Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet KESKENERÄINEN LUONNOS 15.10.2012 1. TOIMEKSIANTO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI/KUVAUS  työryhmän tapaaminen kesäkuussa, syys-lokuuussa, analyysin viimeistely verkkotyöskentelynä  toimintaympäristön analyysi sekä tavoitteet lähetetään vapaan sivistystyön oppilaitoksille palautetta varten marraskuussa TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSIN PERUSTEELLA: 2. 1-3 TAVOITETTA koulutusstrategiaan, toimintaympäristö – perusteluineen. HUOM! Miten kääntää heikkoudet tai uhat toimenpiteiksi? 3. Keinot, vastuut, resurssit ja mittarit (ei rajoituksia) taulukkoon - KEINOJA on pystyttävä arvioimaan, mitattavuus 4. MUUTA: vapaan sivistystyön mittareiden ajantasaistaminen, seurannassa mahdolliset teemat (laadulliset seurantavälineet) esim. menestystarinat 5. AIKATAULU: 1. TILANNEKATSAUS 21.11., 2. STRATEGIARISTEILY JOULUKUUSSA – VAPAAN SIVISTYSTYÖN OSUUS VIIMEISTELYÄ VAILLE VALMIS Työryhmä Tuula Aamurusko, Turun kesäyliopisto Anitra Bohman, Åboland och Åland Bildningsforum Christina Erola, OK-opintokeskus Sannaleena Härkönen, Auranlaakson kansalaisopisto Sanna Orusmaa, Turun suomenkielinen työväenopisto Juhani Pörtfors, Auralan kansalaisopisto Pentti Salonen, PuroSalonen Oy Tapani Rantala, Turun kristillinen opisto Vapaan sivistystyön toimintaympäristökuvaus SWOT-analyysin perusteella Vahvuudet V-S vapaan sivistystyön eri koulutusmuodoilla on omat kohderyhmät, toiminta-alueet sekä koulutusstrategiat. Opistoilla on myös suuri vapaus järjestää joustavasti tarpeiden mukaista koulutusta. Nämä alueemme vapaan sivistystyön ominaispiirteet mahdollistavat opintojen tarjoamisen kattavasti koko alueelle, reagointikykyisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan, koulutustarjonnan kohdentamisen, opistojen yhteistyön sekä verkostoitumisen. Opistoverkostolla on pitkät sivistysperinteet ja myös tulevaisuusvisio ylläpitää alueemme elinikäisen oppimisen ilmapiiriä. Opistoverkostolla on suuri valmius tarttua ajankohtaisiin teemoihin kuten syrjäytymisvaarassa olevien koulutus, koulutusta osaamattomille, senioreiden koulutus, monikulttuurinen koulutus jne. 1 Heikkoudet Maakunnallisen ja valtakunnallisen koulutusjärjestelmän sisällä vapaan sivistystyön tunnettuus on heikko, esim. opinto-ohjaajat. Tunnettuuden heikkouden myötä vapaan sivistystyön opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen on erittäin vähäistä. Tämä edellyttäisi yhteiskunnallista vaikuttamista koulutusjärjestelmän sisällä. Tulevaisuuden ennakointi asettaa myös suuren haasteen vapaan sivistystyön opistoverkostolle, kuten uusien oppimisympäristöjen kehittämistyölle. Heikkouksiksi koetaan myös: hakevan toiminnan riittämättömyys, pysyttäytyminen traditiossa, kohderyhmän laaja-alaisuus – koulutuksen kohdentaminen, yhteiskeskustelun puute, täydennyskoulutusjärjestelmän puute - pedagoginen osaaminen, elinikäisen ohjaamisen puute, opettajien palkkajärjestelmä, koulutuksen vaikuttavuuden todentaminen. Henkilöstö- ja talousresurssien niukkuus haittaa merkittävästi pyrkimyksiä vastata näihin puutteellisuuksin ja heikkouksiin. Mahdollisuudet Sekä globaali että lokaali muutostilanne edellyttää/pakottaa uusien ratkaisujen sekä tulevaisuusstrategioiden kehittämiseen sekä opistojen tulevaisuuden ennakointiverkoston luomiseen. Näköpiirissä ovat uudenlaiset vapaan sivistystyön koulutusketjut/-verkostot – toisiaan joustavasti täydentävä opistoverkosto, vapaan sivistystyön oma opettajankoulutusverkosto – osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Vapaan sivistystyön oppilaitokset vahvistavat koulutuksessaan 1. laaja-alaista sivistystä, elämänikäinen oppimisen ja harrastuksen periaatetta – kestävä elämäntapa ja persoonallinen kasvu, 2. kohtaamispaikkaajattelua: hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja aktiivisen kansalaisuuden kohtaamispaikkoja, kansalaiskeskustelun ylläpitäjiä. 3. uusia pedagogisia ratkaisuja: vertaisoppiminen, yhteisöllisyys, vapaan sivistymisen paikka, uudet avoimet oppimisympäristöt, virtuaaliset viestintä ja koulutusmahdollisuudet, 4. syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvää toimintaa - erityisesti nuoret ja niukat kulttuuriresurssit omaavat. Uhat Uhista keskimmäiseksi nousee rahanpuute ja valtion osuuksien leikkaaminen. Myös kehityksestä putoaminen, esim. verkko-osaaminen, uudet oppimisympäristöt, traditioihin juuttuminen virtuaalimaailman tuoma kilpailu – Internet-opetus. Toimintaa haittaa imagon puutteellisuus – arvostuksen puute, heikko tunnettuus. Uhiksi myös muodostuvat: markkinointikäytäntöjen muutos ja asiakkaiden suuntautuminen muualle, kilpailu koulutusmarkkinoilla sekä opettajien rekrytoinnin vaikeutuminen sekä useat toimijat: paljon tarjontaa – päällekkäisyyden vaara. Varsinais-Suomen koulutusstrategian yhteinen visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana Varsinais-Suomen koulutusstrategian yhteiset Päämäärät: Osaamisen vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Osaava henkilöstö Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 2 Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön tavoitteet (1-3): 1a 2a 3a Verkoston opistot ovat elinikäinen oppimisen, aktiivinen kansalaisuuden sekä hyvinvoinnin toimijoita ja sosiaalisia foorumeita. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on laatujärjestelmä käytössä. Vapaan sivistystyön verkosto vastaa sivistys- ja osaamistarpeiden mukaisesta koulutuksesta, mielekkäästä työnjaosta sekä ennakointityöstä. 1b 2b 3b Vahvistetaan laaja-alaista osaamista ja sen myötä työurien pitenemistä tavoitteena entistä laadukkaampi tuotanto, tuotteet sekä asiakaspalvelu. Vapaan sivistystyön oman täydennyskoulutusverkoston luominen sekä osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Kehitetään vapaan sivistystyön koulutusketjuja sekä – verkostoja – toisiaan täydentävä opistoverkosto. 1c 2c 3c Vapaalla sivistystyön verkostolla on merkittävä rooli koulutustakuun toteuttamisessa sekä syrjäytymistä ehkäisevässä koulutuksessa. Opistoilla on virtuaaliset viestintä ja koulutusmahdollisuudet ja uudet avoimet oppimisympäristöt käytössä. Vapaan sivistystyön opistojen ja opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opintosuoritusten hyväksilukeminen. Keinot, vastuut, resurssit, mittarit ja arviointi (ei rajoituksia): 1a 2a 3a Foorumien, keskustelujen ja vastaavien järjestäminen sekä yhdessä että erikseen Tuloksellisuusseuranta Koordinointikokoukset ja ennakointifoorumi - opistoverkosto, oppilaitokset - hankkeet ja omat - määrä ja osallistujat, näkyvyys mediassa - - vastuu ja resurssit maakuntaviranomaiset, opistot - vastuu oppilaitoksilla ja ylläpitäjillä olemassa olevat mittarit ja arviointikäytännöt Laatuseuranta - opistojen keskinäinen ja 3 laatujärjestelmien benchmarkkaus. 1b 2b 3b 1c 2c 3c Asetettujen vapaan sivistystyön tavoitteiden toimintaympäristöperustelut 1. Osaamisen vahvistaminen: Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen 2. Koulutuksen laadun varmistaminen: Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut 3. Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen: Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö 4