Sisällys
Sisällys Metsän elämää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Monimuotoinen luonto on rikkautta .................................8 Kasvit kasvioon ja tutkimaan! ........................................12 Miten kasvit tunnistetaan? ............................................16 Valmistaudutaan tutkimusretkelle ................................. 20 Lähdetään metsään ..................................................... 24 Metsien hyötykäyttö ja metsän hoito ..............................30 Suota tutkimaan ...........................................................36 Ravintoketjusta ravintoverkoksi .....................................42 Luonnonantimia ...........................................................46 Ympäristö on yhteinen perintö .......................................50 Amerikka 11 12 13 14 Amerikan mantereen vyöhykkeisyys ..............................56 Kanada ja USA – hyvinvointivaltioita ..............................60 Lämmin Väli-Amerikka ..................................................66 Etelä-Amerikka – vuoristoa ja sademetsiä ......................70 Afrikka 15 16 17 18 19 20 Afrikka maanosana .......................................................78 Aavikot ja savannit .......................................................82 Sademetsät ..................................................................86 Afrikan ihmisiä .............................................................90 Vaurautta ja köyhyyttä samalla pituuspiirillä ...................94 Kehitysmaiden köyhyys – kaikkien asia .........................98 Aasia 21 22 23 24 25 Laajin ja väkirikkain maanosa ......................................104 Öljyn ja aavikoiden Lähi-itä ..........................................108 Itä-Aasian väenpaljoudessa .........................................112 Etelä- ja Kaakkois-Aasia ..............................................118 Matkalla maailman ääriin ............................................124 Ihminen ja ympäristö 26 27 28 29 30 31 32 33 Ihminen muuttaa ympäristöä ..................................... 130 Ruokaa tuotetaan monipuolisesti ................................134 Ympäristöongelmat pyritään ratkaisemaan ..................140 Kaupunki elinympäristönä .......................................... 144 Lajien uhanalaisuus ................................................... 148 Lähiympäristön suojeleminen ja luonnonsuojelu ..........152 Luonnosta elämyksiä ..................................................156 Kestävä kehitys – yhteinen vastuumme .......................160 Iloitaan elämästä 34 35 36 Yhdessä on hyvä olla ..................................................166 Oikeudet ja vastuu ......................................................170 Pysytään terveenä ......................................................174 Liitteet Sanasto ................................................................................... 178 Valtioliite ................................................................................. 182 Lajiliite .................................................................................... 184 Kaiken maailman ennätyksiä ................................................... 192 Karttojen hakemistot................................................................ 194 Kartat ....................................................................................... 195 Kuvalähteet .............................................................................. 200 Maailmankartta ............................................................... takakansi O MA A N TIET Afrikka Afrikan laajalla mantereella elää tuhansia eri kansoja. Lapset käyvät koulua, jota voidaan ilmaston ansiosta pitää ulkona. Mitä tärkeää asiaa lapset kuvassa opiskelevat? Vesi tai sen puute vaikuttaa elämään niin aavikoilla, savanneilla kuin sademetsissäkin. Tässä luvussa tutustutaan Afrikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin. 15 Afrikka maanosana v Ihminen on lähtöisin Afrikan mantereelta Afrikka on suurin maanosa Aasian jälkeen. Afrikassa on yli 50 valtiota, joissa asuu kaikkiaan miljardi ihmistä. Valtioiden luonnonolot, valtiomuodot ja väestöt eroavat huomattavasti toisistaan. Tutkijoiden mukaan ihmislajin alkukoti on Afrikassa. Maailman vanhimmat ihmisen fossiilit on löydetty Itä-Afrikasta. Afrikalla on rikas ja monipuolinen historia. Egyptin faaraot olivat mahtavia hallitsijoita, ja myös Etiopiassa on luulöytöjen perusteella koottu malli yli 3 miljoonaa vuotta sitten eläneestä, ihmistä muistuttavasta fossiilista. Luurangolle on annettu nimi Lucy. 78 Saharan eteläpuolella on ollut kukoistavia kuningaskuntia. 1500-luvulta lähtien eurooppalaiset tekivät Afrikan maista omia siirtomaitaan ja käyttivät maanosan rikkauksia hyödykseen samalla orjuuttaen ihmisiä. Afrikan maiden itsenäistyminen alkoi 1950-luvulta. v Afrikan luonnon jättiläisiä Saharan autiomaa Pohjois-Afrikassa on lähes Yhdysvaltojen kokoinen. Sen itäosissa virtaava Niili on Afrikan pisin joki (6695 km), ja se mahdollistaa viljelyn erityisesti Egyptissä. Afrikan korkein vuori Kilimanjaro (5895 m) sijaitsee Tansaniassa. Se on sammunut tulivuori, jonka huippu on aina lumen peitossa, vaikka se on lähes päiväntasaajalla. Sen lähettyvillä sijaitsee myös valtava Victoriajärvi. Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilta löytyy vanhoja kalliomaalauksia ja hienoja vesiputouksia. Afrikassa on suuria kansallispuistoja, kuten savannialueet Serengeti ja Kruger, joissa voi vielä nähdä alkuperäistä savannia. Myös päiväntasaajan seudun rehevät sademetsät kasvavat vielä osittain koskemattomina. Afrikka A PORTUGALI ESPANJA C D ITALIA AlgerConstantine Tunis 1 Gibraltarinsalmi Rabat Madeira (Port.) Casablanca TUNISIA Oujda t re Fès v u o MAROKKO Marrakecht l a s A Toubkal Agadir Kanariansaaret 4165 (Esp.)Las Palmas ALGERIA Tripoli Iso-Syrtti Misratah a LIBYA r Ahaggar a 20° S MAURITANIA a h Tibesti e l IRAN IRAK JORDANIA Suezin kanava KUWAIT SAUDI- EGYPTI Libyan Assuan Nasseraavikko järvi Zouérate Nouadhibou KYPROS SYYRIA LIBANON Aleksandria ISRAEL Bengasi Kairo h 1 eri nm ine na Pu ili S a 2 23,5° Kravun kääntöpiiri V ä l i m e r i Sfax H TURKKI Ni La’youn Länsi-Sahara E KREIKKA iil Emi Koussi 2 ARABIA i Port Sudan 3 N N 3415 Nouakchott MALI 3 Timbuktu NIGER Ondurman Khartum ERITREA SENEGAL JEMEN TŠAD Asmara Dakar BURKINA Niamey Zinder Darfur Tšadjärvi Bamako GAMBIA TanaFASO DJIBOUTI Adeninlahti Nguru Jubal SUDAN Kano järvi Marrah GUINEAN’djaména 3088 Djibouti Cha Kankan Ouagadougou ri NIGERIA Bahr el Arab BISSAU GUINEA Dire Dawa BENIN e Sarh Addis Abeba nu e Conakry Abuja Porto B Moundou NORSUNLUU-TOGO Ogbomosho Freetown Yamoussoukro RANNIKKO Volta- Novo KESKI-AFRIKKA Wav järvi ETIOPIA SIERRA GHANA LagosEnugu Bangui 4 Monrovia LEONE Lomé Port Harcourt KAMERUN LIBERIA 4070 Kamerunvuori Juba Accra Oub Yaoundé angui SOMALIA Malabo UGANDA KENIA Ko ng o AlbertPÄIVÄNT. GUINEA Mogadishu Kampala Mt. Kenya Kongon Kinsangani järvi São Tomé päiväntasaaja Libreville 5199 0° allas RUANDA SÃO TOMÉ GABON Kigali Victoria- Nairobi Mbandaka Port FrancevilleKONGO Guineanlahti ja PRÍNCIPE KONGON järvi Gentil Mwanza Kilimanjaro Bujumbura Mombasa DEMOKRAATTINEN Brazzaville 5895 Pointe-Noire BURUNDI 5 TASAVALTA Kalemie Dodoma Cabinda Kananga Sansibar Kinshasa ig er Sokotra 4 Sa ng a INTIAN VA LTAMER5I sa Matadi i Luanda A T L A N T I N a o Kimberley Va Bloemfontein Oranje Mbabane MaseruThabanaSWAZIMAA Ntlenyana al LESOTHO ETELÄ-AFRIKKA 500 B Antsiranana Maromokotro 2886 Nampula Lusaka Karibajärvi Harare o aavikk 7 8 Mayotte (Ranska) bin 23,5° Kauriin kääntöpiiri 0 Moroni KOMORIT mi 20° do Saint Helena (Iso-Br.) Aldabrasaaret SBlantyre Moçambique a m Mulanje 3000 6 Toamasina be Port MAURITIUS s i MADAGASKAR NAMIBIA Antananarivo Louis ZIMBABWE Beira Saint-Denis Bulawayo Fianarantsoa Windhoek BOTSWANA Réunion MOSAMBIK Walvis Bay (Ranska) Kalahari Gaborone Pretoria 7 Maputo Johannesburg ng an St. Helena (Iso-Br.) SAMBIA Menongue Namibe MALAWI Lilongwe Amirantit SEYCHELLIT TANSANIA Mbeya Mwerujärvi MalawiKowezi Likasi Lubumbashi järvi Kitwe Ndola Cu 6 ANGOLA Dar Es Salaam Tanganjikajärvi Huambo Cub V A L TA M E R I Lobito Na Niilin jokavuotiset tulvat levittävät hedelmällistä lietettä sen rannoille. Vesi mahdollisti maanviljelyn ja suurten sivilisaatioiden synnyn Niilin laaksossa jo faaraoiden aikaan. Autiomaan kuivuus alkaa kuitenkin välittömästi laakson reunoilta. Manange M o ka sam na b al iki i n Ka (Angola) 1000 km 0° C Durban East London Port Elizabeth Kapkaupunki Hyväntoivonniemi D 20° 3482 E 8 F 40° G H 79 v Kuivuutta ja kosteutta Monet afrikkalaiset asuvat perinteisissä savimajoissa. Afrikan kasvillisuus ja siihen vaikuttava ilmasto vaihtelevat suuresti. Välimereltä etelään mentäessä nahkealehtinen kasvillisuus muuttuu ensin aavikoksi, sitten savanniksi ja Afrikan kasvillisuus Kravun kääntöpiiri päiväntasaajan sademetsäksi. Päiväntasaajalta kohti Afrikan eteläkärkeä toistuvat samat kasvillisuusvyöhykkeet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Afrikassa ovat myös maailman suurimmat suoalueet. Kuumassa ja kosteassa ilmastossa viihtyvät monet eliöt, joista osa on ihmiselle haitaksi. Esimerkiksi hyttynen levittää vaarallista kuumetautia, malariaa, joka on yleinen sairaus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. v Köyhä, mutta rikas väestö INTIAN VALTAMERI päiväntasaaja Aavikko Aro ja puoliaavikko Nahkealehtinen kasvillisuus Sademetsä Kauriin kääntöpiiri Lehtimetsä ATLANTIN Savanni VALTAMERI Niilin laakso 0 Lämmin merivirta Kylmä merivirta 80 Biologian ja maantiedon polku 6 2000 km Afrikan maanosassa on paljon rikkauksia, kuten kultaa, öljyä, uraania ja timantteja. Myös sademetsät ovat rikkaus. Suurin osa raaka-aineesta viedään muualle jalostamattomana, joten afrikkalaiset itse hyötyvät niistä vain vähän. Valtaosa, noin 80 % afrikkalaisista, on köyhiä. Köyhyys ei tarkoita kuitenkaan aina kurjuutta. Onnellisuuteen riittää usein pienikin toimeentulo. Myös monipuolinen kulttuuri on rikkaus. Tehtäviä 1. Miksi Afrikkaa voidaan kutsua mantereeksi, mutta Eurooppaa ei? 2. Mistä ihmislaji on tutkimuksien mukaan lähtöisin? 3. Kuvaile, mitä luvussa olevalla otsikolla ”köyhä, mutta rikas väestö” tarkoitetaan? 4. Miksi Afrikassa on paljon lämpimämpää kuin Suomessa? 5. Tutki sivun 58 maapallon lämpö- ja ilmastovyöhykekarttaa. Mitä lämpövyöhykkeitä Afrikassa on ja missä päin Afrikkaa ne sijaitsevat? Kuvaile, millaiset lämpöolosuhteet näillä lämpövyöhykkeillä on? 6. Mitä tarkoittavat siirtomaa-aika ja isäntämaa? 7. Tutki Afrikan karttaa. Kirjaa vihkoosi, mitkä meret, kanavat ja salmet rajaavat Afrikkaa. 8. Tutki karttaa Afrikan kasvillisuudesta. Millaista kasvillisuutta on niillä alueilla, joiden läheisyydessä on kylmä merivirta? Entä millaista kasvillisuutta on päiväntasaajan tuntumassa? Jambo päiväntasaajalta ja safarilta! Tansaniassa Serengetin kansallispuistossa on upea luonto. Olemme jeepistä bonganneet savannien upeimmat eläimet eli big five: leijona, puhveli, norsu, leopardi ja sarvikuono. Lisäksi olemme nähneet seeproja ja virtahepoja. Yhtä suuri elämys ovat olleet tosi ystävälliset ihmiset, jotka aina tervehtivät swahiliksi, mutta puhuvat onneksi myös englantia! T: Mara 81 16 Aavikot ja savannit v Aavikon kuumuudessa Maapallon maa-alasta neljännes on kuivuuden, kuumuuden tai kylmyyden vuoksi lähes kasvitonta aluetta. Yleensä aavikolla tai autiomaalla tarkoitetaan sateetonta kuivuusaavikkoa, jollainen on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin aavikko Sahara. Sahara sijaitsee kuivilla leveysasteilla Kravun kääntöpiirin tuntumassa. Siellä eivät vaikuta Välimeren talvisateet eivätkä sademetsäilmaston sateet. Saharassa vuoden keskilämpötila on yli +30 °C. Sateen sattuessa aavikko voi puhjeta kukkaan, kun maassa olevat siemenet itävät. 82 Maailman kuivista aavikkoalueista 90 % on kivikkoa ja kalliota. Vain pieni osa aavikoista on hiekkaa tai tuulen kasaamien hiekkakumpujen eli dyynien peittämiä. v Keidas aavikon keskellä Vaikka aavikolla sataa harvoin, vettä on syvällä maan sisällä. Paikoissa, missä tämä pohjavesi nousee pintaan, esiintyy keitaita. Keitailla suuretkin kasvit, kuten taatelipalmu, saavat tarpeeksi vettä, ja pohjavesi mahdollistaa myös hedelmien viljelyn. Keitaat tarjoavat matkalaisille levähdyspaikkoja ja niille on kehittynyt asutusta. Aavikon laitamilla on myös kaupunkeja, kuten Tšadin Faya-Largeau. v Aavikkopaholainen Saharan hiekka levittäytyy etelään kuivalle Sahelin puoliaavikkoalueelle ja aavikko kasvaa. Paikalliset puhuvatkin ”aavikkopaholaisesta”. Tärkeä keino estää aavikoitumista olisi kasvillisuuden lisääminen aavikon laitamilla. v Savannilla kuivuus ja rehevyys vuorottelevat Savanni on aavikoiden ja sademetsien välille sijoittuva kasvillisuusvyöhyke. Näillä laajoilla ruohotasangoilla on selkeä sadekausi ja sateeton, viileämpi kuivakausi. Kuivalla kaudella rutikuivat heinät ja kasvit voivat syttyä auringon paahteessa palamaan. Kalaharin autiomaan agama-liskot muuttavat väriään ympäristön mukaan. Sadekausi alkaa valtavien sadepisaroiden iskeytyessä halkeilevaan ja pölyävään maahan, mistä aiheutuu tulvia. Sateiden ansiosta kasvillisuus viheriöi jälleen. Elämä kuivilla seuduilla on haasteellista. Vähäsateinen vuosi aiheuttaa viljelysadon menetyksiä ja nälänhätää. Liikalaidunnus ja polttopuiden kerääminen voivat vähentää kasvillisuutta ja lisätä maaperän kulumista eli eroosiota. Ympäristöstä huolehtiminen ja kasvillisuuden säästäminen ovat kuitenkin perheille toisarvoisia asioita silloin, kun tarvitaan ruokaa hengissä selviämiseksi. Sadekaudella savannit kuhisevat elämää. Impala-antiloopit ovat löytäneet mehevän ruohoapajan Serengetin savannilla. 83 Elokuvassa Leijonakuningas seikkailee rohkea, pieni Simba. Swahilin kielellä Simba tarkoittaa leijonaa. Tiedätkö muita Afrikan savannilla asustavia eläimiä? v Elämää savannilla Afrikan pinta-alasta noin puolet on savannia. Heinikon lomassa kasvaa akasioita ja apinanleipäpuita, joiden juuret ulottuvat syvälle maahan. Puiden paksu kaarna kestää kuivan kauden tulipaloja. Savannien varsinaiset metsät sijoittuvat jokivarsille. Savanneilla elävät kirahvit, norsut, antiloopit, seeprat, sarvikuonot, leijonat, monet linnut, kuten sihteerit ja korppikotkat sekä termiitit ja käärmeet. Savanneilla näkee suuria eläinlaumoja vaeltamassa vuodenaikojen vaihtumisen mukaan sinne, missä on sateen tuomaa ravintoa. MAAILMAN AAVIKOT JA SAVANNIT Savanni Aavikko 40 250 40 250 35 225 35 225 30 200 30 200 175 25 175 Kravun kääntöpiiri Faya-Largeau 25 Aavikko 20 150 20 150 15 125 15 125 10 100 10 100 5 75 5 75 0 50 0 50 -5 25 -5 25 –10 T H M H T K H E S L M J 84 0 –10 T H M H T K H E S L M J 0 Savanni Luanda Kauriin kääntöpiiri Aavikko: Faya-Largeau, Tšad 18°N 19°E Savanni: Luanda, Angola 8°S 13°E Tutkimuksia Hiekkamyrsky lasipurkissa Tee näin ¶ Tarvikkeet – – – – kannellinen lasipurkki vettä hiekkaa (noin 1 dl) pieni esine, esim. leluauto Laita hiekkaa purkkiin ja kaada vettä päälle. Sulje kansi ja ravista purkkia. Anna hiekan asettua ja kaada samea vesi pois. ”Pese” hiekkaa tällä tavalla, kunnes vesi ei ole hiekan asettumisen jälkeen enää sameaa. Laita jokin esine purkkiin ja täytä purkki puhtaalla vedellä. Sulje kansi ja ravista. Anna hiekan asettua. ¶ ¶ Pohdi, mitä esineelle on tapahtunut ”hiekkamyrskyn” jälkeen. Tehtäviä 1. Miksi Saharassa on kuivaa? 2. Miten Saharan aavikko laajenee? 3. Kerro savannin vuodenaikojen vaihteluista. 4. Tutki karttaa maapallon kuivista aavikkoalueista. Kuvaile leveyspiirien avulla, missä päin maapalloa ne sijaitsevat. 5. Tutki karttaa maapallon savannialueista. Kuvaile leveyspiirien avulla, missä päin maapalloa ne sijaitsevat. 6. Keksi keinoja, joilla aavikon laajenemista eli aavikoitumista voitaisiin ehkäistä? Miksi paikallinen väestö ei estä aavikoitumista? 85 17 Sademetsät Sademetsissä on myös suuria eläimiä, kuten Kongon uhanalaiset gorillat. v Päiväntasaajan kosteudessa Sademetsät ovat maailman runsaslajisimpia metsiä. Ne sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin tropiikissa eli kuumalla lämpövyöhykkeellä. Maailman suurimmat sademetsät sijaitsevat Etelä-Amerikassa Amazonian alueella sekä Afrikassa Kongojoen ympärillä. Sademetsäilmastossa jokaisen kuukauden keskilämpötila on vähintään +18 °C, lämpötilanvaihtelut ovat pieniä ja sateita on lähes päivittäin. Puiden lehdille kerääntynyt kosteus haihtuu nopeasti ilmaan auringon paahteessa. Iltapäivällä lämpimän, kohonneen ilman kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja aiheuttaa lyhyitä, mutta rankkoja sateita. Sademetsä on lajistoltaan maailman monimuotoisimpia elinympäristöjä. 86 v Lajien kirjo Sademetsien puiden latvustoja on monessa kerroksessa. Kasveilla on kova kilpailu valosta, sillä vain prosentti valosta ulottuu maahan saakka. Tämän vuoksi jotkut puut voivat kasvaa jopa 70-metrisiksi ja monet kasvit, kuten orkideat, kasvavat päällyskasveina puiden oksilla. Puustossa kiemurtelee ja roikkuu kymmeniä metrejä pitkiä köynnöskasveja, liaaneja. Sademetsissä puiden alla on hämärää ja varsin vähän aluskasvillisuutta, mutta saniaisille tuo pieni valomäärä riittää. Trooppisissa sademetsissä elää paljon erilaisia eliölajeja eli metsien monimuotoisuus on suuri. Jo jalkapallokentän kokoiselta alueelta löytyy enemmän eliölajeja kuin koko Suomesta. Erilaisten kukkien, puiden sekä lintujen määrä nousee satoihin ja hyönteisten määrää on vaikea edes kuvitella. Tutkijat löytävät sademetsistä jatkuvasti uusia lajeja. 87 v Maapallon keuhkot Sademetsiä kutsutaan usein ”maapallon keuhkoiksi”, sillä rehevä kasvillisuus tuottaa yhteyttäessään paljon happea. Sademetsien puut tarvitsevat runsaasti hiilidioksidia kasvaakseen, ja yhteyttämällä metsät hidastavat ilmastonmuutosta. Sademetsien suojelu on hyvin tärkeää myös ainutlaatuisen elinympäristön takia. Maailman sademetsistä suuri osa on hävitetty ja suojeluyrityksistä huolimatta hävittäminen jatkuu. v Sademetsien asukkaita Perinteisesti sademetsien asukkaat ovat eläneet luontoa säästäen. He ovat keränneet sademetsistä ruoka- ja lääkekasveja sekä raakaaineita rakentamiseen ja käsitöihin. Väestön lisääntyessä sademetsiin kohdistuvat paineet kasvavat, kun metsiä hakataan asutuksen ja viljelymaan tieltä ja polttopuuta ja rakennusmateriaaleja tarvitaan yhä enemmän. Puita Teeviljelmiä kansallispuistossa Ugandassa. viedään myös huonekalu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi eri puolille maailmaa. Suuri osa sademetsäkylien asukkaista elää kuten muutkin maapallon asukkaat, he tekevät työtä, käyvät koulua, pelaavat jalkapalloa ja kuuntelevat musiikkia. Ongelmana on, miten suojella luontoa kestävän kehityksen mukaisesti ja samalla turvata elanto sekä perinteisesti eläville asukkaille että tuleville sukupolville. SADEMETSÄ Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta 4°S 15°E. päiväntasaaja 40 250 35 225 30 200 25 175 20 150 15 125 10 100 5 75 0 50 -5 25 Kinshasa –10 88 T H M H T K H E S L M J 0 Tehtäviä 1. Selitä seuraavat sanat a) sademetsäilmasto b) liaani c) monimuotoisuus d) maapallon keuhkot. 2. Kuvaile sademetsän erilaisia kasvillisuuskerroksia. 3. Mikä uhkaa sademetsiä? 4. Laadi vihkoosi mallin mukainen taulukko. Täytä taulukko mahdollisimman hyvin. Kasvillisuusvyöhyke Sijainti Kasvillisuus Eläimet Ilmaston kuvailu Aavikko Savanni Sademetsä 5. Kerro, millaisia ovat sademetsien sateet. SADEMETSIEN ILTAPÄIVÄSATEET Aurinko lämmittää päiväntasaajan tuntumassa voimakkaasti. Ilma lämpenee ja kohoaa kuljettaen kasvien pinnalta höyrystyvää kosteutta ylöspäin. Maanpinnalle muodostuu matalapaine. Klo 12 Klo 15 Ylhäällä ilmakehässä on kylmää, joten vesihöyry tiivistyy pilviksi ja edelleen pisaroiksi aiheuttaen joka iltapäivä rankkasateita. Samalla ilmaa virtaa sivuilta tuulena kohti matalapaineen aluetta. 89 18 Afrikan ihmisiä v Yli tuhat kieltä v Monia kulttuureita Afrikan miljardi asukasta on jakaantunut moniin toisistaan poikkeaviin kansallisuuksiin. Maanosassa on yli 3 000 kansaa, jotka puhuvat toistatuhatta eri kieltä. Valtioiden rajoista osa on peräisin siirtomaa-ajalta. Ne eivät noudattele perinteisiä kansojen ja heimojen asuinalueiden rajoja. Lukuisista kansoista johtuen Afrikassa ei ole yhtenäistä kulttuuria. Pohjois-Afrikan arabikulttuureita yhdistää islamin uskonto. Afrikkalaisista 40 % on muslimeja, 45 % kristittyjä ja noin 15 % väestöstä harjoittaa vanhoja perinteisiä luonnonuskontoja. Afrikassa ei ole yhtenäistä ruokakulttuuria, mutta monissa maissa syödään maissipuuroa ja runsaasti hedelmiä. Ruokailu on perheen yhteinen hetki ja ruoka nautitaan perinteisesti sormin suuresta astiasta. Yhteistä suurimmalle osalle Afrikan väestöstä on perheen tärkeä asema. Perhe tarkoittaa useimmiten laajempaa sukua kuin Euroopassa. Afrikkalaista ajatustapaa, jossa perhe ja lähisuku ovat tärkeitä, kutsutaan yhteisölliseksi. Länsimaissa puolestaan arvostetaan enemmän yksilöllisyyttä. Afrikassa on monia kestävyysjuoksun huippunimiä, kuten Etiopian Pamela Jelimo. v Väestönkasvu on kiivasta Afrikassa väestönkasvu on maailman nopeinta, yli 20 miljoonaa henkeä vuodessa. Kuivat aavikot ja tiheät sademetsät ovat lähes asumattomia, viljavat seudut ja suurkaupungit puolestaan ovat ylikansoitettuja. Useimmat maaseudun pienissä kylissä 90 Biologian ja maantiedon polku 6 Monilla vanhoilla tavoilla ja juhlilla on pitkät perinteet. Masait siirtävät tietoa seuraaville sukupolville tanssien, soittaen ja laulaen. asuvat ihmiset saavat elantonsa maataloudesta. Väkimäärä kasvaa nopeasti korkeasta lapsikuolleisuudesta huolimatta. Joissakin Afrikan maissa, kuten Nigerissä ja Somaliassa, perheeseen syntyy keskimäärin seitsemän lasta. Etenkin maaseudulla lapset koetaan tärkeäksi vanhuuden turvaksi. Afrikan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä eli nousevan liki 2 miljardiin. v Koulutus Koululaisten ja koulutuksen määrä Afrikassa on kasvanut huikeasti. Silti varsinkin aikuisväestössä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua. Etenkin naisten koulutus olisi tärkeätä, koska lasten kasvatus on pääosin heidän tehtävänsä. Koulutus antaa naisille paremmat mahdollisuudet huolehtia lapsistaan. Esimerkiksi tieto hygieniasta vähentää perheen sairauksia. Koulutus on myös paras keino hillitä väestönkasvua. v Elinkeinoja Afrikan luonnonvaroja ovat monet kaivannaiset, kuten Libyassa ja Nigeriassa raakaöljy. Kaivostoiminnalla ovat vaurastuneet erityisesti eteläiset valtiot EteläAfrikka ja Botswana. Etelä-Afrikassa on Afrikan kehittynein talous, mihin ovat vaikuttaneet timanttilöydöt sekä maatalouteen soveltuva ilmasto. Paikoin luonnosta kerätään myös lääkekasveja ja kumia. Matkailu on monien alueiden asukkaiden toimeentulolle tärkeää. Kylät saavat tuloja luontomatkailusta, sillä turistit ovat valmiita maksamaan safarista, jolla voi tarkkailla norsuja ja leijonia. Maailmassa on kaikkiaan yli 70 miljoonaa lasta, joilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Heistä suurin osa on tyttöjä. Afrikka 91 v Nälkä ja nälänhätä Kuvan nigerialaisella lapsella on proteiinin puutteesta aiheutuva aliravitsemussairaus kvasiorkor, joka aiheuttaa vatsan turvotusta ja raajojen kuihtumista. Maailmassa ruokaa tuotetaan riittävästi, mutta ei aina oikeissa paikoissa. On tärkeää tukea alueiden omaa ruuantuotantoa, jotta ne selviäisivät luonnonkatastrofeista, kuten kuivuusvuosista. Poikkeustilanteissa voidaan ruokaa yrittää kuljettaa nälänhädästä kärsiville. Ylipaino lisääntyy maailmassa ja myös kehitysmaissa on ylipainoisia ihmisiä. Silti moni kärsii pysyvästi nälästä eli ruokaa ei ole tarpeeksi tai se on yksipuolista. Useissa Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioissa, kuten Angolassa, Sambiassa ja Tansaniassa, nälkäänäkevien osuus on yli kolmannes väestöstä. Neljännes maailman aliravituista asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimuksia Samburu-heimo (Kenia) Koristautumalla viestitään Ihmiset kaikkialla pukeutuvat juhliin hienosti. Afrikassa yleisiä juhlanaiheita ovat lapsen ottaminen yhteisön jäseneksi, aikuistumisjuhlat, häät, hautajaiset sekä satoon, metsästykseen ja vuodenaikojen (sade/kuivakausi) vaihteluun liittyvät juhlat. Iholle tehdyillä koristemaalauksilla ja naamioilla halutaan yleensä viestittää jotakin. Oman ja usein lähiheimojenkin jäsenet ymmärtävät nämä viestit. ¶ ¶ 92 Suunnittele oma kasvomaalaus, jolla haluat kertoa jotakin. Pohdi, mihin tilanteeseen ja kenelle kasvomaalaus tulisi. Tee ”sanakirja”, joka selittää kuvioiden merkitystä. Himba-heimo (Namibia) Biologian ja maantiedon polku 6 Mursi-heimo (Etiopia) Tehtäviä 1. Miksi väentiheys vaihtelee eri puolilla Afrikkaa? 2. Miksi naisten koulutus on avainasemassa, kun yritetään parantaa hyvinvointia? 3. Missä valtiossa on Afrikan kehittynein talous? 4. Tutki valtioliitteestä, mitkä viisi valtiota ovat väkiluvultaan Afrikan suurimmat. Arvioi tai laske valtioliitteen tietojen perusteella, missä näistä valtioista on suurin väentiheys (as/km2). 5. Tutki sivun 114 karttaa maailman väentiheydestä. Missä päin Afrikkaa ovat suurimmat väestökeskittymät? 6. Tutki oheista taulukkoa koko maailman ja Afrikan väkiluvun kasvusta. Piirrä vihkoosi kaavio, jossa pystyakselilla on väkiluku (9 miljardiin = 9 000 miljoonaan asti) ja vaaka-akselilla taulukon vuosiluvut. Tee piirtämääsi kaavioon eriväriset viivadiagrammit maailman ja Afrikan väkiluvun muutoksesta. a) Vertaile tekemiesi käyrien muotoja vuosien 1750–2000 välillä. Kummassa on suurempi väestönkasvunopeus: koko maailmassa vai Afrikassa? b) Tutki väestön kehitystä 2000-luvulta 2050-luvun ennusteisiin. Kummassa ennustetaan jyrkempää väestönlisäystä: koko maailmassa vai Afrikassa? Vuosi 1750 Maailma 0,791 Afrikka 0,106 1850 1, 262 0,111 1950 2, 518 0,221 2000 6, 071 0,796 2010 6,830 0,984 2050 8,919 1,803 7. Ota selvää jostakin Afrikan heimosta. Kirjoita lyhyt kuvaus vihkoosi. 8. Mitkä asiat ovat mielestäsi kaikkein tärkeimpiä toisen kulttuurin kuvaamisessa? 93 19 Vaurautta ja köyhyyttä samalla pituuspiirillä v Erilaista elämää samalla kellonlyömällä Maapallolla samalla pituuspiirillä olevien alueiden olosuhteet voivat poiketa toisistaan voimakkaasti. Suomi, Sudan ja Etelä-Afrikka sijaitsevat samalla pituuspiirillä 25° E. Näissä kaikissa kolmessa valtiossa on käytössä sama kellonaika. Etelä-Afrikan väestöstä noin kymmenesosa on valkoihoisia, pääosin brittien jälkeläisiä. 94 Biologian ja maantiedon polku 6 v Suomi – järvien maa Suomessa on neljä vuodenaikaa, ja pohjoisesta sijainnista johtuen kasvukausi on melko lyhyt. Viljely on vaikeaa, mutta toisaalta tuhohyönteisiä ja tauteja on vähän. PohjoisSuomi sijaitsee napapiirillä, joka on yöttömän yön ja kaamoksen raja. Suomalaisten korkeaan elintasoon on vaikuttanut havumetsien ”vihreä kulta”, joka on mahdollistanut tuottavan metsäteollisuuden. Harvaan asutussa Suomessa on 5,3 miljoonaa asukasta. Maamme on tunnettu hyvästä koulutuksesta, arkkitehtuurista, musiikista, saunasta, urheilijoista ja joulupukista. Suomalaiset voivat olla kiitollisia puhtaasta luonnosta, liki 200 000 järvestä, laajoista metsistä ja lukuisista soista sekä näiden antimista. Maailmalla tunnetuin yritys on tietoliikenneyhtiö Nokia. v Sudan – heimokulttuurien kirjoa Pohjois-Afrikassa sijaitseva Sudan on Afrikan suurin valtio, yli seitsemän kertaa Suomen kokoinen. Maan eteläosat ovat sademetsää ja pohjoisosat aavikkoa. Nykyinen 41-miljoonainen väestö kaksinkertaistuu ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluessa. Virallinen kieli on arabia. Maan väestöstä 70 % on islaminuskoisia ja neljännes luonnonuskontoja harjoittavia. Kolmanneksella asukkaista ei ole puhdasta vettä, mikä vaikuttaa sairastuvuuteen. Joinakin vuosina kuivuus on aiheuttanut Sudanissa nälänhädän. Sudanilaisista vain 60 % osaa lukea, ja koulun aloittaa alle puolet lapsista. Ihmisten tulot ovat hyvin alhaiset ja moni elää köyhyydessä. Sudanissa ja erityisesti sen länsiosissa Darfurissa on kahakoita ja sotia. Kansanperinteet ovat valtiossa rikkaat, ja Sudanissa puhutaan 145 kieltä ja heimoja on liki 600. Sudanilaisen koraanikoulun oppilaita. Afrikka 95 v Etelä-Afrikka – kultaa ja kulkuyhteyksiä Pinta-alaltaan neljä kertaa Suomen kokoisessa Etelä-Afrikan valtiossa asuu 49 miljoonaa asukasta. Etelä-Afrikassa puhutaan useita kieliä, joista yleisimmät ovat zulu ja englanti. Valtaosa väestöstä on kristittyjä. Verrattuna moniin muihin Afrikan maihin ilmasto on maataloudelle suotuisaa. Vaikka sisämaassa on puoliaavikkoa, rannikolla voidaan kasvattaa viljakasveja, sokeriruokoa, sitrushedelmiä ja viiniköynnöksiä. Etelä-Afrikka oli aiemmin Ison-Britannian siirtomaa, mutta nykyisin brittien omis- Etelä-Afrikassa välimerenkasvillisuuden alueella on paljon viinitarhoja. tuksessa olleita maita palautetaan alkuperäisväestölle. Etelä-Afrikka on Afrikan vaurain valtio. Tärkein talouteen vaikuttava tekijä on kaivosteollisuus, jonka tuotteita ovat esimerkiksi timantit ja öljy. Viime aikoina turismi on nostanut Etelä- Afrikan elintasoa voimakkaasti. Tutkimuksia Pituuspiirin 25° E valtiot ¶ ¶ ¶ Tarkastele edellisen aukeaman kartasta pituuspiirillä 25° E sijaitsevia valtioita. Tee vihkoosi mallin mukainen koko sivun taulukko, johon kirjaat valtioiden nimet pohjoisesta etelään. Kerää taulukkoon tietoja pituuspiirin valtioista. Tutkimusta varten tarvitset internetin tai kirjoja maailman eri valtioista. Voit kirjata myös muita asioita, kuten väentiheys, elinkeinot, luonnonvarat ja maataloustuotteet. VALTIO Maanosa Pääkaupunki Norja 96 Biologian ja maantiedon polku 6 Pinta-ala Asukasluku Lämpövyöhyke Kasvillisuusvyöhyke Nähtävyyksiä Tehtäviä 1. Mistä Suomi tunnetaan? 2. Mistä Sudan tunnetaan? 3. Mistä Etelä-Afrikka tunnetaan? 4. Tutki alla olevaa taulukkoa ja vastaa kysymyksiin a–d. a) Missä taulukon valtiossa asukkaiden keskimääräinen elinikä on lyhyin? b) Kuinka monta kertaa enemmän Suomessa on autoja kuin on Sudanissa tai Etelä-Afrikassa? Mitä tämä voisi kertoa valtioista? Onko autojen Sudanilainen mies ostoksilla basaarissa. suurempi määrä mielestäsi hyvä vai huono asia? Perustele. c) Vertaa b-kohdan tapaan internetin käyttäjiä. d) Vertaa alle 15-vuotiaiden määrää Sudanissa ja Suomessa. Miten lasten lukumäärä vaikuttaa valtioiden väestön määrään tulevaisuudessa? HIV/AIDS Väkiluku Elinajanodote (miljoonaa) (vuotta) (milj. sairastunutta) Suomi 5,3 78,8 1 900 Sudan 41 50,3 EteläAfrikka 49 42,4 Lukutaitoisia Alle 15-vuotiaita Autoja Internetin käyttäjiä (% väestöstä) (per 1000 asukasta) 100 16,5 485 68 350 000 61 41 1 10 5 500 000 88 29 103 8,5 (% väestöstä) (% väestöstä) Tilastotietoja Suomesta, Sudanista ja Etelä-Afrikasta (Tilastokeskus) 5. Selitä, miksi samalla pituuspiirillä on yleensä käytössä sama kellonaika. 97 20 Kehitysmaiden köyhyys – kaikkien asia v Köyhyyden syitä Afrikassa Eri maanosien köyhyydellä on osittain samoja syitä, kuten heikko koulutustaso ja raaka-aineiden jalostuksen puute. Afrikan luonto tarjoaa paljon rikkauksia, mutta vain harva afrikkalainen hyötyy niistä. Tulot menevät vauraampiin teollisuusmaihin, joissa raaka-aineet jalostetaan. Jalostetusta tuotteesta saa paremman hinnan kuin pelkän raaka-aineen, kuten kumin tai raakapuun, myynnistä. Joskus köyhyyden syynä ovat sairaudet. Maailman tartuntataudeista 25 % on Afrikassa, mutta lääkäreistä ja hoitajista alle 2 %. Aids on laajasti levinnyt eteläisessä Afrikassa, ja se on tuonut mukanaan monia ongelmia, kuten suuren joukon orpoja lapsia. Myös heikko koulutustaso aiheuttaa köyhyyttä. Yksi syy köyhyyteen ovat sodat, joita on ollut jatkuvasti eri puolilla Afrikkaa. Samassa valtiossa on usein monta kansallisuutta, mistä syntyy ristiriitoja, jotka saattavat syttyä kahakoiksi, jopa sodiksi. Sotien syitä on monia, ja jopa pula puhtaasta juomavedestä aiheuttaa sotia. 98 Biologian ja maantiedon polku 6 Maailmassa on noin 10 miljoonaa pakolaista. Vielä suurempi joukko ihmisiä elää pakolaisena omassa maassaan. 90 % pakolaisista elää leireillä, joista valtaosa on Afrikassa. YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteet vuoteen 2015 1. 2. 3. 4. 5. 6. Lapset leikkivät entisellä sota-alueella Angolassa. v Kehitysyhteistyö Monet kehitysmaiden asukkaat niin Aasiassa, Afrikassa kuin Latinalaisessa Amerikassa ovat äärimmäisen köyhiä. Hyvin toimeentulevien maiden ja yksityisten ihmisten tulisi auttaa heikosti toimeentulevia. Yksi auttamisen muoto on kehitysapu, joka on tiedon, taidon tai pääoman jakamista. Tavoitteena on alueen elintason pysyvä paraneminen. Kehitysapua on myös avustus luonnonkatastrofialueella tai sota-alueella. Parhaita keinoja ovat koulutuksen sekä alueen oman elinkeinotoiminnan, esimerkiksi viljelyn tai kaupankäynnin, tukeminen. Parhaimmillaan tämä on aitoa kumppanuutta, josta hyötyvät antaja sekä saaja. Tällöin puhutaan kehitysyhteistyöstä. Suomalaisten maksamista veroista pieni osa (alle 0,5 %) menee kehitysyhteistyöhön. Jokainen voi myös henkilökohtaisesti auttaa, esimerkiksi osallistumalla keräyksiin tai järjestötyöhön. On tärkeätä pohtia, millaisia tuotteita ostamme tai missä ja miten matkailemme. Muiden kulttuurien tunteminen on olennainen osa kehitysyhteistyötä. Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ulottaa peruskoulutus kaikille Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa Vähentää lapsikuolleisuutta Parantaa odottavien äitien terveyttä Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7. Tukea ympäristön kestävää kehitystä (luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen, puhtaan juomaveden saatavuus, slummiasukkaiden elämänlaadun parantaminen) 8. Luoda maailmanlaajuinen kumppanuus kehitykseen (erityisesti kaupankäynnissä) v Tavoitteena turvallinen elämä Yhdistyneet kansakunnat eli YK on perustettu edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. YK on kirjannut vuosituhatjulistuksen, jonka tavoitteena on parempi maailma. Myös Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Ne muodostavat Suomen kehitysyhteistyön perustan. Rahan lahjoittamisen sijaan voi lahjoittaa myös aikaa esimerkiksi ilmoittautumalla lipaskerääjäksi. Afrikka 99 Tutkimuksia Reilua lähikauppaa? ¶ ¶ ¶ Selvitä Reilun kaupan periaate lukemalla alla oleva tietolaatikko. Käy lähikaupassasi ja kirjaa ylös, mitä erilaisia Reilun kaupan tuotteita löydät. Voit pyytää myös myyjää avuksesi, ja muutenkin on kohteliasta kertoa, että teet koulutehtävää kaupassa. Kirjaa ylös tuotteen nimike, valmistusmaa, pakkauskoko ja hinta. Kirjaa vihkoosi myös vastaavan tavallisen tuotteen hinta. Onko hinnoissa eroja? Tehkää luokassa yhteinen lista löytämistänne tuotteista. Reilu kauppa – oikeudenmukaista kaupankäyntiä Reilun kaupan tuotteet ovat erikseen merkittyjä tuotteita, joita valvotaan tarkasti. Suomen kaupoista löytyy noin 900 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Järjestelmällä parannetaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotannon periaatteet ovat: – – – – – 100 Kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Osa Reilun kaupan tuotosta käytetään elinolojen parantamiseen. Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. Biologian ja maantiedon polku 6 Tehtäviä 1. Luettele syitä Afrikan maiden köyhyyteen. 2. Mitä on kehitysapu? 3. Mitä tarkoittaa kehitysyhteistyö? 4. Mitkä ovat mielestäsi YK:n vuosituhatjulistuksen kaksi tärkeintä tavoitetta? Uskotko, että ne toteutuvat vuoteen 2015 mennessä? 5. Oletko osallistunut johonkin kehitysapuprojektiin tai köyhien maiden hyväksi tehtyyn työhön? Miten? 6. Mitä Reilun kaupan tuotteita olet käyttänyt? 7. Tutustu johonkin kehitysyhteistyöprojektiin ja tee siitä lyhyt selostus vihkoosi. Kehitysyhteistyön avulla suomalaiset ovat rakentaneet kaivoja esimerkiksi Keniaan. Kaivo auttaa koko yhteisön elämää, kun vedenhaku helpottuu. 101
© Copyright 2024