Koteja kaikille - Jyväskylän Vuokra
JVA:n asukaslehti 1/2010 AJANKOH • JVA:n asu TAISTA kkaat tyytyväisi ä asumisee nsa • Kulutukse t kuriin -kuukausi Koteja kaikille Koteja kaikille Tässä lehdessä: Pääkirjoitus: Kustannusjahtiin..................................... 3 Kulutus kuriin -kuukausi............................................. 3 Tilinpäätös 2009........................................................ 4 JVA:n asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa.............................................. 5 Kulutukset kuriin -kuukausi — ja miksei jatkuvasti? .............................................. 6 Pupuhuhdassa puuhataan yhteisiä asioita................... 8 Parveke on täynnä mahdollisuuksia.......................... 10 Piha- ja parvekekilpailu............................................. 11 Asukasetujärjestelmä antaa rahanarvoisia etuja........ 12 Pysäköinnin valvontaa yksityisin voimin.................... 13 JVA tiedottaa........................................................... 14 Uusia asuntoja Suuruspäähän.................................. 14 Ulkoilutapahtuma Laukaan Saviolla.......................... 15 Ristikko.................................................................... 15 Asukasedustajavaalit 2011–2012............................. 16 JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY Vapaudenkatu 48–50, 3 krs, PL 193, 40101 Jyväskylä Vaihde (kaupungin vaihde)........................ 266 0000 www.jva.fi Sähköposti: [email protected] Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 9–17... Kesällä 1.6.–31.8.: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–17 Faksi, asiakaspalvelu ................................. 266 7065 Faksi, hallinto ja talous.............................. 266 7066 Asuntohakemukset, vuokrasopimukset irtisanomiset........... 266 0115 Costiander Sirpa, palvelusihteeri Hokkanen Ritva, palvelusihteeri Lehtolahti Birgitta, palvelusihteeri Matikainen Sirkka, palvelusihteeri Moilanen Sirkka, palvelusihteeri Pelkonen Jaana, palvelusihteeri Watia Heli, palvelusihteeri [email protected] Vuokranmaksuasiat................................ 266 0117 Kytölä Sirkka, vuokrasihteeri Tanskanen Soili, vuokrasihteeri Tikanniemi Tanja, vuokrasihteeri Vatunen Marja, vuokrasihteeri [email protected] Asukasdemokratia, asumisrauha, asukastiedotus Brandt Mervi, asukasisännöitsijä, Kuokkalan-, Läntinen- ja Korpilahden alue.................... 266 7069 Lius Sirkka, asukasisännöitsijä, Keskustan-, Pohjoinen- ja Vaajakosken alue................. 266 7082 Toivola Liisa, asukasisännöitsijä, Itäinen alue............................................... 266 7101 Tekninen isännöinti ja kiinteistöjen talous Moisio Vesa, johtava tekninen isännöitsijä, Vaajakosken alue...................................... 266 7086 Kinnari Paul, isännöitsijä, Itäinen alue........ 266 7076 Lemetyinen Osmo, isännöitsijä, Kuokkalan alue......................................... 266 7081 Sahi Sinikka, isännöitsijä, Keskustan alue... 266 7094 Salmelainen Timo, isännöitsijä, Läntinen alue............................................ 266 7074 Salmi Seppo, isännöitsijä, Pohjoinen alue.. 266 7096 Isännöitsijöiden puhelinpalvelu työp. klo 8–16.......................................... 266 7067 Siivoustyönjohto Jaiteh Aila, siivoustyönjohtaja.................... 266 7071 Painos 9000 kpl ISSN 1459-7497 Päätoimittaja Timo Hyttinen Toimituskunta Liisa Toivola Sirkka Lius Mervi Brandt Anu Kärkkäinen 2 Julkaisija Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Taitto Lari Kemiläinen Media Cabinet Oy Painopaikka Satakunnan Painotuote Oy Talous Kemppainen Sirpa, taloussihteeri, ostoreskontra, maksuliikenne.................... 266 7075 Meriläinen Mervi, taloussihteeri, ostoreskontra, maksuliikenne.................... 266 7084 Muhonen Pirjo, taloussihteeri, kirjanpito, lainat, web .............................. 266 7087 Nykänen Auni, taloussihteeri, kirjanpito, maksuliikenne.......................... 266 7089 Hallinto Hyttinen Timo, toimitusjohtaja.................. 266 7073 Kärkkäinen Anu, asiakaspalvelupäällikkö... 266 7078 Myöhänen Arja, talous- ja hallintopäällikkö......................... 266 7088 Päivärinta Urpo, projektipäällikkö.............. 266 7093 Tirkkonen Matti, kiinteistöpäällikkö........... 266 7100 Asumiskustannukset ovat meille kaikille keskeinen ja pakollinen merkittävän iso osa jokapäiväisistä kuluistamme. Kuluja muodostuu sekä päivittäisestä käytöstä että asuntojen ja kiinteistöjen kulumisesta ja ikääntymisestä. Vuokra-asumisessa kulut vaikuttavat välittömästi vuokraa korottavasti varauduttaessa tuleviin perusparannuksiin ja muutoinkin kiinteistön ylläpitokustannuksiin. Näin kustannukset jakautuvat ajan myötä tasaisemmin kaikkien vuokralaisten tasapuolisesti maksettaviksi. Vastaavasti esimerkiksi omistusasumisessa varautuminen tuleviin korjaustoimiin yleisesti laiminlyödään ja lopulta pakon edessä korjattaessa kertalasku on lähes aina omistajalle ikävä ” yllätys”. Tässä suhteessa esimerkiksi JVA toimii vastuullisesti varautumalla tuleviin korjauksiin vuosittain. Jokainen vuokralainen voi käyttäytymisellään olla säästämässä huolehtimalla mm. kiinteistön siisteyden ylläpidosta: ei turhia roskia eikä töhryjä. Koska JVA ei tavoittele voittoa, vaan toimii omakustanteisesti säästöt tuntuvat suoraan vuokrassa. Keskeinen kustannustekijä on myös käyttökulujen osuus. Lämpö-, vesi- ja sähkölaskujen osalta JVA on julistanut kustannusjahdin kuluvan vuoden touko – marraskuun ajaksi. Kiinteistöt kilpailevat keskenään säästämällä vettä ja energiaa. Vaikka kampanja on vain muutaman kuukauden pituinen, tavoitteena on saada jokainen tarkkailemaan ja tarvittaessa pysyvästi muuttamaan kulutustapojaan. Pienikin muutos yksi- Pääkirjoitus Kustannusjahtiin www.jva.fi Osmo Kääriäinen Hallituksen puheenjohtaja lötasolla saa aikaan valtavia säästöjä koko JVA:n lähes 7500 asunnon asujaimiston kulutuksessa. Säästöt kertautuvat kun tiedämme, että energian ja veden hintoihin kohdistuu melkoisia korotuspaineita. Esimerkiksi veden kulutuksessa olemme tottuneet siihen, että meillä Suomessa sitä riittää. Niinpä päivittäinen kulutuksemme onkin 150 – 200 litraa henkilöä kohti. Olen ollut mukana erään kerrostalon säästö- kampanjassa, missä keskikulutus laski 96 litraan / päivä! Tulos saatiin aikaiseksi vain käyttötapojen muutoksella. Kulutus kuriin -kuukausi 4. Arvostelu suoritetaan kiinteistöjen kulutusseurantatietojen perusteella. Kulutus kuriin -kilpailu haastaa JVA-laiset energian säästämiseen ja tehokkaampaan energian käyttöön touko- ja marraskuussa 2010. Jokaiseen kotiin on jaettu asiaa koskeva tiedote energian säästövinkkeineen. Ensimmäinen tempauskuukausi on nyt takanapäin ja syksyn saavuttua kootaan marraskuussa voimat uuteen koitokseen. Toivotamme kaikille taloille onnea kilpailuun! 5. Kilpailuun osallistuvat kaikki JVA:n kiinteistöt. Kilpailun ulkopuolelle jäävät kuitenkin ne kiinteistöt, joissa on tehty lämmitysmuodon muutos v. 2009 huhtikuun jälkeen. Tuomariston päätöksellä myös ne kiinteistöt, joihin on kohdistunut merkittävästi kulutuksiin vaikuttavia muita poikkeuksellisia toimenpiteitä tai sattumuksia seuranta- tai vertailukuukausien aikana tai joiden kulutustiedot eivät jostain muusta syystä ole vertailukelpoisia muihin kiinteistöihin, jäävät kilpailun ulkopuolelle. Kilpailun säännöt 1. Energiatehokkuuskilpailun nimi on Kulutus kuriin -kuukausi. Kilpailukuukausia on kaksi: toukokuu 2010 ja marraskuu 2010. 2. Kilpailusarjoja on kolme 1) lämpö 2) vesi 3) kiinteistösähkö 3. Kilpailun kohteina ovat kiinteistöjen lämpö- ja sähköenergian sekä veden ominaiskulutusten suurimmat prosentuaaliset alentumat em. kuukausina vuoden 2009 vastaaviin kuukausiin verrattuna. Näin kesän koittaessa on kuitenkin ainakin yksi asia, mistä emme säästä: nautitaan auringosta aina kun se on mahdollista ! Nostetaan myönteiset asiat pintaan ja rentoudutaan. Aurinkoista ja lämmintä kesää teille kaikille! 6. Kilpailun palkinnoista päättää ja kilpailun voittajat ratkaisee kilpailua varten asetettu työryhmä. Työryhmään kuuluvat johtava tekninen isännöitsijä, energia-asioista vastaava isännöitsijä, asukasisännöitsijät, asukasedustaja ja asiakaspalvelupäällikkö. 7. Kilpailun voittajat ja tulokset julkaistaan vuoden 2011 alkupuolella, kun kaikkien kiinteistöjen kilpailuvuoden jälkimmäisen kuukauden kulutustiedot ovat olleet käytettävissä. 3 Vuosi 2009 oli JVA:n toiminnan kannalta varsin poikkeuksellinen. Kuntien yhdistymisen myötä myös vuokrataloyhtiöiden sulautuminen toteutettiin vuoden alusta. Valmisteluja oli tehty jo edellisen vuoden puolella varsin tiukalla aikataululla. Vuoden alussa otettiin käyttöön ensimmäiset asukasvalintaan, vuokranvalvontaan ja vuokrasuhdeasioihin liittyvät osiot uudesta Tampuuri-toiminnanohjausjärjestelmästä, joka korvasi aikaisemmat yhtiöiden käytössä olleet järjestelmät. Keväällä jatkettiin Tampuuri-järjestelmän käyttöönottoa ja samalla tehtiin mittavat muutokset SAP-järjestelmään, jossa toimii kirjanpito ja budjetointi. Vuoden 2009 liikevaihto oli 44,2 milj. euroa. Pääosin vuokrista ja käyttökorvauksista koostuva tulorahoitus toteutui lähes budjetin mukaisena. Tarkasteltaessa koko yhtiötä myös muut kiinteistön hoitokulut toteutuivat lähes budjetoidusti, toki alueellisia ja kustannuspaikkakohtaisia eroja budjettiin nähden on. Luottotappioita kirjattiin kuluvana vuonna yhteensä 129 655 euroa, 0,3 % liikevaihdossa ja 10,6 % vuokrasaamisista. Luottotappioiden todellinen määrä on todennäköisesti kirjattua määrää suurempi, koska kaikki vireillä olevat asiat eivät ehtineet realisoitumaan. Kesäkuun alussa Vaajakosken toimipisteen asiakaspalvelutoiminnot siirrettiin Väinönkadun toimipisteeseen. Samoihin aikoihin jouduttiin tekemään ikävä, mutta välttämätön vuokrakorotus entisen maalaiskunnan asuntoihin ennakoitavissa olevan budjettivajeen pienentämiseksi. Kesän ja syksyn aikaan laadittiin yhtenäinen tapa budjetointiin ja vuokranmääritykseen siten, että kaupunginvaltuuston asettama tavoite asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta sulautumisen yhteydessä toteutuisi. Tilikaudella maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja yhteensä 9,3 milj. euroa, ne toteutuivat hieman arvioitua alhaisempana. Lainojen keskikorko oli 3,53 %. Taseen loppusumma on 258,4 milj. euroa. Vuodelle 2009 JVA ja siihen sulautuneet yhtiöt tekivät omat erilliset talousarvionsa omista lähtökohdistaan. Kokonaisuu- Vuokrasaamisia vuoden lopussa oli 1,2 milj. euroa, vuokrasaamisten määrä on 2,77 % liikevaihdosta ja 164 euroa Yhtiön lainasalkku oli vuoden lopussa 247,1 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 8,8 milj. euroa. Keskimääräiset lainojen hoitokulut olivat 3,71 €/m2/kk. Tilinpäätös 2009 Pääomakulujakauma vv. 2004-2009 €/m2/kk Hoitokulut v. 2009 Hoitokulut yht. 22 049 595 e 2 Keskimääräinen hoitokulu 4,52 e/m /kk Käyttö, huolto ja siivous; 0,62; 13,6 % Jätehuolto; 0,16; 3,5 % Vesi; 0,52; 11,4 % Lämmitys; 1,06; 23,4 % Hoitokulujen jakautuminen vuonna 2009. Hoitokulut JVA:n omistamassa asuntokannassa olivat 22,0 milj. euroa eli 4,52 €/m2/kk. tena toimintavuosi 2009 toteutui niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin lähes suunnitelmien mukaisesti. Talous on vakaalla pohjalla suunnitelmallisen ja määrätietoisen toiminnan tuloksena, joskin alhainen korkotasokin tukee vakaata taloutta. Kassalikviditeetti on pysynyt hyvänä ja kaikki kuluerät olemme pystyneet hoitamaan tulorahoituksella. Vuoden alusta JVA:lla oli hoidettavanaan 7 479 pääasiassa arava- ja korkotukilainoitettua vuokra-asuntoa, joista yhtiön omistuksessa on 7 323 asuntoa ja loput 156 asuntoa omistaa Jyväskylän kaupunki. Fuusion myötä JVA:n konsernirakenne kasvoi kahdella uudella 100 % tytäryhtiöllä, Vaajakosken Kerroskoti Oy:llä ja As Oy Jkl maalaiskunnan Jokileinikillä, joista Vaajakosken Kerroskoti Oy fuusioidaan JVA:n asuntokantaan 1.1.2010. Kulunut vuosi oli koko henkilöstöllemme haasteellinen ja työntäyteinen. Vuoden alusta toteutettu vuokratalofuusio toi mukanaan omat haasteensa työtehtävien ja toimintatapojen yhtenäistämisen suhteen. Uusi kiinteistöpuolen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto niin ikään vuoden alusta toi mukanaan omat haasteensa. 2005 2007 2008 0,21 0,22 0,21 0,21 0,21 0,21 Sähkö; 0,22; 4,9 % 2004 2006 1,00 0,50 Vuokrat; 0,08; 1,9 % 4 1,50 0,15 0,12 0,12 0,12 0,11 0,11 Korjaukset; 0,56; 12,4 % 1,51 2,00 Henkilöstökulut; 0,38; 8,4 % 1,86 1,98 1,87 1,89 1,83 Ulkoalueet; 0,10; 2,2 % 2,03 2,00 1,92 1,84 1,84 1,99 Asuintalovaraus; 0,42; 9,4 % Muut kiint.kulut; 0,40; 8,9 % 2,50 Kiinteistöverot Tontin vuokrat 2009 0,00 Korot Lyhennykset Pääomakulujen jakauma vuosilta 2004–2009. Pääomakulut olivat 20,7 milj. euroa eli 4,25 €/m2/kk. asuntoa kohden. Suurimpia toimintaan liittyviä haasteita on asuntojen vajaakäyttö. Vuokra-asuntojen kysyntä on edelleen hyvällä tasolla, mutta alueellisia eroja löytyy. Kiinnostavin asuinalue on keskusta ja haasteellisin Korpilahti. Kilpailu vuokra-asuntomarkkinoilla on kiristynyt ja siihen haasteeseen vastaamme parhaiten pitämällä vuokra- ja palvelutasomme kilpailukykyisinä. Tilikauden käyttöaste oli 97,4 3 %, mikä oli 0,8 % edellisvuotta alhaisempi. Vaihtuvuuskin huononi edellisvuodesta ollen nyt 25,1 %, tosin luku ei ole ihan vertailukelpoinen, johtuen fuusiosta. Vuokranmääritys perustuu omakustannusvuokraan. Vuokrassa peritään kiinteistön hoito- ja pääomakulut sekä varaudutaan pitkän tähtäimen suunnitelmallisiin korjauksiin. Pääomakulut ovat lainojen lyhennyksistä ja koroista sekä kiinteistöverosta ja tontinvuokrasta aiheutuvia kuluja. Pääomakulut on tasattu arava- ja pientaloissa sekä korkotukikohteissa. Tasauksella pyrimme oikeudenmukaiseen ja asunnon käyttöarvoa vastaavaan vuokraan. JVA:N ASUKKAAT OVAT KESKIMÄÄRIN TYYTYVÄISIÄ ASUMISEENSA Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy:n tuorein asukastyytyväisyystutkimus toteutettiin vuoden 2009 osalta vuodenvaihteen molemmin puolin joulu-tammikuussa. Asukastyytyväisyyskysely tehtiin nyt yhdeksättä kertaa. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on aikaisempien vuosien tutkimustulosten vertailu vuoden 2009 tuloksiin sekä tulosten vertailu eri asuinalueiden välillä. Vuoden 2009 alussa tehty alueen vuokrataloyhtiöiden fuusio kasvatti tutkimuksen otoskokoa, sillä vuoden 2009 tutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa myös Vaajakosken, Pohjoisen ja Korpilahden asuinalueiden asukkaita. Asumisen vuokra-laatusuhde Asumisen vuokra-laatusuhde koettiin heikoimmaksi Vaajakoskella (3,1) ja parhaimmaksi tämän vuoden tutkimuksessa keskustassa (3,6). Keskustan alueen vuokra-laatusuhteen keskiarvo kohosi viisi kymmenystä vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna. Asuinympäristön arviointi –saada vertailutietoa edellisvuosiin nähden sekä Asuinalue arvostettiin parhaimmaksi Keskustassa, missä kokonaiskeskiarvo oli 4,8. Myös Läntisellä (4,5) asuinalueella ja Vaajakoskella (4,5) asuinympäristöön ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Kuokkalan alueen asukkaat arvioivat asuinympäristöään (4,4) kolme kymmenystä paremmalla keskiarvolla edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan Itäisen (4,1) ja Pohjoisen (4,2) asuinalueiden asukkaat kokevat asuinympäristössään olevan parantamisen varaa. –saada avointa palautetta ja kehitysideoita JVA Oy:n Kiinteistöjen huolto ja asuntojen kunnossapito Tutkimuksen tavoitteet –mitata asukkaiden tyytyväisyyttä JVA Oy:n toiminnan eri osa-alueisiin havainnoida asuinaluekohtaisia eroja toiminnan eri osa-alueiden kehittämiseksi Otos ja kohderyhmä Tutkimus lähetettiin 1200 asukkaalle satunnaisotannalla, niin että jokaiselta kuudelta asuinalueelta valittiin 200 asukasta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 409 henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostuu 34 %. Vastausprosentti kohosi kolme prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden. Tutkimuksen kysymysrunko pääaihealueesta: muodostui Kiinteistön huoltoon liittyvien kysymysten vastauksista muodostuneissa keskiarvoissa eniten nousua edellisvuoteen nähden oli Kuokkalassa (3,9). Huoltotoimenpiteet arvioitiin Kuokkalan asuinalueella tänä vuonna neljä kymmenystä edellisvuotta paremmiksi. Heikoimmiksi huoltotoimenpiteet arvostetaan Vaajakoskella (3,6) ja Pohjoisella asuinalueella (3,7), Vaajakosken ja Pohjoisen asuinalueen asukkaat kokevat etenkin jäteaitauksen /-katoksen siivoamissa olevan puutteita. Kokonaisuudessaan huoltotoimenpiteet koettiin toimivimmiksi Itäisellä (4,0) ja Läntisellä (4,0) asuinalueella. yhdeksästä –taustatiedot –asioiminen JVA Oy:ssä –asukasdemokratia –asunnon ja yhteisten tilojen kunto sekä toimivuus –vuokra-laatusuhde –kiinteistön huolto –isännöinnin toiminta –asuinympäristön arviointi –avoimet kysymykset toiminnan kehittämiseksi Haastattelulomakkeen arvoasteikko oli yhdestä kuuteen pois lukien taustatieto-kysymykset: 1= erittäin huono, 2= huono, 3= melko huono, 4= melko hyvä, 5= hyvä, 6= erittäin hyvä Myös kunnossapidon kokonaiskeskiarvot jäivät alhaisimmiksi Vaajakoskella (3,6) ja Pohjoisella asuinalueella (3,7). Edellä mainituilla asuinalueilla varsinkin talvikunnossapito arvioidaan muita asuinalueita heikommin hoidetuksi. Talvikunnossapito sai molemmilla asuinlueella keskiarvoksi 3,4. Parhaiten kunnossapito toimii Itäisellä (4,2) asuinalueella. Huoltoyhtiön toiminta koetaan jokaisella asuinalueella suhteellisen hyväksi. Selkeästi parhaimmaksi huoltoyhtiön toiminta arvioitiin kuitenkin Itäisellä asuinalueella (4,7). Palvelutoiminta Isännöinnin toimivuuden kokonaisuutta arvioitaessa, Läntisen (4,3) asuinalueen asukkaat kokivat isännöinnin toimivimmaksi. Eniten petrattavaa isännöinnissä on Itäisen (3,8) asuinalueen asukkaiden mielestä, etenkin isännöitsijän tavoitettavuudessa (3,7) ja reagointinopeudessa (3,7). Keskustan alueen tutkimukseen osallistuneet arvioivat isännöinnin toimivuuden (3,9) viisi kymmenystä edellisvuotta paremmin arvosanoin. Asioiminen JVA Oy:ssä (4,3) arvioitiin tänäkin vuonna hyvälle tasolle. Yhteensä 54 % vastanneista kokee asiakaspalvelun 5 ASUKASTYYTYVÄISYYSKYSELY ystävällisyyden joko erittäin hyväksi tai hyväksi. Edelleen toimiston aukioloajat (4,1) koetaan hiukan hankaliksi etenkin työssäkäyvien ja opiskelijoiden osalta. Avoimissa vastauksissa toivottiin myös toimiston kesäoloaikoihin pidennystä. Vaikutusmahdollisuudet asumiskustannuksiin Vaikutusmahdollisuudet asumiskustannuksiin (2,5) sai tutkimuksessa alhaisimman kokonaiskeskiarvon. Edellisvuoteen nähden sen keskiarvo nousi kuitenkin kolme kymmenystä. Etenkin Kuokkalan (2,2) ja Vaajakosken (2,2) asukkaat kokevat asumiskustannuksiin vaikuttamisen huonoksi. Asunnon ja yhteisten tilojen kunto sekä toimivuus Sekä asuinhuoneiston että yhteisten tilojen kunto ja toimivuus arvioitiin tämän vuoden tutkimuksessa suunnilleen edellisvuosien tasolle. Asuinaluekohtaisesti tarkasteltaessa käy kuitenkin ilmi, että Kuokkalan asukkaat olivat tyytymättömimpiä asuinhuoneiston kuntoon (3,8) sekä myös rappukäytävien kuntoon (3,6). Vaajakoskella asuvat tutkimukseen osallistuneet kaipaavat kohennusta etenkin pesutuvan (3,5) ja kerhotilojen (3,2) kuntoon ja toimivuuteen. Ylipäätään tyytyväisimpiä asuntohuoneistojen kuntoon ja yhteisiin tiloihin ovat Itäisen ja Läntisen asuinalueen asukkaat. Piha-alueiden ja lasten leikkipaikkojen kuntoon olisi kiinnitettävä eniten huomiota Pohjoisella asuinalueella (3,4). Läntisen asuinalueen parkkipaikat (4,5) koettiin tutkimuksessa muita asuinalueita paremmiksi. Kulutukset kuriin -kuukausi — ja miksei jatkuvasti? Ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen myötä ilmastomuutoksen hillitseminen on hyväksytty kansainväliseksi tavoitteeksi. Meillä Suomessa ja pienemmässä mittakaavassa myös JVA:lla on todettu, että sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen saaminen kuriin on avain säästötavoitteeseen. Mutta miten vastaavat asunnon haltijat näihin haasteisiin? Rahansäästö toimii; toivottavasti, porkkanana yksityistalouksille, jotka voivat omilla käyttötottumuksillaan vaikuttaa näihin edellä mainittuihin kulutuslukemiin. Asenteet kaikkinaista säästämistä kohtaan ovat nykyisessä suhdannevaiheessa hyvinkin myönteiset. Kodin/kiinteistön sähkönkulutus Tärkeimmät havainnot Yleisesti ottaen tutkimustulokset noudattavat pääsääntöisesti edellisvuosien tuloksia. Kaikkien arviointikysymysten vastausten keskiarvoksi muodostui 4,0, mikä on samalla tasolla vuoteen 2008 nähden. Myös JVA:n toiminnan eri osa-alueet (asioiminen, asukasdemokratia, asunnon ja yhteisten tilojen kunto ja toimivuus, asuinympäristö, vuokralaatusuhde, kiinteistön huolto ja isännöinti) arvioitiin edellisvuosien tasolle. Asuinalueittain tarkasteltuna tyytyväisimpiä JVA:n toimintaan kokonaisuudessa ovat Läntisellä (4,1) ja Itäisellä (4,1) asuinalueella asuvat asukkaat sekä keskustassa (4,0) asuvat. Eniten tyytymättömyyttä ilmenee Vaajakosken (3,8) asukkaiden keskuudessa, mutta parannettavaa on myös Kuokkalan (3,9) ja Pohjoisen (3,9) asuinalueen asukkaiden mielestä. Huomionarvoista on myös Itäisen asuinalueen asukkaiden tyytyväisyys huoltoyhtiön toimintaan. Huoltoyhtiön toiminnan kokonaiskeskiarvoksi muodostui Itäisellä asuinalueella 4,7, mikä on kolme kymmenystä edellisvuotta korkeampi. Huoltoyhtiön reagointinopeutta arvioitiin Itäisellä asuinalueella keskiarvolla 4,5 ja huoltoyhtiön palveluhenkisyyttä keskiarvolla 4,8. Avointen kysymysten vastauksissa nousi selkeästi esiin asukkaiden tyytymättömyys nykyiseen vuokratasoon ja etenkin toistuviin vuokrankorotuksiin. Lisäksi tämän vuoden tutkimuksessa esiin nousi JVA:n asiakaspalvelijoiden / yhteyshenkilöiden heikohko tavoitettavuus puhelimitse. 6 Asiantuntijoiden mukaan asumisen suurimmaksi ”sähkösyöpöksi” on noussut valaistus. Asunnon lamput ovat ohittaneet kylmälaitteet eniten sähköä kuluttavana kokonaisuutena. Valaistukseen liittyviä energiatehokkaampia vaihtoehtoja on nykyään jo useita ja uusia keksitään koko ajan lisää. Tavoitteena kannattaa pitää, että siirrytään hehkulampuista energiansäästölamppuihin aina, kun se sopii ko. valaisimeen. Jatkossa niin kodissa kuin yhteisissäkin tiloissa sekä ulkona kaikki tarpeettoman suuritehoiset hehku-, elohopeahöyry-, ym. lamput, tulisi korvata energiaystävällisemmillä tuotteilla. Liiketunnistimien käyttöä voidaan huomattavasti lisätä erityisesti yleisissä tiloissa, kuten varastoissa ja porraskäytävissä. Tällaiset uudistukset ovat helposti toteutettavissa vanhoissakin kiinteistöissä. Myös saunavuoroihin kannattaa kiinnittää huomiota, ettei välissä olisi mitään tyhjiä vuoroja ja lämmitysajat ovat oikein Talokohtainen ilmastointi tulee säätää ja ajastaa toimimaan siten, ettei tarpeettomasti käytetä tehostetumpia nopeuksia ja näin kuluteta turhaan energiaa. Porraskäytävien valaistusta ohjaavat porrasvaloautomaatit tulisi ajastaa niin, etteivät valot palaisi tarpeettomasti pitkiä aikoja. Samoin ulkovalaistuksen ajastimet ja hämäräkytkimet tulee säätää niin, etteivät ulkovalot pala turhaan. Yksi huomattava ”sähkörosvo” ainakin talvisaikaan ovat autojen lohko- ja lisälämmittimet. Lisälämmittimiä ei voida varsinkaan vanhemmissa taloissa edes käyttää, koska syöttökaapelit on usein mitoitettu pienemmille tehoille. Ikävä kyllä Huoneita ei kannata ylilämmittää: esimerkiksi autotallissa yli viiden asteen lämpötila on turha, liian lämpimässä verstaassa tulee herkemmin hiki ja parin asteen lämpötilan pudotus makuuhuoneessa auttaa unen tuloa. jotkut autoilijat pitävät lämmitysjohdon kytkettynä jopa koko talven yli, vaikka autolla ei edes ajeta. Näissäkin asioissa olisi suotavaa joskus se ”maalaisjärjen” käyttö. Ajastimella tai muuten ohjatut autolämmityspistorasiat ovat hyvä ratkaisu hallittuun lämmitykseen ja turhaan energian tuhlaukseen. Mitä maksaa vuotava hana tai valuttava wc-istuin? Jo pieni vuoto käy vuositasolla kalliiksi ja maksajana on viime kädessä aina asukas. Siksi pienetkin vuodot kannattaa korjata pian. Kulutukset olisivat myös jotain muuta, jos huoneistoissa olisi omat huoneistokohtaiset vesimittarit. Miksi pitää olla joku mittari tai pakote / maksu, ennen kuin ihmiset muuttavat käyttäytymistään esim. tässä vedenkulutusasiassa? Järkeä vedenkulutukseen Nykyään on syytä keskittyä entistä huolellisempaan vedenkulutuksen tarkkailuun. Järkevään ja kohtuulliseen vedenkäyttöön auttavat jo muutamat suhteellisen yksinkertaiset laitteet ja toimenpiteet, esimerkiksi: –syöttövesijohdon varustaminen paineentasausventtiilillä –alhaisemmat vesivirrat –pienellä ja isolla huuhtelulla toimivat wc-istuimet –suihkun säästökahva/säästöporesuuttimet –omakohtainen vedenkäytön seuranta ja asenne veden käyttöön Konkretisoidaanpa tilannetta: Jos se ”suurkuluttaja” kantaisi itse ämpärillä ne 200 litraa/päivä vettä, jonka hän kuluttaa, niin varmaan kulutuslukemat olisivat aivan jotain muuta. Lämmityksen säädöt Hyvin tärkeä yksittäinen säästötoimenpide on pitää lämmityksen perussäädöt kohdallaan. Tämä on hyvin tärkeää etenkin kaukolämmityskohteissa, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys. On hyvin yleistä, että asuntoja turhaan ylilämmitetään, koska usein syynä on lämmitysverkoston epätasapaino. Kun taloa joudutaan lämmittämään kaikkein kylmimpien asuntojen/tilojen mukaan, muutkin tilat lämpiävät liikaa. Se taas johtaa tällaisen ylilämmitetyn tilan liialliseen ikkunatuuletukseen ja lämpöhäviöihin sitä kautta. Lämpöpatterien vesivirtojen tarkistus ja termostaattien toiminnan tarkistus ovat hyviä parannuskeinoja näihin ongelmiin. Muutenkin termostaattien toiminta olisi hyvä tarkistaa vuosittain. Vanhemmissa taloissa kannattaa tarvittaessa uusia myös linjasäätöventtiilit, yleensä 20 vuoden jälkeen. Kiinteistönhoidolla on myös merkittävä rooli kiinteistöjen energiankulutuksessa. Huoltomiehet ovat avainasemassa rakennusten energiatehokkuuden varmistamisessa. Merkittävä määrä energiaa ja euroja voidaan säästää huomioimalla päivittäin energiatehokkuus. Paljonko vettä kuluu missäkin askareessa? Suihkussa käyminen haukkaa eniten vettä, mitä voi vähentää vaikka sammuttamalla suihkun saippuoimisen ajaksi. Samoin erillisellä pikkuhuuhtelulla varustetulla wc-istuimella voidaan pienentää vesilaskua. 7 Pupuhuhdan jykevät kerrostalot kohoavat ympärillä, tie vie ylemmäs ja ylemmäs. Bussi kaartaa betonipupun koristaman päiväkoti-koulun vierestä aivan Pupuhuhdantien päähän. Bussista lähtevät nuoret huikkaavat keskiovesta lähtiessään kuljettajalle kuuluvat kiitokset. Avaan Pupuhuhdantie 20 -talon D-portaan oven ja näen ilmoituksen: bussivuorojen lisäystä kannattavat voivat tulla allekirjoittamaan adressin asukastoimistoon. – On ihan totta, että busseja saisi kulkea useammin kuin kerran tunnissa. Mäen nousu on monelle ikääntyvälle vaikea urakka, kertoo työnimikkeellä Kylä-Kalle Pupuhuhdassa toimiva Aivar Gul. Aivarilla ja työnimikkeellä Alue-Anne toimivalla Kaija Räsäsellä on tuntuma asumisen arkeen Pupuhuhdassa. – Asukkaat innostuivat kovasti, kun löysimme alueen kerrostaloja läpikäydessämme eräästä talosta mainion tilan pupuhuhtalaisten yhteiselle asukastuvalle. Sinne on jo toivottu eivät ole Huhtasuon pallokentät, Huhtasuon terveysasema eikä Huhtakeskuskaan. – Suunnitelma on alkuvaiheessa. Toiveissa on, että vuoden mittaan siellä voitaisiin aloittaa yhteistyössä esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa ensimmäisiä kerhoja, Aivar ja Kaija kertovat. Asukasohjaaja parantaa yhteisöllisyyttä Alue-Anne ja Kylä-Kalle ovat projektivastaavia Jyväskylän kaupungin avaamassa asukaspalvelupisteessä. Heidän tehtävänsä on olla matalalla kynnyksellä pupuhuhtalaisten tavoitettavissa. Heidän kanssaan voi päivystysaikana tulla Pupuhuhdassa puuhataan yhteisiä asioita Teksti ja kuvat: Arja Liinamaa suomen kielen kurssia maahanmuuttajille, nuorison tapahtumia, taidekurssia, kokkikurssia, äiti-lapsi-kerhoa ja käsityöpiiriä, Kaija Räsänen kertoo. Kyseessä on Pupuhuhdantie 8:ssa maan tasalla olevassa kerroksessa oleva iso huone, johon kuuluu oma keittiö ja sisäänkäynti. Tulevan asukastuvan läheltä löytyy myös kauppa, keilahalli ja ravintolapalveluja, joten sinne on helppo poiketa muun asioinnin lomassa. Kovin kaukana juttelemaan ihan mistä tahansa alueella asumiseen ja Pupuhuhdassa viihtymiseen liittyvästä asiasta. – Esimerkiksi jos omassa vuokranmaksussa tai elämässä muutenkin on ongelmia, kannattaa tulla puhumaan meille. Emme kerro asiasta ulkopuolisille, mutta yritämme auttaa ja tarvittaessa ohjaamme esimerkiksi asumisneuvoja KaijaLeena Palosen vastaanotolle, Kaija Räsänen sanoo. Asukasohjaajat välittävät tietoa asukkaiden kannanotoista esimerkiksi kaupungin viranomaisille. Pupuhuhdan asukasiltapäivässä toukokuun lopulla oli runsas osanotto. Tarjolla oli kasvishernekeittoa, pullakahvit ja tietoa jäteasioista sekä parveke- ja pihaistutusten suunnittelusta ja hoidosta. 8 Asukasohjaajat Aivar Gul ja Kaija Räsänen työskentelevät Jyväskylän kaupungin ja Pupuhuhdan vuokrataloyhtiöiden yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena on kerätä asukkaiden ideoita alueen kehittämiseksi ja yhteisen toiminnan käynnistämiseksi. – Esimerkiksi Vemmelsäären kevyen liikenteen väylälle pesiytyneestä moottoriliikenteestä olemme kertoneet kaupungin tekniseen toimeen ja jotain rajoitetta siihen onkin luvassa. Myös Huhtasuon tulevasta kaavoituksesta on tullut yhteydenottoja, Aivar Gul kertoo. – Perhepuiston siisteydestä on myös tullut yhteydenottoja ja nyt pullojen rikkominen ja roskaaminen viikonloppuisin on saatu reilusti vähenemään. Ja kaupunki aloittaakin perhepuiston remontinkin, mikä on todella mukava asia, Kaija Räsänen kertoo. Asukasohjaajat toivovat, että maahanmuuttajat ja kantaväestö tutustuisivat toisiinsa esimerkiksi asukastuvan avulla. Aivarilla on asiasta omaakin kokemusta, sillä hän on itse muuttanut Suomeen vuonna 1993 Virosta ja asunut Pupuhuhdassa JVA:n asunnossa siitä lähtien. Kerhohuoneet aktiiviseen käyttöön Kaija ja Aivar huomasivat Pupuhuhdan talojen kerhohuonekartoituksessaan, että monessa talossa ne ovat vajaassa käytössä. – Asukastoimikuntien kannattaisi ideoida, mitä niillä oikeasti halutaan tehdä. Varastoina niitä ei tulisi käyttää, vaan hiukan sisustaa yhteisellä panoksella. Esimerkiksi asukkaiden perhejuhlissa ne ovat hyvä lisätila, Aivar toteaa. Asukkaat innostuivat kovasti, kun löysimme alueen kerrostaloja läpikäydessämme eräästä talosta mainion tilan pupuhuhtalaisten yhteiselle asukastuvalle. nne hjaajat AsukasKoalle ja Alue-A Kylät: aukioloaja Toimiston 15 – 0 .3 1 1 ma,ti ja to 17 ke 11.30– 14 – 0 .3 pe 11 e ohuon -talon kerh D 0 2 t. n a Pupuhuhd 1 8882 p. 050 31 Alue-Anne 1 8898 p. 050 31 Kylä-Kalle 9 Teksti: Arja Liinamaa Kuvat: Chikako Harada / Puutarha parvekkeella, kivikuva Kodin Ykkönen, Palokka toisissa se taas jätetään. Jos nypittäviä kukkia ei nypitä, saattaa kukinta loppua, Eeva Kortepuro kertoo. Kaikki käy parvekkeelle Värikkäiden kukkien istuttaminen parvekelaatikoihin on vanha tuttu tapa vehreyttää parveketta. Kaiteeseen sisäpuolelle kiinnitettyinä ne ovat sateelta suojassa. Parvekekasvia valitessa tarvitaan tietoa siitä, millaisiin paikkoihin kasvit parvekkeella ovat tulossa eli ovatko ne alttiina auringolle, tuulelle, sateelle vaiko enemmän suojassa niiltä.Vt. sisustussuunnittelija Sari Aho-Puikkonen Kodin Ykkösestä kertoo, että esimerkiksi köynnöksiä varten on olemassa sellaisia parvekelaatikoita, joihin on jo kiinnitetty valmis säleikkö. – Nykyisin parvekkeilla suositaan myös erilaisia ruukkuja, joihin voi istuttaa myös ikivihreitä, vaikkapa tuijia. Ne tuovat parvekkeelle eloa aikaisin keväällä ja myöhään syksyyn, kertoo pihasuunnittelija Eeva Kortepuro. – Jos parveke on turhan valoisa, siihen saa varjoisuutta ja näkösuojaa, kun istuttaa säleikön alle nopeakasvuisen ja vehreän köynnöksen. Vehreyttä voi tuoda parvekkeelle lisää myös silkkikukilla, hän vinkkaa. Parveke on täynnä mahdollisuuksia Ruukun on syytä olla riittävän iso. – Parvekekukkien juuristo tarvitsee suuren multatilan, ettei se kuivu liian nopeasti. Esimerkiksi köynnökselle tarvitaan vähintään 50 senttimetriä syvä multatila. Kannattaa valita sellaista multaa, jossa on valmiiksi kastelurakeita, jotka auttavat kasvia pysymään virkeinä keskipäivän porotuksessakin. Istutusmultaan voi laittaa lannoiterakeita, jolloin kastelulannoitetta tarvitaan vasta heinäkuusta lähtien, Eeva Kortepuro kertoo. Useamman päivän poissaolon ajaksi tarvitaan kasteluapua joko naapurista tai puutarhamyymälöistä saatavien laitteiden avulla. Varjoisan parvekkeen pelastuksia ovat esimerkiksi sellaiset monivuotiset kasvit eli perennat, jotka viihtyvä varjossa. Esimerkiksi kuunlilja sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Parvekkeelta on helppo hakea keittiöön salaatteja, yrttejä ja jopa marjoja. Astiataimena kasvanut marjapensaskin voi menestyä myös parvekkeella, samoin amppelimansikka. Salaatit kannattaa sijoittaa eri ruukkuun kuin yrtit, sillä niillä on erilainen ravinnetarve. Jotain nousevaa, jotain laskevaa Parvekkeen suunnittelun lähtökohtana on, että jonkin pitäisi nousta ylöspäin, jonkin laskeutua alaspäin. Nyppimiseen tarvitaan tietoa. – Kukkaa ostaessa kannattaa kysyä, miten tätä kukkaa nypitään. Toisia nypitään niin, että otetaan koko siemenpesä, Opas parvekepuutarhan tekoon Jos vihreän keitaan luominen omalle parvekkeelle kiinnostaa, kannattaa tutustua Puutarha parvekkeelle -kirjaan. Siinä ”niksinööri” Esko Kuokkanen, puutarhuri Mervi Lehmusoksa ja kirjailija Anna Maria Mäki opastavat aloittelevia ja kokeneempiakin parvekepuutarhureita. Kirjasta saa tarkkoja vinkkejä muun muassa siitä, miten valon määrä ja ilmansuunnat vaikuttavat viljelyyn tai mitkä yrtit menestyvät parvekkeella parhaiten. Lisäksi kirjasta löytyy helposti toteutettavia sisustusideoita ja nikkarointiohjeita. Kirjaa saa paitsi kirjakaupoista, myös lainaksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta. 10 – Esimerkiksi köynnöksellä tai korkealla kukalla saadaan linjaa ylöspäin ja amppeleista alaspäin valuvilla kesäkukilla linjaa alaspäin. Kerroksellisuus antaa vehreän kokonaisvaikutelman, Eeva Kortepuro sanoo. – Jalallisen metallisen kasvihyllyn avulla kasveja saa laitettua useaan kerrokseen, Sari Aho-Puikkonen sanoo. – Olisi hyvä, että parvekkeella olisi jokin elementti, joka tuo yhtenäisyyttä, vaikka siellä olisikin eri näköisiä, värisiä ja tyylisiä kasveja ja kalusteita. Sellaisena toimii vaikkapa joku lattiamateriaali, joka on koko parvekkeella sama, esimerkiksi puuritilä. Tai jos kalusteet ovat erilaisia, niissä voisi kuitenkin olla samanväriset ja -oloiset pehmusteet, hän jatkaa. Jos terassille tai parvekkeelle sataa, alustan on oltava kestopuuritilä. Katoksen alla voi olla myös kaisla- tai hamppumatto. Polyrottinki on uusi, kätevä parveke- ja terassikalusteiden materiaali. – Se on rottingin näköinen, mutta muovia, joten hoito on helppoa. Sen voi suihkuttaa miedolla pesuaineella ja vaikka vesisuihkulla puhtaaksi, Sari Aho-Puikkonen kertoo. Tärkeintä on viihtyvyys Hienoinkaan parveke ei ole hieno, jos sinne ei tee mieli mennä. Jos parvekkeella aiotaan ruokailla, sinne tarvitaan ruokapöytä ja -tuolit. Jos taas se pyhitetään levolle, voisi hieno vaihtoehto olla telineen varassa oleva riippukeinu. – Isot lattiatyynyt ovat myös mukavia, niihin on perheen pienimpienkin mukava käpertyä leikkimään, Sari Aho-Puikkonen sanoo. – Luonnonkivet sopivat monelle parvekkeelle, niitä saa puutarhamyymälöistä. Myös pieniä sähköllä käyviä suihkulähteitä voisi hyödyntää. Tehdä vaikkapa kivistä, vedestä ja kasvista parvekkeelle pienen ryhmän, hän jatkaa. JVA:LLA EI TULE KESÄÄ ILMAN JOKAVUOTISTA PIHA- JA PARVEKEKILPAILUA Tämä viherteema oli esillä jo Pupuhuhdan asukastapaamisessa 21.5.2010. Toivottavasti moni kävi sieltä ottamassa oppia ja hakemassa vinkkejä pihakilpailuun. klo 15.00. Osallistumista ei estä, vaikkei talossa olisikaan asukastoimikuntaa. Kaunis Piha -kilpailuun voivat osallistua kaikki Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöt. Tietysti poikkeuksen säännöstä muodostaa talo, joka on edellisenä vuonna voittanut – se ei voi osallistua kolmeen vuoteen. Tämä järjestely antaa mahdollisuuden uusille tulokkaille. Parvekekilpailuun osallistuminen tapahtuu siten, että kuvaat parvekkeesi ja toimitat kuvan/kuvat (enintään 3 /parveke) heinäkuun loppuun mennessä osoitteella: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, PL 193, 40101 Jyväskylä ja kuoreen tunnus ”Paras parveke” tai digikuvat asukasisännöitsijälle sähköpostilla. Muista tarkistaa, että lähetyksestäsi käy selkeästi ilmi kenen parveke on kyseessä. Kolme parasta palkitaan hyvillä tavarapalkinnoilla. Pihakilpailuun on laitettu erilliset kutsut taloihin, joissa on asukastoimikunta. Ilmoittautumisaika päättyy 11.6.2010 Pihakilpailussa painoarvona on viihtyisyys ja asukkaiden omatoimisuus. Raati kiertää arvioimassa pihoja kaksi kertaa kesän aikana, kesä- ja elokuussa. Voittaja saa huikeat 500 euroa, sillä kaunistaa jo ennestään kaunista pihaa kummasti. Toiseksi kaunein piha saa 300 euroa ja kolmas 200 euroa. Innoittajana edelleen on myös kaikkien pihakilpailuun osallistuneiden kesken arvottava 100 euron lahjakortti. Julistamme siis piha- ja parvekekilpailun avatuksi! 11 Asukasetujen lunastaminen on nyt mahdollista, kun pitkään valmisteltu ja odotettu JVA:n asukasetujärjestelmä on vihdoin saatu siihen pisteeseen, että kaikille järjestelmään liittyneille asukkaille on postitettu henkilökohtainen pistetiedote alla olevan mallin mukaan sekä ohjeet pisteiden lunastamiseen. Mikäli pistetiedotteessa on virheitä, nimi- tai osoitetiedoissa taikka pistekertymässä, asukkaan tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä oman alueen asukasisännöitsijään virheiden korjaamiseksi. Jatkossa pistetiedote postitetaan asukkaille kerran vuodessa. Seuraava pistetiedote on odotettavissa keväällä 2011. Asukasetujärjestelmä lyhyesti Asukas saa etupisteitä mm. asumisajasta ja asukasaktiivisuudesta asukasdemokratiatehtävissä. Kertyneitä pisteitä voi alkaa käyttää 30 kuukauden asumisajan jälkeen valintansa mukaan joko kodin kunnostukseen, sisustukseen tai tarvikehankintoihin. Kerralla on käytettävä vähintään 1000 pistettä. Pisteiden käyttöön on tarjolla kolme eri vaihtoehtoa –omatoimiset –remontit –tilatut remontit –kodin tarvikkeet Omatoimiset remontit Omatoimisten remonttien vaihtoehtoina ovat koko asunnon pintaremontti ja asuinhuoneen pintaremontti. Omatoimista remonttia varten asukas pyytää oman alueensa asukasisännöitsijältä etusetelin, jolla asukas saa valitsemansa vaihtoehdon mukaisen remonttisetin JVA:n nimeämästä yhteistyöliikkeestä. Tilatut remontit Asukas voi käyttää asukasetupisteitään myös JVA:n sopimusurakoitsijoilta tilattaviin remontteihin. Vaihtoehtoina ovat koko asunnon pintaremontti, laminaattilattiat ja lattialistat tai asuinhuoneen pintaremontti. Remonteissa käytetään JVA:n mallien mukaisia tapetteja ja laminaatteja. Yhtiön työnä tehtyä remonttia haetaan oman alueen tekniseltä isännöitsijältä, joka tilaa työn ja tiedottaa asukasta remonttiaikataulusta. Kodin tarvikkeet Kodintarvikehankintoihin asukas lunastaa etupisteitään vastaan JVA:lta euromääräisen etusetelin, jota hän voi käyttää ostoksensa maksamiseen yhteistyöliikkeissä. ASUKASETUJÄRJESTELMÄ ANTAA RAHANARVOISIA ETUJA ASUKASETUJÄRJESTELMÄ ANTA A RAHANARVOISIA ETUJA ja odotetmahdollista, kun pitkään valmisteltu Asukasetujen lunastaminen on nyt että kaikille vihdoin saatu siihen pisteeseen, alla tu JVA:n asukasetujärjestelmä on iedote on postitettu henkilökohtainen pistet järjestelmään liittyneille asukkaille tamiseen. Mikäli pistetiedotlunas den pistei t ohjee sekä an olevan mallin muka asukkaan tutiedoissa taikka pistekertymässä, teessa on virheitä, nimi- tai osoite jään virttä oman alueen asukasisännöitsi lee ottaa mahdollisimman pian yhtey heiden korjaamiseksi. alla olevalle mallikirjeelle lehteen Hyvä Jyväskylän vuokra-asuntojen kehys, joka alkaa tästä…. Etua ei verotussyistä makseta rahana, vaan se annetaan etusetelinä, jonka voi käyttää JVA:n nimeämissä ostopaikoissa. asukas en lunastamiseen. en pistetiedotteesi sekä ohjeet pisteid n. Tämä kirje sisältää henkilökohtais ja toimi alla olevien ohjeiden mukaa hyvä ole , virheitä tai ita puutte tiedoissasi on Mikäli Kevätterveisin Anu Kärkkäinen asiakaspalvelupäällikkö Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Mitä teen, jos… väärin? esim. sukunimeni tai osoitteeni … pistetiedotteessa on virheitä, etaan ja korjataan. sisännöitsijään, jotta tietosi tarkist Ota yhteyttä oman alueesi asuka Kuokkalan alue, Läntinen Keskustan alue, Vaajakosken Itäinen alue (isännöitsijä alue ja Korpilahden alue alue inen Pohjo ja alue to) paikalla ma, ti ja Asukasisännöitsijä Liisa Toivola Asukasisännöitsijä Sirkka Lius p. (014) 266 7101 p. (014) 266 7082 sähköposti: [email protected] sähköposti: [email protected] … haluan käyttää keräämiäni pistei p. (014) 266 7069 sähköposti: [email protected] tä? ja ota yhteyttä oman Tutustu oheiseen hankintaohjeeseen ks. edellä mainitut yhteystiedot. 12 Asukasisännöitsijä Mervi Brandt, alueesi asukasisännöitsijään, Etusetelikäytäntö Etuseteli lähetetään asukkaalle kirjeessä. Se on voimassa kuukauden. Asukkaan on käytettävä etuseteli koko arvostaan yhdellä ostokerralla sen viimeiseen voimassaolopäivään mennessä. Yhteistyöliike laskuttaa asukkaan käyttämän etusetelin JVA:lta. Asukas luovuttaa etusetelin myyjälle maksaessaan ostoksensa, sillä se jää tositteeksi myyjälle. Mikäli ostosten loppusumma ylittää etusetelin arvon, on asukkaan maksettava erotus itse. Etuseteliä ei voi käyttää alkoholin, tupakan eikä elintarvikkeiden hankintaan. Asukas saa etupisteitä mm. asumisajasta ja asukasaktiivisuudesta asukasdemokratiatehtävissä.” PYSÄKÖINNIN VALVONTAA YKSITYISIN VOIMIN Pysäköinnin valvontaa yksityisten toimesta on maassamme toteutettu joitain vuosia, mutta viimeisen vuoden ajan toiminta on ollut hiljaista keskeneräisen oikeusprosessin takia. Oikeutta käytiin valvonnan laillisuudesta. Korkein oikeus antoi päätöksensä asiassa 16.3.2010 jonka mukaan yksityisen pysäköinnin valvonnan antamat valvontamaksut ovat laillisia ja sitovia. Valvontamaksut voidaan näin ollen periä tarvittaessa oikeusteitse. Valvonta täytyy kuitenkin perustua kiinteistönomistajan ja valvontaa suorittava yrityksen väliseen sopimukseen. Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista, jotta voitaisiin entistä tehokkaammin ehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua niihin. Julkisesta pysäköinninvalvonnasta huolehtisivat edelleen poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta. Laissa säädettäisiin erikseen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Asukasetujärjestelmän yhteistyöliikkeet ja palveluntarjoajat Viherlandia, Kammintie 6, 40520 Jyväskylä Kodin Ykkönen, Sammontie 1 40270 Jyväskylä Kodin Terra, Palokanorsi 12, 40270 Palokka Eurokangas, Puistokatu 2 B, 40100 Jyväskylä SOL- Pesulapalvelut, Vapaudenkatu 46, 40100 Jyväskylä RTV-yhtymä, Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Kotisiivouspalvelu, Total kiinteistöpalvelut, Riitta Tikkanen, p. 050-361 89 28 Kotidata, Torikulma, Asemakatu 12, 40100 Jyväskylä Tekevän ompelu- ja verhoilupalvelut, Hakkutie 9, 40320 Jyväskylä Muutamat jyväskyläläiset kiinteistöjen omistajat ovat jo tehneet sopimuksia alueidensa valvonnasta. JVAllakin asia on otettu keskusteluihin mm. yhteistyötoimikunnassa. JVA on sopinut MKM Park Service Oy:n kanssa yhteistyöstä, jossa alkuvaiheessa kartoitetaan muutamia pysäköinnin kannalta ongelmallisia kohteita. Valvonta näissä kohteissa aloitetaan alkukesän aikana. Yksityisestä valvonnasta ei aiheudu kiinteistön omistajalle muita kustannuksia, kuin pysäköintiä rajoittavien liikennemerkkien hankkiminen, jos niitä ei ole jo ennestään. Väärästä pysäköinnistä aiheutuneen valvontamaksun maksaa kuljettaja ja viime kädessä ajoneuvon haltija tai omistaja. Liittymissopimus Kesän 2009 aikana JVA:n asukkaat saivat allekirjoitettavakseen asukasetujärjestelmään liittymissopimuksen. Järjestelmään on ollut tämän jälkeen mahdollista liittyä vain uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, mutta käytäntö on muuttunut kesäkuun 2010 alusta siten, että liittymisen voi nyt tehdä milloin tahansa. Liittymissopimus tarvitaan, koska henkilörekisterilain mukaan tietojen kerääminen edellyttää henkilön suostumusta. Uusilta asukkailta suostumusta kysytään jo vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Mikäli asukasetujärjestelmään liittymissopimus on jäänyt epähuomiossa palauttamatta, voi asian hoitaa kuntoon lehden keskiaukeamalla olevalla kupongilla. Kuponki palautetaan joko postitse tai JVA:n asiakaspalvelussa olevaan palautuslaatikkoon. Asumisaika- tai asukastoimintapisteitä ei kuitenkaan enää myönnetä takautuvasti, vaan jatkossa pisteet lähtevät kertymään liittymispäivästä lukien. Järjestelmän toimivuutta kehitetään edelleen ja JVA pidättää oikeuden muuttaa tarvittaessa pistejärjestelmää ja pistekertymien määrää. Väärin pysäköity auto aiheuttaa monenlaista harmia. Usein piha tärveltyy ja pahimmillaan pihaväylälle pysäköity auto estää jopa pelastustoimien hoitamista. 13 JVA TIEDOTTAA Toimitilakiinteistömme remontti etenee Vapaudenkadun toimitilamme sijaitsevat uudistettavassa kiinteistössä. Kesän mittaan toimimme mm. julkisivuremontin keskellä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa urakoitsija saattaa osoittaa totutusta poikkeavan, vaihtoehtoisen kulkureitin sisäänkäynnille. Pahoittelemme remonteista asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja toivomme kärsivällisyyttä muutosten suhteen. Kulutus kuriin -kuukausi kuukausi on nyt takanapäin ja syksyn saavuttua kootaan marraskuussa voimat uuteen koitokseen. Kulutus kuriin -kilpailu haastaa JVA-laiset energian säästämiseen ja tehokkaampaan energian käyttöön touko- ja marraskuussa 2010. Jokaiseen kotiin on jaettu asiaa koskeva tiedote energian säästövinkkeineen. Ensimmäinen tempaus- asuntotyyppejä 1:100 Onnea kilpailuun! Kilpailun säännöt sivulla 3 ja lisää kulutusaiheista asiaa sivuilla 6–7. MH1 10.0 m² OH 21.0 m² 3h+k+s 67.0 MH2 8.0 m² Uusia asuntoja Suurus päähän K 15.0 m² S 1.5 m² MH 7.0 m² OH 15.5 m² PE 4.5 m² VH 1.5 m² Kohde käsittää yhden viisikerroksisen, kolmiportaisen kerrostalon. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen sauna. Asuntotyypit ovat: ALK 5.0 m² S 1.5 m² 1-5.krs K 5.5 m² OH-R 19.0 m² S 1.5 m² KK 5.0 m² PE 4.5 m² ET 4.5 m² 2h+k+s 44.5 JVA:n uusi 75 asunnon vuokratalo nousee Siltakadun ja Suuruspääntien risteykseen, Suuruspääntie 2:een. Työt aloitettiin kuluvan vuoden toukokuussa ja asunnot ovat muuttovalmiita 31.7.2011. 1h+kk+s 35.0 ET 5.0 m² PE 4.0 m² ET 2.5 m² 1.krs asuntotyyppejä 1:100 MH 12.0 m² OH+R 18.0 m² PE 4.0 m² ET 5.0 m² S 1.5 m² OH-ALK 16.0 m² 1h+kk+s 30.5 2h+k+s 48.0 S 1.5 m² PE 4.0 m² OH 13.0 m² MH 10.0 m² 1h+kk+s 32.5 PE 3.5 m² KK ET 4.5 m² 3.5 m² K 5.5 m² KK 6.0 m² ET 6.5 m² S 1.5 m² K 9.5 m² ET 6.5 m² –23 kpl, 1 h+kk+s, 30,5 – 35,5 asm2 2h+k+s 49.5 PE 5.5 m² S 1.5 m² – 35 kpl, 2 h+k+s, OH 15.0 m² 44,5 – 48,5 asm2 –17 kpl, 3 h+k+s, ET 4.5 m² PE 5.0 m² S 1.5 m² PAR 7.0 m² 67,5 – 68,5 asm2 MH2 10.5 m² K 6.5 m² 3h+k+s 67.5 MH1 11.0 m² 14 PAR 7.0 m² OH/R 26.0 m² Kasvomaalauksista oli kova kysyntä. Mellulla ja lapsilla oli mukavaa. Pilkkikisan voittajat: Naisten sarja(24 os.): Eija Pirinen Teija Liljander Kaija Wiren ULKOILUTAPAHTUMA LAUKAAN SAVIOLLA Miesten sarja (52 os.): Erkki Malinen Kalevi Hahtosalo Matti Manninen Lasten sarja (24 os.): Anton Jokelainen Jaana Jokelainen Katriina Mettovaara Nita Hotti Suurimman kalan palkinnon nappasi Mauno Paananen ja kaikkien osallistujien kesken arvottu 50 €:n seteli matkasi Teijo Hotin kotiin. Jo perinteiseksi muodostunut JVA:n ulkoilutapahtuma vietettiin jälleen Laukaan Saviolla 27.3..2010 ja mukaan saatiin noin 280 innokasta ulkoilijaa. Ohjelmassa oli pilkkikisat ja rekiajelua jäällä, innokkaita kyytiläisiä riitti aina jonoksi asti ja kivaa oli! Lapsille oli järjestetty myös kasvomaalausta, jossa saatiin esiin lapsien sisäiset ”pellet ja nallet” ja myös hurjimmat idolit maalautuivat lasten kasvoille. Pähkinä Ristikko Ratkaisu takakannessa. Laukaan palokunnan Lievestuoreen osasto kävi antamasta sammutusnäytöksen ja halukkaat osallistujat saivat kokeilla sammutusta palomiesten opastuksella. Lapset kokivat jännittäviä hetkiä sammutusharjoituksissa. Naisille oli järjestetty mahdollisuus pieneen hemmotteluhetkeen, jota naiset käyttivätkin kiitettävästi hyväkseen – ja tulihan tytöistä nättejä! Tarjoilukin pelasi hyvin tulohetkestä lähtöön saakka. Tullessa oli kahvit valmiina ja naiset tekivät voileipiä sitä mukaa, kun tarve vaati – eli koko ajan. Reippaan ulkoilun jälkeen maistuikin jo herne/kasvissosekeitto. Grillimakkaratkin tirisivät mukavasti runsain määrin miesten niitä paistellessa. Kyllä oli mukava puuhata, kun aina oli jotain tarjolla! Palautekyselyn vastausten perusteella tapahtumasta pääasiallisesti tykättiin. Jonkin verran tuli myös kehittämisideoita ja seuraaviin tapahtumiin ohjelmaehdotuksia: taustamusiikkia, hiihtolatuja, verenpaineen mittausta, yhteislaulua, pelejä yms. Hannu Niittymäki SUURI KIITOS PALAUTTEESTA! Mietimme mitä niistä voisimme toteuttaa. Useampia tapahtumia asukasneuvosto ei ikävä kyllä voi järjestää, koska meillä on rajalliset resurssit. Kaunis kiitos kaikille osanottajille ja erityiskiitokset kaikille ihanille talkoolaisille, jotka mahdollistivat taasen tapahtuman! Hyvää kesää kaikille toivotellen, Ritva Nuutinen asukasneuvoston puheenjohtaja 15 ASUKASEDUSTAJAVAALIT 2011–2012 On jälleen tullut aika valita asukasehdokkaat JVA:n hallitukseen. Ehdokkaaksi voi asettautua jokainen 18 vuotta täyttänyt nuhteeton Suomen kansalainen, joka asuu JVA:lla. Ehdokkaaksi asettautuminen tapahtuu alla olevalla lipukkeella. Täytä se huolellisesti selvällä käsialalla ja palauta JVA:n toimistolle suljetussa kuoressa merkinnällä ”asukasedustaja” määräaikaan mennessä 30.6.2010 klo 14:00. 1. 2. 3. 4. Ehdokkaaksi asettautuminen 30.6.2010 klo 16:00 mennessä. Määräajan jälkeen ehdokkaaksi asettautuneet eivät ole mukana. Työvaliokunta tekee ehdokaslistat 1.7.2010. Ehdokaslistat lähetetään asukastoimikuntien puheenjohtajille. Asukasneuvosto järjestää elokuun alussa kokouksen, jossa ehdokkaat esittäytyvät. 5. Asukastoimikuntien puheenjohtajat pitävät asukaskokoukset 30.9.2010 mennessä. Niissä taloissa, joissa ei ole asukastoimikuntaa, asukaskokouksen tulee pitämään asukasisännöitsijä. 6. Asukaskokousten pöytäkirjat tulee toimittaa JVA:n toimistolle 7.10.2010 klo 14:00 mennessä. Määräajan jälkeen toimitetut pöytäkirjat/äänet jäävät pois laskennasta. 7. Työvaliokunta laskee äänet 11.10.2010 klo 16:15. 8. Asukasneuvoston kokous vahvistaa ehdokkaat. 9. Asukasneuvosto lähettää vahvistetun ehdokaslistan JVA:n hallitukseen asukasedustajiksi JVA:n hallitukselle. 10. Syysyhtiökokous valitsee JVA:n hallituksen jäsenet JVA:n hallitukseen valitaan kolme (3) asukasedustajaa yksi (1) alueelta Pohjoinen – Vaajakoski ja kaksi (2) alueelta Itäinen – Keskusta – Korpilahti – Kuokkala - Läntinen. Ehdokkaaksi voi asettautua JVA:lla asuva 18 vuotta täyttänyt nuhteeton suomen-kansalainen. Ehdokkaan tulee itse ilmoittautua, jos haluaa ehdokkaaksi JVA:n hallitukseen. Asukasneuvoston kokouksessa 1.2.2010 päätettiin asukasedustajavaalitapa. Äänestysalueita on kaksi: –Pohjoinen – Vaajakoski -alue –Itäinen – keskusta – Korpilahti – Kuokkala – Läntinen -alue Alueella pohjoinen – Vaajakoski asuvat voivat äänestää tämän alueen ehdokas-listalla olevia henkilöitä. Alueella itäinen – keskusta – Korpilahti – Kuokkala – läntinen asuvat voivat äänestää tämän alueen ehdokaslistalla olevia henkilöitä. Ainoastaan ehdokkaiksi asettautuneita voi äänestää. Jokainen asukastoimikunnan puheenjohtaja on velvollinen järjestämään talossaan asukaskokouksen. Jos sama henkilö on valittu puheenjohtajaksi useampaan vuokranmääritysyksikköön, hänen tulee järjestää asukaskokous jokaisessa vuokranmääritysyksikössä. Talossa jossa ei ole asukastoimikuntaa asukaskokouksen kutsuu koolle alueen asukasisännöitsijä. Asukaskokouksessa annetaan ääni jollekin ehdokaslistalla olevalle ehdokkaalle (yksi ääni/vuokranmääritysyksikkö). Muistakaa noudattaa tämän sivun aikatauluja tarkasti, sillä vain määräajan puitteissa jätetyt ilmoittautumiset ja asukaskokousten pöytäkirjat (joissa annettu ääni jollekin ehdokkaalle) ovat mukana JVA:n hallituksen asukasedustajia valittaessa. Ritva Nuutinen asukasneuvoston puheenjohtaja Asukasedustajavaalit 2011–2012 Nimi____________________________________________________ Syntymäaika _________________________________________________ Osoite____________________________________________________ Puh.numero _________________________________________________ Kerro miksi haluat JVA:n hallitukseen asukasedustajaksi: _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ Sivun 15 ristikon ratkaisu. EHDOKKAAKSI ASETTAUTUMINEN
© Copyright 2024