Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS Automaatiotekniikan koulutusohjelma TOTEUTUSAIKA 2013-2017 LAAJUUS 240 op KUVAUS Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä joko automaatiotekniikkaan (prosessiautomaatio, kappaletavara-automaatio, automaatiosuunnittelu) tai sähkövoimatekniikkaan (sähkösuunnittelu) ja kehittyä alansa asiantuntijaksi. OPISKELUKIELI Suomi KOODI IIA13S1 TUTKINTO Insinööri AMK TUTKINTOTASO Kansallisen tutkintojen viitekehyksen taso 6. KOHDERYHMÄ JA VALINTAPERUSTEET Katso http://www.jamk.fi/koulutus/hakijanoppaat OPINNOT TAVOITTEET Automaatiotekniikan koulutusohjelman suoritettuaan opiskelija: - kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa alansa vahvan eettisen perustan. - kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä pystyy hyödyntämään alan koti- ja ulkomaisista julkaisuista hankkimaansa tietoa soveltamalla sitä omassa työssään. - ymmärtää automaation merkityksen teollisuudelle ja tuntee automaatiototeutusten eri tasot teollisuuslaitoksessa ja osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen ohjausjärjestelmän sähkötyöturvallisuuden vaatimukset huomioiden. osaa ottaa huomioon kokonaistaloudellisuusnäkökohdat toimiessaan työnantajayrityksessä tai itsenäisenä yrittäjänä. - ymmärtää sähkötekniikan teoreettisen perustan sekä sähköturvallisuuden merkityksen. Opiskelija tuntee sähköiset peruskomponentit, perussuureet, peruskytkennät ja osaa ratkaista erilaisia tasa- ja vaihtosähköpiirejä. Hän hallitsee sähkökoneet ja –käytöt siten, että pystyy soveltamaan niitä teollisuuden prosesseihin ja koneisiin. Opiskelija hallitsee myös sähköiset piirrosmerkit ja osaa laatia tarvittavat suunnitteludokumentit. - tuntee prosessiteollisuuden keskeiset osaprosessit ja pystyy arvioimaan eri vaihtoehtoja ohjaus- ja säätöratkaisuiksi tyypillisissä prosessiteollisuuden sovelluksissa. - omaa perustiedot kappaletavaratuotannon automatisoinnissa käytettävistä laitteistoista, ohjausjärjestelmistä ja sovellusohjelmointityökaluista. Hän osaa tehdä teknistaloudellisesti järkeviä anturi- ja toimilaitevalintoja sekä suunnitella ohjauksia kappaletavaratuotannon tarpeisiin. - tuntee erilaiset automaation järjestelmäkokonaisuudet, jotka koostuvat ohjelmoitavista logiikoista, kenttäväylistä, tehdasverkoista, hajautetuista digitaalisista automaatiojärjestelmistä ja käyttöliittymistä. Hän hallitsee automaation keskeiset suunnittelutyökalut, joita käyttäen hän pystyy suunnittelemaan sovelluksia teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin. - hallitsee automaatiosuunnittelussa tarvittavat perustaidot. Hän tuntee kenttälaitesuunnittelun, automaatiosuunnittelun sekä instrumenttisähkösuunnittelun standardien mukaiset periaatteet ja käytänteet. Niitä käyttäen opiskelija pystyy toteuttamaan suunnittelutehtäviä teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin myös kansainvälisten asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. - hallitsee sähkönsiirto ja –jakeluverkon perusrakenteen, toimintaperiaatteen, verkon Opetussuunnitelma 2 (5) komponenttien tehtävät ja sähköntuotantoteknologiat. Hän tuntee suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä hallitsee suunnittelumenetelmät ja -työkalujen käytön. Opiskelijalla on valmiudet mitoittaa ja valita laitteita teknistaloudellinen näkökanta huomioiden, soveltaa sähkösuunnittelussa käytettäviä standardeja ja toteuttaa niiden mukainen dokumentointi. Opiskelijalle on muodostunut käsitys myös käytännön asennusten toteutuksesta. - osaa hankkia, soveltaa ja arvioida oman alansa tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Opiskelija tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja osaa soveltaa niitä noudattaen eettisiä periaatteita. Hän kykenee työskentelemään tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvissä monialaisissa työryhmissä, -yhteisöissä ja verkostoissa vastuullisesti. Opiskelija kykenee asiantuntijaviestintään. PROFIILI Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi syventyä joko automaatiotekniikkaan (prosessiautomaatio, kappaletavara-automaatio, automaatiosuunnittelu) tai sähkövoimatekniikkaan (sähkösuunnittelu) ja kehittyä alansa asiantuntijaksi. Opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälisyysosaamistaan suorittamalla osan opinnoistaan (esim. yhtä lukukautta vastaavat opinnot) englanninkielellä omassa oppilaitoksessaan tai ulkomailla. Yrittäjyysosaamista hän voi hankkia suorittamalla yrittäjyyteen tähtäävän opintokokonaisuuden halutun laajuisena. Yrityksistä kutsuttavat vierailijaluennoitsijat tuovat omalta osaltaan opiskelijoille käytännön tietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Merkittävä osa ammattiopinnoista toteutetaan käytännönläheisinä laboratoriotöinä ja projekteina, jotka kehittävät opiskelijan ryhmätyötaitoja ja kommunikointivalmiuksia. Monipuoliset laboratorio- ja oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden kehittyä huipputeknologian ammattilaiseksi. OPINTOJEN RAKENNE OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITTAMINEN Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyön. valittavia opintoja, Perusopinnoissa opiskellaan mm. matematiikkaa ja fysiikkaa, kieliä ja viestintää, sähköja automaatiotekniikan ammatillisia perusaineita kuten elektroniikkaa, sähkötekniikkaa, Opetussuunnitelma 3 (5) digitaalitekniikkaa, tietotekniikkaa sekä automaatiotekniikkaa. Lisäksi perusopintoihin kuuluu yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaan valmentavat opinnot. Ammattiopinnot keskittyvät suuntautumisen mukaisesti joko automaatiojärjestelmiin ja automaatiosuunnitteluun tai sähkökäyttöihin, sähkönjakeluun ja sähkösuunnitteluun. Opintojakso tulee suorittaa kahden lukukauden kuluessa sen aloituksesta. Poikkeuksen muodostavat opinnäytetyö, harjoittelu, erityiset työelämälähtöiset projektiopinnot sekä usealla lukukaudella toteutettavat laajat opintojaksot. Mikäli opintojakso jää kesken, opiskelija aloittaa sen uudelleen. Opintojakson ensimmäisellä kontaktikerralla käydään läpi opintojakson osaamistavoitteet ja sisältö, erilaiset suoritustavat ja arviointiperusteet, sovitaan mahdollisen tentin ajankohta (välitön suorituskerta) ja ilmoitetaan opintojakson päättymisajankohta, jonka jälkeen suorituksia ei enää oteta vastaan. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää opintojakson suorittamista kaikkiaan kolme kertaa: opintojakson välittömällä suorituskerralla tai kahdella erikseen määritellyllä uusintatenttikerralla. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Arviointipäätökset perustuvat opintojaksokuvauksissa esitettyihin arviointikriteereihin. Opintojaksot arvioidaan opintojaksokuvauksessa määritetyllä arviointiasteikolla. Asteikko voi tarkoituksen mukaan olla joko viisiportainen: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä) ja 1 (välttävä) tai hyväksytty (S) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja minimitavoitteita. Opiskelijalla on oikeus tietää, miten arviointiperusteita sovelletaan hänen osaamiseensa. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson ilmoitetusta päättymisajankohdasta ja aina ennen lukuvuoden päättymistä. HYVÄKSILUKEMINEN JA AHOT Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. OPISKELUMUODOT Merkittävä osa opinnoista suoritetaan laboratorio- ja harjoitustöinä ja yrityksille suunnattuina projektitöinä. Osan opinnoista voi suorittaa myös ulkomailla. OSAAMISEN RAKENTUMINEN Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Pätevyydet on kuvattu prosessikaavioina kolmella kehittymisen tasolla: perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Näiden kehittymisen tasojen pohjalta muodostuvat osaamisalueiden ja opintojaksojen sekä osaamistavoitteet että sisällöt. Osaaminen kehittyy osaamisalueilla perustason osaajasta edistyneen tason osaajaksi, mikä antaa valmiudet kehittyvään insinöörin asiantuntijuuteen työelämässä. Koulutusohjelman osaamisalueita ovat: opiskelu- ja työelämävalmiudet, tekniikan perusteet, automaatiotekniikka, sähkötekniikka, prosessiautomaatio, kappaletavaraautomaatio, automaatiojärjestelmät, automaatiosuunnittelu, sähkösuunnittelu sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja, jotka opiskelija sisällyttää oman henkilökohtaisten osaamistavoitteidensa mukaisesti osaamisalueisiin. Osaamis-alueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op sekä opinnäytetyö 15 op. Opetussuunnitelma 4 (5) KELPOISUUSVAATIMUKSET JA SÄÄDÖKSET Ammattialalla ei ole säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. LISÄTIEDOT Opiskelijalta voidaan periä erillinen todellisia hankinta- tai tuotantokustannuksia vastaava materiaalimaksu oppimateriaalista, työvälineistä, laitteista tai tarvikkeista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön koulutuksen päätyttyä. Mikäli opiskelija hankkii vastaavan materiaalin muualta, häneltä ei peritä materiaalikuluja (VN asetus 1230/2009 2 §). Ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat. VALMISTUMINEN Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan koulutusohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon (210, 240 tai 270 op) suorittamisesta. Todistukseen liitetään opintokortti. TYÖLLISTYMINEN JA JATKO-OPINNOT TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Koulutusohjelma valmentaa teollisuuden automaatio- tai sähkösuunnittelu- sekä esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Automaatioinsinöörit työskentelevät yhä enemmän kansainvälisissä automaatioprojekteissa aluksi projektiryhmän jäseninä ja riittävän kokemuksen hankittuaan projektiryhmän vetäjinä. Osa valmistuneista on sisällyttänyt tutkintoonsa yrittäjyysopintoja tavoitteenaan oman yrityksen perustaminen joko välittömästi tutkinnon saatuaan tai työskenneltyään ensin jonkin alansa yrityksen palveluksessa. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja noin 3 vuoden JATKOOPISKELUMAHDOLLISUUDET työelämävaiheen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa sekä työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen. Automaatiotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut insinööri voi halutessaan hakeutua Master-tasoiseen Automaatioteknologian koulutusohjelmaan hankittuaan kolme vuotta alan työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. MUUT TIEDOT VASTUUHENKILÖ Koulutusvastaava Seppo Selosmaa, [email protected], 040 5581755 SUUNNITTELU Automaatiotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tähän perustuen koulutusohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, automaatiotekniikan Opetussuunnitelma 5 (5) koulutusohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta. Osaamistavoitteiden laadintaa tekee työryhmä, joka koostuu koulutusohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne koulutusohjelmalle. Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään koulutusohjelman rakenteeseen eri opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita käydään läpi neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenestä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta. YKSIKKÖ Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teknologiayksikkö, automaatiotekniikan koulutusohjelma Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä LAADUNHALLINTA Ammattikorkeakoulussa on käytössä Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima laatujärjestelmä. Koulutusta kehitetään opiskelijoilta koottavan opintojaksopalautteen perusteella. Opintojaksopalautekäytännön lisäksi Teknologiayksikössä on käytössä puolikurssipalaute, jonka perusteella opettaja voi tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä opintojakson toteutuksen aikana. Opinnäytetöistä, projektitöistä toimeksiantajayrityksen edustajalta. sekä harjoittelusta pyydetään palaute Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus ja koulutuskohtaisen opetussuunnitelman vararehtori. PEDAGOGISET PERIAATTEET Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamisen Pedagogisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/pedagogiikka EETTISET PERIAATTEET Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö toimivat yhteisesti hyväksyttyjen (JAMKin hallitus 15.12.2010) eettisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja: www.jamk.fi/tutustu/esittely/eettisetperiaatteet VIIMEISIN PÄIVITYS 20.12.2012 OPETUSSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY 21.12.2012 Heikki Malinen, vararehtori