Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013–2016 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ”Ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija.” Tiivistelmä Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan saavuttaa, millä tavalla ja millä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sektorirajat ylittävää ja myös muiden kuin kunnallisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyössä tulee korostua palveluketjujen toimivuus ja palvelualttiuden mahdollistavat prosessit. Vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys, jossa on keskeistä ihmisen näkeminen subjektina, eli aktiivisena osallisena häntä itseään koskevien asioiden päätöksenteossa, eikä passiivisena tekemisen kohteena, objektina. Ikäihmisten palveluiden järjestämisessä korostuu erityisesti ihmisarvo. Asiakasläheisyys ja -empatia takaavat asiakkaille mahdollisuuden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Ohjelma perustuu alueelliseen ja paikalliseen asiakastarpeeseen, kansallisiin ohjelmiin ja suosituksiin sekä lakeihin ja asetuksiin. Jokainen sipoolainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä liikunnalla, terveellisellä ravinnolla ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Tässä ohjelmassa korostuu Ikääntyneiden palveluiden voimakas panostus ennalta ehkäisevään ja etsivään tapaan tuottaa palveluita. Myös pitkäaikaishoidossa olevien kuntouttavaan hoitoon ja arkipäivän sisältöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Omaiset ovat voimavara ja tärkeä yhteistyökumppani palvelukokonaisuudessa. Palvelutoiminnan arviointi tehdään vuosittain kolmitasoisen arviointimallin pohjalta. Tasot ovat vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarviointi vanhuspalveluiden toiminnan ja tulosten arviointi (CAF) asiakas- ja palvelukohtainen arviointi. Tulevina vuosina suurena haasteena palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on samanaikaisesti tapahtuva ikäihmisten määrän kasvu, suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti sekä työelämään tulevien ikäluokkien pieneneminen. Osaavan henkilöstön rekrytointi ja työhyvinvointi ovat palvelujen tuottamisen kriittisiä menestystekijöitä tulevaisuuden Sipoossa. Sipoon kunnan talouteen vaikuttavat myös tämänhetkiset maailmantalouden haasteet. Jo tämän haastavan taloustilanteen vuoksi on löydettävä uudenlaisia ja entistä vaikuttavampia tapoja tuottaa palveluita. Avainasemassa on kunnan eri osastojen sekä muiden kunnan toimijoiden tiivis yhteistyö ikäihmisten parhaaksi Sipoossa. 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Tulevaisuus ei tule sattumalta 2.1 Väestön kasvuennuste Suomessa 2.2 Väestön kasvuennuste Sipoossa 2.3 Työvoimassa tapahtuvat muutokset 3. Sipoon vanhuspoliittiseen ohjelmaan 2013–2016 vaikuttavat asiakirjat ja kuntalaisten toiveet 4. Strategia ja arvot 4.1 Missio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet 4.2 Visio, tavoite- ja tahtotila: Suomen halutuin ikääntyneiden asuinpaikka ja halutuin työpaikka 4.3 Vastuu palveluiden järjestämisestä 4.4 Toiminta-ajatus ja päämäärä 4.5 Painopistealueet vuosiksi 2013–2016 4.6 Strategiset kumppanuudet ja yhteistyöhyödyt 4.7 Vahva ja tasapainoinen talous 4.8 Henkilöstö 4.9 Investoinnit kehittämiseen 4.10 Ikääntyneiden palveluiden arviointikäytänteet Liite 1 Kuvaus kunnan Ikääntyneiden palveluiden rakenteesta vuonna 2013 Liite 2 Palvelujen kustannusrakenne (tilinpäätös 2012) 3 1. Johdanto On tärkeää, että kunnassa on selkeä ja yhdessä hyväksytty tahtotila - visio – siitä, mitä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan saavuttaa, millä tavalla ja millä aikavälillä. Väestön ikääntyminen nopeaa vauhtia ja samanaikainen pienenevien ikäluokkien tulo työmarkkinoille haastavat palveluntuottajat suunnittelemaan uudenlaisia, monimuotoisia palvelumuotoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Myös ikääntyneen kuntalaisen näkeminen voimavarana tulee tulevaisuudessa korostumaan yhä enemmän. Sipoon kunnan strategiassa palvelutuotanto nähdään yhtenä tärkeimmistä painopistealueista. Sipoon kunnan palveluiden tulee olla osallistavia, yksilöllisiä, yhteisöllisiä, ennaltaehkäisyä painottavia, ajasta tai paikasta riippumattomia sekä kustannustehokkaita. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä ikääntyneiden sipoolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa tulee tehdä. Ohjelmassa korostuu kunnan kokonaisvastuu ja yhteistyö kunnassa niin yli hallintokuntarajojen kuin myös muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä koko kunnassa ja siinä tulee korostumaan palveluketjujen toimivuus ja toimivat, palvelualttiuden mahdollistavat prosessit. Palvelujen jatkuvassa parantamisessa on tärkeää henkilöstön osallistuminen. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelutuotteet, joissa toimintatavat ovat läpinäkyvät. Kehitystä tuetaan henkilöstön kannustejärjestelmän kautta. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen on vapaa ja itseohjautuva. Humanistiseen ihmiskäsitykseen katsotaan sisältyvän usko ihmisen kehityksellisyyteen ja omatoimisuuteen sekä inhimillinen kasvu. Ihmisellä on siis mahdollisuus muuttua, tehdä valintoja ja keskeistä siinä on ihmisen näkeminen subjektina eikä objektina. Tietoiset arvovalinnat ja palveluiden kehittämistä ohjaavien eettisten periaatteiden määrittäminen ovat ikääntyneiden palveluiden kehittämisen lähtökohtia ja toiminnan arvioinnin perusta. Yhteiskunnallisesti keskeinen perusarvo ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä on ihmisarvo ja siitä johdettuja eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Nämä ovat hyvin yhdenmukaisia tämän ohjelman ja Sipoon toimintaa ohjaavien periaatteiden kanssa. Mainittujen periaatteiden lisäksi palveluissa korostuvat vastuullisuus, asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Tässä ohjelmassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä siten, että kunnan kaikkia osastoja velvoitetaan kehittämään toimintaansa yli toimialarajojen. Tällä ohjelmalla luodaan yhteinen tavoitetila ja visio paremmasta, palvelevammasta ja ikämyönteisemmästä Proud Age -kunnasta. Asiakasläheisyys ja -empatia takaavat asiakkaille mahdollisuuden osallisuuteen ja vaikuttamiseen koko ohjelma-asiakirjan voimassaolon ajan. 4 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.7.2013. Kyseisen lain 5 §:ssä kunnilta edellytetään suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Lisäksi laissa edellytetään, että kunnat asettavat ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston ja kuntia velvoitetaan huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä. Lain 4 §:n mukaisesti kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Käyttämättömiä mahdollisuuksia arvioidaan olevan erityisesti ikääntyneen, toimintakykynsä ainakin kohtuullisesti säilyttäneen väestön kohdalla. Tämä otetaan huomioon myös vanhusneuvoston toiminnansuunnittelussa. Sipoon vanhusneuvosto on perustettu vuonna 1999. Kolmikantamalli (poliittiset päättäjät, virkamiehet ja järjestöt) helpottaa saman lainkohdan tarkoittamaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä. Tällainen yhteistyö on jo perinteisesti ollut Sipoossa varsin kattavaa ja osittain kuntarajat ylittävää. Henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen sekä työn arvostaminen luovat myönteistä ilmapiiriä. Koulutettu, uudistushaluinen ja riittävästi mitoitettu henkilöstö on perusedellytys. Tämä vaatii positiivista yhteisvastuuta, yhteishenkeä ja palveluasennetta koko organisaatiolta, niin ylimmältä johdolta kuin myös suorassa asiakaskontaktissa olevilta. Toimiva johtamiskulttuuri ja -järjestelmä on yksi Sipoon kuntastrategian kriittisiä menestystekijöitä. Johtamisessa hyödynnetään sisäistä ja ulkoista tutkimus- ja arviointitietoa ja otetaan opiksi hyvistä valtakunnallisista käytännöistä. Myös poliittisen päätöksenteon taitava sitouttaminen strategiseen johtamiseen ja toiminnan edellytysten luomiseen on merkityksellistä palvelujen aidon vaikuttavuuden varmistamiseksi Sipoon ikäihmisille. Johtaminen tukee laadukasta asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuutta. Tässä ohjelmassa painottuu sipoolaisten ikäihmisten toive asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään sekä saada eritasoisia ja erilaisia palveluita, joilla ennalta ehkäistään toimintakyvyn laskua. Tämä ohjelma nostaa esille myös uudistuvan ja monimuotoisen vanhuskäsityksen. Erilaisten tietoteknisten apuvälineiden ja laitteiden käyttöä kotona asumisen mahdollistamiseksi lisätään edelleen. Palvelujen kehittämisessä otetaan kuitenkin huomioon, että enemmistö ikäihmisistä ei nykyisin vielä itse käytä arjessaan uutta tietotekniikkaa. Vanhuspoliittinen ohjelma on keskeinen, yhteisesti hyväksytty ohjausdokumentti asiakaslähtöisten vanhuspalveluiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi Sipoossa. Se kokoaa yhteen tavoitteet, velvoitteet ja taustan menestyksekkäille Ikääntyneiden palveluille Sipoossa ja on valtuustotasolla sitova. Ohjelman koostamisen toteutustapa on ollut laajasti osallistava. Sen pohja-aineistona on käytetty sekä kuntalaisille että kunnan koko henkilöstölle suunnattuja kyselyjä. 5 Ennen ohjelman hyväksymistä se on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle eri toimijatahoille (kunnan eri osastot, vanhusneuvosto, seurakunnat, järjestöt). Vanhuspoliittisen ohjelman työryhmään ovat kuuluneet seuraavat pysyvät jäsenet: Helena Räsänen, palvelujohtaja, Sosiaali- ja terveysosasto, Sipoon kunta Kaarlo Kuntsi, Sipoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Sirkka Leskinen, Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (vuoteen 2012) Johanna Horelli, kaavoitusarkkitehti, Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Mari Kosonen, puutarhuri, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Sipoon kunta Nina Martikainen, palvelupäällikkö, ympärivuorokautinen hoito, Sipoon kunta Juha Tikander, vt. liikuntatoimenjohtaja, Sivistysosasto, Sipoon kunta (varalla Anette Broman, kirjastovirkailija, Sivistysosasto, Sipoon kunta) Tuula Wackström, palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut, Sipoon kunta Nina Weckman, palvelupäällikkö, ennalta ehkäisevät palvelut, Sipoon kunta Sipoossa Helena Räsänen palvelujohtaja, Ikääntyneiden palvelut Sipoon kunta 6 2. Tulevaisuus ei tule sattumalta 2.1 Väestön kasvuennuste Suomessa Suomi vanhenee – kaikkien vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa (lähde THL) Kuva 1. Ikääntyneen väestön kasvuennuste Suomessa Kuva 2. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tulevaisuudessa Kuva 3. Kotona asuvien prosentuaalinen osuus vuodesta 2000 vuoteen 2010 Merkille pantavaa on, että ikäluokkien kasvaessa kotona asumisen prosenttiosuus ei kuitenkaan ole kasvanut. Jos kehitys jatkuu tällaisena, yhä suurempi joukko iäkkäitä henkilöitä tulee muuttamaan tehostetun palveluasumisen tai ympärivuorokautisen 7 hoidon yksiköihin. Tämä tapahtuu, ELLEI toimintakykyyn voida vaikuttaa JA/TAI kotona asumista ja itsehoitoa opita tukemaan nykyistä paremmin. Mikäli muutosta ei tapahdu, vanhuspalveluissa työskentelevien työvoimatarve kaksinkertaistuu (ja myös euromääräiset menot kaksinkertaistuvat) vuodesta 2010 vuoteen 2030. Luku lasketaan siten, että kansainvälisten tutkimusten ja tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneistä noin 25 % on jonkinlaisen avun tarpeessa. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetin mukaan luku on ollut noin 23 %, vuonna 2010 se oli 23,8 %. (SOTKAnet sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Palveluun on lisäksi koottu keskeisiä Euroopan maiden tasolla saatavia väestö- ja terveystietoja). Kuva 4. Palveluiden rakennekuvaus Kuvasta 4 ilmenee, että kotihoidon asiakkaiden määrä (vihreä pylväs) ei ole juuri kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Syynä voivat olla kohentuneet asuinolot, terveydenhoidon positiivinen kehitys sekä työeläkkeellä olevien määrän kasvu. Lähde: Dosentti Harriet Finne-Soveri, Sotkanet, THL 2.2 Väestön kasvuennuste Sipoossa Sipoo on muuttovoittoinen kunta. Mikäli ikärakenne pysyy ennallaan, lisääntyy yli 75vuotiaiden määrä miltei kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusten mukaan tähän ikävaiheeseen liittyy useasti lisääntyvä palveluiden tarve. 8 Sipoon väestönlisäys ikäryhmittäin vuoteen 2025 Asukkaita yli 65-vuotiaita yli 75-vuotiaita 2012 18 739 2876 (15,3 %) 1169 (6,2 %) 2017 noin 21 000 3213 (15,3 %) 1302 (6,2 %) 2020 noin 25 000 3825 (15,3 %) 1550 (6,2 %) 2025 noin 30 000 4590 (15,3 %) 1860 (6,2 %) Lähde: Sipoon kunnan oma arvio Kuva 5. Sipoon yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä vuoteen 2025 2.3 Työvoimassa tapahtuvat muutokset Suomen työvoimasta poistuu seuraavan 15 vuoden aikana huomattavan suuri osa. Samanaikainen palvelujen kysynnän kasvu, pienenevien ikäluokkien tulo työmarkkinoille ja kuntatalouden niukkenevat resurssit asettavat haasteita Ikääntyneiden palvelujen suunnittelulle ja toteutukselle. Tarvitaan uudistuvaa työvoimapolitiikkaa niin valtion kuin myös kunnan tasolla. Ikääntyneiden palveluiden työvoimavajetta voidaan korjata seuraavasti: a) Työvoiman lisääminen (kouluttamattomia avustaviin tehtäviin, eläkkeellä olevien työresurssien hyödyntäminen, vapaaehtoisten avulla ja maahanmuuttajien kouluttaminen). Edellytyksinä ovat joustavien koulutusohjelmien rakentaminen, vastuiden määrittely ja kielikynnysten tehokkaampi ratkaiseminen. b) Työurien pidentäminen sekä yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa. Edellytyksinä ovat työolojen, -aikojen ja sisällön jouston kannustinjärjestelmien rakentaminen ja omaishoidon ja työmarkkinoiden säätelyjärjestelmän luominen. c) Työvoiman tarpeen vähentäminen (ICT = information & communication technologies, ”Healthy ageing policies” = edistetään omasta itsestä huolehtimista ja itsehoitoa), työtehtävien uudelleenjako ammattiryhmien kesken ja kansantautien ennaltaehkäisy. Edellytyksinä ovat investoinnit tietotekniikkaan, tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä tiivis yhteistyö myös ammattiliittojen välillä. Lähde: Muotoiltu OECD Fujisawa ja Colombo 2009 & Finne-Soveri, H. 2012 Näiden periaatteiden pohjalta haetaan ohjelmakauden aikana toimivaa sipoolaista käytäntöä. 9 3. Sipoon vanhuspoliittiseen ohjelmaan 2013–2016 vaikuttavat asiakirjat ja kuntalaisten toiveet Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013–2016 perustuu alueelliseen ja paikalliseen asiakastarpeeseen, kansallisiin ohjelmiin ja suosituksiin sekä lakeihin ja asetuksiin. Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden visiona on olla sekä laadullisesti että sisällöllisesti edistyksellinen ja johtava ikääntyneiden palveluiden tuottaja sekä valtakunnallisesti houkuttelevin ja halutuin Ikääntyneiden palveluiden työpaikka. Maaliskuussa 2013 tehtiin sipoolaisille kuntalaiskysely, ja kuntalaisilta pidettiin 20.5.2013. Sekä kyselyssä että kuntalaisillassa päällimmäiseksi toiveeksi nousi iäkkään kotona asumisen tukeminen ja erilaisten asumismuotojen (palvelutalot, hissilliset senioripalvelut, hoitopaikat, ryhmäkodit, erilaiset paikat, joissa eri-ikäiset voivat olla yhdessä) kehittäminen. Kaikki eivät myöskään halua palveluja keskitettävän samalle alueelle vaan haluavat asua muiden ikäryhmien joukossa. Suoria lainauksia vastaajilta ja kommentteja kuntalaisillasta: ”Kotona pärjäämisen edistäminen kaikin mahdollisin keinoin olisi kaikille eduksi.” ”Kevyen liikenteen väylät, jotta ikääntyneiden helpompi ylläpitää fyysistä kuntoaan ja hyvät lähiliikuntamahdollisuudet, esim. uimahalli, liikuntapuisto.” ”Kerhoja jonkin teeman ympärillä - ja tarpeeksi "korkeatasoisia" – me emme ole lapsia, päinvastoin - täynnä tietoa ja kokemuksia!” ”Kunnan tulisi pitää huolta siitä, että ikääntyneille rakennetaan hissillisiä seniorikerrostaloja Nikkilään kävelyetäisyydelle palveluista.” ”Ikäihmisiä ei tulisi lokeroida, vaan heidän tulisi voida elää yhdessä kaikkien ikäryhmien kanssa.” ”Nykyiset ikääntyneet ovat tottuneet jo muuttamaan. Oman talon voi myös myydä ja muuttaa keskuksiin tai kylän keskelle.” ”Ryhmäasuminen pitäisi myös olla mahdollista eli olisi yhteiset yleiset tilat esim. keittiöt ja jokaisella oma huone. Tyhjät kyläkoulut voisi esimerkiksi muuttaa ryhmäasunnoiksi.” o o o o o o o Sipoon Eläkkeensaajat ry. pitää tärkeänä muun muassa sitä, että ohjelmassa esitetään selkeästi sipoolainen käytäntö, tapa toimia ikäihmisiä koskevissa asioissa. Tavoitteiden toteutumista tulisi pystyä arvioimaan ja todentamaan. Ohjelmassa tulisi ottaa huomioon, että jatkossa Sipoossa on entistä selkeämmin kaksi kuntakeskusta ja että on varauduttava tästä johtuviin toimintatapojen muutoksiin ikäihmisiä koskevissa asioissa. Sipoon Eläkkeensaajat ry. toi kirjelmässään esille muun muassa seuraavaa: o o o ”Avustaja pankkiasiointiin ja laskujen maksuun tietokoneella: ”it-talkkari” kuntaan.” ”Kotihoidon kehittäminen enemmän siihen suuntaan, että palvelu suunnitellaan asiakkaan tarpeesta lähtien eikä listasta mitä on tarjolla.” ”Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen niin, että asukas kokee sen omaksi kodiksi.” 10 o o o o ”Omaishoitajan tukeminen kaikin keinoin.” ”Ravitsemukseen ja ruokailutilanteisiin kiinnitettävä enemmän huomioita hoitoyksiköissä. Mahdollisuus saada lisää ruokaa, ruokailun esteettisyys ja kiireettömyys.” ”Tiedottamisen tehostaminen mm. muuttuneista puhelinnumeroista ja yhteystiedoista.” Järjestöjä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ikääntyvien kansalaisten hyväksi, tulisi avustaa tilojen saannissa ja mahdollistaa maksuttomia tiloja eläkeläisille kokoontua eri puolille Sipoota.” Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013–2016 perustuu alla mainittuihin asiakirjoihin, ja lisäksi kunnan toiminta perustuu myös alla mainittuihin normeihin ja suosituksiin. Ohjelmakauden aikana noudatetaan aina voimassa olevia normeja ja uusimpia asiakirjoja: 1) 2) 3) 4) 5) 1) Suomen perustuslaki, kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, kielilaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, terveydenhuoltolaki laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (tuli voimaan 1.7.2013) laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi (sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2013) Sipoo 2025 -strategian päivitys, Sipoon kunnan henkilöstö- ja palvelustrategia alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) luo kunnille ja kuntayhtymille edellytykset seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. SUOMEN PERUSTUSLAKI, KANSANTERVEYSLAKI, SOSIAALIHUOLTOLAKI, HALLINTOLAKI, KIELILAKI, LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA, TERVEYDENHUOLTOLAKI Kuntien vanhuspalveluiden järjestämiseen vaikuttavat ensisijaisesti erilaiset lait, kuten Suomen perustuslaki, kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, kielilaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä terveydenhuoltolaki. Nämä lait ovat perusta, joille palvelut rakennetaan. 2) LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA (tuli voimaan 1.7.2013) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) edellyttää, että kunnat laativat suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa painopisteen on oltava kotona asumisessa ja kuntoutumista edistävissä toimenpiteissä. 11 Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa on määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Suunnitelmassa määriteltävä toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan, sekä arvioitava voimavarat toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä määriteltävä vastuut. Suunnitelmassa on lisäksi määriteltävä, miten yhteistyötä toteutetaan julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita palveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palveluiden on tuettava ikäihmisten itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palvelutarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomioita kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Pitkäaikainen hoito on toteutettava ensisijaisesti iäkkään kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa, laitoshoitona vain lääketieteellisistä syistä tai jos se on arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava ja iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Iäkkään henkilön palveluntarvetta on selvitettävä kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarvetta lähdetään selvittämään, kun iäkäs henkilö on hakeutunut sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin, hän on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista, ennalta ehkäisevien palveluiden yhteydessä on todettu mahdollinen tarve, on tehty ilmoitus mahdollisesta palvelutarpeesta tai jo sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Jos selvityksessä todetaan palvelun tarve, on laadittava palvelusuunnitelma siitä, millainen palvelujen kokonaisuus tarvitaan hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja hoidon turvaamiseksi. Jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamisessa ja yhteensovittamisessa, on kunnan nimettävä henkilölle vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeen muutoksia, on tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviin ja muihin tahoihin sekä neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös. Iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien palvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös ja myönnetyt palvelut on järjestettävä viipymättä, jotta oikeus huolenpitoon ei vaarannu. Muiden kuin kiireellisten palvelujen myöntämisestä on päätös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset palvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä. 12 Terveydenhuollon ammattihenkilön tai sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevan on ilmoitettava viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä, jos hän on tehtävässään saanut tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan. Ilmoitus tehdään sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Lain tavoitteena on hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen itsenäisen suoriutumisen tukeminen lisäämällä ja monipuolistamalla kotiin annettavia ja kuntoutumista edistäviä palveluja parantaa ikäihmisten mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa vahvistamalla vanhusneuvoston asemaa ympärivuorokautisen hoidon uudistaminen kehittämällä asumisen ja kotiin vietävien palvelujen vaihtoehtoja Ikääntyneiden palveluissa toimivien työntekijöiden gerontologisen asiantuntemuksen lisääminen ja ammattitaitoisen johtamisen lisääminen. 3) LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PARANTAMISEKSI (SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA SUOMEN KUNTALIITTO 2013) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vuosina 2001 ja 2008 antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen. Uudessa vuoden 2013 laatusuosituksessa on otettu huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset ja uusin tutkimustieto. Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (ns. vanhuspalvelulain) toimeenpanoa. Ikääntynyttä väestöä on tällä hetkellä yli miljoona (63+-väestöä). Heistä suurin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoidon tukea) säännöllisesti käyttäviä on noin 90 000 henkilöä; muualla kuin yksityiskodissa (tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa) hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden saa runsaat 50 000 henkilöä. Erityinen haaste liittyy asennemuutokseen. Yhteiskunnassa on tunnistettava ja otettava huomioon kaikessa toiminnassa, että iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, niin kuin ei mikään muukaan ikäryhmä. Joukossa on hyvin eri-ikäisiä (tällä hetkellä 63–109-vuotiaita) ja erilaisia miehiä ja naisia, joista suuri osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. Vain joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä käyttää säännöllisiä palveluja. On aktiivisia ”harmaita panttereita” ja niitä iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea. On hyväosaisia ja syrjäytyneitä, erilaisiin vähemmistöihin, kuten seksuaalivähemmistöihin, kuuluvia sekä etni13 seltä taustaltaan erilaisia iäkkäitä. Ikäystävällinen yhteiskunta ottaa huomioon moninaisuuden kirjon toiminnassaan. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka pystyy tarjoamaan iäkkäille mahdollisuuksia terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen sekä antamaan elämän loppuvaiheessa tarvittavan turvan ja huolenpidon. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Näin ollen – vanhuspalvelulain tapaan – osa suosituksista kohdistuu nimenomaisesti väestö- ja osa yksilötasolle. Iäkkäillä ihmisillä pitää iästä ja toimintakyvystä riippumatta olla mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää omissa yhteisöissään. Hyvä elämänlaatu ei ole pelkästään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tai eriasteista hoidon ja huolenpidon tarpeen arviointia ja siihen vastaamista, vaikka tämä laatusuositus onkin valmisteltu pitkälti näitä asiakokonaisuuksia huomioon ottavaksi. Kyse on laajasti hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun ja toimivan arjen turvaamisesta. Siihen tuovat parannuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelujen laadun parantaminen. Näkökulma ei koskaan saa kapeutua siihen, että iäkkäät ihmiset nähtäisiin vain palveluiden tarvitsijoina ja käyttäjinä. Vastuukysymyksiäkin tulisi pohtia nykyistä monipuolisemmin: ihmisten oma vastuu ja yhteiskunnan vastuu eivät ole toinen toisensa poissulkevia. Iäkäs ihminen on aina, omien voimavarojensa mukaisesti, osallistuja ja toimija. Hän asettaa itse omat tavoitteensa, valikoi kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa sekä arvioi omaa toimintaansa. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat: 1. Osallisuus ja toimijuus = vanhusneuvoston roolin vahvistaminen, kansalaisraati iäkkäiden ihmisten osallisuuden mahdollistajana, iäkkään henkilön osallisuuden varmistamiseksi turvattava palvelujen esteetön saatavuus ja saavutettavuus. 2. Asuminen ja elinympäristö = asumisratkaisut ja asuinympäristöt, hissittömien talojen korjaaminen ja kuljetuspalvelujen turvaaminen. 3. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen = lisätään ikääntyneille kohdennettuja ennalta ehkäiseviä palveluja ja kiinnitetään huomiota riskiryhmiin (mm. pienituloiset, yksinasujat, hauraus– raihnaus-oireyhtymään viittaavat merkit (HRO), kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen, muistin heikkeneminen, muistihäiriöt, mielialan lasku, mielenterveyshäiriöt, kuten masennus). 4. Oikea palvelu oikeaan aikaan = MONIAMMATILLINEN palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa painottaen ja tukien hänen omia voimavarojaan, ajantasainen kirjallinen palvelusuunnitelma, kuntoutus osaksi kaikkea palvelua. 14 5. Palvelujen rakenne = ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena), laitoshoitona vain jos siihen on lääketieteelliset syyt tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta. 6. Hoidon ja huolenpidon turvaajat = riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Vastuutyöntekijän nimeäminen ja omaisyhteistyön vahvistaminen. 7. Johtaminen = johdon vastuulla on huolehtia siitä, että palvelurakenne ja -valikoima ovat toimivia ja palvelut laadukkaita. Johdon tehtävänä on myös varmistaa, että palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan innovatiivisesti sitä mukaa kuin asiakkaiden muuttuvat tarpeet edellyttävät. Laatusuositusten valtakunnallisina tavoitteina on vuoteen 2017 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (sulkeissa Sipoon vertailuluku poikkileikkaus vuodelta 2012) 91–92 % 13–14 % 6–7 % 6–7 % 2–3 % (91,4 %) asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (12,4 %) saa säännöllistä kotihoitoa (5 %) saa omaishoidon tukea (4,6 %) on tehostetun palveluasumisen piirissä (4 %) on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sipoossa tulee näin ollen panostaa erityisesti omaishoidon kehittämiseen sekä kotihoidon monipuoliseen ja moniammatilliseen kehittämiseen. Laatusuosituksissa (sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2013) asetetaan ikääntyneiden palveluille seuraavat laadulliset tavoitteet: Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan osallistumisen omaa palveluaan koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon perustuu kattavaan palvelutarpeen ja voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan on tavoitteellista, säännöllisesti arvioitua ja toteutetaan kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa toteutuu oikea-aikaisesti 15 hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa ja tietoa hyvistä käytännöistä. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa laatusuositukset ohjaavat ottamaan huomioon myös asiakkaiden toimintakyvyn ja avun tarpeen, sen miten palvelut kunnassa tuotetaan, toimintayksiköiden rakenteen ja koon sekä henkilöstön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoidon ja palvelun tarve on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa palvelut laadukkaasti, vaikuttavasti, kustannustehokkaasti sekä asiakkaan näkökulmasta inhimillisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ikääntyneiden palveluissa hoitohenkilöstömitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Hoito- ja laitosapulaiset sisällytetään hoitohenkilöstömitoitukseen silloin, kun he osallistuvat asiakkaiden välittömään hoitotyöhön. Tällöin hoitohenkilöstömitoitukseen sisällytetään hoitotyöhön käytettävä osuus työpanoksesta. Esimerkiksi jos laitosapulaisen työtehtävät koostuvat puoliksi siivouksesta ja puoliksi hoitotyöstä, niin hoitotyöksi laskettava osuus on 0,5. Myös erilaista terapiatyötä tekevät työntekijät (esimerkiksi fysioterapeutit) lasketaan henkilöstömitoitukseen esimerkiksi siten, että jos fysioterapeutti työskentelee kolmella eri osastolla koko työaikansa, hänen työpanoksensa on kullekin yksikölle 0,3. Henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissa olevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Pysyvä varahenkilöstöjärjestelmä on tämän takia perusteltu ja tärkeä ratkaisuvaihtoehto kunnissa tai seudullisessa yhteistyössä. Tavoitteena Sipoossa on, että kaikissa yksiköissä on vähintään hyvä henkilöstömitoitus. Reagoidaan nopeasti ja mahdollistetaan henkilökunnan joustava siirtyminen yksiköiden välillä asiakkaiden hyvän arjen turvaamiseksi. Tehostettu palveluasuminen, Suvikuja Tehostettu palveluasuminen, Suvituuli Suvirinne Sateenkaari Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut Sipoo, mitoitus v. 2012 0,65 0,68 0,61 0,72 vähintään 0,5–0,6 Hyvä mitoitus Vähimmäismitoitus (suositus) (suositus) 0,7–0,8 0,5–0,6 0,7–0,8 0,5–0,6 0,7–0,8 0,7–0,8 0,5–0,6 0,5–0,6 (noudattaa kilpailutuksen vaatimuksia) Taulukko 1. Sipoon henkilöstömitoitus ja vanhuspalveluiden valtakunnalliset suositukset 4) SIPOO 2025 -STRATEGIAN PÄIVITYS (Sipoon kunnanvaltuusto 7.10.2013), SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA PALVELUSTRATEGIA (Sipoon kunnanhallitus 18.8.2009) Sipoon väestömäärän ennakoidaan seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana kasvavan noin 18 800 henkilöstä lähes 32 000 henkilöön. 16 Sipoo 2025 -strategian mukaan kuntapalveluiden kehittämisessä korostuu asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Kuntapalveluiden ominaisuuksia ja kehityssuuntia ovat myös nopea reagointi ja päätöksentekokyky, palvelutuotannon ja -prosessien uudistaminen, tehokas organisaatio ja toimiva johtamiskulttuuri sekä osaava, motivoitunut, palvelualtis, kehittymishaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. 5) ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS (ATH) LUO KUNNILLE JA KUNTAYHTYMILLE EDELLYTYKSET SEURATA ASUKKAIDENSA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA JA NIIHIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on yksi kuntien perustehtävistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) luo kunnille ja kuntayhtymille edellytykset seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Sipoo oli mukana vuonna 2012 tehdyssä alueellisessa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (ATH), josta saatiin tarkkaa tietoa eri väestöryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista. Sipoon kohdalta nousi erityisesti esille niiden yli 75-vuotiaiden osuus, jotka ilmoittivat kaatuneensa kävellessään viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana, 37 %, joka ylittää koko Suomen keskiarvon. Yli puolet yli 75-vuotiaista sipoolaisista koki myös liukkaiden jalkakäytävien haittaavan liikkumista. He myös kokivat, että heillä oli suuria vaikeuksia kävellä yli 500 metriä. 44 % yli 75-vuotiaista kertoi, etteivät he harrasta vapaaajanliikuntaa. Merkille pantavaa on myös se, että 22 %:lla oli suuria vaikeuksia arkiaskareissa. Yli 75-vuotiaista 17 % (koko Suomi 14,8 %) kertoi auttavansa säännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan selviytymään kotona. 4 Strategia ja arvot Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman linjaukset on hyväksytty osana valtuuston vahvistamaa koko kunnan strategiaa. Toimialat huomioivat esitetyt toimenpiteet toimialansa strategisessa ja vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vanhuspoliittinen ohjelma annetaan valiokunnille ja kunnanhallitukselle tiedoksi, ja se hyväksytetään valtuustolla syksyllä 2013. Ikääntyneiden palveluiden prosesseja kehitetään strategian suuntaisesti koko strategiakauden 2013–2016 ajan. Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma koostuu visiosta, missiosta ja yhteisistä tavoitteista sekä toimintaa ohjaavista periaatteista. Käsitteitä on avattu seuraavissa luvuissa. 4.1 Missio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Sipoon Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluita sipoolaisille. Ikääntyneiden palvelut pyrkii osaltaan turvaamaan kaikille ikäihmisille omaeh17 toisen vanhenemisen. Ikääntyneiden palvelut pyrkii varmistamaan toiminnallaan, että sipoolaisten ikäihmisten mahdollisuudet kotona asumiseen sekä ympäröivään yhteiskuntaan osallistumiseen ovat mahdollisimman täysipainoiset. Missio: Ikääntyneiden palveluiden tehtävänä on varmistaa sipoolaisille heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen turvallinen ja omaehtoinen vanhuus tukemalla heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintaan. Sipoon kunnan strategioiden asemoituminen Sipoo - Suomen halutuin ikääntyneiden palveluiden työpaikka ja paras asuinkunta ikäihmisille Sipoo 2025 -strategia Vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen 2016 Ikääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: ehkäisevät palvelut, hoiva ja erilaiset sairaanhoitopalvelut asuminen ja ympäristö liikenne ja viestintä oppiminen ja kulttuuri, harrastukset osallisuus ja vaikuttaminen. Toiminnan ja tulosten jatkuva seuranta ja arviointi Kuva 6. Vanhuspoliittisen ohjelman asemoituminen Sipoon kuntastrategiaan Sipoon kunnan arvot palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys ovat toimintamme kivijalka. Ajattelu- ja toimintatapamme tulee perustua näihin arvoihin. Palvelualttius Palvelualttiudella Ikääntyneiden palveluissa tarkoitetaan omaehtoisen vanhuuden edistämistä, yksilöllisyyden kunnioittamista ja ikäihmisen ja omaisten kuuntelemista kaikilla palvelun tasoilla. Palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa nopea reagointi ja päätöksenteko, palvelutuotannon ja -prosessien uudistaminen ovat avainasemassa. Kuntalaisten kanssa järjestetään säännöllisesti kuntalaisiltoja sekä tiedotetaan monipuolisesti saatavilla olevista palveluista. Palvelujen saatavuudessa on otettava huomioon myös Sipoon haja-asutusalueet, joista osa on etäällä julkisen liikenteen säännöllisistä reiteistä. Lisäksi mm. Sipoon saaristossa, noin 15 saaressa, on pysyvää asutusta. Näin ollen toimintaa tulee ulottaa myös keskusten ulkopuolisiin kyliin. 18 Palvelualttiutta parannetaan tukemalla moniammatillista yhteistyötä. Läheisistään huolehtiville omaisille tarjotaan monipuolisesti erilaisia tukimuotoja. Näitä palveluja ovat esimerkiksi ikääntyneiden sosiaalityö, kotihoidon palvelut, omaishoidon tukeminen, sijaisjärjestelyt omaishoitajille sekä erilaiset tukiryhmät. Työyhteisöissä panostetaan henkilökunnan keskinäiseen sekä henkilökunnan, asukkaiden ja omaisten väliseen vuorovaikutukseen ja aikaansaadaan miellyttäviä palveluelämyksiä niin asiakkaille kuin työntekijöille. Kuntalaiskyselyssä keväällä 2013 kuntalaiset korostivat hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeyttä, asenneosaamista (ammattietiikka), iäkkään ihmisen kunnioittamisen vahvistamista sekä kuntoutus- ja arviointiosaamisen vahvistamista. Avoimuus Avoimuus palveluissamme tarkoittaa säännöllistä ja monipuolista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä yhtenäisin kriteerein. Työyhteisössä tämä tarkoittaa avointa ja tasavertaista vuorovaikutusta työntekijöiden kesken. Ikääntyneiden osallistaminen ja osallisuus mahdollistavat vanhusten aktiivisen ja täysipainoisen osallistumisen ympäröivään yhteiskuntaan. Osallistuminen vaikuttaa yksilön aktiivisuuteen arjessa ja siten myös itsenäisen elämän hallinnan edistämiseen. Osallistumalla ympäröivään yhteiskuntaan vahvistuu yksilön kyky itsenäiseen elämään. Omaisten osallisuus ja tietoisuus palveluiden tarjoamista mahdollisuuksista edistää palvelutarjonnan kohdistamista ja kehittämistä. Ikääntyneiden palvelut vaikuttaa omalta osaltaan omaisten osallistumisen mahdollisuuksiin ja tunnistaa omaiset osana vanhuspalvelutyötä. Kekseliäisyys Meille kaikille kuuluu jatkuva kehittäminen, joka ulottuu arkipäivän ratkaisuista suuriinkin toimintatapojen muutoksiin. Kaikilla työntekijöillä on kaksi tehtävää: oma työ ja oman työn kehittäminen. Sipoon Ikääntyneiden palvelut tunnetaan uudistushalukkuudestaan, ennakkoluulottomuudestaan ja rohkeista ratkaisuistaan. 4.2 Visio, tavoite- ja tahtotila: Suomen halutuin ikääntyneiden asuinpaikka ja halutuin työpaikka Sipoon Ikääntyneiden palveluiden visiona on, että Sipoo on valtakunnallisesti halutuin ikäihmisten asuinpaikka sekä ikääntyneiden palveluiden halutuin työpaikka. Ikääntyneiden palveluiden lähivuosien keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisen myötä tapahtuva asiakasmäärän lisääntyminen sekä osaavan henkilöstön rekrytointi vaativiin tehtäviin. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä työprosessien sujuvuuden varmistaminen edistävät osaltaan henkilöstön mahdollisuuksia vastata kasvavan työmäärän asettamaan haasteeseen. Työyhteisön kehittäminen lisää työviihtyvyyttä. Työviihtyvyyden lisääntyessä henkilöstö sitoutuu organisaation tavoitteisiin ja omaan työyh19 teisöönsä. Ihmiset viihtyvät pidempään ja paremmin tehtävissään, mikä taas osaltaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja palveluiden kehittämistä Sipoon kunnassa. Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden asiakaslähtöisyys jäsentyy kuuntelemalla asiakkaiden toiveita ja ajatuksia, kehittämällä toimintaa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja edistämällä palveluiden saatavuutta. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, ikäihmisen itsenäisen elämän mahdollisuuksien turvaamista ja tukemista sekä tarpeisiin perustuvaa hoito- ja kuntoutusapua. 4.3 Vastuu palveluiden järjestämisestä Kunta vastaa ikäihmisille tuotettavien palvelujen järjestämisestä, vaikka niitä tuotetaan useassa eri organisaatiossa/työyhteisössä Sipoon kunnan alueella. Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisille palveluita tuottavien organisaatioiden palvelutarjonnan kehittämistä asiakasnäkökulmasta yhtenäiseksi ja sujuvaksi. Yhteistyö kunnan ja lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioiden välillä on palveluiden sujuvuuden ja tuottamisen näkökulmasta keskeinen haaste. Palveluiden tuottaminen asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavalla tavalla on onnistumisen edellytys. Ikääntyneiden palvelut -yksikkö pyrkii toimillaan edistämään toimijoiden välistä yhteydenpitoa sekä palveluiden suunnittelua ja kehittämistä asiakaslähtöisesti ja valvoo kumppaneiltaan tilaamiensa palveluiden laatua. 4.4 Toiminta-ajatus ja päämäärä Ikääntyneiden palveluiden toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa ikääntyneiden kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin monipuolisia ja vaikuttavia palveluita hyvän ja ihmisarvoisen vanhuuden tueksi. Päämääränä on arvokas, elinvoimainen ja sisältörikas vanhuus Sipoossa. Tämä vaatii painopisteen siirtämistä hoidosta ja hoivasta sairauksien ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn ylläpitämiseen, yksinäisyyden tunnistamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevän toiminnan ensisijaistamiseen. Tämä on pitkällä aikavälillä myös erittäin kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Sipoossa tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. 20 4.5 Painopistealueet vuosiksi 2013–2016 Ikääntyneen kotona pärjäämisen tukeminen ja toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisy Jokainen sipoolainen voi vaikuttaa omaan toimintakykyynsä ja terveydentilaansa liikkumalla riittävästi ja syömällä säännöllisesti ja terveellisesti. Ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä tarvitaan ikäihmisten, omaisten, kunnan eri toimialojen, järjestöjen, asukasyhdistysten, taloyhtiöiden ja yritysten yhteistyötä. Tällä yhteistyöllä on myös merkittävä kustannusvaikutus. Esimerkiksi kaatumistapaturmien ehkäisy mm. kunnollisen valaistuksen, hissin, esteettömän ympäristön sekä pihojen ja katujen hiekoituksen avulla säästää kustannuksia. Jos yhden ympärivuorokautisen hoivapaikan kustannuksia verrataan esimerkiksi keskimääräisten pesuhuoneen muutostöiden kustannuksiin, niin muutostyö maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Säännöllinen liikunta ja arjen fyysinen aktiivisuus edistävät kaikenikäisten terveyttä ja varmistavat hyvän toimintakyvyn mahdollisimman vanhaksi. Ikäihmisille liikunta ei ole toimintakyvyn ylläpidon kannalta vain vaihtoehto vaan välttämättömyys. Liikunnallinen aktiivisuus vaihtelee myös ikäihmisten ryhmässä suuresti, suuri osa ikäihmisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi tai ollenkaan. Sipoossa ikäihmisten liikuntapalveluista vastaavat suurelta osin seurat ja yhdistykset. Aktiivisena palvelun järjestäjänä kunnan rooli ikäihmisten liikuttajana on verrattain pieni. Se rajoittuu muutamiin liikuntatoimen järjestämiin ryhmiin sekä hieman suurempaan määrään kansalaisopiston tarjoamia ryhmiä. Lähivuosina kunnan oleellisin rooli ikääntyneiden liikuntatoiminnan järjestämisessä olisikin toimia olosuhteiden tuottajana, yhdistysten tukijana ja koordinaattorina varmistamassa liikuntaneuvonnan saatavuutta ja riittävien liikuntapalveluiden tarjontaa kuntalaisille yhteistyössä alueen yhdistysten kanssa. Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on varmistaa, että ikääntyneiden liikuntapalvelut pysyvät mukana suunnitelmissa tulevaisuudessakin liikunnan palveluverkkoa suunniteltaessa. Liikunnan tulevaisuuden palveluverkossa on huomioitava muun muassa olosuhteiden houkuttelevuus, esteettömyys ja arkiliikunnan tukeminen. Kunnan toimintoja kehitettäessä ja alueita rakennettaessa tulisi muistaa käytännössä kaikkien ympäristöjen olevan myös arkiliikuntaympäristöjä. Suoranaisia liikuntaympäristöjä rakennettaessa on tavoiteltava kaikenikäisten puistoja eristävien leikki- tai senioripuistojen sijaan. Luonto on merkittävä ikäihmisten liikuttaja ja tämä tulee muistaa myös mm. latuja ja lenkkipolkuja suunniteltaessa. Lähivuosina Sipoossa on erityisesti Nikkilän sydämen (koulukeskuksen) ja sen liikuntatilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa huomioitava tilojen ja rakenteiden monikäyttöisyys. Vaikka projektissa rakennetaan koulua, ei esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen silti tarvitse palvella vain lapsia ja nuoria vaan niissä tulee miettiä innovatiivisia ratkaisuja, jotka palvelevat koko väestöä erilaisina kaikenikäisten lähiliikuntapaikkoina. Samaa ajatusta voidaan jatkaa myös tulevissa Sipoon rakennus- ja kehityshankkeissa. Samalla tavoin rakentamisessa tulisi huomioida tilojen käytettävyys kohtauspaikkoina sekä kulttuurin ja muiden harrasteiden tiloina. 21 Liikuntapalveluihin on luotava yhtenäisiä ja luonnollisia polkuja, jotta aktiivisuus voi ainakin palveluiden saatavuuden ja liikuntamahdollisuuksien puolesta jatkua katkoitta vauvasta vaariin. Myös yhteistyö ja koordinaatio terveystoimen ja liikunnan välillä vaatii erityistä huomiota. Terveystoimen kuntouttavat ryhmät eivät voi olla loppusijoituspaikkoja, eikä niistä saisi kuntouttavan toiminnan loputtua pudota tyhjän päälle, vaan niille tulisi olla luontaiset jatkopaikat kunnan liikuntatoimen tai yhdistysten järjestämissä liikuntaryhmissä. Eläkeläisyhdistysten rooli palveluntarjoajana on oleellinen ja se on huomioitava myös liikunta-avustuksia jaettaessa. Erityisesti uusia ja kannustavia tukimuotoja tulee kehittää toimintaan, joka kohdistuu passiivisille sekä niille ikäihmisille, jotka liikunnasta eniten hyötyisivät. Viherympäristö tukee ikäihmisten hyvinvointia luomalla aistivirikkeitä sekä turvallisia liikuntamahdollisuuksia. Julkisissa puistoissa tulee huomioida kaikenikäiset käyttäjäryhmät. Ikäihmisten kohdalla se tarkoittaa mm. esteettömiä kulkureittejä sekä lepopaikkoja. Julkisten puistojen ja pihojen suunnittelussa kannattaa käyttää apuna eri hallintokuntien asiantuntijoita, jotta viheralueista saadaan ”lisähuone” jokapäiväisille toiminnoille. Kotona asumista tukevien palveluiden ja kotiin annettavien palveluiden valikoimaa tulee laajentaa yhteistyössä kunnassa olevien muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti kylätalkkaritoiminta, seniorineuvolan käynnistäminen, järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, edunvalvonta, vapaaehtoistoiminta ja ruokakurssit (ruoalla on muukin kuin ravitsemuksellinen merkitys, muun muassa yhdessäolo, esteettinen merkitys, nautinto ja mielenvirkistys) tukevat kotona asumista. Tiedottamista kunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja palveluista tulee edelleen vahvistaa. Syksyllä 2013 kaikille 65 vuotta täyttäneille sipoolaisille lähetetty Ikäihmisten palveluopas on saanut hyvän vastaanoton. Säännölliset kuntalaisillat ja yhteiset tapahtumat eri puolilla Sipoota ovat tärkeitä ikäihmisten tapaamistilaisuuksia. Kaikessa kunnan tiedottamisessa on huolehdittava järjestelmällisesti siitä, että tavoitetaan tasapuolisesti ja kattavasti ikäväestöstä myös se merkittävä osa, joka ei itse käytä uutta tietotekniikkaa.1 Monipuolisia, innovatiivisia ikääntyneiden kotona asumista tukevia liikunta-, kulttuuri-, harraste- ja ravitsemuspalveluja tulee kehittää kunnan eri osastojen yhteistyönä koko Sipoon alueelle. Toimenpiteet (ovat jo osittain olemassa ja toimintaa kehitetään edelleen): seniorineuvolan käynnistäminen seniori-infot Etelä- ja Pohjois-Sipoossa Intoa elämään -ryhmät ja Ystäväpiiritoiminta päivätoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan (sisältäen kuntosalin ja puutyöverstaan toiminnan) integroiminen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa monipuolista senioriliikuntaa tarjoavien ryhmien käynnistäminen yhteistyössä liikuntatoimen, kansalaisopiston ja vapaaehtoisten kanssa. kuntoutusosaamisen ja –mahdollisuuksien vahvistaminen kotihoidossa 1 Turun yliopisto / VTT Matti Näsi; 7.6.2013 Väitös ”Digitaaliset eriarvoisuudet Suomessa - Käyttö ja seuraukset” / Tutkimuksen mukaan 65-vuotiaista vain 40 % käyttää nettiä ja yli 80-vuotiaista vain 10–15 %. 22 Erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen Kotona asuminen Sipoon kunnan asuntopolitiikalla pyritään varmistamaan, että ikääntyneet voivat asua turvallisesti ja esteettömästi kodeissaan toimintakyvyn tai varallisuustason rajoitteista huolimatta. Tässä keskeisin toimenpide on asuntojen ja asuinrakennusten muutostyöt ja korjaaminen. Sipoossa taajamien kerrostaloista osa on edelleen hissittömiä. Hissien rakentaminen parantaa merkittävästi asuntojen soveltuvuutta mm. ikäihmisille. Osaan kerrostaloista ei kuitenkaan voi kohtuullisin toimin asentaa hissiä jälkikäteen. Haja-asutusalueella asuville ikäihmisille julkinen liikenne on tärkeä, jotta taajamien palveluja voi hyödyntää ilman omaa henkilöautoakin. Linja-autoliikenne julkisen liikenteen osana tulee suunnitella niin, että se palvelee myös haja-asutusalueen iäkästä väestönosaa joustavasti. Iäkkäiden asumiselle taajamien ulkopuolella on oleellista, että kiinteistölle johtava tieverkko pysyy käyttökelpoisena kautta vuoden tiestön hallinnasta ja hoitovastuusta riippumatta. Kunnan haja-asutusalueen teistä järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien tiekuntien ja kokonaan yksityisten teiden osuus on merkittävä. Sipoon kunnassa on vakituista ympärivuotista asutusta ja ikääntyvää väestöä myös Suomenlahden saaristossa, useassa saaressa. Siellä merimatkat hidastavat tavanomaistenkin palvelujen saatavuutta. Nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet ja kelirikko voivat estää iäkkään asukkaan tarvitseman kotiavun perillepääsyn jopa useaksi vuorokaudeksi. Myös katkot sähkönjakelussa etenkin talvella voivat olla riski omakotitaloissa asuville ikäihmisille, jos lämmön- ja vedensaanti (esim. porakaivosta) ja puhelimen toiminta estyvät. Valtakunnallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma on luotu poikkihallinnollisen työryhmän ehdotusten perusteella, ja siinä otetaan monesta näkökulmasta kantaa ikääntyneiden asumisolojen parantamiseen. Ohjelman tärkeimpiä toimenpidelinjauksia vuosille 2013–2017: Ennakointi: taloudellinen ja strateginen varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin Esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen edistäminen: muun muassa hissien rakentamisen tukeminen ja esteettömien asuntojen lisääminen uudisrakentamisessa Monipuolisten asumisratkaisujen mahdollistaminen, esimerkiksi palveluasumisen tai yhteisöllisen asumisen edistäminen Ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien ratkaisujen tukeminen asuinympäristöjen, teknologioiden ja kuntien toimintamallien kehittämisessä. 23 Poliittisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan niin ikääntyneiden itsensä kuin kuntienkin taloussuunnitteluun sekä asunto- ja rakennusalan toimintaan. Valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta luodaan edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen ja kuntien toimilla on varmistettava tavoitteiden toteutuminen. Esteettömiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä ikääntyneille Nykyisin uudisrakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa liikuntarajoitteisuus tulee ottaa huomioon jo alaa koskevien säädösten ja normien velvoittamana (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma). Vanhassa asuntokannassa ei ole järjestelmällisesti varauduttu liikkumisrajoitteisen itsenäiseen asumiseen. Osalle ikäihmisistä kerrostaloasumisen tyypillinen ongelma on hissin puuttuminen tai sen soveltumattomuus esim. pyörätuolia käyttävälle. Useat muutkin seikat voivat hankaloittaa asumista: ulko-oven avaamiseen tarvittava suuri voima, epäergonominen ovenkahva, ulko-oven edustan tasanteen korkeusero, kynnykset jne. Wc- ja peseytymistilojen ahtaus voi haitata esim. rollaattorin käyttöä tai jopa estää tarpeellisten tukikahvojen asentamisen. Jos asumista helpottavien muutosten teko ei ole mahdollista eikä tarpeellisten apuvälineiden hyödyntäminen onnistu, tapaturmariski lisääntyy. Monelle pientalossa asuvalle ikäihmiselle haasteita tuovat kulkutason korkeuserojen ja portaiden lisäksi myös mm. lumenluonti, hiekoitus, lämmitys ja muu kiinteistönhuolto toisinaan jopa lehden noutaminen kaukana sijaitsevasta postilaatikosta. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa suunnataan tukea sellaiseen rakentamiseen, korjaamiseen ja kehittämiseen, joka tuottaa asuintaloista ja niiden ympäristöistä esteettömiä ja vanhuksille turvallisia. Palveluasuminen Kunnan strategiassa keskeistä on myös, miten tarvittava palveluasuminen järjestetään: missä määrin peruskorjataan olemassa olevia rakennuksia ja paljonko rakennetaan uutta. Olemassa olevan rakennuskannan laaja-alainen hyödyntäminen on osa suunnittelua. Nykyisten palvelutalojen ja vanhainkotien lisäksi on otettava huomioon paikkakunnalla sijaitsevat ikääntyneiden vuokratalot, senioritalot, veteraanien kuntoutuslaitokset, veljes- ja sairaskodit, kunnan muu vuokratalokanta sekä mahdolliset rakennusten käyttötarkoitusmuutokset. Hallintokuntien rajat ylittävän yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistyötä kuntien ja asuntokannan omistavien tahojen kesken. Ikääntyneiden asumis- ja palveluratkaisuiksi on olemassa malleja ja hyviä käytäntöjä, joita tulee edelleen kehittää ja hyödyntää. Sipoossa on mahdollista asua palvelutalossa vuokraperusteisesti joko täysin itsenäisesti tai saaden kotihoidon palveluita. Henkilöillä, jotka eivät enää selviydy ilman jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, on mahdollisuus hakeutua joko tehostetun palveluasumisen piiriin tai siirtyä vanhainkotityyppiseen yksikköön. 24 Toimenpiteet (ovat jo osittain olemassa ja toimintaa kehitetään edelleen): Kunnan uusi asuntotuotanto on mahdollisuuksien mukaan esteetöntä. Asuntoyhtiöitä kannustetaan hakemaan hissittömiin taloihin valtion hissiavustusta (ARAn hissiavustuksen kohteena on uuden hissin asentaminen kerrostaloon, jonka porrashuoneessa ei ole ennestään hissiä. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista), jotta myös ikäihmiset voivat asua niissä mahdollisimman pit- kään. Sipoon linjataksitoimintaa kehitetään. Erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja arvioidaan, testataan ja otetaan käyttöön ennakkoluulottomasti erityisesti ikääntyvien kotona asumisen turvaamiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia muuntaa kylissä olevia vapautuvia kiinteistöjä (esimerkiksi kyläkouluja) ikääntyneiden ryhmäasunnoksi. Omaishoidon tukeminen Sipoossa on tällä hetkellä n. 120 omaishoitajaa. Omaishoidon tuki on keskeinen ennalta ehkäisevä kotiin annettava tukimuoto. Vuoden 2013 alussa Sipoossa aloitti kotihoidon sairaanhoitaja omaishoidon koordinaattorina, joka hoitaa yhteydenpidon omaishoidettavan ja perheen kanssa. Omaishoidon koordinaattori kartoittaa asiakkaan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen tuen tarpeet sekä hoitaa yhteydenpidon hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Tuki on räätälöity yksittäisen perheen tarpeiden mukaisesti. Koordinaattori on yhteydessä perheeseen säännöllisesti tarpeen mukaan. Kuva 7. Omaishoito yhteistyönä Vertaistukiryhmät ovat tärkeä tukimuoto omaishoitajille. Omaishoitajat on valittu yhdeksi kohderyhmäksi vuosina 2013–2014 toteutettavaan virtuaalipalvelukokeiluun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää sosiaalisten verkostojen luomista virtuaalisesti ja vertaistuen vahvistamista. Kokeilussa käytetään tablettitietokoneita, jotka omaishoitajat saavat käyttöönsä. Hanke toteutetaan Pieni piiri -nimisen teknologiayrityksen kanssa yhteistyössä Sipoonlahden koulun oppilaiden kanssa. 25 Omaishoitajien arvokas työ on osa Ikääntyneiden palveluiden keskeisiä toimintamalleja, jonka kehittämiseen tullaan jatkossa kohdentamaan asiantuntijayhteistyötä. Taloudelliset ja inhimilliset näkökulmat korostuvat tulevaisuudessa. Toimenpiteet (ovat jo osittain olemassa ja toimintaa kehitetään edelleen): kotihoidon sairaanhoitajan toimen muuttaminen omaishoidon koordinaattorin toimeksi säännöllisesti kokoontuvat omaishoitajien vertaistukiryhmät sekä vähintään kahdesti vuodessa järjestettävät omaishoitajailtapäivät yhteistyössä molempien seurakuntien kanssa omaishoitajien ja hoidettavien terveystarkastukset sekä liikunnanohjaus toimintakyvyn ylläpitämiseksi omaishoitajien ohjaaminen ja kannustaminen tietoteknisten ratkaisujen käyttöön. Muistisairauksien ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja laadukas hoito Muistisairaus on tavallisin syy siirtyä kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon. Kunnassa niin maankäytön, rakentamisen kuin sosiaali- ja terveyspalvelujenkin suunnittelussa tulee huomioida ikääntyneiden määrän kasvaessa myös muistisairautta sairastavien määrän kasvu. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla ja kunnan eri osastojen välisellä yhteistyöllä voidaan mahdollistaa kotona asuminen pidempään. Tämä on yksilön kannalta inhimillistä ja kuntatalouden kannalta edullisin vaihtoehto. Muistisairauksiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 13 000 ihmistä, ja sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Muistisairauden varhainen tunnistaminen, diagnoosi, oikeanlainen lääkitys ja perheen tuki pidentävät kotona pärjäämistä jopa kahdella vuodella. (Eloniemi–Sulkava 2008) Kotona asuvan muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat noin 23 600 euroa vuodessa. Kun palvelut räätälöidään yksilöllisesti, tarpeet arvioidaan monipuolisesti ja käytössä on palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, kustannukset voivat laskea jopa 15 600 euroon vuodessa. Kotihoidon kehittäminen on osoittautunut kustannusvaikuttavaksi, se viivästyttää ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja parantaa sairastuneiden elämänlaatua. (Lähde: Kansallinen muistiohjelma 2012–2020, STM 2012) Yhden muistisairaan ihmisen keskimääräiset vuosikustannukset pitkäaikaishoidossa ovat noin 45 000 euroa ja kotihoidossa 15 000 euroa. Keskimääräinen vuorokausikustannus pitkäaikaishoidossa on 130 euroa ja kotihoidossa 50 euroa. (Viramo ja Sulkava 2006) 26 Keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyys Suomessa 65–74-vuotiailla 4 % 75–84-vuotiailla 11 % yli 85-vuotiailla 35 %. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien aikana myös Sipoossa. Väestön ikääntyessä muistisairautta sairastavien osuus lisääntyy. Muistipotilailla on ikäluokassaan suurin riski päätyä pitkäaikaiseen hoitopaikkaan. Pitkäaikaishoitopaikoissa asuvilla 80–85 %:lla on muistisairaus. Vuonna 2012 Sipoossa oli 85 vuotta täyttäneitä 285 henkilöä ja vuonna 2025 heitä ennustetaan olevan 479. Keskivaikea tai vaikea muistisairaus on noin 35 %:lla 85 vuotta täyttäneistä. Tämä tarkoittaa, että Sipoossa on tällä hetkellä noin 100 vaikeaa tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa pelkästään 85 vuotta täyttäneissä ja että vuonna 2025 heitä olisi jo noin 168. Muistisairaus voi alkaa jo nuorempana, mutta vasta sen edetessä keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen kotona pärjääminen alkaa vaikeutua. Kiinteä, tiivis ja turvallinen hoitosuhde edesauttaa muistisairaan ja omaisen pärjäämistä kotona. Yleensä, jos henkilö on muuten hyväkuntoinen ja aktiivinen, varhainen diagnosointi voi huomattavasti hidastaa muistisairauden etenemistä ja potilaan toimintakyky voi pysyä ennallaan (ts. hän pystyy normaaliin elämään omaisten muistituen ja ohjauksen avulla) vuosien ajan. Omaisten tukipalveluita on kehitettävä ja siinä muistivastaanotto on keskeisessä asemassa. 27 Kuva 8. Sote-henkilöstöä tuhatta asukasta kohden Dementiaa sairastavien hoidon pituus sairaalassa Suomessa muistisairaita ihmisiä hoidetaan muita EU-maita useammin laitoksissa. Muistisairaiden hoidon kustannuksista 70 % muodostuu laitoshoidosta. Muistisairaan ihmisen kotihoidon riittävä tukeminen on hänen itsensä, hänen omaistensa ja yhteiskunnan etu. Muistisairauksien ehkäisyssä liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, aivovoimistelulla sekä ravinnolla on suuri merkitys. Muistisairautta sairastavan ihmisen kohdalla kuntouttavan työotteen tulee toteutua joka tasolla. Jo sairauden toteamisvaiheessa tulee ammattihenkilökunnan korostaa liikunnan, sosiaalisten suhteiden, aivovoimistelun sekä ravitsemuksen merkitystä, jotta kotona asuminen mahdollistuu turvallisesti. Myös ympärivuorokautisessa hoidossa kuntouttava työote kaikessa päivittäisessä toiminnassa ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee vuodepotilaaksi joutumista. Henkilökunnan tulee olla koulutettua, osaavaa ja kuntouttavaan työtapaan myönteisesti suhtautuvaa. Toimenpiteet (ovat jo osittain olemassa ja toimintaa kehitetään edelleen): Väestölle tiedotetaan säännöllisesti muistisairauksien ennaltaehkäisyn merkityksestä ja mahdollisuuksista. Kuntouttava työote on käytössä joka yksikössä. Muistivastaanoton toimintaa tehdään sipoolaisille tunnetuksi, jotta mahdollinen muistisairaus voidaan todeta varhaisessa vaiheessa. Muistisairautta sairastavaa ja hänen perhettään tuetaan, jotta kotona asuminen mahdollistuu niin pitkään kuin mahdollista. 28 4.6 Strategiset kumppanuudet ja yhteistyöhyödyt Ohjelma korostaa monitoimijaisuutta ja eri toimijaosapuolten vastavuoroisen yhteistyön merkitystä hyvän ikääntymisen turvaamisessa. Ikääntyneiden palvelut tulee nähdä aidosti itsenäisyyttä ja toimintakykyä tukevina palveluina, joita tuotetaan muuallakin kuin sosiaali- ja terveyssektorilla. Hyvinä esimerkkeinä ovat yhteistyö Sipoonlahden koulun ja seurakuntien kanssa kehitettäessä virtuaalipalveluja (Pieni piiri) sipoolaisille ikäihmisille sekä sipoolaisten lukiolaisten vapaaehtoiskurssit, jotka toteutettiin Sipoon seurakuntien, SPR:n, Sibbo gymnasiumin ja Ikääntyneiden palveluiden yhteistyönä. Erityisen tärkeää on yhteistyö Sipoon seurakuntien kanssa järjestäessämme ja kehittäessämme omaishoitajille suunnattuja palveluja. Esimerkkeinä hyvästä yhteistyöstä seurakuntien kanssa ovat koti- ja laitoskäynnit sekä hartaudet, omaishoitaja- ja saattohoitotyö sekä vireillä oleva Pieni piiri -hanke. Suunnitteilla on muun muassa vapaaehtoistoiminnan aloittaminen yhteistyönä. Seurakuntien työntekijät ovat käytettävissä myös Sipoon kunnan työntekijöiden tukena. Valmisteilla olevan valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen myötä tullee mahdollisesti uusia yhteistyökumppaneita nykyisten KUUMA-kuntien ja Itä-Uudenmaan kuntien lisäksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä ostetaan terveyspalveluita, joiden tuottaminen ei kunnan omilla resursseilla ole tarkoituksenmukaista. Yhteistyö yksityissektorin kanssa Yksityissektorin kanssa tehdään yhteistyötä mm. asumispalveluiden ja eräiden kotihoidon tukipalveluiden osalta ja valmius palvelusetelin käyttöönottoon on olemassa mm. omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Sipoossa kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa verkostoidutaan ja heidän kanssaan sovitaan tehtäväalueet. Myös seurakunnan kanssa kehitetään yhteistyötä niin, että mahdollista päällekkäistä työtä ei tehdä ja vastaavasti voidaan saada toiselta lisäarvoa. Moniammatillinen verkostoyhteistyö Moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön rohkaistaan entistä enemmän ja tukityöllistämisen eri muotoja (esim. vammaiset, nuoret pitkäaikaistyöttömät, työkokeiluissa olevat) hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti osana kunnan yhteiskunnallista tehtävää. Tulee selvittää myös mahdollisuus kunnan omistamien tilojen (mm. koulujen) tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön, esimerkiksi ikääntyneiden ryhmätoimintaan. Vapaaehtoistoiminta Ikääntyneiden ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä ja kotona on tarjolla monia tehtäviä, joihin ei tarvita erityiskoulutusta - tahto toimia ja auttaa riittävät. Vapaaehtoinen voi toimia esimerkiksi ystävänä ja tukihenkilönä yksinäiselle ikäihmiselle, toimia ikääntyneen ulkoiluystävänä, auttaa lehden lukemisessa ja kaupassakäynnissä. Vapaaehtoistoiminnan tulee olla suunnitelmallista ja järjestäytynyttä, minkä vuoksi Sipoon kunnan Ikääntyneiden palvelut on syksyllä 2012 aloittanut järjestelmällisen va29 paaehtoisten kouluttamisen. Tämän lisäksi on aloitettu kouluyhteistyö Sibbo gymnasiumin kanssa vapaaehtoiskurssin muodossa, joka pilotoitiin keväällä 2013. Kevään 2014 aikana on tarkoitus laajentaa yhteistyötä sekä Sipoon lukioon että Keudan ammatilliseen oppilaitokseen. Koulutuspalautteiden perusteella voidaan todeta, että vapaaehtoistoiminta on tulevaisuudessa merkittävä tuki omaishoitajille ja ikäihmisten koteihin. Myös ympärivuorokautisissa hoitoyksiköissä vierailevat vapaaehtoiset ovat tärkeitä yksiköiden asukkaille. Vapaaehtoiset mahdollistavat sen, että tilaisuuksia voidaan järjestää enemmän ja asukkaat saavat erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveyspalveluja täydentävät palvelut ja muut jatkossa huomioon otettavat seikat: palvelujen sijoittaminen (kaavoitus ja yhdyskuntarakenne), palveluasuntojen tarpeen ennakointi, monipuolinen ja riittävä tarjonta sekä tarkoituksenmukainen sijainti liikenneyhteydet, erityisesti julkisen liikenteen käytettävyys julkisen ympäristön esteettömyys ja monikäyttöisyys (katujen ja kevyen liikenteen väylien, puistojen ja viher- ja virkistysalueiden sekä julkisten tilojen esteettömyys ja turvallisuus) monimuotoisten ennalta ehkäisevien toimintaedellytysten mahdollistaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen päihdetyö, mielenterveystyö, psyykkinen kuntoutus ja henkinen tukityö vapaa-ajanpalvelut (kuten kulttuuritarjonta, ohjatun liikunnan tarjonta ja liikuntatilat) monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet nopeasti muuttuvien teknistyvien palvelujen, laitteiden ja kommunikointivälineiden käyttömahdollisuuden arviointi sekä relevanttien vaihtoehtoisien palvelumuotojen turvaaminen niille käyttäjille, joille se on tarpeen kestävää kehitystä tukeva hankintatoiminta ja päätöksenteko. 4.7 Vahva ja tasapainoinen talous Vahva ja tasapainoinen talous syntyy tehokkaista ja hyvin suunnitelluista prosesseista. Tehokkaiden prosessien avulla pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja toisaalta varmistamaan esim. lakisääteisten toimintojen sujuvuus. Erityisen huolellisesti tulee seurata ja arvioida suurivolyymisia ja kalliita prosesseja, esimerkiksi asumispalveluja. Kunnan asukasluvun kasvaessa verotulot kasvavat, mutta samaan aikaan myös kunnan menot lisääntyvät. Valtio osoittaa resursseja kunnille ja kuntien tehtävä on varmistaa resurssien jako oikein ja tasavertaisesti. Kunnille myönnetään vuosina 2013–2015 lisämäärärahaa niin sanotun vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Myös Ikääntyneiden palveluiden osalta investoinnit tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Talouden rakennetta kehitetään palvelurakennetta vastaavaksi, jotta prosessien suorituskykyä voidaan seurata ja arvioida ja voidaan aloittaa toimialan palvelujen tuotteistuksen määrittely. 30 Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin ikäihmisten määrä. Eliniän pidentyessä myös toimintakykyiset vuodet ovat lisääntyneet. Tutkimusten mukaan intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisiin elinvuosiin, elettiinpä sitten 75- tai 85-vuotiaaksi. On todennäköistä, että eliniän pidentyessä sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hoidon ja palvelujen tarve siirtyy vanhemmissa ikäryhmissä nykyistä myöhemmäksi. Eläkkeensaajien eläketulojen kasvun on toivottu tuovan helpotusta eläkeläisten asemaan siten, että heillä on enemmän mahdollisuuksia käyttää erilaisia maksullisia palveluja. Jotta tasavertaisuus toteutuisi, palvelujen saanti ei voi olla sidottu pelkästään eläkkeensaajan käytettävissä oleviin tuloihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon menoja voidaan hillitä muun muassa lisäämällä alueellista yhteistyötä, karsimalla päällekkäisiä toimintoja ja investointeja sekä hyödyntämällä uutta hoito- ja tietoteknologiaa yhteishankintoina. Näillä tekijöillä arvioidaan olevan suurempi merkitys sosiaali- ja terveysmenoihin kuin ikäihmisten määrän kasvulla. 4.8 Henkilöstö Osaavan ja sitoutuneen henkilöstön rekrytoiminen on lähivuosien keskeinen haaste. Samaan aikaan tapahtuu kolme toisiinsa liittyvää muutosta: työvoima vähenee ikäluokkien pienentyessä, iso osa henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle seuraavien vuosien aikana ja ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti. Työn kokonaismäärän kasvaessa ja henkilöstön vähentyessä voidaan joutua tilanteeseen, jossa Ikääntyneiden palveluiden on vaikea rekrytoida henkilöstöä. Osaavan henkilöstön rekrytointi on kehittämistoimenpiteiden lisäksi Ikääntyneiden palveluiden strateginen painopistealue. Rekrytoinnissa kriittisiä menestystekijöitä ovat mm. työyhteisön viihtyvyys, asumisolot (esim. vuokra-asunnot), liikenneyhteydet, vapaaajanpalvelut ja kilpailukykyinen palkkataso. Jokainen rekrytointi tulee tulevaisuudessa suunnitella palvelutarpeen lähtökohdista kehittämällä koko kunnan virkarakennetta aktiivisesti. Henkilöstön lisääminen edellyttää myös organisaatiolta tarpeenmukaisia rakennemuutoksia. Henkilöstömäärän lisääntyessä pyritään takaamaan tehokas, tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö uudistuneita työnkuvia hyödyntäen. Kasvun tavoitteena tulee olla palvelun ja palveluiden laadun ja määrän kasvu. 4.9 Investoinnit kehittämiseen Ikääntyneiden palveluissa kehitetään organisaatiota ja sen henkilöstöä vastaamaan uusiin haasteisiin. Kevään 2013 kuntalaiskyselyssä tuli esille, että henkilöstön osaamista tulee vahvistaa seuraavilla osa-alueilla: o o o iäkkään ihmisen kunnioittamisen vahvistaminen kuntoutus- ja arviointiosaaminen henkilöstön kielitaidon vahvistaminen. 31 Henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulee panostaa. Kouluttautuminen lisää osaltaan työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja työhyvinvointia. On huolehdittava myös siitä, että rekrytoitu henkilöstö pysyy kunnan palveluksessa. Pysyvyyden varmistamisessa on keskeistä työviihtyvyyden edistäminen. On olennaista edistää henkilöstön mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön sekä prosessien ja rakenteiden suunnitteluun. Resurssien kohdentaminen oikein on laadukkaiden ja tehokkaiden palveluiden tuottamisen edellytys ja se vaikuttaa suoraan työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. 4.10 Ikääntyneiden palveluiden arviointikäytänteet Sipoon kunnan vanhuspoliittisen ohjelman seuranta ja arviointi tapahtuvat vähintään kerran vuodessa kolmitasoisen arviointimallin pohjalta. Sen eri tasot tukevat toisiaan muodostaen yhdessä eheän seuranta- ja arviointikokonaisuuden: Vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarviointi Ikääntyneiden palveluiden toiminnan ja tulosten arviointi asiakas-/palvelukohtainen arviointi. Alla on tarkemmin avattu arviointikokonaisuuden eri tasoja ja niiden välistä suhdetta. Taso I: Vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarviointi Vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarviointi, eli ns. strateginen seuranta, tehdään vuosittain vuoteen 2016 saakka, jolloin tehdään ohjelman loppuarviointi. Ohjelman päivitykset tehdään aina tarvittaessa kokonaisarvioinnin pohjalta. Ohjelman kokonaisarvioinnissa hyödynnetään toiminnan itsearvioinnin ja hoidon laadun arvioinnin avulla saatuja tuloksia. Lisäksi ohjelman keston aikana tehdään tarvittaessa täydentäviä kuntalais- ja sidosryhmäkyselyitä. Vanhuspoliittisen ohjelman tulokset ja eteneminen kuvataan vuotuisessa seurantaraportissa. Ohjelman päätyttyä tehdään kattava loppuraportti ja -arviointi. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarvioinnista vastaa Ikääntyneiden palveluiden palvelujohtaja. Taso II: Toiminnan itsearviointi Sipoon Ikääntyneiden palvelut -yksikön itsearviointi suoritetaan CAF-arviointimallin (Common Assessment Framework, joka on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehittämä julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli) avulla vuosittain. CAF-malli koostuu yhdeksästä arviointialueesta, joista viisi on toiminnan arviointiin ja neljä tulosten arviointiin liittyviä. Itsearvioinnin tekemiseen osallistuvat kattavasti eri toimintayksiköiden ja ammattiryhmien edustajat, joista valitaan edustajat työryhmään. Kyseisestä ryhmästä käytetään nimeä itsearviointityöryhmä. Sen jäsenet nimeää Ikääntyneiden palveluiden palvelujohtaja, joka vastaa kyseisen ryhmän toiminnasta. Itsearviointi tehdään ennen vanhuspoliittisen ohjelman vuosittaista kokonaisarviointia, jotta sen avulla saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ohjelman seurantatyössä ja vuosiraportoinnissa. Itsearvioinnin tuloksia hyödynnetään lisäksi muissa toimintayksikkö- ja palvelukohtaisissa kehittämistoimenpiteissä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös toimintayksikkö- ja/tai palvelukohtaisia itsearviointeja. 32 Taso III: Hoidon laadun arviointi Sipoon Ikääntyneiden palveluiden hoidon laadun ja tarpeiden sekä kustannusten arvioinnissa käytössä on RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument). Se perustuu yksilön tarpeiden monipuoliseen ja järjestelmälliseen arviointiin, yksilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan sekä hoidon tulosten seurantaan. RAI-järjestelmä pohjautuu vertailukehittämiseen ja se on Suomessa yleisesti käytössä sekä kunta- että yksityissektorin vanhuspalveluissa. RAI-järjestelmän avulla saatuja tuloksia hyödynnetään sekä Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman kokonaisarvioinnissa että toiminnan itsearvioinnissa. Sen avulla voidaan tarkastella erityisesti asiakasprosessien toimivuutta ja laatua sekä niiden avulla saavutettuja asiakastuloksia sekä kustannuksia. Keskeisenä osana CAF-pohjaista itsearviointia ja RAI-järjestelmää ovat asiakastarpeiden selvittäminen ja ikäihmisten kuuleminen sekä palveluprosessien kohdentaminen kyseisiä tarpeita vastaaviksi. 33 Kuva 9. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman arviointimalli 34 LIITE 1 KUVAUS KUNNAN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUIDEN RAKENTEESTA VUONNA 2013 1 Ikäihmisten asuminen ja eläminen 1.1 Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneiden palveluohjausta ja -neuvontaa sekä vanhusasiamiehen tehtävää hoitaa oman työnsä ohella ennalta ehkäisevien palveluiden palvelupäällikkö. Palveluohjausta ja -neuvontaa asiakkaille antavat myös kotihoidon työntekijät. Neuvontaa ja ohjausta on annettu lähinnä asumispalveluiden hakuun, erilaisten tukien ja etuuksien hakuun sekä muiden palveluiden saamiseen liittyen. Tiedottaminen kunnan palveluista ja erilaisista yhteiskunnallisista tuista on lisääntynyt ja näistä asioista on tiedotettu myös eläkeläisten ryhmissä ja palvelupäivillä. Palvelutarpeen arviointi on yksi 1.7.2013 voimaan tulleen lain ydinkohdista. Palvelutarpeen arvioinnissa on pysytty määräajoissa, mutta prosessia on syytä kehittää edelleen. Sipoon kunnan Ikääntyneiden palvelut on ollut mukana KASTE-ohjelman ESTERhankkeen Intoa elämään -osiossa. Intoa elämään on ikääntyneiden hyvinvointia tukevaa ryhmämuotoista toimintaa, jossa kuuden tapaamisen aikana käsitellään ravitsemukseen, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja kodin turvallisuuteen liittyviä aiheita. Tarkoituksena on saada aikaan muutos omissa elämäntavoissa. Hankkeen aikana on järjestetty kolme ryhmää ja ryhmäläisiä on ollut yhteensä 44. Ryhmän ohjaajina ovat toimineet kotihoidon henkilökunnan koulutetut ohjaajat sekä senioriohjaaja. Osallistujat ovat tehneet elämässään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä muutoksia ja saaneet uusia sosiaalisia kontakteja. Ryhmätoiminta jatkuu hankkeen päättyessä kunnan ja järjestöjen yhteistoimintana. Ikääntyneiden palveluissa on vuodesta 2012 alkaen panostettu systemaattisesti vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisia on koulutettu ja Ikääntyneiden palveluiden yksiköissä on tällä hetkellä 12 toimijaa. Jatkossa koulutusta järjestetään kahdesti vuodessa. Vapaaehtoisia tuetaan säännöllisin ryhmätapaamisin, koulutuksin sekä yksilöllisellä tuella. Jokaiseen yksikköön on nimetty vapaaehtoisten tukihenkilö. Seniorineuvolatoiminta on alkuvuodesta 2013 käynnistetty kokeiluna yhteistyössä Porvoon Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään tämän vuoden aikana ja tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen Sipoon kunnassa. 35 1.2 Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoito Kotihoito Kuljetustuki OmaishoidonOmaishoidon tuki PalveluMuistineuvonta vastaanotto KauppakassiTerveyskeskuksen palvelutilapäinen kuntoutushoito Ateriapalvelu Intervallihoito Päiväkeskus Pyykkipalvelu Turvapuhelin ja apuvälineet Saunapalvelu Kotihoidosta ja tukipalveluista vastaa kotihoidon palvelupäällikkö. Sipoon kotihoito on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen. Kotihoito toimii ympäri vuorokauden. Haasteina ovat entistä iäkkäämpien ja huonokuntoisempien asiakkaiden hoito, kuntoutus ja toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisy. Kotihoito panostaa tällä hetkellä erityisesti muistisairautta sairastavien kuntoutukseen, omaishoitoon ja ryhmätoiminnan käynnistämiseen kotihoidon eri alueilla. Kotihoidossa haetaan koko ajan uudenlaisia toimintatapoja, kuten teknologian kehittäminen, ennalta ehkäisevä toiminta. Kotihoito on joustavaa, asiakaslähtöistä, nopeasti reagoivaa ja ammatillista apua antava yksikkö. Kotona asuu toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempia asiakkaita ja tämän takia kotihoidossa tarvitaan yhä enemmän moniammatillista osaamista. Kotihoidossa on esimiehet mukaan lukien henkilökuntaa yhteensä 50,5, joista sairaanhoitajia on 9 (18 %). Kotihoidossa on lääkäri kolmena päivänä viikossa. Muina 36 päivinä lääkäripalvelut saadaan kunnan terveysasemilta. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli vuonna 2012 noin 130 ja tilapäisen kotihoidon asiakkaita noin 120. Jokaiselle säännöllisen kotihoidon asiakkaalle tehdään lakisääteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka sisältää kuntoutussuunnitelman. Jokaisella asiakkaalla on omahoitaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä omaisten kanssa. Kuntaan saatiin muistikoordinaattori muuttamalla syksyllä 2012 lähihoitajan toimi muistikoordinaattorin toimeksi. Muistikoordinaattori tekee yhteistyötä neurologin ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Kotihoidossa toimii kahden henkilön (fysioterapeutti ja perushoitaja) kotiutustiimi, joka mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen kotiutumisen sairaalasta. Kotiutustiimin palvelu on lyhytaikaista, kestoltaan enimmillään kaksi viikkoa, ja sen jälkeen asiakas joko siirtyy kotihoidon asiakkaaksi tai pärjää itsenäisesti. Omaiset ovat suurin ja merkittävin kotona asumista mahdollistava tuki. Kotona asumista tukee myös kunnan myöntämä omaishoidon tuki. Yhdessä sairaanhoitajan toimessa on tammikuusta 2013 alkaen toiminut omaishoidon koordinaattori, joka tukee ja kartoittaa omaishoitajien jaksamista. Tammikuussa 2013 tuen saajia oli 108. Kahta ylintä tukea saavilla on mahdollisuus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa. Vapaapäivien ajaksi hoidettava voi tällä hetkellä saada paikan terveyskeskuksen osastolta 1, Suvirinteen muistiyksiköstä tai päiväkeskuksesta. Päiväkeskuksen toiminta elää muutosvaihetta. Päiväkeskuksessa aloitti huhtikuun 2013 alussa toiminnanohjaaja, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Tavoitteena on perustaa uudenlaisia ryhmiä, jotka palvelevat ennalta ehkäisevästi Sipoon kunnan ikääntyneitä ja omaishoitajia. Päiväkeskuksessa käy arkisin 7–10 asiakasta viitenä päivänä viikossa. Kotihoidon kautta voi saada myös erilaisia tukipalveluita. Alla olevassa taulukossa on tämänhetkinen poikkileikkaus asiakasmääristä: Tukipalvelu Ateriapalvelu Kauppakassipalvelu Turvapuhelin Vaatehuoltopalvelu / pesula Kylvetyspalvelu / sauna Kuljetustuki Omaishoidontukiasiakkaita yht. (yli 65-v) Tuen saajia v. 2012 yhteensä 101 53 112 75 24 155 108 Taulukko 2. Tukipalvelut ja niitä saaneiden asiakkaiden määrä vuonna 2012 Ihmiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Useasti omaishoito mahdollistaa kotona asumisen ja on usein myös inhimillisesti katsottuna paras vaihtoehto. 37 Omaishoidon tuen saajien määrä on koko ajan kasvusuunnassa. Myös kuljetustuen sekä ateria- ja kauppakassipalvelun kysyntä kasvaa koko ajan. Tukipalveluiden merkitys tulee kasvamaan kaikkien muidenkin tukipalveluiden kohdalla, koska kotiolosuhteiden parantuessa ikääntyneet pystyvät heikompikuntoisenakin asumaan kotona pidempään. Uutena tukipalvelumuotona tulevaisuudessa ovat erilaiset teknologiset ratkaisut, joista kahdessa projektissa virtuaalipalvelut ovat jo käytössä (Virtu ja Pieni piiri). Omakotitalkkaria suunnitellaan yhteistyössä toimintakeskus Risteyksen kanssa. Tämän lisäksi ennalta ehkäisevänä toimintana ikäihmisille on erilaisia tukiryhmiä. Esimerkkeinä tästä ovat jo nyt toiminnassa olevat Intoa elämään -ryhmät, Ystäväpiiri, päiväkeskus sekä omaishoitajien vertaistukiryhmät. 1.3 Pitkäaikaishoito ja tehostettu palveluasuminen Sipoon kunnalla on kaksi pitkäaikaishoidon ja kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kuntouttavaa ja kodinomaista palveluasumista sellaisessa yksikössä, jossa henkilöstöä on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa ja asukkaat tarvitsevat apua ympärivuorokautisesti. Toiminnasta vastaa asumisja hoitopalveluiden palvelupäällikkö. Suvirinteen yksikkö on erikoistunut muistisairautta sairastavien kodinomaiseen ja kuntouttavaan pitkäaikaisasumiseen ja hoivaan. Yksikössä on myös yksi lyhytaikaispaikka. Asukkailla on oma huone tai yhteinen huone toisen asukkaan kanssa. Kaikissa huoneissa on kylpyhuonetilat. Suvirinteessä on isot yhteiset oleskelutilat sekä oma piha. Siivouksen hoitaa tähän tarkoitukseen palkattu henkilö. Sateenkaaren yksikkö hoitaa ja kuntouttaa ihmisiä, joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt niin, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Sateenkaaren yksikössä on myös valmius hoitaa saattohoitopotilaita, ja se toimiikin kotihoidon saattohoitopotilaiden tukiosastona. Sateenkaari tulee jatkossa edelleen kehittämään kuntouttavaa hoitotyötä yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Asukaspaikkamäärää on neljän viime vuoden aikana vähennetty 38 paikasta 32 paikkaan. Asukkaat pääsääntöisesti jakavat huoneen yhden tai kahden muun henkilön kanssa. Jokaisessa huoneessa on omat kylpyhuonetilat. Lisäksi yksikössä on sauna, tilavat parvekkeet sekä asukkaille yhteiset oleskelutilat. Siivouksen hoitavat yksikön omat laitoshuoltajat. Yksikön nimi Suvirinne, pitkäaikaisyksikkö Henkilöstö 1 osastonhoitaja 3 sairaanhoitajaa 7,3 lähihoitajaa (käytössä 7) Paikat 21 (joista yksi on intervallipaikka) Sateenkaari, pitkäaikaisyksikkö 1 osastonhoitaja 1 apulaisosastonhoitaja 0,5 fysioterapeuttia 4,3 sairaanhoitajaa (käytössä 4) 32 38 YHTEENSÄ 16 lähihoitajaa 4 laitosapulaista (hoitavat osaston siivouksen ja osallistuvat hoitoon) 37,5 käytössä (0,6 käyttämättä) 53 Taulukko 3. Pitkäaikaisyksiköt (kunnan omat) Suvituulen tehostetun palveluasumisen yksikkö on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät enää pärjää kotihoidonkaan turvin omassa kodissaan. Taustalla voi olla lievää muistamattomuutta, mutta sen lisäksi asiakkaalla on usein jokin muu toimintaa haittaava jo edennyt sairaus, kuten Parkinsonin tauti. Kaikilla asukkailla on oma huone, omat kylpyhuonetilat sekä asukkaille yhteiset oleskelutilat. Yksikkö on jaettu kahteen siipeen, pienemmässä siivessä asuu 5 asukasta ja isommassa siivessä 10 asukasta. Lisäksi yksikössä on lyhytaikaisen hoidon huone. Siipien välissä on porraskäytävä. Viikkosiivous ostetaan kunnan sisäisenä palveluna. Päivittäisen siivouksen ja asukkaiden vaatehuollon hoitaa oma henkilökunta. Suvikujan tehostetun palveluasumisen yksikkö on erikoistunut muistisairautta sairastavien asumisyksiköksi, ja siellä kaikilla asukkailla on oma huone ja kylpyhuonetilat. Viikkosiivous ostetaan kunnan sisäisenä palveluna. Päivittäisen siivouksen ja asukkaiden vaatehuollon hoitaa oma henkilökunta. Suvikujan ja Suvituulen yksiköillä on yhteinen lähiesimies, osastonhoitaja. Yksikön nimi Henkilöstö Paikat Suvikuja 0,5 osastonhoitajaa 0,5 toimintarapeuttia 1 sairaanhoitaja 8 lähihoitajaa 15 Suvituuli 0,5 osastonhoitajaa 0,5 toimintaterapeuttia 1 sairaanhoitaja 9 lähihoitajaa 16 YHTEENSÄ 21 31 Taulukko 4. Tehostettu palveluasuminen (kunnan oma) Jokaiselle asukkaalle on laadittu hoitosuunnitelma, johon on liitetty kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmia kartoitetaan säännöllisin väliajoin ja tarpeen mukaan. Jokaiselle asukkaalle on nimetty omahoitaja(t). Omahoitajien tehtävänkuvaan kuuluu myös omaisyhteistyö. Asukkaiden arkeen pyritään sisällyttämään kaikenlaista normaaliin elämään kuuluvaa toimintaa järjestämällä erilaisia tempauksia ja retkiä yhdessä työntekijöiden, omaisten 39 ja vapaaehtoisten kanssa. Yksiköihin ostetaan testamenttivaroilla myös ulkoisia palveluita, kuten musiikki- ja taideterapiaa. Asukkaiden ruokapalvelut ostetaan kunnan sisäisenä palveluna. Ruokapäivään kuuluvat aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Kaikissa yksiköissä on terapeuttisena toimintana leivontaa yhdessä asukkaiden kanssa. Yksiköissä on myös pyykinpesukoneet, eli asukkaan on mahdollista käyttää omia vaatteitaan. Henkilökunta tai omainen huolehtii henkilökohtaisten vaatteiden pesemisestä. Kaikki yksiköt ovat sitoutuneet ja valmiita hoitamaan asukkaat elämän loppuun saakka. Turvallisen hoidon varmistamiseksi asukas voidaan lääketieteellisin perustein siirtää toiseen yksikköön tai sairaalaan. Näin tapahtuu harvoin ja yleensä asukas palaa sairaalasta takaisin omaan yksikköönsä, kun hän on saanut tarvittavan erikoissairaanhoidon sairaalassa. Jotta asukkaalle varmistetaan inhimillinen hoito elämän loppuvaiheessa ilman raskaita siirtoja muihin hoitoyksiköihin, on asukkaan ja hoitoyksikön tuntevan gerontologiaan perehtyneen lääkärin tuki erityisen tärkeää. Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä tulee kasvamaan niin Sipoossa kuin muuallakin Suomessa ja on oletettavaa, että tulevina vuosina ikääntyneitä myös muuttaa Sipooseen enenevässä määrin. Tämä saattaa aiheuttaa paineita asumispalveluiden määrän lisäämiseen myös Sipoossa. Sipoon kunta on vuonna 2010 kilpailuttanut yhdessä KUUMA-kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) kanssa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalvelut sopimuskaudelle 1.1.2011–31.12.2014. Valituiksi tuli 47 palveluntuottajaa. Sipoon kunnalla on tätä nykyä yhteensä 40 tehostetun palveluasumisen paikkaa, jotka on hankittu viideltä palveluntuottajalta. Yksikön nimi Paikat Sipoon palvelutalosäätiö, Palvelutalo Linda, Sipoo Sipoon palvelutalosäätiö, Palvelutalo Elsie, Sipoo Medivire Hoiva Oy, Vire Koti Käpylä, Helsinki Tuusulan ASR-palvelut Oy, Tuusula Onnentäyttymys Oy, Pornainen Palvelutalo Joenranta, Sipoo 19 YHTEENSÄ 40 16 1 1 2 1 Taulukko 5. Tehostettu palveluasuminen (ostopalvelu), tilanne 5.11.2013 40 LIITE 2 PALVELUJEN KUSTANNUSRAKENNE (TILINPÄÄTÖS 2012) Käynnin hinta (€) Kotihoito Hoitovuorokausi (€) 25,81 Omaishoidon tuki Suvikuja, tehostettu palveluasuminen Suvituuli, tehostettu palveluasuminen Kustannus/ omaishoidontukiasiakas/vuosi (€) 6 128,39 108,52 113,66 Suvirinne, pitkäaikaisyksikkö 114,51 Sateenkaari, pitkäaikaisyksikkö 133,84 Ostopalvelut 110,47 Taulukko 6. Kustannusrakenne Taulukossa 6 on Sipoon kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksestä saadut tiedot – toimintakate jaettuna hoitopäivillä (toimintakate = toimintakulut – toimintatuotot) Toimintakuluissa ei ole mukana kunnan yleishallinnon kuluja (esimerkiksi osaa talous- ja hallintopalveluista). Myöskään ostopalveluiden hintaan ei ole lisätty hallinnointikuluja, jotka voidaan yleensä lisätä hintaan, noin 10–15 % (kilpailutuksen valmistelu, palveluntuottajien valvonta, mahdollisten ristiriitojen selvittely ym.). Ostopalveluiden hinta noudattaa voimassa olevia sopimuksia. 41