VUOSIKERTOMUS 2010
VUOSIKERTOMUS 2010 2 Sisältö 3 VUOSIKERTOMUS 2010 SALCOMP LYHYESTI 4 VUOSI 2010 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 VISIO JA STRATEGIA 7 HALLINNOINTI 8 TILINPÄÄTÖS 18 TIETOJA SIJOITTAJILLE 67 YHTEYSTIEDOT 68 Salc SALCOMP LYHYESTI ● Salcomp kehittää ja valmistaa latureita matkapuhelimiin ja muihin elektroniikkalaitteisiin. ● Salcomp on markkinajohtaja matkapuhelinlatureissa noin 23 prosentin markkinaosuudella. ● Matkapuhelinlatureiden lisäksi Salcomp on laajentanut tuotevalikoimaansa keskitehoisiin latausratkaisuihin, jotka soveltuvat muun muassa kameroiden, navigaattoreiden, sormitietokoneiden, kannettavien tietokoneiden, reitittimien, maksupäätteiden sekä muiden elektroniikkalaitteiden teholähteiksi. ● Pääasiakkaina ovat suurimmat matkapuhelinvalmistajat ja muut valitut elektroniikka-alan toimijat sekä elektroniikka-alan vähittäiskauppaketjut. ● Valtaosa Salcompin valmistamista tuotteista perustuu OEM-ratkaisuihin eli yhteistyössä asiakkaan kanssa kehitettyihin ratkaisuihin. ● Lisäksi Salcompilla on omia tuotealustoja, jotka mahdollistavat nopean ja kustannustehokkaan markkinoillepääsyn. ● Omiin tuotealustoihin perustuvat myös Salcompin CHARGZ-tuotemerkillä valmistetut lisälaitelaturit. SALCOMP MAAILMALLA ● Salcompin pääkonttori sijaitsee Salossa ja tuotantolaitokset Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. ● Salcompilla on aluetoimistot USA:ssa, Japanissa, Taiwanissa ja Brasiliassa. ● Salcompin palveluksessa työskenteli vuoden 2010 lopussa 10 350 henkilöä, joista 59 prosenttia Kiinassa, 24 prosenttia Intiassa, 16 prosenttia Brasiliassa sekä yksi prosentti Suomessa ja muissa maissa yhteensä. 4 SALCOMP LIIKEVAIHTO TOIMITETUT LATURIT LIIKETULOS milj. € milj. kpl milj. € 300 300 30 250 250 25 200 200 20 150 150 15 100 100 10 50 50 5 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 0 OSAKEKOHTAINEN TULOS, EPS € 1 0,8 0,6 0,4 0,2 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 omp VUOSI 2010 Liikevaihto kasvoi merkittävästi, kustannusten nousu rasitti liiketulosta ● Salcompin liiketoiminnalle tärkeät matkapuhelinmarkkinat palasivat kasvu-uralle vuonna 2010 maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttaman pienenemisen jälkeen. Salcompin arvion mukaan vuonna 2010 myytiin noin 1,26 miljardia rekisteröidyllä tuotemerkillä varustettua matkapuhelinta, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. ● Salcompin toimittamien laturien määrä kasvoi noin 22 prosenttia ja liikevaihto noin 25 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. ● Liiketulosta rasittivat latureissa käytettävien materiaalihintojen ja työvoimakustannusten nousu. Lisäksi kustannusten kasvuun vaikutti koko vuoden jatkunut materiaalipula, joka aiheutti häiriöitä tuotantoon ja kasvatti logistiikkakustannuksia. Liiketulos, 9,7 miljoonaa euroa, oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli 3,2 prosenttia. ● Markkina-asema säilyi hyvänä, ja markkinaosuus matkapuhelinlatureissa nousi noin 23 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli noin 21 prosenttia. Salcomp laajensi tuotevalikoimaansa ja esitteli oman tuotemerkin ● Salcomp laajensi strategiansa mukaisesti tuotevalikoimaansa sekä matalan että keskiteholuokan latausratkaisuissa ja toi markkinoille oman tuotemerkin vähittäismyyntiin. ● Matrix-tuotealustan mukaan valmistetut tuotteet soveltuvat muun muassa kannettaviin tietokoneisiin, maksupäätteisiin, reitittimiin sekä muiden enemmän tehoa vaativien elektroniikkalaitteiden teholähteiksi. ● Twist-tuotealustan mukaan valmistetut tuotteet ovat markkinoiden ensimmäiset laturit, joiden tyhjäkäyntiteho on Salcompin patentoiman innovatiivisen ratkaisun ansiosta aidosti nolla. Twist-laturit on tarkoitettu matkapuhelimiin, navigaattoreihin, kameroihin, Bluetooth-kuulokkeisiin, mediasoittimiin ja muihin matalampaa tehoa vaativiin elektroniikkalaitteisiin. ● Salcomp otti ensimmäiset askeleet lisälaitelaturien liiketoiminnan kehittämisessä tuomalla markkinoille oman laturituotemerkin. CHARGZ-tuotemerkin alla markkinoitavia lisälaitelatureita myydään valittujen vähittäiskauppaketjujen sekä teleoperaattorien kautta, aluksi Pohjois-Amerikassa ja myöhemmin sekä Euroopassa että Aasiassa. SALCOMP Kaikki Salcompin tiedotteet löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO OMAVARAISUUSASTE VELKAANTUMISASTE HENKILÖSTÖ 31.12. % % % 1 000 henkilöä 30 50 100 10 40 80 8 30 60 6 20 40 4 10 20 2 25 20 15 10 5 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 5 0 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 Toimitusjohtajan katsaus VOIMAKKAAN KASVUN VUOSI Salcompin liiketoiminnalle tärkeät matkapuhelinmarkkinat toipuivat monia muita teollisuudenaloja nopeammin maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttamasta kysynnän notkahduksesta. Vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla alkanut elpyminen jatkui voimakkaana vuonna 2010, ja erityisesti sitä vauhdittivat kehittyvien markkinoiden sekä älypuhelinmarkkinoiden vahva kasvu. Vuositasolla matkapuhelinlaturimarkkinat kasvoivat noin 10 prosenttia. Myös muiden kulutuselektroniikkatuotteiden markkinat kasvoivat. Selvästi markkinoita parempi kasvu Markkinoiden voimakas elpyminen muokkasi kilpailukenttää, ja kappalemääräisen kysynnän odotettua voimakkaampi kasvu lisäsi hankintaketjuun kohdistuvia vaatimuksia. Tämä mahdollisti vahvoille toimijoille, kuten Salcompille, aseman vakiinnuttamisen ja parantamisen. 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimittamiemme laturien määrä kasvoi 22 prosenttia eli selvästi markkinoita nopeammin. Onnistuimme vahvistamaan markkinajohtajan asemaamme, ja markkinaosuutemme nousikin kahdella prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin. Myös liikevaihtomme kasvoi 25 prosenttia. Liikevaihdon kasvusta huolimatta kannattavuutemme liiketuloksella mitattuna jäi 5 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Kannattavuutta heikensivät koko vuoden jatkuneet materiaali- ja komponenttihintojen sekä työvoimakustannusten nousu. Lisäksi panostimme voimakkaasti tuotevalikoiman ja asiakaskunnan laajentamiseen, mikä puolestaan lisäsi kiinteitä kustannuksia. Strategiamme mukaisesti toimme markkinoille uusia tuotealustoja sekä pieni- että keskitehoisiin latausratkaisuihin. Lisäksi lanseerasimme lisälaitelaturimarkkinoille suunnatun CHARGZ-tuotemerkin. Älypuhelimet ja sormitietokoneet kasvualueina Matkapuhelinlaturimarkkinoiden arvioidaan jatkavan noin 7 prosentin kasvu-uralla vuonna 2011. Myös muun kulutuselektroniikan laturimarkkinat jatkavat kasvua. Salcompille keskeisinä kasvualueina näemme älypuhelinten ja sormitietokoneiden latausratkaisut, joissa molemmissa markkinoiden kasvu on selvästi keskimääräistä nopeampaa. Älypuhelinten ja sormitietokoneiden erikoisosaamista ja korkeaa laatua vaativat laturit sopivat hyvin Salcompille, sillä meillä on yli 35 vuoden kokemus latureiden kehittämisestä ja valmistamisesta. Lisäksi Salcomp on hyvin positioitunut sekä älypuhelinten että sormitietokoneiden markkinoihin, sillä monet valmistajista ovat Salcompin nykyisiä asiakkaita. Vuoden 2011 aikana haemme kasvua myös keskiteholuokan latausratkaisuista, joissa kiinnostavimpia sovellusalueita ovat kannettavat tietokoneet, maksupäätteet, reitittimet, kamerat ja navigaattorit. Kasvun lisäksi alkaneen vuoden keskeinen tavoitteemme on kannattavuuden parantaminen. Kustannustehokkuuden kehittäminen yhdessä komponentti- ja materiaalitoimittajien kanssa, oman komponenttivalmistuksen lisääminen, tuottavuuden kasvattaminen automaation avulla, tuotteiden kustannusrakenteen optimointi sekä kiinteiden kustannusten tiukka kontrolli ovat tässä työssä keskeisessä asemassa. Kiitokset Haluan kiittää kaikkia Salcomplaisia sitoutuneesta työskentelystä vuoden aikana asiakkaiden parhaaksi välillä haastavissakin tilanteissa. Lisäksi haluan kiittää asiakkaitamme, komponentti- ja materiaalitoimittajiamme, omistajiamme ja muita sidosryhmiämme vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä. Markku Hangasjärvi toimitusjohtaja Visio ja strategia Salcompin visiona on saavuttaa maailmanlaajuinen markkinajohtajuus kaikkien elektroniikkalaitteiden laturimarkkinoilla. Pitkä kokemus laturien suunnittelusta ja valmistuksesta, vahva asiakaspohja sekä joustavat globaalit toiminnot ovat hyvä pohja visioon pyrittäessä. MISSIO Luoda innovatiivisimmat ja ympäristöystävällisimmät laturiratkaisut VISIO Saavuttaa maailmanlaajuinen markkinajohtajuus kaikkien elektroniikkalaitteiden laturimarkkinoilla ● vahvistaa maailmanlaajuista markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ● luoda vahva asema muissa valituissa matalan ja keskiteholuokan laturiratkaisuissa ● kasvattaa liiketoimintaa lisälaitelaturimarkkinoilla STRATEGIAN 2011–2013 PAINOPISTEALUEET STRATEGISET KILPAILUEDUT Vahva asiakaspohja ● asiakkaina kolme suurinta ja useita muita merkittäviä matkapuhelinvalmistajia sekä muita omalla alallaan johtavia elektroniikkalaitevalmistajia Pitkä kokemus laturiliiketoiminnasta ● edelläkävijä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, materiaalihankinnassa sekä tuotannossa erittäin pitkän teholähteiden suunnittelusta ja massavalmistuksesta hankitun kokemuksen ansiosta Globaalien toimintojen tehokkuus ja joustavuus ● suuren volyymin tuomat skaalaedut tuotannossa ja logistiikassa, tuotanto lähellä asiakkaiden toimintoja Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa Kasvu Saavuttaa kasvua ● kasvattamalla edelleen liiketoimintaa matkapuhelinlatureissa keskittymällä 15 suurimpaan matkapuhelinvalmistajaan ● kasvattamalla liiketoimintaa muissa valituissa 5–150 watin laturisegmenteissä yhtiön toiseksi tukijalaksi ● kasvattamalla lisälaitelaturiliiketoiminta yhtiön kolmanneksi tukijalaksi Ympäristöystävällisyys tuotteissa ja tuotantoprosesseissa ● erittäin alhainen tyhjäkäyntikulutus ja hyvä energiatehokkuus ● pieni koko, jolla säästetään sekä materiaaleissa että kuljetuskustannuksissa Toiminnan tehokkuus Salcompin arvot ovat Parantaa tehokkuutta ● alentamalla materiaalikustannuksia ja parantamalla materiaalien saatavuutta optimoiden toimittajaketjun yhteistyömuotoja ja omaa komponenttivalmistusta ● lisäämällä tuottavuutta ja valmistuksen joustavuutta automatisoinnin avulla ● ylläpitämällä tiukkaa kiinteiden kustannusten hallintaa ● hyödyntämällä entistä tehokkaammin globaaleja toimintojamme 7 VISIO JA STRATEGIA ARVOT ● asiakastyytyväisyys ● tuloksellisuus ● vastuullisuus ● jatkuva oppiminen Ne ohjaavat päivittäisiä toimiamme ja suhteitamme asiakkaidemme ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa. Hallinnointi 8 HALLINNOINTI Hallinnointi Salcomp Oyj noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, julkisia yhtiöitä koskevia muita säännöksiä sekä Salcompin yhtiöjärjestystä. Salcomp noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamaa sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010, joka on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla (www.cgfinland.fi). 9 Hallinnointikoodin suosituksen 54 edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Lisäksi se on saatavilla Salcompin internetsivuilla. Hallitus on käsitellyt selvityksen kokouksessaan helmikuussa 2011. Poikkeuksena hallinnointikoodin noudattamisesta on koodin suositus 9, jonka mukaan hallituksessa tulisi olla molempia sukupuolia. Salcompin varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valitsi hallitukseen viisi jäsentä, jotka kaikki ovat miespuolisia. Valinnat perustuivat kriteereihin, joita ovat hallituksen jäsenten riippumattomuus, pätevyys ja laaja kokemus sekä hallitusten jäsenten mahdollisuuteen käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti se, että hallituksen kokoonpanossa on edustettuna molempia sukupuolia. KONSERNIN RAKENNE Konsernin emoyhtiö on Salcomp Oyj. Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Salcomp Manufacturing Oy, Salcomp (Shenzhen) Co. Ltd, Salcomp Ltda, Salcomp Industrial Eletrônica da Amazônia Ltda, Salcomp USA L.L.C, Salcomp Manufacturing India Pvt Ltd ja Salcomp Taiwan Co., Ltd. YHTIÖKOKOUKSET Salcompin ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, jonka kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin ja tarvittaessa pidettäviin ylimääräisiin yhtiökokouksiin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Varsinainen yhtiökokous käsittelee sille yhtiöjärjestyksessä määritellyt asiat sekä mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. HALLINNOINTI Tarpeen vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa käsitellään tiettyä yhtiökokoukselle esitettyä ehdotusta. Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee asiat hallituksen laatiman esityslistan mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus esittää hallitukselle kirjallinen pyyntö asian ottamisesta esityslistalle seuraavassa yhtiökokouksessa. Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat, jotka omistavat yli 10 prosenttia kaikista osakkeista tai yhtiön tilintarkastaja vaatii kirjallisesti asian käsittelyä yhtiökokouksessa, on hallituksen viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään vaadittua asiaa. 10 HALLINNOINTI Osallistuminen yhtiökokoukseen Osakkeenomistajalla, joka on rekisteröity osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin kymmenen päivää ennen kokousta, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiökokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan on rekisteröidyttävä ennen kokouskutsussa ilmoitettua päivämäärää. Osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Jokaisella osakkeenomistajalla tai toimivaltaisella edustajalla voi olla kokouksessa mukana yksi avustaja. Merkittäviä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat: ● yhtiöjärjestyksen muuttaminen ● osakepääoman korottaminen ja alentaminen ● päätökset hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista ● tilinpäätöksen hyväksyminen ● voitonjako Yhtiökokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja pöytäkirja on osakkeenomistajien saatavilla kahden viikon sisällä yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemät päätökset julkaistaan pörssitiedotteella yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, julkaistaan yhtiön internetsivuilla. Vuonna 2010 Salcompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2010 Helsingissä. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan osallistuminen Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet osallistuvat yhtiökokouksiin, ellei heidän poissaololleen ole perusteltua syytä. Kokouskutsu Yhtiön osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla tai lähettämällä tiedon yhtiökokouksesta kirjeitse tai muulla todisteellisella tavalla osakkeenomistajien osakeluettelossa rekisteröityyn osoitteeseen. Kutsu on julkaistava aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokouskutsussa mainittua viimeistä ilmoittautumispäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Kutsu on kuitenkin aina toimitettava vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi julkaista tiedon yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa sanomalehdessä. Kokouskutsussa tulee mainita yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu 24.3.2011 pidettävään yhtiökokoukseen julkaistiin pörssitiedotteena ja Salcompin internetsivuilla. Hallitukselle ilmoitetut ehdokkaat hallituksen jäseniksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa, tai mikäli kokouskutsu on jo julkaistu, ilmoitettava muulla tavalla ennen yhtiökokousta, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ehdokkaat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa tulla valituiksi ja heidän valintaansa tukevat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Ehdokkaat, jotka nimetään vasta kokouskutsun toimittamisen jälkeen, tulee julkistaa erikseen. Myös hallituksen tai enemmistöosakkeenomistajan valmistelema ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnan suorittavassa yhtiökokouksessa, ellei hänen poissaololleen ole painavaa syytä. Päätöksenteko Yhtiöllä on yksi osakesarja. Yksi osake vastaa yhtiökokouksessa yhtä ääntä. Pääsääntöisesti yhtiökokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalissa korkeimman ääniluvun saanut ehdokas valitaan. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen äänestystä päättää, että valittavan henkilön tulee saada yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan valinta arvalla. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin lueteltu tilanteita, kuten yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja osakepääoman korottaminen poikkeamalla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta, jolloin päätös vaatii 2/3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Salcompin yhtiöjärjestys ei sisällä äänestysrajoituksia eikä lunastuslausekkeita. HALLITUS Hallituksen kokoonpano ja hallituskausi Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompin hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jä- sentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituskausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. ● ottaa vastuu kaikista muista toimista ja tehtävistä, jotka hallitukselle on osakeyhtiölaissa tai muutoin määrätty. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestys ei aseta hallituksen jäsenille yläikärajaa eikä muullakaan tavalla rajoita yhtiökokouksen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Yhtiökokouksen on kuitenkin otettava valinnassa huomioon Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi sekä valittavan henkilön pätevyys hoitaa hallituksen jäsenen tehtäviä sekä hänen mahdollisuutensa omistaa hallitustyölle riittävästi aikaa. Hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan tarpeet ja kehitysvaihe sekä hallituksen sukupuolijakauma. Päätöksenteko Hallituksen puheenjohtaja vastaa hallituksen koolle kutsumisesta ja kokouksen työjärjestyksestä. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Ollakseen päätösvaltainen on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan oltava myös kokouksessa läsnä. Hallituksen kokoonpano vuonna 2010 Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valitsi Salcompin hallituksen puheenjohtajaksi Mats Heimanin, varapuheenjohtajaksi Kari Vuorialhon sekä jäseniksi Carl Engströmin, Petri Kähkösen ja Jukka Rinnevaaran. Hallituskausi päättyy vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2010 aikana hallitukseen kuului myös Andreas Tallberg. Hallituksen jäsenet on esitelty vuosikertomuksen sivulla 16 sekä yhtiön internetsivuilla. Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on pitkällä aikavälillä kasvattaa Salcompin osakkeiden arvoa sekä huolehtia yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista. Salcompin hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta hoidosta. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös kirjanpidon asianmukainen järjestäminen sekä varainhoidon valvonta. Hallituksen tehtävät ja velvollisuudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja muuhun soveltuvaan lainsäädäntöön. Hallitus on myös hyväksynyt sisäisen työjärjestyksen. Työjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti Salcompin hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu: ● päättää strategiasta ja arvoista ● hyväksyä liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä seurata niiden toteutumista ● käsitellä ja vahvistaa osavuosikatsaukset, tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus ● päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja divestoinneista sekä vastuusitoumuksista ● hyväksyä rahoituspolitiikka ● vahvistaa riskienhallinnan ja raportoinnin menetelmät ● päättää konsernin rakenteesta ja organisaatiosta ● nimittää toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkauksestaan ● päättää johdon bonuksista ja kannustinohjelmista sekä Hallituksen on toimittava yhtiön edun mukaisesti ja siten, ettei sen toimista aiheudu epäoikeutettua etua kenellekään osakkeenomistajalle taikka kolmannelle osapuolelle. Hallituksen jäsen ei voi osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee yhtiön ja hallituksen jäsenen välistä sopimusta. Äänestyksessä enemmistön ääni ratkaisee ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Äänten mennessä vaalissa tasan ratkaistaan valinta arvalla. Kokouskäytäntö ja itsearviointi Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Asiat kokouksissa esittelee Salcompin toimitusjohtaja tai hänen pyynnöstään toinen Salcompin johtoon kuuluva. Hallituksen työjärjestyksen mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot konsernin toiminnan ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten sekä valvoo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle täytäntöönpanossa havaitsemistaan puutteista. Hallitus arvioi toimiaan ja työskentelytapojaan säännöllisesti sekä suorittaa itsearvioinnin kerran vuodessa. Hallituksella oli vuoden 2010 aikana 9 kokousta, joista 2 pidettiin puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 95,6 prosenttia. Hallituksen valiokunnat Salcompin hallitus ei ole perustanut erillisiä valiokuntia, sillä hallitus huolehtii kokonaisuudessaan valiokuntatyöskentelyyn liittyvistä tehtävistä. Hallitus hoitaa myös tarkastusvaliokunnan tehtävät. Hallituksen riippumattomuusarviointi Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden sekä yhtiöstä että merkittävimmistä osakkeenomistajista. Arviointi tehdään varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Järjestäytymiskokouksessaan kevään 2010 yhtiökokouksen jälkeen hallitus totesi, että kaikki halli- 11 HALLINNOINTI tuksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Petri Kähkönen, Jukka Rinnevaara ja Kari Vuorialho riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti kestävältä kaudelta ovat: ● hallituksen puheenjohtajalle 40 000 euroa ● hallituksen varapuheenjohtajalle 32 000 euroa ● hallituksen jäsenille 25 000 euroa TOIMITUSJOHTAJA Hallituksen palkkiot vuonna 2010 olivat yhteensä 147 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty eläke-etuuksia eikä Salcompin optio-oikeuksia. Salcompin toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisella tavalla. Toimitusjohtaja on vastuussa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on laadittu lain mukaisesti ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja valmistelee luonnokset päätöksistä. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Toimitusjohtaja voi, katsoessaan sen tarpeelliseksi, valtuuttaa jonkun muun yhtiön johtoryhmään kuuluvista henkilöistä esittelemään puolestaan asian hallituksen kokouksessa tai valmistelemaan esitysluonnoksen. Hallitus valitsee toimitusjohtajan sekä päättää palkkioista ja muista toimitusjohtajasopimuksen ehdoista. Toimitusjohtajasopimuksen ehdoista on sovittu kirjallisesti. Toimitusjohtaja on valittu toistaiseksi. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Päätettäessä toimitusjohtajasopimus yhtiön toimesta ilman toimitusjohtajan puolelta olevaa velvollisuuksien rikkomista, on toimitusjohtaja lisäksi oikeutettu kahdentoista kuukauden palkkaan. 12 Salcompin toimitusjohtajana vuonna 2010 toimi diplomi-insinööri Markku Hangasjärvi. HALLINNOINTI Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuuksista. Hallituksen puheenjohtaja päättää muiden johtoryhmän jäsenten palkoista, palkkioista ja muista etuuksista. Yhtiön toimitusjohtaja Markku Hangasjärvelle maksamat palkat, palkkiot ja luontaisedut 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella olivat yhteensä 276 898 euroa, josta kiinteän palkan osuus luontaisetuineen oli 231 720 euroa ja Salcompin bonusjärjestelmän mukaan maksetun palkkion osuus 45 178 euroa. Toimitusjohtaja on oikeutettu autoetuun ja tiettyihin erityisiin etuuksiin, kuten yhtiön järjestämään terveydenhuoltoon, erilliseen sairauskuluvakuutukseen ja ryhmäeläkevakuutukseen. Muiden johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja luontaisedut vuonna 2010 olivat yhteensä 956 345 euroa, josta kiinteän palkan osuus luontaisetuineen oli 832 926 euroa ja Salcompin bonusjärjestelmän mukaan maksetun palkkion osuus 123 419 euroa. Toimitusjohtaja Markku Hangasjärvellä on 15 000 kappaletta Salcompin osakkeita sekä 60 000 kappaletta kutakin Salcompin optio-oikeutta 2007A, 2007B ja 2007C. Johtoryhmän osake- ja optio-oikeusomistukset löytyvät vuosikertomuksen sivulta 17 ja yhtiön internetsivuilta. JOHTORYHMÄ Salcompilla on johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja ja tärkeimpien toimintojen johtajat. Johtoryhmän kokoonpano ja vastuualueet on esitelty vuosikertomuksen sivulla 17 ja yhtiön internetsivuilla. Johtoryhmä on neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johdossa. Johtoryhmä ei ole erillinen yhtiön toimielin. PALKITSEMINEN Hallituksen palkitseminen Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista. Vuoden 2010 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot vuoden Toimitusjohtajan eläkeikää ei ole määritelty toimitusjohtajasopimuksessa eikä yhtiö näin ollen ole sitoutunut alennettuun eläkeikään. Myöskään muille johtoryhmän jäsenille ei ole määritelty työeläkelaista poikkeavaa eläkeikää. Toimitusjohtajan lisäksi myös muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen ryhmäeläkevakuutuksen piiriin, jonka perusteet hallitus vuosittain määrittää. Maksuperusteinen ryhmäeläkevakuutus on keskimäärin 5–10 prosenttia henkilön bruttopalkasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten ryhmäeläkevakuutuksen ehtoihin kuuluu, että vakuutetulla on oikeus työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneeseen vakuutussäästöä vastaavaan maksuvapaaseen vakuutukseen eli vapaakirjaan. Kannustinjärjestelmät Bonusjärjestelmä Yhtiö on vahvistanut palkkaan perustuvan bonusjärjestelmän johdolle ja muulle henkilöstölle. Hallitus päättää bonusohjelman soveltamisesta. Yhtiön bonusjärjestelmän perusteella maksettavat enimmäispalkkiot voivat henkilön tehtävästä riippuen vaihdella henkilöstön osalta 8–25 prosentin välillä ja toimitusjohtajan ja muun johdon osalta 35–60 prosentin välillä kyseisen työntekijän säännöllisestä vuosipalkasta. lisesta osakeannista konsernin avainhenkilöille. Osakeannin yhteydessä merkittiin 48 650 Salcomp Oyj:n uutta osaketta, jotka vastaavat noin 0,12 prosenttia yhtiön osakemäärästä. Yhtiö on lisäksi merkinnyt itse 337 000 uutta osaketta yhtiölle itselleen suunnatun osakeannin ehtojen mukaisesti. Kyseisiä osakkeita voidaan käyttää yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmään liittyvien sitoumusten täyttämiseksi. Lisätietoja osakeanneista löytyy vuosikertomuksen sivulta 53 ja yhtiön internetsivuilta. SISÄPIIRILÄISET JA SISÄPIIRIHALLINTO Bonusjärjestelmään sisältyvien palkkioiden maksaminen on sidottu konsernin liiketoiminnan sekä henkilön vastuualueen tavoitteiden toteutumiseen. Bonusjärjestelmän konsernitasoisina mittareina käytettiin vuonna 2010 konsernin liiketulosta ja käyttöpääomaa. Lisäksi käytettiin erilaisia prosesseihin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja projekteihin liittyviä mittareita sekä paikallisia tuotantotavoitteita. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät Optio-ohjelma Osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää Salcompilla on käytössä konsernin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen optiojärjestelmä. Optio-oikeuksilla 2007 voi merkitä enintään 2 047 500 kappaletta yhtiön uusia osakkeita. Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta. Optio-oikeuksista kerrotaan myös vuosikertomuksen sivuilla 42–43. Osakepalkkiojärjestelmät 2010–2012 Salcomp Oyj:n hallitus päätti toukokuussa 2010 kahdesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön taloudelliseen tulokseen ja osakkeiden omistukseen perustuvat palkkiot. Uudet järjestelmät ovat: ● osakeomistusta edellyttävä osakepalkkiojärjestelmä (Matching Share Program) yhtiön laajennetun johtoryhmän jäsenille ● suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance Share Program) 53 avainhenkilölle mukaan lukien laajennetun johtoryhmän jäsenet. Lisätietoja osakepalkkiojärjestelmistä löytyy vuosikertomuksen sivulta 43 sekä yhtiön internetsivuilta. Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvät osakeannit Kevään 2010 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella yhtiön hallitus päätti uusiin kannustinjärjestelmiin liittyvästä suunnatusta maksul- Salcompin sisäpiirisäännöt noudattavat NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta. Salcompin sisäpiirisääntöjä päivitetään ja seurataan säännöllisin väliajoin. Sisäpiiriohje päivitettiin joulukuussa 2009. Salcompin sisäpiiriohjeet löytyvät yhtiön internetsivuilta. Salcompin sisäpiirisääntöjen mukaisesti tiedot ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakeomistuksista ovat julkisella verkkopalvelimella ja niihin voi tutustua joko Euroclear Finland Oy:n tai Salcompin internetsivujen kautta. Sisäpiirisääntöjen mukaan seuraavat henkilöt kuuluvat ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin: hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja Salcompin pysyviksi sisäpiiriläisiksi osoitetut muut avainhenkilöt muodostavat Salcompin niin sanotun pysyvän sisäpiirin. Pysyvään sisäpiiriin kuuluvan henkilön kaupankäynti Salcompin arvopapereilla ja johdannaisilla on aina kiellettyä osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista edeltävän kahden viikon aikana ja itse julkaisupäivänä (”Suljettu Ikkuna”). Lisäksi projektikohtaisiin sisäpiiriläisiin kohdistuu erityisiä kaupankäyntirajoituksia. TILINTARKASTUS Lakimääräisen tilintarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Salcompin tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajan on tarkastettava yhtiön kirjanpidon oikeellisuus ja tilinpäätös tilikaudelta ja annettava yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomus. Suomen laki vaatii tilintarkastajaa tarkastamaan myös yhtiön hallinnon laillisuuden. Tilintarkastaja toimittaa raportin hallitukselle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastaja Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompilla on yksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. 13 HALLINNOINTI Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin vahvistama tilintarkastusyhteisö. Salcompin vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Pauli Salminen. Tilintarkastajien palkkio suoritetaan hyväksytyn laskun mukaan. Vuonna 2010 tilintarkastajille maksetut palkkiot löytyvät vuosikertomuksen sivulta 49. samanaikaisesti identifioimalla ja hyödyntämällä liiketoiminnan mahdollisuuksia. Hallitus arvioi ● konsernin taloudellisia, toiminnallisia ja strategisia riskejä säännöllisesti ja vahvistaa näihin liittyviä periaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi - strategisia riskejä vuosittain osana strategiaprosessia - toiminnallisia riskejä osana kuukausiennusteiden ja budjettien käsittelyä - yksittäisiä taloudellisia riskejä johdon raportoinnin avulla jatkuvasti osana liiketoiminnan kuukausiseurantaa. SISÄINEN TARKASTUS 14 HALLINNOINTI Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Hallitus arvioi vuosittain, onko sisäisen tarkastuksen järjestämiselle tarvetta. Maissa, joissa sisäisen tarkastuksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, Salcomp käyttää ulkopuolista palveluntarjoajaa. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat liiketoimintaympäristön kehittymistä ja koordinoivat konsernin strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallintaa. Jokapäiväinen riskienhallintatyö on lähtökohtaisesti allokoitu kunkin liiketoimintasegmentin ja tulosyksikön johdolle, joka vastaa raportointiyksikön toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallinnasta. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMÄT Merkittävimmät liiketoimintariskit ja epävarmuustekijät on kuvattu yhtiön internetsivuilla ja rahoitusriskit tilinpäätöksessä vuosikertomuksen sivuilla 45–47. Konsernin sisäisen valvonnan viitekehys pohjautuu kansainväliseen Coso-malliin (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission), jossa sisäisen valvonnan päämääränä on antaa kohtuullinen varmuus toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta, taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä lakien, säännösten ja operatiivisten ohjeiden noudattamisesta. Sisäistä valvontaa toteuttaa koko henkilöstö tehtäviensä ja vastuidensa puitteissa. Valvontaympäristö Salcompin valvontaympäristöä määrittävät lakien ja asetusten lisäksi konsernin arvot, joita ovat asiakastyytyväisyys, vastuullisuus, jatkuva oppiminen sekä tuloksellisuus. Hallituksen hyväksymät arvot sekä eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ohjaavat päivittäisiä toimia ja suhteita asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi valvontaympäristöön vaikuttavat johdon laatimat toimintaohjeet, jotka vastuu- ja tehtäväjaon kautta välittyvät koko organisaatioon. Tärkeä osa valvontaympäristöä on konsernissa käytössä oleva yhtenäinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka luo pohjan operatiivisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän sisäisen valvonnan toteuttamiselle. Johto asettaa organisaatiolle tavoitteet, joita kohti sen tulee pyrkiä. Konsernin näkökulmasta merkittävimmät tavoitteenasetannat liittyvät vuosittaisiin strategia- ja budjetointiprosesseihin. Huomattava on, ettei sisäinen valvonta ota kantaa asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuteen, vaan ainoastaan siihen, miten organisaatio jo asetetut tavoitteet saavuttaa. Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävänä on tukea konsernin strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita. Riskien tunnistaminen ja arviointi ovat siis sisäisen valvonnan perusedellytyksiä. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla liiketoimintaan liittyviä uhkia ja riskejä sekä Johdon ja muiden avainhenkilöiden jatkuvalla koulutuksella varmistetaan, että muutokset toimintaympäristössä tunnistetaan ja niihin reagoidaan nopeasti. Valvontatoimet Johto seuraa liiketoimintaa kuukausittaisen talousraportoinnin avulla. Lisäksi valvontatoimia kohdistetaan erityistä seurantaa vaativiin jo toteutuneisiin tai potentiaalisiin riskialueisiin. Talousraportointi kattaa kaikki toteutuneisiin, ennusteisiin, budjetteihin sekä strategioihin liittyvät asiat. Salcompin taloudellinen raportointi jakautuu liiketoimintasegmentteihin ja maantieteellisesti määriteltyihin tulosyksiköihin. Sisäisesti liiketoimintasegmenttiä kutsutaan Salcompissa termillä ”Business Unit”. Liiketoimintasegmenttien ja tulosyksiköiden johtajat ja controllerit vastaavat raporttien tietosisällön oikeellisuudesta. Konsernitalous on vastuussa konsernieliminointien ja konsernilukujen oikeellisuudesta. vuosittainen läpikäynti sisältyy myös hallituksen työjärjestykseen. Konsernijohto käy läpi konserni- ja yksikkökohtaiset raportit kuukausittain liiketoimintasegmenttien ja tulosyksiköiden johdon kanssa. Poikkeamat analysoidaan, ja tarvittaessa niistä tehdään erillisselvityksiä. Tämän perusteella laaditaan kuukausittainen raportti hallitukselle, johon kuvataan poikkeamat ja niiden syyt olennaisilta osin. Viestintä Riittävä tiedon saanti, sen tarkoituksenmukaisuus, oikea-aikaisuus sekä luotettavuus ovat perusedellytyksiä johdon päätöksenteon toimivuudelle. Konserniraportoinnin aikataulut laaditaan vuosittain perustuen osavuosikatsausten julkistamispäiviin. Taloudellisen raportoinnin luotettavuutta analysoidaan raportoivissa liiketoimintasegmenteissä, tulosyksiköissä, konsernitaloudessa, konsernijohdossa sekä hallituksessa. Seuranta Konsernin johto seuraa sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta jatkuvien seurantatoimenpiteiden kautta. Erityisen tärkeänä nähdään muutosten ja havaittujen poikkeamien viestintä ympäri organisaatiota siten, että muutokset ja poikkeamat otetaan ajantasaisesti huomioon konsernin liiketoiminnassa. Lisäksi seurantaan kuuluu konserniohjeistusten vuosittainen läpikäynti ja tarvittaessa uusien konsernitason toimintaohjeiden hyväksyntä. Ohjeistusten Tilintarkastaja arvioi osana tilintarkastusta yhtiön sisäistä valvontaa ja raportoi hallitukselle vuosittain mahdollisista muutostarpeista. Tiedon saanti varmistetaan tarvittaessa erillisten ad hoc -selvitysten avulla. Raportoinnin sisältöä ja tarkoituksenmukaisuutta käydään läpi säännöllisesti, ja tehdään tarvittavat muutokset. Sekä toimitusjohtaja että talousjohtaja ottavat osaa hallitustyöskentelyyn, mikä tehostaa hallituksen päätösten ja uusien ohjeistusten viestintää organisaatiossa alaspäin. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄN SISÄISEN VALVONNAN OSATEKIJÄT 15 RISKIEN ARVIOINTI VIESTINTÄ SEURANTA ● Periaatteet ja ohjeistus HALLITUKSEN JA JOHDON VALVONTATOIMET ● Kuukausittainen johdon analyysi ● Erityisseurantakohteiden läpikäynti ● Riskien hallinta VALVONTAYMPÄRISTÖ ● Arvot: asiakastyytyväisyys, vastuullisuus, jatkuva oppiminen ja tuloksellisuus ● Code of Conduct ● Resursointi ● Delegointi ja organisaatiorakenne HALLINNOINTI Hallitus Salcomp Oyj:n hallitukseen kuuluivat Petri Kähkönen (vasemmalta), Carl Engström, Mats Heiman, Kari Vuorialho sekä Jukka Rinnevaara. 16 HALLINNOINTI Mats Heiman Petri Kähkönen Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 s. 1950, diplomi-insinööri, MBA Nordstjernan AB:n Senior Investment Manager Keskeinen työkokemus: Sirius Machineryn toimitusjohtaja 2004–2006, johdon konsultti Booz Allen & Hamilton -yhtiössä 1994–2004, johtotehtäviä Alfa-Lavalilla 1980–1993 Keskeisimmät luottamustehtävät: hallitusten puheenjohtaja KMT-yhtiössä ja Stella Plastic Holding AB:ssä, Vingruppen i Nordenin ja VinUnicin hallitusten jäsen 40 000 Salcomp Oyj:n osaketta Palkkiot vuonna 2010: 40 000 euroa Hallituksen jäsen vuodesta 2010 s. 1965, oikeustieteen maisteri, varatuomari Golla Oy:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: Golla Oy:n perustaja, toimitusjohtaja vuodesta 1995 Ei Salcomp Oyj:n osakkeita Palkkiot vuonna 2010: 19 315 euroa Kari Vuorialho Varapuheenjohtaja vuodesta 2007, puheenjohtaja 2005–2007 s. 1952, insinööri Keskeinen työkokemus: Salcomp Oy:n toimitusjohtaja 1996–2005, johtotehtävissä Salcompissa 1977–1996 Keskeisimmät luottamustehtävät: Aspocomp Group Oyj:n ja Meka-Pro Oy:n hallitusten jäsen 447 286 Salcomp Oyj:n osaketta Palkkiot vuonna 2010: 32 000 euroa Carl Engström Hallituksen jäsen vuodesta 2009 s. 1977, kauppatieteiden maisteri, diplomi-insinööri Nordstjernan AB:n Investment Manager Keskeinen työkokemus: Bain & Company Nordic, johdon konsultti 2003–2008 Ei Salcomp Oyj:n osakkeita Palkkiot vuonna 2010: 25 000 euroa Jukka Rinnevaara Hallituksen jäsen vuodesta 2009 s. 1961, kauppatieteiden maisteri Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Keskeinen työkokemus: ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002, ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999–2001 Keskeisimmät luottamustehtävät: Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen Ei Salcomp Oyj:n osakkeita Palkkiot vuonna 2010: 25 000 euroa Vuonna 2010 hallitukseen kuului myös Andreas Tallberg. Hallituksen riippumattomuusarviointiin perustuen kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia, ja Kari Vuorialho, Petri Kähkönen ja Jukka Rinnevaara ovat riippumattomia myös yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista. Hallituksen osakeomistukset 31.12.2010 Johtoryhmä Salcomp Oyj:n johtoryhmään kuuluvat Tiina Vartiainen (vasemmalta), Antero Palo, Jari Saarinen, Vincent Hsiao, Markku Hangasjärvi, Juha Raussi, Hannu Hyrsylä sekä Pekka Kyyriäinen. Markku Hangasjärvi Antero Palo Toimitusjohtaja vuodesta 2006, s. 1966, diplomi-insinööri Keskeinen työkokemus: Efore Oyj:n toimitusjohtaja 2001–2006, Fortum Engineering Oy:n liiketoimintajohtaja 2000–2001, Fortum Engineering Oy:n markkinointijohtaja 1996–2000, IVO International Oy:n Venäjän aluejohtaja 1993–1996 15 000 Salcomp Oyj:n osaketta Optio-oikeuksia 2007A 60 000 kpl, 2007B 60 000 kpl ja 2007C 60 000 kpl Myynti- ja markkinointijohtaja vuodesta 2005, s. 1961, ylioppilasmerkonomi, Henley MBA Keskeinen työkokemus: Salcompin Brasilian myyntiyhtiön toimitusjohtaja 2001–2005, myynnin ja markkinoinnin johtotehtävät Finnair Oyj:ssä 1989–2001 7 000 Salcomp Oyj:n osaketta Optio-oikeuksia 2007A 35 000 kpl, 2007B 30 000 kpl ja 2007C 30 000 kpl Vincent Hsiao Juha Raussi Power Solutions -liiketoiminnan johtaja vuodesta 2011, s. 1963, insinööri, MBA Keskeinen työkokemus: kuluttajaelektroniikan laturiratkaisujen liiketoimintajohtaja, Lite-On 2008–2010, liiketoiminnan ja tuotannon johtotehtävissä Wistron-yhtiössä 2006–2008 ja Foxlink-yhtiössä 2003–2006 Ei Salcomp Oyj:n osakkeita tai optio-oikeuksia Tuotekehitysjohtaja vuodesta 2006, s. 1963, insinööri Keskeinen työkokemus: teknologisen kehityksen päällikkö Nokia Oyj:ssä 2004–2006, tuotekehityspäällikkö 1997–2004 Nokian matkapuhelinyksikössä, erilaisissa tuotekehitystehtävissä Nokia Oyj:ssä 1987–1997 Ei Salcomp Oyj:n osakkeita Optio-oikeuksia 2007A 35 000 kpl, 2007B 30 000 kpl ja 2007C 30 000 kpl Hannu Hyrsylä Hankintajohtaja vuodesta 2006, s. 1968, diplomi-insinööri Keskeinen työkokemus: erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä 1996–2006 7 000 Salcomp Oyj:n osaketta Optio-oikeuksia 2007A 15 000 kpl, 2007B 15 000 kpl ja 2007C 30 000 kpl Pekka Kyyriäinen Tuotantojohtaja vuodesta 2009, s. 1966, diplomi-insinööri Keskeinen työkokemus: tuotannon kehitys- ja johtotehtävissä Salcompissa vuodesta 1995, muun muassa Kiinan tehtaan johtaja 2006–2010 29 560 Salcomp Oyj:n osaketta Optio-oikeuksia 2007A 20 000 kpl, 2007B 20 000 kpl ja 2007C 30 000 kpl Jari Saarinen Talousjohtaja vuodesta 2009, s. 1959, kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: talousjohtaja Solifer Groupissa 2006– 2009, talousjohtaja ja toimitusjohtaja Biotie Therapies Oyj:ssä 2000–2006, taloushallinnon johtotehtävissä MacGregor Oy:ssä 1992–2000 ja Kone Oyj:ssä 1983–1992 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen Biovian Oy:ssä 7 000 Salcomp Oyj:n osaketta Optio-oikeuksia 2007C 30 000 kpl Tiina Vartiainen Henkilöstöjohtaja vuodesta 2011, s. 1964, kasvatustieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: tuotantotoimintojen henkilöstöpäällikkö, Nokia Siemens Networks 2008–2010, henkilöstöhallinnon johto- ja kehitystehtävät Nokia Siemens Network -yhtiössä ja Nokia Oyj:ssä 1998–2008 Ei Salcomp Oyj:n osakkeita tai optio-oikeuksia Vuoden 2010 aikana johtoryhmään kuului myös Niilo Oksa. Johtoryhmän osake- ja optio-omistukset 31.12.2010. 17 HALLINNOINTI Tilinpäätös 18 TILINPÄÄTÖS orper autpat admod molore do dolore molore veli tat. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 19 KESKEISET TUNNUSLUVUT 56 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 24 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 57 KONSERNIN TASE 25 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 58 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 26 EMOYHTIÖN TASE 59 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 27 EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA 60 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 28 EMOYHTIÖN LIITETIEDOT 61 OSAKKEET JA OMISTAJAT 52 TILINTARKASTUSKERTOMUS 66 Hallituksen toimintakertomus TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuoden 2010 aikana matkapuhelinmarkkinat toipuivat maailmanlaajuisesta talouskriisistä monia muita aloja nopeammin. Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti myytiin noin 1,26 miljardia rekisteröidyllä tavaramerkillä varustettua matkapuhelinta, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Myös monet muut Salcompin liiketoimintaan liittyvät kulutuselektroniikkamarkkinat kasvoivat vuonna 2010. dardi, joka on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n alueella vuoden 2011 aikana. Uudella latausstandardilla ei kuitenkaan ennakoida olevan merkittäviä vaikutuksia lähivuosina siihen, että laturi jäisi pois älypuhelimien myyntipakkauksesta, koska markkinoille pitää ensin tuoda riittävä määrä uuden standardin mukaisia latureita. Matkapuhelinten lisäksi vuoden 2010 aikana alkoi latausstandardien kehittäminen myös kannettaville tietokoneille sekä mini- että sormitietokoneille. LIIKEVAIHTO Salcompin ja markkinatutkimuslaitosten mukaan erilaisten pieni- ja keskitehoisten latausratkaisujen (<150 W) markkinat, mukaan lukien matkapuhelinlaturit, kasvoivat vuonna 2010 noin 8 prosenttia päätyen noin 3,7 miljardiin euroon. Vuonna 2010 toimintaympäristöön haasteita toivat voimakkaasti kasvaneet raaka-ainehinnat sekä ennakoitua suurempi työvoimakustannusten nousu. Lisää haasteita toivat markkinoiden vahvan kasvun myötä koko toimittajaketjussa ajoittain ilmenneet materiaalipuutteet sekä erityisesti alkuvuonna työvoimapula Kiinassa. Jo useita vuosia esillä ollut latausteknologioiden standardisointi eteni. Euroopassa julkaistiin vuoden 2010 lopussa älypuhelinten lataukseen liittyvä stan- Salcomp-konsernin liikevaihto vuonna 2010 kasvoi 25 prosenttia ja oli 299,0 milj. euroa (239,5 milj. euroa vuonna 2009). Laturien kappalemääräinen myynti kasvoi 22 prosenttia 296,6 milj. kappaleeseen (243,3 milj. kappaletta). Markkinaosuus matkapuhelinlatureissa oli koko vuoden osalta arviolta noin 23 prosenttia (noin 21 %). TULOS Konsernin liiketulos heikkeni 5 prosenttia 9,7 milj. euroon (10,2 milj. euroa). Tämä johtui materiaali- ja komponenttihintojen kallistumisesta sekä työvoimakustannusten noususta, joka oli osin seurausta edellisvuotta alhaisemmasta tuottavuudesta. 19 TILINPÄÄTÖS Tuottavuutta laskivat uusien tuotteiden tuotantoon sovittaminen, kapasiteetin kasvattaminen sekä materiaalipulan aiheuttamat tuotantohäiriöt. Lisäksi panostukset tuotevalikoiman ja asiakaskunnan laajentamiseen lisäsivät kiinteitä kustannuksia. Liiketulosta paransivat 0,8 milj. euron (0,2 milj. euroa) realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssivoitot. Konsernin liiketulosprosentti vuonna 2010 oli 3,2 prosenttia (4,3 %). Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,7 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Kauden rahoituskuluihin sisältyy sisäisten lainojen kurssieroista johtuvaa voittoa 0,7 milj. euroa (1,0 milj. euroa voittoa). Tilikauden verot olivat 1,1 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Tilikauden veroihin sisältyy 0,9 milj. euroa vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista, jota konserni on aiemmin kirjannut 2,8 milj. euroa. Vertailukauden veroihin sisältyy 2,5 milj. euron laskennallinen vero, joka johtuu emoyhtiössä tehtävästä verovähennyskelpoisesta liikearvopoistosta. Liikearvo tuli kokonaan poistetuksi lokakuussa 2009. Kauden tulos vuonna 2010 oli 8,0 milj. euroa (5,3 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,20 euroa (0,13 euroa) ja osakekohtainen tulos laimennettuna 0,20 euroa (0,13 euroa). TUOTEKEHITYS Konsernin tuotekehityskulut olivat tilikaudella 6,9 milj. euroa (5,3 milj. euroa) eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta (2,2 %). Tuotekehityksen painopiste oli uusien tuotteiden kehittämisessä nykyisille ja uusille asiakkaille sekä nykyisten tuotteiden kustannusrakenteen jatkuvassa parantamisessa. 20 TILINPÄÄTÖS Strategiansa mukaisesti Salcomp panosti myös uusien omien tuotealustojen ja lisälaitelaturien liiketoiminnan kehittämiseen. Salcomp toi vuoden 2010 aikana markkinoille kaksi uutta tuotealustaa. Twist-laturituotealustan mukaan valmistetut tuotteet ovat markkinoiden ensimmäiset laturit, joiden tyhjäkäyntiteho on aidosti nolla. Matrix-teholähdealusta laajentaa Salcompin tuotevalikoimaa keskitehoisissa latausratkaisuissa. Tuotteet soveltuvat muun muassa maksupäätteiden, pienikokoisten kannettavien tietokoneiden, reititinten ja modeemien sekä teollisten sovellusten ja kulutuselektroniikan teholähteiksi. Lisäksi Salcomp esitteli oman CHARGZ-laturituotemerkin vähittäismyyntiin. Sen alla markkinoitavia lisälaitelatureita tullaan myymään valikoitujen vähittäiskauppaketjujen ja teleoperaattoreiden kautta, aluksi Pohjois-Amerikassa ja myöhemmin myös Euroopassa ja Aasiassa. INVESTOINNIT Tilikauden investoinnit olivat 9,0 milj. euroa (1,6 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat lähinnä pien- ja kes- kiteholuokan laturituotteiden tuotantokapasiteetin kasvattamiseen sekä automaatioasteen kohottamiseen. RAHOITUS Tilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 9,7 milj. euroa positiivinen (3,2 milj. euroa positiivinen). Liiketoiminnan rahavirta verrattuna edelliseen tilikauteen nousi pääosin käyttöpääoman muutoksesta johtuen. Liiketoiminnan rahavirta ilman myytyjen myyntisaatavien muutosta oli 6,5 milj. euroa positiivinen (4,2 milj. euroa positiivinen). Rahavarat vuoden lopussa olivat 18,6 milj. euroa (18,9 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 40,6 prosenttia (44,9 %) ja velkaantumisaste 1,1 prosenttia (0,3 %). Vuoden lopussa korollista nettovelkaa oli 0,9 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Salcomp allekirjoitti kesäkuussa sopimuksen rahoitusjärjestelyjensä uudistamisesta. Tällä muutettiin kesäkuussa 2009 tehtyä rahoitusjärjestelyä. Lainajärjestelyn muutokset parantavat konsernin likviditeettiä ja pienentävät korkokuluja. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ):n kanssa sovittu 25 miljoonan euron syndikoitu laina jakaantuu 15 miljoonan euron pitkäaikaiseen lainaan ja 10 miljoonan euron pitkäaikaiseen luottolimiittiin. Laina-aika on 3 vuotta. Lainasopimuksen ehdot sisältävät markkinakäytännön mukaisia kovenantteja ja lainanottajan sitoumuksia sekä vakuuksia konsernista. Salcomp maksoi 31.5.2010 takaisin joulukuussa 2008 ottamansa 3 miljoonan euron pääomalainan ja kesäkuussa 2009 ottamansa 7 miljoonan euron pääomalainan sekä niihin liittyvät 1,3 miljoonan euron korot. Osakeyhtiölain 12 luvun mukaiset pääomalainat myönsi Salcompin pääomistaja Nordstjernan AB. Konsernin rahoituspaketin uudistamisesta aiheutui noin 0,2 milj. euron kertaluontoinen kulu. Edellä mainittujen lisäksi konserni on hankkinut tilikauden aikana käyttöpääomarahoitusta Intiassa. Rahoituksen kokonaislimiitti on 6 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu kolmesta elementistä; myyntisaatavien myynnistä, ostovelkojen rahoituksesta sekä käyttöpääomalainasta. Rahoitus uusitaan vuosittain. Lainasopimuksen ehdot sisältävät lainanottajan sitoumuksia sekä vakuuksia konsernista. Konsernilla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä luottolimiittejä 10 milj. euroa. YMPÄRISTÖ JA LAATU Salcompin ympäristö- ja laatuasioiden hallinta perustuu konsernin ympäristö- ja laatupolitiikkaan, kehitysohjelmiin ja -ohjeisiin sekä riskienhallintastrategiaan. Painopisteitä ympäristö- ja laatuasioiden hoidossa ovat ympäristölle ja ihmisille aiheutuvien haittojen minimointi ja ennalta ehkäisy. Konsernin tuotantolaitoksilla on kattavat ympäristöja laatujärjestelmät ISO 14001 ja ISO 9001 -sertifiointien mukaisesti. Lisäksi Salcompilla on toiminnan edellyttämät ympäristöluvat. Tuotantotoiminnassa käytettävien haitallisten kemikaalien kokonaismäärä on pieni, eikä toiminnasta aiheudu haitallisia prosessipäästöjä. Salcomp toimii globaalien asiakkaiden kanssa, jotka viranomaisten lisäksi auditoivat Salcompin toimintoja säännöllisesti. Vuonna 2010 Salcompin järjestelmiä ja prosesseja auditoitiin 92 kertaa, ja näiden auditointien tuloksia ja palautetta käytetään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Vuonna 2010 ympäristö- ja laatuasioiden painopisteenä oli uusien latureiden energiatehokkuuden parantaminen ja tyhjäkäyttökulutuksen alentaminen. Lisäksi painopisteenä oli tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantaminen. Sähkönkulutusta pienennettiin muun muassa parantamalla valaisin- ja lämmitysjärjestelmiä, ja vedenkulutusta vähennettiin tehostamalla jäähdytysjärjestelmiä. HENKILÖSTÖ JA JOHTO Vuoden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 10 350 (7 900). Kiinassa työskenteli 6 144 henkilöä, Intiassa 2 518 henkilöä, Brasiliassa 1 620 henkilöä sekä Suomessa ja muissa maissa yhteensä 68 henkilöä. Henkilöstömäärää kasvattivat lähinnä lisääntyneet tuotantomäärät. Salcompin toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana Markku Hangasjärvi. Muut johtoryhmän jäsenet ovat hankintajohtaja Hannu Hyrsylä, tuotantojohtaja Pekka Kyyriäinen, myynti- ja markkinointijohtaja Antero Palo, tuotekehitysjohtaja Juha Raussi ja talousjohtaja Jari Saarinen. Power Solutions -liiketoiminnan johtaja Vincent Hsiao ja henkilöstöjohtaja Tiina Vartiainen aloittivat johtoryhmän jäseninä 1.1.2011 alkaen. Henkilöstöjohtaja Niilo Oksa jäi eläkkeelle 30.9.2010. OSAKKEET JA OMISTAJAT Salcompin osakepääoma on 9 832 735,12 euroa, joka jakaantuu 39 023 840 täysin maksettuun ulkona olevaan osakkeeseen sekä 337 000 yhtiön hallussa olevaan osakkeeseen. Omat osakkeet ovat tulleet yhtiön haltuun vuonna 2010 toteutettujen osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien osakeantien kautta. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Salcompin osakkeen kurssi vaihteli vuoden aikana 1,73 euron ja 2,19 euron välillä. Keskikurssi oli 1,99 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,97 euroa. Salcompin osakkeen vaihto oli 4,2 miljoonaa euroa ja 2,1 miljoonaa osaketta. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan Salcompilla oli 1 089 osakasta vuoden lopussa. Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 77,8 prosenttia ja ulkona olevien osakkeiden osakekannan markkina-arvo 76,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Salcompin hallitus päätti toukokuussa kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, jotka ovat osakeomistusta edellyttävä osakepalkkiojärjestelmä (Matching Share Program) yhtiön laajennetun johtoryhmän jäsenille ja suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance Share Program) 53 avainhenkilölle mukaan lukien laajennetun johtoryhmän jäsenet. Molemmissa uusissa palkkiojärjestelmissä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2010–2012. Varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.2010 antaman valtuutuksen perusteella yhtiön hallitus päätti uusiin kannustinjärjestelmiin liittyvästä suunnatusta maksullisesta osakeannista konsernin avainhenkilöille. Osakeannin yhteydessä merkittiin 48 650 Salcomp Oyj:n uutta osaketta, jotka vastaavat noin 0,12 prosenttia yhtiön osakemäärästä. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 24.6.2010. Osakkeiden merkintähinta, 1,98 euroa osakkeelta ja yhteensä 96 327 euroa, on merkitty yhtiön sijoitetun oman pääoman rahastoon. Yhtiö on lisäksi merkinnyt itse 337 000 uutta osaketta yhtiölle itselleen suunnatun osakeannin ehtojen mukaisesti. Kyseisiä osakkeita voidaan käyttää yhtiön avainhenkilöiden kannustin- SALCOMP-KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Liikevaihto, milj. euroa Liiketulos, milj. euroa % liikevaihdosta Oman pääoman tuotto, % Omavaraisuusaste, % Tuotekehitysmenot, milj. euroa % liikevaihdosta Henkilöstö keskimäärin, kpl Palkat ja palkkiot yhteensä, milj. euroa 2010 299,0 9,7 3,2 10,4 40,6 6,9 2,3 9 825 50,8 2009 239,5 10,2 4,3 7,7 44,9 5,3 2,2 7 312 36,2 2008 283,3 12,1 4,3 1,6 35,6 5,8 2,0 9 872 45,4 21 TILINPÄÄTÖS järjestelmään liittyvien sitoumusten täyttämiseksi. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 24.6.2010. Salcompilla on käytössä myös kevään 2007 yhtiökokouksessa päätetty optio-ohjelma, joka on suunnattu yhtiön avainhenkilöille. Vuoden 2010 lopussa avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 1,6 milj. optio-oikeutta 2007A, 2007B ja 2007C. Loput optiooikeudet, 447 500 kappaletta, olivat Salcomp Manufacturing Oy:n hallinnassa. on enintään 11,8 miljoonaa. Yhtiökokous päätti myös valtuuttaa hallituksen hankkimaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhteensä enintään 3,8 miljoonaa omaa osaketta. KONSERNIN SISÄINEN RAKENNEJÄRJESTELY Salcomp Oyj myi tuotekehitys-, hankinta-, tuote- ja logistiikkaosaamisen sekä niihin liittyvät liiketoimintaprosessit täysin omistamalleen tytäryhtiölle, Salcomp Manufacturing Oy:lle. Liiketoiminnan myynti ja siirto toteutettiin 31.12.2010. KEVÄÄN 2010 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Salcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2010 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2009 ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden päättyneeltä tilikaudelta. Liiketoiminnan myynnin ja siirron johdosta konsernin emoyhtiössä realisoitui 35 milj. euron suuruinen myyntivoitto. Myyntivoitto kasvattaa koko määrällään emoyhtiön voitonjakokelpoisia varoja. LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että osakkeenomistajille jaetaan pääoman palautusta yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta yhteensä 2 728 263,30 euroa eli 0,07 euroa osaketta kohti. Pääoman palautus maksettiin 7.4.2010. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa vuodelta 2009 ei jaeta. 22 TILINPÄÄTÖS Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän viitenä ja valitsi vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka hallitukseen vanhoista jäsenistä Mats Heimanin, Kari Vuorialhon, Carl Engströmin ja Jukka Rinnevaaran sekä uudeksi jäseneksi Petri Kähkösen. Yhtiökokous valitsi Mats Heimanin puheenjohtajaksi sekä Kari Vuorialhon hallituksen varapuheenjohtajaksi. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan eli puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa, varapuheenjohtajalle 32 000 euroa sekä jäsenille 25 000 euroa kaudesta. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Salcompin hallitus päätti, ettei yhtiön koko ja hallituksen kokoonpano huomioiden ole tarkoituksenmukaista perustaa hallitukselle erillisiä valiokuntia. Hallitus totesi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia ja Petri Kähkönen, Jukka Rinnevaara ja Kari Vuorialho riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Pauli Salminen. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa Salcomp Oyj:n yhtiöjärjestyksen 8 §:n määräystä yhtiökokouksen kutsutavasta ja vähimmäiskutsuajasta vastaamaan osakeyhtiölain muutosta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista siten, että annissa annettavien uusien tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteismäärä Salcompin liiketoimintaan liittyy epävarmuustekijöitä, joilla saattaa olla vaikutuksia yhtiön lähiajan taloudelliseen kehitykseen. Näitä ovat muun muassa tuleva matkapuhelinmarkkinoiden yleinen kehitys, merkittävät muutokset latureissa käytettävien materiaalien ja komponenttien hankintahinnoissa ja saatavuudessa, merkittävät muutokset työvoimakustannuksissa, erityisesti Kiinassa sekä muutokset matkapuhelinlaturimarkkinoiden kilpailutilanteessa. Lisäksi muutokset asiakaskunnan markkinaosuuksissa tai merkittävän asiakkaan taloudellisen tilanteen heikentyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti Salcompin liiketoimintaan. Lyhyen aikavälin muina epävarmuustekijöinä voidaan pitää merkittäviä valuuttakurssien muutoksia, erityisesti Yhdysvaltain dollarin osalta suhteessa euroon ja valuuttoihin niissä maissa, joissa Salcompilla on omaa tuotantoa. Lisäksi maailmantalouden vaikutuksilla rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja rahoituksen saatavuuteen on merkitystä Salcompin liiketoiminnalle. Matkapuhelinlaturien standardointihankkeet eri markkina-alueilla saattavat vaikuttaa Salcompin liiketoimintaan keskipitkällä aikavälillä. Standardoinnin seurauksena on mahdollista, että tulevaisuudessa joillakin markkina-alueilla osa matkapuhelinmyyntipakkauksista ei sisällä erillistä matkapuhelinlaturia. Riskejä pyritään hallitsemaan niiltä osin kuin ne ovat yhtiön vaikutettavissa. Riskeistä ja riskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin yhtiön internetsivuilla. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta tilinpäätökseen. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Salcomp Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillisenä dokumenttina hallituksen toimintakertomuksesta. Selvitys julkaistaan samassa yhteydessä vuosikertomuksen julkaisun kanssa, ja se on saatavilla myös yhtiön internetsivuilla. NÄKYMÄT VUODELLE 2011 Salcompin pääasiakkaiden julkisuudessa esittämien arvioiden ja eri markkinatutkimuslaitosten mukaan matkapuhelinmarkkinoiden ennakoidaan vuonna 2011 kasvavan vuoteen 2010 verrattuna noin 7 prosenttia. Kappalemääräisesti tämä tarkoittaisi noin 1,35 miljardin matkapuhelimen ja samalla matkapuhelinlaturin myyntiä vuonna 2011. Myös muun kulutuselektroniikan kasvun ennakoidaan jatkuvan vuonna 2011. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Yhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperiaatteet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esittää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enintään kolmanneksen konsernin keskimääräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön strategian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaarannu. Osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tarpeesta, investoinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja kovenanteista sekä muista tekijöistä. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ulkona oleville osakkeille vuodelta 2010 jaetaan yhteensä 2 731 668,80 euroa eli 0,07 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko jaetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 29.3.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinkoa ei jaeta yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Kappalemääräisen kasvun myötä erilaisten pieni- ja keskitehoisten latausratkaisujen (<150 W) markkinoiden arvioidaan kasvavan vuonna 2011 noin 6 prosenttia päätyen yhteensä noin 3,9 miljardiin euroon. Salcompin liikevaihdon odotetaan vuonna 2011 olevan 280–320 milj. euroa. Liikevoittoprosentin odotetaan vuonna 2011 olevan 2–4 prosenttia liikevaihdosta. Erään merkittävän asiakkaan strategiamuutoksen takia Salcompin näkymät vuodelle 2011 ovat epävarmemmat kuin tavallisesti. Helsingissä 18.2.2011 Mats Heiman Kari Vuorialho Carl Engström Petri Kähkönen Jukka Rinnevaara Markku Hangasjärvi toimitusjohtaja 23 TILINPÄÄTÖS Konsernin laaja tuloslaskelma 1000 € Liitetieto 2010 2009 Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Bruttokate 1 4, 5 299 008 -270 524 28 484 239 455 -213 167 26 288 Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin kulut Hallinnon kulut Tuotekehityksen kulut Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto 2 4, 5 4, 5 4, 5 3 110 -3 047 -8 875 -6 884 -76 9 712 90 -2 063 -8 685 -5 283 -131 10 216 Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja 6 7 971 -1 660 9 023 1 228 -2 325 9 119 Tuloverot Tilikauden tulos 8 -1 057 7 966 -3 861 5 258 2 449 2 449 3 069 3 069 10 415 8 327 7 966 5 258 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muut laajan tuloksen erät yhteensä Tilikauden laaja tulos yhteensä 24 TILINPÄÄTÖS Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 9 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos 9 0,20 0,13 Laimennettu osakekohtainen tulos 9 0,20 0,13 Konsernin tase 1000 € Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009 1, 10 11, 12 1, 11 13 25 281 66 412 830 4 023 96 546 19 886 66 412 405 3 180 89 883 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat 14 15 16 Varat yhteensä 37 46 18 102 246 233 553 032 198 578 20 32 18 71 329 623 872 824 161 707 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Pääomalainat Laskennalliset verovelat Korolliset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Korolliset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä 17 17 9 5 64 80 833 820 881 534 9 22 40 72 833 035 741 609 20 13 20 0 17 317 11 187 28 504 10 17 5 33 000 313 882 195 21 79 1 8 89 51 1 3 55 416 255 232 903 20 593 728 219 540 118 044 198 578 89 098 161 707 25 TILINPÄÄTÖS Konsernin rahavirtalaskelma 1000 € 2010 2009 7 966 5 258 5 420 -19 1 660 -971 1 057 5 383 -64 2 325 -1 228 3 861 -13 529 -16 917 27 568 218 -2 037 -743 9 673 -2 013 9 201 -17 709 302 -1 136 -1 018 3 162 -8 950 19 -8 931 -1 592 64 -1 528 20 794 -20 583 -2 730* 96 -2 423 27 000 -38 092 0 0 -11 092 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) -1 681 -9 458 Rahavarat 1.1. Muuntoero rahavaroihin Rahavarat 31.12. 18 872 1 362 18 553 26 590 1 740 18 872 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Muut tuotot ja kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkotuotot Verot Nettokäyttöpääoman muutos: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Saadut korot Maksetut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Investointien nettorahavirta 26 TILINPÄÄTÖS Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Osingonmaksu Osakeanti Rahoituksen nettorahavirta *Pääoman palautus Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 1.1.2009 Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Yhteensä 9 833 22 035 -784 32 695 63 779 3 069 8 327 503 72 609 Tilikauden laaja tulos yhteensä Kannustinjärjestely Oma pääoma 31.12.2009 9 833 22 035 2 285 5 258 503 38 456 Oma pääoma 1.1.2010 9 833 22 035 2 285 38 456 72 609 2 449 7 966 0 0 13 581 144 60 147 10 415 96 -2 730 0 144 80 534 Tilikauden laaja tulos yhteensä Osakeanti Osingonjako Tappioiden kattaminen Kannustinjärjestelyt Oma pääoma 31.12.2010 96 -2 730 -13 581 9 833 5 820 4 734 *Pääoman palautus 27 TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Salcomp Oyj:n emoyhtiö Salcomp Oyj on Nordstjernan AB:n (kotipaikka Tukholma) tytäryhtiö. Jäljennös Nordstjernan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.nordstjernan.se tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Stureplan 3, SE-103 75 Stockholm, Sweden. Alakonsernin emoyhtiö Salcomp-konsernin emoyhtiö on Salcomp Oyj (kotipaikka Salo). Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.salcomp.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Joensuunkatu 13, 24100 Salo. Salcomp Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yrityksen perustiedot ja liiketoimintojen kuvaus vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen tai liitetietoihin: Salcomp Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Salo ja rekisteröity osoite Joensuunkatu 13, 24100 Salo. Salcomp Oyj on Salcomp-konsernin emoyhtiö. Salcomp on matkapuhelinlatureiden valmistaja. Yrityksellä on maailmanlaajuinen myynti- ja jakeluverkosto ja sen tehtaat sijaitsevat Kiinassa, Intiassa sekä Brasiliassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Salossa. ● ● Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkut veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. ● ● Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Laatimisperusta 28 TILINPÄÄTÖS Salcompin konsernitilinpäätös on laadittu IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja eli IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja noudattaen. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Uudet ja uudistetut laadintaperiaatteet Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uudistettuja ja uusia standardeja ja tulkintoja. Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut olennaista ● Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät ● IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille ● IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta ● Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut – Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSESSÄ Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyihin taseen lukuihin sekä liitetietojen tilinpäätöshetken vastuusitoumuksiin ja esitettyihin raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisiin verosaamisiin, liikearvoon ja arvonalentumistestauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä eristä, joita koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty laadintaperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista raportointikauden päättymispäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden aikana. ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN TILINPÄÄTÖSTEN YHDISTELEMINEN Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyrityksen toimintavaluutta. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi (kuukausittain) käyttäen keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Tilikauden tuloksen ja muun laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. LIIKETOIMINTASEGMENTIT Salcompilla on yksi IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukainen segmentti, matkapuhelinlaturit. TULOUTUSPERIAATTEET Tavaroiden myynti tuloutetaan, kun niihin liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä tavaroiden ja palveluiden maksuun, kustannuksiin tai tavaroiden mahdolliseen palautukseen liity merkittävää epävarmuutta. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. YHDISTELYPERIAATTEET Konsernitilinpäätös sisältää konsernin emoyhtiön Salcomp Oyj:n lisäksi kaikki ne tytäryhtiöt, joissa sillä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin äänivalta tai määräysvalta muulla perusteella. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut ja perustetut tytäryhtiöt yhdistellään konserniin siitä hetkestä alkaen, jolloin niihin on syntynyt määräysvalta siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Koska Salcompilla ei ole ollut yrityshankintoja vuonna 2010, on kaikki yrityshankinnat käsitelty ennen 1.1.2010 voimassa olevien säännösten mukaisesti. Kaikki tytäryhtiöt ovat Salcompin 100 %:sti omistamia. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myynnin oikaisuerinä käsitellään myynnin välilliset verot ja annetut alennukset. TYÖSUHDE-ETUUDET Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä. Konsernilla ei ole olennaisia IAS 19 Työsuhde-etuudet -määritelmän mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä kaudella, joita veloitus koskee. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Optio-ohjelma Konsernilla on kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina (optioina). Etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. 29 TILINPÄÄTÖS Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden muutokset käsitellään tulosvaikutteisesti. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Cox-Ross-Rubinstein -binomiaalimallin perusteella. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakepalkkiojärjestelmä Konsernilla on kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan osakkeina ja rahana. Etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson aikana. Myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu arvioon käyvästä arvosta ja osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osaan. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. luotettavasti. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot kirjataan taloudellisen vaikutusajan mukaisesti tasapoistoina laskettuna alkuperäisestä hankintahinnasta. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketulokseen. Omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun IAS 23 mukaiset ehdot täyttyvät, ja kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja menojen määrä on määritettävissä luotettavasti. Salcompilla ei ole raportointikauden päättymispäivänä taseessaan ehdot täyttäviä investointeja. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset käyttöomaisuuden taloudelliset vaikutusajat konsernissa ovat: ● Rakennukset ja rakennelmat 25–30 vuotta ● Koneet ja kalusto 3–10 vuotta ● Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta Arvioidut jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoja tai poistoaikoja muutetaan vastaavasti. VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN 30 TILINPÄÄTÖS Konserniyhtiöt muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset (monetaariset) saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot käsitellään ostokulujen oikaisuina. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernissa suojataan johdannaisilla lähinnä operatiiviseen toimintaan liittyvien myyntien ja ostojen valuuttamääräisiä kassavirtoja. Näiden suojaustapahtumien vaikutukset kirjataan ostojen oikaisueriin. Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaista suojauslaskentaa. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä ja mikäli kyseisten menojen määrä voidaan arvioida LIIKEARVO Liikearvona esitetään yrityshankintojen yhteydessä syntyneet liikearvot. Liikearvo vastaa sitä osaa käypään arvoon arvostetusta hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota käytettiin siirtymässä IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Poistojen kirjaamisen sijaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluksi. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: ● ATK-ohjelmat 5–10 vuotta VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Menojen aktivointiin on soveltuvin osin otettu kantaa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laadintaperiaatteiden yhteydessä. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT Salcompilla on tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin periaatteiden mukaisesti tutkimustoiminnan kustannukset kirjataan kuluksi. Kehittämistoimintaan liittyvät kustannukset aktivoidaan, jos toiminta täyttää IAS 38:n erityiset aktivointikriteerit. Pääosa yhtiön tuotekehityksestä liittyy asiakasprojekteihin. Tuotekehityskustannukset sisällytetään vaihto-omaisuuden tasearvoon kiinteiden kustannusten lisänä, jos kyseiset tuotekehityskustannukset ovat aiheutuneet asiakasprojekteista, asiakkaalta saadun tilauksen jälkeen. ARVONALENTUMISET Konsernin omaisuuseristä arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä, rahavirtaa tuottavasta yksiköstä tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmästä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan todennäköisen nettomyyntihinnan perusteella. Salcomp-konserni on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat nykyarvoonsa. Liikearvo testataan matkapuhelinlaturit-toimintasegmenttitasolla, joka koostuu rahavirtoja tuottavien yksiköiden ryhmästä. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi. Konsernilla ei ole hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton pitoaika. Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmään kohdistuva arvonalentumistappio kohdennetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti. Jos viimeisimmän tappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruta. MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettu toiminto on joko myyty tai myytäväksi luokiteltu keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen toiminta-alue tai tytäryritys, joka on hankittu tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetettu toiminto on osa yhtä koordinoitua luopumissuunnitelmaa. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Konsernilla ei ole kyseisiä eriä tilinpäätöshetkellä. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuuden arvo perustuu hankinnan ja valmistuksen menoihin tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään liukuvan keskihinnan menetelmällä, joka on lähellä FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno sisältää välittömien materiaalikulujen, palkkojen ja sosiaalikulujen, alihankintasopimuksiin liittyvien ja muiden välittömien kulujen lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista. Epäkurantista vaihto-omaisuudesta kirjataan arvonalentuminen. RAHOITUSINSTRUMENTIT Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standar- 31 TILINPÄÄTÖS din mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä eräpäivään asti pidettäviksi luokiteltuja sijoituksia. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvaroja pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. 32 TILINPÄÄTÖS Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitellut varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista ja ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Sijoitusten käypä arvo määritellään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on raportointikauden päättymispäivän ostonoteeraus. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Konsernilla ei ole raportointikauden päättymishetkellä myytävissä oleviksi luokiteltuja varoja. Myyntisaamiset Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myyntisaamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siirtyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitileillä olevista varoista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on hankintahetkellä kolme kuukautta tai tätä lyhyempi. Luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin operatiivisen riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39 suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Koska yhtiö ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, kirjataan arvonmuutokset kaikista johdannaissopimuksista tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, vaikka suojatulla erällä on tulosvaikutusta vasta tulevalla tilikaudella. Arvonmuutokset sisältyvät valuuttasuojausten osalta liikevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot määritetään markkinahintoja ja yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja hyväksikäyttäen. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Vuoden sisällä erääntyvien johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Niiden johdannaisten käypä arvo, joiden eräpäivään on aikaa enemmän kuin yksi vuosi, esitetään pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole sellaisia todennäköisiä takuuvastuita, joista tulisi kirjata erillinen takuuvaraus. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. VUOKRASOPIMUKSET Aineellisia hyödykkeitä koskevia vuokrasopimuksia käsitellään IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti rahoitusleasingsopimuksina silloin, kun hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin konsernille. muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan konserniyhtiöiden verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon taseen välisistä väliaikaisista eroista sekä konsernieliminoinneissa syntyneistä eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vahvistetuista tappioista. Sekä laskennallista verosaamista että -velkaa määriteltäessä verokantana käytetään kyseisen maan tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Tappioista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tappio voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä. Ulkomaisiin tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa, koska konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. LIIKEVOITTO Konserni on määrittänyt liikevoiton seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät valuuttasuojausten osalta tuloslaskelman liikevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoituseriin. OSINGOT Muu vuokrasopimus on sellainen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jossa oleellinen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Koneiden käyttöleasingvuokrat on kirjattu toimintokohtaisesti liiketoiminnan muihin kuluihin vuokrakuluina tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. TULOVEROT Konserniyhtiöiden tuloverot on laskettu kunkin tytäryhtiön paikallisen käytännön mukaan. Veroissa on huomioitu suoriteperusteisesti lasketut tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Lisäksi veroihin sisältyy laskennallisen verovelan ja verosaamisen Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous tekee päätöksen osingonjaosta. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Arvioiden tekemistä edellyttävä harkinta, jota johto on käyttänyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita valitessaan ja soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, kohdistuu arvonalentumistestaukseen sekä vahvistetuista tappioista kirjattuihin laskennallisiin verosaamisiin. 33 TILINPÄÄTÖS Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo sekä mahdolliset keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Viitteitä arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti osana kuukausittaista johdon liiketoiminnan seurantaa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Laskennallista verosaamista kirjataan vain siltä osin, kuin on todennäköistä, että se pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa. Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen perustuu laskelmiin arvioiduista tulevaisuuden tuotto-odotuksista. Kyseisten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista tai muista sellaisista raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvistä keskeisistä epävarmuustekijöistä, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan kauden aikana. UUDEN TAI UUDISTETUN IFRS-NORMISTON SOVELTAMINEN Konserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. ● Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luo- 34 TILINPÄÄTÖS kittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. ● IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. ● Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 “IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys”. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. ● Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. 1. SEGMENTTIRAPORTOINTI Konserni toimii sähkö- ja elektronisten laitteiden virtalähteiden (power supply) markkinoilla. Virtalähteisiin kuuluvat paristojen ja ladattavien akkujen sekä niiden laturien lisäksi mm. kineettiset virtalähteet, valokennot ja polttokennot. Konsernin pääasiallinen markkina-alue on kannettavat telekommunikaatiolaitteet. Tällä markkina-alueella ladattavat akut ovat käytännössä ainoa laitteen mukana kulkeva virtalähde. Näiden akkujen lataamiseen käytettävät matkapuhelinlaturit muodostavat tällä hetkellä konsernin ainoan toimintasegmentin. Konsernin johto on aikaisempien strategialinjausten mukaisesti laajentamassa konsernin tuotevalikoimaa myös muihin kuin matkapuhelinlatureihin. Konserni tulee, siltä osin kuin standardin mukaiset määrälliset kynnysarvot täyttyvät, raportoimaan vuoden 2011 aikana erilliset segmenttitiedot perustuen alla olevaan segmenttijakoon: ● Matkapuhelinlaturit ● Muut laturit (laturit, jotka tarkoitettu käytettäväksi muissa tuotteissa kuin matkapuhelimissa) 1000 € Liikevaihdon maakohtainen jakauma* Brasilia Kiina Suomi Intia Etelä-Korea Muut Yhteensä Merkittävimmät asiakkaat (%:na konsernin liikevaihdosta)** Asiakas 1 Asiakas 2 Asiakas 3 Asiakas 4 Konsernin pitkäaikaiset varat maittain*** Brasilia Kiina Suomi Intia Yhteensä 2010 2009 81 447 112 804 3 179 50 263 25 280 26 035 299 008 68 352 84 919 1 837 44 198 22 645 17 504 239 455 50 % 25 % 12 % 10 % 44 % 14 % 18 % 18 % 2 387 12 321 1 194 10 209 26 111 2 158 7 296 1 513 9 324 20 291 * liikevaihto kohdistuu maakohtaisesti asiakkaan sijainnin mukaan **asiakkaaksi on laskettu asiakaskonsernien yhteenlasketut tiedot ***varat sisältävät aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet (poislukien liikearvo) 35 TILINPÄÄTÖS 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot Luottotappioiden peruutukset Muut tuottoerät Yhteensä 94 8 8 110 82 8 0 90 76 0 76 18 113 131 3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutus Myyntisaamisten luottotappiot Yhteensä 1000 € 2010 2009 190 4 304 641 5 135 167 3 983 605 4 755 141 141 125 125 5 276 4 880 4 757 9 143 367 5 276 4 445 7 114 314 4 880 38 967 1 038 144 10 645 50 794 27 321 862 503 7 476 36 162 9 497 33 105 190 9 825 7 033 23 102 154 7 312 218 753 971 302 926 1 228 4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot hyödykeryhmittäin Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistot yhteensä Toiminnoille kohdistetut poistot Tuotanto Myynti Hallinto Tuotekehitys Yhteensä Arvonalentumiset Tilikausilla 2010 ja 2009 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita tuloslaskelmaan liittyen aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. 5. TYÖSUHDE-ETUUDET Palkat Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Osakeperusteiset maksut Muut henkilösivukulut Yhteensä 36 TILINPÄÄTÖS Kannustinjärjestelmiä koskevia liitetietoja ovat 18, 19 ja 28. Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana Tuotanto Myynti Hallinto Tuotekehitys Yhteensä 6. RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista rahavaroista Valuuttakurssivoitot Yhteensä Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja 1,7 milj. € vuonna 2010 (1,5 milj. € vuonna 2009). 1000 € 2010 2009 -1 203 -457 -1 660 -1 923 -402 -2 325 -1 840 -56 839 -1 057 -1 483 -49 -2 329 -3 861 Tulos ennen veroja 9 023 9 119 Verot laskettuna emoyrityksen verokannalla (26 %) Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus Aiempien kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Kirjaamatta jätetty laskennallinen verosaaminen tilikauden tappiosta Muut erät Verokulu tuloslaskelmassa 2 346 -347 -982 1 39 1 057 2 371 -1 090 -1 123 3 647 56 3 861 7. RAHOITUSKULUT Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahavaroista Muut rahoituskulut Yhteensä Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssitappioita 0,9 milj. € vuonna 2010 (valuuttakurssitappioita 1,3 milj. € vuonna 2009). 8. TULOVEROT Tuloverot tuloslaskelmassa Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Tuloslaskelman verokulun ja Salcomp-konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Taseen laskennalliset verot on eritelty liitetiedossa 13. 9. OSAKEKOHTAINEN TULOS Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 37 TILINPÄÄTÖS Osakkeiden lukumäärien muutoksia koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 17. Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Laimentamaton osakekohtainen tulos (€ / osake) 7 965 802 39 000 461 0,20 5 258 155 38 975 190 0,13 7 965 802 39 000 461 758 39 001 219 0,20 5 258 155 38 975 190 0 38 975 190 0,13 Konsernin laimennettu osakekohtainen tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Kannustinjärjestelyjen laimennusvaikutus Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärän keskiarvo Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (€ / osake) Kannustinjärjestelyt on esitetty liitetiedoissa 18 ja 19. 1000 € 10. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Muut Raken- Koneet ja aineelliset Ennakko nukset kalustohyödykkeet maksut Yhteensä Hankintameno 1.1.2010 4 848 54 937 6 957 689 67 431 Lisäykset 12 7 488 635 268 8 403 Vähennykset ja siirrot erien välillä 0 -124 -225 0 -349 Kurssierot 605 3 479 723 0 4 807 Hankintameno 31.12.2010 5 465 65 780 8 090 957 80 292 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -353 -43 543 -3 649 -47 545 -190 -4 302 -641 -5 133 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä 0 106 169 275 Kurssierot -48 -2 208 -352 -2 608 Kertyneet poistot ja -591 -49 947 -4 473 -55 011 arvonalentumiset 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 4 495 11 394 3 308 689 19 886 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 4 874 15 833 3 617 957 25 281 38 TILINPÄÄTÖS Hankintameno 1.1.2009 4 628 54 960 6 927 246 66 761 Lisäykset 159 787122423 1 491 Vähennykset ja siirrot erien välillä 0 -1 907 0 0 -1 907 Kurssierot 61 1 097 -92 20 1 086 Hankintameno 31.12.2009 4 848 54 937 6 957 689 67 431 Kertyneet poistot ja -183 -40 922 -3 097 -44 202 arvonalentumiset 1.1.2009 Tilikauden poistot -167 -3 983 -605 -4 755 Vähennykset ja siirrot erien välillä 1 1 787 0 0 1 788 Kurssierot -4-425 53-376 Kertyneet poistot ja -353 -43 543 -3 649 -47 545 arvonalentumiset 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 1.1.2009 4 445 14 038 3 831 246 22 559 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 4 495 11 394 3 308 689 19 886 1000 € 11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2010 66 412 66 412 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 Aineettomat oikeudet Yhteensä 2 427 547 0 84 3 058 68 839 547 0 84 69 470 -2 022 -141 0 -65 -2 228 -2 022 -141 0 -65 -2 228 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 66 412 66 412 405 830 66 817 67 242 Hankintameno 1.1.2009 Lisäykset Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Hankintameno 31.12.2009 66 412 2 280 101 0 46 2 427 68 692 101 0 46 68 839 -1 883 -125 0 -14 -2 022 -1 883 -125 0 -14 -2 022 397 405 66 809 66 817 66 412 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 Tilikauden poistot Vähennykset ja siirrot erien välillä Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 1.1.2009 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 66 412 66 412 12. LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Salcomp-konsernin liikearvon kirjanpitoarvo, 66,4 miljoonaa euroa, ei ole muuttunut edellisestä tilinpäätöspäivästä. Liikearvon arvonalentumistestauksessa liiketoiminnallisen matkapuhelinlaturisegmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen, joka on laskettu ennustettujen, diskontattujen rahavirtojen perusteella. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Tämän ajankohdan jälkeiset vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat keskimäärin 2,5 prosentin kasvuarvioon perustuen. Johdon näkemys on, että tämä kasvuvauhti kuvastaa konsernin liiketoiminnan kehitystä kyseisellä segmentillä toimialan ennusteiden mukaisesti pitkällä aikavälillä. Laskelmassa käytetty diskonttauskorko on WACC ennen veroja, joka segmentin maakohtaisen toiminnan liikevaihdoilla painotettuna keskiarvona on 15,0 prosenttia (maakohtainen vaihtelu välillä 12,0–23,0 prosenttia). Testauksen perusteella liikearvon arvonalentumistappion kirjaamiselle ei ole tarvetta. Konsernilla ei liikearvon lisäksi ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton. 39 TILINPÄÄTÖS Herkkyysanalyysi Arvonalentumistestauksen alaiselle rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle on tehty herkkyysanalyysi yksikön liiketoiminnan keskeisten muuttujien osalta. Herkkyysanalyysin perusteella arvonalentumistarkastelun alaisen yksiköiden ryhmän käyttöarvo kestää ● 9 prosenttiyksikön vuotuisen myynnin kasvun alentumisen viiden vuoden tarkasteluperiodilla, tai ● 9 prosenttiyksikön vuotuisen myynnin kasvun alenemisen päätearvossa, verrattuna perusoletuksiin. Tämä tarkoittaisi pitkällä tähtäimellä 6 prosentin reaalista myynnin absoluuttista supistumista vuositasolla. Kannattavuuden osalta käyttöarvo kestää ● 33 prosentin vuotuisen liikevoiton alenemisen sekä tarkasteluperiodilla että päätearvossa. ● Lisäksi käyttöarvo ylittää kirjanpitoarvon 6 prosenttiyksikköä oletustasoa korkeammalla diskonttokorolla. Johdon näkemys on, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi siihen tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. 13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laajaan tulos31.12.2009 laskelmaan kirjatut erät 31.12.2010 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana: Laskennalliset verosaamiset: Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset Vahvistetut verotukselliset tappiot Yhteensä 380 2 800 3 180 -83 926 843 297 3 726 4 023 Verotuksen jaksotuserot Yhteensä 17 313 17 313 4 4 17 317 17 317 Nettoverovelka 14 133 -839 13 294 Laajaan tulos31.12.2008 laskelmaan kirjatut erät 31.12.2009 Laskennalliset verovelat: 40 TILINPÄÄTÖS Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: Laskennalliset verosaamiset: Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset Vahvistetut verotukselliset tappiot Yhteensä 257 2 800 3 057 123 0 123 380 2 800 3 180 Verotuksen jaksotuserot Yhteensä 14 861 14 861 2 452 2 452 17 313 17 313 Nettoverovelka 11 804 2 329 14 133 Laskennalliset verovelat: Konsernin emoyhtiöllä on 31.12.2010 verotuksessa vahvistettuja tappioita 44,5 milj. € (22,3 milj. € vuonna 2009), minkä lisäksi emoyhtiöllä on verotuksessa käyttämättömiä hyllypoistoja 25,7 milj. € (33,8 milj. €). Tilikauden aikana toteutetun sisäisen liiketoimintakaupan seurauksena tappioita käytetään vuoden 2010 verotuksessa 35 miljoonan euron arvosta. Koska tappioiden käyttöön liittyvä epävarmuus on vähentynyt, on tappioista aiemmin kirjattua verosaamista (2,8 milj. €) korotettu 0,9 milj. €. Emoyhtiöön jäljelle jääneet tappiot tulevat vanhenemaan vuonna 2019. Laskennalliset verovelat muodostuvat lähes kokonaan emoyhtiön kirjanpidossa tehdyistä verotuksessa vähennyskelpoisista liikearvon poistoista. Liikearvo on kokonaisuudessaan poistettu emoyhtiössä vuoden 2009 aikana. 1000 € 2010 2009 11 892 162 25 192 37 246 7 472 0 12 857 20 329 14. VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Yhteensä Tilikaudella vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa tekemällä 2,2 milj. € kulukirjaukset (1,9 milj. € vuonna 2009). Vaihto-omaisuuteen ei sisälly vaihto-omaisuuden alaskirjausten peruutuksia vuosina 2010 eikä 2009. 1000 € 2010 2009 38 058 7 995 180 46 233 27 231 5 263 129 32 623 15. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Yhteensä Konserni on tilikauden aikana kirjannut luottotappioita 0,0 milj. € (0,1 milj. € € vuonna 2009). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät alihankkijoille maksettuihin ennakoihin, 1,8 milj. € tilikauden 2010 lopussa (1,2 milj. € vuonna 2009). Lisäksi siirtosaamisiin sisältyy Manauksen yhtiöön kirjattu verotukseen liittyvä talletus 3,7 milj. € (3,3 milj. € vuonna 2009). 1000 € 2010 2009 18 553 0 18 553 18 273 599 18 872 16. RAHAVARAT Käteinen raha ja pankkitilit Määräaikaistalletukset (< 3 kk) Yhteensä Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat koostuvat seuraavista eristä: 41 Käteinen raha, pankkitilit ja määräaikaistalletukset Yhteensä 18 553 18 553 18 872 18 872 17. OMA PÄÄOMA Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl) Osakepääoma (1000 €) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (1000 €) Yhteensä (1000 €) 31.12.2008 38 975 9 833 22 035 31 868 31.12.2009 Tappioiden kattaminen Osakeanti Omien osakkeiden hankinta Pääoman palautus 38 975 9 833 22 035 -13 581 96 31 868 31.12.2010 39 361 Ulkona olevat osakkeet 39 024 49 337 -2 730 9 833 5 820 15 653 TILINPÄÄTÖS Salcomp Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi osakesarja. Liikkeeseen laskettujen, täysin maksettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 on 39 023 840. Lisäksi yhtiön omassa hallussa on 337 000 osaketta. Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2010 oli 552 846 kappaletta kaikista osakkeista (516 846 kappaletta vuonna 2009). Lisäksi lähipiirin hallussa oli 530 000 kappaletta (615 000 kappaletta vuonna 2009) yhtiön kannustinjärjestelyihin liittyviä oikeuksia. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon. Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista siten, että annissa annettavien uusien tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteismäärä on enintään 11,8 miljoonaa. Yhtiökokous päätti myös valtuuttaa hallituksen hankkimaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhteensä enintään 3,8 miljoonaa omaa osaketta. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 asti. Valtuutuksia on käytetty osakepalkkiojärjestelmiin liittyvissä osakeanneissa. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut a) että osinkoa jaetaan yhteensä 2 731 668,80 euroa eli 0,07 euroa osaketta kohti. Yhtiökokouksen päättämä osinko jaetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 29.3.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. 18. OPTIO-OHJELMAN EHDOT Konsernissa on käytössä osakeperusteinen kannustinjärjestely, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelyn ehtojen mukaisesti yhtiö antaa optiot ilman rahavastiketta. Kannustinjärjestely on ehdollinen. Järjestelyn keskeiset ehdot, kuten oikeuden syntymisehdot, on esitetty alla olevassa taulukossa. Ohjelman tunnus 42 TILINPÄÄTÖS Optio-oikeus 2007A Järjestelyn luonne Osakeoptio Jaettavien optioiden määrä 657 500 Myöntämispäivä 2.5.2007 Myönnettyjen instrumenttien määrä (kpl) 622 500 Alkuperäinen merkintähinta (€ / optio) 3,09 Osinko-oikaisu 0,28 Merkintähinta (€ / optio) 2,81 Osakehinta myöntämishetkellä 3,53 Henkilöitä tilikauden päättyessä 34 Oikeuden syntymisehdot Kolmen vuoden työssäoloaika ja 8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2010 mennessä. Ulkona olevat optiot Tilikauden alussa Myönnetyt uudet optiot Menetetyt optiot Toteutetut optiot Rauenneet optiot Tilikauden lopussa Toteutettavissa olevat optiot 31.12. Optio-oikeus 2007A 497 500 0 -32 500 0 0 465 000 0 Optio-oikeus 2007B Osakeoptio 682 500 7.5.2008 657 500 3,55 0,22 3,33 3,79 42 Kolmen vuoden työssäoloaika ja 8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2011 mennessä. Optio-oikeus 2007C Osakeoptio 707 500 11.8.2009 637 500 1,47 0,07 1,40 1,51 52 Kolmen vuoden työssäoloaika ja 8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2012 mennessä. Optio-oikeus 2007B 545 000 0 -37 500 0 0 507 500 0 Optio-oikeus 2007C 627 500 0 0 0 0 627 500 0 Optiooikeudet yhteensä 1 670 000 0 -70 000 0 0 1 600 000 0 Konserni käyttää käyvän arvon määrittämiseksi Cox-Ross-Rubinstein -binomiaalimallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan. Osakkeiden käypä arvo optio-ohjelmassa on perustunut noteerattuun osakehintaan. Optioille niiden myöntämishetkelle määritelty käypä arvo on kirjattu kuluksi niiden sitouttamisajalle. Optioiden tulosvaikutus tilikaudella oli -0,1 milj. € (0,5 milj. €). Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset: Odotettu volatiliteetti Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina) Riskitön korko Optioiden vapautumisedellytys (kurssi + osingot) Palautuvat optiot Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo Optio-oikeus 2007A 32 % Optio-oikeus 2007B 30 % Optio-oikeus 2007C 42 % 4,9 4,2 % 4,9 4,1 % 4,6 2,8 % 3,89–4,54 € 25,0 % 4,47–5,22 € 23,0 % 1,85–2,16 € 10,0 % 1,44 € 1,44 € 0,61 € 19. OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMIEN EHDOT Salcomp Oyj:n hallitus päätti toukokuussa 2010 kahdesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön taloudelliseen tulokseen ja osakkeiden omistukseen perustuvat palkkiot. Uudet järjestelmät ovat: ● osakeomistusta edellyttävä osakepalkkiojärjestelmä (Matching Share Program) yhtiön laajennetun johtoryhmän jäsenille ● suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance Share Program) 53 avainhenkilölle mukaan lukien laajennetun johtoryhmän jäsenet. Ohjelma on jaettu kahteen ehtoon: EPS ja TSR, joissa molemmissa jaettavien osakkeiden maksimimäärä on 266 000. Molemmissa osakepalkkiojärjestelmissä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2010–2012. Mahdolliset palkkiot kannustinjärjestelmistä maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2013. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat henkilökohtaiset verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta osallistujalle, jos hän ei täytä osakeomistusedellytystä tai hänen työ- tai toimisuhteensa konserniin kuuluvaan yhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista. Ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 603 000 Salcomp Oyj:n osakkeen arvoa. Tilikaudella kuluksi on kirjattu 219 000 euroa, josta taseen siirtovelkoihin sisältyy rahana maksettavana osuutena 128 000 euroa. Osakepalkkiojärjestelmä Performance Share Program Järjestelyn luonne Osake + raha Jaettavien palkkioiden enimmäismäärä osakkeina 532 000 Myöntämispäivä 19.5.2010 Käypä arvo myöntämispäivänä 1,27 Arvio palautuvista osakkeista 5% Arvio osakekohtaisen tuloksen toteutumisesta 50 % Henkilöitä tilikauden päättyessä 53 Ansaintajakso kalenterivuodet 2010–2012 Oikeuden syntymisehdot Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010–2012 perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja konsernin kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS) vuosina 2010– 2012. Palkkiota ei makseta avainhenkilölle, jos hänen työtai toimisuhteensa konserniin kuuluvaan yhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista. TSR-ehdon osalta arvio ohjelman saavuttamisesta on huomioitu käyvän arvon määrittämisessä. Matching Share Program Osake + raha 55 650 19.5.2010 1,81 5% 7 kalenterivuodet 2010–2012 Järjestelmään osallistuminen ja palkkion saaminen järjestelmän perusteella edellyttävät, että osallistujat omistavat yhtiön osakkeita. Palkkiota ei makseta osallistujalle, jos hän ei täytä osakeomistusedellytystä tai hänen työ- tai toimisuhteensa konserniin kuuluvaan yhtiöön päättyy ennen palkkion maksamista. Järjestelmään kuuluvan on omistettava puolet uusien kannustinjärjestelmien perusteella saaduista osakkeista niin kauan kuin osallistujan omistamien osakkeiden arvo yhteensä on alle hänen puolen vuoden bruttopalkkansa. 43 TILINPÄÄTÖS 1000 € 2010 2009 Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä 0 11 187 11 187 10 000 5 882 15 882 Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset Yhteensä 8 219 8 219 3 232 3 232 20. KOROLLISET VELAT Konsernin emoyhtiö uudisti rahoitusjärjestelynsä tilikauden aikana. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ):n kanssa sovittu 25 miljoonan euron syndikoitu laina jakaantuu 15 miljoonan euron pitkäaikaiseen lainaan ja 10 miljoonan euron pitkäaikaiseen luottolimiittiin. Laina-aika on kolme vuotta. Lainasopimuksen ehdot sisältävät markkinakäytännön mukaisia kovenantteja ja lainanottajan sitoumuksia sekä vakuuksia konsernista. Kovenantit ja niiden ehdot ovat pääosin pysyneet muuttumattomana edelliseen lainasopimukseen verraten. Emoyhtiön taseessa oleva laina on euromääräinen ja korko on vaihtuva. Rahoituksen uudistamisen yhteydessä Salcomp maksoi takaisin joulukuussa 2008 ottamansa 3 miljoonan euron pääomalainan ja kesäkuussa 2009 ottamansa 7 miljoonan euron pääomalainan sekä niihin liittyvät 1,3 miljoonan euron korot. Osakeyhtiölain 12 luvun mukaiset pääomalainat myönsi Salcompin pääomistaja Nordstjernan AB. Konsernin rahoituspaketin uudistamisesta aiheutui noin 0,2 milj. euron kertaluontoinen kulu. Yllä mainittujen lisäksi konserni on hankkinut tilikauden aikana käyttöpääomarahoitusta Intiassa. Rahoituksen kokonaislimiitti on 6 miljoonaa euroa. Intian yhtiön taseessa olevan rahoitussopimuksen valuutta on Intian rupia ja keskimääräinen korko on 8 %. Rahoitus koostuu kolmesta elementistä; myyntisaatavien myynnistä, ostovelkojen rahoituksesta sekä käyttöpääomalainasta. Rahoitus uusitaan vuosittain. Rahoitussopimuksen ehdot sisältävät lainanottajan sitoumuksia sekä vakuuksia konsernista. Konsernilla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä luottolimiittejä 10 milj. euroa. 1000 € 2010 2009 1 250 7 044 11 250 19 544 1 667 1 667 6 000 9 334 5,28 % 12,00 % 3,30 % 6,18 % 12,00 % 6,18 % Konsernin vaihtuvakorkoiset velat 44 TILINPÄÄTÖS Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat: Alle 6 kk 6–12 kk 1–5 vuotta Yhteensä Konsernin korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot ovat seuraavat: Pankkilainat Pääomalainat Luottolimiitit 1000 € 2010 2009 66 934 5 126 0 106 4 981 2 446 79 593 40 171 4 200 787 84 3 710 2 464 51 416 4 676 49 128 128 4 981 3 501 57 0 152 3 710 21. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Ostovelat Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset Korkovelat ja muut rahoitusvelat Saadut ennakot Muut siirtovelat Muut velat Yhteensä Muiden siirtovelkojen olennaiset erät Veroihin ja sen luonteisiin eriin liittyvät jaksotukset Suojausinstrumenttien jaksotukset Osakepalkkiojärjestelmän rahana maksettava osuus Muut Yhteensä Muiden siirtovelkojen olennaisissa erissä esitettyihin veroihin sisältyy Manauksen yhtiöön kirjattu, siirtosaamisiin sisältyvä talletus 3,7 milj. € (3,3 milj. € vuonna 2009). 22. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja likviditeettiriski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousosasto yhdessä paikallisyhtiöiden talousosastojen kanssa. Konsernin rahoitustoiminto on keskitetty emoyhtiöön. Valuuttariski Konserniyritykset altistuvat liiketoiminnassaan valuuttakurssiriskille, sillä vaihteleva osa niiden toteutuneista myynneistä ja ostoista on valuuttamääräistä. Lisäksi osa konserniyhtiöiden myynneistä ja ostoista määritellään muussa kuin laskutusvaluutassa. Merkittävin myyntivaluutta on USD. Lisäksi RMB, INR ja BRL ovat käytössä laajasti. Ostojen pääasialliset valuutat ovat RMB, USD, BRL ja HKD. Koska myynti ja ostot tapahtuvat eri valuutoissa, konsernilla on valuuttariskejä USD/EUR, USD/RMB, USD/BRL ja USD/INR välillä. Translaatiopositiota seurataan säännöllisesti sekä yhtiö- että valuuttakohtaisesti. Yhtiön pääperiaate on, että suojauksia ei käytetä. Suojaamisen sijasta valuuttojen transaktio- sekä translaatiopositioita minimoidaan erilaisilla asiakkaisiin ja toimittajiin kohdistuvilla toimenpiteillä, joita käytetään myös konsernin sisäisten erien valuuttakurssiriskien minimoinnissa. Esimerkiksi asiakkaiden kanssa tehdyt saatavien myyntiohjelmat minimoivat avointa valuuttapositiota. Konsernin ulkopuolelta otettuun rahoitukseen sisältyy translaatioriskiä, koska ulkoinen rahoitus on otettu paikallisvaluutassa. Emoyhtiö rahoittaa tarvittaessa konserniin kuuluvia tytäryrityksiä. Sisäisten lainojen valuuttakurssiriskiä vastaan ei ole suojauduttu. Konserni altistuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten kurssiriskille. Tytäryritysten omaan pääomaan liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu. Alla on esitetty myyntisaamisiin, kassavaroihin ja ostovelkoihin liittyvä nettopositio valuutoittain. 1000 € USD EUR RMB BRL INR HKD 2010 Myyntisaamiset Rahavarat Ostovelat Avoin nettopositio 13 11 -16 8 726 441 582 585 0 1 433 -246 1 187 15 3 -36 -16 561 610 163 992 5 1 -3 3 829 268 112 985 2 673 359 -4 548 -1 516 268 442 -6 283 -5 573 2009 Myyntisaamiset Rahavarat Ostovelat Avoin nettopositio 6 5 -9 2 596 139 000 735 0 4 772 -351 4 421 13 336 1 841 -15 895 -718 5 5 -3 7 021 634 258 397 2 278 1 338 -2 883 733 0 148 -8 784 -8 636 45 TILINPÄÄTÖS Alla oleva taulukko esittää nettovaluuttaposition näkökulmasta kyseisen valuuttakurssin 10 % muutoksen vaikutusta suhteessa euroon sekä konsernin tuloksen että oman pääoman osalta. 1000 € 2010 2009 Valuutan muutos % USD RMB BRL INR HKD 10 % -10 % 10 % -10 % 954 -780 304 -249 -1 888 1 545 -80 65 443 -362 822 -673 -168 138 30 -25 -619 507 -960 785 Korkoriski Konsernin korkoriski liittyy lähinnä vaihtuvakorkoiseen lainasalkkuun. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin koronmaksujen rahavirtoihin. Konsernin kiinteästi lyhennettävä lainapääoma on osittain suojattu markkinakorkojen nousua vastaan, ja suojauksessa on käytetty koronvaihtosopimuksia. Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernin korolliset velat on esitetty liitetiedossa 20. Alla oleva taulukko esittää tilikauden lopun lainapääoman määrän huomioiden yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan. Tällöin keskimääräiseksi korkotasoksi on oletettu 5 % (vertailutiedoissa 1,5 %). 1000 € 2010 2009 Korkotaso Tulosvaikutus 4,0 % 6,0 % 0,5 % 2,5 % -144 144 -10 10 Raaka-aineiden hintariski Lopputuotteiden merkittävimmät komponenttimateriaalit ovat muoviraaka-aine sekä kupari. Konserni ei pääosin itse toimi suoraan raaka-aineiden ostajana. Raaka-aineisiin liittyvältä lyhyen aikavälin hintariskiltä suojaudutaan kiinteillä, keskimäärin 3–6 kk:n ostosopimuksilla. 46 TILINPÄÄTÖS Luottoriski Luottoriski muodostuu siitä, että Salcompin vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset velvoitteet täyttämättä. Konsernissa on määritelty asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Asiakassaatavia seurataan säännöllisesti. Johdannaissopimusten ja sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo (ks. liitetieto 23). Suojaustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Alla oleviin taulukoihin on koottu myyntisaamisten ikäjakauma sekä maantieteellinen jakauma. 1000 € Myyntisaamisten ikäjakauma Ei erääntyneet Alle 30 päivää 30–60 päivää 61–120 päivää Yli 120 päivää Yhteensä 2010 2009 35 921 1 884 220 32 1 38 058 25 266 1 409 466 89 1 27 231 29 429 1 965 6 664 38 058 19 358 2 482 5 391 27 231 Konserni ei ole tilikauden aikana kirjannut myyntisaamisten osalta luottotappioita (0,1 milj. € vuonna 2009). Maantieteellinen jakauma Aasia ja Tyynenmeren alue Eurooppa Pohjois- ja Etelä-Amerikka Yhteensä Asiakaskunnan muodostaa muutama suuri konserni, joten myyntisaamisiin liittyy merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Kolmen asiakaskonsernin saatavat kattavat 72 % myyntisaatavien määrästä. Kyseisten konsernien luottokelpoisuus on hyvä. Likviditeettiriski Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitsemaa rahoituksen määrää, jotta voidaan varmistua likvidien varojen riittävyydestä toiminnan rahoittamiseen sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan lähinnä nostamattomilla luottolimiiteillä. Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy tavanomaisia ehtoja, jotka koskevat rahoittajien asemaa, taloudellisia tunnuslukuja sekä vakuuksien käyttöä. Alla olevassa taulukossa on eritelty konsernin maksuvelvoitteet perustuen sopimusten diskonttaamattomiin kassavirtoihin. 1000 € 2010 Korolliset velat (ml korot)* Muut velat Ostovelat Johdannaiset Yhteensä 1000 € 2009 Korolliset velat (ml korot) Muut velat Ostovelat Johdannaiset Yhteensä 2011 2012 2013 2014 9 118 2 446 66 934 49 78 547 2 899 9 100 0 2 899 9 100 0 2010 2011 2012 2013 4 614 2 464 40 171 57 47 306 3 465 14 887 0 3 465 14 887 0 47 Käyttämättömien luottolimiittien määrä vuoden lopulla on 10 milj €. *Intian rahoitus uusitaan vuosittain. Konsernin emoyhtiön rahoitussopimus on voimassa kolme vuotta. TILINPÄÄTÖS 23. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT Rahoitusvarat Rahoitusvarojen käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien lyhyt juoksuaika. Rahoitusvelat Rahoitusvelkojen juoksuaika on maksimissaan 3 vuotta (viimeinen lyhennyskausi 2013). Tilinpäätöshetkellä emoyhtiössä olevien korollisten rahoituslaitosvelkojen korot on sidottu 1 kuukauden markkinakorkoihin. Näiden velkojen käyvät arvot eivät merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä ja yrityskohtainen riskipreemio ei ole merkittävästi muuttunut. Käypään arvoon arvostetut johdannaiset luokitellaan käyvän arvon hierarkian mukaiseen tasoon 2. Käyvät arvot perustuvat pankilta saatuihin vahvistuksiin. Alla olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja: 1000 € Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Liitetieto erät 48 TILINPÄÄTÖS 2010 Rahoitusvarat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat 15 16 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset Pankkilainat Pääomalainat 20 20 Lyhytaikaiset Pankkilainat Ostovelat ja muut velat Korkojohdannaiset 20 21 21 2009 Rahoitusvarat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat 15 16 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset Pankkilainat Pääomalainat 20 20 Lyhytaikaiset Pankkilainat Ostovelat ja muut velat Korkojohdannaiset 20 21 21 Jaksotettuun hankintaLainat ja menoon muut kirjattavat saamiset velat 38 236 18 553 38 236 18 553 38 236 18 553 11 250 11 250 0 11 250 0 8 294 69 380 8 294 69 380 49 8 294 69 380 49 27 360 18 872 27 360 18 872 6 000 10 000 6 000 10 000 6 000 10 000 3 333 42 635 3 333 42 635 57 3 333 42 635 57 49 27 360 18 872 57 Kirjanpitoarvo Käypä arvo 1000 € 2010 2009 5 276 144 5 420 4 880 503 5 383 2 336 3 046 5 382 3 202 4 157 7 359 19 544 82 000 5 867 5 9 333 82 000 0 5 24. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot Kannustinjärjestelyjen kustannukset Yhteensä 25. MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralle ottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla Suomessa Salossa, Kiinassa ja Brasiliassa sijaitsevat tuotanto- ja toimistotilansa. Vuokrasopimusten pituudet ovat 3–5 vuotta. Näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja sisältyy vuoden 2010 tuloslaskelmaan 3,7 milj. € (3,0 milj. € vuonna 2009). 26. VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet Pankkilainat Yrityskiinnitys Omasta velasta annetut vakuudet Muut omasta puolesta annetut vakuudet 49 27. TILINTARKASTUKSEN PALKKIOT TOIMEKSIANTORYHMITTÄIN 1000 € Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut Palkkiot yhteensä 2010 2009 Konserni josta emoyhtiön osuus Konserni josta emoyhtiön osuus 116 17 93 226 35 12 83 130 113 42 136 291 34 25 133 192 TILINPÄÄTÖS 28. LÄHIPIIRI Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2010 Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset Emoyritys Salcomp Oyj, Salo Salcomp Manufacturing Oy, Salo Salcomp Ltda, São Paulo Salcomp (Shenzhen) Co. Ltd, Shenzhen Salcomp Industrial Eletrônica da Amazônia Ltda, Manaus Salcomp Manufacturing India Private Ltd, Chennai Salcomp Taiwan Co., Ltd., Taipei Maa Konsernin omistusosuus (%) Suomi Suomi Brasilia Kiina Brasilia Intia Taiwan 100,0 99,8 100,0 100,0 100,0 100,0 % % % % % % Osuus äänivallasta (%) 100,0 99,8 100,0 100,0 100,0 100,0 % % % % % % Salcomp Oyj on Nordstjernan AB:n tytäryhtiö. 1000 € 2010 Pääomalaina Pääomalainan korot 0 553 2009 10 000 787 Salcomp on tilikauden aikana maksanut takaisin Nordstjernan AB:ltä ottamansa pääomalainat korkoineen. Lähipiiritapahtumat Salcomp-konsernissa lähipiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus ja sen toimitusjohtaja sekä emoyhtiön johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluu 7 henkilöä toimitusjohtajan lisäksi. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: 1000 € 50 TILINPÄÄTÖS 2010 2009 36 000 kpl -20 000 kpl a) Lähipiirin omistusmuutokset Yhtiön nykyiseen lähipiiriin kuuluvien avainhenkilöiden osakeomistusten lisäys/vähennys (+/-): Yhtiön lähipiiriin aiemmin kuuluneiden henkilöiden osakeomistusten lisäys/vähennys (+/-): Yhtiön lähipiiriin aiemmin kuuluneiden henkilöiden kannustinjärjestelyjen muutos, lisäys/vähennys (+/-): 0 kpl -74 290 kpl -85 000 kpl 0 kpl Lähipiirin omistus Osakkeet Optio- / osakepalkkiojärjestelmä 552 846 kpl 530 000 kpl 516 846 kpl 615 000 kpl 1 233 379 52 1 664 1 218 370 185 1 773 40 32 6 25 25 19 277 424 37 29 23 17 17 0 261 384 b) Lähipiirin työsuhde-etuudet Palkat ja muut työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (TYEL-maksut) Osakeperusteiset etuudet Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Mats Heiman Kari Vuorialho Andreas Tallberg Carl Engström Jukka Rinnevaara Petri Kähkönen Markku Hangasjärvi Yhteensä Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen (24.3.2010 asti) Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen (24.3.2010 alkaen) Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin. c) Lähipiirille myönnetyt lainat tai näiden puolesta annetut vakuudet Lähipiirille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. 29. PÄÄOMAN HALLINTA Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan suhteella käyttökatteeseen, joka on yksi lainasalkun kovenanteista: 1000 € 2010 2009 Korolliset bruttovelat Rahavarat Nettovelat 19 544 -18 553 991 19 114 -18 872 242 Käyttökate 14 988 15 096 0,07 0,02 1,06 % 0,33 % Nettovelan suhde käyttökatteeseen Nettovelkaantumisaste (%) 30. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Raportointikauden päätöspäivän jälkeen ei ole havaittu olennaisia seikkoja, joilla olisi vaikutusta edellä esitettyyn tilinpäätökseen. 51 TILINPÄÄTÖS Osakkeet ja omistajat Salcompin osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Salcompilla oli vuoden 2010 lopussa 1 089 osakkeenomistajaa, ja osakkeista 77,8 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa. Osakkeiden kokonaisvaihto oli 4,2 miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 1,97 euroa 31.12.2010. OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET OSINGONJAKOEHDOTUS 2010 Salcompin osakepääoma on 9 832 735,12 euroa, joka jakaantuu 39 023 840 täysin maksettuun ulkona olevaan osakkeeseen sekä 337 000 yhtiön hallussa olevaan osakkeeseen. Omat osakkeet ovat tulleet yhtiön haltuun vuonna 2010 toteutettujen osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien osakeantien kautta. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ulkona oleville osakkeille vuodelta 2010 jaetaan yhteensä 2 731 668,80 euroa eli 0,07 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko jaetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 29.3.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinkoa ei jaeta yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa, ja osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaluokassa Small cap -ryhmässä. Osakkeen kaupankäyntitunnus on SAL1V ja ISIN-koodi FI0009013924. KAUPANKÄYNTI SALCOMPIN OSAKKEILLA Salcompin osakkeen kurssi vaihteli vuoden aikana 1,73 euron ja 2,19 euron välillä. Keskikurssi oli 1,99 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,97 euroa. Salcompin osakkeen vaihto oli 4,2 miljoonaa euroa ja 2,1 miljoonaa osaketta. Ulkona olevien osakkeiden osakekannan markkina-arvo oli 76,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa. 52 TILINPÄÄTÖS OMISTUS Salcomp Oyj:llä oli vuoden 2010 lopussa 1 089 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Salcompin osakeomistuksesta 77,8 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa ja tästä määrästä 76,6 prosenttia ruotsalaisen Nordstjernan AB:n omistuksessa. Toisen suuren omistajaryhmän muodostivat suomalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13,1 prosentin omistuksella. OSINKOPERIAATTEET Yhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperiaatteet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esittää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enintään kolmanneksen konsernin keskimääräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön strategian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaarannu. Osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tarpeesta, investoinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja kovenanteista sekä muista tekijöistä. OSAKASSOPIMUKSET Salcompin tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia. HALLITUKSEN VALTUUTUKSET Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista siten, että annissa annettavien uusien tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteismäärä on enintään 11,8 miljoonaa. Yhtiökokous päätti myös valtuuttaa hallituksen hankkimaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhteensä enintään 3,8 miljoonaa omaa osaketta. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 asti. Valtuutuksia on käytetty osakepalkkiojärjestelmiin liittyvissä osakeanneissa. OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Optio-ohjelma Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta konsernin avainhenkilöille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytär yhtiölle, Salcomp Manufacturing Oy:lle. Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007C voi merkitä yhteensä 2 047 500 Salcomp Oyj:n uutta osaketta. Vuoden 2010 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 465 000 optio-oikeutta 2007A ja 507 500 optio-oikeutta 2007B sekä 627 500 kappaletta optio-oikeutta 2007C. Loput optio-oikeudet eli 192 500 kappaletta optio-oikeuksia 2007A, 175 000 kappaletta optio-oikeuksia 2007B sekä 80 000 kappaletta optio-oikeuksia 2007C ovat Salcomp Manufacturing Oy:n hallinnassa. Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Osaketieto. Optio-oikeuksista kerrotaan myös tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 42. Osakepalkkiojärjestelmät 2010–2012 Salcomp Oyj:n hallitus päätti toukokuussa 2010 kahdesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Uusien kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön taloudelliseen tulokseen ja osakkeiden omistukseen perustuvat palkkiot. Uudet järjestelmät ovat: ● osakeomistusta edellyttävä osakepalkkiojärjestelmä (Matching Share Program) yhtiön laajennetun johtoryhmän jäsenille ● suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance Share Program) 53 avainhenkilölle mukaan lukien laajennetun johtoryhmän jäsenet. Lisätietoja osakepalkkiojärjestelmistä löytyy vuosikertomuksen sivuilta 13 ja 43 sekä yhtiön internetsivuilta. OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMIIN LIITTYVÄT OSAKEANNIT Vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella yhtiön hallitus päätti uusiin kannustinjärjestelmiin liittyvästä suunnatusta maksullisesta osakeannista konsernin avainhenkilöille. Lisäksi hallitus päätti 337 000 osakkeen maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Konsernin avainhenkilöille suunnatun osakeannin yhteydessä merkittiin 48 650 Salcomp Oyj:n uutta osaketta, jotka vastaavat noin 0,12 prosenttia yhtiön osakemäärästä. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 24.6.2010. Osakkeiden merkintähinta, 1,98 euroa osakkeelta ja yhteensä 96 327 euroa, on merkitty yhtiön sijoitetun oman pääoman rahastoon. OMISTUKSEN SEKTORIJAKAUMA 31.12.2010 Yhtiö on lisäksi merkinnyt itse 337 000 uutta osaketta yhtiölle itselleen suunnatun osakeannin ehtojen mukaisesti. Kyseisiä osakkeita voidaan käyttää yhtiön avainhenkilöiden kannustinjärjestelmään liittyvien sitoumusten täyttämiseksi. Uudet osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 24.6.2010. JOHDON OSAKE- JA OPTIO-OIKEUSOMISTUS Salcompin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2010 yhteensä 552 846 Salcompin osaketta eli 1,4 prosenttia äänivallasta. Yhtiön johtoryhmä omisti vuoden 2010 lopussa 165 000 optio-oikeutta 2007A, 155 000 optio-oikeutta 2007B ja 210 000 optiooikeutta 2007C. Hallituksen jäsenet eivät omista Salcompin optio-oikeuksia. Hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistukset vuoden 2010 lopussa löytyvät vuosikertomuksen sivuilta 16–17 ja päivitetyt omistukset yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Hallinnointi – Sisäpiiri. SIJOITTAJASUHTEITA KOSKEVAT PERIAATTEET Salcompin sijoittajasuhdetoiminnan tarkoituksena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toimiville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osakkeen hinnan perustaksi. Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Salcompin tiedonantopolitiikka löytyy yhtiön kotisivuilta. Tiedonantopolitiikassa kerrotaan niistä periaatteista, joiden mukaan Salcomp kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Kerran kuussa päivitettävä omistajaluettelo on nähtävissä Salcompin kotisivuilla. Yritykset 3,3 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13,1 % Kotitaloudet 5,7 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,1 % Ulkomaiset omistajat*) 77,8 % *) joista hallintarekisteröityjä 1,1 % 53 TILINPÄÄTÖS OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeenomistajat omistusmäärän mukaan 31.12.2010 Osakkeita 1–1 000 1 001–5 000 5 001—10 000 10 001–50 000 50 001– Yhteensä Joista hallintarekisteröityjä Omistajia Osakkeita kpl % kpl % 752 245 53 25 14 1 089 6 69,1 22,5 4,9 2,3 1,3 100 324 087 560 756 395 149 517 518 37 563 330 39 360 840 425 043 0,8 1,4 1,0 1,3 95,4 100 1,1 OSAKKEENOMISTAJAT 20 suurinta omistajaa 31.12.2010 osakasluettelon mukaan Omistaja 54 TILINPÄÄTÖS Osakkeita % osakkeista 1. Nordstjernan AB 2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 3. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 4. Onninen-sijoitus Oy 5. Vuorialho Kari 6. Salcomp Oyj 7. Erikoissijoitusrahasto Visio Allocator 8. Sijoitusrahasto Garp 9. Honkala Kari Untamo 10. Agsivo Oy 11. Toivanen-Koivisto Maarit 12. I.A. von Julins STB 13. Oy Teknocalor Ab 14. Riikonen Vesa Pekka 15. Kukkonen Markku 16. Mäkikallio Timo Heikki 17. Nieminen Jorma Juhani 18. Kyyriäinen Jukka-Pekka Johannes 19. Rantala Jyrki Kalle Mikael 20. Ylinen Jouni 30 164 716 3 724 000 1 218 473 480 000 447 286 337 000 222 298 181 540 148 931 83 983 75 000 67 000 46 800 44 015 42 784 36 240 35 000 29 560 25 000 21 510 76,64 9,46 3,10 1,22 1,14 0,86 0,56 0,46 0,38 0,21 0,19 0,17 0,12 0,11 0,11 0,09 0,09 0,08 0,06 0,05 20 suurinta omistajaa yhteensä Hallintarekisteröidyt (200 suurimman omistajan joukosta) Muut Yhteensä 37 431 136 424 043 1 505 661 39 360 840 95,10 1,08 3,83 100,00 KURSSIKEHITYS Osake OMX Helsinki -indeksi € / indeksi 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 7/06 1/07 7/07 1/08 7/08 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 OSAKKEEN VAIHTO Kpl/kuukausi Milj. kpl 5,5 55 5,0 TILINPÄÄTÖS 4,5 4,0 * Ei sisällä listautumisannissa myytyjä 11 miljoonaa osaketta. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 2006 2007 2008 2009 2010 Keskeiset tunnusluvut Milj. € (ellei toisin mainittu) 2010 2009 2008 2007 2006 Myydyt laturit (milj. kpl) Liikevaihto Muutos % Käyttökate (EBITDA) % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta 296,6 299,0 24,8 15,0 5,0 9,7 3,2 9,0 3,0 8,0 2,7 243,3 239,5 -15,5 15,1 6,3 10,2 4,3 9,1 3,8 5,3 2,2 271,2 283,3 -1,0 17,3 6,1 12,1 4,3 5,6 2,0 1,1 0,4 262,4 286,2 10,5 30,6 10,7 25,8 9,0 22,5 7,9 18,3 6,4 230,5 259,0 66,0 20,7 8,0 15,5 6,0 11,2 4,3 7,6 2,9 9,0 3,0 6,9 2,3 1,6 0,7 5,3 2,2 5,3 1,9 5,8 2,0 11,3 3,9 4,8 1,7 9,3 3,6 5,4 2,1 9 825 7 312 9 872 8 622 7 567 10,4 11,1 39,8 40,6 1,1 7,7 12,3 61,2 44,9 0,3 1,6 12,1 51,1 35,6 5,7 30,0 25,3 72,3 37,7 34,0 18,8 16,2 54,1 30,5 83,7 0,9 80,5 198,6 0,2 72,6 161,7 3,6 63,8 179,2 23,3 68,6 182,0 44,4 53,0 174,5 Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tuotekehitysmenot % liikevaihdosta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Nettovarallisuuden tuotto (RONA), % Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat Oma pääoma Taseen loppusumma 56 TILINPÄÄTÖS Osakekohtainen tulos laimentamattomana, € Osakekohtainen tulos laimennettuna, € Osakekohtainen tulos ilman laskennallista veroa, € Osakekohtainen oma pääoma, € P/E-luku Osakekohtainen osinko, € Osinko tuloksesta, % Efektiivinen osinkotuotto, % 0,20 0,20 0,13 0,13 0,03 0,03 0,47 0,47 0,20 0,20 0,20 2,06 9,9 0,07* 35,0* 3,6* 0,20 1,86 15,0 0,07** 53,8** 3,6** 0,10 1,64 63,3 0 0 0 0,54 1,76 8,4 0,15 32,0 3,8 0,28 1,36 12,9 0,06 30,7 2,3 Vuoden alin kurssi, € Vuoden ylin kurssi, € Vuoden keskikurssi, € Kurssi vuoden lopussa, € Markkina-arvo vuoden lopussa 1,73 2,19 1,99 1,97 76,9 1,15 1,99 1,60 1,95 76,0 1,45 4,17 3,33 1,90 74,1 2,63 5,03 3,76 3,92 153,0 2,13 3,69 2,88 2,60 101,3 4,2 2,1 5,4 3,1 1,9 4,9 40,1 12,2 31,4 72,1 19,0 48,7 88,7 29,0 74,9 39 023 840 38 975 190 38 975 190 38 975 190 38 975 190 39 000 461 38 975 190 38 975 190 38 975 190 37 808 067 39 001 219 38 975 190 38 995 089 39 057 819 Osakkeiden vaihto Osakkeiden vaihto, milj. kpl Vaihdettu määrä, % kokonaismäärästä Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa Ulkona olevien osakkeiden määrä keskimäärin Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärä keskimäärin * hallituksen ehdotus **sisältää pääoman palautuksen sijoitetun pääoman rahastosta TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Henkilöstö keskimäärin Kuukausien lopun henkilömäärien keskiarvo Oman pääoman tuotto (%) Kauden tulos Taseen oma pääoma (keskimäärin kauden aikana) x 100 Sijoitetun pääoman tuotto (%) Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin kauden aikana) x 100 Nettovarallisuuden tuotto (%) Liikevoitto Pitkäaikaiset varat – laskennallinen verosaaminen – liikearvo + vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset – korottomat lyhytaikaiset velat (keskimäärin kauden aikana) Omavaraisuusaste (%) Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot x 100 Nettovelkaantumisaste (%) Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma x 100 Osakekohtainen tulos Kauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä Osakekohtainen oma pääoma Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä kauden lopussa x 100 Osakekohtainen tulos, laimennettu Kauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen kappalemäärä P/E-luku (hinta/voitto-suhde) Kauden viimeinen kaupantekokurssi Osakekohtainen tulos Markkina-arvo Kauden viimeinen kaupantekokurssi x ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kauden lopussa 57 TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön tuloslaskelma 1000 € Liitetieto 2010 2009 Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut Bruttokate 1 3, 4 67 921 -57 967 9 954 57 575 -52 841 4 734 Myynnin ja markkinoinnin kulut Hallinnon kulut Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto 3, 4 3, 4 3, 4 2 2 -1 596 -3 286 -3 833 35 084 -58 36 265 -866 -3 588 -2 811 60 -9 474 -11 945 5 12 396 -994 48 661 -12 939 0 48 661 -49 -12 988 Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden tulos 58 TILINPÄÄTÖS 6 Emoyhtiön tase 1000 € Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009 550 0 550 144 90 234 644 644 1 142 1 142 27 751 27 751 6 408 5 978 31 500 83 0 119 11 452 8 109 85 197 19 843 5 871 15 962 59 270 22 162 4 088 90 867 7 574 64 960 9 833 7 477 0 48 661 65 971 9 833 23 691 -593 -12 988 19 943 11 250 0 6 000 10 000 2 500 3 378 6 659 129 980 3 333 1 498 22 011 224 1 951 13 646 90 867 29 017 64 960 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 7 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 8 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 10 11 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden tulos VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalainat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä 59 12 13 14 TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön rahavirtalaskelma 1000 € 2010 2009 13 661 -12 939 614 -12 372 -25 1 878 10 214 994 -52 -1 783 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 625 -430 -9 263 -6 190 11 981 1 953 -2 987 9 164 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta -2 310 1 0 -8 499 -1 136 1 -49 7 980 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut korot investoinneista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta -491 84 0 0 0 13 637 13 230 -340 259 -11 5 800 1 318 1 086 8 112 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta 96 15 000 -20 583 -2 730* -8 217 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 60 TILINPÄÄTÖS 0 27 000 -38 092 0 -11 092 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) -3 486 5 000 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa 7 574 4 088 2 574 7 574 * Pääoman palautus Emoyhtiön liitetiedot LAATIMISPERIAATTEET Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Salcompkonsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina, kun se on mahdollista. Alla on esitetty ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita. Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita. Toisin kuin konsernissa, emoyhtiössä on kirjattu liikearvojen poistot. Liikearvo tuli kokonaan poistetuksi lokakuussa 2009. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myyntisaamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siirtyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Tutkimus- ja tuotekehityskulut Kaikki tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan emoyhtiön laskentaperiaatteiden mukaisesti tilikauden kuluksi. Osakeperusteiset kannustinjärjestelyt Salcomp Oyj:n kannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Koska Salcomp Oyj laatii tilinpäätöksensä suomalaisten säännösten mukaan, järjestelyistä syntyvää kulua ei ole kirjattu tuloslaskelmaan. EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1000 € 2010 2009 21 416 34 989 2 387 9 129 67 921 14 222 32 400 3 881 7 072 57 575 82 2 35 000 35 084 52 8 0 60 0 58 58 9 474 0 9 474 1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Eurooppa Aasia ja Tyynenmeren alue Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Yhteensä TILINPÄÄTÖS 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA -KULUT Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitto Muut tuotot Sisäinen rakennejärjestely* Yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Goodwill-poistot Muut kulut Yhteensä *Julkaistu pörssitiedotteessa 24.11.2010. 61 1000 € 2010 2009 3 102 489 143 3 734 3 723 703 332 4 758 147 137 4 2 11 27 44 6 2 13 29 50 45 0 34 41 9 474 45 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä 535 614 654 10 214 Toimintokohtaiset poistot Hankinta ja valmistus Tutkimus ja kehitys Myynti ja markkinointi Hallinto Toimintokohtaiset yhteensä 436 125 2 51 614 550 131 1 58 740 Goodwill-poistot Poistot yhteensä 0 614 9 474 10 214 275 2 13 637 13 913 325 125 1 086 1 535 39 1 479 1 517 15 2 515 2 530 12 396 -994 0 56 0 0 0 0 0 0 -49 -49 3. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Hallituksen jäsenten palkkiot Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Tuotanto Myynti ja markkinointi Hallinto Tuotekehitys Yhteensä 4. POISTOT JA ARVONALENNUKSET Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Goodwill-poistot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. 62 TILINPÄÄTÖS 5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Saadut osingot Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Korko- ja rahoituseriin sisältyy kurssitappioita (netto) 6. TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot yhteensä MUUT VÄLITTÖMÄT VEROT Muut välittömät verot Muut välittömät verot yhteensä EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT 1000 € KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 7. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Liikearvo Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2010 1 618 119 -3 1 734 114 347 0 0 114 347 856 0 -856 0 38 332 0 370 116 859 451 -859 116 451 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2010 1 513 -3 45 1 555 114 346 0 0 114 346 766 -800 34 0 0 0 0 0 116 625 -803 79 115 901 179 105 0 0 0 90 370 38 550 234 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 8. AINEELLISET HYÖDYKKEET Muut pitkä- Keskeneräinen vaikutteiset käyttömenot omaisuus Yhteensä Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2010 27 280 40 -3 753 23 567 27 280 40 -3 753 23 567 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2010 26 138 -3 750 535 22 923 26 138 -3 750 535 22 923 644 1 142 644 1 142 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2010 31.12.2009 198 574 63 9. SIJOITUKSET Osakkeet / Konserniyritykset Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Hankintameno 31.12.2010 27 751 0 27 751 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 27 751 27 751 Konserniyritykset Yhtiön omistusosuus-% Salcomp Ltda, São Paulo, Brasilia Salcomp Manufacturing Oy, Suomi Salcomp Taiwan Co., Ltd., Taiwan 1000 € 99,8 100,0 100,0 2010 2009 31 500 83 31 583 0 119 119 10. PITKÄAIKAISET SAAMISET Lainasaamiset, konserniyhtiöiltä Siirtosaamiset, muilta Pitkäaikaiset saamiset yhteensä TILINPÄÄTÖS 1000 € 2010 2009 11 452 5 871 2 538 5 234 337 8 109 1 762 14 088 112 15 962 85 59 38 159 197 73 197 270 19 843 22 162 9 833 9 833 9 833 9 833 VAPAA OMA PÄÄOMA Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Edellisten tilikausien tappioiden kattaminen Osakeanti Pääoman palautus Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 23 691 -13 581 96 -2 729 7 477 23 691 0 0 0 23 691 Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. Tappioiden kattaminen sijoitetun pääoman rahastosta Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. -13 581 13 581 0 -593 0 -593 Tilikauden tulos 48 661 -12 988 64 Oma pääoma yhteensä 65 971 19 943 TILINPÄÄTÖS Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä 7 477 0 48 661 56 138 23 691 -593 -12 988 10 110 11. LYHYTAIKAISET SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Muut saamiset Siirtosaamiset Ennakkomaksut Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 12. OMA PÄÄOMA SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain Ulkona olevat osakkeet Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet Osakkeet yhteensä kpl eur kpl eur 39 023 840 337 000 39 360 840 9 832 735 38 975 190 0 38 975 190 9 832 735 13. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Pääomalainat Luottolimiitti Yhteensä 11 250 0 0 11 250 5 000 10 000 1 000 16 000 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 11 250 16 000 Pääomalainaan liittyvät ehdot ja muut tiedot sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20. 1000 € 2010 2009 Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat 2 500 3 378 3 333 1 498 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat Muut velat Yhteensä 6 650 9 6 659 8 348 13 663 22 011 129 980 224 1 951 13 646 29 017 646 1 333 980 820 788 343 1 951 Rahalaitoslainat 13 750 9 333 Yrityskiinnitys Tytäryhtiöiden pantatut osakkeet Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä 40 000 27 489 67 489 40 000 27 489 67 489 5 5 867 5 872 5 0 5 14. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Palkat sosiaalikuluineen Korot Muut Yhteensä 15. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta velasta annetut vakuudet Muut annetut vakuudet Muut omasta puolesta annetut vakuudet Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Muut vakuudet yhteensä 65 Vastuusitoumukset TILINPÄÄTÖS Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 324 253 577 507 420 927 Vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Yhteensä 158 158 72 72 5 000 -49 8 333 -58 Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset, kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimukset, käypä arvo Rahoituksesta ja kovenanteista konsernin liitetiedoissa 20 ja 22. Tilintarkastuskertomus SALCOMP OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Salcomp Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 66 TILINPÄÄTÖS Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 18. helmikuuta 2011 KPMG OY AB Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta Pauli Salminen KHT Tietoja sijoittajille OSAKKEEN PERUSTIEDOT OSINGONMAKSU Listauspaikka: NASDAQ OMX, Helsinki Kaupankäyntitunnus: SAL1V Lista: Päälista Toimialaluokka: Teollisuustuotteet ja -palvelut ISIN-koodi: FI0009013924 GICS-koodi: 20104010 Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksetaan osinkona yhteensä 2 731 668,80 euroa eli 0,07 euroa osaketta kohti. Yhtiökokouksen päättämä osinko jaetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 29.3.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. YHTIÖKOKOUS TALOUDELLINEN RAPORTOINTI VUONNA 2011 Salcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 24.3.2011 klo 15.00 alkaen Scandic Simonkenttä -hotellissa, osoitteessa Simonkatu 9, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 14.3.2011 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin. Tilinpäätöstiedote 2010 18.2.2011 Vuosikertomus 2010 viikko 9/2011 Yhtiökokous 24.3.2011 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2011 20.5.2011 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2011 17.8.2011 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2011 3.11.2011 Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 18.3.2011 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua: ● sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ● puhelimitse numeroon 040 191 9994 ● faksilla numeroon 0201 875 450 tai ● kirjeitse osoitteeseen Salcomp Oyj, Yhtiökokousasiat/Eevaleena Kiviaho, PL 95, 24101 Salo. SIJOITTAJAINFORMAATIO Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan nimi. Osakkeenomistajan Salcompille luovuttamia tietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien yhteydessä. Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Lisätietoja ilmoittautumisesta, asiamiehen käyttämisestä, valtakirjoista ja hallintarekisteröidyn osakkeen omistajien ilmoittautumisesta on saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.salcomp.com. Salcompin sijoittajaviestinnän tarkoituksena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toimiville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osakkeen hinnan perustaksi. Salcompin kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com löytyy monipuolista sijoittajainformaatiota: mm. taloudelliset raportit, pörssi- ja lehdistötiedotteet, Salcompia seuraavien analyytikkojen yhteystiedot sekä suurimmat osakkeenomistajat ja yhtiön sisäpiiri. Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Vuosikertomus 2010 julkaistaan Salcompin internetsivuilla osoitteessa www.salcomp.com – Sijoittajat – Julkaisut ja esitykset pdf- ja Flash-muodossa. Vuosikertomusta 2010 ei paineta. SIJOITTAJAYHTEYSTIEDOT Toimitusjohtaja Markku Hangasjärvi Puh. 040 731 0114 [email protected] Talousjohtaja Jari Saarinen Puh. 040 500 4206 [email protected] 67 TIETOJA SIJOITTAJILLE CHICAGO LEESBURG MANAUS PÄÄKONTTORI TUOTANTO ALUE-/MYYNTITOIMISTO MYYNTIEDUSTUS Salcomp Oyj PL 95, Joensuunkatu 13 24101 Salo Puh. 0201 875 511 Faksi 0201 875 450 Kotipaikka Salo Y-tunnus 1509923-4 SÃO PAULO SALO SOUL TOKIO TAIPEI SHENZHEN CHENNAI Lisätietoja Salcompista ja kaikkien toimipisteiden yhteystiedot löytyvät yhtiön kotisivuilta www.salcomp.com www.salcomp.com
© Copyright 2024