1/2011 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD saa kasvot s. 10 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita s. 16 1 Virtuaalista vertaistukea s. 24 1/ 2 0 11 sisällys Tässä numerossa 3Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. 4Puheenjohtaja 5Kolumni − Yhdessä enemmän ja useammille 6Kolumni − 50 lennokasta vuotta 7 Tuetut lomat − aikaa itselle tai koko perheelle 8 “Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa” ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 [email protected] www.adhd-liitto.fi 10 ADHD saa kasvot 14 Lukuvinkkejä Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11 Puh. 050 354 4325 18 “Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho!” 19 Turneella Turussa Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 [email protected] Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 [email protected] Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 [email protected] Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] 16 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita. Mitä voin tehdä? 20Jäsenyhdistykset 24 Oulun seudun neuronuoret kokeilevat virtuaalista vertaistukea 26 ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa 27 Liiton uutisia 28 Esittelyssä ADHD-liiton vuoden 2011 hallituksen jäsenet Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh. 040 777 1207 [email protected] Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 [email protected] ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 [email protected] 1/ 2 0 11 2 pääkirjoitus Kuva Silva Lehtinen Hyvät lukijat, Vuosi alkoi ADHD-liitossa ”täydellä miehityksellä” ja paljon meillä onkin tehtävää. Tässä ajassa strategiat ja ohjelmat ovat keskiössä. RAY on uusinut avustusstrategiansa vuosille 2012–2015, Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 julkaistiin tammikuussa 2011. Strategian tavoitteena on nostaa sosiaalinen kestävyys taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) strategian vuosille 2011–2020 visiossa Suomalaisilla on hyvä ja terve elämä sosiaalisesti oikeudenmukaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa. Myös ADHD-liitossa työstetään tänä ja ensi vuonna liiton uutta omaa strategiaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan KASTE II -ohjelmaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). ADHD-liitto on esittänyt, että tulevassa KASTE II -ohjelmassa otetaan huomioon erityisnuorten (esimerkiksi ADHD-oireisten nuorten ja nuorten aikuisten), elinolot sisältäen opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja arjenhallintaan liittyvät kysymykset. Tämä nuorten ja aikuistenkin tilanne on huolestuttava. Tukea, apua ja hoitoa on liian vähän saatavissa ja harvoin oikea-aikaisesti. Asioiden hoitamista ei ole helpottanut Kelan uusi päätös olla antamatta jatkossa ADHD-lääkityksen peruskorvattavuutta yli 25-vuotiaille (joissakin tapauksissa ikäraja on 30 vuotta). Helmikuun alkupuolella saimme liittoon useita yhteydenottoja huolestuneilta aikuisilta, joille Kelan päätös saa aikaan melkoisen loven rahakukkaroon. Äkilliset muutokset korvausperusteisiin ovat kohtuuttomia. Tähän ei ole osattu varautua, ja päätös vaikeuttaa ADHD-oireisten aikuisten arkea. Joillakin sopiva hoitomuoto on kestänyt jo vuosia, ja se on helpottanut toiminta- ja työkykyä. Tällaiset äkilliset muutokset eivät lisää kansalaisten luottamusta siihen, että heidän perusturvastaan huolehditaan. Toki on mahdollista hakea kunnalta toimeentulotukea tai Kelalta vammaistuen muodossa korvausta kohonneisiin hoitokustannuksiin. Toivottavasti asiassa saadaan sellainen lopputulos aikaiseksi, joka on mm. STM:n uuden strategian linjauksien mukainen. Kehittämisessä on keskeistä linjata asioita, nyt on keskityttävä toteuttamiseen ja tekoihin. Suomeen on perustettu uusi toimija eli SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sen perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry sekä Terveyden edistämisen keskus ry. SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. Vaalit on tulossa keväällä, eli ollaan nyt kaikki aktiivisia ja kysytään eri ehdokkailta mitä he ovat valmiita tekemään mm. ADHD-oireisten lasten, nuorten, aikuisten ja heidän läheistensä tukimuotojen parantamiseksi. Samalla on hyvä mahdollisuus antaa ehdokkaille ja tuleville kansanedustajille perustietoa ADHD:stä. Materiaalia voi kysyä paikallisyhdistyksen toimijoilta ja lisää materiaalia saa tarvittaessa liitosta. Uutta siis edessä, nautitaan ensin talvesta ja pakkasesta! Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry 3 Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat 2/2011 3/2011 4/2011 AineistotIlmestyy 4.5.11 viikko 23 10.8.11 viikko 37 9.11.11 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 1/ 2 0 11 puheenjohtaja Puheenjohtajan pöydän ääreltä ervetuloa viettämään Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta 2011. Eri järjestöjen ja niiden paikallisten toimijoiden työ on siis huo- mattu erittäin arvokkaaksi tai ainakin tarpeelliseksi, sillä tuskinpa erityistä teemavuotta muuten olisi Euroopan komission toimesta julistettu. Kiitos ja kumarrus kaikille teille vapaaehtoiset, hyvä me kaikki! Vapaaehtoistyöstä keskustellaan varmasti monella eri sektorilla kuluvan vuoden aikana, ja noissa keskusteluissa tuskin vältetään negatiivistakaan äänenpainoa. Kuinka paljon ihmisiä voidaan velvoittaa vapaaehtoistyöhön, missä menee raja? Millaisia ovat kuntien ja valtion velvoitteet, ja kuinka eri viranomaistahot voisivat yhteistyöllä kolmannen sektorin vapaaehtoisten kanssa saada paljon hyvää aikaiseksi. Kenenkään vapaaehtoistoimijan ei kuulu korvata niitä etuisuuksia ja palveluja, jotka meille jokaiselle lakisääteisestikin kuuluvat asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta. Apuna ja tukena, asiantuntijoinakin vapaaehtoiset ovat korvaamaton voimavara, mutta tuota 1/ 2 0 11 4 T voimavaraa ei saa väärinkäyttää tai se kuolee sukupuuttoon. Näin vaalikeväänä käydään kaikkialla runsasta yhteiskunnallista keskustelua, ainakin siihen saakka, kunnes vaalit ovat ohitse. Hieman karrikoiden voisi sanoa, että jokaisesta puolueesta löytyy nyt ystävä, kunnes vaalit tiemme erottavat. Mistä löytyisi se tosi ystävä, joka puolustaisi juuri niitä oikeuksia ja parannuksia, jotka esimerkiksi ADHDoireisten lasten, nuorten ja aikuisten osalta olisivat ensiarvoisen tärkeitä? Lupausten ja tekojen korrelaatio selviää vasta tulevaisuudessa, mutta päätökset pitää tehdä kuitenkin jo varsin pian. Kuitenkin vain äänestämällä voi edes yrittää kantaa oman kortensa kekoon yhteisten asioiden puolesta - vapaaehtoisesti -. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] kolumni Yhdessä enemmän ja useammille U skon vahvasti järjestöjen merkitykseen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyttää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennakkoluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjien kanssa. Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi tehtävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet. Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja toimintaympäristön odotusten vastaavuutta. Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittävän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan. Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittäminen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaikutukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyötyvät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa tuntijoita. Ja mitä useamman järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmemmin signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon. Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomattavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin, joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin. Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi perhe ja elinympäristö se- ”Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen.” järjestöjen tarjoamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille ihmisille. Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapauksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asian- kä tiedot, taidot ja elintavat. Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, peruspalveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimerkiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuurisen ja poliittisen ympäristön välillä. Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen 5 kohteita kaikille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä tekemistä – laajalla rintamalla. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yhteinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille. Teksti Mika Pyykkö Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä. Kuva Wilma Hurskainen 1/ 2 0 11 kolumni 50 lennokasta vuotta Täyttäessäni 17 vuotta, tuolloin tuntui, että aika kulkee liian hitaasti. Innolla odotin aikaa, jolloin täytän kahdeksantoista. Mielessäni laskin päiviä, viikkoja ja kuukausia, jolloin koittaa se hetki, kun olen täysi-ikäinen. Nuoruuden innolla ja kärsimättömyydellä ei olisi ollut aikaa odottaa sitä suurta hetkeä. ta, ei siis mitään uutta. Nyt lähes viisikymppisenä yhtä innokkaasti pyöräilen kuin silloin pikkupoikana, jolloin liikuin innokkaasti paikasta toiseen, koen, että mieleni ei olekaan ikääntynyt samassa tahdissa kuin ulkoinen olemukseni. Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiälläkin olen kärsinyt muistiongelmis- Kuten aiemmissa kirjoituksissani olen kertonut pyörämatkastani Euroopassa, joka päättyi monien vaiherikkaiden kuukausien jälkeen. Uudet tuulet puhaltavat. Viimeisen kuuden vuoden aikana on ollut noin 40 luentotilaisuutta vuodessa ja tässä ehdin jo ajatella, että luentotoiminta on osaltani ohi. Mutta toisin kävi. Tähän mennessä maaliskuun lopusta pääsiäisviikolle huhtikuulle on sovittuna 29 tilaisuutta ympäri Suomea. Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vilkasta kevättä. Välillä mietin, kuinka jaksan vaativan luentorumban? Avioeron ja pyöräilyseikkailun jälkeen parasta on vain pitää itsensä aktiivisesti liikkeellä ja mieli korkealla, 1/ 2 0 11 6 Tällä hetkellä toivoisi, että aika kulkisi hitaammin... mutta aikaa ei voi valitettavasti pysäyttää. Katsoessani itseäni peilistä, näen sivulta harmaantuneet hiukset, mokoman kulmakarvatkin ovat rehevöityneet ja harmaantuneet. Katsoessani hieman alaspäin huomaan pyöräilyharrastuksesta huolimatta vartaloni nuoruusvuosista muuttuneen. Peili ei valehtele, sieltä näkyy ikääntymisen merkit. Mitenkäs luonne ja mieli? niin eiköhän tulevasta koitoksesta selvitä. Jokainen miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Lapsuuden jälkeen tulee nuoruus ja sitten keski-ikä. Kiihkeiden työvuosien jälkeen koittaa vanhuus ja eläkkeelle siirtyminen. Meistä jokainen voi toimillaan vaikuttaa omaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Positiivinen elämänasenne ja aktiivinen liikunta auttavat meitä jaksamaan elämässä eteenpäin. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva ADHD-liitto ry:n arkisto, Hanna-Maria Mäkelä Tuetut lomat – aikaa itselle tai koko perheelle Tuettuja lomia järjestävät monet lomajärjestöt. Lomajärjestöt ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukea saavia kansanterveysjärjestöjä, joiden lomille voi hakea kuka tahansa Suomessa vakituisesti asuva lomatuen tarpeessa oleva henkilö tai perhe. Lisäksi monien muiden järjestöjen kautta voi hakea erilaisille tuetuille teemalomille. Lomia järjestetään ympäri vuoden eri puolilla Suomea. Tuetut lomat on suunnattu vakituisesti Suomessa asuville henkilöille tai perheille, joiden elämäntilanne on sellainen, että lomalle pääsy muuten on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Vaikea elämäntilanne voi johtua esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista työttömyyden seurauksena, sairaudesta tai muuten haastavasta perhetilanteesta. Lomien mahdollisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi yksinhuoltajat, pienituloiset, suurperheet, vammaisperheet, eläkeläiset, työttömät, omaishoitajat sekä kuntoutujat. Lomien tarkoituksena on antaa mahdollisuus arjen rutiineista ir- tautumiseen, rentoutumiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monilla lomilla käsitellään lisäksi erilaisia hyvään oloon ja terveyteen liittyviä asioita. Lomille osallistutaan kohderyhmästä riippuen joko yksin tai yhdessä esimerkiksi perheen kanssa. Erilaisia lomateemoja on valtavasti, ja teemojen mukaan lomien kohderyhmät vaihtelevat suuresti. Lomia järjestetään usein kylpylöissä sekä muissa soveltuvissa ympäristöissä, joissa on myös hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, monipuoliseen harrastamiseen sekä luonnossa liikkumiseen. Lomat kestävät tavallisesti viisi vuorokautta, ja lomilla on puoli- tai täysihoito (tämä selviää aina kunkin loman tiedoista). Lomille haetaan täyttämällä huolellisesti lomajärjestön hakulomake, joka lähetetään lomajärjestöön. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei suurimmalla osalla lomajärjestöjä huomioida. Hakemuksia saa tilattua lomajärjestöistä ja osalla järjestöistä hakemukset löytyvät myös tulostettavina heidän www-sivuiltaan. Yleensä hakemukset tulee olla lomajärjestöllä kaksi tai kolme kuukautta ennen loman alkamista, mutta hakuaika on aina syytä tarkastaa kyseisen loman tiedoista tai loman järjestäjältä. Lomakkeeseen kirjataan tar- kasti omat perusteet, miksi juuri sinun tulisi päästä tuetulle lomalle. Lomalle pääsyyn vaikuttaa muun muassa tulotasosi, elämäntilanteesi sekä mahdolliset sairaudet. Myös aikaisemmat saadut lomatuet vaikuttavat päätökseen. Päätöksen lomalle pääsystä tekee aina lomajärjestö. Kaikille lomalle hyväksytyille tulee kutsukirje lomalle. Kielteisistä päätöksistä ei välttämättä tule erillistä tietoa. Vaikka lomat ovat tuettuja, eivät ne ole osallistujille kuitenkaan aivan ilmaisia. Osallistujat maksavat omavastuuosuuden, jonka suuruus vaihtelee eri lomajärjestöjen mukaan. Omavastuuosuus on siis tarkastettava aina sieltä lomajärjestöstä, jonka lomalle on osallistumassa. Lisäksi osallistujat maksavat itse matkakulunsa lomapaikkaan. Omavastuuosuuteenkin on mahdollista saada avustusta, sillä sosiaalitoimisto tai seurakunta voi myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Lähteenä on käytetty sivustoa www.lomajarjestot.fi Lomajärjestöjä: Akava-järjestöjen Lomayhdistys – A-lomat ry puh. 020 111 2770 www.a-lomat.fi Lomayhtymä ry puh. 020 756 9700 www.lomayhtyma.fi Pvv Lomakotisäätiö puh. 03 647 0821 www.pvvlomakoti.fi Huoltoliitto ry puh. 09 434 2640 www.huoltoliitto.fi Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry puh. 09 241 8406 www.mtlh.fi Solaris-lomat ry puh. 0600 418 200 www.solaris-lomat.fi Kotien Puolesta Keskusliitto ry puh. 09 760 410 www.kotienpuolesta.fi NASY-Naiset yhdessä ry puh. 050 341 0400 www.nasylomat.fi Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry puh. 09 2294 7230 www.sal-lomat.net Lomakotien Liitto ry puh. 09 774 0110 www.lomakotien-liitto.fi Perhelomat ry puh. 09 763 893 www.perhelomat.fi Svenska Semesterförbundet i Finland r.f., puh. 019 278 6876 www.semesterforbundet.fi 7 1/ 2 0 11 Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä, Savon Vammaisasuntosäätiö ”Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa. Kokemuksia ja tunnelmia Elämänlanka-projektin arviointifoorumista 13.10.2010. Vuonna 1989 perustettu Savon Vammaisasuntosäätiö tuottaa erityisryhmille, lähinnä kehitysvammaisille suunnattuja asumis- ja päivätoimintapalveluja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Muita asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, autistiset ja neurologisia erityisvaikeuksia omaavat henkilöt. Tällä hetkellä toiminnassa on 20 palvelukotia ja 6 toimintakeskusta. Henkilökuntaa on n. 230 henkilöä. Lisäksi vuodesta 2003 lähtien säätiössä on toiminut RAY-avusteista kehittämistoimintaa. Säätiön kehittämistoimintaa koordinoidaan kehittämisyksikössä, jonka alla kaikki säätiön projektit toimivat. Vuonna 2008 käynnistyi Elämänlankaprojekti ja viimeisimpänä Minun Asumisen Polkuni (MAP)-projekti, jossa kartoitetaan mm. kehitysvammaisten avun tarvetta asumiseen liittyen. Elämänlanka-projekti Elämänlanka-projektin tarjoamalla kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja vahvistetaan nuoren sekä hänen perheensä elämäntaitoja tulevaisuutta varten. Tavoitteena on, että nuori pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen mielekkäällä tavalla (esimerkiksi työelämä- ja sosiaalisten valmiuksien harjoittaminen, sosiaalisen verkoston laajeneminen, opiskelupaikan saaminen). Lisäksi tavoitteena on, että vertaistuen ja erityisvaikeudesta saadun tiedon kautta nuori pystyy hyväksymään oman erityisyytensä, sopeutuu elämään sen kanssa ja saa keinoja kompensoida neurologisista erityisvaikeuksista aiheutuvia ongelmia. ”Maailma silmistäs heijastuu”. Tutkimustietoa nuorten ja perheiden kuntoutuksesta. Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta haetaan parhaiten soveltuvaa mallia kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville nuorille (13–20 v.) ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä v. 2008–2013. Projektissa kehitettävän kuntoutuskurssimallin avulla etsitään keinoja ja välineitä, miten nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa alueelliseen kuntoutuskurssitarjontaan sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Projektin tavoitteena on, että kuntoutuskursseja olisi tarjolla Itä-Suomessa pysyvästi projektin päätyttyäkin. Projektin aikana on ehditty käynnistää kolme vuoden kestävää, perheille suunnattua kuntoutuskurssikokonai- 1/ 2 0 11 8 suutta. Elämänlanka-projektin ensimmäinen arviointifoorumi järjestettiin 13.10.2010 Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kuopiossa. Tilaisuuteen osallistui n. 40 henkilöä, jotka toimivat asiakasryhmän parissa eri sektoreilla (mm. sosiaali-, terveys- ja koulutoimi, erikoissairaanhoito, oppilaitokset, järjestötoimijat ja kuntoutuksen järjestäjät). Päivän aikana esiteltiin projektin kuntoutuskurssitoimintaa, kuntoutusmallia, toimintaan liittyviä tutkimuksia ja toiminnasta saatuja kokemuksia mm. kurssilaisten ja heidän vanhempiensa kertomana. Kuulijat olivat aktiivisia ja arviointifoorumi käynnisti tärkeää keskustelua kuntoutustoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen kurssikokonaisuus käynnistyi vuoden 2009 keväällä, joka sisältöineen ja aikatauluineen kuvataan alla olevassa kuviossa. Aamupäivällä esiteltiin projektin I kurssikokonaisuuteen kohdistuneita opinnäytetöitä ja pro gradu-tutkimuksia. Marjo Hujasen (YTM/sosiaalipe- Kuvio 1. Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssin sisältö v. 2009. . Silloinhan selviää mistä vain!” dagogiikka) tutkimuksen aiheena oli analysoida neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilannetta heidän hakeutuessaan kuntoutuskurssille. Nuorten elämäntilannetta tarkasteltiin heidän nykyisen toimintakykynsä, nuorten saaman kuntoutuksen ja perheen palveluohjaustarpeen kautta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä haasteita vanhemmat kokevat nuorten tulevaisuuden ja itsenäistymisen suhteen. Kirsi Röngän (TtK/kansanterveystiede) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutuskurssikokonaisuuden merkitystä nuoren ja hänen perheensä elämään sekä kuntoutuksesta koettua hyötyä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta 13–20-vuotiasta nuorta, kahdeksaa vanhempaa sekä viittä työntekijää, jotka osallistuivat I kuntoutuskurssikokonaisuuteen. Eveliina Hannonen ja Leila Ryynänen (sosionomi AMK) tutkivat nuorten kokemuksia osallisuudestaan ryhmäjaksoilla. Lisäksi he tarkastelivat, miten työntekijät tukivat nuorten osallisuutta ja mitä haasteita he kokivat nuorten osallistamisessa ”Mielestäni olin hyvin mukana ja onnistuin. Se voi olla se positiivinen kokemus, joka auttaa eteenpäin elämässä.” Kuntoutuskurssitoiminnasta saatuja kokemuksia käytiin läpi iltapäivän paneelikeskustelussa. Keskustelun päähenkilöinä olivat kolme kurssikokonaisuuteen osallistunutta nuorta ja heidän vanhempansa. Lisäksi keskustelussa olivat mukana kunnan, projektin ohjaus- ja johtoryhmän sekä projektin edustajat. Kukin nuori kertoi omasta elämäntilanteestaan ennen kurssikokonaisuuden käynnistymistä: omasta diagnoosistaan, vahvuuksistaan, arjen ja tulevaisuuden haasteista. Myös vanhemmat kertoivat omasta näkökulmastaan arjen sujuvuudesta, siinä koetuista haasteista ja motiivista hakeutua kuntoutuskurssille. Ryhmäjaksoilta nuoril- le mieleenpainuvimpina kokemuksina nimettiin toiminnalliset osuudet, kuten melontaretki, yhdessä toteutettu ruuanlaitto ja nuorten laatima leirilehti. Vanhemmat korostivat vertaistuen merkitystä: ryhmäjaksot mahdollistivat samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamisen, joka laajensi heidän näkökulmaansa oman perheen tilanteeseen. Tärkeänä koettiin myös koko perheen mahdollisuus osallistua ryhmäjaksoille. Lisäksi paneelikeskustelussa käytiin läpi kunkin perheen yksilöllisten palveluohjausprosessien sisältöä. Yhden kurssille osallistuneen nuoren kohdalla kolme tapaamista kotipaikkakunnalla oli konkreettisesti käynnistänyt nuoren itsenäistymisen lapsuudenkodista. Itsenäistymiseen tarvitut tukimuodot löytyivät kotikunnan järjestämänä ja nuori sai rohkeutta haaveensa toteuttamiseen. Yksi nuorista oli saanut tarvitsemansa tukimuodot koulunkäyntiin sekä ensimmäisen kuntoutusmuodon toimintakykynsä tukemiseksi. Lisäksi kahdelle perheelle oli järjestynyt palvelusuunnitelma, josta he eivät aiemmin olleet tietoisia. Neuropsykologi Taisto Leppäsaari luennoi päivän lopuksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämistarpeista, jonka pohjalta pohdittiin muun muassa neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyvää käsitteistön ja palvelurakenteen monimutkaisuutta. ”Tietoa ei koskaan tässäkään asiassa ole liikaa” Arviointifoorumiin osallistuneet henkilöt arvioivat palautteissaan tilaisuuden kokonaisuutta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisesti pidettiin tilaisuuden dialogisuudesta ja käytännönläheisyydestä: nuoret ja vanhemmat olivat kertomassa kurssikokonaisuuden sisällöistä ja omista kokemuksistaan. Tärkeänä koettiin kuulla nuoria ja perheitä sekä käytäntöjen toteutumista eri kunnissa. Osallistujat kaipasivat lisätietoa laajemmallekin kuulijakunnalle sekä konkreettisia työ9 kaluja asiakkaiden ohjaamiseen käytännön työssä. Tutkimukset ja päivän esitykset ovat luettavissa osoitteessa: www.savas.fi/materiaalipankki/. Osallistu seuraavaan arviointifoorumiin tai kuntoutuskurssille! Elämänlanka-projekti järjestää vastaavan arviointifoorumin Mikkelin keskussairaalan auditoriossa (osoitteessa Porrassalmenkatu 35–37) 12.4.2011 klo 8.30–16.00. Päivän aikana esitellään kuntoutuskurssitoimintaa ja kuullaan kurssikokonaisuuteen osallistuneiden nuorten ja vanhempien kokemuksia kuntoutuksesta ja elämästä neurologisten erityisvaikeuksien kanssa. Lisäksi neuropsykologi Merja Varpamäki kertoo palvelujärjestelmän toimivuudesta erikoissairaanhoidon näkökulmasta katsottuna. Osallistuminen tilaisuuteen on maksutonta. Vastaavanlainen tilaisuus järjestetään Joensuussa syksyllä 2011. Projekti järjestää v. 2011–2012 IV kurssikokonaisuuden, johon hakuaika on käynnissä. Lisätietoa kuntoutuskurssitoiminnasta ja arviointifoorumista saa osoitteesta www.savas.fi/elamanlanka/ tai ottamalla yhteyttä projektin työntekijöihin. Marjo Hodju Kuopio Projektipäällikkö P. 040 721 0752 [email protected] Kirsi Rönkä Kuopio Kuntoutusohjaaja p. 040 509 3614 [email protected] Leila Ryynänen Joensuu Kuntoutusohjaaja p. 044 022 8937 [email protected] 1/ 2 0 11 ADHD saa kasvot Madeline ei pidä siitä, jos on likaista, mutta pieni kaaos ei häntä häiritse. I dea ryhtyä kuvaaman aikuisia, joilla on ADHD, pulpahti mieleeni ajaessani huhtikuussa 2010 Kuopiosta takaisin kotiin Varkauteen. Olin ollut siskoni kanssa kuuntelemassa Markku Mutasen luentoa. Mutanen oli tuolloin lähdössä polkupyörä matkalle kohti Eurooppaa. Hän toivoi, että joku rohkea nainen jatkaisi hänen työtään. Tämä ajatus pyöri koko kotimatkan päässäni ja yks kaks minulla välähti. Miksi minä en voisi omalla tavallani tuoda esille ADHD:hen liittyviä asioita. Tämä minun tapani olisi lähestyä aihetta valokuvien kautta. kolmesta kuuteen täysi-ikäistä naista, jotka suostuisivat kuvattaviksi. Ja löysinkin Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n forumin ja omien tuttavieni kautta viisi naista kuvattaviksi. ADHD:n kasvoina ovat Emmili Kananen Toivakasta, Heli Myllylä Laukaasta, Päivi Tasala Nokialta, Madeline Lehtoniemi Sastamalasta ja Mitte Vesterbacka Humppilasta. Kesän ajan kypsyttelin mielessäni ajatusta valokuvanäyttelyn toteuttamisesta. Ja syksyllä, kun oma elämän tilanteeni sen salli, päätin ryhtyä toteuttamaan ideaani. Ajatuksenani oli löytää Heli on töissä Suomen Kansanterveysyhdistyksellä varainhankkijana. Hän on 27-vuotias ja hänellä on kaksi lasta. Diagnoosin Heli sai viime kesänä, kun hänen pojallaan oli ensin diag- 1/ 2 0 11 10 Emmili on 24-vuotias koti-äiti, jolla on kolme lasta ja odottaa neljättä. ADHD-diagnoosin hän on saanut keväällä 2010. Hän pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. nosoitu ADHD. Hän piirtää sarjakuvaa Adimama. Helin luovuus on loppumatonta. Päivi on sisustussuunnittelija ja hän on mukana Prameet Neliöt osuuskunnassa. Hänelläkin on kaksi lasta ja hän on 32-vuotias. Päivi taas on saanut diagnoosin syksyllä 2009. Hän on luullut itseään aina laiskaksi ja saamattomaksi, diagnoosin myötä tämäkin mielikuva sai muuttua. 28-vuotias Madeline odottaa tällä hetkellä ensimmäistä lastaan. Hän on saanut diagnoosin tammikuussa 2010. Madeline innostuu helposti asioista. Kerran hän päätti ruveta maalaaman keittiön kaappeja, mutta kyllästyttyään hommaan se on ollut melkein vuoden verran kesken. Mitte opiskelee monimuotokoulutuksessa hevostenhoitajaksi. 32-vuotiaalla Mitellä on myös kaksi lasta. Miten ADHD on diagnosoitu 2008. Mitte on kokenut lääkityksestä olevan paljon apua. Nykyisestä opiskelusta ei ilman lääkkeitä olisi Miten mukaan tullut yhtään mitään. Osan kanssa olemme jo aloittaneet kuvaukset. Tarkoituksena on kuvata näiden naisten tavallista elämää ja kommelluksia ADHD:n kanssa. Kuvaaminen kestää vuoden 2011 ajan ja käyn jokaisen luona noin kerran kuukaudessa kuvaamassa. Kaikkien valokuvien ei ole tarkoitus alleviivata sitä, että tässä nyt on ihminen, jolla on ADHD. Kuvissa tulee näkymään jokaisen oma persoona ja näiden naisten aivan tavallinen elämä, opiskelut, töissä käyminen, harrastukset, lasten saaminen ja naimisiin meneminen. Vaikka jollakulla on ADHD ei se tarkoita sitä, etteikö voisi elää aivan tavallista elämää. Miksi mukana on vain naisia? Ajatus on lähtenyt omasta siskostani, jolla kaksi vuotta sitten todettiin aikuisena ADHD. Nykytiedon mukaan ADHD on yhtä yleistä sekä naisilla, että miehillä. Kuitenkin ADHD:tä pidetään mielestäni vain pikku poikia koskettavana asiana. Haluan tuoda esille, että ongelman kanssa kamppaillaan myös aikuisena. Emmili pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Kuvan väritkin korostavat Päivin värikästä persoonaa. Tämän projektin tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta ja tuoda esille niitä ongelmia, joita ADHD:n kanssa elämisessä on. Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista on, että edes yksi henkilö saisi apua ongelmiin ADHD:n kanssa. Se voi olla henkilö, joka epäilee, että hänellä on ADHD ja uskaltautuu viimein menemään lääkäriin tai joku ADHD-oireisen henkilön lähimmäinen. Tai vaikka esimies, joka älyää, että toimintatapoja muuttamalla ADHD-henkilö pärjää vielä paremmin työssään. Teksti ja kuvat Mari Petäjä 11 1/ 2 0 11 JANOILS Varattu Tilitoimisto ASK-Tilit Ky Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh. 02-2331 500 Forssan Lasi Oy Mäntyläntie 5, Forssa Puh. 03-4220 616 Lieksan Viherkeskus ja Jurvan Hautaus- ja Kukkapalvelu Kahl Oy Hautauspalvelu Oy Kauppatie 15, Jurva Puh. 06-363 1028 JS-Rakentajat Keskustie 98, Karjalohja Puh. 0400-985 048 Tmi Junikkala Juha Huvilatie 32 B, Klaukkala Suomen Taloperustus Oy Vanhatie 10, Tyrnävä Puh. 0440-850 127 Tomas Oy Ab Loviisa Puh. 019-531 068 Metsäpalvelu Tuomo Turunen Simo Hurtan katu 10, Lieksa Puh. 040-583 4097 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23, Helsinki Puh. 09-7250 2500 Finn Supra Oy Puh. 08-536 1167 Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh. 09-8011 381 Tmi Soini Salin Kauppatie 16, Loppi Puh. 0400-381 232 Insinööritoimisto Lausamo Oy Vapaalantie 2 B, Vantaa Puh. 09-4154 2111 Isonkyrön Kiinteistöhuolto Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio Puh. 017-287 6601 Kuljetus A. Muhonen Oy Lääkäri Jyrki Sihvonen LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Parkettiasennus Kari Tuomi Simon Apteekki Ratatie 8, Simo Puh. 016-266 009 Siivous Ekot Katavistontie 200, Säkylä Puh. 050-4010 186 Tilitoimisto Debet & Kredit Pysäkkitie 36, Isokyrö Puh. 050-3280 280 Päivöläntie 39, Helsinki Puh. 09-346 2340 Sähköliike Timon Sähköpalvelu Oy AJ-Saneeraus Reisegast Oy Kalervonkatu 24, Lappeenranta Puh. 0440-558 059 Tapiontori 1, Espoo Puh. 040-500 4797 Taksi ja Tilausliikenne Mutanen Levin Sähkö Oy Ahotie 3, Vantaa Puh. 0500-454 528 A-Lehdet Oy Puh. 09-759 61 Arolantie 2, Raiskio Puh. 040-552 6132 Espoonlahden Putki Oy Tmi Helvilä Jouni Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki Puh. 0500-707 669 1/ 2 0 11 Kilpiäistentie 22, Lahti Puh. 0400-804 875 MP-Sähkötec Oy Varvarinkatu 5, Huittinen Puh. 0500-734 063 Valtatie 2-4, Kittilä Puh. 040-589 4910 Sysimäenkuja 4, Ilmarinen Nurmijärven Seurakunta Sepon Lihatori Oy Kuljetusliike Hyötykuorma Oy www.evl.fi/srk/nurmijarvi Käsityökatu 22, Varkaus Puh. 017-552 3118 Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy Hammaslaboratorio Pekudent Oy LITTOINEN Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa Puh. 050-409 5242 Twinputki Oy Sprinkleri Lakiasiaintoimisto Petri Nieminen Tammela Diesel Oy Insinöörinkatu 23, Tampere Puh. 03-317 6552 Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 26, Salo Puh. 02-733 1923 Pyhäjoen Rakennus Oy Sähkö-Lahdelma Ky Heimo Nousiainen Ky Oikotie 6, Pirkkala Puh. 0400-832 254 Saarelantie 9, Pudasjärvi Puh. 040-7460 513 Hoffes EL Ab Yli-Haakkointie 31, Nummela Puh. 050-529 8548 Tehtaantie 13, Ylämylly Puh. 0400-679 850 AO-Rakennuspalvelu Taksi Jari Palosaari Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh. 044-300 0430 Hyvinkään I Apteekki Rikevägen 114, Forsby Puh. 0400-477 552 Postipolku 4, Salla Puh. 040-523 9316 Kuljetus Kalle Rahikainen HV Sähköasemapalvelut Oy Kauppakatu 1-3, Nokia Puh. 050-350 9323 Sarkatie 6, Hämeenlinna Puh. 0500-637 325 Puh. 06-416 2146 Hervannan Hammas Oy Puh. 06-323 1111 Talourakointi Viljanen Esko Innocorp Oy Tmi Esa A. Hartikainen Hakojärventie 216/40, Parkano Puh. 050-5500 682 Ravintorengas Oy Kuusistontie 3, Siikainen Puh. 0500-724 552 Ylhäisintie 5, Piikkiö Puh. 0400-249 858 Seinäjoen Kaupunki Liikuntatoimi Tmi Ahti Summanen Tmi Lauri Haukkaluoma Perhekoti Amanda Sorsakoski Puh. 040-7533 478 Hitsauspalvelu Söderström Myllynummentie 2, Kerava Puh. 09-279 7810 Vaasan Keskussairaala Perhekoti Touhukallio Ky www.laakkonen.fi Keskitie 31 as 2, Raisio Puh. 02-533 2680 Raatteenpolku 5, Isokylä Puh. 040-7381 880 Haaojantie 46, Purnujärvi Puh. 0500-858 928 Närveläntie 16, Salo Puh. 0400-530 960 Nuohoustyö Jukka Suominen Rannantie 5, Kärsämäki Puh. 08-771 834 Palostentie 150, Sääksjärvi Puh. 040-5692 953 Puistolantori 1, Helsinki Puh. 040-732 9565 Paalutie 3, Ilmajoki Puh. 06-424 8160 Sallaiset Tilit Ky ILV-Asennus Oy Kärenpääntie 28, Kuhmo Puh. 050-338 1172 Korvolantie 62, Nokia Puh. 03-340 0020 Torikuja 1, Hollola Puh. 03-878 610 Fincolaw Oy Eteläranta 23, Rovaniemi Puh. 0400-481 392 Lava-Store Oy Kuljetusliike J & H Ohtonen Ky Hollolan Apteekki Puhdas Kukka Ky Huhtimäentie 35, Keuruu Puh. 040-7614 502 Skeppsmalmintie 71, Paippinen Puh. 0400-319 194 WIPAK OY Ski & Wood Ketolan Autokorjaamo Joutsantie 24, Kangasniemi Puh. 0400-651 581 Juvan Teollisuuskatu 25, Espoo Puh. 040-502 9397 Kuntoilijanlenkki 2, Lieto Puh. 050-5581 503 Pöllövaaran Perhekoti Oy Sähkö ja Rakennus Laine Kasvihuoneentie 14, Kempele Puh. 044-262 7499 Puh. 06-4184 111 Kuljetusliike J. Jokela Roppilan Krouvi Sähköpalvelu Keskitalo Tasoite- ja Maalaustyöt Nikula Ky Korjaamontie 1 A, Kerimäki Taipaleentie 165, Masku Puh. 040-717 4404 Joensuuntie 39, Somero Puh. 02-7485 421 Seinäjoen Seurakunta Suksihuolto ja Taidesahaus Häkkisenkatu 12, Joensuu Puh. 0400-276 322 Lukkarilantie 19, Mäntsälä Puh. 0400-903 236 Ilomantsintie 3770, Keskijärvi Aninkaistenkatu 16 A 8, Turku Puh. 0500-278 828 Puh. 02-251 7075 Vaalan Seurakunta Kuopion Toriapteekki Kauppalankatu 3, Hyvinkää Puh. 019-451 701 Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400-668 758 Porin Puutuote Oy Pesula Iira Esplanadi 112, Hanko Puh. 019-248 6857 12 Patakuja 2, Ulvila Puh. 02-538 9832 Tampere Puh. 03-3143 4400 Tmi Ari Alho Haapaperäntie 81, Alavieska Puh. 0400-767 117 Kuljetusliike Pirjo Isokoski Tornionkatu 38, Kemi Puh. 0400-281 771 Esatesk Oy Jaakonkatu 4, Hyvinkää Puh. 0400-482 273 Helsingin Ortodoksinen Seurakunta Helsinki Puh. 020-7220 600 Tmi Jone Laine Auto-Kirmola Oy Monipalvelu L. Koskela Oy Syötekeskus Ahjokatu 14-16, Jyväskylä Puh. 0400-361 319 Nuolitie 2, Vantaa Puh. 045-121 3942 Lievestuoreen Apteekki Kartanontie 45, Pori Puh. 02-6343 400 www.syotekeskus.fi Puh. 08-815 4000 SV-Huolto Puh. 014-861 353 Haapavalkamantie 32 B, Hirvensalmi Puh. 050-5540 282 Topiron Ky Myllyojan Vene Valkolantie 257, Valkola Puh. 040-7259 398 Rahintie 98, Kustavi Puh. 0400-742 561 Tili-Kankare Kaavin Apteekki Helmikankareentie 1, Kyrö Puh. 050-591 8439 Keskustie 2, Kaavi Puh. 017-662 014 Kalatuote Annunen Oy Rakennustyö Taisto Ollila Maalausliike Veijo Haapasaari Oy Techen Oy Kylmäläntie 136, Pattijoki Puh. 044-524 8337 Soltintie 16, Lohja Puh. 050-511 8024 Katinhännäntie 49, Harjunpää Puh. 0400-590 423 Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Parkettiliike Snällström Hannu Oy Nivavaarantie 8, Rovaniemi Puh. 040-596 2240 Maanrakennus Velj. Luostarinen Ky Wartalo Kodit Oy Tossupojankuja 7, Turku Puh. 0400-521 215 Sähköpalvelu A. Kotila Oy Hesal Ltd Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Tmi Mauno Nevala Kuhmon Apteekki Erkkilänkatu 11, Tampere Puh. 03-254 3100 Tmi Matti Isopärnä Sorvaajankatu 8, Rauma Puh. 0400-122 976 Parturiliike Raili Kuivanen Muotialantie 29, Tampere Puh. 040-577 8036 Särjenmättääntie 1, Lammi Puh. 0400-103 418 ATK-Kirjanpito Kiiskenevä 1, Espoo Puh. 010 3200 400 Autokorjaamo P. Huhtaviita Oy Kenttätie 2, Kauhajoki Puh. 06-231 3232 Perhon Sairaankuljetus Autokorjaamo Laulaja Sami Syrjälä Oy Faaringintie 102, Laihia Rintiläntie 8, Perho Puh. 0400-764 096 Puh. 06-4770 277 A.Vahvaselkä Ky Condira Oy Puistotie 1, Kuvansi Puh. 0400-250 491 Karjaskylänkatu 168, Salo Puh. 050-569 2284 Neliskulma Oy Conex Press Oy Kainuuntie 89, Kuhmo Puh. 08-6550 001 Tmi Jarmon Taksi Rasmuksentie 4 A, Helsinki Puh. 050-500 4143 Vehmersalmentie 405 D, Konnuslahti Puh. 040-5492 744 A-Klinikkasäätiö Plus Kaks Kuljetus Oy Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki Puh. 0400-408 769 Kalle Kelkka Tmi Turuntie 217, Oripää Puh. 0500-535 942 Finland Motor Home Oy Vanhamäentie 96, Korpikoski Lassilanperäntie 43, Haukipudas Jokinotkontie 60, Nuppulinna Puh. 0500-753 110 Puh. 050-5635 635 Puh. 040-726 5534 N3M Power Oy Antinpuisto 8, Varkaus Puh. 010-4215 710 Autohuolto Kari Iivonen Oy Mikko Pajuniemi Tmi Kurejoentie 133, Pertteli Puh. 0400-923 498 CMT-Saneeraus Oy Viitasaaren Apteekki Postikuja 1, Viitasaari Puh. 014-5774 700 Mustapuronkatu 7, Lahti Puh. 050-567 8072 Tilimaijat Oy Heavy Rakennus Oy Mainospalvelu A. Laitinen Siilin Putkipojat Oy Pyynikin Munkkikahvila Oy Näsilinnankatu 21 A 14, Tampere Puh. 044-577 5276 JCT-Trading Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040-5854 935 Lohjanharjun Teollisuus Oy Hongistonkatu 4, Lohja Puh. 0400-894 521 Hammaslääkäri Seppo Hänninen Haarasuontie 15, Oulu Puh. 040-7611 556 Linja-autoasema, Kangasala Puh. 03-377 2774 Nummelan Aluelämpö Oy Hakonen Yhtiöt Oy Holo Solutions Oy Ltd Merkkimiehet Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh. 044-299 3767 Ylätie 46, Nastola Puh. 040-5811 910 OVH Oy Ahertajankatu 20, Järvenpää Puh. 09-2790 940 J-Metsä Oy Pietarinkatu 4, Mikkeli Puh. 0500-886 641 Rakennuspalvelu ja Kiinteistöhuolto H. Kolehmainen Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi Puh. 0400-932 825 Rakennusyhtiö J & M Kaukinen Oy Rinteentie 16, Salo Puh. 0400-533 989 Ranta-Putki Oy Ansatie 4, Vantaa Puh. 020 160 5000 Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh. 013-731 683 H. Koivisto Ky Kiertokatu 1, Raisio Puh. 0400-525 047 Tyres Tools Oy Rounionkatu 17, Nokia Puh. 010 401 7143 Turun Tankkitekniikka Sepänkatu 3, Riihimäki Puh. 050-5343 459 Lujamaalaus Oy Oppipojantie 7, Siilinjärvi Puh. 0400-672 905 Suikka Oy Yhteiskouluntie 56, Uusikylä Puh. 040-5041 825 Lautiosaaren Sähkö Ky Kivalontie 165, Lautiosaari Puh. 0400-691 404 Elmontage Ab Järnvägsgatan 15, Ekenäs Puh. 019-2390 341 Turku • Puh. 0400-252 526 Pursimiehenkatu 29-31 B, Helsinki • Puh. 09-170 037 Putkiasennus H. Karvonen Oy Turun AR-Systems Oy Arhokatu 1, Raisio Puh. 020-7792 500 Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh. 019-248 4332 Merijärven Taksipalvelu Woodwinds Bokföring P-E. Nyberg Kb Kaonpäänkatu 43, Tampere Puh. 0400-625 091 Keltamaantie 191, Merijärvi Puh. 040-5168 227 Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh. 040-722 7582 Hammaslääkäri Mika Räsänen Harjusola 1, Kangasala Puh. 03-3770 700 Hekatek Oy Yrittäjänkaari 19, Forssa Puh. 050-5848 207 Kiannan Taksi Kemin I Apteekki Asematie 1, Kemi Puh. 010-6664 230 Albertinkatu 17, Helsinki Puh. 09-681 2150 Tmi Timo Kortesmäki Valimonkatu 6, Karjaa Puh. 019-236 836 Tellsell Oy Korteskydöntie 52, Alavus Puh. 0400-369 711 Voionmaankatu 30, Jyväskylä Puh. 050-5299 390 Reissueleo AMFI Arkkitehdit Oy Raatetie 9 A, Helsinki Puh. 0400-627 358 Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki Puh. 09-681 8177 Jyväskylän Koneistuspalvelu Jykopal Parketti- ja Huoneistoremontti V. Herranen Ky K.L.M. Express Oy Vaatturiliike Sauma Oy Huoltokuja 3, Vaajakoski Puh. 014-645 411 Härjänruopantie 6, Rusko Puh. 040-779 4005 13 Kauppamiehentie 6 Puh. 09-4520 130 Jämin Tilipalvelu Puh. 03-52131 Tornionmäen Apteekki Utinkatu 17, Kouvola Puh. 05-3756 223 Tietoapila Kivikyläntie 463, Mynämäki Puh. 0400-784 303 Härmän Nauha Oy Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh. 06-4822 900 Jarexon Mäntymäentie 5, Pori Puh. 050-348 7648 ST-Sähkö Ky Tilhentie 10, Naarajärvi Puh. 0400-652 980 Fidelio Nordic Oy Lemminkäisenkatu 50, Turku Puh. 03-039 110 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh. 06-3172 000 Arkkitehdit Oy Neuropsykologiapalvelu Virta, Palaste, Leinonen Frontaali Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh. 014-720 354 Välikankaantie 17, Kuukanniemi Puh. 040-762 3162 Kiannanniementie 77, Suomussalmi Puh. 0400-386 823 Palokankaantie 23, Jyväskylä Puh. 014-613 905 Tapiolan Apteekki Sastamalan Kaupunki CNC Kakkonen Oy Kauppakatu 17 A 8, Varkaus Puh. 040-521 9525 S. Kivinen Oy Raitalammintie 5, Renko Puh. 0400-506 198 Petri Ahonen Perkolanmäentie 75, Huittinen Puh. 0400-832 041 LVI-Insinööritoimisto Akel Oy Karhutie 2, Kitee Puh. 050-322 1078 Teeman Oy Kuunsäde 2 A, Espoo Puh. 040-1766 554 Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi Puh. 02-547 1722 Rikkiläntie 22, Vainikkala Puh. 0400-554 655 Hömötiaisentie 1, Reijola Puh. 040-590 7857 Uudenmaankatu 2 A, Hyvinkää Puh. 019-433 043 Matarankatu 2 D, Jyväskylä Puh. 050-322 6532 Hitsaajantie 3, Karjaa Puh. 044-3457 105 Ketomaankatu 3, Salo Puh. 02-733 7808 Asianajotoimisto Ulla-Riitta Kylli Oy Kuvansintie 31, Varkaus Puh. 017-5580 755 Arkadiankatu 15, Helsinki Puh. 09-495 524 Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 0400-608 208 Kiinteistöhuolto Mäkelä Oy Ouluntie 35, Kokkola Puh. 040-533 3012 Kuopion ev.lut seurakunnat Koneurakointi M. Peltola Keskustie 12, Miehikkälä Puh. 040-4160 994 Konehuolto Hirvonen Oy Hietalahdentie, Tuusniemi Puh. 050-502 3420 Rakennustoimisto Lahtinen Ky Koivurinne 5, Salo Puh. 050-5712 712 Taran Tili Korsholmantie 9, Helsinki Puh. 0400-343 737 www.tarantili.com 1/ 2 0 11 l u k u v i n kk e j ä Lukuvinkkejä Paula Noronen: Supermarsu ja outo toveri Gummerus Kustannus Oy, 2010 Vauhdikasta jatkoa Supermarsun riemastuttaviin retkiin. Kirja on jälleen Paula Norosen tuttuun tyyliin kirjoitettu hyvin kuvailevalla, humoristisella tyylillä, ja kirjan ääressä viihtyvät varmasti myös nekin lukijat, joille perinteisten lasten romaanien teksti saattaa olla liian hitaasti etenevää ja yksitoikkoista. Kirja saa lukijansa hyvälle tuulelle. Kate Thompson: Yön eläjä Gummerus Kustannus Oy, 2010 Yön eläjä on vahva ja todentuntuinen kuvaus erään nuoren kasvamisesta ympäristössä, jossa nuoren elämä kulkee vaarasta toiseen ja alituinen pelko kiinnijäämisestä seuraa hetkestä toiseen. Turvallisia ihmiskontakteja ei ole juurikaan tarjolla ja elämä maalla ei houkuttele. Voiko menneisyyttään paeta vai vaaniiko se aina jossain nurkan takana yön hiljaisina hetkinä, haluatpa sitä tai et? Linda Olsson: Sonaatti Miriamille Gummerus Kustannus Oy, 2010 Sonaatti Miriamille on herkkä ja kaunis kuvaus ihmisistä, joiden eletty elämä ja menneisyys nousevat pintaan kirvelevinä muistoina ja suloisena kaipauksena aikaan, joka kerran oli ja meni. ”Kuuntelin kun sanoit nimeni, ja aika pysähtyi. Tai menetti merkityksensä. Sinkouduin ajan halki, menetin paikantajuni. Sitten kuuntelin hiljaisuutta välillämme.” Sonaatti Miriamille koskettaa kerronnallaan ja saa lukijan hyvin vahvasti vakuuttuneeksi siitä, että elämän monet vaikeatkin ratkaisut voivat saada sellaisen selityksen, että ihminen saa lopulta rauhan myös oman itsensä kanssa. ”Minusta tuntuu, että ihminen kykenee elämään kaikkien omien valintojensa kanssa. Se lienee sanomattakin selvää. Olipa asia kuinka vaikea tahansa, sen kanssa on eläminen. Ulkomaailman määräämiä olosuhteita on puolestaan vaikea sietää.” Anneli Kanto – Antti Kanto – Markku Sointu: Tehtävä maassa Gummerus Kustannus Oy, 2010 Tehtävä maassa on oivaltavasti tehty romaanimuotoinen ”oppikirja” matematiikan jännittävään maailmaan. Matematia-planeetalla päätetään, että suomalaisetkin koululaiset pitää saada innostumaan kaikista niistä mielenkiintoisista asioista, joita matematiikka tarjoaa meille kaikille ihan arkipäiväisissä askareissamme. Fractalia, Absurdicus, Transformaticus ja monet muut kiinnostavat hahmot tempaisevat lukijansa mukaan matkalle, jonka aikana moni matemaattinen solmu aukeaa uudella ja hauskalla tavalla. Pia Beck Rydahl: Nuoren Voimakirja Otava, 2010 Jokaisen nuoren mielestä oma elämä tuntuu joskus täysin kummalliselta ja erilaiselta verrattuna toisten nuorten elämään. Itsetunto, myönteinen ajattelu, miten selviytyä hengissä vanhemmistaan ja monet muut tärkeät, nuoren elämän isot asiat koskettavat kaikkia nuoria, mutta niitä ei ole helppo ottaa puheeksi toisten nuorten tai aikuisten kanssa. Nuoren Voimakirja on työkirjatyyppinen opas nuorelle itselleen. Kirjassa on jokaisesta aihealueesta puhutteleva, nuorten kielellä kirjoitettu tarina tai johdantoteksti, jonka jälkeen aihetta käsitellään vielä erilaisten pohdinta- tai testitehtävien kautta. Kirja on nimensä mukaisesti voimakirja, kirja niin nuorille kuin heidän läheisille aikuisillekin. 1/ 2 0 11 14 l u k u v i n kk e j ä Sanna Mattila-Rautiainen (Toim.): Ratsastusterapia PS-kustannus, 2011 Ratsastusterapia on tullut tutuksi monelle ADHD-oireisellekin henkilölle eräänä kuntoutusmuotona. Uusi Ratsastusterapia-kirja perehdyttää lukijansa kuntouttavaan toimintaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja saavutuksiin ratsastusterapian avulla usean eri kirjoittajan voimalla. Aiheita käsitellään havainnollistaen kulloinkin käsiteltävää asiaa runsain kuvin ja esimerkein, mikä helpottaa kirjan lukemista ilman erityistä hevos-, ratsastus- tai terapiatietämystäkin. ”Ei ole mitään palkitsevampaa, kuin hevonen joka rapsuttaa sinua takaisin, kun harjaat jostain kutisevasta paikasta juuri oikein ja oikealla tavalla. Tai jos saavut talliin, huomaat hevosesti hörisevän kun se tunnistaa sinut.” Mahtava tietopaketti niin asiantuntijoille, kuin myös niille henkilöille, joille eläinavusteinen terapia on jostain syystä ajankohtainen juuri nyt tai tulevaisuudessa. Vesa Närhi – Heikki Seppälä – Pekka Kuikka (Toim.): Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Niilo Mäki Instituutti, 2010 Niilo Mäki Instituutin ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteuttama, ensimmäinen suomenkielinen katsaus laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin, kuuluu ehdottomasti alansa huipputeoksiin. Teoksen kirjoittajajoukko koostuu alansa ammattilaisista, ja ehkä juuri siitä syystä kirja on kirjoitettu niin, että kulloinkin käsiteltävä asia taustoitetaan hyvin ja lukijalle annetaan erittäin kattava kuva käsiteltävästä aiheesta osana suurempaa kokonaisuutta. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien taustaa, vaikutuksia ja keinoja haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi lapsen, nuoren ja aikuisen arkielämässä käsitellään havainnollisesti runsain esimerkein ja kirjan taustalla oleviin tutkimuksiin ja projektitöihin nojaten, unohtamatta laajaa ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimustyötä useiden vuosien ajalta. Toivottavasti kirja päätyisi monen opetustyössä, työvoimahallinnossa tai kuntoutuksen kanssa työskentelevän ammattilaisen luettavaksi, vaikka rohkenen suositella kirjaa myös niille perheille ja aikuisille, joille oppimisvaikeusasiat ovat arkipäivää. Kirja-arviot Teija Jalanne Tony Dunderfelt: Ilon psykologia PS-kustannus, 2010 Psykologi Tony Dunderfeltin uusi kirja Ilon psykologia (PS-Kustannus) opastaa meitä jokaista löytämään iloa elämään omasta itsestämme sekä kääntämään elämän haasteet ja vaikeat hetket voitoksi. Kirja sisältää monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla on mahdollista saavuttaa uusi positiivinen vire. Harjoitteluun kannustaa se, että jokaisella meistä on mahdollisuus löytää sisältämme ulkoisista tekijöistä riippumattomia voimia - omaa sisäistä energiaa. Itsensä tunteminen ja hyväksyminen sekä itsensä toteuttaminen ovat suuria ilon lähteitä. Iloa voi kehittää muun muassa pyrkimällä keskittymään hetkiin, muuttamalla sisäistä puhettaan positiiviseksi ja kannustavaksi, päästämällä irti kuluttavista ajatuksista sekä huomaamalla elämässä jo olemassa olevan hyvän. Miltä tuntuisi vaikka negatiivisuuspaastota, jolloin elämän hyvistä asioista nauttiminen on sallittua? Tai kirjoittaa tulevaisuuskirje, jossa kuvaa omaa tulevaisuuttaan hyvässä valossa? Elämän vaikeita asioita ja vaikeiden hetkien olemassaoloa ei pyritä kieltämään, mutta niiden ei sallita vähentää tai peittää nykyhetkessä olevia hyviä asioita. Herkkyys hyvien asioiden huomaamiseen on kaikille mahdollista – se mitä ajattelen, lisääntyy! Kirja-arvio Mirjami Koivunen 15 1/ 2 0 11 Lastani kiusataan…tai hän kiu K iusaaminen voidaan määritellä seuraavasti: Kiusaaminen on epäreilua ja yksipuolista. Kiusaamista on toisen tunteiden loukkaaminen, uhkailu, pelottelu tai jonkun henkilön tahallinen sulkeminen pois seurasta. Kiusaaminen ei ole sama asia kuin raisu leikki tai kaverusten välinen konflikti. ta, vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan ongelma. Kerro lapsillesi kuinka toivot heidän käyttäytyvän. Ole luja, selkeä ja johdonmukainen. Kerro, mitä seurauksia siitä tulee, jos huomaat jonkun lapsistasi kiusaavan muita, mutta älä käytä fyysisiä rangaistuksia tai nolaamista. Ne vain tuottavat häpeää ja kertovat lapsellesi, että väkivalta on sallittua. Vanhemmat eivät halua kasvattaa lapsestaan kiusaajaa tai kiusatuksi tulevaa. Mutta sellaista tapahtuu. Itse asiassa, tutkimusten mukaan jopa 90% lapsista on ollut kosketuksissa kiusaamiseen. Lapsi on joko kiusaamisen kohteena tai itse syyllistyy kiusaamiseen (tai molempina) tai on todistamassa kiusaamista (tunnetaan myös termillä sivustakatsoja). Tee säännöt perheellesi. Esimerkiksi “meidän perheessämme ei ole koskaan ”okei” kiusata tai vaikka vain seurata vierestä jos jotakuta kiusataan. Kiusaaminen on väärin. Jos huomaat kiusaavasi jotakuta, kerro siitä meille, jotta voimme auttaa sinua muuttamaan käytöstäsi”. Monet vanhemmille suunnatut nettipalstat tai neuvonta-artikkelit kannustavat vanhempia ohjaamaan lapsiaan puolustautumaan kiusaamista vastaan. Joidenkin mielestä tämä on ainoa keino, millä kiusaamisen saa loppumaan. Perheenjäsenet tai naapurit voivat myös luoda paineita sellaisille vanhemmille, jotka haluavat vain ohjata lapsiaan tekemään oikein. Haluatko sinä vanhempana, että sinun lastasi satutetaan tai hän satuttaa muita? Kiusaamisen vastustamisohjelmat, kuten Askeleet kunnioittamiseen opettavat lapsille kuinka voi puolustaa itseään. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan opeta lyömään takaisin. Toisen vahingoittaminen, vaikkakin vastauksena kiusaamiseen, ei ratkaise suurempaa ongelmaa, joka on se miten toinen lapsi käyttää valtaa vahingoittaakseen toista. Takaisin lyöminen voi lisäksi aiheuttaa kiusaamisen jatkumisen tai sen, että kiusaaminen muuttuu vakavammaksi. Pidä silmällä kiusaamisen tunnusmerkkejä. Lapset, jotka kiusaavat muita käyttäytyvät usein siten, että se, mitä he tekivät, ei ole iso juttu. He saattavat sanoa vaikkapa ”en tarkoittanut loukata ketään, minä vain pelleilin, se ei sitten ymmärrä huumoria!” Voi olla myös ongelma, jos lapsesi: • • Puhuu toisista lapsista negatiiviseen sävyyn (nynny, luuseri, typerys) Puhuu siten kuin toinen lapsi olisi ansainnut kohtelunsa (”se kerjäs sitä”) • Ei näytä välittävän toisten tunteista • Käyttäytyy muita kohtaan väkivaltaisesti • Käyttäytyy uhmakkaasti (”sinä et voi minua komennella”) • Turhautuu helposti jos ei saa tehdä oman tahtonsa mukaan • Syytetään kiusaamisesta Jos arvelet, että lapsesi on mukana kiusaamisessa jollain tavoin, on olemassa keinoja auttaa. Puhu ja keskustele lapsen kanssa kiusaamises- Joutuu koulussa tai muualla hankaluuksiin tai tappeluihin Jos sinun lapsestasi kerrotaan, että hän kiusaa muita, on tärkeää ottaa 1/ 2 0 11 16 • se vakavasti ja varmistaa, että lapsesi saa apua, jos hän tarvitsee sitä. Lapset, jotka kiusaavat toisia jatkuvasti, voivat jatkaa samaa käytöstä aikuisenakin, seurustelusuhteissaan, perhesuhteissaan tai työelämässä. Kiusatuksi tulemisen tunnusmerkkejä. Jotkut lapset kertovat mitä on tapahtunut, mutta toiset eivät kerro. Huomaa muutokset lapsesi käytöksessä. Jos lapsesi ei kerro sinulle kiusaamisesta, yritä löytää joku, jolle lapsi haluaa puhua, esimerkiksi luotettava opettaja, sukulainen tai perhetuttu. Mahdollisia merkkejä kiusatuksi tulemisesta: • Vammat, vatsakipu tai päänsärky • Hukkaan menneet tai rikkinäiset tavarat • Lapsi jää pois koulun aktiviteeteista, kerhoista ym. • Ei halua mennä koulussa suihkuun (missä kiusaaminen usein tapahtuu) • Univaikeudet • Suoriutuu koulutehtävistä heikommin kuin aiemmin Jos huomaat muutoksia lapsen käytöksessä, kysy häneltä kiusaako joku häntä koulussa. Käytännön keinoja kiusaamisen estämiseen. Henkilöt, jotka kiusaavat muita, toivovat reaktiota: itkua, vihaa, häpeää. Jos kiusaamisen kohde ei osoita näistä mitään, kiusaaja voi menettää kiinnostuksensa. Ei ole helppoa olla tyyni ja vahva, kun joku loukkaa tunteitasi – tai loukkaa fyysisesti. On siis tärkeää harjoitella. Keksi muutama vahva repliikki tai vastaus: ”Tuo on kiusaamista! Lopeta!” Opeta lapsellesi miten voi puolustaa toisia ja kävellä pois. Jos lapsesi näkee toista lasta kiusattavan, he voi- usaa muita! Mitä voin tehdä? vat auttaa lopettamaan kiusaamisen. Jälleen kerran: tämä ei ole helppoa. Harjoittele, harjoittele ja vielä kerran harjoittele. Tässä muutamia seikkoja, joita lapsi voi tehdä: • Jätä kiusaaja huomiotta, älä naura tai mene katsomaan • Puolusta kiusatuksi joutunutta lasta ja sano kiusaajalle: ”Lopeta tuo!” • Mene kiusatuksi joutuneen lapsen luo ja pyydä häntä mukaan ja lähtemään pois paikalta ”Tule, mennään pelaamaan jalkapalloa!” • Kerro koulun aikuisille kiusaamisesta Ole mallina omalla käytökselläsi. Vaikka aina ei näytä siltä, että lapsi seuraisi, lapsi oppii kuitenkin sinun käytöksestäsi paljon. • Puolusta itseäsi ja muita vahvasti ja tyynesti • Hae ystävyyttä sellaisista henkilöistä, jotka ovat reiluja ja kunnioittavia • Kohtele kaikkia ihmisiä arvostavasti ja hyväksy myös erilaiset ihmiset Auta lasta saamaan ystäviä. Hyvä ystävyys voi suojella lasta haitallisilta vaikutuksilta tai kiusaamiselta. Auta lasta löytämään ystäviä ja pitämään ystävyyttä yllä. Jos lapsellasi ei näytä olevan ainuttakaan ystävää, rohkaise lasta menemään mukaan johonkin ryhmään tai harrastuspiiriin, jotta hän löytäisi samoista asioista pitäviä muita lapsia. Perehdy lapsesi koulun kiusaamista koskeviin sääntöihin. Puhu rehtorille ja opettajille kiusaamisesta. Ota selvää, mitä koulu tekee kiusaami- selle. On huomioitava myös nettikiusaaminen (vahingollisten tekstiviestien lähettäminen, internetin kautta tai kännykällä tapahtuva kiusaaminen). Menettelytavan tulee olla selvä, luja ja reilu. Kerro myös rehtorille ja opettajille miten aiot puuttua, jos näet omaa tai jotakuta muuta lasta kiusattavan. Koulujen tulee olla turvallisia, luotettavia ja rauhallisia paikkoja kaikille lapsille. Vaikka kiusaamista tapahtuukin paljon, sitä ei saa hyväksyä normaaliksi, hyväksyttäväksi osaksi lapsuutta. Auta lastasi kohtelemaan toista kunnioittaen ja puolustamaan itseään ja muita positiivisin tavoin Nämä taidot palvelevat heitä kouluvuosien aikana ja myöhemminkin heidän työssään ja perhesuhteissaan. Teksti Raija Väisänen Lähde: Committee for children. www.cfchildren.org (kääntäjä Raija Väisänen) Kuinka voit etsiä ystäviä. Positiivisia tapoja luoda kontakti toiseen lapseen. Anna tunnustusta. ”Sinä olet tosi hyvä pelaamaan pesäpalloa.” Huomaa yhteiset kiinnostuksen kohteet. ”Huomasin, että sinä tykkäät piirtää. Minäkin tykkään piirtämisestä. Piirrettäisiinkö yhdessä.” Pyydä henkilöä kertomaan itsestään? Minkälaisesta jäätelöstä sinä tykkäät? Osoita kiinnostusta. ”Hei, sinulla on mielenkiintoisen näköinen kirja. Mitä sinä luet?” Osoita kiinnostusta henkilöön. ”Kun kerrot koirastasi noin, vaikuttaa, että se on tosi söötti koira” Pyydä mukaan koulun aikana tapahtuvaan aktiviteettiin. ”Mentäisiinkö yhdessä koppeilemaan pesäpallolla välitunnilla?” Pyydä mukaan koulun ulkopuoliseen aktiviteettiin. ”Lähtisitkö minun kanssani lauantaina pelaamaan jalkapalloa?” 17 1/ 2 0 11 yhdistyksiltä ”Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho!” ADHD-vertaiskerho nuorille Jyväskylässä syksyllä 2010 Ajelimme keilaamiskerran jälkeen kerhosta kotiin päin, minä ohjaaja kaksi kerholaista kyydissäni. - - - - - - - Mistä nää rahat meille tulee? kysyi kerholainen. No muistatko, kun etsit mulle netistä hintoja sellaisille harrastuksille, mitä sun ikäiset haluis kerhossa tehdä? Mä tein sitten hakemuksen kerhorahoista kaupungin nuorisopalveluille, ja me saatiin rahat. Mä kirjoitin niin hyvät perustelut, miksi tällaista kerhoa tarvitaan, ohjaajana vastasin. No mitä? kysyi kerholainen. No, että teidän ikäiset ei enää lähde niin helposti harrastuksiin. Jos ei ole kavereita eikä lähde minnekään, ei myöskään saa kavereita. Ja sitten harrastamisen lisäksi tää kerho on myös samalla vertaisryhmä, kun täällä tapaa muitakin, joilla on ADHD, ADD tai jotain, vastasin. Ai Suomi tuhlaa meihin näin paljon rahaa! huudahti kerholainen. Musta se on hyvä, että ADHD:illä on oma kerho! kommentoi toinen kerholainen. Niin, tehän ootte niitä Suomen tulevaisuuden toivoja! - Monipuolinen, sai paljon uusia kavereita ja pääsi jakamaan kokemuksia. Tosi hyvä! kommentoi kerholainen pari kuukautta kerhon loppumisen jälkeen. - Vaikka aluksi oli hirveetä hässäkkää, pohti toinen kerholainen autossa ADHDkerhoa hyväksi kehuttuaan. Ai suakin hirvitti, mutta hyvinhän - 1/ 2 0 11 me ollaan selvitty. Varmaan aina ensin pitää tutustua, kokeilla rajat ja tehdä säännöt omalle porukalle. Ja tosi hienosti te ootte ollu kaikissa harrastuksissa julkisilla paikoilla, pääsin ohjaajana kehumaan. Syksyn aikana kokoonnuttiin yhteensä seitsemän kertaa. Mukana oli 12–14-vuotiaita nuoria, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Kerhon sisällöt suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa: pitsaa, karting-autoilua, keilausta, elokuva, sulkapalloa ja uintia. Joka kerta myös pysähdyttiin toiminnan jälkeen juttele- päätöskerralla, jolloin myös vanhemmat oli kutsuttu mukaan. Kaikkien oli kyllä aluksi ollut vaikea lähteä mukaan uuteen kerhoon, uusien ihmisten pariin. Kaikki olivat tulleet vanhempien pienellä painostuksella ja kehotuksella käydä edes kokeilemassa. Pian kerholaiset kuitenkin huomasivat, että täällä kyllä pärjää. Puhuttiin avoimesti, että jokaisella on omat vaikeat tilanteensa. Kun kokeiltiin eri harrastuksia, kukin pääsi niissä tasapuolisesti voittamaan itsensä. Kerholaiset kannustivat toisiaan kokeilemaan – ei ol- ”Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen.” maan kokemuksista ja herkuttelemaan. Kahden kuukauden ajan kokoonnuttiin välillä viikon, välillä kahden välein. Viidennellä kerralla porukka oli selvästi ryhmäytynyt. Kahdeksan kerholaista pelasi sulkapalloa kolmelle kentälle jakaantuneena, mutta viimeiseksi puolituntiseksi kaksi kenttää jäi tyhjäksi. Loppuajan kerholaiset nimittäin pelasivat ”nelinpeliä”, neljä puolellaan, kaikki samalla kentällä. Tiiviissä tunnelmassa taisi jutteleminen olla jo tärkeämpää kuin itse sulkapallo. Pelin jälkeen limsalla kaikki mahtuivat samaan pöytään, ohjaajatkin. Edellisinä kertoina oli istuttu pienemmissä ryppäissä eri pöydissä. - Poika on ollut ihan erilainen kotiin tullessaan kuin muiden kerhojen jälkeen, antoi yksi äiti palautetta 18 lut yhtään pilkkaamista tai painostusta. Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen. ADHD-lapsen, nyttemmin nuoren, äitinä olin saanut jo vuosia tukea vanhemmuuteen Keski-Suomen ADHDyhdistyksen vanhempien vertaisryhmässä. Välillä lapsetkin olivat mukana siinä sivussa, mutta silloin ei tullut oikein vanhempien keskustelusta eikä lasten mielekkäästä toiminnastakaan mitään. Yhteiset retket ja viikonloput olivat olleet tärkeitä koko perheelle. Yhdistys ehti jo jonkin aikaa kuulutella, miten järjestettäisiin toimintaa nuorille. yhdistyksiltä Päätin tarttua härkää sarvista, kun dottamalla saamamme 10 ensimmäistä kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: 12–17-vuotiasta. poikani oli tullut tähän patisteltavaan ikään, itselläni oli ammatti sekä vuosien Yhdistys oli tehnyt myös hyvää yhkokemus nuorten parissa työskentelys- teistyötä Jyväskylän ammattikorkeatä ja yhdistys innoskoulun kanssa kokemustui ehdotuksestani, kouluttajien vierailuilla. ”Vanhemmat että hakisin nuorisoSieltä löysin yhden äidin huolehtivat lautakunnalta rahaa avustuksella itselleni ohkuljetuksista nuorten vapaalle jaajatyöparin, sosionotoimintaryhmälle. toimintapaikoille miopiskelija Emilian. Hän Saisin yhdistyksen varaili harrastuspaikkoja ja sumplattiin tuen avustusrahan ja minä viestittelin perpyörittämiseen, et- kimppakyytejäkin.” heille. Yhdessä suunnittelimme, vedimme kerhotei oman perheen talous olisi kerhoon sidottu. Kerholai- kerrat ja arvioimme, miten oli mennyt. siksi ottaisimme yhdistyksen kautta tie- Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. Vaikka työ- ja perheelämä yhteensä olikin minulla tuona syksynä jo melkoista hurlumheitä, samoin Emilian tiivis opiskelu ja kaikki harjoittelut, niin kyllä kannatti! Kiitos kaikille kerholaisille lämminhenkisestä ja rohkeasta kerhosyksystä! Teksti Iina Peltomaa Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry TURNEELLA TURUSSA L okakuinen lauantai näyttäytyi aurinkoisena kun Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen porukka lähti viettämään syyslomapäivää Turkuun. Historiallinen Turku oli oiva valinta yhdistyksen syysretken kohteeksi, sillä kaupungin museotarjonta on vailla vertaansa. Pikkubussillinen väkeä eli 13 lasta ja 9 aikuista nautti menomatkalla lounaan, jotta perillä jaksettaisiin tutustua retken pääkohteeseen eli Turun linnaan. Turun linnassa meitä oli vastassa opas, jonka johdolla sukelsimme linnan vaiherikkaaseen historiaan. Opas kertoi värikkäästi ja hurjatkin tarinat pitivät yllä mielenkiintoamme. Lisääkin olisimme kuunnelleet vankityrmistä, teilipyöristä ja ritarien turnajaisista, mutta matkamme jatkui Aboa Vetus/ Ars Nova -museoon. neistö on peräisin museon korttelissa tehdyiltä kaivauksilta. Museokävijöillä on mahdollisuus tutustua myös kohteen toiseen osioon, modernin taiteen teoksiin. me bussiin paluumatkalle. Erityiskiitos retkestä mainiolle bussikuskillemme Makkelle, joka höysti matkaamme kutkuttavilla vitseillä, meheviä turkulaisvitsejä unohtamatta! Aboa Vetus/Ars Nova -museoon retkeläisimme tutustuivat omin päin ja museo tarjoili elämyksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Päivän päätteeksi söimme välipalan ennen kuin istahdim- Teksti Tani Salomäki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Kuva Atte Niemi Aboa Vetus (Vanha Turku) on arkeologis-historiallinen museo. Luostarikorttelin esiin kaivetut rauniot ovat peräisin keskiajalta. Niiden lomassa etenee museon 1400-lukuun painottuva perusnäyttely. Siinä esillä oleva esi19 1/ 2 0 11 jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12) [email protected] www.dyma.info Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 [email protected] Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh. 044 516 0724 [email protected] Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com. Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] http://koti.aina.net/~hymy Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 [email protected] tai [email protected] Yhdistyksen liikuntakerho sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com. Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 [email protected] 1/ 2 0 11 Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-21: 9.3.2011 Paikalla Kimmo Jouhki Sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän keskustelee nuorten päihteiden käytöstä. 6.4.2011 Paikalla Päivi Pietiläinen juttelemassa nuorten ammatillisesta jatkokoulutuksesta. Samalla tarjolla on kahvia ja nisua. 4.5.2011 Yhteyshenkilö: Tapani Salonen [email protected] p. 050 526 0426 ADHD-aikuiset kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-20: 7.3.2011 4.4.2011 2.5.2011 Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen p. 040 737 9864 email: [email protected] Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat. Kokoonnumme kerran kuukau20 dessa aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Illan aikana tarjolla kahvit ja pientä purtavaa, vapaaehtoinen 2 euron kahvimaksu. Iltojen ohjelmasta tietoa jäsentiedotteissa sekä ADHDliiton nettisivuilla http://www.adhdliitto.fi/Lahden.htm Seuraavan kerran kokoonnumme 2.3. klo 18.00. Riitta Virtanen kertoo perustietoa ADHD:stä. Lisäksi vuosikokous. Arvomme vuosikokoukseen osallistujien kesken kirjapalkinnon. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18 - 20 seuraavasti: 22.3. vanhemmat 12.4. aikuiset ja 3.5. vanhemmat Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen [email protected] siht. Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosikokous sunnuntaina 20.3.2010 kello 14.00 Kokouspaikka: Honkalampi-säätiö / koulutustila, Rantakatu 26 A 3.krs, Joensuu Keilaus ja biljardi Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello 14.00–15.00 27.3. ja 10.4. Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www. aksoni.suntuubi.com jäsenyhdistykset Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs. 70100 Kuopio puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18) [email protected] www.eijsveikeet.fi Siilinjärven ja Kuopion lasten vanhempien ryhmät yhdistyvät ja ryhmä kokoontuu jatkossa Vuorelan seurakuntakeskuksella osoite: Rissalantie 2, Vuorela keskiviikkoisin klo 18–20 23.3., 6.4. ja 11.5.2011. Lastenhoitomahdollisuus on järjestetty. Ei ennakkoilmoittautumista, vaan voit tulla paikan päälle suoraan. Yhdistyksemme sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 16.4.2011 klo 13.00 Korttelimuseon kokoustiloissa, osoite Kirkkokatu 22, 70100 KUOPIO. Vuosikokouksen jälkeen n. klo 14 sosiaaliasiamies Helena Moisio kertoo sosiaaliasiamiehen tehtävistä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hänelle voi etukäteen lähettää kysymyksiä helena.moisio@ kuh.fi. SAVAS/Elämänlankaprojekti kehittää kuntoutuskursseja neurologisia erityisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia ongelmia omaaville nuorille (13-20v.) sekä heidän perheilleen. Seuraavalle kesäkuussa alkavalle kurssille hakuaika päättyy 31.3.2011! Katso tarkemmin www.savas.fi/elamanlanka tai ottamalla yhteyttä Marjo Hodju 040 721 0752 tai Kirsi Rönkä 040 509 3614. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: [email protected] Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: [email protected], Eeva Karppinen Puheenjohtaja: [email protected], Arja Havilo Puh: 050 4367708 Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Sählyryhmään otetaan mu- kaan uusia pelaajia! Sählyharjoitukset perjantaisin klo 19-20 Herttoniemen seurakuntatalolla, Kettukuja 3, 00800 Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki, p. 040-7313009 tai [email protected]. Nuorten ryhmä kokoontuu HEROssa, Vilhonkatu 4 B, 00100 Helsinki, noin kolmen viikon välein seuraavina päivinä: 25.3., 15.4., 13.5. Tyttöjen ryhmään otetaan lisää uusia tyttöjä mukaan! Sinä 11-15 -vuotias tyttö, joka pidät yhteisistä retkistä, kahviloista ja rupattelusta, tyttöjen ryhmän kevät tarjoaa mukavaa yhdessäoloa ja kiinnostavia retkiä. Suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä! Tyttöjen ryhmä kokoontuu keväällä 2011 seuraavina päivinä: 15.3., 12.4. ja 10.5. Nuorten ja tyttöjen ryhmien tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmien ohjaaja Hanna-Maria Mäkelälle, [email protected] tai p. 040 869 8946. Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Puheenjohtaja Tuija Koski, puh. 040 822 4707 iltaisin Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100 PORI, aukioloajat kotisivulla www.samdy.info puh. 044 346 0898 Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh 040 848 3414, [email protected] KOKEMÄKI: Yht.hlö [email protected], 040 080 7171. KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt Minna Lehtinen minlehti@suomi24. fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen [email protected], 040 5752 188. Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry p. 050 365 5577 www.adhd-aikuiset.org sähköposti [email protected] puheenjohtaja Mikko Markus Torni varapuheenjohtaja, vertaistukivastaava Nora Ekholm 21 Vaasan MBD-yhdistys ry Johanna Sivula Puh. 040 8288 234 [email protected] Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori [email protected], puh. 050 090 1628. Kokoonnumme kerran kuukaudessa. ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702. Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Vertaistuki-ilta 2.3.2011 Vammeltalolla Ahströminkatu 12 klo 18 -20. Elämänlankaprojektin esittely, Kaisa Rönka kuntoutusohjaaja ja Marjo Hujanen projektivastaava. Sääntömääräinen vuosikokous 17.3.2011 klo 18.00 Vammeltalolla Huhtikuu Antti Tuisku konsertti 1.4.2011 klo 19.00 Yhdistyksellä muutama lippu 2.riville puh 040 5098 991. Muut paikkaliput lippupalvelusta. Vertaistuki-ilta 6.4.2011 Vammeltalolla klo 18 -20. Asperger luento 9.4.2011 klo 13-15 Vammeltalolla Markku Mutanen luennoi Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava [email protected] Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liity jäseneksi osoitteessa: www.adhd-liitto.fi 1/ 2 0 11 Eskon Työ ja Perhekoti Koivupelto Kuljettajapalvelu Tmi Rantasalmentie 1783, Kallislahti Laattatyö Wikman Oy Rannikkoseudun Asennus Oy Rakennus- ja Sisustuspalvelu Tmi Jukka Jylhä Telkkätie 7, Ylivieska Puh. 044-029 4510 Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh. 0500-862 933 HÄMEENKOSKI Puh. 040-5386 574 Akselintie 3, Turku Puh. 075-325 8460 Tilitoimisto KP-Liikepalvelut Oy Alf Lökström Oy Kunnantie 31, Vantaa Puh. 0400-531 708 Perhekoti Nuorten Mummola Lattiatyö ja Remontti J. Forsell Tavinsalmi • Puh. 017-462 4534 Lapuan Kristillinen Opisto www.lapuankro.net Hongistontie 18 J, Kouvola Puh. 040-5830 831 Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy LTT-Tekniikka Oy Taksi Jorma Klami Tmi Tuomo K. Leinamo Naantali Koppelonkuja 1, Heinola Puh. 0400-558 319 Tiirueentie 20, Iittala Puh. 040-514 8599 Liikunta ja Terveys Timo Riihiranta V.V. Muinaistyöt Oy Sav-Inter Ltd Mobus Ky LVI-Halli S. Peltomäki Vasarakatu 27 B, Jyväskylä Puh. 040-867 9134 Linnankatu 16, Turku Puh. 010 6170 440 Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-582 1256 Virkatie 1, Vantaa Puh. 046-8110 665 Harri Vettenranta Telekaksikko Oy Jyvätie 7, Helsinki Puh. 0400-712 885 Tilataksi Tuula Järvinen Tietotarha Oy Vanamotie 2 as. 1, Helsinki Puh. 050-3921 386 Transport Forsman & Co Taksi Nurmi Mauri Vistanvägen 331, Söderudden Puh. 0500-260 036 Rannantie 62, Laitila Puh. 040-711 6245 Lapväärtin Apteekki Rautacom Oy Jøtul Studio Lapväärtintie 729, Lapväärtti Puh. 06-2221 110 Teuvan Rengas Oy Lastenkoti Kasvunpolku Sähkösuunnittelu Kari Valkama Seppäläntie 15, Turenki Puh. 050-520 1057 Puutiolampi 20, Vartiala Puh. 040-5846 430 Toimikkaat Oy Hommaksentie 9, Vantaa Puh. 040-501 9471 Siivoustarviketukku Finntensid Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Bicolla Oy Korjaamontie 16, Ylivieska Puh. 08-410 6800 Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh. 09-4360 080 Polojärvi Osmo Oy Tarkintie 19, Kiiminki Puh. 0400-935 053 Tmi Jari Nyfors Reilininkatu 5, Lohja Puh. 0400-428 316 Oy LVIS K.A Stendahl Ab Länsituulentie 11, Jyväskylä Puh. 050-5828 730 Notex-Yhtiöt Oy Verstaankatu 3, Tampere Puh. 0500-232 707 Kivikonkarit Oy Jyväskylä Puh. 0400-640 479 Korpilahden Apteekki Joensuuntie 2, Korpilahti Puh. 014-821 775 1/ 2 0 11 Haapalahdenkatu 1, Helsinki Puh. 09-436 2556 Rapparintie 2 B, Lahti Puh. 0400-494 380 Lyhytterapiainstituutti Oy Alitalo Veljekset Oy Ahmankuja 12, Turku Puh. 050-5860 586 Altre Parole Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki Puh. 044-539 2919 Arkkitehdit Apteekki Jurvainen & Pesola Oy Alavieskan Keskustie 7, Alavieska Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh. 020 7661 330 Ässärrä Ky Arkkitehdit Pito- ja Juhlapalvelu Aitta Asianajotoimisto Rauno Fält Mustonen Oy Alakorkalontie 419, Rovaniemi Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki Puh. 0400-695 264 Puh. 09-8253 1220 Yläkyläntie 52, Kotka Puh. 044-588 5192 Akkuhuolto Hirvonen Oy Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh. 019-531 309 Kotkanpesä 2000 Oy BM Raudoitekonsultit Oy Särkisalontie 1359, Forsby Puh. 08-430 153 Asennus Samsten Tmi Kotilammenkuja 7, Turku Puh. 0400-863 573 Automaalaamo Center Lautatie 1, Rovaniemi Puh. 0400-893 702 Cafe Taivis Oy Metsäkorjuu Kauhanen Oy Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy Dinoper Oy Eläinlääkäri Christel Boy LJR-Accounting Oy Puusepänliike Riku Puisto Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Kauppakatu 53, Lappeenranta Puh. 05-4530 568 Puh. 0400-297 863 Helsinki Puh. 09-512 3322 Tilitoimisto A. Karppinen Oy Välikuja 22 B, Eura Puh. 050-541 5170 Portin Telakka / Portens Båtslip Tertuntie 5, Vantaa Puh. 040-551 9437 Epn-Line Oy Vähäraumantie 67 A 3, Pori Puh. 040-9011 853 Finnparts Oy Maununtie 76, Halkia Puh. 040-572 5511 E-Sähkö Oy Mannerheimintie 160 B, Helsinki Puh. 09-870 3678 GeoUnion Oy Oulu • Puh. 08-880 9500 Sorpontie 6, Parainen Lehtisaarentie 1, Helsinki Puh. 09-480 822 Kornetintie 4 B, Helsinki Puh. 010 633 8020 Sastamalan Seurakunta Metsäkoneurakoitsija Rauno Simoinen Firma Niklas Bredenberg Hammaslääkäri Airi Tanner Raahen Energia Oy Tasoteliike Jari Viilos Kaarnakuja 4, Raisio Puh. 040-555 8419 Eteläinen Hesperiankatu 40, Helsinki Puh. 040-7021 365 Sähköhalme Oy TOIMISTOPALVELUT Puh. 05-635 91 Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh. 02-573 000 Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh. 020 7437 900 Aittalahdenkatu 12, Sastamala Taipalsaaren Kunta Mahlamäentie 1, Kotka Puh. 050-466 3096 www.asberger.fi LVI-Primo J. Santapakka Puh. 02-7324 590 www.kp-ravintolat.fi Kakontie 3, Lieto Puh. 0400-823 339 Teollisuustie 24, Porvoo Puh. 019-529 6000 Huuhkankatu 9, Kuopio Puh. 0400-577 414 Taksipalvelu Ilkka Lind Ruustinnantie 11, Vihti Puh. 050-337 4838 Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400-409 271 Parkintie 6, Teuva Puh. 06-267 2053 Puolukkapolku 2, Vääksy Puh. 0400-848 238 Vallikallionkuja 4 B 20, Espoo Puh. 050-548 2250 Kirveskoskentie 381, Pornainen Puh. 0400-706 685 Kjellinintie 15 C, Ekenäs Puh. 040-511 4750 Oskelantie 5 A 6, Helsinki Puh. 09-5877 536 Palosaarentie 67, Merikarvia Puh. 0400-719 589 BR-Tuote Oy Puh. 08-4393 111 Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh. 013-896 862 Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Paimion Seurakunta Tmi Eppu Helle Betonilattiat Lehtonen Tmi Maxmo • Puh. 0500-363 681 Rahti Nalle Ky Pyrästie 8, Lehmo Puh. 0400-257 157 Salon Seurakunta Mericamping Puh. 02-4770 710 Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Savonlinnan Laakeri- ja Varaosa Puh. 02-774 51 Automiehenkatu 5, Savonlinna Puh. 044-580 7077 Ravara Oy Tmi Hietakymi Jukka Varikkotie 4, Helsinki Puh. 050-5567 201 Hammaspulssi Humalistonkatu 9-11, Turku Puh. 02-277 7000 Pratilankuja 3, Nurmijärvi Puh. 040-5880 898 Tekmep Oy Tuulissuontie 8, Lieto Puh. 0500-122 569 22 Itämerenkatu 18 C 44, Helsinki Puh. 050-5696 239 Hirvelän Rahti Ky Huonmäentie 4, Voikkaa Puh. 050-5270 982 Isojärvenranta 6 A 4, Espoo Puh. 041-484 1051 Autoilija Jarmo Kiekara Sarvijaakonkatu 11, Tampere Puh. 0400-623 578 LVI-Lindström Ky Kimmo Laihonen Tmi Härmän Puu- ja Rakennustyö Insinööritoimisto Arcus Oy Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen Puh. 0500-539 929 Yliviitalantie 781, Härmä Puh. 050-3641 856 Jiitee Hitsinpimpula Ky Kuusirinne 8, Airaksela Puh. 050-442 8834 Simolantie 49, Masku Puh. 040-581 5892 Linnankatu 16, Turku Puh. 02-274 7050 JMC Engine Oy Ahlströmintie 1 M, Ruukki Puh. 050-531 5147 JN-Systems Oy Beckerintie 6, Helsinki Puh. 0400-701 721 JS-Metallinkierrätys Mustasaari Puh. 0400-866 124 Jusaplast Oy Veivikatu 14, Lahti Puh. 03-872 090 Järvenpään Romu Recycling Oy PL 1119, 04431 Järvenpää Puh. 0400-803 803 Ari Kansikas Ky KITT Kirkkonummen Inva- & Tila Taksi Ky Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi Puh. 050-4413 888 Kuhalan Kumi Väinöläntie 14, Forssa Puh. 03-422 2619 Akaan Maanrakennus & Vesijohtosaneeraus Oy Akaa Puh. 0400-928 549 Kotilehdontie 3, Pattijoki Puh. 040-505 2990 www.ratsastusterapiatuomivaara.net Ammatillinen Perhekoti Muksumäki Oy Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Hoivakoti Kolmi Sointu Oy Euran Yritystilit Oy Insinööritoimisto Juha Kupari Oy K-Market Liikenne VANTAA, KORSO Otavantie 14, 01450 Vantaa [email protected] Konekorjaamo Pasi Koskinen Kaskelantie 687, Järvenpää Puh. 0400-411 294 Tynkkyläntie 201, Savonlinna Puh. 044-570 3574 Kukkapuoti Mimis & Milis Koneurakointi T. Hanhikoski Kuljetusliike Karppanen Oy K-Huoltopiste Ky Suovasentie 36, Ylistaro Puh. 0400-662 611 LVI-Pokko Uitontie 2 B 1, Kuhmo Puh. 040-5425 372 Raahen Tilitiimi Metsäpalvelu Metsätimo Tmi Puh. 045-2761 500 TuomolaS Oy Niittykatu 7, Raahe Puh. 08-220 123 Rahtarit ry Rakennusliike Heikkinen & Pistemaa Tilintarkastuspalvelut Reivel Oy Kuusitie 11, Vihanti Puh. 0400-282 285 www.rakennusliikeheikkinen.fi Talonmiespalvelu Toni Lehto Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki Puh. 0400-418 368 Tattoo Cafe Oy Sähkö Oskari Oy Tietotekniikkaverstas Sisustustyöt Heikki Tuomisto Hämeenkatu 18, Riihimäki Puh. 019-721 071 Ratatie 4, Vantaa Puh. 0440-180 470 Niemenkyläntie 150, Niemenkylä Puh. 0400-848 886 Oy SKF Ab PL 286, 02601 Espoo Puh. 0207 400 700 Kaivokatu 1, Hamina Puh. 05-355 8876 Kauppakatu 6, Kemi • P. 0400-587 722 [email protected] Ukon-Ilma Oy Kannintie 6 A 1, Sastamala Puh. 040-557 4705 Supermikko Kotilantie 33, Nivala Puh. 044-551 5189 Ratsastusterapia P. Tuomivaara Savelankatu 3, Jyväskylä Puh. 0400-614 423 Kuljetusliike J & M Vaaramaa Rantakatu 10, Kokkola Puh. 06-8241 712 Nuolikuja 3, Hollola Puh. 03-780 6057 Hasalantie 61, Asikkala Puh. 040-724 0058 Kokkolan Kanta-Apteekki TAJ-Palvelut Tilintarkastamo V. Tolonen Oy Taksiliikenne Harri Kaukola Aleksanterinkatu 16 A, Lahti Puh. 03-7512 122 Pitkäniemenkatu 11, Tampere Puh. 03-3433 751 Kokonkatu 23, Tampere Puh. 0400-701 817 Satakunnankatu 27, Eura Puh. 02-8378 7950 Vakkosalmenkatu 8, Joensuu Puh. 0400-375 472 Varsahaantie 48, Isokyrö Puh. 0400-160 230 VILLÄHDE Kaarikuja 7, Kiukainen Puh. 044-5693 768 Vanhatie 71 A 2, Haapavesi Puh. 08-451 287 Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Ky Orapihlajantie 14-16 A 17, Helsinki Puh. 040-7480 490 Kaartotie 34, Ruutana Puh. 040-5543 668 Rentukantie 8, Savonlinna Puh. 0400-152 489 Korjaamo Arto Kuusikko Korjaamo T.A.M. Saneeraus Tarjan Koulukatu 1, Pälkäne KARKKILA HELSINKI Kuljetus Nupponen Oy KIVENLAHDENTIE Kivenlahdentie 5, 02320 Espoo Insinööritoimisto V. Vilenius Oy Urjalantie 621, Koskioinen Puh. 02-7675 720 Hammaslääkäri Sirpa Sormunen K-Market Liikenne Kaislahdentie 1, Orivesi Puh. 040-9100 134 Kauppakeskus Pasaati, Kotka Puh. 05-217 717 Palsankyläntie 289, Lannevesi Puh. 040-5866 730 Kuorma-autoilija Seppo Muhonen Ketomaantie 17, Laukaa Puh. 014-831 024 Kuljetus Mika Hakala Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi Puh. 0400-430 050 Marjakankaantie 24, Kylmäkoski Puh. 050-518 4868 Tmi Kierrehiomo Tapper Tilintarkastus Vuorenalusta Oy Kiuruveden Konetyö Ky Anttilantie 51, Valkeala Puh. 0400-609 388 Hanhikinkatu 9, Lahti Puh. 044-5170 150 Kuorma-autoilija Martti Leivonen Tmi Hammaslääkäri Auli Reijonen Tampere Puh. 050-3670 908 Orimattilantie 106, Pukkila Puh. 0400-687 831 Mikai Ky Närekuja 1, Järvenpää Puh. 0400-810 468 Rakennustyö Reijo Hituri Temelco HYVINKÄÄ Autoilija Jari Laukkanen Kieringintie 1800, Lohiniva Puh. 0400-393 549 Lehti Group Oy Turkkirata 27-29, Pirkkala Puh. 050-509 3380 www.lehtigroup.com M. Partanen MN-Murskaus Oy Laatutyö Otto Brandtintie 17 A 20, Jokiarontie 45, Kylmäkoski Puh. 044-579 1131 Helsinki Puh. 040-183 5704 Musti ja Mirri Maalausliike Backman Yläneentie 41, Mynämäki Puh. 02-430 7266 Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh. 075-325 7112 Käppöstie 2, Nummela Puh. 045-634 2232 Maanrakennus Mikko Tiensuu Oy Mökkitalkkari Pekka Alin Nummelan Sähköasennus Niemeläntie 121, Vilppula Puh. 0500-237 803 Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Katajarinne 24, Huittinen Puh. 0400-742 345 Lusilantie 458, Ojakkala Puh. 0400-470 942 Firma Rehnberg Jerker Naaran Tiilikiito Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Porvoo • Puh. 0400-478 330 Martina Silfvast Eksu Oy Tammistontie 14 B 4, Naarajärvi Puh. 040-511 8529 Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky Kaivonporauspalvelu M. Korhonen Tinero Oy Suonenjoen Pyörä M. Kääriäinen Menokenkä Oy Putki-Tare Pikakuljetus Rovaniemi Oy Piirinuohooja Olli Niskala Hetta Hiihtomaa/ Hetta Ski Resort Oripään Elementti Oy Norsitie 43, Oripää Puh. 02-766 6144 Pietniementie 1, Pori Puh. 02-633 0475,Fax 02-633 0476 [email protected] Rakennus Vesa Heikkilä Oy Vredo Finland Oy Villilänmäentie 10, Nakkila Puh. 040-550 7198 Kolarikorjaamo & Automaalaamo T. Kurvinen Oy Ahertajankatu 3, Järvenpää Puh. 09-283 120 Ruhankankaantie 246, Kärsämäki Puh. 0400-873 206 Asennus Forum Oy Rovaniemen Lähiapu LVI-Kavén Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki Puh. 02-841 3247 Siltasavontie 9, Tampere Puh. 0400-622 178 Pekka Pietarin Piha Oy JOKELA Puh. 0500-773 619 Powan Oy Riipiläntie 116, Pieksämäki Puh. 015-425 511 Kuopiontie 1, Suonenjoki Puh. 040-582 9228 Arwidssonintie 15-17 A 11, Laukaa Puh. 040-7171 446 Rusakkotie 6, Saarenkylä Puh. 0400-886 7778 Peräseinäjoen Sammutinhuolto Roinilan Aromiliha Oy Lastutie 3, Kangasniemi www.aromiliha.fi Metallitie 5, Peräseinäjoki Puh. 0400-360 865 Myymälä av. ark. 10-16.30, la 10-13 Pesula Omin Toimin Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus Puustellintie 37, Pielavesi Puh. 0500-218 166 Peuratie 23, Enontekiö, P. 040-586 4428 [email protected], www.hettahiihtomaa.fi Hiihtäjäntie 23, 15900 Lahti Puh. 040-553 1943 asennusforum.fi 23 MKC Finland Oy Helsinki Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh. 045-111 8844 Estate & Power Service Finland Oy PL8 Smithers Oy Nurmijärvi Puh. 044-034 7455 Kiinteistöhuolto ja Rakennuspalvelu Nurminen Kairatie 65, Rovaniemi Tommilankuja 3, Noormarkku Puh. 016-312 020, 040-704 8321 Lähteenpolku 2 C 8, Heinola Puh. 0400-721 755 Puh. 0400-901 847, 044-251 4785 www.pikakuljetus.com www.powan.net Peltotie 22, Ulvila Puh. 02-5383 703 Lindkoskentie 218, Lindkoski Puh. 040-703 6078 Kansankatu 5 A 3, Rovaniemi Puh. 050-303 7196, 050-575 9059 [email protected] www.pl8-smithers.fi Veikka-Koti Tuomarinkatu 13, Pori Puh. 040-574 8707 Lastensuojelulaitos Merituuli Oy LAHTI Puh. 050-353 7692 www.lvi-kaven.fi 1/ 2 0 11 Oulun seudun neuronuoret kokeilevat virtuaalista vertaistukea Oulun seudulla toimiva neuronuorten ryhmä pääsi yhtenä pilottiryhmänä kokeilemaan vertaistukea ja -toimintaa verkossa Second Life -virtuaalimaailmassa. Miten kaikki alkoi ja mistä Second Lifessa oikeastaan on kyse? Viestintä ja vertaistuki verkkoon (VVV) -projekti toiminnan käynnistäjänä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallinnoimassa ja raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Viestintä- ja Vertaistoiminta Verkkoon -projektissa (2010–2013) on yhtenä tavoitteena kehittää ja monipuolistaa järjestöjen vertaistuen eri muotoja. Projekti käynnistää kumppaneiden kanssa erilaisille olemassa oleville vertaisryhmille kokoontumispaikkoja sosiaalisen median alustoille ja luotsaa ryhmien toiminnan alkuun. Koska Oulun seudulla neuronuorten toiminta oli jo muutenkin hyvin aktiivista, oli tätä ryhmää helppo haastaa yhdeksi pilot- tiryhmäksi tarjoamalla heille Second Lifen kautta uudenlainen tapa edistää neurologisten vammaisjärjestöjen nuorten osallistumismahdollisuuksia vertaistukitoimintaan. Second Life toimintaympäristönä Second Life on kolmiulotteinen virtuaalimaailma, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, virtuaalisten tilojen rakentamiselle, sisältöjen esittämiselle sekä elämysten kokemiselle. Second Lifessa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten luentoja, kokouksia, juhlia, keskustelutilaisuuksia ja konsertteja. Second Life koostuu erilaisista saarista, joita sen asukkaat kehittävät muokkaamalla Neuronuoret nuotiolla ja rakentamalla maata, rakennuksia ja muita tiloja sekä luomalla niihin erilaisia sisältöjä. Second Life -ympäristössä liikutaan ja toimitaan itse luotujen Avatar -hahmojen avulla. Second Lifessa on mahdollista liikkua kävellen, lentäen tai muilla erilaisilla kulkuvälineillä – vaikkapa pyörätuolilla – eli toimintaympäristö itsessään on varsin esteetön. Second Lifessa voit ratsastaa ja shoppailla virtuaalisesti, käydä tutustumassa eri kaupunkeihin tai vaikkapa vaihtaa menovaatteet ylle ja lähteä discoon kavereiden kanssa. Ympäristössä kommunikoidaan sekä tekstin että äänen avulla. Second Life -ryhmään osallistujilta edellytetään suhteellisen tehokasta tietokonetta sekä headsetkuulokemikrofonia. Kiinteä verkkoyhteys on eduksi. Second Life -ympäristön käyttö on ilmaista, mutta erilaiset välineet, vaatteet ja muut varusteet sekä tilat ja maa-alueet sekä osa ympäristössä järjestettävistä tilaisuuksista voivat olla maksullisia. Neuronuorten Second Life Syksyllä 2010 rekrytoitiin ensimmäiset Oulun seudun neuro1/ 2 0 11 24 tystä ja jonakin päivänä tulevaisuudessa Oulun seudun neuronuorten Second Life -ryhmä voi hyvinkin ulottua Utsjoelta Hankoon. Avatarhahmot mahdollistavat sen, että ryhmässä voi periaatteessa toimia anonyymisti. Virtuaalisuuden ansiosta ryhmään osallistuvien omat fyysiset tai sosiaaliset toimintarajoitteet eivät ole hallitseva asia: ne eivät ole este eivätkä rajoite matkustamiselle, liikkumiselle tai sosiaaliselle kanssakäymiselle Second Lifessa toisten nuorten kanssa. Kuumailmapalloristeily nuoret Second Life -ryhmään. Edellytyksenä ryhmään pääsylle oli, että henkilö on 18–35 -vuotias ja hänellä on jokin neurologinen toimintakyvyn rajoite. VVV-projekti tarjosi nuorille ilmaisen neljän kerran koulutussarjan, jossa asennettiin Second Life ohjelma koneelle, luotiin oma Avatar hahmo ja perehdyttiin toimintaympäristön käyttöön. Pilottiryhmään lähti mukaan kuusi nuorta sekä osa neurologisten järjestöjen aluetyöntekijöitä. Koulutuksen jälkeen nuoret ovat kokoontuneet kuukausittain omilta kotikoneiltaan yhteisiin tapaamisiin. Tapaamisissa ovat olleet läsnä VVVLydia Monk alias Sari Toppila projektin työntekijät sekä Suomen CP-liiton Pohjois-Suomen aluesihteeri Sari Toppila. Ryhmässä on mm. käyty ostoksilla, konserteissa, discoissa sekä pelattu pullonpyöritystä ja järjestetty virtuaalisia tietovisailuja. Sisällöt rakentuvat nuorten omien toiveiden pohjalta: tulevaisuudessa on tarkoitus käydä mm. eläintarhassa ja biitsillä. Kokemuksia ja miten tästä eteenpäin? Neuronuorten pilottiryhmä on päässyt kokeilemaan Second Lifea ja se on koettu mielekkääksi tavaksi olla tekemisissä muiden nuorten kanssa. Second Life on yksi keino kokea ja jakaa vertaistukea sekä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Virtuaalinen ympäristö mahdollistaa sen, että nuoret voivat osallistua tapaamisiin omalta kotisohvaltaan. Välimatkoilla ei ole merki25 Nuoret käyttävät paljon tietokonetta muutenkin ja sosiaalinen media on luonteva osa vuorovaikutusta toisten kanssa. Ehkä suurimmat ennakkoluulot ja epäilyt koko virtuaalista vertaistukea kohtaan tulevatkin meiltä työntekijöiltä tai pitkään toimineilta järjestöaktiiveilta. On kuitenkin kohdattava se tosiasia, että nuorten elämä on jossakin muualla kuin kerran kuukaudessa tapahtuvassa kasvokkaisessa tapahtumassa yhdistyksen toimitiloissa kahvikupposen äärellä - myös vammaisten tai pitkäaikaissairaiden nuorten kohdalla. Oulussa jatkuu neuronuorten koulutussarja. Seuraava neuronuorten koulutussarja käynnistyy Oulussa helmikuussa 2011. Ikärajaa on laskettu hieman alaspäin ja nyt ryhmään pääsee 16–35 -vuotiaita nuoria Oulun seudulta. Lisätietoja toiminnasta saa Viestintä – ja Vertaistoiminta Verkkoon – projektin projektipäällikkö Saara Pajunpäältä saara.pajunpaa(at) kumppanuuskeskus.fi, 050 331 1184, www.twitter.com/saarapa. Teksti: Sari Toppila, aluesihteeri, Suomen CP-liitto ry Kuvat: Sari Toppila ja Saara Pajunpää, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 1/ 2 0 11 ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa Virpi Dufva (ADHD-liitto), Birgitta Engholm ja Ann-Kristin Sandberg (Riksförbundet Attention) sekä Teija Jalanne (puheenjohtaja, ADHD-liitto) Anna Backman ADHD-centeristä DHD-liitto haki ja sai Suomalaisruotsalaiselta kulttuurirahastolta apurahan tutustumiskäyntiin ruotsalaiseen ADHD-yhdistys-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tavoitteena oli viedä ja tuoda ADHD-tietoa ja tutustua ruotsalaisiin toimijoihin. Matka toteutui loppusyksystä 2010 ja matkalle osallistuivat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Kävimme kahdessa eri tutustumiskohteessa, Riksförbundet Attentionissa ja ADHD-centerissä. Riksförbundet Attention on ADHD-liittoa vastaava toimija, joka edustaa myös mm. Asperger- ja Touretteryhmiä. ADHD-center Ruotsissa on Tukholman läänin alueella toimiva lasten, nuorten taan käytännön toimintamalleja arkeen Tukholman läänin alueella asuville. Järjestetyillä kursseilla (laaja kurssivalikoima nähtävillä www-sivuilla) luodaan tilaa kokemusten vaihdolle ja vertaistuelle. Kurssit järjestetään vanhemmille, lapsille ja muulle lähipiirille. Vastaavaa toimintamallia ei toistaiseksi ole julkisena palveluna Suomessa. Barnavårdsföreningen i Finlandin ADHDcenterissä (Suomen ADHD-keskus) on joitain samantyylisiä toimintamuotoja. Tukholmassa olevan ADHD-Centerin johtajana toimii Angetha Hellström, joka on myös toimintamallin kehittänyt. Tutustumiskäynnillä Centerin toimintaa esitteli psykologi Anna Backman. Kaikki ADHD-centerin toiminta- kurssitarjonta on internetissä, ja suosittelenkin teitä tutustumaan siihen osoitteessa: www.habilitering.nu/adhd-center. A Anna Norrman ja Teija Jalanne ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä tuki- ja kuntoutuskeskus, jonka toiminnan rahoitus tulee valtiolta. Tämä on ensimmäinen, vuonna 2007 toimintansa käynnistänyt, ja toistaiseksi ainoa vastaava toimipaikka Ruotsissa. Riksförbundet Attentionin toimintaa johtavat Ann-Kristin Sandberg ja Birgitta Engholm, jotka meille myös toimintaa esittelivät, tapaamiseen osallistui myös projektityöntekijä Anna Norrman. Attentionin jäsenmäärä on kasvanut runsaasti viime vuosina, 2010 jäseniä oli yli 10 000, ja jäsenyhdistyksiä, osa paikallisia ja osa alueellisia, oli yhteensä 50. Työntekijöitä oli yhteensä kahdeksan ja eri projekteissa henkilötyövuosina saman verran. Toimintamuodot vastaavat suurelta osin ADHD-liiton toimintaa. Menossa olevat projektit olivat mielenkiintoisia, joista myös lisätietoa: www. attention-riks.se. ADHD-centerissä tarjotaan ADHD-tietoa ja anne- 1/ 2 0 11 26 Kiitos Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle tutustumismatkan mahdollistamisesta apurahalla. Tavoitteemme matkan suhteen toteutuivat. Teksti Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry liiton uutisia ADHD-liiton kuntoutussuunnittelija esittäytyy suunnittelijana. Aina, kun vaihtaa työpaikkaa, on paljon uutta opittavaa työpaikan rutiineissa ja toimintatavoissa. Ensimmäiset viikot ovat menneet kuin siivillä ja vähitellen olen oppinut ”talon tavoille”. Hei, syksyllä 2010 silmiini osui ADHDliiton kuntoutussuunnittelijan työpaikkailmoitus ja mielenkiintoni heräsi heti ensisilmäyksellä. Tuossa voisi olla paikka, jossa voisin hyödyntää yli 15 vuoden kuntoutusohjaus- ja kuntoutussuunnittelukokemustani. Hakuprosessin edetessä tunne vain vahvistui ja olen erittäin iloinen, että ADHD-liitto halusi minut palkata. Kuntoutus on minulla ollut työsarkana jo reilut parikymmentä vuotta. Fysioterapeutin ja kuntoutusohjaajan koulutus sekä vuosien työkokemus kuntoutuksen toteuttajana ja suunnittelijana luovat hyvän pohjan hoitaa kuntoutussuunnittelijan tehtäviä liitossa. Ennen tänne siirtymistä toimin terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta järjestävässä kansalaisjärjestössä, jossa toimin kouluttajana ja koulutustapahtumien järjestäjänä. Koulutustilaisuuksien ja kuntoutuskurssien järjestämisessä on paljon samaa työtä, mutta minulle kuntoutuskursseille osallistuminen on paluuta lähemmäs kuntoutuksen perusasioita. Kuntoutus on ihmisten auttamista ja tukemista elämässä eteenpäin heidän omilla vahvuuksillaan. Olen Jari Kämäräinen ja aloitin tammikuun alussa ADHD-liiton kuntoutus- ADHD-liiton monipuolinen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus toiminta on hiljalleen hahmottunut minulle ja olemme kuntoutussihteeri Tuuli Korhosen kanssa kiihtyvällä vauhdilla valmistelleet kevään ja kesän kursseja. Valmistelutyöhön kuuluu paljon kokouksia, sähköpostien lähettämistä ja muuta näkymätöntä taustatyötä. Taustatyön tarkoituksena on tuottaa laadukas ja toimiva kurssitoiminta. Kaiken kruunaa kuitenkin kuntoutujien tapaaminen ja siksi odotan innolla kurssien alkamista ja toimintaa heidän kanssa. Kuntoutusasioissa minä ja Tuuli palvelemme teitä arkisin puhelimitse ja sähköpostilla. Meiltä voit kysyä neuvoja kursseille hakeutumisesta ja muihin kuntoutukseen liittyvistä asioista. Palaute toiminnastamme on tärkeää ja se auttaa meitä edelleen kehittämään kuntoutustoimintaamme. Hyvää kuluvaa vuotta ja aurinkoista kevättä toivottaen Jari Kämäräinen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: lauantai 9.4.2011 klo 13 alkaen (ennen kokousta lounas klo 12-13) Paikka: Radisson Blu Royal, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat: ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 § mukaiset asiat (muun muassa edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2010 tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus). Liitto kustantaa jäsenyhdistyksen edustajan aterian sekä matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset: [email protected] tai puhelimitse 050 354 4325 Lisätietoja: Mirjami Koivunen puh. 050 400 6478 tai [email protected] Kokouksen jälkeen Pohjois-Suomen järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen esittelee jäsenyhdistyksille ja jäsenille vuonna 2010 toteutettujen kyselyjen alustavia tuloksia. 27 1/ 2 0 11 Esittelyssä ADHD-liiton vuoden 2011 hallituksen jäsenet ADHD-lehden toimituskunta tiedusteli ADHD-liiton hallituksen jäseniltä hieman heidän taustoistaan sekä siitä, mikä heitä hallitustyössä kiinnostaa. Lopuksi jokainen sai vielä lähettää terveisensä lehden lukijoille. 1) Kuka olet ja mistä yhdistyksestä tulet? 2) Kuinka pitkään olet ollut ADHDliiton hallituksessa mukana? 3) Miten päädyit mukaan hallitustyöskentelyyn? 4) Mikä hallitustyöskentelyssä kiehtoo? 5) Terveisesi ADHD-lehden lukijoille Puheenjohtaja 1) Teija Jalanne, Dyma ry 2) Olen aloittanut hallitustyöskentelyn vuoden 1999 alusta. 3) Minua pyydettiin mukaan uuteen hallitukseen, asetuin ehdolle ja tulin valituksi. 4) Yhdessä tekeminen. 5) Ollaan yhdessä aktiivisia ADHDasioissa, jaetaan ja saadaan kokemuksia, tietoa ja taitoa. Jokaisella meistä on tärkeä rooli rakentaessamme tulevaisuutta paremmaksi meille kaikille. sekä koiravanhus ja minä itse. Muut neljä aikuista lastani ovat muuttaneet pois kotoa. 2) Liiton Hallituksessa olen ollut n. 7 vuotta. Aikaisemmin meitä oli mukana paljonkin yhdistysjäseniä liittokokouksissa. Kaikki eivät luonnollisesti kuuluneet liiton hallitukseen, mutta näin saimme tutustua monien eri yhdistysten ihmisiin eri puolelta Suomea. Sen vuoksihan liittokokoukset ovat eri puolella maatamme. 3) Olen tullut yhdistyksen jäseneksi eräänlaisessa murrosvaiheessa ja seurannut siten liiton toimintaa ihan alusta lähtien. Pääkaupunkiseudun yhdistys kasvoi niin suureksi, että oli aika perustaa liitto, jotta asiat alkaisivat toimia. 4) Omalta osaltani haluan olla mukana ideoimassa ja kehittämässä liiton toimintaa yhteistyössä muiden hallitusjäsenten kanssa. On myös suuri rikkaus, että me hallitusjäsenet edustamme eri ammattiryhmiä. Näin syntyy riittävän monipuolinen näkemys asioista. 5) Toivotan lämpimästi tervetuloa Pääkaupunkiseudun yhdistykseen, joko tapahtumiin tai mukaan toimintaan. Meillä on paljon tilaa uusille ihmisille. 1) Mikko Laine, Suomen AD/HDAikuiset ry. 2) Olen ollut liiton hallituksessa varsinaisena jäsenenä vuodesta 2006 lähtien. 1) Olen Havilon Arja ja tulen Pääkaupunkiseudun yhdistyksestä. Talossamme asuu tällä hetkellä mieheni paluumuuttaja tytär, pieni poikavauva 3) Oikeastaan sattuman kautta, olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yhdistyksemme liittyi liiton jäseneksi vuonna 2006 ja saman vuoden syksyllä järjestetyssä liiton vuosikokouksessa minua ehdotettiin ehdolle liiton hallitukseen ja sain melkoisen äänisaaliin. 4) Mahdollisuus ADHD-oireisten ai- 1/ 2 0 11 28 Varsinaiset jäsenet kuisten näkökulman tuomiseen hallituksen tietoon sekä se, että voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. 5) Kirkkaita kevätpäiviä ja luistavia hankia kaikille lehden lukijoille! 1) Helena Pakkanen, puheenjohtaja, Oulun seudun ADHD-yhdistys 2) Valittiin viime liittokokouksessa mukaan hallitukseen eli syksystä 2010. 3) Ehdottivat, ja kun vastaehdotuksia ei tullut, niin päädyin yllättäen hallitukseen. Ja toisaalta ihan hyvä, koska hallituksesta on jo pitkään puuttunut periferian edustus… eli Pohjois-Suomi. 4) Ehkä voin hieman vaikuttaa myös Pohjois-Suomen ADHD-asioihin. 5) Elä jää yksin eläkä jätä yksin, innosta kohtalotoverisikin mukaan liiton ja yhdistysten tarjoamaan vertaistukeen. Joukossa meillä on enempi vaikutusmahdollisuutta esim. ADHD-aikuisten tulevaisuuteen. 1) Olen Tuula Palomäki-Jägerroos ja kuulun tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistykseen sekä Eijsveikeet ry:hyn. Asuin välillä Kuopiossa, mutta viimeiset neljä vuotta olen ollut taas pääkaupunkiseudulla. 2) Olen ollut mukana hallitustyöskentelyssä vuodesta 2006. 3) Tulin mukaan ADHD-liiton hallitukseen sen jälkeen, kun työsuhteeni ADHD-liittoon päättyi Verkkoprojektin loputtua. Aikaisemmin tein töitä Pohjois-Savon alueella ja toimin siellä projektisuunnittelijana usean vuoden ajan. Kehitimme uusia toimintamalleja ADHD-lasten koulutyön tukemiseksi sekä koulutimme sosiaali-, terveys- ja koulupuolen ammattilaisia kohtaamaan paremmin ADHD-lapsia ja heidän per- heitään. Projektityön päätyttyä halusin jakaa osaamistani ja tehdä edelleen työtä ADHD-perheiden hyväksi. 5) Haastan kaikki liiton jäsenet hankkimaan lisää jäseniä. Yhteistyö on voimaa! 4) Olen mukana kuntoutusvaliokunnassa ja olen erityisesti kiinnostunut ADHD-kuntoutustoiminnan toteutuksesta ja kehittämisestä. Olen myös kiinnostunut ADHD:hen liittyvästä tutkimustoiminnasta sekä ADHD-henkilöiden edunvalvonnasta. Ns. näkymättömät oireyhtymät jäävät helposti huomiotta palvelujärjestelmässämme ja tukea tarvitsevat ihmiset jäävät ilman tarvitsemiaan tukipalveluita koulussa, opiskelu- ja työelämässä. Usein hyvin pienelläkin panostuksella, esimerkiksi tiedotusta ja koulutusta lisäämällä sekä tuottamalla ajanmukaista ohjausmateriaalia voitaisiin vaikuttaa asioihin positiivisella tavalla. Ammattilaiset tarvitsevat edelleen tietoa ADHD:stä ja sen mukanaan tuomisa haasteista yksilön arjessa. 1) Marjatta Sievers, Kanta-Hämeen Asperger-, Autismi-, Dysfasia-, ja MBD-yhdistys HYMY ry:stä. 5) Tervetuloa mukaan oman yhdistyksesi toimintaan. Kaikenlaisia toimijoita tarvitaan. Yhdistystoiminnan kautta voi saada itselleen konkreettista apua, tukea ja neuvoja, toisaalta voi itse tuoda muiden käyttöön omia kokemuksiaan sekä mahdollisesti oman panoksensa yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen. Yhdessä tekemällä saamme paljon hyvää aikaan ja pystymme vaikuttamaan muun muassa kunnalliseen päätöksentekoon. 2) Olen liiton perustajajäseniä. Olin Valkeakosken MBD-yhdistyksessä ja silloin käynnistimme hankeen liiton perustamiseksi muiden Suomen vastaavien yhdistysten kanssa. 3) Tulin valituksi ensimmäiseen liiton hallitukseen. Lapseni sai MBD-diagnoosin ja suuri tiedon tarve -ei Internet aikana- sai perheet hakeutumaan yhdistyksiin ja saamaan vertaistukea. Vaikuttamisen tarve MBD- lasten käyttäytymisen ymmärtämiseen ja heidän koulun ja muiden elämän osa-alueiden helpottamiseksi yhdistykset päättivät perustaa liiton ajamaan koko valtakunnan MBD-oireisten asiaa. 4) Vaikuttaminen. Minulla on tunne, että pystyn antamaan kokemuksellista osaamista ADHD:stä ja oman koulutuksen sekä työelämän kautta hankittua hallinnollista ja taloudellista osaamista liiton toimintaan. 5) Olkaa aktiivisia vaikuttamismielessä! Sekä kuuleva korva ja auttava käsi vertaistuessa. 1) Olen lastenpsykiatri Pekka Räisänen ja tulen Vaasan MBD-yhdistyksestä. 1) Olen Tuuli Siljamäki Dymasta eli Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistyksestä. 2) Olen nyt viidettä vuotta mukana liiton hallituksessa. 2) Vuoden vaihteessa alkoi ensimmäinen kauteni ADHD-liiton hallituksessa. 3) Minua pyysi hallitukseen Vaasan MBD-yhdistyksen aktiivijäsen, jonka lapsia olin hoitanut. 3) Olen useana vuonna osallistunut liittokokouksiin ja siellä väkisinkin huomannut kuinka erilailla esim. koulutus- ja kuntoutusasiat on hoidettu eri puolilla Suomen maata. 4) Hallitustyöskentely kiinnostaa koska siinä saa olla ajan hermolla ADHD-asioiden osalta ja pääsen myös vaikuttamaan asioihin. Kuntoutusvaliokunnan puheenjohtajana pääsen myös vaikuttamaan kuntoutettavien elämään. 5) Yhdessä olemme kuitenkin vahvempia ja liiton sanomisilla on enemmän painoarvoa kuin yksittäisen ihmisen mielipiteellä. 1) Olen Rauno Veijanen. Tulen EteläSavon ADHD,-autismi,-ja dysfasiayhdistyksestä Mikkelistä. 2) Muistini mukaan n. 7 vuotta, ensin varajäsenenä sitten varsinaisena jäsenenä. 3) Sattui valinta ”napsahtamaan” kohdalleni, kun edustin yhdistystämme kokouksessa. ”Joka kerran keksitään, sitä aina pyydetään.” Muokattu Suomalainen sananlasku. 4) Voi olla mukana vaikuttamassa asioihin ADHD-oireisten henkilöiden edusmiehenä. 5) Mukavaa kevään odotusta, olkaa aktiivisia jäseniä yhdistyksissä, täten turvaamme yhdistysten toiminnan. Muistakaa osallistua yhdistysten vuosikokouksiin. Uudet hallitustoimijat ovat tervetulleita jokaiseen hallitukseen uusine ideoineen. Varajäsenet 1) Raija Kostia. Tulen Äksyt ry:stä, jota olen ollut perustamassa vuosina 2000-2001 2) Kun Äksyt hyväksyttiin silloiseen MBD-liittoon, olin ensi kertaa Tampereella Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä 2002 ja hallitustyöskentelyssä olen ollut vuodesta 2005, nyt useamman vuoden myös kuntoutusvaliokunnassa. 3) Olin ollut pj.- ja sihteeripäivillä kahtena vuonna, kun minulta tultiin kysymään, että kiinnostaisiko hallitustyöskentely. Ei kauaa tarvinnut miettiä, asetuin ehdolle ja tulin valituksi. 4) Niin omassa perheessäni kuin paikallisyhdistyksessäkin olen todennut, että meidän erityisryhmien asioita ei kukaan meidän puolestamme hoida. 4) Hallitustyö on eräänlainen näköalapaikka ja erittäin haasteellisten asioiden kanssa pohtimista. Esim. ADHDhenkilön edunvalvonta on mielestäni yksi todella tärkeä ja merkittävä asia. 29 1/ 2 0 11 Ajatellaan vaikka koululaista, jolla on oppivelvollisuus, mutta oppimisvaikeuksia, hänellä tulisi olla oikeus ”välineisiin”, jotta hän voi täyttää velvollisuutensa. Vertaistuki (ryhmät ja kurssit) on mielestäni myös tärkeä asia, joka myös jalkautuu meidän jäsenistöömme, eli kentälle. 1) Keijo Häkkinen, naimisissa Päivin kanssa ja minulla on kaksi aikuista lasta, Mirja 22 ja Pate 20, Keski-Suomen ADHD-yhdistys. 5) Toivon, että jäsenemme jaksavat ja uskaltavat pitää kiinni oikeuksista, kokemuksesta tiedän, että aina se ei ole helppoa, kun tuntee taistelevansa tuulimyllyjä vastaan. 3) Pitkälti varmaankin sen takia, että haluan olla vaikuttamassa hyvän asian puolesta. 1) Merja Saartila, Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry 2) Tällä hetkellä olen kolmatta vuotta varajäsenenä. 3) Minua pyydettiin mukaan toimintaan. 4) Hallitustyöskentelyssä minua kiinnostaa kentän tuomien ongelmien/ideoiden tuominen esille. 2) 2000-luvun alkupuolelta lähtien, ensin varajäsenenä, sitten varsinaisena ja nyt varajäsenenä. 4) Itseään pitää kehittää ja mennä elämässä eteenpäin ja viedä saatua tietoa jäsenistölle. 5) Me jokainen omana itsenämme olemme tärkeä lenkki tässä yhteiskunnassa. Nekin, joilla nyt on vaikeuksia lasten kanssa, ne kyllä korjaantuu, kunhan haette apua jäsenyhdistyksen jäseniltä ja apua saat myös liiton työntekijöiltä ja hallituksen jäseniltä. SINÄ et ole yksin. 5) Toivoisin vanhempien lähtevän mukaan toimintaan, yhdistystoiminnassa saa vertaistukea ja kuulee hyviä käytännön neuvoja, kenenkään ei tarvitse olla yksin ongelmiensa kanssa. 1)Olen Susanna Westerlund ja tulen Satakunnan autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys Samdy ry:stä. Opetan työkseni hotelli- ja ravintola-alaa sekä asiakaspalvelua. Olen myös kouluttautunut ammatilliseksi erityiskasvattajaksi. Kotona minulla on yksi erityislapsi. 1/ 2 0 11 30 2) Olen ollut liiton hallituksessa mukana neljä antoisaa vuotta. 3) Ystäväni hallituksesta ehdotti minua, koska satakunnasta ei ollut pitkään aikaan edustusta ADHD-liiton hallituksessa. 4) Hallitustyöskentelyssä kiehtoo ensikäden tiedon saaminen, päätöksiin osallistuminen ja vaikuttaminen. Myös vertaistuki ja mukavat kanssaihmiset ovat iso plussa. 5) Minulle on monesti sanottu, että vanhemmat saavat sellaisen lapsen, kun jaksavat hoitaa. Vaikka välillä tuntuu vaikealta, niin lapsiemme parhaaksi emme voi tehdä muuta kuin kaikkemme. Voimia ja kärsivällisyyttä ja iso annos huumorintajua auttavat jaksamaan. Ja muistakaa, ette ole yksin, uskaltakaa pyytää apua. ”Kun asiat alkavat mennä vinoon, niin sitä tavallisesti jatkuu jonkin aikaa, ja kaikki tulee vain pahemmaksi. Mutta kun asiat sitten alkavat korjaantua, ne yleensä tulevat yhä paremmaksi ja paremmaksi” (Narnian mietekirja ). Positiivista kevään odotusta. yhdistyksiltä Antti Tuisku konsertoi Warkaus-salissa 1.4.2011 Liput vain 20€ Ennakkoliput- ja varaukset Warkaus-salin lipunmyyntipisteestä Scandic Oscar, Kauppatori 6, puh. (017) 579 011. Avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 9.00-22.00. Tilaisuuden järjestää Varkauden seudun Wamdy ry. Voimaannuttava teemailta ADHD-aikuisasiasta tiistaina 3.5.2011 kello 16.00-19.00 Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Helsinki Ohjelmassa: - asiantuntija-alustuksia (mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja sekä työnohjaaja Kirsi Saukkola) - kahvitarjoilu Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: [email protected] tai puh. 050 400 6478 Tilaisuuden järjestää ADHD-liitto ry yhteistyössä Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry:n sekä Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n kanssa. 31 1/ 2 0 11 Hoppe-Tossa Tmi Lapin Weldmet Oy Tellervontie 2 A 5, Tornio Verkkotehtaankatu 19, Tornio Puh. 040-778 2499 Puh. 040-844 9750 av. ark. 9-17 tai sop. mukaan. www.weldmet.fi Pirjon Pakari Ky KUNTOLINNA Nomparelli Kuljetus Lehto Hannu Lastenliike Kaskistentie 69, Kurikka Parturi-Kampaamo Soiletti Kone-Oskari Oy www.jmkmotosport.com www.iphp.fi Puh. 0400-321 692 Lasten neurologista fysioterapiaa, kuntoutusohjausta, allasterapiaa Kestilä • Puh. 045-322 6882 JK-Rakenne Tmi Elementtisuunnittelu Ankkuri Ky Tarmo Leinonen Tmi Lapajärventie 86, Kursu (Salla) Puh. 0400-943 706 Catering Mero Saariselkä Ky Jokostie 2 B 6, Saariselkä Puh. 040-5411 762, 0400-693 612 www.cateringmero.net Eino Nikka & Co Nikantie 17, Pekanpää Rahtikuljetukset ympäri Suomea Ilkka Nikka 0400-785 844 Timo Nikka 050-5567 834 Keravan Agentuuri Oy Aatratie 20, 04220 Kerava Puh. 0400-612 393 www.keravanagentuuri.net Pelkosenniemen Puutyö Oy Kyyräntie 11, Somero Puh. 040-511 4941 Jyväskylän Peltityö Tmi Jari Sarja Nuuttilantie 2 C 31, Muurame Puh. 040-913 5150 Jätehuolto J. Hämäläinen Oy Ulrikantie 17 B, Ingermaninkylä Puh. 0400-298 452 Keskustie 4, Mustasaari Puh. 06-327 7111 www.mustasaari.fi Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Myllytullinkatu 7, Oulu Puh. 040-3054 002 1/ 2 0 11 Rovaniemen Kiinteistötyö Pasmat Oy Kone- ja Kiinteistöpalvelu V. Räsänen Turku Puh. 040-709 6683 Tuontiliike Ukkonen Oy Ltd Lahti • Puh. 040-530 2219 Paanamäentie 46, Nummi-Pusula Puh. 045-1120 180 EKL-Haapavesi Oy Urakointi Koli JR-Hoivapalvelut Oy Pasinkuja 18, Haapavesi Puh. 0400-306 030 SÄHKÖASENNUKSET Puh. 040-529 4061 Konepaja Trameta Oy RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Ravurinkatu 19, Turku Puh. 02-253 8355 Rauman Ajo-Opisto Mauri Sinisalo Ky Seminaarinkatu 5, Rauma Puh. 040-5455 209 Voudintie 3, Oulu Puh. 020-7280 050 Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäki Puh. 010 4544 220 Rauman Askarteluohjaus Oy Pohjanmaan Korjausrakentajat Ky Rauta Ketonen Uudenmaan Saneeraus & Kalustus Oy Kauppakatu 19, Rauma Puh. 02-822 2039 Paatsamakatu 8, Lappeenranta Puh. 05-4161 930 Remonttikonttori Vaalantie 25, Lieto Puh. 050-4630 915 Repliikki Oy Heparinkuja 1, Kylmälä Puh. 050-522 7510 E-P Karppinen Pajulinnuntie 21, Kokkola Puh. 0400-366 955 Ketunkallio 5-7 A 2, Klaukkala Puh. 045-6386 874 Anitan-Apu Eino Leinon katu 48, Hämeenlinna Puh. 050-5849 997 LH Suodatin Tammitie 1, Hämeenlinna Lauri Honkajuuri Puh. 040-1922 766 THT-Rakennus Puh. 0400-637 064 Pavetec Oy Nastola Tietosarvi Oy Harustie 7 B, Helsinki Puh. 321 3211, 0500-511 271 www.tuontiukkonen.fi Suunnittelupalvelu Outinen Ky Viheriötie 3, Tuusula Puh. 040-7515 136 Pientalot ja pientalojen laajennukset IJ Rahtikeskus Oy Vapaalantie 29, Vantaa Puh. 0400-457 845 Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Puh. 013-312 011 Heisipuu Oy Insinööritoimisto Veijo Kohonen Kehräkankaankatu 1, Lahti Puh. 040-5266 328 Helmi Kodinhoito Pohjoinen makasiininkatu 7 A 4, Helsinki Puh. 040-560 3092 Nevakatu 6, Tampere Puh. 040-822 4209 Insinööritoimisto Aimo Saloranta Nuolikuja 22, Iisalmi Puh. 0400-673 493 HELMET-Hoitola Tmi Tarja Vaittinen Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy Himangan Apteekki Johansson Tooling Oy Ab Lapinkorventie 45, Pälkäne Puh. 040-550 7653 Kannuskyläntie 7, Himanka Puh. 06-875 014 Käpytie 4 G, Tampere Puh. 03-2340 300 Tapionkatu 5, Vaasa Puh. 050-401 4245 Tmi Lea Hyökyvaara Joukon Tilipalvelu Oy Maistraatinkatu 7 E 26, Helsinki Puh. 0400-871 568 Parantalantie 34 A, Majavesi Puh. 040-7322 598 Tmi H.K. Härkönen JPH-Rakennuspalvelut Tuohustie 19 C, Helsinki Puh. 040-7373 775 Talkootie 10, Iisalmi Puh. 0400-778 006 Salirinne 8, Vanhalinna Puh. 040-5031 284 www.pavetec.fi La-Jun Koirakoti Pähkinämäentie 25, Siuntio Puh. 09-256 7726 KAP-Asennus Oy Kievarintie 26, Rajamäki Puh. 0400-695 931 Kiviliike Heikkinen Limenet www-palvelut Kuljetus Frisk Kokemäen Grilli-City Maarit Kallinen Intiöntie 7, Oulu Puh. 0400-585 053 Kaivinkoneurakoitsija Koirahoitola Miracle Eerikinkartanontie 311 D, Matti Turunen Saarrontie 13, Kuuslahti Puh. 0400-895 625 KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Puh. 040-717 3313 www.nomparelli.fi JMN-Racing Oy Rautarakenne Leivo Ky Rakennustoimi JJK Pirkkala Puh. 040-513 3201 Ikonen Juha Tmi Evesham Oy Vappulantie 235, Lohja Puh. 050-3850 894 OITTI Puh. 040-567 5110 Varkaus • Puh. 044-5755 131 Kaaronojantie 6, Ilmajoki Puh. 06-424 7030 Ravintola Hannes Lapinlahti Puh. 040-827 4927 Kairatie 62, Rovaniemi Puh. 0400-691 200 Teollisuustie 5, Lehtikangas, Pelkosenniemi • Puh. 040-7739 358 www.puupasi.fi , info.puupas.fi Oulunkyläntie 1, Helsinki Puh. 0400-504 206 PARKANO Puh. 040-579 7297 Ilmapuristeri Huoltopalvelut Oy www.lintukorpi.com Puh. 040-594 9300 Santaniitynkatu 4 C, Kerava Puh. 0400-609 299 Kelotie 6, Äänekoski Puh. 050-407 8792 www.jk-rakenne.com Moottero JMK Motosport KM RRR-Yhtiöt Oy Kemi • Puh. 040-5460 802 Lahti Puh. 045-120 3784 Konepalvelu Putro Oy Maaranen Kimmo Tmi Makasiininkuja 1, Pornainen Fysioterapia Maarit Linna Puh. 050-561 2763 Fysioterapia Tmi Arja Korrensalo Puh. 0400-891 408 TAO-Palvelut Lintukorpi Oy Porhontie 4, Honkajoki Puh. 02-545 1053 www.pirjonpakari.fi Tornio • Puh. 016-431 066 Hankook ja Marangoni renkaat Rovaniemen Laatusiivous Ky Veikkola Puh. 040-825 9167 Ristiinan Apteekki www.limenet.fi CPS Color Equipment Oy Päivöläntie 5, Ulvila Puh. 020 718 8000 Cramo Finland Oy Braahentie 16, Ristiina Puh. 015-740 7700 Kalliosolantie 2, Vantaa Rasinpisteen Yhteisö Oy Maria Entrich Rasisalontie 542, 82335 Rasivaara Puh. 044-050 0958 Kaunisolohoitola/Myymälä Ellintie 2, Kangasala Puh. 045-1120 815 www.rasinpisteenyhteiso.fi 32 Kypäräkuja 7 B, Espoo Puh. 0400-444 833 Kaivinkone Urakointi Jorma Janhunen Tiiterontie 26, Sulkava Puh. 0400-172 007 Näsiäntie 4, Porvoo Puh. 040-5133 606 Haapionkatu 17, Kokemäki Puh. 044-051 8952 Julkisivukonsultointi JK Oy Kärsämäentie 35, Turku Puh. 0400-827 920 Päivin Liikenne Oy TILAUSLIIKENNETTÄ Taksi Päivi Lehtola 1+8 invavarustein www.taksilehtola.fi Tulkkilantie 24, 32800 Kokemäki Puh. 546 1628 www.lehmuksenoksa.com Varsinais-Suomen Helsingin Erityishuoltopiirin Ky SeurakuntaMyllyojantie 2, yhtymä 21520 NASKARLA Puh. 09-23400 www.helsinginseurakuntayhtyma.fi Puh. 0400-929 220 www.v-suomenehp.fi Alarm Control Paloilmoittimet ja sammutuslaitteiden lakisääteiset tarkastukset Puh. 010 821 2121 www.alco.fi Ammtrakki Oy Ltd Särkvaarantie 4, Kesälahti Puh. 010 684 6100 Ranuan Kunta www.ranua.fi Kaitilankatu 11, Kouvola Puh. 020-740 3200 Maken Autokoulu Oy Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Veijo Jatkola Puh. 0400-380 528 Valtatie 32, 99100 Kittilä www.pohjantahti.fi www.puustelli.com Laitilan Kaupunki KUUNTELE SYDÄMESI LÄHDETTÄ – TULE RUNNIN KYLPYLÄÄN! Softex Oy Otto Korhosen katu 1, 20660 Littoinen www.softex.fi SUOMALAINEN VOITTAA AINA. Runnin Kylpylä Runnintie 407 A, 74595 Runni Puh. 017-768 751, 017-7687 524 www.runni.fi Kauppiaskatu 13, 20100 Turku Puh. 010 320 1720 www.presento.fi PALVELUKOTI • NUORISOKOTI KONSULTAATIO • TIETOTEKNIIKKA Vuolijoentie 1 , 88270 Vuolijoki www.kainuuhoivataito.org Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf www.toimintaterapeuttiliitto.fi 33 1/ 2 0 11 eee`OgTW 1/ 2 0 11 34 Opi uutta. Jaksat paremmin. Ammattihenkilöstön koulutusta 2011 16.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet 31.3. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita 12.4. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle lapselle ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn vaikeuksia 13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö 19.4. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin 3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan oppimisen haasteisiin Koulutuspäivän osallistumismaksu 120 € sisältää opetusmateriaalin, lounaan ja kahvin tai teen. Lisätietoja: suunnittelija Anna Alavesa, [email protected], 09 4733 9858 tai 040 555 2680 Ilmoittautumiset: [email protected] Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-täydennyskoulutus Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Kokoamme myös koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja työnohjauksen yhdistelmistä tilaajan tarpeiden mukaan. Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.fi 35 1/ 2 0 11 Hakuajat käynnissä vuoden 2011 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskursseille Perhekurssit 5-7 -vuotiaat ADHD-oireiset lapset perheineen hakuaika päättyy 21.3.2011 16.-20.5. Mertiöranta, Jämijärvi 7-10 -vuotiaat ADHD–oireiset lapset perheineen (KELA) hakuaika päättyy 28.3.2011 27.6-1.7. Liperi, Joensuu 9-12 -vuotiaat ADHD–oireiset lapset perheineen (KELA) hakuaika päättyy 28.3.2011 25.-29.7. Liperi, Joensuu 13-16 -vuotiaat ADHD–oireiset nuoret perheineen hakuaika päättyy 1.8.2011 17.-21.10. Piispala, Kannonkoski Nuorten itsenäistymiskurssi 17-20 -vuotiaat ADHD–oireiset nuoret hakuaika päättyy 21.3.2011 ADHD-oireisten aikuisten kurssit 11.-15.7. Anjala, Anjalankoski ADHD-oireiset aikuiset (alle 40v) 19.-23.9. Ylöjärvi, Koivupuisto ADHD-oireisten aikuisten parisuhdekurssi hakuaika päättyy 21.3.2011 13.-17.6. Iiris, Helsinki Kurssin ajankohta on muuttunut! Hakuaikaa jatkettu 1.8.2011 asti. ADHD–oireiset aikuiset (KELA)1.-5.8. Liperi, Joensuu hakuaika päättyy 28.3.2011 Omaiskurssi ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille hakuaika päättyy 1.8.2011 1.-2.10. Iiris, Helsinki Kursseille hakeminen: Kelan kursseille Kelan lomakkeella KU 102 ja muille kursseille ADHD-liiton lomakkeella www.adhd-liitto.fi Lisätietoja sopeutumisvalmennuksesta: www.adhd-liitto.fi/kuntoutus, puh. 050 354 4325, [email protected] sekä lähimmästä Kelan toimistosta tai www.kela.fi.