Tapett i e n
koti m a i s e t
k l a s s ikot
%
Suomen vanhin
tapet ti t ehda s
Pihlgren ja Ritol a
painaa tapet tinsa
yhä perinteisin
menetelmin. Malleja
on 1930-luvulta alkaen
kert yny t tuhansia.
He i kki R au t i o ku vat P e kk a J är v e l ä i n e n
Vesa Ritola painaa Kuninkaansalitapettia 30-luvun tehdassalissa.
Painokoneen valmistaminen
painamiskuntoon voi viedä
2–8 tuntia, tapettimallin
vaativuuden mukaan.
Viereinen sivu: Kaikki alkaa
telasta. Telojen materiaaleina on
käytetty puuta, johon on
metallilla vahvistettu painokuviot.
Vesa Ritola ottaa näytteet
kuivauskattoon ripustetusta
tapetista. Alhaalla vasemmalla
Ritva Kronlundin Lumikidetapettia, oikealla Kronlundin
Kirsikkapuun painotela.
18 GLORIAN ANTIIKKI gloria.fi
GLORIAN ANTIIKKI gloria.fi
19
K
apea pihatie sukeltaa rehevän pensasaidan välistä. Mäen päällä, suurten jalopuiden lomassa, on keltainen rapattu talo. Kaksikerroksisen
rakennuksen kruunaa kivipylväiden kannattelema parveke. Sen
suojissa on vierekkäin kaksi ovea.
Toiseen on kiinnitetty soma emalikyltti, jossa lukee konttori.
Tapettitehtailija Erkki Ritolan
kodikkaan työhuoneen sisustus tuo mieleen 1930-luvun kotimaiset elokuvat. Sisäkatto on listoin ruudutettua vanerilevyä.
Huoneen seinustalla on rivi lennokkaita funkisnojatuoleja ja
keskellä toimitusjohtajan tamminen Billnäs-työpöytä. Tunnelmasta puuttuu vain putkiradiosta soiva Dallapén vetävä iskusävelmä.
Olemme Toijalan keskustan kupeessa komeassa funkistalossa, ja kas, työhuoneen seiniä taitavat koristaa alkuperäiset funkistapetit. Mutta ei, toimitusjohtaja Ritola oikoo
liian nopeat päätelmät.
– Talo on hirsirunkoinen, ja se on rakennettu 1800-luvun lopussa. Rakennus modernisoitiin sisältä ja ulkoa vuonna 1937, kun
tähän muutti tapettitehtaan konttori, hän
kertoo.
– Nämä tapetit ovat olleet seinillä vasta
kymmenen vuotta. Malli on toki ehtaa funkista, mutta rullat ovat Sibeliuksen Ainolan
restaurointia varten tehdystä erikoiserästä.
Rouva Sibelius toi alkuperäiset tapetit Englannista miehensä konserttimatkalta vuonna 1928. Me piirsimme alkuperäisen tapetin
pohjalta mallin, teetimme telat ja painoimme
uudet tapetit vuonna 2002.
Erkki R itola n t yö h u o neen seinällä on mustavalkoinen valokuva, jossa hymyilee kaksi pariskuntaa.
– Siinä poseeraavat tehtaan perustajat
Fritjof Pihlgren, joka myöhemmin suomensi
nimensä Piholaksi, ja isäni Matti Ritola rouvineen. Kuva on otettu vuonna 1956, kun Pihlgren täytti 50 vuotta.
Pihlgrenillä oli mielessään oman tapettitehtaan perustaminen. Tarvittavaa pääomaa ja rohkeutta lähteä yrittäjäksi löytyi
Valtionrautateillä työskennelleeltä Matti Ritolalta. Toijalassa
toimi kaksi muutakin tapettitehdasta.
– Perustajien mielestä tapetit olivat varma bisnes, vaikka
Suomessa elettiinkin pahinta lama-aikaa.
Tapettitehtaan yhtiösopimus allekirjoitettiin marraskuussa
1930. Toiminta alkoi vaatimattomasti kaidetehtaan varastossa.
Vuonna 1937 tehdas muutti nykyiseen punatiiliseen rakennukseen Nahkialanjärven rannalle.
Ensi m m ä i nen m allikan s i o vuodelta 1930 on iso vihreäkantinen kirja. Ritola kääntää siitä esiin harmaapohjaisen
tapetin, jota kuvittavat lennokkaat liilat viivat. Suurikuvioiseen tapettiin on sommiteltu myös pieni kasviaihe ajan tyylin
mukaisesti.
>
20 GLORIAN ANTIIKKI gloria.fi
Sinebrychoff,
Kustavilainen sali.
väripigmentit ovat
perinteisiä maavärejä,
kuten okraa ja sienaa.
Helsinki,
1950-luku.
Ken kiuruista kaunein,
Birger Kaipiainen, 1958.
Pöllö.
Kiurujen yö, Birger
Kaipiainen, 1958.
Enkeli, Maaria
Wirkkala, 1958.
M it en tapett i syn t y y?
Tehtaassa tapettia vilistää silmien
edessä. Mitä vaiheita painoprosessiin kuuluu?
– Aluksi sekoitetaan tarvittavat
värit. Väripigmentit ovat perinteisiä
maavärejä, kuten okraa, sienaa ja
muita rautaoksidivärejä. Pigmentit
sekoitetaan liituun ja veteen.
Lopuksi joukkoon sekoitetaan vielä
perunajauholiima, Vesa Ritola
selvittää.
Valmiit liimavärit kaadetaan painokoneen värikaukaloihin. Koneen
käydessä väri siirtyy kaukalosta
painotelalle huopakankaan eli viltin
avulla. Jokaista väriä varten on omat
painotelansa ja värikaukalonsa. Telat
painavat kuvionsa tapettipaperille
tietyssä järjestyksessä.
Painokoneelta tapetti siirtyy kuivauskattoon, jonne tapettia mahtuu
kuivumaan 2,5–3 kilometriä kerrallaan. Kuivuminen kestää 2–3 tuntia.
Seuraavaksi pinta voidaan viimeistellä muovilla, joka parantaa tapetin
käyttökestävyyttä.
Viimeistelyvaiheessa tapetin reunasta leikataan pois kohdistusmerkit
ja se pakataan rulliksi. Tapetin matka
Toijalasta maailmalle voi alkaa.
Wiener-Jugend.
Osa tehtaan malleista on nimekkäiden
taiteilijoiden suunnittelemia, osa
anonyymejä. Moni klassikkotapetti
on peräisin 1958 järjestetystä
taiteilijakutsukilpailusta.
Jokaisesta tapetista on olemassa painotelat
kullekin värille. Tehtaan vanhimmalla
painokoneella pystyi painamaan neljää väriä,
viides saatiin värillisestä tapettipaperista.
Nykyään myös pohjaväri painetaan, ja sen
lisäksi voidaan painaa kahdeksaa väriä.
Viereisellä sivulla: Vesa Ritolalla on
Midaksen kosketus, kun hän sekoittaa
kultapronssia. Kullan painamisessa on
omat niksinsä. Väri leviää painossa
helposti, eikä kulta oikein tahdo kiiltää.
GLORIAN ANTIIKKI gloria.fi
21
arkistoista löytyy aina jotakin muotiin sopivaa.
– Nämä ovat aivan huippuja! Katso mikä painojälki!
Tehtaan ensimmäiset mallit hankittiin Saksasta, ja sieltä
ostettiin myös painokone käytettynä. Dresdenissä vuonna
1900 valmistetulla rotaatiopainokoneella pystyttiin painamaan
korkeintaan neljää väriä kerrallaan, viides saatiin värillisestä
tapettipaperista, joka jäi osittain näkyviin.
– Enää meidän painomenetelmällemme sopivia läpivärjättyjä tapettipapereita ei ole saatavilla. Nykyisin painamme pohjavärin erillisellä pohjakoneella, Ritola selventää.
Ensimmäisessä kokoelmassa on 18 tapettimallia, joista jokaisesta löytyy 2–6 eri väritystä. Kuviot ja värit ovat toinen toistaan
rohkeampia – kerrassaan komea ja aikanaan varmasti huippumuodikas aloitus.
N y k yä ä n te h das t u n netaan laajasta tyyli- ja taiteilijatapettien mallistosta. Reilun 80 vuoden aikana tuotannossa
on ollut yli 20 000 eri tapettia.
Vasemmallla: Sinisävyinen tapetti on Birger Kaipiaisen kestosuosikki Kiurujen yö, joka on edelleen tuotannossa. Perhosaihe
on keraamikkona paremmin tunnetun Rut Brykin Apollo. Kesäkuun
alussa tehtaan yhteydessä olevasta tapettimuseosta vietiin
röyhkeästi Apollon alkuperäisluonnos. Se on edelleen kateissa.
Oikealla: Perheyhtiössä työskennellään jo kolmannessa polvessa.
Toimitusjohtaja Erkki Ritolan isä Matti Ritola oli toinen yhtiön
perustajista, nykyään tehtaalla työskentelee myös Erkin tytär
Elisa Ritola. Uusia tapetteja ei tarvitse suunnitella, sillä arkistojen
aarteista on aina nostettavissa muodikkaita malleja ja värityksiä.
Retrovillitys on löytänyt uudelleen 1950–70-lukujen tapetit.
– Tapettikuoseja on suunniteltu tehtaassa ja ostettu kotimaasta ja esimerkiksi suurilta suunnittelustudioilta Englannista, Saksasta, Ruotsista ja Ranskasta, Erkki Ritola kertoo.
1960–80-luvuilla Pihlgren ja Ritolan oma tähtisuunnittelija
oli malleja piirtänyt ja värittänyt Ritva Kronlund. Hänen kymmenet mallinsa, kuten herkkä Kirsikkapuu ja Niittyleinikki,
ovat nyt varsinkin nuorten sisustajien suosiossa.
– Minusta kaikki tapettimallit on jo piirretty. Meidän tarvitsee vain tutkia tehtaan arkistoja, ja sieltä löytyy varmasti jotain
muotiin sopivaa, Ritola hymähtää.
Moni klassikkotapetti on peräisin vuonna 1958 järjestetystä
taiteilijakutsukilpailusta.
– Kilpailusta lunastettiin yli kaksikymmentä mallia, muun
muassa Ilmari ja Annikki Tapiovaaran 2+3, Rut Brykin Apollo,
Tapio Wirkkalan Kenno sekä jälkimmäisten tyttären Maaria
Wirkkalan 4-vuotiaana piirtämä Enkeli-tapetti, Erkki Ritola
kertoo.
b i r g er ka i p i a i s e n suunnittelema Kiurujen yö on tehtaan varsinainen kestosuosikki.
– Tapetista löytyvät Kaipiaisen
tavaramerkit: orvokit, linnut ja kellot. Myöhemmin hän käytti samoja
aiheita esimerkiksi Arabialle suunnittelemissaan Paratiisi-astioissa,
tapetin faniksi tunnustautuva Erkki
Ritola kertoo.
Kaipiainen piirsi tehtaalle myös
toisen tapetin, Ken kiuruista kaunein -mallin.
Kun siirrymme konttorin puolelta tapettitehtaan hämärään, painosalissa tuoksuu miedosti maalille.
– Olemme alusta lähtien painaneet rotaatiopainokoneella käyt
täen liimavärimenetelmää, huutaa
koneen jylyn yli Erkki Ritolan tytär
Elisa Ritola.
Tapettien historiassa rotaatiopainon käyttöönotto merkitsi valmistuksen teollistumista. Vuonna 1957
valmistuneen koneen äärellä häärii
Elisan serkkupoika Vesa Ritola.
– Tässä on omat niksinsä. Tällaisessa vanhassa koneessa
kaikki säädöt tehdään käsin, Vesa Ritola virnistää.
Molemmat nuoret ovat tapetintekijöitä kolmannessa polvessa. Vesan isä, Erkin Jaakko-veli on ollut tehtaan tekninen
johtaja vuodesta 1970 lähtien. Yhtä pitkään on Erkki itse ollut
toimitusjohtajana.
– Tapetteja on ollut mukava valmistaa ja myydä. Työ on palkitsevaa, kun ihmiset löytävät haluamansa. Tässä saa olla mukana kauniiden kotien suunnittelemisessa ja toteuttamisessa,
hän sanoo. z
Pihlgren ja Ritola Oy:n tapettimallisto: www.tapettitehdas.fi.
22 GLORIAN ANTIIKKI gloria.fi