1 TUULENKYLÄN JA VASTATUULEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUULENKYLÄN JA VASTATUULEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOLÄHTÖKOHDAT 1.1. Toiminta-ajatus 1.2. Päiväkotiemme arvopohja 2. KUVAUS PÄIVÄKODEISTAMME 2.1. Päiväkotimme 2.2. Toimintaympäristön kuvaus ja viikkorytmi 2.3. Kannatusyhdistys ja sen toiminta 3. KASVATUSKUMPPANUUS JA HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOLLE 3.1. kasvatuskumppanuuden toteutuminen päiväkodissamme 4. LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA: LAPSEN VASU 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKODISSAMME 5.1. Kasvattajayhteisömme 5.2. Toistuvat arjen tilanteet 5.3. Lapelle ominaiset tavat toimia 5.4. Sisällölliset orientaatiot 5.5. Pienryhmätoiminta, ryhmäjako jne. 6. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 6.1. Vasu työvälineenä  päivitys  todentuminen LIITTEET Esiopetussuunnitelma Käytössä olevat lomakkeet 3 1. TUULENKYLÄN JA VASTATUULEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOLÄHTÖKOHTA 1.1. Toiminta-ajatus Toimintamme lähtökohtana on tarjota lapsille ja perheille yksilöllistä ja laadukasta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Päiväkotimme tulee olla lapselle turvallinen, leikkisä ja innostava kasvuympäristö, jossa hänen kysymyksiään, ajatuksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan. Vanhempien kanssa tehtävä tiivis yhteistyö antaa parhaat lähtökohdat päiväkodin kasvatustyölle. Päivittäisen vuoropuhelun ja vanhempien kanssa yhdessä laadittavan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla lapselle luodaan turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Tutut, turvalliset aikuiset ja kodinomainen ympäristö on pienen päiväkodin vahvuuksia. Työyhteisössämme kaikki aikuiset kantavat vastuuta lapsista ja toiminnan sujumisesta. Ennakkoluulottomuus ja uusiin haasteisiin vastaaminen mahdollistavat päivähoitotoiminnan kehittymisen päiväkodissamme. 1.2. Päiväkotiemme arvopohja Lapsen tulee saada kokea olevansa tärkeä ja arvokas itsenään, perheensä ja kulttuurinsa edustajana. Lapsen ja hänen perheensä tulee tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Pyrimme kiireettömään ja sallivaan ilmapiiriin huomioiden lasten yksilölliset tarpeet. Lapsia kohdellaan tasapuolisesti. Toiminnassa toteutuu erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen. 4 Kuunteleva ja havainnoiva aikuinen tukee aktiivisesti lasta luottamaan itseensä, ottamaan toiset huomioon ja kestämään pettymyksiä. Lasta tuetaan aktiiviseen, omatoimiseen tutkimiseen ja kiinnostumaan uusista asioista ympärillään. 2. KUVAUS PÄIVÄKODEISTAMME 2.1. Päiväkotimme Tuulenkylän päiväkoti on vuonna 1985 perustettu yksityinen päiväkoti Jyväskylässä Kuokkalan kaupunginosassa, Kekkolassa. Päiväkoti koostuu fyysisesti kahdesta eri toimintapisteestä, jotka ovat Tuulenkylän päiväkoti, os. Muurarintie 2 ja myöhemmin rakennetusta Vastatuulen päiväkoti, os. Kekkolantie 11. Päiväkodin ylläpitäjä on Tuulenkylän päiväkotiyhdistys ry, jonka hallitus ja jäsenet ovat päiväkodin lasten vanhempia. Päiväkodit sijaitsevat samannimisten taloyhtiöiden pihalla (Vastatuuli ja Tuulenkylä) ja kummankin piha on siis yhteinen asukkaiden kanssa. Päiväkodin sijainti taloyhtiön pihalla mahdollistaa ns. ”tavallisen” elämän seuraamisen, lapset eivät eristäydy muusta maailmasta, vaan saavat kokemuksia monenikäisistä ihmisistä luontevasti. Päiväkodin pihatoimintaan osallistuu luontevasti myös taloyhtiön ”kotilapset”. Myös päiväkotien sisätilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin osittain asukkaiden käytössä. Päiväkotimme on auki arkipäivisin klo 7.00–17.00 ja tarjoamme pääsääntöisesti kokopäivähoitoa. 5 2.2. Toimintaympäristön kuvaus ja viikkorytmi Tuulenkylän päiväkotiryhmä Esiopetusryhmä Lapsiryhmän koko on 17- 20 lasta ja siellä toimii 5-6-vuotiaiden esiopetusryhmä. Tuulenkylän henkilökuntaan kuuluu yksi esiopetusryhmässä opettava lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. Lasten käytössä on kodikas tila: iso tupa pirtinpöytineen ja takkoineen, kaksi leikkihuonetta ja pieni leikkinurkkaus. Sermien avulla tupaa on jaettu pienempiin osiin ja pyritty siten saamaan aikaan lisää rauhallisia leikkipisteitä. Pihalla sijaitsevan saunarakennuksen takkahuone on myös ahkerassa pienryhmäkäytössä. Toimintavälineet ja – materiaalit on helposti lasten saatavilla innostaen monipuoliseen askarteluun ja tutkimiseen. Keittiössä valmistetaan itse aamupala ja monesti välipalakin, ja sen uunista saadaan leipomispäivänä pullantuoksua päiväkotiin. Lounaan valmistaa keittäjämme Vastatuulen puolella ja sen kuljetetaan Tuulenkylään. Esiopetusryhmän ulkoilu tapahtuu läheisessä Yrttisuon liikuntapuistossa. Iltapäivisin klo 16.00 lapsiryhmä siirtyy ulkoilemaan Vastatuulen päiväkodin pihaan. Esiopetusryhmän päivä- ja viikkorytmi on luettavissa esiopetussuunnitelmasta (liite 1). Vastatuulen päiväkoti, 2-5-vuotiaiden lasten ryhmä Lapsiryhmän koko on 23 lasta. Ohjatuissa toiminnoissa lapsiryhmä jaetaan pienryhmiin. Henkilökuntaan kuuluu ryhmässä toimiva päiväkodin johtajalastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa, päiväkotiharjoittelija sekä keittäjä-emäntä. 6 Lasten käytössä on leikkihuone, ruokailu/askarteluhuone, nukkuma/leikkihuone sekä takkahuone. Tilat ovat valoisia ja antavat mahdollisuuden jakaa lapset leikkeihin pienryhmiin. Isoa tupaa käytämme pienryhmien lisäksi liikuntatuokioilla, yhteisillä musiikki-/teatterituokioilla sekä juhlissa. Rauhoittaaksemme tilaa olemme sijoittaneet pelit ja askartelutarvikkeet kaappeihin, josta isommat lapset voivat itse niitä ottaa käyttöönsä. Heitä kannustamme toimimaan itsenäisesti päiväkodin tiloissa. Leikkihuoneeseen on sijoitettu omat nurkkaukset lukemiselle, rakentelulle, autoleikeille ja kotileikille. Monimuotoinen piha-alue on yhteinen taloyhtiön kanssa. Siellä on paljon hiekkaa, pensaita, nurmikkoa, keinut, pieni urheilukenttä ja välineitä kiipeilyyn. Helppokulkuiset ja virikkeiset metsät ihan takapihallamme tarjoavat mitä mainioimmat retki - ja seikkailupaikat kaikkina vuodenaikoina. Päivärytmi rakentuu siten, että ohjattua toimintaa on aamupäivisin ja päivän kuluessa lasten omille leikeille varataan runsaasti aikaa. Päivää rytmittävät päivälepo ja ruokailut. Olemme jakaneet viikonpäivät suuntaa antavasti eri toimintojen mukaan: leikki - ja pelipäivä, liikuntapäivä, musiikkipäivä, kädentyönpäivä ja satupäivä. Tärkeä osa toimintaa on päivittäinen ulkoilu omassa pihassa, läheisessä liikuntapuistossa tai ympäröivissä metsissä. Päiväkodin oma keittiö Päiväkotimme rikkaus on oma keittiö, jossa emäntä valmistaa kumpaankin taloon herkullista ja terveellistä kotiruokaa. Pääsääntöisesti noudatamme Kylän Kattauksen ruokalistaa, mutta oma keittiö mahdollistaa ruokalistan joustavuuden. Perunat ja juurekset tilaamme suoraan tuottajalta ja näin tuemme omalta osaltamme kestävän kehityksen periaatetta. 7 2.3. Tuulenkylän päiväkotiyhdistys ry ja sen toiminta Yhdistyksen hallitus koostuu 4-7- jäsenestä (puheenjohtaja ja sihteeri mukaan lukien). Yhdistyksen hallituksen keskeisin tehtävä on huolehtia päiväkodin taloudesta ja hallinnosta yhdessä päiväkodin johtajan kanssa. Koska hallituksen jäsenet ovat päiväkodin lasten vanhempia, on vanhemmilla suora mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin asioihin. Päiväkodin hallitus vaihtuu joka toinen vuosi, puheenjohtaja toimii usein useamman vuoden. Yhdistyksen kirjanpitäjältä saadaan tarvittaessa asiantuntija-apua. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. 3. KASVATUSKUMPPANUUS JA HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOLLE Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. ( Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset 2002) Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päiväkodin kasvattajien yhteistä tietämystä lapsesta. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja päiväkodin henkilökunta lapsen kasvun ja kehityksen sekä lapsuuden asiantuntijoita. Vanhemmilla on kasvatusoikeus ja – vastuu. Päivähoidon tehtävä on tukea vanhempia tässä tehtävässä. Yhteinen tavoitteemme on, että lapsi voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa. 3.1. Kasvatuskumppanuuden toteutuminen päiväkodissamme Päiväkodissamme kasvatuskumppanuus alkaa perheen ensimmäisestä puhelinsoitosta päiväkotiin. Ennen päivähoidon aloittamista lapsi ja vanhemmat tutustuvat päiväkotiin ja ainakin yksi päiväkodin kasvattaja on mukana tutustumassa lapseen. Tämä työntekijä vastaa perheen perehdyttämisestä mahdollisimman hyvin, jotta lapsi ja vanhemmat kokisivat päivähoitoon tulemisen helppona ja turvallisena. Toivomme, että päivähoidon alkuvaiheessa vanhemmilla olisi mahdollisuus olla lapsen mukana päiväkodissa tukemassa päivähoidon joustavaa aloitusta. 8 Päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja hakiessa ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Pyrimme siihen, että meillä olisi mahdollisuus joka päivä pysähtyä lapsen tulo- ja lähtötilanteessa kuuntelemaan ja kertomaan lapsen päivästä. Tärkeänä pidämme myös sitä, että lapsi on itse läsnä kertomassa päivästään; ” Hei Lassi, muistatko kun tänään, kerrotaanpa äidille siitä hienosta jutusta…”. Pienen päiväkotimme etuna on se, että lapset ja vanhemmat sekä koko päiväkodin henkilökunta tuntevat toisensa. Syksyllä perheiden kanssa käydään keskustelut, joissa laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma (= lapsen vasu). Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle vanhempien ja henkilökunnan yhteistyön avulla hyvä kehitys ja kasvu lapsen eri elämänvaiheissa sekä antaa vanhemmille entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa lapsensa hoitopäivän sisältöön. Ns. aloituskeskustelu voidaan käydä lapsen kotona tai päiväkodissa. Keväällä arvioidaan yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Esiopetusvaiheessa laaditaan lapsen ja vanhempien kanssa erilliset suunnitelmat. (Liite 1). Lapsen vasun lisäksi jokaisella lapsella on oma ”Minä-kansio”. Se sisältää mm. valokuvia, lapsen piirustuksia, kuvausta päiväkodin tapahtumista ja lapsen omia kertomuksia.” Minä - kansio” muuttaa lapsen mukana toiseen päiväkotiin ja kotiin sen saa lapsen siirtyessä esiopetukseen tai kouluun. Kansio toimii eräänlaisena päiväkirjana, josta näkee lapsen kehityksen ja kasvun läpi päiväkotivuosien. Muita yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, erilaiset tapahtumat, juhlat ja kahvittelut. Päiväkodin lasten vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon myös kannatusyhdistyksen kautta Painopisteemme kasvatuskumppanuudessa on tasavertainen kohtaaminen, kuunteleminen ja läsnäolo. 9 4. LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA: LAPSEN VASU Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma päiväkodissamme on kokonaisuus, joka sisältää perheen kanssa pidettävän aloituskeskustelun ja vasu- keskustelut 1-2- kertaa vuodessa. Lapsen vasu on kasvattajayhteisön toimintaa ohjaava työväline ja sen ohjaavia periaatteita ovat: – lapsen yksilöllisyyden, taitojen, valmiuksien ja osaamisalueiden havainnointi ja huomiointi. – kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa – kasvattajayhteisön pedagoginen toiminta, sen arviointi ja seuranta. Aloituskeskustelun tueksi perheille annetaan ns. lapsen esitietolomake, jossa kysytään lapsen perustietoja (perushoitotottumukset, päivärytmi ja muuta vanhemmille ja lapselle merkittävää tiedotettavaa). Vasu-keskustelussa käydään tarkemmin läpi lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen liittyviä asioita. Keskustelussa yhdessä sovitut asiat kirjataan ylös ja pyrimme siirtämään ne päiväkodin toimintaan. Lapsen Vasuun sisällytetään myös lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia toiminnassa ja ympäristössä toteutetaan. 10 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKODISSAMME 5.1. Kasvattajayhteisömme Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissamme pohjautuu päiväkotimme arvopohjaan (luku 1.2.) Kyseisessä luvussa on nostettu esille kasvattajan ja kasvattajayhteisön rooli hyvän toimintakulttuurin luomisessa. On tärkeää, että me kasvattajat tiedostamme oman kasvattajuutemme ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat meitä toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti arvopohjamme mukaisesti. Päivittäinen kohtaaminen lapsen kanssa sisältää niin hoidon, opetuksen ja kasvatuksen elementtejä ja niissä tilanteissa meillä kasvattajilla on keskeinen rooli; kuinka me kuulemme lasta, huomioimme hänelle merkitykselliset asiat ja kuinka siirrämme havaintomme päiväkodin arkielämään. 5.2. Toistuvat arjen tilanteet Lapsen elämä päiväkodissa koostuu suurelta osin toistuvista arjen tilanteista; tullaan päiväkotiin, riisuudutaan, syödään, käydään vessassa, puetaan, nukutaan, levätään, ulkoillaan, leikitään, lähdetään kotiin… Nämä lapsen toistuvat arjen toiminnot sisältävät niitä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen hetkiä, joille me päivähoidon kasvattajat pyrimme olemaan herkkiä. Näissä tilanteissa lapsi saa aikuisen jakamattoman huomion ja ne myös mahdollistavat parhaalla tavalla lapsen yksilöllisyyden ja omatoimisuuden tukemisen. Hoitosuhteen alussa keskustelemme vanhempien kanssa lapsen tavoista ja taidoista perushoitotilanteissa, jotta voimme toimia hänen tarpeittensa mukaisesti. Perushoitotilanteisiin pyrimme varaamaan aikaa, jotta ne olisivat mahdollisimman rauhallisia ja sujuvia. Ryhmän jakaminen on tällöin tärkeää. Perushoitotilanteista pyrimme tekemään lapsille mieluisia ja onnistumisen iloa tuottavia hetkiä. Aamuisin pyrimme ottamaan vastaan jokaisen lapsen henkilökohtaisesti. Erityisesti alle 3-vuotiaille on tärkeää, että aamuisin päiväkodissa on tarjolla tuttu ja turvallinen syli. Lapsen tulee tuntea olevansa tervetullut ja voida luottavaisin mielin siirtyä vanhempien turvasta päiväkodin turvallisten aikuisten matkaan. Samalla vaihdamme 11 kuulumiset. Kotiinlähtötilanteessa on tärkeää kohdata vanhempien kanssa henkilökohtaisesti; emme vain siksi, että tiedämme lapsen haetuksi, vaan myös siksi, että voimme jutella päivän kulusta. Samalla lapselle välittyy, että hänen asiansa ovat tärkeitä kaikille hänen lähellään oleville aikuisille. Lapset ohjataan käsien pesulle mm. heti päiväkotiin tullessa, wc:ssä käyntien jälkeen ja ennen ruokailua. Kädet kuivataan paperipyyhkeeseen. Koska meillä ei pestä hampaita lounaan jälkeen, on meillä käytössä ksylitoli-tabletit. Ruokailusta pyritään tekemään myönteinen ja kiireetön hetki. Sallimme pöydässä leppoisan keskustelun, kunhan itse pääasia eli syöminen ei unohdu, emmekä häiritse muita keskustelulla. Lasten omatoimisuuteen pyritään huomioiden lapsen ikä ja taidot. Kannustamme lapsia maistamaan kaikkia, myös epämieluisia ruokia. Muistamme hyvät ruokailutavat ja kiittämisen. Syötyään lapset vievät itse astiansa ruokakärryyn. Koska päiväkodissamme on oma keittiö, voivat vanhemmat keskustella ruokavalioihin liittyvistä asioista suoraan emännän kanssa. Oma keittiö mahdollistaa lasten toiveiden huomioonottamisen. Siellä on myös kiva käydä kysymässä mitä ruokaa on tulossa, lisäämässä ruokahalua nuuhkimalla hyviä tuoksuja ja kurkistamassa miten ruokaa valmistetaan. Ulkoilemme päivittäin aamu- ja iltapäivällä. Pukeudumme säiden vaatimalla tavalla: kurahousut, sadetakki ja kumisaappaat yms. kuuluvat niin lasten kuin aikuistenkin ulkoiluvarustukseen silloin, kun sadetta on luvassa. Raitis ilma tekee hyvää elimistöllemme, ulkona saa juosta ja huutaa, kiipeillä ja kisailla omin päin sekä toisinaan myös aikuisen ohjauksessa. Lepohetki keskellä päivää on tärkeä rauhoittumisen ja rentoutumisen hetki. Ryhmän pienet lapset hipsuttelevat tärkeät unikaverit kainalossaan aikuisen johdattamana sänkynukkariin, jossa heidät silitellään kerrossänkyihin. Isommat lapset ottavat hämärretyn leikkihuoneen lattialle patjat, jolla lepäilevät aikuisen valvonnassa kuunnellen satua/ musiikkia. Otamme huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja vanhempien toiveet lasten päiväunien suhteen. 12 Pukeutumis, - ja riisuutumistilanteissa lapsi ja aikuinen ovat luontevasti vuorovaikutuksessa ja lähekkäin. Siksi niille tilanteille tulee järjestää aikaa ja tilaa mahdollisuuksien mukaan. Puettaessa nimetään eri kehonosia ja vaatekappaleita sekä jutustellaan lapsen kanssa. Vaikka ollaankin lähekkäin, ei aikuinen tee lapsen puolesta kaikkea, vaan kannustaa ja ohjaa lapsen iän ja taidot huomioon ottaen omatoimisuuteen, opastaa lasta esim. pukemisjärjestyksessä ja auttaa hankalissa kohdissa. Aikuinen kuitenkin tarkistaa, että lapsen vaatteet tulevat päälle oikein ja lämpimästi (napa ja nilkat piilossa). 5.3. Lapselle ominainen tapa toimia Suunnittelemme päiväkodin toimintaa siten, että jokaiseen päivään sisältyy lapselle ominaisia tapoja toimia; leikkimistä, liikkumista, tutkimista sekä taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Leikkiminen Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Reaalimaailman sekä fantasian ja fiktion piiristä lapset poimivat itselleen merkityksellisiä asioita, jotka kääntävät leikin kielelle. Leikki on kaikenikäisille tärkeä sosiaalisten taitojen opettelun väline! Leikkiessään lapset harjoittelevat monia taitoja esim. miten tulla toimeen muiden kanssa. Leikkiessä lapsi oppii uutta ja vahvistaa jo oppimaansa. Hän tutkii, kokeilee, jäljittelee, käsittelee tunteitaan ja käy läpi kokemuksiaan. Leikin avulla lapsi hallitsee maailmaansa ja jäsentää sitä. Meidän päiväkodin aikuisten rooli on järjestää lasten leikille tilaa, aikaa ja rauhaa sekä välineitä ja materiaaleja. Aikuinen on pienemmillä läsnä ja vuorovaikutuksessa, isommilla saatavilla ja lähettyvillä. Aikuisen tehtävänä on puuttua leikkiin tarvittaessa, ohjata sitä tai päättää se. Lasten leikkiä havainnoimalla saamme selville arvokasta tietoa lasten kokemusmaailmasta ja heidän kehitysvaiheistaan. Leikki alle 3-vuotiailla Pienten lasten leikki on lyhytjännitteistä yksin ja rinnakkain leikkimistä. Se on sidoksissa lasten omaan elämänpiiriin (nukkuminen, syöminen, lääkärissäkäynti) sekä esineisiin. 13 On tärkeää miettiä, millaisia esineitä me aikuiset valitsemme pienten lasten leikkiympäristöön. Nuket, rattaat, autot, leikkiastiat niiden tulee olla kestäviä ja kehittäviä, silmää miellyttäviä perusvälineitä. Aikuisten tehtävänä päiväkodissamme on luoda lasten leikille puitteet, auttaa heitä leikin aloittamisessa ja jatkamisessa, antaa sanoja ja toimia mallina ja tukena sekä huolehtia myös lapsen turvallisuudesta leikin aikana. Leikkiminen toteutuu meillä pienryhmissä ja aikuisen kanssa vuorovaikutuksessa. Leikkimisen rinnalle järjestämme pienimmille aikaa ja mahdollisuuksia omaehtoiseen ympäristön tutkimiseen; pienet eivät ole aina erotettuina isompien lasten joukosta, vaan osan päivästä he seuraavat isompien lasten touhuja ja saavat näin aineksia myös omiin leikkeihinsä. Leikki 3-5-vuotiailla Yli 3-vuotiaiden lasten leikit ovat pitkäkestoisempia. Leikin jatkuvuus ja kavereiden merkitys korostuu. Heidän leikkinsä on suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa, lähinnä rooli - ja kuvitteluleikkejä. Päiväkotimme päivärytmissä ja viikkosuunnitelmissa otetaan huomioon, että lasten leikille jää riittävästi tilaa. Päiväkodissamme on lapsille roolivaatteita ja rauhallisia leikkitiloja, joissa leikkiminen onnistuu. Pari kertaa kuukaudessa pyritään järjestämään roolileikkipäivä, missä lapset leikkivät kauppaa, kirjastoa, lääkäriä, linja-autoa... Meidän aikuisten rooli on merkittävä tilojen ja välineiden järjestäjänä ja itse leikkiin osallistujana. Pidämme tärkeänä, että lapsi voi hoitopäivänsä aikana jatkaa keskeneräistä leikkiään myös ulkoilun ja nukkumisen jälkeen. Molempien päiväkotien tilat antavat siihen mahdollisuuden eikä leikkejä aina korjata pois, jos tilanne niin vaatii. Päiväkotiryhmissämme annetaan lasten leikeille tilaa asettamalla leikkivälineet saataville ja sallimalla ajoittainen ”hallittu kaaos ”. Päiväkotien kalusteina on paljonkäytettyjä huonekaluja ja ne luovat päiväkodeille kodikkaan ilmapiirin. Sohvan voi muuntaa tavaraa pullollaan olevaksi veneeksi tai asuntovaunuksi lasten niin halutessa. Peitot ja verhot hulmahtavat majaksi käden käänteessä. Kaaoksessa vallitsee kuitenkin myös järjestys eli lapset siivoavat omat jälkensä leikkien jälkeen. 14 3-5-vuotiailla tuetaan kaverisuhteiden muodostamista, kannustetaan itseilmaisuun ja toisten huomioimiseen. On tärkeää, että lapsi oppii kuuntelemaan, pitämään puolensa, neuvottelemaan, odottamaan vuoroaan sekä noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Leikkitilojen ja ajan lisäksi pyrimme antamaan lapsille myös kokemuksia, joista he saavat aineksia leikkeihinsä; esim. vierailemalla paloasemalle, postiin, maatilalle. Ns. vapaan leikin rinnalla toteutetaan sääntöleikkejä, varsinkin pelien muodossa. Pihaleikeissä lasten omat leikit ovat pääosassa. On tärkeää, että lapsi oppii itse löytämään keinot miten päästä mukaan muiden leikkeihin ja keksii myös itse tekemistä ulkoilun aikana. Havainnoimme lasten leikkejä valokuvaamalla ja kirjoittamalla leikin kulkua. Havainnot ja valokuvat liitetään lapsen kasvun kansioon. Lapsia myös haastatellaan ja annetaan heidän itse kertoa leikistään. Tutkiminen Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita elinympäristöstään Avoin ja salliva ilmapiiri tarjoaa lapsille oivallisen alustan omatoimiselle eri elämänalojen ilmiöiden tutkimiseen. Päiväkotimme lähiympäristö ja luonnontilassa oleva virikkeinen piha-alue tarjoavat lapsille mahdollisuuden tehdä havaintoja ja kokeiluja. Innostava kasvattajayhteisömme omalta osaltaan kannustaa lapsia omatoimiseen tutkimiseen. Jokainen uusi päivä on ainutkertainen ja innostava! Liikkuminen Päivittäinen liikunta eri muodoissaan on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta ja toimii terveen itsetunnon rakennusaineena. Liikkuessaan lapsi kokee paitsi iloa, myös vauhtia ja elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. Liikkuessaan lapsi tutustuu luonnollisella tavalla kehoonsa ja sen hallintaan sekä toisiin ihmisiin. Aikuisen tehtävä päiväkodissamme on tarjota lapsille liikkumiseen tilaisuuksia ja huolehtia lasten turvallisuudesta. Omalla esimerkillä saamme lapset innostumaan liikkumisesta ja liikunnasta. Aktiivisella havainnoinnilla pyrimme tukemaan jokaisen lapsen yksilöllistä liikkumisen tarvetta. Tavoitteenamme on, että lapselle syntyy myönteinen asenne liikuntaa kohtaan. Vastatuulen päiväkodissa on iso tupa, jonka muutamme liikuntasaliksi työntämällä pöydät sivuun. 15 Tuulenkylän esiopetusryhmä käyttää säännöllisesti Graniitin tanssisalia sisäliikuntaan (kts. esiopetussuunnitelma). Päiväkotien viikko-ohjelmaan on varattu yksi päivä viikossa liikunnalle. Suunniteltu liikunta voi olla sisäjumppaa eri muodoissaan (temppurata, satujumppaa, tanssia…) tai liikuntaa ulkona retkien, pelien yms. muodossa. Ulkoilu on tärkeä osa toimintaamme. Ulkoilemme lasten kanssa joko omalla pihalla, lähimetsässä tai lähiympäristössä esim. Yrttisuon liikuntapuistossa päivittäin aamu- ja iltapäivällä. Pienryhmätoiminta liittyy meillä myös ulkoiluun; teemme kävelyretkiä pienryhmissä viikoittain (esim. käymme postissa, kaupassa, kirjastossa). Toiset lapset jäävät pihalle ja saavat ison pihan kokonaan itselleen. Ulkoiluun varaamme riittävästi aikuisia, jotta pienryhmäretket onnistuvat. Taide ja ilmaisu Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Lapsi kokee taiteen kokonaisvaltaisesti. Taiteessa ja mielikuvituksessa kaikki on mahdollista. Siveltimenveto on keijukaisen siipi tai pelottavan monsterin karjaisu. Taide on ääniä, valoja, tuoksua ja tanssia. Se on muotoja ja värejä. Se on draamaa ja tuntemuksia. Viikkosuunnitelmassamme on varattu päivä käden töille, päivä musiikille ja lähes joka toinen viikko päivä teatterille. Pyrimme päiväkodissa luomaan lapselle kädentöissä innostavan ilmapiirin, jossa hänelle annetaan työrauha. Annamme aineksia erilaisiin työskentelytapoihin, tutustumme väreihin ja välineisiin. Opettelemme ensin välineiden oikeaoppisen käyttötavan, jotta lapsi osaa myöhemmin tehdä niillä luovasti omia tuotoksia. (Silmän ja käden yhteistyön harjaantuminen auttaa myöhemmässä vaiheessa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa.)Pyrimme herättämään kiinnostuksen omaan tuottamiseen ja luovuuteen. Tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos! Jokaisen lapsen jokaisessa työssä on jotakin hyvää mistä häntä voi kehua. Lasten työt ripustamme lähes aina päiväkodin seinälle ihailtaviksi. Taidekokemuksia käymme hakemassa kerran-pari vuodessa museosta tai taidenäyttelystä, toisinaan saamme näyttelyn päiväkodille. 16 Kaikki lapset innostuvat musiikkituokioista. Laulaminen ja soittaminen ovat luonnollista yhdessäoloa! Musiikin yleistavoitteena on leikin avulla oppiminen, omaan ilmaisuun rohkaistuminen sekä ilo yhdessäolosta. Emme kuitenkaan unohda musiikillisia tavoitteita, jotka saavutetaan laulamalla, kuuntelemalla, soittamalla ja liikkumalla. Musiikkia yhdistämme maalaamiseen, liikuntaan, draaman… Musiikki toimii terapeuttisena elementtinä herättäen tunteita, joita lapsi ei välttämättä osaa pukea sanoiksi. Laulamaan oppii vain laulamalla. Laulaessaan lapsi oppii kuuntelemaan ja vähitellen hallitsemaan omaa ääntään ja laulamaan luonnollisesti. Laulu poistaa stressiä ja keventää tunnelmaa. Lauluissa siirrämme lapsille kulttuuriamme. Aikuisen ilmeet ja eleet ja innostus ovat merkityksellisiä! Lasten kanssa laulelu ei rajoitu vain ohjattuun musiikkihetkeen vaan laulella voi esim. perushoitotilanteissa. Päiväkodissamme on laulua lähes joka päivä. Laulupussi on helppo ottaa esiin ja kaivaa sieltä kortti, josta löytyy laulu. Päiväkodissa soitamme kehosoittimilla. ts. soitamme sormilla, käsillä, jaloilla. Tutustumme myös erilaisiin soittimiin, siihen miten niitä pidetään kädessä ja soitetaan, sekä miten niistä huolehditaan. Soitamme helppoja lauluja ja rytmejä. Teemme soittimia myös itse esim. helistimiä ja rytmimunia. 5.4. Sisällölliset orientaatiot Yleistä Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvatut sisällölliset orientaatiot tarkoittavat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ympäröivän maailman asioihin ja ilmiöihin. Sisällölliset orientaatiot ovat työkaluja lasten kokemusmaailman laajentamisessa. Ne velvoittavat kasvattajia käyttämään monipuolisesti erilaisia lähtökohtia toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lapselle ei aseteta suoriutumisvaatimuksia, vaan tarjotaan kiinnostuksen kohteita leikinomaisesti ja lasta kannustaen ja hänen omiin voimavaroihinsa luottaen. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilöstölle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee ersiä, muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2003). 17 Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ovat: Matemaattinen orientaatio  arkielämän tilanteista nousevat matemaattiset käsitteet, esim. lasta pukiessamme laskemme lapsen varpaita, lajittelemme leluja… Luonnontieteellinen orientaatio  eloton/ elollinen luonto, esim. metsäretkillä tai ulkoilun aikana tutkitaan mitä ötököitä löytyy, sulatetaan lunta ja tutkitaan sitä suurennuslasin avulla Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio  rakennettaan kuvaa menneestä ja sen merkityksestä nykyhetkeen, esim. vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja perinteet Esteettinen orientaatio  oma tuottaminen tai perehdytään toisten tekemään, esim. maalaaminen, muovailu, taide-elämykset Eettinen orientaatio  oikea-väärä, hyvä/ paha, totuus/ valhe, esim. draaman ja satujen avulla voimme pohtia tunteiden merkityksiä Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio  ihmisten eri näkemykset, hiljentyminen, erilaisuuden kunnioittaminen, esim. lapsi oppii mm. elämään liittyvien tärkeiden tapahtumien käsittelyä ja hiljentymistä Sisältöalueet näkyvät päiväkodin jokapäiväisessä toiminnassa sekä yhdessä että erikseen. Havainnoimme lasta näillä osa- alueilla, jotta voisimme yhdessä perheen kanssa tukea ja kannustaa lasta hänen kehityksessään. Lasten mielenkiinnon kohteet määrittelevät mitä toteutustapoja käytämme saavuttaaksemme tavoitteet. 5.5. Pienryhmätoiminta ja päiväkotitoiminnan suunnittelu Vastatuulen päiväkotiryhmässä olemme jakaneet lapset pienryhmiin ikätason mukaisesti. Ryhmäjako muuttuu vuosittain riippuen lapsiryhmästä. Useimmiten puhumme isoista ja pienistä. Tuulenkylän esiopetusryhmän lapset jakautuvat ”eskareihin” ja ”viskareihin” (kts. esiopetussuunnitelma). 18 Päiväkotimme toiminnan suunnittelu lähtee ensijäisesti lapsiryhmän tarpeista ja lasten vanhempien kanssa käytävien vasukeskustelujen annista. Suunnittelu edellyttää henkilöstöltä käsitystä lapsen kasvusta ja oppimisesta sekä tietoisuutta toiminnasta. Valinnat ja menetelmät tulee perustella kasvatuksellisesta näkökulmasta. Henkilökunta pitää kaksi kertaa vuodessa suunnittelukokouksen, jossa luodaan raamit tulevalle kaudelle. Henkilökunnan viikkopalavereissa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan. Vanhemmat osallistuvat arviointiin ja suunnitteluun lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kautta, vanhempainilloissa ja erilaisten kyselyiden avulla. 6. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI PÄIVÄKODISSAMME 6.1. Vasu työvälineenä, päivitys, todentuminen Arviointia tapahtuu koko ajan monella eri tasolla; päivittäin, hetkittäin … Se on systemaattista (varhaiskasvatussuunnitelman läpikäyminen vanhempien /henkilökunnan kanssa) ja ei-systemaattista (päivittäiset palautekeskustelut työkavereiden kanssa ja vanhempien kanssa). Jatkuva oman työn jäsentäminen on arviointia: miksi toimin tietyllä tavalla, mihin toimintani perustuu, mitä tavoitteita olen työlleni asettanut, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen miten hyvin onnistun työssäni. Yksikkökohtainen Vasumme elää ja tarkentuu lapsen vasujen myötä, eri painopisteet vaihtelevat ja me puhummekin mieluummin prosessista kuin asiakirjasta. Tässä prosessissa painopiste on vanhempien osallisuudessa, lapsen osallisuudessa ja henkilöstön ammatillisen tietoisuuden lisäämisessä. Päiväkodin toiminnan toteutus pohjautuu, kuten jo edellä on todettu, päiväkodin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin. Suunnitelmien aiheet nousevat milloin aikuisista, milloin lapsista, lähiympäristöstä, lasten vanhemmista, lasten arjesta. 19 liitteet esiopetussuunnitelma lomakkeet