ADHD-lehti 4/2010 - ADHD
4/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen s. 12 ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit s. 21-28 1 Vertaistuesta voimia s. 32 4/ 2 0 10 sisällys Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni − Kotirouvana Saksassa 6 ADHD on ollut elämäni − ADHD-oireisen aikuisen kertomaa 9 Lyhyesti 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan − Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa 12 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen 16 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle 18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 [email protected] 21 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011 29 Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 [email protected] 30 Jäsenyhdistykset 32 Vertaistuesta voimia Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 [email protected] 35 Jäsenyhdistykseltä − Karjalasta kajahtaa 36 Vuoden 2011 tuetut lomat Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] 37 Lyhyesti 38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 [email protected] www.adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11 Puh. 050 354 4325 Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh. 040 777 1207 [email protected] Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 [email protected] SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 [email protected] 4/ 2 0 10 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa 12.2.2010–31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Hyvät lukijat, liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset, mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa. ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee. ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV) eli ”NV-heimoon”. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä. Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu, ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste tässä lehdessä. Kuva Silva Lehtinen Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai toimineet yhteistyökumppaneinamme. Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin. Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista vuotta 2011. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 3 Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Kuntoutusliitteen taittanut Silva Lehtinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 Aineistot 28.1.11 4.5.11 10.8.11 9.11.11 Ilmestyy viikko 8 viikko 23 viikko 37 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 4/ 2 0 10 puheenjohtaja Puheenjohtajan pöydän ääreltä mut”, enteellinen nimi tulevalle, oli lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka kuuluu näin: ”Jos ainoa rukous, jonka lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on kylliksi.”. Sanopa se paremmin; pisti minut ainakin miettimään kovin, ehkä sinutkin, hyvä lukija. J okaisella meistä on oma aikamme ja tapamme lukea sanomalehteä. Joku lukee sen aamulla, toinen töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se, missä luemme lehtemme, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti lähtemättömästi. Sarjakuvaan ”Ka- 4/ 2 0 10 Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on, niin miksi? Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon myös siihen, että kiitos kannustaa ja antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti vielä suurempi, koska he saavat niin usein kuulla negatiivista palautetta, joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin työelämässäkin. Minulla on tällä hetkellä monta syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä heidän osoittamastaan luottamuksesta minua kohtaan. Viime lauantaina sain liittokokousedustajienne kautta jälleen oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän tehtävän mielelläni vastaan ja toivon itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla. 4 Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden kanssa, jotka päivittäin koskettavat ADHD-oireisia tai heidän läheisiään. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja asioihin perehtymällä on mahdollista laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa. Näin joulun alla mietin myös, kuinka kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani? Uskon, että ADHD-perheen vanhempia juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä tarttua tuumasta toimeen. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin vuodelle! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] kolumni Kotirouvana Saksassa L ähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin edes kuvitella mitä kaikkea matkan aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän, että kaikki se, mitä on tapahtunut, on ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi. Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei osaa arvostaa myöskään läheisiään tai muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita; omia vanhempia, entisiä kumppaneita taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on osuvasti sanonut, että ei se ole peilin vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi, on helpompaa löytää virheitä toisista ihmisistä kuin itsestä. keella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä on mies, joka hemmottelee ja huolehtii hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Olen myös itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken “pieninkään kivi ei ole jäänyt kääntämättä” vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse “hiipparoida” hieno puku päällä, kul- Olen saanut astua upean ja ymmärtäväisen naisen elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun tehtäväni on huolehtia arkiaskareista. Siivoan ja laitan ruokaa niin kuin muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin lounastauolle, niin lämmin höyryävä ruoka on jo odottamassa. Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä, nakki- tai kalakeittoa tai vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla. Silloin valmistan hieman juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua yrttisiikaa lakkakastik- takello ranteessa, luksusautolla pitkin maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan virkaa, muun muassa hakea rottinkikori heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä. Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan tuota onnea “taas” kestääkään? Meidän molempien ei ole “pakko” käydä töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka pyörämatkani ei jatku alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni ja muita hieman paremmin. Olemme useasti onnen kestämistä pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan meidän on elettävä vain päivä kerrallaan. Kaikille naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne “tasa-arvon vuoksi” mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi kotiin. Jos miehelläsi ei ole ruuanlaittotaitoa tai taito on hieman “ruosteessa”, niin siihen on minulla ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille miespuolisille kotirouville oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut: Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva Markku Mutasen arkisto 5 4/ 2 0 10 lukijalta ADHD on ollut elämäni ADHD on ollut elämäni pahin huoli ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin, ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen. Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. ADHD ei ole minulle ”kirous”, vaan jopa ”lahja”, joka vaatii huolenpitoa. Minä olen saanut kokea sen itse, tuomalla paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita. Kohdallani epäily ADHD:stä tuli 2004. Olin silloin iältäni 24-vuotias. Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että itsetuntoni kasvoi ja masennustilat hel- 4/ 2 0 10 6 pottivat, mutta en vain osannut silloin elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt myöhemmin osannut. Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä. Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava. Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut hoitamatta niin, että piti aina avata uusi liittymä vanhan sulkeuduttua, niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt rahaa maksaa laskuja pois. Laskut kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla avaamatta. Diagnoosin sekä lääkityksen myötä, ymmärsin ensi kertaa sen, että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä, laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni rahahuolistani, jonka seurauksena hän kauhistui. Minulla oli 6 200 € ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina hädän hetkellä. Minulle on tärkeää muistaa, että ilman häntä en olisi ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen. Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai luottokorttia. En silti saanut asioita vieläkään lukijalta mielestäni riittävästi kulkemaan eteenpäin. En tiedä, mutta uskon, ettei ADHD-oireisille aikuisille ollut elämässä opastavaa toimintaa Espoossa silloin, tai ainakaan minua ei sellaiseen ohjattu. Vasta, kun muutin Helsinkiin, sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta, joka jatkoi jo yllä olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni hän vaihtoi muihin tehtäviin ja päätin, kun oli juuri hyvä hoito alkanut, että lähden yksityiselle. Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin, että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt. Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä. En ole koskaan osannut pitää puoliani tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun olin sieltä jopa vähän uhonneena ja pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää. Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku, sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni oli sekava ja ADHD vain mahdollinen. Tapasin hänet kolme kertaa. Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se järjestyi minun kannaltani paremmin kuin olisin osannut odottaa. Aiempi lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini oli loistava näkemään minussa sen, mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin selviämään ongelmistani. Olen vasta jälkeenpäin oivaltanut monta hänen sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen saavuttamiseen siinä, että löytäisin omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa. Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani. Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja. Lähdin todella mielelläni. Kurssi oli alkusykäys täydellisel- le elämänmuutokselleni. Tajusin, että minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin suuren tietomäärän sisäistäminen niin nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin. Asiat jäivät hautumaan. Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi kuukautta kestävä arjenhallintakurssi, aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun kurssia varten. Kun minä sitten pääsin kurssille, oli odottaminen tuntunut pit- 7 4/ 2 0 10 Jatkuu seuraavalla sivulla >>> lukijalta kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta ja motivaatio elämänmuutokseen oli valtava. Odotus kuitenkin palkittiin. Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt. Oma työni arjen eteen on palkinnut minut parhaiten koko elämässäni. Työ, jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on vain enemmän oppia itsestään ja sitä kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa. Kun aloitin suoran ja päättäväisen elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä tässä vaiheessa, mutta muun muassa siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti. Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 € päivässä. n.120 € kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään 10 -13 € rahaa, joka on kuitenkin n. 300 – 390 € kuukautta kohden! Vaihdoin myös limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta mitään säästöön. Olen laittanut vasta viimeisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita joista on minulle pidempää iloa. Olen voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita joista olen haaveillut! Laskuista osan hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle kertasummana aina kertyneet maksut, kuten auton osamaksun, vakuutuksen ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä työnantajani kanssa olemme sopineet hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on suoraveloitus vuokran antajalleni. Kun kotini oli ”kaatopaikka” ja asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain kuitenkin avukseni ystävän, joka oli valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen oli turha kuvitelma. Teimme valtavan työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan. Otin käyttöön konstin, joka muodostui rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli kunnon suursiivous tehty, päätin, että siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen joka aamu, kun herään. Aikaa siihen menee päivässä 5–10 minuuttia. Olen myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen, pölyjen pyyhinnän ja muun muassa lakanoiden vaihdon kerran viikossa. Vasta, kun on homma hoidettu, laitan rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella tarmolla, en huomannut pitää huolta hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle, koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että kun käyn joka toinen aamu suihkussa, ja joka toinen aamu siivoan, homma hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin, mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on varmasti utopiaa, että joka aamu olisi siivottavaa, mutta monille, tai ainakin minulle se on fakta. Suurimpia vaikeuksia on tuottanut yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen 4/ 2 0 10 8 saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen keskellä ole saanut koskaan sanottua sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys, kun muut ovat mielestäni liian ”hitaita”, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita he eivät ole kuin minun mielestäni ja satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä omia hommia, lukea lehteä ja syödä vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa millään odottaa. Lopetan odottamisen todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä ilmapiiri on huumoria täynnä, joten itsestään vitsailemisen taito on onni omistaa. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun ”vanhaan” elämään verrattuna tasapainoista ja onnellista. Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja syvät masennukset ovat kaikonneet. Ahdistukset ovat myös helpottuneet huomattavasti, enkä hätäänny enää niin paljon, niin pienestä. Minun omat piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen mukaan. Olen osannut selittää elämäni vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat kasvattaneet minua henkisesti todella, enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut, olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa painetta, olen pystynyt keskittymään, lepäämään enemmän ja saanut tehtyä niitä asioita, joita minulla on aina ollut ADHD:n vuoksi vaikea tehdä. Teksti Antti Kosonen Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja lyhyesti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu 1.1.2011 alkaen. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti 4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. - Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. 20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. - Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry (1977-1983), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry (1983-1993), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry (19931999) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (1999-2010). Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, 1.1.2011 alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Tiedote 4.11.2010 Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www. stroke.fi; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p. 02 213 8292, 040 833 1511, [email protected] Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, www.kaypahoito.fi Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), www.kaypahoito.fi ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa Psykologian lisensiaatti Maarit Virta väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti (CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa todettiin hyödyn pääosin säilyneen. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksi- löllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun ADHD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja. Virran mukaan jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun Helsingin yliopisto Viestintä 18.10.2010 9 Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna 2000. Hän on myös hypnoterapeutti ja valmistuu vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu Psyyke -nimisessä yrityksessään. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-106636-8 4/ 2 0 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Suomalaiset ratsastusterapeutit ovat tehneet kuntouttavaa työtä monenlaisten asiakasryhmien kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Ratsastusterapia sekoitetaan toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen saralla. Ratsastusterapia on varteenotettava kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns. sensorisessa integraatiossa. Sensorinen integraatio on neurologinen prosessi, 4/ 2 0 10 jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä (Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa mm. hitaana liikunnallisten taitojen oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on usein epävarma niissä liikunnallisissa tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta. Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström 2000). Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa takaperin ratsastaminen, silmät kiinni ratsastaminen, mäkityöskentely, erilaisilla alustoilla ratsastaminen, takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka ja hiihtoratsastus. Keho10 tietoisuuden parantuessa lapsen kyky erottaa itse muista ja ymmärtää muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky. ”Kuka täällä määrää?” - Rajat luovat turvallisuutta Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän. Monen ADHD-oireisen lapsen perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua. Hevonen on ratsastusterapiassa niin suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa lasta kiinnostavat usein hevoslauman sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta. ”Mistä minä sen voisin tietää, miltä hevosesta tuntuu?” Tunnesanoja etsimässä Omien tunteiden sanoittaminen ei ole aina helppo juttu aikuisellekaan. Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä aiemmin tunnilla. Ratsastusterapiatunneilla tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella erilaisten apuvälineiden avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm. erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan. Hevonen lapsen peilinä Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin välitöntä palautetta lapsen toiminnasta terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin otteisiin asettuu hevonen nauttimaan saamastaan hoivasta ja huomiosta. Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja oppii havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksen ympäristöön. ”Tää menee mulla kuitenkin ihan pieleen” - Onnistumisen kokemuksia metsästämässä Hevonen on uljas ja voimakas, mutta terapiahevonen on myös luotettava ja turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Hevosen hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen hallitseminen taluttamalla tai ratsain on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava kokemus. Lopuksi Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja kokemuksen oman kehon hallinnasta. Talliympäristön tarjoama struktuuri ja terapiahevosen lapselle asettamat rajat vaikuttavat niin, että levottoman lapsen mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja hevosen sanaton vuorovaikutus avaa ratsastusterapeutille tien hoidettavansa mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin ratsastusterapia auttaa levotonta lasta tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa. 11 Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa aikuisten maailmaan oppia ottamaan ja antamaan oppia tuntemaan pelkoa, mutta selviytymään siitä… -Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan rakkaustarinaRatsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia. Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi Kuvat Antero Holappa Artikkelin kirjoittaja on lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin sisältö painottuu lasten ja nuorten ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen. Lähteet Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä. Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto. Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. Lisätietoja aiheesta www.suomenratsastusterapeutit.net www.ratsastusterapiaptuomivaara.net 4/ 2 0 10 Haastavasti käyttäytyvän - koostetta koulutuspäivältä Euroopassa vietettiin viikolla 38 ADHD-tietoisuusviikkoa. Tietoisuusviikon merkeissä ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät yhteisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä arjen tukitoimia. Syyskuinen koulutuspäivä keräsi Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen kertomalla rakastettavan satuhahmon Vaahteramäen Eemelin metkuiluista ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli kunnon kansalainen ja jopa kunnan- Irma Moilanen valtuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli ”Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla”. Oulun yliopiston lastenpsykiatrian emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma Moilanen valotti kuulijoille haastavan käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja. Lapsen haastava käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös herättää aikuisessa itsessään muistoja ja ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden tunteita. Lapsen haastava käytös voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia käyttäytymisen haasteita. Haastava käytös liittyy lapsella usein tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus purkautuu esille mm. pahana olona, jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan sanallisesti tunteitaan, saa osakseen ymmärrystä ja tällöin hänen voimat 4/ 2 0 10 12 lapsen tukeminen kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on neurologisia kehityksen vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja he tarvitsevat enemmän aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Silve Serenius-Sirve Carolina Martin Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen käyttäytymisen piirteet saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan ehkäisemään haastavan käytöksen kehittymistä. Luja ja lempeä kasvatus on lapselle parasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa tunnetasolla rakkautta lapselle, mutta silti toimii lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen. Haastavasti käyttäytyvä lapsi ja hänen perheensä tarvitsee ja hyötyy usein 13 ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa, perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja/tai järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa. Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt sellaisessa ”kaikki mulle heti tänne nyt” – kulttuurissa, jossa lapseltakin voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina ”tottelevat” vanhemmat voivat hyvää tarkoittaessaan ihan vahingossa olla edesauttamassa lapsen kasvua ”Kiinan keisariksi”. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten. Haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tukeminen ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän lapsen perheen huomioimisesta ja tuen tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm. haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>>>> 4/ 2 0 10 tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset. Kun perheessä on haastava lapsi, sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä ja keskinäistä kilpailua vanhempien huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken vanhempien energian ja huomion, jolloin sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun ”kiltin lapsen”-syndroomaan, jolloin sisaruksilla ei ole perheessä tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee, kun sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset puolestaan sovittaa itselleen hankalan lapsen roolia. Vanhemmat voivat omalla toimillaan helpottaa perheen kahtia jakoisuutta kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa enemmän tukea. Aikuisten on myös huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta alueesta, johon ei toiset saa koskea tai mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa yhtenäistä linjaa. Perheessä vallitseva negatiivinen vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat lastaan väärin ja näkevät hänessä vain Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä. vähän positiivisia puolia. Vanhempi kokee huonommuutta vanhempana, jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot, jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi. Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan vanhempia näkemään perheen tilanne uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm. ADHD-keskuksen Perhekoulu POP® toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä, perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Antoisa seminaari päättyi esittelyyn toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin, kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja karsia, järjestää asioille tutut paikat ja huomioida häiriötekijät. Arkea tukee päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista, koska kielteisenkin huomion saaminen ylläpitää käyttäytymistä. Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista tietoa arkeen sovellettavaksi. Teksti ADHD-liitto ry, Anu Kippola-Pääkkönen Mirjami Koivunen Tuuli Korhonen Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen 4/ 2 0 10 14 Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen Toimiva vuorovaikutus • Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö • Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää • Vältä turhia sanoja ja toistoja Suorat käskyt • Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt • Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja • Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida • Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen • Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista • Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa • Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset • Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat Tehokas palaute • Johdonmukainen • Säännöllinen • Selkeä • Välitön • Voimakas Palkkiojärjestelmä • Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea • Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä) • Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä) • Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle • Suunnittele palautteen anto • Suunnittele palkkio (ja välietapit) • Aseta realistiset tavoitteet Tilanteen katkaisu • Jäähy, miettimistuoli • Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy • Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan • Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry 15 4/ 2 0 10 Suomalaiset pelaavat Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. ”Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille”, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton 4/ 2 0 10 16 Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. ”Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdim- ”Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta.” perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet. me avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä”, Mönkäre sanoo. Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa- kansanterveydelle li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat. Jaetut markkinat tukevat kehitystyötä Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn aikana. ”Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön”, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Avustuspotti on järjestöjen yhteinen voitto RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaet17 tava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. ”Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä – ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia”, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. ”Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen”. Teksti Henna Norberg Kuvat RAY Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle. 4/ 2 0 10 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Teemana perusopetuslain muutos ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja Lappeenranta. Tilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. ta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina 2007-2010. Tuija Willberg Pidemmittä puheitta Dufva antoi puheenvuoron kaupungin edustajalle kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Lappeenranta 6.10.2010 Willbergille. Willberg toivotti kaupunKirkas syksyinen aamu saatteli kun- gin puolesta järjestäjäliitot sekä osaltakampanjaosallistujat Lappeenran- listujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti nan kaupungintalon Valtuustosaliin. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivot- Willberg kertoi, että kasvatuksen saralti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi la kaupungin missio on tehdä nuorista Lappeenrannan kuntakampanjatilai- ”ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saa- sii”. Lappeenrannassa on melko palpunut 12 innokasta osallistujaa, sillä jon oppilaita erityisopetuksen piirissä muutamat päällekkäiset tapahtumat verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, olivat vaatineet osansa. totesi Willberg, mutta hän ei usko sen johtuvan siitä, että heillä LappeenranKuvassa vasemmalta Tuija Willberg, nassa olisi muita Virpi Dufva ja Eila Herrgård enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että heillä näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodes4/ 2 0 10 18 Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee. Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin 21 000 alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy- opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäEila Herrgård ristössä, mutta kielellisen erityistymisuhan alle sekä mahdollisuus koko vaikeuden havaitseminen tuottaa suuria perheen oikea-aikaiseen tukemiseen. ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä Aspergerin oireyhtymästä sekä kielel- alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden lisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin. Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyyettä varmimmin ne ovat havaittavissa tyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohkouluiässä tai hieman ennen sitä, har- ta koettiinkin hieman haasteelliseksi. vemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai Teksti Jari Hämäläinen kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein tiedottaja mukana on erilaisia liitännäissairaukADHD-liitto ry sia), sekä kaikkien näiden häiriöiden Kuvat Mirjami Koivunen hoitoennuste paranee huomattavasti, järjestösuunnittelija mikäli tukitoimet päästään aloittamaan ADHD-liitto ry mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa. Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa. Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Päivän aiheet herättivät runsaasti keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös sitä, että Kaarina 6.10.2010 Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010 aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä – ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. – Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon järjestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari. Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikka viittasi 24.6.2010 annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämiMatti Ranne – Kaarina on merellinen, noin 31 000 asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. 19 4/ 2 0 10 sedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö, kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset vaikeudet. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. – Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten tarvitaan – lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007–2011 -projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintoArikan mukaan usein on niin, ettei kuntien välillä. Ratkaistavina asioina kenelläkään kunnassa ole kokonais- ovat muun muassa se, kuka integroi ja käsitystä erityistä tukea tarvitsevien kerää tiedon ja kuinka turvataan salasHarri Arikka sapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0–7-vuotiaiden lasten osalta, koulu 7–16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen 4/ 2 0 10 20 sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. – Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä on noin 16 000 ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry kurssit 2011 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Hyvä tietää kursseista Kurssien rahoitus Rahoitukseen osallistuvat Raha-automaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle tai kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. RAY:n tukemilla kursseilla on pieni omavastuuosuus. KELAN rahoittama kuntoutus Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL). Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 9 §) myönnetään • Lapselle, joka saa alle 16-vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea. Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa erityistä toiminnallista haittaa, josta seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella tulee olla voimassa vähintään korotettu alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana. Harkinnanvaraista kuntoutusta (KKL 12 §) myönnetään: • Lapselle, jolla on voimassa alle 16-vuotiaan perustason vammaistuki. Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. • Ensi sijassa työikäiselle aikuiselle silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa parannettavan asiakkaan mahdolli- suuksia pysyä työelämässä tai palata työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta. Kuntoutusraha ja matkakorvaukset ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen kuntoutukseen omaisena osallistuvalle vanhemmalle, huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin halua tehdä. Palkallisena myönnetyn vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa. Kaikkien ADHD-liiton kurssien osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta korvausta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle lääkärin suositusta kurssille. Kurssien henkilökunta Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä. Aikuisten kursseilla työntekijöitä on kurssista riippuen 3–5. Kurssien ikärajat Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia. Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat voivat hakea kursseille. Vanhempien asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta ratkaisee, hakeeko perhe yli 12-vuotiaan kanssa 9–12-vuotiaiden kurssille vai 13–16-vuotiaiden perhekurssille. Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. 21 4/ 2 0 10 kurssit 2011 Miten haet kurssille Hakulomakkeet Kelan kursseille haetaan vain Kelan lomakkeella KU 102. Muille kursseille haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kolmenlaisia: perhe- ja nuortenkurssihakemus, itsenäistymiskurssin hakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton lomakkeita on tässä lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHDliiton kotisivuilta www.adhd-liitto.fi. Hakemuksen liitteet 1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan kurssia. 2) RAY:n tukemille kursseille käy myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle. Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä. 3) Hakemukseen voit halutessasi liittää myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi psykologin, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän) lausuntoja tilanteestasi. kurssille viisi pariskuntaa. Kuntoutujavalinnoissa kriteereinä ovat seuraavat seikat: • hakijalla tulee olla ADHD- tai ADDdiagnoosi • kuntoutumisen tarve ja motivaatio kurssille • etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton kursseilla. Aikuisten kurssien kriteereinä ovat edellä mainittujen lisäksi: • mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi • ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta • ei akuuttia päihdeongelmaa • lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm. ikä tai parisuhde Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, joka koostuu ADHD-kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Kelan kurssien osalta saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta. Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille – muistathan ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän kurssivalintojamme. Kelan vai RAY:n tukemalle kurssille? Kuntoutujavalinnat Kullekin kurssille valitaan enintään kymmenen kuntoutujaa, parisuhde- Raha-automaattiyhdistyksen kursseille valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada Kelan päätöstä tai joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta. 4/ 2 0 10 22 Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä kurssisuositusta, voit samalla tiedustella mahdollisuutta saada maksusitoumus terveydenhuollosta RAY:n tukemalle kurssille. Hakulomakkeiden palautus Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus liitteineen kurssitiedoissa ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHDliittoon. Kelan kurssien hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen osoitteella ADHD-liitto ry / kuntoutus, Sitratie 7, 00420 Helsinki. Lisätietoja kursseista: www.adhd-liitto.fi/ kuntoutus puh. 045 657 7876, sähköposti: [email protected] www.kela.fi tai lähin Kelan toimisto kurssit 2011 2010 Lasten ja nuorten kurssit P e r hekur ssit Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-oireiset lapset ja nuoret perheineen. Kurssien tavoitteet: • vanhemmat saavat tietoa ADHD:n tuomista haasteista lapsen kehityksessä • lapset tai nuoret saavat uskallusta ja taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen • lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan onnistumisen elämysten kautta • perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja voimavarojen lisäämiseen • lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät • perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä vertaistukea. neurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja • ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä • sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa. Kela n r a h o i tta m a t perheku r s s i t Verven Kuntoutuskeskus, Liperi Aika: 27.6.–1.7.2011 Kohderyhmä: 7–10-v. ADHD-lapset lapset perheineen (Kela 9 § ja 12 § mukaan) kurssinro 40038 Aika: 25.–29.7.2011 Kohderyhmä: 9–12-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (Kela 9 § ja 12 § mukaan) kurssinro 40049 Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011. RAY -av u s tu k s i n j a terv e y d e n h u o l l o n maksu s i to u m u k s i n rahoitetu t p e r h e k u r s s i t Kurssien sisältö: Lapset ja nuoret • kuntoutusta toiminnan kautta, leikkien, pelaten ja yhdessä toimien • kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista pienryhmätoimintaa • lapsen iän huomioivaa sisarussopeutumisvalmennusta ADHD-oireisen lapsen ja nuoren sisaruksille • suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä • tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa ohjelmaa. Vanhemmat • asiantuntijoiden alustuksia: lasten- Mertiörannan kurssikeskus, Jämijärvi Aika: 16.–20.5.2011 Kohderyhmä: 5–7-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 €/perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy 21.3.2011. Piispalan kurssikeskus, Kannonkoski Aika: 17.–21.10.2011 Kohderyhmä: 13–16-v. ADHDoireiset nuoret perheineen (RAY ja STVOL) Omavastuu: 50 €/perhe. Haku: ADHD-liiton lomakkeella. Hakuaika päättyy 1.8.2011. 23 Nu o r te n i ts e n ä i s ty m i s k u r s s it Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHD-oireiset nuoret, jotka osallistuvat kursseille ilman vanhempiaan. Kurssien tavoitteet: • itsenäistymisen ja omatoimisuuden tukeminen • positiivisen minäkäsityksen muodostuminen • sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kohentuminen • itseluottamuksen lisääntyminen • tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen • vertaiskontaktien mahdollistaminen. Kurssien sisältö: • ohjatut ryhmäkeskustelut • vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset • erilaisten testien tekeminen, ohjattu toiminta, bändisoitto jne. • arjenhallinnan osa-alueiden läpi käyminen • liikunta. Anjalan nuorisokeskus, Anjalankoski Aika: 11.–15.7.2011 (RAY ja STVOL) Kohderyhmä: 17–20-vuotiaat ADHD- tai ADD-oireiset nuoret, joilla on ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia. Omavastuu: 25 €. Haku: Hakulomake löytyy liiton www-sivuilta (www.adhd-liitto.fi). Hakuaika päättyy 21.3.2011. 4/ 2 0 10 kurssit 2011 Aikuisten arjenja elämänhallintakurssit Aikuiskurssit Aikuiskursseja on erityyppisiä: arjenja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssi sekä kurssi omaisille. Aikuis- ja parisuhdekurssien tavoitteena on kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja ADHD on mahdollista hyväksyä osaksi omaa identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen- ja elämänhallinnan taitoja erilaisten testien ja harjoitusten sekä mukaan saatavan kurssimateriaalin avulla. Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen, lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa omalle perheelle sopivalla tavalla. Arjen- ja elämänhallintakurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDoireiset aikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta arjen- ja elämänhallinnan taitoihinsa. Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät pariskunnat, joissa ainakin toisella on diagnosoitu ADHD. ADHD-diagnosoiduilla aikuisilla toimintakykyä rajoittavat usein myös monet liitännäissairaudet, kuten erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja riippuvuuksiin liittyvä problematiikka. Kun hakijan suurimmat haasteet liittyvät ADHD:hen, sopeutumisvalmennuskurssi on paikallaan. Jos henkilöllä on akuutissa vaiheessa oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, sen hoito on ensisijaista ennen ADHD-kurssille hakeutumista. 4/ 2 0 10 Kurssien tavoitteet: • kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen • Kelan aikuisten kurssin tavoitteena on edistää asiakkaan työelämässä pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista • vertaistuen mahdollistaminen • oman oireyhtymän hyväksyminen • itsetuntemuksen lisääntyminen • omien voimavarojen tunnistaminen ja lisääntyminen • vuorovaikutustaitojen kehittyminen • arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja rahankäyttö) • vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen. Kurssien sisältö: • tieto ADHD:stä ja liitännäissairauksista • itsetuntemus • luova toiminta • vuorovaikutusharjoitukset • rentoutusharjoitukset • opiskelu- ja työelämätaidot • liikunta. RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin rahoitetut kurssit Alle 40-v u o ti a a t ADHD- o i r e i s e t a i k u i s e t Aika: 14.–18.3.2011 Paikka: Koivupuisto, Ylöjärvi Kohderyhmä: Alle 40-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Kurssin omavastuu on 50 €. Haku: Hakuaika päättyy 1.2.2011. P arisu h d e k u r s s i Aika: 13.–17.6.2011 Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. 24 Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset ja heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu 50 €. Haku: Hakuaika päättyy 21.3.2011. Omaiskurssi Aika: 1.–2.10.2011 Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille. Kurssilla käsitellään aikuisten lasten itsenäisyyden tukemista ja jaetaan kokemuksia vertaisryhmässä. Kurssin omavastuu on 50 €. Ilmoittautumiset: Ei erillistä hakulomaketta. Ilmoittautumiset puhelimitse ADHD-liittoon 045 657 7875 tai sähköpostitse [email protected]. Hakuaika päättyy 1.8.2011. Kelan rahoittama kurssi ADHD-a i k u i s e t Aika: 1.–5.8.2011 Paikka: Verven kuntoutuskeskus, Liperi (www.verve.fi) Kurssinro 40053 Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset. Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011. Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 25 4/ 2 0 10 4/ 2 0 10 26 Palauta hakemus LIITTEINEEN ADHD-liitto ry, kuntoutus Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 27 4/ 2 0 10 4/ 2 0 10 28 NAISEUS JA NEUROPSYKIATRISET HAASTEET Vertaistuen ja voimaantumisen ilta naisille, joilla on ADD, ADHD tai jokin muu neuropsykiatrinen ominaispiirre. tiistaina 18.1.2011, klo 18 - 20 Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto, Uusikatu 44, 2. krs, Oulu Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan toisia naisia ja jakamaan ajatuksia siitä, miten neuropsykiatrinen ominaispiirre vaikuttaa naiseuteen ja arjessa selviytymiseen. Ohjelma: klo 18.00 – 18.15 Kahvit Tervetuloa iltaan, Mervi Pesonen-Ahonen, psykiatrinen sairaanhoitaja, Oulun MTT klo 18.15 – 18.40 Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet – alustusta keskustelujen pohjaksi, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry klo 18.40 – 19.40 Vapaata keskustelua ja kokemusten jakamista klo 19.40 – 20.00 Vertaistuesta voimaa myöhemminkin? Tarpeita? Jatkosuunnitelmia? Yhteistyön mahdollisuuksia? klo 20.00 Tilaisuus loppuu Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään pe 14.1.2011 sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse: 045 657 8720. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry 29 Oulun kaupunki Mielenterveystoimisto 4/ 2 0 10 jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12) [email protected] www.dyma.info Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 [email protected] Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh. 044 516 0724 [email protected] Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com. puheenjohtaja, Keijo Häkkinen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com ADHD-aikuiset Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen, p. 040 737 9864 ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä 8.12. Yhteyshenkilö: Tapani Salonen, ta.sa59(at)tintti.net, p. 050 526 0426. Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] http://koti.aina.net/~hymy Leena Dromberg [email protected] www.kymenlaaksonaada.org ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 [email protected] Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 [email protected] tai [email protected] Itä-Savon Puatti ry toivottaa Hyvää Joulua ja toiminnallista Uutta Vuotta jäsenilleen ja tukijoilleen. Yhdistyksen liikuntakerho jatkaa toimintaansa sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com. Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Itä-Savon Puatti ry 4/ 2 0 10 Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat tammikuussa. Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Tarkista netistä illan ohjelma: http://www.adhd-liitto.fi/Lahden. htm Kaislikossa suhisee -näytelmä Lahden kaupunginteatterissa la 15.1. klo 13.00. Sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Liput 15 € /peruslippu, eläkeläiset ja 10 € koululaiset / opiskelijat. Sitova ilmoittautuminen 30 Riitalle 27.12. mennessä tekstiviestinä (teatteri, nimi, montako lippua / lipputyyppi, oma puh.nro) numeroon 044 967 7080. Yhdistyksemme hallitus toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] TERVETULOA YHDISTYKSEN TILAISUUKSIIN: 18.1. Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -ilta naisille, Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto (Uusikatu 44, 2. krs) Tällöin ei siis yhdistyksen vt-ryhmää! Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18 - 20 seuraavasti: 1.2. vanhemmat 22.2. aikuiset 22.3. vanhemmat 12.4. aikuiset ja 3.5. vanhemmat Toivotamme tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta jäsenillemme! Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen [email protected] siht. Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011! jäsenyhdistykset www.aksoni.suntuubi.com pj. Merja Hyytiäinen, merja.hyytiainen(at)hl-s.fi, 050 355 4565 siht. Noora Mikkonen, nmikkone(at)luukku.com, 040 412 3792 Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs. 70100 Kuopio puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18) [email protected] www.eijsveikeet.fi Katso toiminta ADHD-liiton ja Eijsveikeiden nettisivuilta. Parhaiten tavoitat meidät sähköpostiosoitteesta [email protected] Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: [email protected] Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: [email protected], Eeva Karppinen Puheenjohtaja: [email protected], Arja Havilo Puh: 050 4367708 Kontulan vertaistukiryhmä kokoontuu syyskuusta alkaen joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai (seuraava 13.12.) klo 18 - 19.30, Mikaelin kirkon takkahuone, 2. krs, os. Emännänpolku 2, 00940 Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Satu Helistö, p. 041 526 4317 . Tyttöjen vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu noin 4 viikon välein sunnuntaisin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tani Salomäki p. 040 561 2684 tai [email protected]. Porvoon vertaistukiryhmä Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Havilo, p. 040 837 3679 tai arja.havilo@ kolumbus.fi. ADHD-tyttöjen ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, [email protected]. Seuraava tapaaminen 14.12. Nuorten ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, hanna-maria. [email protected]. Seuraava tapaaminen 10.12. Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki , p. 040 731 3009 tai [email protected]. Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori [email protected], puh. 050 090 1628. Kokoonnumme kerran kuukaudessa. ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702. Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa. Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Varkauden Seudun Wamdy ry Puheenjohtaja Tuija Koski, puh. 040 822 4707 iltaisin Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100 PORI, aukioloajat kotisivulla www.samdy.info puh. 044 346 0898 Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh 040 848 3414, [email protected] KOKEMÄKI: Yht.hlö [email protected], 040 080 7171. KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt Minna Lehtinen minlehti@suomi24. fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen [email protected], 040 5752 188. PIKKUJOULUT Yyterin Kylpylässä la 11.12.2010 Kylpylään klo 11, lounas 14-15, pikkujoulut 15-17. Lue lisää www.samdy.info/Tapahtumat.php (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Joulukuu Joulujuhla Vammeltalolla 18.12.2010. Ohjelmaa, joulupukki ja ruokailu. Pieni n. 5 € arvoinen lahja jokaista lasta kohti pukinkonttiin. Ilmoittautumiset Anitalle puh 040 732 8360 Vesijumppa Ilopisaran ala- altaalla joka tiistai klo 17 - 18, alkanut 31.8.2010 hinta vain 3,5 €. Tule vain rohkeasti mukaan! Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava [email protected] Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 Samdylaisille ja yhteistyökumppaneille! Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry p. 050 365 5577 www.adhd-aikuiset.org sähköposti [email protected] puheenjohtaja Mikko Markus Torni varapuheenjohtaja, vertaistukivastaava Nora Ekholm Liity jäseneksi Vaasan MBD-yhdistys ry osoitteessa: Johanna Sivula Puh. 040 8288 234 [email protected] 31 www.adhd-liitto.fi 4/ 2 0 10 VERTAISTUESTA VOIMIA 18 aloittelevaa ryhmänohjaajaa tai ohjaajaksi ryhtymistä suunnittelevaa kokoontui 16.17.10.2010 Hotelli Arthuriin Helsinkiin vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppuun. Viikonlopun kattava teema oli Vertaistuesta voimia. Tavoitteena oli ryhmänohjauksen alkeiden lisäksi tarjota voimaantumisen kokemus viikonloppuun osallistuville henkilöille Mielenterveysseuran kouluttajan Veli Kaukkilan johdolla. ihmisten välisestä kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Tähän liittyy kaksi tärkeää asiaa: toisen ihmisen kunnioittaminen ja ihmisarvon näkeminen. Näiden kahden tärkeän elementin toteutuessa on mahdollista rakentaa luottamus ryhmäläisten kesken. Vertaisryhmän perimmäinen tarkoitus onkin kohottaa toisen kunnioittamista ja ihmisarvoa. Turvallisessa ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Mikä vertaisryhmässä auttaa? Koulutus polkaistiin käyntiin perusteista - vertaisryhmän määrittelystä. Veli Kaukkila painotti, että vertaisryhmässä on pohjimmiltaan kysymys Vertaisryhmätoimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä, mikä ryhmässä oikeastaan auttaa. Ryhmän apu perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen, ryhmässä jaettuun informaation ja kokemusten vaihtoon. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa huolia, iloa ja ongelmia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä tarjoutuu 4/ 2 0 10 32 myös tilaisuus oppia ymmärtämään paremmin itseään, ja itsetuntemuksen kasvaessa oppia myös epäitsekkyyttä ja vastuuta toisista. Turvallisessa ryhmässä voi oivaltaa, kuinka oman heikkouden näyttäminen vahvistaa itsetuntoa. Ryhmä saattaa myös herätellä itsessä tunteita ja tarpeita, jotka ovat olleet aikaisemmin tuntematonta aluetta. Lisäksi ryhmä tukee ja auttaa sosiaalisessa kasvussa. Samalla kun vuorovaikutustaidot ja kyky yhteistyöhön kehittyvät, ryhmässä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne. Ryhmän maailma on rikkaampi ja värikkäämpi kuin oma sisäinen maailmamme. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koulutuksessa käytiin läpi ryhmän suunnittelua Kaukkilan painottaessa, että ryhmän onnistumisen kannalta 50 %:sesti vaikuttaa hyvin suunniteltu alku. Koska ryhmän yhteisten sääntöjen ja normien luominen on hyvin tärkeää, niitä harjoiteltiin koulutuksessa ryhmätyön avulla, jossa autiolle saarelle haaksirikkoutuneet joutuivat luomaan yhteiset pelisäännöt. Myös oikeassa elämässä ryhmää perustettaessa säännöt tulisi laatia heti ryhmän aloittaessa, ja ne kannattaa laatia riittävän tiukoiksi, koska tiukoista säännöistä on mahdollista joustaa ryhmän edetessä. Sääntöjen tiukentaminen matkan varrella on taasen hyvin vaikeaa, Kauk- alkaa, etenee ja loppuu. Joskus ryhmässä nousee hämmennystä siitä, miksi jotain hyvää ja toimivaa pitäisi lopettaa. Päämäärään asettaminen on kuitenkin tärkeää, koska se luo toiminnalle raamit. Vaikka ryhmä ei kokonaan loppuisi, jossain vaiheessa se tulee tiensä päähän ja tarvitsee uudistumista. Ryhmäytyminen alkaa heti ensimmäisessä tapaamisessa. Ryhmän tunnelma saattaa ensimmäisillä kerroilla olla jännittynyt, kun ryhmäläiset vielä tarkkailevat toisiaan ja etsivät omaa asemaansa ryhmässä. Alun tutustumis- ”Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista.” kila muistutti. Säännöt on tärkeä sopia yhdessä, koska niiden avulla luodaan ryhmätoiminnalle turvalliset puitteet ja vältetään konflikteja. Ryhmää suunniteltaessa on myös tärkeä miettiä, kenen tarpeista ryhmää lähdetään perustamaan. Kun ryhmälle on todellinen tarve paikkakunnalla, se lähtee liikkeelle oikealta pohjalta. – Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista, Kaukkila veisteli. Ryhmän kehitysvaiheet Kaukkila kävi läpi aloitteleville ohjaajille ryhmän eri vaiheita. Ryhmä siis vaihetta seuraa kuherteluvaihe, jolloin ryhmäläiset ovat vastaanottavaisia, avoimia ja avuliaita eikä ristiriitoja vielä synny. Ennemmin tai myöhemmin tämä vaihe päättyy ja siirrytään kuohuntavaiheeseen, jolloin myös ikäviä asioita saattaa nousta esiin. Ryhmässä saattaa syntyä jopa väittelyä tai kiihkeää ajatusten vaihdantaa. Kun konfliktit käsitellään turvallisesti ryhmän kesken, ne puhdistavat ilmaa ja antavat tilaa jatkaa. kokoustilanteessa suunniteltiin yhteistä joulujuhlaa erilaisia rooleja kokeillen. Osallistujat pääsivät kokeilemaan ohjaajana toimimista hyvin karrikoituja rooleja täynnä olevassa ryhmässä. Lisäksi tunnusteltiin erilaisten ohjaajien vaikutusta ryhmän tunnelmaan; miltä tuntuu ryhmä, jonka ohjaaja on hyvin autoritäärinen tai ryhmä, jonka ohjaaja ei kykene tekemään päätöksiä. Ohjaajan rooli Ryhmätyöskentelynä pohdittiin myös etuja ja haittoja silloin, kun ryhmänohjaaja on vertainen ryhmänsä kanssa. Eduista nostettiin esiin kunnioituksen ja arvostuksen helpompi muodostuminen, luottamuksen nopeampi syntyminen ryhmäläisten kesken ja ryhmään osallistumisen kynnyksen madaltuminen silloin, kun ohjaaja painii ryhmäläisten kanssa samanlaisten ongelmien parissa. Koulutuksessa havainnollistettiin ryhmässä esiintyviä erilaisia rooleja hauskoina ryhmätöinä. Kuvitteellisessa Vaaranpaikkoja vertaisasetelmassa ovat tilanteet, joissa ohjaajan oman tuen saanti jää kokonaan pois. Toisaalta vaarana voi myös olla, että ohjaaja vie liikaa tilaa ja koko ryhmä keskittyy ohjaajan huolista puhumiseen. Ohjaajan tulisikin olla tarpeeksi etäällä omista kipeistä muistoistaan, koska ryhmä saattaa nostattaa pintaan muistoja ja pelkoja, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen provosoivasti. Pahimmassa tapauksessa ohjaaja voi ryöpsäyttää pahan olonsa ryhmänsä päälle. Hyvä yhdistelmä ryhmän ohjauksessa on 33 4/ 2 0 10 Roolit ryhmässä työpari, jonka muodostavat esimerkiksi ammattilais- ja vertaisohjaaja. Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia on kyky olla empaattinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Ohjaaja pitää huolta, että ryhmä noudattaa perustehtäväänsä ja huolehtii rakenteista. Ryhmänohjaajan ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkiin ryhmiin sopivaa ihanneohjaajaa ole olemassakaan. Ryhmänohjaukseen kasvetaan kokemusten ja niistä oppimisen kautta. Kuinka aktiivinen ohjaaja voi tai saa olla? Koulutuksessa pohdittiin sitä, kuinka aktiivinen ohjaajan tulee olla ja kuinka paljon ohjaajan tulee tietää. Yleisesti voi todeta, että ryhmänohjaajan rooli on ryhmän alkaessa aktiivisempi. Ohjaaja innostaa ja rohkaisee ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa. Ohjaaja saattaa myös joutua työskentelemään alkujännityksen purkamiseksi. Usein ryhmän aloitus on ohjaajallekin jännittävä tilanne. Kaukkila kehottikin avoimesti kertomaan ryhmälle, että ”minua jännittää”, se yleensä vapauttaa tunnelmaa. 4/ 2 0 10 Ryhmän edetessä ohjaajan rooli pienenee. Ohjaajan tehtävä on matkan varrella havainnoida ryhmää ja ajoittain tarkistaa sen ilmapiiriä. Lisäksi ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että sääntöjä noudatetaan. Kuinka paljon ryhmänohjaajan pitäisi sitten tietää ADHD-oireyhtymästä? Ohjaajan ei tarvitse olla ekspertti tai guru. Ryhmässä nousseet kysymykset voi peilauttaa takaisin ryhmän väliseen keskusteluun tiedustelemalla ryhmäläisten tietämystä ja kokemusta asiasta. Vertaisryhmän yksi tarkoitus on jakaa tietoa siihen osallistuvien kesken. Lisäksi joitakin asioita voi selvittää seuraavaa ryhmätapaamista varten. Rohkeutta kokeilla! Veli Kaukkila kannusti tulevia ohjaajia rohkeasti kokeilemaan ryhmänohjaamista. Ryhmänohjaajan oikea koulu on ryhmän ohjaaminen. Kaikkea ei tarvitse hallita etukäteen ja ryhmässä toimimisen asiantuntijuutta on mahdotonta opiskella pelkästään kirjoista ja kursseilta. Jos ohjaajaksi aikova ei itse aikaisemmin ole osallistunut vertais- 34 ryhmään, voi ensiksi käydä tutustumassa johonkin ryhmään ja seurata toisen ohjaajan työtä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Eväät kotiinviemiseksi Koulutuksen lopuksi käytiin läpi viikonlopun antia ja kiiteltiin erinomaista kouluttajaa. Keskustelussa nousi esiin ryhmänohjauksen konkreettinen hahmottuminen, antoisat ryhmätyöt, kiva ryhmä, jossa oli tasapuolisesti sekä miehiä että naisia ja mahdollisuus oppia erilaisia menetelmiä käyttäen. Koulutusta toivottiin pidemmäksi – ryhmänohjausta olisi mielellään opeteltu vielä yksi lisäpäivä. Teksti Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Artikkeli perustuu Veli Kaukkilan luentoihin Vertaistuesta voimia -koulutuksessa 16.–17.10.2010 (järjestäjänä ADHD-liitto ry). Lisäksi lähteenä on käytetty Ryhmästä enemmän -kirjaa (Kaukkila, Lehtonen 2008). Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa Kulunut vuosi on ollut Pohjois-Karjalan Aksoni ry:n kävelemään ja puhumaan oppimisen vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja ahkerasti ja kehittyneet päivä päivältä. Kolmikanta yhdistyksen käynnistyminen ja kolmen erilaisen ja eri tavoin toimineen yhdistyksen toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittaminen ei ollut aina helppoa. Tärkeintä on, että puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme vaikuttamaan jäsenistömme, vertaistuen, toiminnan, luentojen ja tukemisen kautta. Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja monta mukavaa muistoa vuoden varrelta jäi jokaisen toimintaamme osallistuneen mieleen. Kevään voimapäivään osallistuttiin pienellä porukalla, mutta sitäkin innostuneemmalla (uusintaa toivotaan). Syksyllä osa jäsenistöstä teki päiväreissun Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Kevään ja syksyn keilailut ja biljardit, sekä minigolf Palloilukeitaalla/Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Osallistujien runsas määrä yllätti positiivisesti. Asperger oireiset aikuiset (muutkin tervetulleita) ovat kokoontuneet entiseen tapaan ja lisänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta mukavaa toimintaansa. Iloksemme he ovat olleet innoissaan mukana myös muussa Aksoni ry:n toiminnassa(, kuten he olivat jo Pohjois-karjalan AKIVA ry:n aikaan). Heidän kanssaan on mukavaa missä ja milloin tahansa. He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta, innostavasta ja voimaannuttavasta vertaisryhmästä. Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestä, mutta jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin ja seinäkiipeilyyn marraskuun lopussa. Halukkailla on samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahville Kuntokeitaan tiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla suunnitellaan tulevaa uutta vuotta. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kuntokeitaan toiminnalliset kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä ja muita ideaehdotuksia otetaan vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät pyörimään. Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen, Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja Yhdistyksen kotivut: www.aksoni.suntuubi.com 35 4/ 2 0 10 tuetut lomat Vuoden 2011 tuetut lomat Perhelomat ovat Lomayhtymä ry:n ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n järjestämiä ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemia lomia. Kesällä 2011 järjestetään neljä ADHDliiton jäsenperheille suunnattua perhelomaa. Meidän perheen loma 12.6.–17.6.2011 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 12.3.2011 Meidän perheen loma 26.6.–1.7.2011 Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 26.3.2011 Yksinhuoltajaperheiden perheloma 3.7.–8.7.2011 Runnin kylpylä, Iisalmi Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 3.4.2011 Huom! Yksinhuoltajaperheiden lomalla on järjestetty päivittäin kaksi tuntia lastenhoitoa (yli 3 v. lapset) vanhempien keskustelutuokion ajaksi. suuksista voi lukea lisää verkkosivuilta www.kivitippu.fi ja www.runni.fi. Hakeminen ja valinnat Lomatuki on vapaasti haettavissa ja lomatukihakemuksia saa tilaamalla suoraan Lomayhtymästä puh. 0207 569 700, info (at) lomayhtyma.fi. Huolellisesti täytetyt lomakkeet palautetaan osoitteella Lomayhtymä ry / Teemalomat, HTC Nina, Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti Lomayhtymän kotisivuilla osoitteessa: www.lomayhtyma.fi. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomayhtymä tekee valinnat lomatuen saajista. Perheloma yhteistyössä ADHD-liitto ry, Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry 18.7.–23.7.2011 Siuntion Hyvinvointikeskus Aikuisten omavastuu: 20 €/hlö/vrk Lasten 8-16 v. omavastuu: 7 €/hlö/ vrk Viimeinen hakupäivä: 3 kk ennen loman alkua (eli 18.4.2011) Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Lisätietoja monipuolisesta keskuksesta: www.siuntionhyvinvointikeskus.fi Hakeminen ja valinnat Jokaiselle lomalle otetaan 10 perhettä. Lomiin sisältyy majoitus täysihoitoruokailuineen, kylpylän käyttö sekä ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille sekä elämyksellistä toimintaa koko perheille. Kylpylöiden monista mahdolli- Lomalle mahtuu 8-10 perhettä. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeen sähköinen ja tulostettava versio löytyvät osoitteesta: www.mtlh.fi. Hakemuksia voi tilata myös puhelimitse (09) 2418 406. Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin kaksi kuukautta ennen lomaa. 4/ 2 0 10 36 Kaikki tuetut lomat ovat perheiden yhteistä lomanviettoa. Lomilla ei ole erikseen järjestettyä lastenhoitoa (lukuun ottamatta yksihuoltajaperheiden loma). Lisätietoja: ADHD-liiton järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen mirjami.koivunen@ adhd-liitto.fi tai puh. 050 400 6478. Lomahakemuksia kaikille lomille voi tilata myös ADHD-liitosta. lyhyesti Lukijan runo ADHD-liiton uutisia ADHD-liitto haluaa kiittää lämpimästi kaikkia ”ADHDliiton järjestökyselyyn 2010” osallistuneita! Teiltä kaikilta tuli erittäin tärkeää kokemustietoa ADHD-oireisten hyvinvoinnin tilanteesta ja tukitoimien riittävyydestä sekä erityisesti siitä, miten ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen voi olla jäsentensä tukena. Tällä hetkellä kyseisen kyselyaineiston analyysi on alkuvaiheessa ja vuoden 2011 aikana julkaistaan ADHD-liitossa tehtävän selvitystyön tulokset. ADHD-liiton järjestökyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin 200 € arvoinen Holiday Club-lahjakortti, jonka voitti Kirsi Rönkä Kuopiosta. ADHD-liitto onnittelee voittajaa! NIIN PALJON HÄPEÄÄ! “Etkö sinä vieläkään osaa, vaikka olet harjoitellut tuota jo ikuisuuden?” “Kyllä sinä ymmärrät selitykseni, kun vain kuuntelet. Keskity!” “Miksi sinä et kuuntele?” “Sinä et vain viitsi, koska olet laiska!” “Olet huono häviäjä! Tyhmäkin olet ja leikkiäkään et ymmärrä!” “Minähän haluan osata! Haluan niin kovasti, että saadakseni hyväksymisesi, minä osaan, vaikka en osaakaan, ollenkaan!” “Minähän kuuntelen niin, että korvissa soi ja aivot suorastaan surisevat ylikierroksilla! Palasia on liikaa enkä pysty rakentamaan niistä mitään. Häpeän ja tuskastun. Luulet, ettei minua kiinnosta enkä kerro sinulle, että kysymys on palojen järjestämisestä. Nostan piikit pystyyn - osaanhan minä puolustautua!” “Olet oikeassa. Laiskotellakin välillä täytyy. Mutta väsyminen arkeen ei ole laiskuutta vaan kyvyttömyyttä pitää arkea käsissään. Kymmenen asiaa yhtä aikaa ja kaikki on kesken, vaikka vauhti on kova - liian kova!” “En ole huono häviäjä, mutta haluaisin joskus onnistuakin. Tyhmäkin olen - kuka meistä ei joskus olisi? Mutta leikkiä kyllä ymmärrän; sinä vain lasket leikkiä vääristä asioista.” “Minä häpeän taas ja peitän kaiken.” Sarjakuvan on tehnyt Heli Myllylä Mira-Maria Håkansson 37 4/ 2 0 10 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja Lahden seudun ADHD-yhdistys ry:n viimevuoden liittokokouksessa esittämän kutsun mukaisesti vietettiin ADHDliiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä liittokokousta (20. - 21.11.2010) Lahdessa. Tällä kertaa poikkeuksellisesti yhdistysten sihteerien tilalla paikalla olivat jäsensihteerit, joille tarjolla oli koulutusta uudesta jäsenrekisteristä. Lauantaina 20.11. oli vuorossa koulutusta kaikille yhdessä sekä erikseen. Sunnuntaina 21.11. olikin sitten aika syventyä liittokokoukseen. Lauantai Aamupäivällä Scandic Lahden vastaanotto täyttyi eripuolilta Suomea saapuneista yhdistysten edustajista. Kaikki olivat pitkistäkin matkoista huolimatta iloisella mielellä ja monet olivat jo matkan aikana ehtineet vaihtaa tuoreimmat kuulumisensa junassa tai autoissa. Lounaan jälkeen ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers toivotti kaikki osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Liiton toiminnanjohtaja ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers Virpi Dufva toivotti myös omalta osaltaan tulijat tervetulleiksi sekä esitteli liiton työntekijät. Yhdistysten edustajien oman esittäytymiskierroksen jälkeen puheenvuoro luovutettiin psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahdelle, joka toimi päivän luennoitsijana. Lahti puhui kaikille yhteisessä luennossaan aiheesta ”Kansalaisjärjestötoiminta nyt ja tulevaisuudessa – Missä mennään?”. Pirkko Lahti kuvasi kuinka paljon järjestöjen asema on vaihdellut vuosien saatossa. Nyt 2000 luvulla yhdistykset nautti- Psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti vat suurempaa arvostusta, kuin koskaan aikaisemmin. Muun muassa distyksessä ja jäsensihteerit pääsivät kunnat ovat huomanneet järjestöjen syventymään uuteen jäsenrekisteriin, tarjoamat palvelut, ja monesti täydentä- jota yhdistykset pääsevät käyttämään vätkin kunnan omia palveluita hankki- jatkossa. Tiiviin iltapäiväurakan jälmalla lisäpalveluja järjestöiltä. Vaikka keen olikin aikaa hieman hengähtää ja järjestöjen arvostus on lisääntynyt, niin tankata kulutettuja energiavaroja päisiltä Suomessa vallitsee vielä sellainen vällisellä. ajattelumalli, että enemmän painoarvoa annetaan esimerkiksi järjestöjen tuotIltaohjelma alkoi Lahden seudun tamalle faktatiedolle, kuin järjestöjen ADHD-yhdistyksen puheenjohtajan edustamalle kokemustiedolle. Riitta Virtasen tervetulotoivotuksin. Riitta Virtanen toimi ansiokkaasti koko Lahden luennointityyli oli hyvin illan tirehtöörinä. ADHD-liiton työntekeskusteleva ja osallistujat tarttuivatkin kijöiden ohjelmanumeron sekä liiton innokkaasti mahdollisuuteen keskustel- puheenjohtajan työntekijöille varaala luennon aiheista sen aikana. Pirkko Lahden seudun ADHD-yhdistyksen Lahti tarjosi konkreettisia esimerkkejä puheenjohtaja Riitta Virtanen ja toimintamalleja esimerkiksi työssä jaksamiseen yhdistystyössä. Kaiken tärkeän tiedon ytimessä Pirkko Lahdella oli kuitenkin koko ajan ajatus siitä, että pohjimmiltaan järjestötyössä on kyse yhdessäolosta ja siitä, että yhdistystoiminnan pitää olla hauskaa. Kenenkään ei ole tarkoitus uupua työssään saati sitten vapaaehtoistyössä. Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat kahteen ryhmään. Yhdistysten puheenjohtajille oli tarjolla Pirkko Lahden koulutus puheenjohtajan roolista yh- 4/ 2 0 10 38 sihteeripäivät sekä liittokokous valittiin Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksen päätösvaltaiseksi toteamisen jälkeen liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Suunnitelmat olivat mallillaan, sillä muutamien kommenttien jälkeen liittokokous hyväksyi ne sellaisinaan. Sirkusartisti-linjan opiskelijoita man ohjelman jälkeen pääsimme nauttimaan ihan oikeasta sirkusesityksestä. Esiintyjinä toimivat Koulutuskeskus Salpauksen Sirkusartisti-linjan toisen vuosikurssin oppilaat. Virallisen ohjelman jälkeen ilta jatkui vielä monilla vapaan jutustelun sekä saunomisen parissa. Suuret kiitoksen Lahden seudun ADHD-yhdistykselle ja erityisesti Riitta Virtaselle. Sunnuntai Sunnuntaiaamuna ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi liittokokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne nautti edelleen yhdistysten luottamusta, sillä ilman vastaehdokkaita Jalanne valittiin jatkamaan pestiänsä myös vuonna 2011. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuoroisia oli kolme, ja kun esitettyjä ehdokkaitakin oli kolme, niin tässäkään kohtaa ei äänestystä tarvittu. Hallituksen varajäsenistä erovuorossa oli yksi henkilö, ja tällä kertaa äänestys oli tarpeen, sillä ehdolle varajäseneksi löytyi kaikkiaan kolme henkilöä. Paljon onnea kaikille valituille ja suuri kiitos kuluneista vuosista kaikille hallitustyöstä, ainakin tällä erää, luopuneille. Suuri kiitos kuuluu myös kokouksen puheenjohtajalle Päivi Pietiläiselle, joka varmalla otteellaan luotsasi kokouksen läpi hyvin aikataulussa pysyen. Kokouksen päätyttyä ennen koteihin suuntaamista, ehtivät yhdistykset vielä vaihtamaan keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntöjä erilaisten ryhmien perustamisesta sekä tilaisuuksien järjestämisestä. Toivottavasti tämän viikonlopun jälkeenkin yhdistysten välisen yhteydenpidon kynnys pysyy matalana ja hyvät ajatukset jatkavat leviämistään. Seuraavan kerran syksyn liittokokous kokoontuu Porissa, joten siellä taasen näemme. Kiitoksia Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys Samdy ry:lle kutsusta. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Jari Hämäläinen Mirjami Koivunen ADHD-liiton hallitus 2011: vasemmalla liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva, Merja Saartila, Rauno Veijanen, Keijo Häkkinen, Tuuli Siljamäki, Marjatta Sievers, Mikko Laine, Arja Havilo, Teija Jalanne ja edessä Helena Pakkanen. Kuvasta puuttuvat: Tuula Palomäki-Jägerroos, Pekka Räisänen, Susanna Westerlund sekä Raija Kostia. 39 4/ 2 0 10 AC-Saneeraus JP-Matic Oy Castreninkatu 24-26 A 7, Helsinki Puh. 041-488 2555 Isokatu 27 A 1, Oulu Puh. 0400-687 977 AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen Eksakti-Rakenne Oy Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh. 040-553 4182 AJT-Metalli Aho Kaakkurintie 6, Nokia Puh. 0400-628 972 Autoilija Juhani Palomäki Pojanluomantie 14, Luoma Puh. 0400-261 143 ATT-Putki Oy Porvoonkatu 5-7, Helsinki Puh. 040-5475 725 Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Maxmovägen 241, Maxmo Puh. 0500-363 681 Hyvää Joulua! Elektro-Metek Oy MR HIFI Suomelankatu 6, Kankaanpää Puh. 0500-584 000 Sata ja Jee Tuotanto P-B Betonilattiat Oy Rantatie 17, Myrskylä Puh. 0400-887 331 Lempääläntie 33-35 C 28, Valkeakoski Puh. 040-5946 480 Haapajärven Osuuspankki Sastamalan Seurakunta Puistokatu 35, Haapajärvi Puh. 08-772 4300 Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Koskenpää Puh. 010 4709 720 Varattu Kiinteistöhuolto Jernvall Ky Torikatu 56, Oulu Puh. 0400-686 861 Taxi Heikki Mäkisalo Helsinki Puh. 09-344 3949 Niemeläntie 208, Taavetti Puh. 0400-165 571 Parattulan Rakennus Oy Aittalahdenkatu 12, Sastamala Viherlahdentie 628, Kustavi Puh. 0500-531 055 SRK-Rakennus Oy Palokan Autohuolto Ky Neitsytsaarentie 3 A 168, Helsinki Puh. 0440-700 727 Sorpo Södergård Oy Ab Sorpontie 154, Parainen Puh. 040-5631 950 Sodankylän Seurakunta Papintie 2, Sodankylä Betonilattiat Lehtonen Tmi Sähköhalme Oy Isojärvenranta 6 A 4, Espoo Puh. 041-484 1051 Huuhankatu 9, Kuopio Puh. 0400-577 414 Hakonen Yhtiöt Oy Kauhavan Seurakunta Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh. 050-552 7825 Oy T. Stenbacka Ab Emalikatu 2 B, Järvenpää Puh. 020 7432 320 Portin Telakka/ Portens Båtslip Sorpontie 6, Parainen Vesilahden Kunta www.vesilahti.fi Betonityö Nurminen Oy Muovitie 18, Julkujärvi Puh. 0400-837 101 Tuumaset Oy Reitsaarentie 45, Kotka Puh. 040-8486 329 Auran Ajomestarit Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh. 050-300 8582 Kiinteistö Oy Ky Kuusamon Vuokratalot Jek-Poltintekniikka Mommilantie 4 B 1, Lammi Luomantie 3, Kuusamo Puh. 08-850 2155 Puh. 0400-615 835 Jyväskylän Tähtirakenne Ky Porvoon Herkku Oy Tmi Järri Hannu Taksipalvelu Ilkka Lind Kennääntie 514, Puuppola Puh. 0400-342 586 Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh. 019-5232 677 Kirkkotie 3 B, Kauhava Puh. 06-4346 500 Vännilän Välitie 111, Alastaro Puh. 0400-531 984 Palvelu Makasiini Ky MPT-Talopalvelu Oy Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh. 020 766 1030 Leipomo Koskelonseutu Kausalan Autotarvike Oy Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh. 017-511 614 Lakeuden Neon Sähkö- ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Turun Hovirakennus Maanrakennus Lindvist Oy Maansiirto Ilkka Leppä Urakoitsija Kalevi Seppälä Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 Hirsiveisto Puuronen Saikarintie 3507, Niinivesi Puh. 040-707 5837 Rautatienkatu 17, Kausala Puh. 05-3261 522 Miekansalmentie 691, Koirakivi Puh. 0500-281 261 Maansiirto J. Salminen Oy Seisakkeentie 310, Selki Puh. 0400-894 366 Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Honkalan Yksityistie 47, Muhos Puh. 0400-765 963 Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Transjack Ky Näsinkaari 15, Siivikkala Puh. 0400-636 522 Tmi Eino Marttila Suokuja 15, Jääli Puh. 040-7060 425 Maanrakennus Ylimaunu Ahontie 86, Kaulinranta Puh. 050-540 5936 Tikkurilantie 141, Vantaa Puh. 020 160 5000 Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy Marttilantie 10, Isokyrö Puh. 06-414 9733 Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki Puh. 09-8253 1220 Villalan Perhekoti Velarium Oy Ab Finn Lewi Contracting Ltd Oy Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh. 05-4144 290 Building Automation Group Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa Rymättylän Osuuspankki 4/ 2 0 10 Lavakuljetus J.W. Helenius Oy Annentie 6, Vantaa Puh. 040-770 9213 Katiskatie 9, Helsinki Puh. 0400-150 538 Lapinlahti Laattatyö Wikman Oy Tmi Hietakymi Jukka Puh. 02-274 4500 Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh. 0500-862 933 Maansiirto Tujunen Auto- ja Huonekaluverhoomo Kohonen Tmi Genelec PIEKSÄMÄKI Puh. 0440-654 684 Taksi Nurmi Mauri Rannantie 62, Laitila Puh. 040-711 6245 OIVAYHTIÖT OY Kasarminkatu 43 B, Kajaani Puh. 050-3679 342 Ikapaper Oy Ab Kokonkatu 19, Tampere Koskenparras 10, Imatra Puh. 05-688 2000 Pratilankuja 3, Nurmijärvi Puh. 040-588 0898 Menokenkä Oy Rent Lift Finland Oy Finnwall Oy Ylimyksentie 165, Äijänneva Puh. 0500-746 591 Taksi Pertti Penttilä Arwidssonintie 15-17 A 11, Laukaa Puh. 040-7171 446 Arkkitehdit Mustonen Oy Elisabetinkatu 10, Turku Puh. 044-0160 674 Kuuselantie 12, Vantaa Puh. 040-553 2544 Maanrakennus Mikko Tiensuu Oy Niemeläntie 121, Vilppula Puh. 0500-237 803 Ristipellontie 17, Helsinki Puh. 09-507 2411 Tulolantie 21, Ylivieska Puh. 08-4106 700 Tahvintie 4 A, Mieslahti Puh. 0400-683 726 Riuttatie 123, Riihimäki Puh. 019-723 822 Espoon Asennus Oy Tiilismäki 6, Espoo Puh. 040-720 6854 Siltarannan Isännöinti Ensio Mäkelä Oy Hämeentie 65, Helsinki Puh. 0400-250 667 Ryhmäkoti Lumikki Oy Rauhankatu 12, Rauma Puh. 02-8211 694 Car Fix IKAALINEN Puh. 03-459 060 Teollisuuskylänraitti 7, Keminmaa Puh. 0400-693 736 Mökkihuolto Dyster Tmi Bärlund Jukka Kellomäentie 62, Puumala Puh. 050-521 5495 Rysäkuja 5 B 20, Helsinki Puh. 040-565 2047 40 Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh. 050-3921 386 Raamikuja 3 B 15, Seinäjoki Puh. 0400-436 019 Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box Puh. 0400-481 024 Handelshuset Sjöbergs Ab Suvisaarentie 23, Espoo Puh. 09-888 4114 Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka Puh. 05-2200 440 ANTENNIASENNUS JUHA Puh. 050-3688 343 www.antenniasennusjuha.fi Härmän Puu- ja Rakennustyö Yliviitalantie 781, Härmä Puh. 050-3641 856 Japira Rakennuspalvelu Oy Olvitie 5, Iisalmi Puh. 017-83 881 Lepikönrinne 13, Hämeenlinna Puh. 0400-850 422 Horizon Fennoskandia Oy Ab Esan Saha Komeetankuja 4 B, Espoo Puh. 09-855 0214 Tmi Pasi Eriksson Meri-Knaapilantie 62, Perniö Yhtymä-Tahlo Oy KAAMANEN Puh. 044-054 7911 Desert Transport Susitie 15, Pori Puh. 0500-179 557 AHL-Tuotanto Oy Rantaniementie 2, Mutala Puh. 0400-239 543 Mintuntie 22 A 4, Tammela Puh. 0400-386 585 RM-LVI Tekniikka Oy Arkkitehtitoimisto Kimmo Lehtola Viilanhakaajankatu 17 B, Pori Hammaslääkäri Matti Laiho Raskinpolku 9 C, Turku Puh. 02-253 9092 Lohjantie 23, Nummela Puh. 050-4110 757 Tmi Janne Tiainen Sturenkatu 37-41 K 105, Helsinki Puh. 040-545 3468 Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh. 0400-368 289 Ovituote P. Korhonen Oy Urjala • Puh. 03-5460 835 Kankaankadun Kiinteistökulma Oy Tmi Olli-Pekka Huuskonen/ Kone-Konkari Asemakuja 3, Konnevesi Puh. 0400-340 486 Kiinteistö-KYS Oy Konepalvelu J. Ikonen Oy Töröntie 5, Tohmajärvi Puh. 0400-313 175 Kerkes Oy Konepalvelu A. Ilvonen Kanava Hai Asemieskatu 34 C 44, Rovaniemi Puh. 040-5911 982 Uusi Insinööriliitto UIL Ry Itä- ja Kaakkois-Suomen Piirit Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli Kilohuolto IK Laatuhakkuut JL Bygg KJH-Teollisuuspalvelut Oy Linja-Autoliike Yrjö Makkonen & Kumpp. Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky Deluxe Productions Kuljetusliike Noroaho Oy Katutekno Oy Kuusikonkatu 13, Lappeenranta Puh. 040-5862 990 Karstulantie 195, Soini Puh. 0400-916 619 Kuljetus Anttonen Valukoneistus Kivinen & Järvi Oy Silmukkatie 5, Vaasa Puh. 06-3170 366 Mauri Hemmilä Ky Töölönkatu 29 A 45, Helsinki Puh. 040-546 3155 Remontti ja Kotipalvelu Jori Tmi Neulastie 2 B 24, Helsinki Puh. 040-701 5455 Sörnäisten Rantatie 27 C, Helsinki Puh. 0400-766 991 Tyrniviita 4 B 7, Seinäjoki Puh. 0500-865 622 Remonttipalvelu Kaukinen Tmi Huonekaluliike Veljekset Rinteelä Teemu Jakonen Oy Tiivisteet ja nostolaitteet Lahden Kamppailulajikeskus Hydrauliikka Virtanen Tmi Moto Pro Oy Klaukkalan Rakennustyö Oy Myllärintie 6 A 18, Klaukkala Puh. 041-441 8244 Kiuruveden Konetyö Ky Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi Puh. 0400-430 050 Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Sammon Valtatie 70, Tampere Puh. 0400-869 676 Kuljetusliike Veljekset Betonipumppaus Oy Kuusan Asematie 13, Kuusa Matilainen Ky Puh. 0400-648 376 Metsä-Ässä Saarikontie 15, Kylmäkoski Puh. 0440-321 272 Turakkalan Puutarha Oy Pässinrata 1, Suolahti Rajamäki Puh. 040-5245 874 Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Kourukeskus Paappanen Oy Tmi Jari Nyfors Tilitoimisto Anttinen Oy LVI-Palvelu Tmi Härkönen Ahopellontie 9, Rusko Puh. 0400-320 071 Keskustie 67, Haukivuori Puh. 045-111 2968 Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski www.lavasuutarit.fi Vesijärvenkatu 27, Lahti Puh. 03-5898 620 Kohonniementie 18, Rauha Puh. 0400-250 263 Bellcrest Käännökset Oy Kiinteistöhoito P. Lakaniemi Oy www.ramikro.fi Piiskuntie 2, Ivalo Puh. 040-188 7111 Kuljetus J. Säävälä Porokuja 4, Oulu Puh. 0400-584 542 Kylmäojankatu 3, Nokia Ilomäentie 4, Laitila Puh. 02-856 566 Inarin Vuokra-Asunnot Oy Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Hoppulantie 129, Pudasjärvi Puh. 040-5400 438 Elopiha 6, Lieto Nissiläntie 1656, Nissilä Puh. 0400-570 255 Kuljetusliike Juha Viippola Oy Myllytie 140, Eurajoki Puh. 040-558 2030 Kalliotie 6 C, Nurmijärvi Puh. 0400-450 234 Tmi Juha Haavisto Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh. 050-5642 936 Gamla Mejerivägen 64, Ingå Puh. 050-5550 192 Kokkosalontie 109, Kiuruvesi Puh. 040-722 6310 Nokian Lukio Bos-Pelti Eiran Aikuislukio Laivurinkatu 3, Helsinki Puh. 09-4542 2723 Harju 2 A 6, Kantvik Puh. 041-462 1175 Jahtimiehentie 5-7 C 7, Nummela Puh. 050-536 1108 Haukiojantie 46, Tikkala Puh. 050-3367 939 Raudussuontie 65, Aura Puh. 040-737 5209 Autoilija Seppo Suhonen Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Karhunpääntie 489, Karhunpää Puh. 040-751 2951 Puh. 0500-121 576 Taivaanpankontie 8 D, Kuopio Helsingintie 336 B, Orimattila Puh. 0440-676 073 Puh. 0400-933 195 Kankaankatu 23, Lappeenranta Puh. 040-539 7042 Teollisuustie 2, Kuortti Puh. 050-3731 313 ”Kiuaskiviä löylyn tähden” IJ Rahtikeskus Oy Reilininkatu 5, Lohja Puh. 0400-428 316 Kruununtie 52, Hyvinkää Puh. 0400-974 774 Rakennus- ja LVIToimisto H. Lätti Oy Haimoon Myllytie 97 B, Vihti Puh. 0400-470 280 Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Varpushaukantie 2, Pori Puh. 0400-468 801 Ramasa www.teepaitoja.com • Mainospaidat, Kotisivut • Puh. 040-760 7363 BR-Tuote Ky Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh. 013-896 862 Vanha Juvantie 543, Maivala Puh. 0500-654 103 Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh. 09-810 540 Orapihlajantie 3 B 12, Virrat Puh. 050-598 2559 Autokorjaamo P. Silonsaari Kalusteneuvos Oy Suomen Konetuonti Oy Hammaslääkäri Airi Tanner Kiinteistö Oy Kissantassu Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Puutavarakuljetus Hannu Suuronen Oy LTT-Tekniikka Oy Kivikonkarit Oy Navirentie, Naantali Jyväskylä Puh. 0400-640 479 Terveyskauppa Life Apiankadun Konepistepojat Oy Läänin Kuljetus Oy Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Vällykatu 10, Imatra Puh. 0400-259 260 Pomonkatu 2, Mikkeli Puh. 0400-882 311 Vaakatie 7, Helsinki Jarrutie 14, Helsinki Puh. 09-350 6202 Ruokorannantie 44, Joutsa Puh. 0400-241 670 Kauppakatu 39, Lappeenranta Puh. 05-451 3344 Apiankatu 3, Valkeakoski Puh. 03-5850 553 Tmi E. Alén Härmän Nauha Oy Hämeenkatu 53, Hyvinkää Puh. 040-729 4825 Pro-Wear Oy Teollisuustie 20, Luvia Puh. 050-5975 911 Erpekon Oy/ Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh. 08-241 299 Tmi Kati Rosenberg Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 Rieskalähteentie 85, Turku Puh. 020 122 4274 Kaivinkoneurakointi Seppälä Jaakonkatu 10, Hyvinkää Puh. 050-5122 562 Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh. 06-4822 900 Rasimuksen Maatila Autoyhtymä Jukka Puharinen ja Olavi Roivas Kuljetus Risto Putkinen Pollenpolku 3, Kuhmo Puh. 040-501 5466 Joensuu Puh. 0400-372 337 Asianajotoimisto Rauno Fält Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky www.laakkonen.fi Lastenkoti Kasvunpolku Laitilan I Apteekki LVI-Lindström Ky Keminmaan Vesi Oy Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Maanrakennus & Purkutyö Vehanen Oy Airikkalantie 113, Vahto Puh. 02-257 9361 Metsäkorjuu Kauhanen Oy Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400-297 863 Sulokivi Oy Ruoppitie 4, Joensuu Puh. 013-822 226 Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh. 019-531 309 Bicolla Oy Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh. 09-4360 080 Kaskihara 3 D, Espoo Puh. 040-5258 385 Kakontie 3, Lieto Puh. 0400-823 339 Puutiolampi 20, Vartiala Puh. 040-5846 430 Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen Puh. 0500-539 929 41 Haninkuja 11, Numminen Puh. 040-5567 653 Karppakon Oy Hyypänpolku 4 C, Tampere Kannonkone Oy Tampere Puh. 050-3040 146 Keisarinkuja 10, Kitee Puh. 0500-907 792 Tilipalvelu Olkkola Oy Apulintie 14, Kalajoki Puh. 044-546 3830 Offcode Oy Valtatie 67, Oulu Puh. 050-387 6632 MKC Finland Oy Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh. 045-111 8844 Teollisuustie 1, Kannonkoski www.mkcfinland.fi Keskuskatu 18, Laitila Puh. 02-856 518 Kunnantie 3, Keminmaa Puh. 016-227 508 E-S Kuljetus Kreiviläntie 13, Myrskylä Puh. 050-517 9816 Tmi Heimo Kosola Kokkokallionkatu 1 A 30, Lahti Puh. 0400-200 893 4/ 2 0 10 Kyöstilänmäen Perhekoti Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh. 0400-674 776 Rakennus ja Suunnittelu Caris Oy MK-Sähkö Oy Pohjolantie 1, Vuorentausta Puh. 050-345 4059 Nurmijärven R.S. Rakennus Oy Variksenmarjankatu 8, Lappeenranta Puh. 040-5861 982 Hangaskalliontie 51, Perttula Puh. 0400-472 927 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Anjalankosken Linja Oy Ketunpolku 3, Kajaani Puh. 08-618 991 www.kajak.fi Valtasammutin Porrintie 4, Harjavalta Jiitee Hitsinpimpula Ky Kuusirinne 8, Airaksela Puh. 050-442 8834 Auto-Aho Oy/ Tojo-Auto Alakorkalontie 15, Rovaniemi Puh. 016-332 1500 Auramaa-Yhtiöt Oy Elimäentie 14, Anjala Puh. 020 7181 690 Auto- ja Kolarikorjaamo Markku Salonen Rakennuspalvelu Lindholm Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila Puh. 044-533 2661 Ritvan Moniapu Leinikkikuja 1, Toivakka Puh. 040-848 3323 RJJ Rakennus Ky Päiväkoti Maitohammas E-Mail: [email protected] www.paivakotimaitohammas.fi Kuljetuspalvelut Kettu Laitinen Oy Kuopio • Puh. 040-561 7009 Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Edullinen ostopaikka Liikunta ja Terveys TIMO RIIHIRANTA Personal Trainer Arabian Sähköliike www.taidox.fi • [email protected] Nuaskatu 7, 87400 Kajaani Puh. 044-292 1132 J. Inkeröinen Oy Savonlinna • Puh. 015-522 525 www.j-inkeroinen.net Ryhmäkoti Kellokas Ky Kemiön Puhelinosakeyhtiö Yli-Iin Palvelukoti Oy Kemiö • Puh. 02-420 700 Karjalantie, Yli-Ii Puh. 08-8170 400 Tandläkare Kaj Söderholm Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Strandgatan 5, Hangö Puh. 019-248 4705 Prismarit Oy Soleus Proteor Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh. 0400-791 183 Ratastie 2, Nummela Puh. 09-225 2070 CITROËN, HONDA Puntarikankaantie 7, Oulu Puh. 040-542 7516 Kurttastentie 14, Rauma Puh. 0400-593 538 Harjavallan Sairaankuljetus JR-Sähkötyöt Oy Vihdin Autotalo Oy Paasikivenkatu 12 A 35, Lahti Puh. 050-591 7804 Taidox Päiväkunnaistentie 77, Kolla Puh. 0400-724 430 Luistarintie 31, Kauttua Puh. 040-700 6993 Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh. 020 7431 800 Viinikankatu 55, Tampere Puh. 0400-623 369, Myllytullinkatu 7, Oulu Puh. 040-3054 002 Koulutus- ja Konferenssikeskus ISO KIRJA Saneeraus Kaisil Oy Siivouspalvelut Aila Uutela Kuljetus V. Rytkönen Oy Törnävän Apteekki Lyhytterapiainstituutti Oy Jämin Rahtipalvi Oy SIILINJÄRVI Nevalanmäen Perhekodit Oy Erca Tilit Oy Moiporo Retomec Oy Isännöintipalvelu Kimmo Lahtinen Riihimäen Paperinkeräys Oy Nevalanmäentie 4, Kytökylä Puh. 08-453 763 www.nevalanmaki.fi Perhekoti Pilvi-sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh. 040-750 3183 Sirrikuja 3, Helsinki Puh. 09-565 1026 Koti- ja Hoivapalvelu Elina Patterinkatu 17, Hamina Puh. 040-7377 542 SALLA HEINOLA Teollisuuskatu 26, Riihimäki Puh. 050-555 5871 Paltamon Apteekki Paltamo Puh. 08-871 067 Patamäenkatu 19, Tampere Puh. 020 155 2828 Techen Oy Riihilahden Perhekoti Parturi-Kampaamo Eitzu Pirkkolan Perhekoti Parturi-Kampaamo Hiuslumo Perhevoima Harri Myllylä Sopulintie 6, Salo Puh. 040-505 8203 Tohkantie 6, Eurajoki Puh. 02-8680 862 Ilpo Tenhunen Tmi Otvakatu 6, Seinäjoki Puh. 040-5485 600 Uki-Trailer Oy Keskusaukio 1, Kuusankoski Puh. 045-139 2236 Orikoskentie 20, Urjala as Puh. 040-740 5558 Adato Energia Oy Pihahuolto Ky Aaponkatu 16, Imatra Puh. 040-768 3806 Puutarhakatu 16, B, Tampere Puh. 040-701 6355 Tmi Plakkari Erika Suominen Tuoppikuja 2, Vääksy Puh. 040-7055 721 Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh. 0500-599 386 Helsinki Puh. 09-5305 2700 K & O Tiilikainen Oy V.V. Muinaistyöt Parturi-Kampaamo Hiusvisio Pogosten Asuste- ja Luontaistuote Porin Kopiokolmio Oy Koivutie 28, Oulainen Puh. 045-111 9505 Parturi-Kampaamo Sari Saviportintie 3 C 5, Leppävirta Puh. 045-1250 117 Öljysäiliötarkastus P. Lepistö Paulan Pirssi Matti Pulkkinen Tmi Uittamontie 4 A 57, Helsinki Puh. 0400-316 320 Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-5821 256 Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Kuljetusliike J. Hurnasti Ky Hatanpään Valtatie 34, Tampere Puh. 03-2254 700 Tilintarkastamo V. Tolonen Oy Helsingintie 10, Järvenpää Puh. 09-286 894 Tampere • Puh. 040-557 7541 Sillat Oy Rak-Pilon Oy OJS-Nosto Perhekoti Honkaranta Ay Rautakuovintie 11, Oulu Puh. 040-707 4055 Alppilanmäentie 3, Parola Puh. 0400-874 938 Piilipuuntie 32, Haarajoki Puh. 0400-400 744 Pääskytie 1, Jämijärvi Puh. 050-491 3579 Martina Silfvast Gustavsberg Oy Ab Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Pesula Omin Toimin Out In Design Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit 4/ 2 0 10 Kalkkipetteri, Lohja Puh. 050-599 3323 Tmi Janne Valaskari Levytie 5, Helsinki Puh. 0400-458 210 Isokyrö Puh. 0400-362 027 Kalliosolantie 2, Vantaa Puh. 040-744 2022 Repliikki Oy Tamitek Oy Hämeenkatu 18, Riihimäki Puh. 019-721 071 Cramo Finland Oy JÄMIJÄRVI Puh. 02-5471 755 Heparinkuja 1, Kylmälä Puh. 050-522 7510 Peltolankaari 15 A 10, Oulu Puh. 045-651 9511 Lindkoskentie 218, Lindkoski Puh. 040-703 6078 Törnäväntie 20, Seinäjoki Puh. 06-429 4800 Lahti Puh. 0440-347 730 EP:n Kehärakenne Sotilastorpantie 4 A, Espoo Puh. 0400-606 820 Parkonmäen VANTAA, KORSO Perhehoitokoti Ky Otavantie 14, 01450 Vantaa Parkonmäentie 30, Myllyniemi [email protected] Puh. 040-4114 333 G. Krister Oy Ylänteentie 345, Lammi Puh. 044-5900 045 RR Site Service Oy Steman K-Market Liikenne Urho ja Karhu Oy Junnankuja 11, Hirvensalmi Puh. 040-7740 336 Rakennus-Lalla Oy Rakennusmestarintie 21 B 6, Turku Puh. 044-5071 975 Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh. 075-325 7112 Rakennuspalvelu J. Muinonen Koutintie 153 A, Nurmijärvi Puh. 0400-342 317 MYLLYKALLIO Puh. 040-543 7280 Musti ja Mirri Kivenlahdentie Kivenlahdentie 5, 02320 Espoo Haapalahdenkatu 1, Helsinki Puh. 09-436 2556 Riihilahdentie 225, Konginkangas Puh. 050-526 3070 Sovial Ky K-Market Liikenne Intiankatu 25, Helsinki Puh. 040-840 8151 Heikkiläntie 177, Keuruu Puh. 014-751 4411 www.isokirja.fi Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Untamontie 208, Laitila Puh. 02-851 145 PÄÄKAUPUNKISEUTU Puh. 050-548 2250 Laippatie 14, Helsinki Puh. 09-3291 8811 Tmi Pekka Tuukkanen Uittamontie 2 B 11, Helsinki Puh. 040-709 5170 Rieskalähteentie 85, Turku Puh. 02-238 9559 Kaarlenkuja 2 B 44, Helsinki Puh. 040-5920 200 42 Peltotie 22, Ulvila Puh. 02-5383 703 Komerintie 23, Mynämäki Puh. 044-2099 660 Juankoskentie 17, Juankoski Puh. 017-612 245 Mantsintie 1-3, Ilomantsi Puh. 040-7730 399 Kiertokatu 15, Pori Puh. 02-6342 120 Levojärventie 10, Porvoo Puh. 0400-469 361 Pusa Service Oy Tervasuontie 2, Nummela Puh. 050-305 5010 Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 03-222 6020 Tmi Johanna Niemenmaa Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh. 040-5748 903 Nikkilän Huolto Oy Nikkiläntie 339, Sipoo Puh. 0400-202 090 Aquilae Kauppakartanonkatu 22 G 58, Helsinki Puh. 050-3213 753 Whiteline Oy M.K. Monialarakennus Heikkiläntie 10 as 1, Vampula Puh. 050-3395 587 M-Koneistus Kaartilantie 8, Savonlinna Puh. 0500-659 969 Maijan Matkat Vanha Viertotie 12, Helsinki Puh. 040-5033 912 Perniöntie 1969, Perniö Puh. 02-735 1410 Plus Terveys Oy HAMMASLÄÄKÄRI JUSSI MAUNULA Miilukangas Ky Lukkarinkatu 4, Lapua Puh. 06-4388 280 Ruonankatu 1, Raahe Puh. 08-211 3500 Cleaning Design Montonen Jukka Tmi Puh. 040-848 3548 Carace Tuusulantaival 42 B 27, Kerava Puh. 09-2420 241 Kerätniementie 24, Keltakangas Puh. 0400-652 661 Nakarin Kalanviljelylaitos Ky Ruonaantie 19, Virolahti Puh. 0400-754 554 Nakkilan Sihuma Vanha Vuohimäentie 5, Nakkila Puh. 0400-533 247 Maanrakennus Salmi Oy Neste Länsituuli Tomi Mannermaa Tmi Mynämäen Palloiluhalli Jänismaantie 22, Kokkola Puh. 050-5233 039 Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh. 040-588 2144 Masiineri Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 Mericamping Palosaarentie 67, Merikarvia Puh. 0400-719 589 Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh. 02-5484 444 Urheilutie 9, Mynämäki Puh. 0400-537 973 New Gen Transport Oy Heinimäentie 13, Kajaani Puh. 0400-751 380 Niemisen Puutarha Ky Lököntie 50, Ohkola Puh. 019-688 9096 Metallityö J. Annala Oy Nordells Forest Ab Metsä- ja Konetyöt Liljander Ky Paloniemen Sora Ky Metsäpalvelu Raimo Lehtonen Perhekoti Koivupelto Keminmaan Nuorisokoti Perhekoti Nuorten Mummola Rapinkorventie 15, Nokia Puh. 010 8324 300 Ranta-Utintie 101, Utti Puh. 0400-556 618 Vallontie 4, Lappi Puh. 050-5731 527 www.pohjanranta.com/ nuorisokoti Miracle Team Oy Polojärvi Osmo Oy Tarkintie 19, Kiiminki Puh. 0400-935 053 Porin Mainostuotanto Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Porkkalan Putki Pomelo-Koti Oy Mäkelä Service Oy Maalauspalvelu Malin Rantakatu 29, Joensuu Puh. 013-266 3311 Myyrä Pentti Oy Wellnes Cars & Parts Hallitie 4, Savitaipale Puh. 0400-551 693 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Soiniityntie 849, Elimäki Puh. 050-5566 600 Lintulahdenkuja 2, Helsinki Puh. 050-687 08 Maalausliike Veljekset Tikka Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh. 050-5965 694 Gesterbynpolku 14 D 38, Kirkkonummi Puh. 050-919 7415 Paimiontie 452, Vaskio Puh. 044-511 5806 Myllytie 320, Koskioinen Puh. 0400-173 337 Ranskal. autojen erikoiskorjaamo Perhekoti Jääskeläinen Oy Kroggränd 1 B 16, Kimito Puh. 0400-407 121 Heinävedentie 78, Liperi Puh. 0400-152 709 Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 040-538 6574 Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi Puh. 017-4624 534 Tmi Pasi Perälä Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh. 02-573 000 JiiriCo Oy Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh. 050-557 2177 Carmeik Oy Bodominkuja 6 as 2, Espoo Puh. 0400-903 178 Riihitontuntie 20 B 10, Espoo Puh. 040-5263 303 Askartelu Sinisiipi Clean Ones Siivouspalvelu Tmi Voudinkuja 1 B 17, Lohja Puh. 040-8486 171 Ketorannankatu 5, Salo Puh. 0400-469 622, 02-733 1006 Dinoper Oy Puutyö ja Saneeraus Järvenoja Oy Osuuskunta Oulun Kotihoiva Dito Yrityspalvelut Oy MiniMoto Racing Finland Oy Damex Palvelut Tjänster Oy Ab Hiidenpolku 8, Janakkala Puh. 050-3455 885 Päivähoito Hippiäinen Koskitie 19 A 1, Oulu Puh. 040-8237 390 www.oulunkotihoiva.fi Vanhankyläntie 10, Ryttylä Puh. 050-5588 988 Molkkarinmäentie 85, Kullaa Puh. 044-5052 009 [email protected] www.minimotoracing.fi Päiväkoti Huvikumpu Etelä-Suomen Suggestoja Terapiapalvelut Päiväkoti Sini-Emilia Hallinto- ja Toimistopalvelu Polla Oy Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh. 08-336 411 Korttiontie 23, Riihimäki Puh. 040-777 6102 Pälkäneen Urheilu ja Kalastus Onkkaalantie 71, Pälkäne Puh. 03-534 2045 Sandelininkatu 1 C, Hyvinkää Puh. 050-304 9832, www.esstp.fi Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh. 050-5425 293 Rahti Nalle Ky Puh. 044-090 6509 Grippertec Oy Tilitoimisto Pia Keränen Rakennuspalvelu Alpo Hirvelä Kyntäjäntie 7, Laitila Puh. 0400-971 618 Koskelontie 15, Espoo Puh. 050-3453 933 Automaalaamo Sami Mäkelä Puusepäntie 6, Kauhajoki Puh. 0400-838 440 Korian Louhinta ja Rakennus Auto-Paja Laakso Oy Partiantie 14, Koria • P. 040-7794 669 [email protected] Louhinta ja räjäytystyöt Kahvila Koivu Lepolantie 8, Karkkila Puh. 040-5261 281 Betoni-Jussi Virvelintie 3, Hämeenlinna Puh. 050-536 9140 KK-Sähköpalvelu Oy Kirjurinluoto, Pori Puh. 02-6462 512 Peltotie 26, Ulvila Puh. 040-559 6142, 050-577 3041 www.kk-sahkopalvelu.fi Kuljetusliike Rimpinen Oy Sarin Lounaskahvila ja Pitopalvelu Harjavalta • Puh. 0400-928 256 Juustokivenkatu 1, Harjavalta Puh. 02-6743 800 Vuollekoti Kimmo Laihonen Tmi Palvelutalo Vuolletie 1 b, Kokemäki 43 Automaalaamo Antti Hämäläinen Oy Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400-598 338 Rakennus Arre Oy Simolantie 49, Masku Puh. 040-5815 892 Yrjönkatu 15, Pori Puh. 02-633 6182 Automaalaamo Yli-Seppänen Oy Olavintie 1, Palokka Puh. 0400-647 596 Tuulikallionkatu 2, Imatra Puh. 010 666 9600 Astalan Asuste Elokuvateatteri Kino Huovi Color-Kuva Oy Rakennuslaskenta Rautalahti Viereläntie 189, Otalampi Puh. 09-2233 703 Markkinatie 14, Alavus Puh. 0400-515 760 Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi Puh. 044-5936 182 Plan-Ark Oy Atomikko Puistokatu 2 C, Jyväskylä Puh. 014-617 215 Rakennuspalvelu Jarmo Manninen Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh. 06-317 2000 Arokivi Oy Latukatu 2, Varkaus Puh. 0400-176 180 Autokorjaamo H. Seppälä Sepäntie 21, Hikiä Puh. 045-6388 598 www.asennusmikko.fi Taksi H. Ketokoski Siltasaarenkatu 26, Helsinki Puh. 040-7505 987 Trattkantarellen 3, Ekenäs Puh. 050-550 3990 Asennus Mikko Sammontie 3, Ulvila Puh. 02-5387 772 Jukka Pihlajaniemi 0400-784 848 Markku Peltomäki 0400-706 861 Rakennuskonsultointi V. Sivonen Merimiehenkatu 36 D, Helsinki Puh. 09-2709 1120 Pitkäsuontie 5, Ylöjärvi Puh. 0400-896 500 Tyrästie 8, Lehmo Puh. 0400-257 157 Pyynkuja 6, Pertteli Puh. 041-5049 488 Tertuntie 5, Vantaa Puh. 040-5519 437 Perttelinkatu 44 as 2, Salo Puh. 040-770 3026, www.polla.fi Päällirakenne ja Huolto- Mauri Niittonen Tmi palvelut Matti Sandberg Saarnitie 1, Perniö Mirja Lehikoinen PK-Huolto Oy LVI-Halli S. Peltomäki Cap-Sell Oy Haukikuja 5, Hangonkylä Puh. 040-753 2032 Finnparts Oy Lönnrotinkatu 20 B 10, Kuopio Puh. 040-501 8838 Heikinlaaksontie 1 A C 20, Helsinki Puh. 045-6373 366 Sacom Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli Puh. 040-552 6133 Vesalantie 7, Halikko as. Puh. 02-7371 530, 044-7371 530 Maalaus ym. käsittelyt keittiökalusteillesi Lehtisaarentie 1, Helsinki Puh. 09-480 822 Päärnävarrentie 61, Laitila Puh. 044-2727 232 Mixtion Oy Latvapolku 9, Kotka Puh. 050-593 8481 Kalustemaalaamo Ismo Peltonen Jämsä Puh. 014-713 059 Halkivahantie 6, Tuusula Puh. 040-9030 900 Lapintie 37 A 1, Sodankylä Puh. 0400-199 811 Herman Marine Puh. 0400-799 170 www.vuollekoti.fi Teljän Kehystys Pohjoispuisto 3, Pori Puh. 02-632 5478 av. ma-pe 9-17, la 9-13 4/ 2 0 10 Pro-Väri Turku Oy Autokatu 1, Turku Puh. 02-2737 240 Asennus Samsten Tmi Kalusteasennus Tmi A. Holopainen Aittakalliontie 25, Perttula Puh. 040-709 6917 Potkuritie 6 A, Lempäälä Puh. 044-5525 287 E-P Karppinen Kortesjärven Apteekki Kotilammenkuja 7, Turku Puh. 0400-863 573 Kievarintie 26, Rajamäki Puh. 0400-695 931 Tilitoimisto Tmi Maarit Kotamäki Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy Kiertokatu 12, Pori Puh. 044-2681 1320 GP Muutot Oy Koneurakointi Pasi Yliluoma Tmi Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh. 06-4880 300 Kiap Oy Karvinmäentie 9, Laitila Puh. 040-7021 998 Osuuskunnantie 27 B, Helsinki Puh. 040-701 5404 Kauneushoitola Hyvän Olon Palmu Krelo Oy Kuningattarenkatu 38 D 19, Loviisa Puh. 044-2931 923 Myllystenpohjantie 1, Kangasala Puh. 045-1120 815 www.hiusmesta.com Susisuontie 1-5, Kirkkonummi Puh. 0400-851 213 Kaivinkone- ja Rakennustyöt Tmi Kari Kauvo Kukkakauppa Nummen Narsissi Jyritec Kärkisten laituritie 2 A, Korpilahti Puh. 040-514 8167 Husulantie 14 D, Ingermanninkylä Puh. 040-559 1093 Vanha Hämeentie 29, Turku Puh. 02-2372 005 Kemiön Kaivinkoneurakoitsija Oy G. Byman Väri & Autotarvike Oy Kuljetus Pasi Laajola Myllärintie 26, Helsinki Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh. 0400-863 366 PL 37, 25701 Kemiö Puh. 02-421 146 Puh. 0400-431 512 Kaivinkoneurakoitsija Heikki Marjasto K-Huoltopiste Ky Kuljetus Mika Hakala Paattistentie 344, Vahto Puh. 0400-222 907 Urjalantie 621, Koskioinen Puh. 02-7675 720 Kaislahdentie 1, Orivesi Puh. 040-9100 134 Kuljetusliike Jukka Autero Oy Maansiirto Kohvakka Ky Kuljetusliike Jouko Jokinen Ky Vaasan Keskusapteekki Ankkapurhankuja 7, Helsinki Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh. 0400-430 589 Puh. 0400-257608 Petäjävesi Puh. 0500-640 686 Kuljetusliike Harri Toppari Jylhäntie 265, Kauhava Puh. 040-560 5024 Kuljetusliike J & M Vaaramaa Kotilantie 33, Nivala Puh. 044-5515 189 Puh. 06-3191 100 Rajapesu Oy Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh. 016-445008 Siivouspalvelu Laatukaksikko Hämeentie 78, Toijala Puh. 0400-766168 Kuljetusliike Jarmo Vainio Oy Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Arosuontie 411, Lieto Puh. 040-741 9015 Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh. 050-5608 318 Ollasgård Håkan Nyström Kuopion ev.lut. seurakunnat Hammashoito Anne Arhela Oy Koneurakointi Hannu Urvanta Siltakatu 12 C, Joensuu Puh. 013-122010 Hemmingintie 24, Lempäälä Puh. 0500-896929 Puh. 05-432 1270 Puh. 050-5828 730 Kaivinkoneurakoitsija KITT Kirkkonummen Kuljetus-Högström Oy Hostel Ukonlinna Oy Tasoteliike Jari Viilos ARI-MATTI MÄKELÄ TMI Inva- & Tila Taksi Ky Suntianmäki 38, Myrskylä IMATRA Länsituulentie 11, Jyväskylä Markkatie 257, Sappee Puh. 0500-207 833 Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi Puh. 050-4413 888 Kaivinkoneurakoitsija Simo Mäki Tmi KK-Kivetys Arkkitehtuurisuunnittelu P. Pylkkönen-Palm Mökkitalkkari Pekka Alin Koivusaarentie 81, Mellilä Puh. 0400-322 817 Metsurintie 5, Rusko Puh. 040-5025 612 Puuvillakatu 4, Forssa Puh. 03-435 9060 Katajarinne 24, Huittinen Puh. 0400-742 345 Kaivonporauspalvelu M. Korhonen Paintballpori Riipiläntie 116, Pieksämäki Puh. 0400-574 196 Kaivu ja Rakennuspalvelu Reijo Kähäri Valajankatu 4, Pori Puh. 050-5927 826 www.paintballpori.fi 1000 m2 ympärivuotinen sisäpelihalli Katin Siivouspalvelu Reuhkajärventie 6, Sotkuma Puh. 040-5052 595 Vanha-Muurlantie 126, Muurla Puh. 040-715 7949 [email protected] Kaivinkonetyöt Pauli Hautamäki Koneyhtymä Blomqvist Mäkitie 44, Teuva Puh. 050-581 4625 Enon Rengas Oy Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 209 Transport Forsman & Co Puh. 0400-718 247 Kuljetus Rakennus ja Remontti Kimmo Kemppainen J. Saarela Tiemiehenkatu 4 D 24, Kajaani Puh. 0400-901 472 Kuljetus Nupponen Oy Ahtimuksentie 2, Raahe Puh. 0400-798735 Nummelan Aluelämpö Oy Mustasaaren Kunta Puh. 06-3277 111 Vuokiito Jouni Haataja Ky Kaskelantie 687, Järvenpää Puh. 0400-411 294 Pisteenkaari 4, Nummela Puh. 044-299 3767 Valtalanniementie 421, Vuottolahti Puh. 0400-385712 Kuljetus J. Peltola LJR-Accounting Oy Kuljetus Happonen Aulis Kahvitie 45, Kokkola Puh. 040-539 2910 Kuljetus Oy Marko Saarinen Latokuja 12 E 9, Sipoo Puh. 0400-811 644 Kuljetus Risto Salomaa Porraskoskentie 267, Lammi Puh. 0400-426 661 Autokotila Helsinki Puh. 09-512 3322 Asap Oy Ankkuritie 6 B 26, Kuopio Puh. 050-574 3776 CTJ Motors Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh. 0400-421292 Taantumuksentie 64, Vermuntila Puh. 045-130 6728 SM-Työ Tmi M. Enlund Särkinäräntie 93, Tornio Puh. 050-3658 350 HTA-Urakointi Oy Horsmatie 6, Kokkola Puh. 045-6701 115 Taksi Jorma Klami Reunalantie 2, Uimaharju Puh. 050-5964 697 Vistanvägen 331, Söderudden Puh. 0500-260036 Vihanti Puh. 08-280 4500 Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh. 0400-121667 Lasivuorimaa Ky LVI-Hämäläinen Oy Automaalaamo Värikaksikko Oy Teline-Esu Oy Tarrankaari 1, Lohja Puh. 019-321 411 Rakennuspalvelu J. Olkinuora Järvenpääntie 50, Knaapila Puh. 044-5212 474 Automaalaamo Center Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky Insinööritoimisto Arcus Oy Hakamäentie 17, Kotka Puh. 05-226 5100 Pyhtymäentie 119, Turku Puh. 0400-123541 Maanrakennus J. Mäentausta Oy Kokkolan Kansanterveystyön Kuntayhtymä Yläneentie 604, Oripää Puh. 0500-957689 Lautatie 1, Rovaniemi Puh. 0400-893 702 Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh. 05-451 3449 Ari Arminen Ky Remonttikonttori Puh. 020 7568 790 Launeenkatu 12, Lahti Puh. 040-866 7710 TAKSI Aulikki Johansson Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Bussimiehet Oy Puh. 06-8287 111 Lattiatyö ja Remontti Kokkolan Pikahitsaus J. Forsell Ahjotie 16, Kokkola Hongistontie 18 J, Kouvola Puh. 040-5830 831 Sähkösuunnittelu Kari Valkama Vaalantie 25, Lieto Puh. 050-4630 915 Liinakatu 21, Tikkakoski Puh. 050-5611 540 Koppelonkuja 1, Heinola Puh. 0400-558 319 Hasintie 14, Varkaus Puh. 040-5525 969 Linnankatu 16, Turku Puh. 02-2747 050 TJP-Service Oy Sisärakenne Tuomala Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh. 0400-945 959 Seppäläntie 15, Turenki Puh. 050-520 1057 Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen Puh. 040-5354 916 Vanhatie 71 A, Haapavesi Puh. 08-451 287 Sähkö-Jore Oy Akkuhuolto Hirvonen Oy All Apparat KORPO Puh. 0400-945 665 Asemantaus 2, Imatra Puh. 010-440 8001 Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh. 0400-456 596 Akro-Pub Ky Kuorma-autoilija Matti Haapanen Talli Viiskorva Sipoon Kiinteistöhuolto Oy Painotie 15, Turenki Puh. 040-5214 205 Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh. 0400-860461 4/ 2 0 10 Rapparintie 2 B, Lahti Puh. 0400-494380 Kauppakuja 2, Juuka Puh. 013-470210 Kirkkosuontie 55, Vahto Puh. 0400-778 316 44 Talovire Oy Palokorventie 86, Koria Puh. 040-7388 175 Siskon Siivous Oy Simonmäki 103, Sipoo Puh. 0400-461 086 Studio A.R.T Oy Torikatu 18, Oulu Puh. 040-579 9073 Taksiautoilija Juhani Teräväinen Känkäänrannantie 59, Äitsaari Puh. 0400-731924 Pekan Apu Turun Vapaavarasto Tuontikatu 7, Turku Puh. 02-2779 999 Salon Seudun Suurkirppis Raitalankatu 20, Salo Puh. 040-7298 926 Rakennustyö Jokinen Tmi Opotantie 11, Lieksa Puh. 0500-579307 Hämeentie 68, Lammi Puh. 050-401 5351 Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Toimintaterapeutti Kimmo Juntunen Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Puh. 040-595 9191 Tmi Kärkkäinen Martti Ankkapurontie 12, Järvenpää Puh. 0400-493 359 Aseman Eväsherkku Ky Mikkelin Rautatieasema Puh. 050-545 3177 Rakennusliike TP-Rakennus Oy Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Laatokan Lankku Oy Metsäpalvelu Metsätimo Kuorma-autoilija Alpo Virtanen Rakennustoimisto Piipponen Levälahdentie 91, Kangasniemi Puh. 0400-652 478 Rakennus Jyväs-Seiska Oy Matkontie 204 B, Kerimäki Puh. 0500-172 508 Orimattilantie 106, Pukkila Puh. 0400-687 831 Akkalankuja 4, Jyskä Puh. 0400-414 127 Haukipudas Puh. 050-320 2276 Pilkantie 69, Tarnala Puh. 0400-803 981 Alapellontie 1, Vaskio Puh. 0400-323 691 Luppokuja 4, Oulu Puh. 040-506 7847 Sapientium Oy LH-Sprinkler Ky Kisakentänkatu 18, 33230 Tampere Puh. 03-345 3182 Torgarintie 2, Kruunupyy Puh. 0440-867 595 www.vasatokka.fi TAMMELAN KUNTA Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku Puh. 020 721 9600 www.pukkila.com Insinööritoimito Olof Granlund Oy Maken Autokoulu Oy Malminkatu 21, 0700 Helsinki Puh. 010 759 2000 www.granlund.fi Laitilan Kaupunki Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Niemi-Saari Pertti Oy Kivikkokuja 1, Ähtäri Puh. 0400-663 224 www.niemi-saari.fi KAIKKI RAKENNUSPELTISEPÄN TYÖT Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy Rantakatu 2 B, 67100 Kokkola Puh. 0400-867 085 Ammtrakki Oy Ltd Särkvaarantie 4, Kesälahti Puh. 010 684 6100 KESKUSTELUTERAPEUTTI CHRISTEL ABBORRE www.christelabborre.com TYKISTÖMUSEO www.tykistomuseo.fi Avoinna päivittäin 11-17 LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA www.lehtimaki.fi/opisto Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi AITOON KOULTUSKESKUS Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi Rantatie 34, 04310 Tuusula • Puh. 09-258 821 www.onnela.fi • [email protected] 45 4/ 2 0 10 RAUMA Puh. 020 486 6800 www.sipilanvarakoti.fi Heinämaantie 35 16300 Orimattila Puh. 03 777 2200, 044 273 6000 [email protected] Lasten- ja nuortenkodit Jukola, Toukola ja Kontiorinne Itsenäistymisyksikkö Metsämaa Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta www.lehmuskolo.fi • Puh. 040-733 7998 Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab Keilaranta 19, 02150 Espoo www.sobi.com 4/ 2 0 10 46 Sopeutumisvalmennuskurssit 2011 ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssit 13.06–19.06.2011 kurssin jatko-osa 02.02–05.02.2012 19.11–25.11.2011 kurssin jatko-osa 24.05–27.05.2012 ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssit 01.08–07.08.2011 08.10–14.10.2011 Asperger lasten, kouluikäiset (7-11 v.) perhekurssit 26.02–03.03.2011 kurssin jatko-osa 03.11–06.11.2011 12.09–17.09.2011 kurssin jatko-osa 16.02–19.02.2012 Asperger lasten, murrosikäiset (12-16 v.) perhekurssit 02.05–07.05.2011 kurssin jatko-osa 01.12–04.12.2011 24.10–29.10.2011 kurssin jatko-osa 26.04–29.04.2012 Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi 27.08–02.09.2011 Kurssit ovat KELA:n rahoittamaa kuntoutusta. Kurssin järjestäjä: Barnavårdsföreningen i Finland r.f Kurssipaikka: Loma- ja kurssikeskus Högsand, Lappohja (Hanko) Lisätietoja: puh.019 541 0300 [email protected], www.bvif.fi Efalex ACTIVE MEMORY sisältää kaikki aivoterveyteen keskeisesti vaikuttavat ainesosat. Ainesosien kyky korjata ja kasvattaa soluja on todettu in vitro -tutkimuksella1), joka osoitti Efalex Active Memoryn palauttavan vahingoittuneet hermosolut ennalleen. EPA = Eikosapentaeenihappo DHA = Dokosaheksaeenihappo, AA = Arakidonihappo Rasvahapot • Elimistö muuttaa EPA:n aivoille ja silmille tärkeäksi DHA:ksi. DHA osallistuu hermoimpulssien kulkuun ja on myös tärkeä muistille. Rasvahappo AA on tärkeä solukalvoille. www.ADHD-tietoa.fi Fosfolipidit ja välittäjäaineet • Välittäjäaine Foolihappo estää homokysteiinin muodostumista, kun taas aivojen tehovälittäjäaine AA auttaa välittämään viestejä hermosolujen välillä. • Fosfatidyyliseriini tukee keskushermoston toimintaa ja huolehtii hermosolujen aineenvaihdunnasta, hermoimpulssien kulusta synapseissa ja hermosolujen keskinäisestä tiedonvälityksestä. Antioksidantit ja vitamiinit Janssen-Cilag Oy,Vaisalantie 2, 02130 Espoo. Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi JC-100008-1 • Antioksidantti E-vitamiini ehkäisee oksidatiivista stressiä. • B12-vitamiini toimii koentsyyminä hermokudoksissa. 47 Luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä apteekeista. 1)Sakthithasan M, Ward RE, Michael-Titus AT and Peter Clough. Lipopolysaccharide-induced injury to adult neurones in vitro and the neuroprotective effects of omega-3 fatty acids and other naturally occurring compounds. 4/ 2 0 10 Iloista ja rauhallista joulunaikaa kaikille ADHD-lehden lukijoille, toivoo ADHD-liiton väki
© Copyright 2024