AFrikAn AikA JA AJAnlAsku
Afrikkalainen elämänrytmi on usein eurooppalaiselle ihmiselle vieras. kyse on siitä, että useiden afrikkalaisten kulttuurien aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta. Afrikkalaisesta aikakäsityksestä puhuminen on hankalaa, sillä ei ole olemassa yhtä
yhtenäistä afrikkalaista aikakäsitystä. Afrikka on huomattavasti suurempi maantieteellinen alue kuin eurooppa ja alueen eri kulttuurit poikkeavat toisistaan paljon.
Perinteinen aFrikkalainen
aikakÄsitYs
Perinteinen afrikkalainen aikakäsitys kuvataan usein
luonteeltaan sykliseksi ajaksi, jossa vuodenkierrot
seuraavat toisiaan. Vuosi onkin tärkeä aikayksikkö
kaikille maatalousyhteiskunnille, sillä se on myös
viljelykausi. Muita tärkeitä syklejä ovat esimerkiksi
kuunvaiheet, karjan ja laiduneläinten vuosittaiset
vaellukset, päivä ja yö sekä markkinapäivien kierto.
Huolimatta elämää rytmittävistä sykleistä samojen tapahtumien ei uskota toistuvan uudestaan
ja uudestaan. Pikemmin kuin syklistä afrikkalainen aika on samanaikaista. Nykyhetki, tulevaisuus
ja menneisyys ovat läsnä koko ajan, sillä sekä tulevaisuudella että menneisyydellä on merkitystä
vain suhteessa nykyhetkeen. Voidaan ajatella, että
tulevaisuus on ikään kuin peili menneisyydelle. Tapahtumat jatkuvat tulevaisuudessa, koska ne ovat
tehneet niin menneisyydessä. Menneisyyden ja
tulevaisuuden samanaikaisuus nykyhetken kanssa
mahdollistaa monissa afrikkalaisissa uskonnoissa
keskeisen ennustamisen sekä esi-isien ja myyttisten
hahmojen esiintymisen erilaisissa rituaaleissa.
Afrikkalaista aikakäsitystä on myös kuvattu
kaksijakoiseksi. Se sisältää luonnollisen ajan, joka
1
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo
liittyy vuoden kiertoon ja maatalouden tai karjanhoidon sykleihin, sekä sosiaalisen ajan, joka liittyy
ihmisen elämään erilaisten siirtymäriittien kautta.
Siirtymäriiteistä voit lukea osiosta Ajan filosofiaa, Aikakaudet ja ikäkaudet.
Aika on tapahtumia
Perinteisen afrikkalaisessa aikakäsityksessä erityisin
piirre on sen konkreettisuus. Aika mielletään tapahtumien kestoina ja keskinäisinä suhteina toisin kuin
länsimaissa, joissa aikakäsitys on varsinkin mekaanisen kellon keksimisen myötä alkanut perustua
numeroihin. Siinä missä me aikataulutamme elämäämme kalenterin ja kellon avulla, on Afrikassa
perinteisesti seurattu kuunvaiheita ja muita konkreettisia ajan määreitä. Jokin tapahtuma voi kestää
yhtä kauan kuin ruuan kypsyminen. Näin on Suomessakin ennen seurattu aikaa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että länsimainen
aikakäsitys vaikuttaa jatkuvasti afrikkalaiseen ja
varsinkin kaupungeissa eletään kellon ja kalenterin
rytmittämää elämää.
Afrikkalaisten kirjoituksettomien yhteiskuntien ajanlasku on poikennut huomattavasti
Lähi-Idän, Euroopan tai Aasian kirjallisista yhteiskunnista. Aikaa ei ole perinteisesti laskettu vuosissa vaan tapahtumissa, sillä kalentereita ja kirjallista
ajanlaskua ei ollut. Vaikka tapahtumista ei ole ollut
kirjallisia muistiinpanoja, suullinen perinne ulottunut hyvinkin kauas. Heimon historiassa voidaan
luetella jopa 20 hallitsijan hallituskaudet ja niiden
tapahtumat. Ihmiset saattavat tietää nimeltä jopa
kuusi sukupolvea omia esivanhempiaan. Kuinkakohan moni suomalainen tuntee omat juurensa
yhtä hyvin?
Aika liikkuu kohti menneisyyttä
Toinen perinteiselle afrikkalaiselle aikakäsitykselle
tyypillinen piirre on suuntautuminen menneisyyteen. Monissa afrikkalaisissa kielissä kuten esimerkiksi kikujussa voi tulevaisuudesta puhua vain
hyvin rajoitetusti. Tulevaisuuten liittyviä verbien
aikamuotoja on vähän, kun taas menneisyyteen
liittyviä on useita. Tämä ei kuitenkaan estä tulevaisuudesta puhumista tai sen suunnittelua.
On sanottu, että afrikkalaisessa aikakäsityksessä menneisyys on todellisempaa ja konkreettisempaa kuin tulevaisuus. Tämä johtuu siitä, että
2
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo
aika abstraktissa mielessä, minuutteina ja sekunteina, ei ole merkityksellistä. Vasta tapahtumat antavat ajalle sisällön. Koska tulevaisuus ei ole vielä
tapahtunut, se on merkityksetöntä. Konkreettista
merkitystä ihmisen elämässä on vain sellaisilla tulevaisuuden tapahtumilla, jotka ovat jo jollain lailla
alkaneet. Esimerkiksi kylvetyn sadon korjuu ja siitetyn lapsen syntymä ovat merkittäviä.
Jorubojen ajanlasku
Jorubat asuvat pääsääntöisesti Nigerian lounaisosassa, ja he ovat maan suurin etninen ryhmä.
Joruboita asuu myös Beninissä, Togossa ja Sierra
Leonessa sekä orjakaupan seurauksena Latinalaisessa Amerikassa.
Joruboilla on länsimaisen kalenterin lisäksi
käytössään nykyään oma kalenteri, joka ammentaa
heimon perinteistä. Joruba-kalenterissa viikon pituus on neljä päivää, jotka ovat omistettu neljälle
jorubamytologian jumalalle, Shangolle, Ogunille,
Obtalalle ja Orunmilalle. Kuukaudessa on seitsemän viikkoa ja vuodessa kaksitoista kuukautta. Kalenterin uusivuosi on 3. kesäkuuta
Kalenteri ei todennäköisesti ole kovin vanha. Se on syntynyt Amerikassa elävien jorubojen
jälkeläisten tarpeesta korostaa omia juuriaan ja
identiteettiään. Nelipäiväisellä viikolla on tosin
pidemmät perinteet, sillä se pohjoutuu jorubojen
luomismyyttiin ja rytmittää jumalille suoritettavia
viikoittaisia palveluksia.
Jorubojen vuotuisjuhlat
Vuotta rytmittävät vuodenaikojen lisäksi vuotuiset juhlat. Länsi-Afrikassa jorubojen asuinalueilla
vuodenaikoja on kaksi: kuivakausi ja sadekausi.
Sadekausi kestää suurin piirtein huhtikuusta lokakuuhun. Useimmat jorubojen jumalille omistetut
vuotuiset juhlat sijoittuvat sadonkorjuuseen ja sitä
seuraavaan aikaan, noin kolmen kuukauden ajanjaksolle kesäkuusta elokuuhun. Siihen aikaan ruokavarastot ovat suurimmillaan, joten ruokaa riittää
juhlissa niin ihmisille kuin jumalillekin. Myös muiden länsiafrikkalaisten heimojen tärkeimmät juhlat
vietetään useimmiten sadonkorjuun aikoihin.
Toinen tärkeä juhlasesonki on kylvöjen
aikaan. Silloin esi-isiltä ja jumalilta pyydetään
menestystä tulevalle satokaudelle. Esimerkiksi
3
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo
igbo-kansan perinteiset naamiojuhlat, mmanwut,
sijoittuvat kylvökauden alkuun ja sadonkorjuuseen.
Jorubojen vuotuinen juhlakalenteri ei ole
kiinteä, vaan juhlat vaihtelevat kylästä kylään. Esimerkiksi sadonkorjuujuhlalla on jorubojenkin keskuudessa monta eri nimeä ja jokaisen kylän juhliin
liittyy omia tapoja ja perinteitä.
Egungun
Egungun on jorubojen tärkein vuotuinen juhla.
Se liittyy sadonkorjuuseen, vuoden vaihtumiseen
ja esi-isiin. Juhlaa vietetään touko-kesäkuussa. Sadonkorjuuta ei saa aloittaa ennen egungun-juhlaa,
ja ensimmäinen korjattu sato uhrataan esi-isille ja
jumalille tulevan vuoden menestyksen takaamiseksi. Egungun on myös salaseura, jonka jäsenet esiintyvät ja tanssivat naamioasuisina egungun-juhlassa
ja muissa vuosittaisissa juhlissa sekä hautajaisissa.
Egungun-juhla kestää kaksi viikkoa ja se huipentuu rituaaliin, jossa miestanssijat pukevat naamioasut ylleen ja vaipuvat tanssin ja rummutuksen
avulla transsiin. Transsin aikana esi-isän henki ottaa tanssijan valtaansa. Rituaalissa esi-isien henget esittävät vuoden aikana tapahtuneita asioita ja
punnitsevat yhteisön jäsenten eettisiä ja moraalisia
käytöstapoja. Lopuksi henget antavat varoituksia ja
neuvoja tulevaa vuotta varten.
Tanssija egungun-puvussa.
Helinä Rautavaaran museo
4
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo
Egungun-rituaalit ovat hyvä esimerkki esiisien merkityksestä afrikkalaisissa yhteisöissä. Joruboille esi-isät eivät suinkaan ole vain kuolleita
sukulaisia, vaan heillä on edelleen aktiivinen rooli
yhteisöjen jokapäiväisessä elämässä. Naamiojuhlien tehtävänä on muistuttaa siitä, että ihmisten
hyvinvointi edellyttää menneiden sukupolvien
kunnioittamista.
Monet afrikkalaiset juhlat ovat kulkeutuneet orjakaupan takia Latinalaiseen Amerikkaan.
Tämä egungun-puku on kuvattu Bahiassa, Brasiliassa.
Helinä Rautavaaran museo.
5
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo
Saderituaalit
Sateen merkitys sadolle on kaikkialla maailmassa
tärkeä. Erityisesti Afrikan kuivilla alueilla sade ja
sadon onnistuminen pyritään varmistamaan erilaisilla rituaaleilla. Nämä rituaalit eivät välttämättä
ole jokavuotisia. Saderituaalit ovat hätätapauksessa
suoritettuja riittejä. Ne eivät ole luonteeltaan juhlia, kuten vaikkapa Suomessa vietetyt vakkajuhlat,
joilla pyrittiin varmistamaan tulevan sadon runsaus. Saderituaalit liittyvät läheisesti vuodenkiertoon,
sillä niihin turvaudutaan, jos sade ei saavu ajallaan.
Jorubojen asuinaluilla Länsi-Afrikassa sateet
saapuvat yleensä maalis-huhtikuun aikana. Jos ne
viivästyvät, vaaditaan erityisiä toimia. Aluksi kylän
päällikkö kysyy neuvoja ennustajalta. Jos ennustuksessa näkyy sadetta, jatketaan kärsivällisesti odottamista, mutta jos ei, suoritetaan sateentekorituaali.
Gelede
Naisen hedelmällisyyttä juhlistavaa gelede-juhlaa
vietetään jorubojen keskuudessa sadekauden alkaessa. Juhlassa lepytellään esiäitejä ja yhteisön
vanhimpia naisia, joilla on elämän tuottamisen voima. Naisten hedelmällisyys halutaan juhlan avulla
suunnata yhteisön hyväksi, jotta sitä ei käytettäisi
noituuden välineenä.
Gelede-juhlassa tanssijat käyttävät erityisiä
gelede-naamioita, joita pidetään pään päällä tanssiasun kanssa. Gelede-naamio muistuttaa patsasta ja
se kuvaa imettävää äitihahmoa.
Naiseuden merkitys elämää luovana voimana
näkyy myös baga-kansan nimba-naamioissa, jotka
esittävät tyyliteltyä nais- tai äitihahmoa. Nimbanaamiot esiintyvät vuotuisjuhlissa, joita vietetään
peltojen hedelmällisyyden lisäämiseksi, sekä erityisesti häissä. Geleden ja Nimban kaltaisia juhlia on
myös muilla Länsi-Afrikan kansoilla.
6
Gelede-patsas kuvastaa naisen hedelmällisyyttä.
Helinä Rautavaaran museo
Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen
© Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo