1. No category

PÖLJÄN PÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Toimintakaudelle 2015–2016
Tahmatassut
2
Sisällysluettelo
1
Varhaiskasvatusympäristön kuvaus .............................................................................. 3
2
Toiminta ajatus ja arvot Tahmatassuilla ........................................................................ 3
3
4
2.1
Yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus ....................................................................... 3
2.2
Luonto ja ympäristö ................................................................................................ 4
2.3
Sosiaalisuus ja toisten huomioiminen ..................................................................... 4
Lapsen tapa toimia ........................................................................................................ 4
3.1
Leikki ...................................................................................................................... 4
3.2
Liikkuminen ............................................................................................................. 4
3.3
Luova toiminta ja ilmaisu ........................................................................................ 5
Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ................................................................................. 5
4.1
Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus .................................................................... 5
4.2
Matematiikka........................................................................................................... 6
4.3
Luonto, ympäristö ja kestävä kehitys ...................................................................... 6
4.4
Esteettinen kasvatus............................................................................................... 6
4.5
Uskonto- ja eettinen kasvatus ................................................................................. 6
4.6
Liikunta ................................................................................................................... 7
5
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa .............................................................................. 7
6
Kasvatuskumppanuus ................................................................................................... 7
3
1
Varhaiskasvatusympäristön kuvaus
Pöljän päiväkoti on Pöljän koulun kanssa samassa rakennuksessa toimiva ns. pienpäiväkoti, jossa toimintakautena 2015–2016 puuhastelee kaksi erilaista lapsiryhmää. Ryhmät
toimivat osan päivästä ryhmäkohtaisesti ja osan sekaryhmänä: Hunajakarhut 16 esikoululaista, Tahmatassut 24 1-5-vuotiasta lasta. Päiväkotimme kasvatushenkilöstöön kuuluvat:
kaksi lastentarhanopettajaa, kolme lastenhoitajaa ja erityisopettaja tunnin viikossa. Tahmatassuilla työskentelee lastentarhanopettaja Anni Haataja, lastenhoitaja Silja Ylimäki ja
lastenhoitaja Seija Ruutala. Koska olemme pieni yksikkö, niin kaikki lapset ja koko henkilökunta tutustuvat helposti toisiinsa. Keskeisenä mottona päiväkodissamme onkin: ”Kaikki
mukaan leikkiin.” Tahmatassujen päivittäiset toiminnot rakentuvat kiinteiden ruokailuaikojen ympärille: aamupala klo 8.00, lounas klo 11.15 ja välipala klo 14.00.
Siilinjärven kunnassa on laadittu yhteinen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma, johon
pohjautuen Pöljän päiväkodille on tehty vastaavat yksikkökohtaiset suunnitelmat. Niissä
kerromme päiväkotimme arjen toiminnasta ja tavoitteista. Suunnitelmat elävät jatkuvasti ja
ne toimivat työvälineinä henkilökunnalle, kun pohdimme työmme kehittämistä ja tuloksia.
Jotta onnistuisimme työssämme mahdollisimman hyvin lasten parhaaksi, painotamme
avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta kasvatuskumppanuuden hengessä.
2
Toiminta ajatus ja arvot Tahmatassuilla
Pyrimme tarjoamaan kiireettömän, toimivan ja turvallisen arjen, jossa eri-ikäiset lapset otetaan huomioon yksilöllisesti. Pienryhmissä opettelemme leikin ja pienten toimintatuokioiden avulla toisten huomioimista, kunnioittamista ja hyväksymistä. Samalla pyrimme luomaan ilmapiirin, jossa lapsen omille ajatuksille ja leikeille annetaan tilaa. Hyvien tapojen
opettelu sekä itsestä ja tavaroista huolehtiminen ovat osa päivittäistä arkea.
2.1
Yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus
Jokainen lapsi otetaan huomioon ainutkertaisena yksilönä. Perushoitotilanteessa kannustamme lasta omatoimisuuteen ja annamme mahdollisuuden tehdä asioita oman kehitystason mukaan. Lapsille tarjotaan haasteita päivään erilaisten tehtävien ja ”pikkueskari” toiminnan muodossa.
Sisarusryhmä tarjoaa oivan mahdollisuuden ottaa vastuuta toinen toisistamme. Isommat
oppivat huomioimaan pienemmät ja auttamaan erilaisissa toimissa. Yhdessä opettelemme
kunnioittamaan ja kuuntelemaan toinen toisiamme.
4
2.2
Luonto ja ympäristö
Tutustumme lähiympäristöön ja havainnoimme luontoa retkeillen eri vuodenaikoina. Luonnossa opettelemme mm. luonnossa liikkumisen sääntöjä ja kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta. Majoja rakennellessa tutustumme muurahaisten elämään sekä kukkaan
puhkeaviin kasveihin.
2.3
Sosiaalisuus ja toisten huomioiminen
Opettelemme hyviä käytöstapoja ja toisten huomioonottamista päivittäisissä toiminnoissa.
Ratkomme ristiriitoja keskustelemalla ja annamme myös lapsille mahdollisuuden ratkoa
ristiriidat keskenään aikuisen valvonnan alaisena. Opettelemme oikean ja väärän erottamista, sääntöjen noudattamista ja kohteliaisuutta arkipäivän tilanteissa.
3
Lapsen tapa toimia
Lapsella on luontainen halu oppia uutta, kokeilla ja matkia toisia. Oppiessaan lapsi käyttää
kaikkia aistejaan ja oppiminen on kokonaisvaltaista.
3.1
Leikki
Leikkiessään lapsi oppii erilaisia arkipäivän asioita. Lasten leikki on yksin- ja rinnakkaisleikkiä, yhteisleikkejä ja tavaroiden jakamisen harjoittelua.
Aamupäivisin jakaudumme erilaisiin toimintapajoihin, joissa voimme harjoitella myös leikkimistä ohjatusti aikuisen kanssa. Pajaryhmät jakautuvat ryhmässämme iän mukaan. Iltapäivisin jakaudumme leikkipajoihin ja vaalimme niin sanotun vapaan leikin mahdollisuutta.
Lapset valitsevat auki olevista pajoista (autoleikki, kotileikki, pelit, askartelu ym.) mieleisensä ja jakautuvat näin pieniin ryhmiin. Pienissä ryhmissä toimiessamme mahdollistamme leikkirauhan joka on edellytys pitkäkestoiselle leikille. Tarpeen mukaan aikuinen ohjaa
ja tukee leikkiä.
3.2
Liikkuminen
5
Lapsen hyvinvoinnin perustana on varhain omaksuttu tapa säännölliseen ja monipuoliseen
liikuntaan. Liikkuessaan lapsi hahmottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi myös tutustuu omaan kehoonsa. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa
terveelle itsetunnolle.
Päiväkotimme tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet eri-ikäisten liikunnalle niin ulkona kuin
sisälläkin. Tuemme lapsen luontaista liikkumista päivittäisissä toiminnoissa. Aamu- ja iltapäivisin liikumme ja ulkoilemme päiväkodin omalla pihalla, teemme retkiä lähimaastoon ja
toisinaan liikumme salissa. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla/esillä joka päivä innostaen mm. ryömimään, konttaamaan, hyppimään, juoksemaan ja kävelemään. Koulun jumppasali on ryhmämme käytössä tiistaisin ja torstaisin jolloin jakaudumme jumpparyhmiin.
3.3
Luova toiminta ja ilmaisu
Taiteen tekeminen ja kokeminen on lapselle eräänlainen itsensä ilmaisun muoto. Lapselle
annetaan mahdollisuus ilmaista itseään leikin ja erilaisten taiteiden keinoin. Kädentaidoissa tutustumme erilaisiin välineisiin ja materiaaleihin. Piirrämme, maalaamme, muovailemme ja askartelemme ottaen eri-ikäiset lapset huomioon.
Tahmatassuilla lauletaan soittimia käyttäen, lorutellaan ja sadutetaan itse tarinoita. Välineiden saatavuus innostaa omatoimiseen luovuuteen niin kädentaidoissa kuin visuaalisessa ilmaisussa. Roolivaatteet ja käsinuket innostavat lapsia päivittäin mitä mielikuvituksellisimpiin leikkeihin ja esityksiin.
4
Varhaiskasvatuksen sisältöalueet
Varhaiskasvatuksessa on tärkeää muistaa että lapsi ei opiskele tai suorita eri sisältöjä eikä
lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Sisältöalueet muodostavat kasvatuksesta vastuussa olevalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattajien tulee tarjota, jotta lasten kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti.
4.1
Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus
Kielelliset taidot ja valmiudet kehittyvät luontevasti arjen vuorovaikutuksessa. Edistämme
tätä kehittymistä aktiivisesti, tietoisesti ja tavoitteellisesti päivän kaikissa tilanteissa. Luemme lapsille päivittäin kirjoja esim. ruokapiirillä ja lepohetkellä. Laulamme, loruttelemme,
riimittelemme ja sanoitamme asioita ja esineitä.
Lapsen päiväkotipäivä on täynnä erilaisia kohtaamisia. Ollessaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa lapsi harjaantuu luontevaan esiintymiseen ja käyttämään ääntään tilanteeseen
sopivalla tavalla. On tärkeää, että lapsi oppii paitsi vastaamaan, myös kysymään. On myös
hyvä muistaa, että toisen kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin puheen tuottaminen.
6
4.2
Matematiikka
Lapset tutustuvat vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen arkielämän erilaisissa tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten heille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien,
esineiden ja välineiden avulla. Esimerkiksi numerot ja lukumäärät tulevat tutuksi aamupiirillä kalenteria läpikäymällä. Käsitteisiin esim. edessä - takana ja muotoihin tutustumme leikkien lomassa.
4.3
Luonto, ympäristö ja kestävä kehitys
Alle kouluikäisellä lapsella ympäristökasvatuksessa on tärkeintä positiivisten elämysten ja
kokemusten saaminen luonnosta. Pienen lapsen ympäristökasvatus on toimintaa, tutkimista, liikkumista ja seikkailuja mm. kalastusretki. Innostamme lasta tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä. Aikuisella ei ole vastauksia kaikkiin lapsen kysymyksiin, mikä antaa
mahdollisuuden tutkia ja oppia yhdessä. Luontokasvatus on arkista yhdessäoloa, vuodenkierron seuraamista ja luonnonilmiöiden ihmettelyä. Teemme yhteistyötä Riistanhoitoyhdistyksen kanssa.
Ympäristökasvatukseen kuuluu ohjaus vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään
elämäntapaan. Lapsi oppii aikuisen toimintaa ja valintoja seuraamalla luonnon ja koko ympäristön kunnioittamista, jätteiden lajittelua, energian säästämistä sekä järkevää kuluttamista, esimerkiksi lelujen ja muiden tavaroiden oikeaa kohtelua. Lapsi saa oppia, että pienillä ja isoilla teolla on merkitystä. Kädentöissä käytämme hyväksi kierrätysmateriaaleja ja
opettelemme energian säästöä esim. käsiä pestessä.
4.4
Esteettinen kasvatus
Tarjoamme lapsille omakohtaisia elämyksiä ja esiintymisen riemua kalenterivuoden mukaisesti esim. isän- ja äitienpäivät, joulu- ja kevätjuhlat.
Jokapäiväiseen toimintaamme kuuluvat erilaiset musiikki-, kuvataide- sekä
lukuhetket. Kuvaamataidon luovaan maailmaan tutustumme maalaten, piirtäen, muovaillen
ja askarrellen. Lasten töiden esillepanolla opetamme lapsia arvostamaan omia ja muiden
tuotoksia sekä esityksiä.
4.5
Uskonto- ja eettinen kasvatus
Tahmatassuilla kunnioitetaan perheen omaa uskonnollista vakaumusta kuunnellen vanhempien toiveita. Huomioimme tärkeimmät kirkolliset juhlapyhät esim. joulu ja sen odotus,
laulut ja hiljentyminen. Teemme yhteistyötä seurakunnan kanssa viettäen pieniä hartaushetkiä toimintavuoden aikana yleissivistävässä mielessä.
7
Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan tarkastella ja
pohtia oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Päivittäisten
tapahtumien kautta käsittelemme myös oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tuemme,
kunnioitamme ja vahvistamme lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja sanallista viestiä.
4.6
Liikunta
Liikkuminen tuottaa lapselle iloa ja elämyksiä ja se on myös lapsen hyvinvoinnin ja terveen
kasvun perusta. Tavoitteenamme on opettaa lapsia liikkumaan monipuolisesti. Liikunnallisia taitoja harjoittelemme erilaisten leikkien, temppuratojen, pelien, laulujen ja lorujen lomassa. Leikki mahdollistaa tutkimisen, kokemisen ja asioiden käsittelemisen sekä opettaa
lapselle käsitteitä, sääntöjä, vuoron odottamista ja yhteistyötä. Lisäksi leikin avulla lapsella
on mahdollisuus oppia erilaisia arkielämässä tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
5
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Huolen herätessä keskustelemme tilanteesta vanhempien
kanssa ja mietimme tarvittavia tukitoimenpiteitä. Huolen aiheet kirjaamme lapsen omaan
varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukitoimia voivat olla mm. lapsen kehityksen tehostettu seuraaminen, yhteistyön tehostaminen vanhempien, päiväkodin ja eri asiantuntijoiden kesken sekä erilaiset arjen järjestelyt päiväkodissa.
Tarvittaessa ohjaamme vanhempia lasten- tai hyvinvointineuvolan kautta mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Tutkimusten pohjalta lapselle laaditaan yhdessä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan tehdyt tutkimukset ja laaditaan yhteiset tavoitteet lapsen vahvuuksia painottaen.
6
Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen kasvun
hyväksi. Lapsi elää kahdessa eri kasvatusympäristössä, kotona ja päivähoitopaikassa.
Vanhemmilla on ensisijainen asiantuntijuus ja kasvatusvastuu omasta lapsesta. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön luomisesta.
Yhteistyö päiväkodin ja vanhempien välillä alkaa ja etenee Siilinjärven kunnan varhaiskasvatussuunnitelman aloitusportaiden mukaisesti. Päivähoito paikan varmistuttua päiväkodin
johtaja ottaa yhteyttä kotiin ja sopii hoidon aloituksesta perheen toivomalla tavalla. Tärkeänä osana hoitosuhteen alkua on kotikäynti, jossa vastuuhoitaja tutustuu lapseen lapsel-
8
le tutussa ympäristössä. Vanhemmilla on myös mahdollisuus tutustua päivähoitopaikkaan
lapsensa kanssa ennen päivähoidon aloitusta. Olisi kuitenkin toivottavaa, että vanhemmat
kävisivät tutustumassa hoitopaikkaan ensimmäisellä kerralla ilman lasta, jolloin vastuuhoitaja voi kuulla perhettä ja heidän kasvatusnäkemystään.
Päivittäiset keskustelut lasta tuotaessa ja haettaessa ovat tärkeitä. Vanhemmat saavat
tietoa lapsen arjen sujumisesta ja henkilökunta kodin kuulumisista. Kaksi kuukautta hoidon
aloittamisen jälkeen lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä perheen
kanssa. Aikaa keskustelulle varataan 30 minuuttia. Suunnitelman tavoitteena on lapsen
yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen yhteisesti sovitulla tavalla. Tehtyä suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain. Keskustelu kirjataan
Muksunettiin, josta vanhemmat voivat käydä sen lukemassa.
Kasvatuskumppanuutta tukevat yhteiset keskustelut, vanhempainillat ja juhlat. Päiväkodin
henkilökunta tekee yhteistyötä myös muiden lapsen parhaaksi työskentelevien tahojen
kanssa. Moniammatillisen yhteistyön edellytys on aina vanhempien suostumus ja osallistuminen lapsen asioiden käsittelyyn. Yhteistyötahoja ovat mm. neuvola, perheneuvola,
lastensuojelu, puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, Kys- erikoissairaanhoidon
palvelut, psykologit, koulun erityisopettaja ja muu henkilökunta.
Yhteistyötä tehdään myös muiden päiväkotien, seurakunnan sekä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, kuulemiseen ja luottamukseen.
KÄPYNEN
Kuusenkerkkä, kultapiisku,
vihreä käpy, vanamon nuppu.
Äidin oma tupsuhuppu,
nupsutuppu,
täyshassu Tahmatassu.
Päässä hattaraunia, sinisiä linnunmunia.