ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton - ADHD

3/2014
ADHD-liiton jäsenlehti
ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismija Aspergerliiton yhteisosio s. 8 - 14
Esteetön viestintä
lapsen arjessa s. 20
ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan, mukana
juhlassa Yle TV2:n Naurun tasapaino -ohjelma
s. 30
adhd-liitto ry
˗
adhd-förbundet rf
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit
Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-,
terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden
yhdyssiteenä.
PUHELINNEUVONTA
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
maanantaista perjantaihin klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Pakarituvantie 4,
00410 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
www.facebook.com/adhdliitto
HENKILÖKUNTA
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki
Puh. 050 438 3633
Järjestösuunnittelija Maria Uitto
Puh. 050 373 7455
Projektisuunnittelija/Porina-projekti Marjo Hodju
Puh. 050 525 0004
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti
ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti
Puh. 050 378 0707
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Liisa Virkkunen
Puh. 040 778 2677
[email protected]
Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala
Puh. 050 400 6478
Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita.
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97
Nordea: FI31 1262 3000 1124 04
Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013–
31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
3/ 2 0 14
2
sisällys
Tässä numerossa
4Pääkirjoitus
5
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
6
Liitto ilmoittaa
7
Piirustuskilpailun satoa
19
ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset
ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja
Aspergerliiton yhteistyönä koostettu osio
8
Nettikiusaaminen ja erityislapset
11
Lapsi tarvitsee aikuisen tukea
sosiaalisessa mediassa
13
Some on osa nuoren elämää
Appar och plattor ‒ är det tidsfördriv
eller bidrar de till utveckling
27
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
ADHD-liitto juhli 25-vuotista taivaltaan
ADHD-aikuiset Naurun tasapainon
kuvauksissa
32
Hahkusta tukea hahmottamisen haasteisiin
Takakansi ADHD-liiton Elätkö elämää, jota adhd värittää?
-koulutuskiertue
Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-,
opetus- tai sosiaalialan ammattilainen?
Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä
www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta.
18Porina-nurkka
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
25
30
16
Oulun vertaistukiryhmässä
keskusteltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Esteetön viestintä lapsen arjessa
28Jäsenyhdistykset
15Kirja-arvioita
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
20
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
taitto
Kuvat
Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun
yhteydessä
Toimituskunta
Liisa Virkkunen
Nina Hovén-Korpela
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
Ilmestymisajat
AineistotIlmestyy
1/2014
27.1.2014 viikko 9
2/2014
5.5.2014 viikko 23
3/2014
11.8.2014 viikko 37
4/2014
5.11.2014 viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Jari Hämäläinen
3
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN-L 1459-5753
ISSN 2323-4490
3/ 2 0 14
pääkirjoitus
Syksyiset
terveiset
täältä uudelta
toimistolta
H
uomasin aamulla ihmetteleväni, joko se heinäkuu
tosiaan meni? Ilmat jatkuivat pitkään lämpiminä
vielä elokuunkin puolelle, kunnes yhtäkkiä syksyinen tuttu sade piiskasi ikkunoihin, ja kaapista piti kaivaa
kumisaappaat ja villatakki. Toki valon väheneminen ja
öiden pimentyminen viestii syksyn saapumisesta, mutta
aurinkoisen kesän jälkeen uuden vuodenajan tulo vaatii
totuttelua. Saimme nauttia lämmöstä kylmän alkukesän
jälkeen, joten nautitaan ja ollaan iloisia myös lämpimistä
syysilloista. Toivottavasti niitä vielä on luvassa jossain
vaiheessa. Kesän aurinkoenergialla ponnistamme syksyn
rientoihin.
mäisen kerran syyskuussa pohtimaan vuotta 2015 yhdessä
henkilökunnan kanssa ja aloittamaan uuden strategiakauden suunnittelun. Paljon tapahtuu, joten kannattaa seurata
liiton nettisivuja. Sieltä löytyy viimeisin tieto.
Järjestösuunnittelija Mirjami Koivusen jäätyä äitiyslomalle elokuussa, on hänen sijaisenaan juuri aloittanut Maria Uitto. Toivotamme lämpimästi Marian tervetulleeksi
toimistoomme Helsinkiin.
Marraskuussa on syyskokouksen aika. Syyskokous
pidetään tänä vuonna Hämeenlinnassa 22.–23.11.2014
vanhan Verkatehtaan tiloissa. Toivomme uusien sääntöjemme olevan jo voimassa tässä kokouksessa, jotta uudet
henkilöstövalinnat voidaan tehdä uusien sääntöjen mukaan. Lisäinfoa kokouksesta ja muutoksista lähetetään
yhdistyksille myöhemmin.
Täällä ADHD-liitossa syksy tarkoittaa kiirettä. Muuttopuuhista selviämisen jälkeen alkaa heti syksyn toiminta,
budjetointi ja hakemusten kirjoittaminen Raha-automaattiyhdistykseen. Myös avoimien ovien eli tupaantuliaisten
suunnittelu on mukavaa puuhaa ja se käynnistyykin heti,
kun tavarat saadaan paikoilleen.
Toivotan kaikille lukijoillemme oikein kaunista ja värikylläistä syksyä!
Sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyvät ja 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue starttaa. Muistuttakaa paikallisesti ihmisiä seminaareista eri tilaisuuksissa. Paikkoja koulutuksiin kannattaa kysellä vielä tämän lehden
ilmestyessäkin. Myös lomalla olleet vertaistukiryhmät
aloittavat toimintansa ja hallituskin kokoontuu ensim-
3/ 2 0 14
Jag önskar alla läsare en riktigt färgfull höst!
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
4
puheenjohtajan pöydän ääreltä
Hyvät lukijamme
lisääntyviin yhteisiin koti-iltoihin,
”hämärähyssyyn” kynttilöineen ja
sohvannurkkineen. Samalla sisätiloihin vetäytyminen herkästi katkaisee spontaanin vuorovaikutuksen
kanssakulkijoiden kanssa. Koulujen
ja töiden alkaminen tuovat omat
turvalliset rutiininsa, mutta samalla
aikataulut ja kiire syövät aikaa toistemme kohtaamiselta.
O
Ensin tulivat kännykät ja Nokian sanoin yhdistivät ihmiset, myös
meidät talviuniset suomalaiset. Nyt
on sosiaalinen media rynnistänyt
koteihimme avaamaan virtuaaliset
ikkunat ulkomaailmaan, taas olemme vuoden ajasta riippumatta osa
muuta maailmaa ja voimme avata
sanaisen arkkumme halumme mukaan, niin tavalliset tallaajat kuin eri
tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset. Meillä on yhteiset mahdollisuudet löytää toisemme, vuosienkin
takaa, koota harrastuspiirejä tai vain
vaihtaa ajatuksia. Hyvä niin!
Syksyn pimeneviin iltoihin, koleuteen ja talven odotteluun laskeutuminen tuo mukanaan mahdollisuuden
Ongelmallista on, että emme ole
vain vuorovaikuttajia, olemme myös
vuorovaikutuksen, kielteisenkin,
kohteita. Mainostajat hyödyntävät
häikäilemättä suosittuja yhteydenpitokanavia. Mielipiteenmuokkaajat ja
ääriainekset hakevat vertaisryhmiä
tai vaikutuksille alttiita kohteikseen.
Nimettömyyden suojasta on helppo
purkaa kaunoja toisen alistamiseen
tai kiusaamiseen.
lemme saaneet Lappia myöten
nauttia historiallisen pitkään
jatkuneesta ja helteisestä kesästä. Lämmön myötä olemme siirtyneet mökeille, pihoille ja puistoihin,
avanneet ikkunat ja ovet ulkomaailmaan, myös toisillemme. Muutama
sana on herkästi tullut vaihdettua
outojenkin ihmisten kanssa, meistä
on lämmön ja auringon avulla tullut
avoimempia ja välittömämpiä ainakin
hetkeksi.
5
Lapset, ehkä vielä muita herkemmin impulsiiviset ja välittömät erityislapsemme, ovat erityisen alttiita
manipuloinnin kohteita. Niin mainostajat kuin muutkin tarkoitushakuiset aikuiset saavat herkästi lapset
uskomaan asiaansa. Lapsia on helppo
käyttää hyväksi.
Vaikka sosiaalinen media tarjoaa
meille kaikille mainion lisän arjen
kiireiden keskellä tavoittaa toisemme ja päästä osaksi tärkeää yhteisöllisyyttä, on tärkeä tiedostaa riskit
mahdollisuuksien ohella. Vanhempien vastuulla on lasten ohjaaminen ja
suojeleminen vahingolliselta viestinnältä. Vanhempien tehtävänä on tietää, missä lapset liikkuvat, oli sitten
kyseessä todellinen tai virtuaalimaailma.
Some vapauttaa ja avaa mahdollisuuksia. Vapaus edellyttää kuitenkin vastuuta. Kun sen tiedostamme,
voimme esteittä nauttia Somen riemuista.
Iloista ja vastuullista ”someilua” ja
rauhallista laskeutumista hämärtyviin
syysiltoihin.
Liisa Virkkunen
lastentautien erikoislääkäri
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
puh. 040 778 2677
3/ 2 0 14
liitto ilmoittaa
VOIMAUTTAVAN OLEMISEN RYHMÄ
Oletko ADHD-diagnosoidun tai ylivilkkaan lapsen vanhempi?
Kiinnostaako Sinua lähteä voimauttavalle ja luovalle matkalle etsimään ja kokemaan, minkälaisia kehosi rytmejä löydät? Luovuus on
meissä jokaisessa, joten ryhmä on myös hyvä keino oivaltaa ja kokea
oman luovuuden mahdollisuuksia.
Ryhmän tarkoituksena on etsiä ja tutkia omaa kehollista olemista,
kehon rytmiä suhteessa itseen ja muihin. Lopputuloksena on tarkoitus
löytää tapoja olla sanattomasti vuorovaikutuksessa kehorytmejä etsien
ja kuunnellen.
Työskentely tapahtuu ekspressiivisen taideilmaisun keinoin. Työskentelyssä käytetään eri taiteen lajeja,
kuten kuvallista työskentelyä, liikettä, ääntä, kirjoittamista. Kokemusta taiteellisuudesta ei tarvita.
Ryhmä kokoontuu 10 kertaa keskiviikkoisin klo 17.45–20.15 ADHD-liiton Helsingin toimiston
tiloissa (Pakarituvantie 4). Ensimmäinen kokoontuminen on 1.10.2014. Osallistumismaksu on viiden euron
materiaalimaksu.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.9.2014 mennessä suoraan ohjaajalle:
Kaisa Mattila, puh. 044 571 5757, [email protected]
Kaisa opiskelee ekspressiivisen taideilmaisun ohjaajaksi viimeistä vuotta ja ryhmäohjaus on osa
opintokokonaisuutta.
Vertaisohjaajien koulutuspäivä 11.10. Oulu ja 15.11. Tampere
Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto,
Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät.
Ohjelma
10–10.30
Tervetuloa ja esittäytyminen
10.30-12
Vertaisryhmätoiminnan perusteita
12–12.30
Kokemuksia ryhmänohjaamisesta
12.30–13.30 Lounas
13.30–15.00 Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin, käytännön vinkkejä
15–15.30
Iltapäiväkahvit
15.30–16.30 Minä ohjaajana – ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmän arviointi
Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että
osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen
ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on 26.9. ja Tampereelle 31.10. Koulutukseen mahtuu rajallinen
määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen
tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden.
Ilmoittautuminen alla olevissa osoitteissa:
www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Oulu_0201
www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Tampere_7940
Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi- ja Aspergerliitto puh. 050 502 2269
Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh. 040 543 7292
3/ 2 0 14
6
piirustuskilpailun satoa
Elän elämää, jota adhd värittää
-piirustuskilpailun satoa
A
DHD-liitto pyysi keväällä teiltä lukijoilta piirustuksia aiheella ”Elän elämää, jota adhd värittää”. Piirustuksia tuli
mukavasti, ja kaikkien piirustuksen lähettäneiden kesken arvottiin kolme onnekasta, jotka voittivat elokuvalipun.
Voittajille on jo liput lähetetty. Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja paljon onnea elokuvalipun voittaneille.
Tällä sivulla pääsette kurkistamaan kilpailun satoa.
7
3/ 2 0 14
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
Nettikiusaaminen ja
erityislapset
Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen
tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle.
T
utkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia
oppia tai haastetta selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat netissä
useammin kiusatuiksi. Myös lapset,
joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat netissä muita
herkemmin kiusatuksi, ja he ovat
myös muita lapsia useammin kiusaajia.
He tarvitsevat välineitä kiusaamisen
ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He,
kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät,
tarvitsevat kannustusta vastuulliseen
toimintaan sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalinen media
kohtaamispaikkana
Netin ja sosiaalisen median riskit
koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä.
Mediatutkimuksessa on pyritty viime
vuosina tekemään näkyväksi lasten ja
nuorten mediatapojen eroavaisuuksia. Keskustelua on hyvä avata myös
siitä, millainen toimintaympäristö
sosiaalinen media erityislapsille on
ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan,
jotta siellä luoviminen tuo heille iloa
ja hyötyä.
Netissä luotu sosiaalinen verkosto
toimii uuden oppimisen, vertaistuen
ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan
kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei
erityisemmin kannusteta netinkäyttöön, sillä heidän turvallisuudesta ja
netissä tapahtuvasta kiusaamisesta
ollaan huolissaan. Erityislapsille on
taattava mahdollisuus oppia pitämään
huolta itsestään ja muista, jotta netin
positiiviset puolet ovat myös heidän
ulottuvillaan.
Erityislapset tarvitsevat tukea, joka
auttaa heitä käyttämään nettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla.
Netissä on mahdollisuus lisätä
vuorovaikutusta erilaisten ihmisten
kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja.
Nettikiusaamiseen
lukeutuu esimerkiksi:
•
ahdistelu ja häirintä
•
pilkallinen matkiminen ja
jäljittely
•
mustamaalaus
•
fleimaus eli sanasodan
aiheuttaminen tahallisesti
•
yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman
yksityisen tiedon jakamiseen
•
ryhmästä eristäminen ja
poissulkeminen
•
vaaninta, uhkailu ja
ärsyttäminen
•
noloksi tekeminen ja
nöyryyttäminen
•
seksiviestittely.
Paljon nettiä käyttävät muodostavat
laajoja sosiaalisia verkostoja verkossa. Tämä koskee etenkin niitä,
joilla on vaikeutta solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti
ahdistuvat pitävät nettiviestintää
monesti miellyttävämpänä, sillä
he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän
netissä.
Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai
keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain,
netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi netissä ei välttämättä tarvitse tulkita
keskustelukumppanin ilmeitä ja
eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja
3/ 2 0 14
8
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta.
Nettiin liittyvä nonverbaalisuus voi
olla voimaannuttavaa.
Toinen netissä tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia
rooleja altistamatta itseä samalla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin
kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Vaikka netissä viestimisessä on
tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän
välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka
tuntuisi pahalta – kun ikävät teot netissä ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta.
Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia,
eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi
tai eivät ymmärrä loukkaavansa mui-
ta. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voi
olla haastavaa mieltää kiusaamiseksi.
Milloin heitot ovat huumoria, milloin
keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on
ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten
puuttua kiusaamiseen?
Mitä nettikiusaaminen on?
Nettikiusaamisella tarkoitetaan
verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista.
Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut ja sosiaalinen media, chatit,
pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä
ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua.
Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta.
Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit
sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja
seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia
kiusaamisen muotoja netissä. Lapset
kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä.
Digiajan kiusaaminen
Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen
muusta kiusaamisesta. Näitä ovat
esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus
sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen
helppous ja nettimaailman nopeus
vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan,
oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin
haastavaa verkkoympäristössä.
Netissä ei tarvitse olla fyysisesti
vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun
toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi
ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on
hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee
kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan
jäljet nettiin. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa
epäasiallisesta ja käyttösääntöjen
vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot, päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka
on joutunut kiusatuksi tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että
vaikka tunnistamattomuus tarjoaa
mahdollisuuksia ilkeilyyn, netissä voi
aina toimia myös toista arvostavasti.
Netissä kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule näkyviksi. Kun
kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä,
hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen
vakavuutta. On kuitenkin osoitettu,
että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden
kokemuksia. Lapset tajuavat, että
netissä kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he
eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen
empatiakykyä kannattaa vahvistaa,
9
3/ 2 0 14
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista.
Sosiaalisen median ja kännykän
kautta voidaan kiusata jatkuvasti,
eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan.
Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Netissä kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle
ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö
on kerralla suuren yleisön saatavilla. Netin rajattomuuteen liittyy myös
nettikiusaamisen toistuvuus. Netissä
kerran sanottu tai jaettu materiaali
voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat
kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava.
On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta
kiusaamista. Nettikiusaamista ei tule
väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös netissä vaikuttaa lapseen ja
nuoreen myös netinkäytön ulkopuolella.
Empaattisuuden opettaminen ja
eettisen mediasuhteen kehittymisen
tukeminen edistävät myönteistä nettikulttuuria, josta kaikki netinkäyttä-
jät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta
ja nettikiusaamisesta MLL:n nettisivuilta www.mll.fi/kasvattajille/kiusaamisen-ehkaiseminen/ ja www.mll.
fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit
myös käsitellä lasten ja nuorten kanssa netissä tapahtuvaa kiusaamista
opetusvideon ja keskusteluaineiston
avulla www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/videot/.
Teksti Satu Valkonen YTT, KM
Mediakasvatuksen kehittäjä,
erityissuunnittelija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Miten tukea lapsen pärjäävyyttä somessa?
Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä netissä
Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset
asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen
tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle tai kuva, jota
he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun
muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat.
Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä
Netti on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida
kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa
etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki
netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, netissä voi toimia epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä.
Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista netissä
Kun lapsi tottuu jakamaan netinkäyttökokemuksiaan, hänen on helpompi kertoa myös netissä
sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein.
Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä
tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista,
kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun.
Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan netissä
Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa
netissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös
kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja
mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä.
3/ 2 0 14
10
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä
Lapsi tarvitsee aikuisen tukea
sosiaalisessa mediassa
Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on
lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen
vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa?
– Netissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita,
joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on
myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja
tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden
kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa
projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen
työpäiviinsä kuuluu muun muassa
lasten kanssa chattaaminen Netariverkkonuorisotalon päivystysilloissa
sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena
on kohdata lapsia nimenomaan verkossa.
– Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista
asioista: kaveri- ja perhesuhteista,
koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta,
Posti-Ahokas kertoo. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista
ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja
keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. – Netari ja Manteli ovat turvallisia,
valvottuja paikkoja, ja meidän palveluissa käyvät lapset ja nuoret tietävät
sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien
Lasten nettielämään kannattaa tutustua”, kannustavat Netta Posti-Ahokas
(vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä.
kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin
kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea
Älypuhelimet ja muut kannettavat
mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset
kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin
sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin
kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa.
– Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät eivät ole aivan kunnossa. Lapset
ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa,
eri syistä. Hyväksymisen tarve voi
olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää
asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa
-toimintojen parissa.
– Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun
nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla
väärinymmärretyksi tai provosoitua
aiheetta. Somessa on liiankin helppoa
lähettää eteenpäin viestejä, joita voi
myöhemmin katua, hän kertoo.
Lapset reagoivat netinkäyttöön
hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi
nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla
myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on
luotsata lasta kohti monipuolisempia
11
3/ 2 0 14
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
”Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan
tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta
verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen.”
harrastus- ja ajanviettotapoja, jos
ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä
paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja.
Keskustelu on tärkeä
työväline
Sosiaalisen median riskeiltä ei voi
suojautua peittämällä lapsen silmiä.
Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja
osallistua erilaisiin aktiviteetteihin
verkossa. Näin myös mediataidot
pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan
turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa
mediassa?
– Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi
voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen
median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole miltä se ensisilmäykseltä näyttää ja sisälukutaitoa on
harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa
Sari Valoaho.
– Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna
kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat
saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa
kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista
kunnioittavalla tavalla, hän jatkaa.
Apua kannattaa pyytää jo ennen
kuin mitään sattuu. Tätä varten on
rakennettu erilaisia palveluita lapsille
nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa
ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta
sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä,
joita ei uskalla kysyä vanhemmilta.
Some täynnä tunteita
Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila.
Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia
hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun
ja oppimisen paikkana. – Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten
rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua
esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden
hallintaa esimerkiksi silloin kuin joku
trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Netta Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista
eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot
suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. – Netistä on paljon iloa lapsen
elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla
lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa
julkaista omia tuotoksiaan ja saada
niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos netinkäytön jälkeen
lapsi on aina kiukkuinen, kannattaa
keskustella mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Sari Valoaho.
Kasvattajien urakkaa helpottaak-
”Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja
ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja
todellisuutta.”
3/ 2 0 14
12
seen eri järjestöt ja mediayritykset
ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita,
joiden avulla lasten mediamaailmaa
on helpompi ymmärtää. Ymmärrys
syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun
mahdollisuuksia lasten ja aikuisten
kesken. ”Haluaisitko näyttää minulle,
mitä teet sosiaalisessa mediassa” on
käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? * Facebook on yhteisöpalvelu,
jossa voi jutella kavereiden kanssa
ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja
videoita. YouTube on yhteisöllinen
videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita.
Instagram on kuvien julkaisupalvelu.
Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa
käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä
toisilta käyttäjiltä.
Teksti Anniina Lundvall
Pelastakaa Lapset ry:n
verkkonuorisotoiminnan
asiantuntija.
Järjestön verkkonuorisotoimintaan
voi tutustua osoitteessa
www.pelastakaalapset.fi/
nuorisotoiminta
Linkkivinkkejä
Netari - nuorisotalosi verkossa
Netari-verkkonuorisotalo on auki joka
viikko Demissä, Habbossa ja IRC-Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella
nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. www.netari.fi
Mantelichat
Mantelichat järjestetään kaksi kertaa
kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa
voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä
koulutettujen vapaaehtoisten kanssa
kahdestaan. www.pelastakaalapset.fi/
nuorisotoiminta/mantelit
Nettielämä on oikeaa elämää
Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin
käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten
nettielämään ja kannusta monipuoliseen
netin käyttöön.
www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
Some on osa nuoren elämää
Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja
kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit.
S
osiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan
luonteva osa elämäntyyliä ja
-sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja
sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko
aikaa he sosiaalisen median parissa
viettävät. Kännykkä seuraa mukana
koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit
tai laitetaan kommentti kavereille.
Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja
päivittää lähes missä vain.
Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin netti-
Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen
kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain.
maailmassa kuin sen ulkopuolellakin.
Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin.
Kavereiden määrä Facebookissa
kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta
statuksesta ja tykkäykset siellä ovat
eräänlainen hyväksynnän mittari.
Monenlaista kaveruutta
Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että
heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube,
WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös
omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja.
Facebookissa on pikaisen gallupin
mukaan lähes jokainen Nuortentalon
asukkaista.
- Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun,
olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset
kontaktini ja ihmisten kohtaamiset
kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen
lisäksi, kertoo Teemu.
Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän
kiireinen elämäntyyli on muovannut
uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja
livekavereita.
- Olen sitä mieltä, että todellisesta
kaveruudesta voi puhua vasta, kun
on tavannut toisen kasvokkain. Toki
netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen
täysin, pohtii Teemu.
Kimmo kertoo, että hänellä on
sekä netti- että livekavereita. Hän ei
13
3/ 2 0 14
adhd-liiton, aivoliiton sekä autismi- ja aspergerliiton yhteisosio
kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä
reaalimaailmassakin.
- Olen löytänyt myös tyttöystävän
netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde
verkkomaailmasta. Keskustelimme
ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo.
Some on kaikkialla
Sosiaalisessa mediassa sovitaan
asioita ja tapaamisia sekä välitetään
tietoa. Somessa ”roikkuminen” on
siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän
kaverinsa ovat ja mitä he tekevät.
Myös omat tiedot päivitetään useasti
vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä
tietojaan näin intensiivisesti, mutta
tietävät, että tällaistakin tapahtuu.
Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana
siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin!
Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat
kaveriporukoista leviävät somessa
nopeasti kaverilta toiselle.
- Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen
oman tiensä kulkija. Facebookissa
ovat ”kaikki”. Somesta esimerkiksi
päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä
luen päivittäin myös sanomalehden,
mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu.
Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota
ilman olisi vaikea elää. Arjen valinta- tai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä
he tässä tilanteessa tekisivät.
- Toki netistä löytyy vastauksia
kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin
soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa,
nauraa Teemu.
Kiusaamistakin tapahtuu
Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa
esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se
voi olla haukkumista, pilkkaamista,
uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista.
Voidaan esimerkiksi miettiä, onko
se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja
kommenttiensa näkyvyyttä joiltain
kavereilta itsensä suojelua vai voiko
tällainen blokkaaminen olla joskus
myös syrjimistä ja kiusaamista.
Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien
suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista
palautetta siitä, että siellä tapahtuu
paljon nettikiusaamista. Anonyymi
kiusaaminen on siellä liian helppoa.
Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen
ja rangaistava teko. Haukkuminen ja
pilkkaaminen netissä saattaa täyttää
kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja
mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin.
- Jos mietitään sosiaalisen median
miinuspuolia, voidaan kiusaamisen
lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus.
Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai
piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään
musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta
jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset
”Omaa identiteettiään etsiville nuorille on
tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä
kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta.”
3/ 2 0 14
14
saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät
ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii
Teemu.
Yksityistä vai julkista?
Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten
pidettiin hyvin vaarallisena julkaista
omia kuviaan netissä. Vanhemmat
neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin
paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman
elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet
vanhemmat itsekin.
Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa
identiteettiään etsiville nuorille on
tärkeää, millaisen vastaanoton heidän
lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat
ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa
mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat
itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen
on positiivista, ellei siitä muodostu
elämän pääasiallista sisältöä, jolloin
arjen sujuvuus kärsii.
Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa.
Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin
nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua
ihmisten kohtaamiseen kasvokkain.
Siksi niin koukuttavaa kuin somessa
hengaileminen onkin, pitää muistaa
myös livemaailman kaverit ja tavata
heitä usein.
Somessa seikkaillessa kannattaa
aina muistaa seuraava periaate: Älä
sano netissä toiselle mitään, mitä et
sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne.
Teksti Marianne Kulmala,
neuropsykiatrinen valmentaja,
Suomen Nuortentalo Oy
Kuva Marianne Kulmala
kirja-arviot
Kirja-arvioita
Saku, spesiaali lapsi
Marianne Kulmala on kirjoittanut viehättävän kirjan Saku, spesiaali lapsi. Tartuin kirjaan eräänä perjantaisena iltapäivänä töissä. Toinen jalkani oli jo ovenraossa
ja mieleni vähintäänkin viikonlopun ruokaostosten parissa. Tarkoitukseni oli vain
nopeasti silmäillä kirjaa. Kuinka ollakaan en laskenut kirjaa käsistäni ennen kuin
olin lukenut kirjan läpi viimeisen sivun ajatuksia herättelevää runoa myöten. Olin
saanut seurata Sakun elämää päivän verran ja tutustua Sakun äidin ajatuksiin vanhemmuudesta. Kiitos tästä mukaansa tempaavasta matkasta!
Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäinen osa on kirjoitettu lapsille ja aikuisille yhdessä luettavaksi. Tässä osiossa seurataan Sakun arkipäivää seikkaperäisesti, muttei lainkaan pitkästyttävästi. Silloin tällöin tarinnassa esitetään lukijalle
kysymyksiä, kuinka tämä neuvoisi Sakua erilaisissa tilanteissa. Miten sinä muuten
neuvoisit Sakua, kun hänellä on suu niin täynnä ruokaa, ettei pysty enää nielemään? Tai kun Saku on täysin syventynyt repimään huoneensa tapetteja seiniltä?
Toinen kirjan osio on tarkoitettu aikuiselle. Siinä Sakun äiti kertoo, kuinka arjessa ilmenee lapsen erityisyys, joka sai
nimen Aspergerin oireyhtymä.
Saku, spesiaali lapsi -kirja on hyvin nopea ja helppolukuinen, alun lasten osio on mukautettu selkokielelle. Kirjan
on kustantanut Aivoliitto. Sakulla on myös omat nettisivut www.sakuspesiaalilapsi.fi
Kirjan tunnelma on kauttaaltaan lämmin ja rohkaiseva. Siitä välittyy paitsi asiantuntemus, ennen kaikkea rakkaus
ja spesiaalin lapsen kanssa elämisen rikkaus. Suosittelen!
Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry
Again, David’s Having Distractions
Again, David’s Having Distractions on kirja, joka kertoo ajatuksiinsa uppoutuvan Davidin elämästä yhdeksänvuotiaan pojan omasta näkökulmasta. Davidilla on
vahva oikeudenmukaisuuden halu. Hänen on vaikea pysyä nahoissaan kokiessaan,
ettei hän saa tasapuolista ja rehtiä kohtelua. Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
hiiltyminen johtaa usein rangaistuksiin, joita Davidin on vaikea hyväksyä. Elämä
ei ole reilua. Monien vastoinkäymisten jälkeen David oppii kuitenkin hyödyntämään omia vahvuuksiaan, mikä palkitaan onnistumisella koulun karnevaaleissa.
Elämä ei sittenkään ole hassumpaa!
Teresa Oliver on kirjoittanut kirjan nuorille lukijoille. Opettavaisen tarinan lisäksi kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden laajentaa sanavarastoa, sillä kirjaan
on ujutettu monia hieman vaikeampia sanoja selityksineen. Kirja on englanninkielinen.
Teksti Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry
15
3/ 2 0 14
Oulun vertaistukiryhmässä keskuste
Oulussa vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä kokoontui kevään aikana säännöllisen epäsäännöllisesti kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja kahvittelemaan. Aarrekartan tekemisen idea sai alkunsa jo toisella ryhmän tapaamiskerralla, jolloin
suunniteltiin tulevan kevään toimintaa Kumppanuuskeskuksen Isosepässä.
K
aikille ryhmän jäsenille aarrekarttatyöskentely ei ollut tuttu menetelmä, mutta oli myös
niitä, jotka olivat jo aiemmin tehneet
oman elämänsä aarrekartan. Aarrekarttamenetelmän kuvataan olevan
eräänlaista unelmatyöskentelyä, jonka ydinajatuksena on mahdollisuus
muutokseen ja avoimuus uudenlaisten ratkaisujen löytymiselle.
Tuumasta toimeen
Huhtikuun tapaamiskerralla vertaisryhmän osallistujat istuivat hyvissä ajoin pöydän ääressä hyväntuulisesti poristen ja aikakauslehtiä
availlen. Aarrekarttatyöskentelyn
alkuvalmisteluihin oli kuulunut aikakauslehtien hankkiminen, joita olikin
kassikaupalla Isosepän pöydällä. Niiden lisäksi tarvittiin jokaiselle oma
paperiarkki tai -kartonki, muutamat
sakset, liimaa ja kaksipuolista teippiä
kuvien leikkaamiseksi ja kiinnittämiseksi kuvakollaasiin. Oman henkilökohtaisen aarrekartan valmistaminen
saattoi alkaa.
Alkajaisiksi havahduttiin toteamaan, että aarrekarttakollaasin valmistaminen olikin huolellisuutta ja
sitoutumista vaativaa pitkäjänteistä
työtä. Sanotaan, että kuvien käyttö
kollaasissa on tehokkaampaa, mutta
toiveitaan voi myös tehostaa kuviin
sopivilla sanojen ja lauseiden yhdistelmillä, kunhan ne vain ovat myönteisessä muodossa. Osuvia lauseita
ja sanoja löytyi aika monen leikevalikoimasta. Aarrekartassa pääasia on,
että uskaltaa toivoa asettamatta rajoja
unelmilleen. Aivan aluksi on hyvä paneutua miettimään, mitä ihan oikeasti
haluaa, esimerkiksi rahan sijasta voi
3/ 2 0 14
miettiä, mitä toivomallaan rahalla
haluaa tehdä. Matkustaako maailman ympäri, rakentaako kesämökin
vai ostaako uuden auton tai tehdäkö
rahalla jotain muuta hulvatonta.
toihin vaikutti paljon se, millaisen
tunteen koki kuvasta heijastuvan.
Karttaan onkin hyvä poimia sellaisia
kuvia, jotka jollakin tavalla puhuttelevat itseä.
Aarrekartoittaminen
Aarrekarttamenetelmässä kuvien
sijoittelulla on oma merkityksensä.
Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse,
sen merkityksellisempää on kuvan
sijoittaminen kollaasiinsa. Parhaita
paikkoja tärkeille asioille ovat kartan
oikea yläkulma, kartan keskiosa sekä
vasen yläkulma. Ryhmäläiset totesivat yhteisesti, että heille kartan tärkein paikka löytyy kollaasin vasemmasta yläkulmasta, siitä kohdasta,
johon katse normaalistikin kiinnittyy,
kun ryhtyy lukemaan mitä tahansa
kirjoitettua tekstiä.
Lehtien selailu saattoi pidemmän
päälle käydä jopa työstä. Unelmoiminen ja oikeiden omien unelmien löytäminen ruostuu helposti käyttämättömyyttään. On aika tyypillistä, että
unelmoimisen taito unohtuu arjen
paineissa ja kiireen keskellä, eikä
meidän kulttuurissammekaan aina
ole hyvällä katsottu haaveilijoita –
omista unelmistaan avautujaa on
kehotettu vähintään pistämään jäitä
hattuunsa. On myös hyvä tiedostaa,
että unelmamme voivat helposti kariutua liian kovaan ja varhaiseen itsekritiikkiin, jos heti alkuvaiheessa
toteamme, että ei se unelma koskaan
kuitenkaan toteudu.
Miten sitten saada ajatukset pysymään teemassa, kun lehdistä löytyi
kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tällainen päämäärätön mielikuvamatkailu lehdestä toiseen, koettiin
hyvin tavallisena ja tyypillisenä. Jumiutuminen tutkimaan muita asioita
sen sijaan, että unelmakuvia olisi aktiivisesti etsitty, tiedostettiin yhteisesti ryhmässä. Jälleen kerran voitaneen
todeta, että ryhmässä on voimaa, nimittäin unelmista keskustelu ryhmän
jäsenten kanssa ja toisten kommentit
pitivät kiinni aiheessa ja unelmakuvien metsästyksessä.
Ryhmäläiset totesivat, että tunnelmilla oli oma merkityksensä kuvien
valinnassa. Oman kartan kuvavalin16
Ajatuksia
aarrekarttatyöskentelystä
Kesäkuun viimeinen päivä sattui
kuin tilauksesta olemaan kylmän kesäkuukauden lämpimin päivä. Olimme sopineet tapaamisemme toripolliisille, Oulun kauppatoria vartioivalle
pullealle poliisipatsaalle, oululaisten
tutulle kohtaamispaikalle. Lämpimän
ilta-auringon paisteessa oli mukavaa
istahtaa torikahvilaan kahville ja jäätelölle, vaihtamaan vertaisporukan
kanssa alkukesän kuulumisia sekä
muistelemaan kevään aarrekarttatyöskentelyä.
Aarrekarttatyöskentelyn muistelusta muodostuikin antoisa palautekeskustelu. Palautimme mieliimme
millaiselta työtapa tuntui ja millaisena työskentely vertaisryhmässä
koettiin. Huomasimme, että unelmoinnille tuleekin varata aikaa, jotta
ltiin unelmista ja tehtiin aarrekarttaa
tulisi valinneeksi karttaansa sellaisia
kuvia toiveistaan, joiden haluaa aidosti toteutuvan. Ryhmäläiset totesivat, että kuvien etsimisessä valintojen
tekemisen vaikeus oli haasteellisinta,
vaihtoehtoja tuntui olevan yksinkertaisesti liikaa. Voisikin todeta, että
unelmoimiseen ja myös haaveiden
punnitsemiseen tulee käyttää aikaa
runsaasti. Unelmoimista voi harrastaa
monella eri tavalla ja eri paikoissa,
haaveet voivat olla suuria, miellyttäviä, innostavia, mahdottomia ja sellaisia, joista ei koskaan aikaisemmin
ole haaveillut. Keskustelujen edetessä ryhmästä nousi tarkka ja luova
oivallus ihmisyydestä: unelmoimisen
avulla hahmottaa tiedostamattoman
olemassaoloa itsessään.
Aarrekartan tekemisessä olennais-
ta on tarkistuspäivämäärän määrittely. Se ei tarkoita sitä, että siihen
mennessä kaikkien asetettujen unelmien tulisi olla totta, vaan määräpäivänä voi miettiä onko unelmien toteutumisessa jotain esteitä, tai oliko
unelma ylipäätään sellainen, jonka
haluaisi toteutuvan. On hyvä pohtia
aika ajoin, oliko unelma paras mahdollinen vai olisiko tarpeen korjata
sitä jotenkin. Unelman pitäisi antaa
toteutua omalla tavallaan. Voi käydä
myös niin, että nyt tehdystä aarrekartasta nousee esiin tarkennuksia tai
uusia mahdollisuuksia, jotka johtavat
pienin askelin kohti tulevaisuuden todellisuutta.
teen. Valitsimme vuorollamme toiveidemme maan, johon halusimme
matkustaa, ja rahastahan unelmoimisessa ei tarvitse kantaa huolta.
Teksti Liisa Pitzén
(toiminut ADHD-liitossa
järjestösuunnittelijana
heinäkuun loppuun 2014)
Lähteet:
Marja Puirava-Hanhela, Inno & Vire Oy
Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara
A. 2005. Voimavarat käyttöön. Duodecim.
Jatkoimme torikahvilan kesäiltaa
unelmoinnin merkeissä, joka sopi
mukavasti alkavaan kesälomakau17
3/ 2 0 14
p o r i n a - n u r kk a
Porina-nurkka
Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry
S
yksyinen tervehdys Porinasta!
Aurinkoisen kesän jälkeen on
puhtia tarttua syksyn tuleviin
haasteisiin. Uusia vertaisryhmiä
käynnistyy eri paikkakunnilla ja tutuksi tulleet ryhmät jatkavat toimintaansa. Porinan puolesta toivomme
voimaannuttavia kokemuksia ja aktiivista osallistumista vertaisryhmiin.
Olemme jälleen koonneet tietopaketin Porina-nurkkaan, mitä vertaistoiminnan rintamalla tapahtuu
tulevan syksyn aikana. Vertaisohjaajakoulutukset toteutuvat kolmella
paikkakunnalla ja vielä on mahdollisuus ilmoittautua Oulun ja Tampereen koulutuksiin. Liiton 25-vuotisjuhlakiertueen merkeissä Porina on
mukana tapahtumissa, joten tulkaapas porisemaan niin iltapäivän seminaareihin kuin iltatilaisuuksiin.
Huomio! Keräämme edelleen tietoja parhaillaan toimivista vertaisryhmistä. Tiedot laitetaan ADHD-liiton
nettisivuille, jonka avulla uudet ryhmäläiset löytävät toimivat vertaisryhmät. Ryhmänohjaajat, ilmoittakaa
ryhmistänne Kaisalle ([email protected]) tai Marjolle (marjo.
[email protected]).
Vertaisryhmäohjaajakoulutukset vuonna 2014 toteutuvat alueellisena koulutuksena seuraavilla paikkakunnilla:
•
Oulussa 11.10.2014 klo 10–16.30 (ilmoittautuminen 26.9 mennessä)
•
Tampereella 15.11.14 klo 10–16.30 (ilmoittautuminen 31.10 mennessä)
Koulutukset toteutetaan yhdessä
Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa. Koulutuksen tarkempi
ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet
löydät ADHD-liiton nettisivuilta kohdasta ajankohtaista -> tapahtumat
3/ 2 0 14
Vertaisryhmät, joihin uudet
jäsenet ovat tervetulleita:
•
Adhd-oireisten oireettomien
puolisoiden vertaisryhmä Helsingissä.
Ilmoittautuminen ryhmään [email protected]. Nyt on hieno tilaisuus
saada vertaistukea adhd-oireisen puolisona elämiseen!
•
Adhd-oireisten aikuisten vertaisryhmä Nurmijärvellä. Ilmoittautumiset
ryhmään vertaiset.nurmijärvi@gmail.
com tai Kaisa Humaljoki puh. 050 438
3633.
•
Adhd-oireisten aikuisten sekä
muiden neurokirjon henkilöiden vertaisryhmä Helsingissä. Kokoontumiset parittomina viikkoina torstaisin klo 18–20.30
ADHD-liiton toimitiloissa (Pakarituvantie
4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään [email protected] tai Ilkka
puh. 044 265 3069.
•
Aikuisten adhd-oireisten lasten
vanhempien vertaisryhmä Helsingissä ti
30.9. klo 18.00 ADHD-liiton toimitiloissa
(Pakarituvantie 4, 00410 HKI). Ilmoittautuminen ryhmään: Seija puh. 040 412
3583 tai [email protected].
•
Adhd-/add-oireisille 18-25-vuotiaille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä Kuopiossa. Kokoontumiset
parillisina viikkoina tiistaisin klo 16-18
Kulttuuriareena 44:n tiloissa (Kauppakatu 44, 70100 Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään: [email protected]
tai puh. 050 525 0004.
•
Adhd-oireisten aikuisten
vertaisryhmä Kuopiossa jatkaa toimintaansa 8.9.2014 alkaen. Kokoontumiset
parittoman viikon maanantaisin klo
18-19.30 osaamis- ja palvelukeskus
Majakan tiloissa (Teletie 6 E, 70600
Kuopio). Ilmoittautuminen ryhmään:
[email protected] tai puh.
040 564 4907.
•
Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry: Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu ma 1.9. alkaen
klo 18 Estery-talolla Otto Mannisen katu
4. Tervetuloa vanhat ja uudet ryhmäläiset. www.es-ada.com
Vertaisryhmän ohjaaja, jos haluat ilmoittaa vertaisryhmästäsi tällä
palstalla, ole yhteydessä Kaisaan tai
Marjoon.
18
Marjo ja Kaisa tapasivat
sympaattisen muusikon Mikko
Herrasen elokuussa Joensuun
Parafesteillä. Yhteistyökuviot ovat
vireillä, pysy kuulolla!
Miitingit
(vertaisryhmäohjaajien
tapaaminen)
- Pääkaupunkiseudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 29.9. klo
17.30–19 ADHD-liiton toimitiloissa
(Pakarituvantie 4, HKI). Tervetuloa
kaikki vertaisryhmien ohjaajat mukaan!
- Vaasan seudun vertaisryhmäohjaajien miittinki ma 13.10.2014 klo
16.30, Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa.
Tervetuloa kaikki vertaisryhmien ohjaajat Vaasan seudulta mukaan!
Kaisa Humaljoki
p. 050 438 3633
[email protected]
Marjo Hodju
p. 050 525 0004
[email protected]
www.facebook.com/porina
adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin!
-projekti
ADHD-kokemusosaajaprojektin
terveiset
K
okemuskouluttaja, kokemusasiantuntija, kokemustutkija... Oletkin ehkä törmännyt
näihin erilaisiin nimikkeisiin, joita
kaikkia yhdistää kokemusosaaminen. Näitä nimikkeitä ja toimenkuvia erottaa eri organisaatioiden ja
hankkeiden järjestämät eripituiset
ja -sisältöiset koulutukset ja kurssit.
ADHD-liitto on mukana edistämässä kokemusosaamista valtakunnallisessa kokemuskoulutusverkostossa, johon kuuluu eri sairausryhmiä
edustavia kansanterveysjärjestöjä.
Projekti
ADHD-liiton kokemusosaajaprojektissa kehitetään kokemuskoulutusverkoston peruskoulutusohjelman
pohjalta adhd-oireisille räätälöity kokemusosaajakoulutus. Kokemusosaaja voi siis olla adhd-oireinen henkilö
itse tai joku muu, jota adhd koskettaa
(esim. puoliso, vanhempi tai sisarus).
Koulutus sisältää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen opetusta ja harjoittelua. Koulutuksessa opiskellaan
kertomaan omasta elämästä adhd:n
kanssa jäsennellysti ja informoivasti
sekä toimimaan yhteistyössä eri tahojen, tilaajien ja asiakkaiden kanssa. Koulutuksessa tutustutaan myös
muihin samankaltaisessa tilanteessa
eläviin ihmisiin ja heidän kokemustarinoihinsa. Koulutus järjestetään vuoden vaihteessa. Lisätietoja on tulossa
myöhemmin, seuraathan myös ADHD-liiton sähköisiä viestintäkanavia.
Tule mukaan
kokemusosaajaverkostoon
Projektissa muodostetaan ADHDliitolle kokemusosaajaverkosto, johon kuuluvat adhd-kokemusosaajakoulutuksen tai jonkin muun kokemus -koulutuksen käyneet adhd-oireiset henkilöt ja heidän läheisensä.
Tällä hetkellä ADHD-liitolla on
riveissään muutama kokemusosaaja.
Keräämme tietoa koulutetuista adhdkokemusosaajatoiminnassa mukana
olevista henkilöistä. Mikäli haluat
omat tietosi ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin, niin ilmoita tiedot
Essille ([email protected]).
Adhd-kokemusosaaja
•
Kokemusosaaja on
henkilö, jolla on oma-
kohtaista kokemusta
elämästä adhd:n kanssa.
•
Hän tietää, miten adhd värittää jokapäiväistä
elämää, arjen askareita, opiskelua, työntekoa ja ihmissuhteita.
•
Hän tietää, mikä häntä on auttanut selviämään adhd:n asettamista
haasteista ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet hänen elämänkulkunsa suuntaan.
•
Kokemusosaajan arvo-
kas kokemustieto tarjoaa
mahdollisuuden oppia mitä on elää adhd:n
kanssa, ja millaista tukea
tarvitaan arkeen sekä
yhteiskunnassa toimimiseen.
•
Kokemustieto on tärkeä
työkalu lisäämään adhd:n
tunnistamista ja tuomaan
asiakasnäkökulmaa tuki
toimien ja palvelujen
kehittämiseen.
•
Kokemusosaaja on kou
lutettu tehtäviinsä. Hän
on sinut oireyhtymänsä
kanssa ja käyttää sitä
voimavarana auttaessaan
muita. Myös omainen tai
läheinen voi olla kokemusosaaja.
Kokemusosaaja voi toimia
esimerkiksi:
•
Ammattilaisten täydennyskoulutuksessa
•
Kokemuskouluttajana
opetusyksiköissä oppitun
neilla ja luennoilla
•
Teemapäivillä
•
Opinnäyte- ja harjoitustöi
hin haastateltavana
•
Erilaisissa tilaisuuksissa
ja tapahtumissa tai
mediassa
•
Vertais- ja pienryhmissä
•
Osastovierailuilla
•
Terveyskeskuksissa ja
kuntoutusryhmissä
Lisätietoja:
ADHD-kokemusosaajaprojekti:
www.facebook.com/adhd.kokemusosaajaprojekti
Kokemuskoulutusverkosto:
www.kokemuskoulutus.fi/
Teksti Essi Jäntti
ADHD-kokemusosaajaverkosto
käyntiin!
projektityöntekijä/
oppisopimusopiskelija
ADHD-liitto ry
[email protected]
puh. 050 378 0707
•
Palvelujen suunnitte
lussa, arvioinnissa ja
kehittämisessä
19
3/ 2 0 14
Esteetön viestintä lapsen arjessa
Esteetön viestintä - yhteinen asia on Avainsäätiön hanke, jolle Raha-automaattiyhdistys on
myöntänyt hankeavustusta vuosille 2011 - 2014. Tavoitteena on saada yhteisöjen tiedot, taidot
ja asenteet sekä keskeiset toimintatavat ja käytännöt sujuviksi niin, että ne edistävät jokaisen
yhdenvertaista osallistumista ja toimintaa.
E
steettömässä viestinnässä huomioidaan yksilön erilaiset tarpeet. Viestinnän sujuvuutta ja
ymmärrettävyyttä voidaan tukea erilaisin keinoin: ilmein, elein, kuvin,
viittomin tai piirtämällä. Hankkeen
piiriin kuuluu kaikki yhteisöt, lasten
tai aikuisten, joissa vuorovaikutus on
haaste.
Tehokkain keino vuorovaikutuksen arviointiin on videointi. Aloitimme videoanalyysin kehittämisen
vuonna 1998 Sirkku Ruusuvuoren
kanssa (ent. Hildén). Kiinnostuksen kohteena oli silloin päivähoidon
henkilökunnan vuorovaikutustaidot.
Videonanalyysiä olen käyttänyt ja
muokannut työnohjauksen työvälineeksi ja se on ollut käytössä oleellisena osana Esteettömän viestinnän
-hankkeessa
Taustaa
Lasten kuntoutuksen osalta esteettömän viestinnän juuret ovat vuonna
1996 aloitetussa kokeilussa Kilon
integroidussa päiväkodissa, Espoossa, jossa aloitettiin yhteisöpohjaisen
kuntoutusmallin toteuttaminen. Ajatuksena oli, että laaja-alaiset kuntoutukselliset tavoitteet sisällytetään
monivammaisten lasten arkeen. Uudenlainen ajatusmalli oli aluksi hankala sekä henkilökunnalle että vanhemmille. Vammaiskeskeisen mallin
sijaan kuntoutus toteutettiin yhteisöllisesti. Terapeutit kouluttivat ja ohjasivat henkilöstöä ja vanhempia. Terapeutit olivat myös päiväkodin ryhmissä mukana. Huomioitavaa on, että
kun lapsella on kehityksessään paljon
haasteita, yksilön tunteminen on tärkeää. Yhteisöllisen toimintamallin,
ryhmien ja pienryhmien, rinnalla oli
myös tarvittaessa yksilöllistä kuntoutusta. Yhteisöllinen ajatusmalli toimii
puheterapiassa erityisen hyvin, kun
lapsen haasteet ovat hänen vuorovaikutustaidoissaan. Kun aikuiset mallittavat esimerkiksi esteettömän viestinnän keinojen käyttöä arjessa, kaikki
lapset omaksuvat niiden käytön. Tavoitteena tässäkin on mahdollisuus
kaikkien osallisuuteen. Joku hiljainen ja arka lapsi saattaa rohkaistua ja
toisaalta joku liikaa huomiota saava
voi joutua odottamaan, kun on selkeät
visuaaliset merkit vuorolle.
Kokeilu muuttui vähitellen valtakunnalliseksi Kahvatoiminnaksi.
RAY:n rahoituksen myötä espoolainen malli sai paljon valtakunnallista ja kansainvälistäkin huomiota.
Nykyisin Kahvakeskustoimintaa
on Hyvinkäällä, jonne perustettiin
Suomen ensimmäinen yhteisöllisen
kuntoutuksen puheterapeutin virka.
Kilon päiväkoti toimii kehittämis- ja
resurssikeskuksena. Myös Riihimäellä tehdään puheterapiaa yhteisöllisellä otteella. Kahvakeskustoiminta
siirtyi 2004 Avainsäätiön toiminnaksi. Avainsäätiö on kehittänyt vahvasti yhteisöllistä toimintaa viestinnässä
mm. puhevammaisten tulkkien ja yhteisöpedagogin yhteisönohjauksessa.
Viestinnän esteet
”Onko sulla korvat koristeena”,
”Kyllä mä kuulen, mutta en kuunte-
”Jokaisella meillä on tarkkaavuuden
suuntaamisessa tai sen ylläpitämisessä
vaikeutensa.”
3/ 2 0 14
20
le”. Jokaisella meillä on tarkkaavuuden suuntaamisessa tai sen ylläpitämisessä vaikeutensa. Toinen vipeltää
ympäriinsä ja toinen vajoaa omaan
ihanaan mielikuvamaailmaansa haaveilemaan. Luin pikkuisesta pojasta,
jolla oli kuulolaitteet kummassakin
korvassa ja silmälasit. Ilman näitä
hän oli käytännössä kuurosokea. Kun
äiti alkoi komentaa poikaa monisanaisesti, hän otti kuulolaitteet korvistaan ja silmälasit päästään ja hymyili
valloittavasti! Valikoivaa kuuntelemattomuutta omaksi eduksi.
Mitä esteitä viestinnässä on? Ensimmäinen ja vaikuttavin on kiire.
Ei ole aikaa hyvälle viestinnälle. Erityisesti ei ole aikaa arvioida sitä, miten se sujuu. Tuleeko ymmärretyksi
ja kuulluksi. Viestin ymmärtämisen
varmistus jää usein tekemättä. Saattaa olla, että vuorovaikutuskumppani
nyökyttelee ja myötäilee sekä myhistelee ymmärtävän oloisesti. Kun
kielen prosessoinnissa on vaikeutta,
saattaa olla helpompi, että on ymmärtävinään. Lapsi aistii myös aikuisen
kiireen ja sen keskittyykö aikuinen
hänen kuulemiseensa. Kursseillamme oli kerran isä, jolle tarkkaavuuden
suuntaaminen oli selvästi hankalaa.
Hän puuhaili ja jutteli. Kun hänen
puhumaton pieni lapsensa halusi hänen jakamattoman huomionsa, hän
kiipesi isin syliin, otti tämän kasvot
käsiensä väliin ja tiukasti silmiin katsoen viesti tuli selväksi: kuule minua!
Hälyisät ympäristöt ovat hyvin
tavallisia. Lasten maailmassa häly
on kovinkin keskeistä. Leikkeihin jo
sinällään kuuluu erilaiset äänet. Viestintä näissä olosuhteissa on haasteellista kaikille lapsille. Kun yrittää tulla
kuulluksi, äänen käyttö lisääntyy ja
Myös asenne tai suhtautuminen
lapseen saattaa olla kielteinen. Ei uskota lapsen kykyihin ja pahimmillaan
estetään kielteisellä suhtautumisella
hänen onnistumisensa. Vanhemmatkin saattavat hokea ”Juu ei meidän
Pekka ole tippaakaan musikaalinen”.
Tarpeeksi monta kertaa, kun asioita
hoetaan, usko vahvistuu. Kun lapsi
käyttäytyy haasteellisesti, hänen nimensä on pian kaikkien huulilla ja
esimerkiksi lapsiryhmän kaikki vanhemmat saattavat tuntea ”tapauksen”.
Lapsen itsetunto ja itsetuntemus on
meistä aikuisista kiinni. Ehkä sitäkin
on hyvä välillä pysähtyä miettimään.
Kun mennään perheen kanssa
Korkeasaareen, voi lapsille tehdä
suunnistuskuvakartan.
huomion saaminen vaikeutuu. Ja kun
ei saa itseään kuulluksi tai ymmärretyksi voi reagoida haasteellisella
käyttäytymisellä tai vetäytymällä
pois tilanteesta. Suurelle osalle pelkkä puhutun tiedon saaminen kuuntelemalla, ei ole riittävä tai parhaiten
toimiva väylä oppimiseen.
Lapsen aistimaailma saattaa myös
vaikuttaa hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa. Hän kokee mahdottomaksi jatkaa toimintaansa, jos pienikin sotku tulee sormenpäähän. Hänellä saattaa olla kipua, josta hän ei osaa
kertoa tai paikallistaa sitä. Joku lapsi
kokee vaikeutta, jos joku koskettaa,
on liian lähellä tai hermostuu, kun joku kurkkii olan takana. Lapsi voi olla
täysin toimintakyvytön, kun hän istuu
aikuisen sylissä tai jalkojen välissä
lattialla. Joku taas tarvitsee turvallisen tunteen rajaamisesta. Hartioista
painaminen ja tiukka katsekontakti
saattaa pysäyttää ja antaa turvalliset
rajat. Hajut, maut ja äänet, koko ympäröivä maailma on täynnä asioita,
jotka saattavat vaikuttaa pienen ihmiseen tapaan olla ja reagoida - omalla
tavallaan. Voi sulkeutua ja mennä
omiin mielikuviinsa tai toimintaan,
josta löytyy turvapaikka tai vastustaa
kiivaasti taistelemalla.
Viestien tulkinta on oma taiteenlajinsa. Aikuiset saattavat tulkita lasta
väärin useinkin. Erityisen tärkeää on
muistaa, että haasteellinen käyttäytyminen on aina viesti. Jossain kohtaa
lapsi on tullut väärin ymmärretyksi,
häntä ei ole kuultu tai huomioitu. Tai
hänet huomataan vasta, kun alkaa tapahtua!
ei välttämättä ole paras ratkaisu. Kaverukset Mikko ja Jani asettuvat vierekkäin ja hetken kuluttua, kun alkaa
olla tylsää eikä kiinnosta, alkaa pienestä tökkimisestä isompi kärhämä.
Maija istuu ihan reunimmaisena ja
on se näkymätön lapsi. Rami kaivelee
nenäänsä ja on ihan jossain muualla.
Tanelin käsi puhuu puolittain. Tiedän,
mutta en halua, että opettaja huomaa.
Vastaaminen olisi ihan kauhean pelottavaa. Mikko pistää ranttaliksi.
Teemu on ihan keskellä. Käsi on jatkuvassa puhumisasennossa ja vastaa
ihan kaikkeen koko ajan, vaikka ei
pyydetäkään. Avustaja istuu lapsen
takana tai pitää lasta sylissä. Ei voi
tietää mistä lapsi alkaa ja avustaja
loppuu. Lapsi tukeutuu, kun tuki on
olemassa. Hyvin löysässä asennossa
aikuisen sylissä on mahdotonta toimia. Arvioidaan myös keskeytyksiä,
taustahälinää ja sitä, että näkevätkö
kaikki yhtä hyvin. Jos kuvia on käytössä, arvioidaan ovatko ne saatavilla
tai näkyvätkö ne.
Esteetön viestintä
Pienillä ja isoillakin lapsilla voi olla vaikka itse tuunattu pefletti paikan
merkkinä. Vireystilan ja toiminnallisen asennon ylläpitämiseksi inkkariistuminen lattialla on paras. Aikuinen
määrittelee kuka istuu mitenkin. Jos
järjestys ei toimi, kokeillaan uutta.
Paikanmääritykseen voi kehitellä
erilaisia pelejä, lauluja ja loruja. Ja
voihan ryhmätoiminnoissa seistäkin istumista on elämässä ihan liikaa. Yhdessä ideoidaan ja ideoiden pohjalta
lähdetään kokeilemaan. Rikotaan rutiineja. Se pitää aikuisetkin vireänä.
Aikuisen tehtävä on tukea lasta
ilmaisemaan itseään. Ryhmätilanteiden videointi on hedelmällistä.
Kun on itse vuorovaikutustilanteen
ulkopuolella, pystyy näkemään kokonaistilanteen ja pohtimaan, mitä
muutoksia voi ja pitää tehdä. Videoita tarkkaillaan fyysisen ympäristön,
sisällön ja vuorovaikutuksen laadun
näkökulmasta.
Sisältö
Lapsi viestii joka solullaan. Hänen
kehonsa kertoo onko hän ”kuulolla”.
Vireystilan havainnointi on yksi esteettömän viestinnän perusasioista,
niin lapsilla kuin aikuisillakin. Mitä
pienemmästä lapsesta on kysymys,
sitä oleellisempaa on rytmittää toimintoja. Tavoitteena ei ole oppia
istumaan hiljaa paikallaan eikä sen
pitäisi olla mikään taitolaji. Täytyy
löytyä muitakin keinoja osallisuuteen
kuin käsipuhuu -menetelmä. Tahto on
aikuisen taskussa - tässäkin.
Kuka istuu kenenkin vieressä. Se,
että lapset valitsevat itse paikkansa,
Vähemmän on todella parempi
kuin liikaa. Lapsi rakastaa toistoa ja
sitä kautta me kaikki opimme. Mutta toiston täytyy olla mielekästä ja
lapsesta lähtöisin. Lapsilähtöinen
on jokseenkin kulunut termi, ja jostain syystä aikuinen joskus hahmottaa asian kuitenkin aikuislähtöisesti.
Joskus lasten on hankala lähteä ryhmään/luokkaan tai he vaeltavat sinne innottomasti, paikallaan toisiaan
tönien ja ensimmäiset hetket menee
käyttäytymisen ohjaukseen: istukaa
21
3/ 2 0 14
Fyysinen ympäristö
alas, paikallanne, tulepa jo, kuunnelkaa tarkasti.
maan? Hirveä hätä saada taas ryhmä
rauhalliseksi.
Leikilläni olen sanonut, että kuulun aamupiirien vastustusryhmään.
Tosin enää harvemmin aloitetaan
aamupiiri: Onko Maija täällä? Mikä
päivä tänään on? Mikä kuukausi?
Yksi tavoite ryhmätoiminnassa on
ryhmäytyminen, kaikkien osallisuus
ja toiminnan kautta oppiminen. Aikuisen rooli on tuoda esille asioita ja
ilmiöitä, jotka ovat lapsista kiintoisia.
Hänen tehtävänsä on myös tarjota
kaikille keinot olla osallisena.
Vuorovaikutuksen laatu
Kun aikuinen löytää leikkivän ja
uteliaan lapsen itsessään, hänen on
helpompi loihtia lapsille sellainen
oppimisen maailma joka innostaa
ja kiehtoo. Kun tekee itsearviointia
videoinnin avulla, kiinnitetään erityisesti huomiota näyttääkö aihe, sisältö ja tapa innostavan lapsia. Jakavatko lapset yhteisesti kiinnostuksen
aiheen. Keho ja ilmeet paljastavat.
Miltä lapset näyttävät.
Lapsen ilo on hersyvää ja tarttuvaa. Kävimme päiväkodin henkilökunnan kanssa naurulogian kurssilla
ja siellä sitten nauroimme vatsat kippurassa. Oli sokeripalat etuhampaina
ja kumilangat korvissa, ja jos vaikka
mitä ”lapsellista”. Naurun terveysvaikutukset ovat ilmeisesti kiistattomia.
Miksi me aikuiset rauhoittelemme
lapsia, kun nämä alkavat ihan ilman
kurssimaksua repeilemään ja naura-
Ryhmässä toimiessa on haasteellisinta pitää huolta siitä, että kaikilla
on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa tasapuolisesti. Jotkut ovat
taitavampia huomion haussa. Lisäksi
vuorovaikutuksen laatua on hankala
arvioida, kun olemme itse tilanteessa,
emmekä sen ulkopuolella. Kun joku
toinen fyysisesti paikalla oleva tarkkailee toimintaamme, vuorovaikutuksemme muuttuu ja vaarana on, että
emme ole aidosti vuorovaikutustilanteessa, vaan alamme tarkkailla itseämme. Näin oleellinen asia, läsnäolo
vähenee. Videon vahvuus on siinä, että voimme tarkkailla itseämme jollain
tasolla ulkopuolelta. Mitä vahvempi
ammatillinen itsetunto henkilöllä on,
sitä paremmin ja rohkeammin hän
uskaltaa arvioida omaa vuorovaikutustaan ja tuoda sitä yhteiseen pohdintaan.
Ryhmätilanteessa mielenkiinnon
kohteena on, onko vuorovaikutus
aikuisjohtoista. Onko kysymykset
suoria: joo tai ei. Onko vastaukset
vääriä tai oikeita. Sallitaanko aiheesta lipsahtelu, ja jos sallitaan, niin lähdetäänkö laajentamaan keskustelua
vaikka lasten tarjoamaan suuntaan.
Kun opettaja oli valinnut aihepiirin
ja siitä keskusteltiin, yksi pieni tyttö
kommentoi: ”Mun enolla meni jalka
poikki”. Tähän kaveri kerkesi kysymään: ”Laitettiinko siihen kipsi?”. Opettaja keskeytti alkaneen
keskustelun ja tuumasi, että pysytäänpäs nyt aiheessa (joka ei
näyttänyt kiinnostavan ketään).
Esteettömän viestinnän
keinot - erilaiset ja
toisaalta tavanomaiset
Tuunattu pefletti, jotta kukin tietää oman
paikkansa.
3/ 2 0 14
Näen esteettömän viestinnän
samanlaisena kuin esteettömän
liikkumisen. Erilaisista keinoista ja apuvälineistä on tullut tuiki
tavallisia. Monet vammaisnäkökulmasta rakennetut ratkaisut ovat helpotusta monille.
Matalalattia junat ja bussit ovat
22
käteviä lastenvaunuille, automaattisesti avautuvat ovet ja rampit vaikka
matkalaukkujen vetämiseen, älykkäät
hanat jne. Selkeä ympäristö myös ennaltaehkäisee kaatumisia ja törmäämisiä. Esteettömän viestinnän keinot,
joista käytetään vammaispuolella nimitystä puhetta tukevat ja korvaavat
kommunikointikeinot tai englanninkielistä termiä AAC (Augmentative
and Alternative Communication).
Näihin keinoihin kuuluu ääni, eleet,
ilmeet, viittomat, kuvalliset keinot
ja tekniset apuvälineet. Osaa näistä
keinoista käytetään jokapäiväisessä
viestinnässä jopa luontaisesti.
Avainsäätiö on yhdessä Aivoliiton
kanssa suunnitellut sopeutumisvalmennuskurssin, Kuvat ja Viittomat
käyttöön 2009-2013. Kurssin perusidea oli esteettömien viestintäkeinojen käytön omaksuminen lasten arjessa. Kurssi oli rakenteeltaan sellainen,
että työntekijät, vanhemmat ja lapset
yhdessä ottivat erilaiset keinot käyttöön. Teimme yhdessä ruokaa, pelasimme pelejä, leikimme, kävimme
retkillä, uimme, saunoimme ja suujumppasimme. Vanhemmille oli joka
päivä yksi tietoiskutyyppinen luento,
jossa pureuduimme erilaisiin keinoihin. Miksi keinoja pitää käyttää ja miten. Kurssia vedettiin yhdessä neljä
vuotta, neljä kurssia vuosittain. Yhteensä osallistujia oli yli sata perhettä. Esteettömän viestinnän keinojen
käyttöjä arjessa kuvaan seuraavassa
kappaleessa paljolti tuon kurssintoiminnan näkökulmasta. Pitkän kokemukseni pohjalta erikoissairaanhoidossa ja yleensä kuntoutuksessa sekä
yhteisöllisen toiminnan kehittäjänä
ja uranuurtajana olen luonut oman
ideaalimallin lastenneurologisesta
kuntoutuksessa ns. Kolmen OOO:n
malli. Oikea-aikaisuus, Oikealaatuisuus ja Oikeamääräisyys
Ei ne kortit oikein toimi
ja mun nakit ei taivu
viittomiin
Puheterapeutin näkökulmasta asia
on aika selkeä: esteettömän viestinnän keinot tukevat kaikkien lasten vuorovaikutuksen kehittymistä.
Muutoinkin erityislasten kanssa ei
tarvitse tehdä mitään sen kummempaa kuin tyypillistenkään lasten
kanssa. Pitää tehdä vain paremmin ja
suunnitellummin. Vuorovaikutuksen
tukeminen on oleellista, sillä oppimisen perustana on toimiva vuorovaikutus. Vanhemman näkökulma voi olla
hyvinkin erilainen. Kurssivuosien
aikana olen tutustunut yli 100 perheeseen ja yksi asia on ainakin varma: on aivan liian vähän käytännön
ohjausta siihen, miten keinoja tulisi
käyttää. Ja onko oikeasti sisäistetty
miksi. Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto ei ole yksiselitteinen
asia ja siihen tarvitaan muutakin kuin
erikoissairaanhoito, ja kuntouttavat
terapeutit perinteisin kuntoutuksen
mallein.
Valtakunnallisesti perheet ovat
kovasti eriarvoisessa asemassa, ja
jopa paikkakunnittain sekä samassa
erikoissairaanhoidossa löytyy eroja
palvelujen saatavuudessa riippuen
vanhempien taidoista vaatia lapselleen palveluja. Lähtökohtaisesti
vanhemmat rakastavat lapsiaan ja
haluavat heille parasta. Asiantuntija ehkä näkee, mitä kaikkea pitäisi
tehdä, mutta vanhemmille siitä viisi
prosenttiakin voi olla liikaa. Tulee
riittämättömyyden tunnetta ja syyllisyyttä. Tulee tunne, että vanhemmuus asetetaan kyseenalaiseksi.
Ammatillisuutta on se, että näkee,
missä tilanteessa perheet ovat. Hyvä
lähtökohta voi olla se, että nähdään
missä kaikessa vuorovaikutus toimii
hyvin, vaikka mitään keinoja ei vielä
olisi käytössä. Ammattilaisen tehtävä
ei ole tuputtaa ongelmia sinne, missä
niitä ei vielä nähdä tai koeta. Kaikki
ajallaan ja vanhempia ei voi patistaa
tai peräti ohittaa. Tietoa ja tukea tarvitaan koko ajan.
Useimmilla kurssille tulijoista oli
jo erilaisia tukitoimia kuten puheterapiaa, viittomaopetusta, kuvia, kansioita ja puhelaitteita. Se, että niiden
käyttö tai hyöty oli minimaalista,
”Esteettömän viestinnän keinojen käyttöönotto
ei ole niin hankalaa, jos huomioidaan
oikealaatuisuus.”
oli yleisempää kuin se, että ne olivat aktiivisessa ja spontaanissa käytössä. Ja kun puheterapeutit tekivät
GAS-tavoitteet, niin enimmäkseen
oli toiveena saada erilaiset keinot vakiintuneeseen ja aktiiviseen käyttöön.
Ja toiveena oli myös, että muutkin
perheen jäsenet kuin äiti, ymmärtäisi
keinojen käytön tärkeyden. Voimme
tietysti päätellä, että kurssille hakeutuvat vain ne perheet, joilla on haasteita esteettömän viestinnän keinojen
haltuunotossa, mutta epäilen.
Esteettömän viestinnän tavoitteena
on, että lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tuetaan syntymästä asti.
Kuulostaa itsestään selvältä, mutta
välttämättä kaikilla vanhemmilla
ei ole vahvoja vuorovaikutustaitoja ja toisaalta jokainen voi kehittyä
omassa vuorovaikutuksessaan. Tiivis
yhteistyö neuvoloiden kanssa tämän
suhteen olisi arvokasta. Päiväkotien
henkilökuntaa voidaan opastaa ja
kouluttaa erilaisten keinojen käytössä.
Kurssitoiminnan alettua havaitsin
kovin nopeasti, että kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen voitaisiin kiinnittää
enemmän huomiota. Muihin perheisiin nähden selkeässä etulyöntiasemassa olivat ne perheet, jotka olivat
olleet ns. Ensitietokurssilla, jossa
painotetaan kielelliseen erityisvaikeuteen ja siihen, mitä kaikkea se pitää
sisällään. Lisäksi kurssilla on vahvasti vertaistukea sekä vanhemmille että
sisaruksille. Kuvat ja viittomat -kurssi toisaalta tarjosi yhdessä tekemistä
niin, että erilaiset keinot ovat kautta
kurssin kaikessa käytössä. Lähtökohta oli siis, että perheellä saattoi olla
paljonkin esimerkiksi viittomatunteja takana, mutta ei ollenkaan käytössä. Erilaisia kuvajärjestelmiä oli,
mutta nekään eivät kulkeneet lapsen
mukana arjessa. Joidenkin kohdalla
päivähoidossa oli parempi tilanne,
joka myös saattoi syyllistää perheitä
ja vahvistaa käsitystä huonosta vanhemmuudesta. Muistan yhden isän,
joka mietti, että voiko hän lähteä lomaviikolle yksin lapsensa kanssa, jos
hän ei osaakaan viestiä. Ja jos hän ei
osaa, niin lapsi käyttäytyy haasteellisesti ja hän ei saa tilannetta haltuun.
Kun tehtiin loppuarviota GAS-tavoitteiden toteutumisesta moni tuumasi,
että nyt pitäisi aloittaa ne viittomatunnit.
Esteettömän viestinnän keinojen
käyttöönotto ei ole niin hankalaa, jos
huomioidaan oikealaatuisuus. Keinojen pitää aluksi olla helppoja ja iloa
tuottavia. Ennen kaikkea vanhempien
pitää kokea, että he osaavat ja oppivat.
Kursseilla vanhemmat lopussa kertoivat, että eivät osanneet kuvitellakaan
kuinka hauskaa erilaisten keinojen
käyttö voi olla. Ei kovin kummoistakaan, oli usein kommentti. Lapset
omaksuvat helposti ja mielellään
viittomien käytön. Erilaisiin peleihin
ja leikkeihin voi ottaa viittomat mukaan. Niitä voidaan mallittaa arjessa.
Mennään ulos. Haluatko banaanin.
Olipa hauska juttu. Viittomien käyttö
kuulevien lasten vuorovaikutuksen
tukena on ns. avainviittomista, jossa
viestiä ”alleviivataan” muutamalla
viittomalla. Viittomat rytmittävät ja
selkeyttävät puhetta ja näin myös
ymmärrettävyys paranee. Pääasia on,
että keinot otetaan käyttöön toiminnallisesti ja koko yhteisön voimin.
Lapsiryhmässä kuvat ja erityisesti
piirtäminen toimivat hienosti. Kun
tarinat piirretään puheen rytmissä,
tarkkaavuuden suuntaaminen helpottuu ihan jokaisella. Lisäksi ohjaajan
puhe selkiytyy ja rytmittyy. Jo hyvin
pienet vauvat seuraavat kynän jälkeä,
vaikkeivät vielä hahmota mitä kuvassa on. Myös viestinnän teknisiin apuvälineisiin tulee kiinnittää huomiota.
Erityisesti miten niitä käytetään. Jos
puhelaitteella tilataan vaikka leffaan
”Ammattilaisen tehtävä ei ole tuputtaa ongelmia
sinne, missä niitä ei vielä nähdä tai koeta.”
23
3/ 2 0 14
popcornit, innostaa se laitteen käyttöön. Sillä voi leikkiä kapteeni käskee
-leikkiä. Mikään ei ole niin hauskaa
kuin toisten hyppyyttäminen.
Esteettömän viestinnän keinojen
käyttöönotto on ennen kaikkea ympäristön ohjaamista ja tukemista. Kun
aikuiset ottavat erilaisten keinojen
käytön osaksi viestintäänsä, lapset
omaksuvat ne kyllä. Joskus tuntuu,
kun lapsia ei kiinnostaisi tai ainakaan
he eivät katso viittomista tai kuvaa.
Yksi lapsi sanoi minulla aikoinaan
jotain ja en ymmärtänyt. Vanhemmat
olivat aktiivisia viittojia huolimatta
tunteesta, että lapsi ei ollenkaan katso. Lopulta lapsi viittoi minulle asiansa. Sen verran tärkeä asia, että otti
viittomankin käyttöön.
Piirtäminen on esteettömän viestinnän keinoista monesti tehokkain. Johtuen ilmeisesti siitä, että se suuntaa
niin vahvasti tarkkaavuutta. Toisaalta
moni ihminen on hyvin visuaalinen
asioiden omaksumisessa ja vanha viisaus ”väännetään rautalangasta” on
joskus kaikille hyväksi. Teini-ikäinen
asiakas tuli ensimmäistä kertaa vastaanotolleni. Halusi viimein oppia
sen oikean ärrän. Silloin tällöin hän
oli ollut puheterapiajaksolla, mutta
oikea täry ei vaan löytynyt. Piirsin
fläppitaululle sivukuvan kasvoista.
Mietimme, missä kohtaa mikin äänne
asuu. Kun keskustelimme isännöitsijä Deestä ja puuttuvasta Ärrästä, niin
sieltähän tuo löytyi. Kauan kaivattu
täry. Ei sinällään mikään ihme, sillä perusharjoitteita oli jaksoittain
tehty. Äiti illemmalla soitti ja kertoi
hauskan kommentin automatkalta.
Äiti ihasteli, että olipa kiva, kun se
täry löytyi. Poika tuumasi ”Eipä oo
kukaan ennen tajunnut sitä minulle
piirtää”.
Terapiakerrat sinällään eivät takaa
kuntoutumista. Nykyisen kuntoutusjärjestelmän rakenne on vammaiskeskeinen ja perustuu siihen, että lapselle, jolla on haasteita kehityksessään,
tehdään jotain, jotta hän voisi paremmin toimia yhteisössään. Yhteisöllisen toiminnan puheterapeuttisen näkökulman kannalta tämä on erityisen
ongelmallista, kun vuorovaikutus
tapahtuu siellä, missä lapsi elää. Se,
että kerran viikossa joku osaa olla
vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, ei riitä. Toki yksilöllistä terapiaa
edelleen tarvitaan. Ja onkin niin, että
yksilön tunteminen on yhteisöllisen
toiminnan perusta. Oikeamääräisyys
on pohtimisen arvoinen asia. Voisiko
osaa kuntoutusta määrätä yhteisölliseksi. Mikä on erikoissairaanhoidon
rooli vaikkapa yksittäisten välineiden
laitteiden ohjauksessa. Onko se edes
järkevää. Kuuluisiko perheen, päiväkotien ja koulujen ohjaus kuntoutukseen. Nykyisin yhteisönohjaus tulee
kuntien sopeutumisvalmennusrahoista. Tässäkin perheet ovat eriarvoisessa tilanteessa. Yhteisönohjausta ei ole
kaikilla paikkakunnilla edes mahdollista saada.
Esteetön teknologia
Sosiaalisten karttojen teko piirtämällä ennen ja jälkeen tilanteiden,
tekee toiminnot ja tilanteet visuaalisiksi. Ne on helpompi hahmottaa.
Erityisesti opetuksessa piirtäminen
on hyvä tuki sisällön omaksumiseen.
Historiat ja uskonnot alkavat hahmottua aivan eri tavalla.
Otan tämän omaksi aiheekseen,
sillä se kuuluu nykyaikaan. Olen
siinä mielessä lapsi itsekin, että härpäkkeet kiinnostavat. Kaikki alkoi jo
Lastenlinnan Tietoteekin perustamisesta 90-luvulla. Uuden teknologian
ilmaantuessa, alkavat myös kauhistelut ja voivottelut. Jälleen kerran tahto
on aikuisen taskussa. Aluksi tietysti
kaikessa uudessa, leluissakin on oma
huippunsa. Uutuuden viehätys kuitenkin laimenee ja alkaa saada uusia
muotoja. Itsekin olin varsinaisessa
sovellusähkyssä, kun sain ensimmäisen tablet-laitteeni käsiini. Nyt
käytän muutamia sovelluksia ja olen
havainnut, että saan lapset tekemään
ihan mitä vaan. Vaikka harjoitteita,
jotka eivät ole kovin mieleisiä. Kävin
juuri tutustumassa tanskalaiseen koulujärjestelmään, jossa opettajien on
pakko hyödyntää modernia teknologiaa opetuksessa. Pikkuiset koululaiset työskentelivät pädeillään kuvaten
3/ 2 0 14
24
kansallissatujen hahmoja ja tehden
omia animaatiotarinoitaan. Välillä
kävivät koulun käytävällä leikkimässä. Käytävällä oli kaikenlaisia leluja,
mikä myös viehätti minua suuresti,
ikuinen leikkijä kun olen. Opettajien
tapa tuoda uusi teknologia vähäeleisesti, mutta innostavasti ja opetuksen
sisältöön sopivasti käyttöön, ihastutti. Teknologia tuo mukanaan paljon
hyvää, parhaimmillaan se tukee vahvasti osallisuutta ja yksilön mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan.
Kun ottaa pädin käteen ja alkaa
piirtämään, saa lapsen kiinnittämään
huomion viestiisi. Hievahtamatta hän
katsoo ruutua, johon alkaa piirtyä jotain: ”Haalari” hän hihkaisee ja pukee
sen päälleen. Sitten on hänen vuoronsa värittää. Ja kun kaikki vaatteet on
päällä, hän lainaa puhelintani, etsii
isän puhelinnumeron ja soittaa ”Isi
olen valmis”. Pelkällä puheella ohjaaminen pistää silmät ja korvat eikuuntelu moodille ja koko pienen ihmisen suureen jatkuvaan liikkeeseen,
mutta pädi ja piirtäminen toimii, ainakin monissa hankalissa tilanteissa.
Esteetön viestintä on yhteinen
asiamme!
Teksti ja kuvat Hannele Merikoski,
puheterapeutti ja työnohjaaja,
Erityisasiantuntija Esteetön viestintä -hanke,
Avainsäätiö
Esteetön viestintä yhteinen asiamme
Arjen käytäntöjä –
DVD/opas LAPSET
Etsitkö ideoita ja malleja, jotka
tukevat kaikkien lasten vuorovaikutustaitoja. Avain-säätiön tuottama
DVD ja opas kuvaa asiantuntevasti
ja käytännönläheisesti, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea
mm. kehonkielellä, kuvin, viittomin
ja piirtämällä. Julkaisumme soveltuu
varhaiskasvatuksen ammattilaisille,
vanhemmille, opiskelijoille ja kaikille
asiasta kiinnostuneille.
Hinta: 29 €
Tilaukset: www.avainsaatio.fi
[email protected]
puh. 050 552 4413
Appar och plattor – är det tidsfördriv
eller bidrar de till utveckling
Idag är tekniken oerhört flyttbar både inom hem och instans. Pekplattorna som kommit till
hemmen och alltmer även till instanser ger oss möjlighet att mer mångsidigt använda tekniken
behändigt för att bidra till inlärning, utveckling och även som alternativa hjälpmedel.
I
många år har jag haft glädjen att
arbeta med familjer där det finns
barn med olika former av speciella
behov. Det kan vara barn med bland
annat olika syndrom, inlärnings- eller
koncentrationsutmaningar. I de allra
flesta fall har det motiverat barnen att
tillsammans med vuxen få göra mer
eller mindre intressanta uppgifter där
tekniken är ett arbetsredskap.
Att barnen motiveras att sysselsätta sig med hjälp av tekniken är något
jag under åren insett. Små barn ser
upp till sina föräldrar och andra vuxna. De vill gärna göra lika. Att tekniken motiverar och inspirerar barnen
till användning kan ju ge oss vuxna
fina möjligheter att stöda upp barnens
inlärning och utveckling. Det här vill
jag gärna ta fasta på och använda som
ett komplement till övrig träning och
inlärning som våra barn behöver. Att
arbeta med teknik kan vara så oerhört
mycket mer än ett tidsfördriv. Idag
finns det ett stort utbud, även med
pedagogiska program eller appar till
olika system. Det är ett område under
snabb utveckling.
och vartefter barnen utvecklas diskuterar orsak och samband med dem.
Om vi som föräldrar känner osäkerhet så finns det information och handledning att hämta. Det gäller att våga
ta steget och be om information. Då
är det lättare att steg för steg ta sig
framåt i det stora utbud som finns tillgängligt.
Ibland tycker föräldrarna att det
känns utmanande att försöka sätta sig
in i allt det teknikutbud som finns. Vi
behöver inte kunna och förstå allt,
men bra är det om vi vuxna ändå
strävar efter att ta ansvar för de grejer som våra småbarn sysselsätter sig
med. Ett mycket bra sätt är att vi tillsammans med barnen använder tekniken, tar del av deras sysselsättningar
Att jobba med barn och pedagogiska program motiverar oerhört
mycket, ofta både barn och vuxen.
Tillsammans med barnet tar vi oss
framåt steg för steg och det är med
storglädje vi märker att barnet oftast
orkar hålla fokus och koncentrera
sig allt längre stunder. Det händer
omedelbart saker på skärmen, barnet
får en direkt respons på de val som
görs. När vi som vuxna är med har
vi möjlighet att knyta an till barnets
eget liv och vardag och får med bland
annat kommunikation och turtagning
helt naturligt i lek-, träningsstunden.
Hittar man som vuxen gemensam
tid tillsammans med barnet kommer
ofta även andra saker fram i den gemenskap som uppstår, då barnet får
en ”egen” stund tillsammans med en
vuxen. Fredagsmyset i hemmet med
en film kanske ibland kan bytas ut
mot en pusselstund på TV-skärmen
med ett foto av familjen. Där kan vi
turas om och lägga en bit var i tur och
ordning, vi hjälper fram varandra bit
för bit. Vi tränar både att ge, ta emot
och omsätta instruktioner och perceptionen i en trygg social, mysig och familjär hemmasituation. Eller varför
inte träna lite motoriska färdigheter i
grupp med hjälp av pekplattan.
Märker vi att våra barn har svårt att
hålla fokus och koncentrera sig på att
25
3/ 2 0 14
slutföra en uppgift, kan vi till exempel använda lämpliga appar målinriktat och stöda upp appstunden som
vuxen. Är det arbetsminnet som behöver tränas, då leker vi tillsammans
och som vuxen ställer vi frågor så att
barnet tränas på just det område som
behöver tränas. Barnet får träning i
att lyssna, ta emot och omsätta instruktioner, kommunicera, kanske turas om, allt medan minnet även får
sin träning. Samtidigt får vi vuxna
som är med barnet själva många nya
insikter om hur barnet fungerar. En
vuxen, med målmedveten inställning,
tillsammans med barnet vid pekplattan ger så många fler möjligheter och
komplement till utveckling.
Som vuxen styr vi båten på vattnet
tills våra barn, våra ungdomar når en
mognad och utveckling så att de unga har kapacitet att småningom styra skutan själva. Först med stöd och
senare mera självständigt. Det är bra
att vi vågar vara vuxna och föräldrar,
men ändå kunna lyssna på våra barn
och ha trevligt tillsammans. Det är
bra för oss alla att vi vuxna från början drar upp riktlinjer, såsom tider för
hur pekplattan (och övriga skärmar)
ska användas. Det är viktigt att vi
förklarar för barnen att ingen mår bra
av för många och för långa stunder
vid våra skärmar. Vi strävar efter att
ta vara på det goda som tekniken kan
ge, men vi försöker våga vara vuxna
och sätta gränser för hur skärmarna
ska användas.
användas. Pc-programmen har utlåningslicens. Jobbar du på instans och
vill bekanta dig med programutbudet
så tag kontakt. Det finns möjlighet att
undersöka ett digert programutbud.
Vid Folkhälsans ResursCenter i
Helsingfors handleder personalen
bland annat kring barn med neuropsykiatriska svårigheter, gör utredningar och ger handledning kring
behov av Alternativa och Kompletterande Kommunikativa hjälpmedel
(AKK), specialpedagogiska miljöer
och även funktionell synanvändning.
Vid Datateket i Helsingfors görs hjälpmedelsprogram- och hjälpmedelsutprovningar. Där kan familjer med
barn med speciella behov även få gratis handledning både kring pekplattor
och tillhörande program mot tidsbeställing. Likaså pc-program, som kan
lånas hem.
Är du förälder eller jobbar på
instans och det här är områden som
du gärna bekantar dig mera med. Ta
då kontakt och berätta om dina behov.
Vi bidrar gärna med information, utredning, konsultation, handledning,
workshoppar, kurser, föreläsningar
med mera.
Folkhälsans Datatek i Vasa finns
som en filial under Folkhälsans ResursCenter i Helsingfors. Till Datateket i Vasa kan du kontakta om du
önskar få handledning kring pekplattor eller datorer och användningen
av dem för att komplettera inlärning
och utveckling. Utgående ifrån dina
behov söker vi lämpliga program och
ger handledning och tips hur de kan
ADHD-liiton sääntömääräinen
syyskokous
Text Siv-Britt Häggman
Ta kontakt med Folkälsans ResursCenter i Helsingfors
Päivärintagatan 1
E-post: [email protected]
Tel: 09 315 5306
Folkhälsans Datatek i Vasa
Vasaesplanaden 17
E-post: [email protected]
Tel: 050 5400265
En trevlig höst, med trevlig dagis- och
skolstart till alla hälsar Siv-Britt på Folkhälsans Datatek i Vasa
ADHD-liiton
avoimet ovet
lauantaina 22.11.2014 klo 13
Paikka: kulttuuri- ja kongressikeskus
Verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinna
Syyskokousviikonloppuun kustannetaan:
• Yksi osallistuja jokaisesta jäsenyhdistyksestä.
• Majoittuminen kahden hengen huoneissa
22.–23.11. Cumulus Hämeenlinnassa,
Raatihuoneenkatu 16–18, Hämeenlinna
• Matkat halvimman julkisen kulkuneuvon
mukaan
• Ohjelmassa olevat ruokailut
Lauantaina on yhteinen illallinen Cumulus Hämeenlinnassa, sunnuntaina ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu.
Ilmoittautumiset viimeistään 31.10.2014 mennessä puh. 050 354 4325 tai [email protected].
Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot.
3/ 2 0 14
Ingen kan hjälpa alla, men alla kan
hjälpa någon!
ADHD-liiton toimisto on hiljalleen
kotiutunut uusiin toimitiloihinsa
Kuntoutussäätiön taloon. Tule
sinäkin tutustumaan liiton toimistoon ja toimintaan lokakuussa, kun
vietämme Avoimien ovien päivää
30.10.2014 klo 14 - 18. Osoitehan
on Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki. Nähdään silloin.
Terveisin ADHD-liiton väki
26
yhdistyksiltä
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
L
änsi-Uudenmaan Neuris ry on
vanhalta nimeltään Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys, joka on perustettu vuonna
2002. Yhdistys on toiminut vuoteen
2013 saakka Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistyksenä, joten sen
jäsenistössä on painottunut aiemmin
autismin kirjon kohderyhmät. Yhdistyksen jäsenistössä on kuitenkin ollut
kautta aikojen myös perheitä, joille
ovat tuttuja muutkin neuropsykiatriset erityispiirteet. Nykyään Neuris
on myös ADHD-liiton ja Aivoliiton
jäsenyhdistys.
mänlaadun ja olosuhteiden parantamista, toimia aktiivisesti toimialueensa viranomaisten kanssa, edistää
neurokirjon henkilöiden ja heidän
perheidensä järjestäytymistä ja verkostoitumista, toimia alueella yhdyssiteenä ja edunvalvojana sekä tukea,
järjestää koulutusta, tiedotusta ja
virkistystoimintaa. Neuris toimii koko Länsi-Uudenmaan alueella. Tällä
hetkellä paikallistoimintaa on tarjolla eniten Lohjan ja Kirkkonummen
alueilla, mutta tavoitteena on saada
paikallista toimintaa käyntiin myös
Nummelan ja Raaseporin alueille.
Vuoden 2014 alusta lähtien yhdistys muutti nimensä ja sääntönsä,
jotta toiminta saataisiin kattamaan
aikaisempaa paremmin koko neurokirjo. Näin voidaan tarjota yhteistä
toimintaa kaikille samankaltaisten
vaikeuksien kanssa eläville henkilöille ja heidän perheilleen. Esimerkiksi adhd- ja tourette-henkilöille ei
ole ollut aiemmin omaa alueellista
yhdistystä Länsi-Uudenmaan alueella. Siten tarve yhteiselle neurokirjon alueen yhdistykselle on ollut
jo pitkään olemassa. Olemme aloittaneet yhdistymisneuvottelut myös
Lohjan Seudun Dysfasiayhdistyksen kanssa, sillä haluamme yhdistää voimiamme yhteisessä asiassa.
Neuris toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden alueen yhdistysten,
oppilaitosten ja myös Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen julkisten organisaatioiden kanssa. Kuulumme
Länsi-Uudenmaan NV-verkostoon,
jota johtaa tällä hetkellä Neuriksen
nykyinen puheenjohtaja. Järjestämme yhdessä muiden yhdistysten ja
alueen oppilaitosten kanssa erilaisia
koulutustilaisuuksia, tiedotamme
toisiamme toiminnastamme ja merkittävänä yhteistyönä järjestämme
joka toinen vuosi Lohjalla Erilainen
oppija vauvasta ikäihmiseen messuja verkostoitumistapahtuman, joka on
kerännyt yli 400 ihmistä tapaamaan
toisiaan ja kuuntelemaan ajankohtaisia tietoiskuluentoja.
Neuriksen pyrkimyksenä on tukea
jäsenten ja heidän läheistensä elä-
voi tulla tutustumaan, vaikka ei olisi
jäsen. Muut tapahtumat (perhetapahtumat, keilailut, uintitapahtumat) on
tarkoitettu vain jäsenille. Vertaistapaamisia järjestetään talvikaudella
mm. Kirkkonummella ja Lohjalla.
Lohjalla on myös nuorisoryhmä, jolla on toisinaan myös lyhyitä yhteisiä
leirejä.
Yhdistyksellä on oma internetsivusto (www.neuris.fi) ja facebooksivu (www.facebook.com/NeurisUusimaa). Lisäksi yhdistyksellä
on vain jäsenille tarkoitettu suljettu
facebook-ryhmä, johon voi liittyä
keskustelemaan. Internetsivustolta
löytyvät ajantasaiset yhteystiedot ja
tietoa Neuriksen ja myös muiden alueen toimijoiden tapahtumista.
Toivotamme kaikki adhd- ja addaiheista kiinnostuneet mukaan toimintaamme. Jos kiinnostusta on
osallistua mukaan toimintaa ja vaikka
järjestää omaa toimintaa adhd-henkilöille, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä
allekirjoittaneeseen.
Yhdistysterveisin,
Taina Lehtiö
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
hallituksen puheenjohtaja
gsm 040 751 2658
Yhdistyksen vertaistapaamisiin
27
3/ 2 0 14
jäsenyhdistykset
Aisti ry, Turun seudun
autismi- ja ADHD-yhdistys
[email protected]
www.aistiyhdistys.fi
Etelä-Savon
ADHD-, Autismi- ja
Dysfasiayhdistys ry
marraskuussa kahtena maanantaina.
Kokoontumiset klo 18-20 seuraavasti: 15.9., 29.9., 13.10., 27.10.,
10.11., 24.11. ja 15.12.2014. Ryhmää ”koutsaa” Helena ja Marko,
[email protected]. Matarankatu 6 sulkee ovensa klo 18, joten ole
paikalla ajoissa.
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
puh. 040 557 3269
[email protected]
Löydät meidät myös Facebookista!
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Puheenjohtaja Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
www.hymyry.net
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Itä-Savon Puatti ry
puheenjohtaja Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
sihteeri Eija Myllys
[email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
puattiry.blogspot.fi.
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Tapani Salonen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
www.keskisuomenadhd.com
ADHD-oireisten lasten vanhemmille vertaistukea Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Mataralla Kokoustila Sauniossa (Matarakatu 6)
klo 18-20 seuraavasti: 17.9., 15.10.,
12.11. ja 10.12.2014. Ryhmän vetäjänä toimii Marleena. Jos haluat
keskustella ryhmästä laita viestiä
[email protected]. Matarankatu 6 sulkee ovensa klo 18, joten
ole paikalla ajoissa.
ADHD-oireisten aikuisten ryhmä kokoontuu myös Mataralla
(Matarakatu 6). Kokoustila Saunio.
Kokeillaan kokoontua syys-, loka- ja
3/ 2 0 14
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Länsi-Uudenmaan Neuris ry
www.neuris.fi
Puheenjohtaja Taina Lehtiö, Lohja
puh. 040 751 2658
Jäsenvastaava Kaisu Oksanen,
Lohja (yhteys yhdistyksen
sähköpostin kautta)
Yhdistyksen sähköposti:
[email protected]
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
[email protected]
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Puheenjohtaja Anne-Maarit
Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
sihteeri Noora Mikkonen
28
[email protected], 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Tietoa eri toiminnoistamme ja
tapahtumista löydät yhdistyksemme
kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme.
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta:
[email protected]
Olemme ottaneet käyttöön uuden
vertaistukipuhelimen, 044 757 9477.
Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä
tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa
tähän numeroon.
Vertaistukiryhmä erityislasten
vanhemmille keskiviikkoisin klo
18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa.
Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa.
Vetäjänä Satu Martinez (puh. 044
757 9477). Syksyn tapaamiset 10.9.,
22.10., 5.11. ja 10.12.2014.
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä Suonenjoella. Yhteyshenkilö Tiia Konttinen, tkonttin@
hotmail.com, puh. 040 073 2629.
Keilaus joka toinen keskiviikko
klo 17-18 Kuopion Keilahallilla.
Syksyn keilausillat 17.9., 1.10.,
15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja
10.12.2014. Radan hinta 18 € (3-4
hlöä/rata sisältäen kenkävuokran),
omakustanteinen. Kaiken ikäiset
ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen Eijalle, puh. 040 097 2067.
Suunnitelmissa tälle syksylle
myös perheleiri ja teatteria uudistuneessa Kuopion kaupungin teatterissa. Tästä tarkemmin tulevassa
jäsenkirjeessämme ja netissä www.
eijsveikeet.fi ja FACEBOOK.
jäsenyhdistykset
Aurikoista Syksyä jäsenillemme
toivottaa Eijsveikee hallitus.
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys
/ Facebook
puh. 040 837 3679
Puheenjohtaja Arja Havilo
[email protected]
Jäsenrekisterinhoitaja
Minna Hirvonen
[email protected]
Vuosi 2014 on Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen 35-vuotisjuhlavuosi. Toiminnassa tavataan!
JÄSENPERHEIDEN SYYSRETKI HEUREKAAN
Sunnuntaina 21.9. klo 11 alkaen,
jolloin jaamme Heurekan aulassa
pääsyliput ennakkoon ilmoittautuneille. Toimi nopeasti, paikkoja on
rajoitetusti! Sitovat ilmoittautumiset 15.9. mennessä osoitteeseen
[email protected]. Osallistumismaksu: 5 eur /aikuinen ja 5 eur
/lapsi, sisältäen näyttelylipun ja Iloa
ilmasta -esityksen, mikäli se järjestetään tuona päivänä. Maksut 15.9.
mennessä yhdistyksen tilille FI76
1469 3000 2039 80, viestikenttään
Heureka/osallistujaperheen nimi.
Tutustu etukäteen Heurekaan: www.
heureka.fi.
VUOSIJUHLA KÄPYLÄN
TYÖVÄENTALOLLA
Juhlimme yhdessä jäsenperheiden
ja yhteistyökumppaneiden kanssa
35-vuotista yhdistystaivalta!
Tervetuloa vuosijuhlaan sunnuntaina 12.10. klo 14–18 Käpylän
työväentalolle, os. Vipusentie 19,
00610 Helsinki. Ohjelmassa lapsille ja aikuisille musiikkia, tanssia,
askartelua ja tulitaide-esitys. Noutopöydässä tarjolla herkkuja moneen
makuun!
Salon Seudun
ADHD-yhdistys ry
Puheenjohtaja Erja Sandberg
[email protected]
www.adhdsalo.fi
Aikuisten vertaistukiryhmä
kokoontuu kerran kuukaudessa
tiistaisin klo 18-19.30. Päivät ovat:
14.10., 11.11., 9.12.
Vanhempien vertaistukiryhmä
siirtyy takaisin torstaipäiviin ja
kokoontuu myös kerran kuussa klo
18-19.30. Päivät ovat: 9.10., 13.11.,
11.12. Paikkana edelleen Sytyn tilat
Helsingintie 6.
Seuraa yhdistyksen nettisivuja:
www.adhdsalo.fi ja tykkää meistä
Facebookissa!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus,
Isolinnankatu 16, 28100 Pori,
päivystysaika toimistolla
sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Tarkempia tietoja toiminnasta:
www.samdy.info
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Hallituksen tavoittaa osoitteesta
[email protected]
www.adhd-aikuiset.org
Tykkää meistä: www.facebook.com/
Suomen.ADHD.Aikuiset
Puheenjohtaja: Viola Partanen
Varapuheenjohtaja: Seija Kaarre
Sihteeri: Kaija Rasilo
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.
[email protected]
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry Vasanejdens
ADHD-förening rf
www.vaasanadhd.com
[email protected]
puh. 044 210 5959
På svenska 040 594 2842
Vertaistukiryhmät/stödgrupper:
Vaasa
- ADHD-aikuiset (myös puolisot ja läheiset) klo 17-19 to: 25.9.,
30.10. ja 27.11. info@vaasanadhd.
com, 044 210 5959
- ADHD- ja Autismin kirjon (al29
le 15 v) lasten vanhemmat:
[email protected], 044 259 1159
- ADHD-nuorten (15-25 v) vanhemmat:
[email protected], 040
063 9162. Kaksikielinen / tvåspråkig
- ADHD-stödgrupp:
[email protected], 040 594 2842.
Svenskspråkig
Vaasan ryhmät kokoontuvat
osoitteessa Vaasanpuistikko 17, 9
krs
- ADHD-perheleiri / ADHD-familjeläger la 15. - 16.11. Lepikossa.
Lisätietoja kotisivuilla www.vaasanadhd.com
Kauhajoki
-ADHD-lasten vanhemmat klo
17.30-19 ke: 10.9., 8.10., 12.11. ja
10.12. Sysipolku 4. Ilmoita vähintään viikkoa ennen, jos tarvitset lapsiparkkia. Ilmoittautumiset: [email protected], 050 405 2136
Kokkola
-ADHD-ja Asperger-lasten vanhemmat klo 19-20.30 ma: 15.9.,
6.10., 27.10., 17.11. ja 15.12. Antti
Chydeniuksenkatu 49. kokkola@
vaasanadhd.com, 050 594 2052
Seinäjoki
-ADHD-lasten vanhemmat:
[email protected], 050
090 1628
Tervetuloa! / Välkommen!
Löydät meidät myös Facebookista! Du hittar oss också på Facebook!
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(Autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
[email protected]
Liity jäseneksi
ADHD-liiton
jäsenyhdistyksiin
osoitteessa
www.adhd-liitto.fi
3/ 2 0 14
ADHD-liitto juhli 25-vuotista
taivaltaan
A
DHD-liitto ry juhlisti 25-vuotista taivaltaan kutsumalla jäsenistöään sekä yhteistyötahojaan rennon
jutustelun ja pienen napostelun äärelle Helsinkiin
ravintola Manalan tiloihin kesäkuussa. Iloinen puheensorina siivitti parituntisen tilaisuuden kohti sen huipennusta,
eli Stand up -keikkaa. Kyseessä oli yhteistyö Yle TV2:n
Naurun tasapaino -ohjelman kanssa.
Ohjelman tuottaja Markku Mastomäki oli lähestynyt
liittoa alkuvuodesta ja ilmaissut heidän kiinnostuksensa
adhd-aihepiiriin. Tuotantotiimin ja ADHD-liiton edustajien tapaamisen pohjalta liitto päätti lähteä mukaan yhteistyöhön. Alta voit lukea tarkemmin yhteistyöstä Kuopion ADHD-oireisten aikuisten vertaisryhmän ohjaajan
kertomana.
”Lähdin mukaan, koska se tuli ekana mieleen.”
ADHD-aikuiset Naurun tasapainon
kuvauksissa
N
aurun tasapaino on Yle TV2:n
kilpailuohjelma, jossa joukko
stand up -koomikoita viedään
erilaisiin yhteisöihin ja ympäristöihin. Joka jaksossa koomikot tutustuvat uuteen ihmisryhmään ja heittävät
keikan juuri tätä ryhmää edustavalle
yleisölle, ja yksi putoaa pelistä. Ratkaisevaa on se, miten hyvin kukin
kilpailija on ymmärtänyt yleisöään,
ja miten hän saa tasapainoteltua toisaalta sydämellisyyden ja ymmärryksen, ja toisaalta tarkasti osuvan ironi-
an välillä. Tänä syksynä ohjelmasta
nähdään kevään ja kesän 2014 aikana
kuvattu toinen kausi.
Kuvausten loppusuoralla stand up
-koomikot esiintyivät kesäkuisena
iltana Kuopiossa savolaisyleisölle,
ja seuraavana aamuna bussi kuljetti
jäljellä olevat viisi kilpailijaa pohjoissavolaiseen mökkirantaan viettämään
talkoopäivää ja tutustumaan kuopiolaisen ADHD-oireisten aikuisten vertaisryhmän ihmisiin.
Naurun tasapainon juontaja Sanna Stellan
Ohjelman tuottaja Markku Mastomäki oli vieraillut keväällä Kuopion
vertaisryhmässä esittelemässä ohjelmaa ja siihen suunniteltua adhdaiheista jaksoa. Ryhmäläisistä osa oli
heti lähdössä mukaan, ”koska se nyt
tuli ensimmäisenä mieleen”. Luvassa oli jotain uutta, hauskaa, mielenkiintoista... Osaa arvelutti julkinen
”kaapista ulos tuleminen” ja se, miten
muut – varsinkin omalla työpaikalla
– asiaan suhtautuisivat. Toisaalta taas
tämä oli aivan ainutlaatuinen tilaisuus
kertoa ohjelman kautta laajalle yleisölle, millaista on olla add- tai adhdaikuinen. Lisäksi kutkutti nähdä,
miten stand up -koomikot osaisivat
tuoda lavalle adhd:n huvittavat puolet
sortumatta kohderyhmää ärsyttäviin
yleistyksiin. Keikka olisi ADHDliiton 25-vuotisjuhlissa.
Oman tilanteen, harkinnan ja aikataulujen mukaan noin puolet ryhmästä päätti osallistua, ja pari muutakin tulevaa vertaisryhmäläistä tuli
mukaan. Mutta tuskin olisimme tähän
heittäytyneet, ellei ohjelman tuottaja
olisi tullut itse tutustumaan meihin,
ja saanut meidät luottamaan sekä hä-
3/ 2 0 14
30
toista nähdä, miten työ kantoi
kullakin hedelmää. Eniten aikaa
keskusteluihin mökkitalkoopäivänä käyttäneillä kilpailijoilla,
oli lavalla terävimmät setit.
Tuomareiden työtä meille ei
näytetty. Emme tiedä, kuka kilpailijoista putosi, ennen kuin jakso lokakuussa tulee televisiosta.
Lopullinen voittaja ratkeaa vasta
live-keikalla lokakuun lopussa.
Sen lisäksi odotamme jännityksellä, millaisena talkoopäivä
näyttäytyy syksyllä televisiossa
ja mitä siitä leikataan ohjelmaan
mukaan. Näkyykö itsestä vilaus
selkää vai avautuminen omista
adhd-piirteistä? Millainen kuva
adhd:stä ohjelmassa kokonaisuudessaan annetaan? Millaista
palautetta tulee omilta ystäviltä,
sukulaisilta, koulu- ja työkavereilta?
Mutta epäilyksettä tuntuu siltä,
että kannatti lähteä mukaan. Pääsi tutustumaan kilpailijoihin ja
näkemään, kuinka ohjelmaa kuvataan. Käydyt keskustelut olivat
mielenkiintoisempia ja syvällisempiä kuin etukäteen osasi odottaa. Stand up -keikka oli kokemisen arvoinen. Sekä kuvaukset että
tekemämme retki Helsinkiin
vahvistivat hyvällä tavalla omaa
identiteettiä adhd-piirteisenä aikuisena. Ja toivottavasti ohjelma
auttaa jotakuta katsojaa ymmärtämään itseään paremmin. Jotkut
koomikoista ainakin tuntuivat
Jussi Simola on yksi tämän kauden kilpailijoista
löytäneen uuden piirteen itsesneen että ohjelmaan. Vakuutuimme varjoon keskustelemaan. Jossain vä- tään.
siitä, että meihin ja adhd-oireisiin lissä joku teki talkootöitäkin. Kesken
Teksti Outi Hallia, vertaisohjaaja,
yleensä suhtauduttaisiin kunnioituk- puheen aina joku huomasi linnun. Tai
sella.
kukkakärpäsen. Asiatietoa tuli lisää
Kuopion ADHD-oireisten aikuisten
seuraavan päivän adhd-luennolla.
vertaistukiryhmä
Mökkitalkoopäivänä oli kiinnostavaa seurata ohjelman tekoa: kooOhjelmanteko vei meidät vertaisKuvat Jussi Nahkuri /
mikot vuoroin haastattelivat meitä, ryhmäläiset vielä seuraavalla viikolla
Yle Kuvapalvelu
adhd-elämän asiantuntijoita, ja vuo- Helsinkiin ADHD-liiton 25-vuotisroin juoksivat itse ohjelmantekijöi- juhliin ja Naurun tasapainon keikalNaurun tasapaino alkaa Yle
den haastateltavina. Aurinko paistoi, le. Aihe ei selvästikään ollut koomi- TV2:lla 4.9.2014. Adhd-aiheinen
oli kuuma, mökin terassi keräsi väkeä koille aivan helppo. Oli mielenkiin- jakso esitetään 16.10.2014.
31
3/ 2 0 14
Hahkusta tukea hahmottamisen
haasteisiin
–Ajan hahmottaminen, matematiikan vaikeudet kuten lukusuureet, rahankäytön haasteet ja etäisyyksien tai nopeuden arvioiminen liikenteessä, Päivi Pietiläinen luettelee tyypillisiä hahmottamisen vaikeuksia, joita osalla adhd-diagnoosin saaneista on.
A
dhd:n kriteereissä ei ole mainintaa hahmottamisen vaikeuksista, vaan kyse on niin sanotuista
liitännäisoireista. –Mutta kumpi on
muna ja kumpi kana, siinä onkin kysymys, Päivi miettii.
Keski-Suomen ADHD-yhdistyksessä aktiivisesti mukana oleva Päivi
kertoo, että sekä adhd että hahmotushäiriö ovat hänelle hyvin tuttua.
–Oman kokemukseni mukaan noin
kolmasosalla adhd-diagnosoiduista
on myös jonkinlaisia hahmottamisen
vaikeuksia. Hahmottamiseen liittyvät
haasteet menevät osittain päällekäin
adhd:n oirekuvauksen kanssa, joten
tarkkaa rajaa on vaikea vetää.
Hahmottamisvaikeudet eivät ole
ainoastaan adhd:hen liittyviä vaan
vastaavanlaisia haasteita saattaa ilmetä muun muassa CP-oireyhtymässä, kielellisessä erityisvaikeudessa
tai erilaisten oppimisvaikeuksien
taustalla.
–Jos adhd-oireisen henkilön jotkin
haasteet johtuvatkin hahmottamishäiriöstä eivätkä adhd:stä, niin sehän
on selvää, että niihin eivät myöskään
auta samat tukitoimet kuin adhd:hen,
Päivi muistuttaa.
Erilaisia tapoja hahmottaa
hahmottamista
Sanalla hahmottaa on monta merkitystä. Sillä tarkoitetaan kuvanmuodostusta ja tunnistamista sekä tila- ja
etäisyyssuhteiden käsittämistä. Myös
kuulemaansa tai tunnustelemaansa
voi hahmottaa. Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään tarkoittamaan ymmärtämistä ja kokonaisuuden oivaltamista. Hahmottaa voi olla
myös esimerkiksi huomata, havaita, tajuta, oivaltaa, mieltää, jäsentää
tai ymmärtää.
–Hahmottaa on hyvin kuvaava
sana. Sillä kuvataan usein sellaista
ymmärtämistä tai tunnistamista, mitä ei välttämättä voi pukea lainkaan
sanoiksi. Hahmottamisessa onkin
mukana ei-kielellinen ulottuvuus,
Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen
vastaava tutkija ja Niilo Mäki Instituutin varatoiminnanjohtaja Pekka
Räsänen kertoo.
Yksi tapa jakaa hahmottamista
osataitoihin on jakaa se nelikenttään
(hahmottamismielikuva sekin). Siinä
toisena ulottuvuutena on hahmotettavien asioiden määrä: pitääkö osista
koota yksi tunnistettava asia (esim.
esine, kasvot) vai pitääkö tunnistaa
Nelikenttä
Yksi tunnistettava
asia
Useampi tunnistettava asia
Paikallaan pysyvä
kohde
”Löydä ja tunnista”
(yksi muuttumaton asia
tunnistettavaksi)
”Tunnista, muokkaa
ja kokoa”
(useamman asian välinen
muuttumaton suhde)
Liikkuva tai muuttuva
kohde
”Arvioi ja suhteuta”
(yksi muuttuva tai asentoaan
vaihtava asia
tunnistettavaksi)
”Liiku ja suunnista”
(useamman asian väliset
muuttuvat suhteet)
3/ 2 0 14
32
Suvi Ylönen
useampien asioiden väliset suhteet.
Toisena ulottuvuutena on muutos.
Havainnoitava asia on joko paikallaan tai se muuttuu tai liikkuu.
–Hahmottamisen vaikeudet voivat
esiintyä missä tahansa tämän nelikentän osa-alueessa erikseen tai useammalla osa-alueella samanaikaisesti,
Räsänen kertoo.
Voiko hahmottamista
kuntouttaa?
Hahmottamisen kuntoutuksesta
tiedetään Suomessa vähän. Maailmalla kuntoutustutkimusta on kuitenkin tehty ja erityisesti näköhavainnon
tutkimusta tehdään runsaasti. Käytämmehän valtaosan aivokapasiteetistamme näköhavainnon muodostamiseen. Hahmottamisvaikeudessa ei
ole kyse näkökyvyn ongelmista vaan
näkö sinänsä on useimmiten hyvä tai
riittävä. Kyse onkin siitä, miten aivot
tulkitsevat näkemäänsä, miten siis
pedagogisia ratkaisuja. Jos hahmottamista pystyttäisiin kuntouttamaan,
olisi jännä nähdä vaikuttaisiko se jotenkin myös adhd:n oireisiin.
Keräämme kokemuksia
hahmottamisen
vaikeuksista!
silmien kautta tulevaa aistiärsykettä
prosessoidaan aivoissa.
Vuoden 2004 alussa Niilo Mäki
Instituutissa käynnistyi Hahmottamisen kuntoutus -hanke eli tuttavallisemmin Hahku. ADHD-liiton lisäksi
yhteistyötahoina Hahkussa ovat Aivoliitto, CP-liitto, Erilaiset oppijat
ry, Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva
sekä Jyväskylän yliopiston Normaalikoulu.
–Tarkoitus on lisätä tietoa hahmotushäiriöistä, kertoo Hahkun projektitutkija Suvi Ylönen.
–Aloitamme sen keräämällä kokemusasiantuntijatietoa henkilöiltä,
joilla on hahmottamisen vaikeuksia.
Myöhemmin on tarkoitus tuottaa
tietopalvelu palvelemaan hahmotushäiriöistä kärsiviä, heidän lähipiiriään sekä erilaisia asiantuntija- ja
ammattilaistahoja. Lisäksi Hahkussa
tuotetaan visuo-spatiaalisten hahmotushäiriöiden kuntoutukseen
soveltuvia tietokoneella tehtäviä
harjoitteita. Hanke kestää vuoden
2017 loppuun asti.
Päivillä on omakohtaista kokemusta adhd:n ja hahmotushäiriön yhdistelmästä, sillä hänen nyt
jo aikuisella lapsellaan on todettu
molemmat. –Hahmottaminen liittyy
vahvasti esimerkiksi toiminnanohjaukseen, työmuistiin ja keskittymiskykyyn, joten välillä on vaikea sanoa,
johtuvatko arjen haasteet enemmän
adhd:stä vai hahmottamisen vaikeuksista, Päivi kertoo. Mahdollisuus
kuntouttaa hahmottamispuolta saa
Jyväskylän ammattiopistossa opettajana työskentelevän Päivin pohtimaan. –Käytännön työssä pyritään
löytämään opiskelijoille toimivia
Onko Sinulla tai läheiselläsi todettu tai epäiltyä hahmottamisen
vaikeuksia? Teemme Niilo Mäki Instituutissa tutkimusta hahmottamisen
vaikeuksista ja niiden vaikutuksesta
yksilön arkeen ja elämänlaatuun. Toivoisimme Sinun kirjoittavan vapaamuotoisen tekstin, jossa voit käyttää
apuna ADHD-liiton nettisivuilta tai
osoitteesta http://hahku.fi/tutkimus
löytyviä tarkentavia kysymyksiä.
Kerro kirjoituksessasi hieman taustatietoja itsestäsi/läheisestäsi: syntymävuosi, sukupuoli, mahdolliset
diagnoosit/tutkimukset ja asuinpaikkakunta. Voit tehdä kirjoituksesi
myös osissa ja lähettää sen kaikkiin
haluamiisi kysymyksiin vastattuasi.
Kirjoituksen pituutta ei ole rajattu, ja lyhyetkin kirjoitukset ovat
tutkimukselle arvokkaita! Lähetä
kirjoituksesi lokakuun 2014 loppuun
mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse
osoitteeseen Suvi Ylönen/Niilo Mäki
Instituutti, PL 35, 40014 Jyväskylän
yliopisto. Kirjoituspyyntöön vastanneiden kesken arvotaan 2kpl Finnkinon leffalippupaketteja. (Muista
liittää kirjoitukseen yhteystietosi!)
Jos Sinulla on mitä tahansa tutkimukseen liittyvää kysyttävää, ota
rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen! Taustatietoja tutkimuksessa
löytyy osoitteesta http://hahku.fi/tutkimus/tutkimustiedot
Kiitos paljon avustasi!
Teksti Suvi Ylönen
Hahmotuksen kuntoutus
-hankkeen projektitutkija
Niilo Mäki Instituutti, PL 35, 40014
Jyväskylän yliopisto
sähköposti: [email protected]
Kuva Miikka Ylönen
Mikä
on hahmotushäiriö?
Hahmotushäiriö on yleistermi vaikeuksille, jotka johtuvat aivojen
poikkeuksellisesta tavasta käsitellä visuaalista ja spatiaalista informaatiota. Hahmotushäiriöt ilmenevät näönvaraisen tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai avaruudellisen tilan, suhteiden ja liikkeen käsittelyn
vaikeuksina. Usein oirekuvaan kuuluu sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksia ja poikkeuksetta kasvavassa määrin oppimisvaikeuksia,
joista tyypillisimpiä ovat vaikeudet matematiikan oppimisessa ja luetun
ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä. Hahmotusvaikeudet voivat
myös jäädä muiden näkyvämpien tai selkeämpien vaikeuksien varjoon,
koska ne eivät näy ulospäin.
Hahmotushäiriö voi näyttäytyä esimerkiksi:
•
vaikeuksina matematiikassa, numeroiden hallinnassa tai määrien ja rahankäytön hahmottamisessa,
•
eksymisenä, haasteellisuutena kartan ymmärtämissä ja reitin
suunnittelussa,
•
vaikeutena täyttää lomakkeita tai ymmärtää monivaiheisia ohjeita,
•
etäisyyksien, nopeuden tai syvyyden hahmottamisen vaikeutena,
•
käytännön arjen toimissa, esimerkiksi lakanoiden viikkaamisessa, tietyn vaatekappaleen löytämisessä vaatekaapista tai vaikkapa
ruuanlaitossa mittojen ja syvyyksien hahmottamisessa.
Jos itselläsi tai perheenjäsenelläsi on hahmottamisen vaikeuksia, voit
vaikuttaa tekeillä olevan tietopalvelun sisältöihin ja Hahku-hankkeen
toteutukseen käymällä kertomassa toiveesi hankkeen verkkosivuilla
osoitteessa hahku.fi.
33
3/ 2 0 14
3/ 2 0 14
34
35
3/ 2 0 14
Elätkö elämää, jota adhd
värittää? -koulutuskiertue
ADHD-liitto ry järjestää 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi koulutuskiertueen,
joka kulkee nimellä ”Elätkö elämää, jota adhd värittää?”. Koulutuskiertueen
tavoitteena on lisätä tietoisuutta sekä adhd:stä että sen moninaisista ilmenemismuodoista. Koulutukset on lähinnä suunnattu ammattilaisille, jotka työnsä
puolesta ovat tekemisissä adhd-oireisten henkilöiden kanssa. Päiväkoulutusten
yhteydessä järjestetään myös iltatilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia.
Koulutukset
7.10.2014 Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?,
Mikkeli. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään kohtaavat
adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi työkaluja näiden
asiakkaiden auttamiseksi.
8.10.2014 Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?,
Tampere. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään kohtaavat
adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi työkaluja näiden
asiakkaiden auttamiseksi.
9.10.2014
Värikäs asiakkuus - kuinka auttaa asiakasta, jolla on adhd?,
Seinäjoki. Koulutus on tarkoitettu niille, jotka työssään
kohtaavat adhd-oireisia aikuisia ja kaipaavat tiedon lisäksi
työkaluja näiden asiakkaiden auttamiseksi.
Iltatilaisuudet
16.9.2014
Mistä on haastavan arjen sankarit tehty?, Järvenpää
Tilaisuudessa keskustellaan perheen sisäisen vuorovaikutuksen
saloista.
7.10.2014
Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Mikkeli
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä.
8.10.2014
Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Tampere
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä.
9.10.2014
Elätkö elämää, jota adhd värittää?, Seinäjoki
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aikuisten adhd:stä.
Tarkemmat tiedot tilaisuuksista sekä ilmoittautumislomake löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.