Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma - Opinto

PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA
RESTONOMI (AMK)
OPETUSSUUNNITELMA
Opintojen laajuus 210 opintopistettä
Opintojen kesto 2012-2015
Hyväksytty 30.12.2011
OPETUSSUUNNITELMA
2(10)
28.12.2011
KOULUTUSOHJELMA
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
TUTKINNON LAAJUUS
OPINTOPISTEINÄ
210
KOULUTUSOHJELMAN
OPISKELUKIELI
suomi
KOODI
MPA12S1
TUTKINTO
Restonomi (AMK)
TUTKINTOTASO
Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) taso 6. AMK-tutkinto on kelpoisuudeltaan kandidaattitutkintoa vastaava tutkinto (Asetus 426/2005, 10 §)
VALINTAPERUSTEET
Hakukelpoisuuden amk-opintoihin antaa toisen asteen koulutus, esimerkiksi
lukion päästötodistus, yloppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ulkomaiset tutkinnot tai avoimen ammattikorkeakoulun (60 op) väylä.
Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat.
Valintakokeeseen kuuluvat kirjallinen osio ja haastattelu. Valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta, motivaatiota, sosiaalisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat ensimmäinen hakutoive,
koulumenestys, valintakoe ja työkokemus.
HYVÄKSILUKEMINEN JA
AHOT
Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opintooppaassa.
Opiskelijoilla on osaamisensa perusteella oikeus hakea opinnoistaan hyväksilukua (http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet). Hyväksiluku jaetaan kolmeen luokkaan korvaaminen, sisällyttäminen ja aikaisemmin
hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT). Korvaaminen ja
sisällyttäminen edellyttävät korkeakoulussa suoritettuja aikaisempia opintoja.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu koulutuksen, työn tai harrastusten kautta aiemmin hankittuun osaamiseen. Opiskelija osoittaa osaamisensa näyttökokeessa tai/ja kuvaamalla tunnistamansa
oman osaamisensa erillisessä hakemuksessa (AHOT).
OPETUSSUUNNITELMA
3(10)
28.12.2011
KELPOISUUSVAATIMUKSET
JA SÄÄDÖKSET
Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
KOULUTUSOHJELMAN
PROFIILI
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa kehitytään kannattavan ja vastuullisen palveluliiketoiminnan ammattilaisiksi. Koulutusohjelmassa
asiantuntijuus rakentuu vaihtoehtoisesti ruoka- ja ravintolapalveluista, kuluttajapalveluista tai toimitilapalveluista. Opiskelu tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa
työelämän
kanssa
tai
tiimiyrittäjänä
ravintolassa/ruokapalveluyrityksessä. Yrittäjämäinen toimintatapa ja kulttuuri on vahva
koulutusohjelman kaikissa opinnoissa.
Koulutusohjelma tuottaa yrittäjälähtöistä palveluliiketoimintaosaamista, asiakasosaamista sekä kansainvälistä toimialakohtaista osaamista. Koulutusohjelman painopisteitä ovat vastuullinen yrittäjyys, kansainvälisyys sekä innovatiivisten palveluiden kehittäminen ja johtaminen.
KOULUTUSOHJELMAN
OSAAMISTAVOITTEET
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman osaamistavoitteet:
Restonomi
hallitsee
pk-palveluyritysten
ja
organisaatioiden
liiketoimintaprosessit sekä tuntee yritysten kansalliset ja kansainväliset
toimintaympäristöt.
Restonomi osaa rakentaa, johtaa ja kehittää asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja
kustannustehokkaita palveluja, palvelujärjestelmiä ja palveluketjuja.
Restonomi osaa johtaa ja kehittää vastuullista palveluliiketoimintaa yrityksen
strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä rakentaa tavoitteellisia
yhteistyöverkostoja.
Restonomi osaa yhteistyössä henkilöstön kanssa luoda yritykseen
toimintaympäristön, joka tuottaa hyvinvointia asiakkaalle, henkilöstölle, itselle
ja yritykselle sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivisuuden ja osaamisen
hyödyntämisen.
Restonomi osaa toiminnassaan hyödyntää kansainvälista tutkimus- ja
ennakointitietoa sekä tuottaa uutta tutkimustietoa. Hän osaa hyödyntää
olemassaolevaa teknologiaa ja kehittää uutta tarkoituksenmukaista
teknologiaa sekä työkaluja.
Restonomi toimii
uravaihtoehtona.
yrittäjämäisesti
Restonomi
osaa
toimia
toimintaympäristöissä.
ja
näkee
verkostoissa
yrittäjyyden
erilaisissa
keskeisenä
palveluyritysten
OPETUSSUUNNITELMA
OSAAMISEN
RAKENTUMINEN
4(10)
28.12.2011
Restonomi (AMK)-tutkinnon tavoitteena olevan osaamisen rakentuminen
palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa
1.
Kuvio 1. Osaamisen rakentuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen
koulutusohjelmassa
Opintojen ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija osaa pk-palveluyrityksen
liiketoiminnan perusteet, tunnistaa ruoka- ja ravintolapalveluiden ja
toimitilapalveluiden toimialat. Opiskelija ymmärtää kuluttajan ja asiakkaan
käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät. Ensimmäisen vaiheen harjoittelussa
opiskelija perehtyy palveluyrityksen käytännön toimintoihin.
Opintojen toisessa vaiheessa (vuosi 2) opiskelija perehtyy pk- palveluyrityksen
ydin- ja tukiprosesseihin sekä oppii johtamaan pk- yrityksen palvelu- ja
tuotantoprosesseja. Toisella harjoittelujaksolla painopiste on operatiivisessa
johtamisessa ja kehittämisessä.
OPETUSSUUNNITELMA
5(10)
28.12.2011
Opintojen kolmannessa vaiheessa (vuosi 3) keskeistä oppimisessa on pkpalveluyrityksen tuotteiden ja prosessien kehittäminen sekä yrityksen
strateginen suunnittelu ja oman yrittäjyysosaamisen syventäminen.
Opiskelun jokaisessa vaiheessa oppimiseen liittyy ilmiöihin ja asioihin
perehtyminen työelämän toimeksiannoissa. Projekteissa opiskelija oppii
käyttämään tehokkaita työkaluja ja uusia kehittämismenetelmiä. Ruoka- ja
ravintolapalveluihin suuntautuvien oppiminen tapahtuu opiskelijoiden
perustamassa osuuskunnassa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomin erityisosaamista ovat
palvelujärjestelmäosaaminen,
asiakasosaaminen
vastuullinen
palveluliiketoimintaosaaminen, palvelualan teknologiaosaaminen sekä
ennakointi-, innovointi- ja verkosto-osaaminen.
Taulukko 1. JAMK restonomin erityisosaaminen
Kompetenssi
Kompetenssin kuvaus
Palvelujärjestelmäosaaminen
Palvelujärjestelmäosaaminen rakentuu
tuote-, tuotantojärjestelmä-, palvelukulttuuri- ja laatuosaamisesta. Restonomi hallitsee palvelutoimintaan liittyvät käsitteet,
tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmät
sekä osaa ennakoida asiakastarpeiden muutoksia. Hän osaa toiminnallistaa tutkitustietoa yrityksen /organisaation tavoitteiden
mukaisten palvelujärjestelmien kehittämistyössä. Hän osaa hyödyntää teknologian
mahdollisuuksia ja käyttää toimivia työkaluja kehittämistyöhön. Hän osaa rakentaa
kustannustehokkaita ja innovatiivisia palvelujärjestelmiä, jotka tuottavat hyvinvointia
asiakkaille, henkilöstölle ja verkoston muille
toimijoille. Hän osaa konseptoida palvelujärjestelmät monistettavaan muotoon. Hän
osaa työskennellä tavoitteellisissa verkostoissa ja rakentaa katkeamattomia palveluketjuja.
OPETUSSUUNNITELMA
Vastuullinen
palveluliiketoimintaosaaminen
6(10)
28.12.2011
Restonomi hallitsee ja ymmärtää palveluliiketoiminnan talousprosessin sekä strategisen suunnittelun ja johtamisen merkityksen
sekä kannattavan liiketoiminnan välttämättömyyden, toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Hän hallitsee alan hinnoittelu-,
markkinointi - ja myyntiosaamisen sekä
johtamisosaamisen sen kaikilla osa-alueilla
käyttäen tehokkaita menetelmiä sekä halliten toiminnan edellyttämän juridiikan ja
tekniikan. Restonomi hallitsee palvelualan
PK- yrittäjäosaamisen edellyttämät tiedot ja
taidot. Vastuullinen palveluliiketoimintaosaaminen turvaa toiminnan kannattavuuden, ympäristön, sosiaalisten ja kulttuuristen osa-alueiden hallinnan.
Hyvinvointijohtamisen osaaminen
Restonomi osaa edistää asiakkaiden ja kuluttajien, työntekijöiden ja organisaatioiden
hyvinvointia palvelualoilla. Hän pystyy kehittämään asiakkaille ja kuluttajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen
koulutuksen aikana rakentamaansa käyttöteoriaa hyvinvoinnista. Hän kykenee johtamisessaan käyttämään ja arvioimaan menetelmiä ja keinoja, joilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia sekä
luodaan turvallisuuden tunnetta ja hyvää
tuloksentekokulttuuria. Hän ymmärtää
esimiesten ja johdon hyvinvoinnin merkityksen organisaation, koko työyhteisön ja
sidosryhmien kannalta sekä ymmärtää yrityksen kannattavuuden ja eettisesti kestävän liiketoiminnan merkityksen hyvinvoinnin edistämisen edellytyksenä. Restonomi
kykenee hyödyntämään kulttuurista pääomaa ja arjen luovuutta palvelualan kulttuurin kehittämisessä.
Palvelualan teknologiaosaaminen
Restonomi osaa arvioida tulevaisuuden
teknologioiden luomia mahdollisuuksia
oman alansa kehittymisen näkökulmasta.
Yrityksen kehittämistoiminnassa hän osaa
ottaa huomioon tekniikan hyödyntämisen.
Hän
osaa
yhteistyössä
teknologiaasiantuntijoiden kanssa määritellä, valita ja
kehittää optimaalisia järjestelmiä alansa
yrityksiin. Hän käyttää sujuvasti yleisiä atkjärjestelmiä sekä alansa käytetyimpiä ammatillisia järjestelmiä.
OPETUSSUUNNITELMA
Ennakointi-, innovointi- ja verkosto-osaaminen
ESIMERKKEJÄ
VALMISTUNEIDEN
OPISKELIJOIDEN
TYÖLLISTYMISPROFIILEISTA
7(10)
28.12.2011
Restonomi on tulevaisuussuuntautunut ja
osaa luoda yrityskulttuurin, joka tuottaa
uusia palvelu- ja yritysinnovaatioita. Hän
hallitsee innovaatioprosessissa tarvittavat
palvelumuotoilun työkalut, osaa hyödyntää
henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä,
kuluttaja-/asiakas- ja tulevaisuustietoa,
tutkimustietoa sekä ideoiden tuottamisen
ja arvioinnin menetelmiä. Hän osaa käyttää verkostoitumista edistäviä toimintatapoja ja teknologiaa, suunnata toimintaansa
yrityksen strategioiden mukaisiin verkostoihin sekä hyödyntää niiden tarjoamia
mahdollisuuksia yritystoiminnassa.
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistunut
restonomi voi painopistealueidensa mukaisesti toimia kuluttajapalveluja,
toimitilapalveluja tai ruoka- ja ravintolapalveluja tuottavissa yrityksissä tai
julkisissa organisaatioissa.
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen
koulutusohjelman restonomikoulutus antaa vahvan pohjan myös oman
yrityksen perustamiseen toimialalle.
Kuluttajapalveluita opiskelleet restonomit ovat työllistyneet palvelualan
yrityksiin
mm.
seuraavilla
tehtävänimekkeillä:
myyntipäällikkö,
asiakaspalvelupäällikkö, pankkineuvoja, järjestöpäällikkö ja velkaneuvoja.
Ruoka- ja ravintolapalveluihin suuntautunut restonomi voi toimia esimerkiksi
ravintola-, keittiö-, vuoro- ja palvelupäällikkönä. Julkisten ammattikeittiöiden
ruokapalvelupäälliköt ovat myös restonomitutkinnon suorittaneita.
Toimitilapalveluihin suuntautuneita restonomeja työskentelee mm.
kiinteistöyhtiöiden
huoltopäälliköinä,
puhtauspalvelujen
esimiehinä,
palveluvastaavina sekä toimitilajohtajina.
Yhä kasvava osuus restonomeista perustaa yrityksen tai jatkaa oman perheyrityksen johtamista (esim. leipomoyritykset, muut elintarvikealan yritykset, toimitilapalveluyritykset, maahantuontiyritykset).
Opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden työelämävaiheen jälkeen jatkaa
JATKOOPISKELUMAHDOLLISUUDET opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opin-
OPETUSSUUNNITELMA
8(10)
28.12.2011
toja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin
tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.
Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden
yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen.
Restonomeilla
on
mahdollisuus
opettajakorkeakouluun.
KOULUTUKSEN
RAKENNEKUVAUS
KAAVIONA (60 OP/VUOSI)
hakeutua
myös
ammatilliseen
OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN
op
60
PALVELUJEN TUOTTAMISEN JA JOHTAMISEN
KOULUTUSOHJELMA 210 op
1. VUOSI
2. VUOSI
3. VUOSI
5
5
10
50
40
4. VUOSI
15
35
10
30
20
5
45
15
30
15
10
10
10
0
OPINTOJEN
SUORITTAMINEN JA NIIDEN
ARVIOINTI
PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT
VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT
OPINNÄYTE
HARJOITTELU
PAKOLLISET PERUSOPINNOT
VAPAASTI VALITTAVAT
Opinnot koostuvat opintojaksoista ja laajemmista osaamisalueista. Opintojakso
suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Mikäli opintojakso jää kesken,
opiskelija aloittaa sen uudelleen seuraavana lukuvuonna. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö ja harjoittelu sekä erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot.
OPETUSSUUNNITELMA
9(10)
28.12.2011
Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan
mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme
kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla.
Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Mikäli
opetussuunnitelmassa ei toisin määrätä, hyväksytyt opintosuoritukset arvioidaan seuraavalla viisiportaisella asteikolla: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3
(hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä). Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan häneen. Opintojakson arviointi voidaan suorittaa
myös asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä.
VALMISTUMISEN
VAATIMUKSET
Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot (opintojaksot, harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen sekä osoittaa vaadittavan kielitaidon) henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.
OPISKELUMUODOT
Kontakti- sekä etäopiskelu
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma toteutetaan pääasiallisesti kontaktimuotoisena, mutta tarjolla on osasta opintojaksoja myös kokonaan virtuaalisia toteutuksia. Opintojaksot voivat sisältää sekä kontakteja, virtuaaliopiskelua että työelämän kanssa tehtäviä projektimuotoisia toimeksiantoja.
Aikuisopiskelijoiden toteutusvaihtoehdot
Aikuisten Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman
toteutuksessa opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti etätyöskentelynä joko
verkko-opintoina, tentteinä tai projekteina. Opintojaksojen kontaktiopiskelu
toteutetaan torstai-iltaisin kello 16.00 -20.00 ja perjantaisin kello 8.15 – 15.00
n. kaksi kertaa kuukaudessa. Halutessaan (edeltävät opinnot suoritettuaan)
opiskelija voi edetä opinnoissaan myös nopeammin, jolloin kontaktijaksoja on
useammin. Aikuisilla on mahdollisuus osallistua myös nuorisopuolen
opintojaksoille.
KOULUTUSOHJELMAN
VASTUUHENKILÖ
Koulutuspäällikkö Minna Hiekkataipale
+358 400 698 174, [email protected]
OPETUSSUUNNITELMA
10(10)
28.12.2011
KOULUTUKSEN
SUUNNITTELU
Koulutusohjelman asiantuntijoiden sekä opiskelijoiden tiiviit työelämäyhteydet
sekä TKI-projektit tuottavat jatkuvasti tietoa koulutuksen kehittämisen ja
suunnittelun
tueksi.
Keväällä
2011
tehtiin
lisäksi
laaja
toimintaympäristöanalyysi OPS-työn tueksi. Liiketoiminta ja palvelut-yksikön
neuvottelukunta osallistuu systemaattisesti koulutuksen kehittämiseen
työelämän tarpeiden näkökulmasta.
YKSIKKÖ
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Piippukatu 2-3, 40100 Jyväskylä
LISÄTIETOJA
LAADUNHALLINTA
Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. Laadunhallinnassa on neljä elementtiä: 1) suunnittelu, 2) toiminta, 3) seuranta ja arviointi ja 4) laadun parantaminen. Laadunhallinnan tärkeimmät elementit koulutuksessa ovat
• SUUNNITTELU: JAMKin strategia, pedagogiset periaatteet, TKI-työn periaatteet, TATU-sopimus, OPS & HOPS
• TOIMINTA: koulutusprosessit, tutkintosääntö, opinto-opas
• SEURANTA JA ARVIOINTI: opintojaksopalaute, opiskelijapalaute, seurantakyselyt, ulkoiset arvioinnit
• LAADUN PARANTAMINEN: seurannan ja arvioinnin hyödyntäminen, päivittäinen parantaminen.
Katso lisätietoja JAMKin laatukäsikirjasta.
PEDAGOGISET PERIAATTEET
Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamien
pedagogisten periaatteiden mukaisesti.
EETTISET PERIAATTEET
Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (Sisäinen hallitus 15.12.2010) eettisten pariaatteiden mukaisesti.
VIIMEISIN PÄIVITYS
28.12.2011