Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja - Suomalais
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 R 2013 Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja Jukka Jalonen: Venäläiskiekkoilijat vaativat jämäkkyyttä Volgograd jalkapallokisojen avulla tietoisuuteen Venäjän markkinoilla: HUR, Euromed, Onninen ja HH-Kuriiri SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 • 2013 5 6 8 12 Toimitusjohtajan tervehdys Poimintoja Vieraana Jukka Jalonen Johtajan rekrytoiminen Venäjälle Talous 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 22 24 26 28 HUR Venäjän kuntoutusmarkkinoilla Euromed – pietarilainen lääkärikeskus Onninen Venäjällä kuin kotonaan HH-Kuriiri sukkuloi rajan yli Mahdollisuuksia 20 Terveet elämäntavat ovat pinnalla Venäjällä 30Bisnesuutisia 34 Volgograd pyrkii yleiseen tietoisuuteen 36 Jasper Pääkkönen kalastaa Kuolassa Laki ja tulli 40 Juristin palsta: Siviililain kokonaisuudistus etenee 42Lakiuutisia 43 Tulliuutisia 18 39 44 Tapakulttuuria Gallup: Mieleenpainuvin lahjakokemus Venäjällä Kolumni: Kuntosalihavaintoja Moskovasta Venäjä on lahjojen maa SVKK:ssa tapahtuu 46 Kilpailukyky Venäjän-kaupassa -paneeli 47 Jäsentilaisuus Novitalla 48 Visiona Venäjä -seminaari 2 PÄÄTOIMITTAJALTA Eläköön optimistit! VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2014 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys – SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Maarit Roiha, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Maarit Roiha Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 [email protected] Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti [email protected] Paino Forssa Print Kannattaako Venäjälle lähteä ollenkaan, kun lehdetkin kirjoittelevat, että vienti ei vedä odotusten mukaisesti ja riskejäkin on. Onko tärkein kauppakumppanimme nyt pettänyt meidät? Ovat pahukset päästäneet taloutensa siihen jamaan, että omat talousgurutkin kurtistelevat kulmiaan. Ovatko SVKK:n ja muiden Venäjä-asiantuntijoiden puheet isoista mahdollisuuksista vain ylioptimistista sanahelinää? No, kannattaa lähteä, ja ei ole pettänyt, ja jos ei ole optimistisia odotuksia, ei ole bisnestäkään. Optimismia bisneksessä voisi nimittää myös näkemykseksi ja kyvyksi tunnistaa mahdollisuuksia ja rohkeudeksi hyödyntää niitä. Ja tarkkaan ottaen Venäjän talous on sittenkin jatkanut kasvukäyrällä – talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin mukaan kasvu on 1,4 % tammi-lokakuussa. Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola kertoo lehdessämme (s. 14), että kasvua pitävät yllä erityisesti kulutusvetoiset toimialat. BKT:n kasvun kannalta isoimmat ongelmat ovat pesiytyneet investointeihin perustuville toimialoille. Olemme pitkin vuotta nostaneet lehdessämme esiin Venäjän nousevia trendejä. Viime aikoina olemme erityisesti pitäneet meteliä kuluttajapuolen kasvavista tarpeista, joihin markkinoiden tarjonta ei lähestulkoonkaan pysty vastaamaan. Venäjällä sana kiersi tehokkaasti jo ennen sähköisen sosiaalisen median räjähdysmäistä kasvua. Nyt asiat ja ilmiöt muuttuvat tarpeiksi hetkessä. Kysymys on siinä, onko meillä oikeanlaisia tuotteita ja palveluita, ja jos on, niin osaammeko me paketoida ne ostettavaan muotoon, myydä ja markkinoida? Tässä lehdessä tarkastelemme eri näkökulmista terveys ja hyvinvointi -teemaa. Puhumme hieman myös johtamisesta. Aiheeseen meitä johdattelee jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen, joka on vuoden verran valmentanut KHL-liigan SKA Pietari -joukkuetta. Terveydenhuolto ja terveet elämäntavat puhuttavat Venäjällä. Terveysturisteja olisi sieltä tulossa Suomeenkin. Venäjän terveyssektorilla on tilaa uusille toimintatavoille, tuotteille ja palveluille. Lehdessämme kerromme kokkolalaisesta HUR Oy:stä (s. 22), joka valmistaa kuntosali- ja kuntoutuslaitteita. Venäjältä yhtiö on saanut jalansijan erityisesti senioripuolen kuntoutuslaitteiden toimittajana. HUR toimittaa modernia tekniikkaa myös kuntosaleihin. Puhdas luonto, kalaisat vedet ja toimivat vapaa-ajan palvelut houkuttelevat venäläisiä matkailijoita Suomeen. Venäläiset arvostavat palvelua ja mielekästä tekemistä, mutta vastaako tarjontamme laatu, määrä ja monipuolisuus kysyntään? Aktiivinen kalastusharrastaja, elokuvanäyttelijänä tunnettu Jasper Pääkkönen pohtii lehdessämme (s. 36) muun muassa, miten Suomi voisi paremmin hyödyntää kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Arvoisat lukijat, mielipiteenne ovat meille arvokasta tietoa, jonka perusteella kehitämme jäsentiedotustamme vastaamaan entistä paremmin odotuksianne. Teemme lukijatyytyväisyyskyselyn joulukuun aikana, joten tarkkailkaa postianne. Kyselylomake löytyy myös nettisivuiltamme. Toivotan valoisia vuodenvaihteen tunnelmia, terveyttä ja bisnesiloa! Pirjo Peltola päätoimittaja ISSN 1797-9110 Etukannen kuva Shutterstock 3 Дома в России Kotona Venäjällä Turvallisuus ja muuttuva toimintaympäristö ovat haasteita yrityksille, jotka laajentavat toimintaansa Venäjälle. Helpointa on valita kumppani, jonka kanssa pääsee alkuun nopeasti. Itella Logistiikka on asiantunteva ja luotettava kumppani, joka tehostaa logistiikkaa ja varmistaa laadun – myös Venäjällä. Itella Logistics Moskova | Pietari 4 | Donin Rostov | Novorossiysk | Samara | Novosibirsk | Jekaterinburg | Vladivostok ToimitusjohtaJAn tervehdys Sillä on sittenkin väliä! A ika ajoin lukee lehdistä ja kuulee sanottavan, että Venäjällä ei suomalaisuudella ja Suomi-brändillä ole niin suurta väliä. Tuotteita ei myydä Made in Finland -argumentilla eivätkä suomalaiset tuotteet ja palvelut kiri muunmaalaisten edelle sinivalkoisen lipun avulla. Totuus ei ole ihan näin yksinkertainen. Olin juuri kuuntelemassa kolmen suomalaisyrityksen menestystarinaa Venäjällä. Menestyksen takana olivat luonnollisesti aktiivinen ja kova työ, johdon sitoutuminen, markkinatuntemus, tietty riskialttius ja muut perinteiset onnistumisreseptin ainekset. Kaikille oli kuitenkin yhteistä se, että he painottivat menestyksessään tuotteiden, palveluiden ja yritysten suomalaisuutta. Mitä he tarkoittivat suomalaisuudella? Ensisijaisesti suomalaisuus on imagotekijä. Imagon muodostaa erityisesti luotettavuus – pidämme sanamme, teemme niin kuin olemme luvanneet, tuotamme sellaista laatua kuin olemme luvanneet, emme liioittele myyntipuheissamme (vaikka toisaalta Venäjällä ei pidä panna kynttiläänsä vakan alle), toimitamme palvelut ja tavarat sovitussa ajassa ja muutenkin toimimme vakaasti ja jämerästi. Imagoon kuuluu myös korkea laatu: teemme hyvin ja viimeistellysti sen minkä teemme, käytämme korkealaatuisia raakaaineita ja materiaaleja emmekä vaihda niitä halvempiin tai peräti väärennöksiin, tuotamme samaa laatua niin maanantaina kuin perjantainakin ja pidämme kiinni standardeista. Näiden kahden alle voi kirjata hyvin monta erilaista tekijää, joiden ansiosta suomalaisuus koetaan vakaana ja varmana alati epävarmemmassa maailmassa. Suomalaisuus on kallio keskellä virranpyörrettä. Ei pidä vähätellä myöskään suomalaisuutta kansallisuutena. Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on lähes ainoa hyvä kaveri ja ystävä, jonka kanssa Venäjällä ei ole talous- ym. poliittisia kärhämiä. Venäläiset jakavat ihmiset kahteen leiriin: nashi ja drugie, eli meikäläiset ja teikäläiset. Meikäläiset ovat lähipiiri, johon suomalaiset kuuluvat. Tämä goodwill antaa etulyöntiaseman aika monta kertaa. Team Finland on vastikään lanseerattu toimintamalli, jossa eri ministeriöt, ulkomaan edustustot ja kansainvälisen kaupan organisaatiot yhteisvoimin lyövät rumpua Suomen paremmaksi näkymiseksi ulkomailla. Team Finland on kuitenkin enemmän: se on imago, jolla suomalaisyritykset voivat edistää omaa vientiään, Venäjälle ja muihin maihin. Muihin maihin verrattuna suomalaisuudella ja Team Finland -brändillä on Venäjällä kuitenkin erittäin hyvä kaiku ja siitä saa käytännön hyötyä yksittäisten yritysten, tuotteiden ja palveluitten vienninedistämiseksi. SVKK kuuluu Team Finland -joukon ydintoimijoihin. Siinä roolissa olemme lipunkantajina suomalaisyrityksille ensi vuonnakin. Toivotan kaikille jäsenillemme erittäin rentouttavaa vuodenvaihdetta ja todella kiireistä vuotta 2014! Mirja Tiri toimitusjohtaja 5 POIMINTOJA Venäjän keltaiset sivut nettiin Kuva Dauria M Venäjältä ensimmäinen yksityinen satelliitti V enäjän ensimmäinen yksityisrahoitteinen satelliitti lähetetään maata kiertävälle radalle helmikuussa. Satelliitin on rakentanut venäläinen Dauria Aerospace. Hankkeessa on mukana myös korealainen Samsung. Satelliitin toimittaa avaruuteen Sojuz-kantoraketti. DX-1-nimisellä satelliitilla testataan pienikokoisten ja edullisten satelliittien käyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen palvelu valtamerilaivojen navigointitietojen välittämiseen. Dauria aikoo perustaa satelliittien komentokeskuksen Skolkovoon. Yhtiön taustalta löytyy entinen Tehnosila-elektroniikkaketjun omistaja Mihail Kokoritš. Ferra.ru Perinteisten Keltaisten sivujen interaktiivisen version takana ovat ruotsalaisyrittäjät Mathias Eklöf ja Joakim Grönvall. Yell.ru-sivusto antaa tietoa mitä erilaisimpien venäläisyritysten tarjoamista palveluista. Samalla konseptilla toimiva yelp.com-palvelu on maailmalla supersuosittu. Yelp.fi löytyy myös Suomesta. Venäläiskuluttajan yell.ru-sivustosta saama lisäarvo piilee tuotteita ja palveluja jo testanneiden jättämissä arvioissa. Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kertoa saitilla käyttäjäkokemuksistaan. Rankkauksiin voi liittää myös kuvia. Sivustolta löytyy yrityksiä joka lähtöön. Shoppailu, terveys sekä kahvilat ja ravintolat vetävät eniten kävijöitä. Palvelun kuukausittaiset käyttäjämäärät ovat nousseet jo kahteen ja puoleen miljoonaan uniikkiin kävijään. Ruotsalaisten tavoitteena on rikkoa kymmenen miljoonan uniikin raja ensi vuonna. Sivuston tuotto kertyy paikallisille pk-yrityksille myytävistä mainos- ja markkinointipaketeista. Moskovan parkkimaksualue Sadovajalle saakka M oskovan ydinkeskustan maksullinen pysäköintivyöhyke laajenee. Alueeseen liitetään jouluun mennessä koko Puutarhakehän (Sadovoje koltso) rajoittama alue. Pysäköintimaksu on Bulevardikehän (Bulvarnoje koltso) sisäpuolella jatkossa 80 ruplaa tunnilta ja ulompana Puutarhakehälle saakka 60 ruplaa tunnilta. Kuukausimaksu on sisemmällä alueella 16 000 ruplaa ja ulommalla 12 000 ruplaa. Vuosimaksut ovat vastaavasti 160 000 ruplaa ja 120 000 ruplaa. Asukkaat voivat hankkia halvempia pysäköintioikeuksia. Rossijskaja gazeta Millaiset talvivaatteet Sotšiin? 6 Kuvat Shutterstock O lympiakaupunki Sotši sijaitsee ilmastollisesti subtrooppisella vyöhykkeellä Mustanmeren rannalla. Kapealla Sotšin rantakaistaleella on samantyyppinen ilmasto kuin Chilessä tai Japanin eteläosassa. Kesät ovat pitkiä ja kuumia, talvet lyhyitä ja leutoja. Sotšin ilmastoon tuo oman lisänsä lähistöllä kohoava Kaukasusvuoristo, jonka huiput nousevat yli kolmeen kilometriin. Sateenvarjo on Sotšin talvimatkalle vinkki numero yksi. Sadekausi ajoittuu lokakuusta tammikuuhun ja sateet tulevat yleensä vetenä. Pakkaset ovat Sotšissa harvinaisia. Talvella kannattaa varata mukaan kaksi takkia, paksumpi ja ohuempi. Säätila saattaa vaihtua nopeasti. Kenkiäkin kannattaa ottaa kahdet, joista toiset vedenpitävät. Vaikka ollaan etelässä, pipo, kaulaliina ja hanskat on syytä pakata mukaan – varsinkin jos suuntaa vuoriston talviurheilukeskuksiin. Aurinkolasit tarvitaan sekä rannalla että vuoristossa. Mereen ei kuitenkaan kannata mennä uimaan, vaikka paikalliset niin tekisivätkin. Ilma voi olla mukavan lämmin, mutta merivesi on talvella viileää. RBTH Oligarkkien urheilubisnekset Kuvat Shutterstock V Miljardi hehtaaria metsää V Kuvat Shutterstock enäjän metsien yhteispinta-ala on melkein 10 miljoonaa neliömetriä eli liki miljardi hehtaaria tai neljäsosa koko maailman metsävaroista. Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä on 120 miljoonaa hehtaaria metsää. Metsäteollisuuden osuus alueen taloudesta on 13 prosenttia. Suomen metsäala on 22 miljoonaa hehtaaria. Venäjän osuus maailman metsäteollisuuden viennistä on 2,3 prosenttia. Venäjän metsäsektorin suurimmat vientimaat ovat Kiina ja Suomi. Expert, Tilastokeskus enäjän suurliikemiesten suosikkilajit ovat jääkiekko ja jalkapallo. Teräsmagnaatti Aleksei Mordašov tukee Severstalin jääkiekkojoukkuetta. Gennadi Timtšenko, joka tunnetaan mm. kaasuyhtiö Novatekista, on Pietarin SKA:n puheenjohtaja. Timtšenko ja Arkadi Rotenberg ovat myös Jokereiden KHL-kuvioissa. Rotenbergin tullessa Moskovan Dinamon presidentiksi, joukkueen talous tervehtyi. Viktor Rašnikov johtaa Magnitorskin teräskombinaatin hallitusta ja on kaupungin KHL-joukkueen presidentti. Hänkään ei ole köyhä vaan Venäjän 27:nneksi rikkain. Jalkapalloon satsaa mm. Novatekin suuromistaja ja Venäjän kolmanneksi rikkain ihminen Leonid Mihelson. Väitetään, että Mihelson maksaisi Venäjän jalkapallomaajoukkueen luotsin Fabio Capellon palkan. Jalkapalloa tukevat myös Magnit-kauppaketjun pääjohtaja Sergei Galitski, lannoitetehtailija Suleiman Kerimov ja Lukoilin varajohtaja Leonid Fedun. Norilsk Nickelin suuromistaja Vladimir Potanin rahoittaa koripalloa ja minijalkapalloa. Myös UGMK-teräsyhtiön pomo Iskander Mahmudov on koripallomiehiä. Lajiensa yksinäiset ovat Ališer Usmanov (miekkailu), Vladimir Lisin (ammunta), Mihail Prohorov (ampumahiihto), Vasili Anisimov (judo) ja Dmitri Pumpjanski (mäkihyppy). Prohorovilla on toki koripallobisnestä myös Yhdysvalloissa. Argumenty i Fakty 179 kännykkäliittymää 100 asukasta kohti M Venäjällä on 179 matkapuhelinliittymää sataa asukasta kohti. Maailmanpankin raportin mukaan Venäjä sijoittuu tässä aivan maailman kärkimaihin. Toisaalta Venäjän sijoitus on alhaisimpia, kun mitataan matkapuhelimen käyttöä rahansiirtoihin. Alle kaksi prosenttia aikuisista siirtää rahoja matkapuhelimella. Käteismaksu on edelleen yleistä. Monet firmat maksavat palkkoja käteisellä. Samoin nettikaupan tilaukset maksetaan usein käteisellä toimituksen yhteydessä. World Bank Kuva Shutterstock 7 VIER A ANA Jukka Jalonen Jukka Jalonen viihtyy Pietarissa Päävalmentaja on venäläiskaukalon kunkku Teksti Maarit Roiha • Kuvat SKA.RU Jukka Jalonen ohjaa KHL-seura SKA Pietarin harjoituksia rauhallisen päättäväiseen tyyliinsä Jubileinyiurheilukeskuksen jo parhaat päivänsä nähneessä jäähallissa. Joukkueen kotihallina toimiva Pietarin jääpalatsi on varattu illalla järjestettävää konserttia varten, ja treenit vedetään siksi poikkeuksellisesti varajäällä. J Neuvonpitoa joukkueen huipputiimin kanssa. alonen on työskennellyt pietarilaisjoukkueen päävalmentajana vuoden päivät, ja työn tulokset alkavat jo näkyä. – Mielestäni pelaamme aavistuksen verran kurinalaisemmin ja suoraviivaisemmin, vaikka niissäkin asioissa on vielä parantamisen varaa, Jalonen analysoi joukkueen henkilökunnan lounasravintolassa treenien päätyttyä. Jalonen ei ole muuttanut joukkueen harjoittelua radikaalisti ensimmäisestä kaudesta. – Samoilla peruselementeillä mennään ja pyritään parantamaan muutamia osa-alueita. Päävalmentajan tavoitteena on saada joukkueen hyökkäämiseen lisää suoraviivaisuutta. Venäläiskiekkoilijoiden suosima loputon syöttely ja tyhjien, kauniiden maalipaikkojen odottaminen kun ei tuota tulosta. – Täkäläinen hyökkäyspelaaminen on ollut perinteisesti monimutkaista ja riskialtista. Olen yrittänyt muuttaa sitä, mutta perisynnit tulevat välillä esiin paineen alla keskittymisen herpaantuessa, Jalonen harmittelee. 8 Vaikka kitkettävää riittää yhä monissa asioissa, on Jalonen tuonut joukkueen puolustukseen kurinalaisuutta ja hionut porukasta entistä saumattomamman kokoonpanon. Lämmin vastaanotto Mahdollisuus lähteä pietarilaisjoukkueen päävalmentajaksi tuli Jaloselle sen verran nopeasti, ettei tulevan suhteen ehtinyt muodostua erityisiä odotuksia. Kun tilaisuus ilmaantui, asia ratkesi käytännössä muutamassa päivässä. – Ei siinä ehtinyt paljoa funtsia, sitä vaan lähti katsomaan, mikä on homman nimi, päivä kerrallaan, Jalonen muistelee vuoden takaisia tunnelmiaan. Jalonen myöntää, että Venäjälle lähteminen oli hyppy tuntemattomaan. Alku sujui eräänlaisessa sumussa kaiken ollessa uutta ja ihmeellistä. Jalonen muutti kaupunkiin vuoden pimeimpään aikaan. Päivä valkeni Venäjällä käyttöön otetun ikuisen kesäajan vuoksi erittäin hitaasti, eikä aurinkoa juuri näkynyt pariin kuukauteen. Jalonen kiittelee saaneensa alussa hyödyllistä sisäpiiritietoa etenkin pietarilaisjoukkueen tamperelaiselta maalivahtivalmentajalta Jussi Parkkilalta. Parkkilalla on kokemusta maalivahtivalmentajan työstä Venäjällä myös Lokomotiv Jaroslavlista ja Atlant Mytishistä. Kotiutumista on auttanut myös ydinkeskustassa sijaitseva viihtyisä asunto ja rutiinien löytyminen. Jalonen on tuntenut itsensä alusta asti erittäin tervetulleeksi ja sanoo viihtyvänsä Pietarissa nyt erinomaisesti. – On kuin kotonaan olisi, fiilis on sama huolimatta siitä, onko täällä vai Suomessa, Jalonen toteaa vuosi muuton jälkeen. Jalonen osunee oikeaan arvellessaan, että suomalaisista pääsääntöisesti pidetään Pietarissa. – Olen itsekin tykännyt pietarilaisista ja venäläisistä ylipäänsä. Ovat ystävällistä porukkaa, hän kehuu. Jalosen perhe asuu Suomessa. Vaimo ajaa Allegrolla Pietariin usein ja pojatkin aina silloin tällöin. Vahvoilla vieraissa SKA:n alkukausi on sujunut mallikkaasti, sillä pietarilaiset ovat voittaneet suurimman osan peleistä ja pysytelleet sarjan kärjessä. – Silloin kun meillä on keskittyminen ja tahtotekijät kohdallaan, on meitä vaikea voittaa, Jalonen ylistää. Joukkue on pelannut kuluvalla kaudella hyvää kiekkoa etenkin vieraskentillä. Kotiotteluissa esitykset eivät ole olleet aivan samaa luokkaa. – Ehkä kotona on enemmän tarvetta näyttää hyvältä. Tyyli voittaa silloin tehokkuuden, ja pelistä tulee malttamatonta ja kärsimätöntä, Jalonen analysoi. Viimeiset kotipelit ovat kuitenkin menneet paremmin, mikä on ratkaisevaa kauden lopputuloksen kannalta. Jalosen joukkue on tänä vuonna monen silmissä Gagarin Cupin selvä ykkössuosikki. SKA on edennyt kahdella edellisellä kaudella konferenssifinaaleihin asti, muttei ole toistaiseksi onnistunut saavuttamaan finaalipaikkaa. Voittoa ei ole tullut siitäkään huolimatta, että öljyjätti Gazpromin rahoittama SKA on Venäjällä päävalmentajaa kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. 9 KHL:n eli Kontinentalnaja hokkeinaja ligan rikkain seura. Jalosen edeltäjä sai potkut kesken kauden. Tulos tai ulos -mentaliteetti hallitsee venäläisestä kiekkoa, ja myös Jalosen oma jatko riippuu suuresti loppukauden menestyksestä. Pääkoutsia pelätään Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan Jalosen Pietarissa käyttämä valmennustyyli ei eroa oleellisesti siitä, mitä hän on soveltanut aiemmin muualla. – Tässä on pakko yrittää vaan olla oma itsensä eikä esittää mitään tai leikkiä mitään, Jalonen tuumaa. Vaikka treenien sisältöpuoli ei poikkeakaan siitä, miten lännemmässä treenattaisiin, eroaa paikallinen johtamistapa kuitenkin selvästi suomalaisesta. Omaa tekemistä on joutunut Jalosen mukaan jonkin verran sopeuttamaan paikallisiin olosuhteisiin. – Kun tietää maan kulttuurin ja tavat toimia niin onhan täällä oltava hieman autoritäärisempi, Jalonen summaa. Pelaajat odottavat valmentajan kertovan selväsanaisesti, mitä pitää tehdä. Palavereja ei voi pitää liikaa. – Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan, Jalonen sanoo. Päävalmentaja on Venäjällä iso päällikkö, jota kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. – Ei Suomessa kukaan pelkää valmentajaa, mutta täällä aistin, että jotkut vähän jännittävät ja ovat hieman varpaillaan kun olen paikalla. Tämä koskee etenkin hierarkiassa Jalosen alapuolella olevia palkollisia, mutta myös osaa pelaajista. Varuillaan oleminen selittyy sillä, että SKA Pietari on työpaikkana arvostettu ja hyvästä työstä halutaan pitää kiinni. – Jos en tykkäisi jonkun työpanoksesta niin voisi olla, että hommat loppuisivat, eli kannattaa tehdä työnsä hyvin, Jalonen virnistää. Antaumuksellista kiekkoa Venäläisestä jääkiekosta aistii pelaamisen riemun ja intohimon. Tunteikkuus näkyy myös suhtautumisessa voittoihin ja tappioihin. Pelin häviäminen on aina katastrofi, vaikka olisi pelattu melko hyvinkin. – Tappio on kuin maailmanloppu ja voitosta osataan iloita kuin viimeistä päivää, Jalonen myhäilee ja muistuttaa analyyttisyyden unohtuvan helposti. Jalonen määrittelee yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen huomata, milloin on pelattu hyvin ja mitä pitää korjata. Toisaalta pitää reagoida myös huonolla pelillä saavutettuihin voittoihin. 10 – Nämä ovat asioita, joiden suhteen valmentajan on oltava hereillä, Jalonen sanoo. Jalosen mukaan hänen työssään on haastavinta joukkueen tilan aistiminen ja pelaajien tarpeiden ymmärtäminen pelin tökkiessä. Pietarilaisfanit saavat Jaloselta erityismaininnan. Joukkueelleen aina uskolliset kannattajat luovat varsinkin kotipeleissä halliin suorastaan huikean tunnelman. – He ovat uskomattoman omistautuneita joukkueelle, erittäin innokkaita ja äänekkäitä positiivisella tavalla, Jalonen kehuu. Jalosen mukaan koko Euroopasta ei löydy montaa paikkaa, jossa on yhtä hyvät fanit. Kaikki järjestyy Joukkueen nimen kirjainlyhenne SKA merkitsee asevoimien urheiluseuraa (Sportivnyi Klub Armii). Jäähallilla hyöriikin päivittäin porukkaa lähes pienen armeijan verran. Remmiin kuuluu kahden apuvalmentajan ja maalivahtivalmentajan lisäksi pelaajien fysiikkaa huoltavaa henkilökuntaa, hierojia, lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Tämän lisäksi on suuri joukko yksityiskohtaisemmilla toimenkuvilla varustettuja asiantuntijoita. On tilastoista ja harjoitusten videoinneista huolehtivaa kaveria, mediavastaava, matkustamiseen ja jäävuoroihin liittyviä asioita pyörittävä henkilö ja niin edelleen. Laskuista puuttuvat kokonaan joukkueen pikkupomot ja toimistohenkilökunta. Jalosella on paikalliseen tapaan oma autonkuljettaja ja joukkueella oma bussi kuljettajineen. Joukkue lentää pelimatkat tavallisesti charter-lennoilla. Seura omistaa myös edustusvärein koristellun lentokoneen, mutta sitä ei ole vielä jostain syystä saatu lentämään Venäjän ilmatilaan. – Sitä odotellessa, Jalonen hymähtää. Gazpromin suomalaisnäkökulmasta katsottuna pohjattomalta vaikuttavassa kassassa ja isoilla resursseilla valmentamisessa on puolensa. – Onhan se hyvä fiilinki kun tietää, että menestyminen ei ole rahasta kiinni, että taustoilla tehdään kaikki, mitä pystytään, Jalonen myöntää. Toisaalta valmentaminen on Jalosen mukaan peruselementeiltään samanlaista huolimatta siitä, onko taustalla resursseja vai ei. – Ihan samalla lailla saa valmentaa ja repiä joukkueesta kaiken irti, Jalonen tietää. Harjoittelukauden aikana haastavinta on pelaajien tyytyväisenä pitäminen. Kun kaikki ovat terveinä, jääaikaa ei tahdo millään riittää jokaiselle. – Nyt on tosin ollut muutamia loukkaantumisia, jolloin kaikki hyvät pelaajat ovat päässeet pelaamaan, Jalonen toteaa. Jalonen arvelee, että joukkueeseen saadaan vielä uutta verta ennen vuodenvaihdetta. – Pakkiosastolla voi olla vahvistustarvetta, sillä kiekollinen ykköspakkimme Kevin Dallman on loukkaantunut, emmekä tiedä, miten hän toipuu tämän kauden aikana, Jalonen analysoi. New Jersey Devilsistä SKA:han menneenä syksynä ostettu Ilja Kovaltshuk on tuonut joukkueeseen yksilötaitoa ja kykyä ratkaista pelejä sekä lisännyt ryhmän itseluottamusta ja uskottavuutta. – Kyllähän joukkueen kuin joukkueen taso tietenkin paranee kun Kovaltshukin kaltainen pelaaja tulee mukaan, Jalonen tyytyy toteamaan. Hän odottaa Kovaltshukin suoritusten paranevan entisestään kauden lähetessä loppuaan. Jalonen nostaa esille Neuvostoliiton legendaarisen valmentajan Viktor Tihonovin samannimisen pojanpojan joukkueen kirkkaimmasta kärjestä puhuttaessa. – Olen koko kauden tykännyt Viktor Tihonovista, hän on erittäin arvokas pelaaja meille, jos yhden nimen haluaa heittää. Ilopillerimäinen Tihonov pelasi erinomaiset play offsit viime keväänä, ja vahva ote on säilynyt sen jälkeenkin. Jalonen ylistää Tihonovia erinomaiseksi joukkuepelaajaksi ja todelliseksi soturiksi, joka on huippukaveri kentän ulkopuolellakin. Suhteet johtoon kunnossa Seurajohdon rooli on KHL-joukkueissa tunnetusti huomattava. Jalonen ei ole kuitenkaan kokenut omistajavetoisuutta ongelmaksi. – Olen saanut täyden työrauhan, eikä tekemisiini ole liikaa puututtu, Jalonen vakuuttaa. Asioista keskustellaan Jalosen mukaan omistajaportaan kanssa positiivisessa hengessä. Omistajat käyvät varsinkin ennen kotipelejä joukkueen luona toivottamassa onnea ja pistäytyvät usein vielä pelin jälkeenkin sanomassa muutaman sanan. – Mielestäni seurassa on hyvä henki aina johtoporrasta myöten. Ainakin itse koen asian näin. Ja kyllä huomaisin, jos siinä jotain häikkää olisi. SKA:n varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja Aleksei Kasatonov päättää pitkälti uusista pelaajahankinnoista. Jalostakin kuunnellaan asiassa jonkin verran. – Totta kai me keskustellaan, mutta hän tietenkin tekee ne lopulliset päätökset, Jalonen myöntää. Pelaajien kanssa tehdään pitkiä sopimuksia, kun taas KHL:n valmentajan paikat ovat tunnettuja tuulisuudestaan. – Ei kai siinä voi liikaa ajatella sitä, kuka on jatkossa valmentaja, Jalonen miettii. Työstettävissä oleva pelaaja-aines on joka tapauk- sessa Jalosen tähänastisen uran parasta. – Ei täällä yhtäkkiä putkahda jotain vaatimattoman tason pelaajaa joukkueeseen, kyllä täällä puhutaan huippupelaajista, Jalonen huomauttaa. Jalosella on kuitenkin sananvaltaa sen suhteen, ketkä jatkavat joukkueessa ja ketkä saavat lähtöpassit. Joukkuetta ja pelaajien suoriutumista analysoitiin myös viime kauden loppupuolella ja pelaajia laitettiin Jalosen toiveesta myös vaihtoon. Jukka Jalonen, apuvalmentaja Mihail Kravets ja maalivahtivalmentaja Jussi Parkkila. Haluaa jatkaa Jalosen puolitoistavuotinen valmentajasopimus päättyy keväällä. Työsuhde jatkuu vuodella, jos molemmat osapuolet ovat yhteistyöhön tyytyväisiä. Jalonen toivoo saavansa jatkaa Pietarissa. – Katsotaan nyt, mihin nuo neuvottelut aikanaan johtavat, Jalonen miettii. Verovapaa auto on kuitenkin jo hankittu, menopeli kun pitää olla ostettuna vähintään puoli vuotta ennen mahdollista kotimaahan paluuta. Jalonen ei halua kertoa uudesta autostaan muuta kuin että se on hyvä. Töiden mahdollinen jatkuminen Venäjällä saattaa merkitä myös kieliopintoja. Jalonen on oppinut työn kautta hieman käytännön venäjän alkeita ja kieliopintojen aloittaminen on pyörinyt mielessä. – Jos diili jatkuu, on kielen eteen tehtävä enemmän töitä, Jalonen sanoo. Toisaalta kommunikointi ei ole aiheuttanut ongelmia ja englannilla on pärjännyt. Apuvalmentajina toimivat entiset maajoukkuemiehet Mihail Kravets ja Aleksei Gusarov ovat pelanneet NHL:ässä ja puhuvat sujuvaa englantia, kuten lähes koko muukin joukkue. – Itselle olisi tietenkin kiva ymmärtää kieltä enemmän ja paremmin, Jalonen myöntää. H 11 Asiantuntijan vinkkelistä Johtaja tasapainoilee kulttuurien välissä Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock Kun Venäjälle perustetaan tytäryhtiötä, johtajanimitys on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kysyimme MPS-Yhtiöiden vanhemmalta konsultilta Max Kuznetsovilta, mitä täytyy ottaa huomioon, kun rekrytoidaan johtajaa Venäjän tytäryhtiöön. 12 K uznetsov summaa alkuun, että on olennaista ymmärtää, millaista johtajuutta yritykseen ollaan hakemassa. Venäjällä voidaan puhua karkeasti venäläisestä ja länsimaisesta johtajuudesta. Pääjohtajan rooli on Venäjän yrityskulttuurissa merkittävä ja hänellä on myös juridisesti vahva asema, mikä vuoksi johtajavalinnat ovat kriittisiä päätöksiä. Tärkeää on myös ymmärtää maayhtiön suhde suomalaiseen emoyhtiöön, ja miten johtajavalinnalla voidaan vaikuttaa tähän yhteistyöhön tulevaisuudessa. – Nykyään ei ole itsestäänselvyys, että suomalaiseen yritykseen haetaan suomalaista johtajaa, vaan kyseeseen tulee usein myös paikallinen henkilö, jonka osaaminen on riittävän kansainvälistä, Kuznetsov sanoo. Venäjällä toimivista ulkomaisista yrityksistä pyritään tekemään usein varsin länsimaisia, joten myös johtamisen on oltava riittävän länsimaista. Suuntaus on perinteisemmästä auktoriteettijohtamisesta kohti vuorovaikutteista, sitouttavaa ja henkilölähtöistä johtamista. Johtamistyylin tunnistaminen ja arvioiminen on avaintekijänä. Kuznetsov haluaa muistuttaa, että MPS:n konsulteilla on vahva paikallisen yrityskulttuurin tuntemus ja että johtajavalinnoissa tehdään aina henkilöarviointi. Maajohtaja linkittää yrityskulttuuria Nykyään on olennaista, että ulkomaisen pääyhtiön ja sen Venäjällä toimivan tytäryhtiön välillä on luonteva yhteistyö. Kuznetsov kertoo, että tähän vaikutetaan sekä johtaja- että myös muilla henkilövalinnoilla, mutta ennen kaikkea myös yrityskulttuurilla. Yrityskulttuurista pyritään saamaan mahdollisimman välitön ja riittävän yhtenäinen suhteessa pääyhtiöön, mikä mahdollistaa hyvän yhteistyön. Haasteena on usein, että emo- ja tytäryhtiön välit muodostuvat kontrolloiviksi ja etäisiksi. Yhtiöiden välinen yhteistyö on parhaimmillaan kaksisuuntaista ja avointa, mikä luo edellytykset myös liiketoiminnan kehittämiselle yhdessä. Kuznetsov korostaa, että Venäjälle nimitettävällä maajohtajalla on tässä merkittävä rooli, sillä hän toimii usein viestikanavana yhtiöiden välillä. – Maajohtaja tuo viestiä pääyhtiöstä ei vain informatiivisesti, eli mitä ylipäätään tapahtuu, vaan myös yrityskulttuurisesti, Kuznetsov muistuttaa. Viime kädessä asiakkaat aistivat sen, ovatko emoyhtiön toimintatavat ja kulttuuri siirtyneet myös sen ulkomaiseen tytäryhtiöön. – Maajohtaja joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan paikallisen ympäristön ja pääkonttorilta tulevien johtamiskäytäntöjen ja työkulttuurin välissä, Kuznetsov muistuttaa. Jos ulkomaan tytäryhtiötä muutetaan liikaa, se ei välttämättä enää istu paikallisille markkinoille. Matriisijohtaminen vielä uutta Jos puhutaan erilaisista organisaatiotyypeistä, matriisijohtaminen on edelleen ajoittain haastavaa Venäjällä. Kuznetsov sanoo, että matriisiorganisaatiot vaativat paljon aikaa ja sitouttamista. Suomessa on kuitenkin jo aika paljon totuttu siihen, että epäsuorastikin voidaan johtaa. Matriisiorganisaatio on muunnos perinteisestä hierarkkisesta linjaorganisaatiosta, missä jokaisella työntekijällä on periaatteessa vain yksi osastokohtainen esimies. Matriisiorganisaatiossa työntekijä toimii myös osastojen rajat ylittävissä pysyvissä tai projektikohtaisissa työryhmissä, jolloin hänellä voi olla samaan aikaan useitakin esimiehiä. Työntekijän vastuuttamisessa kulttuurieroja Kuznetsov kertoo, että innostamisen ja motivoinnin tarve venäläisessä työkulttuurissa on ollut aiemmin vähäisempää. Käytäntö on ollut lähempänä sitä, että johtaja sanoo mitä tehdään ja työn suorittamisen seuranta on ollut tiivistä. Työntekijän itsenäisyyden taso on ollut aiemmin melko rajallinen, eikä työntekijältä toisaalta ole edellytettykään itsenäisyyttä. Työntekijä on tottunut siihen, että hänen työtään seurataan. Jos jokin menee pieleen, hän saa siitä välittömän palautteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijän ei tarvitse itse huolehtia niin paljon. Venäläinen työntekijä saattaa hämmentyä, kun hänelle annetaan tehtävä ja samalla kerrotaan, että palataan tähän viikon päästä. – Ero länsimaisen ja venäläisen johtamisen välillä on aika huomattava, mikä juontaa jossain määrin neuvostoaikaiseen tyyliin, Kuznetsov sanoo. Työvoima vaihtuu keskitasolla Venäjän työmarkkinoiden yksi ominaispiirre on työntekijöiden nopea vaihtuvuus. Tämä koskee etenkin suorittavan työn tekijöitä ja nuorempia toimihenkilöitä. Varsinkin Moskovassa ja Pietarissa panostetaan paljon urakehitykseen. Kuznetsov kertoo, että työvoiman vaihtuvuus on nopeinta keskitasolla eli esimies- asiantuntijatasolla. Tosin vaihtuvuus on aiempaan verrattuna maltillisempaa, sillä palkitsemisen rinnalle ovat tulleet myös muut sitouttamiskeinot, kuten mahdollisuus ammatilliseen kasvuun yrityksen sisällä, hyvä työympäristö ja positiivinen työnantajamielikuva. Keskitasosta poiketen johtajien vaihtuvuus ei ole niin vilkasta. Kuznetsov kertoo, että johtajat ovat yleensä päässeet urallaan tavoittelemaansa asemaan ja he useimmiten tietävät minne tulevat. Länsimaisissa yrityksissä työskentelemisellä on edelleen statusarvoa ja ne ovat siksi tavoiteltuja työpaikkoja. MPS avasi myös Pietariin Suomen ja Venäjän kulttuurit ovat molemmat Kuznetsoville varsin tuttuja. Hän on syntynyt Venäjällä ja asunut Suomessa yli 20 vuotta. Kuznetsov sanoo, että molempien kulttuurien tuntemisesta on hyötyä työtehtävissä, koska pystyy ymmärtämään maiden liiketoimintakulttuureja ja toimimaan ikään kuin sillanrakentajana. Kuznetsov siirtyy vetämän MPS-Yhtiöiden uutta Pietarin toimistoa vielä tämän vuoden puolella. MPS-Yhtiöiden Venäjän-toiminnot alkoivat kymmenen vuotta sitten – aluksi partneriyhteistyönä. Oma toimisto on ollut Moskovassa vuodesta 2007. Tänä vuonna avattiin toimisto myös Pietariin. Pietarissa on paljon suomalaisia yrityksiä ja myös suomalaisia ekspatteja. Kuznetsov kertoo, että Pietarin yrityskulttuuri on Moskovaan verrattuna suomalaisempi. MPS-Yhtiöiden palveluvalikoima vastaa pitkälti samaa kuin Suomessa. Kuznetsov kertoo, että Venäjällä tehdään eniten johdon suorahakua. Muita merkittäviä palveluita ovat henkilöarvioinnit, johtoryhmien kehittäminen, organisaatiotutkimukset sekä business coaching. H 13 Talouskatsaus Kulutusvetoiset alat pysyneet kasvussa Venäjällä, investointivetoisilla aloilla kehitys heikompaa Teksti Heli Simola, ekonomisti, BOFIT V enäjän talouskasvu on hidastunut huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen tammi-syyskuussa vain 1,3 % vuotta aiemmasta. Hidastumisen taustalla on erityisesti investointien supistuminen, joten monet investointivetoiset toimialat ovat kehittyneet heikosti. Yksityinen kulutus taas on pysynyt maltillisessa kasvussa viime kuukausinakin ja tukenut vähittäiskaupan sekä useiden kulutustavaroiden tuotannon kehitystä. Samansuuntainen kehitys jatkunee Venäjällä myös lähitulevaisuudessa: yksityinen kulutus pitää yllä verkkaista talouskasvua. Kasvun odotetaan piristyvän vasta vähitellen, kun kansainvälinen talous kohenee ja investointien varovainen elpyminen alkaa. Kulutusvetoiset toimialat pysyneet kasvussa Venäläisten kotitalouksien kysyntä on tänä vuonna pitänyt maan talouden hienoisessa kasvussa. Tämä näkyy varsin selvästi myös toimialakehityksessä, sillä suotuisinta kehitys on ollut vähittäiskaupassa ja asuntorakentamisessa sekä niihin liittyvillä teollisuustuotannon aloilla. Vähittäiskauppa kasvoikin tammi-syyskuussa vielä lähes 4 % vuotta aiemmasta, vaikka myös kaupan kasvu on hidastunut tänä vuonna. Moskovassa kasvu oli samaa luokkaa kuin koko Venäjällä, mutta Moskovan alueella vähittäiskauppa kääntyi jopa pieneen laskuun. Sitä vastoin keskimääräistä nopeammin, 5–8 %, vähittäiskauppa kasvoi muun muassa Pietarissa sekä Jekaterinburgin ympäristössä Sverdlovskin alueella ja Bashkirian tasavallassa. Kyselytutkimusten mukaan vähittäiskaupan yritysten luottamus on pysynyt edelleen kohtalaisen hyvänä viime kuukausina. Suurempi osa yrityksistä odottaa loppuvuonna myynnin kasvua kuin sen supistumista. Kulutuskysynnän kasvu on tukenut myös kulutustavaroiden tuotantoa. Elintarviketeollisuuden tuotanto lisääntyi tammi-syys- 14 kuussa runsaalla prosentilla ja muun muassa kemianteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa kulutustuotteiden valmistus on pysynyt kasvussa. Osittain kulutuskysyntää on täytetty myös tuonnilla: esimerkiksi maitotuotteiden kotimaisen tuotannon supistuttua niiden tuonti on alkuvuonna kasvanut selvästi. Lisäksi muun muassa lääkkeiden ja kosmetiikan sekä elektronisten laitteiden tuonti on pysynyt tänä vuonna kasvussa riittävän tai kilpailukykyisen kotimaisen tuotannon puuttuessa. Kaupan lisäksi kotitalousvetoinen kysyntä on näkynyt rakentamisessa. Vaikka koko rakentamistuotanto supistuikin tammisyyskuussa hieman vuotta aiemmasta, uusia asuntoja valmistui reippaasti vuotta aiempaa enemmän. Asuntorakentamisen kasvu on ollut vielä selvästi keskimääräistä nopeampaa Moskovassa ja Pietarissa. Lisäksi kaupan kohtalaisen suotuisa kehitys on tukenut toimitilarakentamista esim. liike- ja varastotilojen osalta. Etenkin asuntorakentamisen positiivinen kehitys on heijastunut myös rakentamiseen liittyviin teollisuudenaloihin. Erityisesti puurakentamiseen liittyvien tuotteiden tuotanto on alkuvuonna kasvanut nopeasti, mutta myös muita rakentamisessa käytettyjä materiaaleja kuten sementtiä, lasia ja maaleja on tuotettu hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljyn ja kaasun tuotannossa maltillista kasvua Sekä raakaöljyn että maakaasun tuotantomäärät kasvoivat tammisyyskuussa noin prosentilla vuotta aiemmasta. Myös öljytuotteiden tuotanto on pysynyt tänä vuonna kasvussa yhtenä harvoista jalostavan teollisuuden sektoreista. Öljytuotteiden tuotantoa on suunnattu pääosin vientiin ja niiden vientimäärä kasvoikin tammi-syyskuussa lähes 10 %. Kun tuotannon kasvu on kuitenkin jäänyt maltilliseksi, kotimaiset toimitukset ovat supistuneet. Öljytuotteiden kotimainen kysyntä on kuitenkin jatkanut kasvua, mikä on nostanut hintoja selvästi. Vientikysyntä on tukenut myös maakaasun tuotantoa, ja Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan kasvoivat alkuvuonna. Kaasuntuotannon kasvu on kuitenkin ollut pienempien tuottajien varassa, sillä Gazpromin tuotanto supistui hieman. Gazpromin osuus Venäjän kaasun tuotannosta on tänä vuonna jäänyt 70 prosentin tuntumaan. Gazpromin tuotannolliset investoinnit ovat tänä vuonna myös supistuneet selvästi vuotta aiemmasta, mikä on osaltaan heijastunut joidenkin teollisuudenalojen kehitykseen. Investointivetoisilla toimialoilla kehitys heikompaa 130 120 110 100 90 80 70 60 2008 2009 2010 Vähittäiskauppa 2011 Teollisuustuotanto 2012 2013 Rakentaminen Kuvio 1. Toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = 2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat Vaisuinta kehitys on ollut investointeihin 180 nojaavilla toimialoilla ja investointitava160 roiden tuotannossa. Investoinnit ehtivät Venäjällä hädin tuskin saavuttaa kriisiä 140 edeltäneen tasonsa viime vuoden lopulla, 120 kun ne jo kääntyivät laskuun. Tänä vuonna 100 investoinnit ovat supistuneet vähitellen ja tammi-syyskuussa niitä tehtiin runsaan 80 prosentin verran vähemmän kuin vuotta 60 aiemmin. Investointien heikkoon kehityk40 seen on vaikuttanut julkisen sektorin ja monien valtion omistamien suuryritysten 20 investointien supistaminen, mutta myös 0 yksityisen sektorin yritysten investointi2008 2009 2010 2011 2012 2013 halukkuus on ollut vähäistä epävarmojen Elintarvike Kemia Metalli Koneet Kulkuneuvot talousnäkymien johdosta. Näkymien merKuvio 2. Eräiden jalostavan teollisuuden toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = kittävää kohentumista ei liene lähitulevai2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat suudessakaan luvassa, sillä tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan teollisuusyritysten pulle asti. Kysynnän taittuminen kriisinjälkeisen nopean kasvun luottamus on edelleen hieman heikentynyt ja tuotannon kasvua jälkeen on näkynyt myös autokaupassa, sillä autojen myynti on lähikuukausina odottavien yritysten osuus on supistunut. Myös supistunut selvästi. Autojen tuonti on vähentynyt vielä kotimaista yritysten investointisuunnitelmat ovat pysyneet matalalla tasolla. tuotantoa voimakkaammin, sillä tammi-elokuussa autoja tuotiin Investointivetoisista toimialoista koneiden, laitteiden ja kulVenäjälle jopa 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Monet maat kuneuvojen valmistus on tänä vuonna kehittynyt heikoimmin. ovatkin valittaneet Venäjän tähän mennessä vain tuontiautoihin Koneiden tuotanto on supistunut yli 6 % vuotta aiemmasta muun kohdistaman kierrätysmaksun syrjivyydestä. muassa metsä- ja maatalous- sekä maanrakennuskoneiden väMyös metalli- ja metsäteollisuuden tuotanto on supistunut tänä hentyneen valmistuksen vuoksi. Koneenrakennuksen epäsuotuisa vuonna. Metalliteollisuuden tuotanto supistui tammi-syyskuussa kehitys heijastaa pitkälti vähentynyttä kysyntää, sillä sekä metsäpari prosenttia vuotta aiemmasta. Metalliteollisuuden kehitystä on talouden että muun kuin asuntorakentamisen tuotanto on tänä vaikeuttanut sekä vaisu vientikysyntä että vientihintojen lasku, ja vuonna supistunut hieman. Osittain tuotannon supistuminen voi Venäjän metallivienti onkin supistunut selvästi alkuvuonna. Aiheijastaa myös sen heikkoa kilpailukykyä, sillä joidenkin koneiden nakin värimetallien tuotannossa investointeja on kuitenkin lisätty tuontimäärät ovat pysyneet edelleen kasvussa. Monet koneiden erityisesti raaka-aineiden hankintaan. Metsäteollisuudessa taas valmistajat ovatkin vaatineet valtion tukitoimia alan tuotannolle puutavaran vienti on hieman kasvanut, mutta se ei ole riittänyt vedoten WTO-jäsenyyden tuomiin ongelmiin. pitämään koko tuotantoa kasvussa. Sellu- ja paperiteollisuuden Henkilöautojen tuotanto on supistunut tänä vuonna selvästi tuotanto supistui jopa 7 % vuotta aiemmasta. H selvänä poikkeuksena useimmista muista kotitalouksien kysynnän vetämistä toimialoista. Autojen tuotanto kasvoi kuitenkin hyvin voimakkaasti vuoden 2009 kriisin jälkeen aina viime vuoden lo- 15 Talousuutisia Venäjä laatii arktista kehitysohjelmaa Venäjällä laaditaan parhaillaan vuoteen 2020 ulottuvaa arktisten alueiden kehityssuunnitelmaa. Aluekehitysministeri Igor Sljunjajev kertoi aiemmin, että vuodet 2014–2020 kattavan kehitysohjelman kokonaisinvestoinnit ovat 1 800 miljardia ruplaa (noin 40 miljardia euroa), josta kolmannes tulisi valtion varoista ja loput muun muassa venäläisten suuryhtiöiden investointeina. Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen, rautateiden ja sähkölinjojen rakentamiseen, kaupunkien kehittämiseen sekä ympäristönsuojelutoimiin luonnonvaroja hyödynnettäessä. Ennakkotietojen mukaan arktisiksi alueiksi ollaan luokittelemassa kokonaisuudessaan Murmanskin alue, Nenetsia, Jamalin Nenetsia ja Tšukotka sekä osittain Sahan tasavalta (Jakutia), Krasnojarskin aluepiiri ja Arkangelin alue. RBK, Rossijskaja gazeta/EL/8.11.2013 Ulkomaalaiset pääsemässä arktiseen öljy- ja kaasubisnekseen A Ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden osallistuminen öljyn ja kaasun tuotantoon Venäjän arktisilla alueilla tulee mahdolliseksi vuoden 2014 alusta. Venäjän tavoitteena on houkutella alueelle modernia ulkomaista teknologiaa. Tammikuussa voimaan astuva laki antaa valtiollisille Gazpromille ja Rosneftille oikeuden palkata ulkomaista öljy-alan asiantuntemusta. Yhteistyökumppaneikseen ne voivat valita sekä venäläisiä että ulkomaalaisia yrityksiä. Valittu partneri saa tuoda projektiin omat alihankkijansa. Kuva Gazprom A Rosneftillä ja Gazpromilla on Venäjällä yksinoikeus mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen. Venäjälle perinteisesti tärkeimmät LänsiSiperian ja Uralin alueen öljyvarannot hiipuvat. Viime vuosina onkin otettu käyttöön uusia öljykenttiä muun muassa Sahalinilla. Lupaavimmat uudet esiintymät ovat maan pohjoisosissa ja arktisilla alueilla. Pitkät välimatkat ja ankara ilmasto tekee esiintymien hyödyntämisestä kuitenkin kallista. Gazprom ja Rosneft tuskin pystyisivät kehittämään aluetta omin voimin, ja ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden hallussa olevat uudet teknologiat ovat erittäin tervetulleita. Moscow Times, BOFIT/8.10.2013/MR Gazprom menettämässä LNG-kaasun vientimonopolin A Venäjän hallitus on vienyt duuman käsittelyyn lakiehdotuksen, joka vapauttaisi nesteytetyn maakaasun eli LNG-kaasun Harmaan talouden osuus kasvaa Venäjällä A Noin joka viides työelämässä mukana oleva venäläinen sai viime vuonna pimeää palkkaa. Harmaan talouden laajuus lähenee asiaa tutkineen Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan jo vuoden 2008 ennätyslukemia. Ongelman odotetaan pahenevan entisestään, jos talous ei lähde elpymään. 16 viennin. Tähän saakka LNG-kaasua on voinut viedä vain Gazprom. Lakiehdotuksen mukaan vientilupa voidaan myöntää jatkossa myös niille yhtiöille, jotka ovat jo päättäneet rakentaa nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen sekä valtioenemmistöisille yhtiöille, joita hallinnoivat kaasuesiintymiä merialueilla. Käytännössä Gazpromin kilpailijoiksi ovat tulossa Rosneft, Novatek ja Zarubežneft. Rosneft ja yhdysvaltalainen Exxon suunnittelevat nesteytettyä maakaasua valmistavan tuotantolaitoksen rakentamista Sahalinille. Novatek rakentaa vastaavaa laitosta Jamalin niemimaalle. Zarubežneftin lisenssiin sisältyy LNGlaitoksen rakentaminen. Raaka-ainelähteeksi on ehdotettu ns. Murmanskin maakaasuesiintymää. Idea on mielenkiintoinen, sillä se tarjoaisi Barentsinmerellä vaihtoehdon lykkääntyneelle Štokmanin kaasuhankkeelle. Gazeta.Ru/EL/31.10.2013 Rosstat laskee harmaan talouden piirissä toimiviksi kaikki, joiden työpaikka ei ole valtion rekisterissä. Kyse on noin 14 miljoonasta venäläisestä. Heistä 12 miljoonalle pimeä työ on pääasiallinen tulonlähde. Kauppa, maatalous ja rakennustoiminta ovat harmaan sektorin toimialoista yleisimmät. Pimeitä töitä tekevät Venäjällä etenkin alle 24-vuotiaat. Työntekoon liittyvien lakisääteisten velvoitteiden vältteleminen on tavallisempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Kommersant/MR/24.10.2013 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kiinalaiset investoivat Venäjälle miljardeja A Kiinalaiset laskevat investoivansa Venäjälle vuoteen 2020 mennessä ainakin 12 miljardia dollaria. Kiinalaiset kiinnittävät varojaan etenkin infrastruktuurin parantamiseen liittyviin hankkeisiin, asuntorakentamiseen, korkeaan teknologiaan ja kaivosteollisuuteen. Asuinrakentamiseen kiinalaiset sijoittavat viitisen miljardia dollaria. Investointisuunnitelmat olivat esillä Venäjän ja Kiinan pääministerien perinteisessä tapaamisessa Pekingin talousfoorumissa. Južnyi Federalnyi/MR/23.10.2013 Investoijien etu voitolla rinnakkaistuontiasiassa A Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Šuvalov arvioi nyt, että rinnakkaistuonnin vapauttaminen Venäjälle ei tapahdu ennen vuosia 2018–2020. Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sitä, että maahantuojan ei tarvitse hankkia lupaa tavaramerkin haltijalta. Venäjän kilpailuviraston mukaan rinnakkaistuonnin salliminen laskisi hintoja ja vähentäisi tavaramerkillä varustettujen tuotteiden harmaata tuontia. Monet Venäjälle investoineet yritykset puolestaan näkevät, että rinnakkaistuonnin vapauttaminen aiheuttaisi taloudellisia riskejä Venäjälle tuotantoa siirtäneille yrityksille. Šuvalov painotti investoijien suojaa osallistuessaan lokakuussa ulkomaisia investointeja käsittelevän neuvoston istuntoon. Hän kertoi, että maan hallituksessa on eriäviä näkemyksiä rinnakkaistuonnin vaikutuksista Venäjälle investoineihin yrityksiin. Šuvalov vakuutteli, että Venäjä ei tee asiassa äkkinäisiä päätöksiä. Markkinoilla on kuitenkin syytä varautua kilpailun kiristymiseen esimerkiksi siitä syystä, että rinnakkaistuonti vapautettaisiinkin ennen vuotta 2018. Kommersant, RBK/EL/22.10.2013 Venäjä nousi Doing Business -listalla 19 sijaa A Venäjä nousi tuoreimmassa Maailmanpankin Doing Business -rankingissa sijalle 92. Vuosittaisessa vertailussa on mukana kaikkiaan 189 kansantaloutta. Tuoreimmassa rankingissa Venäjä ohitti muun muassa Kiinan. Viime vuonna Venäjä oli sijalla 111. Maailmanpankin mukaan Venäjällä on edistytty etenkin sähkönsaannissa ja omaisuuden rekisteröinnissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin asetti vuonna 2012 tavoitteeksi, että Venäjä nousee Doing Business -vertailussa vuoteen 2018 mennessä sijalle 20. Vedomosti, Maailmanpankki/EL/29.10.2013 17 Gallup Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Mieleenpainuvin Venäjään liittyvä lahjakokemuksesi? Erik Helin, toimitusjohtaja, Specta Group Kuva Shutterstock T Jalkapallon MM-stadioneja ei kilpailuteta alueilla V enäjän urheiluministeriö on saamassa oikeuden päättää itsenäisesti vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen stadionien rakennuttamisesta. Ministeriö aikoo valita stadionien toteuttajat ilman kilpailutusta. Yhteensä sata miljardia ruplaa eli noin 2,3 miljardia euroa maksavat stadionhankkeet olivat alkuperäisten suunnitelmien mukaan tulevien kisapaikkakuntien aluehallinnon komennossa. Päätösvallan siirtyminen ministeriölle tarkoittaa sitä, että stadionien rakennuttamista ei kilpailuteta alueellisesti, vaan urakat jaetaan Moskovassa. Seitsemän uutta stadionia nousevat Volgogradiin, Kaliningradiin, Nižni Novgorodiin, Donin Rostoviin, Samaraan, Saranskiin ja Jekaterinburgiin. Yhden stadionin hinnaksi on laskettu noin 14 miljardia ruplaa eli vajaat 320 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Kazanin jo rakennetun stadionin yhden katsojapaikan hintalapuksi muodostui seitsemisen tuhatta euroa. Euroopassa yhden katsojapaikan rakentaminen maksaa keskimäärin kuusi tuhatta euroa. Rakennustöitä valvomaan ei olla perustamassa Sotshin olympialaisten rakentamisesta vastuussa olevan Olimpstroin kaltaista valvontamekanismia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakentamista pitää silmällä ainoastaan urheiluministeriö, josta on tulossa myös rakennusurakoiden ainoa tilaaja. Stadionien rakentamisen projektoinnista on jo aiemmin valittu vastaamaan Sport Engineering -niminen yritys. Urheiluministeriö ei aio myöskään järjestää perinteistä kilpailutusta stadionien tekijöistä aikapulaan vedoten. Rakennusurakoiden spekuloidaan menevän Putinin lähipiiriin kuuluville liikemiehille. Esimerkiksi Hartwall Areenan osaomistajiin kuuluvien Arkadi Rotenbergin ja Gennadi Timtšenkon yritysten arvellaan olevan vahvoilla siitäkin huolimatta, että urheiluareenoiden rakentaminen on kaukana miesten harjoittaman liiketoiminnan ytimestä. znak.com,kaliningrad.ru,stadium.ru/MR/25.10.2013 18 äytin hiljattain tasavuosia, ja koska Venäjällä on tapana antaa lahjoja, tiesin, ettei tule onnistumaan, jos kirjoitan kutsuun ”ei lahjoja, ei kukkia”. Päätin pyytää vieraita tuomaan rahaa kirjekuorissa, jotka välittäisin eteenpäin kostromalaisille lapsille koulujen ja tarhojen tarpeisiin. Kerätty summa oli kuitenkin paljon isompi mitä olin arvellut, eikä rahoja voinut välittää alkuperäisellä tavalla, koska se olisi herättänyt kyseenalaista huomiota paikallisesti. Katsoin parhaaksi keskustella asiasta maaherran kanssa ja yhdessä tulimme siihen tulokseen, että on järkevintä perustaa hyväntekeväisyysrahasto, josta tulemme vuosittain myöntämään stipendejä paikallisille, minulle tärkeissä asioissa ansioituneille koululaisille ja opiskelijoille. Arto Luukkanen, dosentti, Helsingin yliopisto O lin kerran Joensuussa apuisännöimässä erästä kaupungin tilaisuutta. Oli venäläisiä vieraita. Juttu oli onnistunut. Olin ottanut kovasti selvää vieraista ja osasin esitellä heidät sitten tosi tarkasti yleisölle yhteisessä paneelissa. Kun vieraat kysyivät, että mistä minä niin hyvin heidät tunsin niin kerroin, että ”olen tehnyt kotityöni”. Lähtiessä he sitten antoivat minulle upean Venäjän ortodoksisia kirkkoja käsittelevän teoksen. He myös totesivat tehneensä kotityönsä (olen alun perin teologi). Joka tapauksessa yhteenvetona: venäläiset arvostavat mietittyjä ja erikoisia lahjoja, joiden ei tarvitse olla kalliitakaan. Tärkeintä on huomaavainen ja vieraanvarainen ajatus. Siinä meidän pitäisi ottaa heistä oppia. Aune Immonen, vientipäällikkö, Novita Oy M oskovassa sain kerran lahjaksi noin 40 x 40 cm kokoisen lakkatyöpöydän. Onneksi selvisi, että jalat olivat irti ruuvattavat ja onneksi paluumatkani oli junalla. Suklaa ja samppanja ovat vähän traditionaalisempia venäläisten suosimia lahjoja. Erityisen mieleenpainuva lahja oli saamani mustalla sametilla päällystetty samppanjapullo. Se herätti pitkään yleistä ihastusta ennen kuin raaskin sen korkata. Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19 Mahdollisuuksia Terveet elämäntavat ovat Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Shutterstock Venäjä käynnisti aiemmin tänä vuonna terveydenhuollon uuden kehitysohjelman. Maan terveystilastot eivät ole kaikilta osin mairittelevia. Terveiden elämäntapojen buumi on kuitenkin ollut vakaassa kasvussa jo monen vuoden ajan. V enäjän hallituksen käynnistämä terveydenhuollon uusi kehitysohjelma kattaa vuodet 2013–2020. Terveydenhuolto oli myös yksi neljästä aiemmasta kansallisesta kehitysohjelmasta, joita toteutettiin vuosina 2006–2012. Kolme muuta ohjelmaa olivat koulutus, asuminen ja maatalouden kehittäminen. Uuden terveydenhuollon kehitysohjelman läpiviemiseksi on laskettu tarvittavan 33 triljoonaa ruplaa (noin 750 miljardia euroa). Rahoitus tulee sekä valtion että alueiden budjeteista siten, että suurin osa budjettirahasta on peräisin alueiden kassoista. Kehitysohjelmassa on useita eri alaryhmiä kuten sairauksien ennaltaehkäiseminen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen, innovatiivisten diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen, äitiyshuollon turvaaminen, kuntoutuksen ja kuntoutuskeskusten kehittäminen, terveydenhuollon työvoiman saannin turvaaminen, terveydensuojelun kansainvälisten suhteiden kehittäminen sekä terveydenhuollon valvonta ja arviointi. Ohjelman pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisemisessä, terveellisten elämäntapojen edistämisessä ja varhaisessa diagnostiikassa. Heikot terveysluvut Vakavien kuolemaan johtavien sairauksien määrä on kasvanut Venäjällä merkittävästi viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Sydän- ja verisuonisairauksien mää- 20 rä on kaksinkertaistunut. Pahanlaatuisten kasvainten määrä on lisääntynyt 60 prosentilla. Liikuntakyvyttömyyteen johtavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kaksinkertaistuneet. Yleisimmät sairaudet ovat hengityselinsairaudet ja verenkiertojärjestelmän sairaudet. Elinajanodote oli Venäjällä viime vuonna 70,3 vuotta. Uusissa EU-maissa elinajanodote oli 6,5 vuotta ja vahoissa EU-maissa 12,5 vuotta pidempi kuin Venäjällä. Miesten odotettavissa oleva elinikä Venäjällä oli 64,3 vuotta ja naisten 76,1 vuotta. Työikäisten miesten korkea kuolleisuus on merkittävin tekijä alhaiseen elinajanodotteeseen. Terveydenhuollon kehitysohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa kansalaisten elinajanodote 74,3 vuoteen. Syitä terveydenhuollon puutteisiin Kansalaisten terveys on oleellinen tekijä työvoimapotentiaaliin kannalta. Terveydenhuollon kehitysohjelman mukaan se on myös valtion vaurauden perusta. Ohjelma listaa useita syitä siihen, miksi terveystilanne Venäjällä on huono. Monilla kansalaisilla ei ole riittävästi motivaatiota terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, riittämätön liikunta ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät ovat yleisiä. Biologisia riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli. pinnalla Venäjällä Terveydenhuollosta ei haeta apua ajoissa. Perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevä funktio ei toimi. Sairaanhoidolle ei ole laatustandardeja, eikä laitteistoja ole yhdenmukaistettu. Potilasvirtoja ja sairaanhoidon prosesseja ei ole optimoitu keskenään. Maaseudun sairaalapalveluissa on puutteita. Rahoitus tiukassa Venäjällä terveydenhuoltomenot ovat kehitysohjelman mukaan 3,2–3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen hyväksymä kehitysohjelma pitää tasoa riittämättömänä. Se on merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi EU-maissa. Suomen terveydenhuoltomenot ovat noin yhdeksän prosenttia BKT:sta. Venäjän ensi vuoden valtion budjetista saattaa muodostua terveydenhuollon kannalta haastava. Budjettiesityksessä, joka koskee sekä ensi vuotta että määrittelee suuntaviivoja vuosille 2015–2016, ollaan supistamassa terveydenhuollon menoja merkittävästi. Kun tänä vuonna terveydenhuoltoon budjetoitiin 535,7 miljardia ruplaa, ensi vuoden terveydenhuoltobudjetiksi on tulossa duuman ensimmäisen käsittelyn läpäisseen esityksen mukaan 470,7 miljardia ruplaa. Vuosina 2015–2016 terveydenhuollon budjetti painuisi jo 400 miljardin ruplan tuntumaan. Etenkin valtiotasoisten sairaaloiden erityissairaanhoidon rahoitustilanne huolestuttaa asiantuntijoita. Keskiluokka käyttää yksityisiä terveyspalveluita Yksityisiä lääkäripalveluita käyttää venäläisistä eri arvioiden mukaan 10–15 prosenttia. Julkisista sairaaloista ja poliklinikoilta hoitoa hakee hieman yli puolet. Itsehoitoon turvautuu kolmannes. Moni luottaa vitamiineihin, homeopaattisiin tuotteisiin tai muihin vaihtoehtoisiin menetelmiin mieluummin, kuin menee lääkäriin. Osa ei hoida vaivojaan lainkaan. Yksi syy yksityisten terveydenhoitopalveluiden käynnistymiseen on kansalaisten tyytymättömyys julkiseen terveydenhuoltoon. Noin kolmasosa venäläisistä on tyytyväinen terveydenhuollon nykytilaan. Yksityisten lääkäripalveluiden kasvuun vaikuttaa myös vapaaehtoisen sairausvakuutuksen edistyminen. Vapaaehtoinen sairausvakuutus on lisäohjelma pakollisen sairausvakuutuksen päälle. Vapaaehtoinen sairausvakuutus on arvioiden mukaan joka viidennellä venäläisellä. Toistaiseksi vapaaehtoisia sairausvakuutuksia ovat ostaneet lähinnä suuryritykset omille työntekijöilleen. Yksityisten terveydenhuoltopalveluiden käyttämisen mielletään kuuluvan myös keskiluokkaisuuteen. Venäläisen keskiluokkaisen hyvän elämän määritelmään kuuluu oma asunto, jossa on nykyaikaista kodintekniikkaa, uusi venäläinen tai uudehko ulkomainen auto, hyvä ruokavalio, mahdollisuus käyttää yksityisiä terveydenhuoltopalveluja ja maksullista koulutusta sekä mahdollisuus etelänmatkailuun kotimaassa tai ulkomailla. Terveyttä lobataan mediassa Ei voida toki väittää, että Venäjällä ei puhuttaisi terveellisistä elämäntavoista. Televisiossa, radiossa, lehdissä ja internetissä on paljon terveyteen liittyvää sisältöä. Aamutelevisio lähettää terveysvalistusta ja netissä on terveen elämäntavan sivustoja. Terveysohjelmat eivät ole Venäjällä täysin uusi asia. Jo neuvostoaikana radiossa kuultiin päivän alkajaisiksi ohjattu aamuvoimistelu – utrennjaja gimnastika. Lisäksi liikunta oli nostettu kulttuurin rinnalle. Se oli fyysistä kulttuuria, jota nimitystä käytetään edelleen. Venäjän terveysministeriö avasi muutama vuosi sitten oman Takzdorovo.ru-nimisen nettisivuston. Sivustolla on muun muassa tutkittua terveystietoa, asiantuntija-artikkeleita, erilaisia laskureita, liikuntaohjeita, tietoa terveellisestä ruuasta ja terveyspäiväkirjoja. Ympäri maata on avattu terveyden neuvontakeskuksia. Venäjän urheiluministeriön tavoitteena on saada 40 prosenttia venäläisistä harrastamaan säännöllistä liikuntaa vuoteen 2020 mennessä. Lukema on nyt 20 prosenttia. Suomesta viedään lääkkeitä ja sairaalalaitteita Tullihallituksen vientitilastojen mukaan farmaseuttiset tuotteet ovat olleet tänä vuonna kuudenneksi suurin vientitavararyhmä Suomesta Venäjälle. Farmaseuttisten tuotteiden suurin alaryhmä ovat olleet lääkkeet. Optisten laitteiden pääryhmässä, joka on vastaavasti vientitilaston 14. suurin, merkittävin vientituote Venäjälle on ollut lääketieteessä käytettävät kojeet. Menekkiä suomalaisyrityksille löytynee edelleen ainakin laitetoimituksista, mahdollisesti myös ITratkaisuista. Palveluntarjoajille on mahdollisuuksia. Kuntoutuspuoli ja hammaslääkäripuoli saattaisivat tarjota kysyntää. Venäläiset tekevät terveysmatkoja Suomeen. Heidän tarpeisiinsa kannattaa perehtyä. H 21 Jäsenyritys Kuntoutusosaamista Kokkolasta Venäjälle Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat HUR Kokkolalainen Ab HUR Oy panostaa Venäjän kuntoutuslaitemarkkinoille. Fokus on tällä hetkellä ikääntyneiden palvelutaloissa, joita myös Venäjä itse haluaa kehittää. HUR on toimittanut Venäjälle myös älykortilla varustettuja kuntosalilaitteita. HUR on ylpeä teknisistä ratkaisuistaan. H UR valmistaa kuntosali- ja kuntoutuslaitteita sekä fyysisen kunnon ja toimintakyvyn testaamiseen tarkoitettuja laitteita. Yrityksen idea syntyi omistajan opiskellessa Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1989. Tuotekehitys sai alkunsa biomekaniikan tutkimuksista. HUR edustaa suomalaista teknologiaa. Yhtiön laitteet valmistetaan 100-prosenttisesti Kokkolan alueella. Tuotanto tapahtuu suurimmalta osin HUR:n omassa tehtaassa Kokkolassa, mutta jonkin verran tulee myös alihankintaa lähialueelta. HUR:n toimitusjohtaja Lena Karjaluoto kertoo, että yhtiö on iso tekijä kuntoutuspuolella. 70 prosenttia kaikesta mitä HUR tekee, menee kuntoutukseen kuten sairaaloihin, kuntoutusklinikoille ja palvelukeskuksiin. Kuntosalien osuus on vastaavasti 30 prosenttia. Kuntosalipuolella on Karjaluodon mukaan haasteena se, että esimerkiksi Suomessa vain kahdeksan prosenttia väestöstä käyttää kuntosaleja. Kuntosalien omistajat ostavat laitteet tämän kahdeksan prosentin tottumusten mukaan, eivätkä mieti kuinka he saisivat edes osan lopuista 92 prosentista tulemaan kuntosaleihin. Ulottuvilla olisi uusia kohderyhmiä ja tietenkin lisää tienestimahdollisuuksia. Lihaksia jäljittelevä teknologia HUR:n merkittävimmät innovaatiot ovat paineilmateknologia ja tietokoneohjatut älykortilla toimivat harjoitusohjelmat. 22 Paineilmatekniikassa laitteiden toiminta perustuu vastusmenetelmään, joka jäljittelee lihaksen luonnollista toimintaa. HUR käyttää tekniikasta nimeä Natural Transmission eli luonnollinen voimansiirto. Paineilmatekniikan ja vipuvarsien avulla laitteen tekemä vastus sovitetaan lihasten luonnollisen voimantuoton mukaiseksi. HUR:n laitteiden vastus alkaa nollasta ja säätö on portaaton. HUR:n näkemyksen mukaan voimaharjoittelulaitteiden vastuksen tulee vaihdella tehtävän liikkeen aikana, koska myös lihasten kyky tuottaa voimaa vaihtelee. Tämä filosofia toteutuu myös yhtiön valmistamissa laitteissa. – Lihaksen ollessa voimakkaimmillaan, myös vastus on kaikkein voimakkain. Kun ollaan lopettamassa liike, vastus on taas alhaisempi, Karjaluoto selventää. Karjaluoto kertoo, että paineilmateknologia tekee laitteista turvallisia, kun ajatellaan vaikkapa leikkauksista kuntoutuvia heikkovoimaisia ihmisiä ja heidän niveliään ja lihaksiaan. Kuntoutus saadaan myös nopeasti käyntiin, koska laitteet mahdollistavat liikkeiden tekemisen minimaalisella vastuksella. Samantyyppisenä kohderyhmänä hän mainitsee pitkään vuodepotilaana olleet ikäihmiset. He eivät käytännössä pysty nostamaan ilmaan muutamaa kiloakaan. Harjoitusohjelma älykortilla HUR toimittaa laitteisiinsa myös tietokoneohjattuja järjestelmiä, jotka tunnistavat yksittäisen kuntoilijan harjoitusohjelman käyttäjän omalta älykortilta. Harjoitusohjelma muuttuu automaattisesti kunnon kehittyessä. Karjaluoto sanoo, että kyseessä on maailman johtavin teknologia tällä alalla. Järjestelmä tuottaa tilastodataa kuntoilijan edistymisestä. Tiedolle voi olla muutakin käyttöä kuin kuntoilijan oma kiinnostus kehittyä fyysisesti. Karjaluoto kertoo huomanneensa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt ovat alkaneet vaatia ihmisiltä näyttöä siitä, että he todellakin ovat kuntouttaneet itseään. Vakuutusyhtiöön pitää tuoda paperia ja näyttää kuntoutus toteen. Karjaluoto sanoo, että älykorttijärjestelmä on nyt iso buumi maailmalla. HUR on päässyt toimittamaan sitä myös Venäjälle. Venäjä tuli hakemaan HUR:n liiketoimet Venäjän suuntaan alkoivat 1990-luvun alussa eli melko pian yrityksen perustamisen jälkeen. Karjaluoto kertoo, että Venäjälle meno ei ollut kiinni vain yhtiön omasta aktiivisuudesta. – Se oli enempi niin, että Venäjä tuli meitä hakemaan kuin päinvastoin, Karjaluoto muistelee. Venäjältä oltiin kiinnostuneita varsinkin HUR:n pyörätuolikäyttäjille suunnatuista harjoituslaitesarjoista. Yhtiö on keskittynyt Venäjällä viime vuosina tietoisesti senioripuolelle. Karjaluoto kertoo, että Venäjällä on panostettu paljon ikääntyneiden palvelukeskushankkeisiin. Maassa näkee kauniisti remontoituja palvelukeskuksia ja niissä on huomioitu myös tilantarve. Kuitenkin paikan päältä puuttuu tieto siitä, millaisia laitteita ikäihmisille pitäisi hankkia ja miten heikkoja ikäihmisiä voidaan treenata ja kuntouttaa. HUR panostaa Venäjällä myös koulutukseen. Samalla kun kuntoutuslaitteita myydään, asiakkaille annetaan myös käyttökoulutusta. Yhtiölle on tärkeää, että ikäihmisten kanssa työskentelevät osaavat käyttää laitteita alkaen toimintakyvyn testaamisesta aina harjoitteluohjelman seurantaan saakka. Parempien koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen oli yksi syy siihen, miksi HUR perusti tytäryhtiön Pietariin. Karjaluoto kertoo, että koulutukset alan ihmisille ovat olleet erittäin suosittuja. HUR:n suurin vientimaa on Japani. Sen jälkeen tulevat Yhdysvallat, Saksa ja Venäjä. Karjaluodon mukaan Japanissa on paljon kysyntää, koska ikääntyvien ihmisten huomioiminen aloitettiin siellä ikärakenteesta johtuen aikaisemmin kuin esimerkiksi meillä. Venäjän osuus HUR:n kokonaismyynnistä lähestyy jo 15:tä prosenttia. Kunnioituksella japitkäjänteisyydellä HUR odottaa Venäjältä kasvua myös jatkossa. Karjaluoto kertoo, että esimerkiksi ikäihmisten kuntoutuksessa Venäjä on vielä alkuvaiheessa. Ymmärrystä ja halua kehittää vanhusten asioita kuitenkin on. HUR aikoo olla mukana esimerkiksi ikäihmisten kaatumisen estämiseen liittyvissä ratkaisuissa. Menestyvä liiketoiminta lähtee molemminpuolisesta kunnioituksesta ja pitkäjänteisestä työstä. – Meidän ei pidä mennä sinne takki auki ja ajatella, että me tästä nyt vaan otetaan ne markkinaosat itselle, Karjaluoto sanoo. Tällaiseen ei ole hänen mielestään tarvetta, koska Venäjällä osataan asioita. – Totta kai Venäjä on semmoinen markkina, että täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen kun menee sinne, Karjaluoto sanoo viitaten tarkkaavaisuuteen esimerkiksi tullimuodollisuuksissa ja verotuksessa. Suomalaiset voivat oppia Venäjästä Karjaluoto kertoo matkustavansa paljon. HUR Oy:llä on liiketoimintaa 40 maassa. Käydessään vanhusten palvelukeskuksissa Venäjällä Karjaluoto kertoo nähneensä paljon sellaista, mistä suomalaiset voisivat ottaa oppia. Esimerkkinä hän mainitsee sen, kuinka Venäjällä käytetään hyödyksi taiteita kuten musiikkia ja kädentaitoja. Karjaluoto kertoo olevansa todella otettu näkemästään. Suomalaiset vievät esimerkiksi fyysiseen hyvinvointiin liittyvää osaamista ja tuovat esille, että myös ikääntyvä ihminen voi hyvin, kun hän liikkuu ja saa siitä energiaa. – Venäjällä taas on muita arvoja, joita meidän kannattaisi ehkä vähän tarkemmin katsoa, Karjaluoto muistuttaa. Hän näkee tässä mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan. H 23 Jäsenyritys EuroMed Group laajentaa julkiseen terveydenhuoltoon Suomalaisasiakkaiden määrä on kutistunut viime vuosina P ietarilainen lääkärikeskus Euromed tai venäläisittäin Evromed huolehtii monen Luoteis-Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen työntekijöiden terveydestä. Isoista suomalaisfirmoista Euromedin asiakkaita ovat muun muassa YIT ja Nokian Renkaat. – Monet pitkäaikaiset suomalaisasiakkaamme ovat Pietarissa vakituisesti asuvia, venäläisen kanssa perheen perustaneita liikemiehiä, Euromedin myynti- ja markkinointipäällikkö Maria Makarenko kertoo. Vuonna 1999 ulkomaalaisia ja hyvin toimeentulevia venäläisiä varten perustettu Euromedklinikka on osa EuroMed Groupia. Samaan konserniin kuuluvat nykyisin myös lastenklinikka Euromed Kids, ensihoitoon keskittyvä Euromed Express sekä viimeisimpänä ovensa avannut lapsettomuusklinikka Euromed Invitro. Pulaa suomalaisasiakkaista Euromedin asiakkaista on ulkomaalaisia edelleenkin noin puolet. Makarenko harmittelee, että suomalaisasiakkaiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Etenkin vuoden 2008 talouskriisi rokotti Makarenkon mukaan selvästi suomalaisasiakkaiden volyymiä. – Myös Suomen pääkonsulaatin pienentynyt työntekijämäärä näkyy meillä, Makarenko sanoo. Nopean junayhteyden tultua monet pääkonsulaatin työntekijät käyttävät lääkäripalveluja myös Suomen puolella. Euromedin avatessa ovensa laadukkaita lääkäripalveluja ei ollut Pietarin seudulla liikaa tarjolla. Kilpailutilanne on kuitenkin kiristynyt radikaalisti alkuvuosista. 24 Teksti Maarit Roiha • Kuva EuroMed Group Vaivatonta asiakkaalle Euromedillä on toista sataa sopimusta ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa. Enemmistö vierasmaalaisista käy vastaanotolla kotimaasta hankitun vakuutuksen turvin. Pietari on yhä suositumpi opiskelijavaihtokohde, ja ulkomaalaiset opiskelijat ovatkin kaupunkiin työkomennukselle muuttaneiden ohella Euromedin toinen merkittävä asiakasryhmä. – Esimerkiksi lähes kaikki suomalaisasiakkaiden käynnit laskutetaan suoraan vakuutusyhtiöltä, mikä on asiakkaan kannalta kätevää, Makarenko kertoo. Koko Euromedin korkeasti koulutettu henkilökunta puhuu lisäksi englantia, ja asiakkaan avuksi järjestyy tarvittaessa helposti vaikka suomen kielen tulkki. Etuna yksilöllisyys Vaikka Pietarissa on terveyspalveluiden saralla yhä enemmän tarjontaa, uskoo Makarenko Euromedin pärjäävän palvelukonseptinsa ansiosta jatkossakin. Lääkärikeskuksen tärkein kilpailuvaltti on yksikön pienuuden mahdollistama yksilöllinen palvelu. – Toimintamme on boutique-tyyppistä ja käytämme potilasta kohden enemmän aikaa kuin moninkertaisia potilasvolyymejä pyörittävät kilpailijamme, Makarenko vakuuttaa. Makarenko korostaa Euromedin tuottavan läntisten standardien mukaisia terveyspalveluja. – Venäjällä julkisessa terveydenhuollossa ei seurata samoja vaatimuksia. Jokainen lääkäri hoitaa niin kuin haluaa, eivätkä hoitopäätökset perustu aina koululääketieteeseen, Makarenko varoittaa. Fokus Luoteis-Venäjällä Euromedin tytäryhtiö Global Medical Guarantee tarjoaa vastaavia lääkäripalveluja Arkangelissa, Viipurissa, Novgorodissa, Murmanskissa, Petroskoissa ja Pihkovassa. Euromed ei aio Makarenkon mukaan Kuva Shutterstock edes yrittää Moskovan vaativille markkinoille. – Meillä on vahva asema Luoteis-Venäjällä ja haemme kasvua jatkossakin nimenomaan tältä seudulta, Makarenko linjaa. Euromed-nimi on Venäjällä suosittu ja sitä käytetään monissa muissakin kaupungeissa siitäkin huolimatta, että pietarilaiset ovat rekisteröineet Euromedtavaramerkin itselleen. – Joudumme aina välillä puuttumaan nimemme käyttöön, eikä se yleensä johda mihinkään, Makarenko puuskahtaa. Euromed avaa lähiaikoina oman kirurgisen osaston Pietarissa. Yrityksen tulevaisuus näyttää muutenkin valoisalta Venäjän terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän viime vuonna tapahtuneen muutoksen ansiosta. Potilaita julkiselta puolelta EuroMed Groupin tulevaisuuden kasvupotentiaali piilee ulkomaalaisten sijaan paikallisen venäläisen sairausvakuutuksen haltijoissa. Jokaisella venäläisellä on ilmainen sairausvakuutus samaan tapaan kuin Suomen kansalaisillakin Suomessa. Venäläiset eivät tosin maksa ruplaakaan käyttämistään terveyspalveluista. Toisaalta venäläisen julkisen terveydenhuollon taso vaihtelee kovasti ja jonot ovat huomattavasti pidemmät kuin Suomessa. Terveyspalvelut rahoitettiin Venäjällä aiemmin alueellisesta tai paikallisesta budjetista. Uudessa mal- lissa rahoituksesta huolehtii sairausvakuutusrahasto, joka rahoittaa sekä julkisia että yksityisiä laitoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös yksityiset lääkäriasemat voivat saada korvausta julkisen terveydenhuollon lääkäreiden lähetteillä tulleiden potilaiden hoitamisesta. – Uusi malli on iso edistysaskel maamme terveydenhuollossa, Makarenko iloitsee. Hoitopaikan voi päättää itse Uutta on myös se, että viime vuodesta lähtien potilas on saanut valita poliklinikkansa itse. Aiemmin hoitoon oli mentävä oman kaupunginosan terveyskeskukseen. EuroMed Group on jo ehtinyt avata Pietariin kymmenen klinikkaa venäläisiä sairausvakuutuspotilaita palvelemaan. Klinikoilla on asiakkaita jo yli 80 000. Yritys tavoittelee mahdollisimman isoa siivua jaossa olevasta terveydenhoitokakusta ja ensi vuonna uusia klinikoita avataan viisi. – Klinikalle maksettavan korvauksen suuruus riippuu potilasmäärästä. Mitä enemmän sairaala tai poliklinikka on hoitanut ihmisiä, sitä enemmän se saa rahaa, Makarenko kertoo. Valtion suunnitelmat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon jatkon suhteen eivät ole vielä täysin selvillä, mutta Euromed seuraa tilannetta kiinnostuneena. H 25 Jäsenyritys Satavuotiaan Onnisen kon Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Onninen Teknistä tukkukauppaa harjoittava Onninen Oy on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Yhtiö on laajentunut historiansa aikana pienestä vesijohtoliikkeestä kahdeksassa maassa toimivaksi yritykseksi. Onninen on toimittanut LVIS- ja infratekniikkaa muun muassa Sotšin talviolympialaisiin. O nninen-yhtiö sai alkunsa Turussa vuonna 1913. Tuolloin liikemies Alfred Onninen rakensi kaupunkiin kivitaloa, mutta putkitöistä vastaava vesijohtoliike ajautuikin yllättäen konkurssiin. Onninen päätti tehdä putkityöt itse loppuun ja tuli perustaneeksi samalla vesijohtoalan urakointiliikkeen. Alfred Onnisen vesijohtoliike osallistui myöhemmin ahkerasti Turun vesijohtoverkoston rakentamiseen. Yhtiön liiketoiminta laajeni asennustoiminnasta tukkukauppaan 1920-luvulla, jolloin yhtiö muutti Helsinkiin. Onninen-yhtiö laajensi ilmastointialalle ja kaukolämpöverkkojen rakentamiseen 1960-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä yhtiö aloitti myös sähköalan tukkukaupan ja urakoinnin. Onninen käynnisteli ulkomaanprojekteja 1970- ja 1980-luvuilla. Tuolloin se oli suomalaisten rakennusliikkeiden mukana muun muassa Venäjällä ja Irakissa. 1990-luvulla Onninen perusti tytäryhtiöt Puolaan, Venäjälle ja kaikkiin Baltian maihin sekä laajeni yritysostolla myös Ruotsiin. Ennen vuosituhannen vaihdetta emoyhtiöksi tuli Onvest. Tukkukauppa siirtyi Onnisen nimen alle ja urakointi Are Oy:hyn. Venäjällä kolme tukkuvarastoa Onnisen Venäjän-toimintojen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1978. Tuolloin yhtiö alkoi tehdä projektimyyntiä silloiseen Neuvostoliittoon. Tukkukauppiaaksi yhtiö rekisteröityi Venäjällä vuonna 1993. Nykyään Onnisella on Venäjällä kolme varastoa, jotka sijaitsevat Pietarissa, Moskovassa ja Krasnodarissa Etelä-Venäjällä. Päävarasto on Pietarissa, mistä jaetaan tavaraa Luoteis-Venäjälle ja myös maan muihin osiin. 26 nsepti toimii myös Venäjällä Onnisella on Venäjällä tällä hetkellä yli 200 työntekijää. Venäjän-toimintojen liikevaihto vuonna 2012 oli 82 miljoonaa euroa. Venäjän osuus Onnisen koko liikevaihdosta oli viisi prosenttia. Onninen toimii Venäjällä tänä päivänä samoilla periaatteilla, joilla se alun perin maahan menikin. Pääkonseptit ovat räätälöity projektimyynti isompiin rakennushankkeisiin ja vähittäismyynti asiakkaille suoraan varastoista. Asiakkaina on urakoitsijoita, teollisuusyrityksiä, infrastruktuurirakentajia ja vähittäiskauppaketjuja. Projektimyynti tarkoittaa toimintatapana sitä, että Onninen toimittaa laitteita ja materiaaleja rakentamiskohteista vastaaville pääurakoitsijoille. Kauppaan voidaan sisällyttää asiakkaan haluama määrä lisäpalveluita kuten suunnittelua ja asentamisen valvontaa. Onnisen avainasiakasjohtaja Väinö Nuuttila kertoo, että tavaraa tilataan Venäjällä projektimyynnin kautta usein juuri lisäpalveluiden vuoksi. Yhtiö on kokeillut maassa myös rakentajille suunnattua itsepalveluun perustuvaa noutotukkukonseptia, mutta se ei ole oikein vielä lyönyt läpi. Nuuttila uskoo, että noutotukut tulevat vielä Venäjällekin, kunhan markkina on siihen kypsä. Projektimyynnin hankintapuoli on kansainvälistä toimintaa. Onninen toimittaa tavaroita Venäjälle eri maista usein suoraan valmistajilta. Lisäksi yhtiön Venäjän varastoihin hankitaan varalle erityisesti tuotteita, joiden toimitusajat ovat pitkiä. Onnisen Venäjän-tavaratoimitusten merkittävimmät tuontimaat ovat viime aikoina olleet Suomi, Ranska ja Saksa. Mielenkiintoisia referenssejä Onnisen Venäjän referenssit antavat esimerkkejä siitä, millaisiin kohteisiin Venäjälle voi insinööritekniikan projektimyyntiä tarjota. Esimerkiksi Sotšin talviolympialaisiin Onninen toimittaa muun muassa lumenvalmistuslaitteiston yhdessä All-Weather SnowTek Oy:n kanssa. Laitteistolla on valmistettu lunta kohteessa pluslämpötiloissa aina +30 ºC:seen asti. Onninen on toimittanut talviolympialaisiin myös harjoituskelkkoja Venäjän kelkkailujoukkueelle, jäähdytysputkistoa kelkkailurataan, sadevesijärjestelmän jääkiekkohalliin ja lämpötekniikkaa pikaluisteluhalliin. Yhtiö on toimittanut LVIS-tekniikkaa Emeretin laakson olympiakylään, olympialaisten mediakeskukseen, Malyi Ahun -hotellikeskukseen Roza Hutorissa, Gorki gorod -lomakylään Krasnaja Poljanassa ja Sotšin keskustassa sijaitsevaan olympiayliopistoon. Aikaisemmin Onninen on toimittanut LVIS-laitteistoa myös Kazanin, Magnitogorskin ja Tšerepovetsin jäähalleihin. Näissä kaikissa pelataan KHL-jääkiekkoliigan otteluita. Kazanin ja Magnitogorskin jäähallien pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen ja Tšerepovetsin hallista vastasi pääurakoitsijana ensin Skanska ja myöhemmin Hansa Stroy. Onnisen toimittamaa tekniikkaa löytyy myös moskovalaisesta Renaissance Moscow Olympic -hotellista, pietarilaisesta Pulkovo Sky -bisneskeskuksesta sekä Stockmannin tavarataloista Pietarissa ja Moskovassa. Pulkovo Sky -bisneskeskuksen on rakentanut suomalainen EKE-Yhtiöt. Jätevesihankkeissa Onninen on ollut Pietarissa, Viipurissa ja Hatsinassa. Yhtiö on toimittanut muun muassa prosessiputkijärjestelmiä Viipurin sellutehtaaseen, Mondin paperitehtaaseen Syktyvkariin ja Nokian Renkaiden rengastehtaaseen Leningradin alueelle Vsevoložskiin. Myös neljä Venäjällä toimivaa tupakkatehdasta ovat olleet Onnisen asiakkaina. Miten voisi päästä megahankkeisiin? Venäjän megahankkeet eivät lopu Sotšin talviolympialaisiin. Seuraava suuri koitos on vuonna 2018 järjestettävät jalkapallon MM-kisat. Kisakaupunkeja on yhteensä 11 – Itämeren rannalta Kaliningradista Uralvuoristoon Jekaterinburgiin ja Mustallemerelle Sotšiin saakka. Jalkapallokisat ovat mittava urakka sillä stadionien lisäksi täytyy rakentaa paljon liikenneyhteyksiä, majoituskapasiteettia ja muuta infrastruktuuria. Jalkapallokisojen kokonaiskustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin. Nuuttila sanoo, että jalkapallokisojen pääurakoinneista vastaavat todennäköisesti pääosin suuret venäläiset rakennusyhtiöt – osin myös turkkilaiset rakennusliikkeet. Valtion rahoittamissa hankkeissa hinnalla on iso merkitys. Länsimaista osaamista tarvitaan muun muassa suunnittelussa. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n vaatimusten mukaan esimerkiksi stadioneiden täytyy vastata tiukkoja ekologisia standardeja. Nuuttila tosin muistuttaa, että kumppanit näihin projekteihin on pääosin jo valittu. Sen sijaan laite- ja materiaalitoimituksia tulee varmasti länsimaista. Nuuttila kertoo, että innovatiivisilla, energiaa säästävillä ja ympäristöystävällisillä tuotteilla on kysyntää. Suomalaisilla alihankintayrityksillä on todellisia mahdollisuuksia tällaisten tuotteiden tarjoamisessa. Nuuttila tarjoaa Venäjän projektitoimituksia tekevien isompien yritysten apua pk-yrityksille. Hän visioi, että pk-yritykset ryhtyvät Venäjälle rekisteröityneiden isompien toimittajayritysten kumppaneiksi ja voivat näin kerätä laajemman tuotevalikoiman. Tämä malli on pääurakoitsijoiden kannalta houkutteleva, koska projektit ovat usein mittavia ja aikataulut tiukkoja. Nuuttila näkee toimintatavan pk-yrityksille turvallisimpana vaihtoehtona. – Meidän tulee erityisesti Suomessa muistaa, että yhdessä olemme vahvempia, houkuttelevampia ja usein kilpailukykyisempiäkin kuin yksin, Nuuttila tiivistää. H 27 Jäsenyritys Postia ja matkustajia kuriirikyydillä Pietariin Teksti Einari Lumijärvi • Kuva HH-Kuriiri HH -Kuriirin pikkubussi ajaa arkipäivisin Lappeenrannasta Pietariin ja takaisin. Mukana kulkee matkustajia, postia, lehtiä, painotuotteita ja pieniä näytetavaroita paketteineen. Asiakkaat ovat suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä, Venäjän kauppaan liittyviä organisaatioita, konsulaatteja ja hotelleja. Jukka Jyrkinen osti tämän vuoden alkupuolella lappeenrantalaisen HH-Kuriiri Oy:n. Yritystä oli vetänyt siihen saakka sen perustaja Hannu Hakko. Jyrkinen kertoo, että hän ei miettinyt pitkään, kun HH-Kuriirin yritysosto tuli ajankohtaiseksi. – Pietarin kaupungin, lähialueen ja Karjalan tasavallan tuttuus ja Venäjä-verkosto olivat jo valmiina. Yritys sinällään ja Hannu Hakko olivat minulle tuttuja jo kuriiripalvelutoiminnan alkuajoilta asti. Jyrkinen kertoo toimineensa palvelualalla ja yritysmyynnissä koko työikänsä. Hänellä on 20 vuoden kokemus Venäjän matkailusektorilta ja henkilökuljetuksista sekä eri yritysten palveluksessa että yrittäjänä. Jyrkinen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Kaleva Travelin Venäjän ja IVY-maiden osaston johtajana sekä eteläkarjalaisen Tilausliikenne E. Rantasen paikallisjohtajana. Idea Finn-Stroin kuljetuksista Ennen kuin Jyrkinen osti HH-Kuriirin, yritykselle oli ehtinyt kertyä 20 vuoden historia. Yritys perustettiin varsinaisesti vuonna 1993, mutta jo ennen sitä Hakko toimi autonkuljettajana rajan yli Kostamukseen, Sovetskiin ja Vsevoložskiin. Tuolloin kuljetettiin rakennustyömaiden urakoitsijoiden kuten FinnStroi-yhteenliittymän postia ja henkilökuntaa. 28 Noilta ajoilta oli peräisin myös Hakon idea oman yrityksen perustamisesta. Hakko ei meinannut saada yritysidealleen alkuun oikein ymmärrystä. – Liikenneministeriö antoi henkilöliikenneluvan rajan ylikulkuun vasta toisella yrittämällä, jolloin ideaa oli käyty esittelemässä paikan päällä, Jyrkinen kertoo. Pietarin Suomi-talo tukikohdaksi Ostettuaan HH-Kuriirin Jyrkinen teki postinjakelusta yhteistyösopimuksen Pietarissa toimivan Suomi-talon kanssa. Asiakkaat voivat jättää lähetyksiä Suomi-talon vastaanottoon ja noutaa niitä sieltä talon aukioloaikoina. Yrityksen organisaatiota on vahvistettu palkkaamalla Venäjän toimintojen johtaja ja Suomi-talosta on vuokrattu toimisto. Pietarin kolmelle paikalliselle autonkuljettajalle hankittiin uutta kalustoa posti- ja henkilökuljetuksia varten. Jyrkinen panosti Pietarissa myös asiakaspalvelukoulutukseen. Lisäksi kuriiriauton reititystä sekä Lappeenrannan että Pietarin päässä on muutettu joustavammaksi. HH-Kuriiri on rakentanut postikuljetuksiin konseptin, jolla se pystyy palvelemaan sekä säännöllisiä että satunnaisia asiakkaita. Asiakkaalle voidaan avata Lappeenrantaan postilokero-osoite, josta HH-Kuriiri toimittaa postit asiakkaan toimipisteeseen Pietarissa. Tämä mahdollistaa päivittäisen säännöllisen postinkulun. Paluukyydissä tulee Suomeen postitettavia lähetyksiä. Satunnaiset kirje-, asiakirja- ja pakettilähetykset kulkevat HH-Kuriirin oman postilokeron kautta. Jyrkisen aikana eksoottisin kohde, mihin pakettikuorma on toimitettu, on ollut kaupunki lähellä Kiinan ja Mongolian rajaa. Kaupunkiin, jota ei löytynyt internetin karttahauista, toimitettiin 20 laatikollista piirustuksia. Jyrkinen muistuttaa, että HH-Kuriiri ei toimita tullin alaisia tavaroita. SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA Myös henkilöliikennettä HH-Kuriiri harjoittaa Pietariin myös henkilöliikennettä. Yhtiön pikkubussit kulkevat taksiluvilla. Bussikyytejä voidaan Jyrkisen mukaan järjestää myös Karjalankannakselle, jonka jokaisessa pitäjässä hän kertoo käyneensä. Jyrkinen kertoo, että henkilöliikenne Lappeenrannan ja Pietarin välillä on ollut keväästä alkaen mukavassa kasvussa. Tähän hän näkee syynä Suomi-talon valitsemisen sekä toimiston sijoituspaikaksi että kuriiriliikenteen yhteistyökumppaniksi. Yhteistyötä molempien maiden raja-asemien raja- ja tullihenkilökunnan kanssa Jyrkinen suitsuttaa erinomaiseksi. Yhteistyötä on tehty pitkään, ja kuriiriyritys ja sen kuljettajat tunnetaan. Kuriiriautoilla on Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla ohituslupa. Kuriiritoiminnan kannalta tämä on tietenkin hyvä asia, koska matkustajamäärät raja-asemilla ovat kasvaneet. Kuljetuksiin ei tule viivästyksiä raja-asemalla jonottamisen takia. Jyrkinen muistuttaa, että Venäjän puolen vastaava ohituslupa on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella. Markkinakartoitus olennaista Jyrkisen mukaanVenäjän markkinoille lähteminen edellyttää sekä oman toimialan hyvää tuntemusta että tietoa alan markkinoista Venäjällä. Hän korostaa tarkkaa tutkimista ja hyvää pohjatöiden tekemistä. Hyvien selvitysten pohjalta voi arvioida, löytyykö omalle toiminnalle markkinoita ja kilpailuetua. Jyrkinen lisää, että omaa ajatusta voi jalostaa eteenpäin asiantuntijoiden kanssa. Kulttuurin tuntemuksesta ja sosiaalisesta verkottumisesta on etua. – Venäläisten toimintatapojen tuntemus ja laaja liiketoiminnan tuttavaverkosto nopeuttavat toiminnan käynnistämistä. Kun tietää luotettavia henkilöitä, joilta voi kysyä neuvoja, pääsee asioissa eteenpäin, Jyrkinen toteaa. Jyrkinen sanoo, että asiantuntijatahoja kannattaa hyödyntää laajasti. Oma yritysidea joutuu viimeistään rahoitusvaiheessa ulkopuolisten asiantuntijoiden kriittiseen puntariin. Jyrkinen näkee, että eteläkarjalaisilla palveluyrityksillä on edelleen etsikkoaika omien toimintojensa kehittämisessä ja ideoinnissa, kun mietitään, miten saada oma osansa alueen kasvavista matkustajavirroista. Jyrkisellä on takataskussaan muutama idea oman yrityksensä toiminnan laajentamisesta, mutta hän ei kerro niistä vielä tarkemmin. H KANSALLISET SERTIFIKAATIT GOST R GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail [email protected] www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 29 Bisnesuutisia A A A R a k e n ta m i n e n Hansastroilta baza KHL-joukkueelle H Kuva Pirjo Peltola ansastroi rakentaa harjoittelukeskuksen KHLjoukkue Lokomotiv Jaroslavlille. 16 000 neliön keskukseen tulee urheilutoimintojen lisäksi mm. kylpylähotelli. Tilaajana toimii Venäjän rautatieyhtiö RŽD, joka on Lokomotiv Jaroslavlin pääsponsori. Kyseessä on Hansastroin toinen projekti Jaroslavlissa. Vuonna 2001 kaupunkiin avattiin Lokomotivin 9 000 katsojan jäähalli, jonka pääurakoitsijana toimi Hansastroin edeltäjä Venäjällä rakennusyhtiö Skanska. Hansastroi/EL/24.9.2013 Lemminkäinen lisää omaperusteista asuntorakentamista A Lemminkäinen on päättänyt tavoitteistaan vuosille 2014–2018. Venäjän osalta yhtiö aikoo laajentaa omaperusteista asuntorakentamista Pietarista valittuihin kasvukeskuksiin. Yhtiö tutkii mahdollisuuksia laajentaa Venäjällä myös infrarakentamisen tarjontaa. Lemminkäinen arvioi, että strategiakauden loppuun mennessä n. 20 prosenttia konsernin liikevaihdosta tulee Venäjältä. – Tarjontamme Venäjällä suuntautuu kasvavalle keskiluokalle, joka etsii nykyaikaisia, laadukkaita asuntoja hyviltä paikoilta. Kaupungistuminen, demografiset muutokset ja asuntolainamarkkinoiden kehittyminen tukevat kohderyhmän kysynnän kasvua, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Lemminkäinen/EL/11.10.2013 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb heittää peruskiven YIT:n Verhnjaja Pyšman asuinrakentamiskohteessa kesäkuussa 2013. YIT:ltä 5 000 asuntoa Jekaterinburgin lähelle YIT :n tytäryhtiö YIT Uralstroi on ostanut 76 hehtaarin tontin Jekaterinburgin läheltä Verhnjaja Pyšmasta. Tontilla toteutetaan aluekehityshanke, johon tulee yli 5 000 asuntoa. Alueelle rakennetaan pääosin kolmekerroksisia pienkerrostaloja yhteiseltä asuinpinta-alaltaan n. 270 000 neliömetriä. Lisäksi tontille rakennetaan mm. koulu ja kolme päiväkotia. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2015. – Nykyaikainen pienkerrostalorakentaminen on sekä YIT Uralstroille että koko paikalliselle asuntomarkkinalle uusi konsepti, jolla on selvitysten perusteella kovaa kysyntää jo lähtötilanteessa, kertoo YIT Uralstroin pääjohtaja Roman Gibov. YIT/EL/17.10.2013 A A A M e t s ät e o l l i s u u s Sveitsiläinen lastulevytehdas Permin seudulle Kuva Shutterstock A 30 Sveitsiläinen Swiss Krono Group investoi noin 200 miljoonaa euroa OSB-lastulevytehtaan rakentamiseen Permin aluepiiriin Krasnokamskiin. Hankkeen aikataulu on 2–2,5 vuotta. Krono aikoo viedä OSB-lastulevyä Permistä myös Japaniin. – Tämä kertoo tehtaan laatutasosta, toteaa alueen kuvernööri Viktor Basargin. Basargin pitää Kronon investointia Permin aluepiiriin tärkeänä virstanpylväänä. Krono harkitsi tehtaansa sijoituspaikaksi myös Sverdlovskin, Tjumenin ja Kostroman alueita. Permin aluepiirin kuvernööri odottaa, että positiivinen investointitrendi tulee vahvistumaan. Permin aluehallinto/EL/24.9.2013 ÅR Packagingin Venäjäntoiminnot itävaltalaisyhtiölle A Ruotsalaisen ÅR Packaging Groupin Pietarissa, Etelä-Venäjän Timašjovskissa ja Saksan Ausburgissa sijaitsevat tuotantolaitokset myydään itävaltalaiselle Mayr-Melnhofille. Kauppa on osa isompaa suunnitelmaa, joka toteutuessaan johtaa kaikkien ÅR Packaging -liiketoimintojen myyntiin. ÅR Packaging on Euroopan johtavia kartonkipakkausten valmistajia. Yhtiön suurin omistaja on suomalainen pääomasijoitusyhtiö Ahlström Capital (62 prosenttia osakkeista). Ahlström Capital, Mayr-Melnhof/EL/8.11.2013 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A Au tot e o l l i s u u s Toyota investoi katumaastureihin Pietarissa Toyotan Pietarin tehtaalla aletaan valmistaa RAV4katumaastureita vuonna 2016. Hankkeeseen investoidaan noin 140 miljoonaa euroa. RAV4:stä tulee Toyotan toinen tuotantomalli Pietarissa. Tähän saakka tehtaalla on valmistettu vain Toyota Camry -henkilöautoja. Toyotan Pietarin tehdas aloitti toimintansa vuonna 2007. Pietarissa valmistettuja RAV4-maastureita aletaan myydä Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjällä. Delovoi Peterburg/EL/18.9.2013 AvtoVAZ-omistajille yhteinen hankintaorganisaatio A Renault-Nissan ja AvtoVAZ ovat perustaneet yhteisen hankintaorganisaation, joka alkaa ostaa keskitetysti autojen osia. Hankintaorganisaatio sijoittuu Samaran alueelle Toljattiin. Sen johtajaksi on nimitetty Daniel Perry. AvtoVAZin osake-enemmistö on siirtymässä Renault-Nissanin ja valtionkorporaatio Russian Techologiesin yhteisyritykselle vuonna 2014. AvtoVAZin tavoitteena on valmistaa yhteensä 1,4 miljoonaa Lada-, Renault- ja Nissan-henkilöautoa vuonna 2015. Yhtiöllä on tehdas Toljattin lisäksi myös Iževskissä Udmurtiassa. Vedomosti/EL/19.9.2013 Kuva Edscha A Ulkomaisia autonosavalmistajia Toljattiin A Saksalaisyhtiö Edscha investoi seitsemän miljoonaa euroa erityyppisiä autojen ovisaranoita valmistavan tehtaan rakentamiseen. Tehdas sijoittuu Toljattin erityistalousalueelle Samaran pohjoispuolelle. Edschan tehtaan on määrä käynnistyä syksyllä 2014. Se tulee työllistämään keskipitkällä aikavälillä 150 ihmistä. Espanjalainen CIE Automotive puolestaan investoi moottoreiden alumiiniosia valmistavan tehtaan rakentamiseen samalle erityistalousalueelle. Tuotanto on määrä saada käyntiin vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä. Edscha.com, Rossijskaja gazeta/EL/19.10.2013 Meksikolainen autonosavalmistaja Uljanovskiin A Meksikolainen moottoriosien valmistaja Nemak investoi tehtaan rakentamiseen Uljanovskin alueelle. Zavolžjen teollisuusalueelle sijoittuvaan tehtaaseen investoidaan noin 50 miljoonaa euroa. Tehdas käynnistyy vuonna 2015. Nemak valmistaa muun muassa alumiinisia sylinterinkansia, sylinterilohkoja sekä vaihteistojen osia. Vesti.Ru/EL/30.10.2013 A A A Ko n e e t j a l a i t t e e t Siemens investoi Venäjälle miljardi euroa 3M:ltä iso tehdasinvestointi ja t&k-lisäpanostus A A Saksalainen monialajätti Siemens AG jatkaa investointejaan Venäjälle. Yhtiö investoi maahan vuoteen 2015 mennessä noin miljardi euroa. Tähän mennessä Siemens on toimittanut Venäjälle muun muassa Moskovasta Pietariin ja Nižni Novgorodiin liikennöivät suurnopeusjunat. Siemensillä on junista myös pitkäaikaiset huoltosopimukset. ‒ Kannamme kortemme kekoon maan teollistamisessa, paikallisen teollisuuden energiatehokkuuden nostamisessa ja lääketieteen alalla, Siemensin toimitusjohtaja Joe Kaeser kertoi tavatessaan presidentti Vladimir Putinin. ITAR-TASS/MR 14.10.2013 Yhdysvaltalainen monialayritys 3M investoi noin 300 miljoonaa dollaria tehtaan rakentamiseen Alabugan erityistalousalueelle Tatarstaniin. Tehtaassa aletaan valmistaa muun muassa hiomatuotteita, teollisuusteippejä sekä öljy-, kaasu-, ja autoteollisuuden materiaaleja. 3M jatkaa myös tutkimus- ja tuotekehitystoimintojen lokalisointia Venäjälle. Yhtiö investoi 18 miljoonaa dollaria Volokolamskissa Moskovan alueella sijaitsevan tehtaansa t&k-yksikköön. Tehdas on käynnistetty vuonna 2008 ja siellä valmistetaan muun muassa suojavälineitä. 3M kehittää Venäjällä myös energiatehokkuuteen, liikenneturvallisuuteen ja sairaalaympäristöihin liittyviä teknologioita. 3M Russia on alkanut maksaa työntekijöilleen lisäpalkkioita myönnetyistä patenteista, tavaramerkeistä ja keksinnöistä. 3M/EL/29.10.2013 31 Bisnesuutisia A A A Ko n e e t j a l a i t t e e t A A A Liikenne Valtran omistajalle yhteisyritys Venäjälle Aeroflotille halpalentoyhtiö Danfossin lämmönsiirtimiä Nižni Novgorodin alueelta A Tanskalaisen Danfossin lämmönsiirrintehdas rakennetaan Dzeržinskiin Nižni Novgorodin alueelle. Kyseisiä laitteita käytetään kaukolämpöverkoissa. Hankkeeseen investoidaan noin 20 miljoonaa euroa. Lämpöenergian hävikki on Venäjällä suurta johtuen muun muassa huonokuntoisista lämpöverkoista ja vanhasta asuntokannasta. – Energiansäästö on Venäjällä tällä hetkellä haaste numero yksi. Aikaisemmin energiankulutuksesta ei tarvinnut välittää. Nyt ongelma tiedostetaan. Otamme muista maista, sanoo Nižni Novgorodin alueen kuvernööri Valeri Šantsev. Danfoss/EL/8.10.2013 ABB:n sulakekaappeja Lipetskistä A ABB investoi noin 20 miljoonan dollaria tehdashankkeeseen Lipetskin erikoistalousalueelle. Tehdas valmistaa sulakekaappeja ja pienjännitejärjestelmien koteloita. Tehtaan rakentaminen alkaa ensi vuonna. – Kyseessä on Venäjän ensimmäinen sulakekaappeihin keskittyvä laitos, jonka toteuttaa maailmanluokan yritys, ABB:n Venäjän johtaja Anatoli Popov sanoo. Laadukkaille pienjännitejärjestelmille on Venäjällä kysyntää: käytössä olevasta laitekannasta yli puolet vaatii nykyaikaistamista. ABB:llä on Venäjällä ennestään viisi tehdasta. ABB/MR/8.10.2013 32 A Aeroflot tekee omistamastaan Dobroletista halpalentoyhtiön, jonka lennot alkavat Moskovasta ensi keväänä ja suuntautuvat aluksi Euroopan puoleisen Venäjän suurimpiin kaupunkeihin. Aeroflot investoi Dobroletin toiminnan käynnistämiseen alkuvaiheessa 100 miljoonaa dollaria. Aluksi käytetään kahdeksaa konetta. Uutta länsimaalaistyyppistä kalustoa hankitaan jatkossa noin kahdeksan koneen vuosivauhtia. Lippujen hintojen luvataan olevan jopa yli kolmanneksen normilippuja halvempia. Toiminnan kannattavuuden lasketaan perustuvan lipun hintaan sisältyvien palvelujen karsimiseen ja maksullisiin lisäpalveluihin. Vuonna 1923 perustettu Aeroflot käytti ensimmäiset vuotensa nimeä Dobrolet. AFP,Aeroflot/MR/11.10.2013 Hollantilaisyhtiö ruoppaa Pietarin uutta satamaa A Hollantilaisyhtiö Boskalis on tehnyt sopimuksen Pietariin rakennettavan Bronkan sataman ruoppaustöistä. Sopimuksen arvo on 130 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy muun muassa kuusi kilometriä pitkän meriväylän avaaminen. Töiden on määrä käynnistyä ensi keväänä. Boskalis toimii aliurakoitsijana venäläisyhtiö ZAO Baltstroille, joka voitti aiemmin tarjouskilpailun kyseisestä ruoppaushankkeesta. Bronkan satama rakennetaan Pietarin edustalla sijaitsevan patotien eteläosaan. Satamaan siirretään osa Pietarin pääsataman toiminnoista vuoteen 2017 mennessä. Boskalis, Fontanka/EL/26.9.2013 Kanadalaisyhtiö kehittämään rautatieasemia A Kanadalainen Trinity Development on tehnyt 1,9 miljardin euron arvoisen kehyssopimuksen neljän venäläisen rautatieaseman kehittämisestä. Asemat ovat Moskovassa sijaitsevat Kurski, Vyhino ja Paveletski sekä Permin päärautatieasema LänsiUralilla. Sopimus on tehty Venäjän rautatieyhtiö RŽD:n rautatieasemista vastaavan tytäryhtiön (Direktsija železnodorožnyh vokzalov) kanssa. Trinity Development on rakentanut paljon kaupallista tilaa rautatieasemille eri puolille Kanadaa. Moscow Times/EL/18.10.2013 Puolet Tele2 Rossijasta Putinin lähipiirille A VTB-ryhmä on myynyt 50 prosenttia ruotsalaisoperaattori Tele2:n venäläisen tytäryhtiön Tele2 Rossijan osakkeista. Puolet yhtiöstä ostaneeseen sijoittajaryhmittymään kuuluu Venäjän poliittista johtoa lähellä oleva Rossija-pankki ja oligarkki Aleksei Mordašov. Putinin ystävä Juri Kovaltšuk on Rossija-pankin suuromistaja. VTB-ryhmä osti Tele2 Russianin tämän vuoden keväällä 2,7 miljardilla eurolla sijoitusmielessä. Vedomosti/ MR/17.10.2013/ Kuva Boskalis A Yhdysvaltalainen maatalouskonevalmistaja AGCO ja venäläinen Russian Machines ovat perustaneet yhteisyrityksen, joka alkaa valmistaa ja myydä maataloustekniikkaa sekä komponentteja Venäjällä. Osapuolet aikovat investoida yhteisyritykseen noin 100 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana. Tuotantoyksikkö tulee Golitsynoon Moskovan ympärysalueelle. – Yhteisyritys on merkittävä askel AGCO:n Venäjän strategiassa. Venäjän maataloussektorilla on paljon potentiaalia, mutta se tarvitsee modernisointia, sanoo AGCO:n pääjohtaja Martin Richenhagen. AGCO osti suomalaisen traktorinvalmistaja Valtran vuonna 2003. AGCO, Vedomosti/EL/18.9.2013 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A H ot e l l i t Accor avaa lisää hotelleja Moskovaan A Ranskalainen hotelliyhtiö Accor on tehnyt sopimukset kolmesta uudesta hotellista Moskovaan. Kiovan aseman lähelle avataan Novotel-, ibis- ja Adagio- hotellit vuonna 2015. Niissä on yhteensä 700 majoitushuonetta. – Moskova on monille liikematkustajille portti muualle Venäjälle. Haluamme tarjota vaihtoehtoja laadukkaaseen majoittumiseen kaupungissa, Accorin Venäjän ja IVY-alueen johtaja Alexis Delaroff sanoo. Kiovan asemalta on yhteys Vnukovon lentoasemalle. Accorilla on Moskovassa entuudestaan viisi hotellia. Yhtiö avaa tämän vuoden puolella kolmen hotellin kokonaisuuden (450 huonetta) myös lähelle Paveletskin rautatieasemaa. Accor.com/EL/18.9.2013 Holiday Inn Samaraan ja Naberežnyje Tšelnyyn A InterContinental Hotels Group on sopinut kahdesta uudesta hotellista Venäjälle. Volgan alueelle Samaraan ja Tatarstanin Naberežnyje Tšelnyyn avataan Holiday Inn Express -ketjun hotellit vuonna 2015. Kumpaankin hotelliin tulee 145 majoitushuonetta. IHG:llä on Venäjällä ja IVY-alueella tällä hetkellä jo 19 hotellia sekä kymmenen vielä projektivaiheessa olevaa hotellihanketta. Yhtiön tavoitteena on, että sillä olisi vuonna 2020 IVY-alueella yhteensä sata joko jo avattua tai projektivaiheessa olevaa hotellia. IHG/EL/25.10.2103 Ivanovoon Best Western A Ivanovoon, 300 kilometriä Moskovasta koilliseen, on avattu Best Western -hotelli, joka kulkee nimellä Best Western Russki Mantšester. Hotellissa on 92 majoitushuonetta ja sen rakentamiseen kerrotaan investoidun noin 7 miljoonaa euroa. Venäjällä on tällä hetkellä seitsemän Best Western -ketjuun kuuluvaa hotellia, joista kolme on Moskovassa. Best Western/EL/22.10.2013 Food Retail Group avaa 20 viihdekeskusta A Venäläinen Food Retail Group rakentaa Venäjälle parikymmentä viihdekeskusta. Yhden keskuksen rakentamiskustannukset ovat arviolta 10–12 miljoonaa dollaria. Keskuksia avataan Moskovan ja Pietarin lisäksi Novosibirskiin, Jekaterinburgiin, Nižni Novgorodiin, Tšeljabinskiin, Omskiin, Krasnojarskiin, Ufaan ja Kazaniin. Ensimmäinen Maza Parkeiksi nimetyistä keskuksista aloitti toimintansa Pietarissa viime kesänä Kontinent-nimisessä kauppa- ja viihdekeskuksessa. Pietarin alueen toinen Maza Park avaa ovensa ensi vuonna. Kaikkien keskusten on tarkoitus valmistua vuoteen 2019 mennessä. Delovoi Peterburg/MR/10.10.2013/ Success is About People Who Lead. Boyden has been leading for over 60 years, founded with a vision to match top executives with exceptional companies. With more than 70 offices in over 40 countries, Boyden’s global reach is unparalleled. Our offices in Helsinki, St. Petersburg, and Moscow have over 25 years of experience, finding top executives for the leading companies in the region. Boyden professionals are immersed in these two markets and clearly understand the unique relationship between Finland and Russia, and what it takes to succeed. Mikonkatu 17 A 00100 Helsinki Finland Phone: +358 9.622.6860 Email: [email protected] www.boyden.fi 23 Malaya Morskaya St. 190000 St. Petersburg Russia Phone: +7 812.325.85.73 Email: [email protected] www.boyden.com 6 Novaya Ploshad’ 109012 Moscow Russia Phone: +7 495.995.02.29 Email: [email protected] www.boyden.com 33 Mahdollisuuksia Volgograd jalkapallokisojen avulla tietoisuuteen Teksti Einari Lumijärvi Kuva Volganet.ru Volgograd on yksi Venäjän 15 miljoonakaupungista. Teollisuuskaupungin öljysektorilla menee hyvin. Volgogradilla on monivaiheinen ja traaginenkin historia. Kaupungilla on ollut historiansa aikana kolme eri nimeä. V olgograd sijaitsee Volgajoen varrella noin 900 kilometrin päässä Moskovasta etelään. Kaupungista etelämpään ovat Astrahan ja Kaspianmeri. Volgograd on levittäytynyt 60 kilometrin matkalle pitkin Volgan länsirantaa. Kaupungin historiallista keskustaa reunustavat eri puolille paiskautuvat esikaupunkialueet sekä teollisuusalueet etelässä ja pohjoisessa. Volgogradin hallintoalue rajoittuu etelässä Astrahanin, Kalmykian ja Donin Rostovin alueisiin. Pohjoisessa naapureina ovat Voronežin ja Saratovin alueet ja idässä Kazakstan. Volgogradista länteen kulkee kanava, joka yhdistää toisiinsa Etelä-Venäjän suuret joet Donin ja Volgan. Etelä-Venäjän ilmasto ja maaperä ovat maataloustuotantoon varsin suotuisia, joskin alueella koetaan silloin tällöin hyvin kuiviakin kesiä. Maatalousvyöhykkeestä Volgogradissa todistaa vahva elintarviketeollisuus. Kaupunki jatkaa kerrostumistaan Volgogradin olemassaolo alkoi Tsaritsyn-nimesenä vuonna 1589. Kaupungin perusti tuolloin vielä valtakunnan asioidenhoitajana toiminut Boris Godunov. Tsaritsyn rakennettiin linnoituskaupungiksi valtakunnan etelärajalle. Stalingradina kaupunki tunnettiin vuosina 1925–1961. Volgogradiin rakennettiin jo Neuvostoliiton ensimmäisinä vuosina telakoita, traktoritehdas ja terästehdas. Volga–Don-jokikanava avattiin vuonna 1952. Kaupungin väkiluku kasvoi erittäin nopeasti. Nykysukupolvella on ollut kunnianhimoisia tavoitteita jättää myös oma jälkensä kaupunkiin. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2009 avattu seitsemän kilometriä pitkä Volgan ylittävä silta. Siltaa rakennettiin 13 vuotta. Se on myös osa alueen moottoritieverkkoa. Silta sai huomiota vuonna 2010, kun YouTubeen ladattiin vi- Stalingradin muisto Volgograd muistetaan vieläkin ehkä parhaiten Stalingradin taistelusta, tuosta toisen maailmansodan raskaimmasta ja verisimmästä taistosta. Stalingradin taistelu kesti elokuusta 1942 helmikuuhun 1943. Se päättyi Saksan tappioon. Taistelua pidetään toisen maailmansodan käännekohtana. Volgograd, tuolloinen Stalingrad, palkittiin sodan jälkeen sankarikaupungin arvonimellä, jolla se tunnetaan Venäjällä edelleenkin. Volgogradissa sijaitsevalle Mamajevin kurgaani -kukkulalle on pystytetty useita suuria toisen maailmansodan muistomerkkejä. Vaikuttavin näistä on 87 metriä korkea Äiti synnyinmaa -patsas. Kun venäläisiltä kysytään, mitkä olisivat sellaiset venäläiset matkailukohteet, joissa he haluaisivat ehdottomasti käydä, niin Volgograd-Stalingrad nousee esille aivan ensimmäisten joukossa – jopa heti Pietarin, Moskovan ja Baikalin jälkeen. Sota-aika ja neuvostovuodet näkyvät edelleen vahvasti Volgogradin katunimistössä. Kaupungissa on myös paljon muistomerkkejä tuolta ajalta. 34 Volgogradin alue Asukasluku: 2,6 miljoonaa Pinta-ala: 112 900 km² Pääelinkeinot: öljynjalostus, terästeollisuus, elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus Pääkaupunki: Volgograd (1,0 miljoonaa asukasta) Muita kaupunkeja: Volžski (327 000 as.), Kamyšin (117 000) deo, jossa silta näytti suorastaan aaltoilevan kovan tuulen vuoksi. Volgogradin keskustaan nousee Volgograd-City-niminen aluekehityshanke. Alueelle tulee liki 30-kerroksinen iso toimisto- ja bisneskeskus sekä asumiskäyttöön tarkoitettuja tornitaloja. Myös hotelli kuuluu kokonaisuuteen. Projektin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljardia euroa. Valmistuessaan se on Etelä-Venäjän suurin bisneskeskus. Öljynjalostusta ja terästeollisuutta Volgogradin alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus, terästeollisuus, elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus. Alueella toimii öljy-yhtiö Lukoilin kolmanneksi suurin jalostamo. Lukoilin isoimmat öljylähteet ovat Venäjän pohjoisilla alueilla, mutta sen tytäryhtiö Volgogradneftegaz pumppaa öljyä myös Volgogradin ja Astrahanin alueilla sekä Kalmykiassa. Volgogradneftemash puolestaan on yksi Venäjän suurimmista öljy- ja kaasuteollisuuden laitevalmistajista. Se on ollut osa Arkadi Rotenbergin SGM-ryhmää. Volgogradneftemash tekee yhteistyötä muun muassa Gazpromin, Lukoilin ja Rosneftin kanssa. Isompi öljypuolen toimija on myös Volgogradin lähellä oleva Volžskin putkitehdas, joka valmistaa saumattomia putkia. Volžski on yli 300 000 asukkaan teollisuuskaupunki Volgogradin kohdalla Volgan itärannalla. Kaupungissa on muun muassa kemianteollisuutta ja renkaiden valmistusta. Oleg Deripaskan hallitsemalla alumiinijätti Rusalilla on Volgogradissa alumiinitehdas. Yhtiö kehuskelee sillä, että tehdas on lähellä Volga–Don -kanavaa. Volgogradissa toimii myös Krasnyi Oktjabr -niminen terästehdas. Tämä vuonna 1897 perustettu terästehdas on nykyään valtionkorporaatio Russian Technologiesin hallussa. Krasnyi Oktjabr on ollut pitkään talousvaikeuksissa. Volgogradin suurimpia kemianteollisuuden tehtaita on Khimprom. Se on parhaillaan selvitystilassa. Yhtiö on valmistanut mm. teollisuuskemikaaleja, desinfiointiaineita, pesuaineita ja jopa hyttyskarkottimia. Myös Khimprom on osa valtionkorporaatio Russian Technologiesia. Jalkapallon myötä jälkiteolliseksi kaupungiksi? Volgograd on yksi vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungeista. Kaupungin mielestä jalkapallon MM-kisat ovat ehdottomasti ykkösjuttu lähivuosina. Kaupungin kansainvälinen tunnettavuus lisääntyy, palvelusektori harppaa ylöspäin, liikenneinfrastruktuuri kehittyy ja uusia työpaikkoja muodostuu. Volgogradista halutaan tehdä mukava sekä asukkaille, paikalliselle liike-elämälle että investoijille. Pitempiaikaisena tavoitteena on, että Volgograd saa yhä enemmän jälkiteollisen kaupungin piirteitä ja että siitä tulee uusien oivallusten, investointien ja matkailun keskus. Matkailua on jo kehitetty muun muassa ekoturismin puolella. Lähialueen luonnonnähtävyyksiä ovat esimerkiksi suolajärvi ja tulvatasangot. Myös Donjoki on suhteellisen lähellä. Jalkapallokisat tuovat Volgogradiin monta uutta hotellia ja myös ravintolapalveluiden tasoa täytyy nostaa. FIFA:n vaatimus on, että kisakaupungissa on hotelleja yli 7 500 majoitushuoneen edestä. Volgogradissa tavoitellaankin jopa kymmentä uutta kansainvälisen tason hotellia. Peli on käynnissä. Kolmen tähden Hampton by Hilton avasi ovensa Volgogradissa marraskuun alussa. Varsinaisten hotellien lisäksi kaupunkiin tarvitaan kymmeniä pienempiä majoitusliikkeitä. Jalkapallon pyhätöksi rakennetaan 45 000 katsojan kansainvälisen tason stadion. Se tulee Volgan rantaan vielä pystyssä olevan keskusstadionin paikalle. Viereisellä kukkulalla on Volgogradin maamerkki Äiti Synnyinmaa -patsas. Volgogradin lentoasema saa uuden kiitoradan. Myös terminaali uudistetaan ja kaupunkiin johtava tie kunnostetaan. Kiitoradan maksaa valtio, terminaalihankkeen omistajayhtiö Novaport ja liikenneyhteyden kaupunkiin Volgogradin aluehallinto. Uudistusten jälkeen lentoaseman pitäisi pystyä palvelemaan 2,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa nykyisen 700 000 sijaan. Tämän hetken tunnetuin volgogradilainen lienee seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva. H 35 Mahdollisuuksia Suosikkinäyttelijä Jasper Pääkkönen kalastaa Kuolassa Teksti Maarit Roiha • Kuvat Jasper Pääkkönen Pääkkönen kaipaa Suomeen parempia saaliita ja kalastusturisteja J asper Pääkkönen on ollut viime aikoina julkisuudessa kala-asioihin liittyen vähintäänkin yhtä usein kuin leipätyönsä näyttelemisen vuoksi. – Olen jo kymmenen vuoden ajan yrittänyt tuoda haastatteluissa esille sitä, että kalakannat voivat maassamme huonosti, innokkaana perhokalastajana tunnettu Pääkkönen sanoo. Pääkkösen mukaan Suomen kalakantojen surkea tila johtuu vastuuttomasta kalapolitiikasta. Hän vaatii Itämeren lohen avomerikalastuksen täyskieltoa. Pääkkösen mukaan muidenkin Suomesta löydettävien vaelluskalojen kannat ovat uhanalaisia. – Itämeren lohi on ainoa vaelluskala, jolla on olemassa jonkinlainen kiintiö, Pääkkönen huomauttaa. Pääkkönen muistuttaa, ettei näe Itämeren lohta 36 mielipidekysymyksenä, vaikka vastapuoli onkin yrittänyt saada asian näyttämään sellaiselta julkisuudessa. – Tutkijat esittävät yhtä ja ministeriö tekee toista. Toimitaan vastoin tutkimustietoa, Pääkkönen harmittelee. Pääkkönen uskoo valtaosan suomalaisista kuitenkin ymmärtävän, että jos kalakannat eivät tutkijoiden mukaan kestä kalastusta, niin asia todellakin on niin. – Ikävä kyllä ministeriö ei tätä ymmärrä, Pääkkönen huokaisee. Erämaan eksotiikkaa Vuoden kalamieheksi tänä vuonna valittu Pääkkönen ihastui onkimiseen jo 2-vuotiaana. Hän oli sikäli onnekas lapsi, että isä jaksoi viedä häntä kalaan eikä tyytynyt sysäämään nykytyyliin tv-ruudun paimennettavaksi. Harrastus jalostui vuosien kuluessa perhokalastukseksi. – Se on ollut mun ainoa harrastus. En ole ikinä harrastanut mitään muuta yhtä aktiivisesti, Pääkkönen kertoo. Pääkkösen Kuolan reissut alkoivat jo toistakymmentä vuotta sitten ja tahti on vain tiivistynyt vuosien saatossa. Menneen kesän matka oli jo neljäs peräkkäinen, ja sekä ensi että sitä seuraavan kesän reissut on jo varattu. Pääkkösen noin kymmenen hengen seurue koostuu kavereista ja muista näyttelijöistä. Ydinryhmä on pysynyt jo vuosia kutakuinkin samana. – Varaamme aina koko joen itsellemme, jolloin siellä saa kalastaa juuri niin kuin itse haluaa, Pääkkönen kertoo. Kuolan viehätystä lisää sen erämaamaisuus. Kalaapajat kun sijaitsevat satojen kilometrien päässä asutuksesta. – Ei Suomesta löydy sellaista paikkaa, jossa voisi viikon pyöriä varmana siitä, ettei törmää kehenkään eivätkä kännykkätolpat yhtäkkiä ilmesty, Pääkkönen tietää. Eksotiikkaa lisää leirille lentäminen Murmanskista lähtevällä vanhalla Mi8-helikopterilla. – Kone näyttää kilometrin päähän siltä, ettei se pysy ilmassa. Mitään isoja onnettomuuksia ei tosin ole tapahtunut, Pääkkönen koputtaa puuta. Useimmille Kuolan matkaajille kopterilento on kuitenkin yksi reissun ehdottomista kohokohdista kalastuksen lisäksi. Kuolaan matkustetaan lähes poikkeuksetta Murmanskin kautta. Kalastusturistit yöpyvät usein meno- tai paluumatkalla kaupungissa ja piristävät näin pohjoisen kaupungin taloutta. Huippusaaliita ja elämyksiä Pääkkönen nimeää toissakesäisen reissun Kuolan kauneudestaan kuululle, kristallinkirkkaalle Sidorovka-joelle mieleenpainuvimmaksi kalastuskokemuksekseen. – Kalaa emme saaneet kappalemääräisesti paljoakaan, mutta onnistuin nappaamaan sieltä tähänastisen ennätysloheni, Pääkkönen kehaisee. Pääkkönen seurueineen sai useita yli kymmenen kilon lohia, vaikka Sidorovka ei näytä päällisin puolin ison lohen joelta. Myös Pääkkösen isoimmat taimenet ovat peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Länsituristit ovat valmiita maksamaan kuolalaisille tuhansia euroja päästäkseen hyvinvoivien kalakantojen pariin kalastamaan arvokaloja olosuhteissa, joista voi muualla vain haaveilla. Kuolalaisten tietotaito kalastusmatkailun saralla on ehkä hieman yllättäen meikäläistä perua. Suomalaiset ja amerikkalaiset nimittäin opettivat 1990-luvulla Kuolassa toimivat kalastusleirit ja matkailupalvelut pyörittämään toimintaa. Leirit ovat siirtyneet venäläisomistukseen, mutta toimintamalli on pysynyt läntisenä. Kalastusmatkailulla taotaan rahaa Pääkkönen kiittelee Venäjää siitä, että siellä on ymmärretty lohien suojelun arvo. – Venäjän jokien lohi on arvoltaan varmasti monituhatkertainen verrattuna merestä pyydettyyn, Pääkkönen arvelee. Kalastusolosuhteet vaihtelevat kuitenkin suuresti laajan maan eri osissa. Kuolalla ja Kamtsatkalla on vankkumaton maine aktiiviharrastajien parissa, ja kalastusmatkailun arvo on ymmärretty maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin. – Kamtsatka on varmasti yksi sellainen kohde, joka kiinnostaa jokaista perhokalastajaa maailmassa, Pääkkönen arvelee. Toisaalta Venäjältä löytyy laajoja alueita, joiden vesistöt ja kalakannat on tuhottu. Tärkeintä Pääkkösen mielestä on kuitenkin se, ettei kalastusasiaan suhtauduta idässä välinpitämättömästi. Runsaiden kalakantojen taloudellinen arvo ymmärretään monin paikoin erinomaisesti, ja kalakantojen vaaliminen otetaan tosissaan. – Mielestäni kertoo paljon, että Murmanskin kuvernööri on taistellut norjalaisia vastaan siitä, että norjalaisten ammattikalastajien pitää lopettaa venäläisten lohien ammattimainen kalastus Norjan aluevesillä, Pääkkönen taustoittaa. Valtaosa norjalaisten kalastamista kaloista on peräisin venäläisistä joista. Kuvernööri vei asian Venäjän turvallisuusneuvostoon asti, kun norjalaisten painostaminen ei muuten onnistunut. – Se, että Venäjällä taistellaan lohien puolesta noinkin korkealla poliittisella tasolla kertoo siitä, että siellä ymmärretään kalastusmatkailun arvo, Pääkkönen summaa. Pääkkönen käy Kuolassa kaveriporukalla. Suomeen saatava kalastusturismia Pääkkösen mielestä kalastusmatkailu voisi olla vaihtoehtoinen elinkeino myös suomalaisille ammattikalastajille. – Kalakantojen suojelu ei ole pelkästään luonnonsuojelua ja viherpiipertämistä, vaan sille on olemassa ihan oikeat taloudelliset perusteet. Vaikka Kuola viehättääkin, käyttäisi Pääkkönen mieluiten kalastusharrastukseen laittamansa rahat kotimaassa. 37 Kalastaisin paljon enemmän Suomessa, jos kalastusmahdollisuudet olisivat paremmat – Kalastaisin paljon enemmän Suomessa, jos kalastusmahdollisuudet olisivat paremmat, Pääkkönen tuumaa ykskantaan. Hänen mielestään kokenut ja intohimoinen aktiivikalastaja ei saa Suomesta riittäviä saaliselämyksiä. Pääkkönen kuitenkin uskoo, että moni ulkomailla säännöllisesti kalastava suomalainen valitsisi kotimaan kalavedet, jos saaliit olisivat kohdillaan. Kotimaassa olisi kätevää tehdä myös lyhyitä kalareissuja, kun taas Venäjälle kalaan lähteminen vaatii hyvää etukäteissuunnittelua. – Kuolaan lähtiessä kaikki on varattava ajoissa ja aikaa on oltava vähintäänkin reilu viikko, Pääkkönen toteaa. Vaikuta valinnoilla Pääkkönen ei ole huolissaan kalojen puolustajaksi leimautumisen vaikutuksista julkisuuskuvaansa ja tuleviin näyttelijäntöihin. – Olen tehnyt kotiläksyni sen verran hyvin, etten ole mitään virheellisiä lausuntoja julkisuudessa antamassa enkä vedä mutu-pohjalta. Kaikki perustuu tieteelliseen tutkimustyöhön ja faktaan sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden lausuntoihin, Pääkkönen summaa. 38 Kalojen hyväksi toimiakseen ei kuitenkaan tarvitse olla julkkis tai poliitikko. Pääkkönen muistuttaa, että asiaa voi edistää arjen tasolla jättämällä ostamatta uhanalaiset ja vaarantuneet kalat kuten Itämerenlohen ja meri- ja järvitaimenen. – Eihän kukaan saimaannorppaakaan ostaisi lihatiskistä, Pääkkönen vertaa. Pääkkönen on huomannut, että vaikuttaminen on tehokkainta ulkopuolelta. Hän ei ota toiminnastaan minkäänlaista rahallista korvausta, vaikka sitä on tarjottukin. – Heti jos minulla olisi sitoumuksia vaikkapa poliittisiin järjestöihin, puolueeseen tai ympäristöjärjestöihin, toimintani olisi helppo leimata jonkun tietyn tahon ajamaksi agendaksi, Pääkkönen järkeilee. Pääkkösen aktiivisuus on synnyttänyt suomen kieleen myös aivan uuden termin, jasperoinnin. – Jasperointi on Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtajan lanseeraama termi kaikelle kalakantojen suojelulle, Pääkkönen virnistää. Mitä ilmeisimmin halventamistarkoituksessa annettu termi on otettu avosylin vastaan kalojensuojelupiireissä. Pääkkönen lupaa jasperoinnin jatkuvan tulevaisuudessakin. H Kolumni Kuntosalihavaintoja Moskovasta T yöskentelin ennen SVKK:n palvelukseen astumistani Moskovassa MTV3 Uutisten ja STT-Lehtikuvan yhteisenä kirjeenvaihtajana, ja hankin paikallisen kuntokeskuksen jäsenyyden heti kaupunkiin muutettuani. Säännöllinen kuntoilu kun auttaa pitämään kropan kuosissa ja puree niska-hartiaseudun jumeihin, jotka ovat yleinen vaiva kirjoitustyötä tekevien keskuudessa. Päädyin keskikaupungilla Smolenskajan metroaseman lähellä sijaitsevan World Class -kuntoklubin jäseneksi. World Class oli asunnostani siedettävän matkan päässä sijaitsevista vaihtoehdoista hinta-laatusuhteeltaan ja tarjonnaltaan ehdottomasti paras vaihtoehto. Suomessa olin ollut SATS-kuntokeskuksen jäsen, ja satsilaiseksi myös palasin Moskovasta kotiuduttuani. Moskovan kuntosalini miehet olivat huomattavasti vähemmän mielenkiintoisia kuin salilla näyttäytyneet naiset. Unohdankin siis seuraavassa miehet, ja keskityn naisten kuntosalikäyttäytymisestä tekemiini kiehtoviin havaintoihin. Puen havaintoni säännöiksi, joiden toivon helpottavan tulevaisuudessa vastaaviin tilanteisiin joutuvien meikäläisten paikalliseen menoon sopeutumista. Sääntö numero 1: Kuntosalilla tulee näyttää yhtä hyvältä kuin missä tahansa julkisella paikalla. Itseään ennen treeniä ehostava nainen ei ollut mikään harvinainen ilmestys. Treenasin työpäivien venymisen takia yleensä myöhään illalla, ja olin usein pukuhuoneen naisista ainoa, joka ei enää suihkun jälkeen tehnyt täydellistä meikkiä ja laittanut tukkaa nätisti yötä varten. En näe edelleenkään pointtia iltakymmenen jälkeen laittautumisessa ilman erityisempää syytä. On tietenkin eri asia, jos on vielä lähdössä bailaamaan Moskovan yöhön. En vaan jaksa uskoa, että kovinkaan moni tälläytyneistä kanssasisaristani suuntasi arki-iltana muualle kuin kotiin nukkumaan. Asia ihmetytti minua kovasti, ja keskustelin ilmiöstä paikallisen ystävättäreni kanssa. Hänen mielestään laittautuminen siihen kellonaikaan pelkkää kotimatkaa varten oli täysin normaalia. ”Ainahan voi tavata jonkun vaikka kuntosalin ulko-ovella”, sinkkuystäväni huikkasi maailman luonnollisimpana asiana. Sääntö numero 2: Kuntosalietiketin tunteva pitkähiuksinen nainen pitää tukkansa seksikkäästi auki hulmuamassa treenaamisen ajan. Tämä siis siitäkin huolimatta, että puoleen selkään ulottuvat paksut hiukset hiostavat ja ovat treenatessa yksinkertaisesti tiellä auki liehuessaan. Sääntö numero 3: Timmiä kroppaa voi ja pitää esitellä. Kannattaa toisin sanoen suosia vartalon kurvit paljastavia treenivaatteita jos esiteltävää kerta löytyy. Mietin tosin edelleen, että eikö puolet takapuolesta paljastavissa shortseissa ja rintsikkatopissa tule vilu hyvin ilmastoidulla kuntosalilla puolitehoisesti treenatessa. Sääntö numero 4: Älä hikoile julkisesti. Treeniteho on suositeltavaa pitää sen verran matalana, ettei naama ala punoittaa ja meikit juosta. Jos on aivan pakko vetää hikeen asti, ei saa unohtaa vedenkestävää ripsiväriä. Maistuvia treenejä kaikille kauppakamarin jäsenille! Maarit Roiha 39 Juristin palsta Venäjän siviililaki uudistuu Juristi Petri Kekki, SVKK Venäjän siviililain uudistamisella pyritään vakauttamaan toimintaympäristöä ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi sekä kotimaisen pääoman säilyttämiseksi Venäjällä. M uutosten voimaantulo edellyttää kuitenkin monien muiden lakien muuttamista. Esimerkiksi rekisteröintiä koskevia lakeja on muutettava. Luultavaa onkin, etteivät siviilikaaren uudistukset ole käytännössä toteutettavissa heti niiden voimaantullessa, vaan vasta muun lainsäädäntöprosessin etenemisen myötä. Oikeustoimien pätevyyden arviointi Venäjällä useimpiin sopimustyyppeihin liittyy muoto- ja sisältövaatimuksia, joiden noudattamatta jättäminen on automaattisesti mitätöinyt sopimuksen (tuomioistuin on pitänyt sopimusta pätemättömänä). Nyt pääsääntönä tulee olemaan, että tiettyjen muoto- ja sisältövaatimusten vastaiset sopimukset eivät ole automaattisesti mitättömiä, vaan jommankumman osapuolista täytyy vedota oikeudessa sopimuksen pätemättömyyteen (tuomioistuin ei voi oma-aloitteisesti pitää sopimusta mitättömänä). Tuomioistuimen mahdollisuus todeta sopimus pätemättömäksi on rajoitettu tiettyihin laissa mainittuihin tilanteisiin. Sopimuksen pätemättömyyteen ei voi vedota osapuoli, joka on osoittanut hyväksyvänsä sopimuksen tai tehnyt toimia sopimuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen jälkeen on vaikeampi päästä sopimuksesta eroon vetoamalla sen muotoon ja sisältöön liittyviin puutteisiin. Uusien määräysten mukaan kantajan tulee olla joko osapuolena oikeustoimessa tai henkilö, jolla on oikeus riitauttaa oikeustoimi lain perusteella. Kantajan tulee myös osoittaa, että riidanalainen toimenpide rikkoo sen oikeuksia tai oikeudellisesti suojattuja etuja. Uudistetut pätemättömyysperusteet Uudistetut pätemättömyysperusteet koskevat erityisesti oikeustoimierehdystä ja petosta. Lain mukaan oikeustoimen virheen on oltava juridisesti merkittävä. Se on merkittävä silloin, kun objektiivisen tilannearvion mukaan osapuoli ei olisi tehnyt oikeustointa, jos hän olisi tiennyt todellisen tilanteen. Lisäksi perusteina voivat olla ilmeinen painovirhe, sanallinen tai kirjallinen erehdys, erehdys oikeustoimen osapuolen tunnistamisessa. Uudistetussa siviililaissa on petoksen (petollisen viettelyn) käsite, jota sovelletaan sopimuksen solmimistilanteissa. Käsitettä sovelletaan, kun vastapuoli tarkoituksellisesti jättää mainitsematta seikkoja, 40 jotka tulisi mainita toteutettaessa tavanomaista oikeustointa hyvässä uskossa. Osapuolen katsotaan olevan tietoinen petoksesta, jos petoksen on aiheuttanut sen edustaja, työntekijä tai henkilö, joka on avustanut oikeustoimen tekemisessä. Tätä tietoisuutta pidetään lähtökohtaolettamana (presumptiona). Tarkoituksellinen vaikeneminen olosuhteista, jotka tulisi paljastaa toimittaessa hyvässä uskossa, rinnastetaan petokseen. Näyttökysymykset saattavat luonnollisesti olla ongelma. Oikeustoimeen osallistuvan vilpitöntä mieltä suojataan siten, että sopimuskumppani ei voi vedota myöhemmin sellaisiin pätemättömyysperusteisiin, jotka olivat hänen tiedossaan sopimuksentekohetkellä. Oikeushenkilön puolesta tehdyn oikeustoimen uudet pätemättömyysperusteet Mikäli oikeustoimi on tehty oikeushenkilön puolesta eikä ole rikottu määräyksiä, oikeushenkilö voi testata haitalliseksi katsomansa oikeustoimen pätevyyden tuomioistuimessa. Tällöin täytyy pystyä osoittamaan, että oikeustoimi heikentää oikeushenkilön etuja ja oikeustoimen vastapuoli oli ”salaisessa yhteisymmärryksessä” yhtiön edustajan kanssa tai sopimuskumppani tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että liiketoimi oli haitallinen vastapuolelle. Nämä tilanteet voivat koskea esimerkiksi yhtiön pääjohtajan tekemiä yhtiölle haitallisia sopimuksia. Vanhentuneet pätemättömyysperusteet poistetaan Ulkomaankauppaan liittyvän sopimuksen kirjallisuusvaatimuksen noudattamatta jättäminen ei enää välttämättä tarkoita, että sopimus on pätemätön. Voidaan todeta, että tällaisen oikeustoimen ehdoton kirjallisuusvaatimus ei ole ollut kansainvälisen oikeuden mukainen eikä edustanut enää modernia kauppatapaa. Uudistuksen välitön vaikutus on aina- kin alussa vähäinen Venäjän tulli-, vero- ja valuutanvalvontaa koskevien säännösten vuoksi, koska oikeustoimien kirjallisuusvaatimus on niissä vielä monin osin voimassa. Valtuuttamattoman henkilön solmiman sopimuksen jälkikäteinen hyväksyminen Hyvässä uskossa oikeustoimen tehnyt sopimusosapuoli on oikeutettu purkamaan sopimuksen, jonka toinen osapuoli on tehnyt toimivaltansa ylittäen (jos sitä ei ole jälkikäteen hyväksytty) ja vaatimaan vahingonkorvausta. Jälkikäteiselle hyväksymiselle ei ole säännelty aikarajoja. Vahingonkorvausta voidaan vaatia edellyttäen, että kantaja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että edustajalla ei ollut toimivaltaa tai että edustaja oli ylittänyt toimivaltansa. Oikeudellisesti merkittävät ilmoitukset Uusien määräysten mukaan oikeudellisesti merkittävä ilmoitus katsotaan laillisesti toimitetuksi, kun se on saapunut vastaanottajan osoitteeseen. Tässä tapauksessa siviililaki ei vaadi vastaanottokuittausta tai sitä että vastaanottaja on tosiasiallisesti perehtynyt ilmoitukseen. Oikeustoimien notarisointi Oikeustoimen on oltava notaarin vahvistama tietyissä laissa mainituissa tapauksissa (esim. rajavastuuyhtiön osuuden myynti). Osapuolet voivat myös entiseen tapaan vapaasti sopia, että oikeustoimi notarisoidaan, vaikka laissa ei sellaista vaatimusta olisikaan. Nykykäytännön mukaan venäläinen notaari varmentaa oikeustoimen varmentamalla allekirjoitusten aitouden ja niiden tahojen valtuutuksen asianmukaisuuden, jotka allekirjoittavat asiakirjan edustajan ominaisuudessa. Notaarin tehtäviä on tarkoitus laajentaa siten, että hänen velvollisuutensa on tutkia myös itse oikeustoimen lainmukaisuus. Valtakirjoihin kevyemmät muotovaatimukset Uusien säännösten mukaan valtuutuksen antaminen helpottuu muun muassa siten, että valtuutukseen ei enää tarvittaisi erillistä valtakirjaa. Riittäisi se, että valtuutusta koskeva tahdonilmaisu on sisällytetty sopi- mukseen tai yrityksen kirjalliseen päätökseen asiassa. Tällöin sopimuksen/päätöksen tulee kuitenkin olla siviililain valtakirjoja koskevien määräysten mukainen. Valtakirjaan ei enää vaadita yrityksen leimaa. Valtakirjoihin, joilla valtuutetaan yrityksen edustaja tai edustuston/sivutoimipisteen päällikkö ei enää vaadita notarisointia. Pelkkä kirjallinen muoto on riittävä. Valtakirjan voimassaoloaika voi myös ylittää nykyisen kolmen vuoden maksimiajan. Mikäli valtakirjan voimassaoloaikaa ei ole määritelty, sovelletaan nykyistä yhden vuoden määräaikaa. Myös peruuttamattomat valtakirjat on otettu käyttöön osana strategiaa kehittää Venäjää kansainvälisten rahoituslaitosten keskukseksi. tenkaan niin dramaattinen kuin vaikuttaa vaan käytännössä tämä koskee tilannetta, jossa emoyhtiöllä olisi Venäjällä omaisuutta, johon kohdistuisi pakkotoimenpiteitä. Toimenpiteet eivät kohdistu yhtiöön ja sen omaisuuteen Suomessa tai muualla Venäjän ulkopuolella. Yhtiön perustamissopimukseen liittyen osapuolille annetaan vapaus valita keskinäisiin suhteisiinsa sovellettava laki; tähän mennessä lakivalintaa ei ole voinut tehdä. Osapuolten oikeus valita sovellettava laki koskee myös osakassopimukseen sovellettavaa lakia. Huomattava on, että vaikka sovellettavaksi olisi valittu vieraan maan laki, Venäjän lakia on sovellettava esimerkiksi vastuukysymysten osalta. Vanhentumisaika Osakkeenomistajan vastuun tiukentuminen Tärkeimpänä syynä vanhentumisaikasäännösten muutoksille on tarve aikaansaada selkeät ja järkevät perussäännöt määräaikojen laskemiselle. Uusien säännösten mukaisesti vanhentumisaika alkaa pääsääntöisesti siitä, kun hakija tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänen oikeuksiaan on loukattu ja oikea vastaaja on tunnistettu. Mikäli riidan osapuolet käyttävät tuomioistuinmenettelyn ulkopuolisia laissa määriteltyjä riidanratkaisumenetelmiä, saatavan vanhenemisaika katkeaa kuudeksi kuukaudeksi riidanratkaisuprosessin alkamisesta lukien. Tarkoituksena on rohkaista näiden ulkoprosessuaalisten mekanismien käyttöön liike-elämässä. Lisäksi käyttöön tulee yleinen kymmenen vuoden vanhentumisaika, joka ei ole riippuvainen erityisestä vanhenemisesta. Uusi lainvalintasäännös Voimaan tulevat uudet lainvalintasäännökset koskien Venäjän lain soveltamista Venäjällä toimintaa harjoittaviin ulkomaalaisiin yhtiöihin kysymyksissä, jotka koskevat emoyhtiön (tai muiden yhtiössä määräysvaltaa käyttävien) vastuuta yhtiön velvoitteista. Uusien säännösten mukaan Venäjän lakia sovelletaan, mikäli velkoja niin vaatii. Käytännössä tämä voisi johtaa siihen, että Venäjällä toimivan suomalaisen osakeyhtiön emoyhtiötä pidettäisiin vastuussa yhtiön velvoitteista Venäjän yhtiöoikeudellisten normien mukaisesti Suomen osakeyhtiölain sijaan. Tilanne ei ole kui- Emoyhtiön vastuuta tytäryhtiölle aiheutetusta vahingosta koskevat samantyyppiset normit kuin yhtiön johdon vastuuta yleensä eli velvoite toimia ”tunnollisesti ja järkevästi”. Velvoite muistuttaa Suomen osakeyhtiölain mukaista hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuperustaa. Vastuu yhtiölle aiheutuneesta vahingosta syntyy, kun on toimittu muulla tavoin kuin ”tunnollisesti ja järkevästi” Velvoite koskee sitä, joka käyttää yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa. Vastuun rajoittamiseksi tehty sopimus on pätemätön, mikä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että osakassopimukseen ei voi tehokkaasti kirjata vastuuta rajoittavia ehtoja. Lopuksi Uusilla säännöksillä pyritään luomaan vakaampi siviilioikeudellinen toimintaympäristö. Tämä tavoite saavutettaneen ajan kuluessa, kun oikeuskäytäntö kehittyy uuden lainsäädännön ympärille. Venäjän siviililain uudistusprosessi jatkuu. Erityisesti on syytä huomioida, että 21. kesäkuuta 2013 duuma hyväksyi kolmannessa käsittelyssä uudistuksia, jotka koskivat tietyiltä osin kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereihin liittyviä kysymyksiä. Duuman käsittelyä odottaa vielä joukko muutoksia, jotka liittyvät tuotteistamiseen, oikeushenkilön selvitystilaan ja konkurssiin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin. 41 Shutterstock lakiuutisia Medvedev vaatii asuntovakuutusta pakolliseksi R Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on määrännyt finanssiministeriön, talouskehitysministeriön, Venäjän keskuspankin ja muita hallinnonaloja valmistelemaan muutosehdotuksia lainsäädäntöön, jolla asuntojen vakuuttaminen tehtäisiin pakolliseksi. Medvedev on ehdottanut asuntovakuutuksia pakollisiksi jo aiemmin, mutta virkamiesten mielestä pakollinen asuntovakuutus olisi vastoin perustuslakia. Venäjän hallitus on törmännyt viime vuosina toistuvasti tilanteeseen, jossa se on pakotettu auttamaan rahallisesti tulipaloista ja tulvista kärsiviä kansalaisia. Arvioiden mukaan vain viisi prosenttia venäläisistä on hankkinut kotivakuutuksen. NEWSru/EL/25.9.2013 Yksityishenkilöiden käteismaksujen kattoa rukataan R Venäjän talousministeriö haluaa suunnitteilla olevan käteismaksu- jen katon pysyvän 600 000 ruplassa vähintään vuoteen 2016 asti. Yksityishenkilöiden maksutapoja säätelevän lain olisi tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Siirtymäajaksi kaavailtiin aluksi noin vuotta. Maksukattoa ollaan alentamassa siirtymäajan jälkeen 300 000 ruplaan. Yrityspuolella maksukatto on jo olemassa ja se on 100 000 ruplaa. Käteiskatosta toivotaan olevan hyötyä harmaan talouden torjunnassa. Tekeillä oleva laki saanee toteutuessaan venäläiset maksamaan kortilla nykyistä useammin. Vedomosti/MR/11.10.2013 koskevan yleissopimuksen. Uuden lain tarkoituksena on saada Venäjän rikoslainsäädäntö vastaamaan sopimusta. Rosbalt, Moskovan suurlähetystö/MR/14.10.2013 Laki verorikossyytteiden nostamisesta ottamassa takapakkia R Venäläisviranomaiset voivat jatkossa nostaa verorikossyytteitä il- man veroviraston hyväksyntää, jos presidentti Vladimir Putinin puun takaa duuman käsiteltäväksi viemä lakiesitys menee läpi. Esitys tuli yllätyksenä Venäjän talousministeriöiden edustajien lisäksi myös Kremliä lähellä oleville tahoille. Nykytilanteessa veronkiertosyytteen nostaminen kulkee veroviraston kautta. Veroviraston on ennen syytteen nostamista tehtävä tarkastus ja määriteltävä, missä kohtaa lakia on rikottu. Dmitri Medvedev muutti presidenttikaudellaan kyseistä lakia nykyisenlaiseksi vähentääkseen virkamiesten mahdollisuuksia kiristää yrityksiä tekaistuilla syytteillä. Lain ennalleen palauttaminen on yritysten kannalta huono uutinen ja lisää investointi-ilmapiirin epävakautta. Lakiesityksen saatekirjeessä lain vanhalle tolalle palauttamista perustellaan sillä, että verorikosten selvittäminen on hidastunut pari vuotta voimassa olleen uuden lain aikana. Vedomosti/MR/15.10.2013 Lääkeväärennösbisnes halutaan rikoslain piiriin lääkkeisiin liittyvän bisneksen. Esityksen toteutuessa niin lääkeväärennösten valmistus, kauppa, maahantuonti, varastointi, kuljetus, myynti kuin välityskin luokiteltaisiin jatkossa rikoslain piiriin kuuluvaksi. Lain rikkomisesta saisi enimmillään kymmenen vuotta vankeutta. Myös lääkkeisiin liittyvien asiapapereiden ja lääkepakkausten väärentäminen olisi osa lakia. Pahimpien arvioiden mukaan kaikista Venäjällä myytävistä lääkkeistä on väärennöksiä jopa toistakymmentä prosenttia. Venäjä allekirjoitti vuonna 2011 EU:n lääkeväärennösten torjuntaa 42 Shutterstock R Venäjän terveysministeriö haluaa kriminalisoida väärennettyihin TULLIuutisia Kokeilu takaamattomasta tullipassituksesta Nettikaupan vuoksi lisää postiterminaaleja E Venäjän tulli on käynnistänyt marraskuun alussa kokeilun, jossa se E Venäjälle avataan vuoden loppuun mennessä kolme uutta kansainvälisen postin lajittelukeskusta. Uudet keskukset sijoittuvat Moskovan Vnukovon sekä Jekaterinburgin ja Novosibirskin lentoasemille. Uusia postikeskuksia käytetään erityisesti Kiinasta ja muualta Aasiasta saapuvien postilähetysten lajitteluun ja tullaukseen. Keväällä Moskovan lentoasemat tukkeutuivat pitkäksi aikaa kansainvälisistä postilähetyksistä. Toimitusajat yksityisasiakkaille venyivät pitkiksi. Valtaosa lentoasemat tukkineesta postista oli ulkomaisten nettikauppojen tavaralähetyksiä. Venäjän viestintäministeri Nikolai Nikiforov sanoo, että Venäjän postin kapasiteettia täytyy nostaa ja myös ulkomaan postin logistiikkaa on siirrettävä Moskovan ulkopuolelle. Rossijskaja gazeta/EL/15.10.2013 tarjoaa suurille venäläisille kuljetusyhtiöille mahdollisuutta passittaa tavaraa rajalta määrätulleihin ilman vakuuksia tullimaksujen maksamisesta. Kokeilu kestää kolme kuukautta eli tammikuun loppuun saakka. Kokeiluun kelpuutetuilta yhtiöiltä edellytetään mm. säännöllistä ulkomaanliikennettä (vähintään 50 kansainvälistä kuljetusta vuodessa), riittävää kalustomäärää (vähintään viisi kuljetusautoa) sekä yli vuoden kokemusta tullipassituksesta puhtain paperein. Ekonomika i Zhizn/EL/13.11.2013 Rostek pois tullausbisneksestä E Duuma on hyväksynyt lakiehdotuksen, joka poistaa valtiolliselta Rostek-yhtiöltä oikeuden toimia tullausbisneksessä. Lakimuutoksen myötä Venäjän tullilaitoksen alaiset yritykset, kuten Rostek, eivät voi toimia tullibrokereina (tullivälittäjinä) ja tullin akkreditoimana kuljetusyhtiönä. Ne eivät voi olla myöskään väliaikaisvarastojen, tullivarastojen ja tax-free-kauppojen omistajia. Rostekin täytyy harjoittaa jatkossa voittoa tavoittelematonta toimintaa kuten tulli-infrastruktuurin rakentamista ja ylläpitoa. Yhtiön poistumiseen tullausbisneksestä kokonaan suhtaudutaan epäillen. Sen kerrotaan perustaneen yrityksiä, jotka eivät linkity Venäjän tullilaitokseen, jolloin lakimuutos ei koske niitä. Kommersant/EL/18.11.2013 Tuoteturvallisuusviraston johtaja vaihtuu E Vuodesta 1996 Venäjällä tuoteturvallisuudesta vastaavaa Rospotrebnadzor-virastoa johtanut Gennadi Oništšenko ei jatka tehtävässään. Rospotrebnadzorin väliaikaiseksi johtajaksi nimitettiin lokakuussa viraston varajohtaja Anna Popova. Oništšenko siirtyi pääministeri Dmitri Medvedevin neuvonantajaksi. Rossijskaja gazeta/EL/24.10.2013 43 Tapakulttuuria Venäjä on lahjojen maa Lahjojen antaminen kuuluu bisnesetikettiin Teksti Maarit Roiha • Kuva Shutterstock V enäjä on maa, jossa vaihdetaan runsaasti lahjoja. Lahjoja on tapana antaa sukulaisten ja ystävien lisäksi myös ihmisille, joiden kanssa hoidetaan asioita. Lahjojen antaminen on Venäjällä tärkeä osa bisnesetikettiä. – Maan tapana ei ole tulla vierailulle tyhjin käsin, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin projektipäällikkö Maria Hartikainen kertoo. Venäjällä syntynyt Hartikainen luennoi usein venäläisestä liiketoiminta- ja tapakulttuurista suomalaisyrityksissä. Hän kehottaa venäläisten kanssa kauppaa tekeviä valitsemaan Venäjälle menevät liikelahjat ajatuksella ja luovuutta käyttäen. – Osuvat lahjat eivät useinkaan ole kalliita, mutta helpottavat asioiden sujumista. Vie suomalaista Hartikaisen mukaan liikesuhteen alkuvaiheessa venäläispartnerille on hyvä valita mahdollisimman neutraaleja lahjoja. – Venäläiset arvostavat suomalaisia tuotteita, joten tuliaiset kannattaa hankkia valmiiksi jo Suomen puolella, Hartikainen neuvoo. Hartikainen miettii lahja-asioita työssään jo siksikin, että Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjestää yrityksille vienninedistämismatkoja ympäri Venäjää. Esimerkiksi Iittalan lasituotteet ja saunaan 44 liittyvät esineet ovat toimiviksi havaittuja lahjoja. Hartikainen mainitsee esimerkkinä onnistuneesta lahjasta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin lahjaarsenaaliin kuuluvan sauna-aiheisen kirjasarjan. Kyseisen lahjan sopivuutta lisää se, että sauna on tuttu asia myös venäläisille. – Minulla on saunakirjaa antaessani tapana kertoa saunan erityisestä merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa ja siitä, että tärkeimmät päätökset tehdään usein saunassa, Hartikainen kertoo. Tapa, jolla lahja annetaan, on lähes yhtä tärkeä kuin itse lahjakin. On erittäin iso plussa jos lahjaan liittyy joku tarina. Mitä runsassanaisemmin lahja saatetaan uudelle omistajalleen, sitä parempi. Lahjan antamistilanteeseen voi hyvin liittyä myös vaikkapa sopiva runo tai laulu. Kukat ovat peruslahja Kukat ovat aina sopiva vietävä naiselle, ja niitä ostetaankin Venäjällä paljon kaikkina vuodenaikoina. Moskovassa ja Pietarissa näkyy kukkakioskeja joka puolella. – Kukkien antaminen naiselle ei ole Venäjällä mikään rakkaudenosoitus, Hartikainen hymyilee. Venäjällä on monia hassuja uskomuksia, jotka on hyvä tuntea lahjaa valitessa. Myös kukkien antamiseen liittyy myyttejä. Keltaista väriä on syytä välttää, sillä keltaiset kukat symboloivat uskottomuutta. Neilikoita ei suositella, sillä ne saattavat muistuttaa neuvostoajoista. Lahjaksi annetaan tavallisesti leikkokukkia, ja niitä on oltava pariton määrä. Parillinen määrä kukkia kuuluu Venäjällä ainoastaan haudalle. Oman yrityksen logolla varustettuja toimistotarvikkeita, muistitikkuja, kalentereita ja muita kaikille tuttuja liike-elämän peruslahjoja on hyvä olla aina varastossa. Jos tuliaisten hankinta jää Venäjällä tehtäväksi, kannattaa muistaa, että esimerkiksi Fazerin tuotteita myydään maassa laajalti. Suomalainen konvehtirasia sopii mainiosti pieneksi tuliaiseksi samoin kuin monet muutkin syötävät lahjat, kuten kakut. – Suomalaisten hyvänä lahjana pitämä puukko herättää venäläisissä hämmennystä. Venäläisessä kulttuurissa veitsen lahjoittaminen ei yksinkertaisesti käy päinsä, Hartikainen opastaa. Venäläisen uskomuksen mukaan terävät esineet lahjana tuovat epäonnea. Jos on saanut lahjaksi jotain terävää, huonoa onnea voi mitätöidä ostamalla lahjan sen antajalta vaikkapa yhdellä kolikolla. Hallitse yksityiskohdat Neuvotteluihin tultaessa olisi Hartikaisen mukaan korrektia muistaa myös käytännön järjestelyjä hoitavaa sihteeriä vaikkapa suklaarasialla. – Suosittelen viemään sellaista naposteltavaa, jota on helppo tarjota koko toimistolle teen kanssa, Hartikainen sanoo. Hyvän vaikutuksen tekeminen voi siis olla hyvinkin yksinkertaista ja edullista. Tuliaisten tuominen osoittaa henkilön hallitsevan etiketin ja osaavan ottaa huomioon myös pieniä yksityiskohtia. Sellaista arvostetaan Venäjällä. – Myös tärkeiden yhteistyökumppanien syntymäpäivien huomioiminen ja uuden vuoden onnittelut tekevät säväyksen. Kortti ja pieni lahja ajavat asian, Hartikainen neuvoo. Naisten kohdalla ei saa unohtaa maaliskuun 8. päivän naistenpäivää. Naistenpäivälahjat on paras huolehtia perille jo juhlapäivän aattona, sillä naistenpäivä on Venäjällä kansallinen vapaapäivä. Kuohuviini on erinomainen naistenpäivälahja kukkien ja suklaarasioiden ohella. Myös yrityksen omaa Venäjän toimipisteissä työskentelevää henkilökuntaa on syytä muistaa. Pienin askelin eteenpäin Lahjat voivat muuttua henkilökohtaisemmiksi sitä mukaa kun opitaan tuntemaan paremmin. Vastaanottajansa mukaan mietitty lahja tuo varmimmin pisteet kotiin. Lahjaideoita voi hakea esimerkiksi vastapuolen harrastuksista ja muista kiinnostuksen kohteista. Lahja-asiaa ei ole kuitenkaan tarvetta lähestyä liian maanläheisesti. – Suomalaisessa lahjakulttuurissa korostuu usein käytännöllisyys ja ympäristöystävällisyys sekä kriittinen suhtautuminen liialliseen kuluttamiseen. Venäjällä kyseinen trendi ei ole lyönyt läpi, Hartikainen tietää. Visuaalisuutta palvovassa maassa lahjan paketoinnin ja esille panon tärkeys korostuu. – Runsaus ja lahjan näyttävyys onkin pelkkä hyve, Hartikainen summaa. Viranomaisten kanssa tarkkana Viranomaisille annettavien protokollalahjojen suhteen kannattaa olla varovainen lahjontaepäilyjen välttämiseksi. Lahjan arvo ei saisi ylittää kolmea tuhatta ruplaa eli noin seitsemääkymmentä euroa. – Viranomaisten toiminta on säädellympää, kun taas yritysten välisissä suhteissa on enemmän pelivaraa. Lahjoja ei kannata antaa viranomaisille kahden kesken vaan avoimen julkisesti, jotta lahjontaepäilyksiä ei pääse edes syntymään, Hartikainen vinkkaa. Henkilökohtaiset suhteet ratkaisevat Hartikainen neuvoo suomalaisia panostamaan henkilökohtaisten suhteiden rakentamiseen venäläispartneriin. – Suhteilla on Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa erittäin suuri merkitys. Venäläiselle on ensiarvoisen tärkeää tuntea henkilö, jonka kanssa kauppaa käydään. Tehokkuutta korostavien suomalaisten olisikin hyvä muistaa, että small talk ja liikekumppaniin tutustuminen ei ole suinkaan ajanhukkaa. Venäjällä bisnestä tehdään usein kavereiden kanssa ja työyhteisössäkin liikutaan henkilökohtaisemmalla tasolla kuin Suomessa. Rupattelun ja tutustumisen ennen tapaamisen virallista osuutta ei pitäisi olla vaikeaa, sillä venäläiset ovat yleisesti ottaen avoimia ja kiinnostuneita muista ihmisistä. Tunteiden näyttäminen ja persoonallisuuden likoon laittaminen on Hartikaisen mukaan muutenkin hyvä mauste venäläisten kanssa bisnestä tehtäessä. H 45 SVKK:ssa Tapahtuu Venäjän kauppa länsimaistuu – kilpailun uudet haasteet S uomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti 9. lokakuuta paneelikeskustelun, jonka aiheet nousivat viime kevään Venäjän-kaupan barometritutkimuksesta. Panelistit pohtivat muun muassa yritysten kilpailukykyä Venäjällä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja viranomaissuhteiden merkitystä. Nopeus on valttia Suomalaisuudella on positiivinen leima myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolella, panelistit totesivat. Monissa tapauksissa suomalaiset pystyvät Venäjällä nopeampaan päätöksentekoon kuin Euroopan suurmaista tulevien yritysten edustajat. Kuitenkin päätöksenteon nopeudessa olisi meilläkin petrattavaa. Yrityksen edustajalla täytyy olla Venäjällä valtuudet tehdä pikaisiakin päätöksiä. Suomalaisten tuotteiden kalleus ei ole ongelma. Tuote tai laajempi ratkaisu täytyy vain osata myydä. Venäjällä ollaan valmiita maksamaan korkeasta laadusta. Venäjä on suuri maa Millaisissa tapauksissa kilpailukyvyllemme sitten tulee raja vastaan? Venäjän valtavat mittasuhteet ovat suomalaisyrityksille iso haaste. – Isojen maiden on helpompi ratkaista toisten isojen maiden ongelmia, totesi johtaja Eija Holmström Market-Visiosta. Voisiko haasteeseen vastata suomalaisten yhteisillä vientihankkeilla? Econetin myyntijohtaja Harri Turunen sanoi, että malli toimii joissakin tapauksissa, toisissa taas ei. Yrityksen täytyy tehdä klusterimalleissakin työtä erittäin paljon myös itse. Scanclimberin aluemyyntipäällikkö Manu Pasonen totesi, että suomalaiset ovat menneet Venäjälle mielellään yksin. Hän kertoi, että hollantilaiset maatalousalan yritykset käyvät kotimarkkinoillaan kovaa kilpailua, mutta pystyvät yhdistämään voimansa saman lipun alle Venäjällä. Yritysten välinen yhteistyö on toki toimialariippuvainen. 46 Harri Turunen (vas.), Harri Vainikka ja Eija Holmström. Mahdollisuudet Venäläiset kuluttajat vaurastuvat ja kansainvälistyvät. Venäjällä on monen eri kehitystason ja bisneskulttuurivaiheen alueita, sieltä täytyy löytää kasvualueet omalle tuotteelleen. Venäjän sisäinen logistiikka on kasvunpaikka myös suomalaisille yrityksille. Työvoimavaltaisuuden purkaminen tuo kysyntää teknologialle ja automaatiolle. Internet tarjoaa vielä hyödyntäMikko Teittinen (vas.) ja Manu Pasonen. mättömiä mahdollisuuksia. – Täytyy olla vahvasti verkostoituneena. rakentamisessa viranomaissuhteilla on Logistiikkaa ei voi enää hoitaa Suomesta, paljon merkitystä. sanoi Passion Logisticsin toimitusjohtaja Tullauksessa on tehtävä kotiläksyt huoHarri Vainikka. lella. Venäjän-kauppaan liittyvien sopimusSuomi voisi harjoittaa koulutusviennin papereiden ja niiden kieliversioiden täytyy lisäksi myös koulutustuontia. Marketolla kunnossa. Näin vältytään ongelmilta. Vision Eija Holmström näki yhtenä uutena Kaupat sinänsä tehdään pitkälti samalla mahdollisuutena Suomen korkeatasoisen tavalla kuin muuallakin, mutta keskinkeryliopistokoulutuksen tarjoamisen venätaisuudella ei pärjää. Laadulla, referensseilläisnuorille myös maksullisessa muodossa. lä ja läheisillä yrityskumppanuuksilla on Venäjältä lähdetään opiskelemaan paljon iso merkitys. esimerkiksi Sveitsiin ja Iso-Britanniaan. Bang & Bonsomerin toimitusjohtaja Mikko Teittinen korosti oman fokusstrateByrokratia vähentynyt gian löytämistä. Venäjällä on muistettava, että tunteella Perinteiset haasteet kuten tullausongelmat, on suuri merkitys. Suomessa on totuttu byrokratia ja korruptio ovat vähentyneet siihen, että faktat puhuvat puolestaan. paljon. Paneelistit totesivat, että esimerkiksi Venäjällä korostuvat sellaiset aspektit kuin b to b -liiketoimintaa voidaan tehdä Venäinnostavuus, kiinnostavuus, viihdyttävyys jällä täysin ilman törmäystä korruptioon ja ja henkilökohtaisuus. myös vähäisin viranomaissuhtein. Toisaalta EL/10.10.2013 esimerkiksi yhteiskunnallisesti tärkeässä SVKK:n jäsenten vierailu lankaparatiisiin A – Nyt on vallalla lankabuumi. Neulominen on trendikästä ja neuleet trendikkäitä. Kädentaitoja arvostetaan, iloitsee Novita Oy:n toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. SVKK:n lokakuinen jäsentilaisuus järjestettiin Novita Oy:n värikkäissä tiloissa Helsingin Lauttasaaressa. Tänä vuonna 85-vuotisjuhliaan viettävä perheyritys on Suomen suurin käsityölankojen valmistaja. Kotimaan markkinoita se hallitsee peräti 90 %:n markkinaosuudellaan. Novitalla on Korialla oma tuotantolaitos, joka työllistää 80 henkeä. Korian kehräämössä valmistetaan ja värjätään noin miljoona kiloa lankaa eli 10 miljoonaa lankakerää vuodessa. – Perusideamme on tarjota tekemisen iloa ja onnistumisen edellytyksiä, kertoi Novitan viestintä- ja markkinointijohtaja Susanne Rinta-Kiiski. Tätä tukee monikanavainen viestintä. Netissä toimiva Novita-klubi tarjoaa harrastajille ideoita, ohjeita ja sosiaalisen yhteisön. Novita-lehti on kivunnut suomalaisten harrastelehtien ykköseksi. Novita on myös aktiivisesti jalkautunut nykyisten ja tulevien käsityön harrastajien luokse. Ympäri Suomen on hurauteltu sukkarekalla ja tilkkurekalla. Jälkimmäisen kiertueen tuloksena oli maailman suurin tilkkupeitto. Vientipäällikkö Aune Immonen kertoi Novitan avauksista Venäjän-markkinolla. Lankoja vietiin naapuriin jo Neuvostoliiton aikoina, mutta clearing-kaupan loppumisen myötä vienti tyrehtyi. Vuonna 1995 otettiin itämarkkinoille uusi alku ja perustettiin Novita Eesti, joka vastaa Baltian maiden Kuvat Natali Shen Toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen toivottaa vieraat tervetulleeksi. Aune Immonen myynnistä. Venäjän tytäryhtiö perustettiin vuonna 2008. Pietarissa Novitalla on oma varasto, josta lankoja toimitetaan eri puolille Venäjää. Tärkein myyntikanava ovat Prisman suurimmat hypermarketit. – Kun kyseessä on suomalainen tuote, on helppo myydä. Laatuun luotetaan, vakuuttaa Immonen. Vielä Novitan brändi ei ole tunnettu Venäjällä, mutta siihen tullaan Immosen mukaan jatkossa panostamaan. Tarkoituksena on löytää Prismojen lisäksi uusia myyntikanavia. Verkkokauppa on yksi keino ja sitä lähdetään kehittämään. Ruotsi on Novitan suurin vientimaa, kakkosena tulevat Baltian maat, mutta jo ensi vuonna Venäjä ajaa Baltian ohi. PP Susanne Rinta-Kiiski esittelee kevään värejä. SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 4.10.2013 uusia jäseniä: Suomi: Venäjä: Bevz&CO Oy, arkkitehtipalvelut, konsulttipalvelut Company InterPROM OOO, paperialan agentuuritoiminta Colliers International Oy, kiinteistöalan asiantuntijapalvelut Ejendals OOO, tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus EPP-Pack Oy, pakkauksia valmistava teollisuus Panimport OOO, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, Ionhawk Oy, yhdyskuntasuunnittelu liike-elämän palvelut Kasve Oy, lääke- ja hyvinvointiala Project Cargo OOO, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Meriaura Oy, meriliikenteen tavarankuljetus TLT servic, OOO, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Naturegate Ltd / Luontoportti Oy, digitaaliset opetusmateriaalit Neuvova IK Oy, Venäjän liiketoiminnan konsultointi Toivotamme kaikille uusille jäsenille onnea ja menestystä! Nexetic Oy, ICT 47 SVKK:ssa tapahtuu Visiona Venäjä -seminaari: Venäjä tulee kasvamaan Kuvat Natali Shen S uomalais-Venäläisen kauppakamarin Helsingissä järjestämä seminaari keräsi paikalle sankan joukon suomalaisia ja venäläisiä vieraita. Seminaarin puheenvuoroissa keskityttiin Venäjän mahdollisuuksiin Suomen kannalta ja Venäjän talousnäkymiin. Seminaarin avannut Business Team for Russian vetäjä Esko Aho luonnehti Suomen talouden näkymiä harmaiksi. – Ainoita valonpilkkuja on, että meillä on tämän tyyppisiä mahdollisuuksia kuin Venäjän markkinat, Aho sanoi. Liika keskittyminen Venäjän talouskasvun hidastumiseen ei anna Ahon mielestä oikeaa kuvaa tilanteesta. Vaikka kasvunäkymät ovat Venäjälläkin aiempaa huonommat, riittää Venäjällä Ahon mukaan suomalaisille jatkossakin tekemistä. – Venäjän markkina on niin valtavan iso, ja Venäjällä on niin paljon sellaisia tarpeita, joihin suomalainen osaaminen, suomalainen teollinen, teknologinen tai kaupallinen osaaminen erinomaisesti soveltuu, Aho listasi. Ahon jälkeen puhunut Uralsib-pankin toimitusjohtaja Ilkka Salonen oli samoilla linjoilla Venäjän kasvunäkymien suhteen. – Venäjän hallituksella on tapana maalata tulevaisuudennäkymiä tummemmiksi kuin mitä ne tulevat olemaan, Salonen huomautti. Salonen kertoo kuitenkin havainneensa omassa toiminnassaan, että erityisesti pienyritysten luottojen laatu on laskenut tänä vuonna merkittävästi. – Se tietenkin antaa signaalia siitä, että talous ei voi niin hyvin kuin aiemmin, Salonen sanoi. Myös Atria Venäjän johtaja Jarmo Lindholm uskoo Venäjän markkinoiden imuun. Atria on saanut käännettyä vuosikausia tappiolla käynyttä Venäjän bisnestään plussan puolelle Venäjäntoimintojen laajoilla uudelleenjärjestelyillä. 48 Jarmo Lindholm Kalugan aluehallinnon investointiosaston johtava asiantuntija Petr Aladkov käsitteli esityksessään Moskovan tuntumassa sijaitsevan Kalugan suomalaisyrityksille tarjoamia mahdollisuuksia. Kaluga on luonut viime vuosina teollisuuskeskittymän, joka tarjoaa asiakasyrityksille valmiit sopimukset ja infrastruktuurin kuten sähkön, kaasun ja tietoliikenteen. Kaluga on helposti Moskovasta käsin saavutettavissa, sillä kaupunkien välinen tieosuus on laitettu kuntoon. Aladkov kehotti Kalugaan tulosta kiinnostuneita ilmoittautumaan ja tulemaan tutustumaan fasiliteetteihin paikan päälle. Suuri joukko venäläisiä ja ulkomaalaisia yrityksiä on jo vienyt toimintojaan Kalugaan, joka on tarjonnut myös verohelpotuksia. Ennen seminaarin alkamista pidettiin SVKK:n syyskokous. MR VIENNINEDISTÄMISMATKAT KEVÄT 2014 Volgograd3.–7.3.2014 Etelä-Venäjällä sijaitseva miljoonakaupunki Volgograd on yksi jalkapallon vuoden 2018 MM-kisojen isäntäkaupungeista. Kisoihin valmistautuminen tuo mukanaan lukuisia rakennushankkeita, joista merkittävimpiä ovat uusi monitoimiareena, lentokentän modernisointi, tie- ja katuverkoston kunnostustyöt sekä hotellihankkeet. Alueella on liiketoimintamahdollisuuksia myös mm. maatalouden, elintarviketeollisuuden, koneenrakennuksen sekä petrokemian aloilla. arkangeli–arkTiSTaoSaaMiSTa!24.-28.3.2014 Laivanrakennus, kaivosteollisuus, jalostusteollisuus ja logistiikka ovat ajankohtaisia teemoja Arkangelin matkalla. Matkan ohjelma painottuu vierailuihin suomalaisten kannalta kiinnostaviin suuriin yrityksiin sekä suoriin yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Avaamme ovet pohjoiseen! Penza22.–25.4.2014”Let’s go to Penza with Wärtsilä!” Monipuolisesti teollistunut Penzan alue on houkutellut ulkomaisia investointeja – hyvänä esimerkkinä suomalainen Wärtsilä, jolla on tuotantoa Penzassa. Alue sijaitsee hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien päässä vain 620 km päässä Moskovasta. Vahvoja teollisuuden aloja Penzassa ovat koneenrakennus, elintarviketeollisuus, sähköntuotanto , metsäteollisuus, paperi- ja selluloosateollisuus ja rakennustuoteteollisuus. doninroSToV19.–23.5.2014 Donin Rostov isännöi myös vuonna 2018 jalkapallon MM-kisoja ja valmistautuu niihin laittamalla tie- ja katuverkoston sekä lentokentän kisakelpoiseen kuntoon. Rakennuskohteiden listalla ovat myös uusi stadion ja sen läheisyyteen suunniteltu laaja urheilu- ja virkistysalue sekä useita hotelleja. Alueen ostovoima on suuri, mikä avaa mahdollisuuksia niin vähittäiskaupalle kuin erilaisille toimialoille. Donin Rostov on myös merkittävä logistinen ja teollinen keskus Etelä-Venäjällä. JekaTerinburg-innoProM9.–12.7.2014 Innoprom (International Industrial Trade Fair) on kasvanut merkittäväksi teollisuuden alan messu- ja foorumitapahtumaksi Uralin alueella Jekaterinburgissa. Tavoitteenamme on saada suomalainen osaaminen näkyviin tapahtumassa! Tulossa lisäksi Moskovan ja Pietarin alue- ja toimialafoorumit, mm. Petroskoi, Tula ja Kostroma. Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme www.svkk.fi Lisätietoja: Annika Peitsara, [email protected], puh: +358 104391162 Tulosasa2014! uss lokaku ten syritys i a l a m Suo ma apahtu Megatkovassa! Mos 49 TUSKOULU RI E KALENT 2014 KEVÄT 23.1.KORRUPTIOVENÄJÄLLÄ(6h) Mitä korruptio Venäjällä tarkoittaa? Miten suomalaisen yrityksen pitäisi varautua välttääkseen korruption Venäjällä ja onko se edes mahdollista? 28.1. AJANKOHTAISKATSAUS: VENÄLÄISEN YRITYKSEN JOHDON VASTUU Miten yrityksen johdon, erityisesti pääjohtajan vastuut muuttuvat Venäjän uudistuvan siviililain mukaan? 30.1.TUOTEMERKKIENJABRÄNDINSUOJAUSVENÄJÄLLÄ–IMMATERIAALIOIKEUDETKUNTOON(6h) Perehdymme teollisuusoikeuksien ja tuotemerkkien suojaamiseen ja rekisteröimiseen Venäjällä ja siihen, mitä Venäjän lainsäädäntö edellyttää käytännössä sekä hakuprosessissa että rekisteröinnin jälkeen. Käsittelemme myös oikeuksien varmistamista ja sitä, mitä tulee tehdä kun epäilee että oikeuksia on rikottu. Mukana käytännön kokemuksia ja vinkkejä! 4.2.VOTTAK–TAVATHALTUUNVENÄJÄLLÄ!(3h + 1,5 h) Venäläinen liiketoimintakulttuuri + pikakurssi Venäjän kieleen. Mitä suomalaisen tulee tietää venäläisestä tapakulttuurista, jotta kaupanteko ei ainakaan tapojen puutteen vuoksi hankaloituisi? Miten tavat ja toiminta muuttuvat uusien sukupolvien myötä? Olisiko mukava osata edes ne pari sanaa Venäjää? 6.2.AJANKOHTAISKATSAUS:OMAISUUS-JAKIINTEISTÖVEROTVENÄJÄLLÄ2014(1,5h) Katsauksessa käsitellään tulevia muutoksia verotuksessa. 11.2.SERTIFIOINTIJATULLAUSVENÄJÄN-KAUPASSA(6h) Tässä tehoseminaarissa saat käytännön ohjeita vientidokumentaation hoitamiseen. Päivän aikana käydään käytännönläheisesti läpi sekä vientitullaus Venäjälle että maahantuonti Venäjälle. Myös sertifioinnin periaatteet, prosessit ja lainsäädäntö käydään tarkkaan lävitse. 13.2.AJANKOHTAISKATSAUS:MISSÄMENNÄÄNVENÄJÄLLÄ?POLIITIIKKAJATALOUS(1,5h) 6.3.YRITYSTURVALLISUUSVENÄJÄLLÄ(6h) Mitä tulee ensisijaisesti huolehtia yrityksen turvallisuuteen liittyen kun ollaan Venäjällä? Miten kartoitetaan riskit ja miten varmistetaan yhteistyökumppaneiden taustat, yritysten omistajuudet, sidonnaisuudet sekä vakavaraisuus? Entä tietoturva, seurataanko nettiliikennettä ja kuunnellaanko puheluita? 13.3.TYTÄRYHTIÖNVALVONTAJAOHJAUS:MITÄPÄÄKONTTORINTULEETIETÄÄ(6h) Venäläisen tytäryhtiön toiminnan valvonta on tärkeää mutta haasteellista mm. erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi. Seminaarissamme opit miten venäläisen yrityksen taloushallinnon raportointia tulkitaan ja miten sisäistä valvontaa toteutetaan niin, että yritysjohdolla on ajantasainen ja kattava tieto ja miten väärinkäytösten ehkäiseminen on mahdollista. 19.3.MARKKINOINTIVENÄJÄLLÄ(6h) Venäjän markkinoinnin perusteet. Mitä kanavia käytetään ja miksi? Miten markkinointi tulee räätälöidä venäläiseen makuun? Mitä erityispiiretitä B2B markkinoinnissa ja kuluttajamarkkinoinnissa Venäjällä on ja miten lainsäädäntö ohjaa markkinointia Venäjällä? Mukana paljon esimerkkejä ja käytännön vinkkejä. 50 20.3.SÄHKÖINENMARKKINOINTIVENÄJÄLLÄJANETTIKAUPANPERUSTAMINENVENÄLÄISIÄ ASIAKKAITAVARTEN(6h) Sähköisen markkinoinnin ABC Venäjällä: Käytäntöjen ja medioiden erot ja potentiaali kohderyhmien tavoittamisessa. Sähköinen markkinointi kuluttajan kohtaamisessa ja B2B ympäristössä. Sosiaalinen media markkinoinnissa. Mahdollisuus myös konsultaatioon asiantuntijoiden kanssa! 26-27.3.YRITYKSENPERUSTAMISENABC–ETABLOITUMINENVENÄJÄLLE(6h+6h) Kaksipäiväisessä kokonaisuudessa käydään läpi yrityksen perustamiseen Venäjälle liittyviä seikkoja: mm. yritysjuridiikkaa, markkinatietoa, yrityskauppoja ja DD- prosessia sekä HR- kysymyksiä ja rahoitusta. Mahdollisuus myös konsultaatioon asiantuntijoiden kanssa! 1.4.SERTIFIOINTIVENÄJÄNKAUPASSA(6h) Tehokoulutuspäivän aikana käydään läpi Venäjän sertifiointilainsäädännön vaatimukset, sertifioinnin perusteet ja eri sertifiointityypit sekä mm. tulliliiton määräysten vaikutus sertifiointiin. Kerromme myös mitä sertifiointiasiakirjoja tarvitaan tuotteiden viennissä Venäjälle ja miten asiakirjojen hankkiminen käytännössä tapahtuu. 2.4.TULLAUSVENÄJÄLLE–KÄYTÄNNÖNOHJEITAJAKOKEMUKSIA(6h) Miten saada aikaan sujuvat toimitukset Venäjälle? Miten tullausprosessi etenee? Mitä dokumentteja tarvitaan ja missä vaiheessa? Miten maahantuonti Venäjälle tapahtuu. 10.4.MYYNNINJOHTAMINENVENÄJÄLLÄ(6h) Tehokkuutta myntiin ja jakelijaverkosto kunnolla omaan valvontaan. Useilla suomalaisilla yrityksillä on haasteita myynnin organisoinnissa, johtamisessa ja kehittämisessä Venäjällä. Mitä erityispiirteitä myynnin johtamisessa Venäjällä on? Mitä keinoja myynnin kehittämiseen Venäjällä kannattaa käyttää? Onnistuuko myyntiorganisaation johtaminen Suomesta käsin? Miten saada jakelijaverkosto haltuun, mitä verkoston hoitamisessa kannattaa Venäjällä ottaa huomioon? 24.4.VÄHITTÄISKAUPPAVENÄJÄLLÄ(4h) Venäjän-kaupan potentiaali lepää myös kuluttajakysynnän varassa. Mitkä kasvuodotukset Venäjän vähittäiskaupan sektorilla on? Miten vähittäiskauppa on organisoitunut alueellisesti ja miten sen rakenne eroaa suomalaisesta? 29.4.VIENNINABC–VÄLTÄYLEISIMMÄTVIRHEETVENÄJÄN-KAUPASSA(6h) Miksi toistaa samat virheet kuin muut? Tule seminaariin kuulemaan Venäjän-viennin perusteet! 8.5.SERTIFIOINTIJATULLAUSVENÄJÄN-KAUPASSA,(TAMPERE6h) Saat käytännön ohjeet vientidokumenttien valmisteluun. Vientitullaus ja maahantuonti Venäjälle käytännössä, sertifioinnin periaatteet, prosessit ja lainsäädäntö. 13.5.VENÄLÄINENASIAKKAANA(3h) Mitä venäläinen kuluttaja arvostaa? Miten kohdata venäläinen asiakas? Miten saada turistit juuri sinun ovellesi? 14.5VIENNINALOITUS–VALMENNUSOHJELMA(TOUKO-SYYSKUU2014) Vuosittain toteutettava ohjelma joka sopii niin Venäjä-liiketoimintoja aloittaville kuin kasvua Venäjällä hakeville. Sisältää seminaaripäivät Helsingissä, kenttämatkan Pietariin syyskuussa sekä kick-off markkinatutkimuksen Pietarin alueella osallistujayrityksen profiilin mukaisesti. 3.6.VENÄLÄISENYRITYKSENKIRJANPITOKÄYTÄNNÖSSÄ(6h) Koulutuksessa tutustutaan Venäjän kirjanpitolainsäädäntöön, kirjanpidon peruskäsitteisiin ja standardeihin sekä kirjanpidon käytänteisiin ja niiden eroihin suomalaiseen kirjanpitotapaan verrattuna. Koulutus sisältää paljon käytännön esimerkkejä ja Venäjän kirjanpidossa vaadittavien asiakirjojen malleja. Kysy lisää Elena Niiniseltä: [email protected]; puh. +358 10 439 1164 51 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto Moskovan toimisto Hallinto ja jäsenasiat Tiri Mirja toimitusjohtaja Kakko Minna hallinto- ja IT-päällikkö Shen Natali toimistoassistentti Toimiston johto ja hallinto Tiri Mirja toimitusjohtaja Chirkova Evgenia kirjanpitäjä Erofeeva Daria toimistopäällikkö -markkinointiassistentti Sushkova Julia pääkirjanpitäjä Eteläranta 10 00130 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] Yrityspalvelut Rekolainen Jaana Alho Anne Hartikainen Maria Kekki Petri Niininen Elena Peitsara Annika Teittinen Tarja varatoimitusjohtaja asiantuntija, kansainvälistyvä liiketoiminta (Lappeenranta) projektipäällikkö juristi tapahtumakoordinaattori projektipäällikkö koulutuspäällikkö Markkinointi, viestintä, jäsentiedotus Peltola Pirjo viestintä- ja markkinointijohtaja Kairo Inga toimittaja Lumijärvi Einari toimittaja Sirola Marjut markkinointipäällikkö Roiha Maarit toimittaja Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: [email protected] Yrityspalvelut Korobkin Evgeniy Alexandrova Daria Usoltsev Sergei Zhuravleva Elena johtaja, kansainvälistymisprojektit projektiassistentti markkinointi- ja tutkimuspäällikkö ja jäsenasiat juristi Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: [email protected] Johto ja hallinto Suomalainen Tarmo aluejohtaja Lapshina Maria pääkirjanpitäjä Stepanova Elvira talous- ja hallintojohtaja Yrityspalvelut Bolshevikova Natalya projektijohtaja Garewski Andrej juristi Kozlov Alexei markkinatutkimuspäällikkö Medvednikova Elena projektipäällikkö Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: [email protected] Safina Ljudmila aluejohtaja Kozhevnikova Elena projektipäällikkö Pankratova Ekaterina pääkirjanpitäjä Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä.
© Copyright 2024