Henki ja elämä – arviointiraportti 2012
”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti ISBN 978-951-96850-1-4 (nid.) ISBN 978-951-96850-2-1 (PDF) Julkaisija: Suonenjoen kaupunki Layout ja taitto: Mirja Nuutinen Painopaikka: Oy Fram Ab 2 3 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Esipuhe Sosiaalisesta tilinpidosta Sofieen – matkan varrelta opittua Vihdoinkin! Tämä raportti on viiden kansalaisopiston yhteisen työn tulos opistotoiminnan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen työn arviointiin. Aloitimme Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kaksivuotisen LAKE-hankkeen elokuussa 2010, jossa ajatuksena oli löytää erilaisia mittauskeinoja kansalaisopistotoiminnan vaikuttavuudelle – erityisesti sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tarkoituksena on levittää näitä malleja myös muihin kansalaisopistoihin. Tie oli tiivis ja monivaiheinen. Ensin valitsimme arviointitavaksi sosiaalisen tilinpidon, josta yksi harjoituskerta oli takana Sisä-Savon kansalaisopistolla. Matkan varrella arviointitapa vaihtui Syfo Oy:n Yhteismitaksi, joka sitten kehittyi arviointiprosessin aikana Internetpohjaiseksi Sofieksi. Oli sekä mielenkiintoista että työlästä olla työstämässä Internet-sovellusta, jolla määrällisiä ja laadullisia tuloksia esitetään ja analysoidaan. Opimme paljon siitä, mikä kansalaisopistojen toiminnassa on mitattavissa olevaa ja mikä ei. Jo viiden erilaisen opiston toimintakulttuureissa ja hallintotavoissa oli niin isoja eroja, että esimerkiksi yksinkertaisilta tuntuneiden kustannusten yhteismitallistaminen oli vaikeaa tai peräti mahdotonta. Esitän tässä suuret kiitokset kärsivällisyydestä Kaskikuusen, Koillis-Savon, Kuopion ja Siilinjärven-Maaningan kansalaisopistojen hankevastaaville, jotka hilasivat tilastoja edestakaisin eri mittareiden mukaan silloin kun jouduimme pattitilanteisiin mitattavuuden suhteen. Olen silti sitä mieltä, että tämä kahden vuoden intensiivinen arviointirupeama on tuonut meille hyvin paljon mielenkiintoista tietoa opistojen toiminnasta, ja erityisesti tutustuttanut meidät toisten lähiopistojen toimintaan erittäin perusteellisesti. Tutustuminen kollegojen toimintaan antaa perspektiiviä myös oman opiston kehittämiseen. Tämän raportin koostamisessa loppusuoralla suurimman työn on tehnyt suunnittelijaopettajamme Minna Rönkkö, jolle kuuluu suurin kiitos sinnikkyydestä koota arviointitulokset kasaan eri opistoilta tiukassa aikapaineessa. Muista opistoista haluan kiittää seuraavia hankevastaavia, joiden panos opistojen toiminnan raportoinnissa on ollut mittava: Marko Komulainen (Kaskikuusi), Raija Koivistoinen ja Sari Summanen (Koillis-Savo), Hilkka Kauttonen, Rauno Piiroinen ja Hannu Pulkkinen (Kuopio) sekä Anita Heino (SiilinjärviMaaninka). Raportin taittajaa Mirja Nuutista kiitän rivakasta tahdista julkaisun ulkoasun viimeistelyssä. Yhteisestä haastavasta matkasta kiittäen ja uusia tuulia haistellen, Kirsti Häkkinen rehtori Sisä-Savon kansalaisopisto 4 5 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Sisällysluettelo Esipuhe5 Sosiaalisesta tilinpidosta Sofieen – matkan varrelta opittua5 Sisällysluettelo6 Johdanto11 1 Johdanto13 1.1 Organisaation ja arvioinnin tiedot13 1.2 Vaikutustarina: Tiivistetty kertomus arvioitavasta toiminnasta15 1.3 Teko: Kansalaisopistot järjestävät yleissivistävää koulutus-, kulttuuri- ja 16 harrastustoimintaa sekä projekti- ja maksupalvelukoulutusta opiskelijoille 16 1.4 Tekoon liittyvät ydinsidosryhmät16 Opiskelija 2. Opiskelija19 2.1. Vaikutus: Kurssi on vastannut opiskelijan opiskelutavoitteeseen 20 2.1.1 Osoitin: Kurssi vastasi opiskelijan opiskelutavoitteeseen20 2.1.2 Osoitin: Kurssien loppuun suorittaneiden määrä 21 2.2 Vaikutus: Opiskelijan osaaminen on parantunut kurssin avulla 22 2.2.1 Osoitin: Opiskelijan osaaminen parani kurssilla22 2.2.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan osaamisen paranemisesta 22 2.3 Vaikutus: Opiskelija on saanut sosiaalisia kontakteja kursseilta 23 2.3.1 Osoitin: Opiskelijoiden mielestä opisto on tärkeä ihmisten kohtaamispaikka 24 2.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan saamista sosiaalisista kontakteista kurssilla 24 2.4 Vaikutus: Kurssi on innostanut opiskelijoita aktiiviseen elämään 25 2.4.1 Osoitin: Kurssi innosti ja aktivoi opiskelijaa25 2.4.2 Osoitin: Esimerkkejä uusista erilaisista asioista, joita opiskelijat innostuvat tekemään käytyään kurssin26 2.5 Vaikutus: Opiskelijan fyysinen kunto on parantunut26 2.5.1 Osoitin: Kurssi on parantanut opiskelijan kuntoa 26 2.6 Vaikutus: Opiskelijan henkinen hyvinvointi on parantunut 27 2.6.1. Osoitin: Kurssi virkisti opiskelijan mieltä 27 2.6.2.Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan hyvinvoinnin lisääntymisestä 28 6 2.7 Vaikutus: Opiskelija on saavuttanut kurssilla sellaista osaamista, joka edistää hänen selviytymistään työelämässä28 2.7.1 Osoitin: Kurssi on edistänyt opiskelijan selviytymistä työelämässä 29 2.7.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan osaamisen lisääntymisestä, joka edistää selviytymistä työelämässä29 2.7.3 Osoitin: Hyvä esimerkki kotouttamiskoulutuksesta joka on edistänyt maahanmuuttajan työelämään pääsyä31 2.8 Vaikutus: Opiskelijan on ollut helppo löytää itselleen sopiva kurssi opiston kurssitarjonnasta32 2.8.1 Osoitin: Opiskelijan on ollut helppo löytää itselleen sopiva kurssi opiston kurssitarjonnasta32 2.8.2 Osoitin: Opistot tavoittavat hyvin eri ikäryhmät opiskelijoiksi suhteessa väestön ikäjakaumaan33 2.8.3 Osoitin: Erityisryhmille suunnatuilla kursseilla on opiskelijoita 33 2.8.4 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan onnistuneesta kurssivalinnasta 35 2.9 Vaikutus: Opiskelija on tyytyväinen opistolta saamaansa palveluun 36 2.9.1 Osoitin: Opiskelijan mielestä opettaja opetti kurssilla hyvin 37 2.9.2 Osoitin: Opiskeluilmapiiri kurssilla oli opiskelijan mielestä hyvä 38 2.9.3 Osoitin: Opiskelijan mielestä kurssin opetustilat ja -välineet olivat toimivat 38 2.9.4 Osoitin: Opiskelija on ollut tyytyväinen kurssiin39 2.9.5 Osoitin: Opiskelijan mielestä opiston asiakaspalvelu toimii hyvin 39 Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat 3 Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat43 3.1 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että kansalaisopiston toiminta on kunnan strategian mukaista 44 3.1.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opiston toimintaa kunnan strategian mukaisena 45 3.2 Vaikutus: Luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on käsitys siitä, että opiston viestintä on onnistunutta45 3.2.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opiston viestintää onnistuneena45 3.2.2 Osoitin: Esimerkkikuvaus kunnan vetovoimaisuuden lisääntymisestä opiston toiminnan ansiosta45 3.3 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että kansalaisopiston kurssitarjonta/toiminta palvelee kaikkia kuntalaisia 46 3.3.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opistoa monipuolisena koulutus- ja kulttuuripalveluiden tarjoajana, joka palvelee hyvin alueen asukkaita46 3.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki kulttuuritapahtumasta tai luennosta 47 3.4 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat tyytyväisiä opiston toimintaan47 3.4.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat tyytyväisiä opiston toimintaan47 3.5 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että opisto on innovatiivinen aluekehittäjä48 7 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 3.5.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opistoa luovana aluekehittäjänä48 3.5.2 Osoitin: Hyvä esimerkki alueen kehittämiseen liittyvästä innovaatiosta 48 Opiston henkilökunta 4 Opiston henkilökunta53 4.1 Vaikutus: Kansalaisopisto on merkittävä työllistäjä53 4.1.1 Osoitin: Opistoittain tilastoitu henkilötyövuosien määrä on merkittävä 53 4.1.2 Osoitin: Eri opistoissa työskentelevien muualla kuin Suomessa syntyneiden henkilötyövuosien määrä54 4.1.3 Osoitin: Esimerkkikuvaus maahanmuuttajan työstä opistossa55 4.2 Vaikutus: Henkilöstö on sitoutunut työskentelyyn opistossa55 4.2.1 Osoitin: Henkilökunnan jäsenet sitoutuvat työhönsä 55 4.3 Vaikutus: Henkilöstö kehittyy työssään56 4.3.1 Osoitin: Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilömäärät opistoittain 56 4.3.2 Osoitin: Henkilökunnan jäsenet ovat saaneet mahdollisuuksia kehittyä työssään 57 4.3.3 Osoitin: Hyvä esimerkki koulutuksen tuottamasta työssä kehittymisestä 57 4.4 Vaikutus: Henkilöstö pitää opistoa hyvänä työpaikkana59 4.4.1 Osoitin: Sisä-Savon kansalaisopiston vakituinen, päätoiminen henkilöstö on tyytyväinen työhönsä59 4.4.2 Osoitin: Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston päätoiminen henkilöstö on tyytyväinen työhönsä59 4.4.3 Osoitin: Opiston henkilökunta on tyytyväinen työhönsä60 4.4.4 Osoitin: Sairauspoissaolot ovat alle kuntatyöntekijöiden keskiarvon jokaisessa opistossa60 Valtion opetusviranomaiset 5 Valtion opetusviranomaiset65 5.1 Vaikutus: Pohjois-Savon alueella kansalaisilla on mahdollisuus saada vapaan sivistystyön palveluita lain tavoitteiden mukaisesti kohtuullisin opiskelijamaksuin66 5.1.1 Osoitin: Netto-opiskelijat ja netto-opiskelijoiden prosenttiosuus asukasmäärästä opistoittain66 5.1.2 Osoitin: Brutto-opiskelijat opistoittain67 5.1.3 Osoitin: Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät valtionosuustunnit opistoittain 201167 5.1.4 Osoitin: Opetushallituksen myöntämät opintoseteliavustukset eri kohderyhmille opistoittain 201168 5.1.5 Osoitin: Keskimääräinen opetustuntikustannus opetustuntia kohden valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain69 5.1.6 Osoitin: Keskimääräinen kurssimaksu opetustuntia kohden valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain69 5.2 Vaikutus: Koulutus tukee yhteiskunnan tasa-arvoa/eheyttä69 5.2.1 Osoitin: Opiskelijat koulutustaustan mukaan (perusaste, toinen aste, korkea-aste, muut) opistoittain71 8 5.2.2 Osoitin: Opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan (työllinen, työtön, opiskelija/koululainen, eläkeläinen, muu) opistoittain 71 5.2.3 Osoitin: Opiskelijat iän mukaan opistoittain71 5.2.4 Osoitin: Opiskelijat äidinkielen mukaan (suomi, venäjä, viro, englanti, muu) opistoittain72 5.2.5 Osoitin: Eri opistoissa työssä olevien maahanmuuttajien henkilötyövuosien määrä72 5.3 Vaikutus: Koulutus tukee aktiivista kansalaisuutta72 5.3.1 Osoitin: Luentojen (mukaan lukien vaalipaneelit) ja niille osallistuneiden määrät opistoittain73 5.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki aktiivista kansalaisuutta edistävästä luennosta tai kurssista73 5.4 Vaikutus: Koulutus edistää ihmisten monipuolista kehittymistä 75 5.4.1 Osoitin: Toteutuneet VAOStunnit opistoittain eri ainealueilla (%-osuus) 75 5.4.2 Osoitin: Opistojen järjestämät kaikille avoimet tilaisuudet (konsertit, näyttelyt yms.) sekä arviot niille osallistuneista76 5.5 Vaikutus: Koulutus edistää kestävää kehitystä76 5.5.1 Osoitin: Toteutuneiden kestävän kehityksen kurssien lukumäärät ja opetustunnit opistoittain76 5.5.2 Osoitin: Hyvä esimerkki kestävän kehityksen edistämisestä opistotoiminnalla 77 5.6 Vaikutus: Koulutus edistää kansainvälisyyttä78 5.6.1 Osoitin: Kieli- ja kulttuurikurssien lukumäärät opistoilla ja opetustuntimäärät opistoittain78 5.6.2. Osoitin: Hyvä esimerkki kansainvälisyyden edistämisestä opistotoiminnalla 79 Liitteet Liite 1. Syksyn 2011 kurssipalautelomake, jonka sisältö oli sama kaikissa opistoissa. 83 Liite 2. Kysely kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, jonka toteutti Kuopion kansalaisopisto E-kyselynä84 Liite 3. Kysely henkilöstölle kansalaisopiston toiminnasta, jonka toteutti Kuopion kansalaisopisto E-kyselynä syksyllä 201185 Liite 4. Tarkastuslausunto86 9 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Johdanto 10 11 11 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 1 Johdanto 1.1 Organisaation ja arvioinnin tiedot Ajankohta: 01.01.2011 - 31.12.2011. Arvioinnin vastuuhenkilö: Kirsti Häkkinen. Arvioinnin tarkoitus: Arvioinnin tarkoituksena on käydä läpi opistotoiminnan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiprosessi viiden kansalaisopiston toiminnassa. Arviointihankkeessa koordinaattorina on Sisä-Savon kansalaisopisto ja partnereita Kaskikuusen, Koillis-Savon, Kuopion ja Siilinjärven-Maaningan kansalaisopistot. Arviointiprosessi jatkaa Sisä-Savon kansalaisopiston Jyvälän setlementin NÄKYhankkeessa aloittamaa sosiaalista tilinpitoa ja levittää toimintamallia neljään uuteen kansalaisopistoon. Päätarkoituksena on arvioida kansalaisopistojen toiminnan sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Arvot: Kansalaisopistojen arvoperusta on ilmaistu vapaan sivistystyön lainsäädännössä seuraavasti: ”Vapaan sivistystyön lain mukaisesti opistot järjestävät elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.” 12 Missio: Kansalaisopistot järjestävät kunnan peruspalveluina koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa toiminta-alueensa asukkaille sekä maksupalvelu- ja projektitoimintaa. Visio: Kansalaisopistot - parasta peruspalvelua paikallisesti! Kolme ydinvisiota: 1. Monipuolisia mahdollisuuksia kaikille, 2. Kuntien voimavara, 3. Vastuullista maapalloistumista (Kansalaisopistojen liitto) Arvioinnin toteutus: Arviointiprosessin tarkoituksena on kehittää arviointitapa vapaan sivistystyön mission toteutumiseen opistojen toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä kaksivuotisessa LAKE-hankkeessa on mallinnettu erilaisten kansalaisopistojen tarpeisiin sopivia sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamistapoja, tunnistettu keskeiset sidosryhmät ja koulutettu kansalaisopistojen henkilöstöä yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin viidessä pohjoissavolaisessa kansalaisopistossa: Kaskikuusen, KoillisSavon, Kuopion, Siilinjärven-Maaningan ja Sisä-Savon kansalaisopistoissa. Arvioinnin vastuuhenkilöt opistoissa ovat: Marko Komulainen (Kaskikuusi), Sari Summanen, Raija Koivistoinen ja Marja-Leena Penttinen (Koillis-Savo), Hannu Pulkkinen, Hilkka Kauttonen ja Rauno Piiroinen (Kuopio), Anita Heino (Siilinjärvi-Maaninka) ja Minna Rönkkö ja Kirsti Häkkinen (Sisä-Savo). Hankkeessa oli alun perin tarkoitus jatkaa Sisä-Savon kansalaisopiston kerran toteut- 13 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti tamaa sosiaalista tilinpitoa, mutta hankkeen alkuaikana kävi ilmi, että SYFO OY on kehittämässä Tekesin hankkeessa sosiaalista tilinpitoa järjestelmällisemmäksi Internetpohjaiseksi arviointitavaksi. Järjestelmän työnimenä oli tuolloin Yhteismitta, joka sitten lopputuotteena nimettiin Sofie-palveluksi. Sofie-järjestelmään on syötetty kaikki hankkeessa kerätty arviointitieto kalenterivuoden 2011 ajalta. Arviointiprosessi käynnistyi konkreettisesti elokuussa 2010, jolloin opistot aloittivat SYFO Oy:n Jaana Merenmiehen johdolla koulutukset Sofie-palvelun käyttöön. Ensimmäisenä tehtävänä opistoilla oli määritellä ydinsidosryhmät arviointia varten. Sidosryhmiä ovat kaikki tahot, joihin arvioitavalla toiminnalla on vaikutusta. Tätä arviointia varten haluttiin kuitenkin keskittyä niihin sidosryhmiin, jotka liittyvät keskeisesti opiston perustoimintaan ja joiden ryhmien jäsenet panostavat myös opiston toimintaan itse rahallisesti tai ajallisesti. Arviointikohteeksi määriteltiin ns. opistojen perustoiminta, eli pääosin valtionavustuksilla, kuntaosuuksilla ja kurssimaksuilla rahoitettu toiminta. Opiston ydinsidosryhmät tähän arviointiin valittiin edellä mainitulla perusteella. Arvioivat ryhmät ovat: opiskelijat, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat, henkilöstö sekä valtion opetusviranomaiset. Jokaista sidosryhmää kohti määritellään teko, minkä opisto tekee sidosryhmän hyväksi. Arviointi on hyväksytetty tai annettu tiedoksi kaikkien opistojen omistajakunnan koulutuslautakunnille. Arviointikohteet opistojen toiminnassa määriteltiin ydinsidosryhmien intresseistä käsin, eli minkä asioiden katsottiin olevan tärkeitä valituille sidosryhmille ja millä tavalla opistojen toiminta vastaa heidän tarpeisiinsa. Arviointi pohjautui suurimmaksi osaksi kyselyihin, tilastotietoihin ja esimerkkiku- 14 vauksiin. Kyselyt tehtiin erikseen luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille keväällä 2011 ja henkilöstökysely syksyllä 2011. Kurssipalautteet kerättiin eri opistoilla syyslukukauden 2011 kursseista ennen joulua erikseen tätä arviointia varten. Näiden kolmen kyselyn lomakkeet on lisätty raportin loppuun liitteiksi 1-3. Kyselyjen toteuttaminen kuvataan yksityiskohtaisemmin niiden sidosryhmien kohdalla, mihin kyselyt kohdistuvat. Kaikki kyselyjen otannat, lähetyslistat, lomakkeet ja tilastojen ja kyselyjen yhteenvedot on säilötty Sofie-järjestelmään ulkoista tarkastusta varten, tässä raportissa esitetään vain puhtaasti tulokset kussakin arviointikohdassa eriteltynä. Esimerkkikuvaukset ja tarinat ovat tapa syventää tilastollista ja kyselyjen tuottamaa arviointiaineistoa. Osa esimerkkikuvauksista on julkaistu kuvien ja nimien kera, mutta osa nimettöminä kuvauksen antajan henkilöllisyyden suojaamiseksi. Avoimia kurssipalautteita lukuun ottamatta kuitenkin kaikki kuvaukset on pyydetty henkilöiltä standardilomakkeilla ja ne on tallennettu nimillä Sofie-ohjelmaan. Sofie-järjestelmän kehittäminen on vielä kesken tämän arviointiraportin julkaisuajankohtana. Logiikka arviointitavassa menee niin, että ensin valitaan sidosryhmä, jonka odotuksia omaa toimintaamme kohtaan lähdemme selvittämään. Siltä pohjalta mietitään vaikutuksia, mitä omalla toiminnallamme on sidosryhmään. Vaikutusten osoittimiksi puolestaan valitaan kyselyn kysymyksiä, esimerkkikuvauksia, tilastoja tai tarinoita, millä pyritään todistamaan että osoitin pitää paikkansa. Vaikutuksista kootaan kokonainen vaikutustarina, mikä osoittaa oman toimintamme vaikutuksen sidosryhmän elämässä. Vaikutukset on perusteltu ja kuvattu niiden merkitystä sidosryhmälle. 1.2 Vaikutustarina: Tiivistetty kertomus arvioitavasta toiminnasta Vaikutustarina on tiivistetty kuvaus opiston vaikutuksista sidosryhmiin. Järjestämällä monipuolisia ja laadukkaita kursseja ja tapahtumia sekä projekteja ja maksupalvelutoimintaa opiskelijoille kansalaisopisto edistää opiskelijan tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ja erilaisia arkielämää hyödyntäviä käytännöllisiä ja tarpeellisia tietoja ja taitoja. On olemassa tutkimusviitteitä siitä, että ihmisten runsas sosiaalinen pääoma ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen kohentaa terveyttä ja lisää elinvuosia (esim. Hyyppä 2004). Lisäksi kurssin sisällöstä riippuen opiskelijan fyysinen kunto kohenee ja ammattitaito paranee, mikä helpottaa opiskelijan jokapäiväistä elämää ja siten lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kunnan tehtävänä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista (Kuntalaki 1 § 3 mom.) Myöntämällä kansalaisopistolle resursseja toimintaan, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat antavat kuntalaisille mahdollisuuden saada yleissivistäviä koulutus-, kulttuuri- ja harrastuspalveluja edulliseen hintaan. Vireä kansalaisopisto luo myönteistä kuvaa kunnasta tarjoamalla merkittävän osan kunnan vapaa-ajan palveluista. Kansalaisopisto kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä saman harrastuksen piiriin ja siten edistää alueellista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisopisto, muiden kunnan peruspalvelujen tavoin, pyrkii kuntalaisten hyvinvointiin ja aktiivisuuden lisäämiseen koko eliniän. Kansalaisopistot tarjoavat joustavan työpaikan hallinto- ja tukipalveluhenkilökunnalle sekä sivutoimisille ja päätoimisille opettajille. Opistot työllistävät myös maahanmuuttajaopettajia. Henkilöstöä kannus- tetaan hankkimaan pätevöityminen opetustyöhön sekä hakeutumaan oman alan täydennyskoulutukseen työnsä kehittämiseksi. Kansalaisopistoissa opettajat kokevat työnsä aikuisten ja lasten parissa mielekkääksi ja mahdollisuutensa vaikuttaa työn sisältöön erinomaiseksi. Tämä edesauttaa työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Opistot tiedottavat toiminnastaan henkilöstölle varmistaen että henkilökunta tuntee opiston arvot sekä toiminnan tavoitteet ja sitoutuu noudattamaan niitä omassa työssään. Johtaminen on osallistavaa. Järjestämällä opetusta, harrastustoimintaa ja tilaisuuksia ja tapahtumia elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta kansalaisopistot edistävät valtion opetusviranomaisten tahdon mukaisesti lain tavoitteiden toteutumista. Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia ja edullisia paikkoja opiskella ja harrastaa. Toiminta tukee yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoisuutta. Monet kansalaisopistojen järjestämistä tilaisuuksista ja tapahtumista ovat osallistujille ilmaisia tai ainakin kohtuuhintaisia. Opistojen kursseilla kuntalaiset pääsevät helposti tutustumaan uusiin asioihin ja uusiin ihmisiin ja voivat edistää omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Opistotyö tarjoaa mahdollisuuden tutustua vieraisiin kieliin ja kulttuureihin ja saada kansainvälisiä kontakteja. Osallistuminen opistotoimintaan aktivoi ihmistä osallistumaan muutenkin ja edistää samalla kuntalaisten kansanvaltaisuutta. Lähdeviite Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 Hyyppä, Markku (2004). Yhteiskuntapolitiikka 69:4, s. 380-386. Kuntalaki 17.3.1995 15 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 1.3 Teko: Kansalaisopistot järjestävät yleissivistävää koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa sekä projekti- ja maksupalvelukoulutusta opiskelijoille Teon kuvaus: Teko on Sofie-järjestelmässä konkreettinen toimenpide, jolla pyritään asetettuun tai asetettuihin tavoitteisiin. Jokaiselle sidosryhmälle on tässä arvioinnissa muodostettu vain yksi kokonaisvaltainen teko opiston toiminnassa. Kansalaisopistojen ydintoiminta on järjestää yleissivistävää vapaan sivistystyön koulutusta toiminta-alueensa asukkaille. Koulutuksen kustannukset rahoitetaan Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämällä valtionavustuksella, opistokuntien maksuosuuksilla sekä opiskelijoiden kurssimaksuilla. Opistojen yleissivistävän koulutuksen tuotos määritellään valtionosuustunteina. OKM:n myöntämät valtionosuustunnit yhteensä kaikille viidelle hankeopistolle vuonna 2011 olivat 69 634 ja toteutuneet valtionosuustunnit 74 856,09 samalta vuodelta. Vapaan sivistystyön koulutus ei tähtää tutkintoihin, eikä kursseille ole säädetty opetussuunnitelman perusteita taiteen perusopetusta lukuun ottamatta. Koulutus järjestetään kurssimuotoisena lukukausittain, joiden pituudet vaihtelevat eri opistoilla. Yleisimmät ainealueet ovat: musiikki, kädentaidot ja kuvataide, vieraat kielet ja ATK, teatteri-ilmaisu ja sanataide, liikunta, tanssi ja terveystieto, koti- ja puutarhatalous ja yhteiskunnalliset aineet. Kurssien tuotoksia esitellään erilaisissa yleisötapahtumissa, mm. kevätkonsertit, näyttelyt, teatteri-, runo- ja tanssiesitykset, matineat yms. Kansalaisopistot ovat siis merkittäviä kulttuurituottajia alueellaan. Yleisöluentojen sisältönä ovat yhteiskunnallisesti merkittävät kansansivistystä lisäävät aiheet. Vaalipaneelien tarkoituksena on aktivoida ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 16 Projekti- ja maksupalvelutoiminta sisältää alueen yrityksille ja muille asiakkaille tuotetut henkilöstökoulutukset, työvoimapoliittiset koulutukset ja opistojen kehittämiseen tarkoitetun projektitoiminnan. Henkilöstökoulutusten sisältönä on useimmiten ATK-koulutus, vieraat kielet tai ensiapu. Työvoimapoliittista koulutusta järjestetään eniten Kuopion kansalaisopistolla, ja sen sisältö keskittyy pääasiallisesti maahanmuuttajakoulutukseen. Työvoimapoliittista koulutusta ei ole otettu mukaan tähän arviointiin, koska työvoimaviranomaiset on rajattu arvioinnista sidosryhmänä pois. Arvioinnin ydinkohteeksi valittiin valtionosuuskoulutus, jonka perusteella työvoimaviranomaisia ei otettu sidosryhmäksi. Projektitoimintaa on määrällisesti eniten Sisä-Savon kansalaisopistolla, josta tapausesimerkkejä otettiin mukaan raporttiin. Opiskelija 1.4 Tekoon liittyvät ydinsidosryhmät Ydinsidosryhmät lyhyesti, tarkempi kuvaus jäljempänä seuraavissa luvuissa. • Opiskelijat: tärkein sidosryhmä, koska koko opiston toiminta on heitä varten olemassa • Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat: tärkeä panostaja opistojen toiminnalle, koska valtaosassa opistoja he päättävät opiston ohjelmasta ja myöntävät kuntien osalta resurssit niiden toiminnalle • Opiston henkilökunta: luo sisällön opistojen toimintaan • Valtion opetusviranomaiset: antavat merkittävät resurssit opistojen toimintaan 17 17 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 2. Opiskelija Sidosryhmän kuvaus: Opistojen opiskelijaryhmät ovat hyvin heterogeenisiä eri ainealueilla. Opistojen kurssitarjonta on hyvin laaja-alaista ja ainealuilla on erilaisia sisältöjä ja tavoitteita. Seuraavana esimerkkejä erilaisista kursseista, missä on erityyppisiä opiskelijaryhmiä eri opiskelutavoittein (joista voi osa toteutua samallakin opiskelijalla): 1. Tiedon lisääminen yleissivistävästä aihekokonaisuudesta (esim. yleisluento terveyteen liittyvästä aiheesta); 2. Jonkun uuden taidon hankkiminen, tavoitteena yksilön monipuolinen kehittyminen (esim. ikäihmisten ATKkurssit, nypläys, kitaran soitto, kiinan kieli, ruuanlaitto, ensiaputaidot); 3. Terveyden edistäminen (esim. liikunta, tanssi, muistin virkistäminen); 4. Ammatissa toimimisen tukeminen (esim. työelämän englanti, Excelkoulutus, hygieniapassit, ensiaputaidot); 5. Henkinen hyvinvointi: säännöllinen ihmisten kohtaaminen ja viikkorytmi, sosiaalisen verkoston laajeneminen, ilo uusien asioiden oppimisesta ja aktiivinen elämä, maahanmuuttajien kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan; 6. Kylien kurssit, opiskelijoiden tavoitteena oman kylän kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen; 7. Eri-ikäisille suunnatut kurssit, opiskelijat vauvasta vaariin (esim. vauvamuskarit, lasten käsityökoulut, senioreiden ATK-kurssit, mummomuskarit); 8. Erityisryhmille suunnatut kurssit, (esim. kehitysvammaisten liikunta, työttömien aktivointikurssi, laulutuokiot laitosasukkaille). Opistojen toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia opiskelijoille. Vuonna 2011 opistoissa oli netto-opiskelijoita seuraavasti: Kaskikuusi 2014 kpl, Koillis-Savo 2510 kpl, Kuopio 11 647 kpl, Siilinjärvi-Maaninka 3706 kpl ja Sisä-Savo 2746 kpl. Netto-opiskelijalla tarkoitetaan tilastoinnissa opiskelijaa kerran laskettuna, eli yksi ihminen lasketaan opiskelijaksi vain kerran huolimatta siitä kuinka monelle kurssille hän osallistuu. 18 Brutto-opiskelija -termistä käytetään usein myös termiä kurssilaiset, eli yksi ihminen lasketaan brutto-opiskelijatilastoon hänen kurssiensa lukumäärän mukaisesti. Jos siis opiskelijalla on 5 kurssia opistolta, niin hänet kirjataan bruttoopiskelijatilastoon 5 kertaa. Vuonna 2011 opistoissa oli brutto-opiskelijoita seuraavasti: Kaskikuusi 5066 kpl, Koillis-Savo 5567 kpl, Kuopio 21 541 kpl, SiilinjärviMaaninka 7392 kpl ja Sisä-Savo 6014 kpl. Rooli: Hyötyvä panostaja. Sidosryhmän perustelu: Opiskelija on opiston keskeisin sidosryhmä, koska koko kansalaisopistojen toiminta on opiskelijoita varten olemassa. Opiskelija panostaa myös rahallisesti opiston toimintaan maksamalla kurssimaksun saadakseen hyötyä itselleen. Asiakaspalautteen kerääminen opiskelijoilta on olennaista opistojen toiminnan kehittämisessä. Opiskelijaryhmistä rajattiin tästä arvioinnista pois työvoimapoliittisen koulutuksen osallistujat, koska työvoimaviranomaisten rahoittama koulutus koskee eri kohderyhmää kuin ns. perusopiskelijat. Tässä arvioinnissa haluttiin keskittyä opistojen perustoiminnan kannalta kaikkein olennaisimpiin sidosryhmiin. Vaikutustarina: Järjestämällä monipuolisia ja laadukkaita kursseja ja tapahtumia sekä projekteja ja maksupalvelutoimintaa opiskelijoille kansalaisopisto edistää opiskelijan tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ja erilaisia arkielämää hyödyntäviä käytännöllisiä ja tarpeellisia tietoja ja taitoja. On olemassa tutkimusviitteitä siitä, että ihmisten runsas sosiaalinen pääoma ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen kohentaa terveyttä ja lisää elinvuosia (esim. Hyyppä 2004). Lisäksi kurssin sisällöstä riippuen opiskelijan fyysinen kunto kohenee ja ammattitaito paranee, mikä helpottaa opiskelijan jokapäiväistä elämää ja siten lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. 19 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Lähdeviite Hyyppä, Markku (2004). Yhteiskuntapolitiikka 69:4, s. 380-386. Hyöty: Sidosryhmän saamalla hyödyllä vastataan kysymykseen, mitä positiivista opisto saa aikaan tässä tapauksessa opiskelijan näkökulmasta. Jokaiselle sidosryhmälle on eritelty useita hyötyjä. Keskeisenä hyötynä opiskelijalle kurssille tulemiseen on oman hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvointi voi olla fyysistä, henkistä tai sosiaalista. 2.1. Vaikutus: Kurssi on vastannut opiskelijan opiskelutavoitteeseen Vaikutuksen kuvaus: Sofie-järjestelmässä vaikutuksella tarkoitetaan konkreettista ja havaittavissa olevaa yhteiskunnallista vaikutusta. Yhteiskunnallinen vaikutus voi olla sosiaalista, taloudellista tai ympäristöllistä tulosta. Vaikutus kuvaa kehitystä, jonka organisaation toiminta on saanut aikaan. Opiskelijat tulevat kursseille itse määrittelemine opiskelutavoitteineen. Näitä voivat olla esim. oman tietämyksen lisääminen, uuden taidon opettelu, ihmisten tapaaminen, viikkorytmin ylläpitäminen ja yhteiskunnallinen ajatustenvaihto. Arvioinnin kohderyhmänä tässä kohdassa ovat brutto-opiskelijat eli kurssilaiset, joiden yhteislukumäärä kaikilta opistoilta on 45 580. Sama kohderyhmä toistuu kaikissa opiskelijaa koskevissa vaikutuksissa, jolloin emme toista samaa lukemaa kaikissa vaikutuskohdissa. Vaikutuksen perustelu: Vapaan sivistystyön koulutuksessa kurssien sisältöä eivät määrittele Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet eivätkä kansalliset tutkintotavoitteet. Kurssin kuvaukset laativat opettajat ja opiston hallinto. Kurssien toteutumiseen vaikuttaa olennaisena osana se, miten niiden tavoitteet onnistutaan muokkaamaan kurssilaisten tarpeita vastaaviksi. 20 Kurssin aiheen on todistettu Mannisen & Luukanteleen (2008) tutkimuksessa olevan merkittävä tekijä opiskelijoiden kurssin valinnassa, sillä yli 90 % tutkituista on vastannut kurssin aiheen vaikuttaneen paljon tai melko paljon kurssin valintaan. Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. 2.1.1 Osoitin: Kurssi vastasi opiskelijan opiskelutavoitteeseen Osoittimen kuvaus: Sofie-järjestelmässä osoitin on todiste siitä, että jokin vaikutus on saatu aikaan. Osoittimien tarkoituksena on näyttää toteen aikaansaatu vaikutus. Opiskelijoiden oman opiskelutavoitteen toteutumista on opistoilla yleensä selvitetty kurssipalautelomakkeilla. Opistoilla kerättiin kurssipalaute normaalin kurssipalautelomakkeen muodossa syyslukukauden 2011 kurssien päätyttyä. Tavoitekeskiarvoksi jokaisen kysymyksen kohdalle asetettiin 4. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvot kysymykseen numero 13 ’kurssi vastasi opiskelutavoitteeseeni’ on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa opistoittain. Keskiarvojen keskiarvo 4,40 osoittaa, että tämän kysymyksen kohdalla tavoitekeskiarvo ylitettiin. Tiedonkeruun tapa: Kysely. Tiedonkeruun kuvaus: Tässä kohdassa selostetaan opiskelijoille suunnatun kurssipalautekyselyn toteutus, eikä sitä kuvausta toisteta enää uudelleen jokaisessa kurssipalautekyselyn osoitin-kohdassa. Opiskelijan hyvinvoinnin lisääntymistä arvioitavia vaikutuksia on yhdeksän, ja osoittimia arvioinnin tueksi 23. Arviointilomake on lisätty Sofie-ohjelman liitteeksi tässä kohdassa. Jokainen opisto toteutti kurssiarvioin- Kysymys 13: Kurssi vastasi opiskelutavoitteeseeni Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo 4,44 4,45 4,36 4,33 4,44 Keskiarvojen keskiarvo 4,40 Kurssin loppuun suorittamisprosentit opistoittain % Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka 91,35 81,74 85,11 81,99 Sisä-Savo 87,69 Keskiarvojen keskiarvo 85,58 nin siten, että kunkin opiston kursseista 10 % valittiin mukaan kurssiarviointiotantaan. Kullakin opistolla otannasta vastasi hankkeeseen nimetty SOT-vastuuhenkilö. Jokainen opisto on tallentanut oman otantansa Sofie-ohjelmaan tiedostoliitteenä. Opiskelijat ovat opistolle tärkein sidosryhmä, joten pääpaino arvioinnissa on siksi keskitetty opiskelijoihin. 10 % otanta valittiin siksi, että se koettiin realistiseksi määräksi toteuttaa olemassa olevilla henkilöresursseilla. Otanta muodostettiin siten, että siihen valittiin kursseja kuvaamaan kunkin opiston kurssitarjontaa suhteessa eri ainealueiden laajuuteen ja monipuolisuuteen. Kysely toteutettiin opiskelijoille syyslukukauden 2011 päättyessä. Opistoilla otetaan normaalisti kurssipalaute kevätlukukauden päättyessä, mutta yhteistä arviointilomaketta ei ehditty vahvistaa kevään 2011 arviointiin. Sen vuoksi kurssipalautteet kerättiin syyslukukauden 2011 päätteeksi. Kurssipalautteita pyydettiin tarvittaessa uudestaan, mikäli näytti siltä, että joltakin kurssilta palautteita ei tulisi tarpeeksi. Tavoitteeksi asetettiin 50 % palautusprosentti kunkin opiston otannasta. Toteutuneet palautusprosentit opistoittain olivat: Kaskikuusi 50,8 %; Koillis-Savo 61,77 %; Kuopio 50,5 %, Siilinjärvi-Maaninka 30,56 % ja Sisä-Savo 61,6 %. Opistojen vastausprosenttien keskiarvoksi muodostui 51 %, eli tavoite saavutettiin. 2.1.2 Osoitin: Kurssien loppuun suorittaneiden määrä Osoittimen kuvaus: Kurssin loppuun suorittaminen on käytännössä osoittautunut yhdeksi osoittimeksi siitä, että kurssi on vastannut opiskelijan opiskelutavoitteeseen. Opiskelijat motivoituvat käymään kurssin loppuun, jos se vastaa heidän opiskelutavoitettaan. Tavoitteeksi asetettiin, että 80 % suorittaisi kurssin loppuun. Kurssin loppuun suorittamisprosentit opistoittain yllä olevassa taulukossa. 21 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Tiedonkeruun tapa: Tilasto. Tiedonkeruun kuvaus: Kurssien loppuun asti suorittaneiden määrät laskettiin keväällä 2011 kaikilta kursseilta. Kurssien osallistujatilastot otettiin opistojen hallinto-ohjelmista (Kuopiossa Kuha ja muissa opistoissa HelleWi). Sofie -liitteenä ovat opistojen laskelmat tässä kohdassa. Kurssin loppuun saakka suorittaneiden määrää on vaikea laskea kalenterivuoden tilastoista, koska opiston toiminta jakaantuu kahdelle kalenterivuodelle. Sen vuoksi loppuun suorittaneet laskettiin kaikilta kevätkauden 2011 kursseilta, jolloin otokseen tuli mukaan kaikki kevään lyhytkurssit sekä läpi lukuvuoden 2010-2011 jatkuneet kurssit jotka päättyvät keväällä. Kurssin loppuun suorittaneiden %-osuus opistoilla saatiin laskemalla yhteen kaikki kurssien aloittaneet, josta vähennettiin kurssin keskeyttäneet. Saatu luku jaettiin kurssin aloittaneiden määrällä ja kerrottiin sadalla. Keskeyttäneeksi tulkittiin opiskelija, joka ei ole ollut mukana yhtään kertaa viimeisellä neljällä kokoontumiskerralla tai on ilmoittanut keskeyttäneensä. Loppuun suorittaneet tällöin laskettiin kevään 2011 päiväkirjoista, joissa voitiin todeta onko opiskelija käynyt kurssin viimeisillä neljällä kerralla. Otokseen otettiin mukaan kaikki kevään 2011 lyhytkurssit sekä läpi lukuvuoden 2010-2011 jatkuneet kurssit jotka loppuvat keväällä 2011. 2.2 Vaikutus: Opiskelijan osaaminen on parantunut kurssin avulla Vaikutuksen kuvaus: Oman osaamisen parantaminen on opiskelijalle yksi keskeisimmistä motiiveista tulla opistojen kurssille. Vaikutuksen perustelu: Manninen & Luukanteleen (2008) vapaata sivistystyötä koskevan tutkimuksen mukaisesti innostus jatkaa opiskelua (n. 65 %) ja osaaminen (n. 57 %) on kaksi keskeistä vaikuttavuutta kuvaavaa summamuuttujaa. Tutkimuksessa avoimissa vastauksissa oppimisen tuottami- 22 na hyötyinä nähtiin mm. tekemisen ja osaamisen lisääntyminen (kädentaidot, laulu, musiikki, akateemiset valmiudet, teoriatieto jne.), kansainvälisyys-kulttuuriosaaminen (kielitaito, kulttuurien tuntemus, matkailun vuorovaikutus), ATK-osaaminen (Internet, nettipuhelut), yleissivistys, tiedonhakutaidot ja itseilmaisutaidot. Opiskelun laajempina vaikutuksina on mainittu myös luottamus omaan osaamiseen ja oman osaamisen jakaminen sekä oppimiskyvyn paraneminen. Opiskelijan osaamisen parantumista voidaan osoittaa kysymällä opiskelijoiden mielipidettä siitä, miten heidän osaamisensa heidän omasta mielestään parani kurssilla. Lisäksi opiskelijan omin sanoin kirjoittama esimerkkikuvaus syventää näkemystä osaamisen paranemisesta. Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. 2.2.1 Osoitin: Opiskelijan osaaminen parani kurssilla Tiedonkeruun kuvaus: Sähköinen ja paperilomakkeilla tehty kurssipalautekysely. Osoittimen kuvaus: Tavoitekeskiarvoksi asetettiin 4. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvo kurssipalautelomakkeen kysymykseen numero 11 ’osaamiseni parani kurssilla’ on esitetty viereisen sivun taulukossa opistoittain. Keskiarvojen keskiarvoksi tuli 4,27, eli tavoite ylittyi. 2.2.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan osaamisen paranemisesta Esimerkkikuvausten arviointikokouksessa kesäkuussa 2011 päädyttiin siihen, että Koillis-Savon kansalaisopiston tuottama kuvaus on riittävä, eikä enempää kuvauksia tarvitse etsiä. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Koillis-Savon kansalaisopiston opiskelija: ”Tämä on mieluinen viikoittainen harrastus - on ollut jo vuosia. Kurssi on auttanut ajan hermolla pysymistä niin kaikissa käsityöaiheissa kuin yleismaailmallisesti. Kurssilla on kokoajan saanut uusia haastavia tehtäviä. Opettaja on innostava ja hänen ohjauksessa olen saanut onnistumaan vaikeitakin töitä. Opettaja vaatii oikeita työ- ja suoritustapoja ja kasvattaa oikeaan työntekemistapaan ja antaa rakentavaa palautetta. Kurssi on antanut silmäyksen nypläyksen valtavan laajaan ja monipuoliseen maailmaan. Olen alusta lähtien tehnyt ja oppinut ja käyttänyt lähes kaikkia nypläyksen tekniikoita. Kurssi pitää huolen, että tulee säännöllisesti lähdettyä, luo viikkoon tietyn rytmin. Opiskelija ryhmämme on hyvä vertaisryhmä, jossa työnteon ohessa keskustellaan kaikesta ja asiat jäävät ”piirin sisälle”. Ryhmä on siskopiiri, jossa välillä tulee kyynel silmään ja välillä nauretaan sydämen pohjasta.” 2.3 Vaikutus: Opiskelija on saanut sosiaalisia kontakteja kursseilta Vaikutuksen kuvaus: Opiskelijan sosiaalisilla kontakteilla tarkoitetaan tuttavia ja ystävyyssuhteita muihin ihmisiin mitä he solmivat kurssin kuluessa. Vaikutuksen perustelu: Vapaan sivistystyön lain (2009) mukaisesti opistojen toiminnan tulee edistää yhteiskunnan eheyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Näiden kolmen teeman toteutumista voidaan todentaa sillä, miten hyvin opiston toiminta edistää sosiaalisten kontaktien luomista opiskelijoiden välille. Mannisen & Luukanteleen (2008) tutkimuksen mukaan lähes 60 %:lle tutkittavasta joukosta sosiaalinen vuorovaikutus on ollut merkittävä osallistumissyy vapaan sivistystyön koulutukseen. Tutkimuksessa oppimisen tuottamina hyötyinä tai laajempina vaikutuksina on avoimissa vastauksissa löytynyt mm. elämän sisällön saaminen eläkkeelle jäädessä jolloin työyhteisöstä irtaudutaan, sosiaalinen vuorovaikutus tutustuessa uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, yhteisöön kuulumisen vahvistuminen ryhmätöissä ja opiskelussa erilaisten ihmisten kanssa, elämänpiirin laajeneminen sosiaalisen median opettelulla. Kysymys 11: Osaamiseni parani kurssilla Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo 4,29 4,32 4,26 4,34 4,14 Keskiarvojen keskiarvo 4,27 Tiedonkeruun kuvaus: Esimerkkikuvaus saatiin Koillis-Savon kansalaisopistolta. 23 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 2.3.1 Osoitin: Opiskelijoiden mielestä opisto on tärkeä ihmisten kohtaamispaikka Osoittimen kuvaus: Varsinkin kylien kursseilla opiston toiminnassa korostuu yhteisöllisyyden merkitys kyläläisten kokoontumisissa sekä myös ikäihmisten kursseilla. Opiskelijan saamia sosiaalisia kontakteja kurssilla voidaan osoittaa kysymällä opiskelijoiden mielipidettä opistosta ihmisten kohtaamispaikkana. Keskiarvo kurssipalautelomakkeen kysymykseen numero 14 ’opisto on tärkeä ihmisten kohtaamispaikka’ on esitetty alla olevassa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvoksi saatiin 4,42, eli tavoitekeskiarvo ylittyi reilusti. 2.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan saamista sosiaalisista kontakteista kurssilla Tiedonkeruun kuvaus: Siilinjärven-Maaningan ja Kuopion kansalaisopiston arvioinnin vastuuhenkilöt valitsivat opiskelijoiden kirjoittamista tarinoista parhaiten vaikutusta kuvaavan tarinan. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Irma Räsänen, Kuopio: ”Maalauskurssilla olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Varsinkin näin työelämästä eläkkeelle jääneenä tällaiset kontaktit ovat minulle todella tärkeitä. Ryhmässä toimiminen kannustavan opettajan ohjauksessa on mielenkiintoista ja virkistävää. Samalla ryhmässä tutustutaan toistemme maalauksiin ja opitaan erilaisia työtapoja toisiltamme. Opettajalta saan myös paljon yksilöllistä ohjausta jota tarvitsen uusien asioiden oppimiseen. Jo vuosia kestänyt taideharrastus on tuonut minulle uusia samoista asioista kiinnostuneita kavereita ja jopa ystäviä. Maalataan innolla tauluja ja vietetään mukavia yhdessäolon hetkiä.” Kysymys 14: Opisto on tärkeä ihmisten kohtaamispaikka Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 24 4,54 4,50 4,23 4,34 4,48 4,42 Kuva: Anna Arho ”Henki ja elämä” Kuvataiteen opiskelija, Siilinjärvi-Maaninka: ”Ilman kansalaisopistoa olisin kuin talo ilman pihapolulla astelevaa emäntää. Siis opisto on ollut osa minun arkielämääni vuosia. Tarvitsen sosiaalista kanssakäymistä ja voin valita mieleistäni tekemistä sieltä. Kaikki opettajat kursseilla, joissa olen ollut ovat olleet innostavia ja osaavia.” 2.4 Vaikutus: Kurssi on innostanut opiskelijoita aktiiviseen elämään Vaikutuksen kuvaus: Opiskelijoiden innostaminen aktiiviseen elämään tarkoittaa sitä, että he osallistuvat opiskeluryhmien toimintaan, tuottavat ryhmien kautta kulttuuripalveluja alueen asukkaille sekä aktivoivat muita osallistujia omalla panoksellaan. Vaikutuksen perustelu: Vapaan sivistystyön lain (2009) mukaisesti opistojen tulee järjestää ihmisten hyvinvointia tukevaa koulutusta ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen ja osallisuus. Mannisen & Luukanteleen (2008) vapaata sivistystyötä koskevan tutkimuksen avoimissa vastauksissa mainittiin tärkeänä oppimisen tuottamana hyötynä mm. elämänsisällön lisääntyminen (eläkkeelle jäännin murrosvaihe), yhteiskunnallinen osallistuminen (esim. uusia ryhmätyömenetelmiä), oppimisen innostuksen lisääntyminen, uusien virikkeiden saaminen. Irma Räsänen Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 2.4.1 Osoitin: Kurssi innosti ja aktivoi opiskelijaa Osoittimen kuvaus: Aktiiviseen elämään innostamista voidaan osoittaa kysymällä opiskelijoiden mielipidettä siitä, miten kurssi innosti ja aktivoi heitä. Vastausten tavoitekeskiarvoksi asetettiin 4. Keskiarvo kurssipalautteen kysymykseen numero 12 ’kurssi innosti ja aktivoi minua’ on esitetty Kysymys 12: Kurssi innosti ja aktivoi minua Kaskikuusi 4,59 Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,50 4,43 4,47 4,46 4,49 25 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti edellisellä sivulla olevassa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvoksi saatiin 4,49, mikä ylittää asetetun tavoitteen selvästi. 2.4.2 Osoitin: Esimerkkejä uusista erilaisista asioista, joita opiskelijat innostuvat tekemään käytyään kurssin Tiedonkeruun kuvaus: Kurssipalautteista kerättiin erilaisia esimerkkejä uusista asioista, joita opiskelijat innostuvat tekemään käytyään kurssin. Kurssipalautekyselyn viimeisestä kohdasta ’Kerro, mitä kansalaisopiston toimintaan osallistuminen merkitsee sinulle’ valitaan parhaiten vaikutusta kuvaavat kohdat. Tuloksen yksikkö: Case. Laadullinen tulos: Siilinjärvi-Maaninka, liikunnan ja laulun opiskelija: ”Osallistun liikuntaryhmiin ja yksinlauluun. Liikuntaryhmien avulla harrastan liikuntaa säännöllisesti, tietysti lenkkeilen ja hiihdän omatoimisesti, eli pidän huolta liikunta- ja toimintakyvystäni. Saan virkeyttä ja jaksamista arkeen. Lauluharrastus antaa energiaa ja hyvää mieltä. Lisäksi olen edennyt harrastuksen parissa niin, että tulevana syksynä suoritan alimman laulututkinnon.” Kaskikuusi, entisöinnin ja verhoilun opiskelija:”Haluan tehdä vapaa-aikana itselle tärkeitä asioita ja kehittyä niissä. Ilman tällaista toimintaa, mitä ko. kurssi on ollut olisi jäänyt oppimatta ko. taidot, olisin ehkä innoissani pilannut kalusteet ja paljon hyvää mieltä olisi jäänyt kokematta. On upeaa löytää uusia taitoja, joita ei tiedä olevan itsellä ja huomata, että sitä oppii vaikka on jo aika vanha nainen. ” 26 2.5 Vaikutus: Opiskelijan fyysinen kunto on parantunut Vaikutuksen kuvaus: Opiskelijan fyysisen kunnon paranemisella tarkoitetaan tässä hänen kokemustaan oman fyysisen kuntonsa paranemisesta. Vaikutuksen perustelu: Opistot tarjoavat fyysistä kuntoa nostavia kursseja, mikä edistää ihmisten hyvinvointia ja monipuolista kehittymistä vapaan sivistystyön lain tavoitteiden mukaisesti. Mannisen & Luukanteleen vapaata sivistystyötä koskevassa tutkimuksessa (2008) tutkittavat mainitsivat avoimissa vastauksissa fyysisen terveyden yhdeksi oppimisen tuottamaksi hyödyksi ja fyysisen hyvinvoinnin opiskelun ja oppimisen laajemmaksi vaikutukseksi. Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. 2.5.1 Osoitin: Kurssi on parantanut opiskelijan kuntoa Osoittimen kuvaus: Opiskelijan fyysisen kunnon paranemista voidaan osoittaa kysymällä opiskelijoiden mielipidettä siitä, miten kurssi paransi heidän kuntoaan. Alun perin oli tarkoitus ottaa konkreettisia fyysisen kunnon mittareita arviointiin mukaan, mutta totesimme liian hankalaksi alkaa mitata kaikkien opiskelijoiden verenpainetta tai tekemään kuntotestejä. Lisäksi olisi ollut vaikeaa sulkea pois opiskelijoiden muun liikunnan osuutta kunnon paranemiseen. Keskiarvo kurssipalautelomakkeen kysymykseen numero 16 ’kurssi paransi kuntoani’ on esitetty viereisellä sivulla olevassa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvo 3,69 alittaa keskiarvotavoitteen. Kysymys 16: Kurssi paransi kuntoani Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo 3,73 3,91 3,80 3,47 3,56 Keskiarvojen keskiarvo 3,69 2.6 Vaikutus: Opiskelijan henkinen hyvinvointi on parantunut Vaikutuksen kuvaus: Henkisellä hyvinvoinnilla tässä arvioinnissa tarkoitetaan positiivista mielialaa ja vireyttä. Vaikutuksen perustelu: Mannisen & Luukanteleen (2008) vapaata sivistystyötä koskevassa tutkimuksessa yli 65 % osallistujista mainitsi vaihtelun arkeen olevan melko paljon tai paljon vaikuttava syy osallistua kurssille. Oppimisen tuottamina hyötyinä oli mainittu avoimissa vastauksissa henkinen hyvinvointi eli kun harrastaa ja on kiinnostunut asioista, se pitää mielen virkeänä ja innostuneena. Muita henkistä hyvinvointia tukevia tekijöitä olivat mm. oppimisen ilo, itseluottamuksen kasvu, elämänsisällön saaminen, itsensä toteuttaminen ja luovuuden lisääntyminen, uusien virikkeiden saaminen, mielihyvän tunne, hyvä itsetunto. Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. 2.6.1. Osoitin: Kurssi virkisti opiskelijan mieltä Osoittimen kuvaus: Tavoitekeskiarvoksi kyselyssä asetettiin 4. Keskiarvo kurssipalautteen kysymykseen numero 15 ’kurssi virkisti mieltäni’ on esitetty alla olevassa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvo 4,56 ylittää tavoitetason. Kysymys 15: Kurssi virkisti mieltäni Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,66 4,56 4,45 4,55 4,57 4,56 27 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Osoittimen kuvaus: Opiskelijan kirjoittama esimerkkitarina hänen hyvinvointinsa parantumisesta. Tiedonkeruun kuvaus: Esimerkkikuvauksia keräsivät kaikki opistot, raporttiin valittiin Sisä-Savon ja Kaskikuusen esimerkit osoittimen sisältöä parhaiten kuvaavina. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Sisä-Savo, opiskelija Toini Hotokka: ”Muutimme kesä-koti kuntaamme pysyvästi asumaan. Alkoi tutustuminen uusiin ihmisiin ja laajemmin ympäristöön. Posti toi kansalaisopiston esitteen. Mielenkiintoni heräsi tässäpä on tutustumisen tie. Menin tilkkutöihin ja Viikinkikoruihin, Pajukurssille, ’Muisteloihin’ ja kävin yleisöluennot. Tutustuminen uusiin ihmisiin alkoi ja kerrytin tietotaitoani ja entiset opit kertautuivat, jotka oli vuosien saatossa ruostuneet. Hoidin miestäni näin sain itselleni omaa aikaa ja henkiset voimavarat vahvistusta. Menetin mieheni. Kerroin avoimesti tilanteeni, vaikka välillä kyyneleet tulivat silmiini. Tunsin kuinka ryhmä kannatti minua ja voimavarani kasvoivat. Pystyin nauramaan, joka hävisi suruni myötä. Minulle kansalaisopiston kurssit ovat olleet ovi uuteen alkuun ja henkisten voimavarojen ’tankkaus’ paikka ja tuoneet uusia virikkeitä päiviini.” Kaskikuusi, eri ryhmiin osallistuva opiskelija: ”Kansalaisopiston liikuntaryhmät (jumpat yms.) pitävät selkeästi kuntoani yllä. Teen yksipuolista toimistotyötä, joten erittäin tärkeää, että vapaa-aikana tarjolla monipuolisia liikunnanharjoitusmahdollisuuksia. Samoin kädentaitojen kurssit ovat erittäin hyvää vastapainoa työlle ja arjelle. Ilman kansalaisopistoa tuskin tulisi harrastettua käsitöitä. Kansalaisopiston ryhmät ovat tärkeitä myös sosiaalisen 28 Kuva: Sirpa Lindroos 2.6.2.Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan hyvinvoinnin lisääntymisestä myös jatko-opintoihin valmistautumisen, työssä jaksamisen, hyvän englannin kielen taidon, ATK-osaamisen, tuen työnhakuun ja tiedonhakutaidot. Tällä perusteella työelämässä selviytymisen edistäminen otettiin yhdeksi tarkasteltavaksi kohdaksi tässä arvioinnissa. Lähdeviite Manninen, J & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vantaa: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VSY. 2.7.1 Osoitin: Kurssi on edistänyt opiskelijan selviytymistä työelämässä Toini Hotokka kanssakäymisen vuoksi. Kuntaliitoksen myötä työpiste siirtynyt toiselle kylälle. Kotikylän ihmisiä ei tapaa enää niin usein, mutta kansalaisopiston piireissä tulee ”päivitettyä” myös kuulumisia.” 2.7 Vaikutus: Opiskelija on saavuttanut kurssilla sellaista osaamista, joka edistää hänen selviytymistään työelämässä Vaikutuksen perustelu: Mannisen & Luukanteleen tutkimuksessa 2008 ammatillinen hyöty ei ollut vapaan sivistystyön osalta keskeinen osallistumissyy, sillä n. 38 % tutkimukseen osallistuneista piti tätä syytä merkittävänä tekijänä opiskelussa. Opiskelijat kuitenkin raportoivat oppimisen tuottamiksi hyödyiksi muiden syiden ohella Osoittimen kuvaus: Kurssipalautekyselyssä haluttiin selvittää opiskelijoiden oma käsitys siitä, miten opistojen kurssit edistävät heidän selviytymistään työelämässä. Keskiarvot kurssipalautelomakkeen kysymykseen numero 18 ’kurssi edisti selviytymistäni työelämässä’ on esitetty oheisessa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvo 3,41 ei yltänyt tavoitekeskiarvoon, mikä oli tämänkin kysymyksen kohdalla 4. 2.7.2 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan osaamisen lisääntymisestä, joka edistää selviytymistä työelämässä Tiedonkeruun kuvaus: Jokainen opisto valitsee yhden opiskelijan kirjoittamaan tämän tarinan, joista sitten valitaan yksi tarina joka parhaiten kuvaa vaikutusta. Projektikokouksessa 23.2.2012 päätettiin, että enää vain Siilinjärven-Maaningan esimerkkikuvaus tarvitaan, sillä vaikutusta kuvaavia tarinoita oli jo saatu useita. Lopulta toiseksi esimerkkikuvaukseksi päätettiin ottaa kuvaus Sisä-Savolta, sillä heillä oli hyvä esimerkki valmiina eikä Siilinjärven-Maaningan kansalaisopistolta saatu esimerkkikuvausta määräaikaan mennessä. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Kaskikuusi, opiskelija Antti Kaatrasalo: ”Osallistuin eläintentäyttökurssille kansalaisopistolla 2010 ja 2011. Aiempaa kokemusta täyttämisestä ei ollut. Ensimmäisen vuoden kurssi antoi kohtalaiset pohjatiedot aiheesta ja pystyin jatkamaan itsenäisesti opiskelua alaan liittyen. Jatkokurssi 2011 oli huomattavasti hyödyllisempi, kun olin ennen sitä ehtinyt muutaman eläimen harrastusluontoisesti täyttämään ja nyt osasin kysellä huomattavasti enemmän Kysymys 18: Kurssi edisti selviytymistäni työelämässä Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 3,44 3,56 3,32 3,17 3,55 3,41 29 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Kuva: Matti ja Liisa -paikallislehti Kuva: Kirsti Häkkinen ”Henki ja elämä” Antti Kaatrasalo kysymyksiä opettajalta aiheeseen liittyen. Lisäksi suurin osa muista opiskelijoita oli myös osallistunut jo vuoden 2010 kurssille, joten nyt pystyttiin ottamaan opetukseen mukaan muutamia uusia niksejä. 2011 kurssi oli erittäin antoisa ja taitoni/tietoni kehittyivät huomattavasti sen aikana.”Jatkokurssin” jälkeen minulla oli riittävästi osaamista, jotta pystyin täyttämään eläimiä myös muille kuin itselleni. Täytän eläimiä tällä hetkellä sivutoimisesti ja pyrin hankkimaan lisää asiakkaita tulevana syksynä. Sain siis kansalaisopiston kurssien avulla opiskeltua riittävät taidot, jotta voin alkaa työskentelemään alalla sivutoimisesti ja ehkä myöhemmin kokopäivätoimisesti.” Sisä-Savo, opiskelija Tuula Pesonen: ”Kävin lapsena pianotunneilla ja erityisopettajaopinnoissani valitsin vapaaehtoiset musiikin perusopinnot ja silloin tutustuin vapaaseen säestykseen pianonsoitossa. Taidot olivat kuitenkin enemmän ja vähemmän ruosteessa ja soittaminen rajoittui vain omaksi iloksi soitteluun kotona ja omassa luokassa. Tarvetta kehittää omia taitoja työn kannalta ei juuri ollut, koska koulussa oli ja on edelleen taitavia pianisteja. Omaa luokkaa julkisemmin en koskaan uskaltanut soittaa. Omien lasten kas- 30 vettua löytyi vihdoin aikaa ja intoa oman soittoharrastuksen jatkamiseen kansalaisopistossa. Kolme vuotta on pianotunteja takana ja sinä aikana itsekriittisyys on vähentynyt ja taidot ja usko omiin kykyihin lisääntynyt. Puolentoista vuoden soittotuntien jälkeen soitin ensimmäisen kerran koulumme joulujuhlassa yhdessä koulumme opettajien bändin kanssa. Kädet hikoillen aloitin Walking in the air –laulua pelkällä pianoa, enkä muista jännittäneeni niin paljoa aikoihin. Sen jälkeen samalla porukalla on säestetty muitakin juhlia koulussa. Kirkossa on koulumme vuorolla säestetty Meidän messu pariinkin kertaan lasten ja seurakunnan laulaessa. Ilman kansalaisopiston pianotunteja ja siellä saatua erinomaista opetusta ja rohkaisu en olisi ikinä siihen pystynyt. Pianotuntien myötä rohkaistuin pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa ottamaan opetusohjelmaani yleisopetusryhmän musiikin tunnit. Innostuminen musiikkiin on tarttunut myös lapsiin, joiden kanssa olemme viettäneet monta mukavaa musiikin tuntia laulaen ja soittaen. Viime syksynä kuvioihin astui myös laulutunnit. Ilmoittaessani poikaani nettisivuilla rumputunneille huomasin yllätyksekseni, että laulutunneilla oli Tuula Pesonen, musiikin opiskelija tilaa ja hetken mielijohteesta ilmoittauduin opiskelijaksi. Laulutunneilla on tavoitteena mm. äänenkäytön ja hengitystekniikan kehittäminen ja tukeminen. Luulin, että monet lastenlaulut menevät omalle äänialallani aivan liian korkealle, mutta laulutunneilla on kehitetty laulamisen taitoa ja laajennettu äänialuetta. Enää ei musiikkituntien jälkeen ääni kähise!--- En tähtää aarioiden laulamiseen, vaan tavoitteenani on nimenomaan saada varmuutta ja voimaa omaan lauluuni musiikin tunneille. Äänenkäyttöharjoitukset laulutunneilla tukevat myös yleistä äänenkäyttöä sekä puheilmaisua. Kansalaisopistossa opiskelu sopii luonteenlaadulleni hyvin, sillä siellä saan toteuttaa itseäni valitsemieni laulujen avulla ja opettajat kohtaavat aikuisopiskelijat oikealla tavalla. Monta musiikkitunnilla laulettua laulua on harjoiteltu piano- ja laulutunneilla. Säestykseen on tullut uusia kuvioita ja monipuolisuutta ja laulan entistä kovempaa ja korkeammalta. Kansalaisopiston musiikkitarjonnasta otetaan perheessäni kaikki irti, sillä poikani yrittää opettaa äidille kansalaisopiston rumputunneilla oppimiaan rumpukomppeja, joten nekin taidot saatetaan ottaa käyttöön aikanaan…” 2.7.3 Osoitin: Hyvä esimerkki kotouttamiskoulutuksesta joka on edistänyt maahanmuuttajan työelämään pääsyä Osoittimen kuvaus: Kuopion kansalaisopisto valitsee opiskelijan kirjoittamaan tämän tarinan, koska opistolla on suurin määrä maahanmuuttajaopiskelijoita ja kotoutumiskoulutusta. Vapaan sivistystyön laissa (2009) korostuu yhteiskunnan eheys, tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Maahanmuuttajien kotoutuminen on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä kansalaisopistoille, jotka järjestävät koulutusta kotoutumisen tueksi. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelija saa suomen kielen opetuksen lisäksi suuren määrän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toimintatavoista sekä hän tutustuu suomalaiseen työelämään, minkä oletetaan edistävän kotoutumista. Tiedonkeruun kuvaus: Maahanmuuttajan työelämään pääsyn edistämistä koskeva kuvaus otetaan vain Kuopion kansalaisopistolta. Kuopion kansalaisopistolla on paljon maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta. Alkuperäinen teksti kirjoitettu venäjäksi, henkilö ei halua julkaista nimeään, käännös Eero Laitinen. 31 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Osoittimen kuvaus: Opiskelijan on ollut kurssipalautteen mukaan helppo löytää itselleen sopiva kurssi opiston kurssitarjonnasta, vastausten keskiarvotavoitteeksi asetettiin vähintään 4 kysymyksistä numero 5 ’opiston kurssitarjonta on monipuolinen’, numero 6 ’opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa monenlaisille ihmisille’, ja numero 7 ’opiston toiminta kylillä on tärkeää’. Kaikkien opistojen vastausten keskiarvot kysymykseen numero 5,6 ja 7 on esitetty alla olevassa taulukossa. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Näiden kolmen kysymyksen yhteinen keskiarvo 4,39 osoittaa, että tavoitetaso saavutettiin. 32 Kaskikuusi KoillisSavo Kysymys nro 5 Kysymys nro 6 Kysymys nro 7 Keskiarvon keskiarvo 4,34 4,41 4,84 4,08 4,11 4,77 Kuopio SiiilinjärviMaaninka 4,30 4,37 4,65 4,05 4,07 4,82 SisäSavo Keskiarvo 4,17 4,19 4,73 4,19 4,23 4,76 4,39 Osoittimen kuvaus: Erityisryhmät (kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, työttömät, ulkomaalaiset opiskelijat, laitosasukkaat) ovat tärkeitä kohderyhmiä, joille suunnattu tarjonta lisää yhteiskunnan eheyttä ja samalla monipuolistaa opistojen osallistujaryhmiä sekä mahdollistaa tasaarvoisen osallistumisen erityisiä oppimisjärjestelyjä vaativille ryhmille. Työttömille ei ole kaikissa opistoissa erikseen suunnattuja kursseja, joten osoittimeen on lasket- Erityisryhmille suunnatuilla kursseilla on opiskelijoita (Osallistujamäärät/Opisto) Kysymys 5: Opiston kurssitarjonta on monipuolinen Kysymys 6: Opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa monenlaisille ihmisille Kysymys 7: Opiston toiminta kylillä on tärkeää Kysymykset 2.8.3 Osoitin: Erityisryhmille suunnatuilla kursseilla on opiskelijoita Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Työttömät Ulkomaalaiset opiskelijat Laitosasukkaat Osallistujat yhteensä 61 38 0 11 77 187 99 28 0 14 128 269 20 0 0 161 0 181 48 0 120 19 192 379 Sisä-Savo Vaikutuksen kuvaus: Opistojen ohjelman kehittämisessä olennaista on löytää sellaisia kurssiaiheita, jotka kiinnostavat opiskelijoita koska he tulevat kursseille henkilökohtaisesta kiinnostuksesta opiskeltavaa asiaa kohtaan. 2.8.1 Osoitin: Opiskelijan on ollut helppo löytää itselleen sopiva kurssi opiston kurssitarjonnasta Osoittimen kuvaus: Elinikäisen oppimisen toteutumista opistojen kursseilla voidaan osoittaa opiskelijatilastoilla, joissa osallistujat on jaettu ikäryhmiin ja suhteutettu opistokuntien asukaslukuihin. Opiskelijatilastot on otettu netto-opiskelijoista. Opiston toimintaan osallistuvien prosenttiosuus suhteessa asukaslukuun ikäryhmittäin on esitetty seuraavasti: ikäluokat on jaettu neljään ryhmään lapset (0-15v.), nuoret (16-25v.), työikäiset (26-65v.) ja seniorit (66-v.). Hallinto-ohjelmien (HelleWi, Kuha) sekä Tilastokeskuksen ikäluokkajaot eivät täysin vastaa toisiaan, joten ikäluokkarajat eroavat yhdellä vuodella jaottelussa. HelleWin ikäryhmäjaottelut menevät viidellä jaollisin luvuin ryhmissä 0-5v., 6-10v. jne. Tilastokeskus tilastoi ikäryhmät siten, että 0-vuotiaat ovat omana ryhmänään, minkä jälkeen muut ryhmät menevät viidellä jaollisin välein (1-4v., 5-9v. jne.) Kuopion hallinto-ohjelma Kuhasta saa ulos erilaisia ikäkausitilastoja, joten heidän tilastonsa on pyritty tekemään vastaamaan suoraan päättämiämme ikärajoja. Opiston opiskelijamäärä kussakin ikäryhmässä on jaettu kunkin opistoalueen kuntien vastaavan ryhmän yhteenlasketulla asukasmäärällä ja kerrottu sadalla. Taulukko seuraavalla sivulla. Tiedonkeruun kuvaus: Opistojen tilastot ja kuntien asukaslukutilastot v. 2011. SiiilinjärviMaaninka 2.8 Vaikutus: Opiskelijan on ollut helppo löytää itselleen sopiva kurssi opiston kurssitarjonnasta Lähdeviite Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 2.8.2 Osoitin: Opistot tavoittavat hyvin eri ikäryhmät opiskelijoiksi suhteessa väestön ikäjakaumaan Kuopio Lähdeviite Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 Vaikutuksen perustelu: Laki vapaasta sivistystyöstä (2009) määrittelee opistojen toiminnan lähtökohdaksi elinikäisen oppimisen periaatteen. Opiskelun tarkoituksena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja omaehtoista oppimista. Koillis-Savo Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Kuopion kansalaisopiston opiskelija: ”Opiskelen maahanmuuttajille tarkoitetulla suomen kielen jatkokurssilla Kuopion kansalaisopistossa. Olen saanut paljon apua oman alan teknisen sanaston oppimiseen, mikä on hyvin tärkeää ammatissani. Kurssi paransi myös suullista kielitaitoani ja pelkoni puhua suomen kieltä puhelimessa hävisi. Työharjoittelu oli myös hyvin mielenkiintoinen, koska pääsin siinä päivittämään tietojani työkoneista ja ohjelmista. Minua aivan hämmästytti, että kurssin ansioista minulle löytyi oman alan töitä hitsaajana hankalasta elämänvaiheestani huolimatta.” Kaskikuusi ”Henki ja elämä” 154 19 33 33 63 302 33 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Opiskelijat ikäryhmittäin opistokuntien asukaslukuihin suhteutettuna v. 2011 0-15 v. (lapset) Opiskelijat Asukkaat Opiskelijoita suht. asukkaisiin Opiskelijat Asukkaat Opiskelijoita suht. asukkaisiin Opiskelijat Asukkaat Opiskelijoita suht. asukkaisiin Opiskelijat Asukkaat Opiskelijoita suht. asukkaisiin Opiskelijat Asukkaat Opiskelijoita suht. asukkaisiin 314 1714 18,32 % 295 2325 16-25 v. (nuoret) 26-65 v. (työikäiset) Kaskikuusi 218 1102 1075 5351 20,28 % 20,59 % Koillis-Savo 143 1356 1453 8709 66(eläkkeellä olevat) Yhteensä 371 2246 2014 10386 16,52 % 19,39 % 593 4391 2510 16 878 12,69 % 9,84 % 15,57 % 13,50 % 14,87 % 2213 15 336 Kuopio 1070 14 801 6990 53 120 1374 16 996 11 647 100 253 14,43 % 7,23 % 13,16 % 8,08 % 11,62 % 646 4019 3706 25 152 16,07 % 14,73 % 619 4166 2746 15 148 14,86 % 18,13 % 638 5071 12,58 % 419 2027 20,67 % Siiilinjärvi-Maaninka 297 2122 2662 13400 11,16 % 15,84 % Sisä-Savo 212 1455 1345 7610 15,76 % 19,12 % tu opistoittain työttömien, kurssimaksusta alennusta saaneiden opiskelijoiden kokonaismäärät lukuvuodelta 2011-2012 erikseen. Erityisryhmille suunnattujen kurssien määrät opistoittain ovat: Kaskikuusi: kursseja 14 kpl, Koillis-Savo: kursseja 19 kpl, Kuopio: kursseja 13 kpl, Siilinjärvi-Maaninka: kursseja 15 kpl, Sisä-Savo: kursseja 21 kpl. Erityisryhmille suunnattujen kurssien opiskelijamäärät opistoittain on esitetty edellisen sivun taulukossa. Työttömien, kurssimaksusta alennusta saaneiden opiskelijoiden kokonaismäärät opistoittain olivat puolestaan seuraavat: Kaskikuusi 15, Koillis-Savo 124, Kuopio 1144, Siilinjärvi-Maaninka 120 ja Sisä-Savo 33 henkeä. Erityisryhmille ja työttömille suunnattujen kurssien yhteinen osallistujamäärä v. 2011 kaikissa opistoissa oli 2601 henkilöä. Näin ollen etukäteisoletus siitä, että erityisryhmille ja työttömille suunnatuilla kursseilla on kävijöitä, tuli todistettua. Tiedonkeruun kuvaus: Opistojen hankevastaavat keräsivät tilastotiedot kursseista ja niiden osallistujista hallinto-ohjelmistaan (HelleWi ja Kuha) Kuva: Marko Komulainen ”Henki ja elämä” Lisäksi opistoilla on opiskelijamäärissä opiskelijoita, joiden ikäryhmä ei ole ollut tiedossa eikä heitä ole näin ollen voitu tilastoida mihinkään ikäryhmään kuuluviksi. Heidät on kuitenkin laskettu netto-opiskelijoiden kokonaismääriin. Tällaisia opiskelijoita on ollut opistoilla seuraavasti: Kaskikuusi: 9 kpl, Koillis-Savo: 123 kpl, Siilinjärvi-Maaninka: 3 kpl, ja Sisä-Savo: 41 kpl. Pentti Salonen 34 2.8.4 Osoitin: Hyvä esimerkki opiskelijan onnistuneesta kurssivalinnasta Tiedonkeruun kuvaus: Kaikki opistot valitsevat yhden opiskelijan kirjoittamaan tarinan onnistuneesta kurssivalinnasta, ja parhaiten vaikutusta kuvaavat tarinat valitaan raporttiin. Näistä valittiin raporttiin Kaskikuusen, Kuopion ja Sisä-Savon esimerkit parhaiten osoittimen sisältöä kuvaavina SOT-hankekokouksessa. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Kaskikuusi, opiskelija Pentti Salonen: ”Olen käynyt kansalaisopiston kahdella eri kurssilla: seniorien puutyöpiirissä ja kokkaavissa gentlemanneissa. Mielestäni molemmat kurssit tuovat eläkeläiselle sopivaa ohjelmaa ja säännöllisyyttä viikolle. Olen ollut kiinnostunut käsitöistä oikeastaan koko ikäni ja senioreitten ”iltapäiväkerhossa” siihen on jälleen erinomainen tilaisuus, jossa saa tavata samanhenkistä porukkaa ja tehdä käsillä kaikenlaisia isoja ja pieniä juttuja huonekaluista leikkuulautoihin. Kun esine on valmis ja sen vie kotiin, niin tunne on melkein yhtä juhlallinen kun aikoinaan kansakoulussa sillä pikkupojalla, joka vei käsityöt kevätjuhlan jälkeen kotiväen tarkasteltavaksi. Kokkaavissa gentlemanneissa on rento meininki ”äijäporukassa”, jossa ei turhia pingoteta. Joka kerta oppii kuitenkin jotakin hyödyllistä, jota voi kokeilla kotonakin ja yllättää halutessaan sekä vaimon että sukulaiset. Täytyy kuitenkin varoittaa, että asiassa on pieni riski sikäli, että kokkausvuoroja alkaa olla jopa liiankin usein. ”Kun olet siellä kursseillakin”. Oli sukulaispojan rippijuhlat keväällä ja mietiskelin, että mitähän sinne veisi tuliaisiksi. No, edellisellä kerralla oli harjoiteltu voileipäkakun tekemistä ja niinpä rupesin leipomaan voileipäkakkua. Hommasin kaikki raaka-aineet, punnitsin ne huolellisesti ohjeitten mukaan ja eikun leipomaan ja ehdin jo ajatella, että tämähän menee hienosti. Mutta kun tuli loppusila- 35 Sirkka-Liisa Martikainen uksen eli kuorrutuksen aika, niin huomasin että kuorrutus oli mennytkin vahingossa jo täytteeksi ja jäljellä oli vain täytettä kuorrutukseksi! No ei siinä mitään, kakku vietiin silti Sipooseen asti ja juhlakalu sai rippilahjan, jollaista ei varmaankaan tullut kellekään kavereista. Miehen leipomaa voileipäkakkua Savosta. Maine on jo levinnyt, seuraavat rippijuhlat ovat elokuussa”. Kuopion kansalaisopisto, opiskelija Sirkka-Liisa Miettinen: ”Oli kaunis syyspäivä kun sydän pamppaillen odottelin vuoroani Kansalaisopiston kuoron koelauluun. Asiantunteva raati istui katsomassa ja kuuntelemassa esitystäni. Kuorolaulu oli kiehtonut minua aina, mutta jotenkin kynnys mennä pyrkimään oli ollut liian korkea. Nyt tuntui siltä että olin valmis, ja yritin kaikkeni koelaulussa. Ilo oli suuri, kun tuli tieto että olin päässyt jäseneksi Veljsiskot-sekakuoroon. Äänialani oli altto, ja tiesin, ettei ole helppo oppia melodiasta poikkeavia stemmoja. Ensimmäinen kokoontuminen jo kuitenkin näytti, että olin tehnyt oikean valinnan! Oli haastavaa 36 opetella uutta tapaa laulaa hienoja sovituksia mahtavan kuoronjohtajan ohjaamana. Onnekseni vielä vieressäni lauloi selkeä ja kaunis alttoääni, häntä oli hyvä seurata. Ja kaiken kukkuraksi saimme sähköpostissa haastavien kappaleiden stemmat, nyt voi niitä opetella kotonakin kun nuoteista laulaminen ei vielä onnistunut suoraan. Yes, mahtavaa odotella esiintymisiä ja oppia paremmin ja paremmin! Tämä on minun juttuni!” Sisä-Savon kansalaisopisto, opiskelija Anna-Raija Grönroos: ”Kädentaidoista hyvin kiinnostuneena henkilönä huomasin heti syksyllä Kansalaisopiston ohjelmasta tekstiiliveistoskurssin. Vuodenvaihteessa asia tuli ajankohtaiseksi ilmoittautumisen suhteen. Aloin värvätä tuttaviani mukaan koska pelkäsin, ettei tarvittavaa ryhmää saada kasaan ja sainkin muutaman innostumaan. Otin jo etukäteen hieman selvää netistä mistä on kysymys, koska termi oli minulle täysin vieras – innostuin! Kuin salaman iskusta oli aihekin heti selvä, kurjet mökkirantaan! Jo ensimmäinen kosketus aiheeseen sai luovuuden valloilleen ja netistä löytyi kuva ja mittasuhteet oikeaan lintuun. Vain verkon muotoiluun, kovikeaineen, värit ja silmät jouduin ostamaan, muut tarvikkeet löytyivät kotinurkista: heiniä pässien varastosta, muovia jätesäkistä, kankaat vanhoista lakanoista ja jalat verhotangon jämistä. ”Työ” oli kiehtovaa ja mielenkiintoista, joskin välillä hidasta kuivumista odotellessa. Olin tosi innostunut ja iloinen kurssista ja pää on jo pullollaan uusia ideoita ja tekemisen kohteita!” 2.9 Vaikutus: Opiskelija on tyytyväinen opistolta saamaansa palveluun Vaikutuksen kuvaus: Opiston toiminnan laadun kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, millaiseksi opiskelijat kokevat opiston asiakaspalvelun. Kuva: Anna-Raija Grönroos kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Kuva: Hilkka Kauttonen ”Henki ja elämä” Anna-Raija Grönroosin tekemät kurjet. 2.9.1 Osoitin: Opiskelijan mielestä opettaja opetti kurssilla hyvin Osoittimen kuvaus: Kurssipalautekyselyn kysymykseen numero 9 ’opettaja opetti kurssilla hyvin’ vastausten keskiarvotavoitteeksi asetettiin 4. Kaikkien opistojen vas- tausten keskiarvot kysymykseen numero 9 on esitetty alla olevassa taulukossa. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Näiden kolmen kysymyksen yhteinen keskiarvo 4,72 osoittaa, että tavoitetaso saavutettiin reilusti. Kysymys 9: Opettaja opetti kurssilla hyvin Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,84 4,80 4,69 4,56 4,73 4,72 37 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 2.9.2 Osoitin: Opiskeluilmapiiri kurssilla oli opiskelijan mielestä hyvä Osoittimen kuvaus: Kurssipalautelomakkeen kyselyssä vastausten keskiarvotavoitteeksi kysymykseen numero 8 ’opiskeluilmapiiri kurssilla oli hyvä’ asetettiin 4. Vastausten keskiarvot opistoittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Keskiarvojen keskiarvoksi tämän kysymyksen kohdalla saatiin 4,73, mikä osoittaa, että tavoite ylitettiin selvästi. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Opistojen kursseilla siis viihdytään hyvin. 2.9.3 Osoitin: Opiskelijan mielestä kurssin opetustilat ja -välineet olivat toimivat Osoittimen kuvaus: Kurssipalautteen vastausten keskiarvotavoitteeksi kysymyksen numero 10 ’kurssin opetustilat ja -välineet olivat toimivat’ kohdalla asetettiin 4. Vastausten keskiarvot on esitetty alla olevassa taulukossa opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvoksi saatiin 4,11, mikä ylittää asetetun tavoitteen. Kysymys 8: Opiskeluilmapiiri kurssilla oli hyvä Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,79 4,74 4,71 4,65 4,76 4,73 Kysymys 10: Opetustilat ja -välineet olivat toimivat Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 38 4,18 4,33 4,17 3,89 3,99 4,11 2.9.4 Osoitin: Opiskelija on ollut tyytyväinen kurssiin 2.9.5 Osoitin: Opiskelijan mielestä opiston asiakaspalvelu toimii hyvin Osoittimen kuvaus: Kurssipalautteen vastausten keskiarvotavoitteeksi kysymykseen numero 17 ’olen tyytyväinen kurssiin’ asetettiin 4. Oheisessa taulukossa vastausten keskiarvot on esitetty opistoittain. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvoksi tämän kysymyksen kohdalla saatiin 4,55, mikä osoittaa, että tavoite ylitettiin myös kysyttäessä opiskelijoiden tyytyväisyyttä kurssiin. Osoittimen kuvaus: Kurssipalautteen vastausten keskiarvotavoite kysymyksen numero 4 ’opiston asiakaspalvelu toimii hyvin’ kohdalla oli 4. Vastausten keskiarvot opistoittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Keskiarvojen keskiarvo 4,30 ylittää asetetun tavoitteen. Kysymys 17: Olen tyytyväinen kurssiin Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,63 4,62 4,55 4,37 4,59 4,55 Kysymys 4: Opiston asiakaspalvelu toimii hyvin Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siiilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Keskiarvojen keskiarvo 4,50 4,26 4,17 4,36 4,21 4,30 39 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat 40 41 41 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 3 Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat Sidosryhmän kuvaus: Luottamushenkilöiksi määriteltiin kansalaisopistoista vastaava lautakunta tai johtokunta, kunnan- tai kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat opistokunnista. Johtaviksi viranhaltijoiksi valittiin sellaiset viranhaltijat, jotka tuntevat kansalaisopiston toimintaa. Tällaisia ovat palvelualueen päällikkö tai sivistys-/vapaa-aikajohtaja, kunnan- tai kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja kaupunginsihteeri. Nämä määrittelyt sovittiin yhteisessä hanketapaamisessa 2.3.2011. Rooli: Hyötyvä panostaja. Sidosryhmän perustelu: Kunnan luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ohjaavat opiston toimintaa kunnan strategian ja talousarvion avulla sekä arvioivat opiston toiminnan onnistumista. Vaikutustarina: Kunnan tehtävänä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista (Kuntalaki 1 §: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.) Myöntämällä kansalaisopistolle resursseja toimintaan, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat antavat kuntalaisille mahdollisuuden saada yleissivistäviä koulutus-, kulttuuri- ja harrastuspalveluja edulliseen hintaan. Vireä kansalaisopisto luo myönteistä kuvaa kunnasta tarjoamalla merkittävän osan kunnan vapaaajan palveluista. Kansalaisopisto kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä saman harrastuksen piiriin ja siten edistää alueellista ja sivistyksellistä tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisopisto, muiden kunnan peruspalvelujen tavoin, pyrkii kuntalaisten hyvinvointiin ja aktiivisuuden lisäämiseen koko eliniän. Panostus: Kuntarahoitusosuudet. Panostuksen kuvaus: Panostuksilla tarkoitetaan niitä resursseja, joita käytetään opiston toiminnan toteuttamiseen. Opistokuntien maksuosuus v. 2011 saadaan siten, että kaikkien opistokuntien menoista vähennetään kaikkien opistokuntien valtionosuus ja tulot. Tulot pitävät sisällään valtionosuuskurssien kurssimaksutulot, maksupalvelutoiminnan (henkilöstökoulutus) tulot, projektitoiminnan tulot sekä työvoimapoliittisen koulutuksen tulot. Panostus sisältää kolme lukemaa: 1. talousarvioon v. 2011 merkitty opistokuntien maksuosuus 2. opistokuntien maksuosuus euroina tilinpäätöksessä v. 2011 ja 3. opistokuntien maksuosuus prosenttiosuutena opiston kokonaismenoista v. 2011. Lukemat opistoittain on esitetty alla olevassa taulukossa. 42 Sisä-Savo SiilinjärviMaaninka Kuopio KoillisSavo Kaskikuusi Opisto Opistokuntien kuntarahoitusosuudet opiston toimintaan Kuntarahoitus budjetissa 2011 € 257 692 484 710 1 036 937 489 443 160 194 Kuntarahoitus tilinpäätös 2011 € 224 949 235 087 1 027 344 462 721 165 892 Kuntarahoitus osuutena menoista % 27,27 42,3 18,0 34,9 24,7 43 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Panostuksen tyyppi: Absoluuttinen. Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: Opistojen talousarviot ja tilinpäätökset vuodelta 2011, Sofie liitteet. Hyöty: Kuntatasolla kansalaisopistojen toiminnan strategiset tavoitteet johdetaan kunnan yleisestä strategiasta tai koulutusstrategiasta. Hyödyn perustelu: Ottamalla mukaan tarkasteluun tämä hyöty, arvioimme sitä, ovatko luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat sitä mieltä, että kansalaisopistot toimivat kunnan strategian mukaisesti. 3.1 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että kansalaisopiston toiminta on kunnan strategian mukaista Tiedonkeruun kuvaus: Luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille suunnattu kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ajalla 11.4.– 31.5.2011. Kyselylomake on esitetty tämän raportin liitteenä nro 2. Sähköpostitse kyselyn yhteydessä lähetetty saatekirje sekä listat niistä johtavista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä, joille kysely lähetettiin, tallennettiin Sofie-ohjelman liitteiksi. Kysymykset kyselyyn työstettiin yhdessä hankevastaavien kanssa sekä konsultoiden Jaana Merenmiestä. Kyselyn toteutti e-lomakkeella Kuopion kansalaisopistolla Rauno Piiroinen. Henkilöt kyselyyn opistojen sidosryhmistä valitsivat rehtorit ja hankevastaavat. Kyselyä karhuttiin eri opistoilla tarkoituksena saada vastausprosentiksi yli 50 %. Kyselyn lähettivät valituille kohderyhmille opistojen rehtorit ja lisävastauspyyntöjä lähetettiin 1-2 kertaan. Perusjoukko oli yhteensä 126 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä (Kaskikuusi 15 kpl, Koillis-Savo 25, Kuopio 33, Siilinjärvi-Maaninka 30 ja Sisä-Savo 23). Tavoitteena oli saada jokaiselta opistolta vastausprosentiksi vähintään 50 %, mutta tavoite jäi saavuttamatta kaikilta opistoilta. Kaikkiaan 40 henkilöä vastasi kyselyyn, mikä antaa kaikkien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteiseksi vastausprosentiksi 31,75 %. Luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita koskevan kyselyn kohdat tulevat läpikäytyä tämän kohdan vaikutusten osoittimissa, joten kyselyn perustietoja ei toisteta jokaisessa osoittimen kohdassa erikseen. Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: Kuopion kansalaisopiston surveypal -kyselytyökalu/ Sofie. Opiston toiminta on kunnan strategian mukaista 100 % 80 % 58 % 40 % 20 % 25 % 15% 0% 3% 0% 1 2 3 4 Kysymys Opisto luo myönteistä kuvaa kunnasta Opiston näkyvyys mediassa on hyvä Saan tarpeeksi tietoa opiston toiminnasta Keskiarvojen keskiarvo 3.1.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opiston toimintaa kunnan strategian mukaisena Osoittimen kuvaus: Tätä osoitinta koskeva kysymys kyselyssä: ’Opiston toiminta on kunnan strategian mukaista’. Tavoitetasoksi asetettiin 4, jotta taso olisi tarpeeksi korkea. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Jokainen opisto itse valitsi toimintansa kannalta oleelliset luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat joille kysely lähetettiin sähköpostilla. Kyselyn tähän kohtaan vastasi yhteensä 40 henkilöä keskiarvolla 4,05. 3.2 Vaikutus: Luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on käsitys siitä, että opiston viestintä on onnistunutta yksittäisiä vastaajia: 40 60 % Kysely, luottamushlöt & johtavat viranhaltijat 5 Vaikutuksen perustelu: Opiston viestintä ja julkikuva vaikuttavat luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden käsitykseen opistosta toimijana alueella. Opiston toiminnan hyvä tuntemus auttaa päättävässä asemassa olevia henkilöitä myös käyttämään opiston palveluita laajemmalla tasolla. yksittäisiä vastaajia (kpl) 40 40 39 keskiarvo 4,18 3,43 4,05 3,89 3.2.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opiston viestintää onnistuneena Osoittimen kuvaus: Viestintää koskevat kysymykset kyselyssä: 1. ’opisto luo myönteistä kuvaa kunnasta’, 2. ’opiston näkyvyys mediassa on hyvä’, 3. ’saan tarpeeksi tietoa opiston toiminnasta’. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Tavoitetasoksi valittiin 4, jotta tavoitteena on hyvä mielikuva opiston viestinnästä. Vastausten keskiarvot on esitetty yllä olevassa taulukossa. Näiden kolmen kysymyksen yhteinen keskiarvo on 3,89, eli opistojen viestintää koskevien kysymysten osalta tavoitetason alle jäätiin hieman. 3.2.2 Osoitin: Esimerkkikuvaus kunnan vetovoimaisuuden lisääntymisestä opiston toiminnan ansiosta Osoittimen kuvaus: Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen valittiin kuvauksen antajaksi esimerkkikuvausten arviointikokouksessa kesäkuussa 2011, koska opistolla on Vesannolla Sisä-Savon opistokunnista suurin määrä opiskelijoita suhteutettuna kunnan asukaslukuun. Kaikki ( KA: 4.05, Hajonta: 0.714) 44 45 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Kuva: Sari Tulila ”Henki ja elämä” sä valinnoissa. Kansalaisopisto on pyrkinyt järjestämään toimintaa myös kyläkunnille, ei pelkästään kirkonkylälle. Se lisää omalta osaltaan asukastyytyväisyyttä haja-asutusalueella, pitää kunnan asuttuna ja elinvoimaisena.” 3.3 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että kansalaisopiston kurssitarjonta/toiminta palvelee kaikkia kuntalaisia Vaikutuksen perustelu: Kurssitarjonnan ja muun opiston toiminnan suuntaaminen mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle on opistojen strategiselle johdolle tärkeää, jotta kuntien palvelutoiminta saavuttaa Kuntalain sille asettamat tavoitteet. Pasi Lievonen Tiedonkeruun tapa: Case. Laadullinen tulos: Pasi Lievonen kuvaa opiston merkitystä seuraavasti: ”Sisä-Savon kansalaisopistolla on Vesannolla pitkät perinteet. Vuodesta toiseen sadat kuntalaiset osallistuvat sen järjestämille kursseille ja erilaisiin tapahtumiin. Jo osallistujamäärän pysyminen jatkuvasti korkealla tasolla kertoo opiston toiminnan tarpeellisuudesta. Ihmisillä on tarve kehittää itseään ja saada uusia harrastuksia. Kansalaisopiston kautta pystytään myös pienellä paikkakunnalla tarjoamaan sellaisia harrastusmahdollisuuksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Kunnassa tarjolla olevat harrastusmahdollisuudet ovat nykyään yksi merkittävä tekijä valittaessa asuinpaikkakuntaa. Vesannolla väestö lisääntyi hieman viime vuonna eli ihmiset ovat pitäneet kuntaa houkuttelevana asuinkuntana. Sisä-Savon kansalaisopiston monipuolisilla palveluilla on varmasti ollut merkittävä vaikutus näis- 46 3.3.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opistoa monipuolisena koulutus- ja kulttuuripalveluiden tarjoajana, joka palvelee hyvin alueen asukkaita Osoittimen kuvaus: Vaikutusta koskevat kysymykset kyselyssä: 1. ’opistolla on monipuolinen kurssitarjonta’, 2. ’opisto on edistänyt kuntalaisten hyvinvointia’, 3. ’opisto lisää kuntalaisten aktiivisuutta’, 4. ’on tärkeää että opisto toimii lähellä asukkaita’, 5. ’opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa eriikäisille ihmisille’, 6. ’opisto vastaa erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin’, 7. ’opiston järjestämät kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä alueen asukkaille’, 8. ’opiston toiminta edistää sosiaalisia suhteita’. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Vastausten keskiarvot on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Vastausten keskiarvojen keskiarvoksi saatiin 4,13, mikä hieman ylittää asetetun tavoitteen. Kysely, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat Kysymys Opistolla on monipuolinen kurssitarjonta Opisto on edistänyt kuntalaisten hyvinvointia Opisto lisää kuntalalaisten aktiivisuutta On tärkeää, että opisto toimii lähellä asukkaita Opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa eri-ikäisille.. Opisto vastaa erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin Opiston järj. kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä.. Opiston toiminta edistää sosiaalisia suhteita Keskiarvojen keskiarvo 3.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki kulttuuritapahtumasta tai luennosta Tiedonkeruun kuvaus: Koillis-Savon kansalaisopiston tuottama case. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Koillis-Savon kansalaisopisto: Uutta terveyslakia ja kaupungin liittymistä peruspalvelukeskus Siilisetiin koskeva Hyvinvointi- paneeli järjestettiin Nilsiässä 28.4. Paneelissa oli terveydenhuollon asiantuntijoita ja kaupungin päättäjiä. Paikalla oli kuuntelemassa ja kysymyksiä paneelin jäsenille esittämässä 60 kaupunkilaista. Paneeli todettiin hyvin onnistuneeksi - se selvensi kaupunkilaisten käytettävissä olevia väyliä terveydenhuollossa, kunnan velvoitteita uuden Terveyslain perusteella ja Siilisetin toimintaperiaatteita. Kaupunkilaiset esittivät runsaasti kysymyksiä ja joistakin asioista heräsi tiukka keskustelu. Sekä paneelin osallistujat että kaupunkilaiset toivoivat vastaavanlaisten kohtaamisten säännöllistä järjestämistä. Yksittäisiä vastaajia (kpl) 40 40 40 40 40 40 40 39 Keskiarvo 4,05 4,43 4,18 4,58 3,83 3,85 3,88 4,26 4,13 3.4 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat tyytyväisiä opiston toimintaan 3.4.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat tyytyväisiä opiston toimintaan Osoittimen kuvaus: Opiston toimintaa koskevat kysymykset: 1. ’opistoa johdetaan hyvin’, 2. ’yhteistyö opiston kanssa toimii hyvin’, 3. ’olen kokonaisuudessaan tyytyväinen opiston toimintaan’, 4. ’opiston koulutustoiminta tukee myös kunnan henkilöstön kehittämistä’. Keskiarvotavoitteeksi asetettiin 4, eli tavoitteena on ollut hyvin toimiva opisto. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Vastausten keskiarvot näkyvät seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Vastausten yhteinen keskiarvo 3,97 jää hieman asetetusta tavoitteesta, eli luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden mielestä opiston toiminnassa löytyy myös parannettavaa. 47 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Kysely, luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat Kysymys Opistoa johdetaan hyvin Yhteistyö opiston kanssa toimii hyvin Olen kokonaisuudessaan tyytyv. opiston toimintaan Opiston koulutustoiminta tukee myös kunnan.. Keskiarvojen keskiarvo Yksittäisiä vastaajia (kpl) 39 40 40 36 18. Opisto on luova kehittäjä toiminta-alueellaan yksittäisiä vastaajia: 39 Keskiarvo 100 % 4,05 4,13 4,08 3,61 3,97 80 % 40 % 20 % Vaikutuksen perustelu: Opiston rooli alueen kehittämisessä kuntien välisenä yhteistyönä korostuu alueopistoissa, joissa useamman kunnan luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat kehittävät alueen koulutus- ja kulttuuripalveluja opiston linkittämän yhteistyön kautta. 3.5.1 Osoitin: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat pitävät opistoa luovana aluekehittäjänä Osoittimen kuvaus: Keskiarvotavoitteeksi valittiin 4 tavoitteena hyvä taso opiston toiminnassa. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Vastausten keskiarvojen keskiarvoksi kysymykseen ’opisto on luova kehittäjä toiminta-alueellaan’ saatiin 3,80, eli keskiarvotavoitteesta jäätiin jonkin verran tämän asian suhteen. 48 3.5.2 Osoitin: Hyvä esimerkki alueen kehittämiseen liittyvästä innovaatiosta Tiedonkeruun kuvaus: Esimerkkikuvaus päätettiin ottaa Sisä-Savon kansalaisopistolta, jossa on vilkas hanketoiminta. Koska Sisä-Savon kansalaisopiston esimerkin katsottiin kuvaavan osoittimen sisältöä tarpeeksi, päätettiin jättää Koillis-Savon esimerkki ottamatta. Tuloksen yksikkö: Case. Laadullinen tulos: Sisä-Savon kansalaisopistolla perustettiin LEADER-rahoituksella mustan teatterin esiintyvä ryhmä vuonna 2011. Musta teatteri perustuu animaation vauhdikkuuteen ja värikkyyteen. Näyttämö on musta, ja esiintyjät ovat pukeutuneet mustiin valoa heijastamattomiin vaatteisiin. Esiintyjien asuihin tai kannettaviin esineisiin on fluorosoivilla väreillä maalattu kuvioita, jotka ainoastaan näkyvät ultraviolettivalossa. Opistolle pystyttiin rakentamaan vanhan lukion auditorioon teatterinäyttämö ammattimaisine ääni- ja valotekniikkoineen sekä hankkimaan paljon rekvisiitan tekomateriaalia. Rahoitus 135 576€ vuosille 2010–2011 mahdollisti hankekoordinaattorin palkkaamisen ja oman teatteritilan hankkimisen mustalle teatterille. Hankkeen avulla Prahassa mustaan teatteriin tutustunut opiskelijaryhmä pystyi hankkimaan lisäkokemusta mustan teatterin tekemisestä ja luomaan kansainväliset 23% 0% 13 % 5% 0% 1 2 3 4 5 Kaikki ( KA: 3.795, Hajonta: 0,734) kontaktit mustan teatterin esiintyjiin. Teatterin tekijöitä on erikseen koulutettu äänija valotekniikkaan, rekvisiitan tekoon, näyttelijän työhön, mustan teatterin liikekieleen ja mimiikkaan. Jatkohankkeessa teatteritoimintaa vakiinnutetaan ja levitetään yhdessä Tšekin Trestin Kuvat: Marja-Liisa Husso 3.5 Vaikutus: Luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ovat vakuuttuneita siitä, että opisto on innovatiivinen aluekehittäjä 59 % 60 % toimintaryhmän teatteriharrastajien kanssa kansainvälisesti. Teatteritoiminta on saanut uutta tuulta alleen tämän hankkeen avulla ja Sisä-Savon kansalaisopisto alueellista julkisuutta. Kevään 2011 esityksistä osaan tuli varauksia ennen kuin tiedotus esityksistä ehdittiin käynnistää. Vasemman puoleisessa kuvassa on Näkyä -esityksen keiju Emmi Suikkanen ja oikean puoleisessa kuvassa on keiju-nukke, jonka on valmistanut Nils Hedlund. 49 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Opiston henkilökunta 50 51 51 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 4 Opiston henkilökunta Sidosryhmän kuvaus: Opiston henkilökuntaan kuuluvat koko opetus- ja tukipalveluhenkilöstö. Henkilöstön määrät opistoissa esitetään erikseen osoittimet kohdassa. Rooli: Hyötyvä panostaja. Sidosryhmän perustelu: Opiston henkilökunta toimeenpanee kansalaisopiston toiminnalle asetetut tavoitteet. Henkilökunta on avainasemassa opiston toiminnan kehittämisessä ja asiakastulosten saavuttamisessa. On tärkeää selvittää henkilöstön sitoutuminen opiston työhön ja heidän näkemyksensä opistotyön tärkeydestä sekä heidän kehittymismahdollisuuksistaan työn kautta. Vaikutustarina: Kansalaisopistot tarjoavat joustavan työpaikan hallinto- ja tukipalveluhenkilökunnalle sekä sivutoimisille ja päätoimisille opettajille. Opistot työllistävät myös maahanmuuttajaopettajia. Henkilöstöä kannustetaan hankkimaan pätevöityminen opetustyöhön sekä hakeutumaan oman alan täydennyskoulutukseen työnsä kehittämiseksi. Kansalaisopistoissa opettajat kokevat työnsä aikuisten ja lasten parissa mielekkääksi ja mahdollisuutensa vaikuttaa työn sisältöön erinomaiseksi. Tämä edesauttaa työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Opistot tiedottavat toiminnastaan henkilöstölle varmistaen että henkilökunta tuntee opiston arvot sekä toiminnan tavoitteet ja sitoutuu noudattamaan niitä omassa työssään. Johtaminen on osallistavaa. Hyödyn kuvaus: Kansalaisopisto työllistää alueellaan eri ammattiryhmien ihmisiä jotka ovat osoittaneet pätevyytensä opettajina käytännössä. Useimmille opettajille opetus on sivutyö jonkin muun työn lisäksi. Opettajina on paljon koulujen opettajia (esim. kielet, sanataide, liikunta, puutyöt), kädentaitajia (esim. graafikot, maalaus- ja kuvataiteilijat), fysioterapeutteja (liikunta), 52 muusikkoja (musiikki) yms. Ilman kansalaisopiston antamaa työtä nämä ammattilaiset eivät välttämättä saisi tarpeeksi toimeentuloa omasta työstään alueella. Hyödyn perustelu: Henkilöstö on jokaiselle opistolle olennaisen tärkeä sidosryhmä, ja siksi tämän ryhmän kokema oman työn mielekkyyden aste on tärkeä selvittää. On tärkeää myös selvittää miten osa-aikainen henkilöstö kokee työnsä kansalaisopistolla. Henkilöstökyselyn toteutus selostetaan tarkemmin osoittimen ’henkilöstö on sitoutunut työskentelyyn opistossa’ kohdalla. 4.1 Vaikutus: Kansalaisopisto on merkittävä työllistäjä Vaikutuksen perustelu: Vapaan sivistystyön alalla kansalaisopisto on usein esimerkiksi taiteen alan yrittäjille ainut lisätyöllistäjä alueella. Kansalaisopiston merkittävyyttä alueellisena työllistäjänä tarkastellaan koko henkilöstövolyymin määrän suhteessa, johon lasketaan mukaan myös osa-aikainen henkilöstö. Erikseen haluttiin todentaa kansalaisopistojen työllistävä vaikutus ammattitaitoisille maahanmuuttajille, joiden kotoutumista koulutus edistää antamalla työtä uudessa kotimaassa. 4.1.1 Osoitin: Opistoittain tilastoitu henkilötyövuosien määrä on merkittävä Osoittimen kuvaus: Tuntiopettajan henkilötyövuosi lasketaan seuraavasti. Muunnetaan päätoimisen opettajan muun työn velvollisuus 350 tuntia opetustyöksi jakamalla tuntimäärä 1,5:llä. Osamäärä on 233,3 t. Tähän lukuun lisätään päätoimisen opettajan opetusvelvollisuustunnit 580. Tuntiopettajan kokonainen henkilötyövuosi on siten 813 tuntia. Päätoiminen opettaja (= viran- tai tehtävänhaltija) lasketaan aina yhdeksi hen- 53 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Vuonna 2011 tilastoidut henkilötyövuodet yhteensä opistoittain Henkilövuodet vuonna 2011 Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio SiilinjärviMaaninka SisäSavo 14,15 17,41 68,1 18,7 18,34 kilötyövuodeksi. Muu henkilöstö lasketaan heidän työehtosopimuksensa mukaisen työajan mukaan. Jotta saadaan laskettua opiston tuntiopetuksen htv:n määrä, tuntiopetuksen tuntien kokonaismäärä jaetaan 813 tunnilla. Esimerkiksi mikäli opiston tuntiopettajat antavat 3450 tuntia opetusta=3450:813= 4,24 henkilötyövuotta tuntiopetusta. Opistossa on lisäksi 5 päätoimista opettajaa, rehtori ja 3 toimistosihteeriä. Opiston koko henkilötyövuosimäärä on 4,24+5+1+3= 13,24. Kieltenopettajien alhaisempi opetusvelvollisuus 530 tuntia lasketaan erikseen saman kaavan mukaisesti. Vuonna 2011 tilastoidut henkilötyövuodet yhteensä opistoittain on esitetty yllä olevassa taulukossa. Opistojen henkilötyövuosimäärä v. 2011 oli yhteensä 136,7 henkilötyövuotta. Tiedonkeruun tapa: Tilasto. Tiedonkeruun kuvaus: Kuopion kansalaisopisto käyttää Kuopion kaupungin henkilöstöhallinto-ohjelma Vegaa, mikä on laskenut henkilötyövuodet suoraan. Muilla opistoilla henkilötyövuosien laskentakaava on ollut sama, mutta määrät on laskettu hallinto-ohjelmista saatujen opettajatietojen perusteella. Opistojen htv-laskelmat ovat Sofien liitteenä tässä kohdassa. Laskelmaan otettiin mukaan vain valtionosuuskoulutuksen, maksupalvelun ja projektitunnit, eli esim. työvoimakoulutus mitä Kuopion kansalaisopistolla on paljon jäi laskelmista ulos. Työvoimakoulutus jätettiin pois sen takia, ettei työvoimaviranomaisia ollut valittu ydinsidosryhmäksi. 54 4.1.2 Osoitin: Eri opistoissa työskentelevien muualla kuin Suomessa syntyneiden henkilötyövuosien määrä Osoittimen kuvaus: Tuntiopettajan henkilötyövuosi lasketaan seuraavasti. Muunnetaan päätoimisen opettajan muun työn velvollisuus 350 tuntia opetustyöksi jakamalla tuntimäärä 1,5:llä. Osamäärä on 233,3 t. Tähän lukuun lisätään päätoimisen opettajan opetusvelvollisuustunnit 580. Tuntiopettajan kokonainen henkilötyövuosi on siten 813 tuntia. Päätoiminen opettaja (= viran- tai tehtävänhaltija) lasketaan aina yhdeksi henkilötyövuodeksi. Muu henkilöstö lasketaan heidän työehtosopimuksensa mukaisen työajan mukaan. Jotta saadaan laskettua opiston tuntiopetuksen htv:n määrä, tuntiopetuksen tuntien kokonaismäärä jaetaan 813 tunnilla. Henkilötyövuosien laskentatapa on selitetty edellisen osoittimen kohdalla, siksi sitä ei tässä toisteta. Tässä kohdassa ajateltiin ensin maahanmuuttajia kohderyhmäksi, mutta tilastoinnin helpottamiseksi valittiin termi muualla kuin Suomessa syntyneet, jotta maahanmuuttajien oleskelustatusta ei tarvitsisi selvittää. Eri opistoissa työskentelevien muualla kuin Suomessa syntyneiden henkilötyövuosimäärät opistoittain, taulukko viereisellä sivulla. Eri opistoissa työskentelevien muualla kuin Suomessa syntyneiden henkilötyövuosimäärät opistoittain Henkilötyövuodet vuonna 2011 Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio SiilinjärviMaaninka SisäSavo 0,36 1,32 3,03 0,33 1,58 4.1.3 Osoitin: Esimerkkikuvaus maahanmuuttajan työstä opistossa Tiedonkeruun kuvaus: Koillis-Savon kansalaisopisto tuottaa opettajan kuvauksen maahanmuuttajan organisoimasta lauluryhmästä, joka kuvaa vaikutusta maahanmuuttajan työn merkityksen kannalta. Tuloksen yksikkö: Case. Laadullinen tulos: Koillis-Savon kansalaisopistossa työskentelevä maahanmuuttajaopettaja: ”Oma ammattitaito on kehittynyt suotuisassa opettamis- ja oppimisilmapiirissä. Olen oppinut ja omaksunut suomalaisia sävellyksiä. Olen tuonut oppimismenetelmiä venäläisistä musiikkikulttuurista: yritän suomentaa venäläisiä kappaleita kuoroa varten. Kolmen yksinlaulajan ohjelmistossa on sekä suomalaisia että venäläisiä sävellyksiä. Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot kehittyneet myönteiseen suuntaan suotuisassa opiskeluilmapiirissä. Motivoitunut ja innostunut asenne on edistänyt suuresti oppimisprosessia. Kun kuoro kokoontui ensimmäisen kerran 23.8.2011 tuli vain 12 laulajaa. Aktiivisen etsinnän takia on löytynyt uusia ihmisiä kuorolaisten kautta, yksinlaulun opetuksen kautta, myös itse kävin kutsumassa naapureita ja tuttavia. Jokaisen kuorolaisen syntymäpäivää vietetään pienimuotoisesti: sytytetään kynttilä päivänsankarille, lauletaan ”Happy birthday to you”, muistetaan pienellä lahjalla. Ihmiselle se antaa iloisen hetken. Haluaisin, että tämä tapahtuma tulisi kuoron tavaksi. Kaksi kertaa järjestettiin kokous kuoron toimin- nasta: raha-asiasta, joulu- ja kevätkonsertin ohjelmistosta, esiintymisistä vanhainkodeissa, pukuasuista. Suunnitelmissa on tehdä esiintymismatka ulkomaille.” 4.2 Vaikutus: Henkilöstö on sitoutunut työskentelyyn opistossa Vaikutuksen kuvaus: Opiston työhön sitoutunut henkilökunta on sisäistänyt opiston toimintatavoitteet, kehittää aktiivisesti työtään ja on ylpeä työstään. Vaikutuksen perustelu: Työhönsä sitoutunut henkilöstö pystyy myös kehittämään työtään, mikä on uusia koulutustuotteita asiakkaille myyvälle kansalaisopistolle toiminnan perusedellytys. Opiskelijat valitsevat mieluummin sellaisia kursseja, missä on omalla persoonallaan opettamiseen sitoutunut opettaja jolla on ainealueen asiantuntemuksen lisäksi myös vahva halu kehittää opetusta opiskelijoiden tarpeisiin sopivaksi. Opettajat jotka tuntevat ammattiylpeyttä työstään vetävät omille kursseilleen opiskelijoita kehittämismaineensa perusteella. 4.2.1 Osoitin: Henkilökunnan jäsenet sitoutuvat työhönsä Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittareiksi valittiin henkilöstökyselystä seuraavat kysymykset: 1. ’tunnen opiston tavoitteet omikseni’, 2. ’haluan osallistua opiston toiminnan 55 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Henkilöstökysely - Henkilöstö kehittyy työssään Henkilöstökysely - Henkilöstö on sitoutunut työskentelyyn opistossa Kysymykset Tunnen opiston tavoitteet omikseni Haluan osallistua opiston toiminnan kehittämiseen Olen ylpeä työpaikastani Kokonaiskeskiarvo Yksittäisiä vastaajia (kpl) 308 303 313 Keskiarvo 4,20 3,90 4,32 4,14 Kysymys Olen saanut mahdollisuuksia kehittyä työssäni Olen osallistunut työnantajan tarjoamaan tai tukemaan koulutukseen vuoden sisällä Yksittäisiä vastaajia (kpl) 308 Keskiarvo 3,99 288 3,08 Keskiarvojen keskiarvo 3,54 Keskimääräinen henkilöstökoulutusmäärä/HTV opistoittain v. 2011 kehittämiseen’, 3. ’olen ylpeä työpaikastani’. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Tavoitetasoksi on valittu 4, jotta tavoitteena on henkilöstön hyvä sitoutumisaste työskentelyyn opistossa. Kyselyn tulokset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Henkilöstön työhön sitoutumista mittaavien kysymysten keskiarvojen keskiarvo 4,14 osoittaa, että tavoitetaso saavutettiin tässä osiossa. Tiedonkeruun kuvaus: Kysely opistojen henkilökunnille Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: Kuopion kansalaisopiston toimisto ja muiden opistojen Yhteismitta-kansiot. 4.3 Vaikutus: Henkilöstö kehittyy työssään Vaikutuksen kuvaus: Opiston henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä työssään kouluttautumalla opiston tarjoaman tai kustantaman täydennyskoulutuksen avulla. Vuonna 2011 opistot osallistuivat aktiivisesti Kuopion kesäyliopiston järjestämiin Itä-Suomen vapaan sivistystyön OSAAVA-hankkeen koulutuksiin, joita järjestettiin eri puolella Itä-Suomea. Opistojen opettajat voivat osallistua eri opistoissa myös opistojen omille vapaan sivistystyön kursseille osana opettajien täydennyskoulutusta. Opettaja voi kehittyä 56 omassa työssään myös itse työn tekemisen kautta, esim. kokeilemalla erilaisia kankaankovetustekniikoita ja oppimalla myös taitavilta opiskelijoilta uusia tapoja tehdä taidetta. Monet kansalaisopiston opettajat ovat valikoituneet uralleen niin, että ovat ensin opiskelleet jotain ainetta ja kehittyneet siinä niin taitaviksi että heitä on pyydetty opettamaan sitä. Vaikutuksen perustelu: henkilöstön työssä kehittyminen on edellytys sille, että opisto pystyy tarjoamaan uusia kursseja ja oppimismenetelmiä jotka kiinnostavat opiskelijoita. Esimerkiksi musiikissa opettaja pystyy siirtymään opetuksessa vaativampiin sisältöihin opiskelijan taitojen kasvaessa. Pedagoginen ohjaus on tärkeää erilaisille oppijoille sen lisäksi, että opettaja hallitsee ainealueen sisällön. 4.3.1 Osoitin: Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilömäärät opistoittain Osoittimen kuvaus: Suhteuttamalla koulutuspäivien määrä henkilötyövuosien määrään saadaan laskettua kunkin opiston keskimääräinen henkilöstökoulutusmäärä. Koulutuspäivän pituus on tässä laskelmassa 7,25h. Vakituiset opettajat ja tuntiopettajat ovat olleet hyvinkin erilaisissa ja eripituisissa koulutuksissa täydennyskoulutuksena. Kaikki koulutukset on muunnettu kokonaisiksi koulutuspäiviksi jakamalla niiden tun- Kaskikuusi Koulutuspäivien määrä Henkilötyövuodet Keskimääräinen henkilöstökoulutusmäärä 145,76 14,15 10,31 timäärä luvulla 7,25. Yllä olevassa taulukossa näkyvät edellä mainitulla tavalla lasketut keskimääräiset henkilöstökoulutusmäärät opistoittain 4.3.2 Osoitin: Henkilökunnan jäsenet ovat saaneet mahdollisuuksia kehittyä työssään Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittareiksi valittiin seuraavat henkilöstökyselyn kysymykset: 1. ’olen saanut mahdollisuuksia kehittyä työssäni’, 2. ’olen osallistunut työnantajan tarjoamaan tai tukemaan täydennyskoulutukseen vuoden sisällä’. Kyselyasteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=osin samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Tavoitetasoksi valittiin 4, jotta tavoitteena on hyvä mahdollisuus työssä kehittymiseen.’ Kyselyn tulokseton esitetty yllä olevassa taulukossa. Keskiarvojen keskiarvo 3,54 osoittaa, että henkilöstön työssä kehittymisen osalta tavoitetasoksi asetetun keskiarvorajan alle jäätiin melko selvästi. KoillisKuopio SiilinjärviSavo Maaninka Sisä-Savo 76,02 1172 101,81 148,93 17,41 68,10 18,70 18,34 4,37 17,21 5,44 8,12 4.3.3 Osoitin: Hyvä esimerkki koulutuksen tuottamasta työssä kehittymisestä Tiedonkeruun kuvaus: Opistojen opettajilta pyydetään vaikutusta kuvaavia tarinoita, joista valitaan paras esimerkki raporttiin. Kuopion, Sisä-Savon ja Koillis-Savon kansalaisopiston opettajien kirjoittamat tarinat valittiin esimerkkikuvauksiksi. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Kuopion kansalaisopisto, opettaja Johanna Remes-Koponen: ”Olen opiskellut kahden vuoden ajan iyengarjoogaa kansalaisopiston opetustyön ohessa. Kuopion kansalaisopisto on osallistunut osaan opintojeni kustannuksista. Koulutus sisälsi runsaasti omaa harjoittelua sekä laajasti anatomian ja filosofian opintoja. Ihmiskehon ja mielen parempi tuntemus on antanut minulle paljon varmuutta tunnistaa erilaisia kehon vaivoja. Nyt tiedän mitä liikkeitä voin teettää turvallisesti erilaisissa tilanteissa. Jos en olisi löytänyt iyengarjoogaa, en ehkä opettaisi enää joogaa kansalaisopistossa. Tämä kou- 57 Johanna Remes-Koponen lutus on sytyttänyt minut uudelleen joogaan ja antanut varmuutta ja parantanut työssä jaksamistani. Sain tunteen siitä, että olen oikeasti hyvä tässä työssä ja tiedän mistä puhun tunneillani. Oman kokemuksen kautta oppiminen oli minulle niin hieno juttu, että haluan ehdottomasti opettaa ja jakaa tätä hyvää myös oppilailleni. Rakastan työtäni, kun voin omin silmin nähdä miten onnellisina ja hyväryhtisinä ihmiset lähtevät joogatunneiltani. Tämän syksyn kurssipalaute oli mahtavan hyvä. Minusta tuntuu, että uusi innostukseni on tarttunut myös opiskelijoihini.” Koillis-Savon kansalaisopisto, tekstiilin tuntiopettaja Kirsti Miettinen: ”Olen osallistunut useaan OSAAVA-hankkeen koulutukseen. Koulutukset olivat lyhyitä, mutta siitä huolimatta sieltä sai aina repun täy- 58 teen uusia ideoita ja uusia vinkkejä. Vaikka jo osaisi esim. jonkun tekniikan, niin aina voi saada uutta kun lähtee mukaan ja jo muilta opiskelijoilta saa aina jotakin uutta. Tällaisia koulutuksia toivon myös jatkossa lisää. Mielestäni toimiminen tekstiili - ja vaatetusalalla vaatii aina ajan hermolla oloa. On tosi tarpeellista saada jatkuvasti uutta ja ajankohtaista kouluttautumista. Olen valmis uusiin kouluttautumisiin aina kun siihen on mahdollisuus. Olen myös suorittanut Taiteen ja käsityön ohjauksen erikoistumisopinnot työn ohessa. Kuopion muotoilu AKATEMIASSA. Koulutus kesti kokonaisuudessaan melkein vuoden, perjantai iltaisin ja lauantai päivisin yhteensä 16 viikonvaihdetta. Välillä tuntui raskaalta lähteä työviikon jälkeen opiskelemaan, mutta olen tyytyväinen että jaksoin. Opetus sisälsi myös opetussuunnitelmien laadintaa, josta on minulle itselleni tosi paljon hyötyä.” Sisä-Savon kansalaisopisto, musiikin tuntiopettaja Milja Markkanen: ”Olen osallistunut OSAAVA-hankkeeseen liittyviin koulutuksiin. Ne ovat olleet oiva tapa saada eriomaista ammatillista lisäkoulutusta ilmaiseksi lähikaupungeissa. Opettajana toimiminen luovalla alalla vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Lisäksi opetusaineina saattaa olla joitain sellaisia aineita joita itse ei koe täysin omakseen ja niihin lisäkoulutus antaa varmuutta. Omalla kohdallani tätä täsmäoppia sain erityisesti musiikin varhaiskasvatuksen kursseilla. Oma opistoni on myös tukenut kouluttautumistani osallistumalla osin matkakuluihin. Minut on valittu Osaava-hankkeen Itä-Suomen musiikinopettajien työryhmän vetäjäksi. Olemme kokoontuneet muutaman kerran ja kokeneet myös tämän eriomaisena väylänä saada kuulumisia kollegoilta muista kansalaisopistoista. Olemme päässeet tätä kautta myös itse vaikuttamaan suoraan millaista lisäkoulutusta tarvitsemme.” Kuva: Kirsti Häkkinen kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Kuva: Mikko Mäntyniemi ”Henki ja elämä” Milja Markkanen 4.4 Vaikutus: Henkilöstö pitää opistoa hyvänä työpaikkana Vaikutuksen perustelu: Työyhteisön toimivuus on opistoissa keskeinen tekijä hyvän tuloksen tuottamiseen koulutuksessa. Hyvässä työpaikassa työ on innostavaa, työyhteisö toimii hyvin ja työtä johdetaan hyvin. Vähäiset sairauspoissaolot ja työssä jaksaminen ovat hyvän työyhteisön tunnusmerkkejä. 4.4.1 Osoitin: Sisä-Savon kansalaisopiston vakituinen, päätoiminen henkilöstö on tyytyväinen työhönsä Osoittimen kuvaus: Sisä-Savon kansalaisopistossa vakituisen päätoimisen henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain Työelämän tikkataulu -kyselyllä. Vuonna 2011 työelämän tikkataulu -kysely vakituiselle päätoimiselle henkilöstölle toteutettiin toukokuussa. Kaikki 5 päätoimiseen henkilöstöön kuuluvaa työntekijää vastasi kyselyyn, joten vastausprosentiksi saatiin 100 %. Kyselyssä on arvioitavana asteikolla 1-5 (1= heikko, 5=erinomainen) seuraavat osaalueet: perustehtävän toteutuminen, tavoitteiden selkeys, työsuunnittelu, tasapainoinen töiden kuormitusrakenne, kokousten toimivuus, sisäinen ilmapiiri, ongelmien käsittelytaidot, johtaminen, pelisäännöt, tiedonkulku, työstä saatu palaute ja suhteet muihin yksiköihin. Henkilöstö arvioi jokaisen osa-alueen, joista lasketuista keskiarvoista saatiin työtyytyväisyyden kokonaiskeskiarvo (=keskiarvojen keskiarvo), mikä v. 2011 oli 3,95. Tästä voidaan päätellä, että Sisä-Savon kansalaisopistossa vakituinen ja päätoiminen henkilöstö on melko tyytyväistä työhönsä, mutta kehitettävääkin vielä löytyy. Tiedonkeruun kuvaus: Sisä-Savon kansalaisopiston työtyytyväisyyskysely. 4.4.2 Osoitin: Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston päätoiminen henkilöstö on tyytyväinen työhönsä Osoittimen kuvaus: Siilinjärvi-Maaninka: Alkuvuonna 2011 koko Siilinjärven kun- 59 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti ta pääsi valtakunnalliseen Kevan tekemään Työhyvinvointisyke -kyselyyn mukaan. Kysely lähetettiin kaikille kunnassa päätoimisessa työsuhteessa oleville työntekijöille, myös kansalaisopiston päätoimiselle henkilöstölle. Kyselyssä oli 30 eri aihepiirin kysymystä, joihin vastattiin asteikolla 1-5 ja sen lisäksi 25 kysymystä, joihin vastattiin kyllä-ei -akselilla tai muulla tavoin. Siilinjärven-Maaningan kansalaisopistosta kysely lähetettiin 13:lle päätoimisessa työsuhteessa olevalle henkilöstön jäsenelle. Kyselyyn vastasi 7. Kyselyn vastausten keskiarvo oli 4,03, eli tavoitekeskiarvoon päästiin. Tiedonkeruun kuvaus: Siilinjärven kunnan työhyvinvointisyke-kysely 4.4.3 Osoitin: Opiston henkilökunta on tyytyväinen työhönsä Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittareiksi valittiin seuraavat henkilöstökyselyn kysymykset: 1.’työni on innostavaa’, 2. ’jaksan hyvin työssäni’, 3. ’työyhteisö toimii mielestäni hyvin’, 4. ’opistoa johdetaan hyvin’. Tavoitetasoksi valittiin 4, jotta tavoitteena on henkilöstön hyvä työtyytyväisyystaso. Kyselyn tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavien kysymysten keskiarvojen keskiarvo 4,18 osoittaa, että opistojen henkilökunta kokonaisuudessaan on tyytyväinen työhönsä. 4.4.4 Osoitin: Sairauspoissaolot ovat alle kuntatyöntekijöiden keskiarvon jokaisessa opistossa Osoittimen kuvaus: Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Kunta-alan työolobarometrin vuodelta 2011 mukaan kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 10,6 päivää pois töistä sairauden takia vuonna 2011. Opistojen sairauspoissaolopäivät lasketaan henkilöstöhallinnon keräämistä sairauspäivätilastoista vuodelta 2011 ja jaetaan opiston v. 2011 henkilötyövuosilla. Sairauspoissaolot on täytynyt laskea vakituisten ja tuntiopettajien osalta erikseen, sillä kansalaisopistossa opettava tuntiopettaja saattaa tehdä hyvinkin vaihtelevia määriä opetustunteja vakituiseen opettajaan verrattuna. Tiedonkeruun kuvaus: Opistojen tilastot sairauspoissaoloista Sairauspoissaolot v. 2011 opistoittain Sairauspoissaolopäivät, vakituinen henkilöstö Sairauspoissaolot, tuntiopettajat Henkilöstövuodet Sairauspoissaolojen keskiarvo / opisto Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio SiilinjärviMaaninka SisäSavo 54 12 458 40 395,6 39,59 2,94 390 30,34 40,32 14,15 18,16 68,1 18,7 18,34 6,61 0,86 12,45 3,76 23,77 Lähdeviite Kunta-alan työolobarometri vuodelta 2011 Laadullinen tulos: Sairauspoissaolot opistoittain on esitetty oheisessa taulukossa. Tulokset osoittavat, että kolme opistoa pääsi tavoitteeseen (eli että henkilöstön sairauspoissaolot alittaisivat kunta-alan työntekijöiden keskimääräisen sairauspoissaolojen määrän 10,6 päivää vuodessa). Kahdessa opistossa tavoitteeseen ei päästy. Henkilöstökysely - Henkilöstö pitää opistoa hyvänä työpaikkana Kysymys Työni on innostavaa Jaksan hyvin työssäni Työyhteisö toimii mielestäni hyvin Opistoa johdetaan hyvin Keskiarvojen keskiarvo 60 Yksittäisiä vastaajia (kpl) 314 314 298 306 Keskiarvo 4,40 4,25 3,93 4,14 4,18 61 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Valtion opetusviranomaiset 62 63 63 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti 5 Valtion opetusviranomaiset Sidosryhmän kuvaus: Valtion opetusviranomaisten, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen myöntämien resurssien tukemana kansalaisopistot järjestävät kurssitoimintaa ja kehittämishankkeita sekä myöntävät opintosetelitukea valituille kohderyhmille osallistujamaksujen kattamiseen. Rooli: Panostaja. Sidosryhmän perustelu: Valtion opetusviranomaiset panostavat opistojen toimintaan rahoittajan roolissa merkittävästi valtionosuuksien ja hankerahoituksen muodossa. Vaikutustarina: Järjestämällä opetusta, harrastustoimintaa ja tilaisuuksia ja tapahtumia elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta kansalaisopistot edistävät valtion opetusviranomaisten tahdon mukaisesti lain tavoitteiden toteutumista. Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia ja edullisia paikkoja opiskella ja harrastaa. Toiminta tukee yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoisuutta. Monet kansalaisopistojen järjestämistä tilaisuuksista ja tapahtumista ovat osallistujille ilmaisia tai ainakin kohtuuhintaisia. Opistojen kursseilla kuntalaiset pääsevät helposti tutustumaan uusiin asioihin ja uusiin ihmisiin ja voivat edistää omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Opistotyö tarjoaa mahdollisuuden tutustua vieraisiin kieliin ja kulttuureihin ja saada kansainvälisiä kontakteja. Osallistuminen opistotoimintaan aktivoi ihmistä osallistumaan muutenkin ja edistää samalla kuntalaisten kansanvaltaisuutta. Panostuksen kuvaus: Valtionosuudet opistoittain Panostuksen tyyppi: Absoluuttinen. Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: OKM:n Internet-sivujen rahoitusraportit vuodelta 2011 Panostuksen kuvaus: valtionosuuden prosenttiosuus opiston koko toiminnan budjetista v. 2011 on esitetty opistoittain alla olevassa taulukossa. Panostuksen tyyppi: Absoluuttinen. Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: Opistojen tilinpäätökset vuodelta 2011 sekä OKM:n Internet-sivujen rahoitusraportit v. 2011. Hyödyn kuvaus: Lait ja asetus vapaasta sivistystyöstä toteutuvat käytännössä opistojen toiminnassa Hyödyn perustelu: Järjestämällä opetusta, harrastustoimintaa ja tilaisuuksia ja tapahtumia elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta kansalaisopistot edistävät valtion opetusviranomaisten tahdon mukaisesti lain tavoitteiden Valtionosuuden prosenttiosuus opiston koko toiminnan budjetista v. 2011 Opisto Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio SiilinjärviMaaninka Sisä-Savo 64 Valtionosuus (€) 355 238 451 540 1 275 285 Koko toiminnan kulut (€) 655 425 693 909 3 767 206 Prosenttiosuus 54,20 % 65,07 % 33,85 % 423 745 1 093 818 38,74 % 462 709 773 145 59,85 % 65 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti toteutumista. Laki vapaasta sivistystyöstä (29.12.2009) määrittelee vapaan sivistystyön tarkoituksen ja tavoitteet seuraavasti (§1): ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.” Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia ja edullisia paikkoja opiskella ja harrastaa. Toiminta tukee yhteiskunnan eheyttä ja tasaarvoisuutta. Monet kansalaisopistojen järjestämistä tilaisuuksista ja tapahtumista ovat osallistujille ilmaisia tai ainakin kohtuuhintaisia. Opistojen kursseilla kuntalaiset pääsevät helposti tutustumaan uusiin asioihin ja uusiin ihmisiin ja voivat edistää omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Opistotyö tarjoaa mahdollisuuden tutustua vieraisiin kieliin ja kulttuureihin ja saada kansainvälisiä kontakteja sekä edistää moniarvoisuutta. Osallistuminen opistotoimintaan aktivoi ihmistä osallistumaan muutenkin ja edistää samalla kuntalaisten kansanvaltaisuutta. Lähdeviite Opetus- ja kulttuuriministeriön Internet-sivut ja Finlex: Laki Vapaasta sivistystyöstä 29.12.2009 5.1 Vaikutus: Pohjois-Savon alueella kansalaisilla on mahdollisuus saada vapaan sivistystyön palveluita lain tavoitteiden mukaisesti kohtuullisin opiskelijamaksuin Vaikutuksen perustelu: Valtionosuudet ja opintoseteliavustukset mahdollistavat kansalaisopistoille koulutuksen tarjoamisen opiskelijoille alle sen tuotantohinnan. On tärkeää selvittää toteutuuko tämä tavoite käytännössä. 5.1.1 Osoitin: Netto-opiskelijat ja netto-opiskelijoiden prosenttiosuus asukasmäärästä opistoittain Osoittimen kuvaus: Netto-opiskelijamäärät otetaan opistojen hallinto-ohjelmista ja opiskelijoiden prosenttiosuus lasketaan opistoittain seuraavasti: opiston netto-opiskelijoiden määrä (=opiskelija yhdeksi henkilöksi laskettuna riippumatta hänen valitsemiensa kurssien lukumäärästä) jaetaan opiston alueen kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä, jota otetaan tilastokeskuksen julkaisemasta tuoreimmasta asukaslukutilastosta. Viereisellä sivulla olevassa taulukossa on esitetty netto-opiskelijoiden prosentuaalinen osuus opistoalueen asukasmäärästä opistoittain. Netto-opiskelijoiden prosentuaalisista osuuksista on laskettu yhteinen keskiarvojen keskiarvo, joka on 15,75 %. Tiedonkeruun tapa: Tilasto. Lähdeviite Tilastokeskuksen tilasto Pohjois-Savon väestön ikärakenteesta vuodelta 2011 sekä opistojen tilastot 66 Netto-opiskelijoiden prosenttiosuus asukasmäärästä opistoittain Netto-opiskelijat Opistoalueen asukkaat 2011 Opiskelijoiden %-osuus asukkaista Kaskikuusi 2014 KoillisSavo 2510 Kuopio Sisä-Savo 11657 SiilinjärviMaaninka 3706 10386 16878 100253 25152 15148 19,39 % 14,87 % 11,62 % 14,73 % 18,13 % 2746 Brutto-opiskelijat opistoittain Brutto-opiskelijoiden määrä Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio SiilinjärviMaaninka SisäSavo 5066 5567 21541 7392 6014 5.1.2 Osoitin: Brutto-opiskelijat opistoittain Osoittimen kuvaus: Brutto-opiskelijoilla tarkoitetaan kurssipaikkojen määrää joka on suurempi kuin netto-opiskelijat, koska yksi opiskelija voi olla useammalla kurssilla. Brutto-opiskelijat opistoittain taulukossa yllä. Tiedonkeruun kuvaus: Opistojen hallinto-ohjelmien tilastot 5.1.3 Osoitin: Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät valtionosuustunnit opistoittain 2011 Osoittimen kuvaus: Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain opistoille valtionosuustunnit, joiden perusteella valtionapu maksetaan opistoille opetuksen tuottamiseen. Valtionosuudet eivät vapaan sivistystyön osalta määrity kuntakohtaisesti vaan opistoittain tuotettujen vapaan OKM:n myöntämät valtionosuustunnit opistoittain v. 2011 Opisto Kaskikuusi Koillis-Savo Kuopio Siilinjärvi-Maaninka Sisä-Savo Tuntimäärä yht. 8 333 10 592 29 915 9 940 10 854 Kokonaisrahoitus 355 238 € 451 540 € 1 275 285 € 423 745 € 462 709 € 67 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Opetushallituksen myöntämät opintoseteliavustukset eri kohderyhmille opistoittain lukuvuodelle 2010-2011 Myönnetty summa € Käytetty: Seniorit Eläkeläiset Maahanmuuttajat Työttömät Alhaisen pohjakoulutuksen omaavat Oppimisvaikeuksista kärsivät Aktivoinnin osuus € Käytetty yht. € Kaskikuusi 6144 KoillisSavo 10 856 Kuopio 21 000 SiilinjärviMaaninka 11 000 SisäSavo 8 000 4490 1248 66 296 8914 8914 504 540 22 629 22 629 410 0 7941,42 1205,76 222 1522,3 4341 1114 1092 1561 0 160 0 0 0 44 200 0 0 0 304 6448 538 10856 0 23 039 100,48 10991,96 0 8108 sivistystyön opetustuntien mukaisesti kahden edellisen vuoden toteuman ja kuluvan vuoden arvioidun toteuman keskiarvona. Vahvistettu valtionosuus v. 2011 on kansalaisopistojen osalta 57 % kustannuksista, ja yksikköhinnaksi on kansalaisopistoissa opistokunnissa määritelty 42,63€ v. 2011. Luvut on otettu Opetushallituksen sivuilta v. 2011 rahoitusraporteista ja taulukoitu edellisen sivun taulukkoon opistoittain. Alkuperäisen tiedon tallennuspaikka: Opetushallituksen Internet-sivujen opetusja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit v. 2011 opistokunnittain 5.1.4 Osoitin: Opetushallituksen myöntämät opintoseteliavustukset eri kohderyhmille opistoittain 2011 Osoittimen kuvaus: Opetushallitus myöntää vuosittain opintosetelirahoitusta valituille kohderyhmille, joiden osallistumista opistojen kursseille tuetaan alennetuilla kurssimaksuilla 68 tai ilmaiskursseilla. Kohderyhmiä joille tukea voi hakea ovat senioriväestö eli yli 63-v. , eläkkeellä olevat, maahanmuuttajat, työttömät, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt. Alun perin tarkoituksena oli ottaa opintoseteliavustusten käyttö kalenterivuodelta 2011, mutta koska opintoseteliavustus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan, oli opistoilta vaikeaa saada yhdenmukaiset lukemat rahoituksen käytöstä kalenterivuodelta. Osa opistoista sitoi esimerkiksi 2010–2011 lukuvuodelle myönnetyn rahoituksen jo syksyllä 2010, ja osa käytti sitä vielä 2011 keväällä. Tämän vuoksi päädyimme ottamaan opintosetelirahoituksen käytön lukuvuodelle 2010–2011 myönnetyistä rahoituksista sen mukaisesti kuin ne on raportoitu Opetushallitukselle. Kaskikuusen ja Koillis-Savon kansalaisopistot tekivät v. 2010 yhteisen opintosetelihakemuksen, ja näille kahdelle opistolle myönnettiin opintosetelirahaa yhteensä 17 000 €. Opintosetelirahoitus jaettiin siten, Keskimääräinen opetustuntihinta valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain Opiston koko toiminnan kulut (€) V. 2011 toteutuneet valtionosuustunnit (t) Keskimääräinen opetustuntihinta (€) Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio SiilinjärviMaaninka SisäSavo 655 425,34 693 909 3 767 206 1 093 818 773 145 9 624,20 11 113 31 106,92 11 429,82 11 582,06 68,10 62,44 121,11 että Kaskikuusen osuudeksi tuli 6144 € ja Koillis-Savon osuudeksi 10 856 €. Edellisen sivun taulukossa näkyvät jokaiselle opistolle myönnetyt sekä jokaisen opiston käyttämät summat opintoseteliavustuksista. Koillis-Savon ja Kuopion kansalaisopistot käsittelivät kohderyhmiä seniorit ja eläkeläiset yhtenä ryhmänä, joten taulukossa näille ryhmille käytetyt summat ovat näillä opistoilla samat. 5.1.5 Osoitin: Keskimääräinen opetustuntikustannus opetustuntia kohden valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain Osoittimen kuvaus: Keskimääräinen opetustuntikustannus lasketaan seuraavasti: opiston koko toiminnan kulut jaetaan 2011 kaikkien toteutuneiden valtionosuustuntien määrällä. Keskimääräiset opetustuntikustannukset opetustuntia kohden opistoittain on esitetty yllä olevassa taulukossa. 95,70 66,75 5.1.6 Osoitin: Keskimääräinen kurssimaksu opetustuntia kohden valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain Osoittimen kuvaus: Keskimääräinen kurssimaksu opetustuntia kohden lasketaan seuraavasti: opiston koko toiminnan kurssimaksutulot jaetaan 2011 kaikkien toteutuneiden valtionosuustuntien määrällä. Seuraavalla sivulla ylimmäisenä olevassa taulukossa näkyvät keskimääräiset kurssimaksut opetustuntia kohden opistoittain. 5.2 Vaikutus: Koulutus tukee yhteiskunnan tasa-arvoa/eheyttä Vaikutuksen kuvaus: Vaikutuksen mittareiksi valittiin tilastot opiskelijoista koulutustaustan, pääasiallisen toiminnan, iän ja äidinkielen mukaan opistoittain, sekä eri opistoissa työskentelevien maahanmuuttajien henkilötyövuosimäärät. Vaikutuksen perustelu: Ilmoittamalla tilastotiedot opiskelijoista koulutustaustan, pääasiallisen toiminnan, iän ja äidinkielen mukaan sekä eri opistoissa töissä olevien 69 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Keskimääräinen kurssimaksu valtionosuuteen oikeuttavilla kursseilla opistoittain Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio Opiston koko toiminnan kurssimaksutulot v. 2011 (€) 64 572,13 101661 863 161,35 V. 2011 toteutuneet valtionosuustunnit (h) 9 624,20 11113 6,71 9,15 Opiston kurssimaksutulo/ opetustunti (€) Opiskelijat iän mukaan opistoittain v. 2011 SiilinjärviMaaninka SisäSavo 184 512 131 961 31 106,92 11 429,82 11 582,06 27,75 16,14 11,39 0-15 v. (lapset) 16-25 v. (nuoret) 26-65 v. (työikäiset) 66- (eläkkeellä olevat) Ikäryhmä ei tiedossa Yhteensä Kaskikuusi 314 KoillisSavo 295 2213 SiilinjärviMaaninka 638 218 143 1070 297 212 1102 371 9 2014 1356 593 123 2510 6990 1374 0 11647 2122 646 3 3706 1455 619 41 2746 Kuopio Sisä-Savo 419 Opiskelijat koulutustaustan mukaan opistoittain v. 2011 Kaskikuusi Perusaste Toinen aste Korkea-aste Muut Yht. 578 742 323 371 2014 Koillis-Savo 774 901 317 518 2510 Kuopio 2038 3540 3226 2843 11647 SiilinjärviMaaninka 764 1461 765 716 3706 Sisä-Savo 715 984 436 611 2746 Opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan opistoittain v. 2011 778 951 4254 SiilinjärviMaaninka 1603 87 81 530 116 106 397 549 203 2014 423 914 141 2510 1921 2172 2770 11 647 733 883 371 3706 461 896 257 2746 Kaskikuusi Työllinen Työtön Opisk./koulul. Eläkeläinen Muu Yht. Koillis-Savo maahanmuuttajien henkilötyövuodet saadaan kokonaiskuvaa kansalaisopistojen toimintaan osallistuvista ihmisistä ja nähdään, tavoittaako kansalaisopistotoiminta kansalaisia tasa-arvoisesti. 1. Koulutustaustan on tutkimuksissa todettu vaikuttavan koulutukseen hakeutumiseen niin, että korkeammin 70 Kuopio Sisä-Savo 1026 koulutetut osallistuvat useammin koulutukseen kuin vähemmän koulutetut. Opistojen tilastot osoittavat, ettei koulutustausta ole määräävä tekijä opistotoimintaan osallistumisessa. 2. Pääasiallisen toiminnan esittämisellä pyritään osoittamaan että työllisillä, työttömillä, opiskelijoilla ja koululaisilla sekä eläkeläisillä on ryhminä tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kansalaisopistotoimintaan. 3. Opiskelijat iän mukaan taulukointi osoittaa, että opistojen toiminta tavoittaa alueen asukkaita elämänkaaren kaikissa vaiheissa tukien täten Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetta elinikäisen oppimisen toteutumisesta. 4. Opiskelijat äidinkielen mukaan ja eri opistoissa työskentelevien maahanmuuttajien htv-määrä -taulukot osoittavat että kansalaisopistotoimintaan osallistuu maahanmuuttajia sekä kurssilaisina että opettajina. Koulutus tukee täten monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja moniarvoisuuden edistämistä alueella. Lähdeviite Finlex: Laki vapaasta sivistystyöstä (29.12.2009) 5.2.1 Osoitin: Opiskelijat koulutustaustan mukaan (perusaste, toinen aste, korkea-aste, muut) opistoittain Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittariksi valittiin opistojen tilastot opiskelijoista koulutustaustan (perusaste, toinen aste, korkea-aste, muut) mukaan. Tilastotaulukot joissa esitellään edellä mainitut opiskelijatilastot opistoittain, on esitetty viereisellä sivulla. 5.2.2 Osoitin: Opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan (työllinen, työtön, opiskelija/koululainen, eläkeläinen, muu) opistoittain Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittariksi valittiin opistojen tilastot opiskelijoista pääasiallisen toiminnan (työllinen, työtön, opiskelija/koululainen, eläkeläinen, muu) mukaan. Tilastotaulukko, jossa esitellään edellä mainitut opiskelijatilastot opistoittain, on esitetty viereisellä sivulla. 5.2.3 Osoitin: Opiskelijat iän mukaan opistoittain Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittariksi valittiin opistojen tilastot opiskelijoista iän mukaan. Ikäryhmät on jaettu seuraavasti: 0-15-vuotiaat (lapset), 16–25-vuotiaat (nuoret), 26–65-vuotiaat (työikäiset),66-vuotiaista eteenpäin (eläkkeellä olevat) ja ryhmä, jossa ikä ei ole tiedossa. Ikävuodet heittävät eri ryhmissä yhdellä vuodella, sillä toisessa hallinto-ohjelmassa (HelleWi) ikäryhmätilastot lasketaan viidellä jaollisin luvuin (1-5,6–10 jne.), ja toisessa (Kuha) ensimmäinen ikäryhmä on määritelty välille 0-16-vuotiaat, minkä jälkeen ikäryhmä- 71 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Opiskelijat äidinkielen mukaan opistoittain v. 2011 Koillis-Savo Suomi Venäjä 1991 6 2484 8 Viro Englanti Muu Yht. 7 4 6 2014 10 1 7 2510 tilastointi on tehty välein 16–25, 25–65 ja 65-. Tilastokeskuksen tiedoissa ryhmät ilmoitetaan jaolla 0-4, 5-9 jne. Tilastotaulukko, jossa esitellään edellä mainitut opiskelijatilastot opistoittain, on esitetty edellisen sivun ylälaidassa. 5.2.4 Osoitin: Opiskelijat äidinkielen mukaan (suomi, venäjä, viro, englanti, muu) opistoittain Osoittimen kuvaus: Vaikutuksen mittariksi valittiin opistojen tilastot opiskelijoista äidinkielen (suomi, venäjä, viro, englanti, muu) mukaan. Tilastotaulukko, jossa esitellään edellä mainitut opiskelijatilastot opistoittain, on esitetty tässä yllä. 5.2.5 Osoitin: Eri opistoissa työssä olevien maahanmuuttajien henkilötyövuosien määrä Osoittimen kuvaus: tuntiopettajan henkilötyövuosi lasketaan seuraavasti. Muunnetaan päätoimisen opettajan muun työn velvollisuus 350 tuntia opetustyöksi jakamalla tuntimäärä 1,5:llä. Osamäärä on 233,3 t. Tähän lukuun lisätään päätoimisen opettajan opetusvelvollisuustunnit 580. Tuntiopettajan kokonainen henkilötyövuosi on siten 813 72 Sisä-Savo 11 381 114 SiilinjärviMaaninka 3688 5 0 14 138 11 647 0 3 10 3706 9 7 9 2746 Kuopio 2714 7 tuntia. Päätoiminen opettaja (= viran- tai tehtävänhaltija) lasketaan aina yhdeksi henkilötyövuodeksi. Muu henkilöstö lasketaan heidän työehtosopimuksensa mukaisen työajan mukaan. Jotta saadaan laskettua opiston tuntiopetuksen htv:n määrä, tuntiopetuksen tuntien kokonaismäärä jaetaan 813 tunnilla. Esimerkiksi jos opiston tuntiopettajat antavat 3450 tuntia opetusta, henkilötyövuosien määräksi tulee 3450:813= 4,24 henkilötyövuotta tuntiopetusta. Opistossa on lisäksi 5 päätoimista opettajaa, rehtori ja 3 toimistosihteeriä. Opiston koko henkilötyövuosimäärä on 4,24+5+1+3= 13,24. Kieltenopettajien alhaisempi opetusvelvollisuus 530 tuntia lasketaan erikseen. Vuonna 2011 tilastoidut eri opistoissa työssä olevien maahanmuuttajien henkilötyövuodet opistoittain on esitetty seuraavan sivun ylimmäisessä taulukossa. 5.3 Vaikutus: Koulutus tukee aktiivista kansalaisuutta Vaikutuksen kuvaus: Vaikutuksen mittariksi valittiin hallinto-ohjelmien tilastot, joista ilmenevät luennot (mm. vaalipaneelit) ja niille osallistuneiden määrät opistoittain, sekä opistojen opinto-oppaista poimittu hyvä esimerkki aktiivista kansalaisuutta edistävästä luennosta tai kurssista. Maahanmuuttajien henkilötyövuosien määrä Kaskikuusi KoillisSavo Kuopio SiilinjärviMaaninka Sisä-Savo 0,36 1,32 3,03 0,33 1,58 Luentojen (mukaan lukien vaalipaneelit) ja niille osallistuneiden määrät opistoittain Kaskikuusi Luentojen määrät Opiskelijamäärät 19 771 KoillisSavo 12 288 Vaikutuksen perustelu: Yleisöluennot ja niihin rinnastettavat kurssit ovat kansalaisopiston toiminnassa yleinen tapa pitää yllä ja edistää kansalaisten aktiivisuutta yhteiskunnallisia ja yleisesti tärkeitä asioita kohtaan sekä lisätä tietoisuutta uusista asioista. Luentojen ja vaalipaneelien osallistujamäärät osoittavat, että opiskelijat ovat kiinnostuneita opistojen järjestämistä, aktiivista kansalaisuutta edistävistä tapahtumista. Kuva: Marko Komulainen Kaskikuusi Eri opistoissa työssä olevien maahanmuuttajien henkilötyövuosien määrä Tuntiopettaja, opiskelija Siiri Järvilehto. Kuopio 22 965 SiilinjärviMaaninka 15 486 Sisä-Savo 12 414 5.3.1 Osoitin: Luentojen (mukaan lukien vaalipaneelit) ja niille osallistuneiden määrät opistoittain Osoittimen kuvaus: Luentojen ja vaalipaneelien määrät ja niihin osallistuneet opiskelijat opistoittain on esitetty yllä olevassa taulukossa. 5.3.2 Osoitin: Hyvä esimerkki aktiivista kansalaisuutta edistävästä luennosta tai kurssista Osoittimen kuvaus: Kaskikuusen kansalaisopiston luentotoiminta on erityisesti aktiivista kansalaisuutta edistävää. Kaskikuusi, opiskelija Siiri Järvilehto: ”Assi Liikanen: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Aihe on minulle hyvin tuttu. Voin sanoa, että luennossa ei minulle ollut mitään uutta. Hienoa on se että nimekäs valtiotieteen tohtori kiertää luennoimassa asiasta kotoisasti ja lämpimästi. Monet tiet voivat johtaa samaan ymmärrykseen. Luennon seurauksena muistin, että useita vuosia sitten suunnittelin taiteen ja kulttuurin pohjalta projektia Lapinlahden vanhuksille. Vaikka se ei toteu- 73 100 100 11 582,06 100 11 430,00 100 31106,92 100 11113,09 9624,2 tunutkaan, huomaan, että paljon hyvää on kuitenkin tapahtunut. Meillä on Jussinpiha, Hoijakka, Ystäväntupa, Kaskikuusen kansalaisopisto, seurakunnat vain joitakin toimijoita mainitakseni. Luento nosti kuumaksi itselleni tärkeäksi kokemani asiat. Raimo Sulkavan luennon myös kuuntelin. Sekin oli mielenkiintoinen, tervejärkinen ja humoristinen. Koin että kuulijat innostuivat ja saivat rohkeutta ja suhteellisuudentajua suhteessa muistihäiriöihin. Hannu Väisäsen etäluento oli tavattoman mielenkiintoinen. Poikkitaiteellisuus on lempiasioitani. Minua riemastutti taiteilijan tie taiteilijaksi ja se, että hän esitteli Lapinlahden taidemuseon näyttelyyn tulevia töitään. Se näyttely on muuten erittäin korkeatasoinen ja vaikuttava. Odotan pääseväni Sirkka-Liisa Kivelän luennolle syksyllä. Olen kiitollinen tällaisista luennoista. Harmittaa vain, kun ei kaikkia pääse kuulemaan. Tällaiset kokemukset lisäävät ilman muuta hyvinvointia. Tilaisuuteen liittyy yhteisöllisyys: Siellä tapaa tuttavia ja ystäviä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia, ehkäpä löytää uusia ideoita. On kysymys hyvien asioiden kasvattamisesta ja toivon ylläpitämisestä.” 5.4 Vaikutus: Koulutus edistää ihmisten monipuolista kehittymistä Vaikutuksen kuvaus: Vaikutuksen mittareiksi valittiin tilastotiedot, joista ilmenevät toteutuneiden opetustuntien prosenttiosuudet opistoittain eri ainealueilla (musiikki, kädentaidot, kuvataide, teatteri- ja sanataide, liikunta, tanssi ja terveys, tietotekniikka, kielet, kotitalous, avoin yliopisto-opetus, luennot ja muu koulutus), sekä opistojen jär- jestämät kaikille avoimet tilaisuudet (konsertit, näyttelyt jne.), niiden lukumäärät ja arviot osallistuneista. Vaikutuksen perustelu: Opistoissa toteutuneet opetustunnit eri ainealueilla osoittavat, että opistojen opetustoiminnan kirjo on erittäin laaja ja että ihmiset osallistuvat aktiivisesti eri ainealueiden kursseille. Koulutus antaa mahdollisuudet ihmisen monipuoliseen kehittymiseen. Opistojen tuntimäärien prosenttiosuudet eri ainealueilla osoittavat opiston opetustoiminnan suuntautumisen ainealuekohtaisesti. Opistojen järjestämät kaikille avoimet tilaisuudet ovat merkittävä osa kuntien kulttuuritarjontaa. 5.4.1 Osoitin: Toteutuneet VAOStunnit opistoittain eri ainealueilla (%-osuus) Osoittimen kuvaus: ainealueet ovat: musiikki; kädentaidot; kuvataide; teatteri- ja sanataide; liikunta, tanssi ja terveys; tietotekniikka; kielet; kotitalous; avoin yliopistoopetus; luennot ja muu koulu. Eri opistoissa ainealueet ryhmitellään eri tavoin, ja eri ainealueiden laajuudet vaihtelevat kovin. Tähän kuvaukseen kädentaidot ja kuvataide päätettiin erottaa omiksi ainealueikseen, samoin kuin luennot ja muu koulutus erotettiin omaksi ainealueekseen. Oheisessa taulukossa näkyy sekä toteutuneiden opetustuntien määrä että prosenttiosuus eri ainealueilla jokaisessa opistossa. Taulukko osoittaa sen, että opistot järjestävät paljon erilaisia kursseja eri ainealueilla, ja sen, että eri opistoissa eri ainealueet painottuvat eri tavoin. yht. 1,59 183,69 684 1,37 0,85 3,26 313,7 95 425,65 5,98 0,00 0 22 0,00 6,38 0,28 Avoin yliopisto-opetus Luennot ja muu koulutus 26,7 709 0 0,19 1,56 181 0 2,59 1,17 Kotitalous 58 0,60 130 806,32 0,00 8,63 1000 1 368,00 15,82 6,04 596 Kielet 6,19 671 4922 11,97 2,89 334,37 361 3,22 2,25 538 Tietotekniikka 5,59 250 1003 3,16 18,06 2092,1 2 533,00 25,53 17,94 17,51 1684,8 1993,18 7942,37 22,16 7,50 869 153 2,68 3,79 5,13 Teatteri- ja sanataide Liikunta, tanssi ja terveys 494 421,32 833 1,34 3,82 443 1 735,00 17,19 10,38 594 Kuvataide 6,17 1154 5346,61 15,18 22,25 2577,2 1 957,00 17,04 23,21 2034 Kädentaidot 21,13 2579,31 5300 17,12 33,69 3901,7 22,90 2 617,00 14,56 27,99 3285 Musiikki 34,13 3110,28 4527,97 Tunnit %osuus Tunnit %osuus Tunnit %osuus Tunnit SiilinjärviMaaninka %Tunnit osuus Kuopio Koillis-Savo Kaskikuusi Ainealue Toteutuneet VAOS -tunnit eri ainealueilla opistoittain v. 2011 74 %osuus kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Sisä-Savo ”Henki ja elämä” 75 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Toteutuneiden kestävän kehityksen kurssien lukumäärät ja opetustunnit opistoittain Opistojen järjestämät kaikille avoimet tilaisuudet v. 2011; arviot kävijämääristä Konsertit 1712 KoillisSavo 535 Näyttelyt 1242 230 2480 750 2934 Runoesitykset Teatteriesitykset Tanssiesitykset 32 5480 0 140 0 0 310 2090 965 0 0 500 47 643 0 771 288 1065 486 188 240 9477 0 1193 2280 10 590 0 4 604 428 5170 Tilaisuus Luennot Muut Osallistujamäärä yht. Kaskikuusi 5.4.2 Osoitin: Opistojen järjestämät kaikille avoimet tilaisuudet (konsertit, näyttelyt yms.) sekä arviot niille osallistuneista Osoittimen kuvaus: Opistojen järjestämiin kaikille avoimiin tilaisuuksiin sisällytettiin konsertit, näyttelyt, teatteri-, runo- ja tanssiesitykset, luennot sekä muut. Taulukossa näkyvät vasemmalla opistojen järjestämien tilaisuuksien tyypit sekä arviot eri tilaisuuksien kävijämääristä opistoittain. Kunkin tilaisuuden vastuuhenkilöt ovat toimittaneet arviot osallistujamääristä. Tilaisuuksien määrä sekä kävijätilastot osoittavat sen, että opistojen järjestämät tilaisuudet kiinnostavat kuntalaisia, ja että opistot ylipäätään ovat aktiivisia erilaisten yleisötilaisuuksien järjestäjiä alueillaan. 5.5 Vaikutus: Koulutus edistää kestävää kehitystä Vaikutuksen kuvaus: Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen yhtenä tavoitteena on edistää kestävän kehityksen toteutu- 76 1400 SiilinjärviMaaninka 2 868 SisäSavo 930 Kuopio mista yhteiskunnassa. Vaikutusta osoitetaan tilastoimalla opistojen kurssit, joiden katsotaan edistävän kestävää kehitystä sekä yksityiskohtaisena esimerkkinä käydään läpi Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston kestävän kehityksen suunnitelma. Vaikutuksen perustelu: Opistoissa toteutetut kestävän kehityksen kurssit osoittavat, että kurssiohjelmissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen edistämiseen yhteiskunnassa ja että kursseille on myös kysyntää. Siilinjärven-Maaningan opiston kestävän kehityksen suunnitelma osoittaa, että opiston omassa toiminnassa voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita. 5.5.1 Osoitin: Toteutuneiden kestävän kehityksen kurssien lukumäärät ja opetustunnit opistoittain Osoittimen kuvaus: Tämän osoittimen kohdalla päätettiin keskittyä kuvaamaan ekologista kestävää kehitystä. Kussakin opistossa poimittiin opinto-ohjelmasta sellaiset kurssit, joihin sovitut kriteerit sopivat. Keskeiseksi kriteeriksi kestävän kehityksen Kaskikuusi KoillisSavo Kestävän kehityksen kurssien lukumäärät Opetustunnit Kuopio SiilinjärviMaaninka Sisä-Savo 3 23 31 23 6 42 655 1054 577 114 kurssien valinnassa päätettiin ottaa materiaalien uusiokäyttö; maininta kierrätysmateriaaleista piti näkyä joko kurssin nimessä tai kurssisisällössä. Kriteerien mukaiset kestävän kehityksen kurssit v. 2011 on esitetty seuraavan sivun yllä olevassa taulukossa opistoittain. Kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen kursseja järjestettiin 86 kpl, ja opetustunteja niissä pidettiin yhteensä 2442 tuntia. 5.5.2 Osoitin: Hyvä esimerkki kestävän kehityksen edistämisestä opistotoiminnalla Osoittimen kuvaus: Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto on laatinut toiminnalleen kestävän kehityksen suunnitelman. Kokouksessa 7.9.2011 todettiin että SiilinjärvenMaaningan opiston esimerkki on niin kattava, ettei muilta opistoilta tarvitse ottaa esimerkkikuvauksia. Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston kestävän kehityksen toimintasuunnitelma lyhyesti: Kestävään kehitykseen kuuluvat ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä on löydettävä malleja, joissa kaikki neljä näkökulmaa voivat yhdistyä. Esimerkiksi taloudellinen kehitys on toteutettava ekologisesti kestävästi ja ympäristönsuojelussa on löydettävä keinoja, jotka ovat sekä kulttuurillisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti kestäviä. Opisto kestävän elämäntavan opettajana ja tiedonjakajana: Kestävä kehitys tulee näkyä opiston arjessa ja opetuksessa. Se ei saa olla pelkästään jätteiden lajittelua vaan se tulee kytkeä osaksi toiminnan suunnittelua, organisointia, arviointia ja kehittämistä. Koko opiston henkilöstöllä mukaan lukien myös oppilaat on mahdollisuus osallistua kestävän kehityksen ympäristötyöhön. Kansalaisopiston kestävän kehityksen toimintasuunnitelman periaatteita ovat: •säästäväisyys •elinkaariajattelu • tavaroiden lainaaminen, jakaminen ja kierrättäminen •uusiokäyttö • suomalaiset tai reilun kaupan tuotteet • ympäristövastuulliset arkikäytännöt (materiaalit, hankinnat, jätteet, energia, vesi, puhtaanapito, kuljetukset) • eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat • työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys ja esteettömyys • opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen, tasa-arvoinen kohtelu • syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy • oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioittaminen • avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet • verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan 77 kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti • paikallisten kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaaliminen • kulttuuriympäristön säilyminen • monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa Ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta kestävän kehityksen edistämisen osa-alueista on laadittu lisäksi yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, jossa on nimetty arkikäytännön toimintatavat. Ohjeistus on jaettu opiston koko henkilökunnalle ja perehdytys tehty opettajainkokouksissa. 5.6 Vaikutus: Koulutus edistää kansainvälisyyttä Vaikutuksen kuvaus: Opistojen koulutustoiminnan kansainvälisyyttä osoitetaan kieli- ja kulttuurikurssien lukumäärillä ja opetustuntimäärillä sekä hyvillä esimerkkikuvauksilla kansainvälisyyden edistämisestä opistotoiminnalla. Vieraiden kielten opiskelu edistää mahdollisuuksia kansainväliseen kommunikointiin ja kulttuurikurssit puolestaan tutustuttavat eri maiden kulttuureihin. Esimerkkikuvaukset valottavat tarkemmin opistojen kansainvälistä hanketoimintaa. Vaikutuksen perustelu: Vapaan sivistystyön lain mukaisesti yhtenä kansalaisopistotoiminnan tavoitteena on edistää kansainvälisyyttä. 5.6.1 Osoitin: Kieli- ja kulttuurikurssien lukumäärät opistoilla ja opetustuntimäärät opistoittain Osoittimen kuvaus: Kurssitarjonnasta poimittiin jokaisen opiston kohdalta erikseen kielikurssit ja kulttuurikurssit. Kulttuurikursseiksi määriteltiin sellaiset kurssit, jotka edistävät kansainvälisyyttä. Taulukko toteutuneista kieli- ja kulttuurikursseista opistoittain on esitetty alla. Toteutuneet kieli- ja kulttuurikurssit v. 2011 opistoittain Kurssi Kielikurssit (kpl); yht. Ko. kurssien opetustunnit, yht. Kulttuurikurssit (kpl) yht. Kulttuurikurssien opetustunnit yht. 78 Kuva: Kirsi Hiltunen ”Henki ja elämä” Kaskikuusi 25 KoillisSavo 37 204 SiilinjärviMaaninka 66 SisäSavo 40 596 694 4922 1368 934 4 7 22 4 4 48,6 124 94 48 64 Kuopio Johanna Jussila 5.6.2. Osoitin: Hyvä esimerkki kansainvälisyyden edistämisestä opistotoiminnalla Tiedonkeruun kuvaus: Esimerkkikuvaukset valittiin Kuopion ja Sisä-Savon kansalaisopistoilta, joilla on eniten kansainvälistä toimintaa. Tuloksen yksikkö: Tarina. Laadullinen tulos: Johanna Jussila, Kuopion kansalaisopisto: ”Kuopion kansalaisopistossa on nyt ainakin kolme kansainvälisyyttä edistävää ryhmää: Ole aktiivinen hankkeen Intercultural Dialogue in English, Osallisena Suomessa/Kuopiossa hankkeen Kotoa mukaan – osahankkeen kurssit, Monikulttuurinen ryhmä pienten lasten vanhemmille sekä Tarinoiden suomea. Lisäksi kaikki kieli- ja kulttuurikurssit sekä esim. eri maiden ruokakulttuureihin painottuvat kurssit edistävät kansainvälisyyttä. Intercultural Dialogue kurssilla maahan muuttaneet sekä paikalliset tutustuvat eri kulttuurien vuorovaikutuksen ilmenemistapoihin ja tekevät yhdessä projektin tavoitteena tukea kulttuurien välistä kunnioitusta ja kanssakäymistä. Monikulttuurisessa pienten lasten ryhmässä tutustutaan lapsiperheiden arkeen ja mahdollisuuksiin Kuopiossa ja luodaan ystävyyssuhteita yli kulttuurirajojen. Ryhmässä suomalaiset äidit ovat esim. kertoneet vauvojen kerros- pukemista pakkasesta huolestuneille uussuomalaisille äideille. Tarinoiden suomessa suomalaiset ja maahan muuttaneet seniorit ovat keskustelleet ja jakaneet kokemuksiaan lapsuudesta ja nuoruudesta eri maissa arkielämän esineiden, kuvien ja tarinoiden kautta.” Sisä-Savon esimerkki: Muistilla on väliä! – sosiaalista historiaa tekemässä Grundtvig oppimiskumppanuushanke. Koordinaattorina toimii Sisä-Savon kansalaisopisto Suomesta, ja muut partnerit ovat IRD Duhallow Irlannista, Harrow Adult Community & Family Learning Service Englannista ja The Society of the Warsaw Frederick Chopin University of the Third Age Puolasta. Projektin kohderyhmänä ovat yksinäiset ikäihmiset, joita voivat olla maaseutu- tai kaupunkialueella ja hoitokodeissa sekä etnisissä vähemmistöryhmissä asuvat henkilöt. Hankkeessa toteutetaan EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteita, ja työskentelymetodina sovelletaan muistelutyön ja luovan muistelutyön tekniikoita. Hankkeessa mukana olevat oppijat keräävät heidän menneisyyteensä liittyviä tarinoita ja esineitä, ja näiden avulla on tarkoitus jakaa kokemuksia nuoremmille sukupolville (eurooppalainen muistopankki). Partnerit järjestävät luentoja oppiminen ja ikä –aiheista sekä opintoryhmiä muistamistaitojen parantamiseksi. Sisä-Savon kansalaisopistolla hankkeessa perustettiin kaksi Muistikoulu- ja muisteluryhmää Suonenjoelle ja Vesannolle. Molemmissa ryhmissä tavattiin viikoittain ja käytiin läpi Muisti on pääasia opetusmateriaalia sisältäen tietoutta ja harjoituksia muistiterveyteen, liikuntaan, terveellisin elämäntapoihin, uniasioihin ja yleensä muistin virkistämiseen liittyvistä asioista. 79 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti esittelivät eri paikkakunnilta kokoamiaan ikäihmisten muisteloita ja saavutuksia, Englannissa osallistuimme muistelutyöpajaan ja seurasimme muistin toimintaa koskevaa luentoa sekä erilaisia opintopiirejä, mitä Harrow Council tarjoaa ikäihmisille. Opiskelijat kommunikoivat keskenään sähköpostilla ja Facebookin kautta sekä Ning-oppimisympäristössä minne Englannin partneri on tehnyt Memorymatters. ning.com sivut. Tässä projektissa on todettu, että ikä ei ole oppimisen este kansainvälisessä toimintaympäristössä! Liitteet Kuva: Kirsti Häkkinen Lisäksi joka toinen kerta kerättiin äänittämällä ja kirjoittamalla muistoja esim. isovanhemmista, kotitaloista, rakkaista lapsuusmuistoista yms. Äänitiedostoista on tarkoitus tehdä CD-tallenne hankkeen näyttelyyn keväällä 2012. Kaikki kokoontumiskerrat sisälsivät myös aivojumppaa sekä toiminnallisia draamapedagogiikan harjoituksia. Ryhmät toimivat hyvin, ja toimintaa onkin tarkoitus laajentaa seuraavana vuonna kaikkiin opistokuntiin. Vuonna 2011 hanke järjesti kaksi projektikokousta Puolassa ja Englannissa. Puolan partnerit Sisä-Savon aktiiviset muisteluryhmän seniorit Lontoon seminaaritodistukset kourassa, vas. Mauri Repo, Vuokko Rossi, Arja Hietala, Sylvi Ossi, Helmi-Maria Järvisalo ja Harry Hietala. 80 81 81 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Liite 1. Syksyn 2011 kurssipalautelomake, jonka sisältö oli sama kaikissa opistoissa. PALAUTE OPISTON TOIMINNASTA 2011 Kurssin nimi ja numero: Kurssin opettaja: Opisto on mukana sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointihankkeessa, jonka avulla tutkimme opistotoiminnan merkitystä kunnassa. Palauta lomake kurssin opettajalle viimeisellä kerralla tai opiston toimistoon, Kirkkokatu1, 77600 Suonenjoki. Asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 4=Samaa mieltä, 3=Osin samaa mieltä, 2=Eri mieltä, 1=Täysin eri mieltä. (HUOM! Jos kysymys ei koske sinua, älä vastaa kysymykseen.) Arvioi edellisen asteikon mukaan rastittamalla sopiva vaihtoehto 5 4 3 2 1 1. Opinto-opas on helppokäyttöinen. 2. Opiston kotisivut ovat helppokäyttöiset. 3. Ilmoittautuminen on sujuvaa. 4. Opiston asiakaspalvelu toimii hyvin. 5. Opiston kurssitarjonta on monipuolinen. 6. Opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa monenlaisille ihmisille. 7. Opiston toiminta kylillä on tärkeää. 8. Opiskeluilmapiiri kurssilla oli hyvä. 9. Opettaja opetti kurssilla hyvin. 10. Kurssin opetustilat ja –välineet olivat toimivat. 11. Osaamiseni parani kurssilla. 12. Kurssi innosti ja aktivoi minua. 13. Kurssi vastasi opiskelutavoitteeseeni. 14. Opisto on tärkeä ihmisten kohtaamispaikka. 15. Kurssi virkisti mieltäni. 16. Kurssi paransi kuntoani. 17. Olen tyytyväinen kurssiin. 18. Kurssi edisti selviytymistäni työelämässä. 19. Olen tyytyväinen opiston toimintaan. Mikä kurssissa oli erityisen hyvää tai miten kehittäisit kurssia paremmaksi? Mistä sait tiedon kurssista? Uusia kurssi-ideoita? Kerro, mitä kansalaisopiston toimintaan osallistuminen merkitsee Sinulle? Kiitos palautteestasi! 82 83 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Liite 2. Kysely kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, jonka toteutti Kuopion kansalaisopisto E-kyselynä Liite 3. Kysely henkilöstölle kansalaisopiston toiminnasta, jonka toteutti Kuopion kansalaisopisto E-kyselynä syksyllä 2011 KYSELY KUNTIEN LUOTTAMUSHENKILÖILLE JA JOHTAVILLE VIRANHALTIJOILLE OPISTON TOIMINNASTA KYSELY HENKILÖSTÖLLE KANSALAISOPISTON TOIMINNASTA 2011 Vastaukseni koskee a) Kaskikuusen b) Koillis-Savon c) Kuopion d) Siilinjärvi-Maaningan e) Sisä-Savon kansalaisopistoa Vastaajan tausta: a) luottamushenkilö b) johtava viranhaltija Oletko osallistunut opiston toimintaan viimeisen viiden vuoden aikana: a) säännöllisesti b) silloin tällöin c) harvoin d) en ollenkaan Opisto on mukana sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointihankkeessa, jonka avulla tutkimme opistotoiminnan merkitystä kunnassa. Anna meille palautetta opiston toiminnan kehittämiseen! Asteikko: 5= Täysin samaa mieltä, 4= Samaa mieltä, 3= Osittain samaa mieltä, 2= Eri mieltä, 1= Täysin eri mieltä (HUOM! Jos kysymys ei koske sinua, älä vastaa kysymykseen.) Arvioi edellisen asteikon mukaan rastittamalla sopiva vaihtoehto 5 4 3 2 1 1. Opiston toiminta on kunnan strategian mukaista. 2. Opisto luo myönteistä kuvaa kunnasta. 3. Opiston näkyvyys mediassa on hyvä. 4. Saan tarpeeksi tietoa opiston toiminnasta. 5. Opistolla on monipuolinen kurssitarjonta. 6. Opisto on edistänyt kuntalaisten hyvinvointia. 7. Opisto lisää kuntalaisten aktiivisuutta. 8. On tärkeää, että opisto toimii lähellä asukkaita. 9. Opiston ohjelmassa on hyvin tarjontaa eri-ikäisille ihmisille. 10. Opisto vastaa erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. 11. Opiston toiminta edistää sosiaalisia suhteita. 12. Opiston järjestämät kulttuuritapahtumat ovat merkittäviä alueen asukkaille. 13. Opiston järjestämät luennot ovat merkittäviä alueen asukkaille. 14. Opistoa johdetaan hyvin. 15. Yhteistyö opiston kanssa sujuu hyvin. 16. Olen kokonaisuudessaan tyytyväinen opiston toimintaan. 17. Opiston koulutustoiminta tukee myös kunnan henkilöstön kehittämistä. 18. Opisto on luova kehittäjä toiminta-alueellaan. Pääasiallinen työnantajaopisto: Työsuhteeni kesto (ympyröi): a) määräaikainen b) vakinainen Työsuhde (ympyröi): a) päätoiminen b) sivutoiminen Opisto on mukana sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointihankkeessa, johon kerätään tietoa opiston toiminnasta tällä lomakkeella. Asteikko: 5= Täysin samaa mieltä, 4= Samaa mieltä, 3= Osin samaa mieltä, 2= Eri mieltä, 1= Täysin eri mieltä (HUOM! Jos kysymys ei koske sinua, älä vastaa kysymykseen.) Arvioi edellisen asteikon mukaan rastittamalla sopiva vaihtoehto 5 4321 1. Tunnen opiston toiminnan tavoitteet omikseni. 2. Olen ylpeä työpaikastani. 3. Olen saanut mahdollisuuksia kehittyä työssäni. 4. Haluan osallistua opiston toiminnan kehittämiseen. 5. Opisto tiedottaa hyvin toiminnastaan henkilöstölle. 6. Opisto luo myönteistä kuvaa kunnasta. 7. Olen osallistunut opiston tarjoamaan tai tukemaan koulutukseen vuoden sisällä. 8. Työni on innostavaa. 9. Jaksan hyvin työssäni. 10. Työyhteisö toimii mielestäni hyvin. 11. Opistoa johdetaan hyvin. Mitä palautetta ja toiveita haluaisit esittää opistolle? Kerro, mitä kansalaisopistossa työskentely merkitse Sinulle? Kiitos palautteesta! Missä olemme onnistuneet? Miten voisimme palvella kuntalaisia paremmin? Kerro, mitä kansalaisopiston toiminta alueella merkitsee Sinulle. Kiitos palautteesta! 84 85 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Liite 4. Tarkastuslausunto 86 87 ”Henki ja elämä” kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti Käsissäsi on kahden vuoden arviointiprosessin tulos viiden pohjoissavolaisen kansalaisopiston Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta LAKE hankkeesta. Hankkeessa arvioitiin kansalaisopistojen toimintaa erityisesti sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Purimme palasiksi Vapaan sivistystyön lain ja määrittelimme sidosryhmiksi opiskelijat, kuntien luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat, opistojen henkilöstön sekä valtion opetusviranomaiset. Arviointityö osoitti että yhteneväisiä mittareita on haastavaa kehittää erityyppisille kansalaisopistoille. Suurin anti arvioinnissa oli kuitenkin opistojen syvällinen tutustuminen toisiinsa. 88
© Copyright 2024