustuvat myös teoreettisen maksimikapasiteetin laskentaan, joka ei vastaa yhtiöiden realistista kokonaiskapasiteettia. Valion kilpailijoiden toimittamien tietojen mukaan perusmaitojen kysyntä on perjantaisin huomattavasti, jopa kaksi kertaa suurempaa kuin muina päivinä, jonka vuoksi tämä kysyntäpiikki määrittelee käytettävissä olevan maksimikapasiteetin. Perusmaitojen lyhyestä myyntiajasta johtuen niitä ei voida valmistaa varastoon vaan tuotteet on valmistettava siten, että ne toimitetaan kaupalle mahdollisimman tuoreina. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen perusmaitojen pakkauskapasiteetin enimmäismäärä on miljoonaa litraa, josta miljoonaa litraa on vapaana. 89 Kilpailuvirastolle toimittamansa selvityksen mukaan erikoismaitoja kaupan omalla tuotemerkillä valmistava Kaslink Oy ei näe itseään potentiaalisena kilpailijana perusmaitomarkkinoille. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 47 (152) 20.12.2012 kauslinja merkitsisi noin 5-15 miljoonan euron investointeja. Arla Ingmanin toimittamat tiedot vastaavat Valion julkisuuteen antamia tietoja kapasiteetin rakentamisen kustannuksista. Valion mukaan se investoi 13 miljoonaa euroa Oulun meijerin laajennukseen, joka kasvattaa meijeriin tuotantokapasiteettia 14 prosenttia. 90 Kokonaan uuden tuotantolaitoksen perustaminen on olemassa olevan kapasiteetin lisäystä huomattavasti suurempi investointi. 191. Korkeiden kustannusten lisäksi kapasiteetin rakentaminen ja laajentaminen vie runsaasti aikaa. Ennen rakentamisen aloittamista aikaa kuluu suunnitteluun, lupamenettelyyn ja laadunvarmistukseen. Valion julkisuuteen antaman ilmoituksen mukaan esimerkiksi Riihimäen tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe vei noin 2-3 vuotta. 91 Tämän jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen toimintakuntoon vie noin 1-2 vuotta. 192. Valion kilpailijoiden kapasiteetin rajallisuus yhdistettynä uuden kapasiteetin rakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja sen viemään aikaan vahvistaa näin ollen osaltaan Valion markkinavoimaa. 10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa 193. Potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta alalle tuloon hillitsee myös Valion perusmaidoissa harjoittama aggressiivinen hinnoittelupolitiikka. Valio asettaa raakamaidon hintatason Suomessa ja myy samaan aikaan perusmaitoja hinnalla, joka alittaa niiden valmistuksen muuttuvat kustannukset. Valio vie siten toimintaedellytykset sekä nykyisiltä että potentiaalisilta kilpailijoiltaan. 194. Menettelyllään Valio on myös osoittanut potentiaalisille kilpailijoilleen, että markkinoille tuleva yritys kohtaa perusmaidoissa markkinaosuuttaan voimakkaasti puolustavan Valion, joka on valmis uhraamaan voittonsa kustannukset alittavalla hinnoittelulla estääkseen kilpailijoidensa laajentumisen ja uusien markkinoille tulijoiden pääsyn Suomeen. 10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina 195. Määräävää asemaa koskevassa arviossaan Kilpailuvirasto on tarkastellut myös Valion asiakkaiden neuvotteluvoiman vaikutusta yhtiön markkina-asemaan. Komission 102 artiklan täytäntöönpanotavoitteita koskevan tiedonannon mukaan tasapainottava neuvotteluvoima voi olla tulosta asiakkaiden koosta tai niiden kaupallisesta merkityksestä määräävässä asemassa olevalle yritykselle ja niiden kyvystä vaihtaa nopeasti kilpailevaan toimittajaan. Jos tasapainottavaa neuvotteluvoimaa on riittävästi, sillä voidaan estää yritystä korottamasta kannattavasti hintojaan tai tehdä tyhjäksi tällainen yritys. 90 91 Liite 24, Valion tiedote 3.10.2012. Liite 25, Valion tiedote 4.9.2012. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 48 (152) 20.12.2012 196. Valion asiakkaina olevilla vähittäiskaupparyhmittymillä on kokonsa ja kansainvälisten yhteistyöverkkojensa puolesta lähtökohtaisesti edellytyksiä kilpailuttaa tavarantoimittajia. Yksinomaan vähittäiskaupparyhmittymien koko ei kuitenkaan kerro niiden todellisesta neuvotteluvoimasta perusmaitojen toimituksissa. Tasapainottavan neuvotteluvoiman olemassaolo edellyttäisi lähtökohtaisesti sitä, että kaupan ryhmittymillä olisi todellisia vaihtoehtoja vaihtaa toimittajaa määräävässä asemassa olevasta yrityksestä sen kilpailijaan kilpailuttamalla toimittajia. Neuvotteluvoimaa ei myöskään katsota riittäväksi kilpailupaineeksi, jos se ainoastaan varmistaa, että vain tietty tai rajoitettu asiakasryhmä on suojassa määräävässä asemassa olevan yrityksen markkinavoimalta. 197. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteiden92 vuoksi vähittäiskaupan ryhmittymät ovat tosiasiassa riippuvaisia Valion toimituksista. Esimerkiksi Arla Ingman ei pysty täysipainoisesti kilpailemaan päätoimittajan asemasta samaan aikaan sekä K- että S-ryhmissä. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteita on käsitelty edellä jaksossa 10.2.6.2 . Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että esimerkiksi osa Sryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisijaisesti Valion maitoja. 198. Osalle kuluttajista kaupan omat tuotemerkit tarjoavat vaihtoehdon merkkiperusmaidoille. Kaupan tuotemerkkien osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut vuosina 2010-2012 kuitenkin vain noin 8,5 – 12 prosenttia. 93 Tarkastelun kohteena olevana aikana Suomessa on myyty kaupan tuotemerkeillä Lidlin Milbona -maitoa ja Ruokakeskon Pirkka-maitoa. Näiden toimituksista vastaavat samat yhtiöt, jotka toimittavat kaupalle merkkiperusmaitoja. Kaupan omalla tuotemerkillä myytävät perusmaidot myös valmistetaan joko Valiolta yrityskauppaehdon nojalla hankittavasta kiintiömaidosta tai Valion kilpailijoiden omilta tuottajiltaan hankkimasta raakamaidosta, jonka hintatason Valion asettaa. Näin ollen kaupan omien tuotemerkkien käyttäminen ei olennaisesti lisää hintakilpailua markkinoilla. 199. Edellä kuvatuista seikoista johtuen kaupan omat tuotemerkit eivät lisää kaupan neuvotteluvoimaa tavalla, joka rajoittaisi merkittävästi Valion markkinavoimaa. Tässä yhteydessä kapasiteettirajoitteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu vapaana olevan pakkauskapasiteetin määrästä sekä vapaan kapasiteetin käyttöä rajoittavista tekijöistä, ennen kaikkea raakamaidon saatavuudesta. Kuten edellä on todettu, raakamaidon saatavuus on keskeisin yksittäinen seikka, joka rajoittaa sekä uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. 93 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin. 92 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 49 (152) 20.12.2012 10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista 200. Kilpailuvirasto toteaa, että merkittävimpään kilpailijaan nähden pitkäaikaisesti selkeästi suurempi, tarkasteltavan ajanjakson aikana jatkuvasti yli 50 prosentin markkinaosuus, asema raakamaitomarkkinoiden hinnanasettajana, kilpailijoiden riippuvuus Valiosta raakamaidon hankinnassa, oman jakelun mahdollistava kilpailijoihin verrattuna laaja tuotevalikoima, vahvat tuotemerkit, sekä tuontia rajoittavat tekijät mukaan lukien yhtiön harjoittaman aggressiivisen hinnoittelupolitiikan sille tuoma maine antavat Valiolle huomattavan markkinavoiman perusmaitojen Suomen markkinoilla. Myöskään asiakkaiden neuvotteluvoima ei riittävällä tavalla vaikuta Valion mahdollisuuksiin toimia kilpailijoistaan ja asiakkaistaan riippumatta. Edellä kuvattujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valio on kilpailulain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla. 10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 201. Kilpailulain 3 §:n mukaan kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan säännöksiä. Säännös vastaa asiallisesti ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 1 a §:ää. 202. Aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain esitöissä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että kilpailunrajoitus voi olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen. 94 203. Viraston selvityksen kohteena on ollut määräävässä markkina-asemassa koko Suomen alueella olevan Valion menettely perusmaitojen myynnissä tukkumyynnissä ja erityisesti perusmaitojen myynnissä valtakunnallisille vähittäiskaupan ryhmittymille. Asiassa on jäljempänä luvussa 10.4 selostetuin perustein kyse siitä, että Valio on hinnoittelullaan pyrkinyt sulkemaan perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti. Tällainen menettely on jo itsessään omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen, sillä väärinkäytön vuoksi markkinoille pääsy on vaikeutunut. 95 94 95 HE 11/2004 vp., s. 29. Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 93. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 50 (152) 20.12.2012 204. Menettelyn vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan korostaa entisestään se, että se on osaltaan kohdistunut toisesta jäsenvaltioista peräisin olevaan kilpailijaan ja raaka-aineen tuontiin. Valion kilpailunrajoituslain vastainen menettely on alkanut, kun kilpailutilanne kotimaan markkinoilla aktivoitui tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen markkinoilla Suomessa tarjoamalla muun ohella vähittäiskaupalle Ruotsista tuodusta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa. 96 Valion menettelyn tarkoituksena on näin ollen osaltaan ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan raaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti. 205. Valion menettely on varoitus myös muille Valion olemassa oleville ja potentiaalisille kilpailijoille niin perusmaitojen kuin muiden maitotuotteen osalta. Kun määräävässä asemassa oleva yritys saa mainetta yrityksenä, joka harjoittaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtääviä menettelytapoja kilpailuun pyrkiviä yrityksiä vastaan vähentää se myös muista jäsenvaltioista olevien potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta laajentaa toimintaansa Suomen markkinoille tai ryhtyä kasvattamaan toimintaansa Suomessa. 97 206. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion menettely on ollut omiaan vaikuttamaan olennaisella tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen. Kilpailuvirasto soveltaa näin ollen tapaukseen 1.11.2011 asti voimassa olleen kansallisen kilpailunrajoituslain 6 §:ää, voimassa olevan kilpailulain 7 §:ää ja SEUT 102 artiklaa. 10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö 10.4.1 Arvioinnin perusteet 207. Kilpailulain 7 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti: 208. 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla 96 97 Ks. jaksot 9 ja 10.4.3 Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 69. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 51 (152) 20.12.2012 tavalla; tai 4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. 209. Kilpailulain 7 § perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ("SEUT") 102 artiklaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti 102 artiklan ja sitä koskevan yhteisön soveltamiskäytännön mukaisesti. Säännös on yhdenmukainen ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 6 §:n kanssa. 210. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Erityisvastuun soveltamisalaa on tarkasteltava kunkin tapauksen heikentynyttä kilpailutilannetta ilmentävien erityisten olosuhteiden valossa. Oikeuskäytännön mukaan erityisvastuusta seuraa, että SEUT 102 artiklan ja siten myös kilpailulain 7 §:n soveltamisalaan kuuluu kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka voi estää markkinoilla vielä voimassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja kehittymisen sen vuoksi, että kyseinen yritys käyttää muita keinoja, kuin niitä joita taloudellisten toimijoiden suoritteisiin perustuvassa normaalissa kilpailussa käytetään. 98 211. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan yhtenä keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että määräävässä asemassa olevat yritykset eivät estä tehokasta kilpailua sulkemalla markkinat kilpailun vastaisesti, koska sillä olisi haitallinen vaikutus kuluttajien hyvinvointiin. Kilpailun vastaisella markkinoiden sulkemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa todellisten tai mahdollisten kilpailijoiden tehokas markkinoille pääsy vaikeutuu tai estyy määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavan vuoksi. Tällöin on todennäköistä, että määräävässä asemassa oleva yritys voi kannattavasti korottaa hintoja kuluttajien vahingoksi. Kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen, poissuljenta, kattaa sellaiset määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavat, joilla pyritään estämään uuden kilpailijan tulo markkinoille, olemassa olevan kilpailijan kasvu tai poistamaan kilpailija kokonaan markkinoilta. 99 212. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan ensisijaisena tavoitteena on suojella tehokasta kilpailuprosessia, ei määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoita. Tämän vuoksi kilpailun vastaisen markkinoiden 98 Esim. Asia C-209/10 Post Danmark v konkurrencerådet, kohdat 23-24; Asia C-202/07 P France Télécom, kohta 105 näissä viitattuine oikeustapauksineen. 99 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohdat 69-73. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 52 (152) 20.12.2012 sulkemisen estämiseksi määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytapaan on tarpeen puuttua lähtökohtaisesti vain silloin, kun menettelytapa on haitannut tai voi haitata sellaisten kilpailijoiden toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia, joiden katsotaan olevan yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys. 100 Yhtä tehokkaalla kilpailijalla tarkoitetaan hypoteettista kilpailijaa, jonka kustannukset ovat samat kuin määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset. Tehokkuudella tarkoitetaan näin ollen tuotannollista tehokkuutta. Yhtä tehokas kilpailija voi lähtökohtaisesti sulkeutua pois markkinoilta vain silloin, kun määräävässä asemassa oleva yritys hinnoittelee alle omien kustannustensa. 101 213. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi muodostua useista eri elementeistä ja toimenpiteistä, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Oikeuskäytännössä on katsottu väärinkäyttöä olevan kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka on omiaan vaikuttamaan markkinoilla olevan kilpailuasteen säilymiseen ja tämän kilpailun kehittymiseen sen vuoksi, että määräävässä asemassa oleva yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään. 102 214. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella menettelyä, jossa määräävässä asemassa oleva yritys saattaa itsensä alttiiksi tappioille tai luopuu voitosta lyhyellä aikavälillä sulkeakseen markkinoilta kilpailijansa tai vahvistaakseen markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, ja aiheuttaa näin haittaa kuluttajille. 103 Tällaista kilpailijoiden poissulkemiseen tai niiden kasvun estämiseen tähtäävää alihinnoittelua kutsutaan saalistushinnoitteluksi. Unionin oikeuskäytännön mukaan kyse on saalistushinnoittelusta, jos määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa tuotettaan tai palveluaan kustannukset alittavaan hintaan syrjäyttääkseen kilpailijat markkinoilta tai estääkseen kilpailijoiden markkinoille tulon, jolloin määräävässä asemassa oleva yritys voi lisätä markkinavoimaansa. 104 215. Saalistushinnoittelun tunnusmerkistö on määritelty unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Unionin tuomioistuimen mukaan tässä tapauksessa ei ole mahdollista, että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen 100 Ks. esim. Asia 62/86, AKZO Chemie v. komissio, kohta 72; asia T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, kohta 194. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohta 63. 102 Asia 85/76 Hoffman-La Roche Co. AG v. komissio, kohta 91. 103 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 63. 104 Asia C-62/86 AKZO Chemie v. komissio; Asia C-333/94 Tetra Pak II. 101 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 53 (152) 20.12.2012 valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. 105 216. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on kyse siitä, onko määräävässä markkina-asemassa oleva Valio soveltanut perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle menettelytapoja, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Arvioidessaan Valion menettelytapoja ja niiden kilpailulainsäädännön mukaisuutta Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, onko Valio tarkoituksella saattanut itsensä alttiiksi tappioille tai luopunut perusmaitoliiketoiminnan voitoista sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti ja vahvistaakseen näin markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen. 217. Arvioidessaan sitä, onko Valiolle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita tai onko yritys luopunut voitoista, Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi unionin oikeuskäytännön mukaisesti keskimääräiset muuttuvat kustannukset ja keskimääräiset kokonaiskustannukset ja tarkastellut näiden kustannusten kattamista. 106 Virasto on myös arviossaan verrannut perusmaitojen muuttuvia kustannuksia niiden vältettävissä oleviin kustannuksiin ja tarkastellut vältettävissä olevien kustannusten kattamista komission tiedonannon mukaisesti. 107 218. Tämän lisäksi virasto on tarkastellut asiassa kertyneen asiakirjanäytön pohjalta sitä, onko Valio omaksunut kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän liiketoimintastrategian, jota se on toteuttanut muun ohella kustannukset alittavalla hinnoittelulla. Virasto on myös tarkastellut sitä, ovatko Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset korostaneet menettelyn poissulkevaa vaikutusta. 105 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225. 106 Ns. Areedan ja Turnerin testi; Asia C-333/94 Tetra Pak II; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio. 107 Komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa on omaksuttu uusi mittapuu tappiolle altistamiseen edellä kuvattuun unionin tuomioistuinten vakiintuneeseen käytäntöön nähden. Komissio ottaa omassa ratkaisukäytännössään nykyään lähtökohdaksi keskimääräiset vältettävissä olevat kustannukset (average avoidable cost, AAC) ja pitkän aikavälin keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC). Jos määräävässä asemassa oleva yritys perii hintoja, jotka jäävät alle AAC:n, ei yritys kata kustannuksia, jotka se olisi välttänyt jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Komission mukaan jos määräävässä asemassa oleva puolestaan perii hintoja, jotka jäävät alle LRAIC:n, se on merkki siitä, että yritys ei saa takaisin kaikkia kyseisen hyödykkeen tai palvelun tuottamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia ja että yhtä tehokkaasti toimiva kilpailija saatettaisiin sulkea markkinoilta. Tällöin komissio ottaa huomioon muun ohella asiassa mahdollisesti ilmi tulleet välittömät todisteet markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä strategiasta. (Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohdat 26-27.) KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 54 (152) 20.12.2012 10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin 219. Unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin. 108 220. Jos määräävässä asemassa oleva yritys ei kata omia kustannuksiaan, ei myöskään yhtä tehokas kilpailija pystyisi toimimaan markkinoilla kannattavasti. Unionin tuomioistuimen mukaan tätä lähestymistapaa puoltaa myös oikeusvarmuuden periaate, sillä määräävässä asemassa oleva yritys voi hintansa ja kustannuksensa huomioon ottamalla arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta sille SEUT 102 artiklan perusteella kuuluvan erityisvastuun mukaisesti eikä kilpailevien yritysten kustannusrakenne normaalisti ole määräävässä asemassa olevan yrityksen tiedossa. 109 221. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt Kilpailuvirastolle, että maitoraakaaineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan huomioon arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Virasto on selvityspyynnöin sekä kahden Valion tiloissa toimitetun kilpailulain 35 §:n mukaisen tarkastuksen avulla selvittänyt muun ohella sitä, miten Valio itse käsittelee maitoraakaaineen kustannusta sisäisessä laskennassaan ja liiketoiminnassaan. Viraston selvitysten tuloksia on käsitelty jäljempänä jaksoissa 10.4.2.3 -10.4.2.6 . 222. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole kuitenkaan olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Valion asettama raakamaidon hinta on muuttuva kustannus sekä sen olemassa oleville että markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, jotka ovat kustannusrakenteelta yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva Valio. Asiaa on käsitelty jäljempänä kappaleessa 10.4.2.3.1 . 10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin 223. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin perustuu kustannusten riippuvuuteen toiminta-asteesta. Muuttuvien kustannusten oletetaan joko kasvavan tai vähenevän samassa suhteessa kuin toiminta-aste muuttuu. Muuttuvat kustannukset riippuvat siten suoritemäärästä. Kiinteät kustannukset eivät riipu toiminta-asteen vaihtelusta vaan kapasiteetin eli potentiaalitekijöiden muutoksista. 110 Kiinteiden kustannusten määrä ei siten riipu niinkään Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 74 ja vastaavasti asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohta 108. Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44. 110 Ks. esim. asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 71. 108 109 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 55 (152) 20.12.2012 tuotannon määrästä, vaan ajan kulumisesta. Myös ne kustannukset, jotka riippuvat toiminta-asteesta vain vähän, käsitellään usein kiinteinä. 111 224. Kustannusten kiinteys ei merkitse niiden ehdotonta muuttumattomuutta. Tilanne kustannusten jaossa voi vaihdella tuotantotyypin tai tarkastelujakson pituuden mukaan. Kun tarkasteluajanjaksoa pidennetään, kiinteät kustannukset voivat olla muuttuvia. Toisaalta riittävän lyhyellä aikavälillä kaikki kustannukset voivat olla kiinteitä. 112 Tarkasteltaessa kustannusmittareiden avulla sitä, onko määräävässä asemassa olevalle yritykselle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita, on ajanjakso, jolla kustannusten luonnetta tarkastellaan, kustannukset alittavan saalistushinnoittelun kesto. 113 Tässä tapauksessa kyse on ajanjaksosta, joka on alkanut 1.3.2010 ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen. 225. Tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana Valiossa on ollut käytössä kaksi kannattavuuslaskentaohjelmaa: OFA ja ATLAS. Kilpailuvirasto on tarkastellut perusmaitojen kannattavuutta kummankin järjestelmän tuottamien raporttien pohjalta. Kilpailuvirasto on ottanut arviossaan huomioon myös laskentajärjestelmän vaihdoksen mahdolliset vaikutukset kustannustietoihin. 226. Kustannusten ryhmittelyssä muuttuviin ja kiinteisiin Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi Valion laskelmissa käytetyn jaottelun. Virasto on näin ollen käyttänyt kustannusten ryhmittelyssä Valion laskentajärjestelmään sisältyvässä kululajilaskelmassa sellaisenaan olevaa jakoa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. 114 Osan kustannuslajeista (esim. poistot) Kilpailuvirasto on 111 Kiinteät kustannukset voidaan edelleen jakaa kahteen osaan: seisontakustannukset, joita syntyy vaikka tuotantoyksikköä ei käytettäisi lainkaan ja valmiuskustannukset, jotka syntyvät tuotantoyksikön käyntivalmiudesta. 112 Kahden ääripään välissä erotetaan joskus puolimuuttuvat kustannukset, jotka ovat kiinteitä, kun tuotantomäärä on nolla ja kasvavat tämän jälkeen suorassa suhteessa tuotantomäärään. 113 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 105. 114 OFA-laskelmissa Valio on jakanut kustannukset kahteen pääryhmään: tuotannon ja myynnin kustannuksiin. Kummakin pääryhmän alla Valio on jaotellut kustannukset tiliryhmäkohtaisesti. OFA- laskelmissa Valio on jakanut henkilöstökustannukset sekä myynnin että tuotannon osalta muuttuviin ja kiinteisiin. Uudessa ATLAS-järjestelmässä KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 56 (152) 20.12.2012 ryhmitellyt erilaisten kustannusten yleisesti tiedossa olevan kustannusluonteen perusteella. 115 227. Valion OFA- tuloslaskelmissa käytetyn kustannusryhmittelyn mukaisesti Kilpailuvirasto on luokitellut muuttuviksi kustannuksiksi maitoraaka-aineen ja muut raaka-ainekustannukset, pakkaustarvikkeista aiheutuneet kustannukset, muista aineista ja tarvikkeista aiheutuneet kustannukset, ulkopuoliset palveluostot, muuttuvat henkilöstökulut, myyntirahdit ja muut muuttuvat kustannukset. Kiinteiksi kustannuksiksi virasto on luokitellut tuloslaskelmiin sisältyvät kiinteät henkilöstökulut, vuokrakulut, mainonnan kulut, muut kiinteät kulut ja poistot. ATLAS- tuloslaskelmien osalta Kilpailuvirasto on käyttänyt jaottelua muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. 116 228. OFA- järjestelmästä tuotettujen laskemien perusteella Kilpailuvirasto on tehnyt lisäksi suuntaa-antavan analyysin vältettävissä olevista keskimääräisistä kustannuksista (AAC), jossa perusmaitojen keskimääräistä muuttuvaa kustannusta (AVC) on verrattu niiden keskimääräiseen vältettävissä olevaan kustannukseen. Analyysi perustuu siihen, miten paljon Valio on pystynyt välttämään kustannuksia vuonna 2010, kun sen perusmaitojen tuotantomäärä on vähentynyt miljoonaa litraa vuoteen 2009 verrattuna. Analyysin perusteella tehty laskelma osoittaa, että vuonna 2010 AVC ja AAC olivat lähes samansuuruiset. 117 10.4.2.2 Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta 229. Asian käsittelyn aikana Valio on kommentoinut Kilpailuvirastolle toimittamiinsa tuloslaskelmiin sisältyviä kustannuslukuja ja Kilpailuviraston niiden perusteella tekemää jakoa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. 115 Ks. esim. Drury, C.: Management and cost accounting. 7th edition. London: Cengage learning (2008); Riistama, Jyrkkiö: operatiivinen laskentatoimi (1991). 116 Laskelmien perusteella Kilpailuvirasto on tehnyt yhteenvedon perusmaitojen keskimääräisistä muuttuvista (AVC) ja keskimääräistä kiinteistä (AFC) kustannuksista yksikköhintatasolla euroa/litra. Liitteenä olevasta yhteenvedosta käy ilmi, että Valion tuottamien ja myymien perusmaitojen kustannuksista suurin osa, noin prosenttia, on muuttuvia ja loput, noin prosenttia, on kiinteitä. ( Ks. liite 26, Valion perusmaitojen kustannusrakenne vuosina 2009 ja 2010.) 117 Analyysissä on otettu huomioon maitoraaka-aineen yksikköhintamuutokset, koska ne ovat tiedossa. Muiden kustannusten osalta ei ole huomioitu yksikköhintamuutoksia, koska ne eivät ole Kilpailuviraston tiedossa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat keskimäärin 6,7 % tammikuusta 2010 tammikuuhun 2011. Vastaavasti tilastokeskuksen mukaan työvoimakustannusindeksi on elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen osalta muuttunut vuoden 2009 tasolta 103,3 vuoden 2010 tasolle 105,4 eli myös palkkakustannukset ovat nousseet. Mikäli nämä kustannusten muutokset huomioitaisiin laskelmissa, ne nostaisivat AAC:n hieman korkeammaksi nyt tehtyyn laskemaan nähden. Laskelma on esityksen liitteenä 48. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 57 (152) 20.12.2012 230. Keskeinen erimielisyys Kilpailuviraston ja Valion välillä koskee maitoraakaaineen hankintakustannuksen luonnetta. Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole Valion mukaan muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. 231. Lisäksi Valio on esittänyt, että sen virastolle toimittamiin tuloslaskelmiin sisältyviä kustannuslukuja ja Kilpailuviraston näiden perusteella tekemää ryhmittelyä tulee oikaista seuraavat seikat huomioon ottaen: − tuloslaskelmiin sisältyvä maitoraaka-ainekustannuksen arvosuhde tulee oikaista; − tuloslaskelmiin sisältyvistä muuttuviksi luokitelluista myyntirahdeista on todellisuudessa kiinteitä noin prosenttia ja muuttuvia vain noin prosenttia; ja − tuloslaskelmiin sisältyvistä muuttuvista henkilöstökuluista vain noin prosenttia on todellisuudessa muuttuvia 232. Kilpailuvirasto vastaa alla ensin Valion esittämiin väitteisiin maitoraakaaineen kustannusluonteesta. Lopuksi virasto vastaa Valion esittämiin oikaisuvaatimuksiin myyntirahtien ja henkilöstökulujen kustannusluonteesta. Maitoraaka-aineen arvosuhdetta koskevaa oikaisuvaatimusta on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.4.2.6.1 . 10.4.2.3 Raaka-ainekustannuksen luonne 233. Asian käsittelyn aikana Valio on esittänyt virastolle useita argumentteja siitä, miksi maitoraaka-aineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan huomioon arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus, koska Valio on velvollinen ottamaan vastaan kaiken sen tuottajien tuottaman raakamaidon määrän. 234. Tämän lisäksi Valio on esittänyt, että Kilpailuviraston tulisi ottaa muuttuvana tai vältettävissä olevana kustannuksena huomioon ainoastaan perusmaitojen valmistuksen vaihtoehtoiskustannus. Tällä Valio on tarkoittanut tuottoa, jonka yhtiö saisi samalle raakamaitomäärälle muun realistisesti käytettävissä olevan jalostusvaihtoehdon kautta. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 58 (152) 20.12.2012 235. Kilpailuvirasto arvioi ensin raakamaidon kustannusluonnetta yhtä tehokkaan kilpailijan näkökulmasta. Tämän jälkeen virasto tarkastelee yksityiskohtaisesti Valion asian käsittelyn aikana esittämiä väitteitä maitoraaka-aineen kustannusluonteesta. 10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi 236. Kuten edellä on todettu, unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin. 237. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoiden kustannuksilla ja hinnoilla voi olla merkitystä arvioitaessa määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta tietyissä tilanteissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannusrakennetta ei objektiivisista syistä voida täsmällisesti selvittää; jos infrastruktuurin tuotantokustannukset on poistettu, jonka vuoksi määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset eivät heijasta niitä kustannuksia, joista markkinoille tulevat yritykset joutuvat vastaamaan; tai erityiset kilpailuolosuhteet markkinoilla vaativat kilpailijan kustannusten käyttämistä esimerkiksi sen vuoksi, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoitaan suotuisampi kustannustaso on seurausta sen määräävästä asemasta. 118 238. Kilpailuvirasto katsoo, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on lähtökohdiltaan kyse juuri sellaisesta tilanteesta, johon edellä kuvatussa tuomioistuimen päätöksessä viitataan. Valion esittämät perustelut raaka-aineen kustannusluonteesta perustuvat ennen kaikkea yhtiön osuustoiminnallisiin toimintaperiaatteisiin ja yhtiön huomattavaan markkinavoimaan sekä raakamaidon hankinnassa että maidosta jalostettavien tuotteiden markkinoilla, eivät sen tuotannolliseen tehokkuuteen. 239. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta jopa sellainen kilpailija, joka olisi yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva Valio, on sen sijaan välttämätöntä tarkastella kustannuksia objektiivisin kriteerein. Kustannusten on heijastettava 118 Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 45-46. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 59 (152) 20.12.2012 niitä kustannuksia, jotka perusmaitojen markkinoille tuleva hypoteettinen yhtä tehokas kilpailija kohtaa. Näin ollen myös maitoraaka-aineen kustannuksen on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan. 240. Valio hankkii omistajaosuuskuntiensa kautta noin 86 prosenttia kaikesta Suomesta tuotetusta raakamaidosta. Suomalaisilta maitotiloilta raakamaitoa ostavat meijerit tai meijeriosuuskunnat kilpailevat siitä, minkälaista hintaa ne kykenevät maidosta tuottajille maksamaan. Maitotilat eivät ole sidottuja tiettyyn meijeriin, vaan voivat liikkua tilityshintakehityksen mukaan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riippumatta niiden yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannattavuudesta. Mikäli kilpailevan meijerin maksama tuottajahinta muotoutuisi pysyvämmin alhaisemmaksi kuin Valion maksama hinta, sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä valiolaisiin osuuskuntiin. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon hankintahinta on näin ollen kustannus niin Valion olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, josta nämä kykenevät suoriutumaan vain myymistään maitotuotteista saamiensa tuottojen avulla. Markkinaolosuhteita raakamaidon hankinnassa kuvaa se, että Arla Ingman joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana. 241. Valio on vastineessaan kiistänyt tämän ja todennut, ettei virasto ole esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Kilpailuvirasto toteaa, että kyse on Valion markkinavoimaan liittyvästä alalla yleisesti tunnetusta tosiseikasta: Valio on noin 86 prosentin markkinaosuudellaan raakamaitomarkkinoiden hinnanasettaja ja sen kilpailijat joutuvat sopeuttamaan hintansa Valion hintoihin. 242. Kotimaan raakamaidon tuottajahintojen yhdenmukaisuus on havaittavissa myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) julkaisemista tuottajahintatilastoista. Tiken tuottajahintatilastosta käy ilmi Suomen keskimääräinen tuottajahinta ja E-luokan normimaidon keskimääräinen tuottajahinta. 119 Kun tätä hintaa verrataan Valion osuuskuntien 120 maksamaan E-normimaidon hintaan, havaitaan, että Suomessa vuonna 2012 maksettu keskimääräinen hinta on ollut lähes sama kun Valion maksama hinta. Vastaavasti tilastosta on havaittavissa, että osakeyhtiömuotoinen Arla Ingman on maksanut E-normimaidosta hieman enemmän (0,3 senttiä per litra) kuin tilastojen mukainen keskihinta. 119 120 Kuukausitason hintatilastossa näkyy selvästi kausiosan vaikutus, joka muuttaa normimaidon hintaa +/-2 senttiä per litra. Kilpailuvirasto on käyttänyt vertailukohtana Valio-ryhmään kuuluvan osuuskunta ItäMaidon hintaa. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 60 (152) 20.12.2012 243. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, että Valio on myös itse vedonnut samaan seikkaan ns. failing firm -puolustuksena Aito Maito -yrityskauppaprosessissa ja on toimittanut asiasta virastolle lausuntoja ja lehtileikkeitä. Yrityskauppapäätöksessä asiasta on todettu seuraavasti: 121 "Valio on esittänyt, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan mahdollisuudet säilyä markkinoilla heikkenevät, koska ne eivät voi maksaa kilpailukykyistä hintaa tuottajille, mikä puolestaan johtaa tuottajien siirtymiseen Valioryhmän osuuskuntiin." 244. Valion markkinavoimaa raakamaitomarkkinoilla kuvaa osaltaan se, että Aito Maito -päätöksen antamisen jälkeen Valion markkinaosuus raakamaidon hankintamarkkinoilla on kasvanut 80 prosentista noin 86 prosenttiin. Päätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa). 122 Yrityskauppapäätöksen mukaan kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa eli Valion omistajameijereilleen maksamaa tilityshintaa. Voidakseen toimia kannattavasti perusmaitojen myynnissä on Valion kilpailijoiden siten asetettava perusmaitojen myyntihintansa tasolle, joka peittää myös kiintiömaidon ostosta aiheutuvat hankintakustannukset. 245. Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa täyttyvät unionin oikeuskäytännössä asetetun kriteerit sille, että viranomainen voisi tarvittaessa tarkastella määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta käyttämällä laskelmissa raakamaidon kustannuksena Valion kilpailijoiden siitä maksamia hintoja. Sen sijaan, että Kilpailuvirasto olisi laskelmissaan käyttänyt Valion kilpailijoiden raaka-aineesta maksamia hintoja, virasto on tarkastellut yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä siten, että raaka-ainekustannuksena tarkastellaan Valion tuottajilleen maitoraaka-aineesta maksamaa tilityshintaa. 246. Virasto toteaa, että tämä lähestymistapa on yhdenmukainen myös oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Raakamaidon hankintahinta, jonka sen kilpailijat joutuvat maksamaan, on Valion tiedossa. Valion on näin ollen ollut mahdollista arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta ottamalla kustannusten kattamista koskevissa laskelmissa huomioon yhtiön omille tuottajilleen maksama hinta. 123 247. Koska raakamaidon hankintahinta on edellä todetun mukaisesti muuttuva kustannus Valion yhtä tehokkaille kilpailijoille, ei ole olennaista sisältääkö Valion tuottajilleen maksama tilityshinta voitonjakoa tai miten raakamaidon kusKilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. 123 Vrt. Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44. 121 122 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 61 (152) 20.12.2012 tannusluonne näyttäytyy sisäisesti Valion liiketoiminnassa. Tästä huolimatta Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä raakamaidon kustannuksesta. 10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä 248. Valion mukaan raakamaito ei ole yhtiölle aito kustannus, sillä Valion tehtävänä on oman jalostuksensa kautta maksimoida se tilityshinta, jonka Valio maksaa omistajameijereilleen näiltä hankkimastaan raakamaidosta. Valion mukaan sen tehtävänä on jalostaa kaikki sisään tuleva raakamaito mahdollisimman kannattavasti erilaisiksi jalosteiksi ja tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu kaikkien jalosteiden yhteenlasketun maitokatteen perusteella. Liiketoiminnan osuustoiminnallisesta luonteesta johtuen raakamaidon hinta sisältää Valion mukaan tuottajille maksettavan voitonjako-osuuden siitä arvonmuodostuksesta, jonka Valio kaiken kaikkiaan on saavuttanut erilaisten maitopohjaisten tuotteiden valmistuksella ja myynnillä. Valion mukaan osuustoiminnalliset meijerit Suomessa ja ympäri maailman toimivat saman periaatteen mukaisesti. 249. Valion mukaan sen maksamalla tuottajahinnalla ei ole käytännössä mitään vaikutusta sen jalostamien maitotuotteiden hintoihin vaan syy-seuraussuhde on päinvastainen: Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on seurausta raakamaidolle luodusta arvosta, eli hinnasta, jonka Valio onnistuu tuotteilleen saamaan markkinoilta. Mikäli maitoraaka-ainetta vastoin Valion käsitystä pidettäisiin kustannuksena, tulisi maitoraaka-aineesta tuottajille maksettua hankintahintaa käsitellä yhtiön mukaan siinäkin tapauksessa vain osittain kustannuksena, koska osa raaka-aineen hinnasta on omistajille maksetun voitonjaon luonteista. 250. Kilpailuvirasto toteaa aluksi, ettei sillä, että tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu Valion jalostamistaan tuotteista keskimäärin saaman maitokatteen perusteella, ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Vastaavasti, sillä sisältyykö Valion maksamaan tilityshintaan voitonjakoa vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa asiaa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten kannalta. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . Tästä huolimatta virasto on arvioinut Valion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla. 251. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valio Oy ei ole osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka omistavat maidontuottajien osuuskunnat. Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa (624/2006) on säädetty. OYL 13 luvun 3 §:n mukaan osakeyhtiön varojen jakamisen on perustuttava tilinpäätökseen. Valion raakamaidosta maksama tuottajahinta tai mikään sen osa ei kuitenkaan perustu yhtiön tilinpäätökseen. Valio luokittelee maitoraakaaineen ATLAS- järjestelmään yhteydessä olevassa KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 62 (152) 20.12.2012 kirjanpidossa raakamaidosta maksettu hinta otetaan huomioon . Valion Se, mikä on tilinpäätökseen kirjattu kuluksi, ei kuulu osakeyhtiön jakokelpoisten varojen piiriin. 252. OYL 13 luvun 6 §:n mukaan varojen jakamisen on pääsäännön mukaan perustuttava yhtiökokouksen päätökseen. Valion yhtiöjärjestyksen kohdassa 7 on määräykset yhtiön voitonjaosta: "Tilikauden voitto käytetään sen mukaan kuin yhtiökokous siitä päättää, yhtiön omiin tarpeisiin, jaetaan osakkaille tai luovutetaan meijeri- taikka maataloutta edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Osakkaille voidaan jakaa voittoa joko sen mukaan kuin kukin osakas on luovuttanut yhtiölle markkinoitavaksi tuotteitaan taikka osinkona osakkaille." Valion yhtiöjärjestyksen mukaan ei siten sinänsä ole poissuljettua jakaa yhtiön vapaan oman pääoman määrää omistajien myymien raakamaitolitrojen suhteessa mutta tällaisessakin tapauksessa on voitonjaon perustuttava yhtiökokouksen päätökseen ja tapahduttava jakokelpoisten varojen puitteissa. 253. Valion varsinaisista yhtiökokouksista vuosina 2010-2012 laadittuihin pöytäkirjoihin ei kuitenkaan sisälly päätöstä voitonjaosta, joka olisi tehty omistajaosuuskuntien toimittamien raakamaitolitrojen perusteella. Sen sijaan Valio on tehnyt yhtiökokouksissaan päätökset jakaa voittoa omistajilleen maksamalla osakepääomalle osinkoa. 124 Esimerkiksi vuonna 2011 Valio maksoi osakepääomalle osinkoa 4,5 prosenttia, mikä on lukuna vertailukelpoinen pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksamiin osinkoihin. 254. Ottaen huomioon, että OYL 13. luvun säännösten mukaan yhtiön varojen jakamisen tulee perustua lakiin ja muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa, Kilpailuvirasto ei pidä Valion esittämiä väitteitä tuottajahinnan sisältämistä nimenomaisista voitonjakoeristä uskottavina. Jos Valion esittämä väite pitäisi paikkansa, olisi yhtiö toiminut osakeyhtiölain vastaisesti. 255. Myöskään raaka-aineesta maksetun hinnan kohtelu tuloverotuksessa ei tue näkemystä, jonka mukaan raaka-aineen hinta sisältäisi nimenomaisia voitonjakoeriä. Lähtökohtaisesti osakeyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat tuloveron piirissä. Kuten edellä on todettu, sekä kirjanpidon että verotuksen kannalta maitoraaka-aineen hankinta otetaan Valiossa huomioon Maitoraaka-aineen hankinta on siten liikevaihdosta vähennettävä kuluerä, ei omistajille jaettava voitonjakoerä, josta olisi maksettu tulovero. 124 Liitteet 94-96, pöytäkirjat Valion varsinaisista yhtiökokouksista vuosilta 2010-2012. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 63 (152) 20.12.2012 256. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vero-oikeudessa osakeyhtiön ja sen osakkaan väliset oikeustoimet tulee hinnoitella lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Verotuksessa hyväksytty poikkeaminen käyvän hinnan periaatteessa voi perustua lähtökohtaisesti vain verolain säännökseen. Virastolle toimittamassaan selvityksessä Valio on todennut, ettei verottaja ole puuttunut Valion osuuskunnilleen maksamaan raakamaidon hankintahintaan esimerkiksi verotusmenettelylain (18.12.1995/1558) 29 §:n perusteella peiteltynä osinkona tai 31 §:n mukaisena siirtohinnoitteluoikaisuna, sillä Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on edustanut hankintamarkkinoilla raakamaidosta vakiintuneesti maksettua tasoa ja ollut osuustoiminnallisen käytännön mukaista. Näin ollen havaittavissa olevaa eroa markkinoilla raakamaidosta maksettava käyvän hinnan ja Valion tuottajilleen maksaman hinnan välillä ei ole ollut. 125 Asia käy ilmi myös edellä jaksoissa 10.4.2.3.1 kuvatuista Tiken tuottajahintatilastoista. 257. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään väitteidensä tueksi esittänyt konkreettista näyttöä siitä, että tuottajille maksettavaan tilityshintaan ylipäätään sisältyisi hinnan muista osista selkeästi erotettavissa olevia voitonjakoeriä. Valio on toimittanut virastolle useampia arvioita voitonjakokomponentin suuruudesta. 258. Virastolle toimittamassaan vastineessaan Valio on esittänyt, että voitonjakoerän suuruus voisi olla noin senttiä. Valion esittämä arvio perustuu siihen, että yhtiön tuottajahinta on ollut keskimäärin tämän verran suurempi kuin meijereiden maksama tuottajahinta EU:n alueella keskimäärin. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämä arvio jää perustelemattoman väitteen tasolle. Maidontuotannon olosuhteet, tilojen kulurakenne ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti EU:n ja myös Pohjoismaiden sisällä. Myös keskimääräinen raakamaidon tuottajahinta EU:n sisällä vaihtelee huomattavasti. Vertailu eri maiden tuottajahintojen välillä ei siten ole edes lähtökohdiltaan mielekästä. Mikäli vertailu kohdistetaan maihin, joissa tuotanto-olosuhteet ja kustannusrakenne ovat lähellä Suomea, havaitaan, että näiden maiden tuottajahinta on lähellä Suomen hintatasoa (Ruotsi) tai jopa selvästi korkeampi (Norja 126). 259. Marraskuussa Valion virastolle toimittamassa asiantuntijalausunnossa on esitetty toisenlaisen näkemys raakamaidon sisältämän voitonjakoerän suuruudesta. Lausunnon mukaan voitonjakoerän suuruus olisi senttiä litralta. Lausunnossa on arvioitu voitonjakoerän suuruutta suoraan vertailemalla raakamaidon hintaa sellaisilla markkinoilla, joilla osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on suuri sellaisiin markkinoihin, joilla 125 126 Raakamaidon hintatasoa on käsitelty edellä kappaleessa 10.4.2.3.1 Lähde: Tine vuosikertomus 2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 64 (152) 20.12.2012 vastaava osuus on vähäinen sekä estimoimalla välillisesti saman toimialan vertailuyritysten nettotulosprosentteja ja oman pääoman tulosprosentteja. 127 260. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion esittämät arviot voitonjakoerän suuruudesta ovat jääneet näyttämättä toteen. Virasto tuo esiin sille esitettyihin arvioihin liittyvät keskeisimmät epäkohdat. 261. Eri maantieteellisten markkinoiden väliseen tuottajahintaan perustuvan vertailun osalta Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että virastolle toimitettu asiantuntijalausunto perustuu vuoden 2009 tuottajahintojen vertailuun sen sijaan että arviossa olisi käytetty esimerkiksi vuoden 2011 tietoja. Lausunnosta ei käy ilmi miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty. 128 Vuonna 2009 maailmantalouden yleinen vahva heikentyminen johti raakamaidon hinnan romahtamiseen Euroopassa, keskimääräinen hintamuutos oli 7,7 euroa per 100 kg. 129 Näin ollen on selvää, ettei vuoden 2009 hintataso anna oikeaa kuvaa raakamaidon normaaleista markkinahintatasoista Euroopassa. Vuosi 2009 ei myöskään kuulu Kilpailuviraston tarkastelun kohteena olevaan ajanjaksoon, joka alkaa 1.3.2010. 262. Lausunnossa on valittu vertailumarkkinoiksi Saksa ja Viro, sillä näissä maissa osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on 35 - 50 prosenttia. Koska Saksassa ja Virossa maidon tuottaminen on maantieteellisistä syistä edullisempaa kuin Suomessa, on maiden hintatasoa verrattu Tanskaan, joka lausunnon antajien käsityksen mukaan muistuttaa maidontuotannon olosuhteilta Saksaa ja Viroa. Tanskassa osuustoiminnallisen meijeritoiminnan osuus oli 94 prosenttia. Lausunnossa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että hintaerot valittujen maiden välillä ovat vaihdelleet huomattavasti ajanjaksolla 2000 - 2011. Yleisesti voidaan todeta, että Saksan ja Tanskan hinnat ovat olleet hyvin lähellä toisiaan ja kahtena vuotena Saksan hintataso on ollut korkeampi kuin Tanskan hintataso. Kun tarkastellaan Viron hintatasoa, havaitaan, että se on ollut nousujohteinen lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin hintataso laski huomattavasti. 130 Lausunnossa ei myöskään ole analysoitu sitä, vaihteleeko Saksan tai Viron hintataso sen mukaan ostaako raakamaidon osuuskunta vai yksityinen meijeri, vaikka tämä tieto olisi ollut saatavilla lähteenä käytetystä sektoriraportista. 131 263. Lausunnossa esitetyn meijerialan vertailuyritysten nettotulosprosentteihin ja oman pääoman tulosprosentteihin perustuvan välillisen voitonjako-osuuden Liite 91, Valion 15.11.2012 toimittamat asiantuntijalausunnot 1-4, lausunto nro 3 voitonjakokomponentin arvioimisesta maidon tuottajahinnassa. 128 Lausunnon mukaan sen laatijoilla on ollut käytössään myös vuoden 2012 tilastot. 129 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011. 130 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011. 131 Liite 97, Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin 127 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 65 (152) 20.12.2012 arvioinnin osalta Kilpailuvirasto toteaa, että kahden eri markkinoilla mutta samalla toimialalla toimivan osuustoiminnallisen ja yksityisen meijerin kannattavuuksien vertailu edellyttäisi yritysten kustannus-, pääoma- ja tuottorakenteiden huolellista analysointia. Lisäksi vertailussa tulisi ottaa huomioon meijerituotteiden osuus liikevaihdosta, liikevaihdon jakauma korkean ja matalan jalostusasteen tuotteiden välillä, meijerin hinnoitteluvoima suhteessa vähittäiskauppaan sekä yleiset kustannustasot. Lisäksi on huomattava, että kaikkien yritysten kannattavuus vaihtelee yleisten taloudellisten suhdanteiden johdosta. Kilpailuvirastolle toimitetussa lausunnossa ei tällaisia tekijöitä ole tarkasteltu tai muutoin otettu huomioon. 264. Lisäksi Valio on virastolle toimittamassaan vastineessa viitannut siihen, että sen osuuskuntien tuottajille maksamissa tilityshinnoissa hyvitetään tuottajia maidon koostumuksen perusteella. Valion mukaan tuottajille hyvitetään rasvasta ja valkuaisesta keskimäärin noin senttiä/litra ja kun otetaan huomioon tilityshinnan tämän hetkinen taso noin senttiä/litra, osoittaa tarkastelu Valion mukaan sen, että tuottajahinnat sisältävät raaka-aineesta maksetun korvauksen lisäksi noin sentin voitonjakoerän. 265. Tältä osin virasto toteaa, että Valion tarkastelu jättää huomiotta sen, että hankkimastaan raaka-aineesta meijerit eivät maksa korvausta pelkästään raaka-aineen sisältämän rasvan ja valkuaisen perusteella. 132 Kun tarkastellaan Valion maitoraaka-aineesta kuukausittain maksamia hintoja, on lisäksi otettava huomioon, että näihin hintoihin sisältyvät myös mm. raaka-aineen kuljettamisesta aiheutuvat rahtikustannukset. Mitään nimenomaista sentin suuruista voitonjakoerää tai ylipäätään mitään voitonjakoeränä pidettävää osuutta tuottajahinnasta ei näin ollen voida osoittaa siten, että tuottajahinnasta vähennetään Valion esittämällä tavalla kompensaatio raakamaidon sisältämästä rasvasta ja valkuaisesta. Tältä osin on myös huomattava, että Valion käyttämä koostumushinta on säilynyt muuttumattomana vuodesta 2003. 266. On myös huomattava, että Valion esittämä sentin voitonjakoerä litraa kohden merkitsisi sitä, että raaka-aineen hinnasta yli prosenttia olisi kustannuksiin perustumatonta voitonjakoa osakeyhtiöltä sen omistajille. Vastaavasti tämä tarkoittaisi sitä, että Valion tilinpäätökseen kirjattu liiketulos lähes , jolloin omistajille verovapaasti jaetun liiketuloksen kokonaismäärä kasvaisi lähes miljoonaan euroon. Samoin Valion liikevoittoprosentti kasvaisi prosenttiyksikköä Rasva- ja valkuaispitoisuuden lisäksi tuottajahintaan vaikuttavat mm. tuotantoajankohta (kausihinnoittelu) ja maidon laatu (esim. bakteeripitoisuus yms.) 132 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 66 (152) 20.12.2012 prosenttiin. Vertailulukuna Kilpailuvirasto toteaa, että elintarvikealan keskimääräinen liikevoittoprosentti vuonna 2011 oli 3,6 prosenttia. 133 267. Lopuksi virasto huomauttaa, että Valion perusmaitojen myyntituotot ovat alittaneet muuttuvat kustannukset koko tarkastelun kohteena olevan ajanjakson ajan noin sentillä. Vaikka vastoin edellä todettua katsottaisiin, että raakamaidon hintaan sisältyisi nimenomainen voitonjakokomponentti, jota ei voitaisi käsitellä kustannuksena, tulisi sen olla jopa yli sentin suuruinen litralta, jotta Valion hinnat olisivat kattaneet perusmaitojen valmistuksen muuttuvat kustannukset. Tässäkin tapauksessa hinnat ovat yhä alittaneet kokonaiskustannukset ja oikeuskäytäntö huomioon ottaen menettelyssä on silti kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. 134 10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena 268. Kuten edellä on todettu, Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. Valion mukaan raakamaidon hankintahinta on sille kiinteä kustannus, koska yhtiö on velvollinen vastaanottamaan kaiken sen osakasmeijereiden keräilemän raakamaidon. 269. Myös Valion Kilpailuvirastolle toimittamien laskentatoimen professorien asiantuntijalausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on Valiolle kiinteä, kun otetaan huomioon Valion velvollisuus vastaanottaa kaikki se raakamaito, minkä sen omistajat tuottavat. Lausuntojen mukaan Valion liiketoiminnassa on kysymys vastaanotetun raakamaidon ohjaamisesta erilaisiksi maitotuotteiksi sen perusteella, millainen kysyntä ja odotettavissa oleva tuotekohtainen kannattavuus ovat kunkin maitotuotteen kohdalla. Lausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on siten Valion liikeidean kannalta kiinteä kustannus. 135 270. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, ettei sillä, onko Valiolla velvoite vastaanottaa kaikki sen omistajameijereiden keräilemä raakamaito ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . 271. Toiseksi on otettava huomioon, että sekä Valion virastolle toimittamissa kirjelmissä että virastolle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa on arvioitu 133 Elintarvikevalmistuksen liikevoittoprosentin mediaani vuonna 2011 oli 3,6 % ja yläkvartiili 8,4 %. Lähde: Balance Intelligence. 134 Näyttöä Valion tarkoituksesta sulkea perusmaitojen markkinat kilpailuvastaisesti on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.4.3 135 Asiantuntijalausunnot ovat esityksen liitteinä 29 ja 30 (Valion selvityksen Kilpailuvirastolle 5.4.2011 ja 15.11.2012) KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 67 (152) 20.12.2012 maitoraaka-aineen kustannusluonnetta yksinomaan Valion kokonaisliiketoiminnan kannalta, ei relevanttien hyödykemarkkinoiden eli perusmaitoliiketoiminnan kannalta. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa kustannuksia tarkastellaan vain perusmaitoliiketoiminnan osalta, ei Valion koko liiketoiminnan kannalta. Muuttuvien kustannusten perusmääritelmään nähden on selvää, että Valion tuloslaskelmassaan perusmaitoihin kohdistama maidon raakaainekustannus on luonteeltaan muuttuva, sillä perusmaitoihin käytettävän raaka-aineen määrä on yksiselitteisesti riippuvainen toiminnan asteesta eli perusmaitojen tuotannon volyymista. 136 Tämä on myös todettu Valion toimittamissa asiantuntijalausunnoissa. 137 272. Edellä todetusta huolimatta virasto on arvioinut Valion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla. Valion mahdollisuus vaikuttaa hankkimansa raakamaidon määrään 273. Valion Kilpailuvirastolle toimittaman selvityksen mukaan velvoite vastaanottaa kaikki sen omistajameijereiden keräilemä raakamaito perustuu yhtiön yhtiöjärjestykseen, osakassopimukseen, hankintasopimuksiin ja pitkäaikaiseen vakiintuneeseen käytäntöön. 138 274. Toisin kuin Valio väittää, sillä ei ole juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen osakasmeijereiden vastaanottamaa maitoa. Valion yhtiöjärjestyksessä ei ole asiasta mainintaa. Yhtiöjärjestyksessä todetaan ainoastaan, että "Yhtiön toimialana ja tarkoituksena on osakkaidensa elinkeinon tukemiseksi meijeriteollisuutta harjoittamalla jalostaa osakkaittensa toimittamaa maitoa ja markkinoida maitovalmisteita. Yhtiö voi samassa tarkoituksessa harjoittaa myös muuta elintarviketeollisuutta ja ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä. Yhtiö voi jalostaa ja markkinoida myös muiden kuin osakkaidensa toimittamaa maitoa, maitovalmisteita tai muita elintarvikkeita." 139 275. Valion toimittamassa lausunnossa ei ole myöskään täysin otettu huomioon sitä, että Valio pystyy muuttamaan raakamaidon hankintahintaa, joka vaikuttaa suoraan raakamaidon hankintakustannuksiin. Valio on muuttanut raakamaidosta maksettavaa maidon tuottajahintaa vuosien 2009 -2011 aikana; vuonna 2009 tuottajahinta laski 4,7 senttiä, vuosina 2010 ja 2011 tuottajahinta nousi 2-4 senttiä. Tästä seuraa, että vaikka Valion koko liiketoiminnan vastaanottaman raakamaidon määrä olisi kiinteä, ei vastaanotetun raakamaidon hankintakustannus ole kiinteä, koska Valio pystyy muuttamaan sen hankintakustannusta. Tämä seikka on havaittavissa myös Valion omissa tuloslaskelmissa, joissa maidon raaka-ainekustannus käsitellään 136 Liitteet 29 ja 30, Valion selvitykset 4.5.2011 ja 15.11.2012. Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liitteineen 1-4. 139 Yhtiöjärjestyksen kohta 2 § (Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 3). 137 138 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 68 (152) 20.12.2012 Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa, joista Valiolle toimittaa raakamaitoa vain 9 osuuskuntaa. 140 Se, että hankintasopimuksia on tehty vain osan osakasmeijereistä kanssa kuvaa osaltaan sitä, ettei osakassopimuksesta seuraa todellista juridista velvoitetta hankintasopimuksen tekoon. Valio ei siten myöskään käytännössä vastaanota kaikkea sen omistajien keräilemää raakamaitoa. 276. Vastaavasti se, että hankintasopimukset tehdään ja että hankintasopimuksissa nimenomaisesti sovitaan osuuskunnan toimittaman raakamaidon , viittaa päinvastoin siihen, että Valio pystyy sopimuksin vaikuttamaan vastaanottamansa maidon määrään hankintasopimusneuvottelujen yhteydessä. 141 277. Lisäksi on huomattava, että hankintasopimuksen kohdassa 3 on maininta myös siitä, että sopimuksen mukaisia raakamaidon hintoja vaikuttamaan sekä sa. 142 Näin ollen se, että Valio pystyy on vahvistettu myös Valion tekemissä hankintasopimuksis- 278. Edellä todetuin perustein Kilpailuvirasto katsoo, ettei Valiolla ole juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen osakasmeijereiden keräilemää raakamaitoa. 279. Siltä osin kun Valio on viitannut pitkäaikaisesti vakiintuneeseen käytäntöön ja siihen, että yhtiö itse kokee osuustoiminnallisista toimintaperiaatteistaan johtuen olevansa tosiasiassa velvoitettu ottamaan vastaan kaiken sen omistajien keräilemän raakamaidon määrään myös ilman varsinaista juridista velvoitetta Kilpailuvirasto viittaa sen hallussa olevaan asiakirjanäyttöön. 280. Tarkastuksella hankitut asiakirjat osoittavat, että Valion osakkaista seuraavat eivät ole liikesuhteessa yhtiön kanssa: Hirvijärven Osuusmeijeri, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Kaustisen Osuusmeijeri, Kuusamon Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Maitomaa Osuuskunta Satamaito ja Paavolan Osuusmeijeri (www.valio.fi) 141 Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 2. 142 Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 2. 140 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 69 (152) 20.12.2012 Valion vastaanottaman raakamaidon määrä ja raakamaidon käyttö perusmaitojen valmistukseen 281. Arvioidessaan raakamaidon kustannusluonnetta virasto on tarkastellut myös Valion vastaanottamaa raakamaidon määrää ja raakamaidon käyttöä perusmaitojen valmistukseen. 282. Valio on vastaanottanut sekä vuonna 2009 että 2010 saman määrän raakamaitoa; 1899 miljoonaa litraa. Vuonna 2009 Valio valmisti perusmaitoja yhteensä miljoonaa litraa, johon se käytti miljoonaa litraa raakamaitoa. Vuonna 2010 Valio valmisti perusmaitoja yhteensä miljoonaa litraa, johon se käytti miljoonaa litraa raakamaitoa. Vastaanottamastaan raakamaidosta Valio käytti siten perusmaitojen tuotantoon vuonna 2009 noin prosenttia ja vuonna 2010 noin prosenttia. Vastaanotetun raakamaidon kokonaismäärästä perusmaitoihin käytetty määrä vähentyi siten vain noin prosenttiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2010. 144 283. Raakamaitomäärien ja raakamaidon käytön tarkastelu osoittaa, että vastaanottamastaan raakamaidosta Valio käyttää pääosan eli yli prosenttia muihin tuotteisiin kuin perusmaitoihin. Tuotantomäärien tarkastelu puolestaan osoittaa, että Valion valmistamien muiden maitojalosteiden tuotantomäärät ovat vaihdelleet enemmän kuin perusmaitojen. Vastaavasti myös niissä tarvittavan maitoraaka-aineen määrä on vaihdellut enemmän kuin perusmaidoissa. Vaihtelua on ollut havaittavissa erityisesti muiden tuoretuotteiden ja juustojen kohdalla. 145 284. Valion ylläpitämästä maitoraaka-aineen käytön seurannasta ilmenee, että Valio Valio seuraa myös tarkoin, kuinka paljon tuotteen valmistuksessa jää yli sellaisia komponentteja, joita tuotteen valmistuksessa ei tarvita. Yli jääneet komponentit Valio käyttää muiden tuotteiden valmistukseen, jotta raakamaito tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti eri tuotteisiin. Kilpailuvirasto katsoo näin ollen, että Valion sisäisessä laskennassaan käyttämä tapa luokitella maitoraaka-aine on johdonmukainen. Liite 55, Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen. Liite 32, Valio Oy:n tilinpäätös 2010; liite 46 Valion kannattavuuslaskelmat 2010 ja liite 1, Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009. 145 Liite 84, Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat budjetin ja liikevaihdon seurannan raportit 143 144 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 70 (152) 20.12.2012 285. Arvioinnissaan Kilpailuvirasto on myös ottanut huomioon sen, että vaikka Valion perusmaitojen tuotantomäärä romahtaisi, on raakamaidolle löydettävissä vaihtoehtoinen jalostuskohde. Valion vastaanottaman raakamaidon määrän ja valmiiden maitotuotteiden kysynnän vaihdellessa kuukausittain yhtiö joutuu ohjaamaan vastaanottamansa raakamaidon käyttöä jatkuvasti. Perusmaidoista ylijäävän raakamaidon Valio kykenee jalostamaan muiksi Vaikka kustannuksia tarkasteltaisiin hyvin lyhyellä aikavälillä, ei raakamaidosta näin ollen tule perusmaitoliiketoiminnan kannalta kiinteää kustannusta edes siinä tapauksessa, että perusmaitojen tuotantomäärä romahtaisi ja raakamaitoa jäisi perusmaitojen osalta käyttämättä sen vuoksi, että Valion koko liiketoimintaansa varten vastaanottama raakamaidon määrä ei joustaisi perusmaitojen kysynnän mukaan. 10.4.2.3.4 Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä 286. Valion mukaan virasto on menettelyt virheellisesti arvioidessaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta ja liiketoiminnan kustannusten luonnetta sen virastolle toimittamien ns. OFA- laskentajärjestelmästä peräisin olevien kannattavuuslaskelmien perusteella. Valion mukaan OFA- järjestelmä on poistettu käytöstä ja sitä käytetään enää vain varastokirjanpidon tarkoituksiin. OFA- järjestelmästä saatavia laskelmia ei Valion mukaan käytetä tuotannonohjauksessa tai liiketoiminnan kannattavuuden tarkastelussa. Valion mukaan yhtiö on siirtynyt käyttämään ATLASlaskentajärjestelmää. 287. Valion mukaan maitotuottolaskennan kautta yhtiö ohjaa tuotantoa paremman katteen tuotteisiin olemassa olevan kapasiteetin ja kysynnän puitteissa raakamaidolle saatavan tuoton maksimoimiseksi. Maitotuottolaskennassa ei maitoraaka-ainetta huomioida kustannuksena, koska tuotannonohjaus perustuu raakamaidolle saatavan lisäarvon vertailuun. Maitokatelaskennassa yhtiö ei myöskään tee jakoa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. 288. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, ettei sillä, miten Valio on sisäisissä kannattavuuslaskelmissaan luokitellut maitoraaka-aineen kustannuksen ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . Tästä huolimatta Kilpailuvirasto on tarkastellut seikkaperäisesti Valion käyttämiä tuote- ja kannattavuuslaskentajärjestelmiä sekä niiden tuottamia laskelmia arvioidessaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. 289. Mitä tulee Valion esittämään väitteeseen siitä, että viraston käyttämät laskelmat perustuisivat käytöstä poistetun ja kannattavuuslaskentaan soveltumattoman OFA-järjestelmän tuottamiin raportteihin, Kilpailuvirasto huomauttaa, että riippumatta siitä, tarkastellaanko perusmaitojen kannattavuutta KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 71 (152) 20.12.2012 OFA- tai ATLAS- järjestelmästä tuotettujen kustannuslukujen kautta, laskentajärjestelmän vaihto ei ole vaikuttanut merkityksellisellä tavalla näistä laskelmista ilmenevien tuotekohtaisten kustannusten suuruuteen eikä siten myöskään perusmaitojen myynnin kannattavuuteen. 146 290. Mitä puolestaan tulee Valion esittämään väitteeseen siitä, että ATLAS- järjestelmä virasto toteaa, että Valion väite on vain osittain paikkaansa pitävä. 291. Viraston selvitykset osoittavat, että ohella Valio syöttää ATLAS- järjestelmään ATLAS-järjestelmästä on siten saatavissa 146 Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona Valiossa ovat olleet käytössä sekä OFA- että ATLASlaskentajärjestelmät. Vuonna 2010 Vuoden 2011 aikana OFA- kannattavuuslaskenta on ollut Valion käytössä vuosina 2004-2011. Vuoden 2012 alusta lähtien Valio on käyttänyt laskentaan vain ATLAS-järjestelmää ja OFA- järjestelmää vain varastokirjanpitoa varten. (Liite 54, Muistio Kilpailuviraston tarkastukselta 22.3.2012). Vastaavasti, siltä osin kun Valio on todennut OFA-laskelmien olevan yksinomaan varastokirjanpitoon tarkoitettuja laskelmia Kilpailuvirasto huomauttaa, että kirjanpitolainsäädäntöön perustuvaan varastokirjanpitoon ei sisällytetä myynnin kustannuksia, Tämä osoittaa, että OFA- kannattavuuslaskelmat ovat Kirjanpidon ja verotuksen säännökset koskevat Valion kohdalla järjestelmän perusteella tehtyjä tuloslaskelmia. Virasto toteaa lisäksi, että jo järjestelmän nimi (”OFA- kannattavuuslaskenta”) ja järjestelmän tuottamien laskelmien nimi kuvaavat sitä, että kyse on vuosina 2004-2011 Valiossa käytössä olleesta kannattavuuden seurantaan tarkoitusta järjestelmästä. 147 Liite 34, Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010. 148 Liitteet 34-37, Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010, 1-12/2011, 1-4/2012 ja 18/2012. 149 Liite 38, Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010. 150 (Liite 42, Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executivekurssille 13.10.2010, s. 56-62.) KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 72 (152) 20.12.2012 151 292. Arvioitaessa Valion Kilpailuvirastolle toimittamien kannattavuuslaskelmien soveltuvuutta kuvaamaan Valion liiketoiminnan kannattavuutta ei voida sivuuttaa myöskään sitä, että joulukuuhun 2011 asti Valio on toimittanut virastolle juuri OFA- järjestelmään perustuvia laskelmia viraston pyytäessä yhtiöltä perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuslaskelmia ilman, että yhtiö olisi missään vaiheessa indikoinut sen toimittamien laskelmien olevan jollain tavoin virheellisiä tai antavan väärän käsityksen perusmaitojen kannattavuuden tarkastelusta yhtiössä. Myös Kilpailuviraston tarkastuksella hankkima asiakirja-aineisto osoittaa, että vielä kesällä 2010 Valio itsekin piti virastolle toimittamiaan laskelmia oikeana tapana tarkastella perusmaitojen tuotekohtaista kannattavuutta. Myös laskelmiin sisältynyt ryhmittely muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin vastasi yhtiön lakiasiainosaston käsitystä relevanttien tuotekohtaisten kustannusten määrittelystä. 152 293. Maaliskuussa 2011 virasto esitteli Valiolle alustavan näkemyksensä siitä, että yhtiön perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset tuotot alittavat liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Tapaamisen jälkeen huhtikuussa 2011 Valio esitti, että OFA- järjestelmään perustuvia Valion kustannuslukuja tulee laskennallisesti oikaista raaka-aineen arvosuhteen, varaston palkkojen ja kuljetuskustannusten osalta. Samassa yhteydessä Valio toimitti virastolle laskentatoimen professorien laatiman lausunnon siitä, että raakamaidosta maksettu hinta on, yhtiön toiminnan luonne huomioon ottaen, kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. Toukokuussa 2011 Valio toimitti virastolle oikaistut perusmaitojen laskelmat ajanjaksolle 1.1.2010-31.12.2010. Myös näihin laskelmiin sisältyi . 153 294. Vasta tammikuussa 2012 saatuaan sitä ennen virastolta päätös- ja esitysluonnoksen kuulemista varten Valio ilmoitti kirjallisessa vastineessaan myöhemmin toistamansa näkemyksen, että sen virastolle toimittamat laskelmat ovat käyttökelvottomia, eivätkä kuvaa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta oikein. 295. Kilpailuvirasto katsoo, että asian käsittelyn aikana Valio on esittänyt keskenään ristiriitaisia selvityksiä ja tietoja siitä, miten perusmaitoihin kohdistuvia kustannuksia tarkastellaan yrityksen sisällä, mikä on osaltaan vaikeuttanut viraston mahdollisuuksia selvittää raaka-ainekustannuksen kustannusluonteen käsittelyä Valiossa. Edellä todetuin perustein Kilpailuvirasto katsoo selvitetyksi, että niissä laskemissa, joihin Valio sisällyttää maitoraaka-aineen kustanLiite 42, Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executive-kurssille 13.10.2010. 152 Liite 50, Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 16.6.2010; Liite 51, Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 7.10.2009. 153 Liitteet 29 ja 31, Valion selvitykset 5.4.2011 ja 31.5.2011 151 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 73 (152) 20.12.2012 nuksen , raaka-aine on luokiteltu muuttuvaksi kustannukseksi. 296. Edellä jaksossa 10.4.2.3 käsitellyin perustein Kilpailuvirasto katsoo lisäksi, etteivät Valion tuottamat maitokatelaskelmat sellaisenaan sovellu Valion menettelyn kilpailuoikeudellisen arviointiin. On toisaalta huomattava, että myös maitokatelaskelmat osoittavat, ettei yhtä tehokas kilpailija ole voinut toimia kannattavasti perusmaitomarkkinoilla. Maitokatelaskelma kertoo sen hinnan, joka kyseisen lopputuotteen jalostusarvon perusteella voidaan raakamaidosta maksaa, jotta toiminta olisi kannattavaa. Vuonna 2011 perusmaitojen maitotuotto oli noin senttiä litralta. Vastaavalla ajanjaksolla Valio maksoi kuitenkin raakamaitolitrasta noin 44 senttiä. Maitokatelaskelma osoittaa siten, että yhtä tehokkaan kilpailijan olisi tullut saada hankittua raakamait sentin litrahinnalla, jotta se olisi voinut toimia kannattavasti perusmaitojen markkinoilla Valion vuonna 2011 soveltama tukkuhintataso huomioon ottaen. Yhtä tehokas kilpailija ei näin ollen ole voinut toimia kannattavasti perusmaidoissa, sillä perusmaitojen maitotuotto on alittanut raakamaidosta maksettavan hinnan noin sentillä. 154 10.4.2.4 Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena 297. Valion virastolle toimittaman vastineen ja sitä täydentävien kirjelmien mukaan Kilpailuviraston tulisi ottaa huomioon muuttuvana ja vältettävissä olevana kustannuksena ainoastaan perusmaitojen valmistuksen vaihtoehtoistuotto. Valion mukaan perusmaitojen raakamaitokustannuksesta vältettävissä on ainoastaan se osuus, joka voidaan saada jalostamalla maito perusmaidon sijaan joksikin muuksi tuotteeksi. Valion mukaan lyhyellä tähtäimellä reaalisia vaihtoehtoja ovat tuotteet, joille on vapaana olevaa tuotantokapasiteettia ja olemassa olevaa markkinakysyntää. Käytännössä tämä vaihtoehtoinen tuotto tarkoittaa Valion mukaan yleensä vientijuustojen tai rasvattoman maitojauheen ja teollisuusvoin vientihintaa. 298. Kilpailuvirasto ei hyväksy Valion esittämää väitettä. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3 on yksityiskohtaisesti selvitetty, on maitoraaka-aine muuttuva kustannus sekä Valiolle että sen yhtä tehokkaille kilpailijoille. Vältettävissä olevilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka määräävässä asemassa oleva yritys olisi välttänyt, jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Muuttuvien kustannusten lisäksi vältettävissä oleviin kustannuksiin kuuluu se osa kiinteistä kustannuksista, joka olisi vältetty, jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Muuttuvat kustannukset ovat useissa tapauksissa samat 154 Liite 39, Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-12/2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 74 (152) 20.12.2012 kuin vältettävissä olevat kustannukset, sillä usein vain muuttuvat kustannukset ovat vältettävissä. 155 299. Vältettävissä olevat kustannukset pitävät siten jo määritelmänsä puolesta sisällään tuotteeseen kohdistuvat muuttuvat kustannukset. Ottaen huomioon, että raakamaito on muuttuva kustannus sekä Valiolle että sen yhtä tehokkaille kilpailijoille ei nyt käsillä olevassa asiassa ole mahdollista, että vältettävissä oleva kustannus olisi muuttuvia kustannuksia pienempi, kuten Valio on väittänyt. Sama koskee pitkän aikavälin keskimääräisiä lisäkustannuksia (long-run average incrimental cost, LRAIC), joihin Valio on myös Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa viitannut. Myös näihin kuuluvat jo määritelmänsä puolesta muuttuvat kustannukset. 300. Vaikka katsottaisiin, että perusmaitojen valmistukseen käytettävä raakamaito ei olisi kokonaisuudessaan muuttuva tai vältettävissä oleva kustannus Valiolle ja sen yhtä tehokkaille kilpailijoille, Valio ei ole osoittanut, että tällaisessakaan tapauksessa vain rasvattoman maitojauheen tarkastelu vaihtoehtoiskustannuksena olisi perusteltua. Tältä osin Kilpailuvirasto viittaa jäljempänä jaksossa 10.5.1 maitojauheen kannattavuudesta ja Valion käytettävissä olevista jalostusvaihtoehdoista todettuun. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että jauhevalmistuksen osuus Valion liikevaihdosta oli prosenttia vuonna 2011 ja jauheisiin käytetyn raakamaidon määrä oli noin prosenttia kaikesta Valion vastaanottamasta raakamaidosta. 156 Valio käyttää siten vastaanottamastaan raakamaidosta prosenttia muiden tuotteiden kuin jauheiden valmistukseeen. Kilpailuvirasto ei pidä relevanttina vertailukohtana tuotetta, jonka osuus määräävässä asemassa olevan yrityksen kokonaisliiketoiminnasta on näin marginaalinen. 301. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, ettei sen tiedossa ei ole yhtään oikeustapausta, jossa arvioitaessa määrävään markkina-aseman väärinkäyttöä ja yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä kustannusperusteena olisi käytetty määräävässä asemassa olevan yrityksen vaihtoehtoiskustannusta. 157 302. Virasto myös toteaa, että mikäli Valion väite maitojauheen tuotosta raakamaidon vaihtoehtoiskustannuksesta hyväksyttäisiin, merkitsisi se käytännössä Komission tiedonanto, kohta 26 alaviitteineen; ks. myös esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 303. 156 Vastaavasti perusmaidot muodostivat liikevaihdosta prosenttia ja niihin käytetyn raakamaidon määrä prosenttia kaikesta Valion vastaanottamasta raakamaidosta. 157 Valio on vastineessaan viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla Foods amba/Milko ekonomisk förening (päätös 24.10.2011, Dnr 445/2011), jossa mainitaan vaihtoehtoiskustannus yhtenä vaihtoehtona maitoraaka-aineen kustannukseksi. Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että kyse oli ensinnäkin yrityskauppa-asiasta, ei määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, jossa olisi arvioitu yhtä tehokkaiden kilpailijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Toiseksi, on huomattava, että toteamuksestaan huolimatta Konkurrensverket käytti tapauksessa raakamaidon kustannuksena raakamaidosta tuottajille maksettavaa hintaa tehdessään ns. UPP-testin arvioidessaan hinnannousun todennäköisyyttä yrityskaupan jälkeen. 155 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 75 (152) 20.12.2012 sitä, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttökieltoa koskevat säännökset, jotka liittyvät yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten turvaamiseen, eivät soveltuisi lainkaan Valioon. 303. Edellä todetun perusteella Valion esittämä väite raakamaidon vaihtoehtoiskustannuksesta on ilmeisen perusteeton. 10.4.2.5 Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin 304. Kilpailuvirasto vastaa lopuksi Valion esittämiin oikaisuvaatimuksiin myyntirahtien ja henkilöstökulujen luokittelemisesta kiinteiksi kustannuksiksi. 10.4.2.5.1 Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi 305. Valio luokittelee omissa tuloslaskelmissaan myyntirahdit kokonaisuudessaan muuttuviksi. Tästä huolimatta Valio on esittänyt virastolle, että tuloslaskelmissa muuttuviksi kustannuksiksi merkityistä myyntirahdeista todellisuudessa prosenttia on kiinteitä ja vain prosenttia on muuttuvia kustannuksia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Valion oman tuloslaskelman mukaisesta luokittelusta keskimäärin noin senttiä/litra suuruisesta myyntirahtien kustannuksesta tulisi siirtää kiinteiksi kustannuksiksi noin senttiä/litra. 306. Myyntirahdeilla tarkoitetaan valmiiden maitotuotteiden kuljettamista Valion varastoilta asiakkaiden varastoihin. Valio vastaa tästä kuljetuksesta käyttäen ulkopuolisia kuljettajia, joille Valio maksaa korvauksen tekemiensä kuljetussopimusten mukaisesti. 307. Valio on suunnitellut myyntirahdattavien maitotuotteiden kuljettamisen siten, että asiakas saa kaikki maitotuotteet samasta jakeluautosta, joka ajaa noin kertaa viikossa saman jakelureitin. Virastolle toimittamassaan selvityksessä Valio on katsonut, että tällä tavoin järjestetyssä kuljetustoiminnassa kuljetuskustannukset eivät riipu myyntimääristä ja siksi kuljetuskustannukset ovat luonteeltaan pääosin kiinteitä. 308. Valio on sisällyttänyt virastolle toimittamaansa selvitykseen ns. , jonka mukaan jakeluauton siirtyminen varastosta ensimmäiselle asiakkaalle ja viimeisen asiakkaan luota takaisin varastolle aiheuttavat suurimman osan kuljetuskustannuksista ( prosenttia). 158 Tätä osaa jakelun kustannuksista Valio pitää selvityksessään kiinteänä. Jakelijan suorittama tuotteiden käsittely ja asiakkaan luona kulunut aika aiheuttavat Valion mukaan puolestaan muuttuvan 158 Liite 29, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 76 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 kustannuserän. Käsittelystä ja asiakkaan luona kuluneesta ajasta aiheutuu Valion mukaan noin prosenttia myyntirahtien kustannuksista. Valion selvityksen mukaan kuljetuskuormissa eri tuotteilla on omat tuotepaikat, joille kustannukset kohdistetaan. Tuotepaikoittain kustannukset kohdistetaan tuotetilavuuden pohjalta. 159 309. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että mikäli myyntirahdit olisivat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan todellisuudessa kiinteitä, voidaan lähtökohtana pitää, että Valio olisi luokitellut ne kiinteiksi myös omissa tuloslaskelmissaan. Kilpailuvirasto on saanut Valiolta kuvauksen ATLASjärjestelmän määrityksistä. Näissä määrityksissä on kuvattu miten ATLAS-järjestelmässä joten myös 310. Toiseksi, myyntirahtien kehitys ei tue Valion väitettä niiden kiinteästä luonteesta. Valion toimittamien kannattavuuslaskelmien mukaan myyntirahdit vuonna 2009 olivat euroa ja vuonna 2010 euroa. Vuonna 2010 perusmaitoihin kohdistetut myyntirahdit ovat näin ollen vähentyneet vuodesta 2009 samassa suhteessa kuin perusmaitojen myyntimäärät, eli prosenttia. 161 Myös tämä seikkaa viittaa osaltaan siihen, että myyntirahdit ovat kokonaisuudessaan muuttuvia. Mikäli Valion arvio myyntirahtien kiinteästä osasta pitäisi paikkansa, myyntirahtien olisi pitänyt vähentyä vain noin prosenttia. Lisäksi Kilpailuviraston huomauttaa, että Tilastokeskuksen kuorma-autoliikenteen kaikkien kustannusten indeksi oli koko vuoden 2009 alemmalla tasolla kuin vuonna 2010. Näin ollen voidaan todeta, että rahtiliikenteen yleinen kustannustaso on noussut vuonna 2010 vuoden 2009 tasosta, joten myös perusmaitoliiketoimintaan kohdistuneiden Valion myyntirahtien olisi pitänyt kasvaa, jos myyntirahdit olisivat luonteeltaan kiinteitä kustannuksia. 311. Lisäksi Kilpailuvirasto toteaa, että vaikka Valion valmistamien maitotuotteiden jakelu toteutettaisiinkin päivittäin kiinteitä ajoreittejä noudattaen, tämä ei tarkoita sitä, etteivät perusmaitovolyymin muutokset heijastuisi siihen kustannukseen, joka jakelun osalta perusmaitotuotteille vyörytetään. Mikäli perusmaitojen myyntivolyymi pienenee, kuten Valion kohdalla on tapahtunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana, on Valion joko täytettävä tyhjäksi jäänyt kuljetustila muilla tuotteilla tai vyörytettävä tyhjän tilan kustannus muille tuotteille. Vastaavasti Valio voi Liite 43, muistio Valion laskentapäällikön kuulemisesta 20.1.2011. Liite 28, ATLAS laskentaperiaatteet, 3.8.2011. 161 Liitteet 1 ja 46, Valion kannattavuuslaskelmat 2009 ja 2010. 159 160 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 77 (152) 20.12.2012 myös myydä suuremman osan kuljetuskapasiteetistaan muiden tahojen käyttöön tai pienentää käytössään olevaa kuljetuskapasiteettia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka jakelun reitti olisikin joka päivä sama ja tässä mielessä "kiinteä", muuttuu perusmaitotuotteille vyörytettävä jakelun kustannus, kun perusmaitojen myynti pienenee. Vastaavasti tilanteessa, jossa perusmaitojen myyntivolyymit kasvavat, perusmaidoille vyörytettävät kuljetuskustannukset kasvavat. 312. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole esittänyt sellaista riittävää ja yhtäpitävää selvitystä, jonka perusteella voitaisiin poiketa yhtiön itse omissa laskelmissaan käyttämästä kustannusten jaottelusta ja hyväksyä sen esittämä oikaisuvaatimus rahtikustannusten luonteesta. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että tarkastelun kohteena olevan perusmaitojen liiketoiminnan kannalta myyntirahtien jakelukustannus on luonteeltaan muuttuva. 10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi 313. Valio jakaa omissa tuloslaskelmissaan henkilöstökulut muuttuviksi ja kiinteiksi kustannuksiksi. Tämän jaottelun taustalla on Valion tekemät analyysit näiden kustannuksien luonteesta. Tästä huolimatta Valio on esittänyt virastolle, että tuloslaskelmissa muuttuviksi kustannuksiksi merkityistä henkilöstökuluista todellisuudessa ainakin prosenttia on kiinteitä kustannuksia. 314. Valion toimittamasta selvityksestä ilmenee, että muuttuvat henkilöstökulut koostuvat varastotyöntekijöiden palkoista. Valion mukaan kysymys on siitä, että jakeluautojen on tuotava Valion tuotteet aamupäivän aikana, minkä vuoksi Valion on ylläpidettävä jakelun "ruuhkahuipun" mukainen henkilöstömäärä, eikä perusmaitojen vähentyminen samassa suhteessa vähennä varastotoimintoihin liittyvien henkilöstökulujen määrää. Valio on selvityksessään pitänyt esimerkiksi trukin kuljettajien palkkakustannuksia kiinteinä sillä perusteella, että näiden on oltava joka tapauksessa työssä riippumatta siitä, kuinka suuria määriä tuotteita työvuoron aikana käsitellään. Valion mukaan, kun varaston palkoista siirretään prosenttia kiinteiksi, kiinteiden kustannusten määrä lisääntyy ja muuttuvien kustannusten määrä vastaavasti alenee noin senttiä/litra. 162 315. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että mikäli varastotyöntekijöiden palkat olisivat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan todellisuudessa puoliksi kiinteitä, voidaan lähtökohtana pitää, että Valio olisi luokitellut ne kiinteiksi kustannuksiksi myös omissa tuloslaskelmissaan. Myös Valion toimittamissa kuvauksissa ATLAS-järjestelmästä on määritykset siitä, miten 162 Liite 29, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 78 (152) 20.12.2012 Määritysten perusteella Valio on Kilpailuvirasto katsoo siten, että myös ATLAS-järjestelmässä Valio on kohdistanut kustannukset niiden todellisen kustannusluonteen mukaisesti. 316. Toiseksi Kilpailuvirasto toteaa, että vaikka varastotoiminnot on rakennettu kaikkia Valion valmistamia tuotteita varten ja vaikka esimerkiksi trukinkuljettajat tekevät varastotyötä kaikille maitotuotteille riippumatta perusmaitovolyymin pienenemisestä, perusmaitovolyymin pieneneminen vaikuttaa siihen työmäärään, jonka varastotyöntekijät kaiken kaikkiaan käyttävät perusmaitovolyymien käsittelyyn varastoissa. Mikäli perusmaitovolyymien käsittelystä vapautuu varastotyöntekijöiden kapasiteettia, tätä on mahdollisuus käyttää muiden tuotteiden käsittelyyn. Perusmaitotuotteiden käsittelystä varastoissa voi vapautua jopa siinä määrin kapasiteettia, että tämä voi johtaa varastossa työskentelevien henkilöiden lukumäärän vähentymiseen. 317. Perusmaitotuotteiden volyymillä on varastossa tehtävän työn osalta vaikutusta siihen palkkasummaan, joka kohdistuu perusmaitoihin. Näin ollen varaston palkat ovat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan muuttuva kustannuserä. 318. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole esittänyt sellaista riittävää ja yhtäpitävää selvitystä, jonka perusteella voitaisiin poiketa yhtiön omissa tuloslaskelmissa käyttämästä kustannusten jaottelusta ja hyväksyä sen esittämä oikaisuvaatimus varaston palkkakustannusten luonteesta. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että tarkastelun kohteena olevan perusmaitojen liiketoiminnan kannalta varaston palkkakustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia. 10.4.2.6 Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen 319. Raakamaidosta valmistettavat maitotuotteet sisältävät erilaisia määriä rasvaa ja valkuaista. Kaikissa perusmaitolaaduissa on vähemmän rasvaa kuin raakamaidossa. Perusmaitojen valmistusta varten raakamaidosta erotellaan pois siinä oleva rasva, joka tämän jälkeen käytetään joko muiden maitotuotteiden valmistukseen tai lisätään takaisin niihin perusmaitolaatuihin, jotka sisältävät myös tietyn määrän rasvaa. 164 Liite 28, ATLAS laskentaperiaatteet, 3.8.2011. Määritettäessä eri perusmaitolaatuihin käytetyn maitoraaka-aineen kustannusta laskelman tulos riippuu siitä, mikä määrä valkuaista ja rasvaa kyseiseen perusmaitolaatuun on käytetty. Valkuaisen määrä on perusmaidoissa käytännössä sama kuin 163 164 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 79 (152) 20.12.2012 320. Perusmaitojen kannattavuutta tarkastelevissa kustannuslaskelmissa Kilpailuvirasto on käyttänyt maitoraaka-aineen kustannuksena Valion OFA- ja ATLAS-laskelmiin sisältyvää maitoraaka-aineen kustannusta. Valio on johtanut laskelmiin sisältyvän kustannuksen raakamaidon tuottajahinnasta laskemalla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmaitoihin sisältyy rasvaa ja valkuaista. 321. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt useita väitteitä laskelmiin sisältyvän maitoraaka-ainekustannuksen perustumisesta arvosuhteeseen. Keväällä 2011 Valio esitti virastolle selvityksen, jonka mukaan sen virastolle toimittamat tuloslaskelmat tulee oikaista laskelmissa käytetyn arvosuhteen osalta. Valio on käyttänyt tuloslaskelmissaan rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 30/70. Valion mukaan yhtiön käyttämä arvosuhde on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että Kilpailuviraston Valion ehtomuutoshakemukseen antaman yrityskauppapäätöksen mukaan maitoraaka-aineen kiintiökaupassa käytetään arvosuhteena suhdetta 40/60 silloin, kun Valio myy kiintiömaitoa ns. komponenttikaupalla eli käytännössä kuorittuna maitona tai vakioituna maitona. 165 Tällä perusteella Valio toimitti virastolle laskelmat arvosuhteen 40/60 mukaisesti oikaisemastaan maitoraaka-ainekustannuksesta. 166 322. Kilpailuvirastolle vuoden 2012 aikana toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että viraston laskelmassaan käyttämä arvosuhde - oli käytettävä arvosuhde joko Valion omissa laskelmissaan käyttämä 30/70 tai oikaisuvaatimuksen mukainen 40/60 - ei ylipäätään ole oikea tapa arvostaa raakamaidon eri komponentteja arvioitaessa sitä, onko Valion hinnoittelulla kilpailua poissulkevia vaikutuksia. Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhdelaskentaa nykyisin vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon. 323. Valion mukaan yhtiön varastolaskennan pohjaksi otetut arvosuhteet eivät ohjaa tuotantoa, vaan ohjaus lähtee markkinahintojen tarjoamista mahdollisuuksista ja tuotantokyvystä. Valion mukaan arvioitaessa sitä, onko sen perusmaitojen hinnoittelu voinut sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois kotimaan markkinoilta, viraston kustannuslaskelmassa tulisi käyttää rasvakomponentin hyvittämiseen arvostusperusteen sijasta kotimaan markkinoilta rasvalle todellisuudessa saatavaa arvoa. raakamaidossa. Rasvan määrä ja tätä kautta perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen kustannus sen sijaan vaihtelee perusmaitolaaduittain. 165 Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/1999; Kuorittu maito eli kurri on maitoa, josta kerma on separoitu pois. Vakioituun maitoon on separoinnin jälkeen lisätty raakakermaa tai kuorittua maitoa halutun vakioidun rasvapitoisuuden saavuttamiseksi. 166 Kun rasvan ja valkuaisen arvo oikaistaan yrityskauppapäätöksessä edellytetyn arvosuhteen mukaiseksi, Valion sisäisiin OFA- ja ATLAS –laskelmiin sisältynyt perusmaitojen maitoraaka-ainekustannus laskee noin sentillä/litra. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 80 (152) 20.12.2012 324. Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut kantaa ensin siihen, mikä on oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta ja yhtä tehokkaiden kilpailijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla. Tämän jälkeen virasto on ottanut kantaa Valion esittämiin väitteisiin maitorasvan markkina-arvon vaikutuksesta Valion ja sen kilpailijoiden perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuteen. 10.4.2.6.1 Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle 325. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3 on todettu, arvioitaessa voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta yhtä tehokas kilpailija, on laskelmissa käytettävien kustannusten perustuttava markkinoille tulevan yhtä tehokkaan kilpailijan kohtaamiin kustannuksiin. Näin ollen raakamaidon sisältämien eri komponenttien arvon määrittämisessä on lähtökohdaksi otettava maitoraaka-aineesta tuottajille maksettava hinta. 326. Kilpailuviraston laskelmissaan käyttämä maitoraaka-aineen kustannus vastaa Valion OFA- ja ATLAS-laskelmiin sisältyvään maitoraaka-aineen kustannusta. Valio on johtanut laskelmissa käytetyn kustannuksen raakamaidon tuottajahinnasta laskemalla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmaitoihin sisältyy rasvaa ja valkuaista. Näin ollen Kilpailuviraston laskelmissa käytetty arvosuhde on sama kuin Valion omissa laskelmissaan käyttämä. 327. Valion mukaan sen omiin laskelmiin sisältyvä rasvan ja valkuaisen arvostusperiaate on kuitenkin virheellinen - Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhdelaskentaa vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon. Valion mukaan Kilpailuvirasto samaistaa virheellisesti varastolaskelmissa käytetyn arvosuhteen ja raakamaidon sisältämien eri komponenttien hintojen suhteen toisiinsa. Valion mukaan maitotiloilla tuotettavaan raakamaitoon sisältyvästä valkuaisesta ja rasvasta maksettavien komponenttihintojen suhde on yksinomaan raakamaidon koostumuksen ohjausväline, joka vaihtelee maittain ja yrityksittäin. 328. Kilpailuvirasto on selvittänyt sekä Suomessa toimivilta meijereiltä että maataloustilastoista, miten maidontuottajalle raakamaidosta maksettava hinta muodostuu. Meijerit ohjaavat maitotiloja tuottamaan raakamaitoa, jossa valkuaisen ja rasvan määrä on mahdollisimman optimaalinen eri maitotuotteiden kysyntään nähden. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tietyt laatuvaatimukset. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 81 (152) 20.12.2012 329. Raakamaidon tuottajahinta koostuu valkuaisosan (proteiini) arvosta, rasvaosan arvosta, perusosasta (sisältää laatulisät) ja kausiosasta. 167 Näistä vain proteiini ja rasva ovat sellaisia raakamaidon osia, joita myydään maitotuotteissa. Näin ollen voidaan todeta, että proteiinin ja rasvan arvostuksen perusteella voidaan jakaa raakamaidon kokonaistuottajahinta proteiinille ja rasvalle. 330. Valio ja sen kilpailijat käyttävät raakamaidon hankinnassa ns. kymmenyshinnoittelua, jossa maitovalkuaisesta ja maitorasvasta tuottajalle maksettava hinta on määritelty (senttinä per prosentin kymmenesosa) sen mukaan, minkä verran tuottajan meijerille luovuttama raakamaito todellisuudessa sisältää rasvaa ja valkuaista. Esimerkkinä kymmenyshinnoittelusta Kilpailuvirasto on tarkastellut Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta Itämaidon hinnoittelua. Kilpailuvirasto on ItäMaidon julkaisemien tietojen perusteella laskenut normimaidon koostumushinnan arvosuhteen. 331. Tuottajahinnan pohjaksi on raakamaidon sisältämän maitorasvan ja maitoproteiinin osalta määritelty ns. E-luokan normimaito, johon tuottajan tuottamaa raakamaitoa verrataan. Normimaidossa rasvan määräksi on asetettu 4,3 prosenttia ja proteiinin määräksi 3,3 prosenttia. Mikäli tuottajan tuottaman raakamaidon rasva- tai proteiinipitoisuus poikkeaa normimaidosta, hintaa joko alennetaan tai korotetaan kymmenyshinnoittelun perusteella. Proteiinin kymmenyshinta on 0,65 snt/0,1 % ja rasvan kymmenyshinta on 0,24 snt/0,1 %. Mikäli tuotettu raakamaito on täsmälleen E-luokan normimaitoa, on sen sisältämän proteiinin arvo 21,45 snt/l ja rasvan arvo 10,32 snt/l. Virasto on laskenut näiden arvojen perusteella rasvan ja proteiinin arvosuhteen raakamaidossa. Laskelman perusteella rasvaosan arvoksi tulee 32 prosenttia ja proteiiniosan arvoksi 68 prosenttia. 332. Kilpailuvirasto on myös selvittänyt, miten kymmenyshinnoittelu on vaikuttanut maidontuottajien meijereille toimittaman maidon koostumukseen. Eurostat julkaisee tilastoja, joista selviää meijereihin toimitetun raakamaidon proteiinimäärä ja rasvamäärä. 168 Tilasto osoittaa, että maidontuottajat toimittavat meijereihin raakamaitoa, jossa proteiinipitoisuus ylittää normimaidon proteiinimäärän ja rasvapitoisuus alittaa normimaidon rasvapitoisuuden. Tämän voidaan päätellä johtuvan siitä, että proteiinimäärän lisäys korottaa tuottajahintaa enemmän kuin rasvamäärän pieni vähennys. 333. Kilpailuviraston asettamien yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valio on velvollinen myymään tietyn määrän raakamaitoa tai sen vakioituja komponentteja kilpailijoilleen. 169 Osana selvityksiään virasto on perehtynyt Arla Ingmanin ja Esimerkiksi Arla Ingman http://www.arlaingman.fi/maidontuottajat/maidon-tuottajahinta/, 10.12.2012 Liite 52, Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's) 169 Yrityskaupan ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona sekä käsittelemätöntä raakamaitoa sellaisenaan että maidon nestemäisiin komponentteihin (kuorittu maito, vakioitu maito ja kerma) jaoteltuna. 167 168 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 82 (152) 20.12.2012 Valion välillä solmittuun puitesopimukseen kiintiömaidon hankinnasta. 170 Puitesopimuksen mukaisesti käsittelemättömän raakamaidon hinta vastaa Valion omille tuottajilleen maksamaa tilityshintaa. Kuoritun maidon eli ns. kurrin hinta sen sijaan riippuu ostetun maidon määrästä yrityskaupan ehtomuutosta koskevan Kilpailuviraston päätöksen mukaisesti. Kiintiömaidon komponenttihinnoittelua on käsitelty jäljempänä tässä jaksossa. 334. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion omissa kannattavuuslaskelmissaan käyttämä arvosuhde on oikea tapa arvostaa maidon raakamaidon sisältämän maitorasvan ja valkuaisen suhde perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen hankintakustannusta määritettäessä. Valion laskelmissaan käyttämä kustannus vastaa sitä hintaa, jonka Valio itse ja myös sen kilpailijat joutuvat raakaaineesta maksamaan. 335. Kilpailuvirasto ei siten myöskään ota huomioon Valion oikaisua arvosuhteen muutoksesta, jonka mukaan maitoraaka-aineen kustannuksessa tulisi käyttää rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 40/60 sen sijaan, että käytettäisiin Valion omissa laskelmissaan käyttämää arvosuhdetta 30/70. Yksinomaan se, että kiintiömaidon komponenttikaupassa käytettäisiin toista arvosuhdetta, ei anna aihetta poiketa Valion itsensä käyttämästä arvosuhteesta, joka perustuu yhtiön raakamaidosta tuottajilleen maksamaan hintaan. On myös huomattava, että Valion ja Arla Ingmanin välisessä puitesopimuksessa kiintiömaidon hankinnasta ei ole sovellettu arvosuhdetta 40/60. Kilpailuvirasto toteaa lopuksi, että vaikka Valion esittämä oikaisuvaatimus arvosuhteen muutoksesta hyväksyttäisiin, Valion perusmaidoista perimä keskimääräinen hinta on tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana joka tapauksessa alittanut yhtiön keskimääräiset muuttuvat kustannukset. 10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä 336. Arvioitaessa sitä, onko Valion soveltama perusmaitojen hinnoittelu voinut sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois kotimaan markkinoilta, Valion mukaan rasvan arvoa ei perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta kuvaavissa laskelmissa tulisi johtaa raakamaidon hinnasta arvosuhteen kautta. Se sijaan se tulisi laskea niistä tuotoista, jotka yhtiö on saanut myymällä maitorasvasta valmistettuja tuotteita kotimaan markkinoille. Valion virastolle toimittaman vastineen mukaan yhtiön perusmaitoliiketoiminta on tarkasteluajanjaksolla ollut kannattavaa, kun perusmaitojen valmistuksessa yli jäävän maitorasvan (kerman) tuotto otetaan huomioon arvioitaessa liiketoiminnan kannattavuutta. 170 Liite 44, Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 83 (152) 20.12.2012 337. Valion mukaan perusmaitojen alihinnoittelulla voisi olla poissulkevia vaikutuksia siinä tapauksessa, jos raaka-aineen hinta ja siitä valmistettavien lopputuotteiden hinnat olisivat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että perusmaitomarkkinoilla toimiva yhtä tehokas meijeri ei voisi kattaa kustannuksiaan raakamaitolitran kokonaisjalostuksesta saatavalla tuotolla. 338. Valion mukaan sen kuvaama tilanne on verrattavissa niputtamiseen, jonka osalta komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa todetaan, että mikäli yritykset myyvät samanlaisia nippuja tai voisivat niin tehdä, komissio näkee tilanteen yleensä kilpailuna toista nippua vastaan. Tiedonannon mukaan tällöin olennainen kysymys ei ole, kattavatko lisätulot kunkin nippuun kuuluvan tuotteen aiheuttamat lisäkustannukset, vaan pikemminkin se, onko nipun hinnoissa kokonaisuudessaan kyse saalistushinnoista. 171 Valion mukaan poissuljennan arvioinnissa on siten olennaista, voiko määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailija kattaa omat kustannuksensa kilpailemalla samanlaisella tuotepaketilla kuin dominantti yritys. Valion mukaan niputtamista koskeva komission soveltamisohje on analoginen meijeriliiketoimintaan, sillä jokaisen perusmaitoja valmistavan meijerin on joka tapauksessa jalostettava perusmaidon valmistuksessa ylijäävä raakamaidon sisältämä rasva muiksi tuotteiksi. 339. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämään väitteeseen. Kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perusmaitoihin 340. Valion vastineessaan esittämälle väitteelle siitä, että Kilpailuviraston tulisi ottaa huomioon raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettujen muiden lopputuotteiden (kermat ja rasvat) myyntituotot arvioidessaan saalistushinnoittelua perusmaitomarkkinoilla, ei löydy tukea oikeuskäytännöstä. 341. Valion kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perusmaitoihin. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan arvioitaessa kustannukset alittavaa hinnoittelua kyseisen tuotteen valmistamisesta aiheutuvia kustannuksia on lähtökohtaisesti verrattava saman tuotteen myyntituottoihin. Asiassa AKZO unionin tuomioistuin arvioi saalistushinnoittelun kriteerien täyttymistä yksinomaan saalistuksen kohteena olevan hyödykkeen tuottojen ja kustannusten suhteessa. Sillä, että samaa raaka-ainetta käytettiin useisiin eri käyttötarkoituksiin tai sillä, että markkinaosuuden kasvattamisella kyseisellä segmentillä oli todennäköisesti poissuljennasta johtuen vaikutusta yrityksen menestykselle muilla segmenteillä, ei ollut sellaista merkitystä, että kustannuksia olisi arvioitu laajempaa ”tuoteportfoliota” silmälläpitäen, vaan 171 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 61. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 84 (152) 20.12.2012 kustannustarkastelu kohdennettiin juuri siihen hyödykkeeseen, jonka osalta saalistusepäily oli selvitettävänä. 172 342. Laajakaistamarkkinoita koskeneessa hintaruuviasiassa Deutsche Telekom unionin tuomioistuin totesi, että komissiolla oli oikeus olla ottamatta huomioon eri relevanteille markkinoille kuuluvien tuotteiden myyntituottoja arvioitaessa sitä, voivatko määräävässä asemassa olevan yrityksen yhtä tehokkaat kilpailijat tarjota yhdenvertaisesti tuotteita asiakkaille. Tuomioistuin katsoi, että vaikka palveluja ostavan tilaajan kannalta yhdessä myytävät käyttöoikeusja puhelupalvelut saattoivat muodostaa kokonaisuuden, komissiolla oli oikeus tutkia hintaruuvin olemassaoloa pelkästään käyttöoikeuspalvelujen tasolla ottamatta mukaan puhelupalveluja. 173 Tuomioistuimen mukaan vääristymätön kilpailu markkinoilla edellytti yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä määräävässä asemassa olevan toimijan ja sen kilpailijoiden välillä. Se, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset alittava hinnoittelu tietyn tuotteen markkinoilla aiheuttaisi näille markkinoille pyrkiville kilpailijoille tappioita, jotka niiden olisi katettava toisten tuotteiden myynnistä saatavilla voitoilla, olisi ristiriidassa tämän kanssa. Tämä olisi myös johtanut kilpailutilanteen vääristymiseen niillä markkinoilla, joilla kilpailijoiden olisi kompensoitava kärsimänsä tappiot. 174 Perusmaidot ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavat tuotteet eivät muodosta yhdessä myytävää nippua 343. Valion vastineessaan tarkoittama niputtamista koskeva komission soveltamisohje, jossa yritysten myydessä samanlaisia nippuja tai mikäli ne voisivat tehdä niin, tilannetta tarkastellaan kilpailuna toista nippua vastaan, ei ole sovellettavissa perusmaitojen ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavien tuotteiden myyntiin vähittäiskaupalle. Perusmaitoja ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavia tuotteita ei myydä yhdessä tavalla, johon komission 102 artiklan soveltamista koskeva tiedonanto viittaa. Valion ja sen kilpailijoiden myydessä perusmaitoja sekä kermoja että rasvoja vähittäiskaupalle neuvottelut käydään perusmaitojen ja muiden tuotteiden osalta erikseen ilman, että toisesta tuotteesta maksettavaan hintaan vaikuttaisi se, että myös toinen tuote hankitaan samalta toimittajalta. Perusmaitojen sekä kermojen ja rasvojen hinnat, toimitusmäärät ja muut sopimusehdot Asia C-62/86 AKZO Chemie BV vastaan Euroopan komissio, 3.7.1991; Komission päätös 85/609/EEC 14.12.1985; Tapauksessa oli kyse siitä, että bentsoyyliperoksidi -kemikaalia käytettiin sekä muoviteollisuudessa että jauhoteollisuudessa, joista jälkimmäisessä sitä käytettiin yhtenä jauhojen lisäaineena. AKZOn kilpailija ECS valmisti jauholisäaineita ja pyrki laajentamaan toimintaansa muoviteollisuuteen (valmistamaan ko. peroksidia muoviteollisuuden käyttötarkoituksiin). AKZOn pyrkimyksenä oli syrjäyttää ECS muoviteollisuudesta tarjoamalla hinnanalennuksia ja käyttämällä kustannukset alittavia hintoja jauholisäaineiden markkinoilla. Tuottoja ja kustannuksia verrattiin kuitenkin ainoastaan jauholisäaineiden osalta, joihin bentsoyyliperoksidi kuuluu. 173 Asia C-280/08 P Deutsche Telekom AG v Euroopan komissio, 14.10.2010, kohdat 221 ja 232-240. 174 Asia T-271/03 Deutsche Telekom AG vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 10.4.2008, kohdat 199-201. 172 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 85 (152) 20.12.2012 määritetään tuoteryhmäkohtaisissa neuvotteluissa näiden tuotteiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. 344. Perusmaitojen hintojen alentaminen ei vaikuta muiden tuotteiden, kuten kermojen ja rasvojen kysyntään tai niiden myyntihintoihin. 175 Perusmaitojen tukkuhintojen alentaminen ei myöskään lisää niiden kysyntää toisessa asiakasryhmässä tavalla, joka johtaisi parempaan kokonaiskannattavuuteen. 176 Perusmaitojen hintojen alentaminen vähittäiskaupalle vaikuttaa ainoastaan perusmaitojen kysyntään ja niiden myynnistä saataviin tuottoihin. 345. Mikäli Valion myymien rasvojen ja kermojen tuotot kattavat perusmaitojen myynnistä sille aiheutuvat tappiot, kysymys on siten pikemmin tasauksesta tai ristisubventiosta, jossa Valio pystyy muiden tuotteidensa tuotoilla kattamaan perusmaitojen myynnistä syntyvät tappiot. Vastaavasti tilannetta voidaan tarkastella Valion mahdollisuutena kattaa perusmaitojen kustannukset alittavasta hinnoittelusta syntyvät tappiot jo saalistuksen kestäessä. 346. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että niputtamista koskevan komission soveltamisohjeen mukaan, silloin kun tuotteita myydään myös erikseen, hinnoittelulla on poissulkeva vaikutus, mikäli jokaisen nippuun kuuluvan tuotteen valmistamisesta aiheutuvat pitkän aikavälin keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC) eivät kata näiden tuotteiden keskimääräisiä tuottoja. 177 10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton perusteella 347. Kuten edellä on todettu, raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettavien muiden lopputuotteiden hintoja ei tule ottaa huomioon arvioitaessa saalistushinnoittelua perusmaitomarkkinoilla. Kilpailuvirasto on kuitenkin lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että Valion virastolle esittämä laskelma lopputuotteiden myyntituotoista perustuu yksinomaan parhaiten kannattaneiden tuotteiden tuottoon kotimaassa. Laskelma on myös laadittu jälkikäteen yksinomaan Kilpailuvirastoa varten. 175 Kyse ei siten ole toisiaan täydentävistä tuotteista, jotka myytäisiin samalle asiakkaalle ja hinnoittelun optimoinnilla tuotteiden välillä pyrittäisiin mahdollisimman hyvään kokonaiskannattavuuteen. Ns. system pricing -hinnoittelussa toisen tuotteen (esimerkiksi partakoneen) myyminen tappiolla voi olla perusteltua sen vuoksi, että tappiolla myyminen lisää tämän tuotteen kysyntää, jonka jälkeen yritys pystyy tekemään voittoa toisen täydentävän tuotteen (esim. partakoneen terät) myynnillä, jolloin tuotteiden kokonaiskannattavuus on positiivinen. Ks. esim. Ritter, C: "Does the Law of Predatory Pricing and CrossSubsidisation Need a Radical Rethink?" World Competition 27(4): 613-649, 2004 (Kluwer) 176 Vrt. ns. follow-on effect -hinnoittelu, jota on käsitelty muun muassa komission Wanadoo -päätöksessä (Komission päätös COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohta 35) ja Iso-Britannian The Competition Commission Appeal Tribunalin (CAT) ratkaisussa asiassa Napp (Napp v Director General of Fair Trading, Case No. 1001/1/1/01, 15.1.2002). 177 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 60. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 86 (152) 20.12.2012 348. Valion mukaan perusmaitoja tuottava meijeri jalostaa tuotannon yhteydessä ylijäävän rasvan erilaisiksi kermoiksi ja toissijaisesti kiinteäksi rasvaksi. Valion mukaan yhtä tehokas kotimainen toimija olisi voinut saada valmistuksessa irtoavalle rasvalle Suomen markkinoilta keskimääräisesti hinnan €/kg vuonna 2010 ja €/kg vuonna 2011. Näin ollen Valion mukaan yhtä tehokas kilpailija olisi voinut kattaa kustannuksensa Valion käyttämillä perusmaitohinnoilla vuosina 2010 ja 2011. Valio on liittänyt Kilpailuvirastolle toimittamaansa vastineeseensa laskelman, jonka otsikko on ”tulosyksikkö perusmaidot 2010 – ennuste 1-4/2012”. Laskelman mukaan perusmaitojen tulosyksikön liiketulos on ollut positiivinen vuosina 2010 ja 2011. 178 349. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion väitteeseen. Valion laskelmaan on otettu parhaiten kannattavat kerma- ja rasvatuotteet 350. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valion toimittamassa laskelmassa on yhdistetty perusmaidot ja yhtiön kaikkein kannattavimmat kerma/rasvatuotteet. Lähtökohtana laskelman laatimisessa on ollut, että kermatuotteet ovat kannattavampia kuin rasvatuotteet, joten perusmaidoista vapautuva laskennallinen raakakerma on ensisijaisesti kohdistettu kermatuotteille ja sen jälkeen ylijäävä määrä on kohdistettu parhaiten kannattavalle rasvatuotteelle eli . 351. Perusmaidoista laskennallisesti vapautuvan raakakerman määrä ei kuitenkaan ole riittänyt sellaisenaan laskelman mukaisten sivutuotemäärien valmistukseen vaan niiden valmistukseen on tarvittu lisäraakamaitoa. Laskelmassa tarkoitetut kermat pitävät lisäksi sisällään sekä kermatuotteita että kasvirasvasekoitteita. 179 Näin ollen kaikkia laskelman tuotteita ei ole valmistettu myöskään yksinomaan perusmaidoista vapautuneesta raakakermasta/raakarasvasta vaan niihin on käytetty myös muiden tuotteiden valmistuksesta vapautuvaa kermaa sekä kasvirasvaa. 352. Perusmaidoista vapautuvan raakakerman/raakarasvan määrä riittää laskennallisesti noin Valion kotimaan kerma- ja rasvatuotteiden valmistusmäärästä. Tämän lisäksi Valio valmistaa ulkomaan myyntiin sekä kerma- että rasvatuotteita, joiden valmistamiseen käytettävän raakakerman ja raakarasvan määrä vastaa suuruusluokaltaan raakakerman ja raakarasvan määrää. 180 Liite 53, Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012, sivu 43. Myös on sekoitus maitorasvaa ja kasvirasvaa. 180 Valio tuottaa perusmaitoja ja monia muita tuoretuotteita samoissa tuotantolaitoksissa. Vastaanotetun raakamaidon määrä näissä tuotantolaitoksissa ylittää huomattavasti perusmaitojen tuotannossa tarvittavan raakamaidon määrän, eikä tuotannosta ole eriteltävissä sitä, mihin tuotannon alkuvaiheessa separoitu raakakerma on todellisuudessa käytetty. 178 179 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 87 (152) 20.12.2012 353. Näin ollen Valion esittämiin väitteisiin sisältyvä ajatus siitä, että jokaista tuotettua perusmaitolitraa kohden valmistettaisiin sen valmistuksessa vapautuvasta rasvasta hyvin kannattava kerma- tai rasvatuote, on harhaanjohtava. Valion esittämä laskelma perustuu laskennalliseen malliin, johon yhtiö on poiminut parhaiten kannattavat tuotteet suuresta määrästä tuotteita, joiden tuotantomäärät ja kannattavuus eivät ole riippuvaisia perusmaitojen tuotantomääristä. 181 Valion esittämä laskelma on jälkikäteen Kilpailuvirastoa varten laadittu 354. Valion toimittamat laskelmat, joissa esitetään yhtiön kerma- ja rasvatuotteiden tulos osana perusmaitojen tulosyksikön kannattavuutta perustuvat jälkikäteen Kilpailuvirastoa varten laadittuihin selvityksiin. Virastolle esitetyt laskelmat ja kuvaukset eivät siten perustu raportointiin ja laskentaan, jota yhtiö seuraisi normaalisti liiketoiminnassaan ja olisi käyttänyt tehdessään päätöksiä perusmaitojen hintatasosta keväästä 2010 lähtien. 355. Toisin kuin Valion vastineessaan esittämästä laskelmasta "tulosyksikkö perusmaidot 2010 – ennuste 1-4/2012” voi ymmärtää, yhtiössä ei ole olemassa perusmaitojen tulosyksikköä, jossa perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta tarkasteltaisiin siten, että mukaan laskettaisiin valmistusprosessissa irtoavan rasvan jalostamisesta saatavat tuotot. Vastineessa esitetty laskelma on tuotettu erikseen yhtiön taloushallinnossa Kilpailuvirastolle toimitettua vastinetta varten. 182 356. Yhtiön perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta tarkastellaan OFA- ja ATLAS-järjestelmissä 183 Valion esittämä väite on ristiriidassa sen Kilpailuviraston yrityskauppavalvonnalle esittämien väitteiden kanssa 181 Valiolla on valikoimissaan lähes kolmekymmentä erilaista kerma- ja rasvasekoitetta sekä lähes kaksikymmentä erilaista rasvatuotetta, joita se myy kotimaan markkinoille. Tämän lisäksi raakamaidosta vapautuvaa kermaa/rasvaa käytetään useiden muiden maitotuotteiden, kuten jogurttien ja juustojen valmistukseen.. 182 Kilpailuvirasto suoritti Valiossa tarkastuksen maaliskuussa 2012 selvittääkseen, miten Valio seuraa perusmaitoliiketoimintansa kannattavuutta ja minkälaisia kannattavuuslaskelmia yhtiön talousyksikkö tuottaa liiketoiminnan käyttöön. Tarkastuksella selvitettiin myös vastineeseen liitetyn laskelman lukujen alkuperää. 183 Vastineessa esitetyn laskelman tekeminen edellyttää, että laskentajärjestelmästä poimitaan tarkasteluun mukaan otettavien tuoteryhmien tiedot ja siirretään ne erilliseen Excel-taulukkoon. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 88 (152) 20.12.2012 357. Raakamaidon sisältämän maitorasvan ja valkuaisen arvoa on käsitelty Valion aloitteesta Kilpailuvirastossa käydyn ehtomuutosprosessin yhteydessä vuonna 2009. 184 Valio teki virastolle hakemuksen yrityskauppaehtojen muuttamiseksi siltä osin, kun raakamaidon myyntiä koskeva ehto sisälsi määräyksiä kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon hinnoittelusta. Valion mukaan kiintiömaitokauppa oli aiheuttanut sille tappioita, jotka johtuivat siitä, että myydessään kuorittua maitoa kiintiömaitoasiakkailleen, sille jäi käteen ylijäämärasvaa, jonka se joutui käyttämään ns. viimesijaisten tuotteiden eli käytännössä teollisuusvoin ja osittain myös kirnumaitojauheen valmistukseen. Valion mukaan sen ehtomuutoshakemuksen tarkoituksena oli pyrkiä kustannusvastaavuuteen ja siihen, että yli- tai alihinnoittelutilanteita ei esiinny. 358. Kilpailuvirasto hyväksyi Valion hakemuksen osittain ja lievensi yrityskaupalle asetettua ehtoa siten, että osa kuoritun maidon myynnistä tapahtuu edelleen entiseen tapaan arvosuhteeseen perustuvaa hinnoittelua käyttäen185 kun taas loppumäärä 186 myydään ns. ylijäämärasvan takaisinostohinnoittelun mukaisesti. Takaisinostohinnoittelu merkitsee sitä, että Valiolle jäävästä rasvasta yhtiö hyvittää asiakkaalle teollisuusvoin ja kirnumaitojauheen hinnan sekä mahdollisen voin vientituen. Teollisuusvoin takaisinostohinta määräytyy Valion teollisuusvoista 12 edeltävän kuukauden aikana saaman, määrillä painotetun keskiarvohinnan mukaan. Hintaa laskettaessa otetaan huomioon sekä teollisuusvoin kotimaan myynti että sen vienti. 359. Valion ehtomuutoshakemus perustui toisin sanoen siihen, että kiintiömaitokaupassa sille jäi käteen huonosti kannattavaa maitorasvaa, jolle ei ole löydettävissä kannattavaa jalostuskohdetta. Kyse on siten päinvastaisesta väitteestä kuin Valio on päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa esittänyt. 360. Valion ja Arla Ingmanin välisen kiintiömaidon hankintaa koskevan puitesopimuksen tarkastelu myös osoittaa, että Valion määrittämä kustannusvastaava hinta kuoritulle maidolle 187 on ollut 1.1.2011 alkaen senttiä per litra. Sopimuksen mukaan hinta on voimassa kuukauden jakson ja sitä tarkistetaan ennen seuraavaa jaksoa. Kilpailuvirasto on verrannut Valion OFA-laskelmassaan jaksolla 1.1.30.4.2011 käyttämää rasvattoman maidon maitoraaka-aineen kustannusta ( senttiä per litra) osalta puitesopimuksen mukaiseen kustannusvastaavaan kuoritun maidon hintaan ( Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/99. 500 000 litran kuukausimäärä 186 500 000 litraa kuukaudessa ylittävä osuus 187 Liite 44, Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011; Hinta yli 500 000 litraa kuukaudessa ylittävältä osuudelta 184 185 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 89 (152) 20.12.2012 senttiä per litra). 188 Vertailu osoittaa, että Valion kiintiömaitokaupassa määrittelemä kustannusvastaava hinta kuoritulle maidolle on hieman korkeampi kuin rasvattoman perusmaidon OFA-laskelmassa käytetty maitoraakaainekustannus. 361. Nyt käsillä olevassa asiassa Valio on todennut, että yhtä tehokas kotimainen toimija olisi voinut saada perusmaitojen valmistuksessa ylijäävälle rasvalle Suomen markkinoilta keskimääräisesti hinnan €/kg vuonna 2010 ja €/kg vuonna 2011. Vertailun vuoksi todettakoon, että teollisuusvoin arvo - josta edellä kuvattu muutetun yrityskauppaehdon mukainen kustannusvastaava hinta on johdettu - oli Valio laskemissa vuonna 2011 euroa/kg. Mikäli Valion Kilpailuvirastolle nyt esittämiä kerman arvolle antamia lukuja käytettäisiin yrityskauppaehdon mukaiseen kuoritun maidon hinnoitteluun vastaavalla tavalla kuin nyt käytetään teollisuusvoin hintaa, maitoraaka-aineen kustannukseksi arvolla tulisi noin senttiä litralta, kun teollisuusvoin arvolla saadaan raaka-aineen hinnaksi noin senttiä litralta. Yhtä tehokas kilpailija ei voi kattaa kustannuksiaan Valion esittämällä laskentatavalla 362. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion kerma- ja rasvatuotteiden kannattavuus perustuu näiden tuotteiden tuottojen ja kustannusten suhteeseen, johon vaikuttavat keskeisesti yhtiön vahvat tuotemerkit ja markkinavoima näillä markkinoilla. Valion parhaiten kannattaville kerma- ja rasvatuotteilleen kotimaan markkinoilta saama tuotto ei kerro mitään sen yhtä tehokkaiden kilpailijoiden toimintaedellytyksistä perusmaitojen markkinoilla ja on siten lähtökohdiltaan väärä mittari yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä arvioitaessa. 363. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3.1 on selvitetty, yhtä tehokkaiden kilpailijoiden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää, että raaka-ainekustannus ja siten sen sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon määrittäminen perustuu objektiivisiin kriteereihin. Kilpailun säilyminen ja kehittyminen Suomen perusmaitomarkkinoilla edellyttää, että näillä markkinoilla toimiva tai niille tuleva yritys, joka on kustannusrakenteeltaan vähintään yhtä tehokas kuin Valio, ei joudu hinnoittelemaan tuotteitaan tappiollisesti. Näin ollen yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa tulee laskelmissa käytettävän rasvan ja valkuaisen arvon perustua raaka-aineesta tuottajille maksettavaan hintaan, ei siitä valmistettujen lopputuotteiden markkinahintaan, kuten Valio on esittänyt. 364. Kilpailuvirastolla on lisäksi käytössään Valion kilpailijoiden laatimat yksityiskohtaiset laskelmat siitä, miten perusmaidoista vapautuvan maitorasvan 188 Rasvaton perusmaito ja kuorittu maito sisältävät saman määrän rasvaa. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 90 (152) 20.12.2012 tuotot ovat vaikuttaneet yhtiöiden kokonaiskannattavuuteen. Arla Ingmanin, Satamaidon ja Maitokolmion virastolle toimittamat laskelmat osoittavat, etteivät näiden yritysten valmistamien kerma-/rasvatuotteiden tuotot ole kattaneet yhtiöiden perusmaitoliiketoiminnan tuottamia tappiota. 189 10.4.2.7 Valion kustannusten kattaminen 365. Edellä jaksossa 10.4.2.3 todetun mukaisesti Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion kustannusten kattamista Valion perusmaitoliiketoiminnan tuloslaskelmien perusteella. Maitoraaka-aineen kustannuksena on käytetty Valion tuloslaskelmiin sisältyvää kustannusta, joka vastaa hintaa, jonka myös markkinoille tuleva yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan. 366. Valion perusmaitoliiketoiminnan tuloslaskelmat osoittavat, että vuosina 2008 ja 2009 Valion perusmaitoliiketoiminnan myyntituotot ovat olleet suurin piirtein kokonaiskustannuksia vastaavalla tasolla. 190 Hintakaudella 191 1.1.201028.2.2010 Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaistuotot ovat jääneet jonkin verran alle kokonaiskustannusten. 192 Valion tuloslaskelmalukujen mukaan tällä ajanjaksolla keskimääräinen myyntihinta/litra on kuitenkin kattanut muuttuvat kustannukset/litra. 367. Kilpailuvirasto on alla tarkastellut Valion kustannusten kattamista hintakausilla 1.3.2010- 31.8.2010, 1.9.2010- 31.12.2010, 1.1.2011- 30.4.2011 1.5. -31.8.2011 ja 1.9.-31.12.2011 yhtiön virastolle toimittamien OFA- ja ATLAS-tuloslaskelmien pohjalta. 193 Hintakausien 1.1.-30.4.2012 ja 1.5.31.8.2012 osalta kustannusten kattamista on tarkastelu vain ATLAStuloslaskelmien pohjalta, koska Valion ilmoituksen mukaan OFA-järjestelmä ei ole ollut käytössä enää vuoden 2012 aikana. 194 Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Liite 98, Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Maitokolmion kermojen ja rasvojen kannattavuutta koskevasta vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Maitokolmion 17.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Liite 99, Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Satamaidon Kilpailuvirastolle 18.12.2012 toimittamasta selvityksestä (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Satamaidon 19.12.12 antaman suostumuksen perusteella). 190 Liitteet 45 ja 1, Valion kannattavuuslaskelmat 2008 ja 2009. 191 Edellä luvussa 9.1.1 todetun mukaisesti Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan sopimuskausista nimitystä valikoimajakso. Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan valikoimajaksot ja hintakaudet ovat yhdenmukaiset. 192 Liite 46, Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010. 193 Liitteet 46-47 Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010, 3-8/2010, 9-12/2010, 1-12/2011 ja liitteet 35-36, Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010 ja 1-12/2011. 194 Liite 37, Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-4/2012 ja 1-8/2012. 189 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 91 (152) 20.12.2012 368. Alla olevassa Taulukossa 1 on tarkasteltu tiivistetysti kustannusten kattamista kaikkien selvityksen kohteena olevien hintakausien osalta. 195 Kustannus- ja hintatarkastelu perustuu Valion merkkiperusmaitojen tietoihin. 196 369. Taulukossa käytetty keskimääräinen hinta (P) tarkoittaa Valion perusmaitojen kokonaismyynnistä saamaa keskimääräistä hintaa/litra. Taulukossa käytetty keskimääräinen muuttuva kustannus (AVC) ja keskimääräinen kokonaiskustannus (ATC) on laskettu Valion toimittamien kannattavuuslaskelmien perusteella. Keskimääräiset kiinteät kustannukset ovat keskimääräiset kokonaiskustannukset (ATC) vähennettynä keskimääräisillä muuttuvilla kustannuksilla (AVC). ATLAS-järjestelmän tietojen perusteella AVC:sta on laskettu kaksi eri versiota. Ensimmäisessä AVC1-luvussa ei ole otettu huomioon varianssien vaikutusta ja toisessa AVC2-luvussa on otettu huomioon varianssien vaikutus. 370. Taulukossa käytetty keskimääräinen vältettävissä oleva kustannus (AAC) on laskettu vertaamalla kustannusmuutoksia 2009 ja 2010, jolloin Valion myyntivolyymi aleni. 197 Taulukkoon kootut luvut perustuvat liitteinä 40-41 oleviin Kilpailuviraston laatimiin koonteihin, joihin on poimittu luvut Valion toimittamista alkuperäisistä kannattavuuslaskelmista sekä liitteenä 48 olevaan Kilpailuviraston laatimaan laskelmaan Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC). Alkuperäiset kannattavuuslaskelmat ovat liitteinä 37 ja 46-47. 196 Tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana Valio on valmistanut myös private label -maitoja, joiden kannattavuus on ollut hieman kuin merkkimaitojen. 197 Liite 48, Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC) 195 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 92 (152) 20.12.2012 Taulukko 1. Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset hinnat ja yksikkökustannukset vuosina 2010, 2011 ja 2012 OFA-järjestelmän luvut Kaikki asiakkaat P (euroa/ l P/AVC P/ATC keskimäärin alv 0 %) AVC P-AVC % ATC P-ATC % 1.3.2010–31.8.2010 1.9.2010–31.12.2010 1.1.2011–30.4.2011 1.5.2011–31.8.2011 1.9.2011–31.12.2011 Atlas-järjestelmän luvut AVC1 Kaikki asiakkaat P (euroa/l P/AVC1 P/ATC keskimäärin alv 0 %) AVC1 P-AVC1 % ATC P-ATC % 1.3.2010-31.12.2010 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2012-30.4.2012 1.5.2012-31.8.2012 Atlas-järjestelmän luvut AVC2 Kaikki asiakkaat P (euroa/l P/AVC2 P/ATC keskimäärin alv 0 %) AVC2 P-AVC2 % ATC P-ATC % 1.3.2010-31.12.2010 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2012-30.4.2012 1.5.2012-31.8.2012 Kilpailuviraston tekemä arvio AAC ajalle 3-12/2010 Kaikki asiakkaat P (euroa/l P/AAC P/ATC keskimäärin alv 0 %) AAC P-AAC % ATC P-ATC % 1.3.2010-31.12.2010 371. Taulukosta 1 ilmenee, että kaikkien tarkastelun kohteena olevien hintakausien aikana, yhteensä 30 kuukauden ajan, Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräinen hinta on alittanut liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Tästä seuraa, että OFA-laskelmien mukaisia keskimääräisiä kiinteitä kustannuksia ei ole voitu kattaa lainkaan: KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 93 (152) 20.12.2012 − Hintakaudella 1.3.2010-31.8.2010 Valion keskimääräinen tappio / litra 198 on ollut senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista prosenttia. − Hintakaudella 1.9.2010-31.12.2010 Valion keskimääräinen tappio / litra on ollut senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista prosenttia. − Hintakaudella 1.1.2011-30.4.2011 Valion keskimääräinen tappio / litra on ollut senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista prosenttia. − Hintakaudella 1.5.2011-31.8.2011 Valion keskimääräinen tappio / litra on ollut senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista prosenttia. − Hintakaudella 1.8.2011-31.12.2011 Valion keskimääräinen tappio / litra on ollut senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista prosenttia. 372. Myös ATLAS-järjestelmän perusteella tehdyt laskemat osoittavat, että keskimääräinen hinta on ollut alhaisempi kuin keskimääräinen muuttuva kustannus. Kustannusten alitus keskimääräisten muuttuvien kustannusten osalta ATLAS-laskelmissa on ollut hieman pienempi kuin OFA-laskelmien mukainen alitus. Kokonaiskustannusten osalta alitus ATLAS-laskelmissa on samaa luokkaa kuin OFA:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Valio on ATLAS-järjestelmässä Kannattavuuden osalta keskimääräisissä tappioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hintakauden 1.8.2011-31.12.2011 jälkeen. Valion keskimääräiset myyntihinnat ovat edelleen tasolla, joka alittaa keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Valion tuotto/litra perusmaitojen kokonaismyynnistä kaikille asiakkaille keskimäärin. Kokonaismyynti = kaikkien perusmaitolaatujen kokonaismyynti yhteensä. 198 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 94 (152) 20.12.2012 10.4.2.8 Johtopäätökset kustannusten kattamisesta 373. Kilpailuviraston Valion toimittamien hintatietojen ja kustannuslukujen pohjalta tekemän laskennallisen selvityksen mukaan jokaisella ajanjakson 1.1.2010 - 31.8.2012 sisältämällä hintakaudella Valion keskimääräinen myyntihinta asiakkaille on alittanut selvästi perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset kokonaiskustannukset. Ajanjaksolla 1.1.2010 -28.2.2010 vallinnut lievä tappiollisuus on olennaisesti syventynyt 1.3.2010 alkaen, jonka jälkeen Valion myyntihinnat ovat alittaneet myös muuttuvat kustannukset. 374. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Hinnoiteltaessa alle muuttuvien kustannusten ei voida ajatella, että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. 199 375. Määräävässä asemassa olevan Valion muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu merkitsee sitä, että yhtiö uhraa lyhyen aikavälin voittonsa eikä yhtä tehokas kilpailija voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on siten jo itsessään osoitus Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. 376. Tämän lisäksi Kilpailuvirasto on käsitellyt Valion syrjäyttämistarkoitusta ilmentävää näyttöä sekä yhtiön soveltamien alennuskäytäntöjen kilpailun vastaista markkinoiden sulkemista korostavaa vaikutusta jäljempänä luvuissa 10.4.3 ja 10.4.4 . Tästä seuraa, että Valion menettelyssä on oikeuskäytännön mukaisesti kysymys määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä siinäkin tapauksessa, että perusmaitojen hintojen katsottaisiin kattaneen muuttuvat kustannukset mutta jääneen alle kokonaiskustannusten. 10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos 377. Perusmaitoliiketoiminnasta aiheutuneiden kustannusten kokonaiskannattavuutta kuvaavat Valion Kilpailuvirastolle toimittamat tiliryhmäkohtaiset kannattavuuslaskennan raportit osoittavat, että Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225. 199 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 95 (152) 20.12.2012 perusmaitoliiketoiminta on ollut Valiolle laskennallisesti tappiollista vuodesta 2007. 200 378. Perusmaitoliiketoiminnan vähäinen kannattavuus ennen Valion saalistushinnoittelun alkua selittyy osittain sillä, että perusmaitojen jalostusarvo on verrattain matala suhteessa maitotuotteiden keskimääräiseen jalostusarvoon. Näin ollen Valion perusmaidoista saama maitokate on tyypillisesti alhaisempi kuin Valion kaikkien tuotteiden maitokatteiden keskiarvo. Merkittävimmän kustannustekijän, maitoraaka-aineen, hinta ja sen kehitys vaikuttavat keskeisellä tavalla Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuteen. 379. Vuonna 2010 toteutetut merkittävät hinnanalennukset, joiden vuoksi Valion perusmaidoista perimä keskimääräinen hinta on alittanut muuttuvat kustannukset, ovat kasvattaneet perusmaitoliiketoiminnan tappiot vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna yli nelinkertaisiksi. Saalistushinnoittelun jatkuessa vuonna 2011 tappiot ovat kasvaneet kaiken kaikkiaan noin miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 2012 osalta on tiedossa tilanne vasta vuoden ensimmäisten 8 kuukauden osalta, mutta luvut viittaavat siihen, että vuoden 2012 aikana tappiollisuus on säilynyt yhtä syvänä kuin vuonna 2011. Näin ollen Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaistappiot menettelyn aikana ovat kasvaneet lähes miljoonaan euroon. 380. Alla oleva kaavio, jossa näkyy Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos vuosilta 2007-2012, kuvaa tappiollisuuden kehitystä: 200 Liitteet 1, 45, 46 ja 47 Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008-2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 96 (152) 20.12.2012 10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta 381. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. 201 382. Syrjäyttämistarkoitusta arvioidessaan Kilpailuvirasto on tarkastellut ensisijaisesti Valion sisäisiä asiakirjoja ja niistä esiin käyvää hinnoittelustrategiaa, jota yritys on vuoden 2010 alusta lähtien noudattanut. 10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta 383. Arla Ingman on kilpaillut aktiivisimmin perusmaitojen toimituksista Sryhmälle ja Suomen Lähikaupalle. Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä merkittäviin perusmaitotoimituksiin kaikille kaupan ryhmittymille samaan aikaan. Muuttuneessa markkinatilanteessa Valiolle on ollut omien myyntimääriensä säilyttämisen kannalta keskeistä menestyä niissä kilpailutuksissa, joissa vähittäiskaupparyhmät kävivät valintaa Valion ja Arla Ingmanin välillä. Vuonna 2010 tällaisia olivat ennen kaikkea SOK, Suomen Lähikauppa ja osaltaan myös Lidl. 384. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto osoittaa, että Valio koki Arla Ingmanin pyrkimyksen lisätä markkinaosuuttaan perusmaidoissa ja erityisesti ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien perusmaitojen tulon kauppojen hyllyihin uhaksi omalle liiketoiminnalleen. Vuoden 2009 aikana kiristynyt kilpailutilanne kärjistyi HOK-Elannon ja kahden muun S-ryhmän alueosuuskaupan siirtymiseen Valiolta Arla Ingmanille helmikuussa 2010. Tämä merkitsi noin miljoonan litran pudotusta Sryhmän Valiolta tekemiin hankintoihin vuoden 2010 aikana. 385. Viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa jäljempänä kuvatuin tavoin, että vastauksena markkinaosuuden ja toimitusvolyymin laskuun Valio omaksui keväällä 2010 kilpailuvastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän strategian. Valio toteutti kevään 2010 aikana perusmaitojen hintoihin kohdistuneet hinnan laskut, joiden johtavana tarkoituksena oli Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225. 201 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 97 (152) 20.12.2012 lopettaa perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti Ruotsista, saavuttaa 80 prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. 386. Erityiseksi uhaksi omalle liiketoiminnalleen Valio koki Arla Ingmanin maahantuoman ruotsalaisen raakamaidon. Muun muassa Valion hallituksen kokouksessa esitellystä, yhtiökokousta varten laaditusta, aineistosta ilmenee, että Valio koki ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien perusmaitojen tulon kaupan hyllyihin jo vuonna 2009 romahduttaneen perusmaitojen hinnat vähittäiskaupassa. Yhtiökokouksessa esitellystä aineistosta ilmenee myös, että vastatakseen ruotsalaisen raakamaidon tuontiin Valion strategiana oli myydä omia tuotteitaan, mukaan lukien perusmaidot, "tuontihinnoilla määrien pitämiseksi suomalaisessa maidossa". 202 387. Viraston hallussa olevat asiakirjat osoittavat, että edellä tarkoitettu "määrien pitäminen suomalaisessa maidossa" on käytännössä tarkoittanut pyrkimystä saada tuontimaitoon perustuvat maitotuotteet pois Suomen markkinoilta. Esimerkiksi Valion johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2010 käsiteltiin perusmaitojen osalta muun ohella tuontia otsikolla "Miten heittää 50 miljoonaa litraa ruotsalaista maitoa ulos?". 203 10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010 388. Kuten edellä luvussa 9.3 on kuvattu, kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätoimittajuuden menetyksen jälkeen Valio toteutti 1.3.2010 merkittävän, hintalinjaltaan samanlaisen alennuksen kaikille vähittäiskauppa-asiakkailleen. Valio toteutti alennuksen täysin omasta aloitteestaan ja ilman, että kyseessä olisi ollut kaupan ryhmittymien toteuttama tai vauhdittama neuvottelukierros, jollainen olisi siihen saakka sovelletun neuvottelukäytännön mukaisesti ollut tulossa vasta kun hinnoista ja toimitusmääristä olisi neuvoteltu seuraavalle, 1.5.2010 alkavalle, valikoimajaksolle. Aloite hintojen alentamisesta 10 sentillä kesken sopimuskauden tuli Valion ylimmästä johdosta ja asia hyväksyttiin yhtiön hallituksessa. 389. Valion toimitusjohtaja lähetti 14.2.2010 viestin ensin yhtiön hallitukselle ja välitti sen myöhemmin samana päivänä yhtiön johtoryhmälle. Johtoryhmälle osoitetun viestin aluksi toimitusjohtaja toteaa seuraavan: "Hei, 202 Liite 56, Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous 8.4.2010"; Kuten jäljempänä on todettu, "tuontihinnoilla" tarkoittaa tässä yhteydessä hintatasoa, joka alittaa maitojauheen ja teollisuusvoin myyntituotot (ks. esim. Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010) 203 Liite 56, Valion johtoryhmän pöytäkirja 20.-21.1.2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 98 (152) 20.12.2012 Ohessa tiedoksenne analyysi ja (myyntijohtajan) joukkojen kanssa viritelty suunnitelma maitotilanteen vakauttamiseksi. Hallituksen porukat ovat kaikki sen siunanneet. Huomenna lounaalla on lopullinen keskustelu ennen lopullista suunnitelman käynnistämistä. Kyseessä on vakava ja suuri asia, joten kaikki parannusehdotukset ja huomiot ovat tervetulleita." 204 390. Johtoryhmälle ja hallitukselle lähetetyssä viestissä toimitusjohtaja kirjoittaa kilpailutilanteesta perusmaitojen markkinoilla otsikolla "TÄRKEÄÄ: Maitosuunnitelmia: 'uskollisuusalennus'". Viestissään toimitusjohtaja analysoi kilpailutilannetta ja sen vaatimia toimenpiteitä muun ohella seuraavin toteamuksin: "Meidän on pysäytettävä maidonmyyntimme ja jakelumme lasku välittömästi ja yritettävä saavuttaa 80 prosentin osuus seuraavien 18 kuukauden aikana eli ennen 2011 loppua ja 2012 eteenpäin pysyvästi." "Markkinan toimivuuden kannalta ongelman ydin on Valion tukkuhinta/tuottajahintasuhteessa. Ilman vähintään 10 sentin hinnanlaskua ei myynnin nykyrakenne voi muuttua saati palautua 2009 edeltäneeseen tilaan. Valion kannalta pahimmassa tapauksessa saattaisi löytyä jonkinlainen status quo sentin laskun tuntumassa nykymäärille, miltä tienoilta syntyisi myös Arlan Ruotsin maitostrategian optimaalinen tulos!! Eli Suomen maidontuotanto ajautuu kannattamattomammaksi ja Ruotsin maito saa pysyvän jalansijan EteläSuomessa. Lisäksi on huomioitava, että hinnan lasku ei sinällään muuta myynninrakennetta nopeasti, vaan kuten Ruotsin maidon tapauksessa on nähtävissä hiljalleen häviäjiä (=Valiota) kuristaen. Mitä suurempia muutoksia markkinoille tuodaan, sen nopeammin kehitys kohti uutta alkaa. - - " "Tukkuhinnan lasku vaikuttaa eri toimijoihin eri tavalla. Arla yrittää todennäköisesti lisätä Ruotsin maidon määrää niin kauan, kuin Valion hintasuhde sen kohtuullisin tappioin mahdollistaa. Kuljetuskustannus on sentin luokkaa, eli Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljalleen aletaan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto loppuu varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vähemmän kuin jauheesta ja voista. Tämä tapahtuu onneksi nuo senttiä korkeammalla hintatasolla, kuin Valion vastaava tilanne :-)" 204 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 99 (152) 20.12.2012 "- - Valion on laskettava hintaa melkoisesti, jotta edes päästäisiin Ruotsin maidon nykytukkuhintatasolle. Karkea oletus voisi olla, että samoihin hintoihin tarvitaan sentin lasku ja sittenkin Arlalla on vielä senttiä pelivaraa. Arlan todelliseen tuskaan on matkaa Valion nykyhinnoista arviolta senttiä. - - " "Valion kannalta määrien laskun pysähtymisen voi olettaa tapahtuvan sitä nopeammin, mitä nopeammin hinnat laskevat. Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua. Hintojen uusi nostaminen on työlästä, mutta markkinaosuuden nosto on vielä työläämpää." " - - hintasuhteen korjaus kannattaa toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman suureena. - -" "Perusmaitojen hinnoittelu perustuu seuraavat 2-3 vuotta vastaaviin laskelmiin kuin hinnoittelu jo nyt. Markkinahinnan tulee olla sellainen, että nämä perustuotteet kykenevät kilpailemaan interventiotasoon hinnoitellun tuonnin kanssa tasapäisesti. Sijaintietu pyritään luonnollisesti käärimään omaan taskuun." "Maidon tukkuhintaa lasketaan ilmoitusluontoisesti 10 senttiä välittömästi 1.3.2010. Asia ilmoitetaan matalalla profiililla vain asiakkaille. " "Ässälle ilmoitamme hintojen laskevan 10 senttiä 1.3. alkaen. miljoonan litran tarjous ei kuitenkaan ole enää voimassa. Maaliskuun alusta nykyhinnat ( miljoonan litran taulukko) laskee 10 senttiä, jos kuukausiostot yli miljoonaa litraa. Mikäli taso maaliskuussa laskee alle miljoonan kuukausilitran on hinnan lasku vain 8 senttiä nykyiseen hintaan (jos ei pure jää vapuksi 2 sentin pelivara). Keskolle kerromme hintojen laskevan 1.3. 10 senttiä - -. Nämä hinnat pätevät vain kun kuukausiostot ovat yli miljoonaa litraa. Mikäli alle, on alennus vain 8 senttiä. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 100 (152) 20.12.2012 Lähikaupalle lasku on 10 senttiä, mutta keskustelisimme mielellämme läheisemmästä yhteistyöstä, jossa hoitaisimme heidän koko meijeripuolensa. Säästäisivät koko ostamisen vaivan ja takaisimme varmasti kilpailukykyiset hinnat. Lidlin Milbona hintoja lasketaan 1.3. senttiä. Mikäli ottavat Valion brändimaidon meidän jakelussamme on hinnanalennus senttiä ja ko. hinta sisältää kaikista tänä vuonna toimitetuista Milbona perusmaidoista. Hinnat voimassa ainakin tämän vuoden loppuun (muille sanotaan toistaiseksi). - Tässä hahmotelma strategisesta vastaiskusta. Hinta-asetukset laitetaan mahdollisimman nopeasti sellaisiksi, että markkinatalous saa rauhassa toimia. Kukin asiakas voi täysin vapaasti päättää, millä tekee parasta bisnestä. Syksyllä 2011 nähdään, miten kävi." 391. Valion toimitusjohtaja lähetti seuraavana päivänä, 15.2.2010, sähköpostitse tiedon yhtiön edellisenä päivänä tekemästä strategisesta linjauksesta myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n puheenjohtaja Juha Marttilalle. Viestissään Valion toimitusjohtaja kirjoittaa muun muassa seuraavasti: 205 "- - Viikonloppuna päätimme Valion hallinnon kanssa käydyissä keskusteluissa, ettemme voi antaa ruotsalaisten häärätä vapaasti Valion ylläpitämän hintatason katveessa enää pitempää ilman vastatoimenpiteitä. Tulemme toteuttamaan välittömästi 10 sentin luokkaa (pieniä asiakaskohtaisia vaihteluja) olevan perusmaitojen tukkuhinnan 'uskollisuus' -alennuksen kaikille Valion asiakkaille. - Operaation keskeinen tavoite on yrittää saada maitovirta Ruotsista tyrehtymään. Pahimmassa tapauksessa olemme arvioineet, että joudumme varautumaan jopa 18 kuukauden vääntöön. Eli ammumme täyslaidallisen ja tähtäämme vesirajaan. - - " 205 Liite 57, Valion toimitusjohtajan sähköposti 15.2.2010. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 101 (152) 20.12.2012 10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä 392. Maaliskuun alussa toteutetuista merkittävistä hinnanalennuksista huolimatta Valio ei onnistunut pyrkimyksissään saada takaisin menettämäänsä myyntiä. Valion myyntijohtaja lähetti 4.3.2010 viestin myyntiorganisaatiolleen, laskentaryhmään ja yhtiön päälakimiehelle otsikolla "Maitotilanne: tärkeää". Viestissään myyntijohtaja toteaa seuraavan: "Hei, Ohessa tehtäviä ja kysymyksiä työstettäväksi maanantaita varten. Tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla, delegoikaa osaalueita tarvittaessa yksittäisille muille henkilöille. - - Tässä on kiirettä, mutta nyt olemme tosissamme taistelemassa osuuksissa ja meidän on elettävä tässä hetkessä ja jatkettava "hyökkäystä" jonka aloitimme." 206 393. Viestin liitetiedostossa myyntijohtaja käsittelee tilannetta perusmaidoissa otsikolla "Suomen maitosota (lehdistön termi) on alkanut". Myyntijohtaja toteaa, että Valion on tehtävä välittömästi seuraava liike ja muun muassa varmistettava, että myös Lidl ostaa jatkossa maitoa Valiolta. Myyntijohtaja analysoi Valion käytössä olevia mahdollisuuksia myynnin saamiseksi takaisin ja antaa organisaatiolleen ohjeen tarjouksen tekemiseen uudesta hintojen alennuksista 1.4.2010 alkaen: "- maaliskuun hinnan alennuksemme sotki markkinaa selkeästi, mutta siirtymää Valio maitoon takaisin emme saaneet - seuraava liike on tehtävä välittömästi ja myös suunnitelmat koko kevään ajalle. - -" 207 "3. Kokonaisaikataulu - Miettikää mitä hyvää/huonoa olisi seuraavissa ajoituksissa: 3.1. Seuraava hinnan alennus 1.4. alkaen, annetaan ymmärtää että toukokuussa tulee lisää 3.2. Seuraavaa hinnan alennus 1.4. alkaen ja jälleen yllättäen toukokuun alusta 3.3. joku muu ratkaisu ja perustelut olemme tehneet ensimmäisen liikkeen ja seuraavassa vaiheessa pyrimme minimissään varmistamaan, että Lidl pysyy meillä ja mieluiten siirtyisi Valion brändimaitoon. Taktisesti olisi ehkä edullista sotkea kaupan kuvioita vielä enemmän vielä nopeammassa tahdissa. Jos ilmoitamme kylmästi vielä maaliskuussa huhtikuun 1. päivästä alkaen jälleen uudet hinnat, saamme ken206 207 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010. Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 102 (152) 20.12.2012 tän varmasti sekaisin. Lisäksi viestisin, että toukokuussa harkitaan uusia alennuksia. Tätä kannattaa vakavasti harkita. Kyseeseen voisi tulla esim. -Tärkeintä on, että kaupalle tulee uskottava vaikutelma, että nyt mennään eikä meinata (sitä nopeammin pääsemme jälleen korottamaan hintoja takaisin vanhoille tasoille). Kyseessä ei ole neuvottelu vaan nopea valiolähtöinen toiminta. Hintojen laskiessa ei ostajat voi oikeasti olla pahoillaan, vaikka tietenkin protestoivat rakennemuutoksia. Optimi olisi, kuten totesin, että seuraava liike on jo huhtikuun alussa, jotta kellekään ei anneta hengähdystaukoa. - - " 208 394. Arla Ingmanin laskettua myös hintojaan, eivät Valion SOK:lle 1.4.2010 alkaen tarjoamat lisäalennukset johtaneet siihen, että SOK olisi siirtänyt hankintojaan Valiolle. Markkinatilannetta ja maitokatteen heikentymistä käsiteltiin yhtiön johtoryhmän kokouksessa maaliskuun lopulla. Valion toimitusjohtaja linjasi kokouksessa, että "maitosota pakko voittaa, jos nykyrakenne halutaan säilyttää = osuus kasvuun". Kokouksessa myös todettiin, että yhtiön lyhyen tähtäimen "fokus 2010" on "maitosodan voitto eli tuottajien siirtyminen Valiolle". 209 395. Valion keväällä 2010 käynnistämään kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävää liiketoimintastrategiaa ja tavoitetta 80 prosentin markkinaosuuden saavuttamisesta käsiteltiin myös syksyllä 2010 yhtiön johtoryhmässä. Johtoryhmän kokouksessa 3.10.2010 todettiin, että yhtiön tavoitteena on "perusmaitovolyymin palauttaminen 1. vaiheessa 2010 alkuvuoden tasolle ja sitten kohti 80 % markkinaosuutta". 210 10.4.3.4 Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen 396. Viraston hallussa olevat asiakirjat osoittavat, että Valion tarkoituksena on ollut ylläpitää keväällä 2010 luomansa hinta- ja kannattavuustaso myös vuonna 2011, jotta kilpailun tämän seurauksena heikennyttyä yhtiö voisi saavuttaa huomattavan, 80 prosentin, markkinaosuuden. Tästä on osoituksena edellä siteeratun toimitusjohtajan 14.2.2010 lähettämän viestin lisäksi muun muassa Valion tuoretuotteiden kotimaan myynnistä ja markkinoinnista vastaavassa ryhmässä elokuussa 2010 laadittu esitys, jossa Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. Liite 60, Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-23.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010". 210 Liite 61, Valion johtoryhmän pöytäkirja 28.-29.9.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "TKMM tavoitteet 2011 – mitä seuraavaksi? 208 209 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 103 (152) 20.12.2012 todetaan perusmaitojen hinnoittelusta vuoden 2011 osalta seuraavasti: "jatketaan nykytaktiikalla eli pidetään hinta ennallaan". 211 Esitystä on käsitelty Valion johtoryhmän kokouksessa 23.8.2010. 397. Myös Valion johtoryhmän pöytäkirja marraskuulta 2010 kuvaa yhtiön strategiaa sekä varautumista siihen, että pitkään alhaisina pidetyt hinnat saavat aikaan toivotun lopputuloksen - Valion markkinaosuuden huomattavan kasvun ja ruotsalaisen raakamaidon tuonnin tyrehtymisen. Tästä on osoituksena pöytäkirjan toteamus siitä, että Valio pitää maitomääristään " litraa vapaana Ruotsin tuonnin loppumisen varalta". 212 10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä 398. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto, erityisesti Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010, osoittaa selvästi ensinnäkin sen, että keväällä 2010 Valio omaksui strategian, jonka tarkoituksena oli lopettaa perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti Ruotsista laskemalla perusmaitojen hinnat ja pitämällä ne tasolla, joka johtaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen. 399. Toiseksi, aineistosta käy myös yksiselitteisesti ilmi, että Valion tarkoituksena oli saavuttaa erittäin merkittävä, 80 prosentin markkinaosuus vuoden 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen yhtiö pystyisi kannattavasti nostamaan hinnat takaisin "vanhoille tasoille". 213 Valion tarkoituksena oli toisin sanoen palauttaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Valion tavoitteekseen asettaman 80 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Valion tavoitteena oli myös se, että Arla Ingmanin markkinaosuuden putoamisen myötä yhtiön sopimustuottajat siirtyisivät valiolaisiin osuuskuntiin. 214 400. Tavoitteisiinsa päästäkseen Valio alensi perusmaitojen hinnat 1.3.2010 tasolle, jonka tarkoituksena oli tehdä Arla Ingmanin toiminta kannattamattomaksi. Kun maaliskuussa toteutettu kertaluonteinen hintojen lasku ei tuottanut toivottua tulosta riittävän nopeasti, Valio teki 25.3.2010 yksinomaan SOK:lle suunnatun lisäalennustarjouksen, jonka ehtona oli, että S-ryhmä lisää perusmaidon hankintojaan Valiolta. Valion tarkoituksena oli Liite 62, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Hintanäkymät 2011". Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010. 213Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. 214 Liite 60, Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-23.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010". 211 212 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 104 (152) 20.12.2012 aiheuttaa sekaannusta ostokentässä ja tarjota lisäalennuksia aikataulussa, joka lisää kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemisen todennäköisyyttä. 215 401. Kilpailuvirasto toteaa, että sen esittämä asiakirja-aineisto kokonaisuudessaan osoittaa, että Valion hinnoittelun tavoitteena on keväästä 2010 lähtien ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman perusmaitoliiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Samaan aikaan kun Valio alensi perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kattanut enää toiminnan muuttuvia kustannuksia, yhtiö varautui omassa toiminnassaan tehokkaan kilpailun poissulkeutumiseen sekä ruotsalaisen maitoraaka-aineen maahantuonnin loppumiseen ja suunnitteli tulevia hinnankorotuksia erittäin huomattavan markkina-aseman saavuttamisen jälkeen. 402. Kilpailuviraston edellä siteeraamat asiakirjat, kuten Valion toimitusjohtajan ja myyntijohtajan sähköpostit, ovat yhtiön ylimmän johdon laatimia. Toimitusjohtajan sähköposti, jossa kuvataan yhtiön hinnoittelustrategiaa, on toimitettu päätöksenteosta vastaaville ylimmille toimielimille, hallitukselle ja johtoryhmälle osana yhtiön virallista päätöksentekoprosessia. Syrjäyttämistarkoitusta ilmentäviä asiakirjoja, kuten tavoitetta 80 prosentin markkinaosuuden saavuttamisesta ja Arla Ingmanin tuottajien siirtymistä valiolaisiin osuuskuntiin sekä analyysiä siitä, miten ruotsalaisen maidon tuonti pystytään torjumaan, on käsitelty myös Valion johtoryhmän kokouksissa sekä yhtiökokouksessa, mikä korostaa niiden luonnetta yhtiön strategisena valintana ja johdossa tehtynä linjauksena. Kilpailuviraston edellä siteeraamat asiakirjat sisältävät yksilöidyn, yhtiön ylimmän johdon linjaaman, strategian, sen perustelut ja konkreettisen toimintasuunnitelman siitä, miten ja millä keinoin Valio tulee sulkemaan Suomen perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti. 403. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että sen hallussa on luotettavat ja yhtäpitävät todisteet Valion aikomuksesta poistaa tehokas kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta. 216 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että kuvatessaan Valion strategiaa Kilpailuvirasto on tarkoitushakuisesti valinnut hajanaisia ja yhteyksistään irrotettuja lausumia, joiden kielenkäyttö on näennäisesti tukenut viraston syytöksiä. Valion mukaan sen virastolle toimittamasta olevasta aineistosta (liite 64, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012) saa oikean ja rationaalisen kokonaiskuvan, kun tarkastelee niitä yhdessä yhtiön toimitusjohtajan muulle johdolle laatimien strategiatiivistelmien kanssa. Valion mukaan Kilpailuviraston tarkastelemalla jaksolla Valio on ainoastaan pyrkinyt vastaamaan kohtaamaansa tuntikilpailun paineeseen vailla viraston väittämää syrjäyttämistarkoitusta. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämät seikat eivät anna aihetta muuttaa viraston arviota sen hallussa olevista todisteista, jotka osoittavat Valion aikomuksen poistaa kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta. (ks. myös Asia T-155/06 Tomra Systems v komissio, kohdat 35-36) 215 216 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 105 (152) 20.12.2012 10.4.4 Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan 404. Kilpailuvirasto arvioi Valion menettelyä kokonaisuutena, jonka tarkoituksena on ollut kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ovat korostaneet yhtiön Sryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset, jotka ovat lisänneet Arla Ingmanin tappiollisuutta. 405. Valion ja Arla Ingmanin välinen kilpailu toimituksista vähittäiskaupalle on kohdistunut erityisesti toimituksiin S-ryhmälle, joka on pitänyt valikoimissaan kahta merkkiperusmaidon päätoimittajaa ja aktiivisesti kilpailuttanut toimittajia vastakkain. Esimerkiksi K-ryhmän osalta vastaavaa kilpailuasetelmaa ei ole syntynyt; Ruokakesko on pitänyt valikoimassaan vain yhtä merkkiperusmaidon toimittajaa, joka on ollut Valio. K-ryhmä on kilpailuttanut meijereitä lähinnä Pirkka-maidon valmistuksessa. Arla Ingman on toimittanut yksittäisiin K-kauppoihin vain jonkin verran merkkiperusmaitoja ja sen osuus Ruokakeskon perusmaitojen kokonaishankinnoista on jäänyt alle 10 prosenttiin. Kilpailuviraston asiassa saamien selvitysten mukaan Valio ei ole tarkastelun kohteena olevana ajankohtana tarjonnut Ruokakeskolle volyymiperusteisia kasvutarjouksia. 406. Neuvotellessaan perusmaitojen toimituksista S-ryhmälle Valio on tarjonnut erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut sitä alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. 10.4.4.1 Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset 407. Kilpailuviraston SOK:lta saaman selvityksen mukaan Valio on tarjonnut SOK:lle perusmaitoja kolmella eri volyymilla: aikaisempia ostoja vastaavalla volyymillä (nykyvolyymi), aikaisempaa volyymiä hieman suuremmalla volyymilla (ns. Kasvu 1 volyymi) sekä volyymitasolla, joka kattaa yli prosenttia SOK:n perusmaitojen kokonaishankintamäärästä. (ns. Kasvu 2 volyymi). 217 408. Vuonna 2010 Valion SOK:lle soveltamien alennusportaiden tasot olivat nykyvolyymi ja nykyvolyymi + miljoonaa litraa (Kasvu 1 volyymi). SOK:n virastolle toimittamien tietojen mukaan Valio ei tarjonnut hintakausille aikavälillä lainkaan SOK:n koko hankintavolyymia vastaavaa määrää tai määrää, johon olisivat sisältyneet SOK:n kotimaisen maidon hankinnat Arla Ingmanilta 217 (ks. esim. liite 66, sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2010 ja liite 72, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 29.8.2011.) Termit "Kasvu 1 volyymi" ja "Kasvu 2 volyymi" ovat Kilpailuviraston käyttämiä nimityksiä Valion SOK:lle tarjoamille alennusportaille. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 106 (152) 20.12.2012 (Kasvu 2 volyymi). Valion SOK:lle tarjoamien hintojen ero nykyvolyymin ja Kasvu 1 volyymin välillä oli suuruusluokaltaan senttiä. 409. SOK:n virastolle toimittamista tiedoista ilmenee, että vuonna 2011 Valion soveltamat volyymialennusportaat ja näiden taso muuttuivat. Vuoden 2011 ensimmäiselle valikoimajaksolle Valion volyymiportaiksi tulivat: nykyvolyymi, nykyvolyymi + miljoonaa litraa (Kasvu 1 volyymi) ja nykyvolyymi + miljoonaa litraa (Kasvu 2 volyymi). Kasvu 1 volyymin tasolla Valio tarjosi SOK:lle alennusta senttiä litralta ja Kasvu 2 volyymin tasolla Valio tarjosi SOK:lle alennusta senttiä litralta. 410. Näin ollen miljoonan litran lisäys toimitusvolyymiin valikoimajaksolla vuonna 2011 olisi tuottanut noin sentin alennuksen Valion koko sen valikoimajakson toimitusvolyymille ja miljoonan litran lisäys noin sentin alennuksen Valion koko sen valikoimajakson toimitusvolyymille. 411. SOK:n Kilpailuvirastolle toimittavat tiedot osoittavat, että vuonna 2011 nykyvolyymin ja Kasvu 2 volyymin välinen ja siten halvimman ja kalleimman tarjoushinnan välinen ero on kasvanut sentistä senttiin edelliseen vuoteen nähden. 412. Valio muutti 1.5.2012 alennusjärjestelmäänsä siten, että se lisäsi alennusportaiden määrää ja alensi enimmäisalennukseen oikeuttavan ostomäärän rajan miljoonasta litrasta miljoonaan litraan. Valion virastolle toimittaman selvityksen mukaan uusi alennusjärjestelmä perustuu kustannussäästöjen siirtämiseen asiakkaille; Valion mukaan miljoonan litran lisävolyymi alentaa koko sen perusmaitovolyymiin tuotantokustannuksia sentillä per litra. 10.4.4.2 Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa vaikutusta 413. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat 218, että Valion toteutuneet hinnat perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle ovat 1.3.2010 lähtien olleet tasolla, joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia. Siten on selvää, että myös Valion korkeammille volyymimäärille tarjoamien toteutuneita hintoja 218 Asiaa käsitelty yksityiskohtaisesti jaksossa 10.4.2 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 107 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 alhaisempien kasvutarjouksien (Kasvu 1 volyymi ja Kasvu 2 volyymi) mukaiset hinnat ovat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla. 414. Näin ollen Arla Ingman on joutunut SOK:lle tarjoamassaan hinnassa korvaamaan Valion tarjoamien korkeamman portaan alennusten saamatta jäämisen sekä vastaamaan kasvutarjouksen mukaiseen alennettuun hintaan, jotta se on onnistunut säilyttämään osuutensa SOK:n toimituksista. Tämä on lisännyt olennaisesti Arla Ingmanin tappiollisuutta koska se on joutunut myymään perusmaidot SOK:lle vielä Valiota alhaisemmin hinnoin. 415. Kilpailuviraston hallussa olevien tarjousasiakirjojen sekä niihin perustuvien SOK:n sisäisten asiakirjojen perusteella voidaan todeta, että SOK on myös tosiasiassa käyttänyt Valion tarjoamia kasvutasoja pohjana arvioidessaan Arla Ingmanin ja muiden meijereiden tarjoamien hintojen kilpailukykyisyyttä. Hintaneuvotteluja koskevan SOK:n sisäisen kirjeenvaihdon perusteella voidaan todeta, että SOK on verrannut Arla Ingmanin tarjoamia hintoja Valion tarjoamaan Kasvu 1 hintaan vuonna 2010 219 ja Kasvu 2 hintaan vuonna 2011. 220 SOK:n sisäisessä kirjeenvaihdossa kuvataan asiaa muun muassa seuraavasti: 223 416. SOK:n virastolle toimittamasta aineistosta käy myös ilmi, että SOK on pyytänyt Arla Ingmanilta uusia tarjouksia, kunnes sen tarjoamat hinnat ovat laskeneet riittävän lähelle Valion tarjoamia Kasvu 2 volyymin mukaisia hintoja. SOK on viestinyt Arla Ingmanille, että tarjoushintojen alentaminen on välttämätöntä, sillä muutoin Arla Ingmanin tarjoama hinta ei ole kilpailukykyinen, mikä puolestaan johtaa hankintamäärien selvään alentumiseen. 224 Liite 65, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Alarotu/Slotte 5.8.2010. Liite 66, sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2011; Liite 70, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011; Liite 71, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011, Liite 72, sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen/Alarotu 29.8.2011; Liite 78, SOK:n 6.9.2011 tekemä hintavertailutaulukko. 221 ME=myyntierä 222 Liite 70, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011. 223 Liite 71, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011. 224 Esim. liite 79, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011; liite 80, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 30.8.2011; liite 81, sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011. 219 220 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 108 (152) 20.12.2012 417. Alennusrajan korottaminen ja alennusprosentin kasvattaminen nykyvolyymin mukaisen kalleimman hinnan ja korkeimmalle kasvuvolyymille tarjotun halvimman hinnan välillä vuonna 2011 ovat lisänneet Valion alennusjärjestelmän poissulkevaa vaikutusta. Halutessaan puolustaa osuuttaan SOK:n hankintavolyymeistä vuonna 2011 Arla Ingman on joutunut myymään perusmaidot SOK:lle hinnalla, joka on ollut kilpailukykyinen suhteessa korkeamman portaan huomattavasti edullisempaan (Kasvu 2 volyymi) kasvutarjoukseen ja joka on korvannut SOK:n saamatta jääneet alennukset tämän volyymialennusrajan alle jäävistä toimitusmääristä. Valion käyttämien alennusten markkinat sulkeva vaikutus on siten olennaisesti lisääntynyt vuodesta 2010, jolloin Valion hintaan vastaaminen edellytti sitä, että Arla Ingmanin tarjoaman hinnan oli oltava kilpailukykyinen suhteessa Valion tarjoamaan alemman portaan pienempään kasvutarjoukseen (Kasvu 1 volyymi). 10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus 418. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on kohdistanut volyymiperusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ingmanille siirtäneeseen Sryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suurimmat alennukset tuottavat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet niin suuren perusmaitovolyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole soveltuneet lainkaan muihin vähittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Esimerkiksi Ruokakeskon perusmaitohankintojen kokonaismäärä on vuosittain noin miljoonaa litraa 225 kun Valion korkeimman portaan kasvutarjoukset olisivat vuonna 2011 edellyttäneet noin miljoonan litran vuosiostoja. 419. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota Valion S-ryhmälle 25.3.2010 antamaan tarjoukseen. Valio tarjosi SOK:lle toistamiseen kesken saman valikoimajakson uusia lisäalennuksia 1.3.2010 voimaan tulleiden alennusten lisäksi. Valion tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. 226 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille. 227 Tästä merkkiperusmaitojen osuus on noin miljoonaa litraa. Valion tarjous oli tehty Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 . 227 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen. 225 226 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 109 (152) 20.12.2012 420. Valion tarjouksen johdosta Arla Ingman joutui jälleen alentamaan hintojaan vastatakseen Valion kasvutarjouksen hintoihin. Arla Ingmanin alennettua hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut ja näin ollen Valion hinnat SOK:lle eivät alentuneet. S-ryhmälle osoitettu kasvutarjous syvensi siten Arla Ingmanin tappiollisuutta myös Valioon nähden. 421. Kilpailuviraston katsoo Valion alennuskäytäntöjen valikoivan kohdistumisen S-ryhmään korostaneen entisestään Valion harjoittaman kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta. 228 10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle 422. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen soveltamat alennukset voivat olla itsessään väärinkäyttöä, jos alennusten tarkoituksena on kannustaa ostajaa tekemään hankintansa yksinomaan tai suurelta osin määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä. 229 Alennusjärjestelmää arvioitaessa otetaan huomioon alennusten myöntämisen olosuhteet ja niiden myöntämistä koskevat kriteerit. Arviossa otetaan huomioon myös se, perustuvatko alennukset esimerkiksi lisäostoista koituviin kustannussäästöihin vai pyritäänkö niillä taloudellisia etuja myöntämällä estämään se, että asiakkaat suorittavat hankintoja kilpailevilta valmistajilta. 230 423. Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että volyymiperusteisten ehdollisten alennusten luoma ostokannustin on suurempi silloin, kun alennukset lasketaan tietyn ajanjakson aikana toteutuneen kokonaisostomäärän perusteella, kuin silloin, kun alennukset myönnetään vain alennusrajan ylittävistä ostoista. 231 Alennusjärjestelmän markkinoita sulkevan vaikutuksen todennäköisyys on suurempi, jos kilpailijat eivät voi kilpailla tasapuolisesti 228 Ks. esim. komission päätös asiassa 97/624/EC Irish Sugar, kohta 154 (vahvistettu päätöksessä T-228/97 Irish Sugar plc v. komissio, kohdat 111-112 ja 189); komission päätös asiassa 88/138/EC Eurofix-Bauco v Hilti, kohdat 80-81 (vahvistettu päätöksessä T-30/89, Hilti AG v komissio ja C-53/92 P Hilti v komissio); Yhdistetyt asiat C-395-396/96 P Compagnie Maritime Belge v komissio, kohdat 111-121. Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 115 229 Asia C-85/76 Hoffman-La Roche v komissio, kohta 90; Asia C-95/04 P British Airways v komissio, kohta 62. 230 Asia 322/81 Michelin I, kohta 73; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohdat 89-90; Asia C-95/04 P British Airways, kohdat 61-67; Asia T-203/01 Michelin II, kohta 56; Asia T-65/89 BPB Industries Plc ja British Gypsum Ltd v komissio, kohta 120. 231 Ks. esim. 322/81 Michelin I, kohta 81; T-203/01 Michelin II, kohdat 87-88; T-219/99 British Airways, kohdat 272-273; Se, että alennusrajan saavuttaminen ei vähennä vain rajan ylittävien ostojen hintaa vaan myös kaikkien alennusrajan alapuolella olevien aiempien ostojen hintaa, saa aikaan niin sanotun "suction effect -ilmiön". Juuri ennen alennusajan ylittymistä ostetun tuoteyksikön tosiasiallinen hinta on tällöin huomattavasti alhaisempi, jopa negatiivinen, koska alennusrajan ylittäminen johtaa merkittäviin alennuksiin myös alennusrajan alle jäävien ostojen osalta (ks. myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 153.) KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 110 (152) 20.12.2012 kunkin yksittäisen asiakkaan koko kysynnästä esimerkiksi kapasiteettirajoitteidensa vuoksi. 232 424. Sen lisäksi, että Valion korkeammille volyymimäärille tarjoamien kasvutarjouksien mukaiset hinnat ovat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla sisältyy yhtiön S-ryhmälle soveltamiin alennuskäytäntöihin useita piirteitä, jotka oikeuskäytännön mukaisesti vahvistavat alennusten poissulkevaa vaikutusta. Näitä ovat edellä kuvattujen seikkojen lisäksi Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina, alennusten kohdistuminen kokonaisostomäärään sekä alennusrajan asettaminen tasolle, joka olisi toteutuessaan johtanut siihen, että SOK olisi tehnyt hankintansa suurilta osin Valiolta. 425. Kilpailuvirasto on tarkastellut raakamaidon saatavuutta ja Valion kilpailijoiden käytössä olevaan perusmaitojen pakkauskapasiteettia edellä jaksossa 10.2.6. Tarkastelu osoittaa, että erityisesti raakamaidon saatavuus ja osaltaan myös pakkauskapasiteetin rajallisuus rajoittavat Valion kilpailijoiden mahdollisuuksia kilpailla vähittäiskaupan kysynnästä. Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Viraston selvitykset osoittavat, että osa S-ryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisijaisesti Valion maitoja. Valio on siten S-ryhmälle välttämätön kauppakumppani ja S-ryhmä joutuu siten joka tapauksessa hankkimaan osan perusmaidoistaan Valiolta. 426. Valion alennusjärjestelmässä alennukset myönnetään kaikista viitejakson aikana tehdyistä ostoista sen sijaan, että alennukset myönnettäisiin vain alennusrajan ylittävistä ostoista. Neuvoteltaessa toimituksista ja hinnoista SOK:n kanssa Valio on tarjonnut perusmaitoja kolmella eri volyymilla, joiden hinta on ollut sitä alhaisempi mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Suuremmalle volyymille myönnetty alennus on kohdistunut koko tarjottuun volyymin eikä vain alennusportaiden väliseen lisävolyymiin, kuten esimerkiksi nykyvolyymin ja kasvu 1 volyymin väliseen lisävolyymiin. Kysymys on näin ollen kaikista viitejakson aikana tehdyistä ostoista myönnettävistä ehdollisista alennuksista, sillä vähittäiskaupan sopiessa hankkivansa Valiolta korkeamman volyymin mukaisen määrän perusmaitoja esimerkiksi ”Kasvu 2 volyymille” tarjotulla hinnalla, soveltuu volyymiperusteinen hinta SOK:n koko hankintamäärään. 232 Asia T-219/99, British Airways kohdat 277 ja 278; Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 39; Ks. myös esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 151-154; ja Maier-Rigaud, Frank P.: Article 82 Rebates: Four Common Fallacies (European Competition Journal, Vol, 2, pp. 85-100, 2006). KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 111 (152) 20.12.2012 427. S-ryhmän toimintatapana on, että perusmaitojen hinnat ja volyymit neuvotellaan meijereiden kanssa etukäteen erikseen jokaiselle neljän kuukauden valikoimajaksolle. Kyse ei siten ole kaupankäyntitavasta, jossa ostoja kerrytettäisiin valikoimajakson aikana ja tavoiteltaisiin tiettyä alennusrajaa, jonka meijeri on asettanut lisäalennusten saamisen ehdoksi. Kilpailutus toimittajien välillä tapahtuu etukäteen, samoin hinnat ja toimitusmäärät neuvotellaan etukäteen. Kauppatavasta johtuen Valion kilpailijat joutuvat siten vastaamaan Valion volyymiperusteisiin hintoihin jo neuvotteluvaiheessa sen sijaan, että kilpailu käytäisiin valikoimajakson aikana esimerkiksi siitä, keneltä S-ryhmä hankkii viimeiset yksiköt ennen volyymiperusteisen alennusrajan saavuttamista. 428. SOK:n ja meijereiden välisissä neuvotteluissa sovitut volyymit eivät kuitenkaan ole sitovia, koska alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa. Sovitun volyymimäärän alittaminen ei siten johda esimerkiksi jo myönnettyjen alennusten takaisinperintään. SOK:n ja meijereiden neuvottelut toistuvat kuitenkin valikoimajakso toisensa jälkeen samanlaisina. Huolimatta siitä, että volyymitavoitteet eivät ole sitovia, toistuva neuvotteluasetelma rajoittaa olennaisesti S-ryhmän mahdollisuuksia käyttää väärin Valion tarjoamia volyymialennuksia. SOK ei esimerkiksi voi menetellä siten, että se toistuvasti ilmoittaisi Valiolle korkeamman volyymiennusteen hyötyäkseen alhaisemmista hinnoista vaikka sen tiedossa olisi, etteivät alueosuuskaupat tule hankkimaan riittävää määrää Valion maitoja volyymitavoitteen saavuttamiseksi. Toistuva neuvotteluasetelma johtaa siihen, että SOK pyrkii neuvotteluissa sopimaan hinnat ja toimitusvolyymit mahdollisimman realistisen arvion perusteella. 429. Asia käy ilmi myös Kilpailuviraston hallussa olevasta asiakirjanäytöstä. Valion ja SOK:n välinen kirjeenvaihto osoittaa Valion . 233 430. Valion menettelyn poissulkevaa vaikutusta on lisäksi vahvistanut se, yhtiö muutti alennuskäytäntöään vuodelle 2011 asettamalla alennusrajan tasolle, joka olisi toteutuessaan johtanut siihen, että Valion osuus SOK:n toimituksista olisi ollut yli prosenttia (Kasvu 2 volyymi). Kilpailuviraston asiakirjanäytöstä ilmenee, että korkeimman portaan volyymitarjouksen hyväksyminen olisi merkinnyt käytännössä sitä, että SOK olisi siirtänyt valtakunnallisten neuvottelujen perusteella hankittavan kotimaisen perusmaidon osuuden kokonaan Valiolle. 234 233 234 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 112 (152) 20.12.2012 10.4.5 Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista 431. Euroopan unionin kilpailusääntöjen keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu yhteismarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistaminen. Sekä SEUT 101 artiklan soveltamisalaan kuuluvien kilpailuvastaisten sopimusten että 102 artiklan soveltamisalaan kuuluvien yksipuolisten menettelyjen sääntelyn tarkoituksena on taata, ettei kilpailu vääristy yhteismarkkinoilla. Myös unionin oikeuskäytännössä on nimenomaisesti todettu, määräävässä asemassa olevalla yrityksellä on erityinen vastuu huolehtia siitä, että sen menettelytapa ei haittaa aitoa vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. 235 SEUT 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on näin ollen tärkeää paitsi kuluttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi myös laajemman tavoitteen, sisämarkkinoiden yhdentymisen vuoksi. 236 432. Yhteismarkkinatavoitteen vuoksi menettelytapoihin, joiden katsotaan luovan kansallisia markkinoita tai muutoin estävän yhteismarkkinatavoitteen toteutumista, suhtaudutaan EU:n kilpailusääntöjä sovellettaessa erityisen tiukasti. Oikeuskäytännössä on sekä 101 että 102 artiklan nojalla puututtu useassa tapauksessa sopimuksiin ja menettelytapoihin, joilla pyritään eristämään kansalliset markkinat rajojen mukaan tai jolla pyritään tekemään vastavuoroinen markkinoille pääsy vaikeammaksi. Tällaiset menettelyt ovat erityisen haitallisia, koska niillä pyritään tekemään tyhjäksi ne tehokkaan kilpailun edut, joita vienti jäsenvaltioista toiseen tuottaa muiden jäsenvaltioiden kuluttajille. 237 433. Valion kilpailulain vastainen menettely on alkanut, kun kilpailu kotimaan markkinoilla aktivoitui tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin tultua markkinoille ja ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen markkinoilla Suomessa. Valio on pyrkinyt sulkemaan markkinat kilpailun vastaisesti estääkseen toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan kilpailijan pääsyn kotimaan markkinoille ja estääkseen tätä laajentamasta toimintaansa tuomalla raaka-ainetta toisesta jäsenvaltiosta. 434. Kyse on siten menettelystä, jolla on pyritty eristämään Suomen markkinat ja keinotekoisesti poistamaan kilpailun edellytykset kotimaisesta ja ulkomaisesta raakamaidosta valmistettujen tuotteiden välillä. Menettelyllä on pyritty estämään myös se, että suomalaiset kuluttajat hyötyisivät pidemmällä tähtäimellä tehokkaan kilpailun tuomista eduista, kuten ulkomaiseen raaka-aineeseen perustuvien edullisempien tuotteiden pääsystä markkinoille ja hintakilpailusta kotimaisten ja ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden välillä. Esim. Asia 322/81 Michelin I, kohta 57. Asia on todettu myös Komission tiedonannossa (2009/C45/02) kohta 1. 237 Ks. esim. Yhdistetyt asiat C-468/06-478/06 Sot Lélos jne. v GlaxoSmithKline, kohdat 65 ja 66; ks. myös esim. Asia 27/76 United Brands, kohdat 232-233. 235 236 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 113 (152) 20.12.2012 435. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valion menettelyssä on kyse myös yhteismarkkinatavoitteen vastaisesta menettelystä ja tästäkin syystä kyse on erityisen vakavasta 102 artiklan rikkomuksesta. 10.5 Oikeuttamisperusteet 436. SEUT 102 artiklaan ei sanamuotonsa perusteella sisälly vastaavaa tehokkuushyötyihin perustuvaa poikkeusta lain kiellosta kuin 101 artiklan 3. kohtaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely, joka muutoin katsottaisiin SEUT 102 artiklan kieltämäksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, voi kuitenkin olla oikeutettua, jos määräävässä asemassa oleva yritys voi osoittaa objektiiviset perustelut menettelylleen. 238 437. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yritys voi oikeuttamisperusteina vedota siihen, että yritys on menettelyllään pyrkinyt suojelemaan omia kaupallisia intressejään ja on ainoastaan vastannut kohtaamaansa kilpailuun239; menettely on ollut välttämätöntä yleisen edun, kuten terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi 240; tai menettelyllä on saavutettu tehokkuushyötyjä. 241 Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yrityksellä. 242 438. Seuraamusmaksuesityksen ja päätöksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on osoittanut sekä Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun että poissuljentatarkoituksen olemassaolon. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan Valion menettely täyttää siten määräävän aseman väärinkäytön tunnusmerkistön. 439. Osana kokonaisarviotaan Kilpailuvirasto on lisäksi tutkinut Valion asiassa esittämät väitteet siitä, että sen menettely on ollut objektiivisesti perusteltua ja siten sallittua. Valion mukaan yritys ei ole uhrannut voittojaan vaan on pyrkinyt toimimaan liiketaloudellisesti mahdollisimman kannattavasti. Valion mukaan sen menettelyssä on ollut kyse sallitusta kilpailuun vastaamisesta. Kilpailuvirasto on tutkinut Valion esittämiä väitteitä sekä tehokkuusperusteluille että kilpailuun vastaamiselle oikeuskäytännössä asetettujen edellytysten näkökulmasta. Esim. Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohdat 136 ja 207; Asia 27/76 United Brands, kohta 184; Asia T-201/04 Microsoft v komissio, kohdat 319 ja 333. 239 Ks. esim. Asia 27/76 United Brands, kohdat 189-190 240 Ks. esim. Asia C-30/89 Hilti, kohta 118. 241 Ks. esim. Asia C-95/04 British Airways, kohdat 69 ja 86. 242 Ks. Asia T-201/04 Microsoft v. komission, kohdat 688 ja 1114; ks. myös Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 107-109; ja Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, 16.12.2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta kohta 5 ja artikla 2. 238 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 114 (152) 20.12.2012 10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta 440. Asian käsittelyn aikana Valio on vedonnut siihen, että yhtiö on osallistunut perusmaidoissa käytyyn hintakilpailuun Arla Ingmanin kanssa voidakseen välttää vielä suuremmat tappiot, jotka aiheutuisivat siitä, että yhtiö menettäisi markkinaosuuttaan ja myyntivolyymiaan perusmaidoissa Arla Ingmanille kykenemättä lyhyellä aikavälillä jalostamaan perusmaitoihin varaamansa raakamaidon kannattavalla tavalla muiksi maitotuotteiksi. Valion mukaan menettelyn motiivina tai vaikutuksena ei ole ollut voittojen uhraaminen, vaan suurempien tappioiden välttäminen, eikä yhtiöllä ole ollut käytettävissään mitään realistista kannattavampaa toimintatapaa. 441. Valion mukaan yhtiö on osuustoiminnallisesta toimintaperiaatteesta johtuen velvollinen ottamaan vastaan kaiken sen jäsenosuuskuntien toimittaman maidon. Valion mukaan sen perusmaitojen markkinaosuuden laskettua vuonna 2010 nopeasti ja perusmaitojen myynnin vähennyttyä noin miljoonalla litralla, yhtiö ei pystynyt lyhyellä aikavälillä käyttämään perusmaitoihin varaamaansa raakamaidon määrää kannattavasti muiden maitotuotteiden valmistukseen ja myyntiin näiden tuotteiden kysyntä ja hintataso huomioon ottaen. 442. Valion mukaan raakamaidon nopeasta pilaantuvuudesta johtuen päätös perusmaitoihin varatun raakamaidon jalostamisesta muiksi maitovalmisteiksi oli tehtävä nopeasti. Valion mukaan yhtiö kykeni lyhyellä aikavälillä valmistamaan perusmaidoista yli jääneestä raakamaidosta vain teollisuusvoita ja maitojauhetta ja näitä tuotteita lähinnä vain ulkomaisille markkinoille. Valion mukaan teollisuusvoista ja maitojauheesta on saatavissa vain kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukainen tuotto, joka jäi selvästi alle sen tuoton, minkä Valio sai perusmaidon myynnistä Suomen markkinoille. 443. Toisaalta Valio on asian käsittelyn aikana myös esittänyt, että huolimatta siitä, että perusmaidosta saatavat tuotot alittaisivat niiden jalostuksesta aiheutuvat muuttuvat kustannukset, jokainen raakamaitolitra, joka voidaan jalostaa perusmaidoksi, lisää Valion tulosta niin kauan kuin huonompien tulosluokkien jalosteita on olemassa. Niin kauan kun perusmaitoliiketoiminta on hinnanalennuksesta huolimatta vaihtoehtoista liiketoimintaa kannattavampaa, hintojen alentaminen on Valion mukaan sille rationaalista ja kannattavaa liiketoimintaa. 444. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämiin väitteisiin. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 115 (152) 20.12.2012 10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen. 445. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion esittämää puolustusta tehokkuusperusteluille unionin oikeuskäytännössä ja komission tiedonannossa asetettujen kriteerien valossa. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yritys voi oikeuttaa muutoin väärinkäytöksi katsottavan menettelynsä sillä, että siitä seuraa taloudellista tehokkuutta, joka hyödyttää kuluttajia. 243 Todistustaakka on tehokkuusperusteeseen vetoavalla yrityksellä, jonka on esitettävä väitteensä tueksi myös todisteita. 244 446. Tehokkuuspuolustuksen hyväksymiselle on oikeuskäytännössä asetettu seuraavat edellytykset: tehokkuusedut on saavutettu tai voidaan saavuttaa kyseisen toiminnan avulla; menettelytapa on välttämätön tehokkuusetujen saavuttamiseksi; tehokkuusedut ovat suuremmat kuin kilpailuun ja kuluttajien hyvinvointiin kohdistuvat todennäköiset haitalliset vaikutukset; eikä menettelytavalla poisteta toimivaa kilpailua hävittämällä kaikki tosiasiallisen tai potentiaalisen kilpailun olemassa olevat lähteet tai suurin osa niistä. Kaikkien edellä kuvatun neljän kriteerin on täytyttävä yhtä aikaa. 245 447. Komission tiedonannossa on lisäksi todettu, että markkinoiden sulkemiseen tähtäävää menettelytapaa, jolla säilytetään tai luodaan monopolia lähenevä markkina-asema tai vahvistetaan sitä, ei yleensä voida perustella sillä, että sen avulla luodaan myös tehokkuusetuja. Syynä tähän on se, että ilman toimivaa kilpailua määräävässä asemassa olevalla yrityksellä ei ole riittäviä kannustimia luoda tehokkuushyötyjä ja siirtää niitä eteenpäin kuluttajille. Mikäli kilpailua markkinoilla ei enää ole eikä näköpiirissä ole uhkaa markkinoille tulosta, on kilpailun ja kilpailuprosessin suojeleminen tehokkuushyötyjä tärkeämpää. 246 448. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu ei lähtökohtaisesti voi täyttää objektiivisia perusteita, koska hinnan alittaessa muuttuvat kustannukset jokainen myyty yksikkö tuottaa lisätappiota. Vain poikkeuksellisissa tilanteissa voitaisiin ajatella, että hetkellisesti muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu olisi oikeutettavissa objektiivisin perustein. Tällainen voisi olla tilanne lähinnä silloin, jos kyse olisi tappioiden välttämisestä hyvin lyhyellä aikavälillä. 247 Esim. Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 189. Esim. Asia T-201/04 Microsoft v komissio, kohta 688. 245 Asia C-209/10 Post Danmark A/S v Konkurrencerådet, kohta 42; ks. myös Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 30. 246 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 30. 247 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 304-305: myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 130-132; 243 244 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 116 (152) 20.12.2012 449. Valion muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on kestänyt lähes kolme vuotta. Kyse ei siten ole hetkellisestä muuttuvat kustannukset alittavasta hinnoittelusta, joka voisi edes teoriassa olla perusteltavissa lyhyen aikavälin tappioiden välttämisellä esimerkiksi sen vuoksi, että kyse olisi tarpeesta myydä pilaantuvaa varastoa kysynnän äkillisen romahduksen vuoksi. 450. Toiseksi virasto huomauttaa, ettei tehokkuuspuolustus lähtökohtaisesti sovellu saalistushinnoitteluun, sillä on hyvin epätodennäköistä, että saalistuksesta aiheutuisi mitään varsinaisia tehokkuushyötyjä. Virasto myös huomauttaa, että vaikka tehokkuushyötyjä aiheutuisi saalistuksesta, on hyvin epätodennäköistä, ettei vastaavia hyötyjä olisi saavutettavissa kilpailua vähemmän rajoittavin keinoin, mikä on edellytys oikeuttamisperusteen hyväksymiselle. 248 451. Mitä tulee Valion esittämiin väitteisiin siitä, että perusmaitojen hintojen alentaminen muuttuvat kustannukset alittavalle tasolle olisi kannattavaa yhtiön kokonaisliiketoiminnan kannalta, Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Valion menettelyä arvioidaan suhteessa relevantteihin markkinoihin. 249 Perusmaitojen hintojen alittaessa niiden tuotantoon kohdistuvat muuttuvat kustannukset on jokainen valmistettu lisälitra kasvattanut Valiolle syntyneitä tappioita. Tällöin myöskään yhtä tehokkaat kilpailijat eivät pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti ja ovat vaarassa sulkeutua pois markkinoilta. Ottaen huomioon, että tehokkuuspuolustuksen edellytyksenä on, ettei menettely johda kilpailun eliminoitumiseen relevanteilta markkinoilta on selvää, ettei määräävässä asemassa olevan yrityksen muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu markkinoilla ole sallittua siinäkään tapauksessa, että yritys pystyisi menettelynsä johdosta kasvattamaan tuottojaan toisilla markkinoilla. 10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen 452. Jos edellä todetusta huolimatta kuitenkin katsottaisiin, että muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu perusmaitomarkkinoilla voisi olla sallittua siksi, että se lisää Valion tuottoja toisilla markkinoilla, Kilpailuvirasto toteaa, että Valio ei ole näyttänyt toteen väitettään siitä, että perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten olisi edes epäsuora positiivinen vaikutus yhtiön kokonaistulokseen. 453. Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten voisi olla epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen jos seuraavat kolme edellytystä täyttyisivät: 248 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 133. 249 Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisesti edellä jaksossa 10.4.2.6.2 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 117 (152) 20.12.2012 a) Valio ei ole pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelumenettelynsä aikana vaan sen ainoa vaihtoehto on ollut vastaanottaa kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito; b) Ainoa vaihtoehto perusmaitojen myynnille alle muuttuvien kustannusten koko saalistushinnoittelun keston ajan olisi vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi; ja c) Perusmaitojen hintojen alentaminen selvästi alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kaikkein kannattavin vaihtoehto ottaen huomioon teollisuusvoin ja maitojauheen perusmaitoja alhaisemmat tuotot. 454. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi näiden edellytysten täyttymistä Valion virastolle esittämien selvitysten ja näytön valossa. 10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana 455. Valion mukaan yhtiö on aina ja kaikissa tilanteissa velvollinen vastaanottamaan kiinteän, markkinoiden kysynnästä riippumattoman määrän omistajiensa tuottamaa raakamaitoa ja jatkojalostamaan sen myyntiin. Valio vastaanottaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Valion näkemyksen mukaan yhtiön tuottajien tuottaman raakamaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta merkitsee sitä, että myös jatkojalostetuissa tuotteissa yhtiön markkinaosuuden on heijastettava sen markkinaosuutta raakamaidon hankinnassa ja Valiolta kotimaan markkinoille myymättä jäävä osuus raakamaidosta on jalostettava bulkkivientituotteiksi. 250 456. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää lähes kolme vuotta jatkuneen saalistushinnoittelun aikana. Kilpailuvirasto on edellä jaksossa 10.4.2.3.3 tarkastellut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä sen osuuskunnallisista toimintaperiaatteista johtuvasta velvollisuudesta vastaanottaa kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito. Kuten edellä on todettu, Valiolla ei ole sopimuksiin perustuvaa juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen tuottajien tuottamaa raakamaitoa eikä yritys myöskään käytännössä toimi näin. 457. Kilpailuvirasto myös toteaa, että kilpailuoikeudessa kaikkia yhtiömuotoja kohdellaan yhdenvertaisesti ja lähtökohtana on, että yhtiömuodon valinta on yrityksen ja sen omistajien välinen asia. Kilpailuvirasto ei kyseenalaista sitä, että raakamaidon hankinnan vähentäminen saattaa olla Valion liiketoiminta250 Ks. esim. muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011 (Liite 58). KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 118 (152) 20.12.2012 strategian kannalta haastavaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että viime kädessä tuottajien tuottaman maidon määrä on sopeutettavissa kysyntään, kuten muunkin yritystoiminnassa tarvittavan raaka-aineen määrä. Osakeyhtiön valitsema osuuskunnallinen toimintaperiaate ei poista vaatimusta siitä, että osuuskunta-aate ja yhtiön toiminta markkinoilla on sovitettava yhteen kilpailulainsäädännön kanssa. 251 458. Kilpailuvirasto huomauttaa, ettei osakeyhtiön valitsema osuustoiminnallinen toimintaperiaate tai osuustoiminnallisuus ylipäätään tuo määräävässä asemassa olevalle yritykselle erivapautta kilpailusääntöjen noudattamisesta. Määräävässä asemassa oleva yritys ei voi toimia markkinoilla siten, että sen omistavat tuottajat tuottavat raaka-ainetta niin paljon kuin pystyvät (riippumatta siitä, mikä on tilanne raaka-aineesta jalostettavien tuotteiden markkinoilla), määräävässä asemassa oleva yritys ostaa kaiken tuottajiensa tuottaman raakaaineen ja tarvittaessa myy siitä jalostettavat tuotteet alle tuotantonsa muuttuvien kustannusten sulkien yhtä tehokkaat kilpailijat pois markkinoilta. 459. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto myös osoittaa, että Valiossakin on . 252 10.5.1.2.2 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut vaihtoehto on vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi. 460. Valio ei ole myöskään näyttänyt toteen väitettään, että yhtiö ei olisi pystynyt käyttämään perusmaitoihin varaamaansa mutta niihin jalostamatta jääneen raakamaidon määrää (noin miljoonaa litraa) kannattavasti muiden maitotuotteiden kuin maitojauheen ja teollisuusvoin valmistukseen ja myyntiin vuonna 2010. Valion mukaan perusmaidon myynnissä tapahtunut merkittävä, äkillinen lasku aiheutti haasteita ennen kaikkea raakamaidon sisältävän valkuaisen saattamiseksi markkinoille kannattavalla tavalla. 251 252 Ks. KHO:n ratkaisu 15.8.2001 asiassa Päijät-Hämeen Puhelin dnro 240/2/01. Liite 55, Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 119 (152) 20.12.2012 461. Toisaalta, Valio on myös esittänyt, että millä tahansa aikavälillä asiaa tarkasteltaessa yhtiön on kannattavaa alentaa perusmaitojen hintoja niin kauan, kunnes perusmaitojen tuotto saavuttaa huonompien tulosluokkien jalosteiden tuoton. Valio toisin sanoen esittää, että myöskään pidemmällä aikavälillä sillä ei ole mahdollisuuksia siirtää perusmaitojen valmistuksesta käyttämättä jäänyttä raakamaitoa muiden tuotteiden kuin teollisuusvoin ja maitojauheen valmistukseen. 462. Kilpailuvirasto huomauttaa ensinnäkin, että Valion ydintoimintoihin kuuluu sen vastaanottaman raakamaidon ohjailu eri tuotteiden valmistusta varten. Valion kertomuksen mukaan yhtiö pyrkii jatkuvasti siirtämään raakamaitoa heikommin kannattavien tuotteiden valmistuksesta maitotuotoltaan korkeampien tuotteiden valmistukseen. Arvioitaessa Valion mahdollisuuksia sopeuttaa tuotantoaan tuoretuotteissa tapahtuvien kysynnän muutosten perusteella on huomattava perusmaidoista vuonna 2010 ylijääneen raakamaitomäärän merkitys suhteessa Valion ohjailemaan raakamaitokokonaisuuteen. Valio vastaanotti vuonna 2010 1899 miljoonaa litraa raakamaitoa, joista se käytti perusmaitojen valmistukseen noin miljoonaa litraa. Näin ollen Valio käytti vastaanottamastaan raakamaidosta yli prosenttia muiden tuotteiden kuin perusmaitojen valmistukseen. Vastaavasti perusmaidoista Valion selvityksen mukaan ylijääneen raakamaidon määrä, noin miljoonaa litraa, vastaa vain noin prosenttia Valion vastaanottaman raakamaidon kokonaismäärästä. 463. Toiseksi on huomattava, että Valion perusmaitojen myyntimäärä putosi vuonna 2010 vuoteen 2009 nähden tosiasiassa miljoonaa litraa, ei siis miljoonaa litraa kuten Valio on esittänyt. Vuonna 2011 myyntimäärä putosi miljoonaa litraa vuoteen 2010 nähden. 253 Näin ollen volyymimenetysten osuus Valion vastaanottamasta raakamaidon kokonaismäärästä on vielä edellä kuvattua vähäisempi - vuonna 2011 volyymimenetyksen osuus oli enää noin prosenttia Valion vastaanottaman raakamaidon kokonaismäärästä. 464. Lisäksi on huomattava, että viraston hallussa olevasta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että syksyllä 2010 Valion nimenomaisena tarkoituksena oli pitää maitomääristään " litraa vapaana Ruotsin tuonnin loppumisen varalta". 254 Asiakirja-aineisto osoittaa, ettei Valion ensisijaisena tavoitteena ole siten todellisuudessa ollut sisään tulevan raakamaitoLiite 48, Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC); liite 46, Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2010; ja liite 47, Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2011 254 Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010. 253 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 120 (152) 20.12.2012 määrän ohjaileminen mahdollisimman kannattaviin jalostuskohteisiin, vaan yhtiö on nimenomaisesti halunnut pitää jopa litran suuruisen raakamaitomäärän saatavilla, jotta se voidaan nopealla aikavälillä ohjata perusmaitojen ja muiden sellaisten tuotteiden valmistukseen, joihin Arla Ingmanin maahantuoman raaka-aineen määrä on käytetty. 465. Virasto on myös tarkastellut Valion toimittamien tietojen perusteella volyymien aiheuttamia muutoksia sekä maitorasvan että maitoproteiinin käyttöön ajalla lokakuu 2009 - joulukuu 2010, jolloin perusmaidon valmistusmäärissä tapahtui merkittävä vähentyminen. Valion Kilpailuvirastolle toimittamat tiedot ja viraston niistä tekemät laskelmat osoittavat, että vuonna 2010 sekä perusmaidoissa että Valion ulkoisessa myynnissä tapahtui merkittävä vähentyminen tapahtui kuitenkin ryhmässä , joiden myynnin määrä on kasvanut merkittävästi enemmän kuin jauheiden myynnin määrä. Liitteessä 40 esitetty tarkastelu ei näin ollen tue näkemystä siitä, että perusmaitoihin käyttämättä jäänyt maitoproteiini olisi käytetty yksinomaan jauheisiin. 466. Kilpailuvirasto on myös tarkastellut perusmaitojen hinnanalennusten ja perusmaitojen myyntivolyymimuutosten vaikutusta Valio -konsernin kokonaistulokseen vuosina 2010 ja 2011. Tarkastelun perusteella on havaittavissa, etteivät Valion tilinpäätöksien luvut tue Valion selvitystä, jonka mukaan ylijäävää raakamaitoa ei ole ollut mahdollista jalostaa yhtä kannattavasti muihin tuotteisiin. 467. Kun verrataan Valion tilipäätöslukuja vuosilta 2009, 2010 ja 2011, voidaan todeta, että Valio-konsernin kokonaiskannattavuus parantui vuosina 2010 ja 2011, vaikka vuodesta 2009 perusmaitojen myyntimäärä vähentyi noin miljoonalla litralla vuonna 2010 ja edelleen miljoonalla litralla vuonna 2011. Tilinpäätöslukujen mukaista kokonaiskannattavuuden parantumista osoittaa Valio-konsernin kokonaisliikevaihdon kasvaminen noin 35 miljoonalla eurolla (n. 2 prosenttia vuonna 2010) ja noin 107 miljoonalla eurolla (n. 5,9 prosenttia vuonna 2011). Valion maitokate kasvoi noin miljoonalla eurolla (vuonna 2010) ja noin miljoonalla eurolla (vuonna 2011), vaikka vuoden 2010 aikana perusmaitoliiketoiminnan tappio kasvoi miljoonalla eurolla vuodesta 2009 ja vuonna 2011 noin miljoonalla vuodesta 2010. Kilpailuvirasto katsoo Valion tilipäätösten osoittavan, että perusmaidoista vapautunut raakamaito on voitu jalostaa kannattavasti, koska Valion tulos on parantunut selvästi, vaikka perusmaitojen myyntimäärät ovat vähentyneet. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 121 (152) 20.12.2012 468. Edellä todetun perusteella Valion esittämä väite siitä, että millä tahansa aikavälillä asiaa tarkasteltaessa yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia siirtää perusmaitojen valmistuksesta käyttämättä jäävää raakamaitoa muiden tuotteiden kuin teollisuusvoin ja maitojauheen valmistukseen, on ilmeisen perusteeton. 10.5.1.2.3 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto 469. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole näyttänyt toteen, että alentaessaan perusmaitojen hinnat alle muuttuvien kustannusten Valio olisi pyrkinyt maksimoimaan kannattavuutensa ja yhtiöllä olisi siten ollut hyväksyttävä liiketaloudellinen perustelu toiminnalleen. 470. Kilpailuvirasto on Valion sisäisen asiakirja-aineiston perusteella tarkastellut sitä, miten perusmaitojen hinnan alentaminen ja volyymin muutokset vaikuttavat yhtiön kokonaistulokseen. Valiossa syksyllä 2009 laaditut herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että vastaava raaka-ainemäärä ohjautuisi perusmaidon pakkauksesta vientivoin tai -jauheen valmistukseen tai päinvastoin. Alla on otteita tarkastuksella kopioiduista dioista, jotka kuvaavat perusmaitojen hintojen laskun vaikutusta toimitusvolyymiin ja yhtiön liiketulokseen. 255 471. Valiossa laadittu laskelma osoittaa, että mikäli Valio laskisi hintaansa koko perusmaitovolyymilleen 10 sentillä/litra, ei hinnanlaskun tulosvaikutus kääntyisi positiiviseksi, vaikka tämän seurauksena perusmaitojen myynnin määrä (volyymi) kasvaisi 120 miljoonalla litralla ja volyymin lisäystä vastaava raakamaidon määrä ohjautuisi vientivoin ja jauheen valmistuksesta perusmaitojen valmistukseen. Perusmaitovolyymin kasvaminen 60 miljoonalla litralla 10 sentin hinnan laskun seurauksena olisi laskelman mukaan heikentänyt Valion tulosta 23,8 miljoonaa euroa: Liite 82, Sähköposti Suviranta/Koivuniemi/Raivio 4.11.2009 liitetiedostoineen; Laskenta perustuu Valion jossa on käytetty teollisuusvoin ja maitojauheen FOB-hintoja voi 2,30 €/kg ja rasvaton maitojauhe 1,65 €/kg (FOB = free on board, ei sisällä rahti- tai vakuutuskustannuksia kuten tuonnin CIF-arvoon sisältyy). Laskenta perustuu siihen, että vastaava raaka-ainemäärä ohjautuisi maidon pakkauksesta vientivoin tai -jauheen valmistukseen tai päinvastoin. Tarkastelu on suuntaa-antava eikä siinä ole huomioitu volyymin suurentumisen edellyttämiä rakennemuutoksia, kuten vajaakäytöllä toimivien meijereiden ottamista täyteen käyttöön. 255 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 122 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 Maidon volyymin lisäys ja hinnan lasku 10 snt/l • Jos hinnan lasku on koko volyymille -10 snt/l, ei tulosvaikutus käänny positiiviseksi tarkastelluilla volyymeilla 472. Volyymin lisäys milj.ltr/a Tuloksen muutos nykyhinnalla milj.€/a Tuloksen Muutos hinnan laskulla milj.€/a 0 0 -33,2 10 2,6 -31,6 20 5,1 -30,0 30 7,7 -28,5 40 10,2 -26,9 50 12,8 -25,4 60 15,3 -23,8 70 17,9 -22,3 80 20,5 -20,7 90 23,0 -19,1 100 25,6 -17,6 110 28,1 -16,0 120 30,7 -14,5 Valion sisäiset laskelmat osoittavat myös perusmaitojen volyymin laskun vaikutuksen yhtiön tulokseen. Alla olevassa diassa esitetyn laskelman mukaan 60 miljoonan litran vähennys perusmaitovolyymiin olisi heikentänyt Valion tulosta 15,3 miljoonaa euroa. Näin ollen perusmaitojen myyntivolyymien vähentyminen 60 miljoonalla litralla olisi johtanut selvästi pienempään tuloksen heikentymiseen kuin 10 sentin hinnan laskun aiheuttama tuloksen heikennys (23,8 miljoonaa euroa): KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 123 (152) JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 Maidon volyymin laskun vaikutus tulokseen • Jos perusmaitojen volyymi putoaisi kotimaan myynnissä esim. 10 milj. litraa, olisi tulosheikennys vastaava kun jos kaikkien perusmaitojen liikevaihtoa alennettaisiin n. 0,8 snt/ltr ja samalla saataisiin säilytettyä perusmaitojen volyymit ennallaan. Volyymin väheneminen Tuloksen heikkeneminen milj.ltr/a milj.€/a Myyntihinnan muutos, joka johtaa vastaavaan tuloksen heikkenemiseen snt/ltr -10 -2,6 -0,8 -20 -5,1 -1,5 -30 -7,7 -2,3 -40 -10,2 -3,1 -50 -12,8 -3,9 -60 -15,3 -4,6 473. Kuten edellä jaksossa 10.4.3 on tarkemmin kuvattu, 10 sentin alennus litrahintaan arvioitiin Valion johdossa tarpeelliseksi nopean ja kertakaikkisen vaikutuksen saamiseksi koko perusmaitojen myynnin rakenteeseen sekä erittäin huomattavan, 80 prosentin, markkinaosuuden saavuttamiseksi. Näin ollen on selvää, että tappioiden välttäminen ja liiketoiminnan kannattavuuden maksimointi eivät ole olleet johtavia perusteta Valion hinnoittelulle, vaan merkittävän hintojen laskun keskeisenä tavoitteena on ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti. 474. Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa ja selvityksissä korostanut myös sitä, että teollisuusvoi ja maitojauhe ovat bulkkivientituotteita, joista saatavissa ollut kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukainen tuotto on jäänyt selvästi alle sen tuoton, minkä Valio on saanut perusmaidon tuotannosta Suomen markkinoille. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion väitteen todenperäisyyttä vertailemalla Valion perusmaitojen ja maitopohjaisten jauheiden kannattavuuseroja käyttäen yhtiön virastolle toimittamia maitotuottolaskelmia. 256 Maitotuottolaskelmat osoittavat, että todellisuudessa kannattavuusero maitopohjaisten jauheiden ja perusmaitojen välillä on vain noin senttiä per 256 Liite 83, Valion Kilpailuvirastolle 10.9.2012 tuottamat laskelmat maitopohjaisten jauheiden maitotuotoista. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 124 (152) 20.12.2012 saturaatiolitra 257 perusmaitojen eduksi. Kotimaassa myydyt maitopohjaiset jauheet ovat vuosina 2010 ja 2012 olleet jopa paremmin kannattavia kuin perusmaidot. 475. Valion maitotuottolaskelmat osoittavat siten, että toisin kun Valio on virastolle väittänyt, perusmaidoista vapautuvan raakamaidon käyttö maitopohjaisiin jauheisiin ei johtaisi huomattaviin lisätappioihin Valiolle, koska niiden kannattavuus on tosiasiassa hyvin lähellä perusmaitojen kannattavuutta. 476. Mikäli edellä kuvattuun vuodelta 2009 peräisin olevaan Valion sisäisesti laatimaan herkkyysanalyysiin olisi päivitetty teollisuusvoin ja maitojauheen hinnat vuosien 2010 ja 2011 toteutuneiden hintojen perusteella, olisivat vientituotteiden hinnat nousseet huomattavasti. Näin ollen vientivaihtoehto olisi laskelmassa parantanut kannattavuuttaan, jolloin perusmaitojen volyymin menetyksen tulosvaikutus olisi myös pienentynyt ja perusmaitojen hintojen huomattava alentaminen suhteessa volyymin menetykseen olisi laskelman perusteella osoittautunut entistä tappiollisemmaksi vaihtoehdoksi. 258 10.5.2 Kilpailuun vastaaminen 477. Valio on asian käsittelyn aikana vedonnut siihen, että kireä kilpailutilanne perusmaitojen markkinoilla Suomessa on alkanut siitä, että Arla Ingman on vuodesta 2009 lähtien aktiivisesti pyrkinyt kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan ja osana tätä tavoitettaan aloittanut ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonnin Suomeen. Valion mukaan yhtiö on osallistunut Arla Ingmanin aloitteesta käytyyn hintakilpailuun voidakseen välttää myyntimäärien pienenemisestä aiheutuvat suuremmat tappiot. 478. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yrityksellä on rajoitettu oikeus vastata markkinoilla kohtaamaansa kilpailuun. Oikeuskäytännön mukaan, vaikka määräävässä asemassa olevalta yritykseltä ei sen aseman perusteella voida evätä oikeutta suojella liiketoiminnallisia intressejään niiden ollessa uhattuna, puolustautumista ei voida hyväksyä silloin, kun sen nimenomaisena tarkoituksena on yhtiön määräävän aseman vahvistaminen ja sen väärinkäyttö. 259 Saalistushinnoittelun osalta tämä tarkoittaa sitä, 257 Saturaatiomaitomäärä on laskennallinen kokonaisraakamaito, joka tuotteen valmistukseen tarvitaan, vaikka maidon kaikkia komponentteja ei tuotteen valmistuksessa käytetä. Yhden perusmaitolitran valmistamiseen tarvitaan noin litraa raakamaitoa. 258 Valio on sisäisissä budjettiasiakirjoissaan käyttänyt vuoden 2010 toteutuneena (marraskuu 2010 asti) maitopohjaisten jauheiden hinta €/kg ja vuodelle 2011 budjetoituna hintana €/kg. Teollisuusvoin osalta Valio on käyttänyt vuoden 2010 toteutuneena hintana €/kg ja vuodelle 2011 budjetoituna hinta €/kg (Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010 ja kokouksessa käsitelty diaesitys "Riskit ja potentiaalit, maitokate-analyysit ja "maitokate- ja tuloslaskelma") 259 Asia C-202-/07 P, France Telecom SA v komissio, kohdat 47-48. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 125 (152) 20.12.2012 määräävässä asemassa oleva yritys ei voi tehokkaasti vedota ehdottomaan oikeuteensa mukauttaa hintansa kilpailijoiden hintoihin silloin, kun se merkitsisi kustannuksia alhaisempia hintoja ja siten määräävän markkinaaseman väärinkäyttöä. 260 479. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kaupallisten vastatoimenpiteiden tulee oikeuskäytännön mukaan myös olla kohtuullisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. 261 480. Kuten edellä luvussa 10.4.2.7 on kuvattu, Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräinen hinta 1.3.2010 lähtien on alittanut muuttuvat kustannukset. Lisäksi viraston asiakirjanäyttö osoittaa, että vuoden 2010 alussa Valio omaksui kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän hinnoittelustrategian, jota yritys on siitä lähtien noudattanut. Selvitykset myös osoittavat, että johtava peruste Valion hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman liiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Ottaen huomioon edellä todetun lisäksi Valion kustannukset alittavan hinnoittelun kesto, ei kyse ole ollut menettelytavoista, jotka Valio olisi omaksunut tarkoituksenaan välttää lyhyen aikavälin tappionsa. Valio ei myöskään ole osoittanut, että sen käytössä ei olisi ollut mitään muita vaihtoehtoisia tapoja toimia markkinoilla, jotka olisivat rajoittaneet kilpailua vähemmän. Näin ollen yhtiön menettely ei myöskään ole olleen kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. 262 481. Näin ollen, vaikka kilpailutilanteen kiristyminen perusmaitomarkkinoilla on seurausta siitä, että markkinoille tullut Arla Ingman on pyrkinyt kasvattamaan markkinaosuuttaan, Valio ei edellä kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti voi tehokkaasti vedota oikeuteensa hinnoitella perusmaidot alle muuttuvien kustannusten. 482. Mikäli edellä todetusta huolimatta katsottaisiin, että Valio voisi vedota kilpailuun vastaamiseen puolustuksenaan, Valion olisi ensinnäkin osoitettava, että aloite hintojen alentamiseen alle muuttuvien kustannusten on tullut kaupan ryhmittymiltä tai sen kilpailijoilta. Lisäksi Valion olisi osoitettava, että sen menettely on ollut kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista eikä se ole rajoittanut kilpailua markkinoilla enemmän, kuin on ollut välttämätöntä. Todistustaakka näiden toteennäyttämisestä on Valiolla. Asia T-340/03 France Télécom SA v komissio, kohdat 181-187. Asia 27/76 United Brands v. komissio, kohta 190 262 Ks. tältä osin myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 81-83. 260 261 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 126 (152) 20.12.2012 483. Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut Valion esittämiä näkökohtia kevään 2010 tapahtumista seikkaperäisesti. 10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa 484. Valion mukaan Arla Ingman tarjosi perusmaitoja vuoden 2010 alkupuolen toimituksiin erittäin aggressiiviseen hintaan sekä S- että K-ryhmälle. Valion näkemyksen mukaan keskittynyt vähittäiskauppa on osannut hyödyntää syntyneen asetelman kilpailuttamalla Valiota ja Arla Ingmania vastakkain ja Valio on tässä yhteydessä vain vastannut Arla Ingmanin tarjoamaan kilpailuhaasteeseen. 485. Valion mukaan SOK hyväksyi sen tarjouksen valikoimajaksolle 1-4/2010 13.1.2010 uusilla sopimushinnoilla, jotka oli laskettu miljoonan litran toimitusvolyymin pohjalta. Valion mukaan noin viikkoa myöhemmin 21.1.2010 SOK ilmoitti, että S-ryhmän hankinnat tulisivatkin olemaan laskennallisesti vain noin miljoonaa litraa seuraavan vuoden aikana, mikä tarkoitti miljoonan litran pudotusta jo käynnissä olleella valikoimajaksolla. Volyymien siirto Arla Ingmanille tulisi tapahtumaan helmikuun alusta eli kesken valikoimakauden. 486. Valion käsityksen mukaan SOK selvitti alueosuuskaupoilta näiden tulevia ostoja tarjotuilla hinnoilla ennen Valion volyymiperusteisten hintojen hyväksymistä. Kun SOK useammasta tarjotusta vaihtoehdosta hyväksyi miljoonan litran volyymin perusteella lasketun tarjouksen, Valio perustellusti oletti, että päätös perustui alueosuuskauppojen hankintaennusteisiin ja teki tuotannonsuunnittelunsa tältä pohjalta. 487. Valion mukaan SOK esitti 16.2.2010 jälkeen jaksolle 3-8/2010 suullisen tarjouspyynnön litran ja litran vuosivolyymeille. Valion mukaan se tarjosi 1.3.2010 alkaen perusmaitoja SOK:n tekemän pyynnön mukaisesti. Valion mukaan yhtiö teki SOK:lta tulleen selkeän viestin ja käytettävissä olleen markkinatiedon pohjalta johtopäätöksen, että sen kilpailijat myyvät perusmaitoa useita senttejä edullisemmin kuin Valio oli tarjonnut. Valion mukaan sille oli selvää, että sen oli laskettava hintaa kerralla useita senttejä säilyttääkseen kilpailukykynsä. 488. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole osoittanut, että aloite hinnan alentamiseen alle muuttuvien kustannusten olisi tullut SOK:lta tai sen kilpailijalta. Asiakirja-aineistosta ilmenee, että saadakseen eri toimittajien tarjouksista vertailukelpoiset SOK pyrki useaan otteeseen selvittämään, mitä KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 127 (152) 20.12.2012 Valion antamat volyymiperusteiset tarjoukset käytännössä merkitsevät. 263 Aineistosta ilmenee, että Valio esitti SOK:lle 31.12.2009, että volyymitason miljoonaa litraa mukaiset hinnat tulisivat voimaan vain, jos volyymi osoitetaan toteutuvaksi. Tähän SOK:n edustaja totesi Valiolle jo 31.12.2009 seuraavasti: "En hyväksy tuota - -. Meillä on oltava teiltä tarjous, joka perustuu olettamaan nykyisestä tilanteesta eikä edellytä meiltä etukäteisnäyttöä. Voi olla, että heikentynyt kilpailukykynne johtaa muuhun kuin nykytilaan." 264 489. Kirjeenvaihto päättyi 4.1.2010 Valio vahvistukseen siitä, että tarjous miljoonalle litralle on voimassa 30.4.2010 asti, määräarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja Valio pidättää oikeuden korottaa hintoja S-ryhmän ketjuille 1.5. alkaen, mikäli helmi-maaliskuun toteutuneet perusmaitolitrat eivät ole tarjouksen litramääräarvion mukaiset. Tämän SOK vahvisti 13.1.2010. 265 490. Näin ollen Valion tiedossa oli, että toteutuneet hankintamäärät saattavat jäädä heikentyneestä kilpailukyvystä johtuen tarjouksen mukaisia litramääriä ( miljoonaa) alhaisemmiksi. Valio ei kuitenkaan jättänyt uutta tarjousta, vaan tyytyi siihen, että hintoja voitaisiin tarkistaa ylöspäin seuraavalle valikoimajaksolle, jos tarjouksen mukaiset volyymimäärät eivät täyty. 491. Valion vastineessaan esittämä väite siitä, että edellä kuvattu kirjeenvaihto jollain tavoin osoittaisi, että Valion 13.1.2010 hyväksytty tarjous olisi katsottu SOK:ssa myöhemmin, kesken jakson, kilpailukyvyttömäksi ja tämän seurauksena SOK olisi muuttanut yksipuoleisesti sopimusta 21.1.2010, on siten virheellinen. Selvyyden vuoksi virasto toteaa, että Arla Ingman antoi viimeisen tarjouksensa SOK:lle 30.12.2009, jonka jälkeen Arla Ingman toimitti SOK:n pyynnöstä tietoja maksimikapasiteetistaan 11.1.2010. 266 492. Virasto myös huomauttaa, että kuten Valion vastineesta käy ilmi, SOK hyväksyi 13.1.2010 useammasta tarjotusta vaihtoehdosta miljoonan litran volyymin perusteella lasketun tarjouksen. Valio tosin jättää mainitsematta, että kaksi muuta Valion antamaan tarjoushintaa olivat Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009. Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009. 265 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010. 266 Liite 75, sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009; Liite 76, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni 11.1.2010. 263 264 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 128 (152) 20.12.2012 kasvutarjouksia ja SOK:n hyväksymä tarjous perustui siten pienimpään mahdolliseen Valion tarjoamaan volyymiin. 267 493. Lisäksi virasto toteaa, että SOK tiedusteli alueosuuskaupoilta näiden hankintaennusteita vasta 13.1.2010 klo 16:44 ja vastauksia alueosuuskaupoilta pyydettiin 18.1.2010 mennessä. 268 Näin ollen SOK:n Valiolle aiemmin samana päivänä 13.1.2010 klo 9:45 lähetetty vastaus tarjoukseen ei ole voinut perustua alueosuuskaupoilta saatuihin hankintaennusteisiin. 269 494. Virasto ei myöskään pidä uskottavana Valion antamaa selvitystä siitä, että aloite uusille lisäalennuksille 1.3.2010 olisi tullut SOK:lta, ja että Valio olisi vain vastannut 16.2.2010 jälkeen saamaansa suulliseen tarjouspyyntöön. Sekä viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto että Valion toimitusjohtajan kertomukset osoittavat yksiselitteisesti syynä uuteen hinnanalennuksen olleen Valiossa tehdyn johtopäätöksen siitä, että kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen edellyttää hintojen merkittävää kertaluonteista alentamista. 270 495. Myös SOK:n mukaan aloite uusien alennusten antamiseen kesken valikoimajakson tuli Valiolta 16.2.2010. 271 SOK:n mukaan on harvinaista, että maidontoimittaja tekisi uuden tarjouksen kesken valikoimajakson. SOK kuvasi yllättäen kesken jakson tullutta merkittävää hinnanalennusta . 272 10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus 496. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään osoittanut, että yhtiö olisi toiminut kohtuullisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoittaen menettelynsä siihen, mikä oli välttämätöntä kilpailuun vastaamiseksi. 497. Valion toimitusjohtajan jo aiemmin siteerattu viesti osoittaa yksiselitteisesti, että kesken toimituskauden tarjottu lisäalennus asetettiin tarkoituksella kerralla riittävän suureksi, että se riittäisi sulkemaan markkinat kilpailun vastaisesti. Viestissään toimitusjohtaja analysoi hinnanalennuksen suuruutta todeten seuraavasti: "Ilman vähintään 10 sentin hinnanlaskua ei myynnin nykyrakenne voi muuttua saati palautua 2009 edeltäneeseen tilaan. Valion kannalta pahimmassa tapauksessa saattaisi löytyä Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009. Liite 77, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010. 269 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010. 270Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010; Liite 58, muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 21.1.2011. 271 Liite 88, SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011; Liite 3, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010. 272 Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011. 267 268 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 129 (152) 20.12.2012 jonkinlainen status quo sentin laskun tuntumassa nykymäärille, miltä tienoilta syntyisi myös Arlan Ruotsin maitostrategian optimaalinen tulos!!" 273 498. Yhdellä kertaa hyvin merkittävänä toteutetun hinnanalennuksen tarkoituksena oli näin ollen muuttaa perusmaitojen myynnin rakennetta Valion kannalta edulliseksi alentamalla hinnat tasolle, jolla maidon tuonti Ruotsista ole enää kannattavaa. Viesti osoittaa Valion arvioineen, että sentin lasku saattaisi merkitä volyymien vakiintumista nykytasolle, mutta Valion markkinaosuuden merkittävä kasvattaminen edellyttäisi huomattavasti tuntuvampaa hintojen alentamista. Valion väite alennuksen määrän kohtuullisuudesta ja välttämättömyydestä Arla Ingmanin hintatasoon vastaamiseksi on näin ollen perusteeton. 499. Hinnanalennuksen suuruuden poikkeuksellisuutta osoittaa myös se, että tarjouskierrosten aikana yhtiöt tekivät keskimäärin muutaman sentin suuruisia tarkistuksia hintoihin. Myös SOK:n virastolle antamien tietojen mukaan 10 sentin kerta-alennus hintaan on suuruudeltaan poikkeuksellinen perusmaitojen toimitussopimuksissa neuvotellaan tavallisesti sentin ja sentin kymmenysten suuruisista hinnan muutoksista. 274 500. Lisäksi virasto huomauttaa, että Valion menettely 1.3.2010 tarjouksen jälkeen ei myöskään miltään osin ole ollut seurausta kaupan tai kilpailijan tekemästä aloitteesta. Kun 1.3.2010 tehdyt alennukset eivät saaneet aikaan Valion tavoittelemaan lopputulosta - perusmaitovolyymien siirtymistä Arla Ingmanilta Valiolle, Valiossa katsottiin, että yhtiön "on tehtävä välittömästi seuraava liike". 275 Valio tarjosi uusia SOK:lle kohdistettuja lisäalennuksia jo 1.4.2010 alkaen ja yhtiö harkitsi lisäalennusten antamista myös toukokuussa 2010. Alennusten ehtona oli Valion toimitusvolyymin kasvattaminen. Kuten myyntijohtaja sähköpostissaan 4.3.2010 toteaa: "Kyseessä ei ole neuvottelu vaan nopea valiolähtöinen toiminta". Myös SOK:n virastolle toimittamien tietojen mukaan aloite uusien alennusten myöntämiseen tuli Valiolta sähköpostilla 25.3.2010. 276 10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin 501. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jos kilpailuviranomainen osoittaa, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavalla on pyritty Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010. Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011. 275 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. 276 Liite 88, SOK:n selvitys kilpailuvirastolle 4.11.2011. 273 274 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 130 (152) 20.12.2012 rajoittamaan kilpailua, kyseinen menettelytapa on myös omiaan vaikuttamaan tällä tavoin. 277 502. Kuten edellä on todettu, hintaa koskevien menettelytapojen osalta unionin tuomioistuimet ovat katsoneet, että määräävässä asemassa olevan yrityksen keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia alhaisempien hintojen on katsottava jo sellaisenaan merkitsevän väärinkäyttöä, koska ainoa etu, joka yritykselle voi koitua sellaisten hintojen käyttämisestä, on kilpailijan syrjäyttäminen. Keskimääräisiä kokonaiskustannuksia alhaisempien, mutta keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia korkeampien, hintojen on katsottava merkitsevän väärinkäyttöä, jos ne on määritetty osana sellaista suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kilpailijan syrjäyttäminen. Tuomioistuin ei kyseisessä asiassa edellyttänyt riidanalaisten menettelytapojen todellisten vaikutusten toteennäyttämistä. 278 503. Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että kun määräävässä markkinaasemassa oleva yritys tosiasiallisesti harjoittaa käytäntöä, jonka tarkoitus on kilpailijan syrjäyttäminen, se seikka, että odotettu tulos ei toteudu, ei ole riittävä estämään menettelyn luokittelemista 102 artiklan mukaiseksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. 279 504. Vaikka Kilpailuviraston ei nyt käsillä olevassa asiassa ole edellä todetun mukaisesti näytettävä toteen Valion menettelyn konkreettisia haitallisia vaikutuksia, virasto tuo esiin seikat, jotka osoittavat, että Valion menettely on myös tosiasiassa omiaan rajoittamaan kilpailua sulkemalla markkinat kilpailunvastaisesti ja johtamaan siten kuluttajahaittaan. 280 10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin 505. Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävä, kustannukset alittava hinnoittelustrategia on ollut edellä kuvatuin tavoin käytössä vuoden 2010 maaliskuun alusta lähtien, tähän mennessä lähes kolmen vuoden ajan. Tämä on johtanut markkinoilla toimivien kilpailijoiden kärsimiin huomattaviin tappioihin. Esim. Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 239, 241 ja 245; Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 170. Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 100. 279 Esim. Asia T-228/97, Irish Sugar, kohta 191; Asia T-340/03 France Télécom, kohta 196 näissä viitattuine oikeuskäytäntöineen. 280 Valio on vastineessaan esittänyt, että Kilpailuvirastolla olisi todistustaakka osoittaa, että Valion hinnoittelulla olisi tosiasiassa yhtä tehokkaita kilpailijoita poissulkeva vaikutus, koska Valio on väitteensä mukaisesti osoittanut, että sillä on muu kuin poissuljentaan liittyvä taloudellinen peruste hinnoittelulleen, vaikka hinnat olisivat hetkellisesti alittaneet muuttuvat kustannukset. Tältä osin virasto viittaa edellä kappaleessa 10.5 todettuun. Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yrityksellä. Valio ei ole näyttänyt toteen, että sillä olisi ollut oikeuttamisperuste menettelylleen. 277 278 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 131 (152) 20.12.2012 506. Valio-konsernin maitotuotto vuonna 2010 nousi 41,1 senttiin litraa kohti (39 senttiä/litra vuonna 2009). Valion nettotulos vuonna 2010 oli 39 miljoonaa euroa, mikä merkitsi nousua edelliseen vuoteen yli 20 miljoona euroa. 281 Vuonna 2011 Valio-konsernin maitotuotto nousi 44,9 senttiin litralta. Yhtiön nettotulos vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa, joten kasvua edelliseen vuoteen tuli 15 miljoonaa euroa. 282 507. Arla Ingmanin tulos sen sijaan romahti vuoden 2010 aikana edellisvuoteen nähden. Arla Ingmanin kokonaisliikevaihto vuonna 2010 oli noin 301 miljoonaa euroa ja kokonaistappio noin 13,7 miljoonaa euroa. 283 Yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tappio oli vuodelta 2010 varovaisestikin arvioiden kokonaisuudessaan miljoonaa euroa, josta kotimaisten perusmaitojen myynnin tappio muodosti noin miljoonaa euroa ja ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettujen perusmaitojen tappio noin miljoonaa euroa. 508. Vuonna 2011 Arla Ingmanin kokonaisliikevaihto kasvoi noin 318 miljoonaan euroon, mutta myös tappiollisuus syveni noin 24,6 miljoonaan euroon. 284 Arla Ingmanin mukaan yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tappio oli varovaisestikin arvioiden noin miljoonaa, josta kotimaisten perusmaitojen myynnin tappio muodosti noin miljoonaa euroa ja ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettujen perusmaitojen tappio noin miljoonaa euroa. 509. 281 Valion hyvä tulos vuonna 2010 perustui kuluttajatuotteiden myynnin positiiviseen kehitykseen Venäjällä ja Ruotsissa, jota tuki euron kurssin suotuisa kehitys suhteessa Venäjän ruplaan, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin. Myös teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaikutti Valion tuloksen kehittymiseen. Esimerkiksi voin hinta nousi vuoden 2010 aikana noin 70 prosenttia ja juustojen ja maitojauheiden hinnat noin 30-40 prosenttia.; Liite 32, Valio Oy:n tilinpäätös 2010. 282 Valion mukaan positiiviseen tulokseen vaikutti erityisesti kuluttajien korkealle arvostamien tuotteiden kasvanut kysyntä sekä kotimaassa että Venäjällä; Liite 33, Valio Oy:n tilinpäätös 2011. 283 Liite 92, Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010. 284 Liite 93, Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 132 (152) 20.12.2012 510. Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän strategian kielteiset vaikutukset eivät rajoitu yksinomaan Arla Ingmaniin. Myös muut perusmaitoja valmistavat yritykset, Arla Ingmania huomattavasti pienemmät, Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio ovat perusmaitoliiketoiminnassaan vakavasti tappiollisia. . Myyntimääriin suhteutettuna Osuuskunta Maitokolmion ja Osuuskunta Satamaan tappiot ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Osuuskunta Maitokolmio on ilmoittanut perusmaitoliiketoiminnan tappiokseen vuonna 2010 noin miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin miljoonaa euroa. Osuuskunta Satamaito on ilmoittanut perusmaitoliiketoiminnan tappiokseen vuonna 2010 noin miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin miljoonaa euroa. 10.6.2 Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin 511. Edellä jaksossa 10.2.3 on tarkasteltu Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksia ja niiden kehitystä vuosina 2009-2012. Tarkastelu osoittaa, että ennen saalistuksen alkamista vuonna 2010 Arla Ingman onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan Valion osuuden kustannuksella ja saavutti noin 32 prosentin markkinaosuuden Suomen perusmaitojen markkinoilla vuonna 2010. Valion markkinaosuus laski tällöin 55 prosenttiin. 512. Valion markkinaosuus säilyi noin 55 prosentissa vuosina 2010 ja 2011, mutta laski vuoden 2012 aikana noin 52 prosenttiin. Markkinaosuuksien tarkastelu osoittaa, että vuoden 2012 aikana Valio on menettänyt markkinaosuuttaan lähinnä alueellisille pienmeijereille. Keskeisin markkinaosuuksien kehitystä selittävä tekijä on Lidlin Milbona- maitojen valmistuksen siirtyminen vuoden 2011 syksystä lähtien asteittain Valiolta Osuuskunta Maitomaalle. Milbonamaitojen osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on noin Lidlin Milbona-maitojen siirtyminen pois Valiolta oli seurausta . 285 Näin ollen Valion markkinaosuuden laskussa ei varsinaisesti ole kyse siitä, että yhtiö olisi alkuvuoden 2010 jälkeen menettänyt kilpailutilanteessa asemiaan kilpailijoilleen. 513. Arla Ingmanin markkinaosuus on säilynyt verrattain tasaisena noin 31-33 prosentissa vuosina 2011 ja 2012. Arla Ingmanin mukaan yhtiön tekemä strateginen valinta on pitää kiinni perusmaitojen myynnin 285 Liite 90, Valion johtoryhmän pöytäkirja 19.1.2011 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 133 (152) 20.12.2012 markkinaosuudestaan sen sijaan, että se olisi pyrkinyt yksinomaan minimoimaan tappioitaan. 514. Yhtiön mukaan Valion hintatasoon vastaamatta jättäminen merkitsisi markkinaosuuden menettämistä ja myyntivolyymien laskua. Tämä puolestaan johtaisi tehokkuuden ja siten hintakilpailukyvyn laskuun, jonka seurauksena olisi perusmaitotoiminnan supistaminen ja ennen pitkää koko perusmaitotoiminnan alasajo. 286 Koska meijerialalla mittakaavaedut riippuvat suurelta osin perusmaitovolyymeistä, tuotantokapasiteetin vähentäminen johtaisi Arla Ingmanin mukaan väistämättä myös muiden Suomessa tuotettavien meijerituotteiden karsimiseen. 515. Mikäli Arla Ingman joutuisi ajamaan alas perusmaitojen tuotantokapasiteettiaan, merkitsisi se yhtiön mukaan pysyvää markkinoilta vetäytymistä. Tuotantolaitoksien ja koneiden seisottaminen sekä kunnossapito ei niihin sitoutuneiden kustannusten vuoksi ole mahdollista, vaan tuotannon supistamisen yhteydessä ne olisi käytännössä myytävä. Tuotannon uudelleen käynnistäminen ja tuotantokapasiteetin palauttaminen olisi Arla Ingmanin mukaan kallista ja aikaa vievää. 516. Arla Ingmanin mukaan tuotannon alasajo olisi ongelmallista myös sen sopimustuottajien aseman kannalta. Arla Ingmanin mukaan tuotannon alasajo johtaisi siihen, että sen raaka-aineen ostovolyymit tuottajilta pienenisivät, jolloin yhtiön sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä toimittajiksi valiolaisiin osuuskuntiin. 10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena 517. Asian käsittelyn aikana Valio on toistuvasti vedonnut siihen, että on epätodennäköistä, että Valion perusmaidoissa soveltamat hinnat olisivat omiaan sulkemaan Arla Ingmanin pois Suomen markkinoilta. Valion mukaan Arla Ingman on osa kansainvälistä suuryritystä, joka on koolta selvästi Valiota suurempi, ja jonka taloudelliset resurssit ovat huomattavasti Valiota suuremmat. 518. Valio on asian käsittelyn aikana vedonnut myös siihen, että Arla Foods konserni pystyy välttämään tappioita, kun se myy Suomessa perusmaitoja verrattuna siihen, että se jalostaisi maidon jauheeksi. Valion mukaan Arla Foods pystyy kokonaisskandinaavisella toimintamallillaan ohjaamaan Tanskan ylijäämämaidot välillisesti Ruotsin kautta Suomen nestemaitomarkkinoille sen sijaan, että ylituotanto päätyisi jauhemarkkinoille. Valion virastolle esittämän arviolaskelman mukaan Arla Ingman tekee noin Arla Ingmanin mukaan yhtiön tavoitteena on ollut noin 30 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen meijerituotteiden myynnistä Suomessa. Riittävän suuren markkinaosuuden saavuttaminen johtaa yhtiön mukaan tehokkuushyötyihin. 286 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 134 (152) 20.12.2012 senttiä/litra paremman tuloksen myymällä tuontimaidosta tehtyä perusmaitoa Suomessa kuin tekemällä siitä maitojauhetta. Valion mukaan Arlan kokonaisstrategiassa ei tässä tilanteessa ole intressiä poistua Suomen nestemaitomarkkinoilta, vaikka sen tytäryhtiö mahdollisesti tekisikin yhdessä tuoteryhmässä kirjanpidollisesti huonompaa tulosta. 519. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa ei ole kysymys vain Arla Ingmanista. Valion kustannukset alittavalla hinnoittelulla on huomattavia vaikutuksia myös muiden markkinoilla toimivien meijerialan yritysten toimintaedellytyksiin. Kysymys ei siten ole yksinomaan siitä, kuinka todennäköistä on Arla Ingmanin sulkeutuminen markkinoilta, vaan asiaa tulee tarkastella myös muiden markkinoilla toimivien yrityksen toimintaedellytykset huomioiden. Arla Ingmania huomattavasti pienemmät ja suppeamman tuoteportfolion omaavat Osuuskunnat Satamaito, Maitokolmio ja muut alueelliset pienmeijerit ovat myös joutuneet vastaamaan Valion hinnoitteluun ja ovat edellä todetun mukaisesti vakavasti tappiollisia. Näin ollen Valion markkinoiden sulkemiseen tähtäävä strategia vaikuttaa suoraan myös sellaisiin alalla toimiviin yrityksiin, jotka eivät ole osa suurempaa yritysryhmää, vaan ovat viime kädessä riippuvaisia perusmaitoliiketoimintansa myyntituotoista ja ulkopuolisesta rahoituksesta. 520. Arvioitaessa Valion menettelyn vaikutuksia erityisesti Arla Ingmanin toimintaan ei voida ensinnäkään sivuuttaa sitä, että viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa Valion nimenomaisena tarkoituksena olleen Arla Ingmanin ajamisen niin ahtaalle, että yhtiö näkee kannattavammaksi luopua ruotsalaisen maidon maahantuonnista ja supistuu marginaaliseksi toimijaksi tai sulkeutuu kokonaan pois markkinoilta. 287 Toisin sanoen Valio on myös omassa strategiassaan pyrkinyt hinnoittelemaan perusmaidot niin alas, että jopa maidon jalostaminen jauheeksi Ruotsissa olisi kannattavampaa kuin sen tuominen Suomeen. 521. Arla Ingmanin virastolle toimittamat vientitoiminnan kannattavuutta kuvaavat luvut eivät myöskään vastaa Valion esittämää kannattavuusarviota. Arvioitaessa maidon tuonnista Suomeen aiheutuvia kustannuksia ja näiden kustannusten vaikutusta kannattavuuteen on tuontikustannusten lisäksi 288 huomattava lisäksi se, että Ruotsin tuottajahinta on olennaisesti noussut vuodesta 2009, jolloin Arla Ingman aloitti sen maahantuonnin. Ks. edellä jakso 10.4.3 . Raakamaidon tuonnin kustannuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 287 288 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 135 (152) 20.12.2012 522. Kun otetaan huomioon maahantuonnin kustannukset ja se, että tuottajahinnat vaihtelevat sekä Suomessa että Ruotsissa, maitoraaka-aineen tuonnilla Suomeen ei ole pysyviä hintaetuja Suomessa maksettaviin tuottajahintoihin nähden, kuten Valio esittää. Virasto huomauttaa myös, että tilanne maitoraaka-aineen ylijäämän osalta on Ruotsissa muuttunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana siten, että maitoraaka-aineesta on Ruotsissa tällä hetkellä pulaa. Ottaen huomioon lisäksi edellä jaksossa 10.5.1.2.3 maitojauheiden kannattavuuden kehityksestä todettu, ei Valion esittämä väite siitä, että maidon tuonti Suomeen olisi Arla Foodsille kannattava vaihtoehto verrattuna siihen, että se jalostettaisiin maitojauheeksi, perustu markkinatodellisuuteen. 523. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä on myös otettava huomioon perusmaitoliiketoiminnan merkitys yhtiön kokonaisliiketoiminnasta. Valiolla tämä osuus on vain 8 prosenttia. Arla Ingmanilla perusmaitoliiketoiminnan osuus on 25 prosenttia. Näin ollen on selvää, että perusmaitoliiketoiminnan merkittävä tappiollisuus vaikuttaa huomattavasti laajemmin Arla Ingmanin kokonaiskannattavuuteen kuin Valion, joka pystyy kattamaan perusmaitoliiketoimintansa tappiot muiden tuoteryhmien tuottamilla voitoilla. Valion ja sen kilpailijoiden liiketoiminnan tuloksellisuutta on käsitelty edellä. 524. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä, ei voida myöskään yksinomaan kiinnittää huomiota siihen, kumpi yrityksistä määräävässä asemassa yritys vai sen kilpailija- on taloudelliselta mittakaavaltaan suurempi maailmanlaajuisesti. Arvioitaessa poissulkeutumisen todennäköisyyttä, on sen sijaan kiinnitettävä huomiota yritysten asemaan relevanteilla markkinoilla. Arviossa keskeinen merkitys on yritysten tuottajarakenteella ja markkinoilta poistumisesta aiheutuvalla kustannuksella. 525. Valio on yksinomaan suomalaisten maidontuottajien omistama osuuskunta, jonka tehtävänä on omistajiensa elinkeinon edistäminen. Valio on määräävässä asemassa kotimarkkinoillaan, perusmaitojen valmistuksessa ja tukkumyynnissä Suomen alueella ja yhtiön hallussa on noin 86 prosenttia ylivoimaisesti tärkeimmän raaka-aineen, raakamaidon, hankintamarkkinoista. 526. Arla Ingmanin emoyhtiö Arla Foods amba on puolestaan tanskalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten tuottajien omistama osuuskunta, joka toimii useilla markkinoilla Pohjois-Euroopan alueella. Yhtiön tärkeimmät markkinat ovat sen kotimarkkinat Ruotsissa ja Tanskassa. Arla Foods amban tuottajista tanskalaisia ja ruotsalaisia on molempia noin 45 prosenttia ja saksalaisia vajaat 10 prosenttia. Arla Foods amban omistajina ei ole suomalaisia tuottajaosuuskuntia. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 136 (152) 20.12.2012 sopimustuottajaa, joiden osuus Suomessa vastaanotetusta raakamaidosta on vain noin 9 prosenttia. 527. Valio ja Arla Ingman toimivat molemmat useilla markkinoilla jalostaen raakamaidosta laajan valikoiman tuotteita. Näistä tuotteista keskimäärin saatava tuotto, maitotuotto, ohjaa molempien meijereiden toimintaa mahdollisimman hyvään kannattavuuteen sekä eri tuotteiden että maantieteellisten toimialueiden suhteen. Myös Valion toimintaa ohjaa pyrkimys mahdollisimman hyvään maitotuottoon; 289 528. Kilpailuvirasto toteaa, että vertailtaessa Valion ja Arla Ingmanin halukkuutta sietää tappiollisen liiketoimintayksikön toimintaa Suomessa on selvää, että Arla Ingman poistuisi perusmaitojen markkinoilta ennen Valiota. Jo Valion tuottajarakenteen ja liikeidean vuoksi on selvää, että yhtiö pitää viimeiseen asti kiinni johtavasta asemastaan perusmaitojen toimittajana Suomessa. 529. Perusmaitomarkkinoilta poistumisen kustannus tai kustannus pienenemisestä vähäiseksi toimittajaksi on Valiolle huomattavasti Arlaa suurempi; Valiolla on Suomessa kaiken kaikkiaan 15 tuotantolaitosta 290 ja yhtiön liikevaihdosta yli prosenttia kertyy toiminnoista kotimaassa. Valio on 100 prosenttisesti suomalaisten tuottajien muodostamien osuuskuntien omistama, joilta Valio hankkii noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Valiolla on oma valtakunnallinen jakeluverkosto raakamaidosta jalostamiensa tuotteiden jakelua varten, jonka kustannustehokas ylläpito edellyttää riittävän suurta perusmaitoliiketoiminnan volyymiä. 530. Konserniliikevaihdoltaan Valiota suuremman Arla Foodsin osuus perusmaidon markkinoista Suomessa on sitä vastoin huomattavasti pienempi kuin Valion. Arla Foodsin Suomesta kertynyt liikevaihto muodostaa vain alle 5 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Arla Foodsin suomalaiset tuottajat ovat Arla Ingmanin sopimustuottajia, eivät omistajia, Arla Foodsin omistajatuottajat puolestaan toimivat Suomen ulkopuolella. Arla Ingmanilla ei ole Suomessa yhtä laajaa tuotevalikoimaa kuin Valiolla. Arla Ingmanin sopimustuottajien tuottaman raakamaidon määrä edustaa vain noin 3 prosenttia koko Arla Foodsin hankkiman raakamaidon kokonaismäärästä. Arla Ingmanin sopimustuottajien tuottaman raakamaidon rajallisesta määrästä johtuen yhtiö on Suomessa riippuvainen Valion myymästä kiintiömaidosta ja ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonnista. Liite 89, muistio tapaamisesta Kilpailuvirasto/Valio 17.3.2011. Yhtiöllä on lisäksi Virossa meijeri ja juustola, Belgiassa juustopakkaamo sekä Moskovassa asiakaspalvelu- ja jakeluterminaali, jossa myös valmistetaan sulatejuustoja. 289 290 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 137 (152) 20.12.2012 531. Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyteen vaikuttaa myös se, että sen tiedossa on, että Valiolla on käytössään riittävät resurssit kustannukset alittavan hinnoittelun rahoittamiseen. 291 Tämä yhdessä edellä markkinoilta poistumisen kustannuksista todetun kanssa lisää osaltaan Arla Foodsin kannustimia vetäytyä Suomen perusmaitojen markkinoilta tappioiden minimoimiseksi, kun tiedossa on, että määräävässä asemassa oleva Valio tulee ja myös pystyy taloudellisten resurssiensa turvin jatkamaan taisteluaan markkinaosuudestaan myymällä tappiolla poissulkeutumistarkoitusperiensä toteutumiseen asti, mikäli sen menettelyyn ei puututtaisi. 532. Arla Ingmanin ja Arla Foodsin Kilpailuvirastolle toimittamien tietojen mukaan Valion kustannukset alittava hinnoittelu on johtanut Arla Ingmanin kannalta kestämättömään tilanteeseen. Arla -konsernin emoyhtiö joutuu siirtämään pääomaa Arla Ingmaniin tämän pitämiseksi hengissä eikä tilanne tyydytä yhtiön omistavia tuottajia. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen liiketoimista kertynyt tappio vähensi koko meijerikonsernin tulosta 14 prosentilla. Mikäli markkinatilanne Suomessa ei muutu, tulee Arla Ingman Arla Foodsin mukaan poistumaan perusmaitojen markkinoilta Suomesta. 533. Myös Valiossa laadittu strategia Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi Suomen perusmaitomarkkinoilta perustuu sille lähtökohdalle, että hintojen laskeminen riittävän alas merkitsee sitä, että Arla Ingman tulee ennen pitkää poistumaan Suomen markkinoilta. Valion toimitusjohtajan viestissä todetaan muun muassa seuraavasti: "- - Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljalleen aletaan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto loppuu varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vähemmän kuin jauheesta ja voista." "- - Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua." 292 534. Vastaavasti, Valion tavoitteekseen asettaman 80 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Nämä seikat osoittavat osaltaan, että Valio on itse pitänyt mahdollisena Arla Ingmanin sulkeutumista pois markkinoilta sen menettelyn seurauksena. Perusmaitoliiketoiminnan tappiollisuudesta huolimatta esimerkiksi vuosi 2010 oli edellä kuvatun mukaisesti Valion historian toiseksi paras. 292 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010. 291 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 138 (152) 20.12.2012 10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen 535. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan saalistushinnoitteluun liittyvän määräävän aseman väärinkäytön toteaminen ei edellytä, että kilpailuviranomainen pystyisi erityisesti osoittamaan, että määräävässä asemassa olevalla yrityksellä oli syy uskoa saavansa myöhemmin takaisin kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat. 293 536. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuluttajille aiheutuu todennäköisesti haittaa, jos määräävässä asemassa oleva yritys voi kohtuudella olettaa markkinavoimansa olevan saalistushinnoittelukäytännön loputtua suurempi kuin se olisi ollut, jos yritys ei olisi ryhtynyt tähän menettelytapaan lainkaan. Tällöin voidaan sanoa yrityksen todennäköisesti hyötyvän tappiolla myynnistä. 294 537. Vaikka väärinkäytön toteaminen ei edellä todetun mukaisesti edellytä näyttöä mahdollisuudesta voittojen kotiuttamiseen, Kilpailuvirasto tuo kuitenkin esiin selvityksensä aikana esiin nousseet seikat, jotka osoittavat, että tehokkaan kilpailun sulkeuduttua pois markkinoilta Valion on mahdollista nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka edelsi Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. 538. Kilpailuviraston selvitykset ensinnäkin osoittavat, että suunnitellessaan hintojen merkittävää alennusta 1.3.2010 alkaen Valion pyrkimyksenä oli sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Kilpailuviraston hallussa olevat asiakirjat myös konkreettisesti osoittavat Valion itsensä tavoitelleen mahdollisuutta hintojen korottamista saalistuksen päätyttyä. Edellä jaksossa 10.4.3 siteeratussa viestissä Valion toimitusjohtaja kuvailee yhtiön strategiaa ja sen taustoja johtoryhmälle todeten seuraavan: "Valion kannalta määrien laskun pysähtymisen voi olettaa tapahtuvan sitä nopeammin, mitä nopeammin hinnat laskevat. Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua. Hintojen uusi nostaminen on työlästä, mutta markkinaosuuden nosto on vielä työläämpää." 295 Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohta 150; vahvistettiin valitusasiassa C-333/94 P Tetra Pak II); ks. myös komission päätös asiassa COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohdat 332–367. 294 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 70. 295 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010. 293 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 139 (152) 20.12.2012 Vastaavasti suunniteltaessa 1.4.2010 tehtyjä lisäalennuksia Valion myyntijohtaja ohjeisti omaa organisaatiota seuraavasti: "Tärkeintä on, että kaupalle tulee uskottava vaikutelma, että nyt mennään eikä meinata (sitä nopeammin pääsemme jälleen korottamaan hintoja takaisin vanhoille tasoille)." 296 539. Edellä todetun lisäksi relevanttien markkinoiden ominaispiirteet viittaavat omalta osaltaan siihen, että Valiolla on mahdollisuus nostaa hintataso väärinkäyttöä edeltäneelle tasolle ja sitä kautta saada myöhemmin takaisin kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat. Arla Ingmanin poistuttua markkinoilta uuden riittävän voimakkaan kilpailijan markkinoille tuloa ei voida pitää todennäköisenä. Pääsy perusmaitojen markkinoille Suomessa ei ensinnäkään ole yksinkertaista, sillä määräävässä asemassa perusmaidoissa oleva Valio pitää halussaan noin 86 prosenttia raakamaidon hankintamarkkinoista ja tuoretuotteena myytävän perusmaidon sekä raakaaineena käytettävän raakamaidon laajamittainen tuonti on edellä luvussa 10.1.2.2 ja 10.2.6 kuvatuin tavoin haasteellista. Raakamaidon saatavuus vaikuttaa keskeisellä tavalla Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa jatkojalostettujen maitotuotteiden tuotannossa ja myynnissä. 540. Menettelyllään Valio on myös antanut markkinoille signaalin siitä, ettei se jätä rankaisematta yritystä, joka yrittää tulla Suomen perusmaitojen markkinoille. Tällä tavoin Valio osaltaan vaikuttaa potentiaalisten kilpailijoiden kannustimiin laajentaa toimintaansa Suomeen. 297 541. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että Valion toimittamien selvitysten mukaan sen myymien rasvojen ja kermojen tuotot ovat kattaneet perusmaitojen myynnistä sille aiheutuneet tappiot. Näin ollen Valion on ollut jo saalistushinnoittelun aikana mahdollista kattaa perusmaitojen hinnoittelusta syntyvät tappiot, mikä on osaltaan mahdollistanut muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun pitkän keston. 10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta 542. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on määräävässä asemessa perusmaitojen tukkumyynnissä ja valmistuksessa Suomessa ja että Valio on käyttänyt väärin tätä määräävää asemaansa. Viraston selvitysten mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö jatkuu yhä. 543. Kiristynyt kilpailutilanne vuodesta 2009 lähtien oli johtanut perusmaitojen hintatason laskuun kotimaan markkinoilla. Muuttuneessa markkinatilanteessa 296 297 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. Ks. esim. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 68. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 140 (152) 20.12.2012 Valio koki Arlan Ingmanin markkinaosuuden kasvun ja ruotsalaiseen raakamaitoon perustuvien perusmaitojen tulon kaupan hyllyille uhaksi omalle liiketoiminnalleen. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätoimittajuuden menetys alkuvuodesta 2010 johti tilanteen kärjistymiseen ja Valion ylimmässä johdossa tehtyyn päätökseen pudottaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kattanut enää niiden valmistuksen muuttuvia kustannuksia. 544. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset hinnat kaikkien tarkastelun kohteena olevien hintakausien aikana ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.8.2012 ovat alittaneet liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Kilpailuviraston tietojen mukaan muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu jatkuu yhä. Suurimmillaan tappio oli hintakaudella 1.9.2011-31.12.2011, jolloin Valion keskimääräinen tappio perusmaitolitraa kohden on oli senttiä. Viimeisimpänä tarkastelun kohteena olevana hintakautena 1.5.-31.8.2012 Valion keskimääräinen tappio oli senttiä litralta. 545. Keskeinen erimielisyys Valion ja Kilpailuviraston välillä liittyy perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon kustannuksen luokitteluun ja sen arvostukseen kustannusten kattamista tarkastelevissa laskelmissa. Kilpailuvirasto katsoo, että arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta kilpailija, joka olisi yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva Valio, kustannusten kattamista koskevassa tarkastelussa huomioon otettavan maitoraaka-aineen kustannuksen on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riippumatta yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannattavuudesta. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon hankintahinta on siten muuttuva kustannus niin Valion olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville uusille mahdollisille kilpailijoille. 546. Oikeuskäytännön mukaan muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo sinällään osoitus määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä tehokas kilpailija ei tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Kilpailuviraston hallussa olevista Valion sisäistä asiakirjoista käy lisäksi ilmi, että kustannukset alittavan hinnoittelun taustalla on markkinoiden kilpailun vastaiseen sulkemiseen tähtäävä hinnoittelustrategia. Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että helmikuussa 2010 Valion toimitusjohtaja yhdessä yhtiön hallituksen ja johtoryhmän kanssa teki tietoisen päätöksen luopua perusmaitoliiketoiminnan voitoista tarkoituksenaan lopettaa maitoraakaaineen tuonti Ruotsista, saavuttaa merkittävä, 80 prosentin, markkinaosuus ja nostaa tämän jälkeen perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneet Arla Ingmanin tuloa markkinoille. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 141 (152) 20.12.2012 547. Oikeuskäytännön mukaan menettelyssä on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä myös silloin, kun hinnoittelu kattaa muuttuvat kustannukset mutta alittaa kokonaiskustannukset, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. Näin ollen Valion menettely täyttää määräävän aseman väärinkäytön tunnusmerkistön myös siinä tapauksessa, että sen hintojen katsottaisiin kattaneen muuttuvat kustannukset, mutta jääneen alle kokonaiskustannusten. 548. Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset ovat korostaneet sen muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta. Valion S-ryhmälle soveltamat alennuskäytännöt ovat johtaneet siihen, että Arla Ingman on joutunut myymään sekä vuonna 2010 että 2011 perusmaidot SOK:lle olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat kustannukset alittava - toteutunut hinta SOK:lle on ollut. Tästä seuraa, että Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa SOK:lle ovat kasvaneet huomattavasti suuremmiksi kuin Valion. 549. Valion menettelyn poissulkevaa vaikutusta on korostanut myös sen alennuskäytäntöjen valikoivuus. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on kohdistanut volyymiperusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suurimmat alennukset tuottavat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet niin suuren perusmaitovolyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole soveltuneet lainkaan muihin vähittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Lisäksi Valio tarjosi SOK:lle maaliskuussa 2010 uusia lisäalennuksia, joiden ehtona oli, että S-ryhmä lisää ostojaan Valiolta. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. Valion tarjous oli yksinomaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. 550. Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että johtava peruste Valion hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Valion tavoitteekseen asettaman 80 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, Valio olisi kasvattanut markkinaosuuttaan 25 prosenttiyksiköllä ja saanut haltuunsa suurimman osan kilpailijoidensa perusmaitojen myynnin volyymistä. Samalla se olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Valion menettelyn vaikutuksena myös muiden alalla toimivien pienempien meijereiden, kuten Satamaidon ja Maitokolmion kilpailukyky ja kannattavuus ovat heikentyneet olennaisesti ja yritykset ovat kärsineet huomattavia tappioita. 551. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 142 (152) 20.12.2012 yhteismarkkinoilla. Arvioitaessa Valion menettelyä kokonaisuutena on viraston selvitysten perustella ilmeistä, että Valion toiminta on ristiriidassa määräävän aseman mukanaan tuoman erityisvastuun kanssa. Valio on omaksunut hinnoittelustrategian, jossa se kustannukset alittavalla hinnoittelulla, poissulkevaa vaikutusta korostaneilla volyymialennuksilla sekä selektiivisillä alennuskäytännöillä on pyrkinyt kilpailun vastaisesti sulkemaan perusmaitojen markkinat ja estämään yhteismarkkinoiden tehokaan toiminnan sekä siitä koituvat hyödyt suomalaisille kuluttajille. Valion menettelyn tarkoituksena on ollut tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen kautta saavuttaa erittäin huomattava markkinaosuus ja nostaa perusmaitojen hinnat aiheuttaen merkittävää haittaa kuluttajille. 11 Seuraamusmaksu 11.1 Sovellettava laki 552. Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Seuraamusmaksua määrättäessä on otettava huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden liikevaihdosta. Edellisen vuoden liikevaihdolla tarkoitetaan markkinaoikeuden päätöstä edeltävän vuoden liikevaihtoa. 298 Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa enimmäismäärän huomioon viran puolesta. 553. Kilpailulain 12 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana. Kilpailulain 13 §:n mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja viimeksi osallistui rikkomukseen. Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa enimmäismäärän huomioon viran puolesta. 298 KHO 2009:83, kohta 1167. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 143 (152) 20.12.2012 554. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan kilpailunrajoituslain säännöksiä. Lainkohdan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluissa todetaan, että " - - [j]os kilpailunrikkomus on alkanut vanhan lain aikana ja jatkunut tämän lain voimaantulon jälkeen, vanhan lain aikaiseen rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja tämän lain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan tämän lain säännöksiä. - - ". 299 11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta 555. Lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Tämä saavutetaan vain, jos seuraamusmaksun suuruus on sellainen, ettei kielletty kilpailun rajoittaminen ole rajoitukseen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa. Riittävän suurella seuraamusmaksulla on näin ollen kaksi tehtävää: 1) Seuraamusmaksu on kilpailulakia rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle rangaistuksen luonteinen hallinto-oikeudellinen sanktio. 2) Seuraamusmaksun tulee tehokkaasti estää kilpailunrajoitukseen ryhtyminen, sen jatkaminen sekä uusiminen. 300 11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu 556. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion määräävän markkinaaseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010. Väärinkäyttö jatkui vuosien 2011 ja 2012 aikana ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen. Edellä todetusta seuraa, että Kilpailuvirasto esittää, että Valiolle määrätään seuraamusmaksu rikkomusajalta ennen 1.11.2011 kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla ja mainitun ajankohdan jälkeiseltä ajalta kilpailulain 12 §:n ja 13 §:n nojalla. 557. Kilpailuviraston jäljempänä kohdassa 11.4 Valiolle esittämän seuraamusmaksun määrä kattaa koko rikkomusajan ja siinä on otettu huomioon yllä selostettu lainmuutos. Kuten kilpailulain 13 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, lainkohta vastaa eräin täsmennyksin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 momenttia. Kilpailuvirasto katsoo, että viitattuja täsmennyksiä on käytetty vakiintuneesti aiemmassa oikeuskäytännössä seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa ja sitä määrättäessä jo ennen kilpailulain voimaantuloa. 301 Näin ollen Valiolle esitettävän seuraamusmaksun perusteet esitetään seuraavassa käyttämällä kilpailulain 13 §:ssä esitettyjä täsmennettyjä kriteereitä. HE 88/2010 vp, s. 83. HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6. 301 HE 88/2010 vp, s. 58; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 8. 299 300 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 144 (152) 20.12.2012 558. Kilpailuviraston esittämä seuraamusmaksu perustuu alla esitettävään kokonaisarviointiin. 11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus 559. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen erityisvastuuta on kuvattu edellä jaksossa 10.4.1 . Valion olisi sen asema huomioon ottaen tullut varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Valio on sitä vastoin ryhtynyt nimenomaisiin toimiin sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti. 560. Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo sinällään osoitus määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä tehokas kilpailija ei tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Valion rikkomus on jo yksin tällä perusteella vakava kilpailunrajoitus. 561. Valion menettelyn vakavuutta korostaa viraston hallussa oleva yksiselitteinen näyttö syrjäyttämistarkoituksesta. 302 Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että helmikuussa 2010 Valio teki tietoisen päätöksen luopua perusmaitoliiketoiminnan voitoistaan sulkeakseen markkinat kilpailunvastaisesti. Aloite kilpailunvastaisen strategian omaksumiseen tuli Valion ylimmästä johdosta ja sitä käsiteltiin päätöksenteosta vastaavissa ylimmissä toimielimissä, yhtiön hallituksessa ja johtoryhmässä. Strategian käytännön toteutuksesta vastasivat toimitusjohtaja yhdessä myyntijohtajan ja tämän alaisten kanssa. 562. Asiakirjoista käy ilmi, että Valion tarkoituksena on ollut sulkea markkinat kilpailunvastaisesti ja saavuttaa tätä kautta merkittävä, 80 prosentin, markkinaosuus. Tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen jälkeen yhtiön nimenomaisena tarkoituksena oli nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka edelsi Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille ja aiheuttaa siten merkittävää haittaa suomalaisille kuluttajille. 563. Rikkomuksen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on menettelyn moitittavuutta lisäävänä seikkana ottanut huomioon Valion menettelyn markkinat sulkevaa vaikutusta korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset. Valion soveltamat alennukset ovat johtaneet siihen, että Arla Ingman on joutunut myymään perusmaidot S-ryhmälle olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat kustannukset alittava - toteutunut hinta on ollut. Tämä on osaltaan kasvattanut Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa S-ryhmälle huomattavasti suuremmiksi kuin Valion ja lisännyt siten menettelyn poissulkevaa vaikutusta. 302 Ks. edellä jakso 10.4.3 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 145 (152) 20.12.2012 564. Moitittavuutta lisäävänä seikkana virasto on ottanut huomioon myös sen, että Valio on kohdistanut alennuksiaan nimenomaisesti hankintojaan Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valio teki 25.3.2010 S-ryhmälle ylimääräisen tarjouksen volyymien kasvattamiseksi. Valio tarjosi S-ryhmälle 1.4.2010 alkaen uusia alennuksia, joiden ehtona oli, että S-ryhmä kasvattaisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille. 303 565. Rikkomukseen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi ottanut huomioon Valion menettelyn yhteismarkkinatavoitteen vastaisuuden. Valio on menettelyllään pyrkinyt keinotekoisesti eristämään Suomen markkinat, estämään jäsenvaltioiden välisen kaupan kehittymisen ja rajat ylittävän kilpailun tuomat hyödyt kuluttajille. Yhteismarkkinatavoitteen vastaisuus tekee jo sinällään Valion menettelystä erityisen vakavan 102 artiklan rikkomuksen. 566. Valion menettelyyn sisältyy myös piirteitä, jotka osoittavat piittaamattomuutta lain sisällöstä. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirjanäyttökin osaltaan osoittaa, että Valio ei ole liiketoiminnassaan ottanut huomioon kilpailulainsäädännön ja siitä johtuvan erityisvastuun asettamia rajoja määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminnalle markkinoilla. Valio ei ole asian selvittämisen yhteydessä tehnyt myöskään toimenpiteitä rikkomuksen lopettamiseksi. Kilpailuvirasto ilmoitti Valiolle maaliskuussa 2011 alustavan arvionsa siitä, että sen menettelyssä on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Valiota kuultiin joulukuussa 2011 viraston päätös- ja seuraamusmaksuesitysluonnoksesta. Virasto on lisäksi keväästä 2012 lähtien antanut Valiolle neuvontaa siitä, mitkä toimet riittävät päättämään epäillyn rikkomuksen. Tästä huolimatta väärinkäyttö jatkuu viraston tietojen mukaan edelleen. 567. Valion menettelyn moitittavuutta lisää lisäksi se, että Valion on todettu käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa ennenkin ja sen menettelyssä on siten kyse uusimisesta. Vuonna 1998 antamallaan päätöksellä KHO määräsi Valiolle 5 miljoonan markan suuruisen seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä nestemaitotuotteiden markkinoilla. 304 568. Kilpailuvirasto toteaa, että esitetty näyttö huomioon ottaen kyseessä on laadultaan ja moitittavuuden asteeltaan erittäin vakava kilpailunrikkomus. 303 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen. 304 KHO: 1998:65, päätös 11.11.1998/2498 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 146 (152) 20.12.2012 11.3.2 Rikkomuksen laajuus 569. Valion menettely on käsittänyt koko Suomen alueen. Rikkomuksen laajuutta arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että Valion menettelyn tarkoituksena on ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti. 570. Kilpailuvirasto arvioi maantieteellisen laajuuden lisäksi rikkomuksen taloudellista laajuutta kiinnittämällä huomiota rikkomuksen kohteena olevan perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoiden kokoon ja siihen liikevaihdon määrään, joka Valiolle on näiltä markkinoilta kertynyt. 571. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla. Valion perusmaitoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin miljoonaa euroa. Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaisliikevaihto ajalta 1.3.2010 - 30.8.2012 on noin miljoonaa euroa. 572. Edellä Valion kilpailunrikkomuksen maantieteellisestä ja taloudellisesta laajuudesta todettu osoittaa, että kyseessä on laajuudeltaan merkittävä kansallisen kilpailuviranomaisen selvitettävänä oleva määräävän markkinaaseman väärinkäyttö. Rikkomuksen kohteena on raakamaidosta jalostettavista tuotteista volyymiltaan suurin tuoteryhmä, josta kertyvä liikevaihto on huomattava. 11.3.3 Rikkomuksen kesto 573. Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010. Väärinkäyttö on jatkunut keskeytyksettä vuosien 2011 ja 2012 aikana ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen. 574. Väärinkäyttö on siten jatkunut tähän mennessä lähes kolme vuotta. Rikkomus on näin ollen pitkäkestoinen, mikä on otettu huomioon esitettävän seuraamusmaksun määrässä. 11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat 575. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 §:n nojalla kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä otetaan huomioon edellä mainittujen KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 147 (152) 20.12.2012 seikkojen lisäksi myös muita tapauskohtaisessa arvioinnissa esille nousevia tekijöitä. 305 576. Esillä olevassa asiassa Kilpailuvirasto on tällaisena tekijänä ottanut huomioon Valion huomattavan liikevaihdon erityisestävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. 306 Seuraamusmaksu on kilpailulakia rikkoneelle yritykselle hallinto-oikeudellinen sanktio, jonka on oltava määrältään riittävä, jotta se tehokkaasti estää kilpailunrajoitukseen ryhtymisen, sen jatkamisen ja sen uusimisen. 307 577. Valion liikevaihto vuonna 2011 oli 1929 miljoonaa euroa. 11.4 Seuraamusmaksun määrä 578. Edellä todetuilla perusteilla Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määrää Valiolle 70 000 000 euron seuraamusmaksun. 12 Sovelletut säännökset Kilpailulain (948/2010) 1a, 3, 4, 7, 12, 13 ja 50 §, kilpailunrajoituslain (ml. muutossäännös, 318/2004) 1a, 3, 6 § ja Euroopan unionin toiminnasta annettu sopimus, artikla 102. Ylijohtaja Timo Mattila Tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä VALITUSOSOITUS LIITTEENÄ HE 88/2010 vp, s. 58. Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 9 - 10. KHO 11.11.1998, dnro 2498, 3482/1/97 (Valio), KHO 20.12.2001, dnro 3670, 3684 ja 3685/2/00 (Mikkeli), KN 18.5.2001, dnro 150/690/1999 (Elisa), MAO 614/2009 (raakapuun osto). 307 HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6. 305 306 KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 20.12.2012 LIITELUETTELO 1. Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009 2. Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010 3. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010 4. Muistio tapaamisesta SOK/Kilpailuvirasto 27.9.2011. 5. Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti) 6. Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti) 7. Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 5.3.2010 8. Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 9.3.2010 9. Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote 9.3.2010 10. HOK-Elannon tiedote 5.3.2010 11. HOK-Elannon tiedote 8.3.2010 12. Artikkelit Helsingin Sanomat 5.3.2010, 6.3.2010 ja 9.3.2010 13. Artikkeli Kauppalehti 9.3.2010 14. Artikkeli Ilkka 6.3.2010 15. Artikkeli Kaleva 7.3.2010 16. Artikkeli Maaseudun Tulevaisuus 10.3.2010 17. Artikkeli Turun Sanomat 9.3.2010 18. Artikkeli Dagens Industri 8.3.2010 19. Artikkeli Suomenmaa 9.3.2010 20. Artikkeli Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012. 21. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010 22. Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen 23. Valion tiedote 29.11.2010 148 (152) KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 149 (152) 20.12.2012 24. Valion tiedote 3.10.2012. 25. Valion tiedote 4.9.2012. 26. Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella) 27. Valion perusmaitojen kustannusrakenne vuosina 2009 ja 2010 28. ATLAS 29. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011 (lukuun ottamatta selvityksen liitettä 3, Maidon tarjontaketju Suomessa) 30. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012 (mukaan lukien liitteet 1-4) 31. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 31.5.2011 mukaan lukien selvityksen liite 2 "arvosuhteen muutoksen vaikutus perusmaitojen kannattavuuteen" ja liite 3 "perusmaitojen oikaistu laskenta 1.1.30.4.2010. 32. Valio Oy:n tilinpäätös 2010 33. Valio Oy:n tilinpäätös 2011 34. Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010 35. Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010 36. Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-12/2011 37. Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-4/2012 ja 1-8/2012 38. Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010 39. Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-12/2011 40. Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista OFA-laskelmista 3/2010-12/2011 (AVC) 41. Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista ATLAS-laskelmista 3/2010-8/2012 (AVC) 42. Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executive-kurssille 13.10.2010. 43. Muistio Valion laskentapäällikön kuulemisesta 20.1.2011. laskentaperiaatteet, 3.8.2011. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 150 (152) 20.12.2012 44. Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011. 45. Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008. 46. Valion 12/2010 kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010, 3-8/2010, 9- 47. Valion 9-12/2011 kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-4/2011, 5-8/2011 ja 48. Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC) (OFA) 49. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liitteineen 1-4 50. Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 16.6.2010 51. Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 7.10.2009 52. Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's) 53. Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012 54. Muistio Kilpailuviraston tarkastukselta 22.3.2012 55. Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen 56. Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous 8.4.2010" 57. Valion toimitusjohtajan sähköposti 15.2.2010 58. Muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011. 59. Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010 60. Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-24.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010" 61. Valion johtoryhmän pöytäkirja 28.-29.9.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "TKMM tavoitteet 2011 – mitä seuraavaksi? 62. Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010 ja kokouksessa käsitellyt diaesitykset "Hintanäkymät 2011", "Myyntikatsaus" ja "Katsaus" 63. Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010 ja kokouksessa käsitelty diaesitys "Riskit ja potentiaalit, maitokate-analyysit, maitokate- ja tuloslaskelma" KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 151 (152) 20.12.2012 64. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012 mukaan lukien liitteet 1-4 65. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Alarotu/Slotte 5.8.2010 66. Sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2010 67. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Hirvonen 7.4.2010 68. Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Lehtonen 7.4.2010 69. Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Pellinen 20.12.2010 70. Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011 71. Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011 72. Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen/Alarotu 29.8.2011 73. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010 74. Sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009 75. Sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009 76. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni 11.1.2010 77. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010 78. SOK:n 6.9.2011 tekemä hintavertailutaulukko 79. Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011 80. Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 30.8.2011 81. Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011 82. Sähköposti Suviranta/Koivuniemi/Raivio 4.11.2009 liitetiedostoineen 83. Valion Kilpailuvirastolle 10.9.2012 tuottamat laskelmat maitopohjaisten jauheiden maitotuotoista. 84. Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat budjetin ja liikevaihdon seurannan raportit 85. Kilpailuviraston laatima raakamaidon ainesosien käyttöä kuvaava tarkastelu ja tarkastelun pohjana olevat Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat maidon aineisosien käyttöä koskevat tilastot. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010 152 (152) 20.12.2012 86. Eurostat: Milk Prices EU 2000-2011 87. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen / Jaakkola 21.01.2010. 88. SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011 89. Muistio tapaamisesta Kilpailuvirasto/Valio 17.3.2011. 90. Valion johtoryhmän pöytäkirja 19.1.2011 91. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012, liitteenä olevat asiantuntijalausunnot 1-4 92. Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010 93. Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2011 94. Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 8.4.2010 95. Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 7.4.2011 96. Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 11.4.2012 97. Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin. 98. Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Maitokolmion kermojen ja rasvojen kannattavuutta koskevasta vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Maitokolmion 17.12.12 antaman suostumuksen perusteella) 99. Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Satamaidon Kilpailuvirastolle 18.12.2012 toimittamasta selvityksestä (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Satamaidon 19.12.12 antaman suostumuksen perusteella)
© Copyright 2024