Näkymä - Mikael Palola

NÄKYMÄ
Sote-uudistuksen
vaikutuksiin keskittyvä asiantuntijajulkaisu, syyskuu 2014
S
E
T
O
Sote-laki
uhkaa kehuttuja
yhteistyömalleja
Naapuriapu tuottavaksi
liiketoiminnaksi »
Säädökset estävät
innovaatioita »
Mitä lakiluonnos teki
valinnanvapaudelle? »
SISÄLTÖ
LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY
Eteläranta 10, PL 30, 00131 Helsinki
Syyskuu 2014
ympäri
Suomen
Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy
KNF-Laboratoriot Oy
Korva- ja hammaslääkärikeskus
Otonhammas Oy
Koskiklinikka
Kouvolan Lääkäriasema
Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy
Laastari Lähiklinikka
Laitilan Lääkäripalvelu Oy
Laser Tilkka Oy
Lääkäriasema Cantti Oy
Lääkäriasema Eloni Oy
Lääkäriasema – Läkarstation Mediriina
Lääkäriasema Resetti Oy
Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy
Lääkärikeskus Dextra Oy
Lääkärikeskus Gyneko Oy
Lääkärikeskus Minerva Oy
Maria Magdalenan Hospitaali Ky
Medilaser Oy
Medimar Ab
Mehiläinen Oy
NeuroMental Oy
Omasairaala Oy
Oral Hammaslääkärit Oyj
Pihlajalinna Oy
Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema
PlusTerveys Oy
Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy
Porin Lääkäritalo Oy
Porvoon Lääkärikeskus Oy
Promedi Oy
Remote Analysis Oy
Röntgentutka Oy
Sairaala NEO
Savonlinnan Terveyspalvelu Ky
Seinäjoen Lääkäritalo
Silmälääkärikeskus Pupilli
Suomen Neurolaboratorio
Suomen Terveystalo Oy
TMA-Medicus Oy
Turun Gynekologikeskus Ky
Unilabs Mediscan
Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy
VITA Lääkäriasema
Vääksyn Lääkärikeskus
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy
Hoivamuutos toi
miljoonasäästöt
Vakuuttava näyttö
yhteistyöstä
Toimijoiden rooleissa sekä
julkisten ja yksityisten
tuottajien asemassa on
vielä yhteensovittamista.
Keskisuomalaisessa
SoTe-kuntayhtymässä
toteutettu hoivamuutos
maksoi itsensä takaisin
kolmessa kuukaudessa.
Jämsässä ja MänttäVilppulassa pelätään, että
sote-uudistus vie mahdollisuuden Pihlajalinnan
kanssa rakennetulta toimivalta yhteistyöltä.
Palvelusetelin käyttöönotto on synnyttänyt uusia yrityksiä, lisännyt
valinnanvapautta ja tasapuolistanut palveluntarjoajien toimintamahdollisuuksia.
Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa
noin 70 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia
ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia.
Haapajärven Lääkäritalo Oy
Hammaslääkäriasema Aaria Oy
Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy
Linnan Klinikka
HärmäMedi Oy
Imatran Kliininen Laboratorio Oy
Itäkeskuksen Poliklinikka Oy
Jämsän Lääkärikeskus Oy
Sote-palapeli
on vielä kesken
Palveluseteliä
kannattavat kaikki
Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka neljännen
terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin
osuus on yli puolet tuotetuista palveluista.
Aava Lääkärikeskus
Aava Medimagneetti Oy
Adenova Lääkärikeskus Oy
Caritas Lääkärit Oy
Diacor terveyspalvelut Oy
Docrates Sairaala
Eiran Sairaala
Eurolääkärit
Femeda Oy Ab
Gynekologi- ja Ultraäänikeskus
Medisonar Oy
10 »
5»
Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia
yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen
palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla.
LPY:n jäsenyritykset
7»
lpy.fi TERVEYTTÄ EDISTÄMÄSSÄ.
6»
Yrittäjäksi ilman
yrittäjän riskejä
Perinteisen naapuriavun
voi muuttaa nyt lailliseksi
ja kannattavaksi liiketoiminnaksi.
8»
Klustereista uutta
potkua sote-puolelle
Klustereissa syntyy innovaatioita, kun julkisen ja
yksityisen sektorin toimijat
yhdistävät osaamisensa ja
sparraavat toisiaan.
14 »
Kilpailijoista
kumppaneiksi
Yksityinen kumppani toi
Kuusamon sote-puolelle
uusia ideoita ja toimintamalleja.
15»
9»
16 »
19 »
Lähtökohdaksi
asiakkaan tarpeet
Mitä kuntiin
jää jäljelle?
Yhä useampi terveyspalveluiden käyttäjä haluaa
valita palveluntuottajansa itse. Pitkiä jonoja tai
heikkoa palvelua ei enää
hyväksytä.
Kun suuri osa kuntien
toiminnasta siirretään
sote-alueille, kysymys
kuuluu, mitä kunnat
jatkossa tekevät?
17 »
Erityisasumisen
tarve kasvaa
Kunnissa haasteita tuovat rajalliset resurssit,
väestön vanheneminen
ja yksinäisyyden kasvu.
18 »
Vaikuttavampaa
lastensuojelua
Elinkaariajattelua
rakentamiseen
Netin terveyspalvelut kehittyvät
Siirtyminen optimoituun
hoitoketjumalliin voisi
tuoda yhteiskunnalle
satojen miljoonien
eurojen säästöt.
Rakennusalalla toivotaan, että toimintaa
voidaan tehdä pitkällä
tähtäimellä myös lakiuudistuksen jälkeen.
Terveysalan uudet nettisovellukset parantavat
sekä omatoimista tiedonhakua että julkisen puolen nettipalveluita.
20 »
Attendon
menestysresepti
Attendo tuottaa palveluita kunnille edullisemmin
kuin kunnat itse. Laatu
on kuitenkin yhtä hyvää.
Miten se on mahdollista?
21 »
Mitä tapahtui
valinnanvapaudelle?
Lakiesityksessä valinnanvapauden merkitys
on selvästi heikentynyt.
Sote-uudistukseen voi vielä vaikuttaa
S
uomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta ja tavoitteista.
Juuri lausuntokierrokselle lähetetty sote-järjestämislakiluonnos ei kuitenkaan
vastaa odotuksiin. Päinvastoin, lakiluonnos
uhkaa jopa monimutkaistaa hallintoa, luoda
julkisia monopoleja ja kaventaa kansalaisten
valinnanvapautta. Pahimmillaan tuleva laki
lopettaa toimivia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Käytäntöjä,
joita kunnat ja kuntalaiset kilvan kehuvat.
Tämä lehti on syntynyt halusta vaikuttaa
järjestämislain lopulliseen sisältöön. Lehden
tavoitteena on osoittaa esimerkkien kautta,
kuinka kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä ja markkinoita rohkeasti hyödyntämällä on mahdollista parantaa palveluita ja hallita kustannuksia.
Sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkovalmistelussa
kiinnitettävä erityistä huomiota sote-alueiden rooliin. Sote-alueista tulee tehdä vah-
voja järjestäjiä, joilla on oikeasti mahdollisuus
päättää yhtenäisesti koko alueen palveluista. Tätä päätösvaltaa ja vastuuta ei tule jakaa
maakunnille, kunnille eikä palveluntuottajille. Niiltä osin kuin tuottajan valintaa ei voida antaa suoraan kansalaisille, tulee sote-alueiden voida valita
kuhunkin tilanLAKILUONNOS
teeseen
paras
mahdollinen pal- MONIMUTKAISTAA
veluntuottaja. Tä- HALLINTOA, LUO
täkään valtaa ja
vastuuta ei tule JULKISIA MONOPOjakaa tuottajille, LEJA JA KAVENTAA
olkoonpa ne julkisia tai yksityisiä, VALINNANVAPAUTTA.
isoja tai pieniä.
Tällä järjestämislailla tulee olemaan hyvin
kauaskantoiset ja laajat vaikutukset. Siksi lausunnon antamiseen kannattaa juuri nyt paneutua erityisen huolella.
KUVA: TIMO AHOLA
Lääkäripalveluja
4»
MIKAEL PALOLA, KANSANEDUSTAJA,
SOTE-KUNTAYHTYMÄNJOHTAJA (VIRKAVAPAALLA)
Kustantaja ja julkaisija: Palovoima ry Painos: 12 000 kpl Jakelu: Jaetaan kansanedustajille sekä Suomen kunnanvaltuutetuille. Lehti ilmestyy myös sähköisenä versiona,
jota jaetaan laajasti muille päättäjätahoille. Sähköinen versio on luettavissa Mikael Palolan nettisivuilla osoitteessa www.mikaelpalola.fi Ilmestyminen: Ilmestyy kertajulkaisuna
syyskuussa 2014. Päätoimittaja: Mikael Palola Tuotanto ja ulkoasu: Kaisa Ihalainen Paino: Punamusta Oy, Joensuu Lisätietoa: Yritykset ovat voineet ehdottaa toimitukselle
artikkeleiden aiheita ja toimittaa lehteen haluamaansa taustamateriaalia. Yrityksillä on näin ollen ollut mahdollisuus tuoda artikkeleissa esiin omaa yritystoimintaansa
edistäviä näkemyksiä ja kirkastaa julkisuuskuvaansa.
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 3
Sote-palapeli »
Paljon yhteensovitettavaa
Sote-uudistus koostuu lukuisista yhteen
sovitettavista kokonaisuuksista ja yksityiskohdista.
Tässä julkaisussa tarkastelun kohteeksi on
valittu tuottamiseen liittyvät näkökohdat.
1
JÄRJESTÄMINEN
Järjestämisvastuu siirtyy viidelle sote-alueelle, joiden roolit
hakevat vielä muotoaan. Palveluiden järjestämiseen liittyviä
tehtäviä on määritelty osittain myös tuottajina toimiville
kunnille ja kuntayhtymille.
2
TUOTTAMINEN
Lakiluonnoksessa tavoitteeksi on asetettu maakunnanlaajuiset julkiset tuotantomonopolit, joille ollaan antamassa
valta päättää markkinoiden hyödyntämisestä. Yritykset ja
kolmas sektori ollaan jättämässä julkisen tuottajamonopolin
armoille. Tämä uhkaa monia toiminnassa olevia ja hyväksi
osoitettuja toimintamalleja.
3
HALLINTO
Sote-alueet organisoidaan kuntayhtymämallilla. Kuntakohtaisista paikkajaoista ja äänivallasta jouduttaneen vielä
neuvottelemaan. Samat neuvottelut ovat edessä myös tuotanto-organisaatioiden osalta. Uhkakuvana on moniportainen
hallinto ja roolien epäselvyys.
4
RAHOITUS
Köyhän ja rikkaan kunnan asukkaat saavat jatkossa
tasavertaiset palvelut. Kapitaatio-malli rankaisee kustannustehokkaita kuntia ja palkitsee tehottomia. Julkisten monopolien vahvistuessa kannustimet kustannustehokkuuden
jatkuvaan parantamiseen heikkenevät olennaisesti.
5
ASIAKKAAT
Kansalaisten oikeus palveluihin ei enää jatkossa riipu
asuinkunnasta. Asiakkaiden valinnanvapaudessa otetaan
kuitenkin takapakkia. Valinnanmahdollisuus kaventuu, kun
tuotanto keskitetään suurille julkisille tuottajille.
6
PERUSTUSLAKI
Järjestämislakiluonnos vaatii vielä yhteensovittamista
perustuslain kanssa.
HYVINVOINTI- JA ELINKEINOPOLITIIKAN
Yhteistyöllä menestykseen
Teksti: Pekka Utriainen apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylä
J
yväskylän kaupungin hyvinvointipalvelut rakentuvat monituottajamallin
perustalle. Ratkaisuun on päädytty
pienin askelin. Keskeisimpinä tavoitteina on ollut asiakkaan saama joustava ja
laadukas palvelu sekä sujuvat palveluketjut
ilman turhaa byrokratiaa ja rajapintoja.
Palvelusetelin tuominen oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalle vuonna 2003
mahdollisti uuden toimintamallin. Kaupunki edesauttaa hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymistä omalla toiminnallaan, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät.
Osa päättäjistä suhtautui asiakkaiden
valinnanvapauden lisäämiseen epäillen ja
alussa olimme hyvin varovaisia. Vuonna
2004 yrittäjiä oli vain kolme ja kaupungin
talousarviossa rahaa varattiin 60 000 euroa.
Kokemusten myötä ”epäilevät Tuomaatkin”
olivat valmiita etenemään päätöksenteossa.
Yrittäjien määrä satakertaistui
Nyt asia on jo arkipäivää. Palvelusetelituottajina on jo lähes 300 yrittäjää ja vuositasolla kaupunki käyttää palveluseteleihin 10
miljoonaa euroa.
Hyötyjä on paljon. Pienikin yritys on voinut tulla kunnan kumppaniksi ilman tarjouskilpailua.Väestö on oppinut käyttämään
yritysten tuomia hyvinvointipalveluja myös
sellaisissa palveluissa, joissa yhteiskunnan tukea ei ole. Kaupungin oma tuotanto
on parantanut kilpailukykyään, yksityisten
“JYVÄSKYLÄSSÄ
KILPAILU ON
JOHTANUT LAADUN
JA TEHOKKUUDEN
LISÄÄNTYMISEEN JA
INNOVAATIOIDEN
OMAKSUMISEEN.”
tuottajien sparraamana. Yksityiset tuottajat
ovat oppineet, kuinka toimia pitkäjänteisesti osana kaupungin palveluketjua. Kaupungin investointitarve on vähentynyt, kun yritykset ovat sijoittaneet alueelle.
Kaiken kaikkiaan kumppanuudella on
saatu aikaan hyvinvointipolitiikan ja elinkeinopolitiikan yhteenliittymä, josta asiakkaille, veronmaksajille ja yrittäjille on tullut
merkittävää lisäarvoa.
Palvelusetelin arvo oleellinen
Palvelusetelien arvon määrittäminen on
keskeinen elementti onnistumisessa sekä
kaupungin että kansalaisen näkökulmasta.
On varmistettava, että hintataso pysyy kohtuullisena kaikille osapuolille. Palvelusetelin arvon määrittäminen alhaiseksi nostaa
asiakkaan omavastuu-osuutta. Tämä johtaa
eriarvoisuuden kasvuun, kun palveluseteleitä voivat käyttää ainoastaan hyvätuloiset.
Jyväskylässä palvelusetelin arvoa määritetään vertaamalla sitä kunnan oman tuotannon kustannuksiin. Tämä edellyttää,
että yksikkökustannukset lasketaan ja ne
ovat julkisesti nähtävillä. Tällöin vertailu on
mahdollista. Meillä lähtökohta on, että asiakkaan omavastuu on saman suuruinen,
käyttipä hän kaupungin tai yksityisten palveluntuottajien palveluja.
Palveluohjaus ja positiivinen kilpailu
Palveluohjaajat opastavat asiakkaita palvelujen käytössä ja tuottajan valinnassa.
Palvelujen tuottajat ja hinnastot löytyvät
helposti myös kaupungin nettisivuilta. Hintojen vertailu pitää hintatason kurissa. Elinkeinoyhtiömme Jykes on toiminut esimerkillisesti palvelusetelimallin kehittämisessä
ja ylläpidossa.
Eduskuntakäsittelyyn tulevan sote-lain
mukaan järjestämisalue määrittelee periaatteet, joilla asiakkaan valinnan vapaus toteutuu. Uskon, että palvelusetelimallin kehittäminen ja nykyistä laajempi käyttöönotto
tullaan hyväksymään kaikilla sote-alueilla
kuntien ja kuntayhtymien oman tuotannon
ja ostopalvelujen rinnalle. Se on riskitön
vaihtoehto, ja siitä hyötyvät sekä asiakkaat
että veronmaksajat.
Jyväskylässä positiivinen kilpailu on johtanut laadun ja tehokkuuden lisääntymiseen ja uusien innovatiivisten käytäntöjen
omaksumiseen.
7
TOIMITILAT
Toimitilajärjestelyt jäävät kuntien sovittaviksi. Iso kysymys
on, jäävätkö tyhjät toimitilat yksittäisen kunnan vastuulle vai
hoidetaanko tilojen sopeuttamiset yhteisvastuullisesti.
8
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä
uusien tuotanto-organisaatioiden palvelukseen
ilman irtisanomissuojaa.
Sosiaali- ja terveysalan
yrityskauppojen
varma maaliinviejä
www.awd.fi
9
KESTÄVYYSVAJE
Sote-uudistuksesta odotetaan ratkaisuja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, mutta löytyykö järjestämislakiluonnoksesta tätä tukevia elementtejä?
10
KUNNAT
Kunnilta viedään yli puolet tehtävistä ja kunnista tulee
kuntalaisten edunvalvojia suhteessa sote-kuntayhtymään.
Minkälaiset välineet niille annetaan tämän tehtävän
hoitamiseen?
4 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 5
Innovaatiot »
Hoivamuutos toi Saarikan
kunnille puolen miljoonan säästöt
HELPOMPAA YRITTÄMISTÄ
SOTE-PUOLELLEKIN
Laskutuspalveluyritys Odeal Oy tarjoaa uusia vaihtoehtoja työttömyyden hoitoon.
Yritys toivoo, että tuleva sote-järjestämislaki selkeyttäisi epäselvää lainsäädäntöä
ja mahdollistaisi työllistämisinnovaatiot myös sote-puolella.
O
dealin perusidea on yksinkertainen. Yritys tarjoaa yrittäjyyttä ilman yrittämiseen liittyviä riskejä.
”Kuka tahansa voi tulla meille
töihin ja aloittaa oman liiketoiminnan harjoittamisen haluamallaan toimialalla. Me
huolehdimme eläkevakuutuksista, työluvista, kirjanpidosta, laskutuksesta ja muista lakisääteisistä velvoitteista”, Odeal Oy:n
toimitusjohtaja Olli Lassila kuvailee.
Odealin kautta laskutus tehdään työsuhteessa ja työnantajavastuu on Odealilla. Palvelujensa katteeksi yritys perii 2–6 %
komission työntekijän laskutuksesta.
Malli Ruotsista
Liikeidea on peräisin Ruotsista ja ala on
Suomessa vahvassa kasvussa. Odeal on
kasvanut nopeasti vahvaksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Kasvun syynä Lassila näkee sen, että yrittäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi.
”Yhteiskunta tukee aloittavaa yrittäjää
hyvin, mutta vain siihen asti, kun varsinainen liiketoiminta alkaa. Monelle yrittäjälle tulee yllätyksenä, kuinka paljon rahaa
ja vaivannäköä alkuvaiheen jälkeen tarvitaan. Jos yrittäjä sairastuu tai masentuu
eikä suoriudu laskuista, hänelle jää maksuvirhemerkintä, joka tekee yrittämisestä ja
yrittäjän elämästä entistäkin vaikeampaa”,
Lassila kuvailee.
Odealin avulla aloittava yrittäjä välttää
nämä riskit. Lassilan mukaan osa laskuttajista siirtyy myöhemmin itsenäisiksi yrittäjiksi, mutta yllättävän moni jää laskuttajaksi, vaikka liikevaihto kasvaisikin.
”Laskuttajien ääripäät ovat pari keikkaa
kuukaudessa tekevä hieroja ja miljoona euroa laskuttava rakennusalan toimija, joka
työllistää myös useita aputyöntekijöitä.”
Toiminnan heikkoutena Lassila pitää
sitä, että mallia ei vielä tunneta tarpeeksi.
”Esimerkiksi liitot kyselevät laskutusyrityksen työntekijöiden työsuhteista, koska
ne eroavat perinteisestä palkkatyöstä. Suh-
6 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
PALVELUSSA ON
POTENTIAALIA MYÖS
SUURTEN YHTEISKUNNALLISTEN ONGELMIEN,
KUTEN IKÄÄNTYMISEN
JA TYÖTTÖMYYDEN
HOITOON.
tautuminen on kuitenkin parantunut sitä mukaan, kun liittojen edustajat ovat perehtyneet
liiketoimintaan.”
Vuokratyötä joustavampaa
Lassilan mukaan laskuttajat eroavat vuokratyöläisistä siinä, että he etsivät aktiivisesti oman työpaikkansa ja määrittelevät oman
palkkatasonsa.
Lassila on huomannut Odealin laskuttajien
joukossa uudenlaisen ilmiön.
”Monet yt-neuvotteluissa työttömäksi jääneet työntekijät palaavat usein takaisin omaan
työpaikkaansa alihankkijoina meidän kauttamme. Uudenlainen työsuhde poistaa työnantajalta kiinteät henkilöstökulut ja tarjoaa
työntekijälle mahdollisuuden neuvotella molemmille osapuolille sopivammat työehdot.”
Laskuttajamallia hyödynnetään erityisesti freelancer-tyyppisiä työsuhteita suosivilla toimialoilla. Odealin suurimmat laskuttajaryhmät muodostuvat konsulteista, myyjistä,
rakennusmiehistä, siivoojista, muusikoista,
kääntäjistä, kuljettajista sekä luovan- ja ravintola-alan työntekijöistä.
Lassilan mukaan moni laskuttajista tekee
töitä myös kuntasektorille. Tyypillisimmin
kunnille tehdään käännöstöitä, rakennuspalveluita tai erilaisia projektitöitä.
”Mallimme on myös maahanmuuttajille
ihanteellinen, kun he voivat tarjota palveluita
laskuttajana, eikä työllistyminen kaadu taustaan, kielitaitoon tai byrokratiaan. Laskutta-
jina on paljon mm. ulkomaalaistaustaisia
tulkkeja, kääntäjiä ja siivoojia.”
Sote-laki esteenä työllistymiseen
Yritys toivoisi voivansa vastata paremmin
ikääntyvän väestön aiheuttamaan työvoimatarpeeseen sosiaali- ja terveyspuolella. Alalle on kuitenkin hankala työllistyä
laskutuspalvelun kautta, sillä hoiva-alan
työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia
määrittelevä sote-lainsäädäntö on monitulkintainen, eikä huomioi laskutuspalveluyrityksen tyyppistä työskentelytapaa.
Lassilan mukaan esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, henkilökohtaiset avustajat ja hoiva-apulaiset voisivat laskuttajina
tarjota palveluita syrjäseutujen ikääntyvälle väestölle.
Tällä hetkellä Odeal tarjoaa jo mahdollisuuden kevyttä arkiapua tai virkistystä tarvitsevien henkilöiden auttamiseen.
Laskuttajina toimii muun muassa hierojia,
talonmiehiä ja erilaisia hoito- ja terveysalan
työntekijöitä.
”Meidän kauttamme perinteisen naapuriavun voi muuttaa lailliseksi ja tuottavaksi liiketoiminnaksi, joka ei vaadi itseltä muuta kuin asiakkaiden hankkimisen.
Asia on merkittävä myös yhteiskunnallisesti, sillä harva yritys voi toimia kannattavasti esimerkiksi pienellä paikkakunnalla. Yksi
ihminen voi lisäksi saada sivutulosta merkittävän lisän omiin tuloihinsa tai eläkkeeseensä”, Lassila havainnollistaa.
Toimitusjohtaja näkee Odealin kaltaisten
yritysten roolin yhteiskunnallisessa kehityksessä merkittävänä.
”Tämän tyyppiselle yrittämiselle on selvästi Suomessa tilausta. Uskomme, että
palvelulla on potentiaalia suurten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten työttömyyden, ikääntymisen ja maahanmuuttajien
integraatio-ongelmien ratkaisemiseen. Toivomme, että myös lainsäädäntö olisi omalta osaltaan tukemassa toimialan kehitystä.”
LINDA KANNIAINEN
Keskisuomalaisessa perusturvaliikelaitoksessa toteutettu kotihoitopalveluiden
toimintauudistus maksoi itsensä takaisin kolmessa kuukaudessa.
P
erusturvaliikelaitos Saarikassa arvioitiin vuonna 2010 kotihoidon
resurssit ja kehittämistarpeet. Kartoituksessa huomattiin, että kotihoidossa olisi mahdollisuus saavuttaa merkittäviä
säästöjä työajankäyttöä tehostamalla. Työntekijöiden työajasta käytettiin tärkeimpään asiakkaan luona tehtävään työhön vain
noin 40 prosenttia. Tavoitteeksi
asetettiin asiakastyön osuuden
nostaminen 60 prosenttiin.
”Meillä oli tavoite, mutta ei
välineitä sen toteuttamiseen.
Valitsimme kumppaniksi alalla pioneerityötä tekevän eHoivan, jonka avulla pääsimme
uudistamaan hoitohenkilökunnan toimintaa tehokkaimmalla
mahdollisella tavalla”, Saarikan
palvelupäällikkö Anu Kinnunen kertoo.
Tulokset näkyivät heti
Yhteistyö käynnistyi nopeasti.
eHoiva tutki aluksi simuloinnin
avulla, onko uuden hoivajärjestelmän kautta mahdollista toteuttaa Saarikan tavoite 20 prosenttiyksikön välittömän työn
lisäämisestä. Kun vastaus oli positiivinen, parannukset kohdistettiin kolmeen eri toimintakokonaisuuteen. Työn suunnittelun
Saarikan henkilöstökulujen kehitys 2012–2014
Laskelmiin sisältyvät erikseen 2013 syksyllä päätetyt yötyömuutokset,
joiden kokonaisvaikutus on vuositasolla n. 100 000 euroa.
Euroa
1 900 000
1 850 000€
1 800 000
1 690 000€
1 700 000
1 600 000
1 500 000
1 350 000€
1 400 000
1 300 000
2012
automatisointiin, reittien optimointiin ja mobiilikirjaamiseen.
Tuloksia alkoi tulla jo puolen
vuoden päästä yhteistyön aloittamisesta. Toiminnan tehostuminen näkyi palvelun laadun
vahvistumisena, asiakkaan palveluajan kasvuna ja ruuhkahuippujen tasaantumisena. Esimiehillä
oli mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti asiakastyön etenemistä ja
tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Työntekijä sai avukseen mobiilisovelluksen, joka avusti arjen
sujumista tarkoilla tehtäväkuvauksilla, kartoilla ja ajankohtaisilla
asiakastiedoilla. Saarikkaan perustettiin myös varahenkilöyksikkö, joka varmisti korkean palvelutason myös muutostilanteissa.
Palvelun tehostumisen myötä
2013
2014
syntyneet säästöt yllättivät Saarikan johdon.
”Säästöjen syntyminen on
ollut nopeampaa kuin kukaan meistä osasi odottaa. Töiden järkevämpi suunnittelu
muun muassa sijaisjärjestelyissä yhdessä eHoivan ratkaisujen
kanssa ovat mahdollistaneet
kotihoidossa kahden vuoden
aikana noin puolen miljoonan
euron säästöt. Ensimmäisenä
vuonna säästöt olivat 9 prosenttia ja toisen vuoden aikana
20–25 prosenttia”, Kinnunen
luettelee.
eHoivan
asiakkuusjohtaja
Pauli Nurmi korostaa hyvien
tulosten olevan suurelta osalta
myös osaavan henkilökunnan
ansiota.
”Muutos on ollut helppo toteuttaa, kun kotihoidon työntekijät ovat olleet ammattitaitoisia ja
valmiita kehittämään omaa työtään. Muutoksen organisointiin
on Saarikan puolelta osallistunut
käytännössä kolme henkilöä, hoivapuolen esimies, sairaanhoitaja
ja lähihoitaja. Yhtään ICT-henkilöä Saarikasta ei ole tarvittu.”
Mallia muille kunnille
Tällä hetkellä eHoivasta saatu
tuki on kääntynyt projektihallinnan sijasta arjen ratkaisujen parantamiseen.
”Arkea johdetaan nyt uusilla
työkaluilla niin organisaatio-, lähiesimies- kuin hoivahenkilötasollakin. Työtä on opittu ja opitaan
yhä tekemään uusilla tavoilla”,
Kinnunen selittää.
Palvelupäällikkö
kannustaa
muita kuntia ottamaan mallia
Saarikasta.
”Monessa kunnassa lähtötilanne on sama kuin meillä, mutta päätösten kanssa vitkastellaan. Haluamme rohkaista kuntia
muutokseen. Meillä uusi järjestelmä on lisännyt säästöjen ja palvelunlaadun lisäksi merkittävästi
asiakkaiden tyytyväisyyttä ja yksinkertaistanut henkilökunnan
työpäivän kulkua.”
KAISA IHALAINEN
Toimiva malli sote-uudistukseen
eHoivan kehittämän hoiva-alan palvelukokonaisuuden on todettu käytännössä parantavan merkittävästi palveluiden
laatua ja kustannustehokkuutta. Mallin toivotaan uudistavan kuntapalveluita myös valtakunnallisella tasolla.
UUSI järjestelmä kehitettiin tukemaan yhteiskunnallista muutosta.
”Väestön ikääntymisen ja hoitopalveluiden heikon tason vuoksi
ikäihmisten palveluiden järjestäminen on tällä hetkellä keskeinen
kehittämiskohde koko maassa.
Halusimme kehittää järjestelmän, jonka avulla voimme yhdessä kuntien kanssa tukea kotona
asumista ja aktiivista ikääntymis-
tä mahdollisimman tehokkaasti”,
yrityksen asiakkuusjohtaja Pauli
Nurmi kuvailee.
Myös tiukkeneva kuntatalous pakottaa kuntia etsimään uudenlaisia
ratkaisuja kotipalveluiden tuottamisessa. Uudistukset syntyvät kuitenkin harvoin kuntien sisällä.
”Olemme rakentaneet yhteistyömallimme kuntien tarpeiden
pohjalta ja tuomme uusia toimin-
tatapoja erityisesti niille alueille,
joilla kuntapuolella kehitys on hitainta.”
Nurmi kehottaa kuntapäättäjiä
kriittisyyteen hoiva puolen kumppanin valinnassa.
”Markkinoilla on paljon erilaisia
toimintamalleja, mutta käytännössä voidaan usein todeta, että niiden
avulla ei säästöjä synny. Me olemme kuitenkin osoittaneet, että koti-
hoidosta on löydettävissä säästöjä,
kun muutokset kohdistetaan oikeisiin asioihin.”
Nurmi esittää sanojensa tueksi
vakuuttavat luvut.
”Hankintojen hyvänä takaisinmaksuaikana pidetään 1–3 vuotta. eHoivaan tehty hankinta maksoi
Saarikassa itsensä takaisin kolmessa kuukaudessa.”
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 7
Innovaatiot »
RAJOJEN YLITYS TUO
LASTENSUOJELU
KAIPAA KOKONAISVALTAISUUTTA
INNOVAATIOITA
Majoituspalveluyritys Forenom Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kankaan mielestä
parhaat innovaatiot syntyvät, kun eri aloilla toimivat yritykset yhdistävät osaamisensa.
Kangas kaipaa klusteri-ajattelua myös sote-puolelle.
M
ajoituspalvelu Forenom Oy on
hyvä esimerkki innovatiivisesta
suomalaisyrityksestä. Alunperin emoytiö Baronan henkilöstölle majoitusta järjestäneestä tytäryhtiöstä
on kasvanut alan markkinajohtaja, joka on
laajentanut toimintaansa ennakkoluulottomasti ja menestyksekkäästi toimialalta toiselle.
Klusteri yhdistää osaamisen
Yritys on tuonut osaamista sote-puolelle
klusteri-mallin avulla.
”Klusteri-mallissa yritykset kerääntyvät
yhteisen ongelmakentän ympärille miettimään, miten yhteistä kokonaisuutta voidaan viedä järkevästi eteenpäin. Mallia
käytettiin menestyksekkäästi esimerkiksi
Nokiassa”, Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas selittää.
Klusteri-yhteistyön hedelmällisyys perustuu Kankaan mukaan osapuolien erilaisuuteen, toimijoina voi esimerkiksi olla sekä
julkisen että yksityisen sektorin edustajia.
Forenom on tuonut sote-kentällä toimiville kumppaneilleen muun muassa henkilöstö-, turvallisuus-, lukitus-, ulkoistamis- ja
it-alan osaamista.
Kankaan näkemyksen mukaan sote-puolen toimintakäytännöissä olisi paljon kehitettävää.
”Tällä hetkellä sote-sektoria vaivaa julkisen kilpailutuksen tuoma lamaannus, joka
estää innovaatioiden syntymisen ja käyttöönoton. Alan kehitystä hidastaa, kun virkamiehet suhtautuvat kilpailuttamiseen
epäluuloisesti ja pelkäävät tekevänsä asias-
“IHMISET VALITSEVAT
HOTELLINSA JULKISTEN
ARVIOIDEN PERUSTEELLA.
MIKSI HE EIVÄT OSAISI
VALITA SAIRAANHOITAJAA,
LÄÄKÄRIÄ TAI KÄTILÖÄ
SAMALLA TAVALLA?”
sa virheitä. Hyvät asiat eivät koidu asiakkaan hyväksi vaan hallinnolliset asiat dominoivat.”
Myös kuntiin lausuntokierrokselle jätetty
sote-järjestämislaki vie Kankaan mukaan
sote-alan kehitystä väärään suuntaan.
”Toisin kuin lakiluonnoksessa esitetään,
yritykset tulisi ottaa vakavasti otettavina
kumppaneina mukaan ratkaisemaan sotesektorin asioita. Alan yhteiset ongelmat
ratkeavat parhaiten, kun yksityiset ja julkiset toimijat lyövät osaamisensa yhteen.”
Valinnanvapaus yhä suurempi arvo
Kangas näkee lakiluonnoksen yhtenä suurena ongelmana valinnanvapauden rajoittamisen. Ihmisten tulisi saada itse valita
hoitopaikkansa. Samoin yritysten ja julkisyhteisöjen pitäisi pystyä toimimaan tasaarvoisina toimijoina samalla kilpakentällä. Kankaan mukaan aito ja avoin kilpailu
käynnistäisi laadullisen tehokkuuskilpailun, joka veisi koko alaa eteenpäin. Dynaamisin kehitys tapahtuu aloilla, joilla asiakkailla on aito valinnan mahdollisuus.
“Suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön
valinnanvapaus koetaan yhä suuremmaksi
arvoksi. On käsittämätöntä, jos tuleva laki
ryhtyy enemmän rajoittamaan kuin vahvistamaan tätä kehitystä.”
Kangas vertaa sote-puolen tilannetta Forenomin ydinliiketoimintaan, hotelli- ja
majoitusbisnekseen.
“Meidän toimialalla julkinen arviointi on
itsestään selvää ja jatkuvaa. Ihmiset valitsevat hotellihuoneensa ja majoituspaikkansa pitkälti julkisten arvioiden perusteella.
Miksi sama ei toimisi sote-puolella? Miksi
ihmiset eivät osaisi valita kätilöä, hammaslääkäriä tai terveydenhoitajaa samalla tavalla kuin he valitsevat hotellinsa, autonsa tai
asuntonsa?” Kangas kysyy.
Toimitusjohtaja myöntää, että julkiset arvioinnit ovat yritykselle jatkuva peiliin katsomisen paikka. Arvioita myös pelätään. Ne
kuitenkin takaavat, että lopulta parhaat ja
laadukkaimmat toimijat voittavat ja asiakas
saa parhaan mahdollisen vastineen rahoilleen.
“Voidaan kysyä, kuka haluaa enää valita
hotellia ilman arvioita. On selvää, että kuluttajat tulevat vaatimaan valinnanvapautta
ennemmin tai myöhemmin myös terveyspuolelle.”
Siirtyminen optimoituun hoitoketjuun voisi tuoda yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen säästöt.
VIIME vuosina, hankintalain tultua
voimaan, ovat kunnat aktiivisesti
kilpailuttaneet lastensuojelupalvelujaan.
”Kilpailutukset on yleensä hoidettu kilpailuttamalla yksittäiset palvelut, kuten laitos-, avo- ja
perhepalvelut erikseen. Olemme
osallistuneet kymmeniin kilpailutuksiin, joissa ainoastaan yhdessä
on kysytty, miten palvelu yhdistyy
lapsen kokonaisvaltaiseen hoitoketjuun”, toteaa lastensuojelu- ja
mielenterveyspalveluita tuottavien
yhtiöiden yhteenliitymän, MilaPron
toimitusjohtaja Mika Ingi.
Parempaa hoitoa 20–50 %
pienemmillä kustannuksilla
Toimitusjohtajalla on selvä näkemys siitä, miten kilpailutus kannattaisi hoitaa.
”Kuntien olisi hyvä kilpailuttaa
asiakkaan hoitoketju aina asiakaskohtaisesti. Se varmistaisi sen,
etteivät lapset ja perheet jäisi vuosiksi liian tehottomaan tai tehokkaaseen hoitoon.”
HOITOKETJUHANKE
VALMISTEILLA
MilaPro etsii syksyn 2014 aikana kuntayhteistyökumppaneita
Hoitoketju-hankkeeseen.
Tavoitteena on löytää 20 kaupunkia, kuntaa tai kuntayhtymää, joilla on tarve vähentää
lastensuojelukuluja ja lisätä
hoidon tehokkuutta.
Ingin mukaan oikein ajoitetut
siirtymät tehostetun laitoshoidon,
perhehoidon ja avopalveluiden välillä takaisivat asiakkaille parhaimman hoidon ja kunnille suurimmat
kustannussäästöt.
”Kokemuksemme on, että jos
kaikki kunnat siirtyisivät optimoituun hoitoketjuideologiaan, yhteiskunta voisi säästää lastensuojelussa vuosittain 200–500 miljoonaa
euroa.”
Optimoidusta hoitoketjumallista hyötyisivät sekä lapsi että kun-
ta. Ingi ottaa esimerkin käytännön
tilanteesta, jossa lapsen hoitojaksoa ollaan päättämässä ja lapselle
suunnitellaan jälkihuoltoa.
”Jos kunta haluaa tehdä siirtymän asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, se joutuu
nykyisellä kilpailutuskäytännöllä
kilpailuttamaan päällekkäin kahta
palvelua ja maksamaan päällekkäisyydestä.”
Ingin mukaan kunta saisi paremman kustannushyödyn, jos se
alun perin sopisi hoidon määrämitasta ja niistä tavoista, joilla lapsi
siirretään hoidon kannalta nopeasti oikeaan tukirakenteeseen.
”Tämä myös tehostaisi niitä vaikutuksia, joita hoidolla on lapseen,
sekä vapauttaisi lapsen kanssa
työskentelevät ammattilaiset räätälöimään asiakkaalle yksilöllisempää hoitoa.”
Kehityksen avain –
tasa-arvoinen kilpailutilanne
Ingi näkee lastensuojelupalveluiden kehittyvän tulevaisuudessa
parhaiten kuntien ja
yksityisten palveluntuottajien tasa-arvoisen kilpailun kautta.
”Yksityisen toimijan on
elossa pysyäkseen palveltava kuntaa maksimaalisella hinta-laatusuhteella.
Sen on uudistettava toimintaa nopeasti, kun asiakaskunnan tarpeet muuttuvat.
Tällä hetkellä kunnan omalla palvelutuotannolla ei ole samanlaista painetta adaptoitua,
vaan muutosprosessit kestävät
pitkään.”
Ingin mukaan lastensuojelupalvelujen vapauttaminen aidolle
kilpailulle olisi myös kuntien etu.
Tämä tulisi huomioida myös uudessa sote-järjestämislaissa.
”Muutos tehostaisi varmasti kuntien omaa palvelutuotantoa,
eikä estäisi kuntia edelleen tuottamasta omia palvelujaan, jos niiden hinta–laatusuhde kestäisi kilpailun.”
MIIKA LIIMATTA
“KUNTA JOUTUU NYKYISELLÄ KILPAILUTUSKÄYTÄNNÖLLÄ KILPAILUTTAMAAN
PÄÄLLEKKÄIN KAHTA PALVELUA JA MAKSAMAAN PÄÄLLEKÄISYYDESTÄ.”
Yksityinenkin on yhteisellä asialla
Kankaan mukaan myös rahoitus tulisi järjestää sote-lain myötä niin, että se olisi yhdenmukainen yksityiselle ja julkiselle toimijalle.
“Palveluseteli on hyvä esimerkki reilun
kilpailutilanteen järjestämisestä. Sen tyyppiset toimintamallit edistävät sekä yksilön
valinnanvapautta että palvelunjärjestäjien
tasapuolisia toimintamahdollisuuksia.”
Yksityisessä omistuksessa olevat yritykset
nähdään Kankaan mielestä sote-keskustelussa liikaa vain omien intressiensä ajajina.
”Me teemme kaikki töitä yhteisen hyvän
eteen. Tarjoamme ihmisille töitä ja edistämme verotuloilla hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Toiveena on, että tuleva
sote-laki kannustaa sekä julkista että yksityistä sektoria oman toimintansa kehittämiseen.”
KAISA IHALAINEN
8 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 9
Uudet yhteistyömallit »
Teksti: Kaisa Ihalainen Kuvat: Juho Tuomisto, Pixmac
Yhteinen
yritys
Jämsässä ja Mänttä-Vilppulassa kuntien terveydenhoitopalveluista
ovat vastanneet parin viime vuoden ajan yritykset, joissa omistajina ovat
sekä julkinen taho että yksityinen toimija. Vaikka uudenlaisen yhteistyön
tulokset ovat olleet vakuuttavia, sote-lakiesityksen nykytilan arvioinnissa
innovatiivinen yhteistyömalli jätettiin huomioimatta kokonaan.
U
utta toimintamallia lähdettiin kokeilemaan ensimmäiseksi Jämsässä. Vuonna 2010 perustettu, Suomen
ensimmäinen julkisen ja yksityisen toimijan yhdessä
omistama yhtiö sai nimekseen Jokilaakson Terveys Oy.
Aluesairaala- ja terveyskeskuspalveluita tuottavan yhtiön omistajiksi tuli kolme tahoa: Jämsän kaupunki, Keski-Suomen
sairaanhoitopiiri ja tamperelainen yksityinen terveysalan toimija,
Pihlajalinna-konserni.
Toinen yhteistoimintayritys perustettiin pari vuotta myöhemmin Mänttä-Vilppulassa. Kaupungin yhteistyökumppaniksi valittiin sama yksityinen terveysalan yritys kuin Jämsässä, Pihlajalinna.
Syntyi perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaava yhteiskunnallinen sote-yritys, Mäntänvuoren Terveys Oy.
Kummassakin kunnassa yhteistyö käynnistyi kunnan tarpeesta.
Jämsän aluesairaalalla meni ennen yhteisyrityksen perustamista
kohtuullisen hyvin. Oli kuitenkin nähtävissä, että oman sairaalatoiminnan hoitamiseen ei riittäisi tulevaisuudessa tarpeeksi resursseja.
10 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
Suurin osa avainlääkäreistä oli jäämässä
eläkkeelle ja terveyskustannukset olivat kasvaneet
kestämättömän suuriksi. Ennen yhteistyön aloittamista
Jämsä listattiin terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen puolesta vasta Suomen 111:nneksi tehokkaimmaksi kunnaksi.
Mänttä-Vilppulassa tilanne oli vielä huonompi. Vuosina 2002–
2012 alueen perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta oli vastannut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Vaikka toiminta oli
aluksi tehokasta, vuosien aikana kustannukset nousivat pilviin.
Kustannusnousu saattoi yksittäisenä vuonna olla lähes 20 prosenttia. Lääkäreistä oli silti jatkuva pula. Tilannetta yritettiin paikata keikkalääkäreillä, joita kunnassa riittikin – muun muassa kahta
hammaslääkärin virkaa hoiti vuodessa 28 eri lääkäriä. Hoitotakuu
jäi toteutumatta useiden satojen potilaiden kohdalla.
Kun yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa oli päättymässä, kunnassa yritettiin kehitellä terveysalan yhteistyötä naapurikuntien kanssa.
”PARHAAT TULOKSET
SYNTYVÄT, KUN
JULKISEN JA YKSITYISEN
SEKTORIN VAHVUUDET
YHDISTETÄÄN.
KUMPIKAAN EI PYSTY
SELVIÄMÄÄN SOTE-ALAN
MUUTOKSESTA YKSIN.”
Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat ja edessä oli uuden yhteistyökumppanin etsintä. Katseet kääntyivät Pihlajalinnan suuntaan.
Uudenlaisen yhteistyön käynnistäminen aiheutti kummassakin kunnassa omat haasteensa, mutta toiminta muuttui nopeasti
tehokkaaksi. Jämsä nousi seuraavana vuonna terveysmenoja kartoittavassa listauksessa sijalle 34. Mänttä-Vilppulassa kustannukset laskivat yhteistyön tuloksena noin 3 miljoonaa euroa, joka vastasi kunnassa kahta veroäyriä. Myös kaikki lääkärinvirat täytettiin.
”Olemme saaneet Pihlajalinnan kanssa tehdyn yhteistyön avulla
kustannukset kuriin ja palvelutaso on parantunut. Pihlajalinna on
onnistunut myös sitouttamaan henkilöstöä ja kaupunkilaiset ovat
tyytyväisiä palveluihin”, kaupunginjohtaja Esa Sirviö kuvailee.
Yhteistyön hyödyt näkyvät Sirviön mukaan kunnassa laajemminkin.
”Pihlajalinna työllisti sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon
henkilökunnan ja osan kaupungin sosiaalipalvelujen henkilökunnasta. Näiden lisäksi se on onnistunut rekrytoimaan uusia työntekijöitä, minkä ansiosta erityisesti terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toimivuus ovat parantununeet merkittävästi.”
Kummankin yhteistyökaupungin johtajat sekä Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén pitävät Jämsän ja Mänttä-Vilppulan esimerkkejä vakuuttavana näyttönä terveysalan hallitun ulkoistamisen
ja yhteisyritysmallin kannattavuudesta.
”Suomessa ei ole tehty aikaisemmin näin kokonaisvaltaisia ulkoistuksia. Nyt meillä on konkreettisia näyttöjä kuntien kanssa yhteistyössä tehdyn ulkoistuksen toimivuudesta”, Wirén kiteyttää.
Malli on saanut myös julkista tunnustusta. Jokilaakson sairaalassa
vierailleen pääministeri Jyrki Kataisen mielestä Jämsän mallilla tulisi olla tilaa tulevassa sote-uudistuksessa.
”Sairaalan järjestämismalli pitää ehdottomasti säilyttää. Tuottajien moninaisuus näkyy terveyspalveluiden laadussa. Pelkkä yksityinen tai julkinen monopoli ei ole hyvä”, Katainen tiivisti Jämsän seutu -lehden haastattelussa keväällä 2014.
Pihlajalinnan Tampereen terveysasemamalli, OmaPihlaja, palkittiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon myöntämällä tunnustuksella ”Vetovoimaisimmat SoTe-työpaikat” vuonna 2014. Myös
arkkiatri Risto Pelkonen on ilmaissut tukensa terveysasemamallille.
Jämsässä laajennettiin palveluita ja asiakaskuntaa
Jämsässä yhteistyön tulokset ovat vakuuttavia. Kunta on parantanut viimeisen kolmen vuoden aikana tuloksiaan lähes jokaisella
terveydenhuollon sektorilla.
”Palvelun saatavuus on parantunut, kustannukset ovat hallinnassa, henkilöstön viihtyvyys on lisääntynyt ja hoitotulokset ovat olleet
erinomaisia. Laatu näkyy myös siinä, että meillä potilaat tietävät kuka
heidät leikkaa”, Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajunen luettelee.
Tulokset näkyvät myös viivan alla. Jämsä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Pihlajalinna ovat saaneet yhtiöön sijoittamansa kaksi
miljoonaa euroa takaisin pääoman palautuksina ja osinkoja on jaet-
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 11
Uudet yhteistyömallit »
«
Uuden toimintamallin myötä Jokilaakson
sairaalassa tehtyjen leikkaustoimenpiteiden
määrä on kasvanut 45 prosenttia, leikkausten
jälkeisten infektioiden määrä on vähentynyt
26 prosenttia ja potilasvahinkojen määrä
on laskenut 75 prosenttia. (Kuva ei liity
asiayhteyteen.)
Osaksi sote-uudistusta
PIHLAJALINNAN toimitusjohtaja Mikko Wirén toivoo, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintamalli ehditään huomioida myös
tulevassa sote-uudistuksessa. Malli toimisi hänen mielestään hyvin
erityisesti pienempien kuntien yhteistoiminta-alueilla ja keskisuurilla paikkakunnilla. Erittäin vaativa erikoissairaanhoito olisi perusteltua
keskittää valtakunnallisesti viiteen yliopistosairaalaan.
”Uhkana on, että sote-hanke pidetään julkisen sektorin sisäisenä
uudistuksena, jossa yksityisille toimijoille ei juuri ole tilaa. Mänttä-Vilppulan esimerkin kautta on nähtävissä, että julkisen sektorin toimintatapa ei taivu helposti uudistuksiin, jotka ovat muun muassa muuttuvan
ikärakenteen ja muuttoliikkeen kannalta välttämättömiä. MänttäVilppulassakaan iso työnantaja ei kyennyt rekrytoimaan lääkäreitä,
laskemaan kustannuksia tai parantamaan laatua, joita nykyisessä lakiesityksessä pidetään ratkaisuna edellä mainittuihin ongelmiin.”
Muutoksesta selvitään parhaiten yhdessä
Wirén tunnustaa, ettei yksityinenkään sektori pysty selviämään yksin
edessä olevasta kulttuuri- ja kustannusmuutoksesta.
”Kyllä julkisen sektorin pitää olla mukana. Varsinkin pienessä kunnassa tuottajan ja tilaajan välille voi syntyä liian iso epäsuhta. Uskon,
että parhaat tulokset syntyvät, kun julkisen ja yksityisen vahvuudet
yhdistetään ja yhteisyrityksissä toiminta on aidosti tasapainoista.”
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitää yhteistyön perustana luottamusta.
”Meillä on vahva luottamus siihen, että Pihlajalinna tekee kaikkensa yhteisten tavoitteiden eteen. Kaupungilla ja yrityksellä on yhtä
monta edustajaa hallituksessa, joten yhtiö ei voi tehdä omin päin esimerkiksi hinnoittelua tai palveluverkkoa koskevia päätöksiä. Lisäksi
erillinen ohjausryhmä huolehtii siitä, että palvelut hoituvat ja ne toteutetaan laadukkaasti.”
Myös Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajunen kiittelee yhteistyötä.
”Sopimukset ja suunnitelmat ovat pitäneet. Uskon, että meidän ansiosta myös muut toimijat ovat joutuneet hillitsemään kustannuksiaan.”
Valinnanvapaus karsii heikot toimijat
JOS TOIMINTAMALLI OTETTAISIIN KÄYTTÖÖN VALTAKUNNALLISESTI, SEN
ON LASKETTU TUOVAN VALTION KASSAAN LIKI 1,5 MILJARDIN EURON SÄÄSTÖT.
tu 500 000 euroa. Yhtiön tulos oli viime vuonna 758 000 euroa ja
liikevaihto 19,4 miljoonaa euroa.
Voitto on syntynyt yhteistoimintamallin myötä mahdollistuneilla lisäpalveluilla ja toimintaa tehostamalla. Yritys on voinut tarjota
leikkauksia ulkopuolisille ja palveluja ovat voineet käyttää myös eri
puolilla Suomea toimivat sairaanhoitopiirit, jotka ovat purkaneet
leikkausjonojaan. Lisäksi julkisen sektorin hoidon piirissä toteutunut potilaan valinnanvapaus on tuonut Jämsään asiakkaita. Sairaalassa on hoidettu myös vakuutusyhtiöiden lähettämiä potilaita.
Kunnan tarvitsema palvelu on sen sijaan tuotettu omakustannushintaan, mikä on tuonut Jämsälle miljoonaluokan säästöt aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Mänttä-Vilppulan tulos nousi ylijäämäiseksi
Mänttä-Vilppulassa yhteistyöllä oli vahva yhteinen missio. Tarkoituksena oli perustaa yhteiskunnallinen yritys, jossa asiakkaille tarjotaan edelleen julkisia palveluita. Yhteistyön ei haluttu nostavan
asiakasmaksuja eikä aiheuttavan irtisanomisia. Erikoissairaanhoidon palveluita haluttiin lisätä ja päivystys säilyttää. Yhteiseksi tavoitteeksi otettiin myös kaikkien auki olevien lääkärin- ja hammaslääkärinvirkojen täyttäminen.
Suunnitelmat toteutuivat muutamassa kuukaudessa. Muutosten
myötä kustannukset alentuivat aiempaan verrattuna 3 miljoonaa euroa. Wirénin mukaan jo pelkissä hallintokustannuksissa tehtiin val-
12 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
tava säästö – kulut laskivat miljoonasta eurosta noin 200 000 euroon.
Säästöjä kertyi monesta eri syystä. Wirén pitää yhtenä suurimpana
tekijänä keikkalääkäreiden vähenemistä.
”Kun lääkäreiden osaaminen ja pitkäjänteisyys paranivat, potilaita
ei enää lähetetty – eikä lähetetä – niin usein erikoissairaanhoitoon.
Toinen suuri muutos tapahtui henkilöstön sairauspoissaoloissa, jotka vähentyivät yhteistyön ansiosta merkittävästi.”
Muutosten ja säästöjen yhteisvaikutuksella Mänttä-Vilppula onnistui nostamaan vuoden 2013 tuloksensa ylijäämäiseksi. Wirén laskee, että yhteiskunnallisella tasolla samat säästöt tietäisivät kustannuksissa 1,5 miljardin euron välitöntä laskua.
”Pidän Mänttä-Vilppulassa tehtyä yhteistyötä Pihlajalinnan kannalta yhteiskunnallisesti merkittävimpänä juttuna. Olemme näyttäneet,
että kannamme vastuuta yhteisestä hyvästä siinä missä kunnatkin.”
Sekä Wirén että Sirviö pitävät julkista monopolia kustannusten
kasvun kannalta kaikkein turmiollisimpana.
”Julkinen monopoli on tällä hetkellä sote-lain suurin uhkakuva. Julkisella monopolilla ei ole mitään intressejä huolehtia laadusta, kun ei tarvitse pelätä oman aseman menettämistä”, Sirviö sanoo.
Ensin eettisyys – sitten kannattavuus
Yhteistoimintamalli on hyvistä tuloksista huolimatta kohdannut
myös kritiikkiä. Moni pitää ihmisten hoitamista epäeettisenä liiketoimintana yksityiselle, voittoa tuottavalle yritykselle.
Wirénin mielestä yhteistoimintamallilla toimivan yrityksen
lähtökohtana on tehdä toimintaa eettisesti kestävästi ja pitkätähtäimisesti – yhtä tärkeää on kotimainen omistajuus. Liiketaloudellinen toiminta tulee vasta niiden jälkeen.
”Yhteisyritys tuottaa heti alussa kunnalle tuntuvat säästöt
ja mikäli se sen jälkeen vielä kykenee tuottamaan voittoa, palautetaan siitäkin vielä puolet kunnalle. Kun hoidetaan yhteisiä asioita, toiminnan on oltava täysin läpinäkyvää ja yksityisen osapuolen on hyväksyttävä se, että toimintaa rajoitetaan.”
Wirénin mukaan yhteisyritys ei osallistu tarjouskilpailuihin,
joissa hinta on määritelty toiminnan kannalta liian matalaksi.
Henkilöstön työhyvinvoinnista tai hoidon laadusta ei tingitä.
Nopeasti kasvanut Pihlajalinna-konserni on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Wirénin mukaan yritystä lähestyi
viime vuonna yksi suomalainen ja kolme ulkomaista ostajatahoa.
”Jokainen yhteydenottaja olisi halunnut ostaa meidät jollekin saarelle, eikä yksikään näistä saarista ollut Ahvenanmaa.”
Ostotarjouksiin ei tartuttu. Sen sijaan yhtiöön haettiin uudeksi omistajaksi noin 10 % osuudella kotimainen taho: LähiTapiola.
Uudet sote-yritykset ovat omistajiensa mukaan esimerkkejä yhteiskunnan toimintaa tasapainottavasta ja eteenpäinvievästä yhteistyöstä. Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjät yhteiskuntaa.
”Mitä isompi yritys on, sitä enemmän sen pitää kantaa yhteiskunnallista vastuuta”, Wirén tiivistää.
Tausta-artikkelit: Jurvelin, Kyösti: Rajojen murtaja (Optio 6/2014),
Berner, Anna-Sofia: Vastuu ei sulje pois voittoja – kriisi loi uusia
vaihtoehtoja (Helsingin Sanomat 15.9.2013)
Wirenin mielestä asiakkaan pitäisi voida valita vapaasti julkinen tai
yksityinen tuottaja, kuten monessa muussakin Euroopan maassa.
Wiren nostaa esimerkiksi Ruotsin.
”Valinnanvapauden vaikutukset näkyivät välittömästi. Tukholman
alueelta hävisivät esimerkiksi yhdessä yössä tekonivelkirurgian jonot,
hoidon laatu parani ja kustannukset laskivat. Muutokset syntyivät, kun
ihmiset pystyivät itse näkemään, kuinka nopeasti missäkin sairaalassa hoidoista toivuttiin ja miten hyvin leikkaukset olivat onnistuneet.”
Wiren käyttäisi valinnanvapautta myös aluesairaaloiden elinkelpoisuuden määrittämisessä. Tämänhetkisessä sote-järjestämislaissa
Jämsän kaltaisten aluesairaaloiden toiminta on uhattuna, sillä erikoissairaanhoitoa ollaan keskittämässä keskussairaaloihin.
”Asiakkaiden valinnanvapaus toisi nopeasti näkyviin hyvät ja kustannustehokkaasti toimivat sairaalat. Huonot ja kalliit sairaalat jäisivät
ilman asiakkaita ja poistuisivat markkinoilta itsestään. Osa pienistä
sairaaloista on huippuluokkaa kustannustehokkuudessa ja laadussa,
mutta siitä huolimatta kaikki halutaan sulkea.”
INNOVATIIVINEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Pihlajalinna on panostanut alusta asti voimakkaasti kehittämiseen ja uusiin innovaatioihin. Yhtiö on toteuttanut mm. Tekesin
tuella kaksi miljoonan euron kehittämishanketta. Yhtiön uusin
innovaatio on kotimaisen INSTA Groupin kanssa kehitetty sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka kattaa kaikki julkisen
sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin osa-alueet.
Reaaliaikaisen järjestelmän käyttö yhdessä Pihlajalinnan
muiden toimintamallien kanssa mahdollistaa laadun paranemisen ohella jopa 20 % kustannussäästöt perinteiseen toimintatapaan verrattuna. Ohjausjärjestelmä on otettu käyttöön
Mänttä-Vilppulassa.
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 13
Kilpailijoista kumppaneiksi
Kuusamon kunnassa on löydetty kokeilujen jälkeen toimiva ja kustannustehokas tapa ikäihmisten
asumispalveluiden ja terveyskeskuspäivystysten järjestämiseen. Ratkaisun nimi on kunnan ja
yksityisen hoiva-alan yrityksen välinen tasavertainen yhteistyö.
Uudenlaisia käytäntöjä
Kumppaniksi valikoitui yksi Suomen suurimmista tehostettujen asumispalveluiden tuottajista, Coronaria.
”Kilpailutuksessa hinta oli tietysti yksi iso tekijä, mutta meihin suurimman vaikutuksen tekivät Coronarian näkemykset julkisen ja yksityisen
välisen yhteistyön hyödyllisyydestä. Siitä, miten monipuolisesti kahden
erilaisilla vahvuuksilla varustetun toimijan kumppanuus voi edistää yhteisiä päämääriä”, Isoviita määrittelee.
Käynnistynyt yhteistyö on lunastanut odotukset.
”Vakuutuimme jo kilpailutusvaiheessa Coronarian palvelulupauksista.
Ne ovat toimineet hyvin ja tuoneet lisäarvoa myös asiakkaille. Kumppanuuden kautta olemme saaneet myös siirrettyä kuntapuolelle uudenlaisia
käytäntöjä. Esimerkiksi asiakaspalautteita hyödynnetään meillä nyt aivan
uudella tavalla”, Isoviita kertoo.
Kumppanuus tarkoittaa käytännössä yhteistoimintaa uusissa tiloissa.
Yksikön 60 asiakaspaikkaa on jaettu puoliksi kaupungin ja kumppaniyrityksen kanssa.
”Tasa-arvoinen kumppanuus perustuu siihen, että emme koe olevamme toistemme kilpailijoita, vaan kehitämme toimintaamme aidosti ja aktiivisesti yhdessä. Pystymme ongelmatilanteissa etsimään ratkaisuja laajemmalla osaamispohjalla ja sparraamaan toinen toisiamme”, Isoviita
kuvailee.
Apua erikoislääkäripulaan
Kunnassa kilpailutukseen tulevat seuraavaksi erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut. Palveluiden tuottaminen omin voimin on ollut pohjoiselle
kunnalle haasteellista jo pidemmän aikaa.
”Erikoislääkärien vajetta on yritetty paikata palkkaamalla keikkalääkäreitä kahdenkeskisillä työsopimuksilla. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että kunnalla on nyt hallussaan yli 30 erilaista yksittäistä työsopimusta, joissa kunta on jäänyt pahasti maksumieheksi”, Isoviita taustoittaa.
Nyt erikoissairaanhoidon lääkäripalveluihin pyritään rakentamaan niin
ikään uudenlainen yhteistyömalli.
”Kustannukset pienenevät merkittävästi, jos voimme antaa vastuun
palvelun hoitamisesta itsenäisesti toimivalle yhteistyökumppanille.”
KAISA IHALAINEN
14 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
Sote oikeaan suuntaan
Kuusamossa toivotaan, että sote-uudistus
lisää valinnanvapautta ja säilyttää hyväksi
koetut toimintamallit.
KUUSAMON perusturvajohtaja Vesa Isoviidan mukaan
sote-mallin suurin uhka on se, että valinnanvapaus ei
säily edes sillä tasolla kuin nyt.
”Toiminnan kehityksen kannalta olisi oleellista, että asiakkaan ja palveluntuottajan valinnanvapautta laajennettaisiin samaan tapaan kuin Ruotsissa. Uskomme, että
uudistuksesta saadaan irti suurin hyöty, jos se tehdään
mahdollisimman paljon hyviksi todettuja toimintamalleja säilyttäen.”
Isoviita ottaa esimerkiksi palvelusetelin käytön. Setelin
vuosittainen käyttöarvo on ollut Kuusamossa yli miljoona euroa.
”Kunnalle on ollut setelistä selvää taloudellista hyötyä
ja asiakkaat ovat kiitelleet sen tuomaa valinnanvapautta.
Seteli on tuonut sote-puolelle myös uusia yrityksiä. Hyötyjiä ovat lisäksi olleet työnantajat, joiden henkilöstö on
seteleiden kautta saanut aikaisempaa nopeampaa työterveyspalvelua.”
Uhkana liika keskittyminen
Sote-lakiluonnoksen toisena uhkana Isoviita pitää palveluiden liiallista keskittymistä.
”Palveluiden tuotantoalueista on nyt tulossa keinotekoisia. Jotkin kunnat tai jotkut kuntayhtymät voivat tuottaa palveluita ja toiset eivät, mutta palveluiden järjestäjä, eli sote-alue, ei saa päättää mistä palvelut hankitaan.
Palveluiden hankinta suoraan yksityisiltä tai järjestöiltä ei
olisi mahdollista.”
Isoviita toivoo kunnille mahdollisuutta huolehtia perustason hoidon lisäksi myös perustason erikoissairaanhoidosta. Kunnat voisivat hoitaa itse potilaat, joiden hoito ei
vaadi anestesiaa tai muita vaativampia toimenpiteitä.
”Tämän hetkisen sote-järjestämislain mukaan esimerkiksi kuusamolainen kaihipotilas joutuisi käymään
kontrolleissa Oulussa asti. Kontrollikäyntejä voi olla vuodessa jopa kahdeksan, joten matkoja tulisi edestakaisin
saman verran. Jos potilas olisi lapsi tai vanhus, mukaan
tarvittaisiin saattaja, jolloin kulut tuplaantuisivat ja kuluja
tulisi myös saattajan työpoissaoloista.”
Isoviita toivookin, että esitetyistä linjauksista tuotaisiin
näkyviin kaikki todelliset kustannukset.
”Kun lasketaan yhteen uudesta mallista aiheutuvat
matka- ja työnmenetyskustannukset sekä Kelan matkakorvaukset, on selvää, että tällaisen tason hoito olisi järkevintä hoitaa edelleen lähipalveluna.”
Isoviita näkisi perustason erikoissairaanhoidon tuovan
kuntiin myös elinvoimaa.
”Linjaus varmistaisi lähipalveluiden säilymisen ja toisi
kuntaan luonnollisella tavalla uusia työpaikkoja keinotekoisten aluetukien sijaan.”
Asuntoja sekä sosiaali- ja terveysalan tiloja rakennuttava MVH-Asunnot Oy tuo valtakunnallisen tason osaamista yksittäisiin kuntiin. Yksi yhtiön isoimmista
kohteista on Valkeakoskelle rakennettu, yksityisen ja kunnan yhdessä operoima asuinpalvelukiinteistö Wäinämöinen.
«
K
uusamo on niittänyt kuntatasolla mainetta ikäihmisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden järjestäjänä. Kaupungin perusturvajohtaja, Vesa Isoviidan mukaan palvelut on jo vuosien
ajan ostettu suurimmaksi osaksi ulkoisilta toimijoilta, käytännössä paikallisilta pienyrityksiltä.
Nyt kaupungissa ollaan kehittämässä asumispalvelutarjontaa vastaamaan paremmin ikääntyvän asukaskunnan tarpeisiin. Rakenteilla on
60-paikkainen asumisyksikkö, johon on tarkoitus siirtää myös kunnan
viimeiset omat 30 laitospaikkaa.
”Lähdimme viime vuoden lopussa etsimään yhteistyötahoa, joka voisi toimia asumispalvelupuolella kunnan kanssa tasavertaisena kumppanina. Yksi hakukriteeri oli innovatiivisuus. Halusimme saada yksityisen
kumppanin kautta asumispalvelukentälle uudenlaisia ideoita ja toimintamalleja.”
Kuvat: Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy
Julkisen ja yksityisen yhteistyö »
TOIMITILOJA MYÖS TULEVAISUUDESSA
Yleishyödyllinen rakennusalan toimija MVH-Asunnot Oy toivoo, että sote-lain aikaansaama vallan
keskittyminen ei jäykistäisi sote-alueen palvelurakennetta.
K
uudella paikkakunnalla toimiva MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy
-konserni rakennuttaa ja vuokraa
vanhusten ja kehitysvammaisten
asuntoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin
käytettäviä tiloja. Konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi ARA:n yleishyödylliseksi nimeämä tytäryhtiö MVH-Asunnot Oy ja vapaarahoitteinen tytäryhtiö MVH-Kiinteistöt
Oy. Konsernin toimitusjohtajan Riina-Riitta Helmisen mukaan yhtiö vastaa asumisen
koko elinkaaresta.
”Vastaamme rakennuttamisesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja vuokrasopimushallinnosta. Vuokralaisiamme ovat asukkaat, kunnat ja hoivapalveluiden tuottajat.”
Yhtiön isoimmat kohteet ovat Kotkaan
ja Valkeakoskelle rakennetut, yksityisen ja
kunnan yhdessä operoimat asuinpalvelukiinteistöt. Helmisen mukaan hankkeet ovat
hyviä esimerkkejä yhtiön monipuolisista
palveluista.
”Esimerkiksi Kotkassa kaupunki myi
meille tontin ja vanhan vanhainkodin, jonka me peruskorjasimme. Kaupungissa oli
tarvetta tehostetun palveluasumisen lisäkapasiteetille, joten rakensimme tontille myös
uudiskohteen. ARA-asuntojen lisäksi kohteeseen tuli osittain vapaarahoitteisia päivätoiminta- ja viriketiloja.”
Helminen näkee yhtiön palveluille tarvetta kaiken kokoisissa kunnissa.
”Pienempien kuntien ei kannata luoda
mittavaa organisaatiota kertaluonteisia projekteja varten. Isoillekin kunnille pystymme
tuomaan valtakunnallisena toimijana alan
parhaat käytännöt ja löytämään laajan yhteistyöverkostomme avulla oikeat ratkaisut
oikeisiin kohteisiin. Tarjoamme kunnille myös
“YKSITYISTEN JA
YLEISHYÖDYLLISTEN
TOIMIJOIDEN LIIKETOIMINTA VOI PAHIMMILLAAN
LAMAANTUA NELJÄKSI
VUODEKSI KERRALLAAN.”
paljon erilaisia sopimusmalleja.”
Yleishyödyllisenä toimijana MVH-Asunnot Oy on kunnille kustannustehokas
kumppani.
”Toimiminen ARA-maailmassa ohjaa
meitä pitämään hinnat samalla tasolla muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.
Lisäksi olemme kokemuksemme kautta oppineet tekemään asioita kustannustehokkaasti ja välttämään lisäkustannuksia aiheuttavat virheet”, Helminen tiivistää.
Sote-laki vaikuttaa välillisesti
Sote-laki koskee välillisesti myös MVHkonsernin toimintaa.
”Meillä ei ole omaa sote-palveluntuotantoa, joten sote-uudistus ei suoraan koske
meitä. Rakennamme kuitenkin tiloja palveluntuottajien käyttöön, joten olemme välillisesti lain piirissä. Lainmukaisilla järjestämispäätöksillä voidaan mahdollisesti tulla
edellyttämään kuntien alueelle uudenlaisia
palvelutiloja”, Helminen selittää.
Alalla toivotaan, että laatu säilyisi
myös tulevaisuuden rakentamisessa ratkaisevana tekijänä.
”Toivomme, että kunnilla olisi
tulevaisuudessakin mahdollisuus valita rakennuttaja parhaimman laadun perusteella. On koko yhteiskunnan etu, että tonteille
valittaisiin niiden pohjaominaisuuksien mukaan sopivimmat ja kestävimmät rakennustyypit ja kiinteistöihin tehtäisiin käyttäjäryhmän kannalta toimivimmat ratkaisut.”
Alan uhkakuvana on se, että tulevan järjestämislain myötä valta keskittyy.
”Uhkana on se, että sote-alue joutuu
STM:n hyväksymispäätöksellä hankkimaan
tai haluaa hankkia lähes kaikki palvelut julkisilta palveluntuottajilta. Alueet tulevat esityksen mukaan tekemään järjestämispäätöksen joka neljäs vuosi, joten yksityisten
ja yleishyödyllisten toimijoiden liiketoiminta voisi pahimmillaan lamaantua neljäksi
vuodeksi kerrallaan. Käytännössä viidesosa
Suomesta linjattaisiin paitsioon yksittäisen sote-alueen päätöksellä.”
Helminen näkee alan toiminnan
kehittyvän paljon neljää vuotta
pidemmällä aikajänteellä.
”Haluamme rakentaa yhteiskuntaa elinkaariajattelun
pohjalta pitkällä tähtäimellä.
Toivomme, että voimme tehdä
työtä arvomaailmamme mukaisesti ja kannattavasti myös tulevaisuudessa.”
KAISA IHALAINEN
Julkisen ja yksityisen yhteistyö »
ERITYISASUMISEN TARVE KASVAA
Ikääntyvä väestö ja yksinäisyyden kasvu edellyttävät uusia ratkaisuja asumispalveluiden hoitoon.
Uusia toimintamalleja
Kuluttaja odottaa kehitystä
Mediverkon toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää lähtisi kehittämään sote-uudistusta
palveluiden maksajien eli asiakkaiden tarpeista.
1
Miten suuren kotimaisen terveysalan yrityksen toimitusjohtaja suhtautuu sote-uudistukseen?
”Suhtaudun sote-uudistukseen varovaisen
luottavaisin mielin. Sosiaali- ja terveysalan
lainsäädäntöä kehitettäessä keskeistä on lähteä asiakkaiden tarpeista. Alan yksityisille ja
julkisille toimijoille on luotava pelisäännöt,
jotka kannustavat ja mahdollistavat yhteiskuntaa hyödyttävään avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuun eri tuottajien välillä.
Yhteisenä tavoitteena täytyy olla mahdollisimman laadukkaiden ja helposti saatavilla
olevien palveluiden tarjoaminen – yhteisiä resurssejamme tehokkaasti hyödyntäen. Suomi
ei selviä väestön ikääntymisen tuomista haasteista ilman, että sote-palveluiden palvelutasoa ja kustannusvaikuttavuutta nostetaan. Se
tapahtuu parhaiten tuottajien välisen kilpailun
ja luovien innovaatioiden kautta.
En usko, että näin tärkeässä lainsäädännössä keskeisenä ohjaavana tekijänä voisivat olla
valtapolitiikka ja erityisryhmien intressit yhteisen hyvän sijaan. Olen siis optimistinen sekä
asiakkaiden, yhteiskunnan että yksityisen yrittäjyyden kannalta.”
2
Mitä asiakkaiden tarpeiden huomioiminen tarkoittaa käytännössä?
”Ensimmäinen asia on se, että palveluita tulee
olla saatavilla: terveysasemalle täytyy saada yhteys, lääkärille on päästävä ja ympärivuorokautisen hoivan asumispaikkoja tulee olla tarjolla.
Toinen asia on se, että hoidon ja hoivan tu-
16 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
“NYKYISET JA TULEVAT
PALVELUNKÄYTTÄJÄT
EIVÄT ENÄÄ SUOSTU
HYVÄKSYMÄÄN PITKIÄ
JONOJA TAI HEIKKOA
PALVELUA.”
lee olla laadukasta ja vaikuttavaa. Vaikuttavuus tarkoittaa myös kustannustehokkuutta. Tähän päästään ammattitaitoisella
henkilöstöllä, hyvällä johtamisella ja tarkoituksenmukaisilla tiloilla ja laitteistoilla.
Kolmas tekijä on se, että asiakkaat tulee
huomioida yksityisinä kuluttajina. Viranhaltija-ajattelun aika on ohi myös terveyspalveluissa. Palveluasenteen on oltava kohdillaan ja asiakastyytyväisyys on nostettava
keskiöön.”
3
Mitkä ovat sote-uudistuksen mahdollisuudet ja riskit asiakaslähtöisyyden
parantamisessa?
”Sote-järjestämislailla olisi ollut ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa asiakkaiden valinnanvapautta ja palvelutasoa erottamalla tuottajat järjestäjistä ja laittamalla
kaikki yksityiset ja julkiset toimijat samalle
viivalle. Näin ei valitettavasti taida olla tapahtumassa. Riskinä on, että lainsäädännöllä lähdetään ajamaan yksittäisen tuotta-
ja- tai työntekijäpuolen etuja ja palveluiden
käyttäjät ja maksajat unohdetaan.
Julkisen sektorin tuotantomonopolien
sementoiminen olisi valtava karhunpalvelus terveys- ja hoivapalveluita käyttävien
ihmisten kannalta. Yhtä vakava virhe on,
jos massiivisilla hintakilpailutuksilla lähdetään tavoittelemaan lyhytnäköisiä kustannussäästöjä, niin että terveysvaikutukset unohtuvat.
En usko, että näin käy kahdesta syystä.
Ensiksi, meillä ei huoltosuhteen heikentyessä ole enää varaa käyttää yhteisiä resursseja tehottomasti tai lyhytjänteisesti. Toiseksi, nykyiset ja tulevat palveluiden
käyttäjät eivät yksinkertaisesti suostu hyväksymään pitkiä jonoja ja heikkoa palvelua vaan haluavat valita palveluntuottajansa itse.”
TERTTU RÖNKKÖ, KUVA: PIXMAC
UUSI PALVELU HYÖDYNTÄÄ
AVOINTA ASIAKASVALINTAA
MEDIVERKON lanseeraama Oma
Lääkärisi Espoontori on ensimmäinen
yksityisellä terveysasemalla tuotettava
avoimeen asiakasvalintaan perustuva
julkinen palvelu pääkaupunkiseudulla.
Sen vaikuttavuus ja laatu perustuvat palveluinnovaatioihin, hyvään johtamiseen
ja asiakkaiden omaan valinnanvapauteen.
Palvelun asiakastyytyväisyys on todettu
käyttäjäarvioissa korkeaksi.
Arttuasunnot Oy on kehittänyt kuntien työn helpottamiseksi palvelukokonaisuuksia asuntotuotannon
nopeaan ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen.
”Yhä useampi kunta käyttää hyödykseen yhtiömme kaltaisia toimijoita, jotka rakennuttavat hoivakotikiinteistöt omaan omistukseensa ja
helpottavat näin kunnan velanoton
taakkaa. Näissä kiinteistöissä palveluntuottajia ovat niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat, joille
vuokraamme talot kokonaisuudessaan”, kertoo Arttuasunnot Oy:n
Arttuasuntojen Laitilaan valmistuva vanhusten hoivakoti on esimerkki siitä,
kuinka nopeasti voidaan toimia, jos prosessi on ammattitaitoisesti suunniteltu.
Hanke sai alkunsa viime kesänä, ARAn avustusvaraus tuli helmikuussa ja työt
tontilla alkoivat tämän vuoden kesäkuussa. Kuva: Arkkitehtitoimisto Laaksonen Wiren Oy
«
SUOMEN väestö vanhenee ja yksin
asuvien määrä lisääntyy koko ajan.
Väestön vanhetessa yhä useampi
tarvitsee myös apua asumiseensa.
Suomessa tulee olemaan vuonna
2020 reilut 440 000 palveluasumista tarvitsevaa ikäihmistä. Lisäksi
muuta erityisrakentamista tarvitsee noin 200 000 suomalaista.
Samaan aikaan kiristyvä kuntatalous heikentää kuntien mahdollisuuksia hoitaa asumispalveluita.
toimitusjohtaja Risto Pontela.
Joustavan ja monipuolisen yhteistyön on tarkoitus turvata asukkaiden asuminen samassa, turvallisessa yhteisössä myös silloin, kun
palveluntarve iän myötä lisääntyy.
”Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien asumisessa on tärkeää
huomioida turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät tekijät. Asuintilojen ja pihojen suunnittelun tulee
olla kodinomaista, virikkeellistä ja
myös omaisten vierailuja edistävää”, Pontela listaa.
Eritysasuntojen suunnittelussa
keskeinen tehtävä on myös yhteisöllisyyden kehittäminen. Yksinäisyys tulee olemaan tulevaisuudessa yhteiskunnalle merkittävä
haaste. Yksinäisyyden on tutkittu
mm. lisäävän mielenterveysongelmia, joiden hoito lisää yhteiskunnan kuluja.
Erityisasuminen vaatii
erityisosaamista
Arttuasunnot Oy on toteuttanut
muistisairaille ikäihmisille sekä
kehitysvammaisille kolmessa vuodessa jo yli 1 000 erityisasuntoa 27
eri paikkakunnalla.
”Yleishyödyllisen yhtiömme tavoitteena on auttaa kuntia hoitamaan vanhusten ja erityisryhmiin
kuuluvien ihmisten asumistarpeet
mahdollisimman hyvin. On tärkeää,
että yhteiskunta ottaa vastuun erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumisesta, sillä he eivät itse pysty sitä
tekemään, ” Pontela sanoo.
Yhtiö tarjoaa kunnille omistajapalveluiden, rakennuttamisen sekä
rakennusaikaisen hallinnon ja ARArahoituksen hankinnan palvelukokonaisuuksia tai niiden osia.
”Rakennuttamispalveluissa teemme yhteistyötä hoivarakennuttamiseen erikoistuneen Suomen Aluerakennuttaja Oy SARAn kanssa.
Heidän kehittämänsä rakennuttamismalli on nopea ja kustannustehokas tapa tuottaa kuntiin tarvittavia
erityisasumisen palveluja.”
SARA on toteuttanut jo yli 1 500
erityisasuntoa sekä kunnille että
yleishyödyllisille toimijoille.
PÄIVI KARVINEN
OSAAMINEN EI SAA VALUA HUKKAAN
Toimitusjohtaja Aila Pärnäsen mukaan yksityisen toimijan tärkein tehtävä on antaa kunnalle
täsmäapua kehittämistä kaipaaviin ongelmakohtiin.
SISARYRITYKSET Vetrea Terveys Oy
ja Hoivakymppi Oy toimivat sotekentällä kokonaisvaltaisten, asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen
hyvinvointipalvelujen tuottajina.
Lähtökohtana on tuottaa kunnan
tarvitsemia palveluita, joihin voi
sisältyä esimerkiksi hankalia työaikoja, haastavia asiakkaita sekä
hoiva–kuntoutus-kokonaisuuksia.
Yritysten toimitusjohtaja Aila
Pärnäsen mukaan yritysten repertuaari kattaa lähes kaikki
sote-palvelut terveysklinikkapalveluista asumis- ja kotihoidonpalveluihin ja moniammatilliseen
kuntoutukseen.
”Kokonaisvastuupalvelujen avulla voidaan saavuttaa kustannusvaikuttavuutta”, Pärnänen toteaa.
Toimitusjohtaja näkee yritysten
vahvuudet laajan osaamisen lisäksi myös kotimaisuudessa, paikallisuudessa ja organisaation mataluudessa. Yksityinen palvelujen
ON LYHYTNÄKÖISTÄ, JOS
HUOLELLA RAKENNETTU YHTEISTYÖ NOLLATAAN.
tuottaja onkin myös sote-puolella
usein julkista tahoa nopeampi, joustavampi ja notkeampi palvelujen
tuottaja ja kehittäjä.
”Vuosikausien työ takaa sen, että
prosessit on laitettu kuntoon ja toiminta on laadukasta, kustannustehokasta ja vaikuttavaa.”
Kunnille täsmäapua
Pärnäsen mukaan yritys ei kuitenkaan pyri julkisen sektorin tontille, koska monet asiat ovat siellä jo
hyvin – tavoitteena on keskittyä julkisella sektorilla tarpeellisiksi näh-
tyihin kohteisiin ja panostaa niiden
kehittämiseen.
”Vastaamme kysyntään ja olemme tuoneet toimialueillemme esimerkiksi uusia palvelukoteja ja asiakaslähtöisyyttä.”
Pärnäsen mukaan yrityksellä on hyviä kokemuksia esimerkiksi ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön vaikutuksista Mikkelistä, jossa
kaupunki valitsi palveluntuottajaksi kilpailutuksen myötä Hoivakymppi Oy:n.
”Perheitä tuetaan välittömästi,
kun tukea tarvitaan – näin voidaan
ehkäistä ongelmien syveneminen ja
viime kädessä jopa huostaanotto.”
Kuntoutuspuolella Vetrea Terveys
Oy tekee ennakkoluulotonta yhteistyötä mm. Ylä-Savon SoTen kanssa.
”Asiakkaamme ovat kuntoutuneet
ja kotiutuneet nopeammin esimerkiksi leikkaustoimenpiteiden jälkeen
täsmäkuntoutuksen avulla.”
Ikäihmisten hoidossa yritys on
panostanut arvokkaaseen ja turvalliseen loppuelämään, jolloin
asukas saa haluamansa palvelut
palvelukotiin – myös saattohoidon.
Arvo yhteistyölle
Toimitusjohtaja toivoo mahdollisuutta toteuttaa ja kehittää yrityksen vahvuuksia Sote-uudistuksen jälkeenkin.
”Yhteistyö ja osaaminen eivät
saa valua uudistuksen myötä hukkaan, sillä se olisi lyhytnäköistä ja
yhteiskunnalle kallista.”
Hän perääkin yhteiskunnan
päättäjiltä pitkäjänteistä ajattelua,
sillä epävarmuus voi hänen mukaansa ajaa yrittäjiä luopumaan
yrityksistään ja aiheuttaa siten
palvelutuotannon keskittymistä
vain harvoille toimijoille.
”Missä silloin on valinnanvapaus, tehokkuus ja laatu?”, Pärnänen kysyy.
SAARA KELLOSAARI
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 17
Julkisen ja yksityisen yhteistyö »
KUNNAT MUUTTUVAT
SOTE-UUDISTUKSEN MUKANA
Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson näkee sote-uudistuksen yhtenä isona
osana käynnissä olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta.
JOUSTOA JA NOPEUTTA
Netin terveyspalvelut
kehittyvät
Uudet terveysalan nettisovellukset parantavat sekä omatoimista tiedonhakua että julkisen
puolen nettipalveluita.
S
uomalaiset tekevät päivittäin kymmeniätuhansia terveyteen ja sairauksiin liittyviä nettihakuja. Internet kannustaa omatoimiseen
itsensä diagnosoimiseen, kun hakukoneesta
saa runsain määrin oireisiin liittyvää tietoa.
Moni etsiikin itse tietoa vaivoistaan, ennen
kuin ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Ongelmana on kuitenkin tietolähteiden luotettavuus.
”Keskustelupalstoilta saatava tieto voi
vaikuttaa uskottavalta, mutta lukija ei voi
koskaan olla varma, onko kyse faktatiedosta vai jonkun omista mielipiteistä. Vaatii uudenlaista lukutaitoa hahmottaa, minkälaiseen tietolähteeseen kannattaa luottaa
ja mihin ei”, Salvera Oy:n toimitusjohtaja
Hannu Nissinen sanoo.
Salvera on mukana ratkaisemassa tätä
ongelmaa.
”Klinik.fi on palvelu, jossa kuka tahansa
voi hakea tietoa vaivoistaan. Vastauksen saa
nopeasti, ja sisältö on lääketieteen asiantuntijoiden tuottamaa. Samalla käyttäjä näkee
myös sen, mistä hänen lähialueeltaan löytyy
18 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
“AKTIIVISET NETIN
KÄYTTÄJÄT ODOTTAVAT
MYÖS JULKISEN PUOLEN
SÄHKÖISILTÄ PALVELUILTA
NOPEUTTA, AJANKOHTAISUUTTA JA VALINNANVAPAUTTA.”
kyseiseen alaan perehtynyt ammattilainen.”
Luotettava tieto on saatavilla missä vain
ja milloin tahansa. Käyttäjä ei joudu odottelemaan, eikä selaamaan monia eri sivuja
saadakseen haluamansa asiat selville. Kun
palvelun tarjoamat neuvot ovat varmasti
asiantuntijoilta peräisin, käyttäjä voi aloittaa
oikeanlaisen hoidon jo kotona, eikä hänen
tarvitse välttämättä heti hakeutua hoitoon.
Uudet nettisovellukset voivat parantaa
palvelua myös julkisella puolella. Salvera
koekäyttää parhaillaan järjestelmää, jonka
avulla asiakas ei ole sidottu terveyskeskus-
ten ajanvarauspuhelinten aukioloaikoihin.
Asiakas voi kuvailla vaivansa ja lähettää
ajanvarauspyynnön sähköisesti. Samalla järjestelmä tuottaa terveyskeskuksille tietoa,
joka auttaa ohjaamaan potilaan nopeammin
oikealle vastaanotolle. Myös päätöksenteko
helpottuu ja resursseja vapautuu muualle.
”Sähköiset palvelut eivät voi täysin korvata henkilökohtaista kontaktia, mutta niiden
avulla voidaan tulevaisuudessa keventää yksittäisten ihmisten työtaakkaa ja toisaalta lisätä joustavuutta asiakkaan suuntaan”, Nissinen toteaa.
”Sähköisen asioinnin kehittyminen helpottaa sekä potilaan elämää että säästää
kustannuksia.”
Nopeus, valinnanvapaus ja ajantasaisuus
ovat ominaisuuksia, joita aktiiviset netin
käyttäjät odottavat myös julkisilta palveluilta. Terveyskeskuksen puhelinpalvelu ei pidemmän päälle vastaa nykyihmisen tarpeisiin. Nettipalvelut voivat jatkossa tuoda sekä
yksityiselle että julkiselle puolelle sellaista
joustoa, jota ihmiset arvostavat.
JENNI SARRAS, WWW.KLINIK.FI
KUN sote-uudistusta ja sen vaikutuksia arvioidaan, on Anderssonin
mukaan arvioitava samalla, mikä
koko kuntarakenneuudistuskokonaisuuden yhteissuunta tulee olemaan.
”Kaupunginjohtajana arvioin kokonaisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, miten uudistus vaikuttaa
Jyväskylän kaupungin mahdollisuuksiin huolehtia asukkaidensa
hyvinvoinnista ja palveluista. Sekä
siitä, miten demokratian toteutuminen varmistetaan myös jatkossa
osana suurta, yli 800 000 asukkaan
ja 68 kunnan sote-aluetta.”
Demokratian
toteutuminen
tarkoittaa sekä kaupunkilaisten
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia että Jyväskylän vaikutus- ja painoarvoa tulevissa päätöksenteko-organisaatioissa.
”Jyväskylällä tulee olla jatkos-
“KILPAILU JA
VAIHTOEHTOISTEN
TAPOJEN OLEMASSAOLO ON KEHITYKSEN KANNALTA
OLEELLISTA.”
sakin väestömäärään perustuvaa
päätösvaltaa sote-asioissa. Uusi
järjestelmä pitää rakentaa niin,
että kunnat voivat itse vaikuttaa
sote-palveluihin ja kustannuksiin.”
Millainen kunta on vuonna 2020
Kuntaliiton hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana
Andersson tarkastelee uudistusten vaikutuksia myös koko kun-
takentän näkökulmasta.
”Uudistukset muuttavat kuntia
ja kuntarakenteita. On pohdittava,
millainen suomalainen kunta on
vuonna 2020. Kun sote-alueelle
siirretään merkittävä osa kuntien
toiminnasta, kunnat ovat jatkossa
erilaisia kuin nykyisin. Kysymykset kuuluvat; mitä kuntiin jää jäljelle, mitä kunnat tekevät ja millaisen hallinnon kunnat jatkossa
tarvitsevat.”
Palveluiden järjestämisen ohella kunnissa on päätettävä pian
myös suhtautumisesta tuotannon
organisointiin. Lakiluonnos ohjaa
kohti maakunnallista tuotanto-organisaatiota. Andersson pitää hyvänä sitä, ettei järjestämislaissa
tarjota yhtä valmista muotoa vaan
kunnat voivat etsiä niitä itse.
”Jyväskylällä on valtuustotason päätös vastuukuntamallista,
mutta keskustelut
tämän uuden lakiluonnoksen pohjalta
ovat kaupungissa vielä
käymättä.”
Kilpailun säilyttäminen
tärkeää
Jyväskylällä on hyviä kokemuksia
markkinoiden
hyödyntämisestä ja palvelusetelien käyttöönotosta. Andersson pitääkin tärkeänä, että
tällaiset hyvät käytännöt ovat
mahdollisia myös jatkossa.
”Pidän erinomaisen tärkeänä,
että yksityiset ja julkiset tuottajat
ovat molemmat jatkossakin mukana eikä ketään torpata ulos. Kilpailu sekä vaihtoehtoisten tapojen
olemassaolo on kokonaiskehityksen kannalta välttämätöntä.”
KAISA IHALAINEN
LÄHIPALVELUIDEN JA LAADUN VAALIJAT
Terveysalalla toimii satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden ääni on jäänyt sote-laissa kuulumattomiin.
Salivirta & Partners
yritysten laatu on Mustosen muSOTE-LAKIEHDOTUS huolestutJarkko Närvänen
kaan Suomessa erinomainen.
taa Suomessa toimivia p.
fysiotera050 363 6838
”Alan toimijoilla on korkeatasoipia- ja kuntoutusalan yrityksiä.
[email protected]
”Ehdotus on vesittänyt toi- nen koulutus ja vankka osaaminen,
jota jatkuvasti
päivitetään.
veemme sote-järjestelmää
ai- mitat:
Ilmoituksen
1/8 sivu, 105
x 74 mm Esimerdosti kehittävästä uudistuksesta. kiksi Kela auditoi kuntoutusalan
Palveluntuottajien tasavertaista yrityksiä ja valvoo näin asettamahdollisuutta palveluiden tuot- maansa laatustandardia.”
Mustosen mukaan sote-uudistamiseen ja asiakkaan valinnanvapautta ei ole sisällytetty lakiin, tuksen tavoitteet ovat hyvät. Tavoittoteaa Suomen Fysioterapia- ja teena on tehdä sote-järjestelmäskuntoutusyritykset FYSI ry:n pu- tä laadukas, kustannustehokas ja
helposti saavutettava. Päämääräheenjohtaja Tuula Mustonen.
nä on myös terveyserojen kaventaJulkisen puheen näköharha
minen maantieteellisesti sekä eri
Mustosen mukaan julkisessa väestöryhmien välillä.
puheessa esiintyy terveyspalve”Nämä hyvät tavoitteet eivät tolualan yrityksistä puhuttaessa teudu ilman, että terveyspalveluusein merkittävä näköharha.
ja tuottavat yritykset ja kolmannen
”Terveysalan yritys mielle- sektorin toimijat hyväksytään paltään helposti jättiyritykseksi, veluntuottajiksi samalle viivalle juljoka tulouttaa tuottonsa ulko- kisten palveluiden kanssa.”
maille. Todellisuus on kuitenPalveluseteli tekee
kin aivan muuta. Suomessa on
käyttäjästä kilpailuttajan
fysioterapia- ja kuntoutusalalla satoja pieniä ja keskisuuria Mustonen näkee yhdeksi hyväksi
yrityksiä, jotka ovat tärkeitä lä- vaihtoehdoksi palvelusetelin.
”Palveluseteli on hallinnolliseshipalveluiden tuottajia ja paikallistason työllistäjiä. Niiden ti kevyt, toimivaksi osoittautunut
väline. Siinä palvelujen käyttäjästä
veroeurot jäävät Suomeen.”
Kuntoutuspalveluja tuottavien tulee kilpailuttaja, joka varallisuu-
destaan tai asuinpaikastaan riippumatta kehittää valinnoillaan koko
järjestelmää sekä laadullisesti että
kustannustehokkaasti. Palvelusetelillä kuntalainen voi halutessaan
maksaa lisähintaa myös erikoisosaamisesta.
Julkisen sektorin tehtäväksi
Mustonen antaisi laadun valvomisen. Palveluille voisi esimerkiksi
asettaa selkeät, kaikkia palveluntuottajia koskevat laatustandardit.
”Toimivaa setelijärjestelmää ei
saisi vesittää vaan seteli tulisi ottaa
käyttöön entistä organisoidummin
ja laajemmin.”
FYSI Ry edustaa yli 700 eri puolilla
Suomea toimivaa fysioterapia- ja
kuntoutusyritystä.
RITVA TIITTANEN-WALLENIUS
www.salivirta.fi
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 19
Julkisen ja yksityisen yhteistyö »
VÄLJEMMILLÄ SÄÄDÖKSILLÄ
TUOTTAVUUTTA JA INNOVAATIOITA
Attendon toimitusjohtajan Pertti Karjalaisen mielestä suomalaisen sote-sektorin kehitystä
jarruttaa avoimen kilpailun puute sekä kustannustehottomat toimintarakenteet.
P
ohjoismaiden suurimpana terveysja hoiva-alan yrityksenä Attendolla
on laaja kokemus eri maiden sotekäytännöistä. Yrityksellä on Pohjoismaissa yli 250 kustannusrakenteeltaan läpinäkyvää hoivayksikköä, joten toimintojen
vertailu eri maissa on helppoa.
Karjalainen pitää tanskalaista sote-järjestelmää
Pohjoismaista
toimivimpana.
Suomalaisessa järjestelmässä hän nostaa
suurimmaksi ongelmaksi epäselvät ja palvelusektorin tuottavuutta jarruttavat, vain yksityisiä toimijoita koskevat lupakäytännöt.
”Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja
Ruotsissa, Suomessa vaaditaan yksityisiltä hoivapalveluyrityksiltä kullekin yksikölle
toimilupa, jossa edellytyksenä ovat tiukat tilavaatimukset ja henkilömitoitukset.”
Karjalaisen mukaan ikäihmisten hoivapalvelutuotannossa tilasäädökset eivät perustu
lakiin vaan Valviran suosituksiin.
”Tilanne on juridisesti epäselvä. Lupaviidakon ironisuutta kuvaa se, että jos kaikki Suomen julkiset ja yksityiset hoitopalveluiden
tuottajat hakisivat toimilupaa nyt, Suomesta
sulkeutuisi noin 10 000 palvelutalopaikkaa.”
Rajoitukset aiheuttavat markkinoiden kahdentumista, kun nykyisten säädösten mukaiset toimitilat ovat merkittävästi parempia
kuin aiemmin luvan saaneet tilat. Asian valvonta teettää myös turhaa byrokratiaa.
”Attendolla on jatkuvasti käynnissä 1015 toimilupahakemusta, kun toimilupaa ei
saa haettua yritykselle vaan luvat on haettava jokaiselle yksikölle erikseen.”
Ruotsissa tai Tanskassa vastaavia tilarajoituksia ei ole, tilojen riittävyyden valvonta on
tilaajan vastuulla. Malli toimii maissa hyvin.
Säädökset innovaatioiden esteenä
Karjalainen poistaisi Suomesta myös hoivapalveluiden tuottajilta vaaditut henkilömitoitukset.
”Meillä on tutkittua tietoa kahta ääripäätä edustavan järjestelmän toimivuudesta.
Tanskassa ei ympärivuorokautisessa hoidossa ole lainkaan henkilömitoituksia, Norjassa taas kunnat edellyttävät hyvin suuria
(0,9) henkilömitoituksia. Silti palvelun laadussa ja asiakastyytyväisyydessä ei ole juurikaan eroja.”
Asia estää Suomessa tuottavuuden kasvun.
”On järjetöntä, että uusilla innovaatioilla
esimerkiksi siivouspuolella ei voi vähentää
siivoojien lukumäärää ja tehdä työtä tuottavammin.”
Karjalainen ihmettelee tässäkin lain ja
Valviran suosituksen ristiriitaa.
”Vaikka laissa ympärivuorokautisessa
hoidossa henkilöstön vähimmäissuositus
on 0,5, käytännössä Valvira vaatii yksityisiltä 0,55-0,60 henkilömäärää. Tämä ristiriita
asettaa julkisen ja yksityisen epätasa-arvoiseen asemaan.”
Karjalainen toivoisi Suomen ottavan mallia Tanskasta, jossa käytännössä hyödyttömäksi koetulla valvonnalla ei rajoiteta toimijoiden toimintakykyä.
Työn hinta esiin
Karjalaisen mukaan kotihoidossa suomalaiset markkinat ovat jääneet pahasti jälkeen.
Parhaiten kotihoitopalvelut toimivat Tanskassa ja Ruotsissa.
”Suomessa ongelma on kuntien heikko
tietämys kotihoidon todellisista kustannuksista. Kunnissa ei tiedetä asiakkaan kotona
tuotetun työtunnin hintaa ja sen muodostumista.”
Sen seurauksena yksityinen sektori hinnoittelee itsensä epärealistisen alas.
”Yksityiset myyvät palveluitaan jopa täysin kestämättömällä, 40 euron tuntihinnalla. Attendon hinnat liikkuvat 60–85 euron
välissä. Ruotsissa, jossa kunnat ostavat yksityisiltä kotihoitoa valtavalla volyymillä, työtunnin keskihinta on noin 45 euroa. Mark-
Attendoa johdetaan numeroilla
Pohjoismaiden suurin terveys- ja hoiva-alan yritys paljastaa, mihin sen kustannustehokkuus perustuu.
ATTENDON asiakkaista yli 90 prosenttia on kuntia. Yritys tuottaa
sote-palveluita kunnille edullisemmin kuin kunnat itse, mutta saa
asiakaspalautteissa yhtä hyvät arvosanat. Mihin kustannustehokkuus perustuu?
”Palveluyrityksenä tärkein menestystekijämme on tietysti yrityksessä työskentelevät ihmiset. Uskon, että suurin kilpailuetumme
syntyy siitä, että tunnemme asiakkaamme ja kustannusrakenteemme niin perinpohjaisesti. Kun
tiedämme tarkasti ja reaaliaikaisesti mitä mikäkin palvelu maksaa, voimme tuottaa laadukkaita
palveluita muita edullisemmin”,
Attendon toimitusjohtaja Pertti
Karjalainen taustoittaa.
Yrityksellä on käytännön työssä
apunaan best practice -käsite.
”Yksiköt kilpailevat keskenään
siitä, kenen yksikkö on lähimpänä
best practice -tuloksia. Tulokset
ovat keskiarvoja 10 parhaan yksikkömme tuloksista, eli realistinen
tavoite, johon yksiköt pyrkivät. Tiedämme tuottavuuden koko ajan.”
Karjalainen pitää toimijoiden
välisenä parhaana vertailukenttänä hoivapuolta, jossa kilpailu
sote-sektorilla on kovinta. Suomen myydyin hoivatuote on ympärivuorokautinen hoitovuorokausi ja
rahaa toimialan ympärillä liikkuu
vuosittain 2–3 miljardia euroa.
Attendon hoivapuolen suuri
markkinaosuus perustuu Karjalaisen mukaan kolmeen asiaan.
”Ensimmäiseksi, hyödynnämme
toimitiloja tehokkaammin kuin kilpailijamme. Toiseksi sairauspoissaolomme ovat pienemmät (n. 5 %)
kuin julkisella puolella (8-10%) ja
kolmanneksi henkilökuntarakenteemme on kustannustehokkaampi kuin kunnissa. Käytämme perushoidossa enemmän lähihoitajia
ja hoiva-avustajia. Sairaanhoitajia
palkkaamme vähemmän, mutta
tarjoamme heille haastavampaa ja
laadukkaampaa työtä.”
Suomi on henkilökuntarakenteen hyödyntämisessä paljon
Ruotsia ja Norjaa tehokkaampi.
Erot johtuvat siitä, että naapurimaissa työllistetään paljon enemmän sairaanhoitajia.
”Meidän on helppo selvittää
alan yksityisten yritysten hintataso avoimien tarjouskilpailujen perusteella. Vertailu kuntiin on sen
sijaan hankalaa, sillä suurin osa
kunnista ei käytä sisäisiä hintavertailuja tai ilmoita hintoja julkisesti.
Isoista kaupungeista ainoastaan
Kotka on julkistanut hinnoitteluaan ja niiden lukujen valossa yksityisen ja julkisen tuottajan välillä
hintaero hoivapuolella on tällä hetkellä noin 5-6 prosenttia.”
Attendo ei halua olla tarjouskilpailussa edullisin palveluntarjoaja.
”Tavoitteemme on olla 3.–5. sijalla. Emme myy epärealistisia kokonaisuuksia. On myös toimialoja,
kuten työnvuokrauspalvelut, joissa saatavuus on tärkeämpi kilpailuvaltti kuin hinta.”
KARJALAINEN
ALOITTAISI UUDISTUSTYÖN VÄLJENTÄMÄLLÄ
YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN TOIMILUPASÄÄDÖKSIÄ.
kinoillemme on syntynyt vääristynyt tilanne, kun
yksityinen kotihoidon palvelutuotanto ei todellisuudessa ole puolta tehokkaampaa kuin julkinen.”
Karjalainen toivoisi uuden järjestämislain vievän
käytäntöä terveempään suuntaan.
”Kunnalla pitäisi olla velvoite tietää omat yksikköhinnat tai yksikkökohtaiset hinnat. Nyt palvelua
on vaikea ostaa tai haastaa ulkopuolelta. Kustannustietoisuus auttaisi myös kuntia löytämään omat vahvuutensa ja näkemään, mitä on järkevä ostaa muualta.”
Karjalainen näkee asian koko yhteiskunnan kannalta merkittävänä.
”On jokaisen suomalaisen veronmaksajan etu,
että kunnat joutuvat tehostamaan toimintaansa.
Kun hinnoittelu on avointa, kilpailu pitää laadun
hyvänä ja aidosti parhaat toimijat voittavat.”
Karjalaisen mukaan parhaassa kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyömallissa jokainen keskittyy ydinosaamiseensa.
”Meidän intressinämme ei ole hoitaa kuntien
kaikkia sote-palveluita. Haluamme keskittyä osaalueille, jotka osaamme hoitaa parhaiten. Uskon,
että toimivin kokonaisuus syntyisi, jos kunnatkin
selvittäisivät kustannusrakenteensa, keskittyisivät
vahvimmille osa-alueilleen ja ulkoistaisivat loput.
Täysimittainen ulkoistaminen ei ole realistista, sillä
mikään toimija ei voi tehdä kaikkea hyvin.”
Hyvään suuntaan
Karjalainen pitää esiteltyä sote-järjestämislakia monella tapaa hyvänä.
”Kun järjestäjiksi tulee isompia organisaatioita,
hyvät ja huonot käytännöt tulevat väistämättä esiin.
Uudelleen organisointi myös tasoittaa maan sisäisiä hintaeroja.”
Vaativan erikoissairaanhoidon lisäksi Karjalainen
ei lähtisi vielä keskittämään alempaa, perustason
erikoissairaanhoitoa.
”On tutkittua tietoa siitä, että pienemmät ja hajautetut yksiköt toimivat yhtä hyvin. Keskittäminen on
perusteltua vasta sitten, jos voidaan olla varmoja, että
tuottavuus ja saavutettavuus on parempaa kuin nykyisten rakenteiden kautta tuotetuissa palveluissa.”
Karjalainen pitää myös viime syksyn kehysriihen
linjauksia laitoshoidon purkamisesta hyvinä.
”Jos verrataan yksityistä hoivaa kunnalliseen pitkäaikaiseen osastohoitoon, yksityisen etu on tällä
hetkellä vielä noin 15–20 prosenttia. Kunnissa on
tässä vielä säästöpotentiaalia.
Hoiva-alan näkökulma
»
Mitä tapahtui
valinnanvapaudelle?
Teksti: Jaana Laitinen-Pesola, Hoiva-alan Palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja
S
osiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat
kannatettavia. Kauan odotettu järjestämislaki on nyt arvioitavanamme. Saako sosiaali- ja terveydenhuoltomme uuden suunnan, toteutuvatko uudistukselle asetetut tavoitteet? Miltä lakiesitys näyttää
yksityisten hoivapalvelujen tuottajien näkökulmasta? Palveluiden saatavuus,
rahoitus ja järjestäminen ovat keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä. Onnistuaksemme vastaamaan haasteisiin tarvitsemme jatkossakin monipuolista palvelutuotantoa hoiva-alalle. Vastaako järjestämislakiehdotus tulevaisuuden haasteisiin? Paranevatko asiakkaiden valinnanvapaus, palvelujen laatu, saatavuus
ja kustannustehokkuus? Paraneeko asiakaslähtöisyys?
Lain yleisperusteluissa avataan Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä. Tekstissä todetaan, että järjestämisvastuu siirtyy väestöltään suuremmille
järjestäjätahoille, joiden taloudellinen kantokyky ja osaaminen ovat aiempaa parempia. Tältä osin lain valmistelussa on otettu mallia muista Pohjoismaista. Hyvä näin,
sillä tarvitsemme leveämpiä hartioita palvelujen järjestämiseen.
“NYKYISESSÄ
LAKIESITYKSESSÄ
VALINNANVAPAUTTA LISÄÄVÄN
MONITUOTTAJAMALLIN MERKITYS
ON HEIKENTYNYT.”
Tekstissä todetaan myös, että palvelujen
järjestäminen ja tuottaminen eriytyvät ja
palvelujen tuottajakunta laajenee ja monipuolistuu. Potilaiden asemaa ja hoidon asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta.
Mitä tapahtui lain valmistelussa, sillä lakiesityksessä asiakkaiden valinnanvapaus ei ole laajenemassa ja monituottajamallin vahvistumisen sijaan kunnallisen palvelutuotannon rooli vahvistuu entisestään?
Yksityistä sektoria ei voi ohittaa sote-uudistuksessa. Eri sosiaalipalvelujen
tuotannosta yksityisten palveluntuottajien osuudet ovat erittäin merkittäviä.
Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluista yksityisten palveluntuottajien
osuus on noin 55 prosenttia. Monituottajamallista kunnalliseen monopoliin
siirtyminen ei ole teoriassakaan mahdollista.
Miksi meillä suhtaudutaan valinnanvapauteen epäröiden? Olemme monessa asiassa valmiita ottamaan esimerkkiä Ruotsista, missä valinnanvapaudestakin on kokemusta. Palvelujen saatavuus on parantunut, kustannukset
ovat pysyneet hallinnassa ja tuottavuus on parantunut. Tärkeintä on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Valinnanvapauteen kuuluu tuotannollinen monipuolisuus. Palvelujen hyvyyttä ei ratkaise tuottaja - onko se kunta, yksityinen vai
järjestö. Asiakkaan mielipide ratkaisee. Asiakkaille olennaiset asiat kuten palvelujen saatavuus, toimivat palveluketjut, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus, toteutuisivat monituottajamallissa, kun valinnanvapautta lisätään. Valinnan mahdollisuus on turvattava kaikille tulotasosta riippumatta. Tämä on
mahdollista esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä.
Sote-alueiden pitäisi jatkossa saada kilpailuttaa tai muutoin valita kustannus-laatusuhteeltaan paras tuotanto-organisaatio riippumatta siitä, onko
tämä julkinen vai yksityinen. Laissa ei pidä ottaa kantaa tuotantotapojen etusijaan, vaan lain on mahdollistettava aito monituottajuus jatkossakin.
Hoiva-alan Palveluntuottajat ry edistää yksityisen hoiva-alan valtakunnallisten kasvuyritysten elinkeinopoliittista- ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Jäsenyritysten
työntekijämäärä on yhteensä 15 000, asumispalvelujen asiakkaita on noin 11 500 ja
hoivapalveluiden asiakkaita 59 000.
KAISA IHALAINEN
20 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu
NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 21
ODEAL
R