lue lehti - Oma PLUS Apteekit

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 4/2014 17. vuosikerta
5 kysymystä
lasten korva­
tulehduksista
Muista ottaa
rokotukset
Tiesitkö
tämän myko­plasmasta?
NA
A
M
TEE
a
s
s
Flun
Anssi Koivuranta
koukussa
hyppäämiseen
T
neu EEMANA
ro
sair logiset
aud
et
2 Oma PLUS 4/2014
❯ Pääkirjoitus
Onko lääkityksesi
ajan tasalla?
Monilla paikkakunnilla on käytössä omalääkärijärjestelmä.
Omalääkäri on silloin vastuussa tietyn väestön lääkäripalveluista.
Omalääkäri hoitaa alueen asiakkaat vauvasta vaariin kuten kunnanlääkärit entisaikaan. Näin lääkärille ja asiakkaalle syntyy luottamuksellinen suhde, jossa hoitotiedot seuraavat aina mukana ja yksilöllinen hoito mahdollistuu.
Yllä oleva on kuvaus Strömsöstä, eikä aina kaikki valitettavasti mene niin. Terveyskeskusten omalääkärit ovat monilla paikkakunnilla viime aikoina saaneet hurjasti uusia potilaita niistä, joiden
työterveyspalvelut ovat työsuhteen päättymisen myötä loppuneet. Myös lääkäreiden vaihtuvuus terveyskeskuksissa on monesti
suurta. Tulossa on myös lakiuudistus, jossa reseptien voimassaoloaikaa pidennetään nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen.
Apteekeissa olemme kiinnittäneet tähän huomiota. Tiheän apteekkiverkoston, pitkien aukioloaikojen ja lääkkeiden hyvän toimitusvarmuuden ansiosta apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä koko Suomessa. Apteekkien terveysneuvonta sekä
monissa apteekeissa tarjolla olevat lääkityksen tarkastuspalvelut,
joissa käydään läpi muun muassa lääkkeiden ottoajat, ohjeet ja
yhteisvaikutukset, helpottavat merkittävästi muun terveydenhuollon kuormitusta. Mikäli jokin asia lääkityksessäsi Sinua askarruttaa, ota yhteyttä lääkäriisi tai apteekkiisi. Olemme Sinua varten.
Tämä lehti on myös Sinua varten. Vastaa asiakaskyselyymme
lehden kupongilla tai netissä.
Tatu Johansson
päätoimittaja, proviisori
Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
[email protected]
❯ Tässä lehdessä
Tiesitkö tämän mykoplasmasta? ...................................................... 3
Gallup.................................................................................................. 3
Hyppääminen koukuttaa................................................................... 4
Tuoteuutiset....................................................................................... 7
Rokotukset ovat tärkeitä läpi elämän................................................ 8
Koira köhii ja niiskuttaa .................................................................. 10
Uutisia eläinmaailmasta.................................................................. 11
Paikallissivut.................................................................................... 12
Lahjomaton lentsu ......................................................................... 14
På många orter har man tagit i bruk ett system med egenläkare. Läkaren svarar för läkartjänsterna för en begränsad del av
befolkningen. Egenläkaren sköter om sina patienter från vaggan
till graven, liksom kommunalläkaren gjorde förr. Mellan läkaren
och patienterna uppstår ett förtroendeförhållande där behandlingsinformationen alltid finns tillgänglig och en personlig behandling görs möjlig.
Tyvärr fungerar det inte alltid som ovan beskrivits. Hälsocentralernas egenläkare har ofta fått ta över allt för många patienter
av läkare som av en eller anan orsak har slutat. Ofta är omsättningen på läkare allt för snabb för att systemet skall fungera. Under arbete är också en lagförändringen som förlänger receptens
giltighetstid till två år.
På apoteken har man fäst uppmärksamhet på det här. Vi har
ett väl täckande apoteksnät med långa öppethållningstider och
mycket god tillgång till mediciner i hela landet. Apoteken står till
tjänst med många serviceformer som underlättar den övriga hälsovårdens arbetete. På apoteken får man hälsoinformation, och
olika former av kontroller där man går i genom medicineringen
och kontrollerar dosering och samverkan mellan olika ordinerade
mediciner. Om du kännar att du inte är säker på din egen medicinering skall du ta kontakt med din läkare eller ditt apotek. Vi finns
till för dej.
Den här tidningen finns också till för dej. Svara gärna på vår
kundförfrågan med den kupong som finns i tidningen eller på
nätet.
Tatu Johansson
chefredaktör, provisor
Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
tatu.johansson@omaplus .fi
Kysy apteekkarilta........................................................................... 15
Kirjoja terveydeksi........................................................................... 16
10 vinkkiä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon ...................................... 18
5 kysymystä lasten korvatulehduksista ......................................... 19
Näin autat pitämään lääkkeet tehokkaina .................................... 20
Apteekin hyllyltä: nenäkannu ....................................................... 22
Apteekkien yhteystiedot............................................................... 23
Ristikko ja sudoku.......................................................................... 23
❯ Ajankohtaista
Lukijakysely
Vastaa kyselyymme 31.12.2014 mennessä.
Voit voittaa 800 euron arvoisen
matkalahjakortin tai muita palkintojamme!
Voita
800 euron
arvoinen
matkalahjakortti!
Arvoisa lukijamme! Kehittääksemme lehteämme vastaamaan paremmin lukijoidemme toiveita kysymme nyt teiltä, lukijoiltamme,
ehdotuksia ja arvioita Oma PLUS -apteekkien lehdestä. Kaikkien Oma PLUS -apteekkiin kupongin palauttaneiden kesken arvotaan
apteekkikohtaiset tuotepalkinnot. Tämän lisäksi kaikki palautetut kupongit osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on
800 euron matkalahjakortti. Maanlaajuisesti arvomme pääpalkinnon lisäksi kolme sadan euron arvoista tuotepakettia.
Voit vastata myös netissä: omaplus.fi/kysely.
Ympyröi oikea
vaihtoehto:
9. Mikä mielestäsi on lehdessä erityisen hyvää?
______________________________________________________________
1. Tuliko lehti sinulle suoraan kotiin vai saitko sen apteekista?
Apteekki
Koti
Är din
medicinering
uppdaterad?
4/2014
2. Minkä arvosanan antaisit lehden ulkoasusta?
1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen
______________________________________________________________
10. Minkä tyyppisiä artikkeleita haluaisit lukea apteekin asiakaslehdestä?
______________________________________________________________
3. Minkä arvosanan antaisit lehden jutuille?
1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen
______________________________________________________________
4. Minkä kokonaisarvosanan antaisit lehdelle?
1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen
11. Mitä et haluaisi lukea apteekin asiakaslehdestä?
5. Miten tarkkaan luet lehden?
1 = en lainkaan 2 = selailen 3 = suurimman osan 4 = kokonaan
______________________________________________________________
______________________________________________________________
6. Luetko Oma PLUS -lehden joka kerta, kun sen ilmestyy?
Kyllä
Ei
12. Minkälaisia ilmaisjakelulehtiä luet? Erottuuko joku niistä erityisesti edukseen, miksi?
7. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, onko se:
1 = liian harvoin 2 = sopivasti 3 = liian usein
______________________________________________________________
8. Mitä seuraavista lehden tulisi sisältää:
(1 = merkitys vähäinen, 2 = merkittävä, 3 = erittäin merkittävä)
Asiantuntija-artikkeleita 1
2
3
Uusien tuotteiden esittelyitä 1
2
Ristikko 1
Kilpailuja 1
2
2
______________________________________________________________
13. Voit lisätä tähän myös omat vapaamuotoiset kommenttisi, parannusehdotuksesi sekä kritiikin. Otamme ne kiitollisina vastaan ja
pyrimme huomioimaan ne myös tulevaisuudessa kehittäessämme
lehteämme vastaamaan entistä paremmin lukijoidemme toiveita.
3
3
3
______________________________________________________________
Lukijoiden kysymyspalsta 1
2
3
______________________________________________________________
Paikallisia, omaan apteekkiisi liittyviä artikkeleita 1
Uutisia ajankohtaisista
terveydenhuoltoon liittyvistä asioista 1
2
3
______________________________________________________________
______________________________________________________________
2
3
______________________________________________________________
Henkilöhaastatteluja 1
2
3
Terveellisiä ruokavinkkejä 1
2
3
Liikuntaan liittyviä aiheita 1
2
3
Osallistuaksenne arvontaan täytättehän yhteystietonne:
Nimi:__________________________________________________________
Osoite:________________________________________________________
Seuraaviin kohtiin vastaaminen ei ole välttämätöntä matkalahja­
kortin arvontaan osallistumisen kannalta, mutta palkitsemme myös
rakentavimman palautteen.
Postinumero ja toimipaikka:_____________________________________
Puhelinnumero:________________________________________________
Oma PLUS 4/2014
❯Tiesitkö Tämän?
3
❯Gallup
Teksti Johanna Pelto-Timperi kuva Dreamstime keskeisin lähde Terveyden ja hyvinvoinninlaitos www.thl.fi
Totta ja tarua
mykoplasmasta
Teksti ja kuvat Matleena Merta
Milloin viimeksi
kärsit flunssasta?
Flunssa-aalto hyökyy päälle
joka syksy. Räkätauti selätetään
vitamiineilla ja levolla.
Reijo, Loimaa
Kärsin pienestä flunssasta juuri pari viikkoa sitten. Uskon, että
flunssa paranee itsestään. Liikkumatta yritän olla, ja lisäksi nautin
säännöllisesti luonnonmukaisia Carmolis-tippoja. Lääkäriin menisin pitkittyneen, yli kuukauden kestäneen flunssan vuoksi.■
Ditte, Helsinki
Podin flunssaa alkukeväällä. Flunssassa on tärkeää levätä ja huolehtia nesteytyksestä. Hoidan tautia syömällä sinkkiä ja C-vitamiinia sekä
nauttimalla inkivääri-sitruunateetä hunajan kanssa. Lääkäriin menisin
kuumeen kestäessä monta päivää. Antibiootteja en ole syönyt.■
Mykoplasma on mystinen sana, jota tavaamme urheilijoiden
sairastumisesta kertovien artikkelien yhteydessä. Voiko minulla
olla mykoplasmainfektio, kun flunssa ei tunnu paranevan ja
yskityttää viikosta toiseen?
1
Mykoplasmainfektion aiheuttaa bakteeri.
Totta. Mykoplasmat ovat pieniä bakteereja, jotka eroavat ra-
kenteellisesti tavanomaisista bakteereista eli niiltä puuttuu
bakteerille tyypillinen soluseinä. Mykoplasmoja tunnetaan satoja, mutta vain noin kymmenkunta aiheuttaa ihmiselle sairauksia.
Mykoplasmaepidemioita esiintyy yleensä 4–7 vuoden välein. Parhaillaan olemme epidemioiden välisessä ajassa.
2
3
Mykoplasma on ikääntyneiden sairaus.
Tarua. Mycoplasma pneumoniae aiheuttaa hengitystietuleh-
duksia etenkin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Suurin osa tapauksista todetaan 5–24-vuotiailla.
Mykoplasma tarttuu pisaratartuntana.
Totta. Mycoplasma pneumoniae -bakteeri tarttuu hengitys-
tie-eritteiden välityksellä pisaratartuntana tai kosketuskontaktin kautta. Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 1–4 vuorokautta. Pidempiaikaisia, usean kuukauden kestäviä, epidemioita
voi esiintyä esimerkiksi kouluissa tai varuskunnissa.
4
5
Mykoplasmainfektiota ei voida todentaa.
Mykoplasmainfektio voidaan varmistaa verinäytteestä vasta-ainetutkimuksilla. Tutkimus on melko kallis, joten testaus tehdään, kun oireet ovat vakavat.
Tarua.
Mykoplasmainfektioon
sairastunutta väsyttää.
Totta. Sairastumisen oireita ovat kuume, yskä ja väsymys sekä lihas- ja päänsärky. Sairastuneella on huono olo ja häntä väsyttää.
Sairaudelle on tyypillistä pitkittynyt ärsytysyskä. Jos hengitystietulehdus jatkuu pitkään, kannattaa ottaa huomioon, että sairaus saattaa olla
mykoplasmainfektio. Koska oireet ovat tyypillisiä hengitystieinfektion
oireita, luullaan sen olevan keuhkoputkentulehdus tai nielutulehdus.
6
Mirja, Naantali
En muista, koska olisin viimeksi kärsinyt flunssasta. Terveyteni salaisuudet ovat runsas marjojen syönti sekä tavallinen kotiruoka. Hyvät
yöunet ovat tärkeät. Flunssaa olen hoitanut lepäämällä sekä syömällä valkosipulia. Lääkäriin en menisi, enkä ole syönyt antibiootteja.■
Mykoplasma on urheilijoiden sairaus.
Mediassa kerrotaan usein mykoplasmaan sairastuneista urheilijoista, mutta toki tartunnan voi saada kuka vain.
Urheilijoilla tauti vaikeuttaa treenaamista ja kilpailemista. Koska sairaus ja siitä toipuminen kestää pitkään, saattaa urheilijalla mennä
koko kausi hukkaan taudin takia. Varsinkin hiihtäjät, jääkiekkoilijat,
kestävyyslajien urheilijat ja uimarit ovat alttiita tartunnalle.
7
Totta.
Mykoplasmainfektio voi
johtaa keuhkokuumeeseen.
Totta. Sairastumiseen liittyvät ylähengitystieinfektion oireet. Infektio voi aiheuttaa myös keuhkoputkentulehduksen tai
keuhkokuumeen.
8
Mykoplasmainfektioon ei ole lääkitystä.
Kaikki antibiootit eivät tehoa, koska bakteerin rakenne on erilainen. Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini. Toisinaan käytetään myös makroidi-ryhmän antibiootteja. Lieväoireisiin mykoplasmainfektioihin ei välttämättä tarvita lääkitystä, koska niiden arvioidaan paranevan itsestään parissa viikossa. Vaikeissa tapauksissa lääkitys annetaan suonensisäisesti sairaalassa.
9
Tarua.
Juho-Pekka, Iisalmi
Kärsin flunssasta pari viikkoa sitten. Hoidan itseäni juomalla kuumia juomia sekä nauttimalla vitamiineja marjojen ja C-vitamiinilisän muodossa. Lääkäriin menisin, kun flunssa on kestänyt useita
viikkoja. Antibiootteja en ole flunssan vuoksi koskaan syönyt.■
Toipuminen kestää pitkään.
Totta. Oireet voivat kestää usean viikon ajan. Toipumiseen
vaikuttavat muun muassa immuni- ja perimätausta. Myko­
plasmainfektioon voi sairastua uudelleen muutaman vuoden kuluttua eli siihen ei saa pysyvää immuniteettia.
Anette, Turku
10
Kun flunssa iskee, torjun sitä lääkkeillä, kuten Buranalla ja Finrexinillä. Antibiootteja en ole koskaan flunssan takia syönyt. Minulla on rasitusastma, ja menisin lääkäriin, jos hengitys ei sujuisi
kunnolla. Myös kova lihassärky ja korkea, yli 38 asteen kuume
saisivat minut menemään lääkäriin.■
Tartuntaa ei voida ehkäistä.
Tarua. Mykoplasmatartuntoja voidaan vähentää huo-
lellisella käsihygienialla ja oikein yskimällä. Samat keinot käyttöön kuin muissakin hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. ■
4 Oma PLUS 4/2014
Suomessa sairastetaan vuosittain
Aikuinen suomalainen
sairastaa vuosittain keskimäärin
ja lapsi
nuhakuumetta.
10–20 miljoonaa
hengitystieinfektioita.
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala
Mäkihyppääjä Anssi
Koivuranta kertoo, että
hypätessä voi olla yhtä ilman
kanssa. – Silloin jalat ovat irti
maasta, saa lentää vauhdilla
ja korkealta. Se on se juttu.
Hyppäämiseen jää koukkuun.
K
oivuranta on vakuuttunut, että mäkihypyn yksi tärkeimmistä asioista on se, että
saa lentää. Monien ihmisten haaveenahan on lentää
linnun lailla. Mäkikotkilta tämä
onnistuu.
– Mäkihypyssä on harvoin
kaikki kohdallaan, vaan hiottavaa riittää koko ajan. Koskaan ei
tee sitä parasta hyppyään, mutta
lentäminen on silti aina siistiä.
Koivuranta aloitti ammattimaisen urheilun yhdistetyn
kilpailijana, jolta ajalta hänellä on olympiapronssia yhdistetyn joukkuekilpailusta vuodelta 2006, MM-kultaa joukkuekilpailusta 2007 ja prossia saman
kisan normaalikilpailusta. Maailmancupin osakilpailuvoittoja
hänellä on useita.
Vuonna 2010 Koivuranta
joutui mykoplasman takia luopumaan hiihdon vaatimasta kestävyysharjoittelusta. Näin jäljelle jäivät mäkihyppytreenit ja laji vaihtui. Viime talvena hän sai
ensimmäisen maailmancupvoiton mäkihypyssä. Sotshin olympialaisissa Koivuranta hyppäsi
mäkijoukkueen parhaat tulokset. Koivurannan seura on Kuusamon Erä-Veikot.
Kuusivuotiaana mäkeen
Koivurannan perheessä mäkihyppy on tuttua. Anssin isoveli harrasti lajia isän Ali Koivunrannan valmennuksessa. Anssi muisteleekin, kuinka hän pikkupoikana katsoi VHS-kasetilta
isoveljen hyppyjä ja kommentoi
niitä asiantuntevasti.
– Itse aloin hypätä heti kun
sain eli joskus kuusivuotiaana.
Oli itsestään selvää alkaa harrastaa mäkihyppyä.
Hiihtäminen ei niin kiinnostanut.
– Sain ensimmäisellä luokalla
joululahjaksi uudet hiihtosukset.
Isä lupasi koulun kisoihin laittaa
suksiin kilpailuvoiteet alle. Kävi
kuitenkin niin, että sukset kyllä
voideltiin illalla, mutta aamulla
isä ei ehtinytkään siklata pohjista ylimääräisiä voiteita pois.
Näin lähdin ladulle suksilla, joilla ei voinut hiihtää. Hävisin jopa tytöille ja se otti pikkupojan
luonnon päälle.
Kiukuissaan hän käveli sukset jalassa hiekoitettua kävelytietä kotiin ja suksien pohjat
kuluivat pilalle. Toisella luokalla Koivunranta sai uudet sukset. Sisuuntuneena hän harjoitteli paljon ja voitti koko hiihtokilpailun.
– Siitä sitten jäi se, että yhdistetyssä voi sekä hypätä että hiihtää.
Debyytti jännitti
Koivunrannan tulokset olivat niin hyviä, että hän pääsi
17-vuotiaana mukaan Oberstdorfin MM-kisoihin vuonna
2005. Varsinainen uran aloitus
oli kuitenkin vuoden 2004 maailmancupin debyytti.
– Silloin jännitti. Oli ihmeellistä päästä mäkeen sellaisten
hyppääjien kanssa, joita oli seurannut televisiosta. Huippuhyppääjät olivat kuin satuolentoja,
oli kuin olisin päässyt Batmanin
kanssa hyppäämään, Koivuranta muistelee hymyillen ensimmäisiä isoja kisojaan.
Tämän jälkeen maailman
mäet ja ladut ovat tulleet tutuiksi, ja palkintopallille on voinut
nousta hyvillä mielin nuoruusajan idolien rinnalle.
– Pian sitä huomasi, että ihan
tavallisia ihmisiä ne ovat muutkin. Kun pääsin A-maajoukkueeseen, niin itsetunto oli jo kohdallaan.
Yksi lepopäivä viikossa
Maailmanmestarikaan ei voi fiilistelellä voittoja kovin pitkään.
Seuraavat kisat ovat aina tulossa ja treenausta riittää. Mäkihypyn puolella Koivunrannan ura
on vasta alussa. Haastatteluhetkellä syyskuussa mäkihyppääjällä oli vielä kesäkiertue menossa.
– Kierrämme kesällä kisoja harkitusti treenien ehdoilla
mittaamassa kuntoa. Samalla
voi käydä läpi sääntöuudistuksia, ettei tule yllätyksiä varustepuolella.
LÄHDE TERVEYSKIRJASTO
5–10
1–5
LÄHDE TERVEYSKIRJASTO
Hyppääminen
koukuttaa
Kun homma toimii mäessä,

se tuntuu mahtavalta.

Oma PLUS 4/2014
10 %
Tavallisina vuosina kausiinfluenssaan sairastuu noin
väestöstä
viikon aallon aikana.
6–8
Anssi Koivuranta menestyi hyvin yhdistetyn kilpailijana ja
saavutti lajissa niin maailmamestaruuden, olympiamitalin kuin
maailmacupin voiton. Mykoplasman takia hän joutui vaihtamaan
pelkästään mäkihyppyyn vuonna 2010. Nyt Koivuranta
harjoittelee marraskuussa alkavaan kisakauteen Lahden
hiihtokeskuksessa.
LÄHDE TERVEYSKIRJASTO
5
1918–1920 raivonnut influenssaviruksen
aiheuttama espanjantauti tappoi Suomessa
arviolta
ihmistä.
20 000
LÄHDE Tilastokeskus
6 Oma PLUS 4/2014
Viime syksynä jo tunnistin

kropassani mykoplasman
akuuttivaiheen oireet ja
hoito saatiin heti alkuun.

p Muutto Lahteen antoi alkusysäyksen veneilyyn. Satama on tuttu paikka Anssi Koivurannalle.
Karkki.
Ennen kisa- ja talvikautta pitää myös pudottaa kesällä kertyneitä kiloja. Koivurannalla on
painopudotukseen helppo konsti: pitää pitää suu kiinni. Nälän
tunne on tuttu mäkihyppääjille syksyisin.
Huippu-urheilijan viikot rytmittyvät harjoitusten ja leirien
mukaan. Joka viikko on yksi
lepopäivä, ja kuutena päivänä
on 1–3 harjoitusta. Esimerkiksi hyppytreenejä voi olla kaksi
kertaa päivässä ja siihen päälle
vielä fysiikkapuolen harjoitus.
Kun treenit ja lepo ovat sopivassa suhteessa, syntyy tuloksia.
– Marraskuussa maailmancupin startatessa alkaa talvikausi, ja kropan pitää olla kisakunnossa. Silloin hommat on jo tehty ja jäljellä on enää perusharjoittelua.
Oletko aamu- vai iltaihminen?
Falun päätavoite
Valitettavasti ilta-ihminen. Haluaisin olla vireessä jo aamusta, mutta ei se vain lähde alkuun.
Koivuranta on tyytyväinen, että
voi olla ammattiurheilija ja treenata kokopäiväisesti.
– Naskalina urheilu tuntui
vain niin mukavalta, etten osannut päästää siitä irti. Järkeväähän olisi ollut panostaa enemmän kouluun. Tästä kuitenkin
tykkään.
Osa urheilijoista opiskelee ammattiuran rinnalla, mutta Koivuranta toteaa, ettei tämä ole häneltä onnistunut. Peruskoulun jälkeen lukio jäi kesken urheilun takia. Nyt Koivunrannalla ovat jäissä Rovaniemen
AMK:n liikunnan ja vapaa-ajanohjaajan opinnot.
– Haluan keskittyä täysillä, joten en voi ottaa kahta isoa
asiaa elämään yhtä aikaa. Teen
kaikkea aina sata lasissa.
Koivuranta muutti kesän
alussa avopuolisonsa kanssa Ro-
❯Pikatesti
p Anssi Koivuranta ei
pelkää sairastumista ja
loukkaantumista, mutta
on huolissaan, miten
Miten asut?
ammattiurheilija pärjää,
Mukavasti.
jos kroppa pettää,
eikä elantoa enää saa
Mielipuuhasi?
hyppyrimäestä.
Laiskottelu.
Paheesi?
Oletko talvi- vai kesäihminen?
Tämä on paha. Tykkään molemmista. Talvella ikävoin kesää ja lämpöä, ja kesällä taas talvea, koska
silloin voi tehdä kaikkea hauskaa.
Mitä harrastat?
Tänä kesänä aloitin veneilyn, kun muutimme Lahteen. Ja katselen leffoja.
Miten rentoudut?
Harrastamalla kaikkea kivaa kavereiden kanssa.
Miten hoidat flunssaa?
Yritän ehkäistä flunssaa syömällä terveellisesti ja nukkumalla tarpeeksi. Syön D-vitamiinia ja muita perusvitamiineja. Kun tauti iskee, niin sitten pitää vain niistää. En ole saanut toimimaan nenähuuhtelusarvea.
Tykkäätkö vauhdista?
Tykkään, olen jossain määrin jopa riippuvainen siitä. WRC-auton kyyti oli kuitenkin liikaa.
Mikä on maailman paras mäki?
Kyllä se on Taivalvaaran K73-hyppyrimäki. Se ei anna anteeksi virheitä. Jos on sellainen kausi menossa, etten saa hyppyä kulkemaan, niin lähden Taivalvaaraan.
vaniemeltä Lahteen. Kaupungin
kisapaikat ja hotellit olivat ennestään tuttuja, ja kesän aikana hän on kotiutunut kaupunkiin. Muuton yksi syy oli se, että
liikkuminen kilpailuihin on helpompaa ja nopeampaa.
– Haluan myös osallistua
Lahden MM-kisoihin 2017. Siihen on kuitenkin vielä aikaa.
Tämän kauden tavoitteina
Koivurannalla ovat mäkiviikon
lisäksi Falunin MM-kilpailut.
– Falun on päätavoite, jossa yritän tehdä mahdollisimman paljon hyviä hyppyjä. Kokemuksesta tiedän, ettei kuitenkaan kannata jättää kaikkea yhden kisan varaan.
Mykoplasma yllätti
Julkisuudessa on seurattu Koivurannan kisamenestyksen lisäksi hänen yllättävää sairastumistaan. Nuorella miehellä oli
yhdistetyssä voittoputki päällä, kun kesällä 2010 mikään ei
tuntunut toimivan, harjoittelu
ei onnistunut ja ponnistusvoima
oli kateissa. Kun on ylikuntoa,
riittää viikon huiliminen, mutta
sekään ei nyt auttanut.
– Aloin jo pelätä, että päässä on vikaa, kun en jaksanut
mitään. Kaikenlaista tutkittiin,
mutta mitään ei löytynyt. Sitten sanoin, että nyt otetaan
kaikki mahdolliset verikokeet
ja niistä sitten selvisi, että sairastin mykoplasmaa. Yleensä siihen liittyy flunssan oireita, mutta minulla ei ollut niitäkään. Olin vain kamalan väsynyt ja voimaton.
– Sain lääkkeet, jotka tehosivat hyvin, ja lepäsin. Kestävyysharjoittelua en voinut tehdä, joten sitten vain hyppäsin ja
näin laji vaihtui samalla.
Koivuranta kertoo miettineensä jo aikaisemminkin lajin
vaihtoa, koska hän on aina viihtynyt paremmin hyppyrimäessä kuin ladulla. Motivaatio lajin
vaihtoon oli korkealla.
– Viime syksynä oli taas sama homma. Silloin kuitenkin
jo tunnistin kropassani myko­
plasman akuuttivaiheen oireet
ja hoito saatiin heti alkuun, eikä
koko kausi mennyt pilalle. Lääkekuuri kesti kuukauden verran,
ja jouluna oli jo sellainen olo, että kaikki on kunnossa.
Koivurannan mielestä on
turha jäädä jumiin mykoplasman kanssa, koska sairastumista ei voi estää. Jos se tulee,
niin se tulee, ja tauti pitää hoitaa pois.
– Mykoplasma on todella ikävä tauti, mutta ei sitä kannata pelätä.
väline huollettava
Sairastelu on Koivunrannan mielestä osa urheilijan arkea, koska harjoittelu on rankkaa. Mäkihypyssä ei esimerkiksi flunssa vaikuta suoritukseen niin paljon kuin kestävyyslajeissa, kuten
hiihdossa tai juoksussa.
Vaikka Koivuranta on vasta
26-vuotias, hän miettii sairastumisia ja loukkaantumisia laajemmassa mielessä.
– Ammattiurheilijalla on
elanto kiinni pärjäämisessä. Juniorina ei niin haitannut, vaikka sairastui. Nyt se on vakavampaa. Tämä on tulosurheilua, jossa tulee pärjätä.
– Urheilijan täytyy pitää kropastaan huolta. Se on ammattiväline samalla tavalla kuin rekkakuskille on auto. Päänkin pitäisi tietysti kestää, naurahtaa
Koivuranta. ■
Oma PLUS 4/2014
7
❯ Tuoteuutiset
Koonnut Tatu Johansson ja Pirkko Soininen Kuvat Valmistajat/markkinoijat
Nauti
herkuista
ilman
vatsavaivoja
Lactrase GO on uusi hyvänmakuinen apu laktoosivaivoihin. Sen avulla nautit maitotuotteista ilman
turvotusta ja vatsavaivoja! Lactrase GO sopii koko
perheelle ja pieni purutabletti on helppo nauttia
ilman vettä. Kätevä taskupakkaus kulkee helposti
mukana. Valmistettu Suomessa. Apteekista. ■
Pakkaus: 50 tablettia Markkinoija: Verman
Lomasta halutaan
nauttia täysillä
Erityisesti usean aikavyöhykkeen yli matkustettaessa nukahtamisvaikeudet ovat yleisiä. Melatoniini on hyvä apu aikaerosta toipumiseen niin
matkan aikana kuin matkan jälkeenkin. Melarest
Travel Mint sisältää 1 mg nopeavaikutteista melatoniinia, joka auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.
Se on pakattu pieneen taskurasiaan, joka on kätevä
matkoilla, mutta sopii säilytettäväksi myös kotona
esim. yöpöydällä. Mintun makuinen suussa hajoava
tabletti on helppo ottaa ilman vettä. Uusi Melarest
Travel Mint on nyt saatavilla apteekeista. ■
Pakkaus: 50 tablettia Markkinoija: Verman
Hellää ja
tehokasta miehille
Hyvästi
huuliherpekselle,
hymyä huuliin!
ACO Men Original on hellä ja tehokas antiperspirantti
miehille. Uusi antiperspirantti sisältää vain tarkoin valittuja
raaka-aineita, jotka ovat tunnetusti hellävaraisia iholle. Estää hikoilua ja hienhajua 48 tunnin ajan ja on samalla hellävarainen iholle. Ei sisällä alkoholia. Hajustettu. ■
Pakkaus: 75 ml Markkinoija: ACO Nordic
Ainutlaatuinen kaksiteho:
hoitaa + ennaltaehkäisee
huuliherpeksen
Terveen luuston
ylläpitoon
• Patentoitu sinkkiyhdistelmä
• Kosteuttava
• UV-suoja
Minisun tuo apteekkiin luuston hyvinvointia
ylläpitävän Minisun Kalsium + D3:n yhteistyössä Luustoliiton kanssa. Sitruksen makuinen pureskelutabletti on kätevä tapa varmistaa riittävä
kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Kalsiumia ja D-vitamiinia tarvitaan muun muassa terveen luuston
ylläpitoon. D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan
lokakuusta maaliskuuhun niille, jotka eivät käytä
päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä tai kalaa. Miedosti sitrukselta maistuva
purutabletti sisältää 500 mg kalsiumia ja 20 µg
D3-vitamiinia. ■
Pakkaus: 100 tablettia Markkinoija: Verman
www.sorefix.com/fi
FI/OTC Oth/13/0008/6/13
8 Oma PLUS 4/2014
demiahetkellä kiertäviä viruksia. Terveillä aikuisilla rokote estää 7–8 flunssaa kymmenestä, ja
loputkin saavat yleensä lievemmän taudin kuin ilman rokotusta ja toipuvat nopeammin. Rokote on myös turvallinen.
Kun pikkulapset
rokotetaan, he eivät
enää välitä tartuntoja
eteenpäin vanhemmilleen
ja isovanhemmilleen.
TYTTÖJEN ROKOTTAMINEN
SUOJAA POIKIAKIN
Rokotukset
ovat tärkeitä
läpi elämän
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME
Tartuntatautien leviämistä voidaan ehkäistä
hyvällä hygienialla ja rokottamalla. Valtio
katsoo rokotusten olevan niin tärkeitä, että
kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluessaan
ne ovat rokotettaville maksuttomia.
L
ähestymme influenssakautta. Ylilääkäri Hanna
Nohynek Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että talven influenssaepidemia saapuu Suomeen yleensä suunnilleen vuoden vaihtuessa, mutta ennustaminen on vaikeaa. Joskus se on
tullut aikaisemmin, joskus vasta
helmikuussa, kuten viime vuon-
na. Uudet influenssarokotteet
alkoivat saapua maahan syyskuun lopulla.
– Rokote kannattaa ottaa jo
ennen influenssakauden alkua,
marras-joulukuussa, mutta sen
voi hakea vielä epidemian alettuakin. Kunnat päättävät itse, miten ne toteuttavat rokottamisen:
joissakin kunnissa pidetään rokotuspäiviä, joissakin annetaan
Luotettavaa
lisätietoa
1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut osoitteessa www.thl.fi ovat maan paras tiedonlähde rokotusasioissa. Sivut pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja sieltä voi tarkistaa
myös esimerkiksi ajankohtaisen influenssatilanteen. ■
2
Yleisradion uutisten terveysaiheisilla nettisivuilla on palvelu, johon voi syöttää syntymäaikansa ja vastaukseksi saa
listan rokotteista, joita sen ikäiselle on tarjottu. Sovellus löytyy
hakemalla hakupalvelussa, kuten Googlessa tai Yahoossa, sanoilla Yle uutisten rokotusohjelmasovellus. ■
3
Matkailijan rokotuksista paras tieto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaassa, joka
löytyy thl:n nettisivuilta. ■
4
5
Papilloomavirusrokotteella on omat nettisivut osoitteessa www.tyttöjenjuttu.fi. ■
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaiseman Sic!-verkkolehden uusimman numeron teemana
ovat rokotteet ja mikrobilääkkeet. Lehti löytyy osoitteesta
www.fimea.fi. ■
kellonajat, jolloin voi mennä terveyskeskukseen ottamaan rokotuksen. Kannattaa seurata paikallisia tiedotusvälineitä, Nohynek kehottaa.
Influenssarokotuksen saavat
maksutta ne, joiden terveydelle
influenssa olisi oleellinen uhka tai
jotka hyötyvät siitä merkittävästi. Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä apteekeissa
työskenteleviä, raskaana olevia,
yli 65-vuotiaita, 6–35 kuukauden
ikäisiä lapsia, sairauden tai hoidon takia riskiryhmään kuuluvia
ja heidän lähipiiriään sekä varusmiehiä ja -naisia. Muut voivat ostaa rokotteen apteekista reseptillä ja käydä pistättämässä sen
omalla terveysasemalla tai yksityisellä lääkäriasemalla.
– Melkein yksi viidestä suomalaisesta saa influenssatartunnan vuosittain. Heistä noin yksi
neljästä sairastuu niin, ettei ole
työkunnossa. Heistä taas yksi
viidestä tulee niin kipeäksi, et­
teivät sairausloma ja kotihoito
riitä. Tauti saattaa romahduttaa
peruskunnon niin, että ennen
kotihoidossa pärjännyt vanhus
joutuukin pitkälliseen laitoshoitoon, Nohynek toteaa.
Nohynekin mukaan influenssarokotteen teho on hyvä. Tosin
tehoon vaikuttaa aina se, miten
hyvin Maailman terveysjärjestön rokotteeseen valitsemat virukset vastaavat maapallolla epi-
Kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ehkäisevä papillooma- eli
HPV-rokote tuli mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan vuonna
2013 eli se annetaan nyt ilmaiseksi nuorille tytöille. Se on tarkoitettu 9 vuotta täyttäneille ja se tehoaa parhaiten, jos sen saa ennen sukupuolielämän aloittamista.
– Suosittelimme, että rokotukset aloitettaisiin 15-vuotiaista, jotka ovat pian lopettamassa peruskoulun, ja monissa kunnissa on jo rokotettu heistä 70
prosenttia tai enemmän. Vaihtelu on kuitenkin suurta, Nohynek kertoo.
11–12-vuotiaista noin puolet on aloittanut HPV-rokotussarjan. Sen ikäisten vanhemmat
ehkä vielä miettivät, tarvitseeko
lapsi rokotetta. Nohynekin mukaan ei kannata jäädä miettimään pitkäksi aikaa, koska varhaisen rokottamisen seurauksena nuorelle ehtii kehittyä hyvä
immuunivaste siihen mennessä, kun tartunnan mahdollisuus
alkaa olla suurempi.
HPV-rokote annetaan pistoksena olkavarteen, ja riittävän hyvän suojan syntymiseen tarvitaan kolme pistosta. Monille tulee pistoksen jälkeen heikko olo:
pistosalueen turvotusta, kipua,
päänsärkyä, pahoinvointia, sairauden tunnetta ja jopa kuumetta voi esiintyä. Niitä ei tarvitse
pelästyä ja niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.
– Tyttöjen rokottaminen suojaa myös heteroseksuaalisia poikia HPV-virusten aiheuttamilta
syöviltä. Esimerkiksi Itävallassa,
Yhdysvalloissa ja Australiassa rokotetaan myös poikia. Meilläkin
harkitaan asiaa uudelleen, kun
saadaan lisää tutkimustuloksia
Suomesta, Nohynek kertoo.
LASTEN ROKOTUS
AUTTAA ISOVANHEMPIA
Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa on selvinnyt, että
vuosina 2009–2010 kansalliseen
rokotusohjelmaan tullut rokote, pneumokokkirokote PVC, on
luultuakin tehokkaampi. Rokotusten aloittaminen on vähentänyt vakavia tauteja jopa neljä
kertaa enemmän kuin odotettiin. Vakavia pneumokokin aiheuttamia tauteja ovat esimerkiksi verenmyrkytys, aivokalvontulehdus ja märkäinen niveltulehdus. Lasten korvatulehduksista monet ovat olleet pneumokokin aiheuttamia, ja se aiheuttaa
myös keuhkokuumetta.
PVC-rokotteen saavat maksutta 1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset sekä riskiryhmiin
kuuluvat alle 5-vuotiaat lapset
ja kantasolujen siirron saaneet.
Kannattaisiko näin tehokas rokote ottaa aikuistenkin omalla rahalla? Nohynekin mukaan
kannattaa, mikäli matkailee paljon maissa, joissa pneumokokkirokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös niiden,
joilla on sairautensa tai lääkityksensä takia tavallista suurem-
Kansallinen
rokotusohjelma
Kansallisen rokotusohjelman tarkoitus on suojata
suomalaiset mahdollisimman hyvin tartuntataudeilta. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusten ansiosta monet taudit ovat hävinneet Suomesta kokonaan tai
tulleet harvinaisiksi. Rokotusaikataulu on tarkkaan harkittu
niin, että saadaan mahdollisimman hyvä suoja mahdollisimman vähällä vaivalla ja haitoilla. Alla olevassa taulukossa ovat
lasten ja nuorten rokotukset, jotka kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan. Tiedot aikuisten rokotuksista löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta osoitteesta
www.thl.fi. ■
LASTEN JA NUORTEN ROKOTUKSET:
Ikä
Tauti, jolta rokote
suojaa
Rokote
2 kk
Rotavirusripuli
Rotavirus
3 kk
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys
ja korvatulehdus
Pneumokokki­
konjugaatti (PCV)
3 kk
Rotavirusripuli
Rotavirus
3 kk
Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote
tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib)
taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
5 kk
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys
ja korvatulehdus
Pneumokokki­
konjugaatti (PCV)
5 kk
Rotavirusripuli
Rotavirus
5 kk
Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote
tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib)
taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
12 kk
Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys
ja korvatulehdus
12 kk
Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote
tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib)
taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys
12–18 kk
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko
MPR
6–35 kk
Kausi-influenssa (vuosittain)
Kausi-influenssa
4v
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio
DTaP-IPV
6v
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko
MPR
11–15 v tytöt
6.–9.-luokalla
Kohdunkaulan syöpä
HPV
14–15 v
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä
dtap
pi riski saada vakava pneumokokki-infektio, on järkevää ottaa PVC-rokote.
– Tutkimustuloksissa näkyi laumasuojan merkitys: kun
pikkulapset rokotetaan, he eivät enää välitä tartuntoja eteenpäin sisaruksilleen, vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, Nohynek pohtii.
Pneumokokkirokote on tehokas ja turvallinen, mutta se ei suojaa kaikilta pneumokokkityypeiltä. Pneumokokin aiheuttama tulehdus on usein virustaudin, kuten tavallisen flunssan, jälkitauti. Pneumokokkeja on yli 90 lajia.
VESIROKKOROKOTE
HANKITAAN ITSE
Vesirokkorokotetta ei ainakaan
vielä saa maksutta, vaan se on
hankittavat itse reseptillä apteekista. Se ei ole päässyt rokotusohjelmaan, koska vaikka se suojaa vesirokolta ja sen jälkitaudeilta, joidenkin arvioiden mukaan
rokotettujen määrän kasvaessa
aikuisten riski saada vyöruusu
voi kasvaa. Nohynekin mukaan
tilannetta seurataan.
– Lapsen kanssa lääkärissä
käydessä kannattaa ottaa puheeksi, olisiko vesirokkorokote
tarpeellinen. Se voidaan antaa
lapsille vuoden iästä alkaen, Nohynek sanoo.
Lievänkin vesirokon sairastamalla saa elinikäisen immunitee-
Pneumokokki­
konjugaatti (PCV)
tin, eli jos tietää jo olleensa vesirokossa, rokottaminen on turhaa. Rokotetta suositellaan kuitenkin kaikille 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole sairastaneet
vesirokkoa. Aikuisella vesirokko voi olla niin raju, että tarvitaan sairaalahoitoa. Myös jälkitaudit, kuten keuhkokuume, aivokuume ja ihon bakteeritulehdukset ovat aikuisilla yleisempiä
kuin lapsilla.
ROKOTUSREKISTERIÄ
ON ALETTU KERÄTÄ
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on perustanut kansallisen rokotusrekisterin, johon kerätään
tiedot rokotuksista suoraan potilastietojärjestelmistä. Rekisteriin tulee kuitenkin tiedot vain
vuodesta 2009 alkaen, ja tieto sitä ennen saaduista rokotuksista
on edelleen vain rokottajan arkistoissa ja rokotetun rokotuskortissa, mikäli sellainen sattuu
olemaan tallella.
– Jos rokotuskortti on kadoksissa eikä ihminen tiedä saaneensa tarpeellista rokotusta,
periaatteena on rokottaa uudelleen, Nohynek sanoo.
Tulevaisuudessa tiedot rokotuksista tallentuvat Kansalliseen
terveysarkistoon Kantaan, josta
niitä voi käydä itse katsomassa.
Jo nyt Omakanta-verkkopalvelussa voi käydä katsomassa sähköisiä reseptejään. ■
Oma PLUS 4/2014
APTEEKISTA.
500 mg + D3 20 mikrog
Kampanjapakkauksessa
+30 tablettia
kaupan
päälle!
VAHVA RAKENNE –
KESTÄVÄ
LOPPUTULOS !
Tarjous koskee vain Calsorin D3 500 mg + 20 mikrog -valmistetta.
Tarjous voimassa niin kauan kuin tuotetta on saatavilla.
Rajoitettu erä!
10/2014
calsorin.fi
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
itsehoitoapteekki.fi
Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.
9
10 Oma PLUS 4/2014
Kissat
rokotetaan
flunssaa vastaan
Kissojen flunssalla tarkoitetaan yleensä ylähengitysteiden tulehdusta. Pisaratartuntana leviävän sairauden aiheuttaa lähes aina kissan herpes- tai kalikivirus. Koska kissa­
flunssa on sitkeä sairaus, suositellaan kissat rokotettaviksi.
Rokotus on tarpeen, koska tartunnan saa esimerkiksi nenäja silmäeritteistä.
Virukset leviävät helposti esimerkiksi näyttelyissä, kissaloissa ja kissahoitoloissa. Kissat voivat tartuttaa myös oireettomina, koska kerran sairastunut kissa saattaa kantaa
loppuelämänsä virusta elimistössään.
Kalikivirus tarttuu kissojen lähikontaktissa. Oireina ovat
ylempien hengitysteiden oireet, kuten keuhkotulehdus ja
haavainen suutulehdus. Eläimellä saattaa esiintyä myös suolistotulehdusta tai niveltulehdusta. Tyypillisiä oireita ovat silmien sidekalvontulehdus ja sierainvuoto. Nuoret kissat saavat yleensä tartunnan.
Kissan herpesvirus saattaa esiintyä kissalla piilevänä, jolloin
esimerkiksi stressi voi aiheuttaa viruksen aktivoitumisen. Oireita ovat kuume, syömättömyys, aivastelu ja yskä. Tartunta
esiintyy yleensä alle puolivuotiailla pennuilla.
Aikuiset kissat selviävät kissaflunssasta hyvin, mutta pennuille ja iäkkäille kissoille sairastuminen voi olla kohtalokasta. ■
Yskä ja vuotava kirsu
ovat tyypillisimmät
koiran flunssan oireet.
Koiran yskää kannataa
seurata tarkoin, koska
taustalta saattaa
löytyä muita
sairauksia.
Koira köhii
ja niiskuttaa
Koiran

flunssa leviää
herkästi pisaratartuntana
koirasta
toiseen.

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Chita Wahlroosin albumi ja Dreamstime
Flunssa voi iskeä myös lemmikkiin. Lepo on paras hoito­
muoto köhivälle ja niiskuttavalle koiralle, mutta tilanteen
mukaan voidaan tarvita myös antibiootteja.
L
emmikin sairastuminen
huolestuttaa aina omistajia. Koiralla flunssan
oireet ovat usein lieviä.
Tyypillisimmät oireet
ovat yskä ja sierainvuoto.
Eläinlääkäri Chita Wahlroos
Porvoon Eläinklinikka Avecista
kertoo, että koiran yskä saattaa
kuulosta jopa vaaralliselta. Moni koiranomistaja pelkääkin, että eläimen kurkkuun on tarttunut esimerkiksi puruluun kappaleita, jolloin on vaarana koiran tukehtuminen.
– Koiralla esiintyy flunssan
yhteydessä harvoin kuumetta
tai ruokahaluttomuutta, mutta joskus niitäkin on. Yskä saattaa kestää usean viikon ajan.
Lievän flunssan jälkitautina voi
kehittyä krooninen keuhkoputkentulehdus tai akuutti keuhkokuume.
Wahlroosin mielestä koiran
omistajan kannattaakin kääntyä
eläinlääkärin puoleen, jos oireet
pitkittyvät tai niiden alkuperästä ei ole varmuutta. Koiran yskän taustalla saattaa olla myös
esimerkiksi allergia tai sydämen
vajaatoiminta.
Leviää pisara­tartuntana
Koiran flunssa leviää herkästi pisaratartuntana koirasta toiseen,
kun koiria on paljon samassa
paikassa, kuten kennelissä tai
hoitokodissa. Tämän takia koiran flunssaa kutsutaankin usein
kennelyskäksi.
Wahlroosin mukaan tartuntaa voi ennaltaehkäistä välttämällä massakoiratapahtumia.
– Flunssan aiheuttajana
ovat tavallisimmin koiran parainfluenssavirus sekä Bordetella bronchiseptica -bakteeri. Muita aiheuttajia ovat esimerkiksi koiran adenovirus, coronavirus ja herpesvirus. Taudin itämisaika on päivästä kahteen viikkoon.
Koirat eivät niinkään pärski
toisiaan päin, vaan pisaratartunta tulee siitä, että eläimet haistelevat ja tervehtivät toisiaan. Ihminen saattaa levittää bakteeria tai virusta käsillään, kun koskettelee useita koiria. Tartunnan
voi saada myös harrastustoiminnassa esimerkiksi noutokapuloiden ja muiden välineiden kautta.
Wahlroos muistuttaa, että
koira voi erittää virusta tai bakteeria, vaikkei sillä kyseisellä hetkellä olisikaan oireita.
Lepo parantaa
Koiralla esiintyy flunssaa samalla tavoin kuin ihmiselläkin
ja hoitokin on sama: lepo ja tukihoito eli terveellistä ja maistuvaa ruokaa, runsaasti nesteitä ja mahdollisesti tulehduskipulääkkeitä.
– Koiran liikuntaa on syytä
rajoittaa. Eläinlääkäri voi kuitenkin tarvittaessa määrätä antibioottihoitoa ja tulehduskipu-
pChita Wahlroos toteaa, että flunssaisen lemmikin olo
paranee, kun se saa hoivaa ja hellyyttä. Tarvittaessa
eläinlääkäri määrää antibiootteja tai tulehduskipulääkettä.
lääkitystä. Lääkkeet ovat kaikki
reseptivalmisteita.
– Flunssan oireita voidaan vähentää rokottamalla. Rokotesuojan voi saada parainfluenssavirusta ja Bordetella bronchiseptica
-bakteeria vastaan. On havaittu,
että flunssaepidemiat ajoittuvat
syksyn ja talven sisänäyttelykauteen. Suojaava rokote onkin siis
syytä ottaa hyvissä ajoin ennen
näyttely- ja kisakautta. Rokotuksesta saa suojaa myös lemmikkieläinhoitolan koirakontakteihin.
On todettu, että vanhemmat koirat sairastuvat hengitystiesairauksiin keski-ikäisiä koiria useammin. Pennuilla taas
vastustuskyky on vielä heikko,
joten tulehduksiakin on enemmän.
Koska koirillakin saattaa yskän taustalta löytyä moninaisia
sairauksia, pitää tilannetta seurata aina tarkoin. Lievää yskää,
johon liittyy muita flunssan oireita, kuten sierainvuotoa ja silmävuotoa, voi hoitaa kotona. ■
Oma PLUS 4/2014
11
❯ Uutisia eläinmaailmasta
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Dreamstime ja Korkeasaaren arkisto/kerttu penttilä
EEG-tutkimus hereillä oleville koirille
Professori Hannes Lohen koiragenetiikan tutkimusryhmä on yhteistyössä Guelphin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa ottanut käyttöön uuden
EEG-laitteiston, jonka avulla koiran aivosähkökäyrää pystytään seuraamaan langattomasti hereillä olevalla koiralla useiden tuntien ajan. Uuden langattoman EEG-laitteiston avulla voidaan saada arvokasta
tietoa muun muassa epilepsiakohtauksen aikaisista aivosähkökäyrämuutoksista, mikäli koira saa kohtauksen seurannan aikana. ■ www.vetmed.helsinki.fi
UUSI APOBASE.
IHANAMPI IHOLLESI.
Lemmikki touhuaa
joka kolmannessa kodissa
Parabeeniton
Noin 30 prosentilla kodeista on oma lemmikki. Yleisimmin se on koira tai kissa, mutta myös akvaariot, kanit ja ponit ovat yleisiä. Tilastokeskuksen vuoden 2012 Kulutustutkimuksen tilaston mukaan
hamsteri on 24 000 ja käärme 3 300 taloudessa. Koiria on 443 000 ja kissoja 356 000. Useimmiten lemmikki on lapsiperheissä. Karvakuonot touhuavat pientaloissa useammin kuin kerrostaloissa. ■
Kennelliitto otti kantaa
jalostuksen lainsäädäntöön
Kennelliitto on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriöön kannanoton sekä ehdotuksen eläinsuojelulainsäädäntöön sisällytettävistä, koiranjalostukseen liittyvistä asioista. Kannanotossaan Kennelliitto korostaa jalostusvalintojen merkitystä koirien hyvinvoinnille ja toivoo, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden
toteutumisen osalta tulee ottaa huomioon koirarotujen väliset erot. Lisäksi Kennelliitto toteaa, että kaikille koirille tulee asettaa tunnistusmerkintäpakko. ■
Koirakoti
esiteltiin
Jyväskylän
asuntomessuilla
Viime kesän asuntomessuilla Jyväskylän
Äijälänrannassa oli esillä HauHaus-kohde, jonka
suunnittelun lähtökohtana oli ihmisasukkaiden
lisäksi talon kaksi koiraa. Koirien arki näkyy niin
talon pohjaratkaisussa, pintamateriaaleissa, sisustuksessa kuin pihallakin. Myös luonnonläheisyys ja "tavanomaisen valkoisen" välttäminen olivat projektissa tärkeitä ohjenuoria. ■
www.apobase.fi
OmaPLus_Apobase_125x176_10/14.indd 1
06/10/14 12:51
VÄSYVÄTKÖ
SILMÄSI KESKELLÄ
PÄIVÄÄ?
Jääkarhun DNA
eristettiin tassunjäljestä
Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet eristämään jääkarhun DNA:ta lumeen jääneestä tassunjäljestä. Näytteet kerättiin WWF-Canonin ja Norwegian Polar Institute -tutkimuslaitoksen
matkalla Norjan Huippuvuorilla. Jääkarhun DNA:n lisäksi jäljessä oli
jäänteitä hylkeen ja lokin DNA:sta. Arktisen alueen kaltaisessa muuttuvassa ympäristössä on erittäin vaikeaa saada ajantasaista tietoa
alueen jääkarhupopulaatioiden koosta ja elintavoista, mikä taas vaikeuttaa lajin suojelua. Yleensä jääkarhuja seurataan satelliittikaulapantojen ja niihin kiinnitettävien kameroiden avulla. Menetelmä
on kuitenkin kallis ja hankala. Käyttämällä tassunjäljestä eristettyä
DNA:ta voidaan vähentää vaadittavia tutkimustoimenpiteitä merkittävästi ja tarkkailla jääkarhuja helpommin. ■ www.wwf.fi
Kissan vitamiinien tarve on huomattava. Kasvava kissa, kantava tai imettävä naaras, toipilas, vanha tai erityisen nirso kissa vaatii erikoishuomiota ruokinnan suhteen. Lisävitamiineja kissoille on
saatavana tablettina, jauheena, tahnana tai liuoksena. On kuitenkin
varottava ylivitaminoimasta kissaa eikä useampaa eri vitamiinivalmistetta ole syytä syöttää yhtä aikaa. Terve kissa saa tarvittavat vitamiinit kissoille tarkoitetuista valmisruuista. Esimerkiksi sairaudesta toipuvalle kissalle saa apteekista energiapitoisia ravintolisiä, jotka
yleensä maistuvat kissoille hyvin. ■ www.kissaliito.fi ja Kissan­
omistajan opas
FI SYS 053 0913
Kissa kaipaa
monipuolista ravintoa
Kuivat ja väsyneet silmät voivat aiheutua päätetyöskentelystä, lukemisesta, piilolinssien käytöstä
tai kuivasta sisäilmasta. Oireisiin on kuitenkin
olemassa nopea ja pitkävaikutteinen ratkaisu:
Annostele edistyksellistä Systane® Ultraa silmiisi
tarpeen mukaan ja silmäsi voivat paremmin.
Systane® Ultra -silmätipat on saatavilla apteekeista kautta
maan sekä tietyistä optikkoliikkeistä. www.systane.fi
K I R K A S K AT S E
14 Oma PLUS 4/2014
Lahjomaton
lentsu
Teksti Mari Kuusinen Kuvat Dreamstime ja Kaija Hartialan albumi
Flunssa on useimmiten viruksen aiheuttama
vilustumissairaus, joka paranee perusterveellä
aikuisella itsestään. Bakteeriperäiset
tulehdukset vaativat hoidoksi usein antibiootit.
tä, koska teho on heikko ja lääkkeet vaikuttavat usein myös keskushermostoon.
Kurkkaa kurkkuun
p Kaija Hartiala muistuttaa, että perushoitona
flunssaan toimii lepo.
F
lunssa eli nuhakuume
on yleisin sairautemme.
Flunssa-aaltoa kuljettavat sadat erilaiset virukset erityisesti joka syksy,
talvi ja kevät.
– Virukset leviävät, kun koululaiset, päiväkotilaiset ja työntekijät palaavat takaisin arkeen
ja ovat kosketuskontaktissa. Monet virukset leviävät myös ilmateitse, kertoo lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala.
Flunssan itämisaika on
yleensä päivästä pariin. Virus ei
välttämättä nosta aikuisille kuumetta, lapset sen sijaan saattavat olla kuumeisia pari kolme
päivää. Muita oireita ovat hengitystieoireet, nuha, kurkkukipu,
yskä ja limakalvoärsytys.
Viruksen aiheuttamaa flunssan kannalta ei ole merkitystä,
mikä virus flunssan aiheuttaa.
Perushoitona toimii lepo. Oireita voidaan lievittää käsikauppalääkkeillä. Nenäsuihkeet auttavat tukkoisuuteen, ibuprofeeni
kuumeeseen ja särkyyn aikuisilla ja parasetamoli tai naprokseeni lapsilla.
– Yskänlääkkeistä sen sijaan
ei ole todettu juuri olevan apua,
vaikka ne teoriassa voivat vähentää yskän ärsytystä. Lasten
kohdalla on tehty periaatepäätös, ettei yskänlääkkeitä käyte-

Viruksen
aiheuttaman
flunssan
perushoitona
toimii lepo.

Kun kurkkua kirveltää, mutta
muut flunssan oireet puuttuvat,
saattaa suussa jyllätä streptokokki. Bakteeriperäinen nielutulehdus eli angiina aiheuttaa
yleensä äkillisen kurkkukivun ja
yli 38 asteen kuumeen. Nielussa
saattaa myös olla peitteitä.
– Aina näin ei kuitenkaan ole,
eikä angiinaa voi todeta vain oireiden perusteella. Joskus sairastuneelle ei nouse kuumetta, vaan
kurkku on vain tulehtuneen punainen. Taudinmääritystä varten tulee ottaa streptokokkipikatesti tai -viljely nielusta, Hartiala muistuttaa.
Angiina hoidetaan antibiooteilla. Kurkkukipua voi lievittää
tulehduskipulääkkeillä. Kokonaan hoitamattomana angiina
voi aiheuttaa epidemian.
Toinen yleinen kurkun kipeyttäjä on viruksen aiheuttama
mononukleoosi, eli ”pusutauti”
tai rauhaskuume. Mononukleoosissakin nielu on turvonnut
ja sinne voi muodostua peitteitä. Taudin sairastaa noin 60 prosenttia väestöstä. Mononukleoosi oireilee pitkään, joskus jopa viikkoja.
Syksyllä liikkuu myös suuri joukko erilaisia enteroviruksia, jotka aiheuttavat rakkuloita nieluun ja joskus myös käsiin,
jalkoihin, suun ympärille tai eri
puolille vartaloa. Toisinaan iholla muodostuu vain pieniä punaisia patteja.
– Lapsilla voi syömättömyys
olla taudin ainoa oire. Kurkkuun
katsominen auttaa huomaamaan
taudin. Rakkulainen nielu on niin
kipeä, että mikään karkea tai lämmin ruoka ei mene alas. Silloin
kannattaa antaa lapselle kipulääkettä sekä kylmää maitoa tai jäätelöä, neuvoo Hartiala.
Kun aikuinen kuiskaa ja lapsi haukkuu kuin hylje, on syytä
epäillä kurkunpääntulehdusta.
Kurkunpää tulehtuu usein osana laajempaa hengitystietulehdusta. Varsinaisesta kurkunpäätulehduksesta puhutaan silloin,
kun oireet keskittyvät kurkunpäähän. Tulehduksen aiheuttavat virukset ja se paranee yleensä itsestään. Taudin yleisin aiheuttaja on parainfluenssavirus.
– Usein tauti havaitaan lapsella, kun lapsi on mennyt nukkumaan ja alkaa yskiä haukkuvasti. Hyljemäinen yskä johtuu
äänihuulten turvotuksesta. Paras ensiapu kurkulle on kylmä
ilma. Takki niskaan ja lapsen
kanssa pihalle puoleksi tunniksi pakkaseen, niin yskä ja hengitysvaikeudet helpottuvat, Hartiala vinkkaa.
Bakteerit jälkitauteina
Keuhkoputkentulehdus, korvatulehdus ja poskiontelontulehdus kehittyvät toisinaan nuhakuumeen jälkitauteina. Flunssa vaurioittaa limakalvoja, jonka jälkeen bakteerit aiheuttavat
tulehduksen.
Poskiontelontulehdusta ilman bakteeritulehdusta esiintyy
jokaisen virusflunssankin yhteydessä. Nenä on räkäinen, tukkoinen ja poskissa tuntuu paineen tunnetta. Poskionteloiden
kuvantamista ei suositella, jos
flunssaoireiden alusta on kulunut alle kymmenisen päivää.
Usein bakteeriperäinenkin
poskiontelontulehdus on itsestään paraneva tauti, jolloin antibioottikuuri ei aina ole tarpeen. Oireita voi lievittää avaavilla lääkkeillä.
Keuhkoputkentulehdus on
aikuisilla usein tupakointiin liittyvää tauti. Flunssavirus vaurioittaa jo entisestäänkin ärtyneitä keuhkoja, jolloin bakteeri
pääsee pesiytymään niille flunssan jälkeen. Oireena on yskä. Virusinfektio voi lapsilla laukaista
myös niin sanotun ahtauttavan
keuhkoputkentulehduksen, jolloin yskimiseen liittyy hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja usein myös hengityksen
vinkunaa.
– Apuna käytetään astmalääkkeitä. On hyvä viedä hengitysvaikeuksista kärsivä lapsi lääkäriin. Kolmannen kohtauksen
jälkeen lapsi saa infektioastmadiagnoosin ja lääkitystä tehostetaan, Hartiala sanoo.
Lapsilla esiintyy myös runsaasti korvatulehduksia. Flunssan aiheuttama limakalvojen
turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, jolloin bakteereille syntyy otolliset olosuhteet. Hoitona käytetään yleisesti antibiootteja. Korvatulehduksista voi lukea lisää sivun 21 jutusta. ■
Influenssa vai flunssa?
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Se alkaa useimmiten korkealla kuumeella, pään- ja lihassäryillä ja vasta myöhemmin kehittyvät yskä ja nuha. Tauti altistaa
hoitamattomana myös erilaisille jälkitaudeille. Influenssan hoitoon on olemassa viruslääkkeitä. Influenssaa vastaan on käytössä myös rokote, jonka koostumusta vaihdellaan vuosittain kiertävien
virustyyppien mukaan. ■
Vanhukset herkkiä
keuhkokuumeelle
Vanhusten ikääntyessä heidän vastustuskykynsä huononee elimistön muutosten seurauksena. Vastustuskyvyn heikkenemisen taustalla voi olla myös perussairauksia, kuten diabetes
ja munuaisten vajaatoiminta tai immuunivastetta heikentäviä lääkityksiä, kuten reumalääkkeet.
Tämän lisäksi vanhukset kärsivät huomattavan usein aliravitsemuksesta.
Vanhuksen infektiot oireilevat usein varsin epätyypillisesti. Usein sekavan, kaatuilevan tai
yleiskunnoltaan heikentyneen vanhuksen tilan taustalta löytyy selviteltäessä jonkinlainen infektiosairaus.
Bakteerin aiheuttama keuhkokuume on vanhuusiällä varsin yleinen sairaus. Keuhkokuume
voi syntyä joko suoraan tai influenssan jälkeisenä komplikaationa. Normaalit infektio-oireet, kuten esimerkiksi kuume, voivat puuttua kokonaan jopa keuhkokuumetta sairastavalta vanhukselta. Mikäli kärsii jostakin yleissairaudesta ja flunssa iskee, kannattaa Hartialan mukaan kääntyä
oman lääkärin puoleen.
– Myös potilasjärjestöillä on hyvää opastusta siitä, miten flunssakauteen tulee varautua ja milloin
tulee mennä lääkäriin, hän muistuttaa. ■ Lähteet THL:n, tohtori.fi:n ja Terveys­kirjaston sivustot
Oma PLUS 4/2014
15
❯ Kysy apteekkarilta
Voit lähettää kysymyksiä osoitteeseen [email protected] tai nettisivuillamme www.omaplus.fi
SINOCLEAR
TEHOKAS TAPA
HOITAA
SIVUONTELOTULEHDUSTA
TEHOKAS
Sinoclear on ainutlaatuinen valmiste,
joka puhdistaa sivuontelot ja nenän
tehokkaasti eritteestä ja helpottaa nopeasti tavallisia vaivoja, kuten tukkoista
nenää ja poskisärkyä.
Sinoclear otetaan nenäsuihkeena kerran päivässä 7 – 10 päivän ajan joko ainoana hoitona tai yhdistettynä muihin
sivuontelotulehduksen hoitomuotoihin.
Sinoclearia voi ostaa apteekeista ilman
reseptiä. Yli 12-vuotiaille. Lue pakkauksen ohje ennen käyttöä.
Lue lisää: sinoclear.fi
Markkinoija: Omega Pharma / ACO Pharma Oy
Turun 14. Varissuon apteekki on liittynyt
mukaan Oma PLUS -ketjuun. Vastaajana siis
tällä kertaa apteekkari Antti Koivuniemi
Varissuon apteekista.
1
Olen vaihdevuosien myötä alkanut kärsiä kuivasta suusta, sylkeä ei
erity entiseen tapaan. Onko tämä vahingollista ja mitä voisin tehdä?
Suun kuivuminen on epämiellyttävää ja haitallista. Kuivuminen altistaa monille ongelmille. Suun
kuivuuden taustalla voi olla muun muassa sairaus, lääkehoito tai vaihdevuodet. Hoidoksi sopii päivittäinen hampaiden puhdistus ja fluorivalmisteiden käyttö. Aterioiden pitäisi sisältää pureskelua vaativia
ruokia ja vettä on juotava riittävästi. Ruokailujen välissä ksylitolivalmisteet ovat hyvä keino lisätä syljen­
eritystä. Yöllä voit käyttää kostutusgeeliä tai -öljyä suun limakalvoille. Jos nämä konstit eivät auta, on
hyvä käydä lääkärissä tarkastuttamassa tilanne. ■
2
Saako 15-vuotias jälkiehkäisypillerin apteekista ilman reseptiä?
Voinko lähettää poikakaverin ostamaan pillerin?
Jälkiehkäisy on varamenetelmä, jota käytetään varsinaisen ehkäisyn epäonnistuttua. Jälkiehkäisytabletteja myydään ilman reseptiä yli 15-vuotiaille. Jos joku muu hakee tabletin, apteekin on huolehdittava käyttäjän tiedonsaannista. Jälkiehkäisytabletti on otettava mahdollisimman pian ja enintään
72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Tabletti saattaa aiheuttaa ohimeneviä vaivoja, kuten pahoinvointia. Jos
tabletin ottamisen jälkeen oksentaa kolmen tunnin kuluessa, pitää ottaa toinen tabletti. Eräät muut
lääkkeet ja sairaudet saattavat vaikuttaa tabletin ehkäisytehoon. Jos kuukautiset ovat yli viisi päivää
myöhässä, kannattaa tehdä raskaustesti. Vain kondomi suojaa sukupuolitauteja vastaan. ■
3
Apteekissa tarjotaan aina edullisempaa rinnakkaisvalmistetta.
Millaisia eroja vaihtokelpoisilla lääkkeillä voi olla? Onko turvallista
valita edullisempi valmiste?
Apteekissa lääkkeestä tarjotaan edullisemman valmistajan tuotetta, jos sellainen on tarjolla. Patentin
umpeuduttua samaa lääkettä valmistaa useampi valmistaja. Eri valmistajien tuotteet ovat aina samantehoisia, yhtä turvallisia ja laadukkaita. Tablettien valmistukseen käytetyt apuaineetkin ovat käytännössä hyvin samantapaisia. Eroja voi lähinnä olla tablettien muodossa, värissä tai esimerkiksi jakouurteessa.
Myös lääkepaketti on erilainen eri valmistajilla. Suurin ero valmistajien välillä on hinnassa. Toisinaan eroa
voi olla vain muutama sentti, mutta enimmillään hintaeroa voi olla useita kymppejä. ■
4
Pitääkö huuliherpestä käydä näyttämässä lääkärissä vai voinko vain
asioida apteekissa? Ovatko reseptivapaat valmisteet tehokkaita?
Huuliherpeksen aiheuttaa elimistössä oleva virus, joka aktivoituu toisinaan. Mitä nopeammin hoidon aloittaa, sitä pienemmiksi oireet jäävät. Ensimmäisiä oireita ovat huulen kihelmöinti ja kutina. Sitten
muodostuu rakkuloita. Rakkuloiden puhjettua rupi paranee jopa kaksi viikkoa. Herpeksen hoitoon on tarjolla sekä viruslääkettä sisältäviä tuotteita että muita ihoa hoitavia valmisteita. Vain lääkehoito tehoaa virukseen, muut tuotteet hoitavat oireita. Ruven peittämiseen voi käyttää herpeslaastaria. Mikäli huuliherpes ilmaantuu kuukausittain tai oireet on hankalia, kannattaa käydä lääkärissä. Lääkäri voi määrätä tabletteja estohoidoksi. Huulien suojaaminen aurinkovoiteella estää herpeksen ilmaantumista. ■
16 Oma PLUS 4/2014
10/2014
❯ Kirjoja terveydeksi
Koonneet Maija Rauha Kuvat Kustantajat
Hyvä kirja, parempi mieli
Hyvän mielen taitoja voi rakentaa ja
niitä voi opetella missä iässä tahansa.
Esimerkiksi potutus voi jäädä pienemmäksi,
jos ymmärtää, että ylenpalttinen tuskittelu
tekee vastoinkäymisestä vain rankemman.
Kirjakokoelmassa on nyt todellinen helmi
kaikille, jotka haluavat rakentaa mielen
hyvinvointia ja parempia ihmissuhteita.
Tunnetaitoja
kenelle tahansa
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja nuorisopsykiatri Max Karukiven kirja Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja (Tammi) on suunnattu nuorille, mutta en epäröi suositella sitä kaiken ikäisille. Niin moni aikuinenkin väittää vakavalla naamalla, ettei tunteilleen mitään voi. Tässä
kirjassa kerrotaan monin esimerkein ja harjoituksin, miten tunteitaan
ja tulkintojaan voi ohjailla sellaiseen suuntaan, että eläminen on mukavampaa ja ihmissuhteet toimivampia. Jopa hermoston toiminta on selostettu kiinnostavasti ja käytännönläheisesti. ■
Ei hajusteita
Ei parabeeneja
Ei väriaineita
DECUBAL Clinic Cream
perusvoide 250 g
Kuivan ihon päivittäiseen
hoitoon koko vartalolle
Pitkävaikutteinen kosteutus
Isovanhemmuus
on taitolaji
Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä aloittaa ihmisen elämässä uuden ajanjakson. Sen iloista ja haasteista kertoo sosiaalipsykologi ja perheneuvoja Saara Kinnunen kirjassaan Isovanhemmuuden aika (Kirjapaja).
Edessä on monenlaisia rajanvetoja: saako nuorelle perheelle tarjota apua,
voiko kieltäytyä auttamasta, saako heitä ollenkaan neuvoa? Parhaimmillaan
isovanhempi on lasten tuki ja turva, perinteiden välittäjä ja kasvattaja, mutta hänen rooliinsa vaikuttaa myös moni muu asia kuin omat toiveet. ■
Rasvapitoisuus
38%
www.decubal.fi
OmaPlus_DecubalCC_125x176_10/14.indd 1
03/10/14 09:35
Anoreksiasta
nuoren äänellä
Nuori kirjailija Linnea Parkkonen kertoo kolmannessa romaanissaan 112 – vihaan itseäni (Myllylahti) 15-vuotiaan Lillin tarinan. Hyväksytyksi tulemisen tarve ja epävarmuus omasta itsestä ajavat Lillin
kierteeseen, jossa anoreksia ottaa vallan ja jokainen suupala punnitaan.
Kurkkuviipaleestakin Lilli syö hitaasti ja varoen vain neljänneksen ja kaataa muut palat roskiin. Kirja on todentuntuinen, muttei välttämättä
helppo lukukokemus. Kirjailija lahjoittaa tekijänpalkkionsa uuden lastensairaalan rakentamiseen. ■
Tulevien vanhempien
perusteos
C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta
Elimistön C-vitamiinin varastot ovat pienet, ja ne vähenevät jo
muutamassa kuukaudessa, jos vitamiinin saanti on vähäistä ja
samalla elimistön tarve runsasta. Riittämätön C-vitamiinin
saanti ja pienentyneet varastot tuntuvat yleiskunnossa
väsymyksenä, stressin alentuneena sietokykynä ja
heikentyneinä psykologisina toimintoina kuten
keskittymiskyvyn häiriöinä.
Suomalaisten erikoislääkäreiden suomalaisille odottaville
perheille kirjoittama Odottavan äidin käsikirja (Duodecim) perustuu
pitkäaikaiseen kokemukseen ja tuoreeseen tutkimustietoon. Se sisältää perusteelliset tiedot raskauden alkamisesta, odotuksesta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta, lääkkeiden käytöstä, liikunnasta, suun terveydestä, suositeltavasta ruokavaliosta, lapsettomuudesta sekä siitä, kun kaikki ei menekään hyvin. Kirjoittajat ovat Mika
Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto Ja Anna-Paula Sariola. ■
Kuntoa yli
kuusikymppisille
Terveystieteiden maisteri ja liikunnanohjaaja Katja Keränen
luennoi ja kirjoittaa terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta myös ohjaa
ikäihmisten liikuntaryhmiä. Nyt hän on koonnut kirjaan Kunnon vuodet (Otava) monipuolisia liikuntaohjelmia ja neuvoja, joiden avulla onnistuvat niin kotijumppa, lenkkeily kuin kuntosaliharjoittelukin. Keränen kertoo myös, miten sairaudet ja krempat tulee ottaa huomioon
harjoittelussa. Mukana on myös kanssaihmisten kertomuksia liikkumisestaan. ■
- 15%
Tarjous voimassa
Joulukuun 2014
Kaamosaikaan voi tehostaa vastustuskykyä
vahvalla C-vitamiinivalmisteella.
Pitkävaikutteinen C-Vita 500 mg eroaa
tavanomaisesta C-vitamiinivalmisteesta
tabletin koostumuksessa. Pitkävaikutteinen
tabletti ei hajoa heti mahalaukussa vaan
vähitellen suolistossa, jossa tabletista
vapautuu C-vitamiinia pieniä määriä
kerrallaan. C-vitamiinia riittää silloin koko
päiväksi.
Pitkävaikutteinen C-vita 500 mg 200
tabletin pakkaus on saatavilla vain
apteekeista!
Oma PLUS 4/2014
17
VIHLOVISTA HAMPAISTA
EI TARVITSE KÄRSIÄ
7
T
KO
ILE NY
KE
A
N
P
ÄI
PROFESSIONAL
SENSITIVITY THERAPY
V Ä N AJ
* Käytä Listerine® Professional
Sensitivity Therapy suuvettä ohjeen
mukaisesti 7 päivän ajan.
Jos et saa vihlontaan helpotusta,
voit palauttaa pullon ostopaikkaan
kuittia vastaan.
© Johnson & Johnson Consumer Nordic 2014
Rahapalautusta varten pyydämme
täyttämään palautelomakkeen.
10/2014
JOS VIHLONTA
EI HELPOTA,
SAAT RAHASI
TAKAISIN!*
SUOSITUIN
Hae omasi apteekista
208/14 O. 9.2014
VALITSE SUOMEN
FI/LI/14-0475c
Suomen
Suuhygienistiliitto
suosittelee
1
Tarkista kalsiumin saantisi osoitteessa kalsiumlaskuri.fi.
D-vitamiinin ja kalsiumin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon sekä osteoporoosin
hoidon tueksi iäkkäille henkilöille. Ei lapsille tai nuorille. Vain apteekista.
Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. www.calcichew.fi 1) Calcichew®
on apteekkien myydyin kalsiumvalmiste itsehoidossa; IMS € ja kpl MAT 7/2014.
XXXX_Leiras_Calcichew_ilmoitus_OmaPlus_125x176mm.indd 1
15.10.2014 12.35
18 Oma PLUS 4/2014
Hunaja helpottaa yskää ja kurkkukipua.
Myös C-vitamiinia on hyvä tankata.
10 vinkkiä
flunssan ehkäisyyn ja hoitoon
Teksti Matleena Merta Kuva Dreamstime
Flunssan hoitoon ja ehkäisyyn on olemassa useita konsteja – toiset nauttivat vitamiinilisiä,
jotkut tunkevat valkosipulia villasukkiinsa. Tärkein hoitokeino on kuitenkin yksinkertainen:
muista levätä!
1
Pese kädet
Flunssaa aiheuttava virus leviää etenkin nenäeritteen kautta,
josta se kulkeutuu helposti käsien kautta toiseen ihmiseen. Tämän vuoksi käsien pesu on yksi tärkeimmistä flunssaa ehkäisevistä
tekijöistä. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan käsien pesu saippualla ehkäisee flunssaa jopa tehokkaammin kuin pelkän käsidesin
käyttö. Käsidesiä käytettäessä se tulee levittää käsiin huolellisesti:
ihmisen likaisimpia paikkoja ovat sormien välit ja rystyset. Desinfiointiainetta tulee hieroa käsiin niin kauan, että se kuivuu. Kostealla
alustalla mikrobit vain villiintyvät.
2
Tankkaa C-vitamiinia – sinkkiä unohtamatta
C-vitamiini vaikuttaa ihmisen jaksamiseen ja yleiskuntoon.
C-vitamiinin nauttiminen flunssaoireiden alettua ei pysäytä tautia, mutta ennaltaehkäisevästi nautittuna se saattaa lyhentää sairauden kestoa.
Joidenkin tutkimusten mukaan sinkki lievittää flunssan oireita
ja saattaa lyhentää taudin kestoa. Kuten C-vitamiinia, myös sinkkiä
nauttimalla voi ennaltaehkäistä flunssaa. Sinkin teho perustuu siihen, että se ehkäisee flunssavirusbakteerien lisääntymiseen tarvittavaa proteiinia. Sinkkiä ja C-vitamiinia voi nauttia ravintolisinä. Esimerkiksi Apteekkarin C+ Sinkki -pore sisältää molempia.
3
maitohappobakteeri Tasapainottaa
Hyvinvoiva suolisto pitää yllä vastustuskykyä. Terveellä ihmisellä on suolistossaan 1,5-2 kiloa bakteereja, jotka suojaavat elimistön toimintaa. Kiire, stressi ja liian vähäinen hapanmaitotuotteiden nauttiminen lisäävät huonojen bakteerien kasvua elimistössä. Suoliston huonosta kunnosta kielivät erilaiset vatsavaivat, kuten ripuli ja ummetus. Hapatettu ruisleipä sekä maitohappokäymisellä tuotetut elintarvikkeet, kuten viili ja piimä, lisäävät maitohappobakteerien määrää elimistössä. Maitohappobakteereja voi nauttia myös apteekista saatavina ravintolisinä.
4
Hunaja auttaa yskään ja kurkkukipuun
Hunaja sisältää antioksidantteja, joiden väitetään jopa säästävän säännöllisen käyttäjän flunssatartunnalta. Jos flunssa
on kuitenkin jo päässyt iskemään, hunajaa voi käyttää helpottamaan
yskää ja kurkkukipua. Käypä hoito -suosituksen mukaan muutama
millilitra tai 10 grammaa hunajaa ennen nukkumaanmenoa saattaa
helpottaa lapsen yskää. Kurkkukipua voi helpottaa myös apteekista
saatavalla Pharysol-hunajasuihkeella. Suihke sisältää polyfenoleja,
jotka on sekoitettu antibakteeriseen glyseroli-hunaja-pohjaan. Valmiste sopii sekä lapsille että aikuisille. Alle 1-vuotiaille lapsille hunajaa tai hunajapohjaisia valmisteita ei saa antaa.
5
Hengitä höyryä
Kun nenä on tukkoinen, kuuman höyryn hengittäminen voi
helpottaa oloa. Lapsille höyryhengitykseksi riittää kuuman
veden päästäminen kylpyhuoneessa niin, että huone on täynnä höyryä. Aikuiselle sopii höyryhengitys, jossa kuumaa vettä kaadetaan
kulhoon. Pää peitetään pyyhkeellä, ja kuumaa höyryä hengitellään
sen alla niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Höyryhengitys voi auttaa
myös yskään, mutta sen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä joillain kuuma höyry saattaa vain pahentaa oloa.
6
Limaimu – apua perheen pienimmille
Limaimu helpottaa vauvojen ja pienten lasten flunssaa. Apteekista on saatavilla useita liman poistamiseen tarkoitettuja
tuotteita. Limaimuri poistaa rään lapsen nenään asetettavan letkun
avulla. Letkusta lima kulkeutuu laitteessa olevaan säiliöön.
7
Muista juoda
Nesteiden nauttiminen on tärkeää erityisesti kuumeessa, sillä
silloin keho menettää eniten nesteitä. Paras olisi nauttia raikasta vettä, mutta lähes mikä tahansa neste käy. Nesteet myös ohentavat limaa ja saavat ontelot tyhjentymään. Yskää voi helpottaa naut-
timalla lämmintä marja- tai hedelmäjuomaa. Myös inkiväärijuuresta keitetyn juoman uskotaan helpottavan tukkoista oloa. Elintarviketurvallisuudesta vastaavan Eviran mukaan raskaana olevien tulisi kuitenkin välttää inkivääriä.
8
Lepo on hoitokeinoista paras
Lepääminen on kaikkein tärkein flunssan hoitokeino – ja ehkäisijä. Jos ensimmäisten oireiden, kuten väsymyksen ja kurkkukivun, ilmaantuessa pääsee lepäämään, saattaa flunssa talttua alkutekijöihinsä tai ainakin lyhentyä huomattavasti. Vastaavasti jos
sairastunut ei lepää, saattaa seurauksena olla vakavia jälkitauteja,
esimerkiksi sydänlihastulehdusta tai keuhkokuumetta.
9
Käytä särkylääkkeitä harkiten
Särkylääkkeillä voidaan helpottaa flunssaan liittyvää lihassärkyä ja alentaa kuumetta. Niitä tulisi kuitenkin käyttää harkiten, sillä vaikka lääkkeet parantavat oloa, ne eivät itsessään nujerra
tautia. Lääkkeitä ottaessaan tulisi muistaa levätä, vaikka olo tuntuisikin paremmalta. Turha särkylääkkeiden ottaminen voi pahimmillaan pitkittää flunssaa, sillä kehon korkea lämpötila tappaa bakteereja. Todella korkeaa, yli 38 asteen kuumetta, suositellaan kuitenkin
lievittämään särkylääkkeiden avulla.
10
Vanha kunnon valkosipuli
Valkosipulin on uskottu parantavan erilaisia tauteja, ja
keskiajalla sen uskottiin tehoavan jopa ruttoon. Valkosipulin tehoa flunssan hoidossa ei ole kuitenkaan pystytty tieteellisesti todistamaan.
Käyttötapoja on monia: valkosipulia voidaan lisätä kuumaan juomaan, hengittää höyrynä tai tunkea villasukkiin yöksi. Valkosipuli antaa mausteena ruualle makua, kun nenä on tukossa ja tuntuu, ettei
maista mitään. Valkosipulin haju saattaa myös ehkäistä flunssaa, sillä
se karkottaa muiden ihmisten ohella myös taudinkantajat. ■
Oma PLUS 4/2014
19
❯5 kysymystä: lasten korvatulehdukset
Teksti Mari Kuusinen Kuvat Dreamstime ja Terveystalo
Vastaajana korva-, nenä- ja kurkkutautien
erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta.
Perinnölliset tekijät, kotona
tupakointi ja suuri infektio­
kontaktien määrä altistavat
lapset korvatulehduksille.
1
Mikä aiheuttaa tulehduksen ja milloin epäillä korvatulehdusta?
Tulehdus syntyy, kun flunssa aiheuttaa limakalvoturvotusta nenän ja nielun alueelle ja vaikeuttaa
välikorvan ilman saantia. Normaalisti ilma kulkee nenän takaosasta välikorvaan korvatorven kautta. Kun välikorva ei saa ilmaa, se kerää nestettä ja jos nesteeseen pääsee bakteereja, alkaa märkäinen
korvatulehdus. Korvatulehdus alkaa useimmiten flunssan kestettyä yli kolme päivää ja sen tyypillinen
oire on kipu. Pienillä vauvoilla oireet ovat usein epämääräisiä; levottomuutta, univaikeuksia, itkuisuutta,
syömisvaikeuksia tai jopa ripulia. ■
2
Miksi korvatulehdus on yleinen juuri lapsilla?
Perinnölliset tekijät, kuten jos vanhemmilla on ollut paljon korvatulehduksia, kotona tupakointi
ja suuri infektiokontaktien määrä, ovat altistavia tekijöitä. Joillekin lapsille kehittyy kierre, vaikkei
näitä tekijöitä ole. Lasten immuniteetti ei ole vielä kehittynyttä, korvatorven toiminta ei myöskään ole
kovin tehokasta. Esimerkiksi päiväkodeissa myös infektiokontaktien määrä on suuri. ■
3
Miten tulehdusta hoidetaan?
Alussa särkylääkitys on paikallaan. Jos kipu saadaan hallintaan, voidaan seurata tilannetta alussa
päivän tai kaksikin. Lääkärin arvio on hyvä saada parin päivän sisällä. Jos kipua ei saada hallintaan
kipulääkkein tai oireita muutoin on paljon, harkitaan antibioottia. Pieniä lapsia hoidetaan hieman herkemmin antibiooteilla, koska heidän vastustuskykynsä on heikompi. ■
4
5
Milloin puhkaistaan tärykalvo tai tehdään putkitus?
Puhkaisu tehdään, jos oireet ovat rajut, koska se helpottaa kipua heti. Jos tarvitaan bakteeriviljely korvasta, puhkaisu on ainut tapa saada se tehtyä. Putkitukseen mennään, jos lapsella on toistuvia akuutteja korvatulehduksia tai hänelle kehittyy liimakorva. ■
Onko ruokavaliosta tai lisäravinteista apua?
Yleistä infektioalttiutta ajatellen on hyvä varmistaa lapsen D-vitamiinin saanti. Hapatetut maitotuotteet ovat hyväksi, koska maitohappobakteerit suojaavat limakalvoa infektiolta. Tablettimuotoiset maitohappobakteerivalmisteet suojaavat suolen limakalvoa hyvin, mutta huonommin suun ja
nielun aluetta. Lämmittämätön, kiinteä hunaja saattaa olla eduksi sisältämiensä entsyymien ja hyvien
bakteerien takia. Hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille eikä kovin allergisille. ■
20 Oma PLUS 4/2014
Näin autat
pitämään
lääkkeet
tehokkaina
Muuntuvuus on
bakteereille tyypillistä.
Kun lääke­kehittäjät
löytävät uuden antibiootin,
on vain ajan kysymys,
milloin jossakin kehittyy
sille vastustuskykyinen
bakteerikanta.
Oma PLUS 4/2014
21
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA JAANA VUOPIO
Mikrobien aiheuttamat tartuntataudit ovat yhä vain iso uhka
ihmiskunnalle, vaikka niitä vastaan taistellaan rokotuksin
ja lääkkein. Yksi ongelma on bakteerien muuntuminen
vastustuskykyisiksi antibiooteille eli antibioottiresistenssi.
Niinkin yksinkertainen keino kuin käsidesin käyttö
kaukomatkoilla on tärkeä, kun lääkkeet pyritään pitämään
tehokkaina.
p Jaana Vuopio suosittelee
terveen järjen ja käsidesin
käyttöä matkailtaessa.
M
ikrobilääkkeitä on
erikseen bakteereille, viruksille, sienille ja parasiiteille. Bakteerilääkkeitä sanotaan myös antibiooteiksi. Antibiootit ryhmitellään yli
15 eri luokkaan, joiden kemiallinen rakenne ja vaikutus bakteereihin ovat erilaiset.
Lääkekehittäjien ja tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien kesken vallitsee jatkuva kilpajuoksu. Kun markkinoille tulee
uusi antibiootti, on vain ajan kysymys, milloin sille vastustuskykyinen bakteerimuoto kehittyy.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bakteeriopin
professori Jaana Vuopio kertoo,
että muuntuminen vastustuskykyiseksi on bakteereiden luontainen ominaisuus. Jo jääkaudella oli olemassa bakteereja, joihin
osa nykyisistä antibiooteista ei
olisi tehonnut. Niillä on luonnollinen resistenssi. Nämä bakteerit
muuntuivat alun perin suojellakseen itseään luonnossa esiintyviltä aineilta, jotka ovat saman
tyyppisiä kuin lääkemolekyylit.
– Kun puhutaan lääkeresistenssistä, tarkoitetaan kuitenkin yleensä hankittua resistenssiä. Tällöin bakteeri muuntuu
vastustuskykyiseksi vasta kohdattuaan lääkemolekyylin. Antibiootin käyttö siis aiheuttaa
vastustuskyvyn. Kun tämä vastustuskykyiseksi muuntunut
bakteerikanta lisääntyy ja leviää, lääke käy yhä tehottomammaksi. On olemassa myös useille eri lääkkeille vastustuskykyisiä eli moniresistenttejä bakteerikantoja, Vuopio kertoo.
ANTIBIOOTTIA
VAIN TARPEESEEN
Jotta antibiootteja voitaisiin
käyttää, kun on todellinen tarve, vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä tulisi ehkäistä ja hidastaa. Yksi avainasioista
on turhan antibioottien käytön
välttäminen.
Kaikki antibiootit ovat meillä
Suomessa lääkärin määrättäviä
reseptilääkkeitä, mikä on Vuopion mielestä hyvä lähtökohta.
Lääkärit vaikuttavat resistenssin leviämistä hillitsevästi määräämällä antibiootteja vain tarpeeseen sekä välttämällä laajakirjoisten eli useita eri bakteereja tappavien antibioottien määräämistä silloin, kun tarjolla on
myös nimenomaan tämän potilaan sairauden hoitamiseen tarkoitettu, tehokas antibiootti.
Vuopio tähdentää myös, ettei kenenkään pidä aloittaa antibioottikuuria omin päin, vaikka kotona sattuisikin olemaan
käyttämättä jääneitä lääkkeitä.
– Kun lääkäri määrää antibioottia, lääkettä pitää ottaa niin
usein kuin on määrätty, ja kuuri pitää aina syödä loppuun asti. Näin taudinaiheuttajat saadaan varmasti nujerretuiksi, hän
sanoo.
Esimerkiksi flunssan tyyppistä sairautta ei kannata lähteä
lääkitsemään omin päin antibiootilla, koska se saattaakin olla viruksen aiheuttama, jolloin
bakteerilääke ei tehoa. Jokainen
antibioottikuuri muuttaa elimistön mikrobista tilannetta ja väärä lääkitys saattaa Vuopion mukaan heikentää lääkkeiden tehoa jatkossa.
KÄSIHYGIENIA
TÄRKEÄ MATKOILLA
Eläintenkin sairauksia hoidetaan
antibiooteilla, joten myös eläimillä on vastustuskykyisiä bakteereja. Ne voivat siirtyä ihmiseen elintarvikkeiden välityksellä tai eläintä koskettamalla. Näin
tiedetään siirtyneen ainakin resistenttiä salmonellaa ja hankalana sairaalabakteerina tunnettua MRSA:ta. Myös esimerkiksi
Aasian maiden lääketehtaiden
ympäristöpäästöt vaikuttavat
antibioottiresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti.
Resistenssi on Vuopion mukaan nimenomaan globaali ongelma. Jopa 70 prosenttia tropiikissa matkailleista suomalaisista saattaa tuoda mukanaan
antibioottiresistentin bakteerin, useimmat tietämättään ja
oireettomina. Jos sairastuu ulkomailla tai joutuu tapaturman
tai onnettomuuden seurauksena
sairaalahoitoon, tartuntariski on
tavallista suurempi. Esimerkiksi
Itä-Euroopan maiden sairaaloiden tehohoitoyksiköissä on todettu bakteerikantoja, jotka ovat
erittäin vastustuskykyisiä.
– Hyvä hygienia on tärkeä.
Kaikki, mikä suojaa tavalliselta
turistiripulilta, suojaa myös vastustuskykyisiltä bakteereilta. Kun
syö vain kuumennettuja ruokia,
juo vain pullotettuja juomia, pesee kädet huolellisesti ja käyttää
käsidesiä, on jo pitkällä. Kannattaa käyttää tervettä järkeä eikä
ottaa turhia riskejä, hän sanoo.
Huolestuiko nyt joku Intiassa tai Thaimaassa matkaillut?
Vuopion mukaan oireeton resistentin bakteerin kantaminen
ei ole ongelma terveelle ihmiselle. Ei kuitenkaan tiedetä, millaiset sen pitkän aikavälin vaikutukset ovat. Joskus vastustuskykyisetkin bakteerit katoavat ajan
myötä ihmisen kehosta, joskus
ne viipyvät siellä pitkään. Ongelma tulee konkreettiseksi vasta, jos ihminen saa oireisen tartunnan, jota yritetään hoitaa antibiootilla, joka ei tehoakaan vastustuskyvyn takia.
– Jos tietää olevansa resistentin bakteerin kantaja, tästä
pitää muistaa mainita, jos joutuu sairaalaan tai jos sairastuu
oireiseen infektioon, jota pitää
hoitaa. Lääkäri osaa sitten ottaa
resistenssin huomioon miettiessään sopivaa lääkitystä, Vuopio kertoo.
RAJAN TAKANA
ON TOISIN
Suomi ja Venäjä painivat resistenssin kannalta eri sarjoissa.
Rajanaapureiden ero on Vuopion mukaan isompi kuin missään
muualla maailmassa. Suomessa vastustuskykyisiä bakteereja
esiintyy vähän, itänaapurissa tilanne on vakavampi.
– Esimerkiksi vastustuskykyistä tuberkuloosia on Suomessa hyvin vähän, ja valtaosa näistä tartunnoista on saatu ulkomailta. Koska tuberkuloosibakteerista on kuitenkin maailmalla liikkeellä useille lääkkeille vastustuskykyisiä muotoja, varmistamme Suomessakin joka kerta
hoitoa aloitettaessa, että lääkkeet tehoavat. Venäjällä tuberkuloosin lääkehoitoja ei enää pystytä toteuttamaan samalla tavalla kuin Suomessa, koska lääkeresistenssiä esiintyy siellä paljon
enemmän, Vuopio sanoo.
SUOMESSA MELKO
HYVÄ TILANNE
Rokotukset ovat yksi keino vaikuttaa bakteeritauteihin ja väes­
tössä kiertäviin bakteereihin.
Esimerkiksi pneumokokkirokotteen tulo kansalliseen rokotusohjelmaan näkyi niin, että pienten
lasten antibioottikuurit vähenivät
merkitsevästi. Vuopio toivoo, että uusien rokotteiden kautta voidaan jatkossakin vaikuttaa myös
resistenssiin ja sen kehittymiseen.
JOPA 70 PROSENTTIA

TROPIIKISSA MATKAILEVISTA
SUOMALAISISTA VOI TUODA
MUKANAAN KOTIMAAHAN
ANTIBIOOTTIRESISTENTIN
BAKTEERIN.

– Resistenssitilanne vaihtelee
paljon maasta toiseen, ja sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet vaihtelevat vastaavasti. Jos
vanhat keinot eivät enää tehoa,
on käytettävä uusia. On maita,
joissa ei voida enää juurikaan
käyttää esimerkiksi stafylokokkipenisilliinejä vakavien stafylokokkitartuntojen hoitoon, koska melkein kaikki bakteerit ovat
vastustuskykyisiä. Tällöin on valittava uudempi lääke.
Sekä maailman terveysjärjestö WHO, Europan Unioni että USA panostavat tällä hetkellä merkittävästi uusien antibioottien kehittämiseen. Tämä luo
toivoa, että tartuntatauteja voitaisiin jatkossakin hoitaa lääkkeillä. Se pelko, että kohta mikään antibiootti ei enää vaikuta,
ei ole täysin aiheellinen.
SAIRAALOISSA
OLLAAN TARKKOINA
Epäily vastustuskykyisestä bakteerista voi herätä niin, että potilaalle määrätään antibioottia
hoitona sairauteen, mutta lääke
ei tehoakaan. Potilaalta otetusta näytteestä tehdään bakteeriviljely ja testataan, onko bakteeri
herkkä antibiooteille. Testit voidaan tehdä myös, jos potilas kertoo olleensa ulkomailla tilanteessa, jossa hän on voinut saada tartunnan. Sairaaloissa testataan
potilaat, jotka ovat voineet saada tartunnan toiselta potilaalta,
jolla on todettu vastustuskykyinen bakteeri.
Vastustuskykyisten bakteerien leviämistä ehkäistään sairaaloissa muun muassa hyvällä hygienialla ja eristämällä potilaat,
jotka kantavat bakteeria. Sairaalat kouluttavat henkilökuntaansa torjumaan vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Kullakin sairaalalla on lisäksi omat
toimintaohjeet sairaalahygieniasta ja infektioiden torjunnasta.
– Koko maan tasolla meillä
on kolmatta vuotta toiminnassa antibioottiresistenssin torjunnan asiantuntijaryhmä, jonka tehtäviin kuuluu myös seurata tilannetta Suomessa ja suunnitella toimenpiteitä resistenssin torjumiseksi, Vuopio kertoo.
Euroopan antibioottipäivää
vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Monissa maissa kampanjoidaan tuolloin tietoisuuden lisäämiseksi antibioottiresistenssistä.
– Antibioottiresistenssin torjumiseksi on tärkeää myös se, että terveydenhuoltojärjestelmän
voimavarat pysyvät riittävän hyvinä. Näytteiden ottamiseen ja
hyvään hygieniaan pitää olla varaa, Vuopio tähdentää. ■
p Huolellinen käsien peseminen suojaa sekä turistiripulilta
että vastustuskykyisiltä bakteereilta.
Suomen ärhäkimmät
1
MRSA. Suomessa pisimpään ongelmia aiheuttanut vastustuskykyinen bakteeri on metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokki MRSA. Uusia tartuntoja löydetään noin
1 300 vuodessa. MRSA aiheuttaa sairaaloissa haavatulehduksia, keuhkokuumetta ja muita infektioita, ja se voi olla vastustuskykyinen monille antibiooteille, mikä vaikeuttaa potilaiden
hoitamista. Terveillä suomalaisilla MRSA on harvinainen. ■
2
ESBL. Antibiootteja tuhoavia entsyymejä tuottavien ESBL-bakteerien tartunnat ovat yleistymässä kaikissa Pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Uusia tapauksia on Suomessa
noin 5 000 vuodessa. Tällä tavoin muuntuu yleisimmin E.coli(eli kolibakteeri) tai Klebsiella-bakteeri. Kolibakteeri on suoliston bakteeri, joka voi tulla elimistöön myös ruuan tai juoman
kautta. Se on yleinen virtsatietulehduksen aiheuttaja, ja jos
bakteeri on vastustuskykyinen, hoidon löytäminen vaivaan
vaikeutuu. ■
3
CLOSTRIDIUM DIFFICILE. Tämä suolistobakteeri voi aiheuttaa niin sanotun antibioottiripulin. Antibioottikuuri laukaisee erityisen ärhäkän Clostridium difficilen aiheuttaman vesiripulin. Se on yleistynyt iäkkäillä, ja pahimmillaan se
voi uhata henkeä. Viime vuonna Clostridium difficile löytyi lähes 6 000 potilaalta, mutta heistä vain alle 600:lla oli hankalin
bakteerityyppi. ■
4
VRE. Enterokokit ovat yleisiä suolistobakteereja, jotka
ovat luonnostaan vastustuskykyisiä monille antibiooteille. Ne eivät aiheuta tauteja terveille, mutta sairaille ne voivat
aiheuttaa virtsatietulehdusta ja haavatulehduksia. Vankomysiinille vastustuskykyinen enterokokki eli VRE on sairaalabakteeri, joka voi aiheuttaa myös vakavan yleisinfektion. VRE:tä
löytyi viime vuonna 32 henkilöltä Suomessa. ■
LISÄTIETOA
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut
osoitteessa www.thl.fi ovat luotettava lähde, kun haluat tietää lisää taudinaiheuttajista, infektioista, antibiooteista ja antibioottiresistenssistä. ■
22 Oma PLUS 4/2014
❯ Apteekin hyllyltä
Teksti Matleena Merta Kuva Vasistha
Huuhdo pöpöt pois
Nenäkannu on nykyisin jo useimmille tuttu väline. Suolavedellä huuhtelu pitää ylähengitysteiden limakalvot terveinä ja
ehkäisee sekä flunssaa että poskiontelotulehdusta. Kun oikea
tekniikka on hallussa, huuhtelu myös tuntuu miellyttävältä.
F
lunssakauden jyllätessä nenäkannu on hyvä
kaveri. Se saattaa nimittäin pelastaa flunssalta, vaikka tartunta
olisi jo tapahtunut.
– Flunssa tarttuu hengitysteitse sosiaalisissa tilanteissa.
Limakalvojen huuhtelu saattaa
kuitenkin karkottaa pöpöt, jos
huuhtelun suorittaa tarpeeksi
usein. Suosittelen nenäkannulla huuhtelua noin 4–5 kertaa
päivässä pahimpana flunssa-aikana, kertoo Pete Nurmi Sarvikuono-nenäkannuja markkinoivalta Vasisthalta.
Jos flunssa on jo iskenyt, nenäkannulla huuhtelu helpottaa
tukkoista oloa ja poistaa tehokkaasti limaa. Huuhtelu puhdistaa hengitysteitä myös ilmassa
leijuvalta pölyltä ja hiukkasilta.
–Kaupungeissa asuvat ihmiset keräävät sieraimiinsa pölyä
ja liikenteen aihettamia epäpuhtauksia. Monet altistuvat ilmassa leijuville pölyhiukkasille myös
töissä. Sarvikuono on hyvä apuväline limakalvoille kertyvän lian
puhdistamiseen, Nurmi neuvoo.
Puhdistava suolavesi
Nenäkannuhuuhtelun teho perustuu desinfioivan suolaveden
vaikutukseen.
– 0,9-prosenttista suolavettä löytyy kaikkialta kehosta. Si-
t Sarvikuonoa voi käyttää päivittäin. Flunssa-aallon aikana,
tai kun ilmassa on paljon siitepölyä, huuhtelu kannattaa tehdä
2–4 kertaa päivässä. Muutoin kerran päivässä riittää. Iltaisin
TERVEYDENHUOLLON LAITE
tehty nenähuuhtelu saattaa ehkäistä yöllistä kuorsaamista.
JOPA
16
TUNNIN TEHO**
VÄHENTÄÄ LIHASJÄNNITYSTÄ JA LIEVITTÄÄ KIPUA
• Pitkäkestoinen kivunlievitys, jopa 16 tuntia*
• Kliinisesti osoitettu teho**
• Selän, niskan ja hartioiden hoitoon
KOKEILE ILMAISEKSI
SMS NISKA tai SMS SELKÄ 123537
Tai tilaa
www.thermacare.fi/tilaa
(postimaksun hinnalla)
*ThermaCare® voi lievittää selkäkipua
jopa 16 tunnin ajan. Ensin 8 tunnin ajan
sitä käytettäessä, ja vielä 8 tunnin ajan
sen poistamisen jälkeen. **Kliinisesti
osoitettu selkäkipuun tarkoitetulla
ThermaCare® tuotteella.
®
K I V U N P O I S T OA L Ä M M Ö L L Ä
OmaPlus_ThermaCare_125x176_10/14.indd 1
16/10/14 11:17
tä käytetään terveydenhuollossa
esimerkiksi haavakudoksen desinfiointiin ja paranemisen edistämiseen sekä kehon nesteytykseen. Nenäkannun avulla voi ehkäistä poskiontelotulehdusta,
sillä vesi kulkee huuhdottaessa
pyörteenä poskionteloiden aukkojen ohi ja vie mukanaan tulehdusta aiheuttavia bakteereja ja
eritteitä, Nurmi valistaa.
Suolan oikea pitoisuus on
tärkeää, sillä liian suolainen vesi voi kuivattaa limakalvoja. Kokonaan suolaton vesi taas aiheuttaa turvotusta ja tuntuu epämiellyttävältä. Kudosneutraali
suolavesi kosteuttaa limakalvoja ja ylläpitää niiden terveyttä.
Huuhtelussa tulisi käyttää mieluiten hienokiteistä merisuolaa.
Erikoissuoloja nenähuuhtelussa
ei kannata käyttää.
Helppo käyttää
Veden kaataminen nenään saattaa kuulostaa epämiellyttävältä. Oikein tehtynä Sarvikuonolla huuhtelu on kuitenkin helppoa ja mukavaa. Veden lämpötila
ja oikea suolapitoisuus ovat tärkeitä. Aloita laittamalla mittalusikallinen (2,3 ml) suolaa kannuun ja täytä kannu kädenlämpöisellä vedellä. Peitä kannun
aukot ja ravista, jotta suola liukenee veteen mahdollisimman
tasaisesti.
Aseta kannu posken myötäisesti ja tiiviisti sieraimeen. Hen-
gitä suun kautta (et voi hengittää nenän kautta veden virratessa). Taivuta itseäsi hieman
eteenpäin lantiosta ylöspäin
niin, että pääsi on lavuaarin yläpuolella. Pidä leuka kiinni rinnassa ja käännä päätäsi niin, että
katse on sivulle. Näin vesi pääsee
valumaan itsestään ylemmästä
sieraimesta sisään ja alemmasta ulos. Kaada sieraimeen puolet kannun sisällöstä, ja niiskauta kevyesti loppu vesi ulos tukkimalla toinen sierain. Tee sitten sama toisin päin.
Pidä huolta, ettei sieraimiin
jää ylimääräistä vettä – se voi olla haitallista etenkin talviaikaan.
Ylimääräisen veden saa ulos esimerkiksi niiskauttamalla vuorotellen molempia sieraimia pää
ylösalaisin.
Nurmen mukaan nenäkannua voivat käyttää myös lapset,
kunhan kannun nokka asettuu
mukavasti lapsen sieraimeen.
–Tärkeää on, että lapsi on
tarpeeksi vanha ymmärtääkseen ja totellakseen vanhemman ohjeita. Vettä ei saisi joutua nieluun. Olen kyllä kuullut
joidenkin leikkikouluikäisten
jopa innostuneen nenäkannun
käytöstä. Olemme saaneet ranskalaisilta lääkäreiltä toiveen pienempinokkaisesta nenäkannusta, jonka ansiosta Sarvikuonosta on tulossa pieneenkin nenään sopiva versio, Nurmi lupailee. ■
Oma PLUS -apteekit
toivottavat asiakkailleen
hyvää loppusyksyä ja
mukavaa joulun
odotusta!
Oma PLUS 4/2014
❯ Ristikko 4/2014
Evijärven apteekki
Juha Päivärinta
Kirkkotie 25, 62500 Evijärvi
p. (06) 765 1043
Forssa, Keskusapteekki
Timo Heinonen
Kartanonkatu 11, 30100 Forssa
p. (03) 422 2835
Hangon apteekki 
Heikki Peura
Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko
p. (019) 248 2312
Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki
Anita Oksanen
Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki
p. (09) 566 0080
*Malminkartanon sivuapteekki
Malminkartanonaukio 4,
00410 Helsinki, p. (09) 566 2193
Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki
Sven Söderlund 
Uudenmaankatu 70
05830 Hyvinkää
p. (019) 431 642
Hämeenlinna, Tiiriön apteekki
Ritva Ortamala
Wartiamäentie 2 (Prismakeskus)
13130 Hämeenlinna
p. (03) 674 2321
Imatrankosken apteekki
Anja-Riitta Martinsén
Helsingintie 9, 55100 Imatra
p. (05) 541 1770
Karjaan apteekki 
Silja Kyllönen
Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa
p. (019) 230 018
Karvian apteekki
Antti Vaara
Kyläkarviantie 10, 39930 Karvia
p. (02) 544 1040
Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki
Merja Wiio
Päätie 22, 46900 Inkeroinen
p. (05) 317 1554
Naantalin apteekki
Henrik Brenner 
Luostarinkatu 25, 21100 Naantali
p. (02) 431 2720
*Rymättylän sivuapteekki
Vanhatie 1, 21140 Rymättylä
p. (02) 252 1202
Porvoon Vanha apteekki 
Robert Järnström
Näsin koulukatu 2, 06100 Porvoo
p. (019) 689 4400
*Gammelbackan sivuapteekki
Suolaketie 2, 06400 Porvoo
p. (019) 575 3990
*Pornaisten sivuapteekki
Latiskantie 1, 07170 Pornainen
p. (019) 664 7247
Tampere, Ensimmäinen apteekki 
Riitta Junnila
Hämeenkatu 21, 33200 Tampere
p. (03) 253 7700
Taivalkosken apteekki 
Jouni Virtanen
Kauppatie 11, 93400 Taivalkoski
p. 040 480 8000
Tampere, Kaukajärven apteekki 
Markku Knuutila
Keskisenkatu 5, 33710 Tampere
p. (03) 3143 9500
Tampere, Lielahden apteekki
Kyösti Laitinen
Turvesuonkatu 2, 33400 Tampere
p. (03) 347 3800
Tervolan apteekki
Petri Kiviluoma
Keskustie 94, 95300 Tervola
p. (016) 435 003
Turun Keskus-Apteekki
Minna Jaanson
Humalistonkatu 10, 20100 Turku
p. (02) 880 0860
*Littoisten apteekki
Uusi Littoistentie 48
20660 Littoinen
p. (02) 246 1291
Kuopio 3. Toriapteekki
Ulla-Riitta Savolainen
Haapaniemenkatu 24–26
70110 Kuopio
p. (017) 287 6601
Turku, Linnan Apteekki
Markku Knuutila 
Kauppiaskatu 10, 20100 Turku
p. (02) 275 0400
*Patterinhaan Apteekki
Kanslerintie 10, 20200 Turku
p. (02) 275 0810
Kuusankosken Ykkösapteekki
Raili Hyyryläinen
Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoski
p. (05) 742 9200
Turku, Varissuon Apteekki
Antti Koivuniemi
Kousankatu 1, 20610 TURKU
p. 0207 349 120
Lahti, Renkomäen apteekki
Johanna Pennanen
Pasaasi 2, Renkomäki
(Kärkkäisen kauppakeskus)
15700 Lahti
p. 020 789 3570
Vantaan Tikkurilan apteekki
Tarja Saesmaa
Kielotie 11, 01300 Vantaa
p. (09) 836 2540
Lempäälä 3., Apteekki Ideapark
Hanna-Maija Syrjänen 
Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä
p. 029 090 8030
Lieksan Pietari apteekki
Virpi Heikkinen 
Pielisentie 30, 81700 Lieksa
p. (013) 521 003
Varkauden Vanha Apteekki
Kirsi Puurunen
Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus
p. (017) 266 4700
*Käpykankaan sivuapteekki
Sammonkatu 6, 78870 Varkaus
p. (017) 266 4730
*Könönpellon sivuapteekki
Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus
p. (017) 266 4740
Ylihärmän apteekki
Leena Ulvinen
Järventie 1, 62375 Ylihärmä
p. (06) 482 3100
Vanhemman konstaapelin valvovan silmän alla on
lehden 3/2014 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu:
q RISTIKON 3/2014 RATKAISU
Mirja Saarivuori, Tampere
Ristikon vastaukset voi lähettää 31.12.2014 men­nessä­ osoit­­teeseen:
Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku.
Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS
-apteekkiin. Ristikon voi täyttää myös nettisivuillamme
www.omaplus.fi
Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen
tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu
seuraavassa lehdessä.
nimi ___________________________________________________________
osoite _________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
puh. ___________________________________________________________
❯ sudoku 4/2014
www.omaplus.fi
KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy
Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432
www.omaplus.fi | [email protected]
Päätoimittaja Tatu Johansson | p. 050 560 4344
[email protected]
Toimitus ja taitto OS/G Viestintä
Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800
www.osgviestinta.fi | [email protected]
Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy
PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula
Painosmäärä noin 400 000 kpl
Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.
Ohje:
Sudokussa numeroruudukko on
täytettävä siten, että numerot
1–9 löytyvät jokaisesta pienestä (3x3) ruudukosta ja ison (9x9)
ruudukon vaaka- ja pystyriviltä
vain kerran.
Sudokun 3/2014 ratkaisu u
23
NR1310147350