ADHD-lehti 3/2012 - ADHD

3/2012
ADHD-liiton jäsenlehti
Mitä perusopetuslain
muutokset tarkoittavat
käytännössä? s. 8
ADHD-liiton, Aivoliiton sekä
Autismi- ja Aspergerliiton
yhteinen teemaosuus s. 4-17
Ajatuksissa armeija s. 22
sisällys
Tässä numerossa
ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity
Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan
ammattilaisten sekä muiden adhd:stä
kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-LIITTO RY,
ADHD-FÖRBUNDET RF
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11
Puh. 040 541 7696
Toiminnanjohtaja
Nina Hovén-Korpela
Puh. 045 636 1841
[email protected]
Järjestösuunnittelija
Henna Niskala
Puh. 050 400 6478
[email protected]
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
[email protected]
ADHD-liiton, Aivoliiton sekä
Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus
– teemana perusopetuslain muutos
4Ledare
5Pääkirjoitus
6
Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa
8
Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä?
10
Perusopetuslain muutokset koulun arjessa
12
Kaikki oppimaan – Yksilöllisen oppimisen
tukeminen ryhmässä
15
Kolumni – Erityisopetuksen tulevaisuus
16
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren
itsenäisen elämän tukeminen
-tilaisuus Hämeenlinnassa
17
Erityistä tukea tarvitseva lapsi kotona,
päivähoidossa ja koulussa
-tilaisuus Savonlinnassa
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
[email protected]
s. 8
Kuntoutusassistentti Petra Mäki
Puh. 040 777 1207
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Järjestösuunnittelija
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
[email protected]
ADHD-LIITON HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJA
Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
[email protected]
3/ 2 0 12
s. 12
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011–
31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
sisällys
ADHD-liiton oma osuus
18Puheenjohtaja
19
s. 22
Uusia työntekijöitä
20Lyhyesti
21
Vertaistuesta voimia
– vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu
22
Ajatuksissa armeija
24Jäsenyhdistykset
26
ADHD-liitto jatkaa liveryhmiään Tukinetissä
ADHD-liiton syyskokous
27
ADHD-liitolla käynnissä lyhytelokuvaprojekti
28
Yhdistykseltä – Juhlakonsertti Tampereella
s. 27
s. 28
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
tilaukset ja tilauslaskutus
Päätoimittaja
Nina Hovén-Korpela
puh. 045 636 1841
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy, Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
taitto
Jari Hämäläinen
Kuvat
Futureimagebank.com tai kuvaaja
mainittu jutun yhteydessä
Toimituskunta
Teija Jalanne
Nina Hovén-Korpela
Marjatta Sievers
Arja Havilo
Jari Hämäläinen
Ilmestymisajat
1/2012
2/2012
3/2012
4/2012
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
ISSN: 1459-5753
AineistotIlmestyy
27.1.12
viikko 9
7.5.12
viikko 23
9.8.12
viikko 37
9.11.12
viikko 50
3
3/ 2 0 12
ledare
Jukka Gustafsson
Eleven har rätt till undervisning
anpassad till ålder och
personliga förutsättningar
I lagen om grundläggande utbildning finns en tydlig
utgångspunkt också för utveckling av undervisningen
för elever som behöver särskilt stöd. I samband med förändringarna i lagen om den grundläggande utbildningen
år 2010 kompletterade man reglerna för specialundervisning och annat särskilt stöd för eleven. Stödet finns nu i tre
former, ett allmänt, ett intensifierat och ett särskilt stöd.
Man ville på det här sättet stärka det tidiga och preventiva
stödet vilket ges enligt en plan. Det ser också ut som om
städerna och kommunerna har gått framåt när det gäller
att tillämpa den reformerade lagen och dess målsättning.
ra sådan att läraren har en möjlighet att följa med och
stöda elevens inlärning och utveckling i samarbete med
hemmen. Ministeriet har fortsättningsvis särskilda medel
för minskning av gruppstorlekarna. Det är också skäl att
främja acceptans av olikhet och en jämbördig behandling
av individer. Delaktighet, välfärd, trygghet och att man
respekterar andra bör betonas i skolornas verksamhet.
Avsikten är att stärka grundskolan som en läropliktsskola för alla elever och att på ett signifikant sätt minska skillnaderna mellan skolorna. Verksamheter för att
minska mobbning intensifieras och man försöker också
stärka skolans roll som utvecklare av de emotionella och
sociala färdigheterna hos eleverna. Det är också meningen att förbättra de läropliktiga elevernas rätt att delta
i den grundläggande utbildningen ifall de befinner sig i
öppen vård eller på sjukhus samt trygga de barns rätt till
grundläggande utbildning som är under omvårdnad eller
placerade i fosterhem.
Inlärningssvårigheterna kan ha många olika orsaker. En
kvalitativt bra utbildning och inlärning möjliggörs genom
att man tidigt observerar risken för inlärningssvårigheter och att rehabilitering, stödtjänster och undervisning
är planerade och genomförda på ett bättre sätt än tidigare. Det är ett krävande arbete att känna igen problemen
därför att det ofta är fråga om överlappande fenomen.
Därför är samarbetet mellan lärare och andra experter
samt vårdnadshavarna ytterst viktigt. Vi måste komma
ihåg att inlärningssvårigheter är ett verkligt hot även mot
den ungas självkänsla och identitetsutveckling samt mot
de utbildnings- och yrkesdrömmar hon eller han har efter
grundskolan.
Grunden för vår välfärd är jämlikhet i utbildningen.
Med sina utvecklingsåtgärder vill ministeriet försäkra att
inlärningsförutsättningarna för alla barn är goda redan i
förskolan och i grundskolan samt stöda barn och unga
som av olika orsaker har behov av stöd och där det finns
fara för marginalisering.
Undervisnings- och kulturministeriet skapar förutsättningar för att grundundervisningen kvalitativt utvecklas
på många sätt. Undervisningsgruppernas storlek bör va-
Jukka Gustafsson är
undervisningsminister.
Delaktighet, välfärd, trygghet och respekt för andra bör betonas i skolornas
verksamhet.
3/ 2 0 12
4
pääkirjoitus
Jukka Gustafsson
Janne Suhonen / Valtioneuvoston kanslia
Oppilaalla on
oikeus saada
opetusta
ikäkautensa ja
edellytystensä
mukaisesti
Perusopetuslaki antaa selvän lähtökohdan myös erityisen tuen oppilaiden opetuksen kehittämiselle. Perusopetuslain muutoksilla vuonna 2010 täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia
säännöksiä. Tuki rakennettiin kolmiportaiseksi jakautuen
yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle
suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea haluttiin näin vahvistaa. Näyttääkin siltä,
että kaupungit ja kunnat ovat edistyneet uudistuneen lain
soveltamisessa päämäärän suuntaisesti.
dollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta
kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa. Ministeriö
ohjaakin edelleen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia. Erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden
yhdenvertaista kohtelua on myös syytä kehittää. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa.
Tarkoitus on vahvistaa peruskoulua kaikkien oppilaiden oppivelvollisuuskouluna sekä merkittävästi kaventaa
koulujen välisiä eroja. Toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan ja koulua oppilaiden emotionaalisten
ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä vahvistetaan. Myös
avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua
perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen on tarkoitus parantaa sekä turvata huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen.
Oppimisvaikeuksien taustalta löytyy monenlaisia syitä. Oppimisvaikeuksien riskien varhainen tunnistaminen
sekä entistä paremmin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus, tukipalvelut ja opetuksen järjestäminen mahdollistavat laadukkaan koulutuksen ja oppimisen. Ongelmien
tunnistaminen on vaativaa työtä, koska useimmiten on
kyse päällekkäin esiintyvistä ilmiöistä. Siksi opettajien
ja muiden asiantuntijoiden sekä huoltajien yhteistyö on
aivan välttämätöntä. On muistettava, että oppimisvaikeudet ovat todellinen uhka myös nuoren itsetunnolle ja
identiteetin kehitykselle sekä perusopetuksen jälkeisille
koulutus- ja ammattihaaveille.
Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa hyvinvointimme kivijalan. Kehittämistoimilla ministeriö haluaakin
varmistaa hyvät oppimisen edellytykset kaikille jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä tukea eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia
ja nuoria.
Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä monin
tavoin perusopetuksen laadun kehittymiselle. Opetusryhmien kokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mah-
Jukka Gustafsson on
opetusministeri.
Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen
tulee korostua koulujen toiminnassa.
5
3/ 2 0 12
teemaosuus
Valteri-verkosto tukee
opiskelua lähikoulussa
Valteri-verkosto on laaja, valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka kehittää aktiivisesti ohjausja tukipalveluja vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön tarpeita.
Verkosto vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tarjoamalla
monipuolisia palveluja oppimisen tueksi.
H
yvää koulutusta pidetään yhteiskunnallisen kehityksen keskeisenä tekijänä. Siksi lasten ja
nuorten oikeus koulutukseen on myös
kansainvälisesti tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. Keskusteluissa
on pohdittu, kuinka voidaan turvata
kaikkien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen ja kuinka kehitetään koulutuksen laatua.
Koulutuksen tulee antaa riittävät
valmiudet yhteiskunnassa toimimiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Tasapuolinen ja laadukas koulutus kuuluu
jokaiselle. Oppimisen esteitä pyritään
poistamaan ja jokaisen oppimista tukemaan mahdollisimman hyvin. Vuoden 2007 erityisopetuksen strategiassa on pyritty hakemaan vastauksia
näihin kysymyksiin.
Oppimiskäsitys
lähtökohtana
Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppilaiden opetus yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista.
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan
opetuksen järjestäminen arvioidaan
yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.
Oppimisessa ja opettamisessa tulevat
entistä tärkeämmiksi oppijalähtöiset
opetusjärjestelyt, oppijoiden aktiivinen osallisuus sekä opettajan ja oppilaan kohtaamisen luonne.
tyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja
varhainen tuki
sekä kiinteä
yhteistyö eri
toimijoiden ja
vanhempien
kanssa.
Valtion
yleissivistävät
erityiskoulut
toimivat tällä
hetkellä opetusministeriön
järjestämislupapäätöksen mukaisesti
valtakunnallisina vammaisten lasten
erityiskouluina sekä oppimis- ja ohjauskeskuksina. Niiden rooli on muuttunut sekä meillä että maailmalla.
Muutos on kulkenut erillistä erityisopetusta eli segregaatiota toteuttavista erityiskouluista kohti yleisopetukseen osallistumista eli inkluusiota
tukevia oppimis- ja ohjauskeskuksia.
Tavoitteena on lähikouluperiaatteen
tukeminen ohjaus- ja palvelutoiminnan avulla.
Valtakunnallinen
palveluverkosto
Perusopetuslain muutokset haastavat koulut kehittämään omaa toimintakulttuuriaan, luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja ja panostamaan
monipuolisiin oppimisympäristöihin.
Erityisen tärkeää on oppimiseen liit-
Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskusten verkosto,
jonka tavoitteena on lisätä jo olemassa olevien valtakunnallisten ohjausja tukipalveluiden saavutettavuutta
sekä kehittää edelleen opetus- ja
kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita. Valteri-palveluverkoston
suomenkieliset ohjaus- ja tukipalvelut painottuvat kieleen ja vuorovaiku-
3/ 2 0 12
2/
6
tukseen, kuulemiseen, liikkumiseen
ja motoriikkaan sekä näkemiseen liittyviin erityistarpeisiin. Ruotsinkieliset palvelut vastaavat laajemminkin
ruotsinkielisten oppilaiden erityisen
tuen tarpeista.
Valteri-verkosto koostuu tällä
hetkellä valtion yleissivistävien erityiskoulujen ja ruotsinkielisen palveluverkoston tarjoamista ohjaus- ja
tukipalveluista eri puolilla Suomea.
Kouluja on tällä hetkellä seitsemän:
Haukkarannan koulu ja Jyväskylän
näkövammaisten koulu Jyväskylässä,
Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon
koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän
koulu Oulussa. Speres (Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum) muodostuu ruotsinkielisten
palveluntuottajien verkostosta.
Kaikille Valteri-keskuksille yhteisiä palvelumuotoja ovat henkilöstön
teemaosuus
täydennyskoulutus, materiaalintuotanto, ohjauskäynnit ja konsultaatio
sekä tukijaksotoiminta ja kuntoutus.
Keskukset palvelevat erilaisia kohderyhmiä ja tarjoavat myös muita asiantuntijuusalueidensa mukaisia ja kohderyhmänsä tarvitsemia palveluja.
Mukana muutoksessa
Opetusministeriö kutsui kesäkuussa 2008 kouluneuvos Erkki Merimaan selvittämään ja arvioimaan
kokonaisvaltaisesti valtion ja kuntien
erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen asemaa, tehtävää ja rahoitusta.
Tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä
toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta
ja palvelutoimintaa voidaan parantaa
ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Selvitysmies teki raportissaan
ehdotuksia valtion erityiskoulujen
roolin ja tehtävän selkiyttämiseksi.
Valtion erityiskoulujen säilyminen
valtion omistuksessa takaa parhaiten
erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuden tasa-arvoiseen ja
laadukkaaseen esi-, perus- ja lisäopetukseen sekä tukevan pohjan Valteriverkoston ohjaus-ja tukipalveluiden
kehittämistyölle.
Valteri tukee alueellisia
toimijoita
Valtakunnallisen ja alueellisen
palvelukeskustoiminnan kehittämistä ehdotettiin kaksiportaiseksi. Eh-
dotuksen mukaan Valteri-verkoston
keskukset toimisivat valtakunnallisina oppimis- ja ohjauskeskuksina
ja erikseen sovittavat kunnalliset
erityiskoulut sekä itsenäiset sairaalakoulut alueellisina keskuksina.
Uudet toimitilat valmistuvat syksyllä 2015 Kukkumäkeen, nykyiselle
näkövammaisten koulun tontille. Rakennuksesta toivotaan uudenlaisen
koulurakentamisen malliesimerkkiä
huomioimalla erityisesti aistivammaisten oppilaiden erityistarpeet ja
esteetön toimintaympäristö kaikille
toimijoille sekä rakennuksen sisätiloissa että ympäristössä.
Tällöin Valteri-keskusten rooli
painottuisi alueellisten keskusten tukemiseen: täydennyskoulutukseen,
materiaalituotantoon, tukijaksotoimintaan ja tutkimusyhteistyöhön.
Alueellisten keskusten rooli taas kohdistuisi erityisesti ohjauskäynteihin ja
konsultaatioon eli yksittäisten työyhteisöjen ja oppilaiden tukemiseen.
Edelläkävijyys teknologian integroimisessa arjen toimintaan sekä
kestävän kehityksen periaatteiden
mukainen rakentaminen ovat myös
osa hankkeen tavoitteita.
Onerva – uusi oppimis- ja
ohjauskeskus
Hyvä elämä kaikista
lähtökohdista
Haukkarannan ja Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti vuoden
2013 alussa. Yhdistyvän keskuksen
nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimikilpailun tuloksena johtokunta on
esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden organisaation nimeksi
Oppimis- ja ohjauskeskus Onervaa /
Onerva Mäen koulua kasvatustieteen
tohtori Onerva Mäen mukaan. Mäki
on erityispedagogiikan uranuurtaja ja
erityislasten puolestapuhuja.
Yhdistymishankkeen tavoitteena
on luoda korkeatasoinen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä oppimis- ja ohjauskeskus, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen koulu
erityistä tukea tarvitseville lapsille.
Oppimis- ja ohjauskeskuksen roolissa korostuu korkeatasoinen asiantuntijuus sekä tutkimus- ja
kehitystyö eli oman
erityisalan osaamisen
kehittäminen. Verkottuminen muiden alan
toimijoiden kanssa,
kehittämis- ja tutkimusyhteistyön edelleen vahvistaminen
ja uuden teknologian
hyödyntäminen ovat
keskeisiä elementtejä
tulevassa toiminnassa.
7
Valteri-verkoston jäsenet ovat sitoutuneet oppimisen ja hyvän elämän
edistämiseen. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä edellytystensä mukaisesti ja rakentaa hyvä elämä kaikista
lähtökohdista.
Verkostolla on kaikki mahdollisuudet edistää ja kehittää erityistä
tukea tarvitsevien lasten ja nuorten
palvelujärjestelmää. Yhteinen työmme vaatii meiltä aitoa innostusta ja
sitkeyttä viedä asioita eteenpäin.
”Niille, jotka innostava idea on saanut
syttymään
ja jotka omistautuvat sille
ja antavat sen hallita ajatuksiaan,
avautuvat uudet maailmat.
Niin kauan kuin riittää innostusta,
riittää erilaisia mahdollisuuksiakin.”
− Norman Vincent Peale −
Teksti Tuula Vähäkainu-Kujanen
Tuula Vähäkainu-Kujanen on Haukkarannan koulun rehtori ja kuuluu
Valteri-verkoston johtoryhmään.
3/ 2 0 12
2/
teemaosuus
Mitä perusopetuslain
muutokset tarkoittavat
käytännössä?
Jokaisella oppilaalla on uusitun perusopetuslain säännöksen mukaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Hänen ei tarvitse odottaa lausuntoja tai diagnooseja. Tuen tarvetta arvioidaan nyt enemmän pedagogisista lähtökohdista eli oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden pohjalta kuin lääketieteellisin perustein. Opettajilla sekä vanhemmilla ja oppilaalla itsellään on arvioinnissa keskeinen rooli. Muita asiantuntijoita käytetään
silloin, kun se on tarpeen.
P
erusopetuslaki sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat
viime vuoden alusta. Uudistuksen
tavoitteena on vahvistaa oppilaan
oikeutta suunnitelmalliseen ja joustavaan tukeen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen on keskeinen asia
ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä
on erityisen tärkeää lapsilla, joilla
on kielellinen erityisvaikeus, koska
kieli on avain muuhun oppimiseen.
Jokaisen lapsen tulee voida hankkia
oppimisen kannalta välttämättömät
kommunikoinnin keinot mahdollisimman varhain. Osalla oppilaista ei
välttämättä ole oppimisen vaikeuksia,
mutta he tarvitsevat psyko-sosiaalista
tukea, esimerkiksi tarkkaavuushäiriön vuoksi.
Tuki muuttui
kolmiportaiseksi
Tuki on nyt rakennettu kolmiportaiseksi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lähes jokainen oppilas voi
joskus tarvita yleistä tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tehostettua ja erityistä tukea
saava oppilas tarvitsee vahvempaa ja
pitkäkestoisempaa tukea. Tällöin on
yleensä käytössä myös monenlaisia
tukimuotoja. Tehostettu tuki on yleistä tukea suunnitelmallisempaa.
Aikaisemmin oppilaalle on liian
usein tehty erityisopetuspäätös ja
oppiaineiden oppimääriä on yksilöllistetty, vaikka hän ei ole saanut paljoakaan tukea. Tämän ehkäisemiseksi
otettiin nyt käyttöön tehostettu tuki.
Rimaa ei tavoitteiden osalta alenneta, jos oppilas suinkin voidaan auttaa riman yli suunnitelmallisen tuen
avulla.
Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, jota ennen sekä huoltajaa että oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätöksen yhteydessä päätetään monista tärkeistä asioista, kuten oppilaan pääsääntöisestä
opetusryhmästä, avustajapalveluista
ja oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä. Päätöksessä on yksilöitävä
edellä mainitut asiat. Tämä tarkoittaa
sitä, että esimerkiksi avustajapalvelusta on kirjattava päätökseen se,
mihin oppilas on oikeutettu, yleisellä
tasolla olevat sanamuodot eivät riitä.
Uudet asiakirjat
arvioinnissa ja tuessa
Muutoksen myötä on otettu käyttöön uusia, lakisääteisiä asiakirjoja,
kuten pedagoginen arvio tehostettua
tukea varten ja pedagoginen selvitys
erityistä tukea varten. Näissä opettajat ja moniammatillinen henkilöstö
arvioivat oppilaan vahvuuksia ja tuen
tarpeita. Myös huoltajan ja oppilaan
näkemykset ovat arvokkaita. Näihin
asiakirjoihin kirjataan myös oppilaan
siihen asti saama tuki. Näin varmistetaan se, että uudelle tuen portaalle ei
3/ 2 0 12
8
teemaosuus
julkaistuissa erityisopetuksen tilastoissakin: erityiskoulujen ja niissä
opetettavien oppilaiden määrä on
vähentynyt jatkuvasti, kun taas kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä
opiskelevien oppilaiden osuus on lisääntynyt.
siirrytä, ellei oppilas ole saanut riittävästi tukea.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
kirjataan tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää jo
yleisen tuen aikana. Erityisen tuen
aikana oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaalla ei voi olla yhtä aikaa molempia suunnitelmia, vaan erityistä tukea
saavan oppilaan kaikki tuki kirjataan
HOJKS:iin.
Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään maininnut,
että erityistä tukea saavan oppilaan
opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja
luontaisessa opetusryhmässä aina
kun se on mahdollista. Tämä vaatii
uusien toimintatapojen omaksumista
ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kouluissa.
Siirtymävaiheissa tuen
tulee jatkua
On tärkeää, että tuki jatkuu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen ja vielä
toiselle asteelle sekä oppilaan vaihtaessa koulua. Tämän vuoksi uudistuksessa on kehitetty hallinnonalojen
välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä selkiytetty tiedonsiirtoon
liittyviä normeja.
Oppilasta koskevia tietoja siirretään siksi, että oppilasta voidaan tukea oikealla, hyväksi koetulla tavalla. Ellei tietoa tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista saada uuteen
kouluun, viivästyy tuen saaminen
aina. Siitä on yleensä seurauksena
oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien lisääntyminen. Oppilasta koskevat, salassa pidettävät tiedot tulevat
uudessa koulussakin ainoastaan niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä
oppilaan kanssa työskennellessään,
eivät koko henkilökunnan tietoon.
Oppivelvollisuutta voidaan
pidentää
Normien mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai kehityksessään
viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oppivelvollisuus
alkaa tällöin vuotta säädettyä aikaisemmin, siis kuusivuotiaana.
Osa niistä oppilaista, joilla on kielellisiä vaikeuksia, on pidennetyn op-
pivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn
oppivelvollisuuden päätöksiä on tehty maassamme melko kirjavin perustein, joissakin kunnissa niitä on jopa
nelinkertainen määrä joihinkin toisiin
kuntiin verrattuna. Tämän vuoksi uusituissa opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu pidennetty oppivelvollisuus tarkemmin kuin aiemmin.
On tärkeää, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan
tehdä jo lapsen ollessa viisivuotias
ja näin oppilas ohjautuu tuen piiriin
riittävän varhain. Tämän jälkeen
huoltaja päättää, osallistuuko lapsi
oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen jo viisivuotiaana. Tätä
päätöstä kannattaa harkita tarkkaan
myös siltä kannalta, mitä se merkitsee pitemmällä tähtäimellä. Aloittaessaan esiopetuksen viisivuotiaana,
on lapsen aloitettava ensimmäinen
luokka seitsemänvuotiaana. Koska
oppivelvollisuus ei voi jatkua välistä
tai lopusta, on oppilas yleensä suorittanut perusopetuksen 16-vuotiaana
ja silloin olisi löydyttävä jatkopaikka
toiselta asteelta tai muualta.
Muutos koskee kaikkia opettajia
ja sen toteuttamisessa rehtorien rooli on erityisen tärkeä. Se edellyttää
ennen kaikkea muutosta asenteissa,
mutta myös täydennyskoulutusta ja
määrätietoista kehittämistä sekä riittävien resurssien varaamista koulun
käyttöön.
Vanhempien rooli on tärkeä
Opetussuunnitelman perusteet sisältävät monissa kohdin määräyksiä
siitä, että huoltajille annetaan mahdollisimman paljon tietoa oppimisen
ja koulunkäynnin tuesta yleisellä tasolla. Huoltajat tarvitsevat tietoa uudesta kolmiportaisesta tuesta ja koulun uusista työskentelytavoista, kuten
samanaikaisopetuksesta ja joustavista
ryhmittelyistä.
Tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan yhä enemmän yleisopetuksen
ryhmissä. Tämä näkyy alkukesästä
Erityisen tiivistä yhteistyön tulee
olla vanhempien kanssa silloin, kun
oppilaalla on tuen tarvetta. Nykykoulussa vanhemmat ovat tasavertaisia yhteistyökumppaneita, joiden
asiantuntemusta oman lapsensa asioissa kuunnellaan ja heidät otetaan
mukaan tukemaan lastaan yhteisten
oppimis- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.
Teksti Pirjo Koivula
Pirjo Koivula toimii
opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Hänen vastuualueenaan ovat
oppimisen ja koulunkäynnin
tuen asiat.
9
3/ 2 0 12
Tuettu opetus
yleisopetuksen ryhmissä
lisääntyy
teemaosuus
Perusopetuslain muutokset
Perusopetuslain muutokset näkyvät koulun arjessa monin tavoin. Koulun eri työntekijäryhmät
ovat saaneet omaksua uusia työtapoja ja tukimuotoja, ja asioiden kirjaamiskäytännöt ovat muuttuneet. Tämä edellyttää myös asenteiden muutosta ja halua oppia uutta. Kunnissa käytäntöjä on
yhtenäistetty ja kouluja pyritään tukemaan monin tavoin.
V
uonna 2007 julkaistu erityisopetuksen strategia toi paljon
uusia ajatuksia ja ideoita perusopetuslain muutosten pohjaksi. Strategia olikin perusteellinen asiakirja,
jossa asioita tuotiin myös arjen tasolle monesta eri näkökulmasta.
Kelpo-hanke ennakoi
kehittämistä
Erityisopetuksen strategiaan pohjautuva Kelpo-hanke on toiminut
erinomaisena kehittämisen areenana.
Heti ensimmäiseen Kelpo-aaltoon
mukaan lähteneet kunnat ja koulut
ovat saaneet paljon etumatkaa ja ovat
voineet vaikuttaa lain valmisteluun ja
sisältöön.
Madekosken koulu ja Oulun kaupunki lähtivät hankkeeseen heti alussa ja ovat olleet mukana koko ajan.
Siitä on ollut hyötyä monessa mielessä. Henkilökunta on ollut mukana
suunnittelussa ja kehittämisessä, ja
uutta tietoa on ajettu sisään pikku hiljaa. Suurin hyöty on toivottavasti koitunut oppilaille, joille on yhteistyössä mietitty ja järjestetty ennakoivaa,
suunnitelmallista ja monipuolista
tukea.
Kelpo-hankkeessa on järjestetty
myös monia koulutuksia. Yliopistojen tuoma tutkimusnäkökulma ja
arviointi ovat olleet tervetullut lisä
kehittämistyöhön. Hankkeen kokonaissuunnittelu ja johtaminen on ollut
erinomaista, mistä kiitos Opetushallitukselle.
en näkökulmasta. Myös Oulussa on
hankkeessa ollut mukana muun muassa luokan- ja aineenopettajia, lastentarhanopettajia, keltoja (kiertävä
erityislastentarhaopettaja), psykologeja ja erityisopettajia. Yhteistyö on
ollut rikastuttavaa sekä uusia ajatuksia virittävää. Vertaistuki ja -oppiminen onkin ollut yksi tärkeimmistä
hankkeen eduista.
Uusi laki pyrkii inkluusioon
Perusopetuslain muutosten taustalla on inkluusion periaate. Siinä
ajatuksena on tuoda tuki sinne, missä
lapsi opiskelee. Myös Suomi on sitoutunut vuonna 1993 solmitun Salamancan sopimuksen mukaan edistämään inkluusiota opetuksessa. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus
opiskella omassa lähiesikoulussaan ja
lähikoulussaan.
Osa oppilaista kuitenkin tarvitsee,
ainakin jonkin aikaa, erityistä tukea.
Siihen tarvitaan erityisvälineitä ja
laajaa erityisosaamista. Tuota osaamista perusopetuksen opettajilla ei
ole ilman tuntuvaa lisäkoulutusta.
Oppilaille tulisi voida tarjota erityyppisiä opiskelumalleja, joissa heidän
koulunkäyntinsä onnistuu parhaiten;
samoin kuin pienille lapsille ja vanhuksille on tarjolla erilaisia hoitomalleja.
Muutoksia koulun arjessa
Kelpo-hankkeen etuna on ollut
kehittämistyö yhdessä eri työntekijäryhmien kesken. Näin hanketta ei
toteutettu pelkästään erityisopettaji-
Koulun arjessa on toki aina pyritty huomioimaan erilaisia oppijoita
ja heidän tarpeitaan. Nyt asioita tehdään suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, edelleen yhdessä
vanhempien ja eri työntekijäryhmien kanssa. Pyrimme näin maksimoimaan monipuolisen tiedon ja osaa-
3/ 2 0 12
10
misen. Uuden lain ja kolmiportaisen
tuen mallin omaksumiseksi ja uusien
toimintatapojen sisäistämiseksi on
kouluille järjestetty useita koulutuksia.
Uudet termit ja lomakkeet
hämäävät
Kolmiportaisen tuen (yleinen,
tehostettu ja erityinen tuki) mallissa kuvataan hyvin eri tukimuotojen
mahdollisuuksia sekä tuen määrän ja
laadun kasvamista eri tukemisen vaiheissa. Vaiheiden välillä käytetään
sanaa ”siirretään”, kuten ”siirretään
tehostettuun tukeen”. Siksi osa vanhemmista luulee, että heidän lapsensa konkreettisesti siirretään omasta
koulusta johonkin toiseen paikkaan
tai kouluun. Tämä saattaa aiheuttaa
epäilyksiä ja turhaa epävarmuutta.
Avoin keskustelu ja vanhempien kysymyksiin vastaaminen onkin olennainen osa yhteistyötä. Koulun oppilashuollolla on suuri merkitys uusien
käytänteiden käyttöönotossa ja niistä
tiedottamisessa vanhemmille.
Uusien käsitteiden sekamelska
on monille uuvuttavaa. Esimerkiksi
oppimissuunnitelma-nimitys näyttää
olevan harhaanjohtava. Opettajat ja
vanhemmat usein olettavat, että lomakkeeseen kirjataan vain erilaiset
teemaosuus
koulun arjessa
oppimisen ongelmat. Tarkoitus on
kuitenkin etsiä tukimuotoja ja ohjausta kaikkiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin (kuten käyttäytymisongelmat, sosiaalisemotionaaliset ja
psyykkiset ongelmat, ynnä muut) sekä kirjata ne oppimissuunnitelmaan.
Koulunkäynnin tukemisen suunnitelma olisikin ehkä kuvaavampi nimitys
oppimissuunnitelmalle. Tällöin koko
koulunkäyntiin liittyvän tuen kirjo
olisi paremmin ymmärrettävissä eri
tahoille.
Myös lomakkeiden sisällöt ovat
osittain toisiaan toistavia, kuten pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kohdalla. Usein tiedot kirjataan uusiin tietokoneohjelmiin, joiden opettelu vaatii opettajilta oman
aikansa. Uudet ohjelmat ovat vielä
kankeita ja vaativat lisätyöstöä. Tämä kaikki arjen keskellä vaatii aikaa
ja paneutumista.
Erityisopettajien uusi rooli
Laaja-alaisten erityisopettajien
työnkuvaan perusopetuslain muutokset ovat myös tuoneet haasteensa. Erityisopettajat ovat usein olleet
niitä, jotka ovat aluksi saaneet eniten
tietoa uudesta laista ja jakaneet sitä
eteenpäin kouluissaan.
Tukimuotojen suunnittelussa ja
niiden kirjaamisessa tarvitaan usein
erityisopettajien osaamista ja tukea.
Erityisopettajat ovat tarjonneet myös
opettajille konsultaatiota erilaisiin
oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin
pulmiin. Konsultaatio onkin erityisopettajilla lisääntynyt huomattavasti.
Onneksi siihenkin, ainakin Oulussa,
on ollut mahdollista saada koulutusta.
Monenlaiset palaverit ja verkostojen kanssa työskentely vievät paljon
aikaa. Erilaisia oppimisen tukemisen välineitä ja materiaaleja etsitään
11
ja hankitaan oppilaille yhteistyössä koulunkäynninohjaajien kanssa.
Myös vanhemmat ovat erityisopettajaan yhteydessä aina tarvittaessa.
Erityisopettajan työnkuvan ja työajan soisikin jo muuttuvan. Pelkät
opetettavat tunnit eivät kata kaikkea
tätä työaikaa. Näitä asioita tuleekin
miettiä koko maan tasolla ja pyrkiä
paremmin oppilaita, vanhempia ja
koko kouluyhteisöä palvelevaan kokonaisuuteen.
Teksti Helena Nykänen
Kasvatustieteiden maisteri
Helena Nykänen toimii erityisopettajana ja luokanopettajana Madekosken ja Heikkilänkankaan
kouluissa Oulussa.
Kuvat Jari Hämäläinen,
ADHD-liitto ry
3/ 2 0 12
teemaosuus
Kaikki oppimaan – Yksilöllisen
oppimisen tukeminen ryhmässä
Oppilaan tuen tarpeisiin tulisi vastata heti tarpeen ilmetessä. Monet pedagogiset ratkaisut ja
oppimisen ohjaamisen strategiat hyödyttävät koko luokkaa. Niitä käyttämällä autetaan erityisesti
oppilaita, jotka tarvitsevat kielellistä tukea, tukea keskittymiseen, itsesäätelyyn, toiminnanohjaukseen tai sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
J
okaisessa koululuokassa on monenlaista tukea tarvitsevia oppilaita. Perusopetukseen on luotu
kolmiportaisen tuen malli: yleinen,
tehostettu ja erityinen tuki. Tukijärjestelmässä eri tuen muodot muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden, jossa tuen määrä ja laatu muuttuvat oppilaan tarpeiden mukaan.
Tavallisimpia yleisen tuen muotoja
ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen,
mikä mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa keskeisenä tuen
muotona. Myös opetusta, joka soveltuu kaikille oppilaille voi kutsua
eriyttäväksi opetukseksi. Eriyttävän
opetuksen perusperiaate on, että pedagoginen, sosiaalinen ja fyysinen
oppimisympäristö muokataan oppilaille sopivaksi.
Tunne oppilaasi
Opettajan ja koulunkäynninohjaajan on tärkeää tuntea oppilaat hyvin.
Opetuksen suunnittelu ja eriyttäminen on muutoin vaikeaa. Oppilaiden
vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen on erityisen tärkeää,
sillä niiden varaan voi rakentaa oppilaan itsetuntoa tukevaa oppimista.
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada
onnistumisen kokemuksia koulussa.
Se on hyvän ja tehokkaan oppimisen
tae.
laan vahvuudet ja pulmakohdat oppimisessa tulisi arvioida huolellisesti.
Paras kuva oppilaasta saadaan monien eri tahojen yhteistyöllä ja hyvällä
tiedon siirrolla.
Kun oppilaan oppimis- ja työskentelytavat tunnetaan hyvin, on helpompi asettaa riittävän konkreettiset
tavoitteet oppimissuunnitelmaan ja
henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli
HOJKS:iin.
Luo myönteinen ilmapiiri
Oppilaan hyvä tuntemus perustuu
myös hyvään kodin ja koulun yhteistyöhön. Vanhemmat voivat antaa
koululle sellaista tärkeää ja arvokasta tietoa oppilaasta, joka helposti voi
jäädä koulussa huomaamatta. Oppi-
Hyvässä ilmapiirissä oppii parhaiten. Koulussa kannattaa tuhlata aikaa
ja voimavaroja luokkien ryhmäyttämiseen, työrauhan rakentamiseen,
oppilaiden kaverisuhteiden tukemi-
3/ 2 0 12
12
seen ja moninaisuutta kunnioittavan
kouluyhteisön luomiseen.
Oppilaiden on tärkeää tietää, mitä
heiltä odotetaan. Sen vuoksi tarvitaan ryhmän selkeät säännöt, jotka
tarvittaessa visualisoidaan. Säännöt
voidaan laatia yhdessä oppilaiden ja
koko kouluyhteisön kanssa. Oppilaat
sitoutuvat sääntöihin paremmin, kun
ovat voineet olla itse niitä laatimassa.
Sääntöjen tulee olla riittävän selkeitä
eikä niitä saa olla liikaa. Seuraamusten sääntöjen rikkomisesta ja palautejärjestelmien tulee olla myös selkeitä.
Koulujen käyttöön on kehitetty hyväksi koettuja ohjelmia ja mittareita
luokkien ja kouluyhteisön ilmapiirin
parantamiseksi. Esimerkiksi Suomen
teemaosuus
mielenterveysseuran hankkeessa on
kehitetty luokan ilmapiirikysely ja
Kelpo-verkostohankkeessa on luotu
Työrauha kaikille -toimintamalli.
Tue ymmärtämistä
Oppilaiden ymmärtämistä voidaan tukea monin tavoin. Ohjeet on
hyvä antaa yksi tai muutama kerrallaan. Aina kannattaa myös varmistaa,
ovatko oppilaat ymmärtäneet ohjeet.
Ohjeet voi antaa vaiheittain, mikä tukee myös toiminnanohjausta. Osalla
oppilaista voi olla vaikeuksia muistaa
ohjeita, joten niiden toistaminen esimerkiksi toisin sanoin tukee muistamista.
Avainsanat ja uudet käsitteet kannattaa aina avata esimerkiksi ennen
uuteen tekstiin tutustumista. Monissa
luokissa on jo niin kutsutut älytaulut,
jotka mahdollistavat helposti visualisoinnin ja kuvien käytön puheen
tukena.
Luokan aikuisten puheen selkeys
lisää puheen ymmärtämistä. Opetta-
jien ja koulunkäynninohjaajien tulisi
välttää liian vaikeita tai monitulkintaisia ilmaisuja ja hankalia lauserakenteita. Oppilaat hyötyvät myös
siitä, että ymmärtämisen kannalta
keskeiset sanat alleviivataan tekstistä
tai kirjoitetaan kappaleen avainsanat
kappaleen marginaaliin.
Osa oppilaista hyötyy selkoteksteistä. Joissakin kouluissa onkin oppiaineen keskeisistä teksteistä tehty
selkoversioita tai ainakin selkiytetty
usein varsin käsitteellistä oppikirjatekstiä. Selkokielisiä kirjoja löytyy
helposti äidinkielen tunneille opetuksen eriyttämisen tueksi kirjastoista.
Tietoa selkokielestä ja selkokielisistä
materiaaleista löytyy myös Papunetin
ja Selkokeskuksen verkkosivuilta.
Ryhmittele oppilaita
joustavasti
Luokka voidaan jakaa monella tavalla erilaisiin ryhmiin, jolloin opiskellaan koko luokkaa pienemmissä
ryhmissä. Tutkimus osoittaa, että harkittu ryhmittely ja ryhmien toiminnan
13
järjestelmällinen organisointi parantaa oppimistuloksia.
Ryhmiä voi muodostaa muun muassa oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Eri-ikäiset oppilaat voivat työskennellä yhdessä. Esimerkiksi kummioppilaiden työskentely yhdessä
nuorempien oppilaiden kanssa lisää
turvallisuuden tunnetta ja rakentaa
yhteisöllisyyttä. Taitotason mukainen
ryhmittely on yleistä matematiikassa
sekä äidinkielessä.
Työrauhaa tukee myös samanaikaisopetus, jolloin luokassa on kaksi
opettajaa samanaikaisesti. Se mahdollistaa myös välittömän reagoinnin
oppimisen solmukohtiin ja oppimisen
pulmat voidaan havaita nopeasti. Samanaikaisopetus mahdollistaa myös
tehokkaan opetuksen eriyttämisen ja
luokan jakamisen erilaisiin ryhmiin.
Jäsennä ja ennakoi
Oppilaan koulun arjen jäsentäminen tukee erityisesti oppilaita, joilla
on pulmia toiminnanohjauksessa.
3/ 2 0 12
teemaosuus
Koulupäivää voi jäsentää esittämällä
koulupäivän rakenne kuvastruktuurin
avulla tai vain kirjoittamalla päivän
tapahtumajärjestys oppilaille näkyväksi. Lisäksi voidaan jäsentää tehtäviä. Oppilaalla voi olla tehtävälista
pulpetilla, jonka avulla hän etenee
tehtävästä toiseen. Koulussa voidaan
jäsentää myös aikaa ja fyysistä ympäristöä.
Kun oppilaat ovat tietoisia, mitä
koulussa tapahtuu, se auttaa useimpia oppilaita jäsentämään arkeaan.
Koulussa tulisi mahdollisuuksien
mukaan välttää yllättäviä tapahtumia
ja epäselvää ohjeistusta. Jokaisen
koululuokan seinällä tulisi olla kalenteri, johon on merkitty näkyvästi
kouluviikon tapahtumat.
Anna riittävästi palautetta
Säännöllinen ja johdonmukainen
palaute lisää oppilaiden motivaatiota
ja parantaa oppimistuloksia. Palautteen antaminen oppilaille eri tavoin
on yksi koulun aikuisten tärkeimpiä tehtäviä. Aina suullinen palaute
ei kuitenkaan riitä. Joskus tarvitaan
niin kutsuttuja palkkiojärjestelmiä
ryhmän tai yksittäisen oppilaan työskentelyn ja oppimisen avuksi.
Palkkiojärjestelmien lisäksi voidaan käyttää sopimuksia, tavoitetauluja ja taitojen tekemistä näkyväksi.
Oppilaat voivat antaa myös toisilleen palautetta. Korjaava palaute on
parempi antaa oppilaan ja aikuisen
kahdenkeskisessä tilanteessa. Kaikki
oppilaat tarvitsevat myönteistä palautetta.
Tee oppimisesta mielekästä
Oppilaalle sopivan tasoiset ja mielekkäät tehtävät lisäävät motivaatiota
ja onnistumisen kokemuksia koulussa. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten
silloin, kun oppija voi itse olla aloitteellinen. Esimerkit voivat olla oppilaiden maailmasta. Toiminnan tulisi
olla myös oppilaan kasvua tukevaa ja
ikätasoista. Kun oppimistilanteet viedään autenttiseen ympäristöön ja oppiminen linkitetään elävään elämään,
se lisää oppilaiden kiinnostusta.
Kaikille oppilaille tulisi tarjota valinnan mahdollisuuksia. Kun oppilas
voi itse valita, hän sitoutuu paremmin
tehtävään. Valintatilanteet tulee aluksi tehdä helpoksi; esimerkiksi valinta kahden vaihtoehdon välillä riittää
aluksi.
Käytä opetusmenetelmiä
monipuolisesti
Perinteisesti oppilaat ovat koulussa olleet opetuksen vastaanottajia
eivätkä niinkään aktiivisia toimijoita.
Nykyisin korostetaan oppijan omaa
aktiivisuutta. Opettajan on hyvä tiedostaa, että menetelmällisestikin
oppilaat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja. Toinen oppilas voi opiskella
parhaiten hyvinkin strukturoitujen
tehtävien avulla, toiset oppilaat ovat
itseohjautuvia.
Koulupäivän tulisi sisältää yhdessä
tekemistä ja yksin
työskentelyä. Esimerkiksi matematiikkaa voi opiskella
myös toiminnallisesti. Opettaja voi
huomioida eri oppimistyylit silloin, kun
hän käyttää monipuolisia menetelmiä.
Oppimaan oppiminen on tullut yhä
3/ 2 0 12
14
tärkeämmäksi taidoksi. Opiskelutaitojen opettaminen, kuten luetun
ymmärtämisen tai muististrategioiden opettaminen kaikille oppilaille
tehostaa oppimista.
Teksti Marjatta Mikola
Kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Marjatta Mikola työskentelee
ohjaavana opettajana Haukkarannan koulussa. Hän on tehnyt väitöskirjan yhdessä oppimisen
edellytyksistä perusopetuksessa.
Hyödyllisiä linkkejä
opetuksen tueksi
www.valteri.fi (Ohjausta, koulutusta
ja materiaaleja.)
www.nmi.fi (Koulutusta ja materiaaleja.)
Kelpo-kehittämisverkot: esim.
www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi (Paljon ilmaista aineistoa eriyttämisestä ja hyödyllisiä linkkejä.)
www.oph.fi/download/46882_
varikkaat_oppilaamme_pdf
(Kuvaus yleisopetuksen luokan ja
erityisluokan yhdistämisestä ja oppimistyyleittäin jaettujen ryhmien oppimisen ohjaamisesta.)
www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset_materiaalit/työrauha_kaikille_opas_ohjaajille (Tukitoimimalli
yläkoulujen työrauhaongelmiin.)
http://mielenterveysseura.fi/
files/1023/Pulinapaja_2007_2011_
Työrauhaa_rakentamassa.pdf
(Käytännöllinen opas yläkoulun työrauhan parantamiseksi, sisältää mm.
luokan ilmapiirikyselyn.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
ja THL: Yhteispeli-hanke, verkkosivustot aukeavat syksyllä 2012
(Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen
kehittäminen.)
www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus/oppaatjakuvat.
html (Kuvia toimintojen jäsentämiseen, osittamiseen, tarkkaavuuden
tukemiseen, puheen tueksi.)
www.papunet.net (Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä. Sisältää
myös osion, jossa asiaa ja ohjeita
kuvilla kerrottuna.)
www.selko.fi (Kokoelma suomenkielisistä selkosivustoista.)
teemaosuus
Kolumni
Erityisopetuksen
tulevaisuus
E
rityisopetus elää juuri nyt murroksessa. Vaikuttaa
siltä, että erityiskouluja ja -luokkia ollaan vauhdilla
ajamassa alas, ja osin näin on jo tehtykin. Puhutaan
integraatiosta tai inkluusiosta, erityistä tukea tarvitsevan
oppilaan oikeudesta osallistua yhteisopetukseen omassa
lähikoulussa, kun riittävät yksilölliset tukitoimet toteutuvat. Erityisopetus ja erityisluokat nähdään epätasa-arvoisena, jopa syrjivänä tekijänä. Haluan nyt tuoda esille
erityisoppilaan vanhemman ajatuksia tästä asiasta.
kuinka sekaisin yksi oppilas voi saada pienen luokan normaalin päivän.
Kuullessani ensimmäisen kerran inkluusiosta minulla kieltämättä heräsi ensin vastustus asiaa kohtaan. Lukiessani aiheesta enemmän mietin, etteivät inkluusion
puolestapuhujatkaan aina välttämättä ymmärtäneet mistä puhuivat. Esimerkiksi kielellisiin erityisvaikeuksiin
suuntautuneiden erityisluokkien vertaaminen apukouluun
tuntui minusta melko epäkorrektilta. Samoin autismin,
Aspergerin oireyhtymän, adhd:n ja kielellisen erityisvaikeuden kuittaaminen vain hienoina diagnooseina sai
karvani nousemaan pystyyn. Kuitenkin olen hiljalleen
lämmennyt inkluusion perusajatukselle, kunhan vain sen
toteutus mietitään tarkkaan.
Erityisoppilaamme aloitti peruskoulunsa dysfasialuokalla kahdeksan oppilaan pienryhmässä seitsemän vuotta sitten. Pohjaa koulun aloittamiseen koululaisemme
oli saanut kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistuneessa
päiväkodissa integroidussa ryhmässä. Pidennetty oppivelvollisuus oli alusta asti selvä asia, mutta koulupaikan
saaminen erityisluokalta vaikea-asteisesta semanttispragmaattisesta kielihäiriöstä huolimatta oli epävarmaa. Kun
asia lopulta varmistui, tuntui se silloin kuin olisimme
voittaneet lotossa.
Inkluusiossa on taustalla erittäin tärkeä asia, tasavertaisuus. Erityistä tukea eniten tarvitsevien oppilaiden
kohdalla tasavertaisuutta ei mielestäni kuitenkaan ole
tasapäistäminen, vaan oikeus saada oppilaan omista lähtökohdista paras mahdollinen saatavilla oleva apu ja tuki oppimiseen. Toivon todella, ettei tätä asiaa unohdeta.
Opiskelu erityisluokassa ammattitaitoisen erityisopettajan
ohjauksessa, missä myös kaikki apu- ja tukikeinot ovat
tarvittaessa välittömästi saatavilla, on mielestäni edelleen
paras vaihtoehto oppilaalle, jolla on esimerkiksi merkittäviä kielellisiä ongelmia. Kaiken parin viime vuosikymmenen aikana erityisopetukseen kertyneen tietotaidon sekä
kaikkien apuvälineiden ja erityisopetuksen menetelmien
saaminen jokaiseen yleisopetuksen luokkaan on kyllä
melkoinen haaste.
Erityistä tukea tarvitseva koululaisemme pääsi toivomallemme erityisluokalle kouluun, josta on jokunen
oppilas vaikea-asteisesta kielellisestä erityisvaikeudesta
huolimatta ponnistanut jopa lukion kautta yliopistoon
saakka opinnoissaan.
Koulussa toteutuu fyysinen integraatio, jossa opiskellaan omissa luokissa, mutta muuten toimitaan yhteisissä
tiloissa. Tarvittava apu, tukitoimet ja erityisosaaminen
ovat olleet tähän saakka aina helposti ja nopeasti saatavilla. Kiitos ammattitaitoisten erityisopettajien ja avustajien,
koulunkäynti on pääasiassa sujunut hyvin ilman suurempia ongelmia. Toisella kerralla, kun adhd-lääkitys aamulla
koululaiseltamme unohtui, hoitui asia opettajalta luovasti
nopealla lukujärjestyksen muutoksella – opiskelua ulkoilun merkeissä normaalin luokassa työskentelyn sijaan. Se
ensimmäinen kerta ilman lääkettä kun riitti näyttämään,
Teksti Tuomo Leppänen
Tuomo Leppänen toimii Päijät-Hämeen dysfaattisten ja
kuulovammaisten lasten tuki ry:ssä ja
on kielihäiriöisen lapsen isä.
Kuva Kaisa Leppänen
15
3/ 2 0 12
teemaosuus
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN
LAPSEN JA NUOREN ITSENÄISEN
ELÄMÄN TUKEMINEN
Tiistaina 9.10.2012, kello 18–20
Koulutuskeskus Tavastia, auditorio, Hattelmalantie 8, 13100 Hämeenlinna
Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus
voivat aiheuttaa haastetta kotona, vapaa-ajalla, koulussa ja koulun jälkeisen itsenäisen elämän
rakentamisessa. Nämä haasteet ovat usein voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota tukimuotoihin. Hymy ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa
järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset arjen tukitoimet
ja vapaa-ajan mahdollisuudet vahvistavat kohti itsenäistä aikuisuutta.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat, neuropsykiatrisen
kirjon ihmiset, kasvatus- ja opetusalan henkilöstö ja opiskelijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen
esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumisia.
OHJELMA
18.00–18.10
Tilaisuuden avaus
18.10–18.50
Nuoren koulupolun tukeminen,
TtM, ammatillinen erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja
Tuula Palomäki-Jägerroos, ADHD-liitto ry
18.50–19.10
Mielekäs vapaa-aika,
Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, Aivoliitto ry
19.10–19.40
Omien vahvuuksien löytäminen,
Vertaistoiminnan suunnittelija, kokemusosaaja
Jan-Mikael Fredriksson Autismi- ja Aspergerliitto ry
19.40–20.00
Keskustelua illan aiheista ja mahdollisuus tutustua liittojen
esitemateriaaleihin
20.00
Tilaisuus päättyy
Lisätietoja:
henna.niskala@adhd-liitto.fi, elina.salo@aivoliitto.fi tai elina.vienonen@autismiliitto.fi
3/ 2 0 12
16
teemaosuus
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI
KOTONA, PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA
10.10.2012 klo 17.15–20.00
Talvisalon koulu, Muurarinkatu 4, Savonlinna
Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus
voivat aiheuttaa erilaisia haasteita kotona, päivähoidossa ja koulussa. Nämä haasteet ovat osaltaan
myös voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota kasvatuskäytäntöihin. Itä-Savon Puatti ry
yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset kasvatuskäytännöt ja arjen tukitoimet
vahvistavat oppimista, käyttäytymisen hallintaa ja arjessa selviämistä.
Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ja kasvatus- ja opetusalan henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun
ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen
ei ole ennakkoilmoittautumista.
OHJELMA:
17.15–17.45
Kahvittelua Talvisalon koulun oppilaiden järjestämänä
(sisältää vapaaehtoisen kahvimaksun oppilaiden toiminnan hyväksi)
ja liittojen esitemateriaaleihin tutustumista
17.45–18.00
Tervetuloa, tilaisuuden avaus,
Kati Sairanen, puheenjohtaja, Itä-Savon Puatti ry
18.00–18.30
Strukturointi ja strukturoinnin välineet,
Elina Vienonen, järjestösuunnittelija, Autismi- ja Aspergerliitto ry
18.30–19.00
Aistitiedon erilaisuuden huomiointi ohjauksessa,
Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry
19.00–19.30
Kommunikoinnin tukeminen,
Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto ry
19.30–20.00
Vapaata keskustelua
20.00
Tilaisuus päättyy
Lisätietoja:
anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi, risto.lappalainen@aivoliitto.fi
tai elina.vienonen@autismiliitto.fi
Itä-Savon
Puatti Ry
17
3/ 2 0 12
puheenjohtaja
Värikästä syksyä koko
adhd-kentälle
Syyskuu on perinteisesti täynnä eri
värejä, joilla rikas luontomme meitä
hemmottelee. Usein kalenterimme-
kin ovat tässä vaiheessa värikkäitä
täytyttyään erilaisista harrastuksista,
työtehtävistä ja monista muistakin tapahtumista, joihin innolla haluamme
osallistua. Kaikki uusi viehättää, koukuttaa, vaikka samalla saattavatkin
perhoset leikkiä piirileikkiä vatsassa, kun uudet asiat myös jännittävät.
ADHD-liiton keskustoimistollakin
ovat uudet tuulet puhaltaneet loppukesällä ja nyt vielä syksynkin aikana.
Pitkäaikainen toiminnanjohtajamme
Virpi Dufva vaihtoi vanhustyön pariin ja hänen tilalleen saimme lasten
ja nuorten parissa pitkän uran tehneen
Nina Hovén-Korpelan uudeksi toiminnanjohtajaksemme. Näin lehtemme välityksellä kiitän vielä Virpiä hänen panoksestaan liittomme kehittäjänä ja toivotan Ninan tervetulleeksi
jatkamaan merkittävää työtä kaikkien
adhd-oireisten henkilöiden ja heidän
verkostojensa paremman tulevaisuuden hyväksi. Toiminnanjohtaja tarvitsee avukseen toimivan tiimin, ja
sijaistavana järjestösuunnittelijana on
työnsä aloittanut Henna Niskala, kun
vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen on jäänyt ”vauvalomal-
3/ 2 0 12
18
K
ädessänne on jälleen hyvän kolmikantayhteistyömme tuloksena yhdessä koottu jäsenlehti.
Toivottavasti jokainen lukija löytää
lehdestämme jälleen jotain omaa,
yhteistä ja jaettavaakin.
le”. Onnea ja menestystä sekä Hennalle että Mirjamille uusissa tehtävissä. Kuluvan syksyn aikana teistäkin
moni pääsee varmasti tutustumaan
uusiin työntekijöihimme, joko aivan
kasvotusten tai muulla tavoin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä liiton kaikkiin
toimijoihin aina, kun siihen tarvetta
ilmenee, yhdessä saamme enemmän
aikaiseksi, ilot tuplattua ja harmit toivottavasti ainakin puolitettua.
Raikasta syysmyötätuulta ja reipasta syksyä kaikille lukijoille!
PS. Oletko jo kuullut uudesta kirjasta ”ADHD diagnosointi, hoito ja
hyvä arki”? Kirja on tehty yhteistyössä ADHD-liiton kanssa, ja se on
hyödyllinen tietopaketti adhd:stä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan
voit tilata mm. ADHD-liitosta nettisivuiltamme osoitteesta http://www.
adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti.
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
N
imeni on Nina Hovén-Korpela.
Aloitin liiton uutena toiminnanjohtajana elokuun alussa.
Peruskoulutukseltani olen toimintaterapeutti. Sen jälkeen olen opiskellut johtajuutta ym. vuosien saatossa
paljon. Tällä hetkellä viimeistelen
YMK-opintojani Arcadassa.
Olen aiemmin työskennellyt vanhusten ja vammaisten palvelutalon
johtajana sekä henkilöstöhallinnon
että lastenhuollon linjajohtajana.
Järjestötyöstä minulla on kokemusta
kahteen otteeseen MS-liiton palveluksessa.
Asun Hyvinkäällä, missä ison osuuden vapaa-ajastani vie puutarha, jossa viihdyn puuhastelemassa. Minulla
on kolme lasta, jotka kaikki ovat jo
aikuisia. Muita vapaa-ajan harrastuksia ovat liikunta ja matkustelu. Myös
S
ade – mikä ihana tekosyy! Harvoin olen töiden alkaessa tuntenut oloni näin levänneeksi ja
rentoutuneeksi. Sisätiloihin ja päiväunille tuli hypättyä lähestulkoon aina,
kun sadepisarat alkoivat takoa nenänpäätä. Liika on toki liikaa ja kun vettä
roimi niin, ettei sekaan ollut mahtua,
tuli surku maanviljelijöitä, joiden
sato oli vaarassa. Onneksi mukaan
mahtui myös aurinkoisia hetkiä ja
kuin itsestään vanhempieni mökki
sai uuden ulkoverhouksen, pakastin
täyttyi mansikoista ja hollantilaiset
vieraamme oppivat paljon uusia asioita Suomesta, suomalaisista ja Helsingistä. Ihana kesä!
Ihanan kesän jälkeen saapuu ihana
uusia työntekijöitä
moottoripyörän selästä minut saattaa
löytää aina kesäaikoina.
Olen perusluonteeltani positiivinen. Pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Hakeuduin ADHD-liiton
palvelukseen, koska minusta järjestötyö on kiinnostavaa. Haasteita riittää
ja aika ei koskaan käy pitkäksi. Erilaiset projektit ja muut hankkeet rytmittävät työtä, mutta fokus on kuitenkin
aina liiton jäsenistössä, jolle palvelut
tarjotaan. Myös verkosto- ja asiantuntijatyö on tärkeää.
Olen saanut liitossa tiimikseni
asiantuntijajoukon, jonka kanssa
yhteistyössä voimme edistää adhdasiaa ja luoda uutta. Haasteenamme
tulee olemaan muuttuva yhteiskunta
ja taloustilanne, joka omalta osaltaan
heijastuu kaikkiin meihin.
Järjestöväkeä tulen tapaamaan
syksyn aikana, kun ensin olen asettunut taloksi täällä liiton toimitiloissa.
Odotan innolla tapaamistanne!
Kaunista syksyn jatkoa!
Nina Hovén-Korpela
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
syksy. Näin aavistelen. Hyvää lupaa
muun muassa se, että sain aloittaa
työt ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana. Pestini on äitiysloman mittainen. Olen enemmän kuin innoissani
uudesta työstäni! Työkaverit vaikuttavat mahtavilta ja työtehtävät mielenkiintoisilta. Tästä on hyvä aloittaa.
Koen, että työskentely ADHD-liitossa sopii loistavasti jatkoksi sille,
mitä olen aiemmin tehnyt. Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri.
Opintojeni ohessa tein usean vuoden
ajan sijaisuuksia pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kohtasin lukemattomia erilaisia, ja silti niin samanlaisia, lapsia. Opintojeni ollessa
loppusuoralla, sain mahdollisuuden
työskennellä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa ja sydämeni suli
järjestötyölle. Valmistumiseni jälkeen
toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja lähdin Brysseliin ihmettelemään, miten
ne päätökset siellä oikein syntyvät.
Toimin työelämävalmennettavana
Suomen pysyvässä edustustossa sosiaali- ja työelämäkysymysten parissa
ja olen erittäin kiitollinen kaikesta siitä, mitä sain oppia ja kokea. Suomeen
palattuani työskentelin jonkin aikaa
työhyvinvoinnin parissa ja voilà: nyt
olen täällä.
Odotan innolla sitä, mitä uusi
työni tuo tullessaan. Paikallisyhdis-
tysten toiminta ja vapaaehtoisten
jaksaminen on äärimmäisen tärkeää
ja kannan ilolla oman korteni kekoon
auttaakseni jäsenistöä. Järjestö- ja
vapaaehtoistyö on tuttua minulle
myös ”siviilissä”, sillä toimin vapaaehtoisystävänä seuraa ja virkistystä
kaipaaville vanhuksille. Tapaamiset
heidän kanssa ovat olleet antoisia ja
toisinaan myös hullunkurisia. Kun
vierailin vanhustenkeskuksessa ensimmäistä kertaa, vilkaisi eräs mummu minua päästä varpaisiin ja kysyi:
”Kauanko sinulla kesti pukea nuo
housut jalkaasi?”. Hän oli sitä mieltä, että pöksyni olivat turhan piukat.
Tilanne päättyi meidän molempien
nauruun, mutta seuraavaa tapaamiskertaa varten pukeuduin – ihan noin
varmuuden vuoksi – hameeseen. Parhaimmillaan vapaaehtoistyö ottaa vähän ja antaa paljon. Tämä mummukin
osoittautui myöhemmin oikein kultaiseksi tuttavuudeksi.
Jos koette, että yhdistyksenne kaipaa tukea, niin ottakaahan yhteyttä.
Olen täällä teitä varten.
19
3/ 2 0 12
Oikein ihanaa syksyn alkua
toivotellen,
Henna Niskala
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry
lyhyesti
Tuore tutkimustulos:
adhd ei häviä iän myötä
A
dhd mielletään yhä usein
vain lasten ja nuorten ongelmaksi, vaikka myös monet aikuiset kamppailevat samojen oireiden kanssa. Hollantilainen tutkimusryhmä on tuoreella
tutkimuksellaan kerännyt näyttöä
siitä, ettei adhd häviä iän myötä.
Tutkimusryhmä toimitti adhdoireita kartoittavan kyselylomakkeen 1494:lle 60–94-vuotiaalle
henkilölle. Vastausten perusteel-
la kutsun strukturoituihin diagnostisiin haastatteluihin sai 231
osallistujaa.
Tutkijoiden mukaan yli
60-vuotiaista noin 3 % täytti
adhd:n kriteerit. Yleisyys on samaa suuruusluokkaa kuin lasten ja
nuorten keskuudessa. Heistä 3-7
sadasta täyttää vastaavat kriteerit.
Tutkijat havaitsivat 60–70-vuotiailla merkittävästi enemmän oireita kuin 71–94-vuotiailla.
Iäkkäämpien ihmisten tarkkaavaisuushäiriöitä on tutkittu
vähän, mikä osaltaan lisää tulosten mielenkiintoisuutta. Tutkimukseen voi perehtyä tieteellisen British Journal of Psychiatry
-lehden internet-sivuilla http://
bjp.rcpsych.org/. Artikkelin nimi
on Prevalence of attention-deficit
hyperactivity disorder in older
adults in The Netherlands.
ADHD-liiton sopeutumisvalmennusta
9.-11.11.2012 Teemakurssi
vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi
Tavoitteet:
- tiedon saaminen adhd:stä ja sen liitännäisoireista
- käytännön keinojen saaminen adhd-oireisen tukemiseksi
- vertaisuuden kokemuksen saaminen
- omien voimavarojen tukeminen
Ilmoittautuminen:
puhelimitse 045 657 7876 tai [email protected]
Kurssilaisten omavastuuosuus on 50€/hlö (sisältää majoituksen ja täysihoidon)
Kurssipaikka: Palvelukeskus Iiris, Helsinki
Hakuaika päättyy: 30.9.2012
Uusi adhd-aiheinen kirja ilmestynyt
ADHD
Diagnosointi, hoito ja hyvä arki
Tässä kirjassa kerrotaan monipuolisesti, miten lasta, nuorta ja aikuista voi
tukea, jos hänellä on ADHD, ja mistä ADHD-oireinen löytää itse apua ja
tukea. Teoksessa esitellään myös, miten ADHD ilmenee, miten se diagnosoidaan ja millaista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla. Kirja on hyödyllistä
luettavaa opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä
vanhemmille ja muille läheisille, jotka kaipaavat vinkkejä ADHD-oireisen
tukemiseen. Teos soveltuu myös hyvin nuorille ja aikuisille, joilla itsellään on
ADHD.
Kirjan on toimittanut Virpi Dufva (entinen ADHD-liiton toiminnanjohtaja)
ja Mirjami Koivunen ADHD-liitosta ja kustantanut PS-kustannus. Kirjaa voi
tilata ADHD-liitosta www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti.
ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tilata kirjaa syyskuun
loppuun asti, normaalia jäsenhintaa edullisemmin, hintaan 30,52 €.
3/ 2 0 12
20
Vertaistuesta voimia
- vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu
27.–28.10.2012 Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki
Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville ryhmänohjaajille että vertaisryhmää jo jonkin aikaa
ohjanneille. Kouluttajana toimii ryhmänohjaajakouluttaja Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta.
Ohjelma
LAUANTAI 27.10.
11.30 Lounas
12.30–13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen
13.15–17.00 Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita
17.00–18.00 Adhd & vertaistuki (Anna-Elina Pajunen, toimintaterapeutti)
18.00–19.00 Päivällinen
SUNNUNTAI 28.10.
Aamupala
9.00–9.30 Hyvää huomenta
9.30–11.30 Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen
11.30–12.30 Lounas
12.30–14.00 Vertaisryhmän suunnittelua
14.00–14.30 Viikonlopun eväät ja palautekeskustelu
14.30 Koulutuksen päätös
Koulutusviikonloppu on tarkoitettu ADHD-liitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille, ja on
heille maksuton. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Koulutukseen mahtuu 18
henkilöä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 5.10.2012.
Osallistujille maksetaan majoitus Sokos Hotel Pasilassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä
sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan.
Torstain 11.10.2012 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme
50 % korvauksen majoitus- ja ateriakuluista suoraan ilmoittautuneelta.
Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset:
Järjestösuunnittelija Henna Niskala, [email protected], puh. 050 400 6478.
ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin.
21
3/ 2 0 12
Ajatuksissa armeija
Tänäkin syksynä moni poika ja nykyään myös yhä useampi tyttö päätyy kutsuntojen kautta suorittamaan varusmiespalvelusta eri puolille Suomea. Tilanne on jännittävä ja herättää varmasti
monenlaisia ajatuksia niin varusmiespalvelukseen valmistautuvan nuoren kuin hänen lähipiirinsäkin mielessä.
J
okainen meistä on varmasti kuullut isien tai veljien, sisartenkin
kertomuksia omasta palvelusajastaan, sopivin maustein ja muistoin varustettuina. Lukemattomat
ovat myös ne tarinat, joita isovanhempamme tai heidän vanhempansa
ovat kertoneet niiltä ajoilta, jolloin
sota oli totta meidänkin maassamme.
Kutsuntoihin käy monen adhdoireisen nuorenkin tie. Tähän lehteen
haastattelimme erästä adhd-oireista
nuorta miestä, jonka palvelusaika on
jo onnekkaasti ohi ja sotilaspassi komeilee kirjahyllyssä muiden muistojen rinnalla.
Mitä tapahtui
kutsunnoissa?
-Kutsuntoja edelsi lääkärintarkastus ja omalta osaltani se
tarkoitti sitä, että silloinen adhdlääkitykseni tuotti minulle pettymyksen armeijaan menon suhteen
ja sain vuoden lykkäystä. Vuoden
kuluttua menin uudelleen terveystarkastukseen, adhd-lääkitykseni
oli loppumassa ja olin siis armeijakelpoinen.
Itse kutsunnoissa poliisi tarkasti
henkilöllisyyden, sosiaalityöntekijä hoiti oman osuutensa ja sokerina pohjalla minullekin määrättiin
palveluspaikka ja palvelukseenastumisajankohta.
Kutsuntojen jälkeen olin helpottunut siitä, että armeijapalvelus
omalta osaltani toteutuisi suunnitelmieni mukaan.3/ 2 0 12
Missä ja milloin suoritit
varusmiespalveluksesi?
-Olin Turun Rannikkopataljoonassa 9kk ajan heinäkuusta 2011
aina huhtikuulle 2012.-
Miten kuvailisit
palvelukseenastumispäivän
tunnelmia?
-Aikainen herääminen kotona,
mutta päivä ei jännittänyt. Palvelukseenastumispäivänäni sattui
Paimiossa teurastamopalo, jonka johdosta suunniteltu junamatka Kupittaalta Kirkkonummelle
muuttuikin bussimatkaksi Saloon
saakka, josta matka sitten jatkui
alkuperäisen suunnitelman mukaan
junalla Kirkkonummelle. Juna oli
täynnä, joten matkustin käytävän
seisomapaikalla koko matkan.
Kirkkonummella odotimme armeijakyytejä Upinniemen varuskunta-alueelle. Päivä oli tuskastuttavan kuuma. Upinniemessä
kasarmialueella meidät jaettiin
komppanioihin, kun ensin oli tarkastettu mukanamme tuodut tavarat. Komppaniat jaettiin vielä
joukkueisiin ja minusta tuli ensimmäisen joukkueen tuvan 19 alokas.
Siirryimme kaikki omiin tupiimme.
Tuvassamme oli 11 alokasta. Olin
onnekas, kun sain yläpetin.
Seuraavaksi haettiin varusvarastolta vauhtisäkillinen ja lomakassillinen vaatteita ja tavaroita palvelusaikaamme varten. Varusteet
kuljetettiin Masilla (Puolustusvoimien maastokuorma-auto) komp22
panian eteen, missä lasti purettiin
ja tavarat tarkistettiin, ettei mitään
tärkeää jäänyt puuttumaan. Tavarat piti saada mahtumaan omaan
henkilökohtaiseen kaappiin tuvassa, ja tehtävä oli aika helppo, koska
kaappi oli aika tilava. Ensimmäiset
viikot kuljimme lenkkitossuissa, jotta jalkamme tottuisivat armeijan
maihareihin (maihinnousukengät)
paremmin. Maihareita ruvettiin
käyttämään alokaskauden puolessa välissä eli kuukausi palvelukseen
astumisen jälkeen.-
Miten kuvailisit armeijan
arkea?
-Herätys oli aamulla klo 6.15
ja sen jälkeen ohjatut aamutoimet
parin kolmen minuutin aikana. Alokasajan lopulla saimme suorittaa
aamutoimet jo omatoimisesti. Kiirettä piti!
Kaikki siirtymiset ruokailuihin, oppitunneille ja palvelukseen
suoritettiin muodossa kävellen tai
marssien.
Ensimmäiset iltavapaat saimme
toisella palvelusviikolla. Iltavapaiden aikana menimme ”Sotkuun”
(Sotilaskoti / varuskunta-alueella
sijaitseva kahvila) perinteisille
munkkikahveille tai urheilemaan.
Iltavapaat loppuivat 20.45,
jonka jälkeen puettiin ylle valtion
virallinen verryttelyasu, tehtiin
pinkka (päiväpeitto taitellaan tuolin päälle) ja punkka, jotka sitten
tuvan johtaja tarkasti. Jos pinkka
ei ollut oikean kokoinen ja oikealla
tavalla tehty, tapahtui ”pinkan räjäytys” ja homma tehtiin uusiksi.
Oma pinkkani räjäytettiin useita
kertoja ennen kuin opin tekemään
sen tyydyttävällä tavalla.
Hiljaisuus alkoi komppaniassa
aina klo 22 ja tuolloin oli määrä
ruveta nukkumaan. Todellisuudessa tuvissa kuunneltiin tuolloin vielä musiikkia napit korvilla tai oltiin
netissä kännyköillä.-
Mikä oli mukavaa ja mikä
haasteellista armeijassa?
-Taisteluammunnat ja lomat olivat parasta armeija-aikana. Paikallaan olo oli joskus haastavaa
vilkkaalle adhd-oireiselle alokkaalle. Myöhemmin matruusina tilanne
helpottui.-
Miten sinua kohdeltiin,
ymmärrettiinkö
erilaisuutta?
-Kouluttajat kohtelivat minua
samoin kuin muitakin varusmiehiä
ja varusnaisia.
Upinniemessä tehdyssä terveystarkastuksessa armeijan lääkäri
tiedusteli minulta, haluaisinko B:n
paperit (rajoitettu varusmiespalvelus), koska minulla on adhd.
Vastaukseni oli ehdoton ei, koska
uskoin pärjääväni armeija-ajan Amiehenä (kelpaa kaikkeen palvelukseen), kuten useimmat muutkin.
Sain pitää A-paperit.
Olen sitä mieltä, että oma tilanteeni alokkaana parani, kun kerroin
kouluttajille omasta adhd:stäni ja
sen tuomista haasteista. Minua ymmärrettiin paremmin ja epäilykset
haluttomuudestani palvelukseen
hälvenivät.
Siirryin Pansioon Saaristomeren Merenpuolustusalueelle alokasajan päätyttyä elokuussa. Aika
Pansiossa ei ollut helppoa, koska
ryhmänjohtajien ja eräiden palvelustovereiden asenne ja käyttäytyminen minua kohtaan oli törkeää.
Simputtaminen, haukkuminen jne.
erilaisuuteni tähden oli lähes jokapäiväistä arkea minulle. Tilanne muuttui paremmaksi, kun eräät
ryhmänjohtajat saivat tiedon hankalasta tilanteestani ja käsittelivät
asiaa yhdessä meidän varusmiesten
kanssa. Asiat näyttivät mielestäni
jo paremmalta, mutta tilanne kärjistyi entiselleen ja tilannetta rat-
23
kaisemaan tarvittiin komppanian
päällikönkin apua.-
Jäikö mieleesi jokin
erityisen mukava asia
palvelusajaltasi?
-Palvelusaikanani sain olla kunniavartiossa Sankarihaudoilla, mikä oli hieno kokemus.
Palvelusaikani päättyessä huhtikuussa olin tyytyväinen omaan palvelusaikaani. Kotiutuskahvituksessa minut palkittiin ”Nuhteettomasta palveluksesta” muistolaatalla.-
Terveisesi niille, joilla
on palvelusaika vielä
edessäpäin
-Rakkaat adhd-veljet ja -siskot!
Jos mietitte armeijaan menoa, niin
suosittelen koko sydämestäni, että
menette puolustusvoimien palvelukseen. Vaikka välillä tuntuukin
siltä, että ei tästä tule yhtään mitään, niin loppujen lopuksi hommat
päättyvät hyvin. Sellaista elämystä
ette saa mistään, ette edes rahalla.Teksti ja haastattelu Teija Jalanne,
puheenjohtaja, ADHD-liitto ry
3/ 2 0 12
liity jäseneksi yhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
[email protected]
www.dyma.info
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
[email protected]
Lisätietoja saa sähköpostitse
osoitteesta [email protected] ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
[email protected]
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
http://koti.aina.net/~hymy
Vertaistuki-illat - Tapaamiset
keskiviikkoiltaisin klo 18–19.30:
3.10., 7.11., 12.12. (syksy 2012)
9.1., 6.2., 6.3., 4.4. (kevät 2013)
Paikka: Kutalantien päiväkoti,
Kutalantie 3, Hämeenlinna. Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa.
Muu toiminta: Tiistai 9.10.2012
klo 18–20 Avoin luento- ja keskustelutilaisuus ”Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren itsenäisen
elämän tukeminen” Luennoitsijat
Autismi- ja Aspergerliitosta sekä
ADHD-liitosta. Paikka: Koulutuskeskus Tavastia, Auditorio (Hattelmalantie 8, Hml)
Keskiviikko 10.10.2012 klo
18–20 Asperger- ja ADHD-aikuisille
Mindfullness kehon- ja mielenhallintaa. Ohjaajana Eliisa Erkamo
Paikka: Kutalantien päiväkoti. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä.
Torstai 14.2.2012 klo 18–20
Kaikille avoin Ystävänpäivätilaisuus
Toimintaa vetävät HAMK ohjaustoiminnan opiskelijat opintotehtävänään. Lisätietoja HYMY ry netti3/ 2 0 12
sivuilta lähempänä ajankohtaa
Kevätretki teatteriin jäsenistölle
toukokuulla 2013
Itä-Savon Puatti ry
pj Kati Sairanen
puh. 050 542 8499
[email protected]
jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected]
Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja
tapahtumista löytyy osoitteesta
www.puatti.com.
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Jairi Palonen
[email protected]
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
puheenjohtaja, Tapani Salonen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
www.keskisuomenadhd.com
ADHD-aikuisten vertaistukiryhmä klo 18–20 maanantaisin
seuraavasti: 17.9., 15.10., 19.11.,
10.12.2012. Helena Kuparin ja Marko Mäkisen vetämänä. Paikka on
Matarakatu 6, 1. kerros, kokoustila
Saunio. Paikalla hyvä olla ennen klo
18.00 koska ovet sulkeutuvat tuolloin. Tosin aulahenkilö on paikalla
klo 18.30 asti ja pienellä koputuksella saa varmasti hänen huomionsa. Hän myös opastaa kokoustilaan,
mikäli tarvetta on.
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Kata Kaukiainen
[email protected]
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
Kouvola - vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä kokoontuu
Kouvolassa toimitila Veturissa osoitteessa Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros, 45100 Kouvola ( Pohjola-Talo,
A-porras ).
24
- Aadan adhd-aikuisten ryhmä
kokoontuu Kouvolassa toimitila
Veturissa osoitteessa Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros, 45100 Kouvola
(Pohjola-Talo, A-porras ) keväällä
2013. Vertaisohjaajana Kata Kaukiainen sähköposti: kata.aada@gmail.
com, puh. 040 732 0285
Lappeenranta Vertaistukiryhmä
kokoontuu Kuutinkulmassa osoitteessa Valtakatu 23 joka kuukauden
ensimmäinen torstai (6.12. kokoontuminen siirretään 29.11.). Yhteyshenkilönä: heidi.pautamo@luukku.
com, p. 040 727 2410
Kotka Vertaisohjausryhmä kokoontuu joka kuun ensimmäinen
maanantai klo 18 - 20 kulttuurikeskus Myllyssä, Gutzeitintie 14,
Sapokka. Vertaisohjaajana Jaana
Rautio, [email protected],
puh. 050 597 7361
Seuraa ilmoittelua vertaisryhmistä ja muusta yhdistyksen toiminnasta nettisivuilla ja Facebookryhmässä, www.kymenlaaksonaada.
org, facebookissa Aada ry.
Ohjelmavapaa syysretki Helsinkiin lauantaina 27.10. Bussireitti
Lpr-Kouvola-Leikari-Karhula.
Hinta: aikuinen jäsen 15 e, alle 15
v. 5 e, ei-jäsenet 25 e. Tiedustelut ja
ilmoittautumiset 5.10. mennessä johanna.kristiina.anttonen@kolumbus.
fi, tai puh. 050 346 3697 (mieluiten
tekstiviestinä).
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen,
puh. 040 833 4237,
[email protected]
Vertaistukiryhmät kokoontuvat
Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47:ssä klo 18 - 20: ti 4.9.2012,
Isoseppä ADHD-oireisten lasten
vanhempien ryhmä, ke 3.10.2012,
Isoseppä, ADHD-oireisten aikuisten
liity jäseneksi yhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi
porinaryhmä, ti 6.11.2012, Isoseppä
ADHD-oireisten lasten vanhempien
ryhmä, ma 3.12.2012, Isoseppä ADHD-oireisten aikuisten porinaryhmä
Oulun seudun yhdistys on myös
Facebookissa, Oulun seudun adht.
Kajaanin vertaistukiryhmä Seuraava tapaaminen 19.9. klo 17.30.
Yhteyshenkilönä Riitta Haataja, [email protected]
Oulun eteläisen alueen aluekerho (Ylivieska, Kalajoki, Oulainen
jne.) Yhteyshenkilönä: Orvokki Rytky puh. 045 113 6513
Raahe Yhteyshenkilöinä: Sari
Niemelä puh. 045 633 5422, Eija
Riekki eija.riekki(at)hotmail.com
Neurologiset vammaisjärjestöt
(NV) järjestää perhetapahtuman Oulussa HopLopissa 10.11.2012. Katso
tarkemmat tiedot netistä www.nv.fi.
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.
org
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Anne-Maarit Palviainen
[email protected],
puh. 050 306 8261
siht. Noora Mikkonen
[email protected], 040 412
3792
www.aksoni.suntuubi.com
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan
puolelta), 70110 Kuopio
puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18,
muulloin tekstiviestit tai sähköposti
tuovat viestisi perille)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Puheenjohtajamme tavoittaa
osoitteesta puheenjohtaja@
eijsveikeet.fi
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
www.pks-adhd.fi
Puheenjohtaja: Arja Havilo
[email protected]
Varapuheenjohtaja: Heli Junno
[email protected]
puh. 050 436 7708
Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen
[email protected]
Ryhmät yhteyshenkilöineen:
Espoon vertaistukiryhmä/ Minna
Hirvonen, [email protected]
Järvenpään ja Tuusulan vertaistukiryhmät/ Heli Junno, adhd.
[email protected], p. 050 436
7708
Kontulan vertaistukiryhmä/ Arja
Havilo, [email protected] , p.
040 837 3679
Porvoon vertaistukiryhmä/ Arja
Havilo, [email protected], p.
040 837 3679. Ryhmän tapaamispäivät 20.9., 18.10., 15.11., 13.12.
Sählyryhmä/ Matti Salomäki,
[email protected], p. 040
731 3009. Harjoitukset perjantaisin
klo 19-20 Campo Sportcenterissä
Vantaalla.
Nuorten ryhmä/ Essi Tarvonen,
[email protected], p. 040
825 6282
Seuraa ilmoituksiamme syksyn
jäsenkirjeessä, nettisivuilla ja Facebookissa. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Toimisto: Samdy ry, Satakunnan
yhteisökeskus, Isolinnankatu
16, 28100 Pori, päivystysaika
toimistolla sopimuksen mukaan
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
[email protected]
Adhd-vertaistukiryhmä kokoontuu
syyskauden aikana klo 18.00 Satakunnan Yhteisökeskuksen tiloissa:
26.9., 31.10. ja 28.11.12. Tervetuloa!
Tarkempia tietoja toiminnasta
www.samdy.info
25
Suomen ADHD-Aikuiset ry
Suomen ADHD- Aikuiset ry
Puheenjohtaja Minna Lindeqvist
puh. 040 703 6932
www.adhd-aikuiset.org
Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää
Sihteeri ja vertaistukivastaava
Seija Kaarre
Rahastonhoitaja Anneli Hänninen
Internet- toimikunta
Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne
Potilasetu-toimikunta
Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää
ja Päivi Hakala
Sähköpostiosoitteet muotoa
etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset.
org tai [email protected]
Suomen ADHD-Aikuiset ry. viettää tänä vuonna 10v.-juhlia. Syksyn
tapahtumista lisätietoa yhdistyksen
nettisivuilla sekä jäsenille postitettavassa jäsenkirjeessä. Tulossa mm.
vertaistukiviikonloppu, ADHDaikuisuutta käsittelevä seminaari ja
tietenkin huikeat kymppisynttärit.
Osoitteessa www.adhd-aikuiset.
org on myös nähtävillä yhdistyksemme uudet säännöt.
Vaasanseudun
ADHD-yhdistys ry
puh. 044 210 5959
[email protected]
www.vaasanadhd.com
ADHD-aikuisten ja parisuhteessa
olevien vertaistukitapaaminen ke
12.9.2012 klo 17.30, Vaasanpuistikko 17, 9. krs, 65100 VaasaSeinäjoen
aluekerhon toiminnasta voi kysellä:
[email protected] tai puh.
050 090 1628.
Varkauden Seudun
Wamdy ry
(autismi-, ADHD- ja
dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
[email protected]
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
3/ 2 0 12
ADHD-liitto jatkaa
liveryhmiään Tukinetissä
ADHD-liitto järjestää loppuvuoden aikana vielä kolme reaaliaikaista keskusteluryhmää Tukinetissä. Ryhmiin mahtuu mukaan aina 12 nopeinta ja osallistuminen vaatii rekisteröitymisen Tukinettiin. Tulevien ryhmien aikatauluja voi seurata osoitteessa https://www.tukinet.net/liveryhma/liveryhma_ajat.tmpl.
Alla vielä tarkemmat päivämäärät sekä ryhmien teemat.
• keskiviikkona 26.9. klo 17‒19, Aikuisen adhd ja arjen hallinta
• keskiviikkona 21.11. klo 17‒19, Nuoruus ja adhd
• maanantaina 10.12. klo 17‒19, Aikuisen adhd:n vaikutus opiskeluun ja työhön
ADHD-liiton syyskokous
17.11.2012 Scandic Oscar Varkaus, Kauppatori 4,
Varkaus
ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 17.11.2012 klo 14.
Syyskokousviikonloppuun kustannetaan yksi osallistuja
jokaisesta jäsenyhdistyksestä (majoittuminen kahden hengen huoneissa 17.-18.11., matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan sekä ohjelmassa olevat ruokailut).
Lauantaina on luvassa Varkauden seudun Wamdy ry:n
järjestämää iltaohjelmaa ja yhteinen illallinen. Sunnuntain
ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu.
Ilmoittautumiset viimeistään 26.10.2012 puh. 050 354 4325
tai [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi
ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot.
Lisätiedot: Henna Niskala puh. 050 400 6478,
[email protected].
3/ 2 0 12
26
ADHD-liitolla käynnissä
lyhytelokuvaprojekti
ADHD-liitolla on tänä vuonna käynnissä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama lyhytelokuvaprojekti, joka kulkee työnimellä ”Oikeus kasvaa ja tulla kasvatetuksi”. Projektin ideoijina ja toteuttajina toimivat Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen, jotka ovat työskennelleet jo useampina vuosina
liiton sopeutumisvalmennuskursseilla. Elokuvan kuvauksesta vastaa Mikko Lahikainen.
L
yhytelokuva näyttää havainnollisesti luokkahuoneessa tapahtuvan vuorovaikutustilanteen koskien ”haastavaa” luokkahuonekäyttäytymistä. Tapahtumat etenevät aina
oppilaan raivokohtaukseen ja opettajan antamaan rangaistukseen saakka.
Tapahtumat nähdään eri osapuolten
näkökulmista, ja näin muodostetaan
kattava kokonaiskuva negatiivisen
vuorovaikutuskehän synnystä ja sen
syy-seuraussuhteista.
Lyhytelokuvan lisäksi dvd:ltä
löytyy myös asiantuntijan näkökulma luokkahuoneen tapahtumiin, nimenomaan adhd-oireiston kannalta
katsottuna. Asiantuntijana dvd:llä
toimiin Niilo Mäki Instituutissa työskentelevä neuropsykologian erikoispsykologi Vesa Närhi.
Elokuvan kuvaukset päästiin tekemään aidossa luokkaympäristössä,
kun Aleksis Kiven peruskoulu lupasi luokkahuoneen kuvauskäyttöön.
Myös elokuvan oppilaita näyttelevät
oikeat koulun oppilaat, jotka valikoituivat rooleihinsa koekuvausten
valittuja nuoria. Ilmassa oli aistittavissa pientä jännitystä, mutta Juho
Honkasilta otti nuoret heti aamusta
huomaansa ja veti näille ulkona muutamia harjoituksia, joiden tarkoituksena oli rentouttaa nuoria ja rikkoa
jäätä ennen kuvausten alkua. Harjoitukset ilmeisesti toimivat, sillä luokkahuoneeseen mentäessä oli jännitys
enää muisto vain. Kuvaustilanteessa
luokassa oli niin aito tunnelma, että
välillä saattoi kuvitella seuraavansa
normaalia oppituntia. Suuret kiitokset vielä kaikille elokuvassa mukana
olleille oppilaille huikeasta suorituksesta.
Essi Tarvonen ja Juho Honkasilta
jälkeen. Opettajaa esittää näyttelijä
Aaro Wichmann.
ADHD-liiton tiedottajana pääsin
seuraamaan kuvauksia toukokuun
lopulla. Päivä alkoi aikaisin aamulla
reippaalla kuntoilulla, kun kuvauskalusto kannettiin toiseen kerrokseen.
Kuvausryhmän pystyttäessä valaistusta ja muuta kalustoa, alkoi paikalle hiljalleen saapua näyttelijöiksi
Oppilaat ja kuvausryhmä
Elokuvan on määrä valmistua viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Valmista elokuvaa on tarkoitus
hyödyntää liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa, opetustyötä tekevien
ja avustavien henkilöiden koulutuksissa sekä mahdollisesti koululuokkakäytössä.
Teksti ja kuvat Jari Hämäläinen,
tiedottaja,
ADHD-liitto ry
Aaro Wichmann
27
3/ 2 0 12
yhdistykseltä
Juhlakonsertti
Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry ja kansanedustaja Mikko Alatalo keräsivät Tampereen Komediateatteriin maaliskuisena sunnuntai-iltana komean kattauksen Suomen tämän hetken johtavia artisteja tangokuninkaallisista kansansuosikkeihin.
V
ilkas Lapsi -konsertin ajatus
syntyi Mikko Alatalon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertin jatkoilla, kun kaavailtiin tukikonserttia
adhd-lasten virkistystoimintaan Pirkanmaalla. Artistien saaminen mukaan konserttiin hyvän asian puolesta
ei ollut vaikeaa ja konsertille saatiin
upeat tilat Tampereen Komediateatterilta.
Yhdistyksen ensimmäisessä hyväntekeväisyys konsertissa esiintyi
Mikko Alatalon lisäksi mm. Anna
Hanski ja viimevuoden tangokuningatar Mervi Koponen. Mukana oli
myös Annie-musikaalin lapsikuoro. Illan juonsi teatterinjohtaja Panu
Raipia. Puheenvuorot tilaisuudessa
käyttivät ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne sekä psykologi Esko
Rinnevuori.
Illan aikana Mikko Alatalo luovutti Pirkanmaan ADHD-yhdistys
ry:n puheenjohtaja Merja Saartilalle
ja varapuheenjohtaja Inka Kolhinojalle shekin 60-vuotisjuhlakonsertin
tuotosta. Varat on tarkoitus käyttää
yhdistyksen lapsiperheiden virkistystoimintaan.
Tampereen Komediateatterin suuri
sali oli lähes loppuunmyyty ja katsojat olivat upeasti mukana luomassa illan tunnelmaa sekä lauloivat mukana
Mikko Alatalon ikivihreiden tahdissa.
Teksti ja kuvat Inka Kolhinoja,
varapuheenjohtaja,
Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry
3/ 2 0 12
Jäsenyhdistyksissämme on
voimaa
Kun jäsenet päättävät tehdä yhdessä hyvää, syntyy jotain todella mieleenpainuvaa. Pirkanmaan ADHDyhdistyksen järjestämä konsertti oli
oiva näyttö siitä, kuinka yhdessä tekemällä saadaan aikaiseksi tilaisuus,
jossa jokaisen panos on yhtä tärkeä.
28
Mikko Alatalo
Musiikin tiedetään yhdistävän ihmisiä ja näin kävi tämänkin konsertin
osalta. Tampereen Komediateatterissa oli koolla runsas joukko ihmisiä,
joita jollain tavoin yhdisti tai kosketti
adhd-asiat. Illan musiikkiannin lisäksi ohjelmaan mahtui myös psykologi
Esko Rinnevuoren lämminhenkinen
alustus adhd-oireyhtymästä.
yhdistykseltä
Tampereella
Keväisenä sunnuntai-iltana oli ilo
olla kutsuvieraana Vilkas Lapsi -konsertissa ja nauttia illan kaikesta annista sekä ennen kaikkea iloita siitä,
mitä pirkanmaalaiset olivat saaneet
aikaiseksi. Jospa tämä iloinen tapahtuma Tampereella saisi jatkoa jonkun
toisen jäsenyhdistyksen järjestämänä
toisaalla Suomessa.
Teksti Teija Jalanne,
puheenjohtaja,
ADHD-liitto ry
Anna Hanski
Esiintyjät ja
puuhahenkilöt
Annie-musikaalin
lapsikuoro
29
3/ 2 0 12
Aidea
Suunnittelutoimisto
Arto Erkki Ahonen Tmi
Kauppakatu 14, Varkaus
Savon kylätie 223, Orivesi
Puh. 050-595 1891
Metsäpalvelu
Metsätimo Tmi
Asemaravintola
Resiina
Orimattilantie 106, Pukkila
Puh. 0400-687 831
Tykinkatu 24, Lappeenranta
Lautiosaaren
Sähkö Ky
Arkkitehtuuritoimisto
Ilonen-Lautamo Ky
Tmi Lauri
Haukkaluoma
Automaalaamo
Parviainen
Kivalontie 165, Lautiosaari
Puh. 0400-691 404
Mariankatu 22 A, Loviisa
Puh. 019-532 165
Hakojärventie 216/40, Parkano
Puh. 050-5500 682
Aamuruskontie 6, Helsinki
Puh. 0500-945 961
Tuurintie 1, Alavus
Puh. 0500-661 462
Soukanjoentie 196, Seinäjoki
Alavuden
Ikkuna- ja Ovipalvelu
AJ-Saneeraus
Raatteenpolku 5, Isokylä
Puh. 040-738 1880
Benescan Oy
CPS Color
Eqvipment Oy
Päivöläntie 5, Ulvila
Puh. 020 718 8000
Konepaja Trameta Oy LVI-Hämäläinen Oy
Ravurinkatu 19, Turku
Puh. 02-253 8355
Pyhtymäentie 119, Turku
Puh. 0400-123 541
Kotipalvelu Näpsäkkä
Maanrakennus
Paavo Malinen Tmi
Kuusipuuntie 21, Perniö
Puh. 040-510 8457
Topiron Ky
Valkolantie 257, Valkola
Puh. 040-725 9398
Teuvan Rengas Oy
Parkintie 6, Teuva
Puh. 06-267 2053
Tilitoimisto Sorvoja
Viirretie 100, Alaviirre
Puh. 06-876 544
Siivouspalvelu
Aam-Service Ky
Asematie 12 B 13, Ylöjärvi
Puh. 050-917 6494
Taksi J. Korsi
AIDOT INVATAKSIT
Apilakuja 5, Forssa
Puh. 0400-311 400
Taksi- ja linja-autoliikenne
O. Eteläpää Oy
Torikatu 47, Savitaipale
Puh. 0400-243 910
Lempeä Apu
Kitkajoentie 4, Käylä
Puh. 040-5788 467
Sami Koivu Tmi
Koivulantie 78, Sastamala
Puh. 0500-832 740
Sähköasennus
Risto Nurminen
Hakapolku 2, Padasjoki
Puh. 0400-490 963
Tmi Jarmo Härkönen
Sinettikuja 4 B 21, Espoo
Puh. 050-533 9803
Tilitoimisto
KP-Liikepalvelut Oy
Vasarakatu 27 B, Jyväskylä
Puh. 040-867 9134
AKT Apu ja Urakointi
Lastontie 20, Toijala
Puh. 0400-532 024
3/ 2 0 12
Kauppa-Aukea 3, Hyrynsalmi
Puh. 0400-287 655
Kiteen Kukka- ja
Hautauspalvelu Oy
Keisarinkuja 10, Kitee
Puh. 0500-907 792
Arkkitehtitoimisto
Hintsala Jari
Leirintäalueentie 3, Ranua
Puh. 040-5134 366
Arkkitehtuurisuunnittelu
Päivi Pylkkönen-Palm
Puuvillakatu 4, Forssa
Puh. 03-435 9060
Hyvää Syksyä!
K-MARKET
Pattijoki
Puistotie 3, Pattijoki
Puh. 08-265 021
TMI O. Väyrynen
Apila Apteekki
Elotie 15, Hollola
Puh. 03-876 220
Auto-Kirmola Oy
Kartanontie 45, Pori
Puh. 02-634 3400
Kivikamppi
Mechelininkatu 2, Helsinki
Puh. 0400-667 113
Bussimiehet Oy
Liinakatu 21, Tikkakoski
Puh. 050-5611 540
Ravara Oy
Savon Salaoja
Harjuntie 31, Kotalahti
Puh. 0400-278 710
Siskon Siivous Oy
Pukinmäenaukio 4, Helsinki
Puh. 0400-456 596
Harri Vettenranta
Jyvätie 7, Helsinki
Yhtymä-Tahlo Oy
Rantaniementie 2, Mutala
Puh. 0400-239 543
Suomen Bioteekki Oy Viitasaaren Apteekki
Kaislatie 2, Raisio
Puh. 02-4347 000
Postikuja 1, Viitasaari
Puh. 014-577 4700
Suupohjan
VM-Rakennus
Qualitas Fennica Oy
Sähköhalme Oy
Portin Telakka/
Portens Båtslip
Hiihtomajantie 142, Teuva
Puh. 040-7430 213
Kutomotie 9 C, Helsinki
Puh. 0500-412 619
Varikkotie 4, Helsinki
Puh. 050-556 7201
Huuhankatu 9, Kuopio
Puh. 0400-577 414
Ratsukenkä Oy
Vammalan
Kuljetuspojat Oy
Tmi Joel Puranen
Tili- ja Isännöintipalvelu
Sirpa Korpi
Kymdata Oy
Liedon PK-Metalli Oy
Kankaantaankatu 36 A 9,
Nokia
Heikinkatu 7, Kotka
Puh. 05-227 5100
Miekkakuja 3, Vanhalinna
Puh. 0400-783 286
Pöllövaaran
Perhekoti
Fysiomaxi
Talo- ja
Huoneistoremontit JST
Jalkahoitola
Marja Iisakka
Teräsrakenne
Toivonen Oy
Kopunojantie 10, Kiljava
Puh. 09-8015 250
Korvolantie 62, Nokia
Puh. 03-3400 020
Hammaskari Oy
Hämeenkatu 16 A 1, Turku
Puh. 02-2311 710
Prunnilankatu 6, Sastamala
Puh. 050-5551 799
Vetehisenkuja 3 B 24, Helsinki
Puh. 0400-566 345
Metsärannantie 37, Rauma
Puh. 0440-612 572
Sorpontie 6, Parainen
Vesatie 3 E 45, Tuusula
Puh. 041 464 7565
Kankaantie 8, Kemi
Puh. 040-515 2434
www.remontitjst.com
Helalantie 10, Kyrö
Puh. 02-486 2257
Kuorma-autoilija
Matti Leivonen Tmi
Kaivu- ja
Pohjaurakointi Oy
Ketomaantie 17, Laukaa
Kielistöntie 6, Kaaro
Puh. 0400-722 068
Tilintarkastus
Pakari Oy
JR-Hoitopalvelut Oy
Tietoapila
Nordells Forest Ab
Taksi Pasi Lamminen
Baisterpääntie 28, Karuna
Suokalliontie 10, Pori
Puh. 0400-228 192
Wattikari Oy
Rakennuslaskenta
Rautalahti Oy
Raatihuoneenkatu 2, Hämeenlinna
Puh. 0400-401 323
Kivikyläntie 463, Mynämäki
Puh. 0400-784 303
Latvalan Sora Ky
Hollolantie 2 as 5, Nastola
Puh. 050-348 3647
Käsityö-Kaisa
Hämeekatu 3 A, Turku
Puh. 02-2333 937
Salon
Piha- ja Vihertyö
Kemiöntie 542, Ylöjärvi
Puh. 0500-881 736
Tammitie 28, Vanhalinna
Puh. 0400-829 076
Töyrytie 3, Orimattila
Puh. 0400-705 820
Sacom
Insinööritoimisto
Geohorisontti Oy
Raskaskonehuolto
JP Rajala Oy
Insinööritoimisto
V. Vilenius Oy
Perhekoti Päiviö Oy
Hanhikinkatu 9, Lahti
Puh. 044-5170 150
Inarintie 172, Köngäs
Puh. 044-268 8968
www.perhekotipaivio.fi
Tervakkotie 24-26 B, Vantaa
Puh. 050-341 5766
Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli
Puh. 040-552 6133
TMI Matti Voutilainen
Sana &Tieto ´55
Tataarikuja 3, Järvenpää
Imatra
Puh. 010 666 9600
Varpushaukantie 2, Pori
Puh. 0400-468 801
Havukoskenkatu 3 L 49,
Vantaa
Kokonkatu 31, Outokumpu
Puh. 050-543 4538
Saarelan Puutarha Oy
KAP-Asennus Oy
IJ Rahtikeskus Oy
TMI Kemppi Reijo
Lesec Oy
Kannonkone Oy
Kuopion
Teräs ja Romu Oy
Rakennustyö
Jokinen Tmi
Sipiläntie 3, Märynummi
Puh. 0400-319 316
Rakentajantie 10 E 120,
Helsinki
Puh. 0400-876 185
Siivousliike
Albus
Näsiäntie 4, Porvoo
Puh. 040-5133 606
Teollisuustie 1, Kannonkoski
Puh. 0400-345 99
Taksi Kari Koivu
Puronsuunkatu 1 A 2,
Joensuu
Vanttitie 5, Kuopio
Puh. 040-485 8098
Hämeentie 68, Lammi
Puh. 050-401 5351
Lieksan Viherkeskus ja
Hautauspalvelu Oy
Insinööritoimisto
Eero Jaatinen Oy
Heinikonkatu 11 C 26, Turku
Puh. 0400-860 461
Simo Hurtan katu 10, Lieksa
Oy Sav-Inter Ltd
Taksi Sanna Hänninen
Tilipalvelu Saarela
Varattu
Japira
Rakennuspalvelu Oy
NC Point
Tuposlammentie 13, Tupos
Puh. 050-526 8340
Virkatie 1, Vantaa
Puh. 046-811 0665
Kylväjänkatu 8, Lappeenranta Repsikantie 12 B 5, Kellokoski
Puh. 040-480 4562
Puh. 040-5800 162
Lepikönrinne 13, Hämeenlinna
Puh. 0400-850 422
30
Eevertintie 33, Sulva
Puh. 040-580 4142
KERAVA
Urheilutie 46, Haapavesi
Puh. 050-514 3137
Veljekset Lehtinen
Luopioistentie 1136, Hauho
Puh. 0400-806 612
Länsi-Rannikon
Kiinteistöpalvelu
Kairatie 1, Vaasa
Puh. 0400-604 946
Koneurakointi
Järri Oy
Vännilän Välitie 111, Alastaro
Puh. 0400-531 984
Helläsiivous
Kiinteistöpalvelut Ay
Tili- ja toimistopalvelut Sinitilit
Sähköpalvelu
H. Åkerman Ky
Ari Kansikas Ky
J.O Productions &
Consulting
Tmi Jyrki K. Lehti
Tmi A-P Pitsinki
Turtolan Kaivin Oy
Aleksanterinkatu 16, Lahti
Puh. 0400-845 024
Helsinki
Puh. 041-505 2852
Anttilantie 51, Valkeala
Puh 0400-609 388
Huoltopalvelu
Harju & Vuoristo Oy
Remonttipalvelu
Kaukinen Tmi
Värjärinkatu 16, Karkkila
Puh. 040-504 9064
Mattilan Monipaja
Kruununkatu 52, Hyvinkää
Puh. 0400-974 774
Tuumaset Oy
Näkinkatu 10, Kemi
Puh. 0400-925 028
Ida Ekmanintie 2 H 70, Helsinki
Puh. 050-564 3635
Korpelantie 956, Hajala
Puh. 050-526 4411
Havanna-Aitta Oy
Elwira Oy
Kemijärvi
Puh. 016-821 375
Kuusitie 14, Karunki
Puh. 0400-691 456
Polunmäenkatu 11, Tampere
Puh. 0400-632 300
Jools
Asemiehentie 22,
Uusikaupunki
Puh. 046-689 6265
Reitsaarentie 45, Kotka
Puh. 040-848 6329
Salmitie 3, Kirkkonummi
Puh. 050-557 2623
Korpilaakso 4, Espoo
Puh. 040-778 2874
Paussitupa
Kaupin
Kiinteistökoneet Oy
Evijärven Apteekki
Outin Siivous ja
Kotiapu Tmi
Kerkes Oy
Rakennuspelti
Jokinen Ky
Navirentie, Naantali
Puh. 040-568 7816
Mainosteline Oy
Sienikuja 4, Helsinki
Puh. 0400-702 235
Vemta Oy
Hallbergintie 5, Joensuu
Puh. 042 47261
Wizart Ky
Uudenmaankatu 33 A 10,
Helsinki
Puh. 0400-607 672
Ranta-Putki Oy
Marttilan kulmatie 180, Humppila
Puh. 0400-487 530
Teollisuustie 2, Kuortti
– Kiuaskiviä löylyn tähden –
Suonenjoen Pyörä
Kuopiontie 1, Suonenjoki
Puh. 040-582 9228
Kalannin Kaluste Oy
Siimespolku 2, Kalanti
Puh. 02-874 180
Kirkkotie 25, Evijärvi
Puh. 06-765 1043
Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen
Puh. 040-535 4916
BH-Rör Oy
Vahinkotarkastus
Jarmo Laitinen
Kotkatie 4, Parainen
Puh. 040-565 7229
BL-Tilit
Karstuntie 344, Lohja
Puh. 040-589 2014
Vuorikatu 35 A, Lahti
Tilitalja Oy
Nakkilan Sihuma
Rakennus ja Maalaus
K. Tiippana
Rakennusliike
T. Rauman Oy
Etelä-Suomen
Sähkötukku Oy
Rakennuspalvelu
Sirkiä Oy
Vuorikatu 16 C 19, Lahti
Puh. 040-530 7073
Rakennus ja konepalvelu Niemelä Ky
Katajaharjunkaari 15,
Kuusankoski, p. 040-9011 220
Oulun
Rakennuslasi Oy
Turuntie 8, Salo
Puh. 040-584 9646
Kuomu Jussi
Launeenkatu 79, Lahti
Puh. 040-522 4808
Kuljetus R. Vilén
Ylöstalontie 44, Sajaniemi
Puh. 044-283 9141
Prolesec Oy
Laitatie 1, Jääli, p. 0400-688 373
www.lasia.fi
Voimakatu 5, Turku
Puh. 040-519 8550
Rakennusyhtiö
J & M Kaukinen Oy
Kyöstilänmäen
Perhekoti Ky
Rinteentie 16, Salo
Puh. 0400-533 989
Rakennuspalvelu
Hannu Kaipio
Heikkiläntie 33, Vihijärvi
Puh. 040-546 2611
Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi
Puh. 0400-674 776
Elokuu
Luonnontuote Oy
Saunakuja 3, Kuggom
Puh. 050-556 5432
Transport
J & S. Viiperi
Maanrakennus
J. Mäentausta Oy
Transport
Forsman & Co
Rakennuspalvelu
Valkeapää Pekka Ky
Viiperintie 87, Kaustinen
Puh. 045-1125 980
Vistanvägen 331, Söderudden
Puh. 0500-26 00 36
Kaukajärvi
Osuuskunta
Juuankatu 10, Tampere
Puh. 010 4242 900
Kivistön Työväentalo
Yläaitankatu 4 B 38, Jyväskylä
Puh. 050-339 9973
Janis Byggservice
Labbyvägen 608, Skinnarby
Yläneentie 604, Oripää
Puh. 0500-957 689
Mäntypolku 6 C, Jaala
Puh. 040-769 4275
Sähköpiste Rajala Ky
Kastanjatie 4, Hämeenlinna
Puh. 0400-845 088
KIAP OY
Roppilan Krouvi
Joensuuntie 39, Somero
Puh. 02-748 5421
TAKSI
Aulikki Johansson
Suorakuja 3, Pyhtää
Puh. 040-575 2268
Välikankaantie 17,
Kuukanniemi
Puh. 040-762 3162
Vällykatu 10, Imatra
Puh. 0400-259 260
Hiekkatie 11, Vantaa
Puh. 041-4616 323
Kiertotie 4, Kangasniemi
Puh. 0400-154 520
Autokoulu
Freeroad Oy
Väinönkatu 40, Jyväskylä
Puh. 040-528 3852
Tmi Kalle Kelkka
Uudenkaupungin
1. Apteekki
Alinenkatu 28, Uusikaupunki
Puh. 02-842 6200
Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä
Pirkanmaan
Pesupalvelut Oy
Melakatu 1 B 16, Tampere
Puh. 040-961 0614
A ja T Myyry
Tilintarkastus
Orvokki Joutjärvi Oy
Utonmäentie 16 C, Kouvola
Puh. 040-535 9122
Liito-Kuljetus Oy
Sammalpolku 7, Vieremä
Puh. 040-271 721
Närhi Oy
Sisustuspalvelu
Asemanaukio 7, Kerava
Puh. 040-536 7476
Insinööritoimisto
Matti Pitkälä Oy
Äyritie 8 F, Vantaa
Puh. 010 832 2200
Oivayhtiöt Oy
Turuntie 217, Oripää
Puh. 0500-535 942
Kasarminkatu 43 B, Kajaani
Kabanovintie 78 A, Kirkkonummi
Puh. 09-3158 1367
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Oskelantie 5 A, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Arkkitehdit
Jurvainen ja Pesola Oy
Offcode Oy
Perhekoti Koivupelto
Tilitoimisto
Polojärvi Oy
Valtatie 67, Oulu
Karanteeni
Parviainen Ky
Lampelankuja 2, Muhos
Puh. 040-722 7582
Kiuruveden
Konetyö Ky
Rantasalmentie 1783, Kallislahti
Puh. 010-538 6574
EK-Special Oy
Paapurinlenkki 10, Oulu
Tilintarkastus
Vuorenalusta Oy
Laivanvarustajankatu 2, Helsinki
Puh. 020 766 1030
Lahenrannantie 7, Muonio
Puh. 0400-693 951
Turun Mittaus- ja
Asennuspalvelu Oy
Pystykorvantie 6, Littoinen
Micros-Fidelio
Finaland Oy
Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi
Puh. 0400-430 050
Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki
Puh. 0400-504 595
Lemminkäisenkatu 50, Turku
Puh. 0303 9110
K-Extra Herkkulautta
Arkkitehtitoimisto
Haroma & Partners Oy
Sorpo
Södergård Oy Ab
Lauttasaarentie 5, Helsinki
Puh. 0400-182 204
Linnankatu 16, Turku
Puh. 010 6170 440
Auto-Service
S. Wiberg Kb
Hakonen Yhtiöt Oy
Kaivinkonetyöt
Hautamäki Pauli
Kiviveistämö
Levander Oy
Hemming Elfvingsvägen, Hangö
Puh. 019-248 4332
Ansatie 4, Vantaa
Puh. 020 1605 000
Sorpontie 154, Parainen
www.alco.fi
Elbus Oy
Korsholmanpuistikko 22, Vaasa
Puh. 06-312 0027
Mäkitie 44, Teuva
Puh. 050-581 4625
Pihlajamäentie 32 A, Helsinki
Kiihtelysvaaran
Osuuspankki
LTT-Tekniikka Oy
Navirentie, Naantali
Tinurinpolku 3, Ylämylly
Puh. 0400-673 467
Hannu Kautto
ILOMANTSI
Borelia Oy
Ahjontie 32, Rovaniemi
Uudenmaan
Laatumetalli Oy
Jatumi Oy
Kuljetus
Nupponen Oy
Porvoon Herkku Oy
Mäkräntie 8, Kiihtelysvaara
Savistenkuja 1 A, Lahti
Puh. 040-828 9239
Varattu
31
Kaskelantie 687, Järvenpää
Maanrakennus
Aappo Laitinen Ky
Honkalan yksityistie 47
Muhos
Elektro-Metek Oy
Rullakuja 9 F, Vantaa
Puh. 040-558 9590
Sorvaajantie 15 A, Porvoo
Puh. 0400-495 699
Plan-Ark Oy
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa
Puh. 06-317 2000
3/ 2 0 12
Arkkitehtuuritoimisto
Vesa Ekholm &
Antero Syrjänen Oy
Tmi Markun Autoapu
Kiinteistöhoito
Oy H. Männistö
LJR-Accounting Oy
Pakilantie 18, Alastaro
Puh. 0500-822 845
Helsinki
Pehtorintie 1 A 1, Espoo
Puh. 040-524 7147
Koneyhtymä
Blomqvist
Insinööritoimisto
Arcus Oy
Rakennuspalvelu
Tivo Oy
Vaakatie 7, Helsinki
Muttilantie 97, Myrskylä
Puh. 0400-322 209
Kuopion ev. lut.
seurakunnat
Alajärven Apteekki
Keskuskatu 14, Alajärvi
Puh. 06-557 2249
NPE Kulplan Oy
TAMPERE
Trans Eloranta Ky
Urontie 354, Valkeala
Puh. 041-503 1632
Kuljetus
Happonen Aulis
Ankkuritie 6 B 26, Kuopio
Puh. 050-574 3776
ET-Sähkö Oy
Kotkan Kivi- ja
Pihatuote Ky
Ilmarinkatu 6 A 3, Kotka
Puh. 050-3633 069
Rakennus Oy Isotalo
Kaupintie 11 B, Helsinki
Puh. 010 6176 000
Jukupaalaus
Tillinmäentie 1, Espoo
Puh. 09-867 8900
Suikka Oy
Mavor Oy
Lahden Pihat ja
Kattohuolto Oy
Paltamon Apteekki
Rajapesu Oy
Rakennustoimi JJK
Tampere • Puh. 03-345 2312
Verkkotehtaankatu 17, Tornio
Puh. 016-445 008
Savotronic
Rakennuspalvelu ja
kiinteistöhuolto
M. Kolehmainen
Pirkkolan Perhekoti
Pirkanmaan
Finanssi Oy
Pirkanmaan
Maakivi Oy
Tamitek Oy
Tampereen
Lamppu ja Tarvike Ky
Käsityöläiskatu 9, Turku
Puh. 02-2755 755
Laitaatsillantie 3, Savonlinna
Puh. 044-333 7405
Sillat Oy
Sisustustyöt
Heikki Tuomisto
TAJ-Palvelut
Takalapin Pojat
Sun Chemical Oy
Pirkanmaan Purkuja timanttityö Oy
Pieni teollisuuskatu 2, Espoo
Puh. 0207 509 700
Taivalkosken
Pesulapalvelu Oy
Haaraniementie 4, Taivalkoski
Puh. 040-723 5788
Rakennustyö
Reijo Hituri
Ramasa
Rannikkoseudun
Asennus Oy
Rasimuksen Maatila
Rautarakenne
Leivo Ky
Rantalainen &
Rekola-Nieminen Oy
Rakennustyö
J. Rajakallio Oy
Saarentie 2, Kankaanpää
Puh. 050-595 2452
Repliikki Oy
HELSINKI
RR-Sähköistys Oy
Paatsamakatu 8, Lappeenranta
Puh. 0400-257 595
Kannintie 6 A 1, Sastamala
Puh. 040-557 4705
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400-256 234
Postikatu 10 A, Järvenpää
Puh. 09-279 0730
Rovaniemen
RM-LVITekniikka Oy Kiinteistötyö Pasmat Oy
Viilanhakkaajankatu 17 B,
Pori • Puh. 0500-568 909
PSV-Kuljetus Oy
Juankoskentie 17, Juankoski
Puh. 017-612 245
Pohjois-Karjalan
Systema Oy
Aspitie 2, Joensuu
Puh. 013-248 9007
Aaponkatu 16, Imatra
Puh. 040-359 1005
Rautavuorentie 7, Kuru
Puh. 0440-200 919
Pj-Kiito Oy
Hätkäläntie 2, Jämsänkoski
Puh. 0400-798 357
Pohjanmaan
Tutkimuskeskus Ky
Vaasantie 1 C, Seinäjoki
Puh. 0500-202 966
Pohjosen Luudat
Kultasepäntie 3 A 2, Tampere
Puh. 040-570 9416
Porin
Mainostuotanto Oy
Oulun Autokuljetus Oy
Märkätilaeristys
Järveläinen Ay
MÄ-VA Kuljetus Oy
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-633 8730
Muuraintie 4, Jokioinen
Puh. 040-745 3448
MCT-Tech Oy
Poikkimaantie 18, Oulu
Puh. 044-712 5000
www.oak.fi
Länsipuisto 20 A, Pori
Puh. 0500-227 169
Negoteam
Kairatie 62, Rovaniemi
Puh. 0400-691 200
Puhdistusliike
R. Jokimäki Ky
Tmi Ari O. Nieminen
Nuohouspalvelu
Kari Hämäläinen
Pyhäjoen
Rakennus Oy
Pääsky
Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Kukka- ja Hautauspalvelut
3/ 2 0 12
Tmi Plakkari
Erika Suominen
Kyyräntie 11, Somero
Puh. 040-511 4941
Kantelettarentie 4 E 56,
Helsinki
Puh. 050-567 0191
Helakallionkatu 17, Tampere
Puh. 0400-622 938
Lentäjäntie 1 C 16, Nummela
Puh. 050-542 5293
Perkiöntie 180, Pälkäne
Puh. 040-734 6366
PALTAMO
Puh. 08-871 067
Murskaamontie 1, Jyväskylä
Puh. 0500-34 00 73
Kulotie 36, Kouvola
Puh. 041-462 0678
Mehtäkyläntie 240, Yppäri
Puh. 0400-668 758
Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi
Puh. 0400-932 825
Karhumäentie 1, Pirkkala
Puh. 03-359 1005
Yhdystie 14, Ivalo
Puh. 040-589 4520
Akselintie 3, Turku
Puh. 075-325 8460
Komerintie 23, Mynämäki
Puh. 044-2099 660
Niemenkyläntie 150,
Niemenkylä • Puh. 0400-848 886
Kaartotie 34, Ruutana
Puh. 040-554 3668
Teerikukonkuja 2, Helsinki
Puh. 09-4283 1107
Rakennuspalvelu
MK-Toikka Oy
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
Taksiautoilija
Juhani Peltomäki
Röykkä
Puh. 0400-966 866
Raaseporin Kuljetus Oy
Raseborgs Transport Ab
Kyrölänkatu 8 A 5, Lahti
Puh. 044-929 6630
Sibeliuskatu 26, Hamina
Puh. 0400-425 397
Kilpisjärventie 645, Aavasaksa
Puh. 040-5215 134
Nivavaarantie 8, Rovaniemi
Puh. 040-596 2240
Luistarintie 31, Kauttua
Puh. 040-700 6993
Helsinki
Olofsborg 29, Snappertuna
Puh. 040-505 3077
Vehkosillantie 421, Nastola
Puh. 040-557 6605
Tairoma Oy
Kerminkuja 1-3, Hyvinkää
Puh. 0400-973 511
Auramaa-Yhtiöt Oy
Aavasaksan
Taksiasema
Sähköpalvelu
A. Kotila
Hyvinkään Kone- ja
Rautavälitys Oy
Masiineri Oy
TAKSI
Harri Nieminen
Pori • Puh. 02-517 8899
Katariinankuja 19, Ravijoki
Puh. 05-229 5500
Hibox Systems Oy Ab
Raivaajantie 2, Ylihärmä
Puh. 0400-368 289
Kauppatie 5, Mustasaari
Puh. 050-3588 288
Harjun
Oppimiskeskus
Matinkatu 22, Espoo
Puh. 09-804 631
Taksi Kauko Mäkinen
Rosenlew
RKW Finland Oy
Grow. Studio
Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa
Puh. 040-590 1203
Matinkylän
Huolto Oy
Pertteli • Puh. 041-504 9488
www.taksisalo.fi
Paulaharjuntie 22, Oulu
Puh 040-707 4055
Ryijytie 16 A, Espoo
Puh. 0400-504 742
Kuormatie 3, Nummela
Puh. 0400-409 808
Lukkarinkuja 20, Lumijoki
Puh. 040-589 1947
Tilimaailma Oy
Kauniston Sora Oy
Koivusaarentie 335, Mellilä
Puh. 0500-741 446
HEINOLA
Puh. 0400-558 319
Levytie 5, Helsinki
Puh. 0400-458 210
Kirkkokatu 23-25 A 5, Oulu
Puh. 044-099 4461
Yhteiskoulutie 56, Uusikylä
Puh. 040-504 1825
Taksi Jorma Klami
SMTEC Oy Ltd
Tosemetal
Psykoterapeutti
Oili Laukkanen
TAKSI
H. Ketokoski
Kirkkokatu 15, Seinäjoki
Puh. 0400-664 032
Luppokuja 4, Oulu
Puh. 040-506 7847
Mapei Oy
Taksipalvelu
Veijo Juusola Oy
Seinäjoen Kaupunki
Liikuntatoimisto
Tmi Kaj-Erik
Gustafsson
Polojärvi Osmo Oy
Ahmoontie 319, Karkkila
Puh. 0400-478 302
Jaavantie 4, Helsinki
Puh. 0400-409 271
Toimintaterapia
Kimmo Juntunen Oy
Herralantie 371, Suonenjoki
Puh. 040-543 3130
Väätintie 254, Alavieska
Puh. 044-347 0052
Tietotarha Oy
Kalliolahdentie 47, Tammisaari
Puh. 040-511 4750
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-274 7050
Tarkintie 19, Kiiminki
Puh. 0400-935 053
Firma
Niklas Bredenberg
Helmikankareentie 1, Kyrö
Puh. 050-591 8439
Putkikatu 18, Naantali
Linnantie 5 F 46, Vaajakoski
Puh. 040-8251 527
Pojanluomantie 14, Luopa
Puh. 0400-261143
Tili-Kankare
Radanvarsi 4, Voikkaa
Puh. 0400-550 857
Kauppakatu 29, Kajaani
Puh. 010 322 1900
www.paasky.com
32
Partalantie 359, Jämsä
Puh. 041-430 2100
Nosto Kaleva
Kuuselantie 83, Forssa
Puh. 050-380 3457
Linjatie 4, Pattijoki
Puh. 040-589 3163
Massatalo
Voudintie 3, Oulu
Puh. 040-533 5639
Maalausliike
Esko Virtanen Ky
Nordic Service Group
Parkettiliike Witick
Maansiirtoliike
Juujärvi Ky
Hirvilahdentie 62, Ylönkylä
Puh. 0400-530 412
Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa
Puh. 044-0226 789
Oskun Rekkapesu
& Huolto Oy
Laattatyö
Wikman Oy
Patenttikatu 10, Naantali
Puh. 02-238 9559
Vehmuskallionkatu 16, Nokia
Puh. 0500-862 933
Maatila-Liha
Meronen Oy
Laitehuolto
Jari Lehtinen
Vanha Nurmijärventie 116,
Vantaa
Puh. 0400-500 523
Olloksenmutka 33, Vanttauskoski
Puh. 0400-395 581
Metsolankuja 95, Virenoja
Puh. 03-7784 293
Kappelisatamantie 107 B, Hanko
Puh. 040-5640 810
Maa- ja Vesirakennus
Tuomimaa Oy
Mallivaruste
Koski Oy
Merijärven
Taksipalvelu
Kuljetusliike
Teemu Riikonen Oy
Tuohimaantie 11, Kiiminki
Puh. 0400-687 850
Mesi & Manna Oy
Välitalontie 5, Helsinki
Puh. 0400-654 540
MH-Kuljetus
Heikkonen Marko
Vehnätie 6, Ylöjärvi
Puh. 040-580 8897
Mittavasara
Maakunnantie 2, Panelia
Puh. 02-864 7465
Metsäpalvelu
Raimo Lehtonen
Keltamaantie 191, Merijärvi
Puh. 0400-633 975
Metsäurakointi
Matti Jääskeläinen
Vallontie 4, Lappi
Puh. 050-573 1527
Matkontie 204 B, Kerimäki
Puh. 0500-172 508
Sähköhuolto
Ojala Oy
Mikai Ky
Kuljetusliike
Jouko Jokinen Ky
Maanrakennus
Niemelä Oy
Otto Mannisentie 1-3, Kangasniemi
Puh. 015-431 631
RAJAMÄKI
Puh. 040-524 5874
Kollantie 30, Kolla
Puh. 050-354 0474
Kangasalan
Eläinpuoti
Kauppakatu 41, Lappeenranta
Puh. 05-451 3449
Nastola
Puh. 0400-716 950
Kuljetus Rali Oy
Kuljetusliike
Jukka Autero Oy
Ankkapurhankuja 7, Helsinki
Puh. 0400-430 589
Autopeltikorjaamo
Tapio Mattila Ky
Kuorma-autoilija
Alpo Virtanen
Kuorttisen
Luomukanala
Klaukkalan
Rakennustyö Oy
Soini • Puh. 0207-416 840
Harjavallan
Sairaankuljetus
Leinikkitie 2, Porvoo
Puh. 0400-489 222
Tuomolankatu 44, Harjavalta
Puh. 02-674 1754
Histec Oy
Hitsaus ja
Rakennustyö Aho Oy
Yrittäjäntie 43, Karkkila
Puh. 09-224 2740
Hydropress
Huber Ab
Uimintie 97, Lemi
Puh. 0500-928 031
Hankasuontie 9, Helsinki
Puh. 020 712 0620
Asianajotoimisto
Rauno Fält
Autokorjaamo
Laulaja
Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa
Puh. 019-531 309
Faaringintie 102, laihia
Puh. 06-477 0277
Bellcrest
Käännökset Oy
Tmi Patrik Blom
Helsinki
Finnpiling Oy
Kuntotie 57, Sannainen
Puh. 040-5122 208
Hylkirannantie 158, Reisjärvi
Puh. 0400-648 277
Heavy Rakenne Oy
Jänispalontie 9, Taivalkoski
Puh. 040-585 4935
Tommilantie 2 A, Pori
Puh. 02-637 0008
Näsiäpolku 2, Klaukkala
Puh. 041-441 8244
Isonkyrön
Kiinteistöhuolto
Pysäkkitie 36, Isokyrö
Puh. 050-3280 280
Insinööritoimisto
Lasse Kilpinen Oy
Kallionlaki 3, Kotka
Puh. 040-770 6654
Maanrakennus &
Hoitokoti Pikkupiha Akaan
Vesijohtosaneeraus Oy
Asemantie 34, Tohmajärvi
Puh. 010 423 5520
CNC Kakkonen Oy
Karhutie 2, Kitee
Puh. 050-322 1078
Kaitilankatu 11,
Kouvola
Puh. 0207 403 200
Tehtaantie 9, Toijala
Puh. 0400-928 549
Bellapipe Oy
Ylisalmentie 5, Karstula
Puh. 0400-488 058
Jarrutie 14, Helsinki
Puh. 09-350 6202
KH-Taitto
Syvärannankuja 1 B, Tuusula
Puh. 040-4110 608
Kivityö Kaseva Oy
Aitoniementie 85, Tampere
Puh. 040-566 5906
K-Market
Katajanokka
Satamakatu 3, Helsinki
Puh. 09-673 210
Jesimer Ky
Kuivastontie 635, Perniö
Puh. 040-513 5136
JMK Motorsport
Seijaistentie 347 D, Lemu
Puh. 040-552 8892
Altre Parole
Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki
Puh. 044-539 2919
Erpekon Oy/
Siikajoen Nuorisokoti
Karpalotie 7, Siikajoki
Puh. 08-241 299
Neuropsykologipalvelu Frontaali Oy
Kauppakatu 3 B, Tampere • Puh. 03-222 6060
Auran
Ajomestarit Oy
Kyröntie 30, Kyrö
Puh. 050-300 8582
Kaplaaki Oy
Itkonniemenkatu 13 D, Kuopio
Puh. 040-585 8671
Kuninkaankatu 31, Rauma
Puh. 0500-226 524
Fysikaalinen Hoitolaitos
Kuntoapu Sari Riitaoja Ky
Apiankadun
Konepistepojat Oy
Tampereentie 17, Lavia
Puh. 0400-639 484
Kangasalantie 1123, Kangasala
Puh. 03-377 1616
Perhekunnantie 14-20 k 49,
Helsinki
Puh. 0400-433 531
Koiramäen Perhekoti
Vappu Orlov
Kalusteneuvos Oy
Kuljetus Haiko Oy
K-Market
Kaneli
Sörnäisten rantatie 27 C,Helsinki
Puh. 0400-488 058
Kanerva Oy
Kaide ja Kuljetus
Kukkakauppa ja
hautaustoimisto Nyberg Ky
K-Market
Ruokakeskus
H & M Hovi Ky
Lähdesuonkatu 3, Lahti
Puh. 050-524 2346
Alhonkulmantie 193, Numminen
Puh. 020 752 8611
Soskuantie 91, Lappeenranta
Puh. 040-553 8499
Patteritie 4, Turenki
Puh. 050-514 2722
JMN-Racing Oy
JM-Nostolavateam Ky
Paanamäentie 46, Nummi
Puh. 045-1120 180
Keuruuntie 14, Koskenpää
Puh. 010 470 9720
Vaskio • Puh. 0400-323 691
Haikkoon
Mittaus ja Kone Oy
Honkalan yksityistie 47, Muhos Pirttikankaantie 202, Korkeakoski
Puh. 0400-330 203
Puh. 0400-765 963
Partiantie 14, Koria
Puh. 040-779 4669
Petäjävesi
Puh. 0500-640 686
Puutarhakatu 4, Tornio
Puh. 016-480 773
Maanrakennus
Lindqvist Oy
Rikantie 21, Kinnula
Puh. 0400-769 831
Maanrakennus
Aappo Laitinen Ky
Koskenpään
Huopatehdas Oy
Joensuu
Puh. 0400-372 337
Maanrakennus
Sakari Koponen Ky
Kuusistonpolku 5, Pälkäne
Puh. 050-377 8426
Moto Pro Oy
Korian Louhinta
ja Rakennus
Kuljetus
Risto Putkinen Oy
Maanrakennus
Aimo Kumpulainen Oy
Moiporo
Kollan
Räjäytyspalvelu
Markkinatie 3, Mustasaari
Puh. 06-834 5004
Kuljetuspalvelu
A. Kyttälä Oy
Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box
Puh. 0400-481 024
Kangasniemen
Apteekki
Mustasaaren
Apteekki
Lehmuskolo Oy
Vanhakoivistontie 12, Pori
Puh. 040-5080 577
Kaidanhaantie 3, Leppävirta
Puh. 0400-271 228
Maansiirto
Asko Hyvärinen Oy
Töröntie 5, Tohmajärvi
Puh. 0400-313 175
Allintie 55, Kotka
Puh. 044-317 1510
Närekuja 1, Järvenpää
Puh. 0400-810 468
Patolantie 10 as. 8, Helsinki
Puh. 050-545 4468
Konepalvelu
J. Ikonen Oy
Lasten ja Vanhusten
Hoivapalvelut Viklund
Karunankuja 6, Turku
Puh. 0400-224 530
Pahka-ahontie 160, Äijänneva
Puh. 044-765 2058
Kankaanseläntie 20, Muhos
Puh. 0400-387 674
Everstengintie 68, Söörmarkku
Puh. 0400-530 200
Tmi Jone Laine
Ahjonkatu 14-16, Jyväskylä
Puh. 0400-361 319
www.vasatokka.fi
Apiankatu 3, Valkeakoski
Puh. 03-585 0553
33
3/ 2 0 12
KORSHOLMS KOMMUN
MUSTASAAREN KUNTA
Keskustie 4, Mustasaari
Puh. 06-327 7111
www.mustasaari.fi
www.puustelli.com
TAMPERE
www.businesscollege.fi
Puh. (09) 1489 0200
Hyvää Syksyä!
RAUMA
Puh. 020 486 6800
AITOON KOULUTUSKESKUS
Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo
Puh. 03-4664 600
www.aikk.fi
3/ 2 0 12
34
35
3/ 2 0 12