1. No category

Matkaraportti PUULOG ja Barents Logistics 2- hankkeiden
yhteisestä matkasta Kantalahteen ja Alakurttiin
14.5.–16.5.2013
Aaro Tiilikainen
PUULOG – hanke, projektipäällikkö
[email protected]
+ 358 40 058 4581
Irina Leppioja
Barents Logistics 2 – hanke, projektisuunnittelija
[email protected]
+ 358 29 448 3938
Oulun yliopisto
Tietokatu 6
94600 Kemi
Matkaraportti PUULOG ja Barents Logistics 2- hankkeiden
yhteisestä matkasta Kantalahteen ja Alakurttiin 14.5.–16.5.2013
Matkan tavoitteena oli osallistua Alakurtin kunnanhallinnon ja PUULOG hankkeen organisoimaan
bioenergiaan liittyvään seminaariin, sekä tutustua Kantalahden alueella sijaitseviin puualan
yrityksiin, sekä yrittäjiin, jotka ovat kiinnostuneet bioenergiasta ja biopolttoaineesta. Tavoitteena oli
myös pitää PUULOG – hankkeen johtoryhmän kokous. Vierailu Alakurtissa OOO Voita ja OOO
Skaidi sahoilla, sekä Kairalissa OOO Ogni Kairal sahalla.
Matkakohteet valittiin ennakkosuunnittelun perusteella siten, että vierailukohteina olivat ne alan
toimijat, joihin etäisyys Suomen rajasta on kohtuullinen ajatellen mahdollisia liiketoimintasuhteita
ja kuljetuksia. Matkan järjestivät Oulun yliopiston ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun PUULOG
– hanke ja Barents Logistics 2 hanke. Seminaari järjestelyt Venäjän puolelta hoiti Alakurtin
kunnanjohtaja Vladimirov Aleksei Olegovits. Ennakkokontaktit kohteisiin hoiti Irina Leppioja
Oulun yliopistosta ja hän oli mukana matkalla myös tulkkina.
Matkalle osallistuivat:
Alatalo, Matti
RiverBank Oy
Koski, Maarit Hannele
Formados Oy
Keihästö, Lauri Iivari
Kemin Energia Oy
Kukkonen, Timo Juhani Vilho
Kemi-Tornion amk, opiskelija
Lehtinen, Ulla
Oulun yliopisto, BL 2
Leppioja, Irina
Oulun yliopisto, BL 2
Leppäluoto, Pertti
Höyry ja Lämpö Oy, toimitusjohtaja
Mäkikyrö, Risto Antero
TEKES, teknologia-asiantuntija
Nevala, Kyösti Herman
Formados Oy
Petäjäjärvi, Janne Sulevi
Kemin Energia Oy
Peurasaari, Jani Viljami
Kemin Energia Oy
Rahkonen, Ville Iikka Antero
Kemi-Tornion amk, tuntuopettaja
Saarijärvi, Ilkka
BioYty, projektipäällikkö
Sirkkala, Timo
Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy
Tiilikainen, Aaro Olavi
Oulun yliopisto, PUULOG
Wahlroos , Helena Marita
Kemi-Tornion amk, yliopettaja
Vesterling, Jarmo Juhani
Kemin Energia Oy
2
Suoraniemi, Aki
kuljettaja
Kuva 1. Kairala, matkan osallistujat. (Kuva: Lauri Keihästö).
Matka alkoi Kemistä 14.5.2013 klo 09.30, josta matkustettiin Sallan rajanylityspaikalle ja sen
jälkeen Kantalahteen. Kantalahdessa pysähdyttiin (majoituttiin) hotelli Spolohessa, joka tarkoittaa
suomeksi revontulta.
Kantalahdessa kauppakeskus Kaskad Parkin kokoustilassa keskiviikkoaamuna 15.5.2013 klo 09:00
12.30 pidettiin PUULOG – hankkeen johtoryhmän kokous.
SEMINAARI KANTALAHDESSA
Kantalahdessa 15.5.2013 klo 13:00 Kaskad Parkin kokoustilassa pidettiin bioenergiaseminaari.
Seminaariin oli kutsuttu osallistujia ja puheenvuoron käyttäjiä Suomen ja Venäjän puolelta.
Seminaarin puheenjohtajana toimi Matti Alatalo. Matti Alatalo avasi seminaarin toivottamalla läsnä
olevat tervetulleiksi.
3
Kuva 2. Seminaarin puheenjohtaja Matti Alatalo (vasemmalla) ja puhujana Sergei Fedotov. (Kuva:
Ulla Lehtinen).
Ensimmäisenä puhujana oli Kantalahden kunnan elinkeino-osaston päällikkö Sergei Fedotov.
Fedotov kertoi Kantalahden alueen toiminnasta, kiinnostuksesta biopolttoaineeseen ja bioenergiaan,
sekä turpeella toimivan lämmitysjärjestelmän käyttöön otosta.
Seuraavana puhujana oli PUULOG – hankkeen projektipäällikkö Aaro Tiilikainen. Hän kertoi
metsäenergian merkityksestä, bioenergia-alan tavoitteista Suomessa ja bioenergian käytöstä
Pohjois-Suomessa, sekä hankintalogistiikasta ja sen kehittämisestä.
Kauppa ja konetekniikka keskuksen pääjohtaja Jakimov Sergei Nikolaevits kertoi Kantalahden
alueen turvevaroista ja palaturpeen mahdollisesta käyttöönotosta, myös siitä kuinka monikäyttöinen
biopolttoaine on. Seuraavana puhujana oli Formados Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Nevala, hän kertoi
pellettituotannon mahdollisuuksista pohjoisessa, pelletin tuonnista ja viennistä Suomessa, pelletin
raaka-aineesta ja pelletin markkinoinnista.
4
Kuva 3. Puhujana Jakimov Sergei Nikolaevits. (Kuva: Ulla Lehtinen)
PragaPlast & K:n pääjohtaja Kolovanov Sergei Lvovich, kertoi biokaasuklusterista, uudesta, heidän
kehittämästään viljelykasvista, jonka avulla voidaan tehdä biopolttoainetta. Tuotantojärjestelmän
osista, jotka voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: a) kasvatus ja korjuu, b) biopolttoaineen valmistelu
käyttöön, c) biopolttoaineen jalostaminen metaanin kanssa ja d) biokaasulaitoksien ylläpito.
Kuva 4. Seminaarin osallistujia. (Kuva: Ulla Lehtinen).
Viimeisenä puhujana oli ZAO Vaporin varapääjohtaja Evgeny Sheyner, hän kertoi, että Vapor
kuuluu Filter konserniin ja se toimittaa biopolttoaineella toimivia kattiloita ja lämpövoimaloita
5
Viroon, Latviaan, Liettuaan, Valko-Venäjälle ja Bulgariaan. Yritys suunnittelee, valmistaa ja
toimittaa höyry- ja kuumavesikattiloita. Suunnittelee ja rakentaa biopolttoaineella toimivat kattilat
ja lämpövoimalat. Yritys valmistaa kattiloita kaasumoottoreita ja kaasuturbiineja varten (0,6-80
tonnia höyryä / h).
Seminaari päättyi n. klo 16.00.
Osallistujat yöpyivät Kantalahdessa hotelli Spolohissa ja seuraavan aamuna siirryttiin
yritysvierailuille Alakurttiin.
ALAKURTTI
Torstaiaamuna 16.5.2013 klo 09:00, matka Kantalahdesta jatkui Alakurttiin. Alakurtti sijaitsee noin
108 km:ssä Kantalahdesta lounaaseen. Alakurtti on maalaiskunta ja sen keskus Venäjän
luoteisosassa Murmanskin alueen Kantalahden piirissä. Asukkaita on noin 3 000. Kunta rajoittuu
lännessä Suomen rajaan ja etelässä Karjalan tasavaltaan, pohjoisessa Kouteron piiriin ja idässä
Zaretšenskin maalaiskuntaan. Alakurtissa on 600 suomalaisten 90-luvulla rakentamia asuntoja,
joista tällä hetkellä 400 on tyhjillään. Alakurtin kylä toimii Venäjän asevoimien ja
rajavartiopalvelun rajataajamana, vaikka matkaa Suomen rajalle onkin 50 kilometriä.
Kuva 5. Alakurtti, suomalaisten 90-luvulla rakentamia kerrostaloja. (Kuva: Jani Peurasaari).
Alueelle on syntynyt nykyisin yritystoimintaa pientä yritystoimintaa kuten sahoja, kahviloita ja
kauppoja. Alueella sijaitsee Alakurtin sotilastukikohta, johon on sijoitettu helikopterirykmentti.
Tukikohdan kiitotie on 2200 metriä pitkä ja betonipäällysteinen.
6
Lentotukikohdan lisäksi alueella on mekaanista metsäteollisuutta, kuten OOO Voita ja OOO Skaidi
sahat. Alakurtin maalaiskuntaan kuuluvat keskuskylän lisäksi Kairalan (Kairaly), Kuolajärven
(Kuolojarvi) ja Priozernyin asutuskeskukset
Alakurtissa vierailimme OOO Voita ja OOO Skaidi sahoilla, sahojen omistaja on Sevchenko Oleg
Semjonovits, yritykset sijaitsevat osoitteessa: Ulitsa Danilova, 1184060 Alakurtti, Murmanskin
alue, puhelin +7 815 33 52487.
Kuva 6. Alakurtti, OOO Skaidi ja OOO Voita sahat sijaitsevat keskustaajaman lähellä. (Kuva: Lauri
Keihästö).
Samalla alueella toimii kaksi eri yritystä, OOO Voita ja OOO Skaidi. Niillä on sama omistaja, mutta
Skaidin toimialaan kuuluu myös matkailu.
Sahojen omistaja Sevchenko Oleg Semjonovits ei olut paikalla, joten sahojen tiloja ja toimintaa
esitteli työntekijä Nikonjuk Vasili Ivanovits. Molempien yhtiöiden sahat esiteltiin yhdessä. Sahoilla
toimii 3 sahauslinjaa ja vuosittain sahataan n. 10.000 tukkikuutiota. Nyt kesän sahausta varten
varastossa oli 5.000 k-m3 puuta. Kuivaamoa ei ole käytössä, vaan siitä on luovuttu, koska tuore
sahatavara menee hyvin kaupaksi, ainakin toistaiseksi.
Sahatavara myydään Kuolan alueen markkinoille, mutta sivutuotteiden markkinoinnissa on
ongelmia. Pintoja myydään Suomen puolelle Idän Revontulet Oy:n kautta. Ne päätyvät Salla,
Kemijärven ja ehkä Kuusamonkin lämpölaitoksiin, mutta sahanpurulle ja kuorelle ei ole
markkinoita. Purua ja kuorta syntyy n. 1500 m3 vuodessa, sen hyödyntämiseksi tarvittaisiin
rumpukuivuri. Yritys on toistaiseksi katsonut, että sillä ei ole kuivuri-investointiin varaa.
Tutustumismatkalla mukana olevat yritykset kävivät alustavia keskusteluja kuivurihankinnan
vaihtoehdoista, jatkokeskusteluista sovittiin.
7
Kuva 7. Alakurtti, OOO Skaidi ja OOO Voita sahojen rakennukset on rakennettu monessa
vaiheessa. (Kuva: Lauri Keihästö).
Suomalaiset puualan yrittäjät kuuntelivat mielenkiinnolla Nikonjukin esittelyä ja keskustelivat
hänen kanssaan sahan kapasiteetista, sahatavaran hinnoista, vaihtoivat mielipiteitä biopolttoaineen
tuotannon mahdollisuuksista, sivutuotteiden käyttöön otosta ja jalostamisesta biopolttoaineeksi.
Innokkaassa keskustelussa syntyivät uudet liikeideat, yrittäjät ovat miettineet sahanpurun
hyödyntämisestä pellettituotantoa, sekä sahanpurun ja sahatavaran vientiä Venäjältä Suomeen.
Nikonjuk oli kiinnostunut uusista laitteista, kuten sahanpuru kuivurista, sen toiminnasta sekä
kuivurin käyttöön liittyvästä ohjeistuksesta. Yrittäjät loivat liikekontakteja, sekä sopivat uusista
tapaamisista.
KAIRALA
Alakurtista jatkoimme matkaa Kairalaan, joka kuuluu Alakurtin kuntaan. Kairala sijaitsee Alakurtin
ja Sallan välissä, 30 kilometriä Sallan rajanylityspaikalta. Kairalassa asuu noin 20 asukasta, joista
vain kaksi on naisia.
Kairalassa vierailimme OOO Ogni Kairal (suomeksi - Kairalan valot) sahalla. Sahan omistaja on
Glebov Aleksandr Mihailovits, osoite: Murmanskin alue, Kantalahti, 184060 Kairala, puh. 815 339
4529. e-mail: [email protected]
8
Omistaja otti vieraat ystävällisesti vastaan kahvitarjoilulla ja esitteli perusteellisesti sahaa ja sen
toimintaa.
Sahayrityksellä on omia pysyviä hakkuuoikeuksia lähialueen metsiin nyt 8 600 k-m3 vuodessa ja
lisää hakkuuoikeuksia on myös saatavissa. Sahauslinjan lisäksi sahalla 30 m3 kuivaamokamareita 2
kappaletta ja kolmannen samankokoisen kamarin rakennustyö oli vierailumme aikana käynnissä.
Kuivaus tapahtuu ison vasta uusitun hakekattilan lämmöllä.
Alueelle oli vasta valmistunut uusia työntekijöiden asuntoja ja ruokalarakennus, nyt asuntoja on
kaikkiaan 25 kappaletta.
Kuva 8. Kairala, saha OOO Ogni Kairal. (Kuva: Jani Peurasaari).
Sahatavaraa tuotetaan kuukausittain 200 – 300 m3 ja sen myynnistä on sopimus nikkelikombinaatin
kanssa. Kuivattu sahatavara käytetään nikkelin vientikonttien tukirakenteisiin. Laadussa
mittatarkkuus ja kuivausaste ovat tärkeitä. Sahatavaran hintataso on Suomessa ja Venäjällä
likipitäen sama.
Yrityksellä on omaa kuljetuskalustoa, mm. hakkeen kuljetukseen tarkoitettu puoliperävaunu, jossa
on peräpurkulaitteisto.
Hakkeen myynti Suomeen sekä oma pelletintuotanto ovat suunnitelmissa, koska sahan
sivutuotteiden markkinat Venäjällä ovat huonot. Viime vuonna toimitettiin sahalta haketta Luvinkan
lämpövoimalaitokselle
Kantalahden
itäpuolelle,
mutta
toimitus
keskeytyi
ostajan
rahoitusvaikeuksien vuoksi.
Hakkeen kosteusprosentti myyntihetkellä on n. 45 % ja myyntihinta n. 15 €/ Mwh.
9
Kuva 9. Kairala, saha OOO Ogni Kairalin tuotantohalli ja varasto. (Kuva: Jani Peurasaari).
Sahan sivutuotteiden hyödyntämisestä keskusteltiin sahayrittäjänä Sergei Glebovin ja suomalaisten
vieraiden kesken. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin ja sovittiin Glebovin vierailusta
seuraavalla viikolla Suomeen, pellettitehtaalle Kuusamoon.
Kairalasta lähdimme paluumatkalle Suomeen. Raja ylitettiin iltapäivällä ja n. klo 21 viimeiset
osallistujat jäivät linja- autosta Kemissä.
11.6.2013 Irina Leppioja/Aaro Tiilikainen
10