4/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä s. 18 ADHD-liiton lyhytelokuva ”Lopeta!” kurkistaa luokkaan s. 24 sisällys ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 [email protected] www.adhd-liitto.fi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 [email protected] Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 [email protected] Tässä numerossa 3Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liiton uutisia 6 ADHD-liitolle valittiin syyskokouksessa uusi puheenjohtaja 12 Palveluohjaus asiakkaan tukena 16Lyhyesti 17Kirjaesittelyt 18 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä 20 “En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti” ‒ Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan 22Kuntoutus Tiedottaja Helin Vesala Puh. 045 636 1842 [email protected] 24 ADHD-liiton lyhytelokuva “Lopeta!” kurkistaa luokkaan Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] 26 Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä, minkä annat, palaa aina luoksesi 29 Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 [email protected] 30Jäsenyhdistykset Kuntoutusassistentti Petra Mäki Puh. 040 777 1207 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 [email protected] ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 [email protected] 4/ 2 0 12 Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011– 31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Hyvät ADHD-lehden lukijat T kiihkein odotus maan eteläosassa kohdistuu kysymykseen: ”Onko joulu valkoinen?” Tätä odotellessa ja pohtiessa toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa! Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää oivotan oikein mukavaa loppuvuotta kaikille vuoden viimeisen lehden lukijoille! Vuosi on vierähtänyt jo joulukuuhun ja pikkujoulujen vietto on mitä vilkkainta juuri nyt. Täällä ADHD-liitossa on myös eletty vilkasta aikaa. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus jäsenineen. Liitossa on aloittanut monta uutta työntekijää, jotka ovat ottaneet innolla tehtävät haltuunsa . Myös vuoden alussa joukkoomme liittyy uusia työntekijöitä. Toivotan kaikki uudet ja vanhatkin jäsenet sekä työntekijät tervetulleiksi mukaan ADHD- liiton toimintaan! Jag önskar er alla en God Jul så här i slutet av året. Nästa år kommer vi att satsa också smått i tvåspråkig verksamhet på de ort det behövs. Hör av er till oss, så vet vi hur vi kan hjälpa er! Jännityksellä odotamme myös näin loppuvuodesta Raha-automaattiyhdistyksen ennakkopäätöstä hakemuksestamme, joka jätettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykselle. Ensi vuonna olemme mukana myös ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen tekemässä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä. Tässä asiassa tulemme varmasti olemaan yhteydessä myös jäsenistöömme. Kaikkien mielipide on tärkeää liiton kehityksen kannalta. Olen huomannut työskenteleväni aktiivisessa liitossa. ADHD-liitto ry on myös haluttu yhteistyökumppani erilaisissa projekteissa ja muissa yhteistyökuvioissa. Se tuntuu hyvältä! Jotta tähän asti tehty hyvä työ jatkuisi ja kehittyisi, meidän kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja luoda katse tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan! *** Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa, toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa. Nallen joulu Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Olemme ennakkoon saaneet maistella jo valkoisen lumen tuloa, joka toki on jo moneen kertaan ehtinyt sulaakin. Silti joulunalun Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI tilaukset ja tilauslaskutus Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Toimitussihteeri Helin Vesala puh. 045 636 1842 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] taitto Helin Vesala Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Teija Jalanne Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala Ilmestymisajat 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 AineistotIlmestyy 28.1.13 viikko 9 6.5.13 viikko 23 12.8.13 viikko 37 6.11.13 viikko 50 3 4/ 2 0 12 puheenjohtajan pöydän ääreltä Kiitän monivuotisesta antoisasta yhteistyöstä! T ässä vaiheessa vuotta jokainen meistä voi todeta tiimalasin hiekan olevan jo aika vähissä tämän vuoden osalta. Vuoden aikana on saatu aikaiseksi paljon, mutta silti saattaa tuntua siltä, että paljon sellaisia asioita on vielä tekemättä, jotka pitäisi saada loppuun millä hinnalla hyvänsä. Onko siinä mitään järkeä? Suorituspaineinen yhteiskunta ajaa monet nuoret ja aikuisetkin tilanteeseen, jossa tiimalasin kapeimpaan kohtaan kasautuu niin paljon asioita ja tehtäviä, että tiimalasin uuma ei enää läpäise kaikkea, ja julma loppuun palaminen uhkaa. Kun kuuntelin viikonloppuna kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan luentoa, joka käsitteli tätäkin aihetta, tein omakohtaisen päätökseni yrittää häätää kiirettä ja tekemisen pakkoa takavasemmalle ja antaa tilaa vapaudelle tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle itselleni kaikkein tärkeimpiä. Me tiedämme kaikki, että vain huollettu laite toimii moitteettomasti vuodesta toiseen, mutta niin toimimme mekin. Jokanaisen tai jokamiehen huoltokirjaa tuskin löytyy kaupan hyllyltä, ja se onkin kai tämän kaiken ydin. välityksellä. Liiton työntekijät, hallitukset ja yhteistyökumppanimme niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat kaikki omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että ADHD-liiton asema järjestökentällä on tällä hetkellä hyvä. Tästä on uuden puheenjohtajan hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevienkin vuosien suuria haasteita. Minä saan nyt pudottaa suuren vastuun harteiltani ja jatkaa luottamustehtävääni liiton hallitusjäsenen oikeuksin ja velvottein. johtajana. Liitto on saavuttanut aikuisen iän. Minä olen saanut olla mukana liiton nuoruusvuosien sykkeessä ja seurata liiton kasvua kohti aikuisuutta. Värikkäitä vuosia on takana monta. Päällimmäisenä noista vuosista mieleeni ovat jääneet ne lukuisat kohtaamiset eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa puheluiden, kirjeiden ja sähköpostin Meistä jokainen kirjoittaa itse omaa huoltokirjaansa sivu sivulta eletyn elämän ja erilaisten kokemustemme perusteella. Kaikki se, mikä tuo iloa ja potkua arkeen ja antaa voimia erilaisten haasteiden keskellä, on tekemisen ja kokemisen arvoista. On vain muistettava säännöllisyys tässäkin asiassa. Itselläni on päättymässä pitkä jakso liiton puheen4/ 2 0 12 4 Kiitän Teitä kaikkia monivuotisesta, antoisasta yhteistyöstä ja keskityn nyt entistä aktiivisemmin oman huoltokirjani päivittämiseen. Toivon, että uusi alkava vuosi suo meille kaikille uusia haasteita ja mahdollisuuksia kohtuuden rajoissa sekä onnea ja iloa jokaiseen päivään. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] liiton uutisia Uusi tiedottaja aloitti lokakuussa Olen kotoisin Virosta, Tarton kaupungista. Kanditutkinnon jälkeen maisteriopinnot toivat minut Jyväskylän yliopistoon. Huomaamatta Suomessa on vierähtänyt jo viisi vuotta. Koulutukseltani olen filosofian maisteri yhteisöviestinnän alalla. Opiskeluajalta ja valmistumisen jälkeen minulle on kertynyt monenlaista viestintäalan kokemusta sekä Virosta että Suomesta. Olen muun muassa työskennellyt Viron opetusministeriön viestintäosastolla ja toiminut matkaoppaana Tshekin-matkoilla. Suomessa olen työskennellyt muun muassa Rautakeskossa sekä viestinnän että markkinoinnin puolella. Ehdinpä opettaa viron kieltäkin jyväskyläläisille. Järjestötoiminta on minulle kokonaan uusi aluevaltaus. Uskon että kokemukseni aikaisemmista työpaikoista, into ja halu oppia uutta auttavat minua pärjäämään tässäkin tehtävässä. Kuva Olli Vesala T ervehdys! Olen Helin Vesala, ADHD-liiton tiedottaja. Sijaistan Jari Hämäläistä hänen perhevapaansa aikana. Työtehtäviini kuuluvat muun muassa ADHD-lehden tekeminen, nettisivujen ylläpito ja erilaisten viestintäprojektien toteuttaminen. Olen luonteeltani iloinen, puhelias ja ulospäin suuntautunut. Vapaaaikani saan kulumaan liikunnan, lukemisen, matkustelun, leipomisen ja lautapelien parissa. Viihdyn luonnossa ja syksyllä minut voi usein löytää sienimetsästä. Aloitin työt ADHD-liitossa lokakuun puolessa välissä ja vauhti on ollut hurja ensimmäisestä päivästä lähtien. Joka päivä on tuonut mukanaan jotakin uutta. Pienessä organisaatiossa saa olla monessa mukana ja olen nauttinut monipuolisista tehtävistäni. Jos kaipaatte apua tai neuvoja viestintäasioissa, ottakaahan yhteyttä, yhdessä löydämme varmasti hyvän ratkaisun. Toivotan kaunista joulunaikaa! Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Matias kokeili työntekoa ADHD-liitossa M arraskuussa ADHD-liitossa työskenteli kaksi viikkoa 21-vuotias työharjoittelija Matias. Matias on adhd-oireinen ja opiskelee kolmatta vuotta Invaliidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Hän on Järvenpäässä TYVAkoulutuksessa, joka tarjoaa opiskelijalle työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Työharjoittelulta ADHD-liitossa Matias odotti vaativia tehtäviä ja omien sanojensa mukaan hän saikin suorittaa mieleisiä tehtäviä. Kahden viikon aikana Matias muun muassa kokosi infopaketteja, lajitteli esitteitä, materiaaleja sekä järjesti varastoamme. Hän piti eniten varaston siivoustehtävistä ja vanhojen asiakirjojen tuhoamisesta. Työharjoittelijallemme annettiin mahdollisuus tutustua adhd:hen liittyviin videomateriaaleihin ja hän kertoikin oppineensa 5 työharjoittelussa enemmän adhd:sta ja sen oireista. Matias kertoi olevansa hyvin tyytyväinen työharjoitteluunsa ADHDliitossa. Tämä ei ollut Matiaksen ensimmäinen työharjoittelupaikka. Viime vuonna hän oli harjoittelijana Helsingin Annantalon taidekeskuksessa. Tulevaisuudessa Matias haluaisi työskennellä toimistoapulaisena. Matias oli nopea ja luotettava työntekijä. Kiitämme Matiasta hänen työpanoksestaan ja toivotamme onnistumisia tulevissa työpaikoissa! Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 4/ 2 0 12 liiton uutisia ADHD-liitolle valittiin syyskokoukse Marraskuuksi kovin lämpimänä viikonloppuna ADHD-liitto kokoontui syyskokoukseen PohjoisSavon Varkauteen, jossa kokoustajat otti vastaan Wamdy-jäsenyhdistyksemme. P erjantaina 16. marraskuuta pidettiin perinteinen liiton hallituksen ja työntekijöiden palaveri. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Lauantain aamupäivä kului hallituksen kokouksessa. Siinä päätettiin muun muassa, kenelle myönnetään ADHD-aarre-palkinto. Palkinto annetaan ADHD-liiton ulkopuoliselle toimijalle, joka on edistänyt adhd-oireisten asiaa. Ehdokkaita saivat esittää liiton työntekijät ja hallituksen jäsenet. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon saivat Mikkelin keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ja Oulun aikuislukio, joka pyörittää virtuaalista vankilaopetusta PohjoisSuomen vankiloissa. Anita Puustjärvi on Suomen johtavia adhd-asiantuntijoita ja aktiivinen toimija kentällä. Hän on toiminut Käypä hoito -suosituksen laatineessa työryhmässä ja edistänyt tutkimuk- sissaan adhd-oireisten lasten diagnosointia. Oulun aikuislukion opetustyö vankiloissa on kiitettävää, koska vangit saavat suorittaa kesken jääneet peruskouluopinnot joustavasti loppuun. Vankilakoulu ohjaa ihmisiä kouluttautumaan vielä lisääkin, ehkäisten näin vapautuneiden syrjäytymistä uudelleen. Opetuksessa otetaan huomioon myös erilaiset oppimisvaikeudet. Tutkimusten mukaan vankien seassa on suuri määrä adhd-oireisia. Hallituksen kokouksen jälkeen syötiin lounasta ja vähän kello kahden jälkeen päästiin aloittamaan liittokokous. Hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Henna Niskala esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja liiton Uusia ja vanhoja hallituksen jäseniä koolla Varkaudessa 4/ 2 0 12 6 toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela kertoi ensi vuoden talousarviosta. Molemmat asiakirjat hyväksyttiin lyhyehkön keskustelun jälkeen. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen siirryttiin henkilövaaleihin. ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajaksi oli ehdolla kaksi ehdokasta: Teija Jalanne ja Liisa Virkkunen. Äänestyksessä valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 Liisa Virkkunen. Hän on pitkän uran tehnyt lastenlääkäri, jolla on erityispätevyys kuntoutuksen alalle. Virkkunen on toiminut ADHD-liiton hallituksessa eri tehtävissä useita vuosia. liiton uutisia essa uusi puheenjohtaja Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä henkilöä, koska pitkäaikainen hallituksen jäsen Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistyksestä luopui tehtävästään. Uusiksi varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marjatta Sievers, Arja Havila, Teija Jalanne ja ensikertalaisena Enni Kesonen Pohjois-Savon Eijsveikeet ry:stä. Erovuorossa ollut Keijo Häkkinen jatkaa hallituksen varajäsenenä. Onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille ja hallitustyönsä päättäneille. Kiitokset myös kokouksen puheenjohtajana toimineelle Tapani Saloselle, joka piti langat varmasti käsissä ja vahvisti liittokokouksen päätökset tarmokkaasti vasaroiden. Lauantai-ilta jatkui maukkaalla illallisella hotellin ravintolassa, jonka jälkeen kokoustajat siirtyivät lähellä sijaitsevaan Vammeltaloon. Talos- Varkautelaiset Elvikset Liittokokouksen väkeä sa toimiva Vammel ry kerää saman katon alle 22 eri yhdistystä lähinnä Pohjois-Savon ja Varkauden seudun alueilta. Mukana on myös valtakunnallisesti toimivia yhdistyksiä kuten Suomen Migreeniyhdistys ja Suomen Tourette yhdistys. Vammel ry:n toimintaperiaatteena on järjestöjen yhteistyön voimistaminen, vertaistukitoiminta ja tiedon jakaminen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Wamdyn puheenjohtaja Anita Rikalainen. Hän esitteli iltarientoihin osallistuneille taloa ja sen toimintaa. Vammeltalosta löytyy vertaistukikahvilan, tietokonehuoneen, käsityökellarin ja terveyspisteen lisäksi myymälä, josta vierailijat ostivat mukaan savolaisia käsityönä valmistettuja navanlämmittimiä ja villasukkia. Syyskokoukseen osallistujia kävi Vammeltalossa tervehtimässä Tapani Salonen myös varkautelainen Mari Petäjä, jonka valo kuvanäyttely ”ADHD:n kasvot” on kiertänyt tänä vuonna Suomea. Ensi vuonna näyttely vieraileeImatralla jaVaasassa. Viihteestä vastasivatpaikalliset Elvikset. Reinotohveleihin sonnustautuneet kitara- ja lauluvirtuoosit saivat yleisön tanssimaan tiputanssia. Sunnuntaina väsyneet liittokokoukseen osallistujat suuntasivat kohti kotejaan. Ensi vuonna syyskokousta vietetään Oulussa. Kiitos kutsusta, Oulun seudun ADHD-yhdistys. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Mari Petäjä kertomassa valokuvanäyttelystään 7 4/ 2 0 12 liiton uutisia ADHD-liiton toiminta kiinnosti malesialaisia vieraita L okakuun 15. päivä oli tuulinen, ja kuten Helsingissä aina, tuuli oli kylmä. Erityisen kylmäksi sen koki joukko malesialaisia kasvatusalan asiantuntijoita, jotka olivat saapuneet Suomeen oppiakseen, miten erityislasten opetus ja tarpeet otetaan täällä huomioon. Vierailijat edustivat yritystä nimeltä Educate to Learn Sdn Bhd (E2L), joka tarjoaa koulutusta päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten opettajille. E2L:n työntekijät vierailivat Suomen visiittinsä aikana muutamissa järjestöissä ja Helsingin yliopistolla. ADHD-liitto ja ADHD-keskus isännöivät yhdessä yhtä vierailuista. Keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisen kiinnostuneita malesialaiset vieraamme olivat siitä, millaiset valmiudet suomalaisilla kasvatusalan ammattilaisilla on kohdata ADHDoireinen tai muutoin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi. Heitä kiinnosti kovasti myös se, miten näitä ammattilaisia koulutetaan. ADHD-keskus lahjoitti vierailijoille Perhekoulu POP –menetelmästä kertovan kirjan ja malesialaiset jäivät pohtimaan, josko he voisivat kääntää kirjan omalle kielelleen. Malesiassa erityislasten tilanne on heikko. Osa vanhemmista häpeää lapsiaan niin, etteivät edes halua lähettää heitä kouluun. Kuten vieraamme totesivat, tiedon ja osaamisen lisääminen vanhempien ja ammattilaisten keskuudessa on Malesiassa äärimmäisen tärkeää. Teksti Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry ADHD-liiton ja ADHD-keskuksen työntekijöitä ja malesialaisia vieraita Tänäkin vuonna koulutettiin ADHD-vertaistukiohjaajia V ertaistukiohjaajien koulutus Helsingissä 27.-28.10.2012 keräsi jälleen kokoon eri puolilta Suomea vertaistukiryhmän ohjaamisen alkutaipaleella olevia yhdistysaktiiveja. Kouluttajana toimi vertaistoiminnan konkari, Suomen Mielenterveysseuran Veli Kaukkila. Koulutukseen osallistui 9 henkilöä. Koulutuksen aikana perehdyttiin muun muassa siihen, mitä arvostava kohtaaminen on; miten vertaisryhmän ryhmädynamiikka elää sekä siihen, mitä ohjaajan kannattaa ottaa huomioon ryhmää aloittaessaan ja lopettaessaan. Teemoja käytiin läpi sekä teorian että erilaisten harjoitusten avulla. 4/ 2 0 12 8 Tunnelma koulutuksessa oli avoin ja kannustava. Vuonna 2013 ADHD-liitto vastaa kentältä tulleisiin toiveisiin järjestää koulutus sellaisille, jotka ovat ohjanneet vertaisryhmää jo jonkin aikaa. Koulutukseen voi osallistua sekä sellaiset, jotka ovat osallistuneet aloittelijoille tarkoitettuun koulutukseen että sellaiset, jotka ovat ohjanneet ryhmiä ilman koulutusta. Tarkemmat tiedot koulutuksesta julkaistaan myöhemmin ADHD-lehdessä ja liiton www-sivuilla. Teksti ja kuva Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto-ry liitto tiedottaa Tukinet on jälleen tukenanne A DHD-liiton livekeskusteluryhmät kokoontuvat kevätkaudella aiempaa tiheämmin internetin tukipisteessä Tukinetissä. Kaikkiaan suoria verkkotukihetkiä järjestetään viisi kappaletta. Kaikissa on paikalla ohjaajia ADHD-liitosta. Seuraavassa tulevien Tukinet-tilaisuuksien ajat ja teemat: 30.1. klo 17-19 Aikuisuus ja ADHD 27.2. klo 17-19 Nuoruus ja ADHD 27.3. klo 17-19 Aikuisuus ja ADHD 24.4. klo 17-19 Nuoruus ja ADHD 27.5. klo 17-19 ADHD-oireisten puolisot Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 nopeinta, ja osallistuminen vaatii vain rekisteröitymisen Tukinettiin. Rekisteröidy livekeskusteluihin hyvissä ajoin internetosoitteessa www.tukinet.net. Liveryhmät löytyvät Tukinetin etusivun oikeasta laidasta ryhmät-otsikon alta. Klikkaa liveryhmät-linkkiä ja sitten linkkiä ”Tulevat ryhmäajat ja teemat”, niin pääset rekisteröitymään keskusteluihin. Tulossa on myös kaksi livekeskustelua vertaistukiryhmien ohjaajille. Niihin rekisteröitymisestä ilmoitetaan jäsenyhdistyksille erikseen. 13.2. klo 17-19 Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille 14.5. klo 17-19 Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille Muistathan myös, että Tukinetin avoimilta keskustelupalstoilta löytyy kohtalotovereita. Keskusteluihin voi osallistua milloin vain ja ilman rekisteröitymistä. Aikuisen elämää -ryhmässä keskustellaan adhd-asioista kahden otsikon alla. Ne ovat ”adhd-aikuinen” ja ”keskustelua adhd:sta.” Parisuhde, koti ja perhe -ryhmästä löytyy keskustelu ”adhd-oireisen lapsen vanhempana”. Nämä ja kaikki muutkin jutusteluketjut monista eri aiheista löydät, kun klikkaat Tukinetin etusivun oikeasta laidasta Keskustelut-otsikon alta Keskusteluryhmiin-linkkiä. Tukinet on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, josta saa vertaistukea, neuvoja ja opastusta elämän eri pulmissa. Tukea saa anonyymina, ja palvelun käyttöön tarvitaan vain internetselain. ADHD-liiton Helsingin toimisto on suljettuna 24.12.2012 - 4.1.2013. Sinä aikana ei ole myöskään puhelinneuvontaa. ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimisto hiljenee joululomaksi 17.12.2012-28.1.2013. Tammikuun lopussa aloittaa Pohjois-Suomen aluetoimiston uusi järjestösuunnittelija Liisa Pitzén. Liisa sijaistaa Anu Kippola-Pääkköstä vuoden 2013. 9 4/ 2 0 12 Teräsrakenne Toivonen Oy Kontiolahden Tilitoimisto Urakointi J. Niemi Hänninmäentie 81, Askola Puh. 040-1814 327 Parikkalan Apteekki Sahakuja 2, Parikkala Puh. 05-430 016 Helalantie 10, Kyrö Puh. 02-486 2257 Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh. 013-731 683 Suomen Psykologinen Instituutti Åström Petteri Tmi Siltakatu 20 A 31, Joensuu Soltintie 14, Lohja Puh. 040-501 8004 Ukonhauta Oy Tientaus 2, Imatra Puh. 0500 400 126 Amerikanraitti 2 B 13, Kuopio Puh. 045 8900 120 Savottamiehet Rakennusapu Suvanto Pito- ja juhlapalvelu Aitta Villen Rakennusliike Oy Kettuvaarantie 58, Joensuu Puh. 045 898 7067 Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 24 A, Salo Puh. 02-733 1923 Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Veikontie 12 F, Inkeroinen Puh. 041-778 0816 Tamora Oy Porrassalmenkatu 21 B, Mikkeli Puh. 0400 574 451 Rakennusliike M. Haikola Oy Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh. 050 542 5293 Lehtikuusentie 6, Oulu Puh. 0400-683 238 Rakennustyö Jokinen V-S Rakennusvaraosa ja korjaus Oy Hämeentie 68, Lammi Puh. 050 401 5351 Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh. 0400 456 596 Yläkyläntie 52, Kotka Puh. 044 588 5192 Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh. 050-552 7825 Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh. 0400 860 461 Konehuolto Hermunen Uudenmaan Laatumetalli Oy Puistolan Palvelut Tmi Rullakuja 9 F, Vantaa Puh. 040 558 9590 Myrskyläntie 1 C, Porlammi Puh. 044 347 0060 Åbo Svenska Församling Hyvää Joulua! Kielistöntie 6, Kaaro Puh. 0400 722 068 Katajatie 8, Espoo Puh. 09-8011 381 Auragatan 18, Åbo Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh. 0400 409 808 Raudoitus Reipo Oy Maanrakennus Sakari Kuronen Tuumaset Oy Autokorjaamo O. Kärnä www.abosvenskaforsamling.fi Rantapääntie 16, Sastamala Puh. 044 966 5615 Nurmikatu 2, Kerava Purkupojat Oy Äimäläntie 877, Iltasmäki Puh. 0400 838 388 Perussiivous Vehmaa & Hyttinen Asennus Siitonen Karhutie 2, Kitee Puh. 050 322 1078 Helsinki Karhulan Pesuliike Virsumäentie 32, Kotka Puh. 05-262 118 MAYT OY Graanintie 5, Mikkeli Puh. 0400 157 009 Tandklinik-Hammasklinikka Anders Virtanen Ab Oy Kauppatori 2, Pietarsaari Puh. 06-723 1092 Paatialantie 7 A 6, Sahalahti Puh. 0400 563 376 Hoptim Oy Kylätie 73, Ummeljoki Puh. 050-368 1604 Korppaanmäentie 19 H 71, Helsinki Puh. 040 1755 662 Arabian Sähköliike LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Intiankatu 25, Helsinki Puh. 040 840 8151 Reitsaarentie 45, Kotka Puh. 040 848 6329 Kokkovuorentie 15, Terälahti Puh. 050 912 9207 Rakennusurakointi Vuorenalusta Oy RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Voudintie 3, Oulu Puh. 0207 280 050 Liinakatu 21, Tikkakoski Savistenkuja 1 A, Lahti Puh. 040 828 9239 Rakennusurakointi Karhumaa Oy Rakennuspelti Vila Oy Neste Hervanta Pyhäjoen Rakennus Oy Reissuleo Porin Puutuote Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki Puh. 0400 504 595 Bussimiehet Oy Insinöörinkatu 11, Tampere Kumpurantie 3 B 1, Rajamäki Kivipyykintie 6-8 C 20, Helsinki Puh. 03-273 0090 Puh. 045 320 7673 Puh. 040 413 3771 Tammelan Nuorisoseura Aura Ry Auranpirtin varaukset 040 528 2292 www.nsaura.fi Raatetie 5 A, Helsinki Puh. 0400 627 358 Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Rasimuksen Maatila Kakontie 3, Lieto Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400 256 234 Veljekset Mäkinen Oy Maanrakennus Haaponiemi Oy Sammon Valtatie 70, Tampere Karsobackantie 30 B, Kokkola Puh. 0400 806 981 Puh. 0400 665 576 Pohjoisen Luudat Kulmasepäntie 3 A 2, Tampere Puh. 040 570 9416 4/ 2 0 12 Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Alikyläntie 74, Pori Borelia Oy Ahjontie 32, Rovaniemi Puh. 0400 696 955 Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa Puh. 06-312 0027 K-Market Yliranta Pellontie 131, Pello Puh. 016-512 341 10 Taipalsaaren kunta TOIMISTOPALVELUKESKUS Kellomäentie 1, Taipalsaari Tmi Utsjoen Tilipalvelu Tenontie 205, Utsjoki Puh. 0400 978 901 Tmi Ari Siivonen Salon InvataksiTaksipalvelu Suvi Alhfors Oy LKV Taksi Seija Karjalainen Kotirannantie, Karjaa Puh. 0500-505 838 Kankaantie 8, Kemi Puh. 040 515 2434 www.remontitjst.com J. Kärkkäinen Oy Ollilan ojankatu 2, Ylivieska Puh. 040 346 5909 LJR-Accounting Oy Rajalantie 143,Villähde Puh. 044 273 1543 Talo- ja huoneistoremontit JST Myllymäentie 32, Kutajärvi Puh. 0400 840 340 NP-Building Oy Reposeläntie 1, Kiiminki Puh. 040 779 0272 Salpausseläntie 18 B, Helsinki Puh. 040 415 1526 Koskentie 90, Kaitjärvi Puh. 044 349 3311 CNC Kakkonen Oy Kellomäentie 62, Puumala Puh. 050 521 5495 Kemin Siivouspalvelu Ariel Jykä-Kate Kymen Remontti Mökkihuolto Dyster Kirjanpito Meeri Häkkinen Mehiläisentie 16 B 21, Helsinki Puh. 0400 213 363 Kankaanpää Puh. 040-547 2877 Toimintaterapia Sonja Tuohimaa Maansiirto Pekkarinen Oy Matilaisentie 59, Lautiosaari Puh. 0400 284 154 Rakennus ja Saneeraus J. Kiviranta Sammuttajantie 10 I, Kouvola Puh. 0400-760 622 Kaivu- ja Pohjaurakointi Oy Lappers Puh. 045 136 9806 Karistimentie 2 B 37, Helsinki Puh. 050 576 2020 Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040 582 1256 Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh. 0444 209 9660 US Saneeraus Oy Saneerausliike Ahonen Oy Loimikatu 36, Salo Puh. 0500 826 390 Tapsa Service Tmi Tuuloslammintie 69, Tuulos Puh. 0400 766 049 Apukäsi J. Imala Mikonpolku 18 B 3 Hämeenlinna Puh. 041 728 0301 Kuopion ev. lut seurakunnat Tmi Pasi Perälä Päärnävaarantie 61, Laitila Puh. 044 272 7232 Jesimer Ky Kuivastontie 635, Perniö Puh. 040 513 5136 Tmi Kalle Kelkka Turuntie 217, Oripää Puh. 0500 535 942 Kyöstilänmäen Perhekoti Ky Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh. 0400 674 776 Kuljetus J & J Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh. 0400-651 581 Puotilantie 480, Vinkkilä Jatumi Oy Harri Vettenranta Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400 668 758 Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Puh. 040 777 6102 Aprikoodi Oy Kuujaantie 34, Kangasala Puh. 050 5911 448 Jyvätie 7, Helsinki Puh. 0400 712 885 Puheterapiapalvelu Tuija Nipuli Hallituskatu 7 C, Kouvola Rauhankatu 11 B, Lahti Puh. 040 526 3732 Insinööritoimisto Malvi Oy Wredenkatu 2, Varkaus Puh. 040 583 4004 H. Koivisto Ky Kiertokatu 11, Raisio Puh. 0400-525 047 Rakennus ja Maalaus Koiramäen Perhekoti K. Tiippana Hylkirannantie 158, Reisjärvi Vällykatu 10, Imatra Puh. 0400 259 260 Rakennuspalvelu Tivo Oy Herralantie 371, Suonenjoki Puh. 040 543 3130 Puh. 0400 648 277 K.L.M. Express Oy Uhrilähteenkatu 2, Turku Puh. 040 779 4005 Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh. 050 511 8024 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Rakennus Oy Isotalo Kaupintie 9, Helsinki Puh. 010 6176 000 Korjaamo Arto Kuusikko Varsahaantie 48, Isokyrö Puh. 0400 160 230 Elokuvateatteri Kino-Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400 598 338 Valkolantie 257, Valkola Puh. 040 725 9398 Tilitoimisto Polojärvi Oy Rahtinalle Ky Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 0400-693 951 Pyrästie 8, Lehmo Puh. 0400 257 157 Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Kuopion Teräs ja Romu Oy Nauti-Electronics Oy Heavy Rakennus Oy Reinsgatan 7, Vaasa Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040 585 4935 Mäntymäentie 5, Pori Puh. 050 348 7648 Merkkimiehet Oy Tmi Kotilainen Juha Automaalaamo J. Poutanen Kangasalan Hitsaustyö Oy Perhekoti Jääskeläinen Oy Topiron Ky Kohonniementie 18, Rauma Puh. 0400 250 263 Vanttitie 5, Kuopio Puh. 040 485 8098 Yliahontie 5, Keuruu Puh. 014-720 354 Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh. 050 596 2140 Kuljetus- ja Varastointipalvelu Pajukko Ky Tilitoimisto Anttinen Oy Kaarikatu 46, Vilppula Puh. 0400 337 135 Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 040 538 6574 Pohjanmaan Liitto Österbottens Förbunds Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh. 09-810 540 Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh. 019-248 4332 PSV-Kuljetus Oy Varattu Perhekoti Honkalyhty Oy Maaseudun Kukkasrahasto Säätiö Hekatek Oy allergiakauppa.fi Sumetek Oy Leipomo Koskelonseutu Hallituskatu, Rovaniemi Puh. 010 320 1640 Jyväskylä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Savonlinnan Kiviveistämö Hasalantie 61, Asikkala Puh. 040 724 0058 Rantakatu 29, Joensuu Puh. 013-266 3311 Olavinkatu 68, Savonlinna Puh. 0500-313 224 Kuopion Venttiilipaja Ky Metsäalan Ammattipalvelut Jussi Ryhänen MTT NESTE OIL K-Market Ulvila Vanha Harmaalinnantie 2, Ulvila Puh. 02-529 8181 Viamont Oy Suutarlantie 18, Kyrö Puh. 0400 125 202 Polunmäenkatu 11, Tampere Puh. 0400 632 300 Tekeväntie 11, Heinola Puh. 03-714 4092 Kuljetus Raimo Kivinen Ky Thinkflow Oy Turun Valo ja Voima Oy Simolankatu 7, Lahti Puh. 041 440 1272 Suomenselän Osuuspankki HAAPAJÄRVEN KONTTORI Pyhäsalmi • Puh. 0102 576 501 HTA-Urakointi Oy Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh. 0400 121 667 Savirunninkatu 2, Kerava J. Tuomainen Oy Julkisivusaneeraus Pekka Starck NESTE Kuhmoinen Sköllerstantie 138, Pinjainen Palokunnankatu 28, Hämeenlinna Puh. 0400 478 522 Puh. 0400 635 709 Metsäkoneyhtymä M & M Kolin Ay Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Metallityö J. Annala Oy Rauman Pintakäsittelytekniikka Ky Annulantie 12 A, Pyhtää Puh. 0400 255 891 Rapinkorventie 15, Nokia Puh. 010 832 4300 RMK Rent Oy Tikkulantie 2, Pori Puh. 0440 920 900 Vieno Ollongvist Oy Jokikatu 20, Porvoo Puh. 019-652 331 KVS-Automaatio Ay Linnoitustie 5, Espoo Puh. 0207 621 600 Puolukkatie 11, Rauma Puh. 041 746 7905 Kuljetusliike Lammi Kuninkaanlähteenkatu 18 as 5, Kankaanpää Puh. 044 2688 089 Oy Kontaktor Ab Myllärinkatu 26 B, Vassa Puh. 06-3177 900 Koti Kumppanit Oy Kehontie 10, Nokia Puh. 0400 623 023 Piispanristintie 2 C, Piispanristi Puh. 040 4155 700 Kuljetusliike Rimpinen Oy Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Kuljetusliike Veljekset Matilainen Ky Kuljetusliike Kivikoski Oy Santakatu 6, Harjavalta Puh. 0400 928 256 Liperi Hiidenkatu 9, Turku Puh. 010 561 2900 Kiinteistövälitys Kari Kivistö LKV Nortamonkatu 14 B 20, Rauma Puh. 044 348 1415 Pilkontie 2, Joensuu Puh. 0400 381 613 Nunnavuorenkatu 1, Turku Puh. 0400 824 444 Jarexon NETSE Erottaja M. Välimaa Oy Taksiliikenne Harri Kaukola Turtolan Kaivin Oy Patomäentie 48, Lahti Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh. 050 596 5694 Hietasaarenkatu 6, Vaasa Janne Kyläpekka Tmi Eksakti-Rakenne Oy Hitsaajantie 3, Pälkäne Puh. 03-534 2961 Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh. 08-713 300 Menninkäisentie 3, Rajamäki Vesitie 5, Nivala Puh. 044 745 0933 Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki Helakallionkatu 17, Tampere Puh. 0400 622 938 Kisällinkatu 10, Kuopio Puh. 017-3644 672 Nivalan Vesihuolto Oy Toritie 64, Kuhmoinen Puh. 03-555 6380 Puh. 050 584 8207 Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh. 017-511 614 Tmi M. Enlund Autoliike Indolantie 6, Kokkola Puh. 045 670 1115 Tiihalantie 19, Kangasala Puh. 03-377 1186 Vairine Oy Kivisuontie 114, Lieto Puh. 0400 802 302 FINNWALL OY Kuuselantie 12, Vantaa Trans Esavesa Oy Alasinkatu 5, Jyväskylä Puh. 0400 641 450 Tilitoimisto Sähkölaitehuolto Oy Maila Vallström Oy OK Koskijaakonkatu 77, Lieksa Kirkkokatu 52, Oulu Puh. 040 514 4059 Sibelco Nordic Ab Puh. 0400 352 331 Lakeuden Neon Viikkalantie 86, Nakkila Marttilantie 10, Isokyrö Puh. 06-414 9733 K-Supermarket Ruokacenter Lai-Teräs Mäkinen Ky Siltapuistokatu 9-15, Pori Puh. 02-631 3200 Sähkö-Jore Oy Painotie 15, Turenki Puh. 040 521 4205 Urakointi J. Ylihärsilä Koskelantie 116, Jukaja Puh 040 778 0017 Kirstantie 8, Laihia Puh. 06-477 0868 E. Laitila Ky Ylijoentie 744, Koura Puh. 0400 268 884 Rakennus Vera Oy Koivistontie 21 B a, Espoo Puh. 040 522 7110 Rakennustekninen Vasarainen Tapio Tmi Tmi Esa A. Hartikainen palvelu Arto Väiste Tmi Ketunpesäntie 56, Eurajoki Puh. 0440 870 938 Haaojantie 46, Purnujärvi Puh. 0500 858 928 Pertunmaantie 247 B, Joutsa Puh. 0400 548 298 Simon Koneurakointi Halikon Rakennus ja Hirsityö Ay Koneurakointi T. Ahtiainen Juoponlahdentie 14, Tampere Puh. 040 5377 198 Terähuolto H. Torni Uotilantie 10 as 3, Muurula Puh. 040 534 5440 Maustaja Ylä-Kruusintie 2 C 10, Taipalsaari Puh. 046 886 7375 Tenable Oy Karhutie 2, Kitee Tuotetie 3, Pyhäntä Puh. 0207 991 399 Jussilantie 4, Luvia Puh. 0440 593 307 Lounaskahvila Aisakello Perhekoti Nuorten Mummola Perhekoti Pilvi-Sisko Tilitoimisto Torpan Tili Oy Tmi Aimo Vuorisalo EP:n Kehärakenne Oy Rakennuspelti Puumalainen Ravitie 7, Seinäjoki Puh. 06-414 1151 Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa Puh. 010 309 4215 Otvakatu 6, Seinäjoki Puh. 040 548 5600 BOS-Pelti Juhonkatu 10, Lohja Puh. 041 462 1175 11 Tavinsalmi Puh. 040 842 6172 Riihimäentie 64, Halli Puh. 0400 643 701 Majavakuja 5, Kemi Puh. 040 572 4685 Yläneen Apteekki Kuntolantie 113, Yläne Puh. 02 256 3256 Kivenkaari 9, Vihti Puh. 040 750 3183 Henkilöstötieto Paloniemi Oy Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh. 040 506 5483 Metsämyller Oy Tomi Mannermaa Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh. 040 588 2144 4/ 2 0 12 Palveluohjaus asiakkaan tukena Palveluohjauksessa tarkastellaan maailmaa apua tarvitsevan henkilön eikä hyvinvointijärjestelmän silmin. Palveluohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä. He yrittävät löytää palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat henkilöä eniten, jotta hän voisi elää itsenäistä elämää ja saavuttaa tavoitteensa. Perheterapeutti ja kouluttaja Sauli Suominen kirjoittaa artikkelissaan palveluohjauksesta ja sen työmuodoista. P alveluohjauksessa korostuu palveluohjaajan ja hänen asiakkaansa välinen suhde. Palveluohjausta voi kuvailla siltana asiakkaan ja tarpeellisten palveluiden välillä. Palveluohjaaja voi ohjata asiakkaan sillan luo, mutta asiakkaan on itse ylitettävä se. Vaikeaselkoinen yhteiskunta Vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas kokee monenlaisia vaikeuksia asioidessaan hyvinvointijärjestelmän kanssa. Hänen tulisi tuntea hyvinvointipalvelut ja tietää miten apua haetaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi osata määrittää omat vaikeutensa ja avuntarpeensa. Omaa tilannettaan tukevien oikea-aikaisten palveluiden löytäminen edellyttäisi hyvää elämänhallintaa ja oman toiminnan ohjauskykyä. Ne henkilöt, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten hyvinvointijärjestelmän tukea, saavat sitä valitettavasti kaikkein vähiten. Parhaimmassa tapauksessa asiakas saa tukea, mutta se ei vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Palveluiden saaminen ei siis tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Ellei oma aktiivisuus riitä palveluiden ohjaamiseen, muodostuu asiakkaasta helposti palveluiden passiivinen vastaanottaja ja kohde eikä siihen aktiivisesti osallistuva osapuoli. Palveluista muodostuu näin ollen passivoivia ja asiakkaan tilaa ylläpitäviä eikä aktivoivia ja asiakasta kuntouttavia tukimuotoja. Tämä ei siis ole mikään hyvä tilanne, ei yhteiskuntatalouden eikä asiakkaan näkökulmasta käsin katsoen. 4/ 2 0 12 Hyvä kohtaaminen asiakkaan ja hyvinvointivaltion ammattilaisten kanssa jää usein puuttumaan. Epäonnistuneet kohtaamiset liittyvät usein asiakkaan ja työntekijän väliseen suhteeseen tai sektorikohtaiseen työnjakoon, joka vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista. Huono kohtaaminen asiakkaan ja järjestelmän välillä tarkoittaa sitä, että asiakkaalle jää kokemus siitä, ettei häntä kuunnella, ymmärretä ja ettei hänestä välitetä. Asiakas saattaa syyllistää vaikeuksista itseään. Tämä johtaa häpeän tunteisiin, jotka saattavat näyttäytyä myös asiakkaan ylimielisenä käyttäytymisenä. Häpeän vastatunne on röyhkeys. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen ilmenee asiakkaan tunteena siitä, että tulee kuulluksi ja että joku välittää hänestä. Se ei tarkoita samaa kuin että kaikkiin asiakkaan vaateisiin suostuttaisiin. Välittämisen tunteen syntyminen voi olla pienestä kiinni. Eräässä haastattelussa asiakkaat totesivat, että välittämisen tunne voi syntyä esim. siitä, 12 että työntekijä soittaa asiakkaan perään silloin, kun hänestä ei ole kuulunut. Jokaisella hyvinvointivaltion järjestelmällä, niin kuin terveyskeskuksilla, työvoimatoimistoilla, sosiaalivirastoilla jne. on oma tehtävänsä, joka perustuu lakiin, asetuksiin ja erilaisiin säädöksiin. Jokainen järjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa, että se näkee oman toimintansa, mutta sen on vaikea tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa. Työntekijät järjestelmän sisällä omaksuvat suhteellisen nopeasti oman sektorikohtaisen työroolinsa. Asiakas saattaa kokea tämän niin, että hän on yksittäisten toimenpiteiden kohteena, eikä kukaan välitä hänen kokonaistilanteestaan tai toimivasta arjestaan. Se, että yksittäiset eri järjestelmien työntekijät toimivat hyvinkin asiakaslähtöisesti, ei aina johda asiakkaan kannalta hyvään lopputulokseen. Tutkimuksista tiedämme, että eri työntekijöiden asiakkaan kanssa tekemä työ on sovitettava yhteen, jotta se johtaisi myönteiseen yhteisvaikutukseen. On tärkeä tiedostaa, että yksittäiset hyvinvointialan työntekijät eivät yleensä toimi asiakkaan edun vastaisesti. Kysymyksessä on systeemin rakenteeseen liittyvästä virheestä ns. systeemihäiriöstä. Hyvinvointivaltio on rakennettu kohtaamaan tietynlaisia ongelmaryhmiä, joihin sitten tarjotaan erilaisia standardiratkaisuja. Monimutkaistuva ja vaikeasti hallittavissa oleva yhteiskunta on johtanut siihen, että yksilöiden ongelmat ja vaikeudet ovat yhä yksilöllisempiä, monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavia. Tarvittaisiin yksilökohtaista asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa työtä. Systeemihäiriöt Valitettavan usein käy niin, että systeemistä lähtöisin olevat vaikeudet määrittyvät asiakkaan ongelmiin liittyviksi tekijöiksi. Tähän johtopäätökseen on tullut esim. palveluohjaustyötä tutkinut Ulrika Järkestig Bergren (2010). Kun asiakas ei tule sovittuun tapaamiseen on helppoa todeta, että se liittyy hänen kommunikaationsa häiriöihin. Samoin todetaan helposti, että asiakkaan sairaus on edennyt, silloin kun hän ei sitoudu järjestelmän tarjoamaan kuntouttavaan hoitoon. Myös asiakkaan suoranainen köyhyys saattaa järjestelmän näkökulmasta näyttäytyä sairauteen liittyvänä rahan käytön vaikeutena. Järjestelmiin liittyvät rakenteelliset vaikeudet määrittyvät näin asiakkaaseen ja hänen poikkeavuuteensa liittyviksi yksilökohtaisiksi häiriöiksi. Kun asiakas ei halua sitoutua tarjottuihin palveluihin, tulisi siis pikemmin kysyä, miten palveluita tulisi uudistaa kuin mitä asiakkaassa on vikana. Palveluohjauksen perusteista Palveluohjaus mielletään helposti hoidon ja kuntoutuksen apuvälineeksi ja sen päällimmäiseksi tehtäväksi eri hoitotoimenpiteiden koordinoiminen ja yhteensovittaminen. Näin toimittaessa laitetaan yhtäläisyysmerkit palveluohjauksen ja case managementin välille. Palveluohjauksessa keskeistä on maailman tarkasteleminen asiakkaan silmin. Tästä näkökulmasta käsin palveluohjaaja yhdessä asiakkaansa kanssa miettii, mitä palveluita tai niiden yhdistelmiä tai muita luovia tukitoimia asiakas tarvitsee omien voimavarojensa ja arjen tukemiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämän jälkeen mietitään, miten näitä palveluita tai niiden luovia yhdistelmiä voidaan varmistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoidon varmistaminen voi sekin olla tärkeää, mutta se ei koskaan saa olla palveluohjaustoiminnan pääasiallinen tarkoitus. Betsy Taylor (2002) on kritisoinut traditionaalista lääkinnällistä kuntoutusta. Hän toteaa, että ongelma, vamma tai puuttuvien taitojen oppiminen on siinä keskeistä. Hänen edustamansa voimavaramalli puolestaan pohjautuu ajatukseen palautumisesta tai toipumisesta. Tämä malli ei liity kuntoutukseen. Taylorin mukaan voimavarakeskeisyys tarkoittaa, että selvitetään, kuka tämä ihminen on ja mitä hän haluaa. Kysymys ei ole hänen diagnoosistaan, vaan hänen toiveistaan, haluistaan ja elämäntavoitteistaan. Myös palveluohjaajan on voitava kysyä 13 itseltään sama kysymys: Liittyykö palveluohjaus osana kuntouttavaan työhön vai onko se asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista käsin lähtevää itsenäisen elämän tukemista? Asiakkaan perspektiivin keskeisyys palveluohjauksessa ei missään vaiheessa saa tarkoittaa samaa kuin työntekijän ammatillisuuden häivyttäminen. Palveluohjauksessa ammatillisuus tarkoittaa kahta asiaa. Se tarkoittaa ensinnäkin hyviä vuorovaikutustaitoja, eli kykyä luoda asiakkaaseen hyvä kontakti ja suhde, josta vähitellen edetään luottamukselliseen suhteeseen. Toiseksi se tarkoittaa palvelujärjestelmien tuntemista ja kykyä palveluiden käynnistämiseksi asiakkaan hyväksi. Tämä tarkoittaa myös hyvien neuvottelutaitojen omaamista. Palveluohjaus ei ole keskeisesti asiakkaan juridista edunvalvontaa suhteessa viranomaisiin ja palveluntuottajiin vaan ennen kaikkea neuvotteluihin ja sopimisiin perustuvaa työtä. Kolme asiakastyön tyyppiä Kaarina Mönkkönen kirjoittaa kolmenlaisesta asiakastyön orientaatiosta: asiantuntijakeskeisestä, asiakaskeskeisestä ja dialogisesta orientaatiosta. Haluaisin nähdä asiakkaan ja palveluohjaajan suhteen perustuvan tuohon kolmanneksi mainittuun, dialogiseen orientaatioon. Molemmat osapuolet ovat palveluohjausprosessissa asiantuntijoita. Asiakas tuntee oman elämänsä ja hänellä on ajatuksia siitä, miten tulisi edetä. Palveluohjaaja osaa luoda hyvän vuorovaikutustilanteen ja tuntee palvelujärjestelmän. Suhteen kautta asiakas ja palveluohjaaja sopivat yhdessä työn toimeksiannosta. Eteneminen ei siis tapahdu sen mukaan, mikä työntekijän mukaan olisi kaikkein kiireellisintä. Asiakkaan hetkelliset päähänpistot eivätkä hänen kriisinsä saa johtaa palveluohjaustyötä. Jos kriisit johtavat palveluohjaustyötä, se on enemmän kriisityötä kuin palveluohjausta. Palveluohjauksessa edetään yhdessä, rauhallisesti harkiten. Keskeisiä ovat pitkän ajan tavoitteet. 4/ 2 0 12 J ürgen Habermasin käsitteet ihmisten elämismaailmasta ja järjestelmien systeemimaailmasta ovat palveluohjauksessa keskeisiä. Ihmisen vaikea elämäntilanne tai sairaus saattaa johtaa siihen, että systeemimaailman merkitys vahvistuu elämismaailman kustannuksella. Toisin sanoen hoitojärjestelmä vahvistuu yksityisen verkoston kustannuksella. Tämä tarkoittaa usein sitä, että asiakas tulee näkyväksi sairauden, vian tai vamman, ongelman tai vaikeuksien kautta. Tukea ja huomiota saadaan oireiden kautta. Myös diagnostinen järjestelmä perustuu oireiden etsimiseen ja kartoittamiseen. Ihmisen voimavarat, yksilökohtaiset kyvyt ja valmiudet jäävät usein toissijaisiksi, jos systeemimaailma painottuu liikaa ihmisen elämässä. Omat verkostot tärkeitä Jos hoitojärjestelmä saa keskeisen sijan ihmisen elämässä, saattaa käydä niin, että ihmisen oma luonnollinen sosiaalinen verkosto vetäytyy ja antaa tilaa ammattilaisverkostolle. Pidemmällä aikavälillä tästä seuraa stigmatisoitumista eli leimautumista. Ihmiseen ruvetaan suhtautumaan kuin kyvyttömään ja hän rupeaa näkemään myös itsensä kyvyttömänä ”potilaana”, enemmän hoidon kohteena olevana kuin elämän kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa olevana yksilönä. Ruotsin sosiaalihallitus on todennut, että palveluohjauksen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan yksityistä verkostoa virallisen verkoston kustannuksella. Järkestigiä (2010) mukaillen voitaisiin todeta, että palveluohjauksen tarkoituksena on vähentää hoidolliseen työhön perustuvan näkökulman merkitystä asiakkaan elämässä ja vahvistaa kansalaisoikeudellista näkökulmaa, jossa asiakas nähdään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä, joka on oikeutettu omaa arkeaan ja itsenäisyyttään tukeviin palveluihin. Ruotsalaisissa palveluohjaustutkimuksissa on myös havaittu stigmatisoitumisen ja vahvistumisen 4/ 2 0 12 negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen, mitä vahvemmaksi asiakas itsensä kokee, sitä vähemmän hän kokee stigmatisoitumista. Vahvistumisen takana on usein tunne siitä, että itse pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja että on oman sosiaalisen verkostonsa tasavertaisen jäsen, saavana ja antavana osapuolena. Vaikka asiakkaan luonnollisen verkoston vahvistaminen on tärkeä osa asiakkaan itsenäistä elämää tukevassa työssä, on palveluohjaajan rooli tässä työssä kaikkea muuta kuin selvä. Luonnollisen verkoston vahvistaminen perustuu pääosin asiakkaan omaan aktiivisuuteen, ja palveluohjauksessa voidaan usein vain luoda perustoja tälle työlle ja tähdentää sen tärkeyttä. Tutkimuksista tiedämme esimerkiksi, että hyvät suhteet asiakkaan perheeseen puhuvat paremman ennusteen puolesta. Palveluohjaajan tulee aina huomioida myös asiakkaan perhe. Ellei näin toimita, saattavat omaisten toiveet ja tavoitteet asiakkaan suhteen tehdä palveluohjaustyön vaikeaksi. Palveluohjaustyössä ei kuitenkaan rikota yksityisyyden rajoja, vaikka sitä voitaisiin luonnehtia henkilökohtaiseksi. Hyvä palveluohjaus Hyvin toimiva palveluohjaus voitaisiin lyhyesti määrittää niin, että se perustuu hyvään asiakaspalautteeseen ja johtaa asiakkaan ja hänen itsenäisen elämänsä vahvistumiseen. Palveluiden osalta se tarkoittaa, että asiakas on palveluiden keskiössä eikä niiden passiivisena vastaanottaja. Vastustus ei palveluohjauksessa koskaan liity asiakkaaseen, vaan siihen, että edetään liian nopeasti tai ohjaa14 jan tavoitteiden mukaan. Tästä syystä on tärkeää, että asiakkaalta kerätään säännöllisesti palautetta. Asiakkaan ongelmat pyritään mahdollisimman pitkälle näkemään normaaliin elämään kuuluvina vaikeuksina ja niihin pyritään löytämään yksinkertaisia ja luovia ratka isuja. Palveluohjaus voidaan jakaa kolmeen ryhmään, riippuen siitä, miten tiivistä se on: varsinaiseen palveluohjaukseen, palveluohjaukselliseen asiakastyöhön ja palveluneuvontaan. Palveluohjauksen ryhmät Varsinaisessa palveluohjauksessa ohjaaja on riippumaton suhteessa järjestelmiin. Palveluohjaajalla ei ole asiakasta koskevaa päätöksentekooikeutta. Hän edustaa asiakastaan, ilman että joutuu ajattelemaan esim. talousarviota, lakia ja asetuksia tai muita työtehtäviä. Asiakkaan on voitava erottaa asiakkaan toimeksiannosta lähtevä palveluohjaus viranomaisvastuulla toteutettavasta hoito- ja kuntoutustyöstä. Varsinainen palveluohjaus on yleensä pitkäkestoista ja intensiivistä ja edellyttää matalaa asiakasmäärää ja mahdollisuutta käyttää aikaresursseja työssä yksittäisen asiakkaan kanssa. Palveluohjauksellisesta asiakastyöstä voidaan puhua tilanteessa, jossa yksi asiakkaan viranomaisverkostoon kuuluva työntekijä ottaa vastuun asiakkaan palveluiden koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta. Yhteensovittaminen tarkoittaa tässä tapauksessa enemmän päällekkäisyyksien poistamista ja palveluiden toteutumisen varmistamista kuin asiakkaan tavoitteista liikkeelle lähtevää työtä. Palveluohjauksellinen asiakastyö voi myös olla asiakkaan edun valvomista tai asiakkaan tukemista hoitokokouksessa. Kysymyksessä on siis usein ”pieni puuttuminen”. Tähän työhön ryhtyvän viranomaisen on tiedettävä toiminnan rajat eikä siitä saa muodostua uutta lenkkiä asiakkaan pitkässä hoitoketjussa. Hyvin vaikeassa elämäntilanteessa elävän asiakkaan tapauksessa palveluohjauksellinen työ ei ehkä riitä. Kun työ loppuu, saattavat asiat mennä uudestaan solmuun. Palveluneuvonta edellyttää asiakkaalta jo huomattavasti enemmän aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Palveluneuvoja toimii tässä roolissa eräänlaisena palveluiden asiantuntijana. Työ ei ole etsivää, vaan asiakas saapuu palveluohjaajan luo. Monissa maissa, joissa on siirrytty tilaajatuottaja -mallien käyttöön, ja jossa palvelujentuottajia voivat olla niin yksityinen, julkinen kuin kolmaskin sektori,on jouduttu palkkaamaan huomattavia määriä palveluohjaajia, jotta asiakas löytäisi tiensä oikeanlaisten palveluiden pariin. Palveluneuvonta on riittämätöntä silloin, kun kyseessä on vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas. Tällaisessa tilanteessa palveluneuvonta saattaa vain pahentaa asiakkaan ennestään vaikeaa tilannetta. Pohdintaa Uljaassa uudessa maailmassamme asiakkaiden ja hyvinvointipalvelujen välistä kuilua on yritetty madaltaa erilaisilla ratkaisuilla. Valitettavasti monet näistä ratkaisuista ovat olleet teknisiä, eikä niillä ole voitu parantaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa. Esimerkkeinä näistä hyvään pyrkivistä uudistuksista mainittakoon palveluiden integrointiyritykset ja verkostotyö. Palveluiden integroimisen perusajatus on, että asiakas hyötyy siitä. Usein liikkeelle lähdetään kuitenkin systeemilähtöisesti. Palvelut ovat hyvin integroituneita silloin, kun palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Usein asiakas saattaa kokonaan unohtua tässä integroinnin työssä. Asiakkaalle saattaa olla paljon tärkeämpää se, että hän saa tehdä työtä samojen tuttujen työntekijöiden kanssa, että työntekijät pitävät kiinni lupauksistaan ja että jatkuvuuden periaate ohjaa työtä. Asiakasta ei välttämättä kiinnosta lainkaan, vastaako palveluista yksityinen, julkinen vai kolmas sektori ja ovatko palvelut integroituja vai ei. Verkostokokoukset Verkostokokoukset saattavat olla enemmän asiakasta heikentäviä kokemuksia kuin vahvistavia, joiksi ne on tarkoitettu. Heikentäviksi ne muodostuvat silloin, kun kokouksia ei toteuteta asiakaslähtöisesti ja tavalla, jossa asiakas on keskeisesti huomioitu. Tilanteet, jossa asiakas jätetään yksin, paikalla on asiakkaalle tuntemattomia työntekijöitä, puhutaan viranomaiskieltä ja asian käsittely aloitetaan menneisyydestä asiakkaan ongelmia ja vaikeuksia korostaen, saattavat olla erityisen raskaita. On aivan selvä, että tällaiset tapaamiset poikkeavat huomattavasti niistä asiakasta voimaannuttavista kokouksista, joita Seikkula ja Arnkil kirjassaan Verkostotyö (2005) kuvailevat. Myös palveluohjaus-termiä käytetään paljon väärin. Asiakkaalle saatetaan nimetä sellainen palveluohjaaja, joka osaa palvelut, mutta ei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin voidakseen rakentaa siltaa asiakkaan tarpeiden ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksien välillä. Näin työ ei tietenkään voi onnistua. Palveluohjauksen kaltaista asiakaslähtöistä työtä tekevät monet muut kuin vain palveluohjaajiksi nimetyt henkilöt. Nämä henkilöt tuntevat asiakkaansa hyvin ja osaavat toimia siinä rajapinnassa, jossa asiakas kohtaa yhteiskunnan. Heistä saatetaan 15 käyttää hyvinkin erilaisia nimityksiä kuten luotsi, koutsi, tulkki, tukihenkilö tai rinnallakulkija. Yhteistä heille on, että he ovat saaneet valtuutuksen asiakkaalta ja toimivat viranomaisjärjestelmän ulkopuolella. Palveluohjaus on yksi uusi keino päästä eteenpäin niiden asiakkaiden kanssa, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Muita keinoja ja työtapoja on ja niitä tulee käyttää silloin, kun ne johtavat asiakkaan tyytyväisyyteen, toimintakyvyn parantumiseen ja yksityisen verkoston vahvistumiseen. Lisätietoa palveluohjauksesta: Suomen palveluohjausyhdistys, SPO www.palveluohjaus.fi Teksti Sauli Suominen valtiotieteiden lisensiaatti, perheterapeutti ja työnohjaaja [email protected] Kirjallisuus Järkestig, U. J. (2010) Personligt ombud och förändringsprocesser inom det socialpsykiatriska fältet. Linnaeus University Dissertations Nr 7/2010, Linnaeus University Press. Seikkula, J. Arnkil, T. E. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki, Tammi. Suominen, S. Tuominen M. (2007) Palveluohjaus – Portti itsenäiseen elämään. Profami, Picaset Oy Taylor, B. (2002) Lainaus teoksessa Floersch, J. (2002) Meds, money, and manners: the case management of severe mental illness. New York, Columbia University Press. Valppu-Vanhainen A. (2002) Paremmin palveluohjauksella. Yksilökohtaisella palveluohjauksella joustavuutta hyvinvointipalveluihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 17. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä. 4/ 2 0 12 lyhyesti Kansalaisaloite: Energiajuomat kiellettävä alle 16-vuotiailta S uomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jolla halutaan kieltää energiajuomat alle 16-vuotiailta. Jotta eduskunta ottaisi aloitteen käsittelyyn, tarvitaan yli 50 000 kannatusilmoitusta. Energiajuomille ikärajan vaatimiseen on monia syitä: energiajuomat vaikuttavat lapsen ja nuoren päivärytmiin heikentämällä unen laatua ja määrää. Ne muuttavat lapsen levottamaksi ja aiheuttavat käyttäytymishäiriöitä. Energiajuomat ovat haitaksi terveelliselle ruokavaliolle, koska monet lapset korvaavat kokonaisia aterioita energiajuomilla. Sokeriset energiajuomat aiheuttavat myös hampaiden reikiintymistä. Lisäksi monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, miten tottumus juoda energiajuomia voi altistaa alkoholin käyttämiselle. Joissakin paikoissa vastuulliset kauppiaat ovat ryhtyneet toimeen asettamalla omatoimisesti rajoituksia energiajuomien myynnille. Lakialoitetta voivat kannattaa äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Kannatusilmoituksen voi jättää Avoimen Ministeriön sivuilla www. avoinministerio.fi otsikolla Energiajuomat K16. Kuluttajaparlamentti antoi jälleen kansalaisjärjestöille äänen K uluttajaparlamentti kokoontui toiseen täysistontoonsa 1.10. 2012. Viime vuonna myös ADHD-liitto oli mukana Suomen historian ensimmäisessä Kuluttajaparlamentissa. Tämänkertaisessa istunnossa käsiteltiin alkoholimainontaa, kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa muuttamalla lainsäädäntöä ja toimintatapoja. 3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi. Kuluttajaparlamentti on kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttajaasioiden edistämiseksi. Parlamentissa järjestöt keskustelevat ja äänestä- vät ajankohtaisista kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät saavat tietää keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamenttia koordinoi Kuluttajaliitto. Lue lisää: http://www.kuluttajaliitto.fi/kuluttajaparlamentti2012 Kuva: Antero Aaltonen Tämän vuoden täysistuntoon kokoontui kymmeniä valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuivat työministeri Lauri Ihalainen ja kansanedustajat Arja Juvonen sekä Sari Sarkomaa. Kuluttajaparlamentti kannanotot olivat: 2012 1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi sekä terveysvalistuksen tukemiseksi. 2. Kansalaisten oikeusturvaa 4/ 2 0 12 Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia 16 kirjaesittelyt Työrauha kaikille - Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi Tiina Kiiski, Vesa Närhi ja Satu Peitso; Niilo Mäki Instituutti (2012) Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa valottaa työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä ja niihin puuttumista. Toisessa osassa kuvataan toimintamallin suunnittelu ja toteutus. Kolmannessa osassa kuvataan keinoja, joilla toimintaan osallistuvan luokan oppilaita kannustetaan ja osallistetaan työrauhatalkoisiin. Opas käsittelee myös yhteistyötä ja tiedottamista koteihin päin. Neljäs osa painottuu tarkastelemaan tukitoimien vaikuttavuutta sekä kuvaamaan tukitoimien lopettamisvaiheessa huomioitavia seikkoja. Käsikirjan lisäksi materiaaliin kuuluu cd-levy. Lasten käyttäytymisen pulmat ja koulujen työrauhaongelmat aiheuttavat usein suurta haastetta niin yksittäisille oppilaille, opettajille kuin koko luokka- ja kouluyhteisöllekin. Vaikka Suomi on lukutaidossa kärkimaita kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan, työrauhan osalta Suomi sijoittui viime tutkimuksessa vertailumaiden heikompaan päähän. Syksyllä Niilo Mäki Instituutin KUMMI-sarjassa ilmestynyt uusi julkaisu on siis ajankohtainen. Tämä opas tarjoaa voimavarakeskeisiä eväitä koulujen työrauhan parantamiseen. Kotien ja koulujen välinen yhteistyö työrauhatalkoissa on tärkeää, koska käyttäytymisen ohjaamista toivottuun suuntaan voidaan parhaiten tukea sillä, että kaikki lasta ja nuorta lähellä olevat aikuiset ohjaavat johdonmukaisesti ja myönteisesti lapsia kohti yhteisiä päämääriä. Oppaan lause ”Käytös, johon opettaja kiinnittää eniten huomiota, on käytöstä, jota hän tulee tulevaisuudessa eniten kohtaamaan!” on hyvä muistutus meille kaikille aikuisille, ei pelkästään opettajille. Se, että muistamme huomioida eniten lasten hyvää käyttäytymistä ja antaa siitä myös palautetta ääneen, ohjaa lasta parhaiten toivotun käyttäytymisen suuntaan. Työrauha kaikille, Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi - julkaisu on tarkoitettu 5-9 luokkien opettajille ja muille aikuisille, jotka työskentelevät oppilaiden kanssa. Toimintamalli on tarkoitettu luokan työrauhan parantamiseen ja se on osa oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea. Työrauha kaikille -opas toimii ohjaajan käsikirjana, kun työrauhaa parantavaa toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan. Opas esittelee työrauhaa parantavan toimintamallin onnistumisen edellytyksiä sekä mallin perusperiaatteet, toteuttamistavat ja vastuukysymykset. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry ADHD-aikuisen selviytymisopas Anita Salakari, Maarit Virta; Tammi (2012) Useita vuosia ADHD-aikuisten kanssa työskennelleet neuropsykologian erikoispsykologi Anita Salakari ja psykologian tohtori Maarit Virta tietävät sen, minkä me muutkin ADHD-oireisten aikuisten parissa toimivat. Tutkimuksiin pääseminen ja diagnoosin saaminen on usein hyvin haastavaa, samoin kuin hoito diagnoosin jälkeen. Muiden haasteiden lisäksi on suomenkielistä kirjallisuutta oireyhtymästä ollut saatavilla vain vähän. taan ja oman opiskelutekniikan löytämiseen. ADHD-aikuisen selviytymisoppaan pitäisi olla niin jokaisen ADHDaikuisen, läheisen kuin ammattihenkilöstönkin saatavilla. Oireiselle itselleen kirja toimii työkirjana kohti parempaa elämänhallintaa ja avaa varmasti uusia näkökulmia myös ADHD-oireisen lähipiirille. Kannattaa tutustua - ja ennen kaikkea ottaa käyttöön. ADHD-aikuisen selviytymisopas on kirjoitettu täyttämään tuota tyhjiötä – ja hienosti se siinä onnistuukin. Kirja on kaksiosainen: ensimmäinen osa kertoo kaiken tarvittavan ADHD:n oireista, syistä ja erilaisista hoitomuodoista, ja toinen osa keskittyy käytännön harjoitteisiin, esimerkkeihin ja neuvoihin. Kirja on kirjoitettu niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin kohderyhmä huomioon ottaen. Kappalejaot ovat selkeitä ja teksti sujuvaa ja helppolukuista. Mikä parasta, kirjan toisen osan ohjeet ja harjoitukset ovat mielenkiintoisia ja toimivia ja auttavat viemään uusia keinoja käytäntöön. ADHD-oireiden ymmärtämisen ja itsehoidon lisäksi kirja tarjoaa harjoituksia muun muassa itsetunnon kehittämiseen, stressin hallin- Teksti Minna Lindeqvist, Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja Kirjaa voi tilata ADHD-liitosta. Hinta 37,06 euroa. www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti 17 4/ 2 0 12 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä Johdonmukaiset tukitoimet ja eri tahojen yhteistyö ovat olennainen osa tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksien kuntouttamisessa. T ilastollisesti tarkkaavuushäiriöinen (ADHD) lapsi tai nuori on varsin tavallinen: heitä on keskimäärin yksi jokaisessa normaalikokoisessa koululuokassa. Lisääntynyt tieto ja varhaisen puuttumisen tärkeyden ymmärtäminen ovat vähentäneet ilmiön leimaavuutta. ADHD:ssa ei ole kyse tahallisuudesta, laiskuudesta tai ”tyhmyydestä”, vaan erilaisesta tavasta olla ja reagoida. Monenlaiset ärsykkeet tarttuvat helposti ja vievät mennessään. Pelimaailmat ja kolajuomat koukuttavat. Elämässä pitää olla vauhtia ja vaihtelua. Tunteiden ja käytöksen säätely kypsyy hitaammin kuin ikätovereilla. Huolista tutkimuksiin Mikäli keskittymisen vaikeudet ovat jatkuvia, eikä koulunkäynti sen vuoksi tahdo sujua, voivat vanhemmat kääntyä koulun oppilashuoltoryhmän (terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori) puoleen. Yhteistyössä lähdetään selvittämään, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Tukitoimia tulisi miettiä heti, kun ongelmia ilmenee. Monille se riittää korjaamaan tilanteen. että levottomuus ja keskittymättömyys eivät liity esimerkiksi psyykkiseen turvattomuuteen, masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen. Silloin tarvitaan yhteistyötä sosiaalialan ja mielenterveyden ammattilaisten kanssa. ADHDdiagnoosin voi tehdä lääkäri, joka on riittävästi perehtynyt lasten kasvuun ja kehitykseen. Oireyhtymän riski on osittain biologinen ja periytyvä. Vastaanotolla jotkut vanhemmat muistelevatkin omia kouluvuosiaan, ja tunnistavat itsessään samaa levottomuutta tai impulsiivisuutta. Diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin voi hakeutua myös aikuisena. Joidenkin lasten kohdalla voivat tarkemmat tutkimukset olla tarpeen. ADHD-oireyhtymän diagnosoinnissa käytetään valtakunnallisten suositusten mukaisia haastattelu-, havainnointi- ja kyselylomakkeita. Niiden kautta lapsen pulmia verrataan samanikäisiin ryhmänä. Vanhemmilta kysytään lapsen kehityksestä ja mahdollisista sairauksista. Nukkuuhan lapsi riittävästi? Riittämätön tai katkonainen yöuni ja väsymys verottavat keskittymiskykyä. Aivojen tunnesäätelyn merkityksestä ylivilkkaan ja levottoman lapsen käyttäytymisessä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Kartoittamalla lapsen kokonaistilanne varmistutaan siitä, Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivälle lapselle koulu (tai päiväkoti) on yleensä haasteellisin ympäristö. Ärsykkeitä ja virikkeitä tulvii, ja aivojen pitää pystyä suodattamaan niistä turhat pois. Oppiminen vaatii keskittymistä ja ponnistelua. Ei saa keskittyä naapurin tekemisiin. Ponnisteluista huolimatta opettajan antama ohje katoaa mielestä, tai siitä muistaa vain alun. Koulun 4/ 2 0 12 18 Yhteistyössä on voimaa aikuisten tärkein tehtävä on auttaa lasta oppimisen kautta onnistumaan ja luottamaan omiin kykyihinsä. Voi oppia esimerkiksi sen, että kaikkea ei tarvitse osata heti. Tukitoimien tarkoitus on ehkäistä psyykkistäkin hyvinvointia haittaavien liikakuormien syntyä. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsella säilyy koulussa uuden oppimisen tuottama ilo, joka rakentaa tervettä itsetuntoa. Tietoa, vertaistukea ja kasvatusvinkkejä vanhemmille voi löytää netistä tai järjestöjen kautta. Lääkinnällisen kuntoutuksen resurssit ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Koulun ja kodin välistä yhteistyötä voi täydentää esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus (coaching). Kuntouttava valmennus eli coaching Coaching eli neuropsykiatrinen valmennus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Se on ohjauksellista ja yksilöllistä kuntoutusta, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja koulun (päiväkodin) kanssa. Esimerkiksi opettaja voi saada ohjausta juuri kyseisen lapsen kanssa toimimiseen. Luokkatilanteessa voidaan harjoitella keinoja lapsen toiminnanohjauksen ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Sosiaalisia taitoja, tunteiden hallintaa ja yhdessä toimimista voidaan harjoitella koulussa parityöskentelyn periaatteella. Tunteiden hallintaa voidaan harjoitella erilaisten pelien, leikkien tai piirtämisen avulla. Esimerkiksi piirtämällä tunteita nostattaneista tilanteista sarjakuvan lapsi oppii erittelemään syy-seuraussuhteita. Samalla vahvistetaan uutta toimintatapaa. Coachingia toteutetaan siinä ympäristössä, jossa lapsen haasteet ilmenevät. Näin edesautetaan taitojen siirtymistä ja vakiintumista oikeaan ympäristöön. Lapsi kokee onnistumisia oppiessaan uusia asioita ja toisten huomioon ottamista. Peleissä saa kokea voittamisen riemua ja häviämisen tuskaa. Opetellaan sitäkin, mikä on oikein ja mikä väärin. Harjoitustehtävien, välitavoitteiden, seurannan, kannustuksen ja vuorovaikutuksen avulla lasta tuetaan pienin askelin jaksamaan keskittymään paremmin ja paremmin. Lapsen motivoitumisen kannalta on tärkeää auttaa häntä oivaltamaan, mitä hyötyä taidon oppimisesta on. Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tarvittaessa pidetään verkostokokouksia, jolloin kuntouttaja tapaa esimerkiksi koulupsykologeja tai opettajia. Tavallisesti käyntikertoja sovitaan noin kymmenen, jonka jälkeen arvioidaan jatkokuntoutuksen tarvetta. Contextia Lääkäri- ja terapiakeskus Contextia tarjoaa tutkimuksia, kartoituksia ja kuntoutusta. Kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset asiakkaat, joilla on neurologisia tai neuropsykiatrisia vaikeuksia. 19 Contextian palveluissa otetaan aina huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja elinympäristö. Näin asiakasta pystytään tukemaan hänen omassa arjessaan. Contextiassa hyödynnetään moniammatillisuutta, jossa ovat lääkäreiden lisäksi tarvittaessa mukana psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psyko- ja perheterapeutit sekä neuropsykiatriset valmentajat. Tiedustelut numerosta 010 525 8800 tai www-sivuilta www.contextia.fi Teksti Anu-Liisa Moisio lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perhepsykoterapeutti Saana Hirvas, psykologi, perhepsykoterapeutti Helena Kurki psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach, ET psykoterapiaopiskelija Susan Laitala (äitiyslomalla) psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach 4/ 2 0 12 ”En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti” Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan P ienen lapsen sairaus tuo vanhemmat suurten haasteiden eteen. Kaikki ei menekään suunnitellusti eikä neuvolan oppaiden mukaan. Vanhempien jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan keskittyä olennaisimpaan, eli pienen ihmisen hoitoon. Erityislapsen kanssa eteen tulee asioita, joihin ei löydy apua tavallisista vauvakerhoista. Kun vanhemmat saavat tukea, jaksaa koko perhe paremmin. Leijonaemot ry aloitti toimintansa 2005 muutaman aktiivisen äidin aloitteesta. ”Kirjoittelimme ihan tavallisilla diagnoosien mukaisilla keskustelupalstoilla. Ne olivat todella hyviä, kun tarvitsimme tietoa lapsen sairaudesta, hoidoista ja niihin liittyvistä asioista. Mutta kun aloitin keskustelun, miltä minusta tuntuu, kun lapseni on vaikeasti sairas, tai keskustelun siitä, että olen todella väsynyt, jouduin huomamaan, ettei kukaan halunnut keskustella näistä asioista,” kertoo Tarja Lähdemäki, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi yhdistyksen perustajajäsenistä. Lähdemäki jatkaa: ”Onneksi löysin muutaman samanhenkisen äidin, joiden kanssa sain jakaa äitiyden ilot ja surut. Aloitimme ihan oman postituslistan nimeltään äidin tuntojen postituslista, jossa sai kirjoitella omasta jaksamisestaan ja tunteista, joita erityislapsen vanhemmuus herätti. Myöhemmin kirjoitimme yhdessä kirjan Leijonaemojen tarinat, (WSOY 2005). Ennen kirjan julkaisua perustimme Leijonaemot ry:n, jota pyöritimme ensimmäiset vuodet omalla rahalla ja vapaaehtoisvoimin. 4/ 2 0 12 Leijonaemot ovat keskenään hyvin erilaisia vanhempia, joita yhdistää ainutlaatuinen joukko erityislapsia. Äiteinä ja isinä olemme saaneet ja joutuneet kasvamaan leijonaemon mittoihin tehdessämme matkaa lastemme kanssa. Ilman lapsiamme emme olisi kohdanneet. Nyt me olemme toistemme turvaverkko,” Lähdemäki kertoo. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää vertaistukitoimintaa erityislasten vanhempien kesken yli lasten diagnoosirajojen. Tarkoituksena on myöskin kehittää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kasvatuksen ammattilaisten välillä valtakunnallisesti. Lisäksi yhdistys tukee jäsentensä jaksamista ja hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena ovat paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat. Jäseniä on tällä hetkellä noin 1000 ja lisää tulee joka kuukausi. Leijonaemoihin liittyessä ei lasten erityisyyttä luokitella. Kaikille erityislapsille ei ole löytynyt edes selkeää diagnoosia. Joillakin sairaus tai sairauksien yhdistelmä on niin harvinainen, että siihen liittyvää vertaistukiryhmää ei Suomesta löydy. Leijonaemoihin kuuluu myös erityislasten vanhempia, joiden erityislapset ovat jo aikuistuneet tai erityislapsi on kuollut. Lapsen diagnoosilla ei ole kuitenkaan väliä, sillä erityislasten vanhempien kokemat tunteet ja ajatukset ovat samanlaisia diagnoosista riippumatta. ”Moni uusi jäsen kertoo liittyessä, että on hienoa, kun perhe on löytänyt viimein ryhmän, johon kokee kuuluvansa, kertoo yhdistyksen toi- Leijonaemoja kirjoittamisterapeuttisessa viikonlopussa kesällä 2011 20 minnanjohtaja Janet Grundström. Hän jatkaa: ”Meillä ei monikaan asia äitiydessä ole mennyt niin kuin etukäteen kuvittelimme. Olemme todenneet, että ilot ja haasteet arjessa ovat lasten sairauksien erilaisuudesta huolimatta hyvin samankaltaisia. Annamme toisillemme vertaistukea, jota moni vaikeaa aikaa läpikäyvä vanhempi ei muualta ehkä saa. Itselläni on vaikeasti liikuntavammainen nyt jo 12-vuotias Samu-poika. Helpolla emme ole päässeet, mutta parempaa poikaa en olisi voinut saada. Varsinkin silloin, kun pojallani on ollut vaikeita leikkauksia, on vertaistuki ollut ensiarvoisen tärkeää. Se on antanut valoa elämään silloinkin, kun pimeys on ollut kaikkein suurin.” Leijonaemojen järjestämä toiminta Leijonaemojen toiminta ei olisi pystynyt levittäytymään niin laajalle ja niin nopeasti, ellei yhdistyksen toimintaan osallistuisi niin paljon vapaaehtoisia Leijonaemoja ja -isejä. Leijonaemot on järjestänyt vapaaehtoisvoimin vertaistukiryhmiä vuodesta 2006. Aluksi oli yksi vertaistukiryhmä Helsingissä ja toinen Tampereella. Nykyään Leijonaemotvertaistukiryhmiä on 20 eri kaupun- gissa ja uusia ryhmiä tulee koko ajan lisää. Ryhmiä vetävät vapaaehtoiset Helpolla emme ole päässeet, mutta parempaa poikaa en olisi voinut saada. keskustelupalsta ja Facebook-ryhmä ovat matalakynnyksisiä tapoja hakea vertaistukea myös silloin, kun vanhemmilla ei lapsen sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollista osallistua muuhun toimintaan, joko käytännön syistä tai voimavarojen puutteesta johtuen. Yhteistyötä eri järjestöjen vertaiset. Ryhmien lisäksi järjeste- kanssa tään Voimauttava Vertaistuki -päiviä ja -viikonloppuja. Päivien ja viikonloppujen tarkoituksena on antaa vanhemmille hengähdystauko raskaasta arjesta ja mahdollisuus olla aikuisten vertaisten kesken. Lisäksi yhdistys järjestää taidetyöskentelyä taidepajan muodossa sekä draamaohjausta, jossa etsitään sitä kadonnutta Minää, joka usein joutuu vähemmälle, kun lapsesta huolehtiminen vie vanhempien kaiken energian. Näiden tapahtumien lisäksi tarjotaan vertaistukea virtuaalisesti. Leijonaemoilla on oma keskustelupalsta sekä suljettu Facebook-ryhmä. Tukea voi saada myös puhelimitse RAY:n myöntämän projektirahoituksen kautta. Leijonaemojen vertaistukipuhelin, Leijonaemot ry tekee tiiviisti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Yhdistys osallistuu YTRY:n (yhteistyöryhmä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten asialla) kokouksiin. YTRY:n kautta pienikin järjestö voi tuoda esille epäkohtia, joita jäsenperheemme kohtaavat elämässään. Leijonaemojen toiminnasta löytyy lisäinfoa yhdistyksen nettisivuilta: Leijonaemot.fi. Toivotamme kaikki erityislasten vanhemmat mukaan toimintaamme! Lisätietoa: www.leijonaemot.fi Teksti ja kuva Janet Grundström toiminnanjohtaja, Leijonaemot ry Kela on lisännyt rahoitusta adhd-oireisten kuntoutuskursseille E nsi vuonna Kelan kuntoutuskursseille pääsee entistä useampi adhdoireinen, koska rahoitusta näille kursseille on lisätty. Tietoa Kelan kuntoutustoiminnasta löytyy nettisivuilta www.kela.fi. Suoraan Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoimintoihin pääsee kuntoutuskurssihausta http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication Kurssihausta kursseja voi etsiä esimerkiksi ajanjakson tai sairauden (esimerkiksi adhd) mukaan lajiteltuna. Kurssihausta löytyy tarkempia tietoja kurssin kohderyhmästä, kurssien sisällöstä ja järjestelyistä sekä edellytyksistä päästä kurssille. 21 4/ 2 0 12 kuntoutus Kuulumisia ADHD-liiton kuntoutuksen menneestä ja tulevasta vuodesta A DHD-liitto on järjestänyt vuonna 2012 kahdeksan sopeutumisvalmennuskurssia. Tätä kirjoittaessani on yksi perhekurssi edessäpäin. Luvassa on vielä näin loppuvuodesta pääsy iloitsemaan yhdessäolosta, oppimisesta, ilosta ja energiasta, jota perhekurssit ovat pullollaan. Lukemalla oheiset kirjoitukset nuorten ja aikuisten kursseista pääset, kurkistamaan viime kesän kurssien maailmaan niin työntekijän kuin kurssilaisen näkökulmasta. Vuonna 2013 ADHD-liitto järjestää seitsemän sopeutumisvalmennuskurssia RAY-rahoituksen avulla. Kursseista kolme on perhekursseja. Perhekurssit suunnataan alle kouluikäisille, ala-koululaisille ja yläkoululaisille. Lisäksi järjestetään nuorten ja aikuisten kurssit, parisuhdekurssi ja nuorten aikuisten vanhemmille suunnattu viikonloppukurssi. Seuraavassa ADHD-lehdessä ja nettisivuillamme (http://www.adhdliitto.fi/tukea/adhd-liiton-palvelut) tiedotetaan tarkemmin kurssien sisällöstä, hakumenettelystä ja aikatauluista. Teksti Tuuli Korhonen kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Itsenäistymiskurssi adhd/add-diagnoosin saaneille nuorille O lin kesällä 17-20 -vuotiaille adhd/add -diagnoosin saaneille nuorille suunnatulla itsenäistymiskurssilla. Kurssi järjestettiin Anjalan nuorisokeskuksessa ja kesti viisi päivää. Sain oman adhd-diagnoosini vasta viime keväänä ja minulle suositeltiin tällaista kurssia. Lähdin kurssille lähinnä sen vuoksi, että halusin lisätietoa adhd:sta ja mahdollisesti tutustuisin muihin samanlaisiin nuoriin. Kurssi oli positiivinen yllätys. Vaikka olin odottanut lähinnä vain saavani lisätietoa adhd:sta, sain paljon enemmän. Opin tuntemaan itseäni paremmin ja huomasin, että muillakin oli samanlaisia ongelmia arjessa kuin minulla. Ohjaajat kurssilla olivat todella ihania ja ymmärtäväisiä. Jos jokin asia jäi mietityttämään, sai ohjaajia vetää hihasta koska tahansa. Suurin asia, josta kurssilla iloitsin, oli että ensimmäistä kertaa minua ymmärrettiin täysin ja arvostettiin juuri tällaisena. Aina ennen minun on täytynyt peitellä adhd-oireitani. Kurssi oli jonkinlainen välivaihe elämässäni, jossa pysähdyin miettimään koko elämääni. sa uusia opintoja ammattikorkeakoulussa ja mietin, kuinka tulisin siellä pärjäämään. Kurssilta sain paljon vinkkejä siihen, miten parannan esimerkiksi ajankäytön suunnittelua ja asioiden järjestämistä. Vertaistukiryhmästä voimaa Lähes joka päivä meillä oli myös vertaistukiryhmä, jossa yhdessä jaettiin kokemuksiamme. Itse lähdin rohkeasti avautumaan kokemuksistani, sillä tunsin ryhmässä tulevani kuulluksi ja ymmärretyksi. Ryhmän yhteishenkeä paransi se, että myös ohjaajalla oli adhd-diagnoosi. Oli mielenkiintoista kuulla hänen tarinansa, sekä nähdä kuinka hyvin adhd:n kanssa voi oppia elämään siten, että oppii tunnistamaan asiat, jotka ovat itselle vaikeita tai joissa on vaarana mennä liiallisuuksiin. Pohdimme paljon myös adhd:n hyviä puolia ja sitä, miten niitä voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä. Esille tuli muun muassa luovuus ja hyvä riskinottokyky. Kurssi osui siinä mielessä hyvään vaiheeseen, että olin vasta aloittamas- Kurssilla oli mukava viettää aikaa muiden ryhmäläisten kanssa. Joka päivä oli luentoja ja keskustelutuokioita, mutta myös virkistävää ajanvietettä, kuten pyöräilyä, uimista ja metsässä vaeltamista. Mieleeni jäi myös yhteinen illanvietto saunalla. 4/ 2 0 12 22 Vahvuuskortit Viimeisenä päivänä kaikki olivat herkistyneitä, kun täytyi hyvästellä. Lopuksi kaikki sanoivat toisistaan vielä jotakin hyvää kuvakorttien avulla. Muistelen vieläkin lämmöllä asioita, joita minusta sanottiin. Sain kurssilta ainakin yhden hyvän ystävän, jota tulen varmasti näkemään silloin tällöin. Muidenkin kanssa on tullut pidettyä yhteyttä. Suosittelen kurssia kaikille adhd diagnoosin saaneille nuorille. Kurssi antaa paljon valmiuksia itsenäistymiseen ja asioiden hallintaan sekä ylipäätään adhd:n kanssa elämiseen. Teksti Susanna Kuva Helin Vesala, ADHD-liitto ry kuntoutus Elokuinen viikko elämää täynnä Adhd-aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi Liperissä V oiko vajaa viikko poissa normaaliarjen pyörityksestä tarjota aikuiselle ihmiselle mahdollisuuden pieniin elämäntapamuutoksiin, suuriin ja mieleenpainuviin elämyshetkiin tai uusiin ajatussuuntiin? Kyllä voi - silloin kun ollaan tosissaan ja rehellisiä, ja tartutaan ohikiitäviin hetkiin. Näin toimittiin Liperissä Luovin ammattiopistolla järjestetyllä adhd-aikuisten (18-40 v.) sopeutumisvalmennuskurssilla yhdeksän kurssilaisen ja neljän ohjaajan voimin. Sateinen luonto, mukavat majoitustilat ja hyvä ruoka auttoivat asiassa. Virallisia kurssitavoitteita ja -sisältöjä noille viidelle päivälle oli ladattu todella paljon. Tiedon lisääntyminen adhd:sta ja sen vaikutuksista muodostui yhtä tärkeäksi kuin sen oivaltaminen, millä oman elämän valinnoilla ja ratkaisuilla ei ole mitään tekemistä adhd:n kanssa. Monet erilaiset arjenhallintaan liittyvät yksilö-, pienryhmä- ja koko ryhmänä toteutuneet tehtävät toimivat paitsi itsetuntemuksen lisääjinä myös käytännön vinkkeinä tehdä pieniä muutoksia oman elämän kuvioissa. Vertaisuus nousi merkittäväksi ymmärryksen ja hyväksymisen lisääntymisen kokemukseksi. Itsel- Kooste kurssilaisten omista voimavarakartoista lensä on osattava myös antaa kannustusta ja hyvää palautetta silloin, kun siihen on aihetta. Päivät todellakin täyttyivät aamusta iltaan: jonkun mielestä kaikkea oli liikaa ja toisen mielestä aikaa olisi voinut käyttää vielä tehokkaammin. Kurssitavoitteita joka lähtöön Kela puolestaan määritteli kuntoutusjakson tavoitteita sisältävien GAS-lomakkeiden käyttöä ja täyttöä: jokaisen kurssilaisen kohdalla laadimme lyhyen aikavälin (kurssikohtainen) ja pidemmän aikavälin (kuntoutusprosessin eteneminen) tavoitteita mahdollisimman konkreettisesti ja kunkin omaan arkeen liitty- Vertaisryhmissä etsittiin ja löydettiin en. Eri kokoonpanoilla käydyt hen- kuvia sanojen lisäksi. kilökohtaisiin tavoitteisiin liittyvät keskustelut koskettivat kurssilaisten laadittiin voimavarakarttaa, johon oman elämän hyvinkin merkittäviä löytyi vahvuuksia itsestä, mahdollisia valintoja paitsi sillä hetkellä myös tuen antajia muista ihmisistä, asioita, tulevaisuudessa. Yksi tämän kurssin joilla itseään voi voimaannuttaa, ja vaikuttavimmista asioista ohjaajan tunteita, joilla huomaa olevan itselnäkökulmasta katsoen oli se keski- leen merkittävää vaikutusta tarpeelnäinen luottamus, jonka kurssilaiset lisen energian antajina. loivat ja jonka varassa oli mahdollista puhua omista asioistaan rehellisesti ja Ei ihmeidentekijöille näin saada myös merkittävää palauViiden päivän kurssilla ei tehdä tetta. ihmeitä eikä muuteta koko maailmaa. Kurssi voi kuitenkin antaa juuri Voimavarojen kartoitus sillä hetkellä välttämättömän paikan Kukin kurssilainen pohti omaa tarkistaa elämänsä suuntaa: tulla elämäntilannettaan: haasteita ja mah- kuulluksi ja olla kuultavana ammatdollisia ratkaisuja. Tätä pohdintaa tilaisten ja vertaisten kesken. Kurssi tehtiin paitsi päivittäisissä vertais- voi olla hetki hengähtää omalta arjen keskusteluissa myös piirtämällä ja pakkopyöritykseltä niin, että tulee kirjoittamalla ”Omat kädet”. Nämä kuulluksi itselleen. Kurssilla voi pytyöt käytiin porukalla läpi niin, että sähtyä katselemaan ympärilleen tai kukin kertoi muille sen, mitä halusi. pyörähtää ympäri katselemaan polkuHaasteina monelle tutut rahojen riit- ja, joita pitkin on tähän hetkeen tullut. täminen, kotitöiden kasaantuminen Niin tai näin, adhd-aikuisten kurssi ja vaikkapa muistin pätkiminen tuot- Liperissä oli täynnä oikeaa elettyä ja ti porukalla ratkaisuehdotuksia kuten elettävää elämää. aikataulujen laatiminen, etukäteen toimintojen suunnittelu ja lisääntyvä Teksti Erja Vanhala, rohkeus omien asioiden hoitamiseskurssinjohtaja sa. Voimavaroja ja uusia kokemukwww.terapiatupa.net sia kerättiin uimareissuilla, saunoen, luontopolulla tai iltanuotiolla istuen. Kuvat ADHD-liitto ry Omia voimavaroja myös kartoitettiin: 23 4/ 2 0 12 ADHD-liiton lyhytelokuva ”Lopeta!” kurkistaa luokkaan ADHD-liiton lyhytelokuvaprojekti on loppusuorallaan. Elokuvan tekijät medianomi Essi Tarvonen ja tohtorikoulutettava Juho Honkasilta kertovat haastattelussa elokuvan tekemisestä, sen sisällöstä ja käyttötarkoituksesta. Mistä ajatus tehdä elokuva on lähtenyt? Juho: Jo parin vuoden ajan ollaan kollegoiden kanssa sopeutumisvalmennuskursseilla pohdittu, miten hienoa olisi, jos ADHD-liitolla olisi jotain videomatskua, jonka pohjalta toteuttaa sopeutumisvalmennusta eri muodoissa lasten ja nuorten kanssa. Keväällä 2011 koulutuspäivillä Essi sai minut vihdoin ja viimein ylipuhuttua tähän projektiin. yhteistyössä. Yhdessä ADHD-liiton kanssa kirjoitimme projektihakemuksen Raha-automaattiyhdistykselle ja innostuimme, kun se meni läpi. Kun saimme vihreän valon myös talouden puolesta, aloimme keräämään työryhmää, rakentamaan käsikirjoitusta ja piirtämään tarkempia yksityiskohtia lyhytelokuvalle. Miten projekti eteni? J: Koulutuspäivien päätteeksi junamatkalla Helsingistä takaisin Jyväskylään rustasin ensimmäisen version käsikirjoituksesta. E: Keräsit tosi hyvin yhteen ne teemat, mitä haluttiin kertoa. Siitä sitten muokattiin sellainen käsikirjoitus, jota pystyimme alkamaan kuvaamaan. Ilman ”kasvatustieteilijäkieltä”. Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen E: Työryhmän kasaaminen oli kivaa ja helppoa. Otimme heti yhteistyöhön mukaan Mikko Lahikaisen, joka oli molemmille tuttu Epilepsialiiton sopeutumisvalmennuskursseilta. Mikko toimi leffassa kuvaajana. Mikon kautta löydettiin myös tiimin kaksi muuta jäsentä, toinenkin Mikko valaisemaan ja leikkaamaan sekä Turkka äänisuunnittelijaksi. E: Alkuinnostuksen jälkeen aloimme hakea konkretiaa idealle. Otimme yhteyttä liittoon ja kyselimme, kiinnostaisiko tällaisen leffan tekeminen E: Ehkä jännittävin päivä koko leffan teossa oli koekuvaukset Aleksis Kiven peruskoulussa. Mahtava ilmaisutaidon opettaja oli mainostanut leffan koekuvauksia moneen kertaan, mutta emme tienneet yhtään, ketä tulisi paikalle, vai tulisiko ketään. Lopulta ehdimme päivän aikana koekuvata melkein 25 nuorta tähteä. Se oli 4/ 2 0 12 24 J: Näinhän se meni. Essi hoiti elokuvallisen ja tarinallisen annin, ja kyllä siitä leffasta olisi aika puiseva tullut ilman sitä antia. J: Aika hatusta tuli ne tehtävät heitettyä siinä lennosta, mutta kyllä me sillä hyvä porukka saatiin kerättyä kasaan. Taitavia nuoria. E: Kuvauspäivät olivat ihan mahtavat! Kuvasimme Aleksis Kiven koululla Helsingissä. Oli ihan kevätlukukauden loppu, joten muut koululaiset tekivät lyhyttä päivää, mutta meidän 15 sisukasta näyttelijäämme tsemppasivat meidän kanssamme kaksi tosi pitkää päivää. Kuvausten jälkeen mentiin porukalla pitämään karonkka ja syötiin hyvin. Oli ihan uskomaton tunnelma, kun saatiin niin hyvällä porukalla iso projekti valmiiksi. Tai ei ihan valmiiksi, mutta kuvaukset kasaan kuitenkin. Essi: Onneksi ei tarvinnut edes hirveästi houkutella. Tämä tuntui molempien omalta, eli yhteiseltä projektilta ihan alusta saakka. J: Ajankohta tuntui sopivalta: Essi oli juuri valmistunut elokuva-alan rautainen ammattilainen ja minä olin saanut aihetta liippaavan gradun valmiiksi, joten ideoitakin erilaisista mahdollisista luokkahuoneen skenaarioista oli valmiina. Molemmilla oli lisäksi sopivasti tarvetta päästä pätemään, joten alettiin tuumasta toimeen. todella positiivinen yllätys! Nuorten kanssa juteltiin hetki ja sitten tehtiin pari pientä näyttelemistä vaativaa tehtävää leffan teemaan liittyen. J: Oli kyllä hieno nähdä miten se jengi toimi yhteen. Nuorten kanssa on mukava tehdä töitä. Missä vaiheessa elokuvaprojekti on nyt? E: Nyt elokuvan leikkaus on valmis, ja leffa on äänisuunnittelijalla näpeissään. Lisäksi tehdään kansia, vinkkivihkosta elokuvan käyttämiseen, tekstityksiä ja suunnitelmia elokuvan tulevaisuutta varten. J: Tarkoitus on kääntää leffa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Olisi hienoa, jos sitä saataisiin leviämään kouluihin opetus- ja ohjauskäyttöön. E: Elokuvan koenäytös pidettiin adhd-nuorten sopeutumisvalmennuskurssilla syksyllä 2012, ja kommentit olivat kannustavia: ”Just noin käy aina meidänkin luokassa”, ”Viime katkaisemiseen. E: Leffa on siitä hyvä työkalu, että siinä ei voi käyttää liian pitkiä tai vaikeita sanoja. Oppilaat kuvauksissa viikolla mä tein just niinku toi tyttö”, ”Vähän mun open pitäis kattoo tää!” Nuoret pitivät elokuvasta jopa niin paljon, että ehdottivat sen katsomista yhdessä vanhempien kanssa. J: Hauskaa oli, että nuoret olivat tyytyväisiä elokuvan avoimeen loppuun, vanhemmat taas olisivat halunneet valmiita ratkaisuja. Tarkoitus kuitenkin on, että asioista keskustellaan avoimesti. Emme koeta omaavamme kompetenssia kertoa, mikä on ”oikea” tai ”väärä” tapa toimia. Jätetään jotain kerrottavaa sitten tuleviin elokuviin. E: On meillä jo tosiaan ideoita uusiinkin leffaprojekteihin, jos tästä tykätään. Meidän kokemuksemme mukaan leffa on tosi hyvä väline pohjustaa keskustelua ja toimia vaikuttajana. Leffan ensi-ilta pidetään alkuvuodesta 2013. Sen jälkeen se saadaan toivottavasti leviämään käyttöön opettajien, sopeutumisvalmennuskurssien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kautta. J: Ensi talvella olisi tarkoitus käydä esittämässä sitä myös Educa-mes- suilla ADHD-liiton kanssa. Mistä elokuva kertoo? J: Alusta asti haluttiin käsitellä luokkahuoneessa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Sopeutumisvalmennuskursseilla ollaan opittu, että aikuisella on roolinsa puolesta suuri vastuu luoda sellainen luottamuksellinen vuorovaikutusympäristö, missä jokainen lapsi, nuori ja aikuinen tulee kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi avoimesti omina itsenään. E: Meillä oli myös olo, että konfliktit eivät yleensä johdu vaan yhdestä ihmisestä tai asiasta, joten halusimme tuoda leffan avulla näkyviin erilaisia näkökulmia yhteen ongelmatilanteeseen. Me ei haluttu syyttää ketään tästä leffassa sattuneesta tilanteesta, vaan koittaa näyttää vähän jokaisen näkökulmaa. J: Me haluttiin kuvata jokaisen yksilön toiminnan vaikutusta negatiivisen vuorovaikutuskehän rakentumiseen sekä tarjota lyhytelokuvan myötä ”turvallinen” väline keskustella jokaisen vastuusta kehän, tai negatiivisen vuorovaikutusketjun ADHD-liiton lyhytelokuva ”Lopeta!” Ensi-ilta tammikuussa 2013 Käsikirjoitus ja ohjaus: Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen Kysy lisää liitosta tai elokuvan tekijöiltä! 25 J: Se on sellainen keep it simple stupid -ratkaisu vaikeiden asioiden käsittelemiseen ja uskon, että onnistuimme aika hyvin tässä tarkoituksessa. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa leffa tarjoaa välineen työskennellä niin lapsi-, nuoriso- kuin aikuisryhmien kanssa. Se mahdollistaa vertaiskokemusten jakamisen niin tehtyjen havaintojen, tulkintojen kuin mahdollisten samaistumisen kokemusten myötä. Lisäksi se tarjoaa välineen keskustella yhdessä turvallisen vuorovaikutuksen rakentamisesta. Toki siinä tarjotaan myös perustietoa adhd-oirehdinnan kohtaamiseen koululuokassa nimenomaan vuorovaikutusketjun rakentumisen näkökulmasta. Kiitokset siitä Närhen Vesalle, joka hoitaa asiantuntijaosuuden. Mistä tulee elokuvan nimi ”Lopeta!” ? E: ”Lopeta!” sopii siinä mielessä hyvin elokuvan nimeksi, että sillä on aika monta erilaista merkitystä. Sen voi huutaa kieltääkseen jotakuta, tai sitten se voi olla kehotus juuri sinulle tarttua itse toimeen ja lopettaa esimerkiksi kiusaaminen. J: ”Lopeta” kuvaa sanana aika hyvin ”perinteistä” kasvatustraditiota: kielteisyyden kautta ja kovaa! Se ei kuitenkaan ole omiaan parantamaan kenenkään toiminnanohjausta saati tukemaan terveen minäkuvan kehitystä. Lopeta kasvatusvastuun pakoilu! E ja J: Tämä on ollut mielenkiintoinen ja mukava projekti ja ADHD-liitto on myös suhtautunut innostuneesti ja auttanut meitä ihan hirveästi. Toivottavasti leffa alkaa elää omaa elämäänsä ja tuottaa paljon hyviä keskusteluita eri puolilla maata, tai ehkä jopa maailmaa. Kuvat Jari Hämäläinen 4/ 2 0 12 Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä, minkä annat, palaa aina luoksesi S uomessa vietettiin 4. joulukuuta Vapaaehtoisten päivää, jolloin juhlistettiin arjen sankareita – vapaaehtoisia. Sinä päivänä järjestettiin eri puolella Suomea käsi kädessä -tempauksia, joissa kaduilla, toreilla, työpaikoissa ja muualla pysähdyttiin hetkeksi, tartuttiin käsistä ja muodostettiin ihmisjonoja julkisille paikoille. Facebookissa rakennettiin maailman pisin virtuaalinen käsi-kädessä -ketju. Lokakuussa startanneen kampanjan tavoitteena on ollut saada puolet Suomesta mukaan vapaaehtoistoimintaan. Kampanjan toteutti SOSTE (Suomen sosiaali ja terveys ry) yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Vapaaehtoistyö on palkatonta ja vapaaehtoista toimintaa, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi. Tätä palkatonta työtä suomalaiset vapaaehtoistyöntekijät tekevät keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. SOSTE:n mukaan vapaaehtoistoiminnassa on nyt mukana kaksi viidestä suomalaisesta. On tutkittu, että puolet suomalaisista olisi halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Pääasialliset syyt osallistua vapaaehtoistoimintaan ovat halu auttaa muita ja halu käyttää aikaansa johonkin hyödylliseen. Vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle jäädään useimmiten, koska ihmisillä ei ole ylimääräistä aikaa, tai kukaan ei ole koskaan pyytänyt heitä. On tutkittu, että todennäköisyys osallistua vapaaehtoistyöhön jopa viisinkertaistuu, jos ihminen saa suoran kutsun tulla mukaan toimintaan. Vapaaehtoiset ADHD-liiton moottorina Koska vapaaehtoiset ovat kiistatta myös ADHD-liiton selkäranka, kysyimme Vapaaehtoisten päivän kunniaksi muutamilta vapaaehtoisiltamme, miksi he tekevät tärkeää työtään. 1.Minkälaista vapaaehtoistyötä teet? 2. Kuinka paljon se vie aikaasi? 3.Mikä motivoi sinua jatkamaan? 4. Terveisesi muille vapaaehtoistyöntekijöille? 1. Olen Riitta ja kuulun Oulun yhdistykseen, mutta asun Kajaanissa ja toimin Kajaanissa vanhempien vertaistukiryhmänohjaajana. Minun lisäkseni on kaksi ohjaajaa. 2. Kokoonnumme kerran kuukaudessa kahvin ja keskustelun merkeissä. Kokoontuminen kestää puolitoista tuntia, mutta sitä ennen on kahvin keittämistä ja valmistautumista ryhmän vetoon. Aikaa menee kaikkinensa noin 2,5 tuntia kuukaudessa. Jonkin verran soitellaan ryhmän ulkopuolisena aikana toisten ohjaajien kanssa. 3. Motivaationa on se tuki, minkä ryhmässä saa myös itselleen oman arjen pyörittämiseen. 4. Terveisinä voisi kertoa sen, että muistettaisiin, miten tärkeää tekemämme työ on silloinkin, kun väsyttää ja tuntuu, ettei ryhmässä ole kuin muutama kävijä. Lähdetkö mukaan? Tunnetko, että toimiminen adhd:n parissa voisi olla sinun juttusi? Kuva Futureimagebank.com ADHD-liiton jäsenyhdistyksissä kaivataan aina uusia aktiivisia toimijoita esimerkiksi osallistumaan tapahtumajärjestelyihin, vertaistukiryhmän ohjaajiksi, harrastekerhon pyörittämiseen tai yhdistyksien hallitustyöskentelyyn. Auttamisen muotoja on monia. Ota yhteyttä alueella toimivan yhdistyksen puheenjohtajaan tai yhteyshenkilöön ja lähde mukaan yhdistystoiminnan pyörteisiin! Voit myös olla yhteydessä ADHD-liittoon, joka mm. kouluttaa vuosittain vapaaehtoisia vertaistukiohjaajia. 4/ 2 0 12 26 1. Olen Essi Jäntti ja toimin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen puheenjohtajana, vertaistukiryhmänohjaajana ADHD-aikuisten ja parisuhteessa olevien ryhmässä, kokemuskouluttajana ADHD-oireisen näkökulmasta mm. sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa sekä yhdistyksen erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Hoidan yhdistyksen varainhankintaa, kirjeenvaihtoa sekä tiedotustehtäviä. Osallistun myös erilaisiin yhteistyökokouksiin ja ideariihiin. 2. Vapaaehtoistyö vie noin 20-30 tuntia viikossa. Suuri tuntimäärä johtuu siitä, että yhdistyksen toiminta on ollut «jäissä» muutaman viime vuoden ajan ja olemme uusien toimijoiden voimin lähteneet elvyttämään ja kehittämään yhdistyksen toimintaa uudelleen. Toiveenamme on saada lisää aktiivitoimijoita mukaan yhdistyksen toimintaan, jolloin yksittäisen henkilön vapaaehtoistyöhön käytetyt tuntimäärätkin pysyvät kohtuudessa. 3. Itselläni on ADHD ja tiedän sen vaikutukset arkeen, opiskeluun, perhe-elämään ja parisuhteeseen. Minua motivoi halu auttaa muita samankaltaisten asioiden parissa olevia ihmisiä, sekä jakaa tietoa tärkeästä asiasta «kaikelle kansalle». Oikeanlaisen tiedon jakaminen myös julkisen sektorin toimijoille, kuten päivähoitoon, oppilaitoksiin sekä muille sosiaali- ja terveysalan toimijoille, on tärkeää. Haaveena minulla olisi myös jossain vaiheessa työllistyä alalle ADHDasioiden pariin. 4. «Kaikki se, minkä annat itsestäsi, kasvaa ja kulkee edelleen ja osa siitä palaa aina luoksesi.» Tämän tekstin löysin kuvakortista ja mielestäni se sopii hyvin tähän vapaaehtoistyönkin tekemiseen. Vapaaehtoistyöntekijän on tärkeää muistaa oma jaksaminen ja hyvinvointi sekä oman ajan ottaminen itselleen. Olette korvaamattomia! ADHD-liiton jäsenyhdistykset ovat toimintamme perusta ja moottori. Jäsenyhdistystemme toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset, jotka tekevät vapaa-ajallaan ja palkatta korvaamatonta työtä. Yksi keskeisimmistä vapaaehtoistyön muodoista yhdistyksissämme on vertaistukiryhmissä ohjaajina toimiminen. Vertaistuki ei ole vain toimimista vertaistukiryhmän tilaisuuksissa. Se on sitäkin, kun samaa kokeneet ihmiset lausuvat toisilleen lohdutuksen sanoja vaikka kahvikupillisen äärellä, puhelimessa tai sähköpostitse. Yhtä arvokasta kuin mahdollisuus kertoa omista kokemuksista on se, että joku kuuntelee, ymmärtää ja lohduttaa. Huomatessaan, että on muita, jotka kamppailevat samanlaisten asioiden kanssa, voi kokea voimakkaan helpotuksen tunteen. Yhdistysten tarjoamat vertaistukiryhmät, harrastuskerhot, virkistyspäivät ja -viikonloput sekä luentotilaisuudet ovat adhd-oireisille ja heidän omaisilleen tärkeitä. Niistä he ammentavat voimavaroja. Kiitos teille, jäsenyhdistystemme toimijat! Nina Hovén-Korpela, ADHD-liiton toiminnanjohtaja 1. Olen Tani Salomäki ja toimin Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen hallituksen sihteerinä ja tiedottajana. Lyhyesti olen yhdistyksessä jokapaikanhöylä: hoidan juoksevia asioita, laadin kokousten esityslistat ja pöytäkirjat, osallistun tapahtumajärjestelyihin, kokoan jäsenkirjeet, informoin tapahtumista, laadin hakemuksia, vastaan epätietoisten kysymyksiin, olen usein paikalla ensimmäisenä ja lähden viimeisenä. 2. Aikaa vapaaehtoistyö vie vaihtelevasti. Vähimmillään olen tietokoneen ääressä muutaman kerran viikossa. Sitten toisaalta avustushakemukset ja tapahtumat työllistävät ajoittain niin, että vapaa-aika menee täysin yhdistysasioiden hoitamiseen. 3. Välillä sitä todella miettii, mikä saa tekemään vapaaehtoistyötä vuodesta toiseen. Vapaaehtoistyössä huomaa, että ihmisten tiedon tarve 27 ja joskus suoranainen hätä saattaa olla hyvin käsinkosketeltavaa. Jos voi antaa tietoa tai auttaa, se antaa itsellekin hyvän mielen. Hallituksessa arkistenkin asioiden parissa jaksaa, kun tietää, että jokainen yhdistyksen aktiivi tekee osansa ja näin saamme yhdessä pyörät pyörimään, sillä yhdistyksen toiminta on kaiken a ja o. 4. Terveiseni muille vapaaehtoistyöntekijöille: Huolehdi myös omasta hyvinvoinnistasi. Laulun sanoin elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Tsemppiä ja auringonpaistetta kaikille vapaaehtoistyöntekijöille ja yhdistysaktiiveille. Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry 4/ 2 0 12 tuetut lomat ADHD-liiton järjestämät perhelomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa: Perheloma hotelli Ylläsrinteessä 1.4.-6.4.2013. Hakuaika päättyy 1.1.2013. Perheloma Ikaalisten kylpylässä 23.6.-28.6.2013. Hakuaika päättyy 23.3.2013. Meidän perheen loma Imatran kylpylässä (etusijalla perheet, joissa alle kouluikäisiä lapsia) 30.6.5.7.2013. Hakuaika päättyy 30.3.2013. Hinta: aikuiselta 23 €/hlö/vrk ja lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi. Aiemmista vuosista poiketen lomilla ei ole mukana ADHD-liiton henkilöstöä. Loman aktiviteeteistä vastaa lomakohteen henkilökunta. Lisätietoa: järjestösuunnittelija Henna Niskala: [email protected], 050 400 6478 ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestävät seuraavat lomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa: Perheloma Yyterin kylpylähotellissa Porissa 9.6.-14.6.2013. Hakuaika päättyy 9.3.2013. Perheloma Huhmarin Lomakeskuksessa Polvijärvellä 4.8.-9.8.2013. Hakuaika päättyy 4.5.2013. Hinta: aikuiselta 23 €/hlö/vrk ja lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi. Lisätietoa: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen: [email protected], 040 543 7290 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää yhdessä Aivoliiton ja neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa seuraavat Soluku-luontolomat: Lapsiperheiden talviliikuntaloma Vuokatin urheiluopistolla 24.2.-1.3.2013. Hakuaika päättyy 23.12.2013. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Vuokatin urheiluopistolla 4.3.-9.3.2013. Hakuaika päättyy 7.1.2013. Omaishoitajille suunnattu luonto- ja kulttuuriloma Ilomantsissa Möhkön Mantalla 30.7.-4.8. 2013. Hakuaika päättyy 30.4.2013. Hossan luontoloma aikuisille ja nuorille aikuisille Suomussalmella 19.8.-24.8.2013. Hakuaika päättyy 23.5.2013. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Ilomantsissa Möhkön Mantalla 16.9.-21.9.2013. Hakuaika päättyy 18.6.2013. Hinta: aikuiselta 15 €/hlö/vrk ja perhelomilla lapset alle 17 vuotta ilmaiseksi. Lisätietoa: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen: [email protected], 040 543 7290 TÄRKEÄÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA Hakemuslomake tulee täyttää tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tekee kaikki lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille n. 2 kk ennen lomaa. Lomaa valitessa kannattaa tutustua lomapaikan tarjoamiin palveluihin, lisätietoa lomakohteista ja kohteissa tarjolla olevista palveluista Internetistä. LOMALLE HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella. Voit tulostaa hakemuslomakkeen ja/tai täyttää sen sähköisesti Internetissä: www.mtlh.fi. Voit myös tilata lomakkeita Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta. Lomaketilaukset ja hakemusten palautus postitse: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitettava viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa! Lisätietoja numeroista 010 219 3460 tai 040 567 0628. 4/ 2 0 12 28 yhdistykseltä Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen Kolmikanta-yhdistyksemme täyttää tammikuussa 2013 neljä vuotta. Näiden vuosien aikana olemme oppineet monia taitoja, joilla voimme tukea mahdollisimman hyvin yhdistyksemme eriikäisten jäsenperheiden tarpeita. Puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme mahdollisimman hyvin vaikuttamaan jäsenistömme tarpeisiin vertaistuen, toiminnan, luentojen ja muun toiminnan kautta. V uosi lähenee loppuaan ja monia arvokkaita muistoja on jäänyt toimintaamme osallistuneiden mieleen. Kevään ja syksyn toiminnalliset tapaamiset Kuntokeitaalla keilailun, biljardin, minigolfin ja seinäkiipeilyn merkeissä toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Palkatut ohjaajat mahdollistavat muiden vanhempien tapaamisen keskusteluiden merkeissä tai oman hengähdystauon kahvista nautiskellen. Osallistujien runsas määrä on yllättänyt meidät positiivisesti kerta kerran jälkeen. jonka luulin aluksi olevan kirjoitusvirhe. Haluan kiittää kaikkia matkaan osallistuneita onnistuneesta reissusta. Lisäksi haluan erityisesti kiittää mukana olleita ohjaajia, joiden apu oli perheille tärkeä ja mahdollisti heidän osallistumisensa retkellemme. Syyssäpinät – retki Pajarinhoviin Puhokseen Syksyn toiminnan kohokohdaksi muodostui Aksoni ry:n perinteinen syysretki. Tällä kertaa suuntasimme Puhoksen Pajarinhoviin. Lähdimme ”Aksoni ry:n Syyssäpinöihin” aikaisin lauantaiaamuna 25.8.2012. Saavuimme Puhoksen Pajarinhoviin, missä meille laitettiin ranteisiin rannekkeet. Pääsimme sisään AquaParkiin erityissopimuksella, jolloin saatoimme nauttia veden rentouttavasta maailmasta oman jäsenistön kesken. Muut asiakkaat pääsivät sisään myöhemmin. Polskuttelu eri altaissa ja useat liukumäet saivat vatsamme kurnimaan, jonka jälkeen pääsimme siirtymään jokainen omaan tahtiimme ruokailemaan seisovasta pöydästä. Ruoka oli todella hyvää. Retken toinen kohokohta oli tutustuminen Kiteen Zoo -eläinpuistoon. Näimme paljon erilaisia eläimiä, jotka tulivat aidan luokse tutustumaan meihin retkeilijöihin. Opimme samalla paljon uutta, sillä en itse ainakaan voi koskaan unohtaa ”villasikaa”, Villasika Kiteen eläinpuistossa Muutama palaute puhukoon puolestaan: ”Tosi mukava reissu. Hinta enemmän kuin kohdallaan. Mukavaa seuraa ja yhteen kuulumisen tunnetta = vertaishenkeä. Kiitos!” ”Hyvät ruuat, liukumäet, kaikki kivaa, perheen yhteistä aikaa, mukavan rento reissu” ”Kaikki oli niin hyvää, etten voi keksiä, mikä oli huonoa.” (A. 8 v.) ”Kiva, kun jaksetaan järkätä tällaisia. Hyvä paikka ja järjestelyt.” Muuta toimintaa Joensuun seudun autismin kirjon aikuiset ja Aikuisaksonit ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden aikana. He ovat tehneet myös yhteistyötä keskenään mm. osallistumalla ”Mooseksen perintö”-esitykseen kesäkuussa. Tämän lisäksi Joensuun seudun autismin kirjolaiset viettivät voimaannuttavan viikonlopputapaamisen Huhmarissa, josta saatte lu29 kea ainakin Autismi-lehdestä. Osa ryhmäläisistä osallistui myös Pajarinhovin reissuumme. Molemmat edellämainitut ryhmät ovat hyviä esimerkkejä aktiivisista, innostavista ja voimaannuttavista ryhmistä. Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestä, mutta jäsenistöllämme on mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin ja seinäkiipeilyyn joulukuun alussa. Halukkailla on samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahveille Kuntokeitaan kokoustiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla voidaan suunnitella tulevan vuoden toimintoja. Uusi vuosi ja uudet kujeet Kuntokeitaan toiminnalliset tapaamiset jatkuvat ensi vuonna entiseen tapaan. Retki- ja muita ideoita otetaan vastaan koko ajan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin katsotaan, mitä saadaan aikaan. Muistakaa seurata kotisivujamme ja Facebookia, niin saatte tietoa yhdistyksestämme ja alueen tapahtumista, sekä muista mielenkiintoisista asioista. Aksoni ry:llä on suljettu ryhmä Facebookissa. Linkit jäsenyhdistysten nettisivuille: http://www.aksoni.suntuubi. com/?cat=1 http://www.aspergeritjns.suntuubi. com/ Teksti Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n puheenjohtaja 4/ 2 0 12 jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu. org [email protected] www.dyma.info Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 [email protected] Kouvola: Ohjattu ADHD-aikuisten vertaistukiryhmä klo 7.12. klo 18 Kouvolassa, toimitila Veturissa Pohjolatalossa Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta [email protected] ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Info- ja keskustelutilaisuus erityislasten ja perheiden palvelu- ja tukiviidakosta. 8.12 klo 13 Kouvolassa Veturissa, Pohjolatalossa. Tilaisuuden alustaa Kata Kaukiainen. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 2.12. mennessä 040 7320285 tai [email protected] Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh. 044 516 0724 [email protected] Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] http://koti.aina.net/~hymy Vertaisryhmän Pikkujoulu koko perheelle! 17.12 klo 17.30 Kouvolan Veturissa. Tarjolla joulupuuro ja torttukahvit. Mukaan pieni paketti hinta max. 2-3 eur. Rauhallista joulua muille yhdistyksille, yhteistyökumppaneille ja jäsenistölle sekä kuluneesta vuodesta kiittäen Aada ry: n hallitus Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected] Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Tapani Salonen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] www.keskisuomenadhd.com Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] Oulun seudun yhdistys on myös Facebookissa: Oulun seudun adht. Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 4/ 2 0 12 30 Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen [email protected], puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Aksoni ry:llä on suljettu ryhmä Facebookissa. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta puheenjohtaja@ eijsveikeet.fi Olemme myös Facebookissa. Keilaus Kuopion keilahallilla jatkuu joka toinen keskiviikko klo 1718. Kevään illat 9.1, 23.1, 6.2, 20.2, 6.3, 20.3, 3.4. ja 17.4.2013. Radan hinta 17 € (3-4 hlöä/rata), omakustanteinen. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen Eijalle, puh. 0400 972067. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille kokoontuu keskiviikkoisin klo 18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa.Vetäjänä Satu Martinez, puh. 050 5536921. Uutta väkeä kaivataan mukaan! Kevään tapaamiset 23.1, 13.2, 13.3, 10.4. ja 22.5.2013. ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä Suonenjoella on aloittanut maaliskuussa 2012. Yhteyshenkilö Tiia Konttinen, tkonttin@ hotmail.com, puh. 040 073 2629. jäsenyhdistykset Kiuruvedelle ollaan kokoamassa vanhempien ryhmää. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Annamiira Huttuseen, annamiira.huttunen@luukku. com, 045 6310574 tai Ritva Rönkköön 044 3216575. Pielaveden vertaisryhmä ”yli diagnoosirajojen” kokoontuu kerran kuukaudessa MLL:n Poikasen pesä -perhekahvilassa, osoite Toritie 6 (Ikälän talo), käynti takaosasta. Yhteyshenkilö Marjut Hirviheimo, puh. 044 5870550 Autismin talvipäivät 8.-9.2.2013 Kuopiossa! Ohjelma Autismi- ja Aspergerliiton kotisivuilla. Eijsveikeet toivottaa kaikki tervetulleiksi Kuopioon! Hyvää joulua ja Voimia uudelle vuodelle kaikille perheille! Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki www.pks-adhd.fi Puheenjohtaja: Arja Havilo [email protected], puh. 040 837 3679 Ilmoittautumiset: Eeva Karppinen [email protected] Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen [email protected] Tulossa tammi-helmikuussa 2013 jäsenperheiden nuorille oma liikuntatapahtuma sekä naisten ja miesten saunaillat Yrjönkadun uimahallissa. Seuraa jäsenpostiamme ja ilmoituksiamme Facebookissa! Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2013! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Samdy ry, Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Varkauden Seudun Wamdy ry Tarkempia tietoja toiminnasta www. samdy.info (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Suomen ADHD-Aikuiset ry Äksyt ry Puheenjohtaja Minna Lindeqvist puh. 040 703 6932 www.adhd-aikuiset.org Varapuheenjohtaja Panu Rinne Sihteeri Ilkka Pitkänen Vertaistukivastaava Päivi Tasala Jäsenrekisteriasiat ja kirjanpito Ritva Kohijoki Muut hallituksen jäsenet Viola Partanen Jarkko Mäenpää Varajäsenet Anneli Hänninen Kaija Rasilo Riitta Sysimies Hallituksen tavoittaa parhaiten osoitteesta hallitus@adhd-aikuiset. org Vappu Carlsson, jäsenvastaava [email protected] Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liittyessäsi yhdistykseemme, muista ilmoittaa yhteistietosi (myös toimiva sähköpostiosoitteesi) osoitteeseen: jasenasiat@adhd-aikuiset. org. Samaan osoitteeseen myös kaikki osoitteenmuutokset ja yhteystietojen täydennykset. Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry puh. 044 210 5959 [email protected] www.vaasanadhd.com Vertaistukiryhmät kerran kuussa: Vaasassa ADHD-aikuisten ja parisuhteessa olevien ryhmä sekä ADHD-, autismi-, asperger- ja dysfasialasten vanhempien ryhmä. Lisätietoja [email protected]. Seinäjoella ADHD-lasten vanhempien ryhmä. Lisätietoja [email protected] tai 050 090 1628. Ruotsinkielistä toimintaa käynnistetään! Seuraa ilmoituksiamme jäsenkirjeessä, nettisivuilla ja Facebookissa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 31 Äksyt ry lopettaa toimintansa. Yhdistys purkautuu, koska uutta hallitusta ei pystytty muodostamaan. On vielä avoinna, mistä yhdistysten jäsenet saavat jatkossa vertaistukea. Jatkotoimenpiteistä tulee tietoa vuoden 2013 puolella. Nykyisten ja uusien jäsenten kesken pyritään jatkossa pitämään yhteyttä sosiaalista mediaa hyödyntäen. Äksyt ry kiittää kaikkia vuosien varrella toimintaan osallistuneita ja toivottaa oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2013 kaikille! Vuoden 2013 alusta ADHD-liitolla on kaksi uutta jäsenyhdistystä: Turun seudun autismi- ja ADHDyhdistys Aisti ry www.aistiyhdistys.fi Salon Seudun ADHD-yhdistys ry www.adhdsalo.fi Tervetuloa uusille jäsenyhdistyksille! Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 4/ 2 0 12 Sisärakenne Tuomala Oy Jämin Rahtipalvi Oy Tmi Lauri Haukkaluoma JTT-Metalli Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh. 0400 945 959 Jämijärvi Puh. 050 540 1101 R-Sähköautomaatio Oy Heinäistentie 357, Rymättylä Puh. 040 545 4654 Ravintorengas Oy Hakojärventie 216/40, Parkano Puh. 050 5500 682 Yrjönkatu 1, Hyvinkää Puh. 040 414 9393 Kuusistontie 3, Siikainen Puh. 0500 724 552 Hammaslääkäri Raija Tahkola Takuu-Timpurit Oy Remraksa Lappastentie 1 A, pattijoki Puh. 08 264 933 Maansiirto Perala Oy Vaskiontie 358, Halikko Puh. 0440 321 451 Vredo Finland Oy Vanha Hämeentie 13, Turku Puh. 0400 522 227 Puutyö ja Saneeraus Järvenoja Oy Hiidenpolku 8, Janakkala Puh. 050 5245 989 Tmi Juha Haavisto MR HIFI Piispantie 2, Naantali Riipiläntie 122, Vantaa Puh. 0400 680 552 Simolantie 243, Hämeenlinna Puh. 044 523 0943 Levin Sähkö Oy Perheyhteisö Oljenkorsi Oy Nuohoustyö Jukka Suominen Rahvon teollisuusalue, Kalajoki Puh. 08-462 643 Kirveskoskentie 381, Pornainen Puh. 0400 706 685 Katajan Liha Oy Ilpo Tenhunen Tmi Unnaanmäentie 2, Laitikkala Puh. 03-538 1024 Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Kasit Oy Tampereentie 1064, Haapala Puh. 0400 661 729 Tmi T. Flink Satamatie 8, Toijala Puh. 03-542 1090 Helsingin Energia Kuljetukset Oy Kuuselantie 111, Jokela Puh. 0400 475 308 Uittamontie 2 B 11, Helsinki Puh. 040 709 5170 Metsäkorjuu Kauhanen Oy Turun Hovirakennus Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400 297 863 Elisabetinkatu 10, Turku Puh. 044 016 0674 Miilun Haukat Ky Kaivinkoneyhtymä Hokkanen & Hokkanen Kärkelänperäntie 343, Kestilä Kirjosieponkatu 8, Piispanristi Puh. 041 724 6087 Puh. 0400 824 284 Kirkkonummen Kodinkonehuolto Oy Kirkkotallintie 4 A, Kirkkonummi Puh. 050 3799 155 KMJ-Engineering Oy Tiedepuisto 4, Pori Puh. 010 422 3390 Kopar Oy Kolarin Säle Lappeantie 431, Kolari Puh. 0400 393 537 4/ 2 0 12 Taitorakennus Lehtola Harri Oy Olli Rakennuspelti Oy Rovarauta Oy AD Auto-Sippola Muistolantie 86 C, Otalampi Puh. 040 722 8311 Koneurakointi Kempas Nivankankaantie 11 B, Liperi Puh. 0400 182 318 Marjaniementie 30, Huutomäki Puh. 045-3200 881 ATT-Putki Oy Porvoonkatu 5-7, Helsinki Puh. 040 547 5725 Uudenmaan Kuivauspalvelu Yrjönkatu 22, Pori Puh. 0500 593 596 Mahlamäentie 2, Launonen Puh. 0500 836 321 Nikkarinkuja 6, Rovaniemi Puh. 040 5433 863 Tornion Autoapu Oy Torpinkatu 13, Tornio Puh. 045 312 3135 Kiinteistösaneeraus Koskinen Oy Urheilukatu 4 B 24, Helsinki Puh. 0400 600 641 Maanrakennus Lindqvist Oy Sienitie 9, Helsinki Puh. 045-1200 420 Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Puh. 0400 481 024 Tunturi Auto Oy Seinäjoen Teollisuussähkö Elektroniikkatie 3, Oulu Puh. 040 1588 787 Agco Sisu Power Oy Puh. 06-414 814 Symppis-koti Oy Eemeli Jääskeläinen Tmi Lahja- ja Sisustusliike Iloinen Viivi Matkuntie 283, Humppila Puh. 0400 808 761 Tapetointi ja Maalaus A. Pitkänen Airport Hotel Oulu Kodinkonehuolto PP Macin Kummikuja 6, lapinlahti Puh. 017-731 666 Adato Energia Oy Helsinki Puh. 09-5305 2700 Suomen Talousverkko Oy Östman net Ab Porin Isännöintikeskus Oy Rocksand Oy Korjaamo S & M Erkkilä Oy Pilkantie 69, Tarnala Puh. 0400 803 981 Tikkasentie 2, Oulu Puh. 08-552 1444 Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh. 05-451 3449 Ytinkari 10, Haukipudas Puh. 08-542 2211 www.symppis-koti.fi Laatokan Lankku Oy Oulun Vuokrakone Oy Asemakatu 2, Lahti Puh. 0102 311 990 Linnavuorentie 8-10, Linnavuori Puh. 03-341 7111 Ulvilantie 71, Orimattila Puh. 06-471 4133 Kuusirannantie 41, Maavesi Puh. 0400 161 471 Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky Sepänkatu 2, Parkano Puh. 03-440 180 Kodinkonehuolto Hasko & Myyry Itäkatu 7, Kotka Puh. 05-210 9660 Kourukeskus Paappanen Oy Metsä- ja Moniapu Kastehelmi Lahden Elektrohuolto Ky Konehuolto Neuropsykologiapalvelu A ja J Kauppinen Oy Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 03-222 6020 Asemakuja 3, Konnevesi Puh. 0400 340 486 Rauhankatu 12, Rauma Puh. 02-8211 694 Oikun Sähkö Talvikkirinne 4 A 6, Vantaa Puh. 050 357 4179 Kiinteistöhuolto Tmi K. Nevalainen Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy Kaskenkatu 10, Turku Puh. 02-2311 030 Jokijalantie 22, Kolari Puh. 016-561 500 Ryhmäkoti Lumikki Oy Ahopellontie 9, Rusko Puh. 0400 320 071 Tekplast Oy Kasken Apteekki Kaivuri Koot Oy Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh. 02-233 1500 Keskitie 31 as 2, Raisio Puh. 02-533 2680 Markkulantie 11 B, vantaa Puh. 040 352 8552 Maxmovägen 241, Maxmo Tilitoimisto Ask-Tilit Ky Huuskonen/ Puutarhuri Koskinen Tmi Olli-Pekka Kone-Konkari Tuoppikuja 2, Vääksy Puh. 040 268 904 Jänismaantie 16, Kokkola Puh. 0400 268 904 Ekenäs Sjuktransport Ab Tmi Heikki Kastari Yrityspalvelu Harju Oy KPA-Rakentajat Oy Heikkiläntie 177, Keuruu Puh. 014-751 4411 Trollbergintie 11, Tammisaari Puh. 044 358 3597 Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Koulutus- ja konferenssikeskus Iso Kirja Haukkarinkatu 4 C, Kemi Puh. 0440 588 790 Ohjaluodontie 250, Rusko Puh. 040 515 0907 Naantalin Seurakunta Kalajoen Metsäkoneurakoitsija Teollisuusrakennus Oy Rauno Simoinen Kemin Matto- ja Maalaustyöt V. Soini Helsinki Puh. 045 679 2200 www.mrhifi.fi Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh. 050 564 2936 Leppojantie 220, Orimattila Puh. 050 355 7221 Jussintie 26, Valkeakoski Puh. 040 584 2152 Näsiänkuja 5 B 13, Kangasala Kranaatinmäentie 49, Pirkkala Puh. 040 588 9625 Rauhankankaantie 246, Kärsämäki Puh. 0400 873 206 Valtatie 2-4, Kittilä Puh. 040 589 4910 J. Tavela ja kumpp. Ky Vihiluoto 10, Oulu Puh. 08-514 5100 Vehmersalmi Puh. 044 571 8404 Wolffintie 36 F 12, Vaasa Sokerikatu 3 A as 1, Salo Puh. 0400 825 916 Tuusula Puh. 044 730 4443 Sippola Puh. 050 4611 320 J-PV Kuljetus Kauppakatu 68, Varkaus Puh. 040-550 6700 Nappitiikerit Oy Degerbyntie 11, Degerby Puh. 040 703 5168 Hibox Systems Oy Ab Lemminkäisenkatu 14-18 C, Turku Puh. 075 008110 Kyykivi Oy Vanhatie 28, Iittala Puh. 040-500 5749 Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Myllytullinkatu 7, 90100 Oulu Puh. 0400 682 204 Hoivakoti Villa Lande Loviisa • Puh. 0400 307 961 Alajärven Apteekki VL-Paperituote Keskuskatu 14, Alajärvi Puh. 06-557 2249 Tuulos Puh. 0500 476 003 Koppelonkuja 1, Heinola Puh. 0400 558 319 Nykänen Saul Tmi Taxi S Sari Lähde Talohuolto H. Volotinen Pieksämäki Puh. 040 590 9018 Metallinhankintaa Saneeraus- ja maalaus Erander Seuravuorenkatu 17, Paattinen Puh. 0500 783 389 32 Taksi Jorma Klami Kauvatsa • Puh. 050 545 5640 Rahtikatu 20, Joensuu Puh. 0400 275 478 Riken Autopaja Team Käpäläkopla Aitolahdentie 32, Tampere Puh. 050 9220 135 Tuusula Puh. 050 304 9866 Teräsjärvi Oy RB-Palvelut Baazo Sinful Skin Tattoo Poikojantie 1, Lieto Puh. 02-487 6082 Kala-Matti 1 B 40, Espoo Puh. 0400 877 146 Laivalahdenkaari 30, Helsinki Puh. 045 122 8403 Teuvan Rengas Oy RM-LVI Tekniikka Oy Skanska Asfaltti Oy Parkintie 6, Teuva Puh. 06-267 2053 Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori Puh. 0500-568 909 Tietoapila Par-Geo Oy Kivikyläntie 463, Mynämäki Puh. 0400 784 303 Pajutie 4, Taivassalo Puh. 040 823 8041 K & O Tiilikainen Oy Rautia K-Maatalous Uittamontie 4 A 57, Helsinki Puh. 0400 316 320 Rautatienkatu 2, Kankaanpää Puh. 02-572 900 Insinööritoimisto Tuomo Hinkkanen Ky Porotila Mäntyranta Ky Munalantie 71, Kauvatsa Puh. 0400-440 147 Itäpuolentie 36 D, Lankojärvi Puh. 0400 152 353 Tietotarha Oy Simon Apteekki Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400 409 271 Ratatie 8, Simo Puh. 016-266 009 Pietniemen Saunatupa Ky NESTE Viherlaakso Hankimaantie 101, Pori Tila- ja pöytävaraukset 040 7574 723 www.saunatupa.fi Rajamännynahde 1, Espoo Puh. 09-599 626 Ark. 6.30-24, la-su 8-24 - Kahvio, pikapesut ja K-Market Erkko Näppi Oy Laajasalon Sähköpalvelu Oy Ailinpolku 5, Eurajoki Puh. 02-868 2645, 0500 830 361 www.erkkonappi.fi Epn-Line Oy Aarholmankuja 4 A, Helsinki Puh. 040 565 2306 [email protected] SÄHKÖALAN TYÖT Laskentalinja Oy Vähäraumantie 67 A 3, Pori Puh. 040-9011 853 Savonkatu 30, Leppävirta Puh. 040 192 3030 www.laskentalinja.fi Kirkkonummen Palvelukoti Solvik Oy palvelukoti Tikankolo Oy A-Lattiat Nåhls & Salo Oy Kirkkonummi • Puh. 0500 544 812 Nosto ja Kuljetuspalvelu M. Ervasti Järvenpääntie 10, Kuusamo Puh. 0400 588 156 www.nostojakuljetuspalvelu.fi Mä-Va Kuljetus Oy Länsipuisto 20 A, Pori Puh. 0500 227 169 Porin Mainostuotanto Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-6338 730 Tmi Johanna Niemenmaa Vasaratie 4, Vaasa P. 0400 667 658, 0400 667 657 Cafe Teljäntori Yrjönkatu 15, Teljäntori, Pori Puh. 02-6411 977 Korjaamo Juvakka Ky Viistokatu 9, Lappeenranta Puh. 040 5864 189 - Caravan-huolto - Matkailuautojen ja vaunujen huollot Automaalaamo ja kolarikorjaamo Selivaara Oy Karjasillantie 26, Pori, Puh. 040 508 3073 - Täydenpalvelun automaalamo ja kolarikorjaamo Dragontrans Oy Ulankatu 9, Rovaniemi Puh. 0207 19 211 Ski & Wood Suksihuolto ja Taidesahaus Häkkisenkatu 12, joensuu Puh. 0400 276 322 Smart Autokoripalvelu Pressan Pizza Cotton Grill Polttopuu ja Konepalvelu Palm PORI Hollola Puh. 044 968 9806 Parturi-Kampaamo Hiuslumo Por-te-ma Oy Paten Rengas Oy Porvoon Teollisuussähkö Oy Orikoskentie 20, Urjala as. Puh. 040 740 5558 Korjuuntie 17-19, Pori Puh. 02-6411 960 Perhekoti Rauhanlinna Tyventie 3, Pori Puh. 0500 741 815 Mäkikuja 6, Hinthaara Puh. 040 702 4255 Puhdaskoti Anne Lehtonen Palokankaantie 11, Jyväskylä Puh. 040 500 7508 Rauhankatu 20, Rauma Puh. 02-825 1658 Haukisenkatu 5 E 37, Tampere Puh. 040-824 1959 SMTEC Oy Ltd PL 8 Smithers Oy Päiväkoti Kulkunen Oy Kauppatie 5, Mustasaari Puh. 050 3588 288 Hernepellontie 15 F, Helsinki Puh. 0400-839 003 Suomen Europeus Oy Perhekoti Lilli Oy Satakunnankatu 29, Pori Puh. 02-646 9131 Crookus Ky Halsuantie 3, Helsinki Puh. 0400 440121 EH-Services Oy Hirsikankaantie 7, Lehmo Puh. 050 522 8300 Espoonlahden Putki Oy Sahatie 10, Heinämaa Puh. 03-778 6663 ATK-Kirjanpito Kiiskenevä 1, Espoo Puh. 010 3200 400 Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A 2, Haapavesi Puh. 08-451 287 ATK ja RTV Paja Kalevi Okkonen Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki Ylinenkatu 16, Uusikaupunki Puh. 0500 707 669 Puh. 02-842 2822 Euran Maakone Oy Vahenojantie 19, Eura Puh. 0400 595 277 www.alco.fi BM Raudoitekonsultit Oy Turuntie 15, Kauttua Puh. 02-864 8107 Rauman Lämpökartano Metallitie 20, Rauma Puh. 02-822 5502 Isännöinti R. Partanen Mykkäläntie 5, Lapinlahti Puh. 050 363 1779 Isännöitsijätoimisto Jarmo Rantamäki Unioninkatu 18, Helsinki Puh. 0207 756 640 Active Dog Ay Tapionpolku 15, Martinniemi Puh. 040 529 8225 Auramaa-Yhtiöt Oy AD-Rantahuolto Oy Autohuolto Meg Ahlström Consulting Oy Luistarintie 31, Kauttua Puh. 040 700 6993 Asentajantie 17, Kokkola Puh. 040 7400 300 Backman Group Oy Siilinkuja 4, Rantasalmi Puh. 040 822 4816 Lohitie 8 D, Piispanristi Puh. 040 774 1716 K-Extra K. Elo Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh. 0400 498 888 Pietiläntie 19 C 14, Nummela Puh. 045-634 2232 Koskenkylänraitti 59, Honkilahti Puh. 02-866 8056 Ehox Tuote Oy Heinolan Huoltokeskus Oy Isännöitsijätoimisto Pekka Kuparinen Oy JME Catering Oy Kangasalan Lavamäentie 275, Vahto Puh. 050 3010 373 Ficote Oy Kaivokatu 5-7, Heinola Puh. 03-714 2020 Malmikatu 5 B, Joensuu Puh. 013-222 350 Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh. 040 574 8903 Käpylänkatu 21, Kotka Puh. 0500 559 631 www.dragontrans.fi Myllynotkontie 1, Vihtavuori Puh. 0400 641 371 Nordic Service Group Rakennusnurkka Oy Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa Puh. 044 0226 789 Heinänkorsi Raimo Heino Tmi Rohdaistentie 53, Lappi Puh. 02-8260 639, 0400 128991 KOULUTETTU HIEROJA Kumpukuja 3, Rajamäki Puh. 0400 423 536 - matalaenergia/pasiivitalot Rikevägen 114, Forsby såg Puh. 0400 477 552 Runeberginkatu 32, Helsinki Puh. 09-4366 560 Parketti Suvala Oy BH-Rör Oy Hoitokoti Pikkupiha Huoltamo Teppo Timonen Haapajärven Hasa Oy Asemantie 34, Tohmajärvi Puh. 010 423 5520 Terttuseljantie 4, Hämeenlinna Puh. 050 572 1966 Kotkatie 4, Parainen Puh. 040 565 7229 MPI-Konsultit Oy Bellerest Käännökset Oy Ammatillinen Perhekoti Muksumäki Oy - kaupunki-, tie- ja rakennussuunnittelu Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki Puh. 0400 766 991 Tynkkyläntie 201, Savonlinna Puh. 044 570 3574 Tennispalvelut Liukkonen BR-Tuote Oy Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy Unioninkatu 6 A 39, Helsinki Puh. 09-666 377, 040-5022 652 Rinkelinkatu 47 A, Hämeenlinna Puh. 040 508 6696 Kouluelektroniikka Oy Karjalankatu 12, Rauma Puh. 02-822 1760 www.kouluelektroniikka.fi Rauman Rakennemiehet Oy Laakeritie 2, Rauma Puh. 02-824 0316, 040 566 3706 [email protected] Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh. 013-896 862 City Car Wash Ab Köpmansgatan 16, Jakobstad Puh. 050 400 6278 Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh. 050 557 2177 Laivavarustajankatu 2, Helsinki Puh. 0206 661 030 Jäähalli Oy Maauuninkuja 4 G 66, Vantaa Puh. 045-132 5171 Kangasala • Puh. 040 570 5484 Hoffes El Ab Katajaharjuntie 2, Kuusankoski Puh. 05-353 0199 Huonekaluliike Veljekset Rinteelä Ilomäentie 4, Laitila Puh. 02-856 566 Hyttisen Eristysliike Oy Peräsimentie 15, Pori Puh. 02-633 5765 A-R Turve Oy Speeltech Oy Hämeen Laaturemontti Oy ASH-Metalli Oy Hitsauspalvelu Söderström Tmi Rautakatu 8, Peräseinäjoki Puh. 0400 906 315 Tikantie 1, Kangasala Puh. 040 351 7674 33 Turkkirata 23, Pirkkala Puh. 0400 730 671 Skepsmalmintie 71, Paippinen Puh. 0400 318 194 Runebergin Apteekki Hiljalankatu 7, Haapajärvi Puh. 08-769 4111 Haka-Kirppis Oy Mäkikuumolantie 3, Hyvinkää Puh. 0400 609 811 Kiinteistötoimisto Antila Nortamonkatu 6, Rauma Puh. 0500 591 161 Hammaslääkäri Matti Laiho Raskinpolku 9 C, Turku Puh. 02-253 9092 Harjun Oppimiskeskus Oy Katariinankuja 19, Ravijoki Puh. 05-229 5500 4/ 2 0 12 Heinoja Oy Kirjanpitotoimisto Maariankatu 4 B, Turku Puh. 02-275 1900 Konehuolto A. Rantanen Tervalantie 118, Mänttä Puh. 040 830 1638 K-Market Liikenne Kivenlahdentie Kivenlahdentie 5, Espoo Puh. 09-809 1811 KM RRR-Yhtiöt Oy Hammaslääkäri Airi Tanner Firma Rehnberg Jerker Helsingin Toimistosiivous Oy Forssalasi Oy Kytösuontie 8 A 2, Helsinki Puh. 0400 501 701 Mäntyläntie 5, Forssa Puh. 03-422 0616 Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh. 0400 863 366 Kotkan Kontio Apteekki Kiinteistöhoito Oy H. Männistö Lasten ja vanhusten hoivapalvelut Viklund Siivoussissit LU-Laskentapalvelu Tmi Jeptron Jakobstads BilskrotPietarsaaren Autohajottamo Oskelantie 5 A 6, Helsinki Puh. 09-5877 536 Karhulantie 30, Kotka Puh. 05-2200 440 KTH-Sähkö Tornio Puh. 016-431 066 Kullervonkaari 39, Kuluntalahti Puh. 050 467 1103 Kotimaalari Erja Leppävuori Kukkapuoti Johanna Kurvintie 17, Pertteli Puh. 040 824 5672 Roopintie 1, Pyhäntä Puh. 08-812 3551 www.pyhannanvesi.fi Kalliolan Vastaanotto- ja Nuorisokodit Sturenkatu 11, Helsinki Puh. 0400 656 739 www.kalliola.fi Ruosniementie 152 A, Pori Puh. 02-639 3911 Isoluhdan Auto- ja konepaja Tuuralantie 549, Isokyrö Puh. 040 5200 796 Rasinpisteen Yhteisö Oy Rasisalontie 542 82335 Rasivaara Puh. 044-050 0958 Jackarbyvägen 799, Porvoo Puh. 0400 478 330 Pakilantie 18, Alastaro Puh. 0500 822 845 Takahuhdintie 58, Tampere Puh. 040 537 9111 Vapaudenkatu 43 LH 12, Jyväskylä Puh. 040-751 8652 Kahvila-Ruokailupaikka Tuulenpesä Könönen Petri Tmi Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Kiap Oy Kuusamontie 1623, Suomulahti Puh. 016-883 718 Allintie 55, Kotka Puh. 044 317 1510 Kuormakuja 2, Nummela Puh. 040 831 4374 Launatie, Pietarsaari Puh. 0500-669 671 KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Pyhäjärven Kaislarannan Palvelukoti Tikkalantie 15, 86800 Pyhäsalmi Taimi Piippo, puh. 0207 713 636 www.tukena.fi Jamava Tmi Maliskyläntie 129, Nivala Puh. 044 290 2890 Tmi Jarmon Taksi Vehmersalmentie 405 D, Konnuslahti Puh. 040-549 2744 JMN-Racing Oy Paanamäentie 46, Nummi Puh. 045-1120 180 Laitilan kaupunki Keskustie 4, Mustasaari Puh. 06-327 7111 www.mustasaari.fi Mukana hyvässä elämässä Kuopio Puh. 040 168 0205 Medifamilia Oy Hallituskatu 13-17 E 49, Oulu Puh. 050 301 3248 www.medifamilia.fi Ylöwood Oy Notkokuja 1, Kuru Puh. 044-998 0502 Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin Ky Myllyojantie 2, 21520 Naskarla Puh. 0400-929 220 www.v-suomenehp.fi Voiko koko lukion opiskella verkossa? Yrjönkatu 8-10 B 25 Helsinki • Puh. 0207 430 800 www.perussuomalaiset.fi Kaislatie 2, 21200 RAISIO Puh. 02 434 7000 www.bioteekki.fi Sossonniementie 22, 93600 Kuusamo Puh. 044 778 9200, fax 08-852 1252 [email protected] www.kuusamohirsitalot.fi Kimmo Laihonen Tmi Maken Autokoulu Oy Simolantie 49, Masku Puh 040 581 5892 Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Säästäkää energiaa, hankkikaa kotimainen helppohoitoinen öljypoltin Puh. 06-225 3698 4/ 2 0 12 OILON OY Lahti • Puh. 03 85761 www.oilon.com 34 www.puustelli.com Kaitilankatu 11, Kouvola Puh. 0207 403 200 Hyvää Joulua! Hattelmalantie 2, Helsinki Puh. 09-350 5030 Terästarvike Oy AITOON KOULUTUSKESKUS Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi 35 4/ 2 0 12 Kaunista joulua ja onnellista uutta vuotta toivoo ADHD-liiton väki