1. No category

RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
22.2.2011
RULLAN VUOROPÄIVÄKOTI
1
KASVATUSKUMPPANUUS – LASTEN VANHEMPIEN JA PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN
VÄLINEN YHTEISTYÖ
2
RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN HENKILÖKUNNAN ARVOT
3
VANHEMPIEN ARVOT
4
LASTEN ARVOT
6
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
7
VUOROVAIKUTUS
8
TOIMINTA RULLAN VUOROPÄIVÄKODISSA
9
Kehkeytyvä toimintasuunnitelma
9
Pienryhmätoiminta
9
Lapsilähtöisyys
10
PÄIVITTÄISEN TOIMINNAN SISÄLTÖ
11
Leikkiminen
11
Liikkuminen
11
Kieli ja kirjallisuus
12
Matematiikka
12
Ympäristö – ja luonnontieto
13
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
14
Musiikki
14
Kuvataide
14
Askartelu ja käsityö
14
Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat
15
YHTEISTYÖTAHOT
16
Lasten ja perheiden palvelu - yksikkä
16
Oppilashuoltotyöryhmä
16
Aluetiimi
16
Liikuntatoimi
16
Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli KELTO
17
TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
18
Lapset
18
Vanhemmat
18
Henkilökunta
18
1
RULLAN VUOROPÄIVÄKOTI
Varhaiskasvatussuunnitelma on arvopohja, joka sisältää ne asiat, jotka ovat vuoropäiväkodissa
tärkeitä lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle sekä lasten hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja
oppimisen kannalta. Nämä arvot ohjaavat työtämme lasten parhaaksi.
Toimintamme lähtökohtana on tehdä työtä lapsen parhaaksi, lämpimällä sydämellä, lähellä,
yhteistyössä vanhempien kanssa.
Haluamme, että päiväkodissamme vallitsee turvallinen, hyväksyvä, kiireetön ja kodikas ilmapiiri,
jossa lapsen on hyvä kasvaa.
LAPSI
Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään.
Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.
Lapsi, jota petetään, oppii pettämään.
Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.
Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta.
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omastaan muille, oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden.
-
Ronald Russel –
Haluamme tarjota turvallisen,
lapsen kasvua ja kehitystä edistävän
hoitopaikan lapsille, joiden
vanhemmat tekevät vuorotyötä.
Rullassa on hoitopaikkoja 1 – 6 vuotiaille lapsille sekä ensimmäistä
luokkaa käyville koululaisille. Myös
6 -vuotiaiden esiopetus toteutetaan
Rullassa. Lisäksi meillä vierailee
useita lapsia tilapäishoidossa muista
päivähoitoyksiköistä viikonloppu-,
ilta- tai yöhoidossa.
Vuoropäiväkodin luonteeseen
kuuluu, että lasten määrät ja lapsiryhmät vaihtelevat; päivän mittaan lapsia tulee ja toisia lähtee.
Samoin henkilökunnan työvuorot vaihtelevat vuorotyöstä johtuen.
2
KASVATUSKUMPPANUUS – LASTEN VANHEMPIEN JA
PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTYÖ
Kasvatuskumppanuus on lasten vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä
lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja
lapsen varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen.
Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu, heillä on oman lapsensa paras
tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä
vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisessa.
Me arvostamme sitä, että vanhemmat kertovat meille avoimesti ajatuksiaan, mielipiteitään,
toiveitaan, ihmetyksiään päiväkodin toimintaan sekä oman lapsensa hoitoon ja kasvatukseen
liittyen. Sen kautta voimme kehittää toimintaamme edelleen lapsen parhaaksi.
Voidaksemme hoitaa ja ymmärtää lasta parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että tiedämme
lapsen elämään, käyttäytymiseen yms. vaikuttavista tekijöistä, esim. kotona tapahtuvista
muutoksista.
Luottamus lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä mahdollistaa hyvän ja luontevan yhteistyön.
Vanhempien ja henkilökunnan välisessä avoimessa vuorovaikutuksessa yhdistyvät
molemminpuolinen näkemys lapsen parhaaksi.
Päiväkodin henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus kaikista lasta ja perhettä koskevista asioista
Panostamme siihen, että päiväkodissamme vallitsee turvallinen, hyväksyvä, kiireetön ja kodikas
ilmapiiri. Aikuisen lämpö, sylissä pitäminen sekä tunteisiin vastaaminen ovat punaisena lankana
päivittäisessä työssämme. Turvalliset ihmissuhteet ja aito vuorovaikutus ihmisten välillä
yhteisössämme luovat hyvän perustan kasvulle ja oppimiselle.
3
RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN HENKILÖKUNNAN ARVOT
KUNNIOITUS
LUOTTAMUS
YKSILÖLLISYYS
OIKEUDENMUKAISUUS
TASAVERTAISUUS
YHTEISÖLLISYYS
VUOROVAIKUTUS LASTEN,
VANHEMPIEN JA
HENKILÖKUNNAN VÄLILLÄ
TURVALLISUUS
Päiväkodillemme ovat tärkeitä toimintaperiaatteet, jotka soveltuvat meille tyypilliseen ja myös
yhteiskunnassa tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen.
Jokaista lasta ja aikuista kunnioitetaan yksilönä ja jokaisen odotetaan sitoutuvan päiväkotimme
pelisääntöihin. Kunnioituksen avainsanoja ovat luottamus ja avoimuus sekä lasten, perheiden että
henkilökunnan välillä. Yksilöllä, sekä lapsella että aikuisella, on mahdollisuus vaikuttaa omaan
toimintaansa, joka vahvistaa yksilön halua sitoutua päiväkotiyhteisöömme.
4
VANHEMPIEN ARVOT
Vasu-keskusteluissa käydään läpi asioita, jotka ovat perheille tärkeitä ja arvokkaita. Keskusteluissa
on noussut esiin seuraavia arvoja:
Perheen yhteinen aika ja rutiinit
Perheille on tärkeää saada viettää yhteistä, kiireetöntä aikaa lasten kanssa. Tärkeiksi koetaan mm.
säännöllinen päivärytmi, yhteiset päivittäiset rutiinit, iltatoimet, ulkoilu, ruokailut. Säännölliseen
päivärytmiin pyritään myös päivähoidossa. Säännöllisyys ja tutut rutiinit tuovat lapselle
turvallisuuden tunnetta.
Läsnäolo
Lapsen tulee kokea, että aikuinen on lähellä häntä. Lapsen tulee saada kokea tulevansa kuulluksi ja
huomatuksi ja on tärkeää, että lapsi saa toimia yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.
Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus
Lapsen päivähoitoympäristön tulee olla kaikin puolin turvallinen, niin henkisesti kuin fyysistikin.
Lapsella tulee olla turvallinen olo koko päivähoitopäivän ajan.
Kasvatuksen johdonmukaisuus
Kodin ja päivähoidon kasvatuskäytäntöjen on tärkeää olla johdonmukaisia ja yhteneväisiä.
Kasvatuskäytännöistä keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa.
Rajat
Aikuisen tehtävänä on toimia lapsen parhaaksi ja toisinaan se tarkoittaa myös lapsen toiminnan
rajoittamista silloin kun lapsi ei itse siinä onnistu. Perheissä koetaan, että lasten on hyvä oppia
kestämään pettymyksiä eikä lapsi voi aina toimia oman tahtonsa mukaan. Rajat osoittavat
huolenpitoa ja välittämistä.
Hyvät käytöstavat
Lapsen on tärkeää oppia kohteliaisuus, toisten ihmisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen,
rehellisyys ja anteeksipyytämisen taito. Näitä asioita lapsi harjoittelee myös päivähoidossa.
Rakkaus, hellyys, syli
Lapsen on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin hän on.
Lasten on tärkeää saada aikuisen aikaa, hellyyttä ja syliä siinä määrin kuin lapsi sitä tarvitsee.
Sylissä pitäminen on erittäin tärkeää jokaiselle lapselle ikää katsomatta.
Sosiaalisten suhteiden ylläpito
Lapsille ja perheille on tärkeää pitää yhteyttä
lähisukuun ja ystäviin, sosiaalinen verkosto on
perheille tärkeä voimavara. Lapsille on tärkeää
saada toimia yhdessä toisten lasten kanssa ja solmia
ystävyyssuhteita. Siihen tulee tarjota mahdollisuus
myös päivähoidossa.
5
Leikit ja pelit
Leikki on merkittävä ja tärkeä osa lapsuutta.
Leikeille ja peleille tulee olla riittävästi
aikaa ja tilaa.
Kodinomaisuus ja yhteiset kotityöt
Perheet pitävät tärkeänä, että lapset puuhailevat yhdessä vanhempien kanssa kodin askareiden
parissa. Lapselle on tärkeää saada osallistua päiväkodissakin pieniin työtehtäviin yhdessä aikuisen
kanssa. Samalla lapsi oppii omatoimisuutta sekä kantamaan vastuuta yhteisistä asioista.
6
LASTEN ARVOT
Päiväkodin henkilökunta on keskustellut lasten kanssa asioista, jotka lapset kokevat tärkeiksi. Sieltä
on noussut esiin mm.
NUKKUMINEN
KÄSIEN PESU
ENNEN
RUOKAILUA
YHDESSÄOLO
LEIKKIMINEN
SYÖMINEN
YSTÄVÄT JA
KAVERIT
SAA
SYÖDÄ JA
NUKKUA
SE ETTEI
SATUTA
TOISIA
LELEUT
SE ETTEI
JUOKSE SISÄLLÄ
TOSSUT
SE ETTEI
LELUT MENE
RIKKI
AIKUISET
PORTIN
SULKEMINEN
7
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Toiminta- ja oppimisympäristöksi miellämme
päiväkodin sisä- ja ulkotilat,
välineet ja materiaalit,
päiväkodin lähiympäristön ja koko kaupungin
sekä päiväkodin myönteisen ilmapiirin
ja turvalliset ihmissuhteet
Monipuolisen toiminnan edellytys on monipuolinen ympäristö, sillä oppimista tapahtuu joka hetki
ja joka paikassa. Oppimisen hyvänä pohjana on avoin, kannustava ja myönteinen ilmapiiri.
Oppiminen ja onnistuminen ovat iloinen asia! Tuemme lapsen omaa innostusta, aktiivisuutta ja
luontaista toimintatapaa.
Toimintaympäristömme kannustaa leikkimiseen, pelaamiseen, askartelemiseen, rakentelemiseen,
musisoimiseen, liikkumiseen, retkeilemiseen, tutkimiseen ym. puuhailuun pienissä ryhmissä Lapsi
kehittyy, kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa sekä aikuisten että muiden lasten kanssa, sekä
aikuisten ohjauksessa.
Meille on tärkeää kunnioittaa lasta, kuunnella ja huomioida hänen mielipiteitään. Lapsi saa ilmaista
tunteensa, niin ilonsa kuin surunsakin. Aikuinen on läsnä mieltä kuohuttavissa tilanteissa ja asiaan
sopivalla tavalla rauhoittaa, tyynnyttää ja toisinaan myös rajoittaa lasta.
Toimintaympäristön turvallisuus on meille tärkeä asia. Tehtävämme on huolehtia tilojen ja
välineiden asianmukaisuudesta, henkilökunnan riittävyydestä suhteessa lasten määrään sekä
turvallisuuteen liittyviä sääntöjä noudattamisesta.
8
VUOROVAIKUTUS
Päiväkodissamme korostetaan tiedostettua ja laadukasta vuorovaikutusta. Lapsen kieli kehittyy
jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa aikuisten sekä toisten lasten kanssa. Lasta kannustetaan
asioiden kuvaamiseen, oman näkökulman kertomiseen, perustelemiseen ja riitojen selvittämiseen.
Lasta ohjataan käyttämään kohteliasta puhekieltä.
Hyödynnämme perushoitotilanteita (esim. pukeminen, ruokailu, vaipan vaihto)
vuorovaikutuksellisesti. Päättelytaitoa kehitetään etsimällä vastauksia lasta askarruttaviin
kysymyksiin. Kielen ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan lukemalla satuja ja tarinoita. Lorujen
ja laulujen avulla tutustutaan kielen rytmiin ja ilmaisuun.
Ajattelemisen aihetta
Te isot ihmiset ymmärtäkäähän, voi pientäkin joskus ottaa päähän.
Voi lastakin väsyttää lapsen työ, voi hälläkin mennä huonosti yö.
Ei murheet ole vain isojen alaa, voi pikkuiseltakin pinna palaa.
Voi sattua harmeja aamusta asti, niin että keljuttaa kamalasti.
Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin, ja isäkin siepata ylen määrin.
Voi päivä mennä niin pipariks, että on pantava ranttaliks.
Siis koettakaa ottaa lapsenne lukuun, te kuulutte samaan heimoon ja sukuun.
Ei aina paista ja ole kesä, ei kotikaan ole vain kilttien pesä.
Jos paha on päivä sulla tai mulla, niin annetaan kiukkujen ulos tulla.
Niin ei vallitse riita ja känä, ja muutenkin pysytään terveempänä.
9
TOIMINTA RULLAN VUOROPÄIVÄKODISSA
Kehkeytyvä toimintasuunnitelma
Toimintamme perustuu ns. kehkeytyvään
toimintasuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa sitä,
että toiminta muotoutuu viikoittain ja päivittäin
sen mukaan, mikä juuri silloin on ajankohtaista,
lapsille tärkeää ja lasten tarpeita palvelevaa.
Kehkeytyvä toimintasuunnitelma on jatkuvasti
avoinna lasten sekä vanhempien ideoille ja
toiveille. Kehkeytyvä toimintasuunnitelma ei
kahlitse meitä toimimaan jollakin tietyllä tavalla
vaan antaa mahdollisuuden lapsilähtöiseen
toimintaan.
Pienryhmätoiminta
Toiminta pyritään järjestämään pienryhmissä niin,
että lapsella on tilaa sekä aikaa toiminnalleen.
Pienryhmät voivat muotoutua aivan itsestään tai
aikuisen ohjaamana. Kiireettömyys on edellytyksenä
sille, että lapsi voi rauhassa syventyä siihen mitä on
aikonut tehdä.
Jokaisen hetken arvostamisesta johtuen emme
korosta vain tiettyjä ”etukäteen tarkasti
suunniteltuja” tuokioita, sillä aina ei voi etukäteen
ennustaa mikä milloinkin on tärkeää. Tärkeää on
myös se, että lapsella on mahdollisuus vain olla
kaikessa rauhassa joko itsekseen tai aikuisen sylissä.
(sylikuva)
10
Lapsilähtöisyys
Toiminnan lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että otamme toiminnan pohjaksi lasta lähellä olevat ja
lasta kiinnostavat asiat. Aikuisen tehtävänä on auttaa, tukea ja ohjata lasta. Uskomme siihen, että
kun lapsella on mahdollisuus toimia häntä kiinnostavien asioiden parissa, niin samalla hänen oma
aktiivisuutensa sekä oppimishalunsa kasvaa ja näin hän myös viihtyy päivähoidossa. Aikuisen
tehtävänä on myös auttaa lasta monipuolisen tekemisen äärelle sekä olla leikkien käynnistäjä, jos
lapsi ei itse sitä vielä hallitse.
11
PÄIVITTÄISEN TOIMINNAN SISÄLTÖ
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovat lapselle
luontainen tapa oppia. Huomioimme toiminnassamme lapsen iän, tarpeet ja kehitystason. Lapsella
on mahdollisuus tehdä omia valintoja ja vaikuttaa omaan toimintaansa. Tuemme lasten välisiä
ystävyyssuhteita. Tilanteiden mukaan muodostuvissa pienryhmissä lapsella on aikaa, tilaa ja rauhaa
leikille sekä muulle toiminnalle.
Leikkiminen
Leikki on merkittävä ja tärkeä osa lapsuutta. Leikissä
lapset käsittelevät kokemaansa, leikki edistää heidän
ajatteluaan ja se on lapselle luontainen tapa oppia ja
kehittyä. Toisten kanssa leikkiminen kehittää myös
vuorovaikutustaitoja.
Rullassa aikuiset arvostavat lapsen leikkiä ja tukevat
sitä. Lapsilla on aikaa, tilaa ja vapautta leikkiä
kavereiden kanssa, mutta aikuisten tehtävänä on myös
ohjata ja rikastuttaa leikkiä. Rullassa leikki voi syntyä
eri tiloissa lähes missä vain – aikuisen kanssa
leikkipaikasta yhdessä sopien. (leikkipaikka/leikkikuvia)
.
Liikkuminen
Lähtökohtana on lapsen
luontainen tarve liikkua.
Edistetään lapsen psyykkistä,
fyysistä, sosiaalista ja tunne –
elämän tasapainoa.
Ohjataan lasta terveellisiin
elämäntapoihin.
Liikunnan ilo – monipuolinen
liikkuminen.
Monipuoliset
ruokailutottumukset.
Riittävälepo.
12
Kieli ja kirjallisuus
Lähtökohtana on lapsen kokemus – ja mielikuvitusmaailma ja arkipäivän tilanteet.
Keskeisintä on ajattelun, suullisen ja luovan ilmaisun, sosiaalisuuden, tunneilmaisun, kuuntelun,
kuullun ymmärtämisen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja kielellisen tietoisuuden
herääminen.
Riimit, lorut, sadut, tietokirjallisuus
Omat tarinat, sadutus
Kuvalukeminen
Luova ilmaisu, näytelmät, esiintymiset, eri teatterimuodot
Luku- ja kirjoitusvalmiuksien edistäminen
Matematiikka
Lähtökohtana ovat oppilaan kokemusmaailma ja arkipäivän tilanteet.
Luokittelu, sarjoittaminen, vertailu, päättely, ongelmanratkaisu arvioinnin, tutkimisen, keksimisen,
kokeilun, innostavan oppimisympäristön, leikin ja matemaattisten pelien avulla.
Matematiikan käsitteitä, geometriset tasokuviot; mittaaminen, arviointi, vertailu, lämpötila…
13
Ympäristö – ja luonnontieto
Lähtökohtana ovat omat havainnot ja tutkiminen sekä keksiminen ja elämyksellisyys.
Keskeistä on tutustuminen luonnonvaraiseen ja rakennettuun elinympäristöön.
Retket ja Metsämörri – toiminta
14
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Musiikki
Keskeistä ovat myönteiset
kokemukset, elämykset ja
innostaminen omaan ilmaisuun
sekä ryhmässä että yksin.
Lasten laulut, laulu- ja
perinneleikit, vuodenaikoihin
ja juhliin liittyvät leikit, keho –
ja rytmisoittimet, monipuolinen
musiikin kuuntelu
Musiikin peruskäsitteet:
Korkea-matala, hidas -nopea,
ylös - alas, rytmi, duuri - molli
Kuvataide
Värien maailma; vesi-, peite-, sormivärit ja maalit …
Piirtäminen; lyijy- ja värikynät, liidut, hiilet, tussit …
Muovailu; massat, savi, lumi, hiekka …
Painanta; erilaiset tekniikat
Rakentelu
Askartelu ja käsityö
Luova- ja malliaskartelu
Paperityöt; leikkaaminen,
rypistäminen, taittelu,
pujottelu, liimaaminen…
Erilaiset askartelumateriaalit
Lanka – ja ompelutyöt
Kankaanpainanta
Puutyöt
Kodin työt (leipominen)
Huovuttaminen
15
Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat
Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat tulevat luontevasti esiin erilaisten juhlapyhien aikana.
Toisinaan taas maailmalla tai perheessä sattuneet tapahtumat nostavat esille näitä kysymyksiä ja
niitä pyritään käsittelemään lapsille sopivalla tavalla. Kirkossa käymme muutaman kerran vuodessa,
tavallisimmin joulun ja pääsiäisen aikaan. Eskareille tarkoitetut pyhäinpäivänhartaudet ja
kouluunlähtösiunaukset kuuluvat jokavuotisiin perinteisiin. (kuva lattiakuvahetkestä)
Peleissä, leikeissä ja jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa pääsemme pohtimaan eettisiä
kysymyksiä, sitä mikä on oikein tai väärin, miksi on olemassa sääntöjä ja miksi niiden
noudattaminen on tärkeää? Yhdessä lasten kanssa luodaan myös päiväkodin sääntöjä, pohdimme
myös sitä, mikä on totta tai valhetta, oikeudenmukaista, kohteliasta ja reilua. Tapakasvatus on myös
tärkeä osa työtämme. (kuva pelaamisesta)
Toimintaamme ovat myös vanhemmat tervetulleita. vapaapäivinä lapsi voi yhdessä vanhemman
kanssa osallistua erilaisiin tapahtumiin, retkiin, uintiin, luisteluun jne. Olemme myös hyvin
kiitollisia kaikista ideoista ja ehdotuksista koskien toimintaamme.
16
YHTEISTYÖTAHOT
Tarvittaessa vanhempien ja henkilökunnan apuna ja tukena on moniammatillisen yhteistyön
mahdollisuudet:
Lasten ja perheiden palvelu - yksikkä
”Päivähoidon terveiset neuvolaan”- ja ”Neuvolan terveiset päivähoitoon” –lomakkeet ovat
käytössä päivähoidon ja neuvolan välillä. Lomakkeet täytetään aina 4 –
vuotisneuvolakäynnille ja muuten tarvittaessa
Terapeutit (puhe-, toiminta-, fysioterapeutit) ovat käytettävissä tarvittaessa, lähete tehdään
yleensä neuvolan kautta
Psykologin palvelut ovat käytettävissä tarvittaessa.
Lastensuojelun työntekijät (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijät) ovat
tarvittaessa käytettävissä kaikilla perheillä.
Lapsella on oikeus hyvään hoitoon, turvalliseen kasvuympäristöön ja fyysiseen
koskemattomuuteen. Päivähoidossa vanhempien kanssa otetaan huoli puheeksi ja tarvittaessa
tehdään yhteistyötä lastensuojelun henkilökunnan kanssa asian ja tuen tarpeen kartoittamiseksi
sekä mahdollisten tukimuotojen selvittämiseksi.
Oppilashuoltotyöryhmä
Päivähoidon ja esiopetuksen moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat
vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Oppilastyöryhmään kuuluvat päivähoidon
tai esiopetuksen henkilökunnan edustaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä
psykologi. Tarvittaessa mukaan voidaan pyytää terveydenhoitaja tai toiminta- tai
puheterapeutti. Myös vanhemmat voivat tuoda aiheita oppilashuoltotyöryhmään.
Oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisesta tehdään aina kirjallinen muistio.
Aluetiimi
Päiväkotimme kuuluu Tommolan
aluetiimiin, johon kuuluu myös
Tommolan koulu ja päivähoito.
Liikuntatoimi
KKP - toiminta
17
Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli KELTO
Kelto osallistuu n. kerran viikossa päiväkotimme toimintaan joko ryhmässä tai työskennellen yhden
lapsen kanssa.
Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään yhdessä vanhempien kanssa syksyisin
ja tarvittaessa keväisin.
Eri kieli – ja kulttuuritaustaisille lapsille tehdään oma hoitosopimus.
Kaksikielisyyssuunnitelma käytössä (liitetään vasuun); joka sisältää arvion äidinkielen ja
suomenkielen taidosta sekä keinot näiden tukemiseen. Arvioinnissa käytetään Kettu – sekä Repun
takana kartoitusta apuna.
18
TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
Lapset
Lasten ideoita ja toiveita kuunnellaan ja kirjataan. Niiden pohjalta myös rakennetaan toimintaa.
Esikoululaiset toteuttavat jatkuvaa itsearviointia omasta työskentelystään.
Kasvunkansioihin dokumentoidaan lapsen päiväkotiaikaa kirjallisesti ja kuvin.
Vanhemmat
Vanhemmat voivat esittää ajatuksia, toiveita ja kehittämisideoita henkilökunnalle
Eteisen fläppitaulun avulla vanhemmat voivat seurata päivittäin tapahtuvaa toimintaa ja missä
toiminnoissa heidän oma lapsensa on ollut mukana. Sieltä näkyy myös etukäteen tiedossa olevat
tapahtumat.
Omahoitaja käy vanhempien kanssa keskusteluja VASUN ja ESIOPETUSSUUNNITELMAN
tiimoilta vähintään kerran vuodessa. Lapsilla on mahdollisuus osallistua näihin keskusteluihin.
Henkilökunta
Vuoropäiväkodin arki muuttuu jatkuvasti, joten toimintaa ja toimintaympäristöä muutetaan sen
mukaan. Tämä edellyttää henkilökunnalta myös jatkuvaa arviointia sekä yhteisesti että yksilönä.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain esimiehen kanssa, jossa arvioidaan omaa
työtä ja talon toimintaa. Käytyjen keskustelujen pohjalta luodaan tavoitteita ja periaatteita tulevalle
toiminnalle.
Kaupungin työyhteisökyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.