RAUMA
TERVEHDYS TOIMISTOLTA Rauhallista joulun aikaa ja onnea uuteen vuoteen Tuntuu uskomattomalta, että vuosi on kulunut siitä, kun kirjoitin ensimmäisen kerran Jäsenlehteemme toiminnanohjaajan tervehdyspalstan. Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Tänä syksynä saimme hallitukseen runsaasti uudistusta, kun kolme pitkäaikaista hallituksen jäsentä oli ilmoittanut jättävänsä paikkansa. Syyskokouksessa äänestettiin luottamustehtävistä kolme kertaa. Oli todella hienoa nähdä, että meidän yhdistyksessämme löytyy uusia innokkaita jäseniä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta. Yhteistyö uuden hallituksen ja puheenjohtajan kanssa onkin lähtenyt jo reippaasti käyntiin. Nyt aloittaessani toista vuotta toiminnanohjaajana tiedän jo suurin piirtein, mitä vuoden aikana tulee vastaan. Toki alkavana vuonna on tulossa paljon uuttakin. Kuluneen vuoden aikana yhdeksi tärkeäksi teemaksi on noussut työ ja sen mielenterveyttä edistävä vaikutus. Yhdistyksemme työporukka on jo lähes vuoden ajan täydentynyt kuntouttavan työtoiminnan kautta. Olemme toimistolla konkreettisesti saaneet seurata tukevan työympäristön kuntouttavaa vaikutusta. Loppusyksystä yhdistyksemme toimistolla aloittikin kaksi uutta työntekijää kuntouttavassa työtoiminnassa. Nyt kuitenkin jouluksi päättynyt kaikk’ on työ. Rauhallista joulua! Ja onnea sekä hyvää mielenterveyttä vuodelle 2014! Toimiston väki on joululomalla 23.12.2013- 6.1.2014 välisen ajan. VÄISTYVÄN JA UUDEN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYKSET Väistyvät hallituksen jäsenet: Kirsti Hellemaa, Arto Into ja Pekka Ketola. Kiitos teille yhdistyksemme hyväksi tekemästänne erittäin arvokkaasta työstä! Väistyvän puheenjohtajan tervehdys Hyvä Omaisväki. Olen saanut kulkea huikean matkan yhdistyksen perustamisesta lähtien kanssanne. Ensin hallituksen jäsenenä, ja viimeiset kaksi vuotta puheenjohtajana.Joskus tulee tilanteita eteen, joissa on tehtävä ratkaisuja. Pitkän pohdinnan tuloksena olen jättänyt puheenjohtajan tehtävät yhdistyksen hallituksessa ja ryhmänohjaajana. Tulevaisuudesta emme tiedä,mutta nyt tieni yhdistyksessä on loppuun kuljettu. Toivotan Teille kaikille voimia,iloa ja valoa elämäänne. t. Kirsti Uuden puheenjohtajan tervehdys Haluaisin lähettää henkilökohtaisen tervehdyksen jokaiselle jäsenelle. Ilman Sinua en voisi olla nyt uusi puheenjohtaja seuraavan kauden ajan. Otan tehtävän vastaan kiittäen ja samalla nöyrin mielin. Budjetin ja hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan hallitus ja työntekijämme yrittävät antaa tietoa, tukea, ryhmiä, virkistystapahtumia ja muuta toimintaa, osaksi muiden kolmannen sektorin yhdistysten kanssa. Tavoitteena on myös olla kunnallisen sektorin kanssa yhä enemmän yhteistyössä. Huomaan olevankin vaikeaa sanoa muutamalla lauseella lämmintä, kunnioittavaa ja toivoa antavaa viestiä. Osa jäsenistöstä saattaa tuntea minut ryhmistä, viime vuosina prospect-ohjaajana. Jotkut ovat ehkä tavanneet minut työtehtävieni kautta. Olen toiminut sosiaalityöntekijänä täällä Satakunnassa psykiatrian osastoilla vuoden 1977 alusta lähtien. Mieleni on aina ollut potilaan ja omaisen rinnalla, vaikkakaan en varmaan ole riittävän konkreettisesti osannut tukea omaisia. Omakohtainen omaisena oleminen ja lisääntyvän tiedon myötä olin yhtenä perustamassa omaistoimintaa Satakuntaan. Vielä on työvuosia ja tehtävää yllin kyllin. Voit olla mukana oppimassa, virkistäytymässä ja kehittämässä omaisen huomioimista erilaisissa tilanteissa. Tule mukaan juuri sellaisena kuin olet. Toivon osaavani toimia vastuullisesti ja jokaista jäsentä kuunnellen. Siksi toivonkin yhteydenottoja, jotta äänesi ja ajatuksesi tulevat näkyviksi. Edellä mainitun konkretisoimiseksi toimistolla on nyt ”aarrearkku”, aloite-, palaute- ja kysymyslaatikko, johon voi laittaa postia minulle, luen ne käydessäni toimistolla. Lehden takakannessa on s-postiosoitteeni ja puhelinnumeroni, joita saa myös mieluusti käyttää. Lopuksi haluaisin antaa runon jokaiselle kirjasta "Sydämen puutarha", mutta valitsen kaksi, joilla toivon Sinun jaksavan katsoa tulevaisuuteen. "Kun noudattaa sydämensä ääntä, ei koskaan tarvitse pelätä tekevänsä väärää ratkaisua". "Siltä, joka sytyttää toivon kipinöitä, ei tule valoa puuttumaan”. lämpimin terveisin Anita Järvinen VERTAISTUKIRYHMÄT PORI: Uusi ryhmä starttaa!!! Avoin vertaistukiryhmä ”Vuoristorata” on ryhmä persoonallisuushäiriöisten/haastavasti käyttäytyvien läheisille ja omaisille. Ryhmän kokoontuminen aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18.00-19.30 (poikkeuksena ensimmäinen tapaaminen tammikuussa, joka on kk:n 2. maanantai) yhdistyksen toimistolla Hallituskatu 10, käynti sisäpihalta. Kevään kokoontumispäivät ovat ma 13.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Ryhmänohjaajina toimivat Inkeri Kasa ja Anne Isosalmi. Kahvitarjoilu. Olet lämpimästi tervetullut! Avoin vertaistukiryhmä sairastuneiden puolisoille. Huom! Aikuisten tapaamisen ajan perheen lapsille omaa toimintaa ja kevyttä iltapalaa luotettavien lastenhoitajien ohjeistamana. Ryhmän kokoontumiset aina kuukauden 3. keskiviikko klo 18.00-19.30. yhdistyksen toimistolla Hallituskatu 10, käynti sisäpihalta. Kevään kokoontumispäivät ovat ke 15.1., 19.2., 19.3., 16.4. ja 21.5. Aikuisten ryhmänohjaajina toimivat Hilkka Mannila ja Tarja Savolainen. Lasten toiminnasta vastaavat Inkeri Kasa ja Sari Levola. Kahvitarjoilu. Olet lämpimästi tervetullut! Avoin vertaistukiryhmä sairastuneiden vanhemmille ja isovanhemmille. Tapaamiset aina kuukauden viimeinen maanantai klo 18.00-19.30 Hallitusk. 10, käynti sisäpihalta. Kevään kokoontumispäivät ovat ma 27.1., 24.2., 31.3., 28.4., 26.5. Ryhmänohjaajina toimivat Eeva Heinonen ja Sari Levola. Kahvitarjoilu. Tule rohkeasti mukaan! RAUMA: Avoin vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille Rauman kuntoutumisyksikön tiloissa, Savilanlatu 10. Tapaamiset joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 18.00 -19.0. Kevään kokoontumispäivät huom! tammikuussa poikkeuksellisesti tiistai 7.1. ja maanantait 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Ryhmänohjaajina toimivat Raili ja Arto Into sekä Pirjo ja Olli Majamäki. Kahvitarjoilu. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan! HARJAVALTA: Avoin vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille kokoontuu Harjavallan terveyskeskuksen henkilökunnan ruokalassa kuukauden viimeisinä tiistaina kello 18.00-19.30. Ryhmän kevätkauden kokoontumispäivät ovat tiistait 28.1., 25.2., 25.3., 29.4., 27.5. Ryhmänohjaajina toimivat Irja-Leena Lahti ja Anita Lehtonen. Kahvitarjoilu. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! KANKAANPÄÄ: Avoin vertaistuki mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille kokoontuu Kasevan tiloissa, Keskuskatu 61, Tapaamiset kello 18.00-19.30. Ryhmän kevään kokoontumispäivät ovat tiistait 14.1., 11.2., 11.3., 15.4., 13.5. Ryhmää ohjaavat Jaakko ja Hilkka-Liisa Viitala. Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Kankaanpään ryhmään kuljetus Porista ryhmänohjaajan mukana. Soita toimistolle ja kysy kyytiä Jaakko Viitala p. 044- 545 4628 tai 044- 303 6282. HALUATKO OSALLISTUA RYHMÄÄN TULEMATTA PAIKANPÄÄLLE Olemme suunnittelemassa puhelinryhmää keväälle tai mahdollisuutta osallistua olemassa oleviin ryhmiin puhelimitse. Puhelinryhmään voi osallistua anonyymina ja kertoa muille osallistujille ainoastaan sen, mitä henkilöllisyydestään itse haluaa muiden tietävän. Ainoastaan ryhmänohjaaja tietää ryhmäläisten henkilöllisyyden, asuinpaikan ja muun tilanteen, joka selvitetään kahdenkeskeisessä alkuhaastattelussa. Ryhmään osallistumisesta ei koidu osallistujalle kustannuksia. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä. Lisätietoja toiminnanohjaajalta. HALUATKO RYHMÄNOHJAAJAKSI? Jos olet kiinnostunut vertaisryhmän ohjaamisesta, ota yhteyttä toimistolle niin keskustellaan asiasta p.044-303 6282. Ryhmänohjaajaksi harkitsevalla on myös mahdollisuus osallistua ohjaajien ryhmätyönohjaukseen Porin toimiston tiloissa! Voimavararyhmä taideterapeuttisin menetelmin työikäisille Tommi Ojala aloittaa Omaisyhdistyksellä työikäisille suunnatun voimavararyhmän. Ryhmä on osa opiskeluun kuuluvaa harjoittelua. Hän opiskelee Aalto Pron ja Ihmissuhdetyö ry:n järjestämällä kurssilla ryhmätaideterapeutiksi. Alustavan suunnitelman mukaan ryhmä kokoontuisi helmimaaliskuun aikana Porin toimistolla lauantai aamupäivisin kuusi kertaa (6) neljä tuntia (4h) kerrallaan. Lähetä vapaamuotoinen tiivis hakemuksesi ryhmän ohjaajalle toimiston osoitteeseen tai Tommin s-postiin [email protected] tammikuun 15 päivään mennessä. Hän valitsee hakemusten perusteella ryhmään kahdeksan henkilöä. Hakemuksesta tulisi selvitä nimesi, yhteystietosi, ikäsi, sukupuolesi, tämänhetkinen elämäntilanteesi sekä mitä odotat ja toivot ryhmästä. TYÖNTEKIJÄT TAVATTAVISSA RAUMALLA Tervetuloa yksin tai joukolla tapaamaan yhdistyksen työntekijöitä pe 7.2. klo 10- 14.00 välisenä aikana Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk` tiloihin. osoitteessa Valtakatu 13. Voit myös etukäteen varata ajan henkilökohtaiseen keskusteluun joko s-postitse [email protected] ja [email protected] tai soittamalla toimiston numeroon p. 044- 303 6282. LUENNOT Porissa luento: Mies, päihteet ja mielenterveys Ke 5.2.2013 klo 18 yhdistyksen toimistolla Hallituskatu 10. Alustajana Heikki Kemppainen, Porin seudun elämäntapayhdistys (Ehyt) ry:stä. Avoin pääsy. Kahvitarjoilu. Raumalla Teemaillat joka kuukauden 3. ma kello 18.00 Rauman kuntoutumisyksikön tiloissa, Savilanlatu 10. Kaikki aiheista kiinnostuneet ovat tervetulleita. teemaillat: Ma 20.1. klo 18.00. Harjavallan sairaalan vanhuspsykiatrian osaston psykologi alustaa aiheesta Psyykkisen sairastamisen vaikutus perheeseen. Huom! Uusi kookoontumispaikka: Rauman kuntoutumisyksikkö os. Savilankatu 10. Ma17.2. klo 18.00. Illan aihe vielä avoin. Tilaisuudessa alustajana Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiari. Huom! Uusi kookoontumispaikka: Rauman kuntoutumisyksikkö os. Savilankatu 10. RETKET, RIENNOT JA MUUTA MUKAVAA Askarteluilta Raumalla ja Porissa Rauma: Ma 16.12 klo 17.00 Valmistamme tervatontun Marja Lehdon johdolla Rauman kuntoutumisyksikön tiloissa, osoitteessa Savilankatu 10. Maksuton. Kahvitarjoilu. Tervetuloa viettämään mukava ilta askartelun merkeissä! Pori: Ma 10.2. klo 17.30 askartelua Porin toimistolla (Hallituskatu 10. käynti sisäpihalta). Valmistamme tervatontun Marja Lehdon johdolla. Maksuton. Kahvitarjoilu. Tervetuloa viettämään mukava ilta askartelun merkeissä! Teatterilippuja Rauman teatteriin Olemme varanneet 8 lippua Rauman teatteriin (Alfredinkatu 2) la 8.2.2014 klo 19.00 Onnennumerot-näytökseen. Lipun hinta kauttamme on 15€/kpl (korkeintaan 2/talous). Voit varata lippusi toimistolta s-postitse [email protected] tai soittamalla p.044-303 6282. Huom. Toimisto kiinni 23.12.2013- 6.1.2014 välisen ajan. Onnen numerot, Tuore ja terävä komedia! Perinteisiä arvoja peräänkuuluttava Mummo joutuu ikääntymisen seurauksena muuttamaan tyttärensä modernin perheen luo. Rauhallinen pikkukaupunki vaihtuu pääkaupungin kaaokseen. Jälkikasvunsa elämäntyyliä kauhisteleva Mummo saa mahdollisuutensa, kun hänen onnennumeronsa osuvat Lotossa... Ennen voittorahojen lunastamista, Mummo (Ritva Loijas) kuitenkin haluaa nähdä muutoksen nuoremman sukupolven elintavoissa ja arvomaailmassa. Rikastumisesta haaveileva perhe nöyrtyy ja pian helsinkiläiskodissa ainakin näyttää vallitsevan uusi järjestys. Muistihäiriöt ja voittokupongin piilottaminen voivat kuitenkin olla kohtalokas yhtälö - tästä seuraakin vauhdikas sattumusten ja väärinkäsitysten sarja. KURSSIT Ensitiedonpäivä la 1.2.2014 klo 9.30- 16.00 Mielenterveyden keskusliiton tiloissa, Läntinen Pitkäkatu 35, 20100 Turku klo 09.30 Tervetuloa. Aamupala ja tutustuminen klo 10.00 Psyykkiset sairaudet ja niiden hoito, Ylilääkäri Jyrki Heikkilä klo 12.15 Tauko klo 12.30 Omaisen prosessi kuntoutujan rinnalla klo 13.30 Lounas klo 14.30 Kuntoutumisen prosessi, Kuntoutusneuvoja Pirjo Metsäranta klo 15.30 Keskustelua ja kysymyksiä klo 16.00 Päivä päättyy Osallistuminen on ilmaista ja lounas tarjotaan. Sitovat ilmoittautumiset 24.1.2014 mennessä. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry Itäinen Pitkäkatu 11 a, 20520 Turku p.044 793 0580 [email protected] www.omtls.net Omaisen hyvinvointikurssi 25.-27.4.2013 Aulangon kylpylä-hotellissa Psyykkisesti sairastuneiden ja/tai päihdekuntoutujien omaisille. Kurssin hinta on 100€ / henkilö, sisältäen majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman ja kylpylän käytön. Lisätiedot ja hakemukset: p. 040 455 2161 tai [email protected] Hakemuksia saa myös yhdistyksen toimistolta (Raatihuoneenkatu 13 A 1, Hml) Hakuaika päättyy 25.3.2013. Kurssin järjestävät yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ja Tampere ry AUTTAVA OMAINEN PSYKIAT RISESSA SAIRAALASSA HANKE Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry ja Salon seudun yhdistys ry saivat vuonna 2012 Ck avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä Auttava omai nen psykiatrisessa sairaalassa – projektille vuosille 2012-2014. Kumppanuushankkeen toteutusta jatketaan projektin viimeisenä toimintavuonna suunnitelmien mukaisesti. Hankkeella haetaan jatkorahoitusta vuosille 20152016. Jatkohankkeessa toiminta juurrutetaan kiinteäksi osaksi Halikon ja Kupittaan psykiatristen sairaaloiden toimintaa, vertaistuki otetaan käyttöön myös yhdistysten neuvonta- ja keskustelutuessa. Jatkohankkeessa Auttavan omaisen hyväksi havaittua toimintaa laajennetaan myös kattamaan Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialue. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä potilasta sairaalassa hoitavien tahojen ja omaisten välillä sekä selkeyttää omaisen palveluketjua ja omaistyön rooleja julkisen sektorin ja omaisjärjestön kesken. Omainen Istun rannalla, itken. Vesi vastaa: jäät lähtevät Vanhenen? Niin kauan kun kuulen tuulen huminan puissa meren loiskeen lintujen äänet käen nimen muistan Entä sitten, pitäisikö? Näen vielä vuokot, tyrnit. Mitä muita, en muista. Niin kauan kun muistan pienten jalkojen kapseen: Äiti, missä sä oot! kysyn: Missä te olette? Niin kauan kun tunnen kätesi kädessäni kiitän siitä. Pirjo Majamäki OMAISYHDISTYS MEDIOISSA Tähän olemme koonneet eri lehdissä olleita juttuja, joissa tulee esiin yhdistys ja omaisasia. Jos koet voivasi esiintyä lehdessä mielenterveyskuntoutujan omaisena, joko nimettömästi tai omalla nimellä, niin ota yhteyttä toimistolle mahdollisten tulevien haastattelujen varalta. Länsi-suomi lehdessä alkuvuodesta 2013 Vertaistuesta työkaluja arjen haasteista selviytymiseen Mielenterveyspotilaiden omaisten suljettu Prospect-vertaistukiryhmä aloittaa Raumalla helmikuussa. Mielenterveyspotilaan omainen tarvitsee työkaluja omaan voimaantumiseensa. Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys vastaa vertaistuen tarpeisiin perustamalla jälleen suljetun vertaistukiryhmän mielenterveyspotilaiden omaisille. Raumalla 14. helmikuuta 2013 käynnistyvä Prospect-ryhmä vastaa omaisten tarpeisiin. - Mielenterveysongelmat ovat yleensä hyvin pitkäkestoisia, pahimmillaan ne kestävät koko elämän. Tarkoitus on auttaa mielenterveyspotilaiden omaisia ymmärtämään paremmin sairautta ja heidän sairastunutta läheistään. On tärkeää oppia elämään sairauden kanssa, ryhmänohjaajat Raili ja Arto Into toteavat. Vertaistukiryhmän toimintaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Älä jää sairauden ja sairaan kanssa yksin Prospect-ryhmän tarkoituksena on omien kokemusten jakaminen sekä uusien ajattelutapojen ja näköalojen saaminen luottamuksellisessa ryhmässä. Vertaistuen tarkoituksena on lisätä myös omaisten itseluottamusta, parantaa heidän selviytymisvalmiuksiaan, edesauttaa elämänhallintaa ja parantaa elämänlaatua. - Mielenterveysongelma on sairaus siinä kuin muutkin. Asian kanssa ei saa jäädä yksin, Arto Into toteaa. Helmikuussa aloittavaan ryhmään mahtuu 12 henkilöä. Ryhmä täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. - Kyseessä on odotettu ryhmä. Ilmoittautumisia on jo tullut muutamia. Tarvittaessa perustetaan toinenkin ryhmä, jos kysyntää on runsaasti, Raili Into kertoo. Prospect-ryhmiä on järjestetty omaisyhdistysten toimesta ympäri Suomea jo muutaman vuoden ajan, ja ne ovat saaneet runsaasti positiivista palautetta. Sadat ryhmiin osallistuneet omaiset ovat todenneet, että se todellakin toimii ja lisää hyvinvointia. Saatavilla myös jatkuvaa vertaistukea Prospect-ryhmä on järjestetty Raumalla aikaisemminkin vuonna 2009. Viime vuonna ryhmä järjestettiin [Intojen toimesta myös] Porissa. Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys järjestää Raumalla myös jatkuvia, kaikille avoimia vertaistukiryhmiä, joita järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää omaisen oman hyvinvoinnin säilymistä, kun läheisellä on mielenterveyden ongelmia. Omaisten tukeminen tapahtuu pääasiassa vertaistuki-, virkistys- luento- ja keskusteluaputoiminnan kautta. - Kun läheinen sairastuu, omaisen kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistykseen. Sieltä saa paljon tärkeää tietoa ja tukea, Arto Into neuvoo. Keskusliiton Labyrintti-lehti nro 2 2013 Tärkeää työtä Kevät on - ainakin ennen ollut - aikaa, jolloin luonto luopuu valkoisesta hunnustaan ja alta paljastuu kuollut maa sekä lumen alle unohtuneet leikkikalut. Maantiepölyn kyllästämät lumipenkat ohenevat päivä päivältä auringon paistaessa. Elimistö alkaa pitkän tauon jälkeen tuottaa D-vitamiinia. Toiset ovat onnensa kukkuloilla, ja sekös ottaa pataan niitä, joita nopeat muutokset koettelevat. Monet omaiset ovat näiden ristipaineiden polttopisteessä: oma mieli iloitsee keväästä ja sairastuneen läheisen mieli kärsii. Paavali kehotti roomalaisia iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa. Voimakkaat tunnevaihtelut saattavat ahdistaa. Entisessä työssäni opettajana tämän lehden ilmestymisaikaan vapun tienoilla joutui vain ihmettelemään, mihin se kevätlukukausikin meni, vaikka käsittelemättömiä asioita on sivukaupalla. Mutta kun vertasi syksyn aikaansaannoksia kevään tuotoksiin, huomasi, että oppimista oli tapahtunut paljon. Eikä koulumaailmassa yksittäisillä kirjojen sivuilla saisi olla merkitystä, kun pitäisi olla aikaa tukea jokaisen oppilaan kasvua itseään kunnioittavaksi kansalaiseksi. Tammikuussa syntyneen tytön isälle kunnon kansalaiseksi kasvaminen ja kasvattaminen ovat arjen taustalla pyöriviä peruskysymyksiä. Mitäköhän tästä ihmisestä tulee? ”Voi, kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan.” Meillä Porissa omaisyhdistyksen toimistolle saatiin keväällä työyhteisöön uusi jäsen, kun Päivi tuli meille kuntouttavaan työtoimintaan. Meidän yhdistyksemme on halunnut olla rohkea työnantaja ja antaa uusia mahdollisuuksia. Länsimaissa eletään nyt hurjissa taloudellisissa mullistuksissa, jotka tuntuvat tuovan pysyviä muutoksia. Suomessa jää joka päivä eläkkeelle alle 30-vuotiaita mielenterveydellisistä syistä. Monet näistä ihmisistä kykenisivät työhön hiukan kevyemmillä ehdoilla; monen eläkkeen taustalla on loppuunpalaminen ja työpaikkakiusaaminen. Kuntouttava työtoiminta tuo monelle kuntoutujalle mielekästä vaihtelua elämään sekä mahdollisuuden kokea olevansa tärkeä ja arvostettu. Joillekin kuntouttava työtoiminta on portti takaisin tavalliseen työelämään. Lisätyövoimaa yhteiskunnan pyörittämiseen on tarjolla myös maahanmuuttajissa. Heidän joukossaan on paljon koulutettujakin ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään monenlaista työtä, kun siihen vain annetaan mahdollisuus. Tiedän opettajaksi kouluttautuneita mamuja, jotka työskentelevät metalliteollisuudessa saadakseen jotakin mielekästä tekemistä ja siedettävän toimeentulon. Kun työntekijöitä Suomessa on koko ajan vähemmän suhteessa eläkeikäiseen väestöön, tarvitaan kansantalouden eheyttämiseen yhä enemmän työikäisiä. On parempi, että jokainen tekee edes vähän ja säilyttää kyvyn ja halun tehdä työtä, kuin se, että vähempi joukko työntekijöitä poltetaan nopeammin loppuun. Yhdistystyössä keväällä pyörii mielessä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja RAY-raportit. Niiden deadline nakuttaa takaraivossa, mutta se on loppujen lopuksi melko yhdentekevää. ”Liukenee yöhön murheet aikuisen, ihmisen lasta, kun katselen.” Jaakko Viitala toiminnanohjaaja Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen ydistys ry 09.08.2013 Ylä-Satakunta: Blogi ”Pian tippuu jälleen lehdet pihapuun, pojat koulutiellä joutuu tappeluun.” Syksy on tullut, koulut ovat alkamassa. Usein koulujen alkaessa itselläni soi mielessä juuri tuo yllä siteerattu Jukka Virtasen käännösteksti. Samalla kun koulut alkavat, monen kohdalla alkaa myös koulukiusaaminen ja pelottavan pitkät koulupäivät koulumatkoineen. Kun minä kävin koulua 90-luvun lamavuosina, koulukiusaamista ei pienissä maalaiskouluissa ollut – ainakaan mikäli kysyi rehtorilta. Kun ei ollut keinoja puuttua, ei ollut ongelmaakaan. Ja kaikesta huolimatta minä päätin jo silloin, että minusta tulee isona opettaja. Minä toivoin voivani auttaa edes yhtä koulukiusattua. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin olin mukana pilotoimassa kiusaamisen vastaista KiVa Koulu -ohjelmaa Karviassa! Olen Maalaismaisemaa laulanut usein karaokessa. Kun samalla katsoo ulos ikkunasta nähden peltoa tai pientä kirkonkylää, tulee usein tippa silmään. Kerran lauloin Maalaismaiseman myös espoolaisessa karaokessa katsellen kaupungin valoja. Kesken kertosäkeen alkoi melkein oksettaa: ”Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka täällä vain saa aina asustaa.” En oikeasti ymmärrä, kuinka joku voi olla kaupungin kerrostaloissa asuessaan onnellinen. Samalla kuitenkin tiedän, että niitä ihmisiä on. Mutta silti. Usein kuulee puhuttavan maaseudun varjopuolina siitä, että naapurit kyttäävät. Ja pienillä paikkakunnilla moni tietää asioista enemmän kuin asianosaiset itse. ”Eilen Lindin Kaisan kaupan luona näin. Taitaa taaskin, raukka, olla pieniin päin.” Kolikolla on aina kääntöpuolensa; uteliaisuuden taustalla on välittäminen lähimmäisestä. Maaseudulla ollaan vielä valmiita auttamaan naapureitaan ilman korvausta. ”Meitä pyysi pärekattotalkoisiin, kun lainakirvestä vei naapuriin.” Niin – kyllä minä tiedän, mitä kaupungissa asuminen on. Opiskelin Helsingissä kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen kasvatustieteen maisterina paluumuutin maaseudulle. Ja nyttemmin olen työn ja perheen perässä muuttanut toiseen syrjäiseen rannikkokaupunkiin. Tiedän, miten hienoa on asua lähellä elokuvateatteria, jossa tulee käytyä kerran vuodessa. Tiedän, miten paljon ihmisiä kaupungissa voi päivän aikana tavata puhumatta kenenkään kanssa. Tiedän, miten vaivatonta on asua kauppaa vastapäätä. Mutta tiedän myös sen, että joskus siihenkin kauppaan lähteminen saattaa tuntua ihan yhtä tahmealta, kuin jos se olisi peninkulman päässä. Monelle nuorelle kaupungin ja maaseudun erot näyttäytyvät rajuimmin näinä syksyn ensimmäisinä viikkoina, kun opiskelut alkavat uudessa ja oudossa kaupungissa. Monelle kaupunkiin muodostuu koti, ja yhteys synnyinseutuun ohentuu. Kaikki eivät kotiudu kaupunkiin, jollekin se näennäinen ihmispaljous ja tiivis asuminen jäävät vain yksinäisyydeksi. Sanotaan, että aika kultaa muistot. Ajankaan kulta ei kuitenkaan riitä kaikkeen, sillä useimpien meidän koulukiusattujen koulumuistot usein vain tummuvat ajan myötä. Muistojen kulta on ehkä tarkoitettu maalla vietettyjen lapsuuden kesien kultaamiseen: aina oli lämmintä, aurinko paistoi sopivasti, varpuset lisääntyivät... Nämä muistot tuovat maalle myös paluumuuttajia, ja kyllä tämä mustavalkoelokuvien maaseutu tuo jonkin verran uudisasutustakin. Olisi se vain hienoa, jos saisimme tämän koko maan pidettyä asuttuna ja jos maaseudullekin löytyisi koulutettuja lääkäreitä! ”Maalaismaisemaa en saata unohtaa.” Satakunnan työ to 24.10. 2013 Keroputaan malli antaa nopean hoidon Maailman mielenterveyspäivänä Porissa kuultiin torniolaisesta Keroputaan psykiatrisen poliklinikan toimintamallista, joka poikkeaa yleisestä hoitotavasta nopealla ja lähetteettömällä hoitoon pääsyllään. - Lähetteetön erikoissairaanhoitoon pääsy on aihe, joka puhuttaa lääkäripiireissä. Psykiatrisissa hoitomuodoissa on kuitenkin huomioitava, ettei kukaan ota yhteyttä ilman syytä, vaan kriisin jo ilmettyä, tähdentää torniolainen psykiatrian erikoislääkäri ylilääkäri Birgitta Alakare. Keroputaalla hoidon jatkojärjestelyt käynnistyvät ensimmäisen yhteydenoton aikana. - Hoitomallissamme huomioidaan perhe- ja verkostokeskeisyys. Perhe on mukana hoitojaksoissa potilaan iästä riippumatta. Hoitoon liittyy kotikäyntejä, jolloin potilaan ja hänen ja hänen perheensä voimavarat tulevat esille toisin kuin vastaanotolla. Potilaillamme on sama työryhmä käytettävänään koko hoitoprosessin ajan, linjaa Birgitta Alakare. Satakunnan sairaanhoitopiirissä edetään pitkälti samanlaisin toimintaperiaattein, vertaa psykiatrisen hoidon toimialajohtaja Kirsi HaapasaloPesu, mutta kommentoi erikoissairaanhoitoon edellyttävän lähetevelvoitteen olevan osa Valviran valvontakriteereistä. Hoitokokonaisuudessa nopea ensimmäisen vastaanottoajan saaminen on tärkeää. - Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen toimipisteet ovat merkittäviä vaikuttajia koko mielenterveyssektorilla, mutta etenkin nuorisopsykiatriassa. Uupuneita omaisia on liikaa - Monissa perheissä toivotaan, että mielenterveysongelmia poteville olisi tiedossa varma hoitoon pääsy. Se helpottaisi sairastuneiden lisäksi myös heidän omaisiaan, jotka usein uupuvat hoitovastuun mukanaan tuomasta huolesta ja hädästä, kun ovet avun saamiseksi eivät avaudukaan toivotulla tavalla, kertoo yhdistyssihteeri Sari Levola Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry:stä. - Kohtaan työssäni tilanteita, joissa omaiset pohjattoman murheen keskellä kysyvät ihmetellen miksi tarkkailulähetettä on niin vaikea saada? Siihen liittyen kuulen hurjia kertomuksia esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriöpotilaiden kotiuttamisista. Omaisia ja läheisiä ei lohduta tieto, ettei psykoosin ilmeneminen oikeuta laitoshoitoon. Heidän jaksamisensa ei riitä, kun kerta toisensa jälkeen on kerrattava pitkiä sairashistorioita, ja vaatimalla vaadittava sairastuneen pääsemistä hoitoon. Nuorten tilanne hoidon aloittamisessa vaikuttaisi olevan toimivampi. Kun sanat loppuvat Sari Levola tähdentää, että vastaavasti hän kuulee mielenterveyskuntoutujien omaisilta paljon hyviäkin hoitokokemuksia. - Omaisten jaksaminen on usein ystävien varassa, mutta ystävienkin on vaikea auttaa, kun sanat ja keinot loppuvat. Yhdistyksenä Omaiset mielenterveystyön tukena järjestää tuen, neuvonnan ja monipuolisen muun avun lisäksi vertaistukiryhmiä. - Niitä leimaa positiivisuus. Pääpaino on sillä miten tilanteista on selvitty ja jatkossakin selvitään. Äidin tuska -Poikani ei osannut käsitellä isänsä menetystä, enkä omalta murheeltani ehkä kyennyt tukemaan häntä riittävästi. Olisiko kaikki edennyt toisin, jos viimein nuorisopsykiatrialta apua hakiessamme hänen tilaansa ei olisi vähätelty, Airi kysyy (äidin nimi muutettu). - Seuraavana avunhakuosoitteemme oli yksityinen psykoterapia. Luulin sen auttaneen ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen poika muutti pois kotoa. - Jos olisin antanut itselleni luvan huomata hänen muuttumisensa, olisi päihteisiin sortuminen tullut ehkä aiemmin esille ja hän olisi ehkä välttynyt Harjavallan psykiatriseen sairaalaan johtaneelta psykoosilta. - Jos tilannetta ei olisi luultu pelkästään huumekokeiluista johtuvaksi, olisiko hänen huomattu kärsivän masennuspsykoosista. - Jos häntä ei vastusteluistani huolimatta olisi kotiutettu liian nopeasti, olisi vältytty epäonnistuneen avohoidon sekä toimimattoman lääkityksen aiheuttamalta uudelta Harjavallan jaksolta. - Jos kotiutusta ei jälleen olisi tehty liian aikaisin, ja luotettu tehostetun avohoidon yksikössä annettavaan terapiaan, olisi ehkä vältytty kaikelta siltä murheelta, hädältä ja tuskalta joka johti siihen, että vein itsetuhoiseksi muuttuneen poikani jälleen Harjavaltaan. - Onneksi siellä viimein päädyttiin Satakunnan keskussairaalassa annettavaan sähköhoitoon. Tunnelissa näkyy valoa - Satakunnan keskussairaalan psykiatriselle osastolle siirtyminen oli kaiken koetun jälkeen helpotus sekä pojalle että itselleni. Etenkin, kun Harjavallassa hoitaja totesi hänen olevan väliinputoaja, jolle ei ole sopivaa jatkohoitoa. Raskaampaa lausuntoa ei äidille voitane tokaista. - Nyt tilanne on muuttunut paremmaksi. Jopa hyväksi. Edessä on pitkäjänteinen, suunniteltu toipuminen Nuorten mielenterveyskuntoutuksen yksikössä Porissa. - Poikani muutti Harjavalta-kierteen aikana takaisin luokseni, mutta työssäkäyvänä minun oli mahdotonta toteuttaa avohoitoajan ohjeistuksia, jotka esimerkiksi toisinaan kielsivät jättämästä häntä yksin. Periaatteessahan en olisi voinut edes nukkua, vaan vahtia häntä kaiken aikaa. - Poikani asioiden hoitamisessa sekä hänen sairaudestaan aiheutuneiden vaikeuksien vuoksi olisin ollut äärimmäisessä ahdingossa ilman Omaisyhdistyksen apua sekä vertaistukiryhmää, Airi huokaa. Hänen kasvoilleen on viimein palaamassa hymy, mutta sen takana on monta pitkää kyynelten helminauhaa. (Toimittaja Merja Purola) Satakunnan Viikko-lehti. Jaakko Viitalan haastattelu 24.10.2013 Maailma on kova, ja Viitalan Jaakon mielestä meno näyttää aika huonolta. Valtiovalta kiinnittää huomionsa toissijaisiin asioihin pohdittaessa hyvinvointia ja kansantaloutta. Viitalan löytää tänään kaupungintalon vierestä, Omaiset mielenterveystyön tukena LänsiSuomen yhdistyksen vt. toiminnanohjaajan tehtävistä. Hän on päässyt tutustumaan niin nuorten kuin varttuneidenkin hätään. – Valtiovalta meuhkaa, että nykyistä eläköitymisikää pitäisi nostaa 68 vuoteen. Toisaalla alle 30-vuotiaita putoaa mielenterveyssyistä eläkkeelle seitsemän päivässä. Siihen pitäisi valtiovallan puuttua. Viitala on vaikuttanut tehtävässään nyt vuoden ajan. Hän tarttui työtarjoukseen, eikä ole katunut. Tehtävässä on elementtejä, joita voi tukea opettajan koulutuksen ja opetustyön kautta saaduilla eväillä. Viitalan puhuu nuorista. – Tämän päivän opiskelu on tosi hektistä ja vaativaa. Ja kun siirrytään työelämään, sama hektisyys ja vaativuus jatkuu. Sitä eivät kaikki vaan kestä. Osa katkeaa jo opiskeluaikoina. Hän pohtii, että elämän jatkuvan opiskelun periaate on luonnollista, mutta tänään elinikäiseen oppimiseen liittyy jatkuva muutos. Mikään ei pysy paikoillaan. – Herkimmille ihmisille se on raskasta. Työelämässä annat yhteiskunnalle sen 110 prosenttia tai lennät pois. Helppoja hanttihommia ei ole enää lainkaan. Siivoojaksi tarvitaan lähes maisterin paperit siihenkin. Omaisyhdistys tukee mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten omaisia ja läheisiä Satakunnassa. Omasta työstään toiminnanohjaaja sanoo vielä, että hän on halunnut nostaa oman yhdistyksen profiilia näkyvämmäksi, ja toivoo mielenterveysongelmista puhumiseen arkipäiväistyvän. (Haastattelija Jukka Silvast) Kokemus&koulutus–hankejulkaisu. Avoimin mielin Satakunnassa Satakunnan alueen ohjausryhmä on toiminut muutaman vuoden ajan Porin, Rauman, Kankaanpään ja Harjavallan alueilla. Ohjausryhmä koostuu viidestä järjestöedustajasta, kahdesta kokemuskouluttajasta ja neljästä opetusyksiköiden edustajasta. Kun Jaakko Viitala tuli vuoden 2012 lopussa Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistyksen toiminnanohjaajan sijaiseksi, hän hyppäsi myös kokemuskoulutuksen maailmaan. – Sain samalla pestin alueellisen ohjausryhmämme puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi, Jaakko muistelee. Jaakon kokemuksen mukaan, monissa opetusyksiköissä on otettu avoimin mielin vastaan informaatiota kokemuskoulutustoiminnasta ja kokemuskouluttajia myös hyödynnetään Satakunnassa lisääntyvässä määrin. – Olen ollut seuraamassa oman järjestömme kokemuskouluttajaa oppilaitoksessa. Opiskelijat kuuntelivat häntä todella keskittyneesti. Jos on kyynel joskus herkässä kokemuskouluttajalla hänen muistellessaan selviytymistään, ei se kaukana ole kuulijoiltakaan, Jaakko kuvaa. Mukana opinnäytetoreilla Kokemuskoulutusta aiotaan markkinoida Satakunnan alueen opetusyksiköille muun muassa opinnäytetoreilla, jotka keräävät kävijöitä eri yksiköistä. Ohjausryhmän pohdinnassa on ollut myös uudenlaiset kokemustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet esimerkiksi ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Kokemuskoulutus ja kokemustiedon hyödyntäminen nimikkeellä tai toisella on noussut ajankohtaiseksi monella taholla. Jaakko on todennut, että kokemustiedon ympärille syntyneet erilaiset toiminnot ja toimintatavat muodostavat mielenkiintoisen, jopa tunteita nostattavan verkoston. – Olisi hyvä, että erilaiset kokemustiedon hyödyntämisen tavat ja hankkeet saataisiin yhteisen pöydän ääreen, jotta muun muassa nimitysten kirjavuus saataisiin jotenkin selkeytettyä, hän toivoo. Kokemustiedolla tulee olla keskeinen asema uusien ammattilaisten kouluttamisessa. Sen lisäksi sitä voisi entistä enemmän hyödyntää uusien palvelujen suunnittelussa ja vanhojen kehittämisessä. JÄSENYYS Kenen perhejäsenmaksun on maksanut 5.9.2013 Jaana Nieminen niminen henkilö? Otathan yhteyttä toimistolle, niin kohdennamme maksun oikealle henkilölle Vuonna 2014 jäsenmaksu on edelleen 12€/hlöjä sen ja 20€/perhejäsenyys. Seuraavan jäsenlehden yhteydessä lähetämme kaikille erillisen laskun vuoden 2014 jäsenmaksusta. Jäsenmaksun viite on 1724. Uusia jäseniä pyydämme ilmoittamaan yhteystiedot toimistolle sähköpostilla: [email protected] tai puhelimitse p. 044-303 6282. Muistathan kertoa meille myös, jos osoitteesi muuttuu! Oheisella tilisiirrolla voit maksaa osallistumismaksut retkiin ym. saajan tilinumero IBAN __________ OP 570081-2219378 TILISIIRTO FI 21 5700 8120 2193 78 _________________________ Esim viesti: osallistumismaksu retkeen Saaja Maksaja OMT Länsi-Suomen yhdistys ry HUOM! Retki ym. maksuissa ei käytetä viitenumeroa Tililtä nro EUR Ottaisitko jäsentiedotteesi jatkossa mieluummin vastaan sähköisenä versiona? Ilmoitathan asiasta meille: [email protected] tai p.044-303 6282. Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-suomen yhdistys Toimialueenamme on Satakunta. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää omaisten selviytymistä ja hyvinvointia, kun läheisellä on mielenterveyden- tai / ja päihdeongelmia. Omaisella tarkoitamme perheenjäseniä, sukulaisia ja läheisiä ystäviä. Toimisto: Hallituskatu 10, 28100 Pori (käynti sisäpihalta). Toimiston puh. 044- 303 6282. Toimisto on pääsääntöisesti päivisin auki mutta varmimmin tavoitat meidät toimistolta tiistaisin ja torstaisin klo 11- 13. Toimisto on suljettu 23.12.2013- 6.1.2014 välisen ajan. Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala puh. 044- 5454 628 [email protected] Yhdistyssihteeri Sari Levola [email protected] Hallituksen puheenjohtaja Anita Järvinen puh.044- 345 9094 [email protected] Lue tiedot myös internetistä: http://omaisetlasu.org Olemme myös Facebookissa: www.facebook.com/omaiset
© Copyright 2024