Vientitoiminnan logistisia haasteita Suomen ja Venäjän välisessä
Olga Andreeva & Taija Heinonen Vientitoiminnan logistisia haasteita Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa Erikoistyö Taloustieteiden tiedekunta Markkinointi ja logistiikka Kesä 2012 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 3 1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle ..................................................... 3 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset .............................................................. 4 1.3 Tutkimuksen metodologia ........................................................................................... 5 1.4 Tutkimuksen rakenne .................................................................................................. 5 2 Logistiikka Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa…………………………………………6 2.1. Vienti kansainvälistymisen muotona………………………………………………..6 2.1.1 Suomen ja Venäjän välinen kauppa lukuina………………………………...6 2.1.2 Venäjälle viennin erikoispiirteet………........................................................ 8 2.2 Vientitoiminnan logistiset haasteet……………………………………………….....9 2.2.1 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka……………………………………10 2.2.2 Kansainvälisen toimitusketjun hallinnan kehittämiskohteita……………...11 2.2.3 Tiedon kulku- ja siirto toimitusketjussa…………………………………...12 2.3 Yhteenveto…………………………………………………………………………14 3 Pk-yritysten vientitoiminnan kokemuksia sekä muutoksia Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa…………………………………………………………………………………..16 3.1 Case Perunakauppa Luonnosta Oy………………………………………………...16 3.1.1 Perunakauppa Luonnosta Oy:n Venäjän vienti……………………………16 3.1.2 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Luonnostan toiminnassa…………18 3.1.3 Luonnostan tilaus-toimitusprosessi Venäjän viennissä……………………20 3.1.4 Tiedon kulku ja jakaminen………………………………………………...22 3.2 Logistiikka-alan yrityksen kokemuksia Venäjä-kuljetuksista……………………..24 3.3 Venäjän tullitoiminnan uudistuksia………………………………………………..26 3.4 Kuljetusala siirtymässä sähköiseen tiedonsiirtoon…………………………………27 3.5 Tiedonkulku Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa……………………………...28 4 Johtopäätökset………………………………………………………………………..30 LÄHTEET ................................................................................................................................ 32 LIITTEET ................................................................................................................................. 34 3 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle Venäjän markkinat ja läheisyys houkuttavat. Erot kulttuurissa, tavoissa, tuotteiden sertifioinnissa ja olosuhteissa tekevät vientikaupasta haasteellisen. Maiden pohjoisalueilla haasteita lisää kehno infrastruktuuri ja julkisten liikenneyhteyksien, varsinkin lentoliikenteen, puute. Venäjällä rajalle menevät tiet ovat aika huonossa kunnossa. Myös Suomella on logistisessa mielessä heikkouksia. Kuljetusmatka Keski-Euroopasta Suomen kautta Venäjälle on pitempi kuin väylät Baltian maiden kautta ja suorat maakuljetukset. Toisaalta Suomen asemaa kauttakulkumaana vahvistaa korkea logistiikkapalvelujen taso sekä mahdollisuus kuljetusvirtojen yhdistämiseen. Suomen kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuskäytävänä perustuu maantieteelliseen läheisyyteen, kilpailukykyiseen infrastruktuuriin, kuljetusten nopeuteen, turvallisuuteen, lisäarvopalveluihin ja logistiseen osaamiseen sekä synergiaetuihin suomalaisen ulkomaankaupan kuljetusten kanssa. (Hernesniemi, Auvinen & Dudarev 2005.) Suomen ja Venäjän välisen kaupan suurin haaste on edelleen tullaus, joka kiusaa eniten suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tämä käy ilmi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) tuoreesta barometrista. Toiseksi suurin harmin lähde on yleinen byrokratia, josta kärsii etenkin kaupan ala. Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi nousee kuljetus- ja logistiikka, jonka piirissä ongelmia koki 13 prosenttia vastaajista. Kevään barometrista ilmenee, että sekä vienti Venäjälle että liiketoiminta siellä ovat kasvaneet kevään aikana maltillisesti taikka pysyneet ennallaan. Tulevaisuudessa odotetaan edelleen maltillista kasvua, joka perustuu Venäjän talouden ja venäläisten ostovoiman kasvuun. (SVKK 2012.) Kansainvälisissä toimitusketjuissa hyvin toimiva logistiikka on erittäin tärkeää ja aiheuttaa yrityksille paljon mietittävää. Huomioonotettavia asioita ovat kuljetusmuodon ja kuljetusliikkeen valinnat, varastonhallinnan menettelytavat, asiakaspalvelutasot ja tilaustenhallinnan käytännöt. (Leenders et al. 2006.) Kansainvälisissä toimitusketjuissa on enemmän epävarmuustekijöitä ja riskejä kuin 4 kotimaassa. Syinä ovat muiden muassa pitkät etäisyydet, erot toimintatavoissa, ajalliset viiveet ja rajanylitykset. Nämä vaikuttavat myös toimitusvarmuuteen ja läpinäkyvyyteen. Niiden osalta toimintaa ohjataan yhä useammin integroiduilla tietojärjestelmillä, jotka sisältävät tullauksen ja toimitusten seurannan. Tehokas ja tuottava raaka-aineiden ja tuotteiden siirtäminen perustuu informaatioon ja tietoon. Tieto auttaa tekemään parempia ennusteita ja koordinoimaan tuotantoa ja jakelua. Toimitusketjussa tiedonsiirron esteenä on kuitenkin vielä usein eri osapuolten käyttämien järjestelmien yhteensopimattomuus. (Ritvanen 2011, 86.) Toimitusketju sähköistyy Suomessa kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Ensimmäinen, jo tehty muutos alalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa sähköinen toimintatapa on ainoa hyväksytty toimintamalli, mikä omalta osaltaan pienentää näiden maiden logistiikkakustannuksia. Sen lisäksi, että sähköinen tiedonsiirto lisää toimitusvarmuutta, se minimoi manuaalisesti tehtävää työtä ja synnyttää säästöjä. (Aaltonen 2011.) 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa toimivien yritysten logistisista haasteista. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Päätutkimuskysymys: Millaisia logistisia haasteita esiintyy pk-yritysten vientitoiminnassa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa? Alatutkimuskysymykset: Miten pk-yritys voi varautua vientitoiminnan logistisiin haasteisiin? Ilmiötä pyritään lähestymään yritysjohdon näkökulmasta. 5 1.3 Tutkimuksen metodologia Tieteenfilosofinen lähestymistapa tähän tutkimukseen on subjektivistinen. Tutkimusasetelmana on induktiivinen, toiminta-analyyttinen tapaustutkimus, jonka kohdeyrityksinä ovat suomalaiset pk-yritykset. Toiminta-analyyttisessa tutkimusotteessa todellisuus on subjektiivista, tulkinnallista, joten tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutukselta ei voi välttyä. Empiirinen aineisto kerätään vain harvojen kohdeyksiköiden avulla, mutta tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia. (Neilimo & Näsi 1980, 35.) Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa aineisto kerätään puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavan tieto on subjektiivista, yksilöstä riippuvaista, ja tutkijan pyrkimyksenä on tulkita tätä tietoa. Menetelmä edellyttää, että haastateltavalla on ensisijaista tietämystä asiasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, koska laadullisen tutkimuksen avulla voidaan kerätä runsas ja monipuolinen aineisto pienestä määrästä havaintoja. 1.4 Tutkimuksen rakenne Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoria. Ensin perehdytään Venäjä-viennin lukuihin ja haasteisiin, jonka jälkeen tarkastellaan Suomen ja Venäjän välistä logistiikkaa ja sen haasteita, kansainvälisen toimitusketjun hallintaa, sekä tiedonsiirtoa toimitusketjussa. Kolmannessa luvussa esitellään ja analysoidaan tutkimuksen empiirinen aineisto. Aineiston analysoinnin jälkeen teoreettiset ja empiiriset päätelmät yhdistetään ja esitetään analyysista yhteenveto johtopäätöksissä. Johtopäätöksissä esitetään myös suosituksia Venäjän vientiin suuntaaville yrityksille. 6 2 Logistiikka Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa 2.1. Vienti kansainvälistymisen muotona Vienti on yritysten tärkeä kansainvälistymisen muoto. Kansainvälistyminen voidaan määritellä prosessiksi, jonka kautta yritys siirtyy toimimaan kansainvälisille markkinoille yksinomaan kotimarkkinoilla toimimisen sijaan (Javalgi, Griffith & White 2003, 186). Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut kansainvälistyvät. Logistinen kehitys pidentää toimitusketjuja ja kuljetusmatkoja, tihentää toimituskertoja, lisää lentokuljetusten osuutta, tehostaa merikuljetuksia ja yhdistettyjä kuljetusketjuja sekä keskittää pääkuljetusvirrat muutamiin suuriin kansainvälisiin solmukohtiin (suursatamat ja lentoterminaalit). Kuljetussuoritteiden oletetaan kasvavan ja kansainvälisten logistiikkapalveluyritysten roolin lisääntyvän. (Ritvanen ym. 2011, 177.) 2.1.1 Suomen ja Venäjän välinen kauppa lukuina Venäjä on aina ollut Suomelle tärkeä kauppakumppani. Jo tsaarien Venäjän aikana Suomeen syntyi venäläisten partnereiden kanssa tehtävällä kaupalla rikastuneiden liikemiesten joukko. Venäjä oli sijaintinsa ja markkinoiden koon vuoksi Suomen merkittävin kauppakumppani. Venäjän murroksen tapahduttua 1990-luvun alussa ja maiden välisen clearing-järjestelyn purkauduttua suomalaiset yritykset olivat jälleen uudessa tilanteessa. Uusissa Venäjän orastavan markkinatalouden raameissa maiden yritysten välinen kauppa elpyi hyvinkin nopeasti. (Honkanen, 2011, 13). Vientimaana Venäjä on ollut 2000-luvulla kolmen suurimman kauppakumppanimaiden joukossa Saksan ja Ruotsin kanssa. Vuosina 2000-2007 vienti yli nelinkertaistui. Vaikka kauttakuljetusvienti jätetään laskusta, on Venäjän vienti kasvanut nopeammin kuin vienti minkään muun Suomen kauppakumppanin kanssa. (Karhunen ym. 2008, 38.) 7 Maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi ulkomaankaupan volyymit ovat supistuneet kaikilla aloilla. Vuoden 2009 alussa Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta 2008. Vuonna 2009 volyymit olivat kääntyneet hienoiseen nousuun. Kriisin takia moottoriliikenteessä erityisesti ammattimainen liikenne on suuri kärsijä. Raskaan liikenteen suoritteet ovatkin voimakkaasti laskeneet. (Vehviläinen 2009.) Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2011 yli 5,3 miljardiin euroon ja oli 13 prosenttia korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa vienti kasvoi seitsemän prosenttia. Viime vuonna lähes kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti Venäjälle oli selvässä nousussa metalliteollisuuden tuotteita lukuun ottamatta. Niiden vienti laski 41 prosenttia. Eniten kasvoi eri toimialojen koneiden ja moottoreiden vienti. (Suomen tulli 2012.) (Kuvio ). Kuvio . Vienti Venäjälle vuonna 2011 (Telasuo & Heiniemi 2012.) Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus putosi alle viidennekseen ja on sen jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010 jälleenviennin osuudeksi on arvioitu 14-15 prosenttia, ja jäi vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi, n. 13-14 prosenttiin. (Suomen tulli 2012.) Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo laski 13 prosenttia. Öljytuotteiden vienti oli puolestaan neljänneksen 8 kasvussa. Eri toimialojen koneiden ja moottoreiden sekä kuljetusvälineiden vienti kasvoi edelleen, noin viidenneksen. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan kääntyi 13 prosentin nousuun. Paperin ja pahvin vienti pysyi lähes ennallaan, laskua kertyi kaksi prosenttia. (Telasuo & Heiniemi 2012.) 2.1.2 Venäjälle viennin erikoispiirteet Lähes kaikki nyky-Venäjän yhteiskunnan piirteet ja tulevaisuuden haasteet ovat peräisin Venäjän imperiumin ajalta ennen vuoden 1917 lokakuun vallankumousta sekä Venäjän neuvostoajalta (Honkanen, 2011, 24). Kulttuurierojen ymmärtämättömyys ja huomioita jättäminen on suuri riski, johon suomalainen voi syyllistyä. Suurimmat pettymykset syntyvät kun todetaan, että suomalainen kulttuuri ei toimi Venäjällä. Venäjällä on toimittava sen kulttuurin erityspiirteet huomioiden (SVKK, 2007, 141). Korruptio-indekseissä Venäjä on aivan häntäpäässä, samalla tasolla kuin esimerkiksi Tadzhikistan ja Kamerun. Vaikka maassa virallisesti yritetään kitkeä lahjontaa ja korruptiota, ei se tule onnistumaan ainakaan kovin nopeasti, mikä johtuu muun muassa vuosisataisista, jopa vuosituhansista perinteistä. Korruptio on muuttanut viime vuosina muotoaan Venäjällä ja se on yhä järjestelmällisempää, erityisesti viranomaisten päätöksenteossa. Usein väärinkäytöksiin liittyy myös asiakirjojen väärentäminen. Vaikka Venäjän federaation lainsäädännöstä löytyykin erilaisia keinoja ja työkaluja väärinkäytöksiin varautumiseen, niiden edistämiseen ja paljastamiseen, on muistettava, että esimerkiksi lahjusjärjestelyt ovat useimmiten lainsäädäntöä edellä (Honkanen 2011, 30). Joidenkin mielestä Venäjän tullin toiminta on mielenvaltaista, mutta todellisuudessa asiallisesti toimivat ja tullit maksavat yritykset ovat pitkällä aikavälillä päässeet parhaimpaan tulokseen. Monet suomalaiset antavat pienten (ja epämääräisten) venäläisten kuljetusyritysten hoitaa kuljetukset rajan yli ja sulkevat silmät siltä, miten tulli- ja muut maksut hoidetaan. Tänäkin päivänä (2011) osa Venäjän tuonnista tapahtuu jollakin tavalla muutettujen asiakirjojen perustella. Jossakin tapauksessa lähetysten painoa on pakko muuttaa. Näin on esimerkiksi Venäjälle vietävien kevyiden ja pienten laitteiden kohdalla, koska pakkausmateriaali ei saa Venäjän 9 federaation tullilainsäädännön mukaan painaa enempää kuin 20 prosenttia koko lähetyksen (laatikon, kollin) painosta (Honkanen 2011, 34). Ennen maailmanlaajuisen taantuman iskua Venäjän talous kasvoi vuositasolla nopeasti (vuonna 2008 BKT kasvoi 5,6%), minkä odotettiin lisäävän Suomen kautta kulkevia transito-kuljetuksia merkittävästi 2000-luvun jälkipuoliskolla. Talouden taantuma kuitenkin käänsi talouskasvun suunnan tilapäisesti myös Venäjällä, mutta Suomen Pankin mukaan loppuvuodesta 2009 alkoi jo näkyä merkkejä talouskasvusta ja viennin piristymisestä. (BOFIT Venäjä-tilastot 2010.) Talouskriisin pitkittyessä huoli talouden tilasta painaa Venäjä-kaupassa. Taloustutkimuksen mukaan nykyään talouden epävakaisuudesta on huolestunut kymmenen prosenttia yrityksistä, kun prosenttiluku oli viime keväänä kaksi. Talouskriisin syvimmässä vaiheessa keväällä 2009 prosenttiluku oli 30. Huoli on selvästi kasvanut keväästä. Silti vasta 13 prosenttia yrityksistä arvioi Venäjän talouden kehityksen supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Myös muuttuva ja puutteellinen lainsäädäntö aiheuttavat huolta. Venäjälle vientiä harjoittavat suomalaiset yritykset kokevat edelleen liiketoiminnan suurimmiksi harmeiksi tulliasiat ja byrokratian. Suomalais-venäläisen kauppakamarin teettämän barometrin mukaan Venäjän markkinoilla toimivista ja sinne vievistä suomalaisyrityksistä 33 prosenttia kokee tullauksen ongelmaksi, byrokratia rasittaa 14:ää prosenttia yrityksistä. (Ritvanen 2011.) Talouskriisin aikana kilpailukyvyn parantaminen, lisäarvon tuottaminen ja logistiikkakustannusten alentaminen ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi useissa pkyrityksissä logistiikkaketjun hallinnan kehittämisessä. Logistiikan tavoitteena on yhdistää markkinat, jakeluverkko, valmistus ja hankinta niin, että asiakkaille on mahdollista tarjota korkealuokkaista palvelua ja yritys saa samanaikaisesti sekä kustannus- että arvoetua. Kansainvälinen logistiikka –käsite kuvaa yritysten tarvetta saavuttaa kilpailuetua nopeasti muuttuvilla markkinoilla. (Ritvanen 2011.) 2.2 Vientitoiminnan logistiset haasteet Venäjällä on alue- ja asiakaskohtaisia eroja muiden muassa toimitustäsmällisyydessä ja kauppasopimusten maksuehdoissa. Liikenneinfrastruktuuri vaihtelee alueittain. 10 Kuljetusmäärät lisääntyvät, mutta suurkaupunkien ulkopuolella liikkuvat varsin ohuet tavaravirrat. Venäläiset yleensä arvostavat logistiikassa toimitustäsmällisyyttä ja nopeutta. Tullauksen on todettu usein olevan raskasta ja toisinaan siitä myös aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Suomen ja Venäjän välistä kauppaa harjoittaville tahoille on arkipäivää pysyä selvillä maiden välisestä rajaliikenteestä. Rajaliikennetilannetta seuraa muun muassa Liikennevirasto, joka päivittää tilanteen Internet-sivuillaan. (Ritvanen 2011, 177.) 2.2.1 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Suomen logistiikkatoiminnot ovat verrattain halpoja. Siirtymätalousmaiden kustannustaso nousee ja lähenee Suomen hintatasoa. Toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin koko ajan reitin osatekijöiden kehittämistä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin kehittäminen, rajan ylityksen nopeuttaminen ja kustannustason kurissa pitäminen. (Ruutikainen ym. 2006, 34.) Suomen logistinen sijainti EU:ssa on muuttunut jäsenmaiden määrän lisääntyessä ja markkinoiden pääpainon siirtyessä kohti Keski-Eurooppaa ja itää. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gateway-asemaan Itä-Euroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan. (Silander ym. 1997.) Suurimmat kuljetusvirrat ja EU:n päämarkkinat sijaitsevat suhteellisen etäällä, mutta toisaalta myös Itämeren ympärillä on suuri markkinapotentiaali. Yhteistyö ja kaupankäynti EU:n ja Venäjän välillä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Venäjän talouskasvun myötä, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi Suomen logistista sijaintia parantavaksi tekijäksi. (Rantanen 2006.) Suomesta Venäjälle tapahtuvassa kumipyöräkuljettamisessa suurin ongelma on rajan ylitys. Silloin kun myyty tavara on myyty asiakkaalle vapaasti varastossa ja kuljetustoiminnan hoitava yritys on venäläinen, ei rajanylitysprosessi ole ongelma suomalaisille huolitsijoille. Kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat heikentävät Suomen reitin palvelunopeutta ja vahingoittavat siten kilpailukykyä. Yritykset kokevat byrokratian rajan ylityksessä ongelmana. Lomakkeiden kirjavuus 11 ja monimutkaisuus koettiin ongelmaksi erityisesti pienemmissä yrityksissä. Maantiekuljetuksissa Suomesta Venäjälle menevä rekka joutuu pysähtymään rajalla vähintään kahdeksan kertaa. Viranomaiset käsittelevät 19 erilaista asiakirjaa yhteensä 57 kertaa. Tavaran käsittelyyn liittyviä asiakirjoja on 33. Suomen puolella dokumentteja tarkastetaan viisi kertaa ja Venäjän puolella 52 kertaa. Nopeimmillaan rajan ylitys vie aikaa 1,5 tuntia ja hitaimmillaan 16 tuntia. Rajan ylitykseen vaikuttavat tarkastusten organisoinnin lisäksi liikennejärjestelyt. (Ruutikainen ym. 2006, 29.) Kun markkina-alue laajenee toiseen maahan, yrityksille on entistä tärkeämpää, että tuotteet ovat sovittuun aikaan ja sovitussa paikassa. Tämä merkitsee sitä, että yhteistyö eri maissa olevien organisaatioiden ja ihmisten välillä lisääntyy. Kansainvälisessä toimitusketjussa tuotteita ja palveluja pitää räätälöidä asiakastarpeiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tällöin toimitusketjun eri osapuolilta edellytetään nopea reagointia asiakastarpeiden muutoksiin. Kuitenkin kun yhteistyötä tehdään eri maissa sijaitsevien yritysten kanssa, on tietoverkkojen oltava hallinnassa. (Ritvanen 2011, 171.) 2.2.2 Kansainvälisen toimitusketjun hallinnan kehittämiskohteita Kansainvälisen toimitusketjun hallinta on monin tavoin sama asia kuin kotimaisen toimitusketjun hallinta sillä poikkeuksella, että se on levinnyt laajemmalle alueelle. Laajat kansainväliset toimitusketjut luovat oikein hallittuina paljon uusia mahdollisuuksia, mutta pitävät sisällään myös riskejä ja piileviä vaaroja. (SimchiLevi ym. 2008, Karjalainen ym. 2011.) Kansainvälisessä kaupassa toimitusketjun eri osapuolten välillä on pitkät etäisyydet, jolloin se merkitsee pitkiä läpimenoaikoja, tiedonkulun viivettä ja lisääntynyttä varastointitarvetta. Tämä puolestaan merkitsee pääoman sitoutumista, joka suoraan vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Pitkät toimitusajat edellyttävät ennakointia, jotta asiakastyytyväisyys pidetään korkealla tasolla. Kansainvälistymisen seurauksena yritysten kuljetusmatkat ovat aiempaa pitempiä ja toimitusketjut monimutkaisempia, mitä vaikuttaa logistiikkakustannuksiin. Kustannuksiin vaikuttavat myös muuttuvat valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnanvaihtelut ja öljyn 12 hinta. Logistiikkakustannusten alentaminen, tietojärjestelmien kehittäminen, toimitusvarmuuden ja toimitusketjun läpinäkyvyyden parantaminen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita vientitoimintaa harjoittavassa yrityksessä. (Ritvanen 2011.) Toimitusketjun hallinnassa erityisen tärkeä on informaatiovirta. Informaatiovirta sisältää materiaali- ja pääomavirtojen käynnistämiseksi ja ohjaamiseksi tarvittavan tiedonkulun. Siksi se yleensäkin edeltää kaikkia muita logistiikan osavirtoja. Informaation merkitystä logistiikan rakennetekijänä voidaan pitää kaksiosaisena. Ilman tehokasta informaatiojärjestelmää yrityksen johto ei pysty tekemään oikeisiin ratkaisuihin johtavia päätöksiä, mikä korostaa tiedon strategista roolia. Lisäksi tarkkaa ja reaaliaikaista informaatiota tarvitaan kaikkien logistiikan toimintojen ohjaamiseen operatiivisella tasolla. ( Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 12) Lähtö- ja vientilogistiikassa tulee yrityksen sisäisen tiedonsiirron lisäksi kyseeseen ulkopuolisiin kohdistuva informaatiovirta. Jakelu ja kuljetukset toimivat linkkinä tuotteiden asiakkaisiin päin, jolloin näiden toimintojen ohjaamiseen tarvitaan myös runsaasti tietoa markkinoilta. Vastaavasti yrityksen ulospäin asiakkaiden suuntaan kohdistama informaatiovirta on oleellinen osa asiakaspalvelua ja tuotteen arvonlisäystä. Myös kuljettajat, huolitsijat ja muut vastaavat lähtölogistiikan osapuolet tarvitsevat täsmällistä tietoa operaatioidensa suorittamista varten. ( Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 13) 2.2.3 Tiedon kulku- ja siirto toimitusketjussa Nopea ja mahdollisimman reaaliaikainen tieto on tehokkaan logistiikan ja verkostoitumisen edellytys. Toimitusketjussa kulkee tuotteiden lisäksi monenlaista eri toimintoihin liittyvää tietoa: laskuja, maksuja, kuljetus- ja varastotietoja. Koko toimitusketjun kilpailukyky riippuu sen kyvystä kerätä, järjestää, hallita ja analysoida tietoa ja välittää sitä ketjussa nopeasti ja kustannustehokkaasti. (Ritvanen & Koivisto 2007.) Apuvälineinä tietojen välittämisessä voivat olla posti, puhelin, faksi, vierailut, sähköposti, tietovarastona toimiva web-palvelin tai pääteyhteys toisen osapuolen tietojärjestelmään. Osittain yhteisten tietojärjestelmien kautta molemmat osapuolet voivat seurata muun muassa toistensa varastotilannetta ja ajoittaa 13 tuotantosuunnitelmansa tarpeen mukaan. Myös visuaalinen ohjaus on mahdollista, jos välimatka on riittävän lyhyt. (Sakki 2008, 203.) Sähköisessä muodossa voidaan tarjota kaikkia informaatiovirtaan liittyviä toimintoja, kuten tilaus, laskutus, laskun maksu ja reklamaatio. Myös jakelu voidaan suorittaa sähköisesti silloin, kun kyse on sähköisessä muodossa olevien tallenteiden, kuten tietokoneohjelmien, elokuvien, musiikin, kuvien, pelien tai kirjallisten aineistojen kaupasta. Lisäksi fyysisen materiaalitoimituksen etenemistä voidaan seurata sähköisesti koko toimitusketjun matkalla. Pahin ongelma sähköisesti toimitettavien tuotteiden jakelussa ovat olleet maksujärjestelmät ja tekijänoikeudet, joiden pelisäännöistä ollaan vasta pääsemässä sopimukseen. (Hokkanen ym. 2010, 240.) Tiedon hyvä hallinta edellyttää yhteensopivia informaatiojärjestelmiä osapuolten välillä. Hyvän yhteistyön ansiosta ketjusta poistuvat päällekkäiset ja virheelliset työvaiheet ja tuhlaus. Tehokas ja tuottava raaka-aineiden ja tuotteiden siirtäminen perustuu informaatioon ja tietoon. Tieto auttaa vähentämään toimitusketjussa ilmenevää vaihtelua, auttaa tekemään parempia ennusteita ja koordinoimaan tuotantoa ja jakelua. Tiedon avulla mahdollisiin ongelmiin päästään nopeasti käsiksi, ja näin asiakaspalvelu paranee. Myös tuotteen toimitusaika usein lyhenee paremman tiedonkulun ansiosta. Toimitusketjussa tiedonsiirron esteenä on kuitenkin vielä usein eri osapuolten käyttämien järjestelmien yhteensopimattomuus. (Ritvanen & Koivisto 2007, 86.) Monen yrityksen kautta kulkevan logistisen toimitusketjun ohjaaminen on tietojärjestelmille kova haaste. Vaikka yrityksen sisäinen kommunikointi ja toiminnan ohjaus sujuisikin nykyjärjestelmillä kohtuullisesti, puuttuu niistä tavallisesti yritysten väliseen yhteistyöhön tarvittavat ominaisuudet. Olemassa olevat tietojärjestelmät on yksinkertaisesti toteutettu yrityksen omien ja pohjimmiltaan taloushallinnon tarpeiden pohjalta. Sitä yritysten välistä kommunikointikykyä, jota toimitusketjun ohjaamisessa tarvitaan, niistä löytyy toistaiseksi varsin vähän. Sen lisääminen on kuitenkin tällä hetkellä järjestelmien kehittämisen keskeinen tavoite. (Sakki 2008.) 14 2.3 Yhteenveto Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien. Kasvun myötä Venäjä on noussut Suomen tärkeäksi kauppakumppaniksi. Talouskriisin seurauksena Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta 2008. Mutta jo vuonna 2010 melkein kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti nousi selvästi. Viime vuonna (2011) tärkeiden tavararyhmien vienti Venäjälle oli selvässä nousussa. Tänäkin vuonna kasvu on jatkunut. Tullaus, byrokratia sekä kuljetus- ja logistiikka asettavat haasteita vientiyrityksille Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Pohjoisessa haasteita lisää julkisten liikenneyhteyksien puute. Toisaalta Suomen kehittynyt infrastruktuuri ja logistinen osaaminen vahvistavat pk-yritysten kilpailukykyä ulkomaan kaupassa. Vientitoiminnassa pitkät etäisyydet ja rajanylitykset lisäävät riskejä. Nykyään kansainvälisiä toimitusketjuja ohjataan erilaisten tietojärjestelmien avulla. Toimitusketjun integraation kannalta tiedon kulku on elintärkeää. Nykyteknologian erilaiset kommunikaatiokanavat mahdollistavat tiedon vaihdon niin yritysten välillä kuin yritysten sisälläkin. Tiedonvälitystekniikat kehittyvät jatkuvasti ja nykyään logistisiin toimintoihin yleensä aina sisältyy jonkin tasoista tiedonvälitystä. Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa logistiset haasteet usein liittyvät tiedon kulkuun ja siirtämiseen sekä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen ja toimivuuteen. Yritykset käyttävät omia tietojärjestelmiä, jonka ympärille yrityksen eri osien työskentely rakentuu. Usein tietojärjestelmien jäykkyys häiritsee toiminnan kehittämistä. Jos järjestelmää ei nopeasti pystytä muuntamaan tarpeita vastaavaksi, silloin uusien tietosiirtomenetelmien käyttöönotto viivästyy. Toisaalta järjestelmät yleensä sisältävät paljon tietoa, jota yrityksessä ei tarvita tai ei käytetä hyödyksi. Venäjällä toimiessaan yritysten kannattaa huomioida maan kulttuurin erikoispiirteet sekä varautua liiketoimintaympäristön haasteisiin. Esimerkiksi korruptiota Venäjällä pidetään pitkänä perinteenä, johon lainsäädäntö usein ei pysty vaikuttamaan. Talouskriisin aikana huoli talouden tilasta painaa myös Venäjä-kaupassa. Huolta aiheuttaa myös yleinen byrokratia ja tulliasiat. Venäjän tullin nopeat ja arvaamattomat muutokset, kuljetusten ruuhkautuminen rajalla ja pitkät odotusajat laskevat palvelunopeutta sekä heikentävät yritysten kilpailukykyä. 15 Pk-yritysten maiden välinen logistiikka pyrkii yhdistämään markkinat, tuottamaan lisäarvoa asiakkaille ja alentamaan kustannuksia. Venäjän logistiikassa arvostetaan nopeutta ja toimitustäsmällisyyttä, mutta vientitoiminnassa tullaus ja rajan ylitys aiheuttavat usein ylimääräisiä kustannuksia. Maiden välisessä logistiikassa keskeisiä toimenpiteitä ovat infrastruktuurin parantaminen, rajan ylityksen nopeuttaminen sekä kustannustason kurissa pitäminen. Suomessa logistiset toimintajärjestelmät ovat läpinäkyviä ja selkeitä. Sen lisäksi osaava työvoima, hyvä infrastruktuuri ja gateway-asema Venäjän suuntaan vahvistavat suomalaisyritysten kilpailuetua. Venäjän talouskasvu ja kaupankäynti EU:n kanssa parantavat Suomen logistista sijaintia. Kansainvälisessä logistiikkaketjussa täsmällisyyden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri maiden olevien organisaatioiden ja ihmisten välillä. Asiakastarpeiden muutoksiin tulee reagoida nopeasti. Siihen tarvitaan molemmassa maassa toimivia tietoverkkoja. Vientitoiminta edellyttää ennakointia. Laajassa maiden välisessä toimitusketjussa tulee huomioida pitkiä läpimenoaikoja, tiedonkulun viivettä ja lisääntynyttä varastointitarvetta. Vientiyritykset pyrkivät tietojärjestelmien kehittämiseen ja logistiikkakustannusten alentamiseen. Toimitusketjun hallinnassa tiedon tehokas kulku sekä jakaminen ovat erityisen tärkeitä. Tuotteiden informaatiojärjestelmiä. ja tiedon siirtämiseen tarvitaan yhteensopivia 16 3 Pk-yritysten vientitoiminnan kokemuksia sekä muutoksia Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa 3.1 Case Perunakauppa Luonnosta Oy Perunakaupan Luonnosta Oy toiminta alkoi vuonna 1996. Luonnosta kuuluu Kantaperuna-yritysryhmään. Yrityksen omistajina ovat Pohjoisen Kantaperuna Oy sekä 18 viljelijä- ja pakkaamo-osakasta. Ryhmän yhtiöistä Pohjoisen Kantaperuna Oy, ruotsalainen HZPC Kantaperuna Oy ja Venäjällä toimiva HZPC Sadokas Oy toimivat siemenperunan lajike-edustajina. Lisäksi ryhmään kuuluu perunatuotteita jalostava vihantilainen Profood Oy. Perunakauppa Luonnosta Oy tuottaa ja markkinoi ruoka- ja ruokateollisuusperunaa. Luonnosta Oy:n välittämää perunaa tuotetaan Kalajoki-Himanka seudulla, Kristiinankaupungin alueella ja Tyrnävällä. Sopimusviljelijöitä näillä alueella on yhteensä 50. Toiminnan tarkoituksena on ohjata oikeanlainen peruna oikeaan paikkaan ja luoda arvoa perunalle. Tällä hetkellä yritys toimittaa perunaa asiakkailleen Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa ja Norjassa. 3.1.1 Perunakauppa Luonnosta Oy:n Venäjän vienti Peruna on tärkeä tuote Venäjällä, sen osuus maataloustuotannosta on 3 %. Viljelymaiden pinta-alassa mitattuna se on 2,2 miljoona hehtaaria. Suurimmaksi osaksi (noin 84 %) on ihmisten omia palstoja ja loput ovat maatalousyhtiöt (10 %) ja yksityisyrittäjät (6 %). Suomalainen peruna tarkoittaa venäläisten mielestä hyvää perunan laatua, ulkonäköä, makua, pitkää säilyvyyttä, ekologisuutta ja puhtautta, sekä lajikkeiden monipuolisuutta. 2000-luvun ajan kauppaa oli Luonnostan toimesta tehty aika epäsäännöllisesti (ts. markkinan niin salliessa). Perunan ylituotantovuotena 2006 Pohjoisen Kantaperunan ryhmään kuuluva yritys Sadokas vei noin 2000 tonnia ruokaperunaa Venäjälle. Luonnosta ei tällöin vielä ollut operaattorina. paperityöt ja kuljetuksen sekä tilitti viljelijöille. Sadokas osti ruokaperunaa, hoiti 17 Vuonna 2008 yksi markkina-alueesta, mihin Luonnosta halusi mennä, oli Venäjä. Vaikka yritys on tehnyt vientipäätöksen, että Venäjälle pitää suuntautua, suoraa vientisuunnitelmaa ei oltu tehty. Venäjän osalta, eikä markkinointistrategiaa ollut suunniteltu. Syynä oli se, että Pohjoismaisia markkinoita pidettiin tärkeämpänä Luonnosta kehityksen kannalta ja niihin panostettiin alussa paljon. Sitä huolimatta vuonna 2008 yritys alkoi passiivisella tavalla viedä perunaa Venäjälle, kun yksi murmanskilainen asiakas otti yhteyttä yritykseen ja alkoi ostaa pieniä määriä ruokaperunaa. Vuonna 2008 kokonaisvaltaista vientiä. satotaso ja korkea hinta ei mahdollistanut Yhteensä myyntiä oli 400 tonnia Murmanskiin ja suomalaisen väliyrityksen kautta Pietariin. 2009-10 kaudelle toimintatavat oli suunniteltu ja kirjattu Luonnostan laatukäsikirjaan, tehtiin myös budjetointia ja tavoitteita Venäjän kaupan osalta. Mittauksena käytettiin toimitusmäärä (euro- ja kilomäärä) ja katetaso. Toimitusjohtajan Aki Aunolan mukaan, viennissä on edetty sellaisella puolisuunnitelmalla. Toimintaa on koko ajan pitänyt luoda puhtaalta pöydältä uusia markkinapaikkoja haistellen. ”Tietoa markkinasta ja sen toiminnasta oli todellakin liian vähän. Tiedon puutteesta ollaankin maksettu kovasti, mutta toisaalta ei oltaisi saavutettu nykyistä asemaa markkinassa, jossa myyntiä ei oltaisi rohkeasti ryhdytty tekemään. Jossain vaiheessa on vain aloitettava tekemään kauppaa ja hyväksyttävä se, että matkalla oppii koko ajan uutta. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että kunnollinen alkuselvittely sekä riskien kartoitus ja hallinta on aina paikallaan”. Vuodesta 2008 alkaen kansainvälinen kasvu Venäjälle on ollut jatkuva. Asiakkaiden määrä on kasvanut, asiakassuhteet ovat kehittynyt ja asiakaskenttä vakiintunut. Tällä hetkellä (2012) yritysrekisterissä on noin 15 aktiivista asiakasta ja 25 asiakasta, jotka ostavat Luonnostan tuotteita silloin tällöin. Ruokaperuna toimitetaan Moskovaan, Pietariin, Petroskoihin, Kostamukseen ja Murmanskiin. Pietarin ja Murmanskin kaupanosuus on kaikista isoin. Vähittäiskauppatuotteet on saatu ympärivuotiseen toimitukseen Pietariin, minkä vuoksi ennustettavuus paranee. Jatkossa tämä tarkoittaa sitä, että markkinasuunnittelua ja budjetointia voi tehdä paremmin. 18 Venäjän markkinat ovat Luonnosta Oy:lle erittäin tärkeitä. Venäjän vienti on noin 60 prosenttia kokonaisviennistä. Aki Aunolan mukaan, yhtiön toimintaperiaate perustuu siihen, että autetaan myös suomalaista perunamarkkinaa esimerkiksi ylituotantotilanteissa. ”Venäjän markkina on niin iso ja Suomi on niin lähellä sitä, että Luonnostalla on valtava kaupallinen etu lähteä toimimaan siellä”. Yrityksen tarkoituksena on kasvattaa markkinaa myös Venäjän muissa kaupungeissa. Haasteena on se, että hyvänä satokautena Venäjä pärjää omalla tuotannolla ja suomalaista perunaa käsitellään vain vaihtoehtona venäläisille. Mittareiden ja tavoitteiden asettaminen on Venäjän vihannesmarkkinan kohdalla vaikeaa. Markkinahintojen heittely vaikuttaa suuresti mahdolliseen liikevaihtoon ja volyymiin. Tästä syystä tarkat ennusteet ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia ja niiden saavuttaminen ja saavuttamatta jääminen tulee arvioida aina suhteessa kokonaismarkkinaan. 3.1.2 Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Luonnostan toiminnassa Logistiikka on nykyään merkittävä kilpailutekijä Venäjän markkinoilla. Venäjälle voidaan toimittaa perunaa monella eri tavalla, mutta Luonnostan tapauksessa kaikista kuljetusmuodosta kuorma-autokuljetus on kaikin edullisin ja joustavin vaihtoehto. Autokuljetusten etuja ovat lastauksen ja purkauksen joustavuus ja nopeus. Toimituksen nopeus on ratkaiseva tekijä asiakkaalle, koska Venäjän vihannesmarkkina on nopeasti muuttuva. Pietariin, Petroskoihin ja Murmanskiin tavaraa toimitetaan viljelijältä asiakkaalle kahdessa päivässä, Kostamukseen päivässä. Toimitusaikaan kuuluu myös vientiselvitys. Maantienkuljetusten nopeuttamista rajalla auttaa TIR carnet järjestelmä. Silloin kun perunaa tullataan Kostamuksessa, rahtiyhtiöt eivät käytä TIR carnettia, koska tullaus tapahtuu rajan lähellä ja autoa ei tarvitse sinetöidä. Perunan kuljettamiseksi autokuljetuskalustona käytetään lämpötilasäädeltyä kaksiakselisija tai kolmiakselisia kuorma-autoja. Kuormaan lastataan yleensä 2050021000 kg riippuen kuorma-auton akselipainosta. Venäjän säädökset ovat tiukat. 19 Maantieinfrastruktuurin puutteiden, lähinnä heikkojen siltojen vuoksi, ajoneuvon kokonaismassa on rajoitettu 38 tonniin. Elintarvikelainsäädäntö asentaa eri tuotteelle sekä lämpötilaa että kalustoa koskevia vaatimuksia. Perunaa kuljetetaan jäähdytetyssä säilytystilassa, jossa lämpötilan on oltava +4….+6°C. Elintarvikelainsäädännön mukaan jäähdytetyssä säilytystilassa (0…+8°C) olevien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden osalta laitteistovaatimuksia ei ole määritelty, mutta säilytyslämpötilojen on oltava säädösten mukaiset ja lämpötilat on tallennettava riittävällä taajuudella. Väärä lämpötila voi aiheuttaa tuotteen pilaantumista. Ostajan kanssa sovittavalla toimitusehdolla yritys siirtää osan kuljetusriskeistä ostajan hoidettavaksi. Perunaa toimitetaan asiakkaille FCA:n tai CPT:n lausekkeiden mukaisesti (Incoterms 2010), riippuen siitä hakevatko asiakkaat tavaraa Luonnostan varastosta ja toimittaako Luonnosta perunaa asiakkaalle. Näiden toimitusehtojen mukaan riski tavarasta siirtyy asiakkaalle myyjän nimetyssä paikassa. Luonnosta vastaa kustannuksista, kunnes tavara on lastattu rekkaan Luonnostan viljelijän varastossa. Luonnosta ei käytä huolintapalveluita, vaan yrityksen logistiikka-assistentti suunnittelee itse kuljetusta ja tavaran lastausta, sekä seuraa tavaran kulkua toimitusketjua pitkin. Näin asiat hoituvat paljon nopeammin ja joustavammin. Silloin kun kysymys tavaran toimittamisesta asiakkaalle Luonnosta ostaa kuljetuspalveluita eli ulkoistaa sitä. Yritys käyttää kuljetusyrityksinään kahta suomalaista rahtiyhtiötä, jotka ovat erikoistuneet Venäjän kuljetuksiin ja joilla on pitkä kokemus perunan kuljettamisesta Venäjälle. Niiden rahtiyhtiöiden palvelutaso on korkea, he tuntevat tavaran luonnetta ja mahdolliset eritysominaisuudet: esim. miten perunaa pakataan. He tuovat osaamisetuja mm. ovat tietoisia asiakirjoista, tuntevat rajan ylittämissysteemin ja Venäjän tullin toimintatapoja. Kuljetusnopeus tehostuu kun autot ovat saatavissa ja tavara voidaan toimittaa asiakkaalle JIT periaatteella. Tiedon kulku asiakkaiden rahtiyhtiöiden, kuljettajien, Luonnostan ja viljelijän välillä on erittäin tärkeää. Suora yhteys toimitusketjun osallistuneiden henkilöiden kanssa auttaa ratkaista asioita välittömästi kun ketjussa ei ole väliportaita. Hyvällä 20 kuljetussuunnittelulla vältetään paljon ongelmia. Silloin kun otetaan haltuun koko toimitusketju, kuljetusriskit minimoituvat. 3.1.3 Luonnostan tilaus-toimitusprosessi Venäjän viennissä Suomi-Venäjä logistiikkaprosessi alkaa tilauksen saapumisesta yritykseen ja päättyy tavaran toimitukseen asiakkaalle. Sopimalla kaikki ehdot ja toimenpiteet asiakkaan kanssa jo ennen oman panoksen sitomista tai tavaran liikkeellelähtöä, saadaan tavaraa nopeasti pakattavaksi ja toimitus vaivattomasti ja ongelmitta perille. Tilaus-toimitus ketjun läpi kulkee paljon informaatiota ja monet asiat on otettava huomioon. Luonnosta hoitaa vientiasiakirjat ja päästä päähän - kuljetuksessa tarvittava paperityö. Asiakkaat hoitavat tuontimuodollisuudet. Venäjälle lähtevän erän tarvittavat paperit ja toimenpiteet vaihtelevat hieman asiakkaiden sekä rahtiyhtiön mukaan. Silloin kun asiakkaana on venäläinen maahantuoja ja tukkuliike, tarvittavia dokumenteja ovat mm: Eviran sertifikaatti, lasku, CMR-rahtikirja, Safety declaration, alkuperätodistus (ei ole pakollinen), vienti-ilmoitus ja TIR Carnetin passitusilmoitus (tarvittaessa). Asiakirjojen tekemisessä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen, jotta ongelmatilanteita tullissa ja reklamaatioita päästäisiin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Vientiasiakirjat lähetetään asiakkaalle ja viljelijälle sähköpostin avulla. Vientiasiakirjojen kulku on seuraava: Luonnosta- asiakas- brokeri- asiakasLuonnosta- viljelija- rahdinkuljettaja eli vasta silloin kun asiakas on tarkistanut vientipapereita, ne toimitetaan viljelijälle kuljettajalle annettavaksi tavaran lastauksen jälkeen. Lähettämällä asiakirjoja etukäteen asiakkaalle tarkistettavaksi yritys pyrkii minimoimaan virheitä ja siirtämään vastuuta asiakkaalle. Lastauksen jälkeen on tarkistettava, että kaikki asiakirjat on annettu kuljettajalle, koska asiakirjan puuttuminen voi aiheuttaa rekan ylimääräistä seisausaikaa tullissa. Erityisesti on huolehdittava Eviran sertifikaatista, koska ilman sitä rekkaa ei pääse Venäjän rajan yli. Elintarvikkeita voidaan kuljettaa vain niiden rajanylityspaikan kautta, joilla on eläinlääkäri. Murmanskilaiset asiakkaat joutuvat viemään perunaa joko Vartiuksen tai Borisoglebskin kautta. Sallan ja Raja-Joosepin tullissa ei edelleenkään ole 21 eläinlääkäriä. Toisen rajanylityspaikan kautta ajaminen aiheuttaa asiakkaalle lisäkustannuksia rahtikustannuksien kallistumisesta, mikä vastaavasti nostaa perunan lopullista hintaa asiakkaalle. Perunan on vastattava Venäjän vaatimuksia ulkonäöltään, laadultaan, kooltaan, pakkaukseltaan jne. Vaikka kohdemaan vaatimukset on selvitetty, se ei poista ongelmia tuontiselvityksessä. Luonnosta on törmännyt sellaisiin ongelmiin ja ristiriitatilanteisiin Venäjän tullin toimesta kuten esim.: - pakkaukset. Jokaiseen pakkaukseen on laitettava pakkauslappu, jossa ilmenee tiedot toimittajasta, perunan lajikkeesta, luokasta, sekä vuosisadosta. Tämä sääntö toimii vain Värtsilän, Vartiuksen ja Borisoglebskin tullipisteessä. Pietarin suuntaan pakkauslappuja ei tarvita. - perunasäkin paino. Tullilla Pietarissa ei saa olla perunasäkin alipainoa ja Murmanskissa ja Kostamuksessa ei saa olla ylipainoa, vaan säkkipainon täytyy olla tasan 25 kiloa. Se tuo hankaluksia ja asiakas joutuu maksamaan sakkoja. Tullisääntöjen noudattamattomuus ja epätietoisuus sääntöjen tai lakien muutoksista aiheuttaa lisäkustannuksia sekä asiakkaalle että toimittajalle. Luonnostan myyntijohtajan Antti Kuusiston mukaan luotettavuus ja joustavuus puuttuvat Venäjän tullilta. ”Alan toimijat eivät saa tarpeeksi tietoa mahdollisista muutoksista tullimuodollisuuksissa ja esim. tullimaksun vaihtelusta. Korruptiota on nähtävissä tullin perimissä maksuissa, mutta myös aikataulujen osalta eli osa autoista selviää tullista muutamassa tunnissa ja osa joutuu ilman erillistä syytä odottamaan jopa kaksi-kolme päivää”. Haasteeksi Venäjän tullin kanssa nousee myös, että tieto viranomaisten yhteystiedoista puuttuu. Silloin kun pitää varmistaa tai tiedustella asiasta etukäteen, on mahdotonta ottaa yhteyttä virkailijoihin ja tarkistaa asia ennen vientiä välttääkseen ongelmia, mm. rekan seisausaikaa ja sakkoja. WTO-jäsenyys voi tuoda erilaisia etuja ja helpottaa yrityksen vientiä, sekä nopeuttaa toimitusprosessia. Elintarvikkeiden tullausmaksun laskiessa vientimäärät voivat nousta. Yrityksessä toivotaan, että WTO:n mukana tullitoiminta muuttuisi 22 avoimemmaksi ja helpommaksi ulkomaalaisille toimijoillekin. WTO-jäsenyys yhdenmukaistaisi kauppatapoja Venäjän ja EU:n välillä. 3.1.4 Tiedon kulku ja jakaminen Itse kaupan ja toimituksen toteuttamiseen kuuluu hyvän kauppatavan mukaan informointivelvoitteiden täyttäminen. Tieto ja tiedottaminen ovat tärkeitä yhteistyön ja toiminnan tukijoita. Perinteisesti asiakas tilaa perunaa puhelimitse, skypen kautta ja harvoin sähköpostitse. Yleensä sähköpostiviestissä vain tarkennetaan tilausta: määrää, perunan lajiketta, lastauspäivämäärää. Perunaa tilataan rekoilla. Eli kun kyseessä on tilaus, varmistetaan, montaako rekkaa asiakas on valmiina ostamaan. Tilaukseen puhelimella, skypen kautta, sähköpostilla sisältyy viestintä ihmiseltä ihmiselle. Tilaus puhelimitse vaatii paljon työtä ja aikaa sekä ostajalta että myyjältä. Tämä työ aiheuttaa kustannuksia, mutta antaa arvoa niille asiakkaille, jotka eivät käytä nettiä. Kustannusten lisäksi kahden ihmisen mukanaolo hidastaa tilaus-toimitusprosessia. Tilausten manuaalinen käsittely lisää myös virheiden määrää. Vaikka tilaus tapahtuisi kirjallisesti ja tilauksen vastaanottamisesta olisi todiste, on hyvä varmistaa ja keskustella toimituksesta myös suullisesti, ettei se aiheuttaisi tietojen puutetta molemmille osapuolille. Luonnosta Oy:n myyntihenkilöillä on iso vastuu tilauksen vastaanottamisesta ja käsittelemisestä. Skypen käyttö on yleistynyt Venäjän kaupassa. Tietokoneelta tietokoneelle kommunikointi alentaa kommunikoinnin kustannuksia, helpottaa ja nopeuttaa tilaustoimitusprosessia. Tiedon välitys tapahtuu reaaliajassa. Kaikista tehdyistä kaupoista tai tapahtuneista muutoksista voidaan informoida kaikkia tilaus-toimitusketjun osapuolia. Kaikki saavat tietoa samanaikaisesti ja voivat reagoida nopeasti muuttuvaan tilanteeseen ja sopeutua siihen. Kieliongelma voi aiheuttaa väärinkäsitystä ja ongelmia tiedonkulussa. Venäjän kielen taito ja kulttuurin tuntemus ovat hyvin tärkeitä. Englannilla pärjää Pietarin ja Moskovan isoissa yrityksissä, mutta pohjoisessa kuten Karjalassa ja Murmanskissa ei englannin kielen taidosta paljon hyötyä ole. Tiedon kulussa ja Venäjän tilaus-toimitus- 23 prosessissa venäjän kieltä taitava henkilö on välttämättömyys, jos vientitoimintaa aikoo laajentaa vähäistä suuremmaksi. Luonnostan toiminnan kehittäminen sai ihan uuden vaiheen sen jälkeen, kun yritykseen oli palkattu logistiikka-assistentti, joka osaa venäjää. Lienee selvää, että myynti ja osaaminen olisivat alemmalla tasolla ilman kielitaitoa. Venäjän kielitaidosta on hyötyä ainakin seuraavilla tavoilla: asioiden käsittely nopeutuu, asiakassuhteen hoito helpottuu ja kommunikointi paranee, niin myynnissä, logistiikassa kuin viranomaisten kanssa, sekä kustannuksissa säästetään, kun ei tarvitse erillistä tulkkia. Neuvotteluissa on etua, kun tulkkina toimiva työntekijä ymmärtää koko aihepiirin ollessaan sisällä yrityksen toiminnassa. Ulkopuolinen tulkki ei aina ole hyvä vaihtoehto, koska pelkästään sanojen tulkkaaminen ei aina riitä. ”On tärkeää, että tunnetaan vastapuolen kulttuuria, joten natiivi venäläinen voi tietyissä tilanteissa olla suomalaista työntekijää parempi valinta. Esimerkiksi Luonnostan tapauksessa natiivi puhuja on parempi, koska asiakkaat eivät usein osaa ollenkaan vieraita kieliä eivätkä välttämättä tunne vieraita kulttuurejakaan kovin hyvin. Tämä voi helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä ja turhaa työtä. Natiivi osaa vältellä pahimmat karikot”. Suurimmaksi ongelmaksi nousee myös, että Venäjältä ei tule tieto tarpeeksi nopeasti Suomeen. Tällöin tulee yleensä yllättäviä kuluja lisämaksujen muodossa. Tieto mahdollisesta reklamaatiosta joskus viivästyy, mikä hankaloittaa reklamaation käsittelyä Luonnostan päässä, koska asia vanhenee ja yksityiskohdat toimituksesta unohdetaan. Joskus asiakaskin saa tiedon muutoksista esim. tullintoiminnasta tai markkinan muutoksesta jälkijättöisesti, mikä vaikeuttaa toimintaa. Toimitusprosessissa on mukana eri osapuolia kuten toimittaja, asiakas, kuljetusliike, tulliviranomaiset, brokerit ja tavaran vastaanottajat. Tiedonkulussa haasteita tuo, että ketjussa on moni väliportaita, mistä syystä vastuuta tiedon siirrosta on oltava kaikilla prosessin osallistujilla. Silloin kun tietoa välitetään ketjun sisällä nopeasti, tilaustoimitusketjun toiminta tehostuu. Jos asioiden/ongelmien käsitteleminen pitkittyy, kustannukset vaan kasvavat. Tiedonkulkua tehostamalla tilaus-toimitusprosessissa saadaan merkittäviä aika- ja rahasäästöjä sekä toimittajan että asiakkaan toiminnassa. 24 3.2 Logistiikka-alan yrityksen kokemuksia Venäjän kuljetuksista1 Logistiikka- ja kuljetusalan yritys Huolintalinja Oy perustettiin Rovaniemellä vuonna 1994 Venäjän kuljetuksia varten. Huolintalinja Oy:n entinen tulliterminaali on muuttunut huhtikuun 2011 alussa viralliseksi tullivarastoksi. Yrityksellä on valtuutetun vastaanottajan oikeus, ja asiakas voi vastaanottaa ja lähettää edelleen tavaraa kolmansiin maihin tullaamatta sitä välillä Suomeen. Yritys kuljettaa monenlaisia kuljetuksia pienestä kappaletavarakuljetuksista täysiin autokuormiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Huolintalinja Oy toimii Barentsin pohjoisalueilla, koska täällä se pystyy seuramaan omia kuormia, miten autot menevät rajojen yli maasta toiseen. Yritys ei ole kiinnostunut toiminnasta Pietarin ja Moskovan alueilla, koska siellä on kova kilpailu. Yrityksen tullauspalvelut ovat: vientiasiakirjat sähköisessä muodossa, tuontiasiakirjat, TIR CARNET –asiakirjat, CMR ym. rahtikirjat. Huolintalinja Oy auttaa myös muiden asiakirjojen kuten alkuperäistodistuksien, ATA CARNET –asiakirjojen ja sertifikaattien hankkimisessa. Vienti- ja tuontitullauksessa riittää, kun viejä / tuoja lähettää yritykselle alkuperäisen laskun, jossa on lähettäjän ja vastaanottajan tiedot, tavaran kuvaus, paino, tullinimike sekä viejän / tuojan y-tunnus. Asiakirjat vientiä varten laaditaan englannin kielellä, myös kommunikointi Venäjällä tapahtuu englanniksi, koska yrityksellä ei ole venäjänkielentaitoista henkilökuntaa. ATA CARNET asiakirjaa myöntää Kauppakamari. Sillä voi väliaikaisesti viedä tavaraa, esimerkiksi koneita, vuodeksi Venäjälle ja sitten tuoda takaisin. Kun tavaraa tuodaan Venäjältä, silloin tehdään deklaraatio, tullaus ennakkoon. Suomessa tullitoiminta on sähköinen, yksinkertainen järjestelmä. Tuonti on helpompaa, jos tavara ja paperit täsmäävät. Kun TIR CARNET avataan Suomessa, tulli laittaa sinetin autoon, ja silloin auton pitäisi päästä kaikkien rajojen yli ilman että tehdään tarkastuksia kuormaan eikä oteta pois sinettiä. Venäjällä kuitenkin poistetaan sinetti ja katsotaan kuormaa. Nykyään tullauksen kanssa on paljon hankaluuksia, koska monet tullit poistettiin, kuten Olenegorskista ja Kantalahdesta. Silloin kun kuorma lähtee ihan pohjoiseen, se viedään Borisoglebskin kautta, joka on pohjoisin Norjan ja Venäjän välinen rajanylityspaikka. Jos auto menee Zapoljarnissa sijaitsevalle Pechenga Nikel –kombinaatille, tavaraa tullataan Borisoglebskin rajaylityspaikalla, koska Zapoljarnissa ei ole enää tullia. 1 Tämä luku perustuu Huolintalinja Oy:n toimitusjohtaja Hannele Schroderuksen haastatteluun 27.06.2011. 25 Aiemmin tullit sijaitsivat Kirovskissa, Monchegorskissa, Kantalahdessa, Olenegorskissa, Murmanskissa ja Zapoljarnissa. Venäjän tullin toiminta aiheuttaa yritykselle lisää kustannuksia, varsinkin jos asiakirjat eivät kelpaa tulliviranomaisille. Tullitoiminnasta johtuvat kuljetusten myöhästymiset ja ylimääräiset laskut vahingoittavat asiakassuhteita. Se maksaa paljon ja pilaa markkinointia, koska asiakas muistaa vain, kuinka kallis kuljetus oli. Varsinkin erikoiskuljetus Suomesta Venäjälle voi tuoda paljon yllätyksiä ja haasteita, vaikka yrityksellä olisi kuljetuslupa Venäjän viranomaisilta ja kustannuksista olisi sovittu etukäteen. Esimerkiksi erikoiskuljetuksen saattoautosta yritys joutui maksamaan kymmenen kertaa isomman lasku kuin mikä oli tarjous. Etelän rajanylityspaikoilla on pitkät jonot, siksi autoja tarkistetaan nopeasti. Mutta pohjoisessa on vähän liikennettä ja tulliviranomaiset ovat tarkkoja. Siksi pitää tosi huolellisesti täyttää kuljetusasiakirjoja. Kuorman ja paperin täytyy vastata tasan tarkkaan toisiaan. Jos esimerkiksi kuljetat 10 varaosaa, pitää kirjoittaakin 10 eikä 12 tai 8. Kannattaa siis laskea. Venäjän lainsäädännön sekavuus lisää haasteita. Kun uusi tullilaki tulee voimaan, silloin entistä lakia ei kuitenkaan kumota. Riitatilanteessa virkamiehestä riippuu, mitä lakia hän käyttää. Hän voi käyttää uutta tai vanhaakin lakia, jos sitä ei ole kumottu. Usein tullivirkailijasta riippuu, tuleeko yritykselle rajalla ongelmia, miten niitä ratkaistaan ja miten lakeja tulkitaan. Tullaaminen voi viedä paljon aikaa. Kun rajalla tai tullissa ongelmia ilmestyy, kuljettaja soittaa yritykseen ja sieltä soitetaan Venäjän asiakkaalle ja kerrotaan asiasta. Usein kun tullissa huomataan joku virhe ja sen takia tulee ongelmia, silloin auto voi seisoa koko päivän tullissa eikä virhettä korjata heti. Tavaraa viedään Venäjälle TIR- CARNET asiakirjoilla. Kaikki tiedot rahtikirjasta ja laskuista syötetään koneelle, eli tehdään jonkinasteinen tullaus ja lähetetään tiedot sähköisesti Murmanskin tulliin. Mutta rajanylityspaikoilla Venäjän puolella sähkö ei aina toimi ja siksi nykyään otetaan vuorokauden ekstra, esimerkiksi mennään rajalle maanantaina, ja jos sähkö ei toimi silloin, ehkä se toimii tiistaina. Se on kallista, eikä uusi sähköinen tietojärjestelmä pelaa käytännössä. 26 Sallan rajanylityspaikalla Venäjän puolella on faksi, jolla ei voi lähettää faksia Rovaniemelle, koska se ei toimi ulkomaille. Faksi Rovaniemeltä menee Murmanskin kautta, tai yritys lähettää asiakirjat sähköpostilla Sallan Suomen puolen tullille tulostettavaksi ja he antavat sopivalle rajanylittäjälle paperit vietäväksi Venäjän puolelle. Haasteita lisää ongelmallinen tiedonkulku yritysten välillä Venäjällä. Esimerkiksi Norilsk Nickelilla on pääkonttori Moskovassa, jossa tehdään sopimuksia ja kauppoja. Sen toimipisteet ovat Montsegorskissa (Severonikel), Zapoljarnyissa (Petsenganikel) ja Murmanskissa. Moskovassa usein määritellään, miten tehdään asiakirjat, laskut ja muita papereita. Mutta kun pohjoisessa mennään rajalle, paperit eivät aina kelpaa. Silloin toimitusjohtaja soittaa Zapoljarnyiin tuotepäällikölle, joka kertoo, miten paperit täytyy tehdä ja asiakirjat muutetaan. Nykyään ennen kuin lähdetään viemään kuormaa, ensin aina kysytään vastaanottajalta, miten asiat ovat, millainen on aikataulu. Muuten auto seisoo rajalla. 3.3 Venäjän tullitoiminnan uudistuksia Murmanskin Kauppakamarin johtajan A. Glushkovin (2011) mukaan nykyään Venäjällä on menossa siirtäminen. tullitoiminnan Venäjän uudistuksia, tuoreen mm. WTO-jäsenyyden sähköiseen takia nyt tullausjärjestelmään täytyy vähentää kaupankäyntiin ja rajan ylittämiseen liittyviä esteitä. Pohjoisessa maiden välisten liikenneyhteyksien kehittäminen on ajankohtainen aihe. Uudistuksia kuitenkin jarrutetaan Venäjän Federaation tasolla. Maiden välisten kuljetusten, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeä. Täytyy luoda tavaroiden kuljettamiseen ja ihmisten matkustamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Tavoitteena on viisumikäytännön ja logistiikan kehittäminen sekä byrokratian vähentäminen. Rajalle jäävät vain rajavartijat ja tulliviranomaiset. Nykyään rajaylityspaikoilla siirrytään sähköiseen tullausjärjestelmään, jolloin tavararekat eivät pysähdy rajalle pitkäksi ajaksi, eikä muodostu enää jonoja. Tullilainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, ja se lisää hankaluksia. Viimeinen laki tullitoiminnan uudistamisesta kumottiin Federaation tasolla, koska ei haluta yksinkertaistaa tullitoimintaa. Se on rakenteellinen ongelma Venäjällä. 27 Venäjän WTO jäsenyyden myötä monien tuoteryhmien tuontitullit laskevat, mutta tilalle saattaa tulla muita maksuja. Esimerkiksi länsimaista Venäjälle tuoduille autoille suunnitellaan jätemaksua, jolla kompensoitaisiin auton romutuksesta aikanaan aiheutuvia kuluja. WTO jäsenyys edesauttanee myös tullikoodien harmonisointia. Muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä, siirtymäaika on 2-7 vuotta. Venäjä kerää tuontimaksujen avulla noin 40 % valtion tuloista, kyseessä on merkittävä tulonlähde. WTO jäsenyyden myötä verojen määrä laskee, uhkana on että sertifikaattien ym. lupien saanti vaikeutuu ja tavaran arvon sekä tullikoodin määrittely tulee entistä tarkemmaksi. Rautatietariffien harmonisointi tehdään 1.7.2013 mennessä. WTO ehtoihin on kirjattu myös viitehintajärjestelmästä luopuminen, tullaus tapahtuu tavaran oikealla hinnalla. (Nopanen 2012.) 3.4 Kuljetusala siirtymässä sähköiseen tiedonsiirtoon Logistiikkayritysten Liiton mukaan suomalaisten yritysten on nykyään siirryttävä manuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi puhelimella, faksilla tai sähköpostilla tehtävistä kuljetustilauksista luopumista ja alan yritysten tai liiton tilausjärjestelmien käyttöön ottamista. Sähköisen asioinnin kautta palvelu on tutkitusti virheettömämpää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa kaikissa ketjun vaiheissa. Sähköinen tiedonsiirto sisältää uudistetun rahtikirjastandardin ja yksilöllisen rahtikirjanumeron lisäksi mm. standardisoidut sanomasisällöt, SSCC-numeroidut kollilaput, sovitut tiedonsiirtotavat sekä sähköisen laskutuksen. (Aaltonen 2011.) Vuodesta 2009 sähköinen TIR-ilmoitus (TIR-passitus) on ollut pakollinen EU:n alueella tapahtuvissa kuljetuksissa. Se on laadittava ennen kuin TIR CARNET ja muut vientiasiakirjat esitetään lähtötullitoimipaikassa, muuten tulli ei ota käsiteltäväkseen TIR-passitusta. Tulli vahvistaa sähköisen TIR-ilmoituksen viitenumerolla, joka on esitettävä lähtötullitoimipaikassa samanaikaisesti paperisen TIR CARNET’n ja muiden vientiasiakirjojen sekä kuljettavan tavaran kanssa. Tulli luovuttaa TIR-passituksen menettelyyn, vahvistaa (paperisen) TIR CARNET’n ja tulostaa EAD –saateasiakirjan TIR CARNET’n liitteeksi. (Alho ym. 2010, 15.) 28 Tänä vuonna (2012) kesäkuussa tuli voimaan säännös maantiekuljetusten pakollisesta ennakkoilmoittamisesta Venäjän tullille. Kuljetuksista on ilmoitettava sähköisesti viimeistään kahta tuntia ennen, kuin tavarat saapuvat Venäjän tulliliiton alueelle. Toimella pyritään mm. nopeuttamaan rajanylityksiä. Ennakkoilmoittamisen tapoja on kolme: Venäjän tullilaitoksen virallinen portaali (ilmainen), ns. valtuutetun informaatiooperaattorin kanssa tehty palvelusopimus tai välittäjäyritysten käyttö. Uuteen käytäntöön liittyy puolen vuoden siirtymäaika. (SVKK 2012.) Venäjän tullin virallisen nettisivun kautta sähköisen ilmoittamisen teko on ilmaista. Etukäteen on kuitenkin tiedossa, että taustalla oleva IT-järjestelmä on hidas ja palvelin voi jumiutua tai kaatua. Myös valtuutettuja operaattoreita on vielä liian vähän, jotka tuottavat sähköiseen ilmoittamiseen liittyviä maksullisia palveluja. Odotettavissa on rajojen ruuhkautumista, sillä ongelmat ratkaistaan Venäjän tulliasemalla. Väliaikaisena ratkaisuna on ns. välittäjäorganisaatiot, jotka auttavat rajalla asiakirjojen kanssa. Keskusteluissa on myös ollut tullaukseen vaadittavien tietojen määrän vähentäminen, mutta päätökset puuttuvat. Yksittäinen tullivirkailija joutuu tekemisiin jopa 7 eri tietojärjestelmän kanssa. Ko. tietojärjestelmät ovat vanhoja ja eivät yhteensopivia sähköisen ilmoittamisen kanssa, joten manuaalinen tietojen syöttäminen jatkuu. Teknologian täydellinen uusiminen on tarpeen, samoin byrokratian vähentäminen. (Arhipov 2012.) 3.5 Tiedonkulku Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa Venäläisen ym. (2010) tutkimuksen mukaan tiedonkulku eri toimijoiden välillä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja logistiikassa on haastavaa useista toimijoista johtuen. Ongelmat johtuvat usein tietosisältöjen ja tekniikoiden puuttuvista standardeista ja standardien riittämättömästä käytöstä. Erityisesti pk-yritysten valmius sähköiseen tiedonsiirtoon on usein heikko. Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on sähköistynyt, mitä on edistänyt mm. sähköpostin laaja yleistyminen, Internet-pohjaiset, pienillekin yrityksille sopivat tiedonsiirtoratkaisut sekä viranomaisten (varsinkin tullin) käyttöön ottamat sähköiset dokumentit ja menettelyt. Silti merkittävä määrä paperidokumentteja kulkee yhä ajoneuvojen mukana niin kansainvälisessä kuin kotimaan kuljetuksissakin. Suomessa sähköisten dokumenttien yleistymisen esteenä mainittiin mm. toimitusten pienet vastaanottajayksiköt, jotka eivät pysty käsittelemään sähköisiä dokumentteja. 29 Venäjällä puolestaan esimerkiksi pankit vaativat edelleen leimattuja paperidokumentteja. Sähköisessä tiedonsiirrossa haasteena ovat yrityskohtaisesti määritellyt sähköiset dokumentit, joita dokumenttien vastaanottajat eivät pysty suoraan hyödyntämään omissa järjestelmissään vaan tiedot joudutaan syöttämään manuaalisesti. Venäjällä käytetään Suomea useammin kahden yrityksen väliseen tiedonvaihtoon räätälöityjä sanomasisältöjä ja tiedonsiirtoyhteyksiä. Isojen yritysten välillä tietoja pystytään vaihtamaan suoraan järjestelmien välillä kansainvälisesti määriteltyinä EDI- tai XMLsanomina. Koska XML toimii Internet-teknologiaan pohjautuen, soveltuu se paremmin pienemmillekin yrityksille. XML:n käytössä on ongelmana, että XML-sanomissa on useita standardeja ja yritykset tulkitsevat tietosisältöjä eri tavoin. Viestisisältöjen yhteisestä tulkinnasta on helpompi sopia pienempien logistiikan yhteistyökumppaneiden kanssa, kun taas isot yritykset ovat joustamattomampia, koska ne joutuvat käyttämään yrityksen sisäisesti jopa globaalia tulkintaa. Sähköisen tiedonsiirron yleistyminen edellyttäisi siis laajempaa standardien hyväksikäyttöä yrityskohtaisesti räätälöitävien ratkaisujen sijaan. Sähköisestä TIR CARNET’sta projektin aikana esitettiin sekä puoltavia että vastustavia näkökantoja. Ongelmana on mm. se, että Venäjällä on dokumentille selvästi laajemmat tietovaatimukset kuin EU:lla. (Venäläinen ym. 2010.) 30 4 Johtopäätökset Yritykselle rajan ylittäminen ja tullitoiminta Venäjällä luovat erilaisia ongelmatilanteita käytännön jatkuvan muutoksen ja viranomaisten muuttuvien vaatimusten muodossa. Raja- ja tullibyrokratia muodostaa suuren esteen pk-yritysten vientitoiminnalle, koska se usein vaatii paljon lisäresursseja ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Kuorman ja asiakirjojen tarkastus raja-asemalla voi viedä yllättävän paljon aikaa. Vaikka pohjoisessa kansainvälistä liikennettä Suomen ja Venäjän välillä on huomattavasti vähemmän kuin etelässä, se ei kuitenkaan nopeuta kuorma-auton pääsyä Venäjälle. Yritykset kokevat, että erilaiset byrokraattiset esteet rajoittavat kilpailuetujen hyödyntämistä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen vaatii tarkkoja kauppasopimuksia yritysten välillä. Vientiyrityksen pitää ensin oppia, miten raja, tulli ja logistiikka toimivat, miten rajaliikenne kulkee. Tietoja muokataan ja päivitetään koko ajan. Tällä hetkellä WTO-jäsenyyden myötä Venäjä sitoutuu alentamaan tietyllä aikataululla tulleja ja päästämään ulkomaiset yritykset markkinoilleen kansainvälisin ehdoin. Kaupankäyntiä häirinneiden esteiden määrä vähenee Venäjän sitoutuessa samoihin kansainvälisen kaupan sääntöihin muiden maiden kanssa. Byrokratian lisäksi muita suurimpia esteitä ovat mm. huonot liikenneyhteydet, kielitaidottomuus ja kulttuurien vähäinen tuntemus. Varsinkin pohjoisessa Suomen ja Venäjän välisen kaupankäynnin kehittämiseksi tarvitaan nopeita liikenneyhteyksiä ja nykyaikaisen viestintäteknologian toimivuutta ja yhteensopivuutta. Nykyään Venäjällä halutaan yksinkertaistaa tullitoimintaa ja tehdä rajalla sähköinen passitus. Pohjoisalueilla uusi järjestelmä ei kuitenkaan aina toimi, varsinkin silloin, kun raja-asemalla ei ole sähköä. Muunkin viestintäteknologian kuten faksin tai s-postin käyttö on rajoitettu Venäjän puolella. Vientitoiminnassa toimitusketjun läpi tieto kulkee toimijoiden välillä eri muodossa ja eri tavalla. Tiedon jakamisessa yritykset hyödyntävät perinteiset kanavat ja nykyaikaiset teknologiat. Kuitenkin tiedon siirto sähköistyy jatkuvasti ja nykyään paperiversion lisäksi (tai sen sijaan) asiakirjoja usein tarvitaan sähköisessä muodossa. Sähköinen tiedonsiirto on tärkeää tullitoiminnassa ja kuljetuksissa rajan yli, jossa tarvitaan nopeutta ja tehokkuutta. Yrityksen ja asiakkaan välisessä kaupassa päämääränä on pääsy yhteisymmärrykseen, luottamus ja asioista sopiminen. Silloin tarvitaan etupäässä 31 yhteistä kieltä ja pelisääntöjen tuntemusta, eikä tiedonsiirtomuodolla ole niin suurta merkitystä. Pk-yrityksen vientitoiminnan alkuvaiheessa kielitaito ja kohdemarkkinoiden toimintaympäristön tuntemus ovat tärkeitä. Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa Venäjän kielen taito ja kulttuurin tuntemus auttavat pk-yrityksiä asioiden käsittelyssä, asiakassuhteiden hoidossa ja kommunikoinnissa. Yritys, jossa työskentelee venäläinen logistiikka-alan asiantuntija, säästyy monista viennin haasteista ja ongelmatilanteista kuten raja- ja tullitarkastuksista. Myös vuorovaikutus ja luottamus yrityksen ja asiakkaan välillä luonnollisesti edistävät tiedonkulkua sekä kauppakäyntiä. Toimitusketjun tiedonkulun haasteita ovat mm. pk-yritysten kehittymättömät tietojärjestelmät ja puutteellinen tietotekninen osaaminen sekä eri osapuolien tietovaatimusten erot. EU:n ja Venäjän viranomaistoiminnan sähköistämishankkeet edistävät tiedonkulun kehittämistä. Logistiikassa sähköisen tiedonsiirron laajentamisen avulla voidaan vähentää byrokratiaa ja lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä sekä nopeuttaa kuljetuksia maasta toiseen. Se ei kuitenkaan tapahdu heti, vaan ajan mukaan, kun teknologiat, osaaminen ja käytäntö kehittyvät. Muutoksia tarvitaan myös kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Toimiva logistiikka edistää talouden kehitystä, koska tehokkaat logistiikkaratkaisut lisäävät kilpailuetua. Nykymuutosten aikana pk-yritysten kannattaa varautua sähköisen tiedonsiirtoon liittyvien haasteisiin, ennakoida vientitoiminnan logistisia riskejä sekä satsata venäjän kielen taitoon ja toimintaympäristön tuntemukseen. Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten kannattaa tehdä vientisuunnitelma, tutustua tapakulttuuriin ja olla yhteydessä Venäjän markkinoilla jo toimiviin yrityksiin välttääkseen isoja riskejä. Pk-yritysten tietotekniset valmiudet vaikuttavat niiden kilpailukykyyn. 32 LÄHTEET Aaltonen, P. 2011. Kuljetusala siirtymässä kokonaan sähköiseen tiedonsiirtoon. TransportNews. 5/2011. Kotimaisen ja kansainvälisen logistiikan erikoisjulkaisu. Alho, A., Kairo, I., Kekki, P. & Portaankorva, M. 2010. Tullaus- ja sertifiointiopas 2010. Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys – SVKK ry. Arhipov, K. 2012. Maantieliikenteen tuontitullauksen muutokset. SVKK Venäjän kaupan kuljetuslogistiikka-seminaari 24.5.2012. Helsinki. Hernesniemi, H., Auvinen S. & Duraev G. 2005. Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus. Helsinki: Taloustieto Oy. Hokkanen, S., Karhunen, J. & Luukkainen, M. 2010. Johdatus logistiseen ajatteluun. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä. Javalgi, R. G., Griffith, D. A. & White, D. S. 2003. An Empirical Examination of Factors Influencing the Internationalization of Service Firms. Journal of Services Marketing 17 (2), 185–201. Karhunen, P., Kosonen, R., Logren, J. & Ovaska, K. 2008. Suomalaisyritysten strategiat Venäjän muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Helsinki. Helsingin kauppakorkeakoulu. Julkaisuja. Karjalainen, T., Muhos, M., Wang, L. & Kess, P. 2011. Kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välinen tilaus-toimitusketju. Työpaperi. Oulun yliopiston julkaisuja. Karrus, K. E.2003. Logistiikka.WSO Oy. Helsinki. Mäkelä, T. & Mäntynen, J. & Vanhatalo, J. 2005. Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. Neilimo, K. & Näsi, J. 1980. Nomoteettinen tutkimusote ja suomalaisen yrityksen taloustiede. Tampere: Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja. Nykänen, P. 2001. Vienti- ja tuontitoiminta Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Lappeenranta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 33 Nopanen, P. 2012. Logistiikka Venäjällä onnistumisen kulmakivenä. SVKK Venäjän kaupan kuljetuslogistiikka-seminaari 24.5.2012. Helsinki. Ritvanen, V. & Koivisto, E. 2007. Logistiikka pk-yrityksissä. WSOY Oppimateriaali Oy. Helsinki. Ritvanen, V., Inkiläinen, A., Bell, A. & Santala, J. 2011. Logistiikan ja toimitusketjun hallinnan perusteet. Saarijärven Offset Oy. Ruutikainen, P., Inkinen. T., Tapaninen, U. 2006. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka. Yrityshaastattelut. Turun yliopisto. Merenkulkualan tutkimuskeskus. Julkaisuja. Sakki, J.2008. Tilaus-toimitusketjun hallinta, B2B – Vähemmällä enemmän. Espoo. Silander, M., Tervo, H. & Niittykangas, H. 1997. Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen. Jyväskylä. Tutkimuskeskuksen julkaisuja. Simchi-Levi, D., Kaminsky, P. & Simchi-Levi, E. 2008. Designing and managing the supply chain: concepts, strategies and case studies. Third edition. The McGraw-Hill Companies, New York. 498 s. Telasuo, C. & Heiniemi, M. 2012. Suomen ja Venäjän välinen kauppa. www.tulli.fi Tiehallinto 2010. http://alk.tiehallinto.fi/alk/ Venäläinen, P., Utranen, M., Rytkönen, J., Lappalainen, S-T. & Alho, A. 2010. Toimintamallit terminaaleissa Suomessa ja Venäjällä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 16/2010. LIITE 1 34 LIITE 2 35 ДЕКЛАРАЦИЯ БЕЗОПАСНОСТИ ПИЩЕВОЙ ПРОДУКЦИИ РАСТИТЕЛЬНОГО ПРОИСХОЖДЕНИЯ, ПОСТАВЛЯЕМОЙ В РОССИЙСКУЮ ФЕДЕРАЦИЮ SAFETY DECLARATION FOR THE VEGETATIVE FOOD PRODUCTS SHIPPED TO THE RUSSIAN FEDERATION Наименование и адрес экспортера / The name and address of the exporter Perunakauppa Luonnosta Oy Leppiojantie 11 91800 Tyrnävä, Finland Наименование и адрес получателя / The name and address of the receiver № Продукт Страна происхния 1 Кол –во мест Вес нетто кг Дата последней обработки FI Обработка Ranman 0,4 L/1 hect При хранении пистициды не применялись / During the storage pesticides were not used Фитосанитарный сертификат / Phytosanitary certificate Дата/ date №/ Nr. EC/FI/ Инвойс/ invoice Дата/ date №/ Nr. Настоящим Экспортер подтверждает, что уровень остаточного содержания пестицидов, нитратов и нитритов содержащихся в растительной продукции, не превышает норм, установленных 3 и 4 пунктами Меморандума от 26 марта 2008 года. Exporter hereby confirms level of residues of pesticides, nitrates and nitrites in plant products is not exceeding permissible level stipulated with Memorandum from 26/03/2008 Печать и подпись поставщика / Stamp and signature of the seller
© Copyright 2024