Johtajuus - Saalem.fi
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 4 /2011 ELO–SYYSKUU Kuva: Jyrki Palmi Johtajuus Palvelevaa johtajuutta ja tasapuolista kumppanuutta Sivu 2 Onko Uudessa testamentissa johtajia? Arki on saarnaa suurempaa Sivu 11 Sivu 14 2 3. elokuuta 2011 kristitty 4/11 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Jyrki Palmi, päätoimittaja Veli-Matti Laitinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Klaus Korhonen Valtter Luoto Elina Rautio (toimittaja) Johanna Välimäki (toimittaja) Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Mika Kavasto/Aikamedia Oy JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x kristitty sisältö 2 Pääkirjoitus: Monta tapaa johtaa – yksi asenne 2 Palvelevaa johtajuutta ja tasapuolista kumppanuutta 4 Artikkeli: Johtaja odotusten ristitulessa 5 Käytävähaastattelu: ”Me tehtiin susi” 6 Kolumni: Seurakunnan maine on suojelemisen arvoinen 7 Vanhimmat tutuksi: Jari Veijalainen ja Joanna Valtari 10 Leirikeskushanke etenee! 11 Lähetyssivut: Kummi voi muuttaa yhden lapsen koko maailman 12 Leikkeitä lähettikirjeistä 13 Nuorten sivu 14 Teologia: Onko uudessa testamentissa johtajia? Saalem-Uutiset (Lehden keskellä) 8 Paimenen sana 8 Tilaisuudet Saalemissa 9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät Seuraava Kristitty nro 5/11 ilmestyy 5.10.2011 pääkirjoitus Monta tapaa johtaa – yksi asenne Klaus Korhonen [email protected] Viime vuosina johtajuus on ollut yksi kristillisen maailman yleisimpiä keskustelunaiheita. Pastoreille, vanhimmille ja eri työmuotojen vetäjille on järjestetty monenlaisia johtajuuskoulutuksia. Epäilemättä tämä aihe onkin keskeinen tekijä menestyvän ja hyvin voivan seurakunnan elämässä. Myös tämän Kristitty-lehden teemana on johtajuus. Oman ajankohtaisuutensa aiheeseen tuo se, että Saalem-seurakunta tekee syyskuun alussa päätöksen uudesta seurakunnanjohtajasta, jonka tulisi aloittaa tehtävässään ensi vuoden aikana. Asian puolesta on paljon rukoiltu, ja siksi seurakunta voi turvallisin mielin luottaa Jumalan johdatukseen. Kun keskustellaan, millainen seurakunnan johtajan tulee olla, raamatullisten kriteerien lisäksi esiin nousevat monenlaiset inhimilliset odotukset. Jonkun mielestä oppineisuus on tärkeää koulutusyhteiskunnassa, toinen pitää vahvaa karismaattisuutta menestystekijänä, kolmas haluaisi johtajan, jolla on evankelistan sydän, neljäs etsii turvallisuutta. Luetteloon mahtuisi paljon muitakin odotuksia. Merkittävää hengellisessä johtajuudessa näyttää olevan se, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa johtaa. Helluntaiseurakunnissa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on toiminut hyvin erilaisia persoonallisuuksia, jotka on varustettu erilaisin lah- join. Jumala antaa seurakunnalleen myös erilaisia kehityskausia, joiden aikana hengellisen kasvun ja toiminnan eri puolet saavat vahvistusta. Kaikki johtajat ovat rajallisia eikä kukaan täytä kaikkia odotuksia, mutta jokainen tekee Jumalalta saamillaan lahjoilla oman osuutensa. Vaikka johtamistavat ovat erilaisia, hengellinen johtaja ei voi ottaa esikuvakseen ketään muuta kuin Herramme Jeesuksen. Olipa seurakunnan johtotehtävissä palvelevalla millaisia lahjoja tahansa, hänellä täytyy olla paimenen sydän. Johtaja ei voi etsiä omaa vaan lauman parasta. Jeesus antoi esikuvallaan opetuksen, johon meidän tulisi vilpittömin mielin pyrkiä: ”Joka teistä on suurin, se olkoon kaikkien palvelija. Joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” Palvelevaa johtajuutta ja tasapuolista kumppanuutta T eksti ja kuva : E lina R autio – Seurakunta ei ole paikka, jonne mennään harrastamaan tai näyttämään omaa uskovaisuuttaan. Se on koti. Tulin yhtenä päivänä Saalemin aamukokoukseen ja näin valkokankaalla sloganin ”Tervetuloa kotiin”. Se ilahdutti minua hirmuisesti, Tapani Sopanen kertoo. T apani ja Marja-Liisa ”Mape” Sopanen ovat monille tuttuja helluntaiherätyksen oman Toinen toisillemme -avioliittotyön perustajina. Saalemilaisina he ovat kuitenkin uusia. Reilu vuosi sitten pariskunta alkoi tuskastella pitkiä työmatkoja Klaukkalasta Helsinkiin ja päätti kokeilla rivitalokotinsa myyntiä. Asunto suorastaan vietiin käsistä, ja muutto Helsinkiin varmistui. Uutta kotiseurakuntaakaan ei etsitty kauan. – Minun ei tarvinnut nähdä muuta kuin Tapsa tuijottamassa soittokuntaa eteenpäin kurottuneena. Siitä tiesin, että tämä on menoa, Marja-Liisa nauraa. Tapani onkin jo pestattu soittokunnan trumpetti- rivistöön. Aikoinaan Lappeenrannan helluntaiseurakunnan soittokunnan johdossakin olleesta miehestä tuntuu hyvältä päästä taas rakkaan soittoharrastuksen pariin. Yhdessä Marja-Liisan kanssa Tapani on ollut vuosia mukana myös kuorotyössä. Musica Fidein, FinnSonidon ja Musica Glorian kanssa Sopaset ovat saaneet reissailla myös kotimaan ulkopuolella. Läheisin palvelutehtävä on kuitenkin ollut avioliittotyö. – Toinen toisillemme -työ on toiminut nyt jo 20 vuotta, ja sitä ovat jo vetämässä ihan uudet henkilöt. Me itse kierrämme nykyisin vain harvakseltaan – mielellään sellaisissa seurakunnissa, joissa ei vielä kristitty 3 3. elokuuta 2011 ole avioliittotyötä, Marja-Liisa ja Tapani kertovat. – Me olemme oppineet avioliittoseminaareissa itse kaikista eniten. Olemme ihan pomminvarmoja siitä, että Jumala ei olisi voinut käyttää meitä tippaakaan, ellemme olisi itse aikoinaan käyneet suhteemme kriisiä läpi, Tapani jatkaa. Johtajuusoppeja seurakuntaan Seurakunta on aina ollut Sopasille tärkeä paikka ja hengellisen elämän tukipilari. – Pidämme seurakuntaa suuressa arvossa. Olen itse ollut helluntaiseurakunnan piirissä pienestä pitäen. Se on edelleen meidän kotimme puutteistaan huolimatta, Tapani tuumii. – Seurakunta on yhteisö, jota ilman on hyvin vaikea kuvitella olevansa, Marja-Liisa lisää. Tapani on pohtinut seurakunta-asioita hyvin paljon myös ammattinsa näkökulmasta. Kansainvälisen lääkefirman johtotehtävistä alkanut ura johti oman yrityksen perustamiseen, jonka erikoisalana on liikkeenjohdon konsultointi. Johtajuutta on sisältynyt vuosien varrella myös moniin seurakunnan palvelutehtäviin. – Olen huomannut, että hengellisellä puolella ei haluta astua johtajuuteen. Siihen saattaa sisältyä nöyristelyä tai sitten pelätään vastuuta. Mutta niinhän se on, että seurakunnan johtajilla on suuri vastuu niin Jumalan kuin ihmistenkin edessä. Seurakunnan johtajuudessa Tapani näkee tärkeänä ihmissuuntautuneisuuden sekä vuorovaikutustaitojen kehittämisen. Käytännössä keskeisintä on ihmisten tarpeiden kuunteleminen ja todellinen kohtaaminen – koskettaminen. Jos johtaja ei pysty koskettamaan ihmistä sydämen tasolla, hän ei pääse eteenpäin, koska vain sitä kautta syntyy luottamus. Kun ihmiset opitaan tuntemaan, myös heidän voimavaransa saadaan kanavoitua oikeisiin tehtäviin Kristuksen ruumiissa: – Ne, jotka osaavat laulaa, laulakoot. Ne, jotka osaavat kirjoittaa, kirjoittakoot. Ne, jotka osaavat opettaa, opettakoot! Toisaalta johtamisen ammattilainen peräänkuuluttaa ”lammastaitoja” eli johtajuuden merkityksen tajuamista ja aseman antamista paimenille. Lisäksi Tapani painottaa valmentajan roolin tärkeyttä: – Seurakunnan johdon ja työntekijöiden tulisi olla valmiita opettamaan koko ajan uusia ihmisiä ja siirtämään osaamistaan sekä hiljaista tietoaan eteenpäin. Esimerkiksi Toinen toisillemme -avioliittotyössä on käynyt niin, että me ”vanhat pierut” ollaan luistettu pois ja uudet ovat ottaneet tilaa, Tapani kertoo värikkäällä ilmaisullaan. Raamatun oppeja bisnesmaailmaan Organisaatioiden johtajia kouluttaessaan Tapani hyödyntää paljon Raamatun johtajuusperiaatteita. – Eräskin johtaja kertoi, miten mullistava ajatus hänelle oli se, että johtajan työ on palveluammatti. Johtajien tulee palvella ihmisiä, ei ”hallita herroina”, Tapani kuvailee periaatteitaan. – Johtajuus on parasta juuri silloin, kun Jeesuksen ohjeet yhdistetään bisnesmaailman oppeihin. Hyvä johtaja on Tapanin mukaan sellainen, joka johtaa enemmän teoillaan kuin sanoillaan eli elää siten kuin puhuu. Johtaja ei voi motivoida alaistaan, mutta hän voi luoda sellaiset puitteet, jotka auttavat työhön motivoitumisessa. – Periaatteeni on, että asioita tulisi johtaa läpinäkyvästi ja ihmisiä tulisi johtaa heitä kunnioittaen ja ymmärtäen. Valitettavasti tämä ja palvelevan johtajuuden periaate ei kuitenkaan toteudu monissa työpaikoissa. Kristityissäkään yhteisöissä emme ole vapaita ongelmista. Tapani ei usko synnynnäiseen johtajuuteen, vaik- – Elä niin kuin puhut, neuvoo Tapani Sopanen johtajia. Vierellä jo 40 vuotta rouva Sopasena ollut Marja-Liisa. kakin joillekin johtajan rooli on luontaisempi kuin toisille. Johtajuustaitojakin voi siis kehittää. Hyväksi johtajaksi tuleminen edellyttää kuitenkin halua johtaa. – En näe ketään niin hienoa ja johtajaksi soveltuvaa persoonaa kuin Mape. Hän ei vain valitettavasti halua johtaa, Tapani kertoo esimerkin. – Tästä asiasta me ollaan väännetty Tapsan kanssa monta kertaa. Olen miettinyt, että mistä raosta minuun voisi tunkea sen halun. Joka kerta kun minulle ehdotetaan jotain vastuutehtävää, nostan vain kädet pystyyn ja sanon: ”Ei kiitos”, Marja-Liisa jatkaa. Yhteiseloa ja yhteisiä unelmia Yhteinen koulutustyö onkin vuosia sujunut niin, että Tapani on päävastuussa ja Marja-Liisa omien sanojensa mukaan ”peesaa”. – Olen yrittänyt löytää Raamatusta ”peesaajan armolahjaa”, Marja-Liisa kertoo nauraen. – Onhan siellä avustamisen lahja, Tapani heittää. Avioliitossaan Marja-Liisa ja Tapani noudattavat Raamatun näkemystä miehestä perheen päänä ja pappina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita alistamista vaan sitä, että mies on vastuussa perheestään Jumalan edessä samoin kuin paimen on vastuussa seurakunnastaan. Sopaset painottavat tasapuolista aviosuhdetta, jossa kumpikin saa kasvaa omana persoonanaan. Yhteisiä avioliittovuosia onkin nyt kulunut jo 40, ja Sopaset jopa uusivat avioliittolupauksensa tuon merkkipaalun kunniaksi. – Kun kosin Mapea uudelleen, hän rupesi itkemään. Hetken jo ehdin pelätä, etten saakaan myön- tävää vastausta, Tapani vitsailee. – Avioliitto on yhteiskunnassamme sellaisessa romutusvaiheessa, että mielestämme kannattaa todella juhlia sitä, että on ollut pitkään naimisissa, hän painottaa vakavampana. Sopasten perheeseen kuuluu kolme lasta, joista kahdella, Akilla ja Anulla, on jo omia lapsia. Helitytär asuu kehitysvammansa vuoksi Kivalakodissa Lempäälässä, mutta vierailee lomien aikana vanhempiensa luona. Lapset ja lapsenlapset ovatkin Tapanille ja Marja-Liisalle suuri ilo. – Haaveilemme siitä, että saamme vanheta yhdessä ja nauttia lastenlapsistamme. Yhteinen unelmamme on myös, että voisimme eläkepäivinämme antaa ammattitaitomme lähetyksen käyttöön, Sopaset tuumivat. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi matkustamista sellaisiin maihin, joissa tarvitaan opetusta avioliittotyöstä tai johtamisesta. Marja-Liisalla on lisäksi sydämellään käytännön auttamistyö. – Muutaman viime vuoden ajan olemme olleet mukana ICEJ:n toiminnassa. Järjestöllä on Israelissa monenlaisia projekteja, joissa toivoisimme jotenkin voivamme olla auttamassa, jos vain terveyttä riittää, Marja-Liisaa haaveilee. 40-vuotishäämatkallekin pariskunta on lähdössä Israeliin, lehtimajanjuhlille. Lisäksi Tapani unelmoi viidennentoista maratonin juoksemisesta sekä uusien kirjojen kirjoittamisesta kaikessa rauhassa. – Kyllä minulla olisi semmoinenkin unelma, että voisin olla presidenttinä tässä maassa, mutta Mape pistää vastaan, Tapani lohkaisee lopuksi. 4 3. elokuuta 2011 kristitty artikkeli Johtaja odotusten ristitulessa tärkeimmäksi mielletyn ryhmän antama palaute. Hyvän 360-johtajan on kuitenkin kyettävä kehittämään johtamistaan joka suuntaan: ylöspäin omia johtajiaan, sivulle kollegojaan ja alaspäin alaisiaan kohtaan. Johtaminen eri suuntiin edellyttää erilaisia taitoja ja perustuu eri periaatteisiin. Kuinka tähän vaatimusten ristituleen sopii palvelevan johtamisen käsite? Ketä ja miten hyvän johtajan tulee palvella? Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy John C. Maxwellin kirjaan The 360 Degree Leader perustuvasta koulutuksesta. Johtaminen ylöspäin T eksti : K atri V altari K uva : www . sxc . hu Kun suunnittelimme lapsi- ja nuorisotyön vastuuhenkilöiden koulutusta, keskustelimme Waltteri Haapalan kanssa aiheesta palveleva johtajuus. Tämä käsite ja sen merkitys on askarruttanut minua jo pitkään. Osallistuessani keväällä Million Leaders Mandate -koulutukseen palvelevan johtamisen käsite sai uutta, entistä konkreettisempaa merkitystä. J ohtaja toimii monien tahojen vaatimusten ja odotusten ristitulessa. Toimintaympäristöt muuttuvat, ja johtajan on seurattava viranomaisten ja erilaisten etujärjestöjen vaatimuksia. Toimitusjohtajan työtä ohjaavat yrityksen omistajat ja hallitus, joiden odotukset liittyvät usein eniten taloudellisiin tuloksiin. Johtoryhmän eri johtajien vastuualueisiin liittyvät intressit saattavat ajoittain olla ristiriidassa keskenään. Myös henkilöstöllä ja asiakkailla on omat tarpeensa ja odotuksensa. Johtamisen ymmärtäminen ylhäältä alas suuntautuvana toimintana on kaukana arjen todellisuudesta. Johtaminen on ensisijaisesti vaikuttamista moneen suuntaan. 360-asteinen johtaminen Erilaiset johtamisen menetelmiä ja tuloksia kuvaavat mittarit tarjoavat johtajalle peilin, jonka kautta tarkastella omaa johtamista ja johtamistapojen toimivuutta. Realistisimpien mittarien välityksellä johtaja saa palautteen itse tehtynä arviona mutta myös toimintaympäristöstä kerättynä. Tällaisia peilejä ovat muun muassa 360-asteiset profiilit, joissa johtajan käsitystä johtamisestaan verrataan alaisilta, kollegoilta ja ylemmältä johdolta tulevaan palautteeseen. Palautteen perusteella jokin alue nousee kehittämiskohteeksi. Valintaa ohjaa usein Johtajan tehtävä on johtaa organisaatio sille asetettuihin tavoitteisiin. On toimittava mission eli perustehtävän ja arvojen mukaisesti. Yritystä johdetaan toimimaan tavoitteellisesti kohti visiota, näkyä, ja toimintaa ohjaavat valitut strategiat. Tästä kaikesta johtaja vastaa ylemmille johtajilleen, viime kädessä omistajille, joita hän palvelee. Johtaminen ei kuitenkaan ole vain yksisuuntaista vaan vuorovaikutteista vaikuttamista. Ylöspäin johtaminen on kaikkein haastavinta johtamista. Se perustuu oman johtajan tukemiseen, lisäarvon luomiseen organisaatiolle ja muista erottautumiseen erinomaisella työpanoksella. Maxwell listaa ylöspäin johtamisen kuusi tärkeää periaatetta: 1. Johda itseäsi erityisen hyvin. Kyky johtaa itseäsi tekee esimiehiisi suurimman vaikutuksen. Oman elämän hallinta ja itsekuri ovat tässä avaintekijöitä. 2. Kevennä johtajasi kuormaa. Tee enemmän kuin sinulta on pyydetty. Kun havaitset ongelman, tarjoa siihen ratkaisu. 3. Ole valmis tekemään sitä, mitä muut eivät tekisi. Älä rajoitu omaan toimenkuvaasi – päämäärä on tärkeämpi kuin rooli. 4. Älä ainoastaan toimeenpane, vaan johda. Vaikka johtajan pitää olla hyvä toimeenpanija, ei hyvä toimeenpanija välttämättä ole hyvä johtaja. Älä siis nojaa toimintaohjelmiin tai totuttuihin menettelytapoihin. Ota riskejä ja luo uutta. Toimeenpanijat työstävät prosesseja, mutta johtajat työskentelevät ihmisten kanssa. 5. Investoi ihmissuhteisiin. Kaikki hyvä johtaminen perustuu ihmissuhteisiin. Jos haluat vaikuttaa niihin, jotka ovat yläpuolellasi, ota vastuu yhteyden rakentamisesta myös heihin. 6. Kasva tukipilariksi. Toimi aina taitavasti, vastuullisesti ja luotettavasti, mutta etenkin silloin, kun paine on kovimmillaan. 3. Älä politikoi. ”Suuret ihmiset puhuvat ajatuksista, keskivertoihmiset puhuvat itsestään, pienet ihmiset puhuvat toisista.” 4. Välitä kollegoistasi ihmisinä. Opi tuntemaan ja arvostamaan heitä. 5. Ota tavoitteeksesi olla ystävä, ei löytää ystäviä. 6. Myönnä virheesi, kysy neuvoa ja opi toisilta. 7. Hanki uusia tuttavuuksia. Uusilta ihmisiltä opit uusia ajatuksia ja saat eri näkökulmia asioihin. Johtaminen alaspäin Nykyään organisaatiot ovat täynnä asiantuntijoita, ja johtamisella on ohjattava asiantuntijoiden osaamista samaan suuntaan. Johtajan tehtävä on saada osaajat antamaan parhaansa organisaation ja sen tavoitteiden hyväksi. Samalla on luotava puitteet sille, että osaavat ihmiset synnyttävät luovia ja eteenpäin vieviä ajatuksia. Koska hyvä johtaja johtaa ennen kaikkea vaikuttamisen eikä aseman kautta, hänen on panostettava aikaa ja vaivaa ansaitakseen vaikutusvaltaa alaistensa parissa. Johtamisen tarkoituksena on oltava halu varustaa ja voimaannuttaa niitä, joita johtaa. Hyvä esimies auttaa alaisiaan löytämään koko potentiaalinsa ja saavuttamaan parhaansa. 1. Anna aikaa ihmisille ja hidasta tahtia kiireesi keskellä. Jotta voisit luoda yhteyden toiseen, sinun on sopeutettava oma vauhtisi hänen matkantekonopeuteensa. Älä pidä alaisiasi vain työntekijöinä, vaan kohtele heitä ystävinä. 2. Näe alaistesi potentiaali, se mitä heistä voi tulla. Luota heihin, kehu pienistäkin saavutuksista, jotta saat rohkaistua ja innostettua heitä. 3. Kehitä jokaista persoonana. Löydä jokaisen unelmat ja toiveet ja auta heitä löytämään vahvuutensa. Johda jokaista yksilönä. 4. Aseta ihmiset toimimaan omilla vahvuusalueillaan. Tarjoa välineitä itsetuntemuksen lisäämiseen ja koulutusta tarvittavien taitojen kehittämiseksi. 5. Mallita haluamaasi käyttäytymistä. Muista, että sinun on itse oltava sitä, mitä haluat nähdä johdettavissasi. Vain johtaja voi kasvattaa johtajan. 6. Siirrä näky, yritysmaailman termein: jalkauta strategia. Esitä näky selvästi ja kytke se menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Selitä tarkoitus ja erityiset tavoitteet. Laita itsesi peliin. Kommunikoi johdonmukaisesti ja tunteella. 7. Palkitse tuloksista. Palkitsemalla inspiroit ihmisiä työskentelemään ahkerasti ja arvostamaan työtään. Anna tunnustusta sekä julkisesti että yksityisesti. Anna muutakin palautetta kuin kiitosta. Palkitse mieluummin muilla palkinnoilla kuin raha. Jos mahdollista, ylennä. Nämä kolmeen eri suuntaan johtamisen periaatteet voisi kiteyttää seuraavasti: Palvele ylöspäin, tue sivulle ja varusta alaspäin. Johtaminen sivulle Sivulle suuntautuva, omien kollegojen johtaminen on aivan oma haasteensa. Jotta kollegoilla olisi syytä kunnioittaa ja seurata sinua johtajana, sen eteen on tehtävä työtä. Maxwell kiteyttää asian näin: ”Suuret johtajat eivät käytä ihmisiä voittaakseen itse. He johtavat toisia niin, että he kaikki voivat voittaa yhdessä.” Muutamia tärkeitä ohjeita vertaisten johtamiseen: 1. Älä kilpaile kollegojesi kanssa vaan tue ja täydennä heitä. Vältä kiusausta taistella oman ajatuksesi puolesta, jos toisella on parempi idea. 2. Lisää kollegasi arvoa ja keskity voittamaan yhdessä. Jos päämääräsi on voittaa vertaisesi, et koskaan pysty johtamaan ristisuunnassa heidän kanssaan. Katri Valtari on yrittäjä ja yritysvalmentaja ja työskentelee Suomen Keinojuuriklinikan toimitusjohtajan sijaisena. kristitty 5 3. elokuuta 2011 käytävähaastattelu ”Me tehtiin susi” E räässä konepajassa puhalsivat raikkaat tuulet. Uusi pomo oli tuonut tuliaisinaan uuden tyylin. Hän ohjeisti vahvasti alaisia ajatukseen, että me tehdään yhdessä kaikki. Me sorvataan, porataan, hitsataan ja hiotaan yhdessä. Työilmapiiri sai uuden ja eteenpäin kulkevan ilmeen. Eräänä päivänä työnjohtajan puheille tuli nousuhumalassa oleva työntekijä, joka sanoi ääni sammaltaen pomolle: – Hik… mmm… me… me tehtiin susi. Itsensä johtaminen oli jäänyt puolitiehen humaltuneen työntekijän kohdalla. Lehden toimitus kysyi käytävillä johtamisesta, ja muutamat veljet avaavat aihetta omasta vinkkelistään. hänelle. Hän pyrkii kohtaamaan jokaisen puhtaalta pöydältä vailla ennakkoasenteita (1. Kor. 10:32–33, KR 92). Hyvä hengellinen johtaja sisäistää sen, että evankeliumia voi edistää monella tavalla. Myös käytännön asioiden hyvä hoito vaikuttaa hengellisten asioiden etenemiseen. Siksi hengellinen johtaja pyrkii vaikuttamaan monin eri tavoin erilaisten asioiden hoitoon seurakunnassa. H aastattelut ja kuvat : H annu H ietanen Jarmo Lipsanen Itsensä johtamiseen ja lähimmäisistä välittämiseen liittyvät Jeesuksen esimerkit ja Raamatun johtajuusopit ovat ”täyttä tavaraa”, ovat olleet ja tulevat olemaan. Piiloutuiko Jeesus puun taakse puhuessaan kansanjoukoille tai lähettikö hän paimenkirjeitä opetuslapsilleen opettaessaan heille? Ei, vaan hän keräsi opetuslapset ja kansanjoukot aina ympärilleen ja puhui heille – kaiken kuulijakunnan edessä, kasvoista kasvoihin. Nykyajan terminologiaa käyttäen: Jeesus poistui mukavuusalueeltaan toimiessaan vain ja ainoastaan meidän parhaaksemme. Missä ovat omat mukavuusalueemme rajat, pohditaanpa sitä! Jeesus opetti tekemään kuten Hän tekee ja kuten Isä on opettanut tekemään. Jeesus kertoi yhteiset pelisäännöt, jotka Jumala oli luonut. Jeesus jopa käski toimimaan tietyllä, positiivisella tavalla, mutta ei tavoitellen omaa, henkilökohtaista etuaan. Hän kohdisti opin ja käskyt kuulijoillensa, ja kuulijoiden etu ajoi Jeesuksen oman eduntavoittelun ohi – mainio viesti tämän päivän johtajalle. Juudas Iskariot sortui ahneeseen sooloiluun, eikä lopputulos olisi voinut olla surkeampi. Yritysjohdon oikeudenmukaisuuden tai tasavertaisen kohtelun laiminlyönti heijastuu negatiivisesti yrityskulttuuriin ja yrityksen menestykseen. Miten Jeesus toimi? Hän ei milloinkaan asettanut itseään ylivertaiseen, kaikkitietävän johtajan asemaan. Oikeudenmukaisuudella ja tasavertaisella kohtelulla nykyajan yritysjohtaja kasvattaa – varsin vaivattomasti – itseään kohtaan sitä luottamusta, jota jokainen yritys tarvitsee. Kun opetuslapsilla myrsky keinutti venettä ja usko karkasi ”lapasesta”, mitä jäi loppujen lopuksi jäljelle? Ainoa asia, johon opetuslapset luottivat hädässä, oli Jeesus. Miksi? Jeesus oli ainoa, joka oli kohdellut heitä oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti ja joka oli jakanut selkeästi tietoa kaikille. Ennen kaikkea Jeesuksen toiminta oli läpinäkyvää. Kaksituhatta vuotta vanha johtajuusoppi toimii tänäkin päivänä. Jorma Koskela Minulla on elämäni aikana ollut pari työpaikkaa, joissa on ollut harvinaisen mukavia johtotehtävissä olevia esimiehiä. Heille on voinut sanoa sanottavansa on sitten ollut asia kuin asia. Minulla on siinä suhteessa ollut hyvin. Hetkellisesti on ollut aikoja, esimerkiksi lomatuurauksia, jolloin kemiat eivät johtajan kanssa sopineet yhteen. Hän oli aina oikeassa eikä mistään asiasta neuvoteltu. Johtajan tehtävä on arvokas tehtävä. Sehän on lahja, eikä kaikista ole johtajiksi. Mielestäni parhaita johtajan ominaisuuksia ovat muun muassa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, rohkeus puuttua epäkohtiin ja taito luoda hyvä ilmapiiri. Mooses on verraton esimerkki hyvästä johtajuudesta, kun hän johti Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. ◗ ◗ Yksi menestyvän johtajan lahjoista on tehdä kuten Sananlaskut 27:23 ilmaisee asian. Portugalilainen käännös antaa näköaloja asiaan: ”Koeta oppia tuntemaan lampaasi ja laske sydämesi maan päälle.” Hyvässä johtajuudessa tullaan maan pinnalle. Tullaan aivan likelle toista. Toinen aistii sen ja tekee vastavuoroisesti omat liikkeensä. Näin syntyy hyvä lopputulos. Tv-ohjelmassa ”Pomo piilossa” tehdään näin. Siinä ison firman johtaja tekeytyy tuntemattomaksi, tulee omaan firmaansa töihin ja osallistuu kaikkiin tilanteisiin ja haasteisiin. Lopuksi hän ilmaisee itsensä ja on valmis tekemään parannuksia epäkohtiin. Hän palkitsee onnistuneet, jotka aivan Elias Okkonen Kristilliseen johtajuuteen kuuluu kolme peruselementtiä. Ensinnäkin: ole lähellä Herraa. Tästä kaikki lähtee. Hengellisissä yhteyksissä johtava joutuu monesti puhetilanteisiin. Jos kuljet lähellä Herraa, sinulla on enemmän jaettavaa muille. Hyvä Sanan tuntemus helpottaa muutenkin toimimista kristillisessä työssä, koska seurakuntayhteyksissä törmää monenlaisiin tilanteisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Käytännön asioissa ei aina ihmisjärjellä löydetä parasta ratkaisua joka tilanteeseen, joten kannattaa ”olla linjoilla” (Sananl. 9:10, KR 38). Toiseksi: ole ahkera. Hyvä johtaja on ahkera. Ahkeruus näyttää olevan Raamatun peruselementtejä johtajuudelle: ”Joka on johtaja, johtakoon toimellisesti” (Room. 12:8, KR 38). Jos on jotakin, missä pitää ohjata, niin sitten pitää ohjata. Jos on jotakin, mihin pitää puuttua, niin sitten pitää puuttua. Asiat eivät hoidu itsestään, mutta hyvä johtaja käsittää, että hän ei voi tehdä tai tietää kaikkea. Hän ymmärtää tiimityöskentelyn hyödyllisyyden. Kolmanneksi: rakasta. Hyvä johtaja ei arvioi ihmisiä sosiaalisen aseman tai ulkonäön perusteella vaan pyrkii näkemään jokaisen arvokkaana ja yksilönä. Hyvä johtaja rakastaa pyyteettömästi eikä ole ystävällinen vain niitä kohtaan, jotka ovat ystävällisiä kyynelsilmin liikuttuvat saamastaan huomiosta, mutta antaa myös risuja niille, joiden toimissa on havainnut epäkohtia. Meidän Herramme Jeesus on hyvä esimerkki, kun hän riisuutui kunniasta ja loistosta. Hän laski sydämensä maan päälle ja valmisti meille voiton. Saamme seurakuntana alamaisena Kristukselle tehdä Jumalan tahtoa salassa ja näkyvästi. Me emme tee sutta ja sekundaa vaan rakennamme ikuista Jumalan valtakuntaa. Siunausta Sinulle syksyn haasteisiin. H annu H ietanen Käytävähaastattelut päättyvät tällä erää tähän numeroon. Kristitty-lehden toimitus kiittää Hannua yhteistyöstä lehden parissa ja toivottaa siunausta uusiin tehtäviin! 6 3. elokuuta 2011 kristitty kolumni Seurakunnan maine on suojelemisen arvoinen ”Liikeyrityksen maine voi mennä viidessä minuutissa – sen rakentaminen saattaa kestää 20 vuotta!” Maine on yleisön tai sidosryhmien yleinen mielipide yrityksestä, yhteisöstä tai ihmisestä. Se perustuu mielikuviin ja kokemuksiin. Liikeyrityksen hyvä maine houkuttelee työntekijöitä, vaikuttaa myönteisesti asiakasuskollisuuteen ja parantaa lähtökohtia neuvottelutilanteissa. Kuitenkin organisaatioiden johtamisen yksi laiminlyödyimmistä osa-alueista on juuri maineenhallinta. Jäin pohtimaan maineasiaa meidän kristittyjen näkökulmasta. Raamatun kielenkäytössä maine yhdistetään vahvasti henkilön nimeen ja sen katsotaan kuvastavan henkilön olemusta ja ominaisuuksia laajemminkin. Raamatun (Ilm. 3) klassinen esimerkki maineriskin toteutumisesta on Sardeksen seurakunta, josta kirjoitettu arvio oli viiltävä: ”Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut.” Nimi ja maine eivät olleet totta, vaikka seurakunnan rivit olivatkin ulkonaisesti suorat. Tämä hengellisen maineen kestävyys Jumalan edessä pysäyttää minut sekä seurakunnan jäsenenä että yksilökristittynä. Mietin mainetta myös seurakunnan johtamisen näkökulmasta. Miten kotiseurakuntani maineenhallinta on järjestetty, miten maineriskejä tunnistetaan ja miten niitä pyritään pienentämään? Maineen rakentaminen alkaa tunnetuksi tulemisesta. Seurakuntamme jokalauantainen lehti-ilmoitus Hesarissa elokuvamainosten vieressä luo tunnettavuutta, samoin näkyvä mukanaolo esimerkiksi Taiteiden yössä sekä sosiaalinen auttamistoiminta. Saalemin nimi on kaupungilla kyllä tunnettu. Maineen vahvistaminen puolestaan käynnistyy nykymaineen arvioinnista suhteessa sisäisten – jäsenistö, luottamushenkilöt, palkattu henkilökunta – ja ulkoisten sidosryhmien – tavoitettavien ihmisten lisäksi toiset kristilliset yhteisöt, naapurit Näkinkujalla, kaupungin viranomaiset – näkemyksiin ja odotuksiin. Erot mielikuvassa voivat olla molempiin suuntiin: maine voi olla todellisuutta parempi tai huonompi. Pekka rentoutuu vapaa-ajallaan mielellään Päijänteen rannalla ja arjessa seuraa aitiopaikalta maineenjohtamisen kiemuroita. Kumpaankin sisältyy riski seurakunnan tehtävän ja tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta. Mainetta on myös suojeltava. Perinteinen media ja etenkin sosiaalinen media seuraavat tapahtumia ja ilmiöitä 24/7-periaatteella, ja niiden nostattamalla yleisellä mielipiteellä on valtaa ja voimaa. Lapsityön turvaohjeisto, käteisvarojen käsittelyohjeet ja Helluntaikirkon äskettäin julkaisema helluntaiherätyksen kriisiviestinnän suunnitelma ovat esimerkkejä seurakunnan maineen suojelemisesta ihmisten edessä. Seurakuntani lupaus kotisivuilla on: ”Tervetuloa kotiin, jossa isä ei ole koskaan kiireinen ja jossa isä on aina paikalla.” Vastuuta tästä maineesta ei mielestäni voi täysin sysätä näkymättömän Taivaallisen isän harteille. Jotta seurakuntamme on tämän maineen veroinen, siihen tarvitaan meitä kaikkia yhdessä. Meillä kun on kotiseurakunta, jonka mainetta rakentaa, vahvistaa ja suojella. P ekka H annukkala Kirjoittaja rentoutuu vapaa-ajalla mielellään Päijänteen rannalla ja arjessa seuraa aitiopaikalta maineenjohtamisen kiemuroita. Havaintoja maailmalta P alstaa toimittaa K laus K orhonen . Japanin kristityt aktiivisia kriisialueella Tuhoisan maajäristyksen ja tsunamin jättämät jäljet ovat vielä pitkään näkyvissä Japanissa. Järistyksessä kuoli vähintään 23 000 ihmistä ja yli 100 000 rakennusta tuhoutui. Avustusjärjestö Asian Accessin johtaja Joe Handley kertoo, että japanilaiset kristityt ovat tehneet kaikkensa hätää kärsivien ihmisten auttamiseksi. Eri kirkot ja yhteisöt ovat löytäneet monia yhteistyön muotoja avustustoiminnassa. Handleyn mukaan välittömästi katastrofin jälkeen on ollut havaittavissa hengellistä uudistusta ja etsintää. Aikaisemmin tabuna pidetyt keskustelut hengellisistä asioista ja Raamatusta ovat nousseet päivän puheenaiheiksi. Kriisialueelle suunnitellaan parhaillaan 50 uuden seurakunnan perustamista. Japanin 127 miljoonasta asukkaasta kristittyjä on vain 1,6 prosenttia. idea S prektrum 22/2011 Armenian kristittyjen kansanmurhaa tutkitaan Toukokuun alussa avattiin lähellä Berliiniä sijaitsevassa Potsdamissa tutkimuskeskus, jonka tarkoituksena on tutkia ja jakaa tietoa vuosina 1915–16 tapahtuneesta armenialaisten kansanmurhasta osmanien valtakunnassa. Kansanmurhan yhteydessä kuoli puolueettomien tutkimusten mukaan yli miljoona kristittyä. Tutkimuskeskus sijaitsee luterilaisen papin Johannes Lepsiuksen (1858–1926) talos- sa, jossa hän dokumentoi tutkimuksiaan aiheesta. Saksan kulttuuriministeri Bernd Neumann sanoi avajaispuheessa, ettei Saksa voi vetäytyä omasta vastuustaan asiassa, koska se oli armenialaiskristittyjen vainojen aikana läheisissä suhteissa osmanien valtakuntaan. Neumann vetosi samalla Turkkiin silloisten tapahtumien selvittämisen puolesta. Turkki on tähän asti kiistänyt vastuunsa asiassa. Tutkimuskeskuksen avajaisissa korostettiin, että keskuksen tarkoitus on ”menneisyyden hautojen yli” etsiä sovintoa armenialaisten ja turkkilaisten välillä. idea S pketrum 19/2011 Raamattu on Facebookissa ykkönen ”The Bible” oli esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa aktiivisimmin käytetty sivu internetin sosiaalisessa Facebook-verkostossa. Yhden viikon aikana sivu ladattiin 905 125 kertaa, kun englantilainen jalkapalloseura Manchester United sai osakseen miltei 300 000 latauskertaa vähemmän. Tämän lisäksi ”raamattufaneiksi” Facebookissa on ilmoittautunut 6,7 miljoonaa henkilöä. Facebookin ”The Bible” -sivusta vastaa australialainen Mark Brown, joka aiemmin on toiminut Raamattuseuran Uuden-Seelannin pääsihteerinä. Hän toimii yhteistyössä Yhtyneiden Raamattuseurojen kanssa, johon kuuluu 146 kansallista organisaatiota. G eistbewegt 6/2011 ”Köyhyyttä ei olisi, jos kristityt antaisivat kymmenykset” Saksan teollisuuden liiton (Bundesverband der Deutschen Industrie) varapuheenjohtaja Friedhelm Loh on Raamatun sanomaa käsitelleessä puheessaan leimannut ahneuden ”aikamme syöpäkasvaimeksi”. Hänen mukaansa vuoden 2009 maailmanlaajuinen lama oli seurausta joidenkin tahojen ryöstönhalusta. Laman kovista ja varoittavista seurauksista huolimatta vain harvat ovat ottaneet siitä opikseen, sillä ”ruletti” pyörii Lohin mukaan taas niin kuin ennenkin. Friedhelm Loh sanoo, että vuorisaarnan sanoma on ajassamme uskomattoman ajankohtainen. Erikoisesti hän korostaa vuorisaarnan omistamista koskevia osia ja muistuttaa, että kaikki ihmisen omistama on vain ”lainaksi annettua lahjaa”, jonka Jumala on uskonut ihmisen haltuun. Käytännöllisenä esimerkkinä ja ohjeena oman maansa kristityille Loh esittää kymmenysten antamisen ja viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maailman köyhyys voitaisiin poistaa pelkästään sillä, että USA:n kristityt antaisivat kymmenen prosenttia tuloistaan maailman hädän lievittämiseen. idea S pektrum 23/2011 kristitty 7 3. elokuuta 2011 vanhimmat tutuksi T eksti ja kuvat : I lona Y rjölä Vanhimmat tutuksi -sarjassa tutustumme Saalem-seurakunnan vanhimmistotyöskentelyyn osallistuviin seurakuntalaisiin. Osa heistä on vanhimmistoveljiä, jotka osallistuvat seurakuntaneuvoston tapaamisten lisäksi vanhimmiston kokouksiin, osa eri työmuotoja edustavia seurakuntalaisia, jotka osallistuvat ainoastaan seurakuntaneuvoston tapaamisiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat seurakuntaneuvoston jäsenet Jari Veijalainen ja Joanna Valtari. Vanhimmat tutuksi Urheilu on ollut tärkeä osa Jarin vapaa-aikaa, mutta polvivamma on hidastanut tahtia. Jalkapallo on vaihtunut kalastukseen ja veneilyyn. Jari Veijalainen Pian 35-vuotishääpäiväänsä viettävä Jari Veijalainen on naimisissa sanojensa mukaan maailman ihanimman naisen kanssa. Tämän lisäksi hän on kahden jo aikuistuneen pojan ylpeä isä. Tosin lapsia on Jarin ympärillä pyörinyt enemmänkin, sillä viimeisten 28 vuoden ajan Jari on ollut aktiivisesti mukana Saalem-seurakunnan lapsityössä. Lukuisat jo nyt aikuiseksi varttuneet muistavatkin Jarin erityisesti poikapartion vetäjän roolista. – Lapsityö on edelleen lähellä sydäntäni, vaikka en enää toimi vetäjänä. Sen sijaan olen mukana yhtenä ohjaajana Saalemin lapsityössä ja vastuunani on lasten hengellinen opettaminen. Haluan myös kehittää seurakunnan lapsityötä. Tällä hetkellä Jarin sydämellä on erityisesti vanhempien vastuu lapsistaan. – Vanhemmat kyllä huolehtivat, että lapset osallistuvat säännöllisesti harrastuksiinsa, mutta seurakunnan tilaisuuksiin ei lapsia olla valmiita tuomaan säännöllisesti. Lapsen velvollisuutena ei ole haluta pyhäkouluun ja keskiviikkoisiin Lasteniltoihin. Sen sijaan vanhempien tehtävänä on sitoutua siihen, että lapsille syntyy side seurakuntaan. Se kun vaikuttaa siihen, onko lapsi myös jatkossa osa seurakuntaa vai ei. Jos lapsi saa kavereita seurakunnasta, hän jää myös murrosiässä helpommin seurakunnan yhteyteen. Useat vanhemmat ovat havahtuneet tähän asiaan liian myöhään. – Lapsissa on kirjaimellisesti tulevaisuus. Seurakunnassa kasvaneet lapset ovat todennäköisesti tulevaisuudessakin osa seurakuntaa. Lapset voivat myös tuoda toisia seurakunnan yhteyteen. Tästäkin on useita esimerkkejä. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa lapsen löydettyä seurakunnan ja uskon Jeesukseen Kristukseen koko hänen perhepiirinsä on tullut uskoon ja seurakunnan yhteyteen. – Seurakunnan yhtenä tehtävänä on, etteivät nuoret kasva ulos seurakunnasta. Viime vuosina esimerkiksi poikapartion jälkeen on vastassa ollut eräänlainen kuilu poikapartion ja nuorten aikuisten toiminnan välillä, eivätkä kaikki ole selvinneet kuilun toiselle puolelle. Moni onkin jäänyt juuri tässä vaiheessa pois seurakunnasta. Nyt tilannetta on korjattu, kun meillä on ala-asteikäisille Lastenilta, yläasteikäisille Life ja nuorille Fuel – kuiluja ei enää ole. Työkseen Jari toimii Nordeassa apulaisjohtajana. Työhön kuuluu esimerkiksi projektipäälliköiden kouluttamista. Koulutuskokemuksesta on ollut hyötyä myös vapaaehtoistyössä: samoja menetelmiä on sovellettu usein lapsityössäkin. Poikapartion ohella Jari on osallistunut lapsi- ja nuorisotyötoimikuntaan (LNT) viimeisten noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Seurakuntaneuvostoon Jari puolestaan päätyi, kun hänet pyydettiin mukaan edustamaan lapsityötä. – Seurakuntaneuvostotyössä itselle mieluisinta on toisten palveleminen. Rukouspalvelu ja ehtoollisen jakaminen ovat itselle arvokkaita palvelusmuotoja lapsityön ohella. Esimerkiksi ehtoollisen jakoon valmistaudun aina huolella. Joskus olen myös saanut Jumalalta sanoman, jonka olen saanut välittää eteenpäin ehtoollisen ohella. – Toivon, että me seurakuntaneuvoston työskentelyyn osallistuvat voisimme osaltamme heijastaa Jumalan rakkautta ja näin rakentaa yhteyttä seurakunnassa. Joanna Valtari Kulttuurituotantoa opiskelevalle Joanna Valtarille Helsingin Saalem on ollut kiinteä osa arkea teiniiästä lähtien. – Kävin lapsena Saalemilla vanhempien mukana, mutta tämän jälkeen tuli useiden vuosien tauko. Saalemille päädyinkin varsinaisesti 15-vuotiaana, kun olin osallistunut seurakuntaleirille. Olin aina uskonut Jumalaan, mutta leirillä täytyin Pyhällä Hengellä ja päätin käydä kasteella. Leirin jälkeen seurakunnasta löytyi ystävien ohella monta vastuutehtävää. – Olin ensin Fuelin keittiötiimissä, mutta tämän jälkeen tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi nuorten esi- Leipomista rakastava Joanna viihtyy myös esimerkiksi jalkapallokatsomossa. rukoustiimi ja solutyö. Lukion jälkeen Joanna löysi itsensä opiskelemasta kulttuurituottajaksi. Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja valinta tuntuu oikealta. – Suunnitelmissani oli aloittaa poliittisen historian opinnot, mutta nyt olen iloinen siitä, ettei se ovi auennut. Olen jo nyt voinut hyödyntää oppimaani seurakunnan hyväksi. Toimin esimerkiksi Talvipäivien projektisihteerinä sekä huolehdin Fuel-iltojen käytännön järjestelyistä, jotta pastori voi keskittyä hengelliseen vastuuseen. Opinnäytetyökin on tarkoitus tehdä Saalemille. – Tulevaisuus on täysin auki, enkä ole ikinä ollut kovin hyvä haaveilemaan. Olen kuitenkin valmis työskentelemään Jumalan valtakunnan hyväksi, tarkoittaa se sitten työskentelyä esimerkiksi seurakunnan työntekijänä tai vapaaehtoisena – miten vain taidoistani on eniten hyötyä. Seurakuntaneuvostoon Joannaa pyydettiin edustamaan nuorisotyötä hänen osallistuttuaan lapsi- ja nuorisotyötoimikunnan kokouksiin jo usean vuoden ajan. – LNT:ssä tärkeimpänä asiana minulle on ollut koko sektorin työskentely yhdessä. Hienoimpia yksittäisiä asioita on ollut Life-työn käynnistämisen seuraaminen. Seurakuntaneuvostoon Klaus Korhonen pyysi minua viime syksynä. Koenkin olevani seurakuntaneuvostossa vasta oppimassa, tutustumassa niin toimintaan kuin ihmisiin. On esimerkiksi ollut upeaa oppia vanhemmilta, kuulla heidän tarinoitaan ja rohkaistua niistä. 8 3. elokuuta 2011 Johtaminen on rinnalla kulkemista! Seurakunnan johtaminen on muutakin kuin saarnaamista. Pastori on seurakuntalaisille ennen kaikkea hengellinen johtaja. Pastori on jo nimensäkin mukaan paimen, jonka tehtävänä on pitää lampaistaan huolta. Aina pastorillakaan ei ole vastauksia kaikkiin elämän suuriin kysymyksiin, mutta hänen tehtävänsä onkin enemmän rinnalla kulkemista. Seurakuntatyö on monipuolista. Siihen sisältyy muun muassa organisoimista, hallintoa, toimituksia, perhetapahtumia, budjetin tekoa ja seurantaa. Yleensä pastorin työ sisältää kuukausittain noin neljä tuntia saarnaamista ja 156 tuntia muuta johtamista. Seurakunnan pastori ei elä ensisijaisesti itselleen vaan mui- kristitty paimenen sana ta ihmisiä varten. Tämä erottaa pastorin työn muista työpaikoista. Pastori ei voi koskaan kävellä ihmisten ohi tai yli. Hänen tulisi olla avoin, luottavainen, huolehtivainen, apua tarjoava ja valmis haavoittumaan. Jyrki Palmi [email protected] Pastorin työ on ennen kaikkea palvelevaa johtajuutta. Pastori, joka lisää arvoa ja luottamusta seurakuntalaistensa elämään palvelemalla heitä, luottaa heihin ennen kuin he luottavat häneen ja palvelee heitä ennen kuin kukaan palvelee häntä. nittävät huomiota ihmisten tunteisiin. Näin he saavat Kokemattomilla johtajilla on kiire johtamaan en- selville, mikä näille on arvokasta, ja vasta tämän jäl- nen kuin he ovat ottaneet selkoa ihmisistä, joita he ai- keen he johtavat sen perusteella, mitä ovat oppineet. kovat johtaa. Kypsät johtajat kuuntelevat, ottavat sel- Kun tällaiset johtajat johtavat, jokainen voittaa – yh- vää ihmisten toiveista, unelmista ja haaveista. He kiin- teisö, johtaja sekä ne, jotka johtajaa seuraavat. TILAISUUDET SAALEMISSA ELO-SYYSKUUSSA, KESKUS-SAALEM, Näkinkuja 3 Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen), pyhäkoulu, kahvio, klo 16 Iltakirkko (kk:n 2. su on ehtoollinen), Lastenkirkko, kahvio (jatkuu 21.8.) Maanantaisin klo 18.30 Israel-ilta Tiistaisin klo 10–13 Äiti-lapsipiiri, klo 13 Rukouskokous, elokuussa klo 18 Sana ja rukous (kk:n 3. on ehtoollinen), kahvio klo 17, syyskuussa klo 18 Missiokoulu (kk:n 3. on ehtoollinen), kahvio klo 17 Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat, klo 17.45–19.45 Suuri lastenilta 1.–6.-luokkalaisille (jatkuu 17.8.) Torstaisin klo 12 Kohtaamispaikka Perjantaisin klo 19 Life-ilta 6.–9.-luokkalaisille (YöLife 19.8., muuten jatkuu 2.9.) Lauantaisin klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille (jatkuu 27.8.) Su 4.9. klo 12.30 seurakunnankokous La 10.9. klo 19 Living Room (Fuel) La 24.9. seurakunnan rukouslauantai Erityistapahtumia: Su 14.8. klo 11 koululaisten siunaus jumalanpalveluksen yhteydessä La 20.8. klo 19 Urbaanin unelman päätösjuhla Pe 2.9. klo 18 Get a Life -tapahtuma varhaisnuorille Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivuilta www.omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikkoohjelmasta. Mahdollisuus muutokseen! Syys–lokakuussa toteutetaan pääkaupunkiseudulla laaja mediakampanja teemalla ”Mahdollisuus muutokseen”. Saalem-seurakuntana olemme mukana tässä yhteisessä ponnistuksessa. Mitä teemme? – Rukoilemme kampanjan puolesta – sekä työntekijöiden että niiden puolesta, joita kampanja tavoittaa. Yhteyshenkilö: Mika Immonen ([email protected]) – Kokoamme Saalemista jälkihoitotiimin osallistumaan puhelinpäivystykseen ja kampanjakirjojen vientiin. Yhteyshenkilö: Kaisa Lakanen ([email protected]) – Lähdemme ulos kaduille erilaisten kampanjatapahtumien merkeissä. Yhteyshenkilö: Sari Nuutinen ([email protected]) – Lokakuun tiistai-illat, sunnuntain Iltakirkot ja Fuel-nuortenillat pidetään kampanjan teemalla ja niissä kuullaan runsaasti ihmisten todistuksia Jumalan muuttavasta voimasta. Päävastuussa Saalemin osalta on pastori Esko Matikainen ([email protected]), www.omasaalem.fi. Katso myös: koemuutos.fi. Pitkäaikainen seurakuntasihteeri Inkeri ”Inkku” Ovaska jäi toimestaan eläkkeelle toukokuun lopussa. Inkku toimi yli 20 vuotta hallinnollisissa sihteerin ja johdon avustustehtävissä Saalemissa. Eläkkeellesiirtymisjuhlaa vietettiin henkilökunnan kevätjuhlassa Laajasalossa 31.5. Inkku sai indonesialaisen riksakyydin kotoaan juhlapaikalle. (JP) kristitty 9 3. elokuuta 2011 Saalemiin Jippii-perhekuoro Miksi perheenjäsenten täytyisi singota harrastamaan eri suuntiin? Maanantaina 29.8. klo 18.15 Saalemissa aloittaa Jippii-perhekuoro Tuula Peti-Petin johdolla. Lasten kanssa laulamassa voi olla (ainakin harjoituksissa) myös vanhempia, joita toivotaan lisäksi soittamaan, jos soittotaitoa löytyy. Myös soittavat lapset pääsevät musisoimaan omilla instrumenteillaan. Isommat kuorolaiset voivat opetella altto- ja tenoristemmoja tai näyttää koreografioita. Jippii-kuorotyöhön kuuluu myös lasten opetuslapseuttaminen. Halukkaat vanhemmat voivat pitää pieniä opetustuokioita harjoitusten lomassa. Tarvetta on lisäksi miksaajille. Jos haluat osallistua Jippii-kuoron miksaamiseen, koulutusta varmaankin järjestetään. Harjoituksissa olisi kiva käyttää äänentoistoa. Esityksissä mikrofoniin laulavat ne, jotka pysyvät äänessä, mutta harjoituksissa kaikki halukkaat saavat laulaa sooloja. Jos kiinnostuit ja pidät Jippii-lauluista (ohjelmistossa myös ylistyslauluja), ilmaannu paikalle tai ota yhteyttä Tuula Peti-Petiin, p. 040 565 3325, [email protected]. Ikärajaa ei ole! Perimme osallistujilta 5 euron monistemaksun. Saalemin jäsentapahtumat Jäsentapahtumia ei julkaista lehden nettiversiossa. Uuden seurakunnanjohtajan valintaprosessi Kuva: ilona yrjölä Sunnuntaina 12.6. seurakuntaneuvosto esitti seurakunnankokoukselle, että nykyisin Yhdysvalloissa asuva pastori Mika Yrjölä valittaisiin seurakunnanjohtajaksi kesällä 2012 eläkkeelle siirtyvän Klaus Korhosen tilalle. Asia jätettiin vielä yhteiseksi rukousaiheeksi, ja jäätiin odottamaan Mika Yrjölän vastausta alustavaan kutsuun. Mika Yrjölä vastasi 7.7. lähettämässään viestissä: Olen vilpittömän kiitollinen luottamuksesta seurakuntaneuvostolle, että minua on ylipäätään harkittu Saalemin seurakunnanjohtajan tehtävään. Koemme perheenä asian suhteen lepoa ja rauhaa, joten mikäli myös Saalem seurakuntana rukoillen kokee sen Jumalan tahdoksi, olisimme valmiit astumaan ovesta sisälle. Mika & Rommy Yrjölä Hannah, Isaiah, Säde, Promise Seurakunnan puolelta lopullisen päätöksen asiassa tekee sunnuntaina 4.9. klo 11 jumalanpalveluksen jälkeen kokoontuva seurakunnankokous. KK Tuunausta, koruilua, huovuttamista... ...ja muuta kivaa voi harrastaa Saalemissa 7.9. alkaen joka toinen keskiviikko klo 17.30–20 pientä ohjaus- ja materiaalimaksua vastaan. Voit myös tuoda vaatteita paikattavaksi ja lyhennettäväksi. Iltojen tuotto ohjataan Saalemin tekemän lähetystyön hyväksi. Lisätietoja: Pia Kemppainen ([email protected]) tai Arja Toivola ([email protected]) P.S. Keskiviikkoisin on myös Suuri lastenilta. Tuo lapset sinne ja tule itse harrastusiltaan! LAHJAT LIKOON! -tapahtuma 16.10.2011. Seuraa ilmoittelua! Kristitty-lehti luettavissa nyt myös Saalemin kotisivuilla: www.omasaalem.fi Saalemin historian ensimmäinen lähetysaiheinen Kairos-kurssi järjestettiin toukokuussa. Reilut kaksikymmentä oppilasta koki kurssin niin antoisaksi ja rohkaisevaksi, että uusi kurssi päätettiin järjestää ensi vuonna viikoilla 15 ja 16. Kurssin odotetaan jälleen täyttyvän nopeasti, kunhan ilmoittautuminen avataan. Kuvassa kurssilaisia uunituoreet todistukset käsissään. 10 kristitty 3. elokuuta 2011 talous Leirikeskushanke 6884 Leirikeskushanke etenee! S aalem-lähetys ry:n yhdistyksen kokous 12.6. antoi ry:n hallitukselle luvan edetä hankkeessa, jonka tarkoituksena on asettaa myyntiin nykyinen Härkävalkaman leirikeskus Nummi-Pusulassa ja hankkia uusi leirikeskus puoliksi Tampereen Saalem-seurakunnan kanssa. Hankkeen työryhmään nimitettiin Jyrki Palmi, Ari Kattainen ja Kimmo Annala. Neuvottelut uudesta leirikeskuksesta ovat sujuneet hyvin, ja hanke etenee aikataulussa. Alustava yhteinen tarjous Tampereen seurakuntayhtymälle on jätetty, ja vastatarjousta odotetaan elokuussa. Kyseessä on Kukkolan leirikeskus Pälkäneellä, 150 km:n päässä Saalemista. Matka-aika on noin 1,5 tuntia, josta suurin osa on moottoritietä. Tontin koko on noin neljä hehtaaria. Alueella on vanha hirsinen koulurakennus, jossa on kaksi isoa luokkahuonetta. Toista on käytetty liikuntasalina ja toista kappelina (noin 60 istumapaikkaa). Lisäksi koulussa on kolme pienempää huonetta, keittiö ja wc. Varsinainen päärakennus ja majoitusrakennus on vuodelta 1983. Siinä on 12 majoitushuonetta, vii- si vuodetta kussakin. Noin 60 hengelle tarkoitetun ruokalan yhteydessä on keittiö. Alakerrassa on siisti sähkösauna, suihkutilat ja kaksi pukuhuonetta. Lisäksi alueella sijaitsee kylmä tallirakennus harrastetiloineen, laavurakennus, leirikirkko ja rantasauna. Ranta on hiekkaa, ja laiturilta voi sukeltaa kirkkaaseen Pälkäneveteen. Alueella on oma kaivo HAKUNILAN KOTIKIRKON KOKOUKSIA SYYSKUU ELOKUU Su 7.8. klo 11 Ehtoolliskokous, Mauno Järvinen, laulu: Anneli Viljanen-Järvinen Su 14.8. klo 11 Seurakunta yhdessä, Ari Kuittinen Su 21.8. klo 11 Päiväkokous, Tapani Vesalainen Su 28.8. klo 11 Päiväkokous, Samuel Yrjölä Su 4.9. klo 11 Ehtoolliskokous, Samuel Yrjölä Su 11.9. klo 11 Seurakunta yhdessä, Risto Kauppinen Su 18.9. klo 11 Päiväkokous, Maria Naukkarinen Su 25.9. klo 11 Päiväkokous, Mauno Järvinen, laulu: Anneli Viljanen-Järvinen Päiväpiiri torstaisin klo 11 (alkaa 8.9.) Tiffanypiiri lauantaisin klo 10 (alkaa 10.9.) Aamurukoukset keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8 Naisteniltojen sekä Rukous- ja ylistysiltojen aloitus: katso www.kotikirkko.blogspot.com Saalemin aluetyöpiste, Kaviokuja 7, Hakunila Kristitty-lehti etsii kirjoittamisesta kiinnostuneita vapaaehtoistyöntekijöitä/toimittajia kirjoittamaan erityyppisiä artikkeleita ja haastatteluja. Kerro itsestäsi päätoimittaja Jyrki Palmille, puh. 050 502 9010 tai [email protected] ja jätevesiä varten imeytyskenttä. Korjaus- ja lisärakennustarpeineen hankkeeseen on arvioitu budjetoitavan enintään 500 000 euroa/seurakunta. Leirikeskuksen kotisivut ja esittelyvideo löytyvät osoitteesta www.tampereenseurakunnat.fi/kukkola. J yrki P almi Keski-Vantaan kristityt PAKKALASSA Sanan ja rukouksen illat tiistaisin klo 18, Lautamiehentie 9 B Yhdessä eteenpäin -jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 16, Lautamiehentie 9:ssä 14.8. saakka, 21.8. alkaen jälleen POINTissa, Hagelstamintie 1 Ti 2.8. Harri Kröger, Jonathan Paaso, musiikki: Henry Valerius Su 7.8. Harri Kröger, Jonathan Paaso, musiikki: Henry Valerius Ti 9.8. Marja Kauhanen, Aleksej Terehov, musiikki: Iiris Mäkelä, Mikko Tatti Su 14.8. Henry Valerius, Harri Kröger, musiikki: Minna ja Emmi Terehov Ti 16.8. Jonathan Paaso, Markus Valerius Su 21.8. Harri Kröger, Jonathan Paaso, ylistysryhmä Ti 23.8. Aki Tolonen, Minna Terehov, musiikki: Minna ja Emmi Terehov Su 28.8. Pauli Pärssinen, Mauno Hagert, musiikki: Anne Katto Ti 30.8. Pasi Arola, musiikki Anne Katto Su 4.9. Marja Kauhanen, Harri Kröger, musiikki: Pakkalan lauluryhmä ja House Band Ti 6.9. Harri Kröger, musiikki Henry Valerius Su 11.9. ”Mahdollisuus muutokseen”, evankelista Paavo Järvinen, Harri Kröger, musiikki: Mauno Hagert, Satu Lindgren, Anne Katto Ti 13.9. ”Mahdollisuus muutokseen”, evankelista Paavo Järvinen, musiikki: Alida Friman, Anne Katto, Henry Valerius Ke 14.9. Israel-foorum. Harri Kröger, Milla Aura-Tolonen, israelilaista musiikkia Su 18.9. Harri Kröger, Henry Valerius, musiikki: Jonathan Paaso ja ylistysryhmä Ti 20.9. Aleksej Terehov, Harri Kröger, musiikki: Iiris Mäkelä ja Mikko Tatti Su 25.9. Jonathan Paaso, Harri Kröger, musiikki: Alida Friman ja House Band Ti 27.9. Aki Tolonen, Harri Kröger, musiikki: Minna ja Emmi Terehov Lettukestit Illenpuistossa la 13.8. klo 14–16. Herkullisia lettuja hyvän sanoman kera! Mukana Ritu Ylipahkala. Paikallinen lapsikuoro Meritähdet laulaa Jippii-lauluja. Tervetuloa tilaisuuksiin! www.keskivantaankristityt.fi kristitty 11 3. elokuuta 2011 lähetyssivut Kummi voi muuttaa yhden lapsen koko maailman Kummikohteet Malediivit: saariyhteisöjen kehittämisprojekti Fida International aloitti työn Malediiveilla vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Yhteistyössä Malediivien valtion kanssa rakennetaan yhteisökeskuksia ja kehitetään paikallisten kansalaisjärjestöjen kykyä vastata nuorison kohtaamiin haasteisiin. Keskuksissa yhteisön jäsenet voivat kokoontua yhteen, harrastaa erilaisia aktiviteetteja sekä saada koulutusta ammatillisten lyhytkurssien kautta. Fida toteuttaa myös paikallisen Care Society -järjestön kanssa kansalaisjärjestöille koulutuksia, jotka liittyvät vammaisuuteen, naisten asemaan, perheväkivallan ehkäisyyn sekä yleiseen kansalaisjärjestötoiminnan kehittämiseen. Koulutusten tavoitteena on aktivoida paikallisia järjestöjä tekemään työtä omien yhteisöjensä nuorten, vammaisten ja naisten aseman parantamiseksi. T eksti : M arika A nttila K uva : H annu H apponen Lukemattomia lapsia ja nuoria eri puolilla palloamme elää sotien, luonnonkatastrofien ja äärimmäisen köyhyyden armoilla. Heiltä puuttuvat kelvolliset elinolot, mahdollisuus koulunkäyntiin ja usein myös kokemus hyväksynnästä ja rakkaudesta. Kummilapsitoiminnalla pyritään vastaamaan näihin tarpeisiin. S uomen helluntaiseurakuntien kummilapsityö alkoi 1960-luvulla, jolloin lähetystyöntekijät ottivat hoiviinsa orpolapsia, perustivat orpokoteja ja pyysivät ystäviään ja sukulaisiaan lasten tukijoiksi. Vähitellen toiminta kasvoi organisoiduksi työmuodoksi. Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalilla on 26 kummilapsikohdetta ja noin 4 400 kummia. Nämä tukevat noin 10 000:ta lasta sekä heidän perheitään ja yhteisöjään 14 maassa Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Balkanilla. Näistä neljässä kohteessa toimii saalemilaisille tuttuja työntekijöitä: Heidi Söderlund orpotyössä Ugandassa, Matti ja Daisy Kontsas saariyhteisöjen kehittämishankkeessa Malediiveilla sekä vuoden 2012 kevääseen asti Leena Ahonen Kakamegan vammaisten lasten parissa ja Homa Bayn orpolapsityössä Keniassa. Kaikissa näissä kohteissa tarvitaan uusia kummeja. Minäkö kummiksi? Ryhtyisitkö sinä kummiksi jollekin lapselle tai yhteisölle? Kummina voi olla myös yrityksesi tai joku seurakunnan pienryhmäsi. Kummi toimii joko yksittäisen lapsen, perheen, koululuokan tai yhteisön kummina. Kohteen voi itse valita. Kummi sitoutuu maksamaan kohteen mukaan 10–40 euron kannatusmaksun kuukaudessa. Kummiuden voi halutessaan keskeyttää. Joskus se taas päättyy esimerkiksi lapsen perheen muuttoon tai koulun keskeytykseen. Näissä tilanteissa lapselle pyritään etsimään uusi kummi, ja kummi puolestaan voi saada itselleen uuden kummilapsen. Kummivarojen käyttö Suuri osa Fidan kummikohteista siirtyi tämän vuoden alussa osaksi Fidan kehitysyhteistyöohjelmaa. – Lasta autetaan parhaiten auttamalla koko yhteisöä. Sen vuoksi halusimme muuttaa toimintakonseptia aiempaa yhteisökeskeisemmäksi, kummilapsityön koordinaattori Sina Urmas Fidasta kertoo. Kummivarat käytetään yhteisön lasten terveyden ja ravitsemuksen kohentamiseen, lasten pääsyn varmistamiseen tasokkaaseen esi- ja perusopetukseen, yhteisön ruokaturvan ja toimeentulon sekä yhteisön hygieniatason ja vedensaannin kehittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen lasten oikeuksista ja lastensuojelusta. Kummikannatuksesta 15 prosenttia käytetään toiminnan kehittämiseen, kummivarojen käytön seurantaan sekä uusien kummien hankkimiseen Suomessa. – Yleiskulut on Fidassa pystytty pitämään alhaisina muun muassa kohteiden kummisihteereiden vapaaehtoispanoksen ansiosta. Lisäksi työn markkinointi on paljolti kummien, lähettien ja seurakuntien varassa. Pari kertaa vuodessa kummi saa tietoa kummilapsensa kuulumisista sekä kohteessa tapahtuvasta työstä. Kummi-infoa Saalemissa Saalemissa kummiasioiden tiimoilta voi ottaa yhteyttä Maria Rauhalaan: [email protected] tai puh. 041 456 2054. Kuorot, solut, keittiöryhmät sekä muut seurakunnassa toimivat pienryhmät voivat pyytää Rauhalaa kertomaan kummilapsityöstä kohteissa, joissa työskentelee saalemilaisia. Rauhalaa voi pyytää mukaan myös seurakunnan eri tilaisuuksiin. Mikäpä olisikaan saalemilaiselle sen parempi vaihtoehto kuin ottaa kummilapsi kohteesta, jossa työskentelee toinen saalemilainen! – Kummiuden myötä nimenomainen alue ja projekti kiinnostavat yleensä aivan uudella tavalla, työntekijät tulevat aiempaa tutummiksi ja ihan tavallinen seurakuntalainenkin voi kokea työn omistajuutta, Maria Rauhala summaa etuja. – Ihminen ei pysty muuttamaan koko maailmaa, mutta hän voi muuttaa yhden lapsen koko maailman ryhtymällä kummiksi, Rauhala lainaa ajatusta Fidan kummimainoksesta. Lisätietoja: www.tulekummiksi.fi, [email protected] tai puh. 09 5660 0447. Kummisihteeri: Matti Kontsas Yhteydenpito suomeksi Kannatusmaksu: yhteisökummi 25 €/kk Kenia: Kakamegan vammaiset lapset Keniassa vammaisista ei välitetä eikä heidän oikeuksiaan puolusteta. Heidi ja Pertti Söderlund perustivat Kakamegaan Daisy Centerin vuonna 1980. Myöhemmin Daisy Center muuttui Daisyerityiskouluksi, jossa opetetaan kaikkia peruskoululuokkia ja kuntoutetaan vammaisia lapsia ja nuoria. Tuen piirissä on 172 lasta. Kummisihteeri: Leena Ahonen Yhteydenpito englanniksi Kannatusmaksu: kummilapsi 25 €/kk Kenia: Homa Bayn orpotyö Suomalaiset lähetit aloittivat työn Homa Bayssa vuonna 1969. Alueella on paljon vauvoja, joiden äidit tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet aidsiin. Orpokodissa on noin 30 vauvaa ja taaperoa. Kolmen vuoden iässä lapset sijoitetaan omaistensa luokse tai kasvattiperheisiin. Tuen piirissä on noin 400 orpolasta. Kummisihteeri: Leena Ahonen Yhteydenpito englanniksi Kannatusmaksu: kummilapsi 25 €/kk, ryhmäkummi 10 €/kk Uganda: orpotyö Ugandassa on yli kaksi miljoonaa alle 18-vuotiasta orpoa, joista suurin osa on aids-orpoja. Fidan ja Ugandan helluntaikirkon yhteinen hanke aids-orpojen auttamiseksi ja valistuksen lisäämiseksi käynnistettiin vuonna 1992. Tuen piiriin on otettu myös muita orpoja sekä lapsia, jotka ovat lähes heitteillä. Hankkeessa tuetaan 600 lapsen ja nuoren opiskelua peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa sekä korkeakouluissa. Kummisihteeri: Heidi Söderlund Yhteydenpito suomeksi sekä englanniksi Kannatusmaksu: kummilapsi 30 €/kk 12 3. elokuuta 2011 lähetyssivut • P a l s ta n ko o n n u t : kristitty M a r i k a A n t t i l a K u va : I lari I lmakangas Leikkeitä lähettikirjeistä maani ja oppimaani – asioita, joista olen nauttinut, ja toisia, jotka mielelläni unohtaisin. Jään kaipaamaan useita ihmisiä, joiden kanssa ystävystyin, kielenopettajaani sekä aurinkoa ja kesäiltojen pehmeää lämpöä ja sitä, ettei talvellakaan ulkoilman kylmyys tunge luihin ja ytimiin asti. Jään kaipaamaan myös ihmisten avuliaisuutta, hyvää ruokaa, mielenkiintoista työtäni ja lomareissuja sekä kuntosalin vastaanottovirkailijaa, joka aina lähtiessäni huikkaa perään: ”Jumala kanssasi.” Jätän taakseni helpotuksesta huokaisten turvallisuuspalvelujen nahkatakkiset viiksivallut, toivottomuuden häivähdyksen kansalaisaktivistien räpistellessä totalitaarisen järjestelmän kynsissä, ilmansaasteet, aamuöiden rukouskutsut, jotka joskus herättävät sikeäunisenkin, sekä kotiin tunkeutuvat torakat ja kukkapenkin valtaavat etanalaumat. 1.7.2011 Eräs lähettinne maailmalla Pemban ja Sansibarin nuorisokeskusten jalkapallojoukkueet kohtasivat Fidan ja FPCT:n järjestämässä turnauksessa Pemban saarella maaliskuussa. I lari pääsi maaliskuussa Suomeen polvileikkaukseen. Leikkaus onnistui hyvin, ja toipuminen on hyvässä vauhdissa. Meillä on muutakin iloista kerrottavaa: meille odotetaan perheenlisäystä syntyväksi syyskuussa. Muistakaa rukouksin, että kaikki menisi hyvin. Lapsilla sujuu koulu kivasti. He ahertavat vielä heinäkuun puoleenväliin saakka. Suomen-lomamme on 26.7.–22.10. Maaliskuussa Fida järjesti paikallisen helluntaiseurakunnan FPCT:n (Free Pentecostal Church of Tanzania) kanssa Pemban saarella jalkapalloturnauksen, johon osallistuivat Sansibarin ja Pemban nuorisokeskusten joukkueet sekä kaksi muuta pembalaista joukkuetta. Näiden turnausten yhteydessä saadaan aina jaettua nuorille käytännöllistä ja tarpeellista infoa esimerkiksi huumeista, hivistä ja aidsista. Lisäksi saadaan rakennettua hyviä suhteita nuoriin sekä tilaisuuksia kertoa evankeliumia. Sansibarin nuorisokeskuksen uusi hotelli- ja ravintola-alan työntekijä joutui valitettavasti lopettamaan työnsä useiden erimielisyyksien vuoksi. Nyt etsimme kurssille uutta opettajaa. Maatalouskurssin opettaja on erittäin aktiivinen, ja hän on edistynyt hienosti. Olemme hänestä kiitollisia. 6.5.2011 Elise, Ilari, Aleksi & Eveliina Ilmakangas, Sansibar/Tansania Nykyisin alkuviikkoni kuluu eräässä katolilaisessa sairaalassa, ja torstaista perjantaihin olen Maisha Poassa. Se on sairaala, joka on erikoistunut äitiys- ja lastenhoitotyöhön, mutta myös miehille on osastonsa. Maisha Poa on kuin suomalainen synnytyssairaala ja äitiys- ja lastenneuvola yhdistettynä. Olen ensimmäinen ulkomainen harjoittelija sairaalassa, joten minulta kysellään paljon Suomesta: kulttuurista, perhe-elämästä, yhteiskunnasta ja sairaanhoitojärjestelmästä. Näiden keskustelujen kautta minulle on paljon auennut se, millaista ihmisten elämä täällä on. Minuun on tehnyt vaikutuksen se, miten perheet ja suvut tuntuvat pitävän yhtä ja tukevan toinen toisiaan. Toisista huolehtimista ilmenee myös laajemmin yhteisössä. 26.5.2011 Nina Leskinen, Nairobi/Kenia (lähetystyöharjoittelussa 6.4.–6.7.2011) Toukokuussa Ilari piti Sansibarin ja Pemban nuorisokeskusten henkilökunnalle yhteisen koulutuksen. Hän teki myös useita matkoja Dar es Salaamiin saadakseen viisumit Kongon, Burundin ja Ruandan reissua varten. Kongon, Burundin ja Ruandan matka ajoittui toukokuun lopulle. Ilari lähti reissuun paikallisen työntekijän Simon Severuan kanssa. Matkan tarkoituksena oli jokaisessa maassa pidetty nuorisokeskustyötä koskeva Näky-seminaari, jossa innostettiin paikallisia kumppaneita aloittamaan työtä nuorten parissa. Matka oli rankka mutta antoisa. Burundilaiset suunnittelevat jo tutustumismatkaa Tansanian nuorisokeskuksiin. Kesäkuun lopulle Ilari suunnittelee Simonin kanssa matkaa vielä Kenian Nairobiin. Elise on voinut kohtuullisen hyvin. Kiitos, kun muistatte edelleen, että kaikki raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat sujuisivat hyvin loppuun asti. Ilarin polvi on kuntoutunut leikkauksen jälkeen hitaasti mutta varmasti. Sansibarin nuorisokeskuksella on tehty kesäkuun aikana remonttia ja aloitettu kuntosalin perustaminen keskuksen jalkapallojoukkueen voimin. Edelleenkään emme ole löytäneet hotelli- ja ravintolakurssille uutta opettajaa. Myös maataloushanke etenee hieman nihkeästi, koska paikallinen kyläyhteisö ei ole enää niin halukas yhteistyöhön kuultuaan meidän olevan kristillinen järjestö. Rukoilkaa erityisesti, että yhteisö jatkaisi yhteistyötä kanssamme! Viime viikonloppuna kävin tutustumassa Fidan projektiin maasaityttöjen parissa. Nairobissa on keskus, johon maasaitytöt voivat tulla erilaisista syistä – suurimpina ympärileikkaukset ja pakkoavioliitot. Keskuksessa asuu tällä hetkellä hieman vajaa 50 tyttöä. Tulijoita olisi enemmänkin, kapasiteetti vain on rajallinen. Tytöille pyritään muun muassa mahdollistamaan koulutuksen saanti. Olen kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden tulla tänne. Aina ei ole ollut kovin helppoa mutta näin jälkikäteen on helppo sanoa – vaikeimmista asioista olen oppinut eniten. 4.7.2011 Nina Leskinen, Nairobi/Kenia (lähetystyöharjoittelussa 6.4.–6.7.2011) Saalem-seurakunnan lähettien uusimmat kirjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa Saalemin nettisivuilla www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/ Huom! Turvallisuussyistä kaikkia kirjeitä ei julkaista. KUINKA VOI UHRATA LÄHETYSTYÖHÖN? ◗ ◗ Saalemin vastuulla on noin 20 lähettiä eri puolilla maailmaa. Heidän kannatuksensa on riippuvainen seurakunnan vapaaehtoisista uhrivaroista. Edelleenkin suurin osa varoista kerätään jokaisen kuukauden kolmannen sunnuntain lähetysjumalanpalveluksessa. Käteisen rahan uhraaminen kannattaa keskittää tuohon tilaisuuteen. Myös 20.6.2011 Elise, Ilari, Aleksi & Eveliina Ilmakangas, Sansibar/Tansania pankin kautta tehtävät säännölliset uhraukset ovat lisääntyneet. Parasta olisi, jos uhraaminen tapah- Olen viime viikkoina miettinyt sitä jaetta, jossa kerrotaan, että Jeesus on lunastanut ihmisiä kaikista sukukunnista ja kielistä, kansoista ja kansanheimoista. Suomalaisena sitä on etääntynyt aika kauaksi heimoajattelusta. Tällä alueella heimoilla ja sukulaisuussuhteilla on yhä suuri merkitys. On mahtava lupaus, että taivaassa on kerran ihmisiä tämänkin maan kaikista heimoista! Pian kolme vuotta on vierähtänyt tässä maassa, ja olen jo alkanut valmistautua Pohjolaan paluuseen. Nyt kun maisemanvaihdos on näköpiirissä, mietin täällä viettämiäni vuosia, tänä aikana koke- tuisi säännöllisesti kerran kuussa. Se helpottaa lähetystoimikuntaa budjetin seurannassa. Pankkilahjoitukset voi tehdä seuraavilla yhteystiedoilla: Pankki: OP-Pohjola 572302-20461714, Nordea 206538-30928, Sampo 800014-1645891 Saaja: Saalem-Lähetys ry Viitenumero: 3102604 kristitty 13 3. elokuuta 2011 nuorten sivu Arki on saarnaa suurempaa Waltteri Haapala [email protected] Pastori kävelee lavalle kokouksen alkaessa. Saarnan koittaessa hän hurmaa yleisön osuvalla kaskulla, ja seuraavan puolituntisen hän välittää seurakunnalle sanaa. Aamenen jälkeen seuraava kontakti suuren yleisön ja hengellisen johtajan välillä on viikon kuluttua sunnuntaina. Hengellisen johtajan määritelmä herätysliikkeessämme perustuu hyvin paljon johtajan lavakäyttäytymiseen sekä hänen karismaansa. Harvoin kuulemme hengellisen johtajan arkisista epäonnistumisista (elleivät ne päädy keltaisen median tietoon) tai vaikkapa lasten kasvatushaasteista. Tiedämme toisaalta hengellisen johtajan olevan ihminen, mutta emme osaa kuvitella hänen kamppailevan samanlaisten kiusausten kanssa kuin tavallinen alarikvirtanen. Jeesus kutsui ihmiset usein lähelleen keskellä arkea. Opetuslapset näkivät hänet arkisten tunteiden ja ongelmien keskellä. Elämällään Jeesus osoitti, kuinka selvittää arjen vaikeudet. Tätä samaa metodia käytti myös Paavali opettaessaan Timoteusta. Hengelliselle johtajalle on paljon haastavampaa avata arkinen elämänsä ihmisten eteen kuin avata suunsa kerran viikossa saarnapöntössä. Jos avoimuus voittaa ulkoasun kiillottamisen, uskaltautuu moni muukin kulkemaan kohti hengellistä johtajuutta, johon jokainen uskova on kutsuttu. Kuva: sxc.hu T eksti : J ohanna V älimäki Luulemme tuntevamme Jumalan suunnitelmat. Kuljemme läpi elämän siinä uskossa, että tulevaisuudesta tulee juuri sellainen kuin toivomme ja oletamme. Jumalan kanssa juttu ei aina toimi ihan niin. P äivästä toiseen elämä kulkee samalla harmaalla rutiinilla. Herätys, aamupala, töihin tai kouluun, kotiin, telkkarin ääreen loppuillaksi, nukkumaan. Kuulostaako tutulta? Toisinaan jotain hauskaa ja jännittävää tapahtuu, kuten leffailta kaupungilla. Sitten palaamme arjen tylsyyteen. Jumala kutsuu meitä seikkailuun. Läpi Raamatun näemme mitä ihmeellisimpiä tarinoita ihmisistä, jotka Jumala on vienyt keskelle vaaroja, jännitystä, adrenaliinia ja kauneutta. Heidän elämänsä on tuskasta ja pettymyksistä huolimatta ollut rikasta ja monipuolista, kaunista. En usko, että yksi- kään heistä sanoo taivaan portilla: ”Voi, kun en olisi vastannut Jumalan kutsuun myöntävästi!” Oma seikkailuni Jumalan kanssa on saanut uuden alun. Jätin Helsingin kiireet ja Töölön rosvot ja lähdin uusiin töihin Päivä Osakeyhtiölle Hämeenlinnaan. Olin jo pitkään kärsinyt työuupumuksesta, ja lääkärit olivat suositelleet minulle pitkää sairauslomaa siitä syystä. Eräänä päivänä työni päättyivät normaalia aikaisemmin ja lähdin kotia kohti. Bussissa aloin yllättäen itkeä – ne olivat ensimmäiset itkuni vuoteen. Ymmärsin, että se johtui työtilanteesta, ja tuska valtasi minut. Kotiin päästyäni rojahdin sohvalle ja itku voimistui. Aloin täristä ja menetin täysin itsekontrollin. Kului yli neljä tuntia ennen kuin sain itseni rauhoittumaan ja ajatukset kulkemaan. En ollut rukoillut viikkokausiin, mutta silloin kuulin huuliltani sanat: ”Jumala, tiedät, etten jaksa enempää. Jos jotakin voit, auta nyt!” Tunnin kuluttua Päivän toimitusjohtaja soitti. Olin tehnyt heille freelancerina aikoi- naan töitä ja olin heille sitä kautta ennestään tuttu. Yksi heidän työntekijöistään oli jäämässä vuodeksi vuorotteluvapaalle, ja rukouksen yhteydessä he olivat saaneet minut sydämelleen. Aloitin uusissa tehtävissä heinäkuun alussa. Uusi kaupunki, uusi työ, uudet ihmiset... En voi väittää, että ratkaisu olisi ollut täysin mutkaton. Kahden viikon varoitusajalla koko elämä muuttui totaalisesti. Koin sen silti Jumalan heittämänä pelastusrenkaana, ja sitä se on kaikin puolin ollutkin. Kirjoittaminen on aina ollut minulle intohimo. Tapa purkautua, rentoutua, kehittää itseäni ja luoda uutta. Kirjoittamisen kautta olen saanut kasvaa aikuisuuteen, ja siitä on tullut minulle yhtä tärkeää kuin syöminen ja nukkuminen. En voi sanoin kuvata, kuinka onnellinen olen, kun tärkein työtehtäväni on kirjoittaminen. Jumala tuntee lapsensa ja tietää tilanteemme paremmin kuin me itse. Jumalalta ei mikään ole salassa, Hän on suunnitellut kaiken alusta asti ja Hänellä on kaikki ratkaisut elämän eri tilanteisiin. En tiedä, kuka olet, mitä elämässäsi käyt läpi tai millaisia unelmia sinulla on. Tahdon silti sanoa jotain: turvaudu Jumalaan. Mitä ikinä tapahtuukaan, millaisen myrskyn silmään joudutkin, turvaudu Jumalaan. Elämä ei tule silti olemaan helppoa, mutta on se ainakin huomattavasti helpompaa, kun omat huolemme ja murheemme ovat Hänen käsissään. Ei ole olemassa sellaista ihmistä, jota Jumala ei hädässä auttaisi. En ollut lukenut Raamattua moneen kuukauteen, en ollut käynyt Saalemilla kuin vierailevana tähtenä, en ollut edes lausunut iltarukousta moneen viikkoon. Uskonelämäni oli yksinäistä ja tuloksetonta kuivaa kituuttelua. Jumalalla oli silti suunnitelma ja antamansa lupaukset. Jumala on uskollinen siitä huolimatta, mitä me teemme tai jätämme tekemättä. Hän ei luovu antamastaan kutsusta eikä koskaan luovuta suhteessa lapsiinsa. Jumalalla on lukemattomia tapoja vetää meidät takaisin luokseen. Hän ei koskaan myöhästy eikä unohda. Turvaudu Jumalaan. 14 3. elokuuta 2011 kristitty teologia Onko Uudessa testamentissa johtajia? Apostolit johtajina Aivan alussa, Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen, johtajuutta ei tarvinnut pohtia. Jeesus oli valinnut läheisimmiksi seuraajikseen kaksitoista miestä, joista yhdestä oli tullut Herran kavaltaja. Loput yksitoista olivat johtavassa asemassa, kun Jeesuksen seuraajat odottivat Pyhän Hengen lupauksen täyttymistä. Raamattu mainitsee koolla olleen satakaksikymmentä henkeä, kun Juudaksen tilalle valittiin kahdestoista apostoli. Helluntaipäivän jälkeen joukko oli yhtäkkiä valtavan paljon suurempi, kun uskoon tuli kerralla kolmetuhatta ihmistä. Pian lukumäärä oli noussut jo viiteentuhanteen, ja kasvu jatkui edelleen. Seurakuntaa johti – sekä hengellisesti että käytännöllisesti – kaksitoista apostolia. Tästä voimme lukea Apostolien teoista, 4:34–35. Johtajuus siirtyi vanhimmille Myöhemmässä vaiheessa ”niiden kahdentoista” lisäksi johtajuudessa palveli muitakin, ja heistä käytettiin nimitystä vanhin. Antiokiassa nousseessa tärkeässä oppikiistassa haettiin ratkaisua Jerusalemin seurakunnalta (Ap. t. 15:2): ”Kun siitä syntyi riita – – tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin.” Kolmannen lähetysmatkansa lopuksi näemme Paavalin menossa Jerusalemiin. Ap. t. 21:17–18 kertoo: ”Ja saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan. Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat sinne saapuville.” Jerusalemin seurakuntaa johtivat tässä vaiheessa siis vanhimmat, eikä apostoleja enää mainita. Ilmeisesti he olivat lähteneet jo kukin tahoilleen lähetystyöhön. Vanhimmat Paavalin toiminnassa Vaikka Paavali ei kasvanut Jerusalemin seurakunnan keskellä, hän näyttää omaksuneen samat seurakunnan johtajuuden periaatteet. Vainojen tähden Jerusalemista paenneet uskovat ottivat vastakääntyneen Paavalin vastaan Damaskoksessa, ja seurakuntaelämä järjestyi siellä Jerusalemin mallin mukaan. Niinpä lähetysmatkoilla perustamissaan seurakunnissa Paavali valitsi aina vanhimmat seurakuntien johtoon (Ap. t. 14:23). Voimme lukea Paavalin kirjeistä myös ohjeita vanhinten valitsemisesta (Tiit. 1:5–9). Diakonit seurakunnan johtamisessa Pyhän Pietarin patsas Vatikaanissa. T eksti : E sko M atikainen K uva : www . sxc . hu Mikä merkitys johtajuudella on seurakunnalle? Mitä Raamattu, erityisesti Uusi testamentti siitä opettaa? Voiko seurakunnalla olla johtaja vai onko niitä monia? O lipa vanhimmiston kokous, keskustelun aiheena oli johtajuus seurakunnassa. Nuori saarnaajaoppilas kuunteli ja teki havaintoja, painoi mieleensä kaikki viisaudet, joita julki tuotiin. Mieleen jäi erään tunnustetun opettajan sana: ”Uudessa testamentissa ei kerrota kuin yhdestä seurakunnan johtajasta – ja hänen nimensä oli Diotrefes.” Siis kuka? Niinpä etsittiin esille 1. Joh. 1:9: ”Minä kirjoitin seurakunnalle; mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensimmäinen heidän joukossaan, ei ota meitä vastaan.” Keskustelu ja käytetyt raamatunjakeet olivat täystyrmäys nuorelle julistajalle, jolla oli vielä tuoreessa muistissa Ikuisten Kertomusten tarinat sankarikuninkaista, Jumalan voitelemista kansan johtajista ja Hengen täyttämistä apostoleista, joiden jalanjälkiä oli lapsesta saakka etsinyt. Apostolien teot on kertomus seurakunnan syntyvaiheista. Lisäksi siitä voidaan seurata johtajuuden kehittymistä Jerusalemin seurakunnassa, ja mainintoja löytyy myös lähetystyön kautta syntyneiden seurakuntien johtamisesta. Uusi testamentti ei kuitenkaan anna järjestelmällistä kuvaa johtajuuden ulkoisesta rakenteesta, vaan esittää avainperiaatteet. Näistä periaatteista joudumme tekemään sovellukset omaan aikaamme ja pyrkiessämme raamatullisuuteen haemme tukea Uuden testamentin esimerkeistä. Apostolien tekojen kuudennessa luvussa on tunnettu kuvaus diakonien eli seurakuntapalvelijoiden valinnasta. Johtaminen oli käynyt liian raskaaksi apostoleille käytännöllisten asioiden hoidon ottaessa pääroolin, ja julistus- ja opetustehtävä oli jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Apostolien ratkaisu oli seitsemän diakonin valinta. Tähän liittyy mielenkiintoinen havainto siitä, että ”palvelu Sanassa” ilmaistaan samalla diakonia-sanalla, kuin ”palvelu pöydissäkin”. Apostolien tehtävä keskittyi siis ”Sanan diakoniaan” ja valittujen diakonien tehtävä ruuan jakamiseen, ”pöydän diakoniaan”. Seurakunnan miesten luku oli noussut viiteentuhanteen (Ap. t. 4), ja edelleen Herra lisäsi joukkoa. Niinpä Jerusalemin seurakunnan koko – perheet mukaan lukien – lienee tuolloin ollut lähellä kymmentätuhatta, ja kaksikielisyys ja erilaiset etniset taustat synnyttivät jännitteitä suuressa yhteisössä. Seitsemän diakonin valinta ei siis ollut pelkästään ruuan jakoon määrättyjen henkilöiden nimeämistä, vaan nämä seitsemän tulivat merkittävään asemaan osaksi seurakunnan johtajuutta apostolien rinnalle, vastaamaan käytännön toimien oikeudenmukaisesta johtamisesta. Siksi myös diakonien tuli olla ”henkeä ja viisautta täynnä”. Paavalin kirjeistä huomaa, että hänen perusta- kristitty 15 3. elokuuta 2011 teologia missaan seurakunnissa toteutui Jerusalemin seurakunnan johtajuuden malli. Esimerkiksi sopii Filippiläiskirjeen alku, jossa hän mainitsee kolme ryhmää: kaikki pyhät eli seurakunta, seurakunnan kaitsijat eli vanhimmat, seurakuntapalvelijat eli diakonit. Tässä yhteydessä on paikallaan muistaa, että diakonien joukossa mainitaan useita naisia, ja ainakin tämän tehtävän kautta myös naiset olivat osa seurakunnan johtajuutta. Löytyvätkö kaikki viisi palveluvirkaa? Efesolaiskirjeessä (4:11) Paavali marssittaa esiin viisi palveluvirkaa yhtenä kokonaisuutena. Hän sanoo, että näiden tehtävien tarkoitus on tehdä pyhät – eli uskovien joukko – täysin valmiiksi palveluksen työhön. Kaikki nimitykset ovat meille tuttuja, mutta ei yhtenä kokonaisuutena. Apostolit tunnemme Jeesuksen opetuslapsina, profeetat tuovat mieleen lähinnä Vanhan testamentin, evankelistat ovat keskuudessamme hyvin vaihtelevissa tehtävissä, paimenet yhdistämme vanhimpiin ja opettajat usein tulkitaan samaksi tehtäväksi paimenten kanssa. Nämä Efesolaiskirjeen palveluvirat nousevat kuitenkin samalta perustalta kuin Apostolien tekojen seurakuntakin. Vanhinten joukossa oli profeettoja (Ap. t. 15:22): ”Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä – – nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa.” Jae 32 kertoo heidän olleen lisäksi profeettoja, ja he rohkaisivat Antiokian uskovia lahjallaan. Johtajuudessa tarvitaan joukko miehiä ja naisia, joille on uskottu Hengen palveluvirkoja. Muistamme myös Filippuksen, joka valittiin yhdeksi seitsemästä diakonista. Hän palveli myöhemmin evankelistan palveluviran kautta Samarian kaupungin suuressa herätyksessä. Voimme siis todeta, että seurakunnan johtajuus muodostuu vanhimmista ja diakoneista, jotka molemmat ovat johtajuustehtäviä, vanhinten ollessa päävastuussa. Tästä johtajien joukosta täytyy löytyä myös Hengen palveluvirat, eikä yhtään niistä sopisi jättää pois. Seurakunta tarvitsee edelleen niin apostoleja kuin profeettojakin, samoin evankelistoja, paimenia ja opettajia, jotta pyhät olisivat valmiita rakentamaan Kristuksen ruumista. Seurakunnan johtaja Palataan vielä kysymyksiin, joilla aloitimme. Voiko seurakunnalla olla johtaja vai onko niitä monia? Apostolien tekojen ja opetuskirjeiden viesti on selvä: seurakuntaa ei johdeta yksinvaltaisesti, vaan johtajat ovat tilivelvollisia toisilleen. Siksi johtajuudessa tarvitaan joukko miehiä ja naisia, joille on uskottu Hengen palveluvirkoja. Apostolien tekoja lukiessamme käy ilmeiseksi, että Pietarilla oli kahdentoista apostolin joukossa johtava rooli. Esimerkkinä Ap. t. 1:15: ”Ja niinä päivinä Pietari nousi veljien keskellä, kun oli väkeä koolla noin sata kaksikymmentä henkeä – –.” Se ei ole merkillistä, sillä Jeesus nimitti Pietarin ”Kallioksi” ja lupasi antaa hänelle taivasten valtakunnan avaimet. On myös vaikea ajatella, että Jeesus olisi jättänyt yksitoista seuraajaansa vaille johtoa, selvittelemään keskenään välejään. Myöhemmin näemme Pietarin matkustamassa eri puolilla seurakunnissa, ja Paavali mainitsee, että hän teki matkoja yhdessä vaimonsa kanssa. Jerusalemin seurakunta ei kuitenkaan jäänyt vaille johtajaa, vaan Apostolien tekojen loppupuolella näemme Jaakobin, Herran veljen, palvelemassa tässä tehtävässä (Ap. t. 21:18 ja Gal. 1:19). Uusi testamentti tuntee sittenkin myös muita seurakunnan johtajia kuin Diotrefes! Hän valitsee ja valtuuttaa Uuden testamentin hengellinen johtajuus toteutuu seurakunnassa, jonka Herra itse on perustanut ja jonka pää, johtaja ja ylipaimen hän itse on. Hän asettaa vanhimmat ja seurakuntapalvelijat hoitamaan vastuullista johtajuutta seurakunnassa. Häneltä myös etsimme oikeaa ratkaisua seurakunnan johtajaksi. Sydämeltä sydämelle OSTA TAI MYY Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi Markku Vuorinen Myyntineuvottelija (KIAT) 0500 708 885 Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 339 9407 Heimo Enbuska kure Tk. AM927 Sh. 21,50 € Merja Larkkonen (toim.) minun äitini Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, hetki Tk. AM938 •Sh. 26,50 € Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Tk. ACD1329 • Sh. 20,00 € Tutustu tuotteisiin seurakunnan AikaShop-kirjamymälässä! Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, MYYTÄVÄNÄ LAPSIPERHEEN UNELMAASUNTO VUOSAARESSA! RT 4-5h, k, khh, s, 113 m2 + 6 m2 parvi. Rak. 2004. Pienen Villasaarentie 9. Etupihalla lasten leikkikenttä, takana uusi puisto. Loistavat ulkoilumahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet. Omistaja myy. Hp. 329.000,Sovi yksityisnäyttö. Jyrki Palmi, puh. 050-5029010, [email protected] Yksilöllistä kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua TILITOIMISTO ANNE IKONEN Oy www.tilitoimistoanneikonen.fi yhteydenotot: [email protected] puh. 010 231 0600 Kristilliset kirjat ja äänitteet... ...kristillisestä kirjakaupasta. Part of Arme Corporation Luotettavaa palvelua – turvallisesti. Renetor on suomalainen teollisuuden palveluyritys. Palvelemme teollisuutta ja rakentamista koko Itämeren alueella. Toimintamme on tehokasta ja joustavaa. Kokenut ja osaava henkilökuntamme takaa työn turvallisen ja laadukkaan toteutuksen. SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna arkisin klo 9–15 Päivystävä pastori arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360 Klaus Korhonen, seurakunnan johtaja koti............................................................754 4467 matkapuhelin .............................. 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakunnan toinen pastori koti............................................................. 759 3915 matkapuhelin ............................. 050 502 9002 Jyrki Palmi, lähetystyö, maahanmuuttajatyö, Kristitty-lehti koti............................................................ 586 5373 matkapuhelin................................ 050 502 9010 Esko Matikainen, kotimaantyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Waltteri Haapala, nuorisotyö matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Aivan Saalemin vieressä! Kotisataman Kauppa www.kotisatamankauppa.fi Sörnäisten rantatie 5, 00530 HELSINKI Avoinna: ma-pe klo 10-18, la 10-14 Kesällä (1.6. - 31.8.): ma-pe klo 10-17, la 10-14 Palveluistamme lisää > www.renetor.fi SEURAKUNTAPASTORIT Hanna-Maria Helenius Ari Kattainen, perhetyö ja toimistotyö (osa-aik.)..................050 502 9012 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Marketta Kakriainen, maahanmuuttajatyön projektisihteeri................. 050 502 9007 Harri Kröger, aluepastori, Keski-Vantaa, juutalaistyö.............. 050 502 9003 Anne Palmi, lapsityö, Jees-iltapäiväkerho.................................................. 050 502 9006 Ritu Ylipahkala, evankelista..................................050 414 7000 Maria Naukkarinen, diakoniatyöntekijä ......... 050 502 9005 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Mikael Koivula, toimistovastaava (toimisto- ja talousasiat)........................................050 300 7025 Lea Kottari, jäsenkortisto..................................................774 1010 Toimistosihteeri.......................................................050 300 7185 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Ohjelmalähettämö iltaisin .............................................. 737 533 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Lähetystori Hämeentie 31................................................701 4772 Kristillinen musiikkikoulu (ke 10–12) ............. 040 773 6206 www.kolumbus.fi/kristmus Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola 572302-20461714 Nordea 206538-30928 Sampo 800014-1645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola 572302-20461771
© Copyright 2024