Osakeyhtiölaki 2010 (PDF 1,6Mt)
Osakeyhtiölaki 2010 ISBN 952-5070-32-3 Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. © 2010 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. Alkusanat Olemme kirjoittaneet kirjan, jonka tarkoituksena on toimia helppona ja innostavana oppaana osakeyhtiölain sisältöön ja rakenteeseen. Nykyinen osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006, mutta siihen on voimaantulon jälkeen tehty jo lukuisia muutoksia. Kirjan sisältö seuraa osakeyhtiölain osien ja lukujen järjestystä. Osakeyhtiölain voimaanpanolain siirtymäsäännöksiä on käsitelty varsinaisten säännösten yhteydessä. Siirtymäsäännöksistä on käsitelty ainoastaan sellaisia, joilla on merkitystä muutoin kuin vain lyhyen aikaa. Kirjassa pyritään antamaan kuva osakeyhtiölaista ja muista siihen läheisesti liittyvistä säännöksistä sellaisena kuin ne ovat voimassa vuoden 2010 alkupuolella. Lainsäädäntöä on seurattu alkusanojen päiväykseen asti. Kirja on päivitys aiemmin julkaistuun Osakeyhtiölaki 2007 -kirjaan. Kirjassa on käsitelty myös läpikäytyihin aihealueisiin liittyviä verokysymyksiä. Verotusta koskevat kommentit on sijoitettu erillisiin tietonurkkiin osakeyhtiölakia koskevan tekstin oheen. Toivomme, että kirjastamme on iloa ja hyötyä tutustuttaessa osakeyhtiölakiin sekä siihen läheisesti liittyviin muihin säädöksiin. Helsingissä, 19. maaliskuuta 2010 Sebastian Kellas Kai Soini Amos Janhunen Turo Koila Tomi Keski-Pukkila Sisällysluettelo I Osa Yleiset periaatteet, perustaminen, yhtiöjärjestys ja osakkeet...... 1 1 1.1 1.2 1.3 1.4 Luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen... 1 Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajan rajoitettu vastuu ...................... 2 Pääoman pysyvyys ..................................................................................... 2 Osakkeen luovutettavuus ........................................................................... 3 Toiminnan tarkoitus .................................................................................... 3 Yhtiön tarkoitus verotuksen kannalta.......................................................... 3 Keskinäiset yhtiöt ....................................................................................... 3 Omakustannusperiaatteella toimivat yhtiöt ................................................ 4 Yleishyödylliset osakeyhtiöt........................................................................ 4 Enemmistöperiaate .................................................................................... 5 Yhdenvertaisuusperiaate ............................................................................ 5 Yhdenvertaisuusperiaate ja verotus............................................................ 5 Johdon tehtävä ........................................................................................... 5 Huolellisuusvelvollisuus .............................................................................. 6 Lojaliteettivelvollisuus................................................................................. 6 Tahdonvaltaisuusperiaate ........................................................................... 8 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.10 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Luku Perustaminen..................................................................................... 8 Perustamissopimus .................................................................................... 8 Yhtiöjärjestys .............................................................................................. 9 Osakkeen merkintähinta ja maksaminen .................................................... 9 Yhtiön rekisteröiminen.............................................................................. 10 Julkisen osakeyhtiön perustamiseen liittyvät erityiset säännökset........... 11 Yhtiön perustamisen verovaikutukset....................................................... 12 Yhtiön verottaminen erillisenä verovelvollisena ........................................ 12 3 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 Luku Osakkeet.......................................................................................... 12 Yleiset säännökset.................................................................................... 13 Äänivalta ................................................................................................... 13 Nimellisarvottomuus ja kirjanpidollinen vasta-arvo.................................... 14 Osakkeen luovutettavuus ......................................................................... 14 Osakekirja ja muut osakeoikeuksiin liittyvät todistukset ........................... 15 Osake- ja osakasluettelo........................................................................... 15 4 4.1 4.2 4.3 Luku Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osakkeet .................................... 16 Yleistä....................................................................................................... 16 Osakkeisiin perustuvat oikeudet............................................................... 17 Osakas- ja odotusluettelo ......................................................................... 18 4.4 4.5 Osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään ...................................... 18 Arvo-osuusjärjestelmästä poistuminen..................................................... 19 Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden luovuttaminen verotuksessa ............................................................................................ 20 II Osa Hallinto ja tilinpäätös ..................................................................... 21 5 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 Luku Yhtiökokous ..................................................................................... 21 Yleisiä säännöksiä..................................................................................... 21 Yhtiökokous .............................................................................................. 21 Yhtiökokoukseen osallistuminen .............................................................. 22 Päätöksenteko .......................................................................................... 23 Kokousmenettely...................................................................................... 24 Päätöksentekovaatimukset....................................................................... 27 6 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 Luku Osakeyhtiön johto ja edustaminen................................................... 29 Hallitus...................................................................................................... 29 Toimitusjohtaja ......................................................................................... 30 Hallintoneuvosto....................................................................................... 31 Edustaminen............................................................................................. 31 Prokura ..................................................................................................... 32 7 7.1 7.2 Luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus .................................................. 33 Tilintarkastus............................................................................................. 33 Erityinen tarkastus .................................................................................... 34 8 8.1 8.2 8.3 Luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni ................. 34 Nimellisarvottomuus................................................................................. 34 Pääomarakenne ........................................................................................ 35 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ................................................ 36 Vastikkeettoman svop-sijoituksen verovaikutukset .................................. 37 Tilinpäätös ja toimintakertomus ................................................................ 37 Konsernitilinpäätös ................................................................................... 39 Konserniavustus verotuksessa ................................................................. 40 Tilinpäätöksen rekisteröinti ....................................................................... 41 Kirjanpitolautakunnan ohjeet ja lausunnot................................................. 41 Lähipiiri ..................................................................................................... 41 Osakaslainat verotuksessa ....................................................................... 43 8.4 8.5 8.6 8.7 8.8 III Osa Rahoitus........................................................................................... 44 9 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 Luku Osakeanti......................................................................................... 44 Nimellisarvottomuus................................................................................. 44 Nimellisarvoiset osakkeet ......................................................................... 44 Yleiset osakeantia koskevat säännökset................................................... 44 Maksullinen osakeanti .............................................................................. 45 Maksuton osakeanti ................................................................................. 47 Apporttiluovutuksen verotus .................................................................... 48 Veroneutraalit apporttiluovutukset............................................................ 48 Veroneutraali liiketoimintasiirto................................................................. 49 Veroneutraali osakevaihto......................................................................... 49 10 Luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin ................................... 50 Osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien käyttäminen verotuksessa51 Työsuhdeoptiot verotuksessa................................................................... 51 11 Luku Osakepääoman korottaminen .......................................................... 52 Osakepääoman korottaminen verotuksessa............................................. 53 12 12.1 12.2 12.3 Luku Pääomalaina..................................................................................... 54 Lainaehdot ................................................................................................ 54 Muut säännökset pääomalainasta ............................................................ 55 Vanhan osakeyhtiölain aikaiset pääomalainat ........................................... 56 Pääomalainan koron jaksottaminen verotuksessa .................................... 56 Pääomalainan luonne omana ja vieraana pääomana ................................. 57 Pääomalainasaamisen alaskirjaus ............................................................. 58 IV Osa Varojen jakaminen.......................................................................... 59 13 13.1 13.2 13.3 13.4 13.5 13.6 Luku Varojen jakaminen............................................................................ 59 Varojenjakotavat ....................................................................................... 59 Osingonjako ja vapaan oman pääoman jakaminen.................................... 60 Varojenjaon perustuminen tilinpäätökseen ............................................... 61 Tasetesti ................................................................................................... 61 Maksukykytesti......................................................................................... 62 Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen ............................................ 62 Osingonjaon verovaikutukset.................................................................... 63 Varojen jakaminen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta .............. 64 Väliosinko ................................................................................................. 65 Ennakko-osinko......................................................................................... 65 14 14.1 14.2 Luku Osakepääoman alentaminen............................................................ 66 Osakepääoman alentamistavat................................................................. 66 Alentamismenettely ................................................................................. 66 Sidotun oman pääoman alentaminen verotuksessa ................................. 67 15 15.1 15.2 15.3 15.4 15.5 15.6 Luku Yhtiön omat osakkeet ...................................................................... 68 Käsitteistä ................................................................................................. 68 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen ..................................... 69 Hankkimis- ja lunastusehdot ..................................................................... 70 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet....................................................... 70 Omien osakkeiden pantiksi ottaminen...................................................... 71 Omien osakkeiden merkintäkielto ............................................................ 71 Omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen yhtiön verotuksessa ... 71 Omien osakkeiden luovuttaminen osakkeenomistajan verotuksessa....... 72 Omien osakkeiden luovuttaminen ............................................................ 72 V Osa Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen ........................... 73 16 16.1 16.2 16.3 16.4 Luku Sulautuminen................................................................................... 73 Sulautumistavat ........................................................................................ 73 Sulautumissuunnitelma ............................................................................ 74 Tilintarkastajan lausunto ........................................................................... 74 Sulautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille ...................... 75 16.5 16.6 16.7 16.8 16.8.1 16.8.2 16.8.3 Sulautumispäätös ..................................................................................... 75 Lunastusmenettely................................................................................... 76 Sulautumisen täytäntöönpano .................................................................. 77 Rajat ylittävä sulautuminen ....................................................................... 78 Yleistä....................................................................................................... 78 Sulautumissuunnitelma ja -menettely....................................................... 79 Sulautumisen täytäntöönpano .................................................................. 79 Sulautuminen verotuksessa ..................................................................... 81 17 17.1 17.2 17.3 17.4 17.5 17.6 17.7 17.8 17.8.1 17.8.2 17.8.3 Luku Jakautuminen .................................................................................. 83 Jakautumistavat........................................................................................ 83 Jakautumissuunnitelma............................................................................ 84 Tilintarkastajan lausunto ........................................................................... 84 Jakautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille...................... 85 Jakautumispäätös..................................................................................... 85 Lunastusmenettely................................................................................... 86 Jakautumisen täytäntöönpano.................................................................. 87 Rajat ylittävä jakautuminen ....................................................................... 89 Yleistä....................................................................................................... 89 Jakautumissuunnitelma ja -menettely ...................................................... 90 Jakautumisen täytäntöönpano.................................................................. 90 Jakautuminen verotuksessa ..................................................................... 92 18 18.1 18.2 Luku Vähemmistöosakkeiden lunastaminen ............................................ 94 Lunastusoikeus- ja velvollisuus................................................................. 94 Lunastusmenettely................................................................................... 95 19 19.1 19.2 19.3 Luku Yritysmuodon muuttaminen ............................................................ 96 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi ................. 96 Julkisen osakeyhtiön muuttaminen yksityiseksi osakeyhtiöksi................. 97 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen toiseen yritysmuotoon .................. 97 Yritysmuodon muuttaminen verotuksessa ............................................... 98 20 20.1 20.2 20.3 20.4 20.5 20.6 20.7 20.8 Luku Yhtiön purkaminen........................................................................... 99 Selvitystila ................................................................................................ 99 Selvitystilamenettely .............................................................................. 100 Lopputilitys ............................................................................................. 102 Purkautuminen ....................................................................................... 102 Purkautumisen verovaikutukset.............................................................. 102 Purkusäännöksen soveltamisala ............................................................. 103 Selvitystilan jatkaminen ja lopettaminen................................................. 103 Rekisteristä poistaminen ........................................................................ 104 Yhtiön varojen vähentyminen ................................................................. 104 Yhtiön saneeraus ja konkurssi ................................................................ 106 VI Osa Seuraamukset ja oikeussuoja ...................................................... 107 21 21.1 21.2 Luku Päätöksen moite ............................................................................ 107 Pätemättömyys ...................................................................................... 107 Mitättömyys ........................................................................................... 107 21.3 Moitekanteen seuraukset ....................................................................... 108 22 22.1 22.2 22.3 22.4 22.5 22.6 Luku Vahingonkorvaus............................................................................ 108 Johtohenkilön korvausvastuu ................................................................. 108 Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu .......................................... 109 Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus ............... 109 Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus .......................................... 109 Vahingonkorvauskanne........................................................................... 109 Pakottavuus ............................................................................................ 110 23 23.1 23.2 23.3 Luku Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus ja yhtiön purkaminen .................................................................................. 111 Yleistä..................................................................................................... 111 Lunastusvelvollisuus............................................................................... 111 Määrääminen selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi ...................... 112 24 24.1 24.2 Luku Riitojen ratkaiseminen ................................................................... 112 Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettely ................................................... 112 Tiedoksiannot yhtiölle ............................................................................. 113 25 Luku Rangaistusseuraamukset............................................................... 113 KPMG – oleellista tietoa ja ratkaisuja asiakkaan liiketoimintaan.................. 115 KPMG Toimistot Suomessa............................................................................... 117 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Yhteenveto oman pääoman rakenteesta ja varojen jakamisen vaikutuksista Osakeyhtiön oman pääoman esittäminen taseessa Vähemmistöosakkeenomistajia koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Julkisia osakeyhtiöitä ja pörssiyhtiöitä koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Sulautumissuunnitelman sisältö eri sulautumistilanteissa Osakeyhtiölain edellyttämät tilintarkastajan todistukset ja lausunnot Lyhenteet OYL Osakeyhtiölaki (624/2006 muutoksineen) VOYL (Vanha) osakeyhtiölaki (734/1978 muutoksineen) TVL Tuloverolaki (1535/1992 muutoksineen) EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968 muutoksineen) AVL Arvonlisäverolaki (1501/1993 muutoksineen) KPL Kirjanpitolaki (1336/1997 muutoksineen) I Osa Yleiset periaatteet, perustaminen, yhtiöjärjestys ja osakkeet 1 Luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen Osakeyhtiön toiminnan kannalta keskeiset periaatteet on kirjattu suoraan lakiin. Periaatteiden kirjaaminen lakiin ja kokoaminen lain ensimmäiseen lukuun korostavat näiden periaatteiden merkitystä osakeyhtiöoikeudessa ja helpottavat samalla lain kokonaisuuden ymmärtämistä. Keskeisten periaatteiden ymmärtäminen auttaa myös yksittäisten tilanteiden ratkaisemisessa, sillä lain yksityiskohtaiset säännökset ovat pääosin näiden periaatteiden soveltamista yksittäisessä tilanteessa. Osakeyhtiön toiminta rakentuu keskeisten periaatteiden varaan. Lähtökohtana on, että lain yksityiskohtaiset säännökset tulevat sovellettavaksi ensisijaisesti. Osakeyhtiön toiminnan keskeisten periaatteiden lain tulkintaa ohjaavan vaikutuksen voidaan kuitenkin katsoa olevan sitä voimakkaampaa, mitä heikommin lain yksityiskohtaiset säännökset sääntelevät yksittäistä oikeusongelmaa. Keskeisten osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden kirjaaminen ja kokoaminen lakiin ei sinällään merkitse käytännön tasolla suurta muutosta vanhan osakeyhtiölain aikaiseen oikeustilaan, sillä nämä periaatteet tunnustettiin osana osakeyhtiön toiminnan sääntelyä ja ohjasivat tulkintaa jo aikaisemmin. Keskeisiä lain ensimmäiseen lukuun kirjattuja periaatteita ovat: - Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajien rajoitettu vastuu (1:2 §) - Pääoman pysyvyys (1:3 §) - Osakkeen luovutettavuus (1:4 §) - Toiminnan tarkoitus (1:5 §) - Enemmistöperiaate (1:6 §) - Yhdenvertaisuusperiaate (1:7 §) 1 Osakeyhtiölaki 1.1 - Johdon tehtävä (lojaliteetti- ja huolellisuusvelvollisuus) (1:8 §) - Tahdonvaltaisuusperiaate (1:9 §) Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajan rajoitettu vastuu Osakeyhtiö on oikeushenkilö, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia ja joka on oikeustoimikelpoinen eli se voi itse määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö ja sen varallisuus on erillinen osakkeenomistajien varallisuudesta. Osakkeenomistajien velkoja ei voida periä osakeyhtiöltä eikä osakeyhtiön velkoja osakkeenomistajilta. Osakkeenomistajien rajoitetulla vastuulla tarkoitetaan sitä, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. Osakkeenomistajien riskinä on ainoastaan yhtiöön sijoittamansa pääomapanoksen menettäminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin lisätä osakkeenomistajan vastuuta edellä lausutusta määräämällä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. 1.2 Pääoman pysyvyys Periaatteen mukaan osakeyhtiöllä pitää olla osakepääoma. Yksityisellä osakeyhtiöllä vähimmäisosakepääoma on 2.500 euroa ja julkisella osakeyhtiöllä 80.000 euroa. Edelleen periaatteen mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla. Kaupparekisterissä on vielä paljon osakeyhtiöitä, jotka on perustettu ennen vanhan osakeyhtiölain voimaantuloa (eli ennen 1.1.1980) ja joiden osakepääoma on alle osakeyhtiölain mukaisen yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman 2.500 euroa. Osakeyhtiölain voimaanpanolain 2 §:n mukaan osakeyhtiölain vähimmäisosakepääomaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen osakeyhtiölain voimaantuloa rekisteröityyn yhtiöön, jonka osakepääoma on alle 2.500 euroa. Tällainen yhtiö ei kuitenkaan saa päättää osakepääoman alentamisesta, jos osakepääoma alentamisen jälkeen olisi alle 2.500 euroa. Siten ennen vanhan osakeyhtiölain voimaantuloa perustetun yhtiön, jonka osakepääoma on esimerkiksi 1.000 markkaa eli 168,19 euroa, ei tarvitse korottaa osakepääomaansa 2.500 euroon, mutta se ei voi myöskään alentaa osakepääomaansa, koska osakepääoma olisi alentamisen jälkeen alle 2.500 euroa. Osakeyhtiölaki 2 1.3 Osakkeen luovutettavuus Osakeyhtiön osake on vapaasti luovutettavissa ja hankittavissa. Yhtiöjärjestyksessä näitä oikeuksia voidaan kuitenkin rajoittaa. Osakeyhtiölain sallimat luovutusrajoitukset ovat OYL 3:7 §:n mukainen lunastuslauseke ja 3:8 §:n mukainen suostumuslauseke. Osakkeen luovutettavuudelle ei voida yhtiöjärjestyksessä asettaa muita luovutusrajoituksia. 1.4 Toiminnan tarkoitus Periaatteen mukaan oletuksena on, että yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, eikä se siten tarkoita lyhytnäköistä voitontavoitteluvelvoitetta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiöllä on jokin muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Määräykset voivat liittyä voiton tuottamiseen ja siihen, kenelle mahdollinen voitto jaetaan. Mikäli yhtiöjärjestyksessä on määrätty muusta tarkoituksesta kuin voiton tuottamisesta osakkeenomistajille, yhtiöjärjestyksessä on OYL 13:9 §:n mukaan tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä voitonjaossa ja muun vapaan oman pääoman rahaston jaossa, osakepääoman alentamisessa, omien osakkeiden hankkimis- ja lunastamistilanteissa sekä yhtiön purkamisen ja rekisteristä poistamisen yhteydessä. Yhtiön tarkoitus verotuksen kannalta OYL 1:5 § mukaan oletusarvona on se, että yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiön tarkoitus on muu kuin voiton tuottaminen. Yhtiö voi olla toiminnaltaan myös yleishyödyllinen yhteisö, se voi toimia osuustoiminnallisen luonteisena osakkeenomistajien yhteiseksi hyväksi esimerkiksi omakustannusperiaatteella tai se voi olla keskinäinen yhtiö. Keskinäiset yhtiöt Osakeyhtiö voi olla ns. keskinäinen yhtiö, jolloin sen osakkeenomistajilla on oikeus yhtiön omistamien varojen hallintaan. Tyypillisiä keskinäisiä yhtiöitä ovat keskinäiset kiinteistöyhtiöt. Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä osakkeenomistajalla on hallintaoikeus niihin huoneistoihin tai tiloihin, joihin yhtiöjärjestyksessä oleva huoneistoselitelmä hänet oikeuttaa. TVL 53 §:n mukaan veronalaista tuloa ei ole etu, jonka verovelvollinen on saanut omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä asunnosta, joka hänellä on asunto-osakeyhtiön tai muun asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkaana tai jäsenenä ollut käytössään käypää vuokraa alemmasta vastikkeesta. Veronalaista ei 3 Osakeyhtiölaki ole myöskään asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkeenomistajien tai jäsenten saama etu huoneistoista, joihin heillä on yhtiöjärjestyksen sääntöjen nojalla hallintaoikeus. Verotuskäytännössä on muodostunut omat säännöt keskinäisten kiinteistöyhtiöiden rahastoille. Verotuskäytännöstä on pääteltävissä, että säästämistä voidaan ennakkorahastoinnin perusteella tehdä noin 3–5 vuotta, jonka jälkeen varat on käytettävä hankkeeseen. Mikäli varoja ei kuitenkaan käytetä tässä ajassa, rahastoidut suoritukset katsotaan verotuksessa jälkikäteen veronalaiseksi tuloksi ja yhtiötä jälkiverotetaan näistä. Kyseessä on siis vanhojen verovuosien oikaisu. Verotuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että lainanlyhennysrahastoon ei voida rahastoida suurempaa määrää kuin millä tilikaudella on kyseistä lainaa lyhennetty. Korkokuluja vastaavaa osuutta ei voida rahastoida. Jos kyseinen määrä ylitetään, ylimenevä osuus katsotaan veronalaiseksi tuloksi Omakustannusperiaatteella toimivat yhtiöt Yhtiö voi toimia myös omakustannusperiaatteella sen osakkeenomistajien hyväksi. Omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö tekee tällöin verotuksessa nollatulosta, mutta sen osakkeenomistajat saavat puolestaan säästöä edullisemman hinnoittelun johdosta. Tällaisiin yhtiöihin on sovellettu vanhastaan ns. Mankala-periaatetta, jolloin osakkeenomistajien ei ole katsottu saavan peiteltynä osinkona verotettavaa veronalaista etua. Yleishyödylliset osakeyhtiöt Osakeyhtiö voi periaatteessa saada myös verotusta varten yleishyödyllisen yhteisön aseman, jolloin se on lähtökohtaisesti vapautettu tuloveron maksamisesta. Yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta sekä muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitetun kiinteistön tai sen osan tuottamasta tulosta. Kiinteistötulon osalta veroa maksetaan ainoastaan kunnalle ja seurakunnalle (verokanta on 8,9908 % vuonna 2010). Verokanta elinkeinotulosta on 26 %. Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset yhteisöt voivat hakemusta saada määräajaksi vapautuksen myös elinkeinotulon verottamisesta. Periaatteessa osakeyhtiö voi saada tuloverotuksessa yleishyödyllisen yhteisön aseman samalla perusteilla kuin muutkin yhteisöt, vaikka tyypillisesti yleishyödyllisiä yhteisöjä ovat aatteelliset yhdistykset ja säätiöt. Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; ja 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna Osakeyhtiölaki 4 hyvityksenä. Osakeyhtiön kannalta merkittävä seikka on sen omistuspohja, sen voitonjakoa koskevat määräykset sekä tosiasiallinen toiminta. On poikkeuksellista, että osakeyhtiölle annetaan verotuksessa yleishyödyllisen yhteisön asema. 1.5 Enemmistöperiaate Enemmistöperiaatteen mukaan osakkeenomistajat päättävät yhtiön asioista yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei osakeyhtiölaissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölaki sisältää useita päätöksentekotilanteita, joissa edellytetään määräenemmistöpäätöstä tai osakkeenomistajien yksimielisyyttä. 1.6 Yhdenvertaisuusperiaate Osakeyhtiöoikeudessa keskeisenä periaatteena on yhdenvertaisuusperiaate, jonka tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Periaatteen mukaan kaikki osakkeet tuottavat lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet yhtiössä, ellei asiasta määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Yhdenvertaisuusperiaate kieltää yhtiökokousta, hallitusta, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa tekemään päätöstä tai ryhtymään toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen merkitys tulee esille useassa kohdassa lain yksityiskohtaisissa säännöksissä. Yhdenvertaisuusperiaate ja verotus Kyseessä on osakkeenomistajien yhdenvertaisuus, ei osakkeiden muodollinen yhdenvertaisuus. Verotuksen tulee perustua taloudellisille tosiasioille eikä esim. muodolliselle yhdenvertaisuusperiaatteelle. Periaate on osakkeenomistajien suojaksi, ei esim. verottajan suojaksi säädetty normi. Verotuksessa yhtiön ja sen osakkeenomistajien välisiin toimiin voidaan yleensä puuttua vain sillä perusteella, että on poikettu markkinaehtoisesta hinnoittelusta. 1.7 Johdon tehtävä Periaatteen mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Periaate sisältää ensinnäkin sen, että yhtiön johdon on toimittava huolellisesti. Toiseksi yhtiön johdon velvollisuus on toimia yhtiön edun mukaisesti. Periaate kuvastaa ja korostaa kokonaisuudessaan johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteita yhtiötä kohtaan. 5 Osakeyhtiölaki 1.8 Huolellisuusvelvollisuus Johdon huolellisuusvelvollisuudella on merkitystä erityisesti johdon jäsenen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. Huolellisuuden ja yhtiön edun mukaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota johdon tehtäviin ja yhtiön toiminnan tarkoitukseen. Huolellisuusvelvollisuuden vastaisena voidaan pitää sitä, että jokin toimi jätetään kokonaan tekemättä. Huolellisuutta arvioidaan objektiivisista lähtökohdista, ei johdon jäsenen omien kykyjen perusteella tai sen perusteella, miten johdon jäsen hoitaa omia asioitaan. Johdon jäsenen on toimittava siten kuin huolellinen henkilö toimisi vastaavissa olosuhteissa. Vaadittavan huolellisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että liiketoiminnassa päätöksiä on usein tehtävä epävarmuuden vallitessa. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että riskin ottaminen kuuluu yritystoimintaan. Huolellisuuden vaatimus korostuu päätökseen tai toimeen liittyvän riskin kasvaessa sekä silloin, kun vastapuolena on henkilön lähipiiriin kuuluva taho. Riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat. Huolellisuusvelvollisuuden täyttämistä arvioidaan tätä Business Judgement Rule -sääntöä vasten. 1.9 Lojaliteettivelvollisuus Toimiminen yhtiön edun mukaisesti merkitsee yhtiön johdolle asetettua lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä ja viimekädessä kaikkia osakkeenomistajia kohtaan. Yhtiön edun mukaan toimiminen sisältää toimimisen yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, tarkoituksena on, että yhtiön liiketoiminta tuottaa osakkeenomistajille etua yhtiön välityksellä. Toimiminen pelkästään tietyn omistajan tai omistajaryhmän välittömien etujen mukaisesti ei ole sallittua. Vain tietyn omistajan etujen mukaisesti toimiminen ei ole sallittua edes siinä tapauksessa, että hallituksen jäsen on nimetty tämän omistajan toimesta. Yhtiön toiminnan aikana saattaa olla tilanteita, joissa yhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus ja velvollisuus toimia yhtiön sekä viime kädessä kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaisesti kohdistuu yhtiön sijasta välittömästi osakkeenomistajien omistuksen arvoon. Yhtiön johdon asemassa nähdään piirteitä osakkeenomistajien asiamiehen asemasta ja asiainhuollosta. Johdon lojaliteettivelvoite yhtiön kaikkia osakkeenomistajia kohtaan perustuu päämies-agenttiteoriaan. Johto ei sen perusteella saa toimia opportunistisesti siten, että toiminta vahingoittaa osakkeenomistajien intressejä. Päämies-agenttisuhdetta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 1. Osakeyhtiölaki 6 Lojaliteettivelvollisuuden toinen ulottuvuus koskee enemmistöosakkeenomistajan suhdetta vähemmistöön. Enemmistö ei saa opportunistisesti käyttää hyväkseen enemmistöasemaansa vähemmistön kustannuksella. Myöskään yhtiön johto ei saa liittoutua enemmistön kanssa siten, että vähemmistön yhdenvertaisuus asetetaan vaaraan. Tätä lojaliteettivelvollisuuden ulottuvuutta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 2. Kolmanneksi lojaliteettivelvollisuus näkyy siten, että yhtiön johto ja osakkeenomistajat eivät saa toimia sillä tavalla, että velkojien oikeudet vaarantuvat. Tällä tarkoitetaan sitä, että kiellettyjä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla tosiasiassa asetetaan yhtiön velkojat osakkeenomistajia huonompaan asemaan maksunsaantijärjestyksessä, jos toimenpidettä ei voida perustella yhtiön liiketoimintaan liittyvillä todellisilla syillä. Tätä lojaliteettivelvollisuuden ulottuvuutta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 3. Kuvio 1: Huolellisuusvelvollisuus ja lojaliteettivelvollisuus 7 Osakeyhtiölaki 1.10 Tahdonvaltaisuusperiaate Tahdonvaltaisuuden periaatteen mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei kuitenkaan voida ottaa osakeyhtiölain, muun pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastaista määräystä. Osakkeenomistajat voivat myös yksimielisinä poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksestä tai lain muusta kuin pakottavasta säännöksestä. Lain yksityiskohtaisten säännösten pakottavuus ilmenee säännösten sanamuodosta tai pakottavuus on tulkittava säännöksen tarkoituksen perusteella. Pakottavat säännökset liittyvät pääasiassa velkojainsuojaan, vähemmistöosakkeenomistajien suojaan sekä erilaisiin viranomaisiin suuntautuviin toimiin. 2 2.1 Luku Perustaminen Perustamissopimus Perustaminen tapahtuu yhdellä kirjallisella perustamissopimuksella (simultaaniperustaminen). Osakeyhtiölain mukaisessa osakeyhtiön perustamisessa varsinaista perustamiskokousta ei siten pidetä. Osakkeenomistajilta edellytetään perustamisesta yksimielisyyttä, joka ilmaistaan allekirjoittamalla perustamissopimus. Osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksen allekirjoituksella perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Yhtiön johto valitaan perustamissopimuksella. On selvää, että johtoon valittujen henkilöiden on annettava suostumuksensa valintaan, mutta rekisteri-ilmoitukseen liitettävää kirjallista suostumusta ei osakeyhtiölaissa edellytetä. Perustamissopimuksen sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännökset ovat OYL 2:2 §:ssä, jonka mukaan perustamissopimuksessa on mainittava sopimuksen päivämäärä, kaikki osakkeenomistajat ja heidän merkitsemänsä osakkeet, merkintähinta, osakkeen maksuaika ja yhtiön hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on liitettävä yhtiöjärjestys. Yhtiön tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Mikäli yhtiöön valitaan heti toiminnan alussa toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto, on myös nämä nimettävä perustamissopimuksessa. Myös hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajat voidaan nimetä perustamissopimuksessa. Heinäkuun alusta 2007 voimaantulleen uuden tilintarkastuslain (459/2007 muutoksineen) mukaan pienet osakeyhtiöt on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta. Osakeyhtiölaki 8 Osakeyhtiölain mukaan perustamissopimuksessa tilintarkastaja on siten mainittava vain tarvittaessa. 2.2 Yhtiöjärjestys Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestys voidaan halutessa laatia hyvinkin suppeaksi. Vähimmäissisältö on yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Kotipaikkana on oltava Suomessa oleva kunta. Toimiala voidaan mainita yleistoimialana kattaen kaikki laillinen liiketoiminta. Mikäli yhtiön tilikaudesta ei ole mainittu perustamissopimuksessa, on siitä perustamisen yhteydessä mainittava yhtiöjärjestyksessä. Monista muista yhtiöjärjestyksen määräyksistä, kuten hallituksen jäsenten lukumäärästä ja toimikaudesta, yhtiökokouskutsusta ja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista OYL sisältää olettamasäännökset, jotka ovat voimassa, ellei asiasta ole toisin yhtiöjärjestyksessä määrätty. Määräys osakepääoman määrästä ei ole välttämätön. Kuitenkin osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä on edelleen rekisteröitävä kaupparekisterilain perusteella. Nimellisarvottomasta pääomajärjestelmästä johtuen myöskään nimellisarvosta ei ole yhtiöjärjestyksessä mainittava, ellei yhtiö nimenomaisesti halua kuulua nimellisarvojärjestelmään. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyt vaihdannanrajoitusmääräykset, eli lunastuslauseke ja suostumuslauseke. Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat säännökset ovat OYL 5:30 §:ssä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa ja muuttamiseen vaaditaan OYL 5:27 §:n mukainen määräenemmistö eli vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. 2.3 Osakkeen merkintähinta ja maksaminen Osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai jollei kirjanpitolaissa toisin säädetä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa käsittelemme tarkemmin 8 luvun yhteydessä. Merkintähinta on maksettava yhtiön tilille. Merkintähinta on mahdollista maksaa myös yhtiön ulkomailla olevalle tilille, jonka ehdot vastaavat suomalaista pankkitiliä. Perustamisen yhteydessä tapahtuvan merkintähinnan maksamisesta apportilla säädetään OYL 2:6 §:ssä. Apporttiomaisuudella on oltava yhtiölle rahamaksua vastaava taloudellinen arvo. Työsuoritus ei käy osakkeen merkintähinnan maksuksi. Merkintähinnan maksamisesta apportilla on nimenomaisesti oltava maininta perustamis9 Osakeyhtiölaki sopimuksessa. Apporttiomaisuuden osalta on perustamissopimuksessa oltava erityinen selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Mikäli apporttimenettelysäännöksiä ei ole noudatettu, todistustaakka apportin oikeasta arvosta on osakkeiden merkitsijällä. Mikäli osakkeiden merkintähinta maksetaan rahassa, mutta sellaisella edellytyksellä, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, on hankintaan OYL 2:6.3 §:n mukaan sovellettava apporttimenettelysäännöksiä. Säännöksellä pyritään estämään apporttimenettelysäännösten kiertäminen sopimusmenettelyillä. Soveltaminen ei riipu siitä, keneltä omaisuutta hankitaan, mutta käytännössä kyseeseen tulevat lähinnä osakkeiden merkitsijä ja hänen läheisensä. Mikäli merkintähintaa ei ole maksettu sen eräännyttyä eikä yhtiön hallitus ole antanut lisäaikaa merkintähinnan maksuun, voi hallitus todeta oikeuden merkittyyn osakkeeseen menetetyksi. 2.4 Yhtiön rekisteröiminen Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai perustaminen raukeaa. Vain osakkeet, jotka ovat täysin maksettu, voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi. Yhtiö voidaan rekisteröidä, kun rekisteriviranomaiselle on toimitettu yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä, sekä yhtiön tilintarkastajan todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys. Mikäli merkintähinta on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto edellä kuvatusta OYL 2:6.2 §:n mukaisesta apporttiselvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava arvo yhtiölle. Kyseinen lausunto on aina liitettävä rekisteri-ilmoitukseen huolimatta siitä, onko yhtiöllä tilintarkastaja. Osakeyhtiö syntyy sen rekisteröimisellä. Yhtiön puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdyistä toimista vastaavat toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehdystä toimesta tai perustamissopimuksessa yksilöidystä, enintään vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista tehdystä toimesta aiheutuneet velvoitteet siirtyvät yhtiölle rekisteröimisellä. Osakeyhtiölaki 10 Ennen rekisteröimistä yhtiö ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Rekisteröimättömän yhtiön kanssa sopimuksen tehneen sopimuskumppanin asemasta säädetään OYL 2:11 §:ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan yhtiön sopimuskumppani voi luopua yhtiön kanssa tehdystä sopimuksesta, jos rekisteri-ilmoitusta perustamisesta ei ole tehty kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai jos rekisteröiminen on evätty. Lisäksi edellytetään, että sopimuskumppani on sopimusta tehdessään tietoinen, ettei yhtiötä ollut rekisteröity, jollei asiasta ole toisin sovittu. Jos yhtiön sopimuskumppani ei sopimusta tehdessään tiennyt, ettei yhtiötä ollut rekisteröity, hän voi luopua sopimuksesta, kunnes yhtiö on rekisteröity. Yhtiön perustaminen raukeaa, jollei yhtiötä ole ilmoitettu rekisteröitäväksi aikaisemmin mainitussa kolmen kuukauden määräajassa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, tai jos rekisteröiminen evätään. Mikäli perustaminen raukeaa, yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä osakkeista maksetun määrän ja siitä saadun tuoton palauttamisesta osakkeenomistajille. 2.5 Julkisen osakeyhtiön perustamiseen liittyvät erityiset säännökset OYL 2:13 §:n mukaan julkisen osakeyhtiön perustamissopimuksessa on mainittava perustamisesta yhtiölle aiheutuvat kustannukset tai kustannusten arvioitu enimmäismäärä. Niin ikään perustamissopimuksessa on mainittava perustamissopimuksen allekirjoittaneille osakkeenomistajille mahdollisesti tulevat erityiset edut. Osakeyhtiölain jälkiapporttisäännökset koskevat ainoastaan julkisia yhtiöitä. Säännös perustuu EU:n toiseen yhtiöoikeudelliseen direktiiviin eli pääomadirektiiviin. Mikäli julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittajalta kahden vuoden kuluessa yhtiön rekisteröimisestä ja vastike vastaa vähintään 1/10 hankintahetkellä rekisteröidystä osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu julkisen arvopaperikaupan kautta, hankinnasta on päätettävä julkisen yhtiön yhtiökokouksessa (OYL 2:14 §). Hankitusta omaisuudesta on esitettävä yhtiökokoukselle myös apporttiselvitystä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto tästä selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta ja rekisteriilmoitukseen on liitettävä edellä mainittu selvitys ja tilintarkastajan lausunto. Tilanteessa, jossa julkisen osakeyhtiön osakkeet merkitään OYL 2:6.3 §:ssä tarkoitetulla tavalla edellytyksin, että yhtiö hankkii omaisuutta ja samalla täyttyvät OYL 2:14 §:n soveltamisedellytykset, on molempia lainkohtia sovellettava samanaikaisesti ja itsenäisesti. 11 Osakeyhtiölaki Yhtiön perustamisen verovaikutukset Osakeyhtiön perustamiseen ei sinänsä liity verovaikutuksia. Yhtiön osakemerkinnän yhteydessä osakepääomana tai vapaan oman pääoman sijoituksena saamat sijoitukset eivät ole yhtiölle veronalaista tuloa. On selvää, että myöskään vieraana pääomana saadut erät eivät ole veronalaista tuloa yhtiölle. Uusien osakkeiden antaminen ei aiheuta varainsiirtoveron maksuunpanoa. Yhtiö tulee ilmoittaa veroviranomaisten ylläpitämiin rekistereihin yhtiön rekisteröintiilmoitusten yhteydessä. Yhtiö ilmoitetaan verovelvollisten rekisteriin ja se voidaan hakemuksesta ilmoittaa ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä työnantajarekisteriin. Yhtiö voi myös hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta. Tässä yhteydessä ei käsitellä apporttiluovutuksiin liittyviä verokysymyksiä. Ne liittyvät harvemmin yhtiön perustamiseen, mutta sitäkin useammin osakeantiin, jossa osakkeet maksetaan apporttiomaisuudella. Tämän vuoksi asiaa on käsitelty tarkemmin 9 luvun yhteydessä. Yhtiön verottaminen erillisenä verovelvollisena Osakeyhtiö on TVL 3 §:n mukaan yhteisö. Yhteisön asema tarkoittaa tuloverotuksessa sitä, että sitä verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhtiö saa yhteisön aseman rekisteröinnillä. Osakeyhtiötä verotetaan kuitenkin yhteisönä sen perustamisesta lukien, jos yhtiö on rekisteröity ennen sen ensimmäisen verovuoden päättymistä. Jos yhtiötä ei ole rekisteröity kaupparekisteriin ennen sen ensimmäisen verovuoden päättymistä, osakeyhtiötä pidetään verotuksessa yhtymänä. Yhtymä on tuloverotuksessa laskentayksikkö, jonka verotettava tulo jaetaan sen osakkaille verotettavaksi niiden osuuksien mukaisesti, mihin osakkaat ovat oikeutettuja. Suomessa rekisteröity osakeyhtiö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Suomen verotus pohjautuu veronalaisten tulojen jakamiseen kolmeen eri tulolähteeseen: elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan (henkilökohtaiseen) tulolähteeseen. 3 Luku Osakkeet Luku sisältää yleisiä säännöksiä osakkeista, kuten niiden tuottamista oikeuksista ja osakkeiden vaihdannasta. Osaa säännöksistä sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin. Osaa luvun säännöksistä ei kuitenkaan sovelleta arvo-osuusjärjestelmään kuuluviin yhtiöihin, joita koskevat erityissäännökset ovat OYL 4 luvussa. Osakeyhtiölaki 12 3.1 Yleiset säännökset OYL 3 luvun 1 §:n lähtökohdan mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet yhtiössä. Tästä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksellä. Tällöin osakkeiden erot on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Osakkeet ovat erilajisia, jos ne poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaminen äänimäärän suhteen, niillä on erilainen oikeus yhtiön varoja jaettaessa tai ne muuten määrätään yhtiöjärjestyksessä erilajisiksi. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä edellytyksistä ja menettelyistä, joita noudattaen osakkeita voidaan muuttaa toisenlajisiksi (ns. muuntolauseke). Osakeoikeuksien käyttämisestä säädetään OYL 3:2 §:ssä. Lähtökohtaisesti osakkeen saajalla on oikeus käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia vasta sen jälkeen, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai hän on ilmoittanut saantonsa yhtiölle ja esittänyt siitä luotettavan selvityksen. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske sellaista osakkeeseen perustuvaa oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla osakekirja, lippu tai muu yhtiön antama erityinen todistus. Jos useat omistavat osakkeen yhdessä, he voivat käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta. 3.2 Äänivalta OYL 3:3 §:n mukaan osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokousasioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä. Osakeyhtiölaki ei sisällä määräystä, jonka mukaan osakkeiden välinen äänivaltaero on määritelty määrätyn suuruiseksi, esimerkiksi enintään 20-kertaiseksi. Tämä helpottaa erilaisten äänimääräasteikkojen suunnittelua yhtiöjärjestyksiin yhtiöiden erilaisia tarpeita silmällä pitäen. Yhtiössä voi OYL 3:4 §:n mukaan olla myös kokonaan tai osittain äänivallattomia osakkeita, mutta kaikki yhtiön osakkeet eivät voi olla kokonaan äänivallattomia. Yhtiöjärjestyksen määräykset eivät myöskään saa johtaa siihen, että jossakin yhtiökokouksessa käsiteltävässä asiassa yksikään osake ei tuota äänioikeutta. Yhtiöjärjestysmääräyksellä on mahdollista rajoittaa myös osakkeiden muita oikeuksia ja siten esimerkiksi kokonaan vailla taloudellisia oikeuksia olevien äänivallattomien osakkeiden luominen on mahdollista. Kuitenkaan oikeuksia, jotka perustuvat lain pakottaviin säännöksiin, ei voida rajoittaa. Näitä ovat esimerkiksi keskeiset oikeussuojakeinot, kuten oikeus vaatia vahingonkorvausta ja lunastusta vaikutusvallan väärinkäytön perusteella, sekä yhtiökokouksen päätöksen moiteoikeus tietyin rajoituksin. 13 Osakeyhtiölaki 3.3 Nimellisarvottomuus ja kirjanpidollinen vasta-arvo Osakeyhtiölaissa lähtökohtana on nimellisarvottomuuden periaate. Nimellisarvottomassa järjestelmässä osakkeilla on kirjanpidollinen vasta-arvo, joka vastaa yhtiötä perustettaessa ja uusia osakkeita annettaessa osakkeista osakepääomaan merkittävää määrää. Kirjanpidollinen vasta-arvo voi olla eri osakkeilla erisuuruinen ja se voi olla myös nolla, mikäli osakkeiden merkintähinnasta ei osakeannin yhteydessä merkitä mitään osakepääomaan, vaan sijoitus merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Nimellisarvottomassa järjestelmässä ei tunneta alikurssikieltoa. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että sen osakkeilla on nimellisarvo. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä nimellisarvosta, yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiö voi milloin tahansa tehdä asiaa koskevan yhtiöjärjestysmuutoksen ja määrätä nimellisarvosta tai sen poistamisesta. Nimellisarvoisessa järjestelmässä yhtiön kaikilla osakkeilla on oltava sama nimellisarvo. Nimellisarvoisessa järjestelmässä sovelletaan myös alikurssikieltoa, jolloin uusista osakkeista on merkittävä osakepääomaan yhtiötä perustettaessa ja osakeannin yhteydessä vähintään nimellisarvoa vastaava määrä. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole nimellisarvoa koskevaa määräystä, nimellisarvoa koskevat säännökset eivät tule miltään osin sovellettaviksi. 3.4 Osakkeen luovutettavuus Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa vain laissa nimenomaisesti säännellyt vaihdannanrajoituslausekkeet, eli lunastuslauseke ja suostumuslauseke. OYL 3:7 §:ssä säädetään lunastuslausekkeesta, josta on käytävä ilmi kenellä on lunastusoikeus ja lunastamiseen oikeutettujen keskinäisen etuoikeuden määräytyminen. Lakiin sisältyy lunastusoikeutta ja -menettelyä koskevat kattavat olettamasäännökset, joita sovelletaan, jos yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin, yhtiöjärjestyksen määräykset ovat puutteelliset tai määräykset ovat lain pakottavien säännösten vastaisia. Siten lunastuslauseke ei menetä merkitystään, vaikka yhtiöjärjestyksen lunastuslause ei sisältäisikään kaikkia lunastusoikeuden kannalta olennaisia seikkoja. Yhtiö voi käyttää lunastukseen vain jakokelpoisia varoja. OYL 3:8 §:ssä säädetään suostumuslausekkeesta. Säännöksen mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiön osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin, suostumuksen antamisesta päättää hallitus. Niin ikään lainkohdan olettamasäännöksen mukaan kysymys suostumuksen antamisesta on ratkaistava kaikkien samalla saannolla hankittujen osakkeiden osalta yhtenäisesti, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Osakeyhtiölaki 14 3.5 Osakekirja ja muut osakeoikeuksiin liittyvät todistukset Yhtiön hallitus voi antaa yhtiön osakkeista osakekirjat, jos osakkeita ei ole merkitty arvo-osuusjärjestelmään. Osakekirja voidaan antaa vain osakeluetteloon merkitylle osakkeenomistajalle. Hallitus on myös velvollinen antamaan osakekirjat osakeluetteloon merkityn osakkeenomistajan pyynnöstä. Osakekirjan sisällöstä säädetään OYL 3:10 §:ssä, jonka mukaan osakekirja voidaan antaa vain nimetylle henkilölle ja osakekirja on päivättävä ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoitettava. Osakekirjassa on oltava: 1) Yhtiön toiminimi sekä y-tunnus; 2) Osakkeiden järjestysnumerot tai osakkeiden lukumäärä ja osakekirjan järjestysnumero; 3) Osakkeiden laji, jos yhtiössä voi osakekirjaa annettaessa olla erilajisia osakkeita; sekä 4) Maininta osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa yhtiölle erityisiä maksuja (1:2 §), muuntolausekkeesta (3:1 §), lunastuslausekkeesta (3:7 §), suostumuslausekkeesta (3:8 §) sekä hankkimis- tai lunastamisehdosta (15:10 §), jos jostakin näistä on yhtiöjärjestyksessä määrätty. OYL 3:12 §:ssä on säädetty muista osakeoikeuksiin liittyvistä todistuksista. Ennen osakekirjan antamista yhtiö voi antaa todistuksen, joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan osakkeeseen ja joka sisältää ehdon osakekirjan antamisesta ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan (väliaikaistodistus). Yhtiö voi myös antaa todistuksen merkintäoikeudesta osakeannissa (osakeantitodistus) tai optio-oikeudesta (optiotodistus) taikka muun vastaavanlaista oikeutta osoittavan todistuksen, joka sisältää ehdon oikeuden käyttämisestä ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan. Osakekirjaan, väliaikaistodistukseen sekä muihin nimetylle henkilölle asetettuihin osakeoikeuksiin liittyviin todistuksiin sovelletaan velkakirjalain (622/1947 muutoksineen) 13, 14, ja 22 §:n säännöksiä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetuista velkakirjoista. OYL: 3:12 §:ssä tarkoitettuihini muihin osakeoikeuksiin liittyviin todistuksiin sovelletaan puolestaan velkakirjalain mainittujen pykälien haltijavelkakirjoja koskevia säännöksiä, jos todistusta ei ole asetettu tietylle henkilölle. 3.6 Osake- ja osakasluettelo Osakeluettelosta tulee käydä ilmi paitsi kunkin osakkeen laji myös mahdolliset muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Luetteloon merkitään 15 Osakeyhtiölaki osakkeet tai osakekirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä osakkeenomistajan nimi ja osoite. Lisäksi osakeluetteloon tulee merkitä osakekirjatonta osaketta rasittava yhtiölle ilmoitettu pantti- tai muu sellainen oikeus. Osakeluettelon mukaisista osakkeenomistajista on pidettävä aakkosellista osakasluetteloa, jossa on oltava osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä osakelajeittain. Osake- ja osakasluetteloihin on merkittävä viivytyksettä osakkeen saajan yhtiölle ilmoittama saanto sekä muu osakeluetteloon merkittyä seikkaa koskeva muutos. Merkintä on päivättävä. Saannosta ja varainsiirtoveron suorittamisesta on esitettävä luotettava selvitys. Mikäli osakkeeseen kohdistuu lunastusoikeus (3:7 §) tai osakkeen hankkiminen edellyttää suostumuksen saamista (3:8 §), ei merkintää saa tehdä ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä tai ennen kuin suostumus on annettu. Jos yhtiössä on vain yksi osakkeenomistaja, omistus on viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua saannosta ilmoitettava merkittäväksi osakeluetteloon ja osakasluetteloon. Osakeluettelo ja osakasluettelo on laadittava viipymättä yhtiön perustamisen jälkeen. Osakeluettelon ja osakasluettelon pitäminen ovat hallituksen vastuulla. Luettelot on pidettävä jokaisen nähtävänä yhtiön pääkonttorissa. Jokaisella on myös oikeus yhtiön kulut korvattuaan saada jäljennös osakeluettelosta ja osakasluettelosta. 4 4.1 Luku Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osakkeet Yleistä Osakeyhtiölain 4 luvussa on erityiset arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia osakkeita koskevat säännökset. OYL 4:1 §:n mukaan yhtiön osakkeiden kuulumisesta arvoosuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991 muutoksineen) tarkoitettuun arvoosuusjärjestelmään määrätään yhtiöjärjestyksessä. Arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain mukaan sellaisen suomalaisen osakeyhtiön, jonka liikkeeseen laskema osake on otettu arvopaperimarkkinalaissa (495/1989 muutoksineen) tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on liitettävä osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään, jollei Finanssivalvonta erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Toisaalta arvopaperikeskus voi yhtiön hakemuksesta hyväksyä arvo-osuusjärjestelmään liitettäväksi muutkin kuin julkisesti noteeratut osakkeet. Kiinteistö- taikka asunto-osakeyhtiön osaketta ei voi liittää arvo-osuusjärjestelmään. Osakeyhtiölaki 16 Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden osalta luvun säännökset korvaavat osittain osakeyhtiölain 3 luvun säännöksiä. Kuitenkin 3 luvun osakkeita koskevia säännöksiä sovelletaan myös arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä siltä osin kuin asioista ei ole säännöksiä arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia osakkeita koskevassa 4 luvussa. OYL 4 luku sisältää pääasiallisesti vain osakkeita koskevaa arvo-osuussääntelyä. Muiden oikeuksien, esimerkiksi optio-oikeuksien, suhteen on lähdetty siitä, että erityinen arvo–osuussääntely osakeyhtiölaissa ei ole tarpeen, vaan arvoosuusjärjestelmää koskevan lainsäädännön yleiset säännökset riittävät. 4.2 Osakkeisiin perustuvat oikeudet Erillisiä osakekirjoja ei arvo-osuusjärjestelmään liitetyistä osakkeista anneta. Osakeoikeuksista ja niiden käyttämisestä arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä on määrätty OYL 4:2 §:ssä. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakkeen saajalla ei ole oikeutta käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty yhtiön osakasluetteloon. Arvo-osuusjärjestelmään kirjautumattomien osakkeenomistajien on mahdollista saada oikeutensa kirjattua arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:ssä tarkoitetulla hallintarekisteröinnillä. Jos osake on kirjattu mainitussa laissa tarkoitetulle omaisuudenhoitotilille tai kaupintatilille, yhtiön arvopaperikeskuksen ylläpitämään osakasluetteloon on omistajan sijasta merkittävä hallintarekisteröinnin hoitaja. Luetteloon voidaan omistajan sijasta merkitä hallintarekisteröinnin hoitaja myös muutoin, jos arvo-osuuden omistaa ulkomaalainen tai ulkomainen yhteisö tai säätiö. Oikeus osallistua arvo-osuusjärjestelmään liitetyn yhtiön yhtiökokoukseen on vain osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta (yhtiökokouksen täsmäytyspäivä) merkittynä osakasluetteloon. Lisäksi hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan ilmoittaa tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten, mikäli osakkeenomistajalla on osakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Tilapäistä merkintää koskeva ilmoitus on tehtävä viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana ajankohtana, jonka on oltava yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen. Osakkeenomistuksessa yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset eivät vaikuta oikeuteen osallistua yhtiökokoukseen eivätkä osakkeenomistajan äänimäärään. Osakkeeseen perustuva oikeus saada suoritus yhtiöstä varoja jaettaessa, oikeus saada osakkeita tai muu vastaava oikeus on sillä, jolle osake kuuluu varojenjako-, osakeanti- tai muussa päätöksessä määrättynä täsmäytyspäivänä. Osakkeiden lunastamista koskevassa päätöksessä voidaan myös määrätä täsmäytyspäivästä. 17 Osakeyhtiölaki Jollei osakeantipäätöksessä määrätä toisin, maksullisessa osakeannissa merkintäoikeus kirjataan asianosaiselle arvo-osuustilille merkinnän alkaessa ja maksuttomassa osakeannissa annettava osake kirjataan suoraan asianosaiselle arvoosuustilille. Täsmäytyspäivää määrättäessä on otettava huomioon yhdenvertaisuusperiaate. Käytännössä yhtiöitä yleensä sitovat arvopaperikeskuksen sääntöjen tarkat määräykset siitä, miten täsmäytyspäivä on määrättävä. Arvo-osuusjärjestelmään liittyneen yhtiön ei enää tarvitse kopioida yhtiöjärjestykseensä lain määräyksiä täsmäytyspäivästä, vaan täsmäytyspäivän käyttö seuraa suoraan laista. 4.3 Osakas- ja odotusluettelo Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista osakkeista ja niiden omistajista pidetään OYL 4:3 §:ssä säädetyllä tavalla arvopaperikeskuksessa tietojärjestelmien avulla osakasluetteloa, johon merkitään osakkeenomistajan tai hallintarekisteröinnin hoitajan nimi, henkilötunnus taikka muu yksilöintitunnus, yhteys-, maksu- ja verotustiedot, osakkeiden lukumäärät osakelajeittain sekä se tilinhoitajayhteisö, jonka hoidossa olevalle arvo-osuustilille osakkeet on kirjattu. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista arvo-osuustileistä ja niille tehtyjen merkintöjen oikeusvaikutuksista sekä tilejä pitävien korvausvastuusta säädetään laissa arvo-osuustileistä (827/1991 muutoksineen). Yhtiötä perustettaessa tai annettaessa uusia osakkeita se, jolla on oikeus osakkeeseen, on OYL 4:4 §:n mukaan merkittävä osakasluettelon sijasta arvopaperikeskuksessa pidettävään erilliseen luetteloon (odotusluettelo), kunnes yhtiö ja osake on rekisteröity. Jos osakkeeseen kohdistuu lunastusoikeus tai jos osakkeen hankkimista vaaditaan suostumus, osakasluetteloon merkittäväksi ilmoitettu saanto on osakasluettelon sijasta merkittävä odotusluetteloon, kunnes on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä tai kunnes suostumus on annettu. Osakas- ja odotusluetteloon voivat jokainen tutustua arvopaperikeskuksessa, sekä yhtiön pääkonttorissa, mikäli yhtiöllä on yhteys arvopaperikeskukseen. Jokaisella on myös oikeus yhtiön kulut korvattuaan saada jäljennös osakas- ja odotusluettelosta. 4.4 Osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään Yhtiön osakkeet voidaan määrätä liitettäväksi arvo-osuusjärjestelmään yhtiön perustamisen yhteydessä ottamalla asiaa koskeva määräys yhtiöjärjestykseen. Yhtiö voi myös toimintansa aikana tehdä päätöksen arvo-osuusjärjestelmään liittymisestä. Edellä mainittu päätös yhtiön osakkeiden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään on tehtävä OYL 4:6 §:n mukaisesti yhtiökokouksessa ja päätös edellyttää vastaavaa Osakeyhtiölaki 18 määräenemmistöä kuin muukin yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös. Mikäli yhtiökokous tekee päätöksen yhtiön osakkeiden liittämisestä arvoosuusjärjestelmään, on samalla määrättävä aika, jonka kuluessa osakkeet liitetään arvo-osuusjärjestelmään (ilmoittautumisaika), tai valtuutettava hallitus päättämään siitä. Liittämistä ja ilmoittautumisaikaa koskeva päätös on ilmoitettava viivytyksettä rekisteröitäväksi. Yhtiön on viimeistään kolme kuukautta ennen ilmoittautumisajan päättymistä ilmoitettava päätöksestä osakkeenomistajille. Ilmoitus on toimitettava siten kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan ja lähetettävä kirjallisena jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka nimi ja osoite ovat yhtiön tiedossa. Lisäksi ilmoitus on julkaistava virallisessa lehdessä. Ilmoitus on myös lähetettävä arvopaperikeskukselle ja tilinhoitajayhteisöille. Arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan tarvittaessa määrätä tarkemmin ilmoitusmenettelystä. Osakkeenomistaja voi vaatia oikeutensa kirjaamista arvo-osuustilejä hoitavalta tilinhoitajayhteisöltä yhtiön arvo-osuusjärjestelmään liittymistä koskevassa päätöksessä asetetussa ilmoittautumisajassa. Lisäksi myös pantinhaltija ja muu oikeudenhaltija voi ilmoittaa oikeutensa kirjattavaksi osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Jos osakkeesta on annettu osakekirja, osakkeenomistajan on luovutettava se tilinhoitajayhteisölle, jonka on tehtävä osakekirjaan merkintä osakkeiden liittämisestä arvoosuusjärjestelmään. Kun ilmoittautumisaika on päättynyt, osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia ei voida käyttää, ellei oikeutta ole kirjattu arvoosuusjärjestelmään. Arvopaperikeskuksen on viimeistään ilmoittautumisajan päättyessä avattava yhtiön nimiin yhteinen arvo-osuustili niiden osakkeenomistajien lukuun, joiden oikeuden kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ole ilmoittautumisajan kuluessa vaadittu. Mikäli kirjaamista ei ole vaadittu kymmenen vuoden kuluessa ilmoittautumisajan päättymisestä, yhtiökokous voi OYL 4:10.2 §:n nojalla päättää, että oikeus arvoosuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Tällaiseen osakkeeseen sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. 4.5 Arvo-osuusjärjestelmästä poistuminen Yhtiö voi poistua arvo-osuusjärjestelmästä poistamalla yhtiöjärjestyksestään arvoosuusjärjestelmään kuulumista koskeva määräys. OYL 4:11 §:n mukaan yhtiökokouksen päätöksessä, jolla yhtiöjärjestystä muutetaan edellä mainitulla tavalla, on samalla määrättävä päivä, jona osakkeet poistetaan arvo-osuusjärjestelmästä, tai valtuutettava hallitus päättämään asiasta. Arvo-osuusjärjestelmästä poistumista koskeva yhtiökokouksen päätös edellyttää vastaavaa määräenemmistöä kuin muukin 19 Osakeyhtiölaki yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös. Poistamista ja sen ajankohtaa koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viivytyksettä. Mikäli yhtiökokous päättää poistaa yhtiön osakkeet arvo-osuusjärjestelmästä, noudatetaan ilmoittamisessa vastaavaa menettelyä kuin arvo-osuusjärjestelmään liittymisessäkin. Kun osakkeet poistetaan arvo-osuusjärjestelmästä, yhtiön on viivytyksettä laadittava OYL 3:15 §:ssä tarkoitettu osakeluettelo ja osakasluettelo arvoosuusjärjestelmässä pidettyjen luettelojen sekä tarvittaessa aikaisemman osakeluettelon perusteella. Osakekirjojen antamiseen sovelletaan, mitä OYL 3:9 §:ssä säädetään. Jos osakkeeseen arvo-osuustilin merkintöjen mukaan kohdistuu panttioikeus, ulosmittaus tai turvaamistoimenpide, osaketta ei saa poistaa arvoosuusjärjestelmästä antamatta samalla osakekirjaa, jonka hallinta luovutetaan pantinhaltijalle tai asianomaiselle ulosottoviranomaiselle. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden luovuttaminen verotuksessa Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden luovuttamiseen sovelletaan TVL 47.4 §:n mukaan fifo-periaatetta, jollei verovelvollinen muuta näytä. Vastaava säännös sisältyy EVL 14.4 §:ään. Tapauksessa KHO 2006/2468 verovelvollinen ei ollut näyttänyt, että arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet olisi luovutettu muussa järjestyksessä kuin ne oli saatu, minkä vuoksi hänen katsottiin luovuttaneen ensimmäisenä omistukseensa saamat osakkeet. Kun on kyse arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista osakkeista eli käytännössä julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeista, verovelvollinen voi poiketa fifo-periaatteesta ainoastaan pitämällä useita arvoosuustilejä ja luovuttamalla osakkeita haluamaltaan arvo-osuustililtä. Osakeyhtiölaki 20 II Osa 5 5.1 Luku Hallinto ja tilinpäätös Yhtiökokous Yleisiä säännöksiä Pääsäännön mukaan osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. OYL 5:1.2 §:n mukaan yksimieliset osakkeenomistajat voivat kuitenkin yhtiökokousta pitämättä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Näin ollen kirjattu päätös tältä osin rinnastetaan yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain mukaan sille kuuluvista asioista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvista asioista. OYL 6:7.2 §:n mukaan hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Lisäksi yksimieliset osakkeenomistajat voivat muutenkin tehdä yksittäistapauksessa päätöksen hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa. OYL 5:1a §:ssä on pörssiyhtiön määritelmä. Lainkohdan mukaan pörssiyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka osake on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa tai muussa ETA-valtiossa. 5.2 Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä: 1) tilinpäätöksen ja mahdollisen konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta; 2) voiton käyttämisestä; 3) vastuuvapaudesta yhtiön hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja hallintoneuvoston jäsenille; 4) mahdollisesta hallituksen jäsenten, hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta; sekä 21 Osakeyhtiölaki 5) muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvista asioista. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos: 1) yhtiöjärjestyksessä niin määrätään; 2) hallitus katsoo siihen olevan aihetta; 3) tilintarkastaja tai osakkeenomistaja, jolla on vähintään 1/10 tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä; tai 4) hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Pörssiyhtiössä vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. 5.3 Yhtiökokoukseen osallistuminen Lähtökohtaisesti jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osallistumisoikeuden edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on ilmoittanut saantonsa yhtiölle ja esittänyt siitä tarvittavan näytön. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä osallistumisen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkittynä osakasluetteloon kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta (yhtiökokouksen täsmäytyspäivä). Pörssiyhtiöön, jonka osakkeita ei ole merkitty arvo-osuusjärjestelmään, sovelletaan vastaavia periaatteita. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan ilmoittaa tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten, jos osakkeenomistajalla on osakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Tilapäistä merkintää koskeva ilmoitus on tehtävä viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoittuna ajankohtana, jonka on oltava yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen. Yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajan yhtiökokoukseen osallistumisen edellytykseksi voidaan asettaa ilmoittautuminen tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Tällöin viimeinen ilmoittautumispäivä on mainittava kokouskutsussa. Mikäli yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan katsotaan ilmoittautuneen yhtiökokoukOsakeyhtiölaki 22 seen osallistumista varten, jos hänet on yllä mainitulla tavalla ilmoitettu tilapäisesti merkittäväksi osakasluetteloon. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, ilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa asiamiehen välityksellä. Sekä osakkeenomistaja että tämän asiamies saavat myös käyttää kokouksessa avustajaa. Pörssiyhtiön osakkeenomistajalla voi olla useita asiamiehiä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla. Yhtiön itse tai sen tytäryhteisön omistamalla osakkeella ei voi osallistua yhtiökokoukseen. Tällaista osaketta ei myöskään oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntyminen edellyttää kaikkien tai osakkeenomistajien määräosan suostumuksen. Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja hallintoneuvoston jäsenillä on oikeus olla läsnä yhtiökokouksessa, ellei yhtiökokous päätä yksittäistapauksessa toisin. Tilintarkastajan läsnäolosta säädetään tilintarkastuslaissa. Tilintarkastuslain 3 luvun 19 §:n mukaan tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhtiökokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä kokouksessa, mikäli käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että tilintarkastajan läsnäolo on tarpeen. Yhtiökokous voi sallia myös muiden henkilöiden läsnäolon yhtiökokouksessa. 5.4 Päätöksenteko Yhtiökokouksessa voidaan päättää vain asiasta, josta on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on kuitenkin aina päätettävä OYL 5:3.2 §:ssä tarkoitetuista asioista (ks. edellä olevaa luetteloa) ja siinä voidaan päättää vähemmistöosakkeenomistajien OYL 7:5 §:n nojalla vaatimasta tilintarkastajasta sekä käsitellä ehdotusta OYL 7:7 §:n mukaisesta erityisen tarkastuksen määräämisestä. Osakkeenomistajien suojaksi säädetyt muotomääräykset voidaan sivuuttaa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. OYL 5:15 §:n mukaan asiassa, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu osakeyhtiölain menettelytapoja koskevia säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voidaan tehdä päätös vain, mikäli osakkeenomistajat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Siten yksimieliset osakkeenomistajat voivat esimerkiksi päättää asiasta, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. OYL 5:13 §:ssä on säädetty nimenomaisesti, että yhtiökokouksessa ei saa tehdä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä. 23 Osakeyhtiölaki Jokainen osakkeenomistaja saa äänestää edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Pörssiyhtiön osakkeenomistaja saa äänestää eri osakkeilla eri tavalla, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Samaa periaatetta voitaneen soveltaa myös muuhun kuin pörssiyhtiöön. Osakkeenomistajan oikeutta äänestää voidaan rajoittaa vain yhtiöjärjestyksen määräyksellä (ns. äänileikkurit tai erilaiset äänestysasteikot). Kuten 3 luvussa on todettu, osakkeiden äänivaltaeroille ei ole asetettu maksimia. OYL 5:14 §:ssä säädetään osakkeenomistajan esteellisyydestä. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja tai hänen asiamiehensä eivät saa äänestää asiassa, joka koskee kannetta osakkeenomistajaa itseään vastaan taikka hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvollisuudesta yhtiötä kohtaan. Sama koskee äänestystä asiassa, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos osakkeenomistajalla on odotettavissa olennaista yhtiön edun kanssa ristiriitaista etua asiassa. Esteellisyydellä ei ole merkitystä, jos kaikki, ei pelkästään läsnä olevat, osakkeenomistajat ovat esteellisiä. Sen sijaan asiamiehen esteellisyydellä ei ole missään tilanteessa merkitystä. 5.5 Kokousmenettely Lähtökohtana on, että yhtiökokous pidetään yhtiön yhtiöjärjestyksestä ilmenevällä kotipaikkakunnalla. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokous pidetään toisella paikkakunnalla, tai että kokous voidaan pitää kotipaikan lisäksi myös toisella paikkakunnalla. Kokouksenpitopaikaksi voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös paikkakunta ulkomailla. Erittäin painavasta syystä kokous voidaan pitää muullakin paikkakunnalla kuin yhtiön kotipaikkakunnalla tai yhtiöjärjestyksessä määrätyllä muulla paikkakunnalla. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle, ellei yhtiöjärjestyksessä tehtävää ole määrätty hallintoneuvostolle. Yhtiökokouskutsussa on mainittava yhtiön nimi, kokousaikaja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, on kutsussa mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö. Yksittäisissä erityistilanteissa yhtiökokouskutsun sisältöä koskevia tarkempia lainkohtia on luetteloitu OYL 5:18.2 §:ssä. Pörssiyhtiön yhtiökokouskutsua koskevia erityisvaatimuksia on lisäksi luetteloitu OYL 5:18.3 §:ssä. Kokouskutsu on yksityisessä osakeyhtiössä toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta, viimeistä ilmoittautumispäivää, mikäli yhtiöjärjestyksessä ilmoittautuminen on asetettu osallistumisen edellytykseksi, tai arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä ennen täsmäytyspäivää. Julkisissa yhtiöissä kokouskutsun enimmäisaika on kolme kuukautta ennen edellä mainittua päivää. Kutsuaikaa koskevia erityisiä säännöksiä on luetteloitu OYL 5:19.2 §:ssä. Osakeyhtiölaki 24 Lisäksi erikseen on säädetty, että pörssiyhtiön on toimitettava yhtiökokouskutsu viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Pörssiyhtiön kokouskutsu on kuitenkin toimitettava vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Jos yhtiöjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on päätöksen tekeminen kahdessa yhtiökokouksessa, kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa ennen kuin ensimmäinen kokous on pidetty. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Hallituksen päätösehdotukset sekä tilinpäätöstä käsittelevissä yhtiökokouksissa tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus on vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pidettävä yhtiön pääkonttorissa tai internet-sivuilla. Mainitut asiakirjat on myös lähetettävä sitä pyytävälle osakkeenomistajalle sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa. Mikäli yhtiökokouksen päätös koskee • osakeantia; • optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista; • osakepääoman rahastokorotusta; • osingon jakamista; • vapaan oman pääoman rahaston jakamista; • osakepääoman alentamista; • omien osakkeiden hankkimista tai lunastamista; tai yhtiön asettamista selvitystilaan eikä yhtiökokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, on lisäksi seuraavat asiakirjat pidettävä nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta yhtiön pääkonttorissa tai internet-sivuilla sekä lähetettävä sitä pyytävälle osakkeenomistajalle ja asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa: 1) viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus; 2) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen mahdollisesti tehty varojen jakoa koskeva päätös; 3) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen laaditut osavuosikatsaukset; sekä 25 Osakeyhtiölaki 4) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai osavuosikatsaukset laatimisen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista. Edellä mainittu ei koske sulautumista ja jakautumista, vaan näistä on säädetty erikseen OYL 16:11 §:ssä ja 17:11 §:ssä. OYL 5:22 §:ssä on pörssiyhtiöiden osalta erikseen säädetty, että pörssiyhtiön on pidettävä nähtävänä kokouskutsu ja yllä mainitut nähtävänä pidettävät asiakirjat yhtiön internetsivuilla ajanjakson, joka alkaa viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta ja päättyy aikaisintaan kolme kuukautta kokouksen jälkeen. Tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja tilintarkastuskertomusta ei kuitenkaan tarvitse erikseen pitää nähtävänä tai lähettää, mikäli pörssiyhtiö on pitänyt tiedot yllä mainitulla tavalla internetsivuillaan ja julkistanut tiedot arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. OYL 5:16.2 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Myös yhtiön hallitus voi päättää asiasta, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä asiasta toisin. Yhtiökokouksen avaa kokouksen koolle kutsujan nimeämä henkilö. Yhtiökokous valitsee kokouksen puheenjohtajan, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään kokouksen puheenjohtajasta, tämä myös avaa kokouksen. Puheenjohtajan on huolehdittava pöytäkirjan laatimisesta. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja yksi pöytäkirjantarkastajaksi valittu henkilö. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua pidettävä yhtiön pääkonttorissa tai internetsivuilla ja siitä on toimitettava kopio sitä pyytävälle osakkeenomistajalle. Mikäli pörssiyhtiön yhtiökokouksessa on suoritettu täysi ääntenlaskenta, yhtiökokouksen pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä niiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista, joilla on äänestetty, äänten jakautuminen äänestyksessä ja niiden kokouksessa edustettujen osakkeiden lukumäärä, joilla ei ole äänestetty. Kyseiset tiedot on pidettävä saatavana yhtiön internetsivuilla viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta ja pidettävä vähintään kolmen kuukauden ajan kokouksesta. Yhtiökokous voi aina päättää, että asia siirretään jatkokokoukseen. Varsinaisen yhtiökokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä ja voiton käsittelyä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, mikäli sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Osakeyhtiölaki 26 Yhtiökokouksessa osakkeenomistajalla on kyselyoikeus. Hallituksen ja toimitusjohtajan on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja yhtiökokouksessa käsiteltävään asiaan vaikuttavista seikoista. Tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä on annettava tietoja yleisemmin koskien yhtiön taloudellista tilaa. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa. Mikäli osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole yhtiökokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle ja muulle sitä pyytävälle osakkeenomistajalle. 5.6 Päätöksentekovaatimukset Lähtökohtana päätöksenteossa on enemmistöpäätös eli päätökseksi tulee se ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Yhtiöjärjestysmääräyksellä enemmistövaatimusta voidaan lieventää vain vaalien osalta. Määrätyistä asioista on osakeyhtiölain mukaan päätettävä määräenemmistöllä, jossa vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista on kannattanut päätöstä. Määräenemmistöllä päätetään seuraavista asioista (5:27 §): 1) yhtiöjärjestyksen muuttaminen; 2) suunnattu osakeanti; 3) optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen; 4) omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen julkisessa osakeyhtiössä; 5) suunnattu omien osakkeiden hankkiminen; 6) sulautuminen; 7) jakautuminen; sekä 8) yhtiön selvitystilaan asettaminen ja selvitystilan lopettaminen. OYL 5:27.3 §:ssä on lisäksi lueteltu päätöstilanteita, joissa vaaditaan määräenemmistön lisäksi määräenemmistöä kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. Tällaisia osakelajikohtaisen määräenemmistön vaativia päätöstilanteita ovat sulautuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan yhtiön jakautumista, yhtiön asettamista selvitystilaan ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa osakeyhtiössä suunnattua 27 Osakeyhtiölaki omien osakkeiden hankkimista koskevat päätökset. Määräenemmistövaatimukset ovat siinä mielessä pakottavia, ettei niitä voida yhtiöjärjestyksessä lieventää. Edelleen tiukennetusta määräenemmistövaatimuksesta säädetään OYL 5:28 §:ssä. Säännöksen mukaan päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että osakelajeja yhdistetään tai koko osakelajin oikeudet muuten vähenevät, on tehtävä OYL 5:27 §:ssä säädetyllä määräenemmistöllä. Pätevän päätöksen edellytyksenä on lisäksi se, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista ja se, että päätökseen saadaan kaikkien sellaisten osakelajien osakkeiden enemmistön suostumus, joiden oikeudet yhtiöjärjestysmuutoksen johdosta vähenevät. Osakelajien yhdistämisessä ja osakelajin oikeuksien heikentämisessä keskeisessä asemassa on yhdenvertaisuusperiaate. Osakelajin oikeuksien heikentyminen on korvattava tämän lajin osakkeiden omistajille ainakin silloin, kun osakelajin osakkeiden arvo laskee toimenpiteen seurauksena. Tilanteista, joissa on saatava osakkeenomistajan suostumus yhtiöjärjestyksen muutokseen, säädetään OYL 5:29 §:ssä. Osakkeenomistajan suostumus on saatava seuraavissa tilanteissa: 1) osakkeenomistajan oikeutta yhtiön voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään ottamalla yhtiöjärjestykseen määräys yhtiön muusta tarkoituksesta kuin voiton tuottamisesta osakkeenomistajille; 2) osakkeenomistajan maksuvelvollisuutta yhtiötä kohtaan lisätään; 3) yhtiöjärjestykseen otetaan lunastuslauseke (3:7 §) tai suostumuslauseke (3:8 §); 4) osakkeenomistajan etuoikeutta uusiin osakkeisiin rajoitetaan (9:3 §); 5) osakkeenomistajan oikeutta vähemmistöosinkoon rajoitetaan (13:7 §); 6) osakkeisiin liitetään lunastusehto (15:10 §); 7) yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan (22:9 §); tai 8) samanlajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja muutos koskee osakkeenomistajan osakkeita. OYL 15:6 §:ssä tarkoitettua suunnattua omien osakkeiden lunastusta koskevaa päätöstä ei saa tehdä ilman niiden osakkeenomistajien suostumusta, joita lunastus koskee. Osakkeenomistajan suostumus on saatava myös silloin, kun päätetään yritysmuodon muuttamisesta OYL 19:5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi säännöksessä on säädetty nimenomaisesti, että yhtiökokouksessa ei saa tehdä yhdenverOsakeyhtiölaki 28 taisuusperiaatteen vastaista päätöstä, ellei siihen ole sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan. 6 Luku Osakeyhtiön johto ja edustaminen Osakeyhtiölaissa yhtiön johdolla tarkoitetaan ainoastaan osakeyhtiötä toimieliminä johtavaa johtoa eli hallitusta, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa. 6.1 Hallitus Hallitus on osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin. Yhtiökokous nimeää hallituksen, ellei sitä ole yhtiöjärjestyksessä määrätty hallintoneuvoston tehtäväksi. Osakeyhtiötä edustaa yleisesti hallitus, joka huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallituksella on toimivalta niissä yhtiön hallintoon liittyvissä asioissa, joita ei nimenomaisesti ole osoitettu yhtiökokoukselle tai hallintoneuvostolle. Mahdolliselle toimitusjohtajalle kuuluu yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen. Mikäli toimitusjohtajaa ei ole, kuuluu juokseva hallintokin hallituksen yleistoimivallan piiriin. Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on pätemätön siitä syystä, että se on yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain vastainen. OYL 6:8 §:n mukaan hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä. Asiasta voidaan kuitenkin määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Useampijäseniselle hallitukselle on valittava puheenjohtaja. OYL ei tee eroa suuriin ja pieniin yhtiöihin hallituksen jäsenten ja jäsenmäärän osalta, joten samat säännökset soveltuvat kaikkiin osakeyhtiöihin niiden osakepääoman koosta riippumatta. OYL 6:11 §:n olettamasäännöksen mukaan yksityisessä osakeyhtiössä hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi ja julkisessa osakeyhtiössä toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Asiasta voidaan kuitenkin määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja vähintään yhdellä varajäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle poikkeuslupaa asiassa. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö, alaikäinen, se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. 29 Osakeyhtiölaki Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on myös kutsuttava koolle, jos toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallituksen päätökseksi tulee sen enemmistön mielipide, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä. Lähtökohtaisesti hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, joka on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Hallituksen jäsenen esteellisyydestä säädetään OYL 6:4 §:ssä. Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänelle on odotettavissa siitä olennaista etua, joka voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Tässä yhteydessä sopimukseen rinnastetaan myös muut oikeustoimet, oikeudenkäynnit ja puhevallan käyttämiset. Hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhtiöjärjestyksen niin määrätessä tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa silloinkin, kun yhtiössä on toimitusjohtaja. Lisäksi hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Tällaisissa tapauksissa yhtiökokouksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä päätöstä sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa. Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen hänen toimikautensa päättymistä. Hänet voi myös erottaa sama taho, joka on hallituksen valinnut. 6.2 Toimitusjohtaja Osakeyhtiölain mukaan kaikissa osakeyhtiöissä voi olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan valinta ei kuitenkaan ole pakollista missään yhtiössä. Näin ollen osakeyhtiölaki ei aseta esimerkiksi tietyn kokoisissa yhtiöissä toimitusjohtajaa pakolliseksi toimielimeksi. Toimitusjohtajan yleistoimivallaksi on OYL 6:17 §:ssä määritelty juoksevan hallinnon hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa myös yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta sekä siitä, että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä asioissa, jotka liittyvät yleisten tehtävien hoitoon. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioiden epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana tai mikäli hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, ellei hallitus päätä toisin. Osakeyhtiölaki 30 Toimitusjohtajan esteellisyys- ja kelpoisuussäännökset vastaavat hallituksen jäsenen osalta kerrottuja. Toimitusjohtajalla on aina oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle poikkeuslupaa asiassa. Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään. Hallitus voi myös erottaa toimitusjohtajan. 6.3 Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston tehtävät ovat pääasiassa valvonnallisia ja ohjeiden antamiseen liittyviä. Sen päätehtävä on hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevan yhtiön hallinnon valvonta. Muista tehtävistä määrätään yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvostolle voidaan määrätä vain hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja tehtäviä, joita ei ole säädetty muulle toimielimelle. OYL:ssa ei ole säännöksiä hallintoneuvoston velvollisuudesta antaa lausuntoja, mutta niistä voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä. Hallintoneuvosto voi nimittää hallituksen vain, jos siitä on nimenomaisesti yhtiöjärjestyksessä määrätty. Hallintoneuvosto ei voi nimittää toimitusjohtajaa, vaan toimitusjohtajan nimittäminen on aina hallituksen tehtävä. Hallintoneuvostossa tulee olla vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen. Hallintoneuvoston jäsenen esteellisyyssäännös vastaa hallituksen jäsenen esteellisyyssäännöstä. Hallintoneuvosto ei voi edustaa yhtiötä, ellei sen jäseniä ole erikseen nimettyinä valtuutettu edustajiksi. 6.4 Edustaminen OYL 6:25 §:n mukaan hallitus edustaa yhtiötä ja toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä niissä asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä OYL 6:17 §:n nojalla. Yhtiön toiminimen kirjoittamisen katsotaan kuuluvan luonnollisena osana oikeuteen edustaa yhtiötä. Toimitusjohtaja voidaan erikseen valtuuttaa edustamaan yhtiötä asiassa, joka menee toimitusjohtajan yleistoimivallan ulkopuolelle. OYL 6:26 §:ssä säädetään muista edustajista. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä voidaan antaa hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle asemaan sidottu edustamisoikeus. Tällöin edustamisoikeus koskee ko. tehtävässä olevaa henkilöstä riippumatta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi oikeuttaa hallitus antamaan edustusoikeuden hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Hallituksen antama edustamisoikeus annetaan tällöin nimetylle henkilölle ja hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa edustamisoikeuden. 31 Osakeyhtiölaki Kaupparekisteriin voidaan OYL 6:27 §:n mukaan merkityttää ainoastaan sellainen edustusoikeuden rajoitus, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä vain yhdessä on oikeus edustaa yhtiötä (kollektiivirajoitus). Edustajan toimien sitovuudesta on säädetty OYL 6:28 §:ssä. Yhtiön edustajan yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhtiötä, jos 1) edustaja on toiminut vastoin osakeyhtiölaissa säädettyä kelpoisuuden rajoitusta; 2) edustaja on toiminut vastoin OYL 6:27 §:ssä tarkoitettua kaupparekisteriin merkittyä kollektiivirajoitusta; 3) edustaja on ylittänyt toimivaltansa ja se johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä (perustellun vilpittömän mielen vaatimus). Toimivallan ylityksessä riittävänä osoituksena perustellun vilpittömän mielen olemassaolosta ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on rekisteröity kaupparekisteriin. 6.5 Prokura Prokurasta säädetään prokuralaissa (130/1979 muutoksineen). Yhtiöjärjestyksessä voidaan antaa hallitukselle oikeus valtuuttaa määrätty henkilö yhtiön prokuristiksi. Prokura rekisteröidään kaupparekisteriin. Prokuristi saa kaikessa, mikä kuuluu osakeyhtiön liikkeen harjoittamiseen, toimia yhtiön puolesta ja kirjoittaa yhtiön toiminimen. Erikseen on kuitenkin säädetty, että prokuristi ei saa ilman erillistä valtuutusta luovuttaa yhtiön kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta tai hakea niihin kiinnitystä. Mikäli prokura on annettu kirjallisesti, prokuristilla on lisäksi oikeus edustaa yhtiötä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Prokura voidaan antaa myös yhteisprokurana siten, että ainoastaan prokuristit yhdessä voivat käyttää prokuraa. Toiminimenkirjoitusoikeus voidaan antaa myös siten, prokuristilla on oikeus nimenkirjoitukseen ainoastaan yhdessä jonkin muun toiminimenkirjoitusoikeuden omaavan kanssa. Osakeyhtiölaki 32 7 7.1 Luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus Tilintarkastus OYL 7:1 §:n mukaan yhtiön tilintarkastuksessa sovelletaan ensi sijassa OYL:n säännöksiä ja toissijaisesti tilintarkastuslakia. OYL:ssa tilintarkastajalla tarkoitetaan samaa kuin tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:ssä eli KHT- tai HTM -tilintarkastajaa tai KHTtai HTM -yhteisöä. Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 4 §:ssä ja OYL 7:6 §:ssä. Uuden tilintarkastuslain voimaantulon 1. heinäkuuta 2007 yhteydessä lakkautettiin maallikkotilintarkastus ja pienet yritykset vapautettiin tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastuslain 2 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Lainkohdan 3 momentin mukaan tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhtiössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa. Käytännössä säännöksellä viitataan holding-yhtiöihin, joissa on jatkossa tilintarkastusvelvollisuus yhtiön koosta riippumatta. Myös yhtiöjärjestyksessä voidaan edellyttää tilintarkastajan valitsemista. Tällöin tilintarkastaja on valittava, vaikka edellä mainittujen säännösten nojalla tilintarkastaja saataisiinkin jättää valitsematta. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja voi valita yhden tai useampia varatilintarkastajia. Jos tilintarkastajia valitaan useita, voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä, että joku tai jotkut, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Selvyyden vuoksi on myös säädetty, että jos osakeyhtiö valitsee tilintarkastajaksi muun kuin tilintarkastuslain 6 luvun 33 ja 34 §:ssä tarkoitetun KHT- tai HTMtilintarkastusyhteisön, on varatilintarkastaja valittava. OYL 7:4 §:ssä säädetään tilintarkastajan toimikaudesta. Olettamasäännöksen mukaan yksityisessä osakeyhtiössä toimikausi on toistaiseksi jatkuva ja julkisessa osakeyhtiössä jatkuu seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muustakin toimikaudesta. 33 Osakeyhtiölaki Osakkeenomistajien vähemmistöllä eli yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, on OYL 7:5 §:n mukaan oikeus aina vaatia tilintarkastajan valitsemista. Säännös koskee yhtiöitä, joiden ei ole tilintarkastuslain, muun lain tai yhtiönjärjestyksen perusteella valittava tilintarkastajaa. Vaatimus on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai kokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti olisi käsiteltävä. Tilintarkastajan määrää aluehallintovirasto, mikäli yhtiökokous ei tee asiasta päätöstä. Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. 7.2 Erityinen tarkastus Erityisestä tarkastuksesta säädetään OYL 7:7–10 §:ssä. Erityinen tarkastus voidaan määrätä vain viranomaisten toimesta. Osakkeenomistaja voi hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tai tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti olisi käsiteltävä. Hakemus erityisen tarkastuksen toimittamiseksi voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Julkisessa osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, hakemus voidaan tehdä, jos ehdotusta on kannattanut vähintään yksi kymmenesosa jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista.. Olennaista on, että säännöksessä tarkoitettu määrä osakkeenomistajia on kannattanut erityisen tarkastuksen suorittamista. 8 Luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni Osakeyhtiölaissa lähtökohtana on aitoon nimellisarvottomuuteen perustuva oman pääoman järjestelmä. Mikäli yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa, nimellisarvoa koskevat osakeyhtiölain säännökset eivät tule miltään osin sovellettavaksi. Kuten 3 luvun yhteydessä on jo todettu, osakeyhtiössä voidaan kuitenkin säilyttää nimellisarvo tai päättää ottaa se käyttöön. 8.1 Nimellisarvottomuus Osakeyhtiön perustamisvaiheessa osakkeen merkintähinta merkitään OYL 2:4 §:n mukaan osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai kirjanpitolaissa toisin määrätä. Osakeyhtiölaki 34 OYL 9:6 §:n mukaan maksullisessa osakeannissa uuden osakkeen merkintähinta merkitään osakepääoman korotukseksi, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Yhtiön hallusta luovutettavasta omasta osakkeesta maksettavan määrän suhteen menetellään oletuksena päinvastaisesti eli lähtökohtaisesti yhtiön hallusta luovutettavasti omasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ellei sitä kokonaan tai osittain osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan OYL 3:5 §:n mukaan määrätä, että osakkeilla on nimellisarvo. Tällöin sen pitää olla samansuuruinen kaikilla osakkeilla. Jos yhtiön osakkeilla on nimellisarvo, tulee yhtiötä perustettaessa kirjata osakepääomaan vähintään kunkin osakkeen nimellisarvo. Vastaavasti tulee menetellä uusia osakkeita annettaessa osakeannissa tai optio-oikeuksien nojalla. 8.2 Pääomarakenne Osakeyhtiölain mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat seuraavat erät: - osakepääoma; - arvonkorotusrahasto (KPL 5:17 §); - käyvän arvon rahasto (KPL 5:2a § ja IFRS); - uudelleenarvostusrahasto (IFRS); - vararahasto (OYL:n voimaanpanolaki 13 §); sekä - ylikurssirahasto (OYL:n voimaanpanolaki 13 §). Vapaata omaa pääomaa ovat seuraavat erät: - tilikauden ja edellisten tilikausien voitto; - sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (8:2 §); sekä - muut rahastot. Vanhan osakeyhtiölain mukaan merkintähinta kirjattiin osakepääomaan ja mahdollinen osakkeesta maksettu ylikurssi eli nimellisarvon ylittävä osa ylikurssirahastoon, joka oli sidottua omaa pääomaa. Osakeyhtiölain mukaan osakkeen merkintähinta voidaan sijoittaa edellä kuvatulla tavalla joko osittain tai kokonaan erilliseen sijoite35 Osakeyhtiölaki tun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on käytettävissä yhtiökokouksen päätöksellä varojen jakoon. Arvonkorotusrahasto on määritelty sidotuksi omaksi pääomaksi, koska sen jakokelpoisuutta on rajoitettu tilinpäätösdirektiivin 33 artiklassa. Aineelliset säännökset arvonkorotusrahastosta ovat KPL 5:17 §:ssä. Arvonkorotusrahasto muodostuu kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien maa- tai vesialueiden ja tiettyjen arvopaperien arvonkorotuksista. Sen sidotun pääoman luonne on kuitenkin velkojan näkökulmasta suhteellista, koska omaisuuden realisointi muuttaa arvonkorotuksen vapaaksi omaksi pääomaksi, eikä velkoja voi vaikuttaa realisoinnin ajankohtaan. Vanhasta osakeyhtiölaista poiketen osakeyhtiölain mukaan arvonkorotusrahastoa ei saa käyttää osakepääoman korottamiseen, koska korotus on tehtävä OYL 11:1 §:n 2-kohdan mukaan vapaasta pääomasta. Arvonkorotusrahastoa vastaavasti myöskään käyvän arvon rahastoa tai uudelleenarvostusrahastoa ei voida käyttää osakepääoman korottamiseen. Rahastoissa olevia määriä ei myöskään voida jakaa osakkeenomistajille edes velkojien suostumuksella. Yhtiö ei voi siten käytännössä käyttää rahastoja mihinkään, vaan niiden muutokset määräytyvät kirjanpitosäännösten mukaisesti. Osakeyhtiölain voimaanpanolain 13 §:n mukaan vanhan osakeyhtiölain aikana syntyneet ylikurssi- ja vararahasto ovat niin ikään sidottua omaa pääomaa. Ylikurssi- ja vararahastoa ei pääsääntöisesti voi enää nykyisen osakeyhtiölain voimassa ollessa kartuttaa, mutta niitä voidaan alentaa noudattaen mitä osakepääoman alentamisesta säädetään. Osakepääomaa voidaan myös korottaa siirtämällä varoja osakepääomaan ylikurssirahastosta tai vararahastosta noudattaen säännöksiä rahastokorotuksesta. Tappio vähentää yhtiön omaa pääomaa ja jakokelpoisia varoja. Kirjanpitolautakunta on antanut 21.11.2006 yleisohjeen tuloslaskelman ja taseen esittämisestä. 8.3 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto OYL 8:2 §:n mukaan se osa osakkeista maksettavasta vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan, kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Oletuksena on siis osakepääomaan kirjaus. Tätä sovelletaan sekä yhtiötä perustettaessa että osakeannin yhteydessä annettaessa uusia osakkeita. Sen sijaan optio-oikeuden mahdollinen merkintähinta kirjataan lähtökohtaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei muuta ole päätetty. Osakeyhtiölaki 36 Rahastoon merkitään myös muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Tällainen voi olla esimerkiksi osakkeenomistajan vastikkeeton sijoitus yhtiöön siten, että sijoitusta ei kuitenkaan haluttaisi tehdä OYL 11:3 §:ssä tarkoitettuna osakepääomasijoituksena ja siten sijoituksena sidottuun omaan pääomaan. Vastikkeettomuus on yleensä muodollista, jos sijoitus tehdään osakeomistuksen suhteessa, sillä silloin jo omistettujen osakkeiden arvo nousee tehdyn sijoituksen määrällä. Koska osakepääomasijoituksesta eli vastikkeettomasta sijoituksesta omaan pääomaan voidaan päättää hallituksessa, voidaan analogisesti myös vastikkeettomasta sijoituksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon myös päättää hallituksen toimesta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan myös se osa osakepääoman alentamismäärästä, jota ei käytetä tappion kattamiseen tai jaeta osakkeenomistajille. Kirjanpitosäännökset ratkaisevat, merkitäänkö rahastoon myös yritysjärjestelyjen seurauksena yhtiölle tullut pääoman lisäys, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei voida pitää voittovarojen lisäyksenä. Yhtiöoikeudellisesti tällainen kirjaus on mahdollinen. Vastikkeettoman svop-sijoituksen verovaikutukset Vastikkeettoman svop-sijoituksen verovaikutuksista on toistaiseksi hyvin niukasti oikeuskäytäntöä. Osakkeenomistajan sijoitus yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (svop-rahasto) on yhtiölle verovapaa pääomansijoitus ainakin tilanteissa, joissa osakkeenomistaja omistaa yhtiön kokonaan tai kaikki osakkeenomistajat tekevät sijoituksen tasavertaisin perustein (KHO 2006:29). Lisäksi verovapaina pidetään sellaista suoritusta, joka 1) suoritetaan ilman välitöntä vastasuoritusta, 2) ei vaikuta sijoituksen saavan yhtiön tulokseen, 3) on tarkoitettu pysyväksi pääomansijoitukseksi sekä 4) lisää suorittavan yhtiön kirjanpidossa vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoa ja kirjataan vastaanottavan yhtiön kirjanpidossa suoraan taseen oman pääoman erään. Tapauksen KVL 9/2008 (julkaisematon) mukaan niiden tulee myös olla omistajien sijoituksia ja suoritetaan yleensä tasa-arvoisten perusteiden mukaisesti. 8.4 Tilinpäätös ja toimintakertomus Yhtiön tilikaudesta määrätään perustamissopimuksessa ja/tai yhtiöjärjestyksessä. Mikäli tilikaudesta on määrätty perustamissopimuksessa, tilikauden muuttamisesta päättää yhtiökokous yksinkertaisella enemmistöllä, jollei yhtiöjärjestyksen määräyksistä muuta johdu. Yhtiöjärjestysmääräyksen muuttaminen puolestaan vaatii OYL 5:27 §:n mukaisen määräenemmistön. 37 Osakeyhtiölaki Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. KPL 3:1 §:n mukaan tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Rahoituslaskelman laatimisvelvollisuutta ei ole kuitenkaan KPL 3:1.3 §:n ja 3:9.2 §:n mukaan sellaisilla yksityisillä osakeyhtiöillä, joiden päättyneellä ja sitä edeltävällä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: 1) Liikevaihto 7.300.000 euroa; 2) Taseen loppusumma 3.650.000 euroa; 3) Palveluksessa keskimäärin 50 henkeä. Kirjanpitolakiin 30.12.2004 tehdyn muutoksen johdosta toimintakertomus ei ole enää osa tilinpäätöstä. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen on kuitenkin liitettävä toimintakertomus. Toimintakertomuksen laatiminen ei ole pakollista pienillä yhtiöillä ja laatimisvelvollisuuden rajat ovat samat kuin on mainittu ylempänä rahoituslaskelman osalta (KPL 3:1.4 § ja 3:9.2 §). Toimintakertomuksen ja rahoituslaskelman laatiminen on kuitenkin aina pakollista, mikäli yhtiön liikkeeseen laskemat arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena jonkun ETA-alueen maan arvopaperipörssissä. OYL 8:5 §:n mukaan toimintakertomuksessa on aina ilmoitettava osakeyhtiölaissa ilmoitetut seikat. Samaisen lainkohdan mukaan vastaavat tiedot voidaan kuitenkin toimintakertomuksen sijasta ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietoina, jollei kirjanpitolaista muuta johdu. Tällä vältetään se, ettei yhtiöiden, joilla ei kirjanpitolain mukaan ole velvollisuutta toimintakertomuksen laatimiseen, ole laadittava toimintakertomusta pelkästään osakeyhtiölaissa säädettyjen tietojen antamista varten. Toimintakertomuksessa tai vastaavasti tilinpäätöksen liitetietoina on ilmoitettava osakeyhtiölain mukaan seuraavat seikat: - Hallituksen esitys voiton käsittelystä ja muusta varojenjaosta (8:5 §); - Yhtiössä kutakin osakelajia olevien osakkeiden määrä ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset (8:5 §); - Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot ja lainoille kertynyt kuluksi kirjaamaton korko (8:5 §); - Ulkomaiset sivuliikkeet (8:5 §); - Tiedot suuremmista lähipiirilainoista ja -vastuista (8:6 §); - Tiedot rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä (8:7 §); sekä - Tiedot omista osakkeista (8:8 §). Osakeyhtiölaki 38 8.5 Konsernitilinpäätös OYL 8:12 §:ssä konsernin määritelmä on sidottu KPL 1:5 §:ssä tarkoitettuun määräysvaltaan. Yleinen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus määräytyy KPL 6:1 §:n perusteella. Lainkohdan 3 momentin mukaan pienten konsernien emoyhtiöt on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. KPL 6:1.3 §:n mukaan konsernitilinpäätös saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta on emoyhtiön ja sen tytäryritysten osalta yhteenlaskettuna ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista (ns. pienet konsernit): 1) Liikevaihto 7.300.000 euroa; 2) Taseen loppusumma 3.650.000 euroa; 3) Palveluksessa keskimäärin 50 henkeä. Tämän lisäksi KPL 6:1.4 §:n mukaan konsernitilinpäätös saadaan jättää laatimatta, jos (ns. ETA-poikkeus): 1) ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisella yrityksellä on emoyhtiössä vähintään 9/10 omistusosuus; 2) emoyhtiön muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa laatimatta jättämiseen, sekä 3) emoyhtiön ja tytäryritysten tilinpäätökset yhdistellään ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisen yrityksen konsernitilinpäätökseen, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi KPL 3:9 §:ssä säädetyllä tavalla. OYL 8:9.1 §:n mukaan konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden osalta noudatetaan kirjanpitolain lisäksi OYL 8 luvun säädöksiä. Näin ollen, vaikka konsernitilinpäätösvelvollisuutta ei kirjanpitolain perusteella olisikaan, on yhtiön silti laadittava konsernitilinpäätös, mikäli osakeyhtiölaki sitä edellyttää. OYL 8:9.2 §:n mukaan emoyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajilleen tai on julkinen osakeyhtiö. Konsernitilinpäätöstä ei kuitenkaan lainkohdan mukaan tarvitse laatia, mikäli yhtiö on vapautettu KPL 6:1.4 §:n (ETA-poikkeus) perusteella velvollisuudesta laatia konsernitilinpäätös. Sen sijaan KPL 6:1.3 §:n perusteella (pienet konsernit) konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta vapautettu emoyhtiö on velvollinen OYL 8:9.2 §:n perusteella laatimaan konsernitilinpäätöksen, mikäli se aikoo jakaa varoja osakkeenomistajilleen tai se on julkinen osakeyhtiö. Tätä pienten konsernien konsernitilinpäätösvelvollisuutta voidaan pitää lainsäädännöllisenä epäkohtana. 39 Osakeyhtiölaki Mikäli emoyhtiön osakkeet tai osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisessa arvopaperipörssissä, KPL 6:1.5 §:n mukaan konsernitilinpäätös on kuitenkin aina laadittava. Näin ollen listatulla yhtiöllä on myös kirjanpitolain mukaan aina velvollisuus laatia konsernitilinpäätös. OYL 13:3 §:n mukaan varojenjaon edellytyksiä ei arvioida konsernitilinpäätöksen perusteella. Konsernitilinpäätöksellä voi olla kuitenkin merkitystä maksukykyisyyttä arvioitaessa. Emoyhtiön pääomalainan tai sen koron maksuedellytyksiä ei myöskään arvioida konsernitilinpäätöksestä, ellei lainasopimuksessa ole toisin sovittu. Konserniavustus verotuksessa Konserniyhtiöitä verotetaan erikseen. Toisaalta konserniyhtiöt voivat siirtää verotettavaa tuloa toisilleen antamalla konserniavustusta. Konserniavustus on saajalleen veronalaista tuloa ja antajalleen vähennyskelpoinen. Konserniavustuksen antamisen edellytyksenä ovat seuraavat seikat: 1) Sekä antaja että saaja harjoittavat elinkeinotoimintaa. Oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että elinkeinotoimintaa on verovuoden aikana harjoitettu edes yhtenä päivänä. 2) Konserniavustuksen osapuolena on joko osakeyhtiö tai osuuskunta. 3) Antajan ja saajan välillä on joko suoraan tai välillisesti vähintään 90 %:n omistus, joka lasketaan osakepääomasta eli osakkeiden määrästä. 4) Konsernisuhteen (90 %:n omistuksen) on tullut kestää koko verovuoden. 5) Konserniavustusta vastaavat meno- ja tulokirjaukset tehdään antajan ja saajan kirjanpidossa. 6) Antajan ja saajan tilikaudet päättyvät samanaikaisesti, ellei kirjanpitolautakunta ole antanut poikkeusta. 7) Antaja ja saaja eivät ole talletuspankkeja tai luotto-, vakuutus- tai eläkelaitoksia. Konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä. Tällä estetään se, ettei konserniavustusta antamalla voi tehdä yhtiöstä tappiollista. Avustuksen ylittäessä antajan elinkeinotoiminnan tuloksen avustus jää lopullisesti vähentämättä eikä konserniavustus voi tulla otetuksi huomioon vahvistettaessa avustuksen antajan tappiota. Konserniavustuksen antamisesta ei osakeyhtiölakiin sisälly säännöksiä. Koska kyseessä on varojen vastikkeeton siirto, lienee konserniavustus ainakin tytäryhtiön Osakeyhtiölaki 40 antamana varojenjakoon rinnastettava erä. Emoyhtiön antaessa konserniavustusta tytäryhtiölleen kysymyksessä olisi yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta lähinnä pääomasijoitus. Konserniavustuslaissa edellytetään, että sekä konserniavustuksen antajan että saajan tulee olla kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. Konserniavustus suomalaisten sisaryhtiöiden välillä on mahdollinen siitä huolimatta, että emoyhtiö ei ole kotimainen. Konserniavustus sisaryhtiöiden välillä ei kuitenkaan ole mahdollinen silloin, kun Suomella ja koko konsernin ulkomaisen emoyhtiön kotivaltiolla ei ole verosopimusta. Tällöin verosopimuksen syrjintäkieltoartikla ei voi tulla sovellettavaksi. 8.6 Tilinpäätöksen rekisteröinti Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös ovat rekisteröitävä kahden kuukauden kuluessa niiden vahvistamisesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä. Mikäli rekisteröintivelvollisuus laiminlyödään, rekisteriviranomainen voi velvoittaa hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan sakon uhalla täyttämään velvollisuuden määräajassa. 8.7 Kirjanpitolautakunnan ohjeet ja lausunnot OYL:n mukaan kirjanpitolautakunta voi antaa suosituksia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien OYL:n sääntöjen soveltamisesta. Kirjanpitolautakunnasta säädetään tarkemmin KPL 8:2 §:ssä. 8.8 Lähipiiri OYL 8:6.2 §:ssä on lähipiirin määritelmä. OYL:n lähipiirimääritelmän mukaan yhtiön ja toisen henkilön katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Lähipiirisuhde syntyy siten joko määräysvallan perusteella tai taloutta ja liiketoimintaa koskevan huomattavan vaikutusvallan perusteella. Määritelmä on kirjoitettu huomattavan yksinkertaisesti monimutkaiseen vanhan osakeyhtiölain 2:4 §:n lähipiirimääritelmään verrattuna. OYL:n mukainen lähipiirimääritelmä vastaa asialliselta sisällöltään IAS 24-standardin mukaista lähipiirimääritelmää, joten käytännön yksittäistapauksissa tulkinta-apua on haettavissa kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. IAS-standardissa otetaan huomioon todelliset olosuhteet, eikä vain oikeudellista muotoa. 41 Osakeyhtiölaki IAS 24-standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä: Osapuoli kuuluu yhteisön lähipiiriin, jos: a) osapuoli välittömästi tai yhden tai useamman välikäden kautta välillisesti: i. käyttää yhteisössä määräysvaltaa, on yhteisön määräysvallassa tai on yhteisön kanssa saman määräysvallan alaisena (tämä kattaa emo-, tytär- ja sisaryritykset); ii. omistaa yhteisöstä sellaisen osuuden, joka tuottaa sille huomattavan vaikutusvallan yhteisössä; tai iii. käyttää yhteisössä toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa; b) osapuoli on yhteisön osakkuusyritys (määritelty IAS 28:ssa Sijoitukset osakkuusyrityksiin); c) osapuoli on yhteisyritys, jossa yhteisö on yhteisyrityksen osapuolena (ks. IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä); d) osapuoli on yhteisön tai sen emoyrityksen johtoon kuuluva avainhenkilö; e) osapuoli on kohdissa (a) tai (d) tarkoitetun henkilön läheinen perheenjäsen; f) osapuoli on yhteisö, jossa kohdassa (d) tai (e) tarkoitettu henkilö käyttää välittömästi tai välillisesti määräysvaltaa, toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa tai jossa tällaisella henkilöllä on välittömästi tai välillisesti merkittävä äänivalta; tai g) osapuoli on työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskeva järjestely yhteisön tai sen lähipiiriin kuuluvan yhteisön henkilöstöä varten. Lähipiiriliiketoimet ovat voimavarojen, palvelujen tai velvoitteiden siirtoja toistensa lähipiiriin kuuluvien osapuolten välillä riippumatta siitä, tapahtuuko veloitusta vai ei. Henkilön läheisiä perheenjäseniä ovat ne perheenjäsenet, joiden voidaan odottaa vaikuttavan kyseiseen henkilöön tai joihin kyseisen henkilön voidaan odottaa vaikuttavan yhteisön kanssa toimittaessa. Näihin voivat kuulua: a) henkilön avio- tai avopuoliso ja lapset; b) henkilön avio- tai avopuolison lapset; ja c) henkilön tai tämän avio- tai avopuolison huollettavat. Määräysvalta on oikeus määrätä yhteisön talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Osakeyhtiölaki 42 Yhteinen määräysvalta on taloudellista toimintaa koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat henkilöitä, joilla on yhteisön toiminnan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat välittömät tai välilliset valtuudet ja vastuu, mukaan lukien yhteisön hallituksen jäsenet (toimivaan johtoon kuuluvat ja muut). Osakaslainat verotuksessa OYL 8:6 §:ssä säädetään lähipiirilainojen ilmoittamisesta toimintakertomuksessa. TVL 53a §:n mukaan tällaista lähipiirilainaa saatetaan verotuksessa pitää osakaslainana, jota verotetaan luonnollisen henkilön pääomatulona. Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Sillä seikalla, onko lainalle asetettu turvaava vakuus, ei ole merkitystä. Osakaslainan takaisinmaksusta on säännös TVL 54c §:ssä. Sen mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan aikaisemmin pääomatulona verotetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Osakaslainaa koskevat säännökset eivät sulje pois peitellyn osingon mahdollisuutta. Osakaslaina voidaan verottaa pääomatulon sijasta peiteltynä osinkona, jos sitä ei ole aiottukaan maksaa takaisin, vaan kyse on lopullisen luonteisesta varojen jakamisesta yhtiöltä sen osakkeenomistajalle. Peitellystä osingosta 70 % on ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. 43 Osakeyhtiölaki III Osa 9 9.1 Luku Rahoitus Osakeanti Nimellisarvottomuus Osakkeiden antaminen ja osakepääoman korottaminen on erotettu toisistaan, mikäli yhtiössä noudatetaan osakkeiden nimellisarvottomuutta. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty osakkeille nimellisarvoa, ei osakeoikeuksilla ja osakepääomalla ole yhteyttä. Osakeantiin ei välttämättä liity osakepääoman korottamista, eikä osakepääoman korottamiseen välttämättä liity osakkeiden antamista. 9.2 Nimellisarvoiset osakkeet Mikäli yhtiön osakkeille edelleen on määritelty nimellisarvo, sovelletaan osakeantiin OYL 3:5 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä, joiden mukaan osakkeita tai optiooikeuksia annettaessa on osakepääomaa samalla korotettava vähintään annettavien osakkeiden nimellisarvon määrällä. Osakepääomaan voidaan kirjata myös nimellisarvoa suurempi määrä merkintähinnasta. Maksullisessa osakeannissa on uusia osakkeita annettaessa tällöin osakkeista maksettava vähintään niiden nimellisarvon määrä (alikurssikielto). Maksuttomassa osakeannissa uusia osakkeita antamalla on puolestaan korotettava osakepääomaa muusta omasta pääomasta, käytännöstä vapaasta omasta pääomasta tai vanhan osakeyhtiölain aikana syntyneistä ylikurssi- tai vararahastosta. 9.3 Yleiset osakeantia koskevat säännökset Osakeannilla tarkoitetaan sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön haltuun tulleiden omien osakkeiden luovuttamista. Osakkeita voidaan antaa merkittäväksi maksua vastaan tai maksutta. Päätös osakeannista tehdään lähtökohtaisesti yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi kuitenkin valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista. Osakeantivaltuutuksessa on määrättävä annettavien osakkeiden enimmäismäärä osakelajeittain. Valtuutus on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään kuukauden kuluttua valtuutuspäätöksestä. Osakeyhtiölaki 44 Yksityisessä osakeyhtiössä valtuutus on voimassa toistaiseksi, jollei päätöksessä määrätä toisin. Julkisessa osakeyhtiössä valtuutus voi olla voimassa enintään viisi vuotta. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään OYL 5:18–22 §:ssä. OYL 9:3 §:ssä säädetään osakkeenomistajien etuoikeudesta osakkeisiin samassa suhteessa, kuin heillä jo on yhtiön osakkeita omistuksessaan. Yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan poiketa tästä merkintäetuoikeudesta. Julkisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että jako-osaton osake ei tuota etuoikeutta osakeannissa. OYL 9:4 §:n mukaan suunnattu osakeanti on mahdollinen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän arvon suhteeseen. Yhtiölle osakkeista tulevalla vastikkeella on keskeinen merkitys yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Mikäli yhtiöjärjestyksessä on säädetty muusta kuin OYL 9:3 §:n mukaisesta etuoikeudesta, on yhtiöjärjestyksen perusteella myös ratkaistava kysymys etuoikeudesta poikkeamisesta ja sen edellytyksistä. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioiden erityisen painava taloudellinen syy. Tällaisen osakeannin on siis oltava sen muodollisesta maksuttomuudesta huolimatta kaikkien osakkeenomistajien intressien mukainen. Perusteltavia syitä suunnattuun maksuttomaan osakeantiin voisivat olla esimerkiksi henkilöstön kannustinjärjestelmät tai korvauksen maksaminen osakkeenomistajille osakelajeja yhdistettäessä. Päätös suunnatusta osakeannista tai päätös hallituksen valtuuttamisesta osakeantiin ilman suuntaamisen poissulkemista päätöksessä on tehtävä OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. 9.4 Maksullinen osakeanti Maksullisesta osakeannista säädetään OYL 9:5–16 §:ssä. Lisäksi noudatetaan ylempänä selostettuja yleisiä osakeantia koskevia säännöksiä (OYL 9:1–4 §). Osakeantipäätöksen sisältö on määritelty OYL 9:5 §:ssä. Suunnattua osakeantia koskevassa päätöksessä on lisäksi esitettävä perustelut painavalle taloudelliselle syylle. Maksullista osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava: 1) annettavien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osakelajeittain ja se, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia osakkeita; 45 Osakeyhtiölaki 2) kenellä on oikeus merkitä osakkeita ja suunnatussa osakeannissa lisäksi perustelut sille, että osakkeenomistajien etuoikeudesta poikkeamiseen on 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu painava taloudellinen syy; 3) osakkeesta maksettava määrä (merkintähinta) ja perustelut sen määrittämiselle; sekä 4) osakkeen maksuaika. Jos kaikki merkintään oikeutetut eivät merkitse osakkeitaan osakeannista päättävässä kokouksessa, päätöksessä on lisäksi mainittava osakkeiden merkintäaika sekä muussa kuin suunnatussa osakeannissa aika, jona merkintäetuoikeutta tulee käyttää. Osakkeista maksettu merkintähinta kirjataan OYL 9:6 §:n mukaan osakepääoman korotukseksi, ellei osakeantipäätöksessä ole määrätty sitä kirjattavaksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Säännös heijastelee nimellisarvottomuuden periaatetta. Yhtiön hallusta luovutettavasta osakkeesta maksettu määrä kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ellei osakeantipäätöksestä muuta johdu taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Osakeantipäätöksessä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisellä määrällä tai sen osalla korotetaan osakepääomaa. Tällöin korotus on erikseen ilmoitettava rekisteröitäväksi OYL 11:4.2 §:n mukaisesti. OYL 9:7 §:n mukaan maksullista osakeantia koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos osakeannissa annetaan uusia osakkeita. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Osakeantipäätöstä ei tarvitse rekisteröidä tilanteessa, jossa osakeannissa annetaan yhtiön hallussa olevia osakkeita. Osakkeiden merkitsemisessä on riittävää, että osakkeen merkintä tapahtuu todisteellisesti siten, että merkinnästä käy ilmi merkitsijä, mihin osakeantipäätökseen merkintä perustuu ja merkittävät osakkeet. Rahassa maksettava merkintähinta on maksettava yhtiön tilille, joka voi olla myös yhtiön ulkomailla oleva tili, jonka ehdot vastaavat suomalaista pankkitiliä. Osakemerkintä on lähtökohtaisesti maksettava rahalla. Jos merkintä kuitenkin maksetaan apporttiomaisuudella, noudatetaan siltä osin OYL 9:12 §:ssä olevia vastaavia säännöksiä kuin OYL 2:6 §:n mukaan osakeyhtiötä perustettaessa. Osakemerkinnän maksamisesta apportilla on mainittava osakeantipäätöksessä. Päätöksessä on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Osakeyhtiölaki 46 Mikäli osakemerkinnän maksu viivästyy, voi hallitus OYL 9:13 §:n mukaisesti todeta oikeuden osakkeeseen menetetyksi. Yhtiön hallussa olevia osakkeita ei saa luovuttaa ennen kuin ne on maksettu. Uusien osakkeiden rekisteröimisestä säädetään OYL 9:14 §:ssä. Merkityt uudet osakkeet voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi, kun ne on maksettu ja muut merkintäehdot ovat täyttyneet. Osakkeet on tällöin ilmoitettava rekisteröitäväksi ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittaessa useammassa erässä ottaen huomioon osakkeenomistajien oikeudet ja ilmoittamisesta yhtiölle aiheutuvat kustannukset. Osakkeet on ilmoitettava rekisteröitäviksi raukeamisen uhalla viiden vuoden kuluessa osakeantipäätöksestä, ellei päätöksessä ole määrätty lyhyemmästä ajasta. Pitkä rekisteröinti- ja samalla merkintäaika mahdollistaa käytännössä hyvin optiooikeuksien kaltaisten instrumenttien luomisen osakkeilla. Kun merkintäajan alkamisesta on kulunut yli vuosi, uusia osakkeita koskeva rekisteri-ilmoitus on lisäksi tehtävä jokaisen tilikauden päättymisen jälkeen. Ilmoitettaessa uusi osake rekisteröitäväksi on samalla ilmoitettava rekisteröitäväksi merkintähintaan perustuva mahdollinen osakepääoman korotus. Uusien osakkeiden rekisteröintiä koskevaan rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että osakkeiden antamisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä. Ilmoitukseen on myös liitettävä yhtiön tilintarkastajan todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on liitettävä rekisteriilmoitukseen muu selvitys. Mikäli merkintähinta on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto edellä kuvatusta OYL 9:12.2 §:n mukaisesta apporttiselvityksestä. Kyseinen lausunto on liitettävä rekisteri-ilmoitukseen riippumatta siitä, onko yhtiön lain tai yhtiöjärjestyksen perusteella valittava tilintarkastaja. 9.5 Maksuton osakeanti Maksuttomasta osakeannista säädetään OYL 9:17–20 §:ssä. Lisäksi noudatetaan ylempänä selostettuja yleisiä osakeantia koskevia säännöksiä (OYL 9:1–4 §). Maksutonta osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava annettavien osakkeiden yksilöinnin (uusia/yhtiön hallussa olevia) lisäksi annettavien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä, kenellä on oikeus merkitä osakkeita ja ne perusteet, joilla mahdollisesti poiketaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Suunnatulle maksuttomalle osakeannille on oltava erityisen painava taloudellinen syy yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioiden. 47 Osakeyhtiölaki Maksuttomaan osakeantiin ei nimellisarvottomassa järjestelmässä liity osakepääoman korottamista. Mikäli osakepääomaa halutaan tässä yhteydessä korottaa, noudatetaan OYL 11 luvun säännöksiä rahastokorotuksesta. Jos yhtiön osakkeille on määrätty nimellisarvo, noudatetaan OYL 3:5 §:n säännöksiä nimellisarvosta. Maksutonta osakeantia koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä, mikäli osakeannissa annetaan uusia osakkeita. Kuten maksullisen osakeannin yhteydessä, ei päätöstä maksuttomasta osakeannista tarvitse rekisteröidä annettaessa osakkeita yhtiön hallusta. Maksuttomassa osakeannissa annetut osakkeet on ilmoitettava rekisteröitäväksi ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittaessa useammassa erässä ottaen huomioon osakkeenomistajien oikeudet ja ilmoittamisesta yhtiölle aiheutuvat kustannukset. OYL 9:20 §:n mukaan maksuton osakeanti voidaan suunnata myös yhtiölle itselleen. Kun omia osakkeita myöhemmin luovutetaan edelleen, sovelletaan osakeantia koskevia säännöksiä (muun muassa merkintäetuoikeus ja siitä poikkeaminen). Maksuttomaan osakeantiin yhtiölle itselleen ei sovelleta suunnattua osakeantia koskevia säännöksiä. Yhtiöllä olevat osakkeet eivät tuota oikeuksia yhtiössä. Julkinen osakeyhtiö ei voi tehdä päätöstä, jonka seurauksena yhtiöllä tai sen tytäryhteisöllä olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Yksityinen osakeyhtiö ei saa omistaa kaikkia omia osakkeitaan. Apporttiluovutuksen verotus Apporttisijoituksen tekeminen ymmärretään verotuksessa vaihdoksi, jossa apporttisijoituksen tekijä eli osakkeiden merkitsijä luovuttaa apporttiomaisuuden yhtiölle ja saa vastikkeena yhtiön osakeannissa antamia osakkeita. Kun osakeannissa annettavien osakkeiden määrä tavallisesti mitoitetaan siten, että osakkeiden merkitsijä saa apporttiomaisuuden arvoa vastaavat osakkeet, on luovutetun apporttiomaisuuden arvo vastikkeena saatujen osakkeiden arvo ja päinvastoin. Apporttiomaisuus arvostetaan siten luovutuksessa käypään arvoon. Jos apporttiomaisuus muodostuu varainsiirtoveron alaisesta omaisuudesta (Suomessa oleva kiinteistö tai suomalainen arvopaperi), se arvostetaan käypään arvoon myös varainsiirtoverotuksessa. Veroneutraalit apporttiluovutukset Apporttiluovutus voi olla veroneutraali vain, jos sitä pidetään EVL 52d §:n mukaisena liiketoimintasiirtona tai EVL 52f §:n mukaisena osakevaihtona. Osakeyhtiölaki 48 Veroneutraali liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa siirtävä osakeyhtiö luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle vastaanottavalle osakeyhtiölle ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirrossa on kyse maksullisesta osakeannista, jossa yhtiö antaa vähintään yhden uuden osakkeen. Osakepääoman korottaminen ei ole tarpeen liiketoimintasiirron yhteydessä vaan koko siirtyvän apporttiomaisuuden määrä voidaan kirjata sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon silloin, kun vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty nimellisarvosta. Verotuksessa liiketoimintasiirron ei enää edellytetä tapahtuvan kirjanpidollista jatkuvuutta noudattaen. Liiketoimintasiirtoon sovelletaan verotuksessa jatkuvuusperiaatetta. Toisin sanoen vastaanottava yhtiö saa vastaanottamalleen omaisuudelle sen verotuksessa poistamattoman hankintamenon, joka siirtävällä yhtiöllä oli ennen liiketoimintasiirron toteuttamista. Liiketoimintasiirrossa ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos vastaanottava on uusi toimintaa jatkamaan perustettu osakeyhtiö. Liiketoimintasiirto täyttää yleensä myös AVL 19a §:n mukaisen arvonlisäverottoman liiketoiminnan tai sen osan luovutuksen edellytykset, kun arvonlisäverollisen liiketoiminnan luovutukseen voidaan soveltaa EVL 52d §:ssä määriteltyä liiketoimintasiirtosäännöstä. Veroneutraali osakevaihto Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai, jos osakeyhtiöllä jo on enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin 10 prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. Osakevaihtoa ei pidetä verotuksessa luovutuksena. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, vaihtoa pidetään osakkeiden luovutuksena. Myös osakevaihdossa on kyse maksullisesta osakeannista, jossa hankkiva yhtiö antaa vähintään yhden uuden osakkeen. Osakepääoman korottaminen ei ole tarpeen vaan koko siirtyvän apporttiomaisuuden määrä voidaan kirjata sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon silloin kun yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty nimel49 Osakeyhtiölaki lisarvosta. Omaisuus voidaan kirjanpitolakia ja hyvää kirjanpitotapaa soveltavan yhtiön kohdalla arvostaa enintään käypään arvoon ja vähintään nollaan. Tyypillisesti kohdeyhtiön osakkeet arvostetaan nettosubstanssiarvoon kirjanpitolakia ja hyvää kirjanpitotapaa noudatettaessa, jolloin hankkivalle yhtiölle ei muodostu poistettavaa liikearvoa konsernitilinpäätökseen. Verotuksessa kohdeyhtiön osakkeet arvostetaan kuitenkin tällöinkin käypään arvoon. Kirjanpitolautakunnan mukaan kohdeyhtiön osakkeet voidaan arvostaa joko nettosubstanssiarvoon tai käypään arvoon riippuen siitä minkälaisena osakeantipäätös on tehty (1591/1999). Osakevaihdossa hankittujen suomalaisen osakeyhtiön osakkeista tulee maksaa varainsiirtovero niiden käyvästä arvosta. 10 Luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin Osakeyhtiölain 10 luku kattaa paitsi optio-oikeudet (oikeus, mutta ei velvollisuutta osakkeen merkintään) myös instrumentit, joiden merkintään liittyy sitoutuminen osakkeen merkintään. Olennaista tässä luvussa käsiteltäville instrumenteille on, että ne antavat haltijalleen yhtiötä sitovan oikeuden osakkeisiin tietyillä ehdoilla. Tästä syystä erityisien oikeuksien haltijoiden asemaa koskevat useat suoja- ja suostumussäännökset esimerkiksi yritysjärjestelytilanteessa ja muissa tilanteissa, joissa erityisien oikeuksien haltijoiden asema voisi olennaisesti heikentyä. Osakeyhtiölaki ei tunne erillistä vaihtovelkakirjalainan käsitettä, mutta luonnollisesti tällainen instrumentti on mahdollista luoda antamalla velkojalle optio-oikeus tai muu vastaava oikeus ja oikeus kuitata velkojan saaminen yhtiöltä osakemerkintään perustuvaa merkintähintavelkaa vastaan. Yhtiö voi antaa oikeuksia, joiden haltijalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta osakemerkintään. Mahdollista kuitenkin on myös, että oikeuden haltijalla on velvollisuus merkintään. Näihin instrumentteihin voi myös liittyä erilaisia ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä osakemerkintäoikeuden tai -velvollisuuden syntymiselle. Optio- ja muiden vastaavien oikeuksien antamisen edellytykset vastaavat aina suunnatun osakeannin edellytyksiä eli oikeuksien antamiselle on oltava painava taloudellinen syy. Päätös tehdään yhtiökokouksessa ja hallitus voidaan valtuuttaa tekemään päätös vastaavasti kuin osakeannin osalta. OYL 10:2 §:n mukaiset menettelytavat päätöksenteossa ja määräajat liittyen näiden oikeuksien antamiseen vastaavat 9 luvussa suunnatun annin osalta lausuttua. OYL 10 luvussa säänneltyjen oikeuksien nojalla tapahtuva osakemerkintä on aina maksullinen. Päätöksen sisältö on määritelty OYL 10:3 §:ssä. Osakeyhtiölaki 50 Optio- tai muun OYL 10:1 §:ssä tarkoitetun oikeuden mahdollinen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ellei sitä kyseessä olevaa oikeutta koskevassa päätöksessä ole määrätty merkittäväksi osakepääoman korotukseksi. Vastikkeen maksamiseen sovelletaan OYL 10:6 §:n mukaan osakeantia koskevia maksusäännöksiä. Optio- ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien käyttäminen verotuksessa TVL 45 §:n mukaan luovutuksena ei pidetä VOYL 5:1 §:ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta. Osakeyhtiölaissa ei tunneta enää vaihtovelkakirjalainan tai optiolainan käsitettä, mutta sellaiset instrumentit voidaan toteuttaa. TVL 45 §:n periaatetta sovelletaan edelleen vanhan lain mukaan perustettujen mainittujen instrumenttien vaihtoon, mutta on ilmeistä, että sitä sovelletaan myös OYL 10 luvun mukaan perustettuihin vastaavanlaisiin instrumentteihin, joiden perusteella tällaisen option tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltija merkitsee yhtiön osakkeita. Työsuhdeoptiot verotuksessa Työntekijälle on veronalaista ansiotuloa etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella. Tällaista oikeutta pidetään verotuksessa työsuhdeoptiona. Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla. Työsuhdeoption perusteella saatua etua pidetään työsuhdeoption alkuperäisen saajan veronalaisena ansiotulona siinäkin tapauksessa, että hän on luopunut oikeudestaan lahjoittamalla työsuhdeoption edelleen tai muutoin luovuttanut työsuhdeoption intressipiirissään olevalle taholle. Näitä luovutuksia ei pidetä 51 Osakeyhtiölaki työsuhdeoption käyttämisenä. Verohallitus on antanut ohjeen työsuhdeoptioiden verotuksesta (Verohallituksen ohje Dnro 1259/31/2006, 18.9.2006). 11 Luku Osakepääoman korottaminen Nimellisarvottomassa järjestelmässä osakkeita annettaessa voidaan samalla korottaa osakepääomaa, mutta tämä ei ole pakollista. Toisaalta osakepääoman korottamiseen ei tarvitse välttämättä liittyä osakkeiden antamista. Osakepääomaa voidaan korottaa kolmella tavalla: 1) Osakkeista taikka optio-oikeuksista tai muista erityisistä oikeuksista maksettava merkintähinta merkitään kokonaan tai osittain osakepääomaan (maksullinen osakeanti). Korottamismenettely tilanteessa, jossa annetaan uusia osakkeita, on pääosin säännelty OYL 9 luvussa ja korottamismenettely optio- ja muiden oikeuksien osalta OYL 10 luvussa. 2) Osakepääomaan siirretään varoja vapaasta omasta pääomasta (rahastokorotus). 3) Osakepääomaan merkitään varoja, jotka on sijoitettu yhtiöön sillä edellytyksellä, että ne merkitään osakepääomaan, ja vastikkeeksi sijoituksesta ei anneta osakkeita taikka optio- tai muita oikeuksia (osakepääomasijoitus). Rahastokorotuksesta päätetään OYL 11:2 §:n mukaan yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään rahastokorotuksesta, mikäli valtuutuspäätöksessä on määrätty korotuksen enimmäismäärä. Kuten 8 luvun yhteydessä on todettu, rahastokorotukseen ei vanhasta osakeyhtiölaista poiketen voida käyttää arvonkorotusrahastoa, joka on erityislaatuinen sidotun oman pääoman erä. Rahastokorotusta koskevassa päätöksessä on mainittava korotuksen määrä ja se, mitä varoja korotukseen käytetään. Rahastokorotukseen liittyvää yhtiökokouskutsua, kokousasiakirjoja, niiden nähtävänä pitämistä ja lähettämistä säädellään tarkemmin OYL 5:18–22 §:ssä. Sijoituksissa, joissa yhtiölle annetaan varoja osakepääomaan merkittäväksi ilman, että tätä vastaan annetaan osakkeita tai optio- taikka muita oikeuksia, nimitetään osakeyhtiölaissa osakepääomasijoituksiksi (OYL 11:3 §). Sijoituksena tulee kysymykseen myös yhtiöllä olevan velan tai pääomalainan muuttaminen osakepääomaksi. Osakepääomasijoituksena tehtävästä osakepääoman korotuksesta päättää hallitus, koska osakepääomasijoitus ei voi olla osakkeenomistajien kannalta vahingollinen. Päätöksessä on mainittava korotuksen määrä ja sijoitus, johon korotus perustuu. Sijoitus voidaan maksaa rahalla tai apportilla. Osakeyhtiölaki 52 Uusien osakkeiden merkintähinnalla tai sen osalla tapahtuvaa osakepääoman korotusta ja sen rekisteröintiä on käsitelty 9 luvun yhteydessä (OYL 9:14 §). Muulla tavalla tapahtuvan osakepääoman korotuksen rekisteröinti on OYL 11:4 §:n mukaan tehtävä viipymättä mahdollisen maksun tultua yhtiölle tai korotuksen muiden ehtojen tultua täytetyiksi. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus osakeyhtiölain noudattamisesta sekä tilintarkastajan todistus osakepääoman maksamisesta. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakepääoman maksamisesta on liitettävä muu selvitys. Rahastokorotuksessa tilintarkastajan todistusta ei kuitenkaan anneta. Mikäli korotus on maksettu apporttiomaisuudella, on rekisteri-ilmoitukseen lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto OYL 9:12.2 §:ssä tarkoitetusta apporttiselvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava arvo yhtiölle. Osakepääoma on korotettu, kun korotus on rekisteröity. Osakepääoman korottaminen verotuksessa Yhtiön osakepääomaa voidaan korottaa yhdistämällä osakepääoman korotus maksulliseen osakeantiin tai optio- tai muihin sellaisiin oikeuksista saatavaan merkintähintaan taikka tekemällä rahastokorotus tai osakepääomasijoitus. Ensin mainitussa tapauksessa yhtiöön tulee uutta pääomaa, joka ei ole yhtiölle veronalaista tuloa (EVL 6 §:n 2 kohta). Myös osakepääomasijoituksessa on kyse yhtiöön tulevasta uudesta pääomasta. Osakepääomasijoitukseen liittyy sama verotuksellinen epävarmuus kuin vastikkeettoman sijoitukseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahastokorotus puolestaan tapahtuu yhtiön oman pääoman sisällä yhtiön saamatta uusia varoja. Myöskään sillä ei ole välittömiä verovaikutuksia. Yhtiö voi saada uusia varoja myös sillä tavalla, että jokin taho tekee sijoituksen suoraan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon saamatta vastikkeeksi osakkeita. Myös tällöin kyseessä on yhtiön kannalta lähtökohtaisesti EVL 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettu verovapaa pääomansijoitus. Pääomaa sijoittavan tahon kannalta yhtiöön tehty pääoman sijoitus aktivoidaan yhtiön osakkeiden hankintamenoon. Jos osakkeenomistaja merkitsee uusia osakkeita, aikaisemmin omistetun osakkeen hankintameno sekä sen perusteella merkityn osakkeen hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi (TVL 47.3 §). Osakkeenomistajan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tekemä sijoitus lisätään aikaisemmin omistettujen osakkeiden hankintamenoon. 53 Osakeyhtiölaki 12 Luku 12.1 Pääomalaina Lainaehdot OYL 12:1 § sisältää määräykset pääomalainasopimuksen vähimmäissisällöstä. Pääomalainasopimuksessa voidaan sopia muistakin ehdoista, mutta ehdot eivät saa olla ristiriidassa osakeyhtiölain pakottavien säännösten kanssa. Pääomalaina on viimesijainen laina eli sen pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa ainoastaan kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Osakeyhtiölaissa pääomalainan pääoman palautukselle ja koron maksulle on asetettu samat edellytykset. Pääomalainaa saadaan yhtiön toiminnan aikana maksaa takaisin ja sille saa maksaa korkoa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Käytännössä yhtenäiset maksuedellytykset mahdollistavat sen, että korkoa voidaan maksaa jakokelpoisten varojen ohella myös pääomalainan pääomasta. Laskentakaava enimmäismäärälle, joka voidaan palauttaa tai maksaa korkona, on seuraava: + Pääomalainat + Vapaa oma pääoma - Tappiot = Enimmäismäärä Vanhan osakeyhtiölain mukaan koron maksaminen edellytti voitonjakokelpoisten varojen olemassaoloa. Vanhan osakeyhtiölain mukaiset pääomalainan pääoman palautuksen edellytykset olivat lievemmät kuin koron maksamisen edellytykset. OYL 12:1 §:n säännös ei kuitenkaan estä yhtiötä ja velkojaa edelleen sopimasta, että korkoa maksetaan vain jakokelpoisista varoista. Vanhasta osakeyhtiölaista poiketen pääomalainan pääoman ja koron maksuedellytyksiä ei osakeyhtiölaissa arvioida konsernitilinpäätöksen perusteella. Maksuedellytykset voidaan siten ratkaista pelkästään yhtiön omasta taseesta. Maksuedellytysten täyttyessä pääomalainan korko ja pääoma on maksettava lainaehtojen mukaisesti. Pääoman ja koron maksua ei ole kytketty maksukykytestiin (13:2 §). Yhtiö itse tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta pääomalainan pääoman tai sen koron maksamisesta. Näin ollen esimerkiksi emoyhtiö tai sisaryhtiö voi antaa vakuuden pääomalainasta. Osakeyhtiölaki 54 Pääomalaina voidaan pääomalainaa koskevien rajoitusten estämättä pääomalainavelkojan suostumuksella käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi pääomaksi tai käyttää tappioiden kattamiseen. Oman pääoman eräksi muuttamisen yhteydessä pääomalainaa käsitellään tällöin osakemerkinnän vastikkeena ja tappioiden kattamistilanteessa velvoiteoikeudellisten periaatteiden eli lähinnä kuittauksen tai velan anteeksiannon mukaisesti. Pääomalainan omaksi pääomaksi muuttaminen ei heikennä muiden velkojien asemaa, koska sekä vapaan että sidotun oman pääoman takaisinmaksuedellytykset ovat tiukemmat kuin pääomalainan. Yhtiöllä voi edelleen olla myös muita viimesijaisia lainoja, joihin ei sovelleta pääomalainaa koskevia säännöksiä. Mikäli on epäselvää, onko kyseessä pääomalaina vai muutoin viimesijainen laina, pääomalainaa koskevien sääntöjen soveltuvuus ratkeaa pääsääntöisesti osapuolten tarkoituksen perusteella. OYL 19 luvussa säädetyissä yritysmuodon muutostilanteissa siirtyy pääomalaina muiden velkojen ohella yritystoimintaa jatkavan tahon vastattavaksi. OYL 12 luvun säännösten estämättä pääomalainavelkojalla on kuitenkin oikeus muiden velkojien ohella vastustaa muutosta yritysmuodon muutosprosessiin liittyvän velkojainsuojamenettelyssä ja vaatia velalleen maksua tai turvaavaa vakuutta. Pääomalainavelkojalla on samanlainen vastustusoikeus myös OYL 14 luvun mukaisessa osakepääoman alentamistilanteessa, OYL 16 luvun mukaisessa sulautumisessa ja OYL 17 luvun mukaisessa jakautumisessa. Pääomalainasopimuksessa voidaan rajoittaa velkojan edellä mainittuja oikeuksia. 12.2 Muut säännökset pääomalainasta Pääomalainasopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääomalainan korko kertyy sellaisiltakin tilikausilta, joilta sitä ei voida maksaa, mikäli pääomalainan ehdoissa ei ole toisin sovittu. Pääomalainoilla on yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin, jollei yhtiön ja pääomalainavelkojan kesken ole muuta sovittu. Pääomalainaa ei osakeyhtiölaissa säädetä oman pääoman eräksi, vaan sen kirjanpitokohtelu ratkeaa voimassaolevan kirjanpitosääntelyn mukaisesti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että IFRS-standardien mukaan pääomalainaa ei yleensä voida pitää omana pääomana. Myös kirjanpitolain mukaan pääomalaina katsotaan käytännössä aina vieraaksi pääomaksi (KILA 2006/1787). OYL 20:23 §:n mukaisessa oman pääoman menettämistilanteessa laadittavassa taseessa pääomalaina kuitenkin lasketaan omaan pääomaan yhtiön omavaraisuus- 55 Osakeyhtiölaki astetta lisäävänä tekijänä. Tätä tilannetta käsitellään tarkemmin 20 luvun yhteydessä. OYL 12:2.3 §:n mukaan pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä. Lainvastaiseen pääomalainan koron tai pääoman maksamiseen taikka vakuuden antamiseen sovelletaan laitonta varojenjakoa koskevaa sääntelyä. 12.3 Vanhan osakeyhtiölain aikaiset pääomalainat Vanhan osakeyhtiölain aikaiset pääomalainat ovat edelleen pääomalainoja myös nykyisen osakeyhtiölain aikana, sillä osakeyhtiölain voimaanpanolain 16 §:n mukaan vanhan osakeyhtiölain mukainen pääomalainasopimus katsotaan pääomalainaksi myös osakeyhtiölakia sovellettaessa. Ellei toisin ole sovittu, tällaiseen sopimukseen sovelletaan edelleen vanhan osakeyhtiölain mukaisia maksuehtoja lukuun ottamatta konsernitaseeseen perustuvia maksurajoituksia. Näin ollen, ellei asiasta ole toisin sovittu pääomalainasopimuksessa, vanhan pääomalainan pääoman ja koron maksuedellytyksiä ei tarvitse tutkia konsernitilinpäätöksen perusteella. Vakuudenantokieltoa koskevia vanhaa osakeyhtiölakia lievempiä säännöksiä sovelletaan myös vanhoihin pääomalainasopimuksiin, ellei asiasta ole nimenomaisesti toisin sovittu. Myös vanhojen pääomalainasopimusten ehtoja on mahdollista muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella siten, että yhtiön emo- tai sisaryhtiö voi antaa pääomalainalle vakuuden. Osakeyhtiölain voimaanpanolain 16 §:n sanamuodon nojalla voidaan katsoa, että vanhojen pääomalainojen ehtojen muuttaminen OYL 12:1 §:n mukaisiksi ei edellytä sitä, että pääomalainojen takaisinmaksuedellytykset ovat vanhan osakeyhtiölain mukaan olemassa maksuhetkellä. Vanhan osakeyhtiölain mukaisen pääomalainan ehtojen muuttamisessa OYL:n mukaiseksi tulee kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, jos tavallisten velkojien maksunsaantiasema suhteessa pääomalainavelkojiin sopimuksen muuttamisen vuoksi mahdollisesti muuttuu huonommaksi. Pääomalainan koron jaksottaminen verotuksessa Pääomalainalle maksettavan koron osalta on erotettava toisistaan koron kertyminen ja sen todellinen maksaminen rahana velkojalle. Koron kertyminen määräytyy pääomalainasopimuksen perusteella. Lähtökohtana on sopimusvapaus, mutta etuyhteystilanteessa tulee lisäksi noudattaa markkinaehtoperiaatetta. Koron maksaminen rahana taas on säännelty OYL 12:1 §:ssä. Sen mukaan kertynyt korko saadaan maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Osakeyhtiölaki 56 Jos korko kertyy mutta sitä ei OYL 12:1 §:n perusteella saada maksaa, korkovelka kumuloituu, jos muuta ei ole sovittu. Pääomalainan koron jaksottamisesta verotuksessa ei ole erityissäännöksiä vaan siihen sovelletaan yleisiä korkoa koskevia säännöksiä. Koron jaksottamisen pääsääntö on se, että korko on sen verovuoden kulua ja tuottoa, jolta se suoritetaan. Sääntö sisältää suoriteperiaatteen ajatuksen eli verotuksessa seurataan koron kertymistä eikä todellista maksamista, joka on ainoastaan rahoitustapahtuma. Periaate on lähtökohtana myös pääomalainojen korkojen osalta. Periaatteeseen on kuitenkin olemassa poikkeus, kun kyseessä on OYL 12:1 §:n 2 kohdassa mainittu tapaus. Jos kumuloituneen koron maksaminen lykkääntyy tilikauteen, jolloin osakeyhtiölain edellytykset koron maksamiselle täyttyvät, sen kertymistä lykätään myös verotuksessa. Verotuskäytännössä on katsottu, että korko on jaksotettava kuluksi ja vastaavasti tuotoksi vasta sinä verovuotena, kun koronmaksuvelvollisuuden synnyttävä tilinpäätös on vahvistettava ja kumuloitunut korko voidaan maksaa. Kirjanpidossa pääomalainan korosta merkitään tilinpäätöstä laadittaessa tuloslaskelmaan korkokuluksi se määrä, jolla yhtiön taseen omaa pääomaa tilikauden tuloksen perusteella ennen koron kirjaamista kertyy sellainen määrä, joka voidaan käyttää pääomalainan koron maksuun. Pääomalainalle sopimuksen mukaisesti lasketut korot ja niille kertyvät viivästyskorot esitetään niiden maksuvelvollisuuden syntymiseen asti korkovastuuna tuloslaskelman ja taseen liitteissä. Edellä mainitulla tavalla tuloslaskelmaan merkittyjen korkojen lisäksi merkitään tuloslaskelmaan korkokuluksi se osa ajan kulumisen mukaan kertyneestä koroista ja niille kertyneistä viivästyskoroista, jotka ilmeisesti tulevat tulevina tilikausina maksettaviksi (KILA 1995/1317). Pääomalainan luonne omana ja vieraana pääomana Verotuksessa lähtökohta on, että pääomalaina katsotaan vieraan pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi. Se katsotaan siten velaksi nettovarallisuuslaskennassa, jolloin pääomalaina ei kasvata osakkeen matemaattista arvoa. Pääomalaina katsotaan myös pääomalainavelkojalla saamiseksi, eikä sitä automaattisesti katsota osaksi osakkeiden hankintamenoa, vaikka pääomalainan antaja olisi yhtiön osakkeenomistaja. Pääomalaina voidaan kuitenkin katsoa joissakin tilanteissa osaksi osakkeiden hankintamenoa. Näin on tehty esimerkiksi yhtiön konkurssin yhteydessä. Korko kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos laina on otettu elinkeinotoimintaa varten. Jos laina sitä vastoin on otettu muuta toimintaa varten, kohdistuu korko yhtiön tuloverolain mukaan verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen. Verohallituksen pääomalainoja koskevan tiedotteen mukaan yhtiön vakavaraisuuden parantamiseksi ottaman pääomalainan korko voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteestä. 57 Osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan yhtiölle antaman pääomalainan korkoon saattaa soveltua peiteltyä osingonjakoa koskeva verotusmenettelylain 29 §:n säännös, jos korkoa peritään yli käyvän korkotason. Ulkomaille maksettua pääomalainan korkoa ei ole katsottu lähdeveron alaiseksi suoritukseksi. Perusteena on tuloverolain 9.2 §, jonka mukaan lähdeveronalainen ei ole korko lainalle, jota ei ole katsottava lainansaajan omaan pääomaan rinnastettavaksi pääomansijoitukseksi. Pääomalainasaamisen alaskirjaus Pääomalainasaamisen alaskirjaamiseen liittyy EVL 16 §:n 7 kohdan mukainen säännös. Sen mukaan yhtiön muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset sellaiselta osakeyhtiöltä, josta yhtiö tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt omistavat yksin tai yhdessä vähintään 10 % osakepääomasta, ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Näin ollen pääomalainan alaskirjaus ei yleensä ole verotuksessa vähennyskelpoinen menetys. Säännös ei koske sellaisia yhtiöitä, joiden katsotaan verotuksessa harjoittavan pääomasijoitustoimintaa. Osakeyhtiölaki 58 IV Osa 13 Luku 13.1 Varojen jakaminen Varojen jakaminen Varojenjakotavat Osakeyhtiön pääoman pysyvyys on yksi osakeyhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista. OYL 13:1.1 §:ssä säädetään osakeyhtiölain mukaiset ja siten lailliset varojenjakotavat. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajalle: 1) Voitonjakona (osinko) ja muun vapaan pääoman rahaston jakamisena osakkeenomistajille 2) Varojen jakona osakepääoman alentamisen yhteydessä (14 luku) 3) Varojen jakaminen omien osakkeiden hankkimisen ja lunastamisen yhteydessä (3 ja 15 luvut) 4) Varojen jakaminen yhtiön purkautumisen ja rekisteristä poistamisen yhteydessä (20 luku) OYL 13:1.3 §:n mukaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. OYL 13:4 §:n mukaan laittomasti jaetut varat on palautettava korkoineen yhtiölle, jos varojen saaja tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää varojen jaon olevan lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Palautusvelvollisuus on ulotettu koskemaan siis muitakin mahdollisia varojen saajia, kuin osakkeenomistajia. Tällaisia varojen saajia voi olla esimerkiksi yhtiössä, jolla on muu kuin voitontuottamistarkoitus. Yhtiöllä voi olla OYL 13:9 §:n mukaisesti muu kuin voitontuottamistarkoitus, jolloin yhtiöjärjestyksessä on oltava asiaa koskeva määräys. Tällöin yhtiöjärjestyksessä on myös määrättävä yhtiön oman pääoman käyttämisestä OYL 13:1.1 §:ssä luetelluissa tilanteissa. 59 Osakeyhtiölaki Yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat, edellyttäen, että yhtiön maksukyky ei vaarannu varojen jaon seurauksena. Lahjan antamisesta säännellään OYL 13:8 §:ssä, jonka mukaan yhtiökokous voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen. Lisäedellytyksenä on, että lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen ja yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin nähden pitää kohtuullisena. Ilman yhtiökokouksen päätöstä hallitus saa antaa lahjan ja siten käyttää lahjan antamiseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioiden on vähäinen. Osakkeenomistajalle annettu lahja voi olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. 13.2 Osingonjako ja vapaan oman pääoman jakaminen OYL 13:6 §:n mukaan varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Päätös tehdään lähtökohtaisesti yksinkertaisella enemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty korkeampaa määräenemmistöä. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osingon tai vapaan oman pääoman rahaston jakamisesta. Valtuutuspäätöksessä on tällöin mainittava jaon enimmäismäärä. Hallituksen valtuuttaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajat haluavat useampia osinkosuorituksia vuoden aikana ja yhtiökokouksen koolle kutsuminen olisi menettelyllisesti liian raskasta. Yhtiökokouskutsusta, kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään OYL 5:18–22 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on siihen velvollinen osakeyhtiölain vähemmistöosinkosääntelyn perusteella. Vähemmistöllä eli osakkeenomistajilla, jotka omistavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista, on OYL 13:7 §:n mukaisesti oikeus vaatia puolet tilikauden voitosta jaettavaksi osinkoina. Voitosta vähennetään ne varat, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan on jätettävä jakamatta, eikä vähemmistöosingon jako saa ylittää 8 % yhtiön omasta pääomasta. Yhtiöllä on oltava tarvittava määrä vapaata omaa pääomaa, eikä yhtiön maksukykyisyys saa vaarantua jaon perusteella. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin vähemmistöosingosta. Oikeutta vähemmistöosinkoon ei kuitenkaan voida yhtiöjärjestysmääräyksellä rajoittaa ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Yksimielisesti osakkeenomistajat voivat päättää myös muunlaisesta varojen jaosta. Kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella varoja voidaan siten jakaa myös muuten kuin OYL 13:1.1 §:ssä luetelluilla tavoilla edellyttäen, ettei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta. Osakeyhtiölaki 60 13.3 Varojenjaon perustuminen tilinpäätökseen Varojen jakamisen tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen (13:3 §). Tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu, jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Säännös mahdollistaa myös varojen jaon meneillään olevalta tilikaudelta, eli esimerkiksi niin sanotun väliosingon maksaminen on mahdollista. Tällöin esimerkiksi kokonaisjakautumisen seurauksena perustetut uudet yhtiöt voivat jakaa osinkoa avaavien taseidensa perusteella, jos yhtiökokous ne vahvistaa. Niin ikään on säädetty, että varojen jaossa on huomioitava tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Tämä tuo esiin periaatteen, jonka mukaan tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtunut vapaan oman pääoman vähentyminen vähentää voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Osakeyhtiölaissa varojenjako ei ole sidottu konsernitaseeseen. Siten konsernin emoyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä oman tilinpäätöksensä mukaan on voitonjakokelpoisia varoja. Konsernitaseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat tai niiden puuttuminen eivät siten rajoita jakoa. 13.4 Tasetesti Varojen jakoa koskee kaksi edellytystä. Perusedellytys osingonjaolle on, että yhtiön taseessa on jakokelpoisia varoja (tasetesti; 13:5 §). Arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä jakopäätöstä. Jos vapaa oma pääoma on vähentynyt, on tämä otettava huomioon jakokelpoisia varoja vähentävänä tekijänä. Sen sijaan vapaan oman pääoman lisäystä ei huomioida. Vapaan oman pääoman lisäys voidaan huomioida ainoastaan laadittavan ja vahvistettavan välitilinpäätöksen perusteella. Myös mahdollinen sidotun oman pääoman arvostusrahaston negatiivisuus tulisi huomioida jakokelpoisten varojen vähennyksenä, sillä jos kyseiset varat realisoitaisiin, siirtyisi negatiivinen erä sidotusta omasta pääomasta vapaaseen omaan pääomaan. 61 Osakeyhtiölaki Tasetestin osoittama määrä lasketaan seuraavasti: + Taseen osoittama vapaa oma pääoma - Tilinpäätöksen laatimisen jälkeinen vapaan oman pääoman vähennys - Sidotun oman pääoman erien (arvostusrahastot) negatiivisuus - Ennen 31.12.2004 aktivoidut perustamis- ja tutkimusmenot - Yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävä määrä = Tasetestin mukaan jakokelpoinen määrä 13.5 Maksukykytesti Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon johtavan maksukyvyttömyyteen (maksukykytesti; 13:2 §). Tämä säännös koskee kaikkia varojenjakotilanteita, paitsi purkamista ja rekisteristä poistamista, jotka johtavat yhtiön toiminnan lopettamiseen. Tarkoituksena on erityisesti suojata velkojia siten, ettei varojen jakaminen osakkeenomistajille aiheuta yhtiön maksukyvyttömyyttä ja sitä kautta aseta osakkeenomistajia velkojien edelle maksunsaantijärjestyksessä. Myös konsernin maksukykyisyydellä voi olla merkitystä. Vaikka konsernin maksukykyisyys ei ole muodollinen kriteeri varojenjaossa eikä tasetestiä tehdä konsernitilinpäätöksen perusteella, konsernin taloudellisella asemalla voi olla merkitystä arvioitaessa varojenjaon lainmukaisuutta ja emoyhtiön maksukykyä. Arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä jakopäätöstä. Ensin arvioidaan OYL 13:3 §:n mukaisesti, onko yhtiöllä ylipäätään jakokelpoisia varoja, ja sitten OYL 13:2 §:ään perustuen se, voidaanko jako suorittaa yhtiön maksukyvyn puitteissa. Molemmat testit ovat laillisen varojenjaon aineellisia edellytyksiä, kun varoja jaetaan vapaasta omasta pääomasta. 13.6 Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen Yhtiö ei saa OYL 13:10 §:n mukaan antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta siihen käyttötarkoitukseen, että ulkopuolinen hankkisi yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Siten esimerkiksi sisar- tai tytäryhtiön osakkeiden hankinnan rahoittaminen on sallittua. Osakeyhtiölain säännös koskee lähtökohtaisesti tulevaisuudessa tehtäviä yhtiön omien osakkeiden tai sen emoyhtiön osakkeiden hankintoja, ei aikaisemmin tehtyjä hankintoja. Siten esimerkiksi MBO- ja LBO-järjestelyt, joissa ostava yhtiö sulauttaa ostetun yhtiön itseensä, eivät yleensä ole omien osakkeiden hankinnan rahoittamiskiellon vastaisia. Osakeyhtiölaki 62 Osakeyhtiölain mukaan edellä mainittu rahoituskielto ei koske sellaisia toimia, jotka on tehty jakokelpoisten varojen puitteissa ja joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille. Poikkeus tarkoittaa sitä, että yhtiö voi esimerkiksi lainata varoja työntekijöilleen siinä tarkoituksessa, että nämä hankkivat yhtiön osakkeita. Vaikka yhtiön toimitusjohtaja ei ole työoikeudellisesti arvioituna työsuhteessa yhtiöön, voitaneen myös toimitusjohtajalle antaa lainaa yhtiön osakkeiden hankintaan rahoituskieltoa rikkomatta samoin kuin työsuhteessa oleville henkilöille. Omien osakkeiden hankinnan rahoittamiskiellon rikkominen ei yleensä johda laittoman varojenjaon seuraamuksiin, koska kysymyksessä ei varsinaisesti ole varojen jakaminen. Säännöksen rikkominen saattaa kuitenkin johtaa yhtiön johdon vahingonkorvausvelvollisuuteen OYL 22:1 §:n säännösten perusteella. Sovellettavaksi tulee myös saman lainkohdan 3 momentin mukainen käännetty todistustaakka. Osingonjaon verovaikutukset Verotuksessa osinkona pidetään yhtiökokouksen tekemää voitonjakopäätökseen perustuvaa varojen jakamista. Osingon jakaminen ei aiheuta veroseuraamuksia osinkoa jakavalla yhtiölle. Jos osinkoa jakava yhtiö on julkisesti noteerattu yhtiö, sen tulee pidättää luonnolliselle henkilölle maksamastaan osingosta 19 %:n ennakonpidätys. Osinkoa jakava yhtiö saattaa olla velvollinen perimään maksetusta osingosta lähdeveron, jos osinko maksetaan ulkomailla asuvalle henkilölle tai yhtiölle eli rajoitetusti verovelvolliselle. Lähdeveron määrä on 28 %, mutta sitä pienennetään Suomen tekemien verosopimusten perusteella. Lähdeveroa ei peritä lainkaan, jos osinkoa maksetaan yhtiön EU:n jäsenvaltiossa asuvalle osakkeenomistajayhtiölle, joka omistaa osinkoa jakavasta suomalaisesta yhtiöstä vähintään 10 % osakepääomasta eli osakkeiden kappalemäärästä. Suomessa asuvan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama osinko voidaan jakaa verovapaaseen osaan, pääomatuloon ja ansiotuloon. Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko on 30 %:n osalta verovapaata tuloa ja 70 %:n osalta veronalaista pääomatuloa, johon soveltuu 28 %:n verokanta. Yhtiön ollessa osingonsaajana verovapaan ja veronalaisen osuuden suhteet ovat 25 % ja 75 %. Verokanta on 26 %. Noteeraamattoman yhtiön jakamasta osingosta on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaan verovapaata se osuus, joka vastaa osakkeen matemaattisesta arvosta 9 %, kuitenkin enintään 90.000 vuodessa. Yli 90.000 osalta osingosta on 30 % verovapaata tuloa ja 70 % veronalaista pääomatuloa, johon soveltuu 28 %:n verokanta. Jos osingon määrä ylittää 9 % laskettuna osakkeiden matemaattisesta arvosta, on osingon tämän ylittävästä osasta 30 % verovapaata tuloa ja 70 % veronalaista ansiotuloa. Ansiotulon määrä lisätään verovelvollisen muun ansiotulon 63 Osakeyhtiölaki määrään, jota sitten verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan valtionverotuksessa ja kunnallisveroprosentin mukaan kunnallisverotuksessa. Yhtiön noteeraamattomasta yhtiöstä saama osinko on verovapaa. Jos osingonsaajana on kuitenkin pankki tai vakuutus- tai eläkelaitos ja osinko tulee sellaisesta yhtiöstä, johon mainittu taho on sijoittanut varojaan sijoitus- tai sijoitusten turvaamismielessä, osingosta 25 % on verovapaata ja 75 % veronalaista verokannan ollessa 26 %. Varojen jakaminen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta Varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ei ole verosäännöksiä. Kun rahasto muodostuu yhtiöön sijoitetuista varoista, sen palauttamisessa on taloudellisessa mielessä kyse pääoman palauttamisesta. Joissakin tilanteissa rahaston määrä kasvaa myös sellaisten varojen perusteella, jotka eivät ole alun perin olleet yhtiöön sijoitettuja varoja. Esimerkiksi sulautumisen yhteydessä sulautuvan yhtiön voittovarat saattavat muuntautua vastaanottavassa yhtiössä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoksi. Tällainen oma pääoma muodostuu vastaanottavan yhtiön näkökulmasta osakkeenomistajien sijoittamista varoista, vaikka varojen luonne ei ollut sama sulautuvassa yhtiössä. Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten jaettuja varoja tulisi käsitellä verotuksessa, kun yhtiö jakaa niitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston puitteissa. Verohallitus on kuitenkin antanut ohjeen (Dnro 206/345/2007, 8.3.2007), jonka mukaan yhtiön tulee erikseen selvittää, onko sijoitetun vapaan oman pääoman jakamisessa kysymys voittovarojen jakamisesta vai pääoman palauttamisesta. Jos varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemien pääomansijoitusten myötä, varojen jakamista pidetään pääomapalautuksena. Pääoman palauttamista verotetaan kuten luovutusvoittoa siten, että saatua tuloa vastaan voi vähentää osakkeen hankintamenoa euro eurosta niin kauan kuin hankintamenoa riittää. Ellei riittävän luotettavasti voida selvittää, että jaetut varat ovat luonteeltaan pääomapalautusta, varojen jakoon sovelletaan verotuksessa osinkoa koskevia säännöksiä. Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on tehty sekä pääomasijoituksia että siirretty voittovaroja, voittovarojen siirtäminen rahastoon ei merkitse automaattisesti varojen jaon katsomista kaikilta osin osingonjaoksi. Varojen jako tulkitaan tällöin pääomapalautukseksi tai osingoksi pääomasijoitusten ja siirrettyjen voittovarojen suhteessa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa. Osakkeenomistaja voi luovuttaa omistamansa osakkeet sijoitetun oman pääoman rahastoon tekemänsä pääomasijoituksen jälkeen. Jos yhtiö sen jälkeen jakaa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta uudelle osakkeenomistajalle, varojen jakoa on uuden osakkeenomistajan verotuksessa pidettävä pääoman palautuksena Osakeyhtiölaki 64 siltä osin kuin sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet pääomasijoitusten myötä. Osakkeen omistajan verotuksessa sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon lisää sijoituksen tehneen osakkaan omistaman osakkeen hankintamenoa, kun sijoitus liittyy osakkeen hankintaan. Jos sijoitetun oman pääoman rahastosta tapahtuva palautus katsotaan verotuksessa pääomapalautukseksi, palautus katsotaan osakkeiden luovutukseen rinnastettavaksi tuloksi, joka vähentää osakkeen hankintamenoa. Väliosinko Osakeyhtiölaki mahdollistaa myös väliosingon jakamisen. Väliosingolla tarkoitetaan kuluvan tilikauden tuloksesta jaettavaa osinkoa. Väliosingon jakamiselle on tarvetta silloin, jos yhtiön viimeksi päättyneen tilikauden mukainen tase ei osoita jakokelpoista vapaata omaa pääomaa, mutta yhtiölle on syntynyt kuluvalla tilikaudella jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Yhtiö voi tällöin laatia välitilinpäätöksen ja tilintarkastuttaa sen, mikäli tilintarkastusvelvollisuus koskee yhtiötä. Välitilinpäätös tulee laatia samojen periaatteiden mukaan kuin koko tilikaudelta laadittava tilinpäätös (KILA 2008/1815). Kun yhtiökokous on hyväksynyt kyseisen välitilinpäätöksen, se voi jakaa välitilinpäätöksen osoittaman vapaan oman pääoman osinkona OYL 13:2 §:n mukaisen maksukykytestin puitteissa. Vero-oikeudessa ei ole erityisiä normeja väliosingon verottamisesta. Verotuksessa sitä pidetäänkin sen vuoksi osinkona ainakin niissä tilanteissa, joissa jaetun väliosingon määrä ei ylitä koko tilikauden tulosta (verohallituksen ohje Dnro 206/345/2007, 8.3.2007 ja KHO 2008:77). Koska välitilinpäätös tyypillisesti laaditaan samalle kalenterivuodelle kuin minkä aikana osingonjako tapahtuu, luonnollisen henkilön saaman osingon verovapaan osingon ja pääomatulona verotettavan osingon laskennassa käytetään nettovarallisuutena yleensä edellisen varsinaisen tilinpäätöksen osoittamaa omaa pääomaa. Näin tapahtuu aina silloin, kun yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Ennakko-osinko Ennakko-osinko ei ole osakeyhtiölaissa tunnettu käsite. Ennakko-osingossa on yhtiöoikeudellisesti kyse normaalista OYL 13 luvun mukaan jaetusta osingosta. Ennakko-osingossa on kyse ainoastaan saadun osinkotulon jaksottamisesta kirjanpidossa. Osinkotulo voidaan tietyin edellytyksin jaksottaa saajalla jo edellisen tilikauden tuloksi. Edellytyksenä on se, että saaja käyttää jakajayhtiössä määräysvaltaa tai yhdessä toisen saajayhtiön kanssa osakassopimuksen tai muun sitoumuksen perusteella yhteistä päätösvaltaa. Lisäksi edellytetään tiettyjen toimenpiteiden teke65 Osakeyhtiölaki mistä, kuten ennakko-osinkovaatimuksen tekemistä, ennakoivan osinkopäätöksen tekemistä jakavan yhtiön yhtiökokouksessa sekä varsinaisen osingonjakopäätöksen tekemistä ja siitä tiedottamista. Ennakko-osingon kirjaaminen tuloksi saajayhtiössä ja velaksi sekä oman pääoman vähennykseksi jakajayhtiössä edellyttää, että ennakko-osingon määrä on realistinen. Realistisuudella tarkoitetaan sitä, että jakajayhtiö voi todella jakaa kyseisen määrän seuraavan tilikauden aikana pidettävässä yhtiökokouksessa ottaen huomioon OYL 13 luvun säännökset. Keskeistä realistisuuden kannalta on tasetesti (13:5 §) ja maksukykytesti (13:2 §). 14 Luku 14.1 Osakepääoman alentaminen Osakepääoman alentamistavat Yhtiökokous voi päättää osakepääoman jakamisesta, alentamisesta vapaan oman pääoman rahastoon sekä käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Osakepääoma ei kuitenkaan saa alentua vähimmäisosakepääomaa pienemmäksi. Päätös osakepääoman alentamisesta tehdään enemmistöpäätöksenä. Mikäli yhtiöjärjestyksessä on määrätty vähimmäispääoma, on yhtiöjärjestystä muutettava, mikäli osakepääoma laskisi alentamisen myötä tätä alemmaksi. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää OYL 5:27 §:n mukaista määräenemmistöä. Osakkeiden nimellisarvottomuuden periaatteesta johtuen osakkeen nimellisarvon alentamiseen tai osakkeiden määrän vähentämiseen osakepääoman alentamisen yhteydessä ei ole osakeyhtiölaissa säännöksiä. Osakkeen nimellisarvoa voidaan alentaa yhtiöjärjestystä muuttamalla. 14.2 Alentamismenettely Alentamispäätöksessä on mainittava alentamismäärä tai sen enimmäismäärä ja se, mihin tarkoitukseen alentamismäärä käytetään. Yhtiökokouskutsusta, kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään OYL 5:18– 22 §:ssä. Jos yhtiöllä on käytössään nimellisarvo, ei osakepääomaa saa OYL 3:5.3 §:n mukaisesti alentaa alemmaksi kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo. Tällaisessakaan yhtiössä ei osakepääoman tarvitse muodostua nimellisarvojen yhteenlasketusta summasta, vaan ainoastaan alaraja on määritelty. Velkojilla on oikeus vastustaa osakepääoman alentamista. Vastustamisoikeutta ei ole, jos alentamismäärä käytetään tappion kattamiseen tai jos osakepääomaa saOsakeyhtiölaki 66 manaikaisesti korotetaan vähintään alentamismäärällä, eikä sidottu oma pääoma vähene. Oikeus vastustamiseen on vain velkojalla, jonka saatava on syntynyt ennen OYL 14:4 §:ssä tarkoitettua kuulutusta. Jos osakepääomaa on alennettu tappion kattamiseksi, alentamisen rekisteröimistä seuraavan kolmen vuoden aikana yhtiön vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa osakkeenomistajille vain noudattaen velkojainsuojamenettelyä. Velkojainsuojamenettelystä säädetään OYL 14:3–5 §:ssä. Jos velkojalla on oikeus vastustaa osakepääoman alentamista, yhtiön on haettava kuukauden kuluessa osakepääoman alentamista koskevasta päätöksestä kuulutuksen antamista rekisteriviranomaiselta päätöksen raukeamisen uhalla. Rekisteriviranomainen antaa velkojille kuulutuksen, jossa mainitaan velkojien oikeudesta vastustaa alentamista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Yhtiön on annettava kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen viimeistään kuukautta ennen määräpäivää. Yhtiön on myös annettava rekisteriviranomaiselle viimeistään määräpäivänä todistus ilmoitusten lähettämisestä tai siitä, että yhtiöllä ei ole tunnettuja velkojia. Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä osakepääoman alentaminen, jos velkoja ei ole vastustanut alentamista tai velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Tuomion ei ole oltava lainvoimainen. Mikäli velkoja on vastustanut alentamista, alentamispäätös raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, mikäli yhtiö osoittaa tänä aikana panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden. Asian käsittelyä on myös lykättävä, mikäli yhtiö ja velkoja yhdessä pyytävät lykkäystä. Yhtiöllä voi myös olla vanhan osakeyhtiölain aikana syntynyt ylikurssi- tai vararahasto. Ylikurssi- ja vararahastosta ei ole säännöksiä osakeyhtiölaissa, mutta niiden käytöstä säädetään osakeyhtiölain voimaanpanolain 13.2 §:ssä. Säännöksen mukaan vararahaston ja ylikurssirahaston alentamiseen sovelletaan osakepääoman alentamista koskevia säännöksiä. Näin ollen edellä osakepääoman alentamisesta kerrottu pätee myös ylikurssi- tai vararahaston alentamistilanteisiin. Sidotun oman pääoman alentaminen verotuksessa Yhtiö voi alentaa sidottua omaa pääomaansa jakamalla sitä osakkeenomistajilleen. Tämä voi tapahtua alentamalla osakepääomaa tai vanhan lain aikana syntynyttä ylikurssirahastoa tai vararahastoa. Jos sidotun oman pääoman alentaminen tapahtuu siten, että osakkeenomistaja ei samalla luovuta omistamiaan osakkeita, hän ei saa luovutusvoittoa. Verotuksessa osakkeenomistajaan kuitenkin sovelletaan luovutus67 Osakeyhtiölaki voittoverotusta koskevia säännöksiä. Laskettaessa luovutusvoiton määrää osakkeenomistaja vähentää hankintamenostaan sellaisen määrän, joka vastaa hänen saamaansa tuloa siihen määrään saakka, kunnes hankintameno loppuu. Ylittävältä osalta osakkeenomistajalle syntyy luovutusvoittoa, johon sovelletaan joko tuloverolain tai elinkeinoverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Sidotun oman pääoman alentamisen osalta on lisäksi huomattava verotusmenettelylain (1558/1995 muutoksineen) 29.2 §:n säännös, jonka mukaan osakepääoman, vararahaston tai ylikurssirahaston alentaminen osingosta menevän veron välttämiseksi tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi. Oikeuskäytännössä on muodostunut toimenpiteen arviointiin vaikuttavia raskauttaviksi ja toisaalta lieventäviksi tulkittavia seikkoja. Lieventävinä seikkoina on pidetty muun muassa yhtiön toiminnan supistumista ja säännöllistä osingonjakoa. Raskauttavina seikkoina on puolestaan pidetty esimerkiksi sidotun pääoman korotusten ja palautusten vuorottelu. Kuvio 2: Osakkeenomistajan verotus osakkeiden luovutus- ja pääoman alentamistilanteissa 15 Luku 15.1 Yhtiön omat osakkeet Käsitteistä Osakeyhtiölain 15 luvussa säädetään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, lunastamisesta ja pantiksi ottamisesta. Hankkimisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö tarjoutuu hankkimaan osakkeitaan, jolloin transaktio on osakkeenomistajalle vapaaehtoinen. Hankkimisen ei tarvitse tapahtua voitonjakokelpoisilla varoilla. Lu- Osakeyhtiölaki 68 nastaminen tarkoittaa osakkeiden ottamista yhtiölle osakkeenomistajan tahdosta riippumatta, jolloin osakkeenomistajalla on velvollisuus osakkeiden luovuttamiseen. Mikäli hankkiminen tai lunastaminen tapahtuu osakepääomaa alentamalla, on samalla noudatettava OYL 14 luvun säännöksiä osakepääoman alentamisesta ja velkojainsuojamenettelystä. Tällöin hankinta voi lopullisesti tapahtua vasta velkojainsuojamenettelyn ja osakepääoman alentamisen jälkeen. Mikäli hankinnan seurauksena yhtiön vapaa pääoma muodostuu negatiiviseksi eikä velkojainsuojamenettelyä ole noudatettu, yhtiön varoja on jaettu laittomasti. 15.2 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen OYL 5:5 §:n mukaan omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yksityisessä osakeyhtiössä päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä ja julkisessa yhtiössä päätökseen vaaditaan OYL 5:27 §:ssä tarkoitettu määräenemmistö. Yhtiökokouskutsusta, kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään OYL 5:18–22 §:ssä. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden hankkimisesta, jolloin päätöksessä on mainittava hankittavien osakkeiden enimmäismäärä, valtuutuksen voimassaoloaika sekä vastikkeen enimmäis- ja vähimmäismäärä. Tällainen valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta. Lisäksi on edellytetty, että valtuutuksen nojalla osakkeita voidaan hankkia ainoastaan vapaalla omalla pääomalla. OYL 15:6.1 §:n mukaisesti omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnatusti. Suunnatulla hankkimisella tarkoitetaan muuten kuin osakeomistuksen suhteessa tapahtuvaa yhtiön omien osakkeiden hankkimista. Suunnattu hankkiminen edellyttää yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä vastaavaan tapaan, kuin suunnattu osakeantikin (ks. myös OYL 9:7 §). Suunnatun hankkimisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityishuomio tarjotun vastikkeen ja käyvän hinnan suhteeseen. Tämä korostaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Yhtiökokouksen päätös suunnatusta hankkimisesta ja hallituksen valtuuttaminen sulkematta pois mahdollisuutta hankkimisen suuntaamiseen on tehtävä OYL 5:27 §:n mukaisella määräenemmistöllä. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä enemmistövaatimus voi olla korkeampikin. Arvopaperimarkkinoilta tehtävät hankinnat ovat aina suunnattuja hankintoja, mutta tällöin keskeistä on, että jokaisella osakkeenomistajalla on yhtäläinen mahdollisuus tarjota osakkeitaan yhtiölle. Yksityisen osakeyhtiön kohdalla voi olla vaikeuksia määritellä käypää hintaa. OYL 15:6.2 §:n mukaan suunnattu lunastaminen on mahdollista vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Kuitenkin OYL 15:9 §:n mukaan julkinen yhtiö voi 69 Osakeyhtiölaki OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä päättää lunastaa tietyn osuuden kaikkien osakkeenomistajien osakkeista (osakkeiden yhdistäminen eli ns. reverse split). Osakkeiden yhdistämisessä on estettävä osakkeiden murto-osien syntyminen noudattamalla OYL 15:9.1 §:n 1–4 kohtien säännöksiä. Osakkeiden yhdistämiselle on oltava painava taloudellinen syy. Hankkimis- ja lunastuspäätöksen tarkemmasta sisällöstä on säädetty OYL 15:7 §:ssä. OYL 15:8 §:ssä on säädetty osakkeenomistajan oikeudesta saada tietoja päätöksestä ja menettelystä tilanteessa, jossa osakkeenomistajalla hankkimispäätöksen mukaan on oikeus myydä osakkeensa yhtiölle. Osakeyhtiölaissa ei kielletä tytäryhtiötä hankkimista emoyhtiönsä osakkeita. Tällaisessa hankinnassa on kuitenkin kiinnitettävä tarkoin huomiota siihen, onko emoyhtiön osakkeiden hankkiminen tytäryhtiön etujen mukaista. Myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen tai muiden lain säännösten kiertämiseen ei voida ryhtyä välikäden, kuten tytäryhtiön välityksellä. 15.3 Hankkimis- ja lunastusehdot Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä lunastuslausekkeesta (3:7 §). Yhtiöjärjestyksessä voi olla myös OYL 15:10 §:n mukainen yhtiötä koskeva hankkimis- tai lunastamisehto. Yhtiöjärjestyksessä voidaan tällöin määrätä, että yhtiöllä on oikeus tai velvollisuus hankkia tai lunastaa yhtiön omia osakkeita. Yhtiöjärjestysmääräyksen sisältövaatimuksesta on tarkempia säännöksiä OYL 15:10.1 §:ssä. Yhtiölle hankkimisvelvollisuus tarkoittaa käytännössä yhtiön osakkeista tehtävää ostotarjousta. Lunastusehto voi koskea ennen ehdon ottamista yhtiöjärjestykseen annettuja osakkeita vain näiden osakkeiden omistajien suostumuksella. Mikäli yhtiöllä on hankkimiseen tai lunastamiseen yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan velvollisuus, asiasta päättää hallitus. Yksityisessä osakeyhtiössä myös hankkimis- tai lunastusoikeuden käyttämisestä päättää hallitus. Julkisessa yhtiössä oikeuden käyttämisestä päättää yhtiökokous yksinkertaisella enemmistöllä, mutta yhtiökokous voi valtuuttaa myös julkisessa yhtiössä hallituksen päättämään asiasta. Tällainen valtuutus on rekisteröitävä ja se voi olla voimassa enintään viisi vuotta. 15.4 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet OYL 15:11 §:n mukaan julkisessa osakeyhtiössä ei saa tehdä päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta, lunastamisesta tai pantiksi ottamisesta, mikäli yhtiöllä tai sen tytäryhteisöllä hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä tämän jälkeen ylittäisi 10 % sen kaikista osakkeista. Osakeyhtiölaki 70 Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan. Yksityisessä yhtiössä osakkeiden pantiksi ottamista ei ole siten määrällisesti rajoitettu. Hankitut, lunastetut tai yhtiölle muulla tavalla tulleet osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeiden luovuttamiseen sovelletaan OYL 9 luvun säännöksiä osakeannista. Osakkeiden mitätöimisestä päättää hallitus. Vastoin osakeyhtiölain säännöksiä hankitut osakkeet on luovutettava viimeistään vuoden kuluttua saannosta. Mikäli julkinen yhtiö tai sen tytäryhteisö omistaa OYL 15:11 §:n vastaisesti yhteensä yli yhden kymmenesosan kaikista yhtiön omista osakkeista ja osakkeet on hankittu joko sulautumisen, jakautumisen tai muun liikkeen luovutuksen kautta, ostamalla osakkeet pakkohuutokaupasta tai saamalla osakkeet vastikkeetta, on määräaika luovuttamiselle kuitenkin kolme vuotta saannosta. Mikäli edellä mainittuja määräaikoja ei noudateta, on osakkeet mitätöitävä. OYL 15 luvun säännöksiä ei sovelleta, jos yhtiö sulautumisessa, jakautumisessa tai muussa liikkeen luovutuksessa saa omistukseensa tai pantiksi omia osakkeitaan, jos yhtiö ostaa oman osakkeensa pakkohuutokaupasta tai saa oman osakkeensa vastikkeetta. OYL 15 lukua ei myöskään sovelleta sulautumisessa tai jakautumisessa vastustavan osakkeenomistajan osakkeiden lunastamiseen. 15.5 Omien osakkeiden pantiksi ottaminen Sekä yksityinen että julkinen osakeyhtiö voi OYL 15:13 §:n mukaan ottaa pantiksi omia osakkeitaan. Yksityisessä yhtiössä päätöksen pantiksi ottamisesta voi tehdä hallitus. Julkisessa yhtiössä päätös omien osakkeiden pantiksi ottamisesta on tehtävä samalla tavalla kuin päätös omien osakkeiden hankkimisesta eli yhtiökokouksessa OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. 15.6 Omien osakkeiden merkintäkielto OYL 15:14 §:n mukaan omien ja emoyhtiön osakkeiden merkitseminen on kiellettyä. Merkitsemisellä tarkoitetaan vastiketta vastaan tapahtuvaa osakkeiden vastaanottamista. Yhtiö voi sen sijaan tehdä itselleen OYL 9:20 §:ssä tarkoitetun maksuttoman osakeannin, jota on käsitelty tarkemmin 9 luvun yhteydessä. Omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen yhtiön verotuksessa Omien osakkeiden hankkimisessa voi olla kyse peitellystä osingosta, jos osakkeita on hankittu sen vuoksi, että vältyttäisiin varojen jakamisesta menevästä osinkoverotuksesta. Oikeuskäytännössä on muodostunut peitellyn osingonjaon tulkinnan kannalta tiettyjä lieventäviä ja raskauttavia seikkoja. 71 Osakeyhtiölaki Omien osakkeiden luovuttaminen osakkeenomistajan verotuksessa Osakkeita luovuttavan osakkeenomistajan kannalta kyseessä on luovutusvoittoverotuksen alainen tapahtuma. Jos kyseessä on luonnollinen henkilö, luovutusvoitto on veronalainen. Luovutusvoittoa laskettaessa luonnollinen henkilö voi vähentää osakkeiden todellisen hankintamenon sekä hankkimisesta ja luovuttamisesta aiheutuneet kulut tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettaman. Hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta tai 40 %, jos osakkeet on omistettu yli 10 vuotta. Jos omien osakkeiden hankkiminen katsotaan peitellyksi osingoksi, se verotetaan kokonaan saajansa ansiotulona. Osakkeita luovuttavan osakeyhtiön osalta kyseessä voi olla joko veronalainen tai verovapaa luovutusvoitto. Verovapauden edellytyksenä on se, että osakkeet on omistettu vähintään vuoden ajan ennen luovutusta ja omistusosuus on ollut vähintään 10 %. Kohteena eivät voi olla myöskään kiinteistöyhtiön osakkeet. Verovapaasti voi myös luovuttaa ainoastaan osakkeita, jotka kuuluvat luovuttavan yhtiön elinkeinotulolähteeseen. Jos luovutus on veronalainen, lasketaan veronalainen luovutusvoitto todellisen luovutusvoiton mukaisesti. Henkilöyhtiöiden luovuttaessa osakkeita yhtiölle kyseessä on aina veronalainen luovutus, ja luovutusvoitto lasketaan todellisen luovutusvoiton mukaisesti. Omien osakkeiden luovuttaminen Kun yhtiö luovuttaa omistamiaan omia osakkeita, kyseessä on osakeanti, johon sovelletaan OYL 9 luvun säännöksiä. Omien osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto tai tappio ei yleensä vaikuta yhtiön verotettavaan tulokseen. Vähennyskelpoista on kuitenkin osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista omista osakkeista suorittama määrä (enintään osakkeiden antamis- tai merkintähetken käypä arvo) vähennettynä osakkeen saajan suorittamalla merkintähinnalla, jos osakeyhtiö on hankkinut osakkeet julkisessa kaupankäynnissä Omien osakkeiden luovuttamisesta tulee suorittaa varainsiirtovero, ellei julkista kaupankäyntiä koskeva vapautus sovellu. Osakeyhtiölaki 72 V Osa 16 Luku 16.1 Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen Sulautuminen Sulautumistavat Osakeyhtiölaissa sulautumisella tarkoitetaan menettelyä jossa osakeyhtiö sulautuu toiseen yhtiöön, jolloin sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi olla myös rahaa, muuta omaisuutta tai sitoumuksia. Vanhasta osakeyhtiölaista poiketen sulautuvan yhtiön osakkeenomistajilla ei ole oikeutta aina saada rahakorvausta vastikkeen ollessa muuta kuin vastaanottavan yhtiön osakkeita. OYL 16:2 §:n mukaan sulautuminen voidaan toteuttaa absorptiosulautumisena tai kombinaatiosulautumisena. Absorptiosulautumisessa yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu jo perustettuun vastaanottavaan yhtiöön ja kombinaatiosulautumisessa vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuvat perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön. Vastikkeena annettavien osakkeiden ei edellytetä olevan uusia, joten absorptiosulautumisessa voidaan antaa myös yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tytäryhtiösulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumisen erityismuotoa, jossa vastaanottava yhtiö omistaa kokonaan sulautuvan yhtiön. OYL 16:2.2 §:n mukaan tytäryhtiösulautumisen lisäedellytyksenä on, että vastaanottava yhtiö omistaa sulautuvan yhtiön kaikkien osakkeiden lisäksi myös kaikki sulautuvan yhtiön optiooikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. Tytäryhtiösulautumista ei kuitenkaan estä se, että sulautuvalla tytäryhtiöllä on hallussaan omia osakkeitaan. Tytäryhtiösulautumisena voidaan toteuttaa myös usean toisiaan ristiin omistavan tytäryhtiön sulautuminen yhteiseen emoyhtiöön, kunhan mikään ulkopuolinen taho ei omista tytäryhtiöiden osakkeita. Toinen absorptiosulautumisen erityinen muoto on kolmikantasulautuminen. Kolmikantasulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa sulautumisvastikkeen antaa kokonaan tai osittain muu taho kuin vastaanottava yhtiö. Vastikkeen antajata73 Osakeyhtiölaki hon puolelta kyse on suunnatusta osakeannista tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamispäätöksestä. Yleensä kolmikantasulautumisessa vastikkeenantajatahona toimii vastaanottavan yhtiön emoyhtiö. 16.2 Sulautumissuunnitelma Sulautumisessa keskeisenä dokumenttina on sulautumissuunnitelma. Kirjallisen sulautumissuunnitelman laativat ja allekirjoittavat sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset. Kolmikantasulautumisessa myös sulautumisvastikkeen antajan on allekirjoitettava sulautumissuunnitelma. Sulautumissuunnitelma sitoo kolmikantasulautumisessa sulautumisvastikkeen antajaa sopimuksen tavoin. Sulautumissuunnitelma voi olla ehdollinen esimerkiksi siten, että vastikkeen antaja tekee tarvittavat osakeantia koskevat päätökset. Sulautumissuunnitelman vähimmäissisällöstä säädetään OYL 16:3.2 §:n 1–16 kohdissa. Tytäryhtiösulautumisen osalta noudatetaan hieman kevennettyjä muotovaatimuksia (kohdat 4–8 ja 10 jäävät pois). Lisäksi sulautumissuunnitelmasta voidaan jättää pois soveltuvin osin sellaiset seikat, jotka eivät tule sulautumisessa esille. Esimerkiksi 7 kohdan mukainen selvitys optio- ym. erityisten oikeuksien osalta voidaan jättää pois, jos niitä ei yhtiöillä ole. Kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa vastaanottavan yhtiön perustamissopimuksen. Sulautumissuunnitelman sisältöä eri sulautumistilanteissa on käsitelty tarkemmin liitteessä 5. 16.3 Tilintarkastajan lausunto OYL 16 luvun yhteyteen säädetyt tilintarkastajan lausunto- ja todistusvelvollisuudet ovat riippumattomia siitä, onko yhtiöllä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan muutoin velvollisuus valita tilintarkastaja. OYL 16:4 §:n mukaan sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja, joka antaa lausunnon sulautumissuunnitelmasta kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Sulautumista tulee lausunnossa arvioida kokonaisuutena sen yhtiön näkökulmasta, jolle lausunto annetaan. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot sulautumisvastikkeen määräämisen perusteista ja vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa tulee lisäksi arvioida, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun. Mikäli kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat antavat suostumuksensa, riittää että lausunto annetaan suppeana eli ainoastaan siitä, onko su- Osakeyhtiölaki 74 lautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Myös tytäryhtiösulautumisessa tilintarkastajan lausunto annetaan suppeassa muodossa. 16.4 Sulautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille Sulautumissuunnitelma on ilmoitettava raukeamisen uhalla rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta. Tilintarkastajan lausunto on liitettävä rekisteri-ilmoitukseen. Rekisteriviranomaisen on annettava sulautuvan yhtiön hakemuksesta kuulutus yhtiön velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä. Sama koskee sellaisia velkojia, joiden saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007 muutoksineen) säädetään, ja joiden saatava on syntynyt viimeistään määräpäivänä. Tällaisilla julkisoikeudellisilla velkojilla on siten ajallisesti pidennetty velkojiensuoja. Kuulutuksessa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutusaika on käytännössä reilut kolme kuukautta. Myös vastaanottavan yhtiön velkojille on haettava ja annettava vastaava kuulutus, mikäli tilintarkastajan lausunnon mukaan sulautuminen vaarantaa vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Kuulutusta voidaan hakea ja se voidaan antaa jo heti sulautumissuunnitelman rekisteröimisen yhteydessä. Kuulutusta voidaan kuitenkin hakea myös myöhemmin, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua sulautumissuunnitelman rekisteröinnistä sillä uhalla, että sulautuminen muuten raukeaa. Yhtiön on annettava kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Ilmoitus on lähetettävä viimeistään kuukautta ennen kuulutuksessa mainittua määräpäivää. Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta päättävän yhtiökokouksen jälkeen. Mikäli sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja tai optio- tai muiden erityisten oikeuksien haltija on vaatinut lunastusta, velkojille on ilmoitettava myös lunastettavaksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Yhtiön on myös annettava rekisteriviranomaiselle viimeistään määräpäivänä todistus ilmoitusten lähettämisestä tai siitä, että yhtiöllä ei ole tunnettuja velkojia. 16.5 Sulautumispäätös Sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta päättää yhtiökokous. Tytäryhtiösulautumisessa sulautumisesta voi kuitenkin päättää sulautuvan (tytär)yhtiön hallitus. Vastaanottavassa yhtiössä sulautumisesta päättää hallitus, elleivät päättämistä yhtiöko75 Osakeyhtiölaki kouksessa ole vaatineet osakkeenomistajat, joilla on vähintään 5 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokouspäätös sulautumisesta on tehtävä OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Sulautumisesta päättävä yhtiökokous on pidettävä tai hallituksen sulautumispäätös tehtävä raukeamisen uhalla neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä. Lisäedellytyksenä on, että yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuukautta ennen kuulutuksen määräpäivää, elleivät yhtiön kaikki osakkeenomistajat sekä mahdolliset optio- tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan lunastukseen. OYL 16:12 §:n mukaisesti sulautuvan yhtiön sulautumispäätös korvaa toimet, joita muuten edellytettäisiin sulautumisvastikeoikeuden perustamiseksi. Sulautumisvastikkeena saatavia osakkeita ei siten tarvitse esimerkiksi erikseen merkitä. Jos sulautumista ei hyväksytä sulautumissuunnitelman mukaisena ja muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistuvissa yhtiöissä, sulautumisen raukeaa. Päätös sulautumisen hylkäämisestä tai sulautumisen raukeaminen on ilmoitettava viipymättä rekisteröitäväksi. Yhtiökokouskutsusta sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen säädetään tarkemmin OYL 16:10 §:ssä. Säännös sisältää myös tarkempia määräyksiä optiooikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille tehtävästä ilmoituksesta. Asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään tarkemmin OYL 16:11 §:ssä. 16.6 Lunastusmenettely OYL 16:13 §:n mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja voi sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa vaatia osakkeidensa lunastamista. Osakkeenomistajalle on myös varattava tilaisuus vaatia lunastusta ennen sulautumispäätöksen tekemistä. Lunastusta vaativan on äänestettävä sulautumispäätöstä vastaan. Optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltija voi vaatia oikeuksiensa lunastamista sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa tai todisteellisesti ennen kokousta. Mikäli osakkeiden tai edellä mainittujen oikeuksien lunastamisesta ei päästä sopimukseen vastaanottavan yhtiön kanssa, lunastaminen on toteutettava välimiesmenettelyn kautta. Lunastushintana käytetään osakkeen tai oikeuden käypää hintaa. Osakeyhtiölaki 76 16.7 Sulautumisen täytäntöönpano Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on tehtävä ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sulautumispäätöksen tekemisestä sulautumisen raukeamisen uhalla. Jos sulautumispäätös on tehty sulautumiseen osallistuvissa yhtiöissä eri aikaan, määräaika lasketaan viimeisestä päätöksestä. Kuuden kuukauden määräaika koskee ainoastaan täytäntöönpanoilmoituksen tekemistä ja ehdotonta sulautumisen täytäntöönpanon takarajaa ei ole säädetty. Täytäntöönpanoilmoitukseen on OYL 16:14.1 §:n mukaan liitettävä: 1) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä; 2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä sekä lausunto sulautuvan yhtiön tasetta ja sulautumisen kirjanpitokäsittelyä koskevasta sulautumissuunnitelman kohdasta (OYL 16:3.2 § 9 kohta); 3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus OYL 16:7 §:n mukaisten velkojailmoitusten lähettämisestä; sekä 4) sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden sulautumista koskevat päätökset. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekemisestä vastaa emoyhtiö. Tällöin täytäntöönpanon rekisteröintiä koskevaan ilmoitukseen täytyy liittää ainoastaan emoyhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vakuutus osakeyhtiölain noudattamisesta sekä todistus velkojailmoitusten lähettämisestä. Siten tytäryhtiösulautumisessa ei yllä mainittuja tilintarkastajan todistusta ja lausuntoa tarvita lainkaan. OYL 16:15 §:n mukaan rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä sulautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut sulautumista tai jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Tuomiolta ei edellytetä lainvoimaisuutta. Mikäli velkoja on vastustanut sulautumista, sulautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, mikäli yhtiö osoittaa tänä aikana panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden. Asian käsittelyä on myös lykättävä, mikäli yhtiö ja velkoja yhdessä pyytävät lykkäystä. Mikäli useamman kuin yhden sulautumiseen osallistuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityksiä, on yrityskiinnitysten keskinäiset etuoikeudet järjestettävä ja 77 Osakeyhtiölaki sovittava ennen sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä. Vaihtoehtoisesti yrityskiinnityksiä voidaan kuolettaa. Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti saa aikaan sulautumisen oikeusvaikutukset: Sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle. Sulautuva yhtiö purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö syntyy. Sulautumista pidetään ns. yleisseuraantona, jolloin yhtiön varoja ja velkoja ei tarvitse luovutusta varten erikseen yksilöidä eikä erillisiä luovutustoimia tarvita. Sulautuvan yhtiön varoja ja velkoja ei saa merkitä vastaanottavan yhtiön taseeseen korkeammasta arvosta kuin niiden taloudellinen arvo on vastaanottavalle yhtiölle. Oikeus vastikkeeseen syntyy myös rekisteröintihetkellä. Sulautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien kokouksessa lopputilitys. Lopputilitys on tilintarkastettava, jos yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Kokoukseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta säädetään. Lopputilitys on vahvistettava ja rekisteröitävä kuten tilinpäätös. 16.8 16.8.1 Rajat ylittävä sulautuminen Yleistä OYL 16:19 §:ssä säädetään rajat ylittävän sulautumisen määritelmästä ja toteuttamistavoista. Sääntely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/56/EY pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista. Osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen sulautumiseen, jossa suomalaiseen osakeyhtiöön sulautuu ulkomainen yhtiö tai suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaiseen yhtiöön. Rajat ylittävässä sulautumisessa ulkomaisen yhtiön on oltava rekisteröity ETAalueen valtiossa ja sen on oltava ETA-alueen maan lainsäädännön alainen yhtiön kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimipaikan sijainnin perusteella. Rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa ainoastaan, mikäli ulkomainen yhtiö on suomalaiseen osakeyhtiöön rinnastettava yhtiö ja se täyttää mainitussa lainkohdassa mainitut tarkemmat edellytykset. Rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö voidaan rekisteröidä myös sellaiseen kolmanteen ETA-valtioon, jonka lakia ei sovelleta sulautuvaan yhtiöön. OYL 16:20 §:ssä säädetään, että suomalainen osakeyhtiö voi sulautua rajat ylittäen myös toisen ETA-alueen valtion lainsäädännön mukaan perustettuun osuuskuntaan, osuuspankkiin, säästöpankkiin tai keskinäiseen vakuutusyhtiöön, jos ne vastaavat oikeudelliselta muodoltaan suomalaista osuuskuntaa, osuuspankkia, säästöpankkia tai keskinäistä vakuutusyhtiötä. Lisäedellytyksenä on, että vastaanottava osuuskunOsakeyhtiölaki 78 ta, osuuspankki, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö omistaa sulautuvan yhtiön koko osakekannan. 16.8.2 Sulautumissuunnitelma ja -menettely Rajat ylittävään sulautumiseen sovelletaan kansallisia sulautumisia koskevia osakeyhtiölain säännöksiä niiden sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osalta, jotka ovat suomalaisia yhtiöitä. Sen sijaan rajat ylittäviin sulautumisiin osallistuviin yhtiöihin, jotka on rekisteröity toisen ETA-valtion lainsäädännön mukaisesti, sovelletaan lähtökohtaisesti niiden kotivaltion säännöksiä. OYL 16:22 §:ssä säädetään sulautumissuunnitelmasta ja hallituksen selvityksestä rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä. Sulautumissuunnitelmaa koskevat ensinnäkin pääosin samat vaatimukset kuin kansallisen sulautumisen yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa. Lisäksi OYL 16:22.2 §:n 1–7 kohdissa on säädetty lisäedellytyksistä, jotka koskevat ainoastaan rajat ylittävän sulautumisen sulautumissuunnitelmaa. Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen on laadittava selvitys sulautumisen todennäköisistä seurauksista osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöille siltä osin kuin seuraukset eivät ilmene sulautumissuunnitelmasta. Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön on pidettävä selvitys osakkeenomistajan, velkojan, henkilöstön edustajien ja edustajien puuttuessa henkilöstön nähtävillä OYL 16:11 §:ssä säädetyllä tavalla. Jos yhtiö saa henkilöstön edustajilta selvitystä koskevan lausunnon, on lausunto liitettävä selvitykseen ja pidettävä nähtävänä, kuten itse selvityskin. Rajat ylittävää sulautumissuunnitelmaa koskevaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan OYL 16:4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset voivat päättää nimetä yhteisen riippumattoman asiantuntijan antamaan yhteisen lausunnon. Rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden on ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi samalla tavalla kuin kansallisessa sulautumisessa (ks. OYL 16:5 §). Ilmoitukseen on liitettävä riippumattoman asiantuntijan lausunto. Suomalaisen yhtiön velkojiensuojan, sulautumispäätöksen tekemisen sekä sulautumiseen liittyvän lunastusoikeuden osalta noudatetaan kansallista sulautumista koskevia säännöksiä (OYL 16:6–13 §). 16.8.3 Sulautumisen täytäntöönpano OYL 16:25 §:ssä säädetään rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanosta tilanteessa, jossa suomalainen osakeyhtiö on vastaanottavana yhtiönä. Tällöin sulautu79 Osakeyhtiölaki miseen osallistuvien yhtiöiden on ilmoitettava sulautuminen rekisteröitäväksi OYL 16:14 §:ssä säädetyllä tavalla kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sulautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet sulautumista koskevan päätöksen ja muille sulautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu sen valtion, jonka lainsäädäntöä sovelletaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus (ns. pre-merger -todistus). Todistuksessa ulkomainen viranomainen todistaa, että sulautumisen edellytyksenä olevat toimet ja muodollisuudet on täytetty kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti. Jos suomalainen osakeyhtiö on vastaanottavana yhtiönä, sulautumisen rekisteröinnin edellytyksiin sovelletaan kansallisen sulautumisen edellytyksiä (ks. kappale 16.7 sekä OYL 16:15 §). Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset yhtiöt hyväksyvät OYL 16:13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja henkilöstön edustamista koskevat säännöt on määritelty henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa annetun lain (725/1990 muutoksineen) mukaisesti. Lisäksi edellytyksenä on, että kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman samoin ehdoin ja Suomen kaupparekisteriviranomaiselle on toimitettu tarvittavat ulkomaisten viranomaisten antamat pre-merger -todistukset. Suomen kaupparekisteriviranomaisen on viipymättä viran puolesta ilmoitettava sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnistä sille ulkomaiselle viranomaiselle, jonka pitämään rekisteriin ulkomainen yhtiö on rekisteröity. Sulautuvan suomalaisen yhtiön lopputilitykseen sovelletaan kansalliseen sulautumiseen sovellettavia säännöksiä. Rajat ylittävän sulautumisen oikeusvaikutukset tilanteessa, jossa suomalainen osakeyhtiö on vastaanottavana yhtiönä, ratkeavat kansallisen sulautumisen säännösten mukaan. OYL 16:26 §:ssä säädetään rajat ylittävän sulautumisen täytäntöönpanosta tilanteessa, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuu vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön. Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa sulautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa sulautumista koskevasta päätöksestä tai sulautuminen raukeaa. Hakemukseen on liitettävä sulautumispäätökset sekä suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu OYL:n säännöksiä. Lisäksi hakemukseen on liitettävä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus velkojailmoitusten lähettämisestä. Mikäli vireillä on sulautumiseen liittyvä lunastusmenettely, on tästä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle samassa yhteydessä. Jos suomalainen osakeyhtiö sulautuu vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön, luvan saamisen edellytyksiin sovelletaan kansallisen sulautumisen edellytyksiä. Lisäksi edellytyksenä on, että sulautumiseen osallistuvat ulkomaiset yhtiöt hyväksyvät OYL 16:13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja henkilöstön edustamista koskevat Osakeyhtiölaki 80 säännöt on määritelty henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa annetun lain mukaisesti. Suomalaisen yhtiön omaisuuteen voimassa olevat yrityskiinnitykset on siirrettävä Suomeen perustettavan suomalaisen sivuliikkeen vastattavaksi tai vaihtoehtoisesti kuoletettava. Rekisteriviranomaisen päätös on viran puolesta rekisteröitävä. Suomen rekisteriviranomainen antaa luvan myöntämisestä pre-merger -todistuksen suomalaisten yhtiöiden osalta. Todistus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa todistuksen antamisesta sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön, tai todistus raukeaa Rekisteriviranomaisen on sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröivän ulkomaisen viranomaisen ilmoituksesta viipymättä viran puolesta poistettava sulautunut suomalainen yhtiö rekisteristä. Sulautuvan suomalaisen yhtiön lopputilitykseen sovelletaan kansalliseen sulautumiseen sovellettavia säännöksiä. Kun suomalainen osakeyhtiö sulautumiseen vastaanottavaan ulkomaiseen yhtiöön, sulautuminen saa oikeusvaikutukset, kun sulautuminen tulee voimaan sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön alaisuuteen yhtiö kuuluu. OYL 16:28 §:ssä säädetään erikseen, että rajat ylittävä sulautumista ei voida julistaa pätemättömäksi tai muuttaa sen jälkeen, kun se on tullut voimaan. Säännös poikkeaa kansallisia sulautumisia koskevasta sääntelystä, jonka mukaan sulautuminen peruuntuu, jos sulautumispäätös on tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen mukaan pätemätön. Sulautuminen verotuksessa Sulautumisen verokohtelusta on säädetty EVL 52a ja 52b §:ssä. Näistä EVL 52a §:ssä on säädetty veroneutraalin sulautumisen edellytykset ja EVL 52b §:ssä veroneutraalin sulautumisen verovaikutukset. Tuloverotuksessa sulautumisena pidetään järjestelyä, jossa yksi tai useampi osakeyhtiö purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. Vaikka osakeyhtiölaki sallii rahavastikkeen tai minkä tahansa muun vastikkeen käyttämisen ilman rajoituksia sulautumisvastikkeena, veroneutraalin sulautumisen edellytyksenä on enintään mainitun rahavastikkeen käyttäminen. Muun vastikkeen tulee olla osakevastiketta. Muun kuin raha- tai osakevastikkeen käyttäminen ei ole lainkaan mahdollista, jos halutaan, että sulautumista pidetään verotuksessa veroneutraalina. Su81 Osakeyhtiölaki lautumisvastiketta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos sulautuminen tapahtuu emoyhtiöön, jonka hallussa ovat kaikki sulautuvan yhtiön osakepääomaa edustavat osakkeet, tai tuollaisen emoyhtiön kokonaan omistamaan yhtiöön. Jos EVL 52a §:n edellytykset täyttyvät, sovelletaan sulautumiseen jatkuvuusperiaatetta. Jatkuvuutta sovelletaan sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön verotuksessa. Myös sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien verotuksessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta. Sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiöiden sulautuessa mahdollisesti syntyvä sulautumisvoitto ei ole veronalaista tuloa eikä tappio vähennyskelpoista menoa. Sulautuvan yhtiön varat, velat ja varaukset siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle samoin kuin ne olisivat olleet sulautuvan yhtiön käytössä. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään kuitenkin osakkeiden luovutuksena, vaikka sulautuvan ja vastaanottavan yhtiöiden verotuksessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta kaikilta osin. Sulautumisvastikkeen antamista ei ole verotuskäytännössä vaadittu tytär- ja sisaryhtiösulautumisissa, joissa ei anneta lainkaan sulautumisvastiketta. Kolmikantasulautumista ei pidetä veroneutraalina (verohallituksen ohje Dnro 206/345/2007, 8.3.2007). Sen sijaan ns. vastavirtasulautuminen yleensä täyttää EVL 52a §:n edellytykset, kun vastaanottava yhtiö antaa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajalle sulautumisvastikkeena uusia osakkeita. Jos EVL 52a §:n edellytykset eivät täyty, sulautuvan yhtiön katsotaan purkautuvan sulautumishetkellä. Tämä johtuu siitä, että sulautuva yhtiö OYL 16:16 §:n mukaisesti purkautuu sulautumishetkellä. Tällöin sulautuvan yhtiön katsotaan luovuttavan varansa niiden käyvistä arvoista. Oman toiminnan liikearvo, asiakasrekisteri ja yhtiön toiminimi eivät kuitenkaan tuloudu sulautuvan yhtiön verotuksessa. Vastaanottavan yhtiön katsotaan hankkivan varat siitä arvosta, jonka se maksaa sulautumisvastikkeena. Hankintameno vastaanotetuille nettovaroille vastaa suoritetun osake- ja rahavastikkeen käypää arvoa. Mahdollinen sulautumistappio ei ole kuitenkaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajana olevalle vastaanottavalle yhtiölle vähennyskelpoinen meno. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan sulautuvan yhtiön osakkeet, kun ne vaihdetaan sulautumisen voimaantullessa vastaanottavan yhtiön osakkeisiin tai muuhun vastikkeeseen. Osakeyhtiölaki 82 Arvonlisäverotuksessa sulautuminen on neutraali toimenpide. Sulautumiseen ei sovelleta AVL 19a §:n yritysjärjestelysäännöksiä, sillä sulautuminen jää täysin lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sulautuminen on aina varainsiirtoverosta vapaa tapahtuma. Tämä ei riipu siitä, täyttääkö sulautuminen EVL 52a §:n edellytykset. Varainsiirtoveroa suoritetaan kuitenkin siltä osin kuin vastike muodostuu muusta kuin vastaanottavan yhtiön antamista uusista osakkeista. Sulautuvan yhtiön tappioiden siirtyminen vastaanottavan yhtiön käytettäviksi riippuu tappioiden syntyajankohdasta ja sulautumisen osapuolena olevien yhtiöiden omistussuhteesta. Vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen yhtiön tappio, mikäli vastaanottava yhtiö, sen osakkeenomistajat tai yhtiö ja sen osakkeenomistajat yhdessä ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet sulautuneen yhtiön osakkeista. Edellytyksenä on käytännössä myös se, että EVL 52a §:n edellytykset veroneutraalille sulautumiselle täyttyvät. Huomioon on myös otettava EVL 52h §:n säännös, jonka mukaan EVL 52 §:n yritysjärjestelysäännöksiä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai välttäminen. 17 Luku 17.1 Jakautuminen Jakautumistavat Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi jakautua siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat osittain tai kokonaan siirtyvät yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisvastike voi olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. OYL 17:2 §:n mukaan jakautuminen voidaan toteuttaa kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena. Kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa vain osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Jakautumisessa vastaanottava yhtiö voi olla uusi perustettava yhtiö tai toimiva yhtiö. Jakautumisella toimivaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa. Laki ei edellytä, että yhtiöllä tulisi olla myös toimintaa. Vanha osakeyhtiölaki ei tuntenut jakautumista toimivaan yhtiöön, vaan vastaanottavien yhtiöiden tuli aina olla uusia. Käytännössä jakau83 Osakeyhtiölaki tuminen toimivaan yhtiöön on eräänlainen jakautumisen ja absorptiosulautumisen yhdistelmä. Jakautumisella perustettavaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö perustetaan jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Sekä kokonaisjakautuminen että osittaisjakautuminen voi tapahtua samalla kertaa sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön. Sulautumisen ja jakautumisen sääntely ja menettelytavat ovat osakeyhtiölaissa hyvin yhteneväiset. Molempien järjestelyiden sääntely on kuitenkin siten täydellistä, että sulautumissäännöksissä ei viitata jakautumissäännöksiin eikä päinvastoin, vaan sulautumiseen sovelletaan OYL 16 luvun ja jakautumiseen OYL 17 luvun säännöksiä. Jakautumista ei voida toteuttaa tytäryhtiösulautumista vastaavassa yksinkertaistetussa järjestyksessä. Jakautumisessa toimivaan yhtiöön voidaan olla antamatta jakautumisvastiketta kaikkien jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien suostumuksella. 17.2 Jakautumissuunnitelma Jakautumissuunnitelma muodostaa jakautumisprosessin keskeisimmän asiakirjan. Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on laadittava ja allekirjoitettava kirjallinen jakautumissuunnitelma. Jakautumissuunnitelman vähimmäissisällöstä säädetään OYL 17:3.2 §:n 1–17 kohdissa. Kuten sulautumissuunnitelmankin osalta, jakautumissuunnitelmasta voidaan jättää pois soveltuvin osin sellaiset seikat, jotka eivät tule jakautumisessa esille. Jakautumisessa perustettavaan yhtiöön jakautumissuunnitelma korvaa vastaanottavan yhtiön perustamissopimuksen. 17.3 Tilintarkastajan lausunto OYL 17 luvun yhteyteen säädetyt tilintarkastajan lausunto- ja todistusvelvollisuudet ovat riippumattomia siitä, onko yhtiöllä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan muutoin velvollisuus valita tilintarkastaja. OYL 17:4 §:n jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja, joka antaa lausunnon jakautumissuunnitelmasta kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot jakautumisvastikkeen määräämisen perusteista ja vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa tulee lisäksi arvioida, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun. Osakeyhtiölaki 84 Mikäli kaikki jakautumiseen osallistuvien osakkeenomistajat suostuvat, riittää että lausunto annetaan suppeana eli ainoastaan siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. 17.4 Jakautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille Jakautumissuunnitelma on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta raukeamisen uhalla. Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan lausunto. Rekisteriviranomaisen on annettava jakautuvan yhtiön hakemuksesta kuulutus yhtiön velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä. Sama koskee sellaisia velkojia, joiden saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään, ja joiden saatava on syntynyt viimeistään määräpäivänä. Tällaisilla julkisoikeudellisilla velkojilla on siten ajallisesti pidennetty velkojiensuoja. Kuulutuksessa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutusaika on käytännössä reilut kolme kuukautta. Myös vastaanottavan yhtiön velkojille on haettava ja annettava vastaava kuulutus, mikäli tilintarkastajan lausunnon mukaan jakautuminen vaarantaa vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Kuulutusta voidaan hakea ja se voidaan antaa jo heti jakautumissuunnitelman rekisteröimisen yhteydessä. Kuulutusta voidaan kuitenkin hakea myös myöhemmin, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua jakautumissuunnitelman rekisteröinnistä sillä uhalla, että jakautuminen muuten raukeaa. Yhtiön on annettava kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen viimeistään kuukautta ennen määräpäivää. Ilmoitus voidaan lähettää vasta jakautumisesta päättävän yhtiökokouksen jälkeen. Mikäli jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja tai optio- tai muiden erityisten oikeuksien haltija on vaatinut lunastusta, velkojille on ilmoitettava myös lunastettavaksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Yhtiön on myös annettava rekisteriviranomaiselle viimeistään määräpäivänä todistus ilmoitusten lähettämisestä tai siitä, että yhtiöllä ei ole tunnettuja velkojia. 17.5 Jakautumispäätös OYL 17:9 §:n mukaan jakautumisesta päätetään jakautuvassa yhtiössä aina yhtiökokouksessa. Vastaanottavassa yhtiössä jakautumisesta voi päättää hallitus, ellei päättämistä yhtiökokouksessa ole vaatinut osakkeenomistajat, joilla on vähintään 5 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokouspäätös jakautumisesta on tehtävä OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Jos jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja ei saa jakautumisessa perustettavaan yhtiöön samaa omistusosuutta ja vastaavia oikeuk85 Osakeyhtiölaki sia kuin hänellä on jakautuvassa yhtiössä, päätös jakautumisesta voidaan tehdä ainoastaan tällaisen osakkeenomistajan suostumuksella. Jakautumisesta päättävä yhtiökokous on pidettävä tai hallituksen jakautumispäätös tehtävä raukeamisen uhalla neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä. Lisäedellytyksenä on, että yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuukautta ennen kuulutuksen määräpäivää, elleivät yhtiön kaikki osakkeenomistajat sekä mahdolliset optio- tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan lunastukseen. OYL 17:12 §:n mukaisesti jakautuvan yhtiön jakautumispäätös korvaa toimet, joita muuten edellytettäisiin jakautumisvastikeoikeuden perustamiseksi. Osakkeita ei siten tarvitse esimerkiksi erikseen merkitä. Jakautuminen raukeaa, jos jakautumista ei hyväksytä jakautumissuunnitelman mukaisena ja muutoksitta kaikissa jakautumiseen osallistuvissa yhtiöissä. Päätös jakautumisen hylkäämisestä tai jakautuminen raukeaminen on ilmoitettava viipymättä rekisteröitäväksi. Yhtiökokouskutsusta jakautumisesta päättävään yhtiökokoukseen säädetään tarkemmin OYL 17:10 §:ssä. Säännöksessä on myös tarkempia määräyksiä optiooikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille tehtävästä ilmoituksesta. Asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään tarkemmin OYL 17:11 §:ssä. 17.6 Lunastusmenettely OYL 17:13 §:n mukaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja voi jakautumisessa toimivaan yhtiöön vaatia jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa jakautumisvastikkeensa lunastamista. Osakkeenomistajalle on myös varattava tilaisuus vaatia lunastusta ennen jakautumispäätöksen tekemistä. Lunastusta vaativan on äänestettävä jakautumispäätöstä vastaan. Jakautumisessa perustettavaan yhtiöön osakkeenomistajalla ei ole oikeutta lunastukseen. Kuitenkin, kuten edellä todettiin, päätös jakautumisesta perustettavaan yhtiöön vaatii OYL 17:4 §:n mukaan sellaisen jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan suostumuksen, joka ei saa samaa omistusosuutta ja vastaavia oikeuksia kuin hänellä on jakautuvassa yhtiössä. Mikäli yhtiö jakautuu samanaikaisesti sekä perustettavaan että toimivaan yhtiöön, jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja säilyttää oikeuden vastikkeeseen perustettavasta yhtiöstä, vaikka hän vaatisikin lunastusta toimivaan yhtiöön jakautumisen osalta. Osakeyhtiölaki 86 Optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijalla on oikeus lunastukseen kaikissa jakautumistilanteissa, ellei asiasta sovita toisin oikeuden ehdoissa tai muutoin. Oikeuden haltija voi vaatia oikeuksiensa lunastamista jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa tai todisteellisesti ennen yhtiökokousta. Mikäli osakkeiden tai edellä mainittujen oikeuksien lunastamisesta ei päästä sopimukseen vastaanottavan yhtiön kanssa, lunastaminen on toteutettava välimiesmenettelyn kautta. Jakautuvan yhtiön osakkeelle tulevan jakautumisvastikkeen lunastushinta on toimivaan yhtiöön jakautumista vastaava osuus osakkeen jakautumispäätöstä edeltävästä käyvästä hinnasta. Optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden lunastushintana käytetään oikeuden käypää hintaa. Jakautumisvastikkeen lunastushinnan maksamisesta vastaa se vastaanottava yhtiö, jonka antama vastike on lunastettu. 17.7 Jakautumisen täytäntöönpano Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa jakautumispäätöksen tekemisestä raukeamisen uhalla. Jos jakautumispäätös on tehty jakautumiseen osallistuvissa yhtiöissä eri aikaan, määräaika lasketaan viimeisestä päätöksestä. Täytäntöönpanoilmoitukseen on OYL 17:14.1 §:n mukaan liitettävä: 1) kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautumisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä; 2) tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä sekä lausunto jakautuvan yhtiön tasetta ja jakautumisen kirjanpitokäsittelyä koskevasta jakautumissuunnitelman kohdasta (OYL 17:3.2 § 9 kohta); 3) hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus OYL 17:7 §:n mukaisten velkojailmoitusten lähettämisestä; sekä 4) jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden jakautumista koskevat päätökset. OYL 17:15 §:n mukaan rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä jakautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut jakautumista tai jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Tuomiolta ei edellytetä lainvoimaisuutta. 87 Osakeyhtiölaki Mikäli velkoja on vastustanut jakautumista, jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, mikäli yhtiö osoittaa tänä aikana panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden. Asian käsittelyä on myös lykättävä, mikäli yhtiö ja velkoja yhdessä pyytävät lykkäystä. Mikäli useamman kuin yhden jakautumiseen osallistuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityksiä, on yrityskiinnitysten keskinäiset etuoikeudet järjestettävä ja sovittava ennen sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä. Vaihtoehtoisesti yrityskiinnityksiä voidaan kuolettaa. Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti saa aikaan jakautumisen oikeusvaikutukset: Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottaville yhtiöille. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. Kokonaisjakautumisessa vastaanottava yhtiö purkautuu ja jakautumisessa perustettavaan yhtiöön vastaanottava yhtiö syntyy jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinnillä. Myös oikeus vastikkeeseen syntyy lähtökohtaisesti rekisteröintihetkellä. Sulautumisen tavoin jakautumisessa saattaa tapahtua yleisseuraanto. Yleisseuraanto koskee kokonaisjakautumisessa selkeästi vain jakautuvaa yhtiötä. Osittaisjakautumisessa ei tavallisesti tapahdu lainkaan yleisseuraantoa, sillä erikseen yksilöimätön omaisuus yleensä säilyy osittain jakautuvalla yhtiöllä. Yleisseuraanto tarkoittaa sitä, ettei jakautumissuunnitelmassa mainittujen varojen siirtymiseen liity erillisiä yksilöityjä luovutustoimia, vaan yksilöimättömän omaisuuden omistusoikeus siirtyy sille taholle, jonka saannossa on kyse yleisseuraannosta. Tässä suhteessa jakautuminen eroaa sulautumisesta. Yleisseuraantoluonteen rajallisen ulottuvuuden vuoksi omaisuus- ja velkaerien yksilöimisellä on jakautumisessa keskeinen, huomattavasti sulautumista tärkeämpi merkitys. Jos kokonaisjakautumisessa ilmenee varoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne kuuluvat OYL 17:16.5 §:ssä säädetyn olettamasäännöksen mukaan vastaanottaville yhtiöille siinä suhteessa kuin jakautuvan yhtiön netto-omaisuus on jakautumissuunnitelman mukaan jaettu vastaanottavien yhtiöiden kesken. Asiasta voidaan kuitenkin sopia toisin jakautumissuunnitelmassa. Vaikka velkojen jakamisesta jakautumisessa voidaankin sopia sangen vapaasti, tätä rajoittaa OYL 17:16.6 §:n säännös, jonka mukaan jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä. Jakautumissuunnitelman mukaan toiselle yhtiölle siirtyvistä veloista yhtiö vastaa kuitenkin ainoastaan enintään yhtiölle siirtyvän netto-omaisuuden arvolla. Osakeyhtiölaki 88 Kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien kokouksessa lopputilitys. Lopputilitys on tilintarkastettava, jos yhtiöllä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on velvollisuus valita tilintarkastaja. Kokoukseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta säädetään. Lopputilitys on vahvistettava ja rekisteröitävä kuten tilinpäätös. 17.8 17.8.1 Rajat ylittävä jakautuminen Yleistä Osakeyhtiölakiin on sisällytetty myös rajat ylittävää jakautumista koskevat säännökset. Rajat ylittävää jakautumista koskevan sääntelyn osalta on kuitenkin huomioitava, että sitä ei ole harmonisoitu EU-lainsäädännöllä samoin kuin rajat ylittäviä sulautumisia. Kotimaisessa sääntelyssä on otettu huomioon EY-tuomioistuimen nk. Sevic-päätös (C—411/03, SEVIC Systems AG) ja siinä jäsenvaltioille asetetut velvollisuudet. Rajat ylittäviä jakautumisia ei tultane juuri toteuttamaan, koska se käytännössä edellyttää, että myös jakautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön kotivaltiossa on voimassa suomalaisia säännöksiä vastaava sääntely. Muun muassa jakautumisen edellytysten täyttämistä koskevan todistuksen saaminen ja jakautumisen rekisteröinti saattaisi vastaavien ulkomaisten yhtiöoikeudellisen säännösten puuttuessa osoittautua haasteelliseksi. OYL 17:19 §:ssä säädetään rajat ylittävän jakautumisen määritelmästä ja toteuttamistavoista. Osakeyhtiö voi osallistua sellaiseen jakautumiseen, jossa ulkomainen yhtiö jakautuu suomalaiseen yhtiöön tai suomalainen yhtiö jakautuu ulkomaiseen yhtiöön. Rajat ylittävässä jakautumisessa vastaanottavana yhtiönä voi olla ETA-valtiossa oleva yhtiö. Vastaavasti suomalainen osakeyhtiö voi olla vastaanottavana yhtiönä ETAvaltiossa olevan yhtiön jakautuessa. Muutoin rajat ylittävä jakautuminen vastaa muodoltaan kansallisia jakautumismuotoja. Rajat ylittävä jakautuminen voi siten olla kokonaisjakautuminen tai osittaisjakautuminen. Rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa siten, että vastaanottava yhtiö on joko toimiva tai perustettava yhtiö. Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuviin suomalaisiin yhtiöihin sovelletaan OYL 17:1–17 §:n säännöksiä siltä osin kuin OYL 17:19–27 §:ssä ei ole toisin säädetty. Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuviin yhtiöihin, jotka on rekisteröity toisen ETA-valtion lainsäädännön mukaisesti tai jotka kuuluvat tällaisen valtion lainsäädännön alaisuuteen, sovelletaan puolestaan niiden kotivaltioiden säännöksiä. 89 Osakeyhtiölaki 17.8.2 Jakautumissuunnitelma ja -menettely Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on laadittava yhteinen jakautumissuunnitelma. Suunnitelmasta ja rajat ylittävään jakautumiseen liittyvästä hallituksen selvityksestä on säädetty OYL 17:21 §:ssä. Jakautumissuunnitelman sisältöä koskevat ensinnäkin kotimaiselle jakautumissuunnitelmalle OYL 17:3 §:ssä asetetut vaatimukset, minkä lisäksi 17:21.2 §:n 1–8 kohdissa on säädetty lisäedellytyksiä suunnitelmalle rajat ylittävissä tapauksissa. Kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen on laadittava selvitys jakautumisen todennäköisistä seurauksista osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöille. Selvitys on pidettävä osakkeenomistajien, velkojien ja henkilöstön edustajien tai, jollei edustajia ole, henkilöstön nähtävänä siten kuin OYL 17:11 §:ssä on säädetty. Mikäli henkilöstön edustajat antavat yhtiölle selvitystä koskevan lausunnon, myös se on liitettävä selvitykseen ja pidettävä nähtävänä. OYL 17:22 §:n mukaisesti riippumattoman asiantuntijan tulee antaa lausunto jakautumissuunnitelmasta. Suomalaisen osakeyhtiön osalta riippumattoman asiantuntijan lausuntoon sovelletaan OYL 17:4 §:n säännöksiä tilintarkastajan lausunnosta. Jakautumisen osapuolina olevat yhtiöt voivat kuitenkin nimetä yhdessä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan ja päättää, että lausunto annetaan yhteisesti kaikille jakautumiseen osallistuville yhtiöille. Lausunnon antava asiantuntija voi siten olla myös jakautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön jäsenvaltiosta. 17.8.3 Jakautumisen täytäntöönpano Rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden on ilmoitettava jakautumissuunnitelma rekisteröitäväksi siten kuin OYL 17:5 §:ssä on säädetty. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä riippumattoman asiantuntijan lausunto. Suomalaisen osakeyhtiön velkojiensuojan, jakautumista koskevan päätöksenteon sekä suomalaisen osakeyhtiön osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien oikeuksien lunastamisen osalta noudatetaan kansallisia OYL 17:6–13 §:n säännöksiä. Rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanosta Suomeen rekisteröitävän jakautumisen osalta on säädetty OYL 17:24 §:ssä. Jos suomalainen osakeyhtiö on vastaanottava yhtiö rajat ylittävässä jakautumisessa, jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on ilmoitettava jakautuminen rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat tehneet jakautumispäätöksen ja muille jakautumiseen osallistuville yhtiöille on annettu niitä koskevan rekisteriviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen todistus. Osakeyhtiölaki 90 OYL 17:24.1 §:n mukaan jakautumisen täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen on lisäksi liitettävä jakautumiseen osallistuvan vastaanottavan suomalaisen yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että jakautuvan yhtiön varat tulevat vastaanottavan suomalaisen yhtiön omistukseen jakautumissuunnitelman mukaisesti viimeistään silloin, kun jakautumisen voimaantulo rekisteröidään Suomessa. Jakautumisen rekisteröinnin edellytyksiin sovelletaan myös rajat ylittävässä jakautumisessa OYL 17:15 §:ää. Jakautumiseen osallistuvien ulkomaisten yhtiöiden tulee lisäksi hyväksyä OYL 17:13 §:ssä tarkoitettu optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastusoikeus. Lisäksi henkilöstön edustamista koskevat säännöt pitää olla määritelty henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa annetun lain mukaisesti. Rajat ylittävän jakautumisen täytäntöönpanon edellytyksistä toiseen jäsenvaltioon rekisteröitävän jakautumisen osalta on säädetty OYL 17:25 §:ssä. Jos suomalainen osakeyhtiö jakautuu vastaanottavaan ulkomaiseen osakeyhtiöön, jakautumiseen osallistuvien suomalaisten yhtiöiden on haettava rekisteriviranomaiselta lupa jakautumisen täytäntöönpanoon kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä. Luvan antamisen edellytyksiin sovelletaan OYL 17:15 §:ää. Lisäksi edellytyksenä on, että jakautumiseen osallistuvat ulkomaiset osakeyhtiöt hyväksyvät OYL 17:13 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja että rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys henkilöstön osallistumisen järjestämisestä vastaanottavassa yhtiössä direktiivin edellyttämällä tavalla. Jos jakautumiseen osallistuvan suomalaisen yhtiön omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnityksiä, luvan antamisen edellytyksenä on lisäksi, että kiinnitysten siirtämistä Suomeen perustettavan sivuliikkeen vastattavaksi on haettu tai että kiinnitykset on kuoletettu. Rekisteriviranomainen antaa OYL 17:25.1 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä todistuksen rajat ylittävään jakautumiseen osallistuvien suomalaisten osakeyhtiöiden osalta. Rekisteriviranomaisen antamassa todistuksessa vahvistetaan, että jakautumiseen osallistuvat suomalaiset yhtiöt ovat suorittaneet kaikki jakautumisen edellytyksenä olevat toimenpiteet ja täyttäneet laissa edellytetyt muodollisuudet. Jos kokonaisjakautuminen tai osittaisjakautuminen tulee voimaan vaiheittain sen vuoksi, että jakautuminen tulee voimaan eri aikoina eri vastaanottavien valtioiden lainsäädännön mukaisesti, jakautumista pidetään voimaantulleiden osien osalta osittaisjakautumisena. Samoin menetellään, jos jakautumisen voimaantulo estyy jossakin valtiossa, vaikka jakautuminen toisessa valtiossa on tullut tai tulee voimaan jakautumissuunnitelman mukaisesti. 91 Osakeyhtiölaki Lopputilityksestä jakautuvan suomalaisen yhtiön osalta noudatetaan OYL 17:17 §:n säännöksiä. Rajat ylittävän jakautumisen oikeusvaikutuksista on säädetty OYL 17:26 §:ssä ja jakautumisen pätevyydestä OYL 17:27 §:ssä. Jakautuminen verotuksessa Jakautumisen verokohtelusta on säädetty EVL 52c §:ssä. EVL 52c §:ssä 1 momentissa on säädetty veroneutraalin jakautumisen edellytykset ja EVL 52c §:n 2–3 momentissa veroneutraalin jakautumisen verovaikutukset. Tuloverotuksessa kokonaisjakautumisena pidetään järjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien saadessa osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta yhtiön maksettua osakepääomaa. Osittaisjakautumisena pidetään järjestelyä, jossa osakeyhtiö selvitysmenettelyttä siirtää, ilman että se purkautuu, yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuutensa sellaisenaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jättää vähintään yhden liiketoimintakokonaisuuden siirtävään yhtiöön ja jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien saavat osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön osan kaikkia varoja ja vastuita, jotka hallinnollisesti muodostavat itsenäisen toiminnan eli omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön. Vaikka osakeyhtiölaki sallii rahavastikkeen tai minkä tahansa muun vastikkeen käyttämisen ilman rajoituksia jakautumisvastikkeena, veroneutraalin jakautumisen edellytyksenä on enintään mainitun rahavastikkeen käyttäminen. Muun vastikkeen tulee olla osakevastiketta. Muun kuin raha- tai osakevastikkeen käyttäminen ei ole lainkaan mahdollista, jos halutaan, että jakautumista pidetään verotuksessa veroneutraalina. Jos EVL 52c.1 §:n edellytykset täyttyvät, sovelletaan jakautumiseen jatkuvuusperiaatetta. Jatkuvuutta sovelletaan sekä jakautuvan että vastaanottavan yhtiön verotuksessa. Myös jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien verotuksessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta. Jakautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Jakautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty jakautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiön jakautuessa mahdollisesti syntyvä jakautumisvoitto ei ole veronalaista tuloa eikä -tappio vähenOsakeyhtiölaki 92 nyskelpoista menoa. Jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle samoin kuin ne olisivat olleet sulautuvan yhtiön käytössä. Varat ja velat siirtyvät sen mukaisesti kuin niistä on sovittu jakautumissuunnitelmassa. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Jakautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan jakautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin jakautumisvastikkeena saadaan rahaa, jakautumista pidetään kuitenkin osakkeiden luovutuksena, vaikka jakautuvan ja vastaanottavan yhtiöiden verotuksessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta kaikilta osin. Jakautuvan yhtiön verotuksessa vähennetyt varaukset, jotka kohdistuvat tiettyyn toimintaan, siirtyvät sille vastaanottavalle yhtiölle, jolle siirrettyyn toimintaan varaus kohdistuu. Muut varaukset siirtyvät vastaanottaville yhtiöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos kuitenkin on ilmeistä, että vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde olennaisesti poikkeaa näiden yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta, hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Jos EVL 52c.1 §:n edellytykset eivät täyty, jakautuvan yhtiön katsotaan kokonaisjakautumisessa purkautuvan jakautumishetkellä. Tämä johtuu siitä, että jakautuva yhtiö OYL 17:16 §:n mukaisesti purkautuu jakautumishetkellä. Tällöin jakautuvan yhtiön katsotaan luovuttavan varansa niiden käyvistä arvoista. Oman toiminnan liikearvo, asiakasrekisteri ja yhtiön toiminimi eivät kuitenkaan tuloudu jakautuvan yhtiön verotuksessa. Vastaanottavan yhtiön katsotaan hankkivan varat siitä arvosta, jonka se maksaa jakautumisvastikkeena. Hankintameno vastaanotetuille nettovaroille vastaa suoritetun osake- ja rahavastikkeen käypää arvoa. Mahdollinen jakautumistappio ei ole kuitenkaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajalle vähennyskelpoinen meno. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan jakautuvan yhtiön osakkeet, kun ne vaihdetaan jakautumisen voimaantullessa vastaanottavan yhtiön osakkeisiin tai muuhun vastikkeeseen. Jos EVL 52c.1 §:n edellytykset eivät täyty, jakautuvan yhtiön katsotaan osittaisjakautumisessa purkautuvan osittain jakautumishetkellä (KHO 2005:75). Arvonlisäverotuksessa jakautuminen on neutraali toimenpide. Jakautumiseen ei sovelleta AVL 19a §:n yritysjärjestelysäännöksiä, sillä jakautuminen jää täysin lain soveltamisalan ulkopuolelle. 93 Osakeyhtiölaki Jakautuminen on varainsiirtoverosta vapaa tapahtuma, jos sitä pidetään veroneutraalina EVL 52c §:n mukaan. Varainsiirtoveroa suoritetaan kuitenkin siltä osin kuin jakautumisvastike muodostuu muusta kuin vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemista uusista osakkeista. Jakautuvan yhtiön tappioiden siirtyminen vastaanottavan yhtiön käytettäviksi riippuu tappioiden syntyajankohdasta ja jakautuvan yhtiön omistushistoriasta. Vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus vähentää verotettavasta tulostaan jakautuneen yhtiön tappio, mikäli sen osakkeenomistajat ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet jakautuneen yhtiön osakkeista. Edellytyksenä on käytännössä myös se, että EVL 52c.1 §:n edellytykset veroneutraalille jakautumiselle täyttyvät. Jakautuvan yhteisön tappiot siirtyvät vastaanottaville yhteisöille siltä osin kuin on ilmeistä, että tappiot ovat syntyneet vastaanottavalle yhtiölle siirtyneessä toiminnassa. Muilta osin tappiot siirtyvät samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. Jos jakautuvan yhteisön verotuksessa on useita tulolähteitä, tulolähteen vahvistetut tappiot siirtyvät niille vastaanottaville yhtiöille, joilla on vastaava tulolähde. Huomioon on myös otettava EVL 52h §:n säännös, jonka mukaan EVL 52 §:n yritysjärjestelysäännöksiä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai välttäminen. 18 Luku 18.1 Vähemmistöosakkeiden lunastaminen Lunastusoikeus- ja velvollisuus OYL 18:1.1 §:n mukaan se, joka omistaa yli 90 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu lunastamaan käyvästä hinnasta muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa, on oikeus puolestaan vaatia osakkeittensa lunastamista. Siitä, mitkä osakkeet katsotaan kuuluviksi lunastajalle OYL 18:1.1 §:ää sovellettaessa, on yksityiskohtaiset säännökset OYL 18.1.2 §:ssä (mm. konserniomistus ja yhteisomistus). Lunastusoikeutta ja -velvollisuutta koskevista säännöksistä ei voida poiketa yhtiöjärjestyksessä siltä osin, kun säännösten tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Näin ollen esimerkiksi ääni- ja omistusrajaa lunastusvelvollisuuden osalta ei voida korottaa. Osakeyhtiölaki 94 18.2 Lunastusmenettely OYL 18:2 §:n mukaan sen, jolle syntyy tässä tarkoitettu lunastusoikeus, on viipymättä ilmoitettava oikeuden ja velvollisuuden syntymisestä ja lakkaamisesta yhtiölle. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti on kriminalisoitu osakeyhtiörikoksena OYL 25:2.1 §:n 3 kohdassa. Yhtiön puolestaan on ilmoitettava tiedon saatuaan asia kaupparekisteriin. Yhtiö on voinut saada tiedon osakkeenomistajalta tai luotettavasti muualta. Mikäli lunastusasiassa ei lunastusoikeuden tai lunastushinnan osalta päästä yksimielisyyteen, käsitellään lunastusasiat OYL 18:3–10 §:ssä säännellyssä välimiesmenettelyssä. Osakeyhtiölain ohella tällöin sovelletaan välimiesmenettelystä annettua lakia (967/1992 muutoksineen). Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta valitsee asianosaisen hakemuksesta tarvittavan määrän puolueettomia ja riippumattomia välimiehiä. Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan on asianosaisen hakemuksen saatuaan haettava tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä, jolleivät kaikki vähemmistöosakkaat ole ilmoittaneet, että uskottu mies on tarpeeton. OYL 18:5 § sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä uskotusta miehestä, hänen tehtävistään ja toimivallastaan. Uskotun miehen toiminta kattaa vain välimiesmenettelyvaiheen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, ettei uskottu mies voi käynnistää prosessia taikka hakea muutosta välitystuomioon. OYL:n säännökset uskotun miehen toimivallasta ja asemasta on tarkoitettu tyhjentäviksi. Tuomioistuin ilmoittaa viran puolesta uskotun miehen määräyksen kaupparekisteriin. Välimiesmenettely tulee vireille, kun vastapuolelle annetaan tiedoksi hakemus välimiesmenettelystä tai tietyissä tapauksissa asiasta tiedotetaan virallisessa lehdessä. OYL 18:7 § sisältää yksityiskohtaiset säännökset lunastushinnan määrittämisestä. Lähtökohtana on käypä hinta. Osakkeen lunastushinta on määritettävä välimiesmenettelyn vireille tuloa edeltävän ajankohdan mukaan. Mikäli lunastamista on edeltänyt arvopaperimarkkinalain 6:10 §:n mukainen pakollinen ostotarjous, pidetään käypänä hintana ostotarjouksessa käytettyä hintaa, ellei ole erityisiä syitä poiketa siitä. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain 6 luvun mukaisessa vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään 90 % tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa käytettyä hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä. Lunastushinnalle on maksettava korkoa välimiesmenettelyn vireille tulon jälkeiseltä ajalta korkolain 12 §:n mukaan. 95 Osakeyhtiölaki Välimiesmenettelyn kustannuksista vastaa OYL 18:8 §:n mukaan lunastaja, elleivät välimiehet erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä toisin. Välitystuomio on annettava rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa sen antamisesta. Välitystuomioon tyytymätön asianosainen saa hakea siihen muutosta OYL 24:1 §:n mukaisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. OYL 18:10.2 §:n mukaan käräjäoikeuden tuomioon haetaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua siitä kun tuomio, jolla lunastamisesta määrätään, sai lainvoiman. Osake siirtyy lunastajalle lunastushinnan suorittamisella, jollei se ole siirtynyt jo aikaisemmin. 19 Luku 19.1 Yritysmuodon muuttaminen Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi Yksityisessä osakeyhtiössä päätös muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiöksi on OYL 19:1.1 §:n mukaan tehtävä OYL 5:27 §:ssä määrätyllä määräenemmistöllä. Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa julkiseksi osakeyhtiöksi vain, jos yhtiö muutoksen jälkeen täyttää osakeyhtiölain ja toiminimilain julkiselle yhtiölle asettamat vaatimukset. Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttamista koskeva yhtiöjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa päätöksestä raukeamisen uhalla. Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että yhtiön oma pääoma on vähintään osakepääoman suuruinen. Todistus on liitettävä siitä riippumatta, onko yhtiön lain tai yhtiöjärjestyksen perusteella muutoin valittava tilintarkastaja. Muutos julkiseksi yhtiöksi ei vaaranna yhtiön velkojien asemaa, koska julkinen yhtiö ei ole velkojien kannalta yksityistä osakeyhtiötä riskisempi yhtiömuoto. Osakepääoman katetta koskevan vaatimuksen on täytyttävä sekä yhtiön taseen perusteella että varojen ja velkojen arvostamisella käypiin arvoihinsa. Muutos julkiseksi osakeyhtiöksi tulee voimaan muutoksen rekisteröinnillä. OYL 19:2 § n mukaan yksityisen osakeyhtiön muuttuessa julkiseksi osakeyhtiöksi sovelletaan OYL 2:14 §:ää vastaavaa jälkiapporttisääntelyä. Säännöksen mukaan, jos julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta osakkeenomistajalta kahden vuoden kuluessa yhtiömuodon muutoksen rekisteröimisestä ja vastike vastaa vähintään 10 % hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopaperipörssin kautta, hankintaan on saatava yhtiökokouksen hyväksyntä. Tilanteeseen sovelletaan myös muutoin OYL 2:14 §:n mukaisia jälkiapporttia koskevia periaatteita. Osakeyhtiölaki 96 19.2 Julkisen osakeyhtiön muuttaminen yksityiseksi osakeyhtiöksi Julkisessa osakeyhtiössä päätös muuttamisesta yksityiseksi osakeyhtiöksi on OYL 19:3.1 §:n mukaan tehtävä OYL 5:27 §:ssä määrätyllä määräenemmistöllä. Yhtiön toiminimi on samalla muutettava toiminimilaissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. OYL 19:3 §:ssä ei ole säädetty, että yksityiseksi osakeyhtiöksi muuttamiselle olisi esteenä se, että julkisen osakeyhtiön arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena. Tämä saattaa kuitenkin saattaa olla peruste yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuudelle. Lisäksi tällaisessa tilanteessa yhtiömuodon muutos saattaisi johtaa ristiriitaan OYL 1:1.2 §:n kanssa, jonka mukaan yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Mainitun lainkohdan tahallinen rikkominen on myös osakeyhtiörikos (25:1 §). Yksityiseksi osakeyhtiöksi muuttamista koskeva yhtiöjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa päätöksestä raukeamisen uhalla. Muutos tulee voimaan muutoksen rekisteröimisellä. 19.3 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen toiseen yritysmuotoon OYL 19:4 §:ssä säädetään yksityisen osakeyhtiön muuttamisesta toiseen yritysmuotoon. Säännöksen mukaan ensinnäkin yksityinen osakeyhtiö, jossa on vähintään kolme osakkeenomistajaa, voidaan muuttaa osuuskunnaksi siten, että yhtiön osakkeenomistajista tulee osuuskunnan osuudenomistajia. Edelleen yksityinen osakeyhtiö, jossa on vähintään kaksi osakkeenomistajaa, voidaan muuttaa avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi siten, että yhtiön osakkeenomistajista tulee avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehiä. Osasta osakkeenomistajia voi tulla kommandiittiyhtiön äänettömiä yhtiömiehiä. Molemmille mainituille yritysmuodon muutoksille ominaista on se, että yhtiö ei purkaudu ja sen oikeushenkilöllisyys säilyy. Yksityisen osakeyhtiön ainoa osakkeenomistaja voi myös jatkaa toimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana edellyttäen, että hän on Euroopan talousalueella asuva luonnollinen henkilö. OYL 19:4 §:n mukaan päätös edellä mainituista yritysmuodon muutoksista voidaan tehdä vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Lisäksi vaaditaan kaikkien optio- ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoiden suostumus, ellei oikeuksien ehdoissa ole jo ennakolta annettu suostumusta yritysmuodon muutostilannetta silmällä pitäen. 97 Osakeyhtiölaki Osuuskunnaksi muutettaessa yhtiökokouksen päätös korvaa osuuskunnan perustamiskirjan, päätöksen sisältövaatimukset on lueteltu OYL 19:4.2 §:ssä. Muutettaessa yritysmuoto avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi on päätökseen sisällyttävä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiösopimus, ja jatkettaessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana on päätöksessä mainittava yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimi. Yksityisen osakeyhtiön on ilmoitettava yritysmuodon muutosta koskeva päätös rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä raukeamisen uhalla. Samassa ajassa on haettava rekisteriviranomaisen kuulutusta yhtiön velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen kuulutuksen antamista. Rekisteriviranomaisen on annettava kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa yritysmuodon muuttamista viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Yhtiön on annettava kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen viimeistään kuukautta ennen määräpäivää. Yhtiön on myös annettava rekisteriviranomaiselle todistus ilmoitusten lähettämisestä, todistus on annettava viimeistään määräpäivänä. Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä yritysmuodon muutos, jos velkoja ei ole vastustanut yritysmuodon muutosta tai jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Tuomiolta ei edellytetä lainvoimaisuutta. Mikäli velkoja on vastustanut yritysmuodon muutosta, muutosta koskeva päätös raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, mikäli yhtiö osoittaa tänä aikana panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden. Asian käsittelyä on myös lykättävä, mikäli yhtiö ja velkoja yhdessä pyytävät lykkäystä. Yritysmuodon muutos tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Osuuskunnan osuuspääoman ei edellytetä olevan täysin maksettu yritysmuodon muutoksen jälkeen. Siten yksityinen osakeyhtiö voi muuttua osuuskunnaksi, vaikka sen oma pääoma olisi tappioiden johdosta osakepääomaa pienempi. Niin ikään ei edellytetä, että avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi muuttuvan osakeyhtiön vastuunalaisen tai äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanos olisi täysin maksettu yritysmuodon muutoksen jälkeen. Yritysmuodon muuttaminen verotuksessa Tuloverolain 24 §:ssä on säädetty toimintamuodon muutoksien veroseuraamuksista. EVL 51 c §:ssä säädetään yritysmuodon muutoksista. Säännöksessä on viittaus TVL 24 §:n periaatteiden soveltamiseen myös yritysmuodon muutoksissa. TVL Osakeyhtiölaki 98 24 §:n johtavana periaatteena on, että yritysmuodon muutoksesta ei aiheudu tuloveroseuraamuksia yritykselle tai sen omistajalle. Verotusyhtymän ei katsota verotuksessa purkautuvan siltä osin kuin toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista TVL 24 §:ssä erikseen määrätyissä tapauksissa. Näihin tilanteisiin lukeutuu muun muassa henkilöyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi. Tällöin siirtyvään toimintaan verotuksessa vähentämättä olevat menot vähennetään edellä tarkoitetun toimintamuodon muutoksen jälkeen samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty ilman toimintamuodon muutosta. Osakeyhtiö saa sinä verovuonna, jona toimintamuodon muutos on tapahtunut, vähentää sille siirtyneen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistoina enintään määrät, jotka vastaavat verovuoden enimmäispoistoja vähennettynä siirtyvää toimintaa harjoittaneen verotuksessa verovuonna hyväksyttävien poistojen määrillä. Siirtyvään toimintaan liittyvää omaisuutta luovutettaessa omistusajat lasketaan omaisuuden saannosta ennen toimintamuodon muutosta. Osakeyhtiön muodonmuutoksissa osakeyhtiö purkautuu. Sitä ei voida muuttaa ilman tuloveroseuraamuksia muuhun yritysmuotoon. Tapauksessa KHO 2008:55 osakeyhtiö oli tarkoitus muuttaa kommandiittiyhtiöksi OYL:n mukaisesti ja kommandiittiyhtiön oli tarkoitus tämän jälkeen jatkaa osakeyhtiön toimintaa. Osakeyhtiön katsottiin kuitenkin purkautuvan verotuksessa, kun osakeyhtiön muuttaminen kommandiittiyhtiöksi ei kuulu TVL 24.1 §:n 1-5 kohdissa mainittuihin toimintamuodon muutoksiin eikä sitä voida pitää edellä mainittuihin kohtiin rinnastettavana tapauksena 20 Luku Yhtiön purkaminen Luvussa säädetään yhtiön selvitystilasta, purkamisesta, rekisteristä poistamisesta, konkurssista ja saneerauksesta. 20.1 Selvitystila Selvitystilaan asettamisesta päättää aina yhtiökokous OYL 5:27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Kokouskutsusta sekä nähtävänä pidettävistä asiakirjoista ja niiden lähettämisestä säädetään OYL 5:18–22 §:ssä. Selvitystilaan asettamisessa noudatetaan normaalista poikkeavaa yhtiökokouskutsuaikaa, joka ilmenee OYL 20:3.2 §:stä. Yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan myös rekisteriviranomaisen määräyksestä. Rekisteriviranomaisen on määrättävä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, sillä ei ole rekisteriin 99 Osakeyhtiölaki merkittyä edustajaa, yhtiö ei ole kehotuksesta huolimatta ilmoittanut rekisteröitäväksi tilinpäätösasiakirjoja vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä tai yhtiön konkurssi on rauennut varojen puutteeseen. Asian voi panna vireille hallitus, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakkeenomistaja, velkoja tai muu, jonka oikeus voi riippua selvitystilaan määräämisestä. Rekisteriviranomainen voi panna asian vireille myös omasta aloitteestaan. 20.2 Selvitystilamenettely Selvitystilamenettelyn tarkoituksena on OYL 20:7 §:n mukaan yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, omaisuuden muuttaminen tarpeellisessa määrin rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämävarojen jakaminen osakkeenomistajille tai muulle taholle, mikäli yhtiöjärjestyksessä näin määrätään. Selvitystilamenettelyn tarkoituksen kirjaaminen lakiin toimii yhtäältä selvitysmiesten apuna ja toisaalta helpottaa selvitysmiesten toimien arviointia. Mikäli selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhtiön asettamista konkurssiin. Selvitysmenettely on näin ollen lähtökohtaisesti tarkoitettu vain tilanteisiin, joissa yhtiön varat ylittävät yhtiön velat myös realisaatioarvoilla laskettuna. Selvitystila lähtökohtaisesti alkaa, kun selvitystilaa koskeva päätös on tehty. Yhtiökokous voi kuitenkin päätöksessään määrätä selvitystilan alkamaan myös myöhempänä ajankohtana. Päätöksessä selvitystilaan asettamisesta on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies. Selvitysmies toimii yhtiön johdon eli hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalla selvitystilamenettelyn aikana. Selvitysmiesten toimikausi jatkuu toistaiseksi. OYL 20:9.1 §:ssä on oletuksena, että päätös selvitystilaan asettamisesta peruuttaa muulle henkilölle annetun edustusoikeuden, ellei päätöksestä muuta ilmene. Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa yhtiön hallintoa selvitystilamenettelyn aikana. Selvitysmiesten on muutettava yhtiön omaisuutta rahaksi tarpeellisessa määrin ja maksettava yhtiön velat. Liiketoiminnan jatkaminen on sallittua ainoastaan, mikäli parhaan likvidaatiotuloksen aikaansaaminen sitä vaatii. Mikäli selvitystilassa olevalla yhtiöllä ei ole toimikelpoista selvitysmiestä, rekisteriviranomaisen on määrättävä yhtiölle selvitysmies. Yhtiön selvitystila ja selvitysmiehet on merkittävä kaupparekisteriin. Ilmoituksen tekeminen on selvitysmiesten vastuulla. Osakeyhtiölaki 100 Selvitysmiesten on laadittava tilinpäätös selvitystilaa edeltävältä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä esitetty yhtiökokouksessa. Tilinpäätös on tarkastettava, mikäli yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. OYL 20:11 §:ssä säädetään myös, että hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on kohtuullista palkkiota vastaan myötävaikutettava tilinpäätöksen laatimiseen, vaikka heidän tehtävänsä ovatkin selvityspäätöksellä lakanneet. Yhtiökokous voi myös selvitystilaan asettamista koskevassa päätöksessään määrätä, ettei erillistä selvitystilaa edeltänyttä aikaa koskevaa tilinpäätöstä laadita, ja tämä onkin varsin yleistä. Yhtiön selvitystilan aikana yhtiökokoukseen ja sen toimintaan sovelletaan normaaleja yhtiökokousta koskevia säännöksiä, ellei erikseen ole säädetty toisin. Selvitystilan aikana on mahdollista jakaa yhtiön varoja. Selvitysmiesten on selvitystilan aikana laadittava normaalisti tilinpäätös ja toimintakertomus kultakin tilikaudelta. Nämä on esitettävä yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Osakeyhtiölaki ei sisällä erityisiä selvitystilan aikana noudatettavia tilinpäätös- ja arvostusperiaatteita. Selvitystilassa olevan yhtiön tilintarkastuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin toimivassa yhtiössä. Siten tilintarkastajien toimikausi jatkuu myös selvitystilassa. Kuitenkin OYL 20:13.2 §:n mukaan tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausuma, onko selvitystilaa tarpeettomasti pitkitetty ja ovatko selvitysmiehet muuten toimineet asianmukaisesti. Selvitysmiesten on OYL 20:14 §:n mukaisesti haettava rekisteriviranomaiselta julkisen haasteen antamista yhtiön velkojille. Julkisessa haasteessa kehotetaan velkojia ilmoittamaan saatavansa määräpäivään mennessä uhalla, että tuntemattomaksi jääneet velat lakkaavat. Rekisteriviranomaisen, tai julkisesta haasteesta annetun lain 5 §:n nojalla selvitysmiesten, on viimeistään kuukautta ennen määräpäivää toimitettava tieto kuulutuksesta tunnetuille velkojille. Rekisteriviranomainen rekisteröi haasteen viran puolesta. Selvitysmiesten on maksettava kaikki yhtiön velat viimeistään julkisen haasteen antamisen jälkeen. Riitaisia ja erääntymättömiä velkoja varten on varattava riittävästi varoja. Tämän jälkeen voidaan jakaa yhtiön omaisuus osakkeenomistajille tai muille tahoille, mikäli yhtiöjärjestyksessä näin määrätään. Jako voi tapahtua rahana tai muuna omaisuutena. OYL 20:15.1 §:n mukaan omaisuutta voidaan jakaa myös ennakkoon turvaavaa vakuutta vastaan. Omaisuuden jakoa voi moittia vain osakkeenomistaja. Mikäli osakkeenomistaja haluaa moittia jakoa, on asiaa koskeva kanne pantava vireille yhtiötä vastaan kolmen 101 Osakeyhtiölaki kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa. Oikeus jako-osuuteen vanhenee viidessä vuodessa lopputilityksen esittämisestä. 20.3 Lopputilitys Selvitysmiesten on laadittava lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä viipymättä heidän suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehinä. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset koko selvitystila-ajalta. Mikäli yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskevan tilintarkastuskertomuksen antamista varten. Edellä mainittujen toimien jälkeen selvitysmiesten on kutsuttava yhtiökokous tarkastamaan lopputilitys. Kokouskutsuun sekä nähtävänä pidettäviin asiakirjoihin ja niiden lähettämiseen sovelletaan OYL 5:18–22 §:n säännöksiä tilinpäätöksestä. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa lopputilityksen vahvistamisesta noudattaen, mitä tilinpäätöksen rekisteröinnistä on säädetty (OYL 8:10 §). 20.4 Purkautuminen Yhtiö katsotaan purkautuneeksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yhtiökokouksesta. Selvitysmiesten on ilmoitettava purkautuminen rekisteröitäväksi. Purkautumisen jälkeen yhtiö ei voi hankkia oikeuksia tai tehdä sitoumuksia. Selvitysmiehet voivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin selvitystoimien aloittamiseksi tai hakea yhtiön asettamista konkurssiin ilman riskiä henkilökohtaisesta vastuusta. Yhtiön kanssa sopimuksen tehneen vastapuolen vilpitöntä mieltä suojataan eli vastapuoli voi luopua sopimuksesta, jos hän ei tiennyt purkautumisesta. Sopimuskumppanin on kuitenkin vedottava asiaan nopeasti saatuaan tiedon asiasta. Purkautumisen verovaikutukset Osakeyhtiön purkautuessa sovelletaan EVL 51d §:ää. Sen mukaan purkautuvan yhteisön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Verotuksessa ei kuitenkaan arvosteta käypään arvoon purkautuvan yhtiön omassa toiminnassaan kehittämää liikearvoa, asiakasrekisteriä tai toiminimilain mukaista toiminimeä. Taseessa näkyvä liikearvo on katsottu sellaiseksi eräksi, joka arvostetaan sen verotuksessa poistamatta olevaan hankintamenoon. Muun muassa sanomalehtien julkaisuoikeudet ja Internet-asiakasliittymät taas on katsottu sellaiOsakeyhtiölaki 102 seksi omaisuudeksi, joka arvostetaan purun yhteydessä käypään arvoon. Samoin menetellään sellaisten taseessa näkymättömien oikeuksien suhteen, jotka ovat tosiasiassa luovutuskelpoisia. Purkautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno ei ole sen osakkeenomistajalle yleensä vähennyskelpoinen meno eikä purkautuvasta yhtiöstä saatu jako-osa luovutushintana veronalaista tuloa, jos purkautuvan yhtiön osakkeet olisi voitu luovuttaa verovapaasti riippumatta omistusajasta. Purkusäännöksen soveltamisala Osakeyhtiön purkamista ei käytetä enää kovin usein yrityskaupan jälkeisenä toimenpiteenä yhdistää hankittu yhtiö emoyhtiöönsä, sillä vuoden 2004 verouudistuksessa purkutappion vähennyskelpoisuus poistettiin pääsääntöisesti. Säännös voi kuitenkin tulla sovellettavaksi, jos yhtiö sulautumisen tai muun yritysjärjestelytoimenpiteen seurauksena purkautuu, eikä verolainsäädäntöön sisältyvä erityissäännös (esimerkiksi sulautumisen osalta EVL 52a §) sovellu tilanteeseen. Tällöinkin kyseessä on yhtiön purkautuminen vain itse purkautuvan yhtiön kannalta. Muiden tahojen kannalta verovaikutuksia tulee arvioida niiden olosuhteiden kannalta, mistä asiassa on kyse. Kyse ei siten ole automaattisesti sellaisesta tilanteesta, johon sovelletaan ”purkusäännöstöä” kokonaisuudessaan, jos jokin lakiin sisältyvä erityissäännös ei sovellu tilanteeseen. EVL 51d § ei ole sellainen yleissäännös, että kaikenlaiset yritysjärjestelyt katsottaisiin automaattisesti sen piiriin kuuluvaksi, jos erityissäännöksien soveltamisedellytykset eivät täyty. Verolain tulkintaan etenkin verotus- mutta jossakin määrin myös oikeuskäytännössä on kuitenkin liittynyt tämänkaltaista ajattelua 2000-luvulla. 20.5 Selvitystilan jatkaminen ja lopettaminen Mikäli yhtiön purkamisen jälkeen ilmaantuu varoja, on selvitystilaa OYL 20:18.1 §:n mukaan jatkettava. Sama koskee, jos yhtiötä vastaan nostetaan kanne tai muuten on tarvetta selvitystoimenpiteille. Selvitysmiesten on ilmoitettava selvitystilan jatkuminen rekisteröitäväksi ja kutsuttava yhtiökokous koolle. Selvitystilaa ei kuitenkaan jatketa, jos yhtiöllä ei ole varaa selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa. Selvitysmiehet voivat suorittaa asiassa tarvittavat toimenpiteet, jos selvitystilan jatkaminen ei ole tarpeellista. Selvitysmiesten on laadittava toimenpiteistään selvitys ja toimitettava se osakkeenomistajille ja muille jako-osuuteen oikeutetuille. Tilanteessa, jossa yhtiökokous on OYL 5:27 §:n määräenemmistöllä tehnyt päätöksen selvitystilaan asettamisesta, yhtiökokous voi samaisella määräenemmistöllä 103 Osakeyhtiölaki selvitystilan aikana päättää selvitystilan lopettamisesta ja toiminnan jatkamisesta. Jos selvitystila perustuu yhtiöjärjestysmääräykseen, on yhtiöjärjestystä ensin muutettava. Selvitystilaa ei kuitenkaan voi enää lopettaa, jos yhtiön varoja on jaettu ennakkojako-osuutena. 20.6 Rekisteristä poistaminen Yhtiö on poistettu rekisteristä, kun päätös rekisteristä poistamisesta on merkitty rekisteriin. Rekisteristä poistettua yhtiötä edustaa yksi tai useampi edustaja. Edustajan valitsee ja erottaa osakkeenomistajien kokous, johon kokoukseen sovelletaan OYL 5 luvun säännöksiä yhtiökokouksesta. Jos rekisteristä poistetulla yhtiöllä ei ole edustajaa, voidaan haasteet ja muut tiedoksiannot toimittaa yhtiön kotipaikan poliisiviranomaiselle. Aineellisesti rekisteristä poistettuun yhtiöön sovelletaan tarvittaessa samoja säännöksiä kuin purettuun yhtiöön. Edustajien kelpoisuus on hyvin rajattu. Rekisteristä poistetun yhtiön edustajat voivat ryhtyä vain toimiin, jotka ovat välttämättömiä yhtiön omaisuuden turvaamiseksi tai velan maksamiseksi. Asiaa on tulkittava suppeasti, koska rekisteristä poistetulla yhtiöllä ei käytännössä ole oikeustoimikelpoisuutta. Rekisteristä poistetun yhtiön omaisuutta ei voida jakaa jako-osuutena ilman selvitysmenettelyä. Yhtiön edustajat voivat kuitenkin viiden vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta jakaa osakkeenomistajille tai muille jako-osuuteen oikeutetuille näille tulevan osuuden yhtiön varoista, jos yhtiön varat eivät ylitä 8.000 euroa eikä yhtiöllä ole tunnettuja velkoja. Varojen saajilla on vastuu saamiinsa varoihin asti yhtiön velkojen maksusta. Rekisteriviranomaisen on hakemuksesta määrättävä yhtiö selvitystilaan, jos rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia. Hakemuksen voi tehdä se, jonka oikeutta asia koskee. Selvitystilamääräystä ei voida kuitenkaan antaa, jos yhtiöllä ei ole varaa selvityskustannuksiin tai varojen määrästä ei saada tietoa. 20.7 Yhtiön varojen vähentyminen Uuden osakeyhtiölain tullessa voimaan 1.9.2006, OYL 20:23.1 § sisälsi säännöksen, jonka mukaan yhtiön hallitus oli velvollinen laatimaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi ja kutsumaan koolle yhtiökokouksen päättämään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi, jos yhtiön oma pääoma väheni alle puoleen osakepääomasta. Säännöksen taustalla oli toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (77/91/ETY) 17 artikla, joka koskee ainoastaan julkisia osakeyhtiöitä. Kotimainen osakeyhtiölain säännös sen sijaan ulottui myös yksityisiin yhtiöihin. Säännös koettiin käytännössä hankalakOsakeyhtiölaki 104 si, koska se saattoi yhdessä yksityisten osakeyhtiöiden pienen vähimmäisosakepääomavaatimuksen kanssa johtaa tilanteeseen, jossa yhtiön hallituksella oli velvollisuus kutsua yhtiökokous koolle heti yhtiön perustamisen jälkeen. Säännöstä muutettiin joulukuussa 2007 ja tällä hetkellä OYL 20:23.3 §:ään siirretty säännös koskee ainoastaan julkisia osakeyhtiöitä. Sekä yksityisten että julkisten yhtiöiden hallituksilla on edelleen velvollisuutena ryhtyä toimiin oman pääoman ollessa negatiivinen. Mikäli hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, on sen OYL 20:23.1 §:n mukaan tehtävä viipymättä asiaa koskeva rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin. Tätä voidaan pitää eräänlaisena liputusvelvollisuutena. Rekisterimerkintää ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä, mikäli tässä tilanteessa oma pääoma lisättynä pääomalainan määrällä ei ole negatiivinen. Oman pääoman lisäyksinä huomioon otettavaksi tulevat lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen poistojen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus eli poistoero sekä yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Säännöksessä mainitaan nimenomaisesti, että edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Niistä on lisäksi annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai OYL 8:5.1 §:n nojalla taseen liitetietona. Mikäli yhtiö kuitenkin joutuu tekemään osakepääoman menettämistä koskevan rekisteri-ilmoituksen, asiaa koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön pyynnöstä vasta, kun laaditun ja tilintarkastetun taseen mukaan oma pääoma on noussut yli puoleen osakepääomasta. Vaatimus rekisterimerkinnän poistamisen edellytyksenä olevan taseen tilintarkastuksesta on rajattu koskemaan ainoastaan yhtiöitä, joissa on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Myös tässä taseessa pääomalaina lisätään laskennallisesti omaan pääomaan ja se siten luetaan mukaan yhtiön omavaraisuusastetta lisäävänä tekijänä. Samoin muut yllä mainitut tekijät otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä myös rekisterimerkinnän poistamisen yhteydessä. Osakeyhtiölakiin ei sisälly vanhan osakeyhtiölain mukaista yhtiön oman pääoman vähyyteen liittyvää pakkoselvitystilasääntelyä. Osakeyhtiön voimaanpanolaki ei myöskään sisällä siirtymäsäännöstä oman pääoman vähyystilanteen varalta. Siten velvollisuus asettaa yhtiö pakkoselvitystilaan poistui heti nykyisen osakeyhtiölain tullessa voimaan. Mikäli yhtiön oma pääoma on negatiivinen, on sen silti ilmoitettava asia yllä kuvatulla tavalla rekisteröitäväksi. 105 Osakeyhtiölaki 20.8 Yhtiön saneeraus ja konkurssi Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan tehdä hakemus yhtiön saneerausmenettelyn aloittamisesta. Kiireellisessä tapauksessa myös yhtiön hallitus voi tehdä hakemuksen. Hallituksen tehdessä hakemuksen on sen kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään hakemuksen jatkamista. Yhtiön omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin hallituksen päätöksen perusteella. Selvitystilassa olevassa yhtiössä päätöksen tekevät selvitysmiehet. Konkurssin aikana yhtiötä edustavat konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja tai selvitysmiehet. Jos yhtiön omaisuutta ei ole jäljellä konkurssin päättyessä tai konkurssissa on määrätty varojen käytöstä, yhtiö katsotaan puretuksi lopputilityksen hyväksymisen jälkeen. Mikäli yhtiö ei ollut selvitystilassa ja konkurssin päättyessä yhtiöllä on jäljellä omaisuutta, jonka käyttämisestä ei ole määrätty konkurssissa, on hallituksen kutsuttava koolle yhtiökokous päättämään siitä, jatketaanko yhtiön toimintaa vai asetetaanko se selvitystilaan. Osakeyhtiölaki 106 VI Osa 21 Luku 21.1 Seuraamukset ja oikeussuoja Päätöksen moite Pätemättömyys Moittimisella tarkoitetaan kanteella toteutettavaa päätöksen pätemättömyyden saattamista voimaan. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos: 1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen menettelyä koskevia määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen; tai 2) päätös on muuten osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Moitekanneaika on kolme kuukautta päätöksen tekemisestä uhalla, että päätöksestä tulee pätevä. 21.2 Mitättömyys Yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos: 1) ei ole toimitettu yhtiökokouskutsua tai kutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu; 2) päätökseen vaaditaan osakkeenomistajan suostumus, eikä sitä ole saatu; 3) päätös on selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, eikä loukatun osakkeenomistajan suostumusta ole saatu; tai 4) päätöstä ei olisi lain mukaan saanut tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Mitättömään päätökseen ei sovelleta moitekanteen määräaikaa, vaan mitättömyyteen voidaan vedota säädetystä moitekanneajasta riippumatta. Mitättömyys voi kuitenkin korjaantua, jos siihen ei vedota kohtuullisessa ajassa. Lisäksi on erikseen säädetty, että sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan saa nostaa, jos sulautumisen tai jakautumisen täytäntöönpanosta on kulunut yli kuusi kuukautta. 107 Osakeyhtiölaki Jos yhtiökokous on siirtänyt toimivaltaa hallitukselle, sovelletaan tältä osin hallituksen päätökseen mitättömyyttä koskevia edellä selostettavia kohtia 2-4. Siten esimerkiksi hallituksen kokouksen muotovirhe ei ole mitättömyysperuste (vrt. edellä selostettu 1-kohta). 21.3 Moitekanteen seuraukset Moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Yhtiötä voidaan myös kieltää panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön, jos kantaja on tätä vaatinut. Päätöksen muuttaminen on mahdollista vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla. Annettu tuomio on voimassa kaikkia osakkeenomistajia kohtaan. 22 Luku Vahingonkorvaus Luvussa säännellään yhtiöoikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta. Säännöksillä ei suljeta pois muuta vahingonkorvausvastuuta, kuten esimerkiksi sopimusperusteista vahingonkorvausvelvollisuutta. 22.1 Johtohenkilön korvausvastuu Yhtiön johdon eli hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan vastuusta säädetään OYL 22:1 §:ssä. Johtohenkilön on korvattava vahinko, jonka hän on toimimalla tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua eli johtoon kuuluvalla henkilöllä on niin sanottu yleinen huolellisuusvelvoite yhtiötä kohtaan. Huolellisuusvelvoitteesta ja lojaliteettivelvoitteesta säädetään OYL 1:8 §:ssä. Johdon on myös korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. OYL 22:1.3 §:n mukaan johtohenkilön on osoitettava toimineensa huolellisesti, mikäli vahinko on aiheutettu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestysmääräystä rikkomalla taikka vahinko on aiheutettu yhtiön lähipiirin kuuluvan hyväksi tehdyllä toimella. Näin ollen johdolla on tuottamusolettama ja käännetty todistustaakka omasta huolellisuudestaan. Käännetty todistustaakka ei kuitenkaan ole voimassa, mikäli vahinko on aiheutettu rikkomalla ainoastaan OYL 1 luvun periaatteita, eikä muita yksityiskohtaisia säädöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ole rikottu. Osakeyhtiölaki 108 22.2 Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu Osakkeenomistajan korvausvastuusta säädetään OYL 22:2 §:ssä. Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on aiheuttanut myötävaikuttamalla osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Osakkeenomistajalle on myös asetettu tuottamusolettama huolimattomuudesta, mikäli toimi on tehty lähipiirin eduksi. Sen sijaan muissa lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomistapauksissa tuottamusolettamaa ei osakkeenomistajan korvausvastuun osalta ole. Arvioitaessa osakkeenomistajan korvausvastuuta on aina huomioitava osakkeenomistajan todellinen asema yhtiössä. Esimerkiksi piensijoittajana oleva luonnollinen henkilö osakkeenomistajana on luonnollisesti eri asemassa kuin institutionaalinen suursijoittaja. 22.3 Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus OYL 22:3 §:ssä säädellään yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuudesta. Säännöksessä ei ole edellytystä, että puheenjohtaja olisi osakkeenomistaja. Yhtiökokouksen puheenjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä rikkomalla tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. 22.4 Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä. Lainkohdan mukaan tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhtiölle. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu tilintarkastuslakia, osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Tilintarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut. Jos tilintarkastajana on hyväksytty tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. 22.5 Vahingonkorvauskanne Vahingonkorvauksen sovitteluun ja korvausvelvollisuuden jakautumiseen sovelletaan vahingonkorvauslain 2 ja 6 lukujen säännöksiä. 109 Osakeyhtiölaki Päätöksen vahingonkorvauskanteen nostamisesta tekee lähtökohtaisesti yhtiön hallitus OYL 6:2 §:n mukaisen yleistoimivaltansa nojalla. Myös yhtiökokouksessa voidaan päättää asiasta. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun hallituksen ja osakkeenomistajien intressit ovat vastakkaiset, mutta se ei ole edellytyksenä, vaan yhtiökokous voi aina päättää asiasta. Yhtiökokouksen päätös vastuuvapaudesta johdolle ei sido, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Yhtiökokouksen vastuuvapauspäätös ei myöskään sido konkurssipesää ja saneerauksessa selvittäjää, jos yhtiö asetetaan konkurssiin tai saneerausmenettely aloitetaan hakemus saneerauksesta tai konkurssista on tehty kahden vuoden kuluessa vastuuvapauspäätöksen tekemisestä. Yhtiölle aiheutettu vahinko aiheuttaa usein osakkeenomistajalle välillistä vahinkoa eli yhtiölle aiheutettu vahinko heijastuu osakkeenomistajaan hänen osakkeensa arvon alenemisen kautta. Tämän vuoksi osakkeenomistajalla on OYL 22:7 §:n mukaisesti tietyin edellytyksin mahdollisuus ajaa kannetta yhtiön hyväksi, jos kannetta vireille pantaessa on todennäköistä, ettei yhtiö huolehdi vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamisesta. Kantajana olevalla tai olevilla osakkeenomistajilla on oltava vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai heidän on osoitettava, että vahingonkorvausvaatimuksen toteutumatta jääminen olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Todennäköisyyttä tässä yhteydessä arvioidaan viime kädessä tapauskohtaisesti. Ainakin silloin on selvää, että yhtiö ei tule vaatimusta esittämään, kun asia on käsitelty yhtiökokouksessa ja siellä on tehty päätös, että vaatimusta ei tulla esittämään. OYL 22:7 §:n nojalla saatu vahingonkorvaus tulee aina yhtiön hyväksi, eikä yksittäisellä osakkeenomistajalla ole oikeutta saada kärsimänsä välillisen vahingon johdosta vahingonkorvausta suoraan itselleen. Lisäksi on säädetty, että kannettava ajava osakkeenomistaja on hävitessään riidan vastuussa oikeudenkäyntikuluista. Jos OYL 22:7.4 §:n mukaan korvausvelvollinen on saanut yhtiökokouksen päätöksellä vastuuvapauden, vähemmistöosakkeenomistajien kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä. Muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanneoikeus vanhenee viidessä vuodessa. Määräaikojen laskemisesta eri tilanteissa säädetään OYL 22:8 §:ssä. 22.6 Pakottavuus Vahingonkorvausvelvollisuuden pakottavuudesta on säännelty OYL 22:9 §:ssä. Säännöksen mukaan yhtiöjärjestysmääräyksellä ei voida rajoittaa yhtiön oikeutta yhtiöoikeudelliseen tai tilintarkastuslain 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla pakottavia säännöksiä, joista ei voida määrätä toiOsakeyhtiölaki 110 sin yhtiöjärjestyksessä, tai muuten tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen voidaan muuten yhtiöjärjestyksessä rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Yhtiöjärjestyksessä ei myöskään voida rajoittaa osakkeenomistajan tai muun henkilön oikeutta OYL 22 luvun tai tilintarkastuslain 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen tai kanteen ajamiseen. 23 Luku Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus ja yhtiön purkaminen 23.1 Yleistä OYL 23 luvussa säädetään osakkeenomistajan vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvasta lunastusvelvollisuudesta ja yhtiön purkamisesta. Säännöksillä on tärkeä merkitys osakkeenomistajan oikeussuojan kannalta erityisesti tilanteessa, jossa toinen osakkeenomistaja käyttää määräysvaltaansa systemaattisesti väärin ja muihin oikeussuojakeinoihin vetoaminen on käytännössä mahdotonta tai hyödytöntä. 23.2 Lunastusvelvollisuus OYL 23:1 §:n mukaan osakkeenomistaja on toisen osakkeenomistajan kanteesta velvoitettava määräajassa lunastamaan toisen osakkeenomistajan osakkeet, jos 1) osakkeenomistaja on tahallaan väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä myötävaikuttamalla OYL 1:7 §:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen tai muuhun osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen; ja 2) toisen osakkeenomistajan oikeussuoja edellyttää lunastamista ottaen huomioon todennäköisyys 1 kohdan menettelyn jatkumiselle ja muut seikat. Kyseessä on aina oltava osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen ja esimerkiksi osakassopimuksen rikkomiseen sovelletaan sopimusoikeudellisia säännöksiä. Molempien edellytysten on täytyttävä yhtäaikaisesti. Vaikutusvaltaansa väärinkäyttänyt voidaan tuomita lunastusvelvolliseksi, vaikka hän ei enää oikeudenkäynnin aikana olisikaan osakkeenomistajana. Kyseessä on kokonaisarvio, jossa osakkeenomistajan oikeussuojan tarve, väärinkäytösten laatu, todennäköisyys väärinkäytösten jatkumisesta ja väärinkäytöksiin syyllistyneen tahon toiminta sekä ennakoitava toiminta vaikuttavat. Erityisesti merkitys- 111 Osakeyhtiölaki tä on sillä, onko loukatulla osapuolella tosiasiassa mahdollisuutta päästä oikeuksiinsa jotakin muuta oikeussuojakeinoa käyttämällä. Lunastuksessa lunastushinnaksi on määritettävä se käypä hinta, joka osakkeella olisi ilman vaikutusvallan väärinkäyttöä. Asiassa on yhtiölle lisäksi varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. 23.3 Määrääminen selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi OYL 23.2 §:n mukaan selvitystila ja purkaminen voi tulla kyseeseen osakkeenomistajan nostaman kanteen perusteella, jos OYL 23:1 §:n mukaisen lunastusvelvollisuuden edellytykset ovat käsillä, mutta on todennäköistä, että lunastus ei toteudu, ja lisäksi yhtiön selvitystilaan määräämiseen on erityisen painavia syitä ottaen huomioon osakkeenomistajien oikeussuojan tarve ja edut. Selvitystilaan määrääminen on selkeästi säädetty toissijaiseksi keinoksi lunastukseen nähden. Muille osakkeenomistajille voidaan asiassa varata tilaisuus tarvittaessa tulla kuulluksi. Purkaminen tapahtuu menettelyllisesti OYL 20 luvun purkamista koskevien säännösten mukaisesti. 24 Luku 24.1 Riitojen ratkaiseminen Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettely Osakeyhtiölain soveltamista koskevat riita-asiat on keskistetty tiettyihin käräjäoikeuksiin. Osakeyhtiölain yleisten periaatteiden korostaminen ja aikaisempaa joustavampi sääntely asettavat tuomioistuimille aikaisempaa enemmän vaatimuksia yhtiöoikeudellisen osaamisen osalta. Edellä mainitusta johtuen OYL 24:1 §:n mukaisesti osakeyhtiölain soveltamista koskevat riita-asiat käsitellään kahdeksassa käräjäoikeudessa, jotka ovat Turun, Helsingin, Lahden, Kuopion, Oulun, Tampereen, Vaasan ja Ahvenanmaan käräjäoikeudet. Keskittämistä koskeva säännös on tahdonvaltainen eli oikeuspaikasta voidaan yhtiöjärjestyksessä tai muutoin sopia toisin. Ellei asiasta ole määrätty tai sovittu toisin, käräjäoikeus ratkeaa sen mukaan, minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä yhtiöllä on kotipaikka. OYL 24:2 §:ssä on säädetty käsittelyn kiireellisyydestä maksua tai turvaavaa vakuutta koskevassa asiassa, jota koskeva tuomio on rekisteröinnin edellytys (14:5, 16:15, 17:15 tai 19:8 §:ien tilanteet) ja OYL 21 luvussa tarkoitetussa päätöksen pätemättömyyttä koskevassa asiassa. Osakeyhtiölaki 112 Välimiesmenettely voi perustua joko yhtiöjärjestysmääräykseen (24:3 §) tai lakisääteisyyteen tietyissä osakeyhtiölain kohdissa (24:4 §). 24.2 Tiedoksiannot yhtiölle OYL 24:5 §:n mukaan haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle tai varajäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle, jolla on yksin tai yhdessä toisen kanssa oikeus osakeyhtiölain nojalla edustaa yhtiötä. Jollei ketään edellä mainituista edustajista ole merkitty kaupparekisteriin, tiedoksiannot voidaan luovuttaa jollekin yhtiön palveluksessa olevalle tai tällaisen henkilön puuttuessa yhtiön kotipaikan poliisiviranomaiselle. 25 Luku Rangaistusseuraamukset Lähtökohta osakeyhtiölaissa on, että rangaistussäännöksiin ei tulisi turvautua ilman painavia syitä. Rangaistussäännökset tulevat kyseeseen vain silloin, kun siviilioikeudellista sanktiota (vahingonkorvausta) ei voida pitää riittävän tehokkaana tai kun lainvastaisuus on poikkeuksellisen vakavaa. Osakeyhtiörikoksesta säädetään OYL 25:1 §:ssä. Lainkohdan mukaan, mikäli teko ei ole vähäinen tai siitä ei muualla lainsäädännössä säädetä ankarampaa rangaistusta, on tuomittava osakeyhtiörikoksesta se, joka on tahallaan: 1) rikkoo OYL 1:1.2 §:n kieltoa ottaa yksityisen osakeyhtiön arvopapereita julkisen kaupankäynnin kohteeksi; 2) rikkoo tilintarkastajan lausuntoa koskevia osakeyhtiölain säännöksiä (2:14.2, 16:4, 17:4 ja 19:2); 3) toimii toisen välikätenä äänioikeuden rajoittamista koskevan osakeyhtiölain säännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen kiertämiseksi; tai 4) loukkaa osakkeenomistajan tai velkojain suojaa jakamalla yhtiön varoja osakeyhtiölain vastaisesti. Rangaistusasteikkona on sakosta enintään vuoden vankeuteen. Osakeyhtiörikkomuksesta säädetään OYL 25:2 §:ssä. Lainkohdan mukaan, mikäli teko ei ole vähäinen tai siitä ei muualla lainsäädännössä säädetä ankarampaa rangaistusta, on tuomittava osakeyhtiörikkomuksesta se, joka on tahallaan: 1) laiminlyö osake- tai osakasluettelon pitämisen tai niiden nähtävänä pitämisen OYL 3 luvun säännösten edellyttämällä tavalla; 113 Osakeyhtiölaki 2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä koskevaa OYL 5:23.4 §:n säännöstä; 3) rikkoo vähemmistöosakkaiden lunastamistilanteessa osakeyhtiölain säännöksiä (18:2.1 §) lunastusoikeuden ja -velvollisuuden ilmoittamisesta yhtiölle; taikka 4) rikkoo osakeyhtiölain säännöksiä tilinpäätöksen, toimintakertomuksen tai konsernitilinpäätöksen laatimisesta taikka osakeyhtiön sulautumista, jakautumista tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamisesta. Edelleen on säädetty, että osakeyhtiörikkomuksesta tuomitaan myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta menettelee edellä 4 kohdassa mainitulla tavalla. Osakeyhtiörikkomuksesta voidaan tuomita vain sakkoon. Osakeyhtiölaki 114 KPMG – oleellista tietoa ja ratkaisuja asiakkaan liiketoimintaan KPMG on yksi maailman johtavista asiantuntijapalveluja tarjoavista organisaatioista. KPMG:n jäsenyritysten verkosto toimii yli 118 000 asiantuntijan voimin 148 maassa ympäri maailmaa. Tehtävänämme on siirtää osaamisemme arvoksi ja hyödyksi asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja pääomamarkkinoille. Palveluihimme kuuluvat tilintarkastus, vero- ja neuvontapalvelut. Suomessa KPMG:n palveluksessa on yli 500 asiantuntijaa 14 paikkakunnalla. KPMG:n asiantuntemus on alansa johtavaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomessa olemme yksi toimialamme johtavista yrityksistä sekä liikevaihdolla, palvelujemme laajuudella että markkinaosuuksilla mitattuna. Toimimme asiakaslähtöisesti ja kehitämme palvelu- ja tuotevalikoimaamme sekä omaa osaamistamme jatkuvasti siten, että pystymme vastaamaan ympäristön ja asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Asiakaskuntaamme kuuluu pörssiyhtiöitä, pankkeja ja vakuutuslaitoksia, valtionyhtiöitä, omistajajohtoisia ja pk-yrityksiä sekä säätiöitä ja julkisyhteisöjä kaikissa kokoluokissa. Maailmanlaajuisesti yhdenmukainen toimintakulttuuri KPMG merkitsee asiakkailleen yhtenäistä globaalia palvelukulttuuria. Luotettavuus ja korkea ammattietiikka ovat meille perusarvoja, joista emme tingi. Yhteisiä periaatteitamme ovat muun muassa riippumattomuus ja läpinäkyvyys. Huomioimme toimeksiantoihin liittyvät mahdolliset eturistiriitakysymykset aina ennakkoon ja varmistamme, etteivät riippumattomuus ja objektiivisuus vaarannu. Olemme asettaneet tarjoamillemme palveluille korkeat laatuvaatimukset. Globaalina strategianamme on tarjota monipuolisia asiantuntijapalveluita ja panostaa jatkuvasti ihmisiin, teknologiaan ja osaamiseen. Kansainvälisen verkostomme kautta pystymme tarjoamaan alan parhaat asiantuntijat asiakkaidemme käyttöön kautta maailman. 115 Osakeyhtiölaki Asiantuntija, joka ymmärtää liiketoimintaasi Menestys liiketoiminnassa edellyttää oleellista informaatiota ja kykyä oivaltaa. Jalostamme asiantuntijoidemme kokemuksen, ammattitaidon ja osaamisen asiakkaalle koituvaksi hyödyksi. Asiantuntemuksemme lähtökohtana ja perustana kaikkialla maailmassa on aina asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen ja vankka toimialaosaaminen. Toimialatuntemus ja sen jatkuva kehittäminen on lähestymistapamme perusta. Asiakkaillemme haluamme tarjota selkeitä neuvoja ja toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteenamme on tuottaa oleellista tietoa, liiketaloudellisesti toimivia kokonaisratkaisuja ja konkreettista arvoa liiketoimintaan. Haluamme auttaa asiakkaitamme kasvamaan, tehostamaan toimintaansa ja parantamaan suorituskykyään. Osakeyhtiölaki 116 KPMG Toimistot Suomessa Helsinki KPMG Oy Ab Mannerheimintie 20 B PL 1037 00101 HELSINKI Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3031 [email protected] www.kpmg.fi www.kpmg.com Toimistot Turku Tampere Oulu Linnankatu 26 C 20100 TURKU Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3061 Kauppakatu 6 33210 TAMPERE Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3062 Isokatu 32 C 90100 OULU Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3063 Jyväskylä Kuopio Vaasa Kivääritehtaankatu 8 A 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3064 Puistokatu 14-16 70110 KUOPIO Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3066 Hovioikeudenpuistikko 16 65100 VAASA Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3065 Kouvola Lappeenranta Lahti Käsityöläiskatu 4 45100 KOUVOLA Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3067 Snellmaninkatu 10 53100 LAPPEENRANTA Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3068 Aleksanterinkatu 11 A 9 15110 LAHTI Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3080 117 Osakeyhtiölaki Kokkola Pori Seinäjoki Torikatu 35 A 1 67100 KOKKOLA Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3028 Itäpuisto 9 28100 PORI Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3069 Keskustori 1 A 2.krs 60100 SEINÄJOKI Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3070 Porvoo Kaivokatu 37 06100 PORVOO Puh. 020 760 3000 Faksi 020 760 3797 Osakeyhtiölaki 118 Pääoman sijoitus Pääoman sijoitus Arvostuserä Arvostuserä Arvostuserä Arvostuserä Pääoman sijoitus Liiketoiminnan voitto Liiketoiminnan voitto, joka on rahastoitu Ylikurssirahasto Vararahasto Arvonkorotusrahasto (KPL 5:17) Käyvän arvon rahasto (KPL 5:2a) Käyvän arvon rahasto (IAS 39) Uudelleenarvostusrahasto (IAS 16 ja 38) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat (realisoituneet) Vapaaehtoinen rahasto Liite 1 Pääoman sijoitus Osakepääoma Varojen taloudellinen luonne/historia Vapaa pääoma Vapaa pääoma Vapaa pääoma Jakokelvoton sidottu pääoma Jakokelvoton sidottu pääoma Jakokelvoton sidottu pääoma Jakokelvoton sidottu pääoma Sidottu pääoma Sidottu pääoma Sidottu pääoma Pääoman yhtiöoikeudellinen luonne Tasetesti + maksukykyisyystesti Tasetesti + maksukykyisyystesti Tasetesti + maksukykyisyystesti - - - - Velkojiensuoja + maksukykyisyystesti Velkojiensuoja + maksukykyisyystesti Velkojiensuoja + maksukykyisyystesti Jakamiseen liittyvät luvat/testit Yhteenveto oman pääoman rakenteesta ja varojen jakamisen vaikutuksista Liite 1 Osinko Osinko Osinko tai luovutusvoitto - - - - Luovutusvoitto Luovutusvoitto Luovutusvoitto Osakkeenomistajan verotus Liite 2 Osakeyhtiön oman pääoman esittäminen taseessa KILA:n 21.11.2006 antaman yleisohjeen mukaan osakeyhtiön taseessa oma pääoma esitetään seuraavasti: TASE (Tilikauden päättymispäivä) (Edellisen tilikauden päättymispäivä) __.__.____ __.__.___ 0,00 0,00 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Osakepääoman korotus 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Käyvän arvon rahasto 0,00 0,00 Vararahasto 0,00 0,00 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0,00 0,00 Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 0,00 Muut rahastot 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liite 2 Liite 3 Vähemmistöosakkeenomistajia koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Lainkohta 5:4 Oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. 5:24 Yhtiökokouksen jatkokokous Varsinaisen yhtiökokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä ja voiton käyttämistä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. 7:5 Vähemmistön oikeus vaatia tilintarkastajaa Yhtiössä, jossa ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. 7:7 Erityisen tarkastuksen vaatiminen Hakemus erityisen tarkastuksen toimittamiseksi voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Julkisessa osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, hakemus voidaan tehdä, jos ehdotusta on kannattanut vähintään yksi kymmenesosa jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista. Liite 3 Lainkohta 13:7 Vähemmistöosinko Osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin OYL 13 luvun mukaan on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot. Edellä tarkoitetusta vähemmistöosingosta voidaan määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella 16:9 Sulautumisesta päättäminen Sulautumisessa vastaanottavana yhtiönä olevassa yhtiössä sulautumisesta on päätettävä yhtiökokouksessa, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kahdeskymmenesosa yhtiön osakkeista. 17:9 Jakautumisesta päättäminen Jakautumisessa vastaanottavana yhtiönä olevassa yhtiössä jakautumisesta on päätettävä yhtiökokouksessa, jos sitä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kahdeskymmenesosa yhtiön osakkeista. 18:1 Vähemmistöosakkeiden lunastusoikeus ja -velvollisuus Se, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja), on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Liite 3 Lainkohta 22:7 Osakkeenomistajien oikeus ajaa kannetta yhtiön hyväksi Yhdellä tai useammalla osakkeenomistajalla on oikeus ajaa omissa nimissään kannetta vahingonkorvauksen suorittamiseksi yhtiölle OYL 22 luvun 1–3 §:n tai tilintarkastuslain 51 §:n nojalla, jos kannetta vireille pantaessa on todennäköistä, ettei yhtiö huolehdi vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamisesta kantajilla tuolloin on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai osoitetaan, että vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamatta jättäminen olisi OYL 1 luvun 7 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. 5:4 Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuaika Kokouskutsu on yksityisessä osakeyhtiössä toimitettava kahden viikon ja julkisessa osakeyhtiössä kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Liite 3 Liite 4 Julkisia osakeyhtiöitä ja pörssiyhtiöitä koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Lainkohta 1:1.2 Julkinen vaihdanta Yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi. 1:3.1 Osakepääoma Julkisen osakeyhtiön minimiosakepääoma on 80 000 euroa. 2:13 Erityiset edut ja kustannukset Julkisen osakeyhtiön perustamissopimuksessa on mainittava perustamisesta yhtiölle aiheutuvat kustannukset tai niiden arvioitu enimmäismäärä sekä perustamissopimuksen allekirjoittaneille osakkeenomistajille mahdollisesti tulevat erityiset edut. 2:14 Perustamisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat Jos julkinen osakeyhtiö muuten kuin 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetun perustamissopimuksen määräyksen nojalla hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittajalta kahden vuoden kuluessa yhtiön rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään 1/10 hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankinta on saatettava yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Yhtiökokoukselle on esitettävä hankittua omaisuutta ja maksettua vastiketta koskeva 2 luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Rekisteriilmoitukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys ja lausunto. Liite 4 Lainkohta 5:1a Pörssiyhtiön määritelmä Pörssiyhtiöllä tarkoitetaan OYL:n 5 luvussa osakeyhtiötä, jonka osake on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 5:4 Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuaika Kokouskutsu on yksityisessä osakeyhtiössä toimitettava kahden viikon ja julkisessa osakeyhtiössä kuukauden kuluessa tilintarkastajan tai osakkeenomistajien ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista koskevan vaatimuksen saapumisesta. 5:19 Yhtiökokouskutsun kutsuaika Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta, 5 luvun 7 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää tai 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiöitä koskevaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Julkisessa osakeyhtiössä kutsu voidaan kuitenkin toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen edellä mainittua päivää. 5:22 Pörssiyhtiötä koskevat erityissäännökset asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä Pörssiyhtiön on pidettävä nähtävänä 18 §:ssä tarkoitettu kokouskutsu ja 21 §:n 1–3 momentissa tarkoitetut osakkeenomistajan nähtävänä pidettävät asiakirjat yhtiön internetsivuilla ajanjakson, joka alkaa viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta ja päättyy aikaisintaan kolme kuukautta kokouksen jälkeen. Mitä 21 §:ssä säädetään tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen nähtävänä pitämisestä ennen yhtiökokousta ja lähettämisestä, ei sovelleta, jos yhtiö on pitänyt ne nähtävänä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja julkistanut niiden tiedot arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta . 5:27.3 Tiukennettu määräenemmistöpäätös Suunnattua omien osakkeiden hankkimista koskevien päätösten pätevyyden edellytyksenä julkisessa osakeyhtiössä on se, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. Liite 4 Lainkohta 6:11 Hallituksen jäsenen toimikausi Julkisessa osakeyhtiössä hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Toimikaudesta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin. 7:4 Tilintarkastajan toimikausi Julkisessa osakeyhtiössä tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Toimikaudesta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. 7:6 Erityinen velvollisuus valita KHT-tilintarkastaja Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. 7:7 Erityisen tarkastuksen vaatiminen Julkisessa osakeyhtiössä, jossa on erilajisia osakkeita, hakemus voidaan tehdä, jos ehdotusta on kannattanut vähintään 1/10 jonkin osakelajin kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakelajin osakkeista. 8:9 Konsernitilinpäätös Emoyhtiön on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajille tai on julkinen osakeyhtiö. Konsernitilinpäätöstä ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos yhtiö on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta kirjanpitolain 6 luvun 1 §:n 4 momentin perusteella. 9:2.2 Osakeantivaltuutus Julkisessa osakeyhtiössä osakeantivaltuutus voi olla voimassa enintään viisi vuotta päätöksestä. 9:3.3 Etuoikeus osakkeisiin Julkisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei voida poiketa osakkeenomistajan etuoikeudesta osakkeisiin muutoin kuin siten, että osake, joka yhtiöjärjestyksen mukaan ei tuota oikeutta jako-osaan yhtiön varoja jaettaessa, ei tuota etuoikeutta osakeannissa. Liite 4 Lainkohta 9:5.3 Maksullisen osakeannin merkintäetuoikeuden käyttöaika Julkisessa osakeyhtiössä merkintäetuoikeuden käyttöaika ei pääty ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut merkintäajan alkamisesta kuitenkin niin, että merkintäetuoikeuden käyttöaika ei myöskään pääty ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut osakeantipäätöksen rekisteröimisestä. 9:20 Maksuton osakeanti yhtiölle Julkinen osakeyhtiö ei voi tehdä päätöstä maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiöllä tai sen tytäryhteisöllä hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 1/10 kaikista osakkeista. 10:2.2 Hallituksen valtuuttaminen päättämään optioiden ja muiden erityisten osakkaisiin oikeuttavien oikeuksien antamisesta Julkisessa osakeyhtiössä valtuutus voi olla voimassa enintään viisi vuotta päätöksestä. Uusi valtuutus kumoaa aikaisemman valtuutuksen, jollei toisin päätetä. 15:5.1 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen Hankkimisesta ja lunastamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Julkisessa osakeyhtiössä päätös on tehtävä 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. 15:5.3 Omien osakkeiden lunastaminen ja yhtiökokouskutsu Kun hallitus julkisessa osakeyhtiössä ehdottaa omien osakkeiden lunastamista siten, että yhtiön osakepääoma alenee, kokouskutsussa on mainittava lunastamisen tarkoitus ja alentamisen tapa. 15:9 Osakkeiden yhdistäminen julkisessa osakeyhtiössä Julkinen osakeyhtiö voi 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä päättää lunastaa tietyn osuuden kaikkien osakkeenomistajien osakkeista (osakkeiden yhdistäminen eli ns. reverse split). 15:10.2 Hankkimis- ja lunastusehdot Julkisessa osakeyhtiössä yhtiön lunastus- ja hankkimisoikeuden käyttämisestä päättää yhtiökokous. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen tekemään tätä koskevan päätöksen. Liite 4 Lainkohta 15:11.1 Hankkimis-, lunastus- ja pantiksiottamisrajoitus Julkisessa osakeyhtiössä päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta, lunastamisesta tai pantiksi ottamisesta ei saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 1/10 kaikista osakkeista. 15:12.2 Osakkeiden mitätöiminen sekä luovuttaminen eräissä tilanteissa Jos julkisella osakeyhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä olevien yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu osuus on yli 1/10 kaikista osakkeista sen vuoksi, että osakkeita on hankittu 15 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, mainitun määräosan ylittävältä osin osakkeet on luovutettava kolmen vuoden kuluessa saannosta. 15:13.1 Omat osakkeet panttina Julkisessa osakeyhtiössä pantiksi ottamisesta päätetään kuten omien osakkeiden hankkimisesta. 16:10.1 Kutsu sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen sekä ilmoitus optiooikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille Julkisessa osakeyhtiössä kutsu voidaan toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta, 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää tai 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiöitä koskevaa määräpäivää. 16:11.1 Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen sulautumisprosessis- 3 kohta sa Jos sulautumiseen osallistuvan julkisen osakeyhtiön viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, esillä on pidettävä ja tarvittaessa lähetettävä yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivältä, joka ei saa olla kolmea kuukautta sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi. 17:10.1 Kutsu jakautumisesta päättävään yhtiökokoukseen sekä ilmoitus optiooikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijoille Julkisessa osakeyhtiössä kutsu voidaan toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta, 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää tai 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiöitä koskevaa määräpäivää. Liite 4 Lainkohta 17:11.1 Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen jakautumisprosessis- 3 kohta sa Jos jakautumiseen osallistuvan julkisen osakeyhtiön viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, on nähtävillä pidettävä ja tarvittaessa lähetettävä yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivältä, joka ei saa olla kolmea kuukautta jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi. 19:1 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi Yhtiökokouksen päätös yksityisen osakeyhtiön muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiöksi on tehtävä 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa julkiseksi osakeyhtiöksi vain, jos yhtiö muutoksen jälkeen täyttää julkiselle osakeyhtiölle tässä laissa säädetyt vaatimukset ja sen toiminimi muutetaan samalla toiminimilaissa (128/1979) säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Yhtiö muuttuu julkiseksi osakeyhtiöksi, kun yhtiömuodon muutosta koskeva yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään kaupparekisteriin. 19:2 Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttumisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat Jos julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta osakkeenomistajalta kahden vuoden kuluessa yhtiömuodon muutoksen rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään 1/10 hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä 2 luvun 14 §:ssä säädetään (ns. jälkiapportti). 19:3 Julkisen osakeyhtiön muuttaminen yksityiseksi osakeyhtiöksi Yhtiökokouksen päätös julkisen osakeyhtiön muuttamisesta yksityiseksi osakeyhtiöksi on tehtävä 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Yhtiön toiminimi on samalla muutettava toiminimilaissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Yhtiö muuttuu yksityiseksi osakeyhtiöksi, kun yhtiömuodon muutosta koskeva yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään kaupparekisteriin. Liite 4 Lainkohta 19:4 Osakeyhtiön muuttaminen toiseen yritysmuotoon Julkinen osakeyhtiö ei osakeyhtiölain mukaan voi muuttua suoraan toiseen yritysmuotoon, vaan julkinen yhtiö tulee ensin muuttaa yksityiseksi osakeyhtiöksi, jonka jälkeen 19 luvun 4 §:n mukaiset yritysmuodon muutokset ovat mahdollisia. 20:3 Yhtiön päätös selvitystilaan asettamisesta Julkisessa osakeyhtiössä kutsu selvitystilaan asettamisesta päättävään yhtiökokoukseen voidaan kuitenkin toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta, 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää tai 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä yhtiöitä koskevaa määräpäivää. Kutsu on sen lisäksi, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään, lähetettävä kirjallisena jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Liite 4 yhtiöiden toiminimet, yritysja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä yhtiöiden toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat; taanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta; ottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta; Liite 5 ehdotus mahdollisesta vas- ehdotus mahdollisesta vastaan- 3 kohta selvitys sulautumisen syistä; selvitys sulautumisen syistä; kotipaikat; sulautumiseen osallistuvien Tytäryhtiöfuusio sulautumiseen osallistuvien Absorptiofuusio 2 kohta 1 kohta 16.3.2 § OYL Sulautumissuunnitelman sisältö eri sulautumistilanteissa Liite 5 ten jäsenet valitaan; perustettavan yhtiön toimielin- yhtiöjärjestyksestä ja siitä, miten ehdotus perustettavan yhtiön selvitys sulautumisen syistä; yksilöintitiedot sekä kotipaikat; yhteisötunnukset tai vastaavat yhtiöiden toiminimet, yritys- ja sulautumiseen osallistuvien Kombinaatiofuusio muutoksesta; ottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen ehdotus mahdollisesta vastaan- selvitys sulautumisen syistä; kotipaikat; vastaavat yksilöintitiedot sekä yritys- ja yhteisötunnukset tai vastikkeen antajan toiminimet, yhtiöiden ja muun sulautumis- sulautumiseen osallistuvien Kolmikantafuusio Liite 5 6 kohta 5 kohta 4 kohta 16.3.2 § OYL antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista; antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista; 10:3 §:n mukaiset ehdot; 10:3 §:n mukaiset ehdot; jakautumisesta, vastikkeen erityisiä oikeuksia, niiden OYL erityisiä oikeuksia, niiden OYL ehdotus sulautumisvastikkeen muita osakkeisiin oikeuttavia muita osakkeisiin oikeuttavia jakautumisesta, vastikkeen vastike on optio-oikeuksia tai vastike on optio-oikeuksia tai ehdotus sulautumisvastikkeen sulautumisvastikkeesta ja, jos sulautumisvastikkeesta ja, jos näiden perusteista; liittyvistä ehdoista sekä selvitys muista vastikkeen antamiseen antamisen ajankohdasta ja jakautumisesta, vastikkeen ehdotus sulautumisvastikkeen 10:3 §:n mukaiset ehdot; erityisiä oikeuksia, niiden OYL muita osakkeisiin oikeuttavia vastike on optio-oikeuksia tai sulautumisvastikkeesta ja, jos ehdotus mahdollisesta muusta osakkeita; ehdotus mahdollisesta muusta vai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita; ehdotus mahdollisesta muusta tain ja siitä, annetaanko uusia keiden lukumäärästä osakelajeit- vai yhtiön hallussa olevia omia osakelajeittain; keiden lukumäärästä osakelajeit- mahdollisesti annettavien osak- ehdotus sulautumisvastikkeena Kolmikantafuusio tain ja siitä, annetaanko uusia ehdotus vastaanottavan yhtiönosakkeiden lukumäärästä Kombinaatiofuusio mahdollisesti annettavien osak- Tytäryhtiöfuusio ehdotus sulautumisvastikkeena Absorptiofuusio Liite 5 9 kohta 8 kohta 7 kohta 16.3.2 § OYL varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista me- roista, veloista ja omasta pää- omasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautu- misen suunnitellusta vaikutuk- sesta vastaanottavan yhtiön taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä; netelmistä; selvitys sulautuvan yhtiön selvitys sulautuvan yhtiön va- korotuksesta; menetelmistä; sovellettavista kirjanpidollisista taseeseen sekä sulautumiseen sesta vastaanottavan yhtiön misen suunnitellusta vaikutuk- vaikuttavista seikoista, sulautu- omasta ja niiden arvostamiseen roista, veloista ja omasta pää- selvitys sulautuvan yhtiön va- ehdotus vastaanottavan yhtiön sulautumisessa; sulautumisessa; osakepääomasta; oikeuden haltijan oikeuksista oikeuden haltijan oikeuksista mahdollisesta osakepääoman osakkeisiin oikeuttavan erityisen osakkeisiin oikeuttavan erityisen ehdotus vastaanottavan yhtiön selvitys tai ehdotus sulautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun Kombinaatiofuusio yhtiön optio-oikeuden ja muun Tytäryhtiöfuusio selvitys tai ehdotus sulautuvan Absorptiofuusio menetelmistä; sovellettavista kirjanpidollisista taseeseen sekä sulautumiseen sesta vastaanottavan yhtiön misen suunnitellusta vaikutuk- vaikuttavista seikoista, sulautu- omasta ja niiden arvostamiseen roista, veloista ja omasta pää- selvitys sulautuvan yhtiön va- korotuksesta; mahdollisesta osakepääoman ehdotus vastaanottavan yhtiön sulautumisessa; oikeuden haltijan oikeuksista osakkeisiin oikeuttavan erityisen yhtiön optio-oikeuden ja muun selvitys tai ehdotus sulautuvan Kolmikantafuusio Liite 5 12 kohta 11 kohta 10 kohta 16.3.2 § OYL sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan yhtiön ja sen emoyhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omistamien sulautuvan yhtiön osakkeiden lukumää- vastaanottavan yhtiön ja sen emoyhtiön osakkeiden lukumää- rästä sekä sulautumiseen osal- listuvien yhtiöiden omistamien sulautuvan yhtiön osakkeiden lukumäärästä; rästä; selvitys sulautuvan yhtiön ja tytäryhteisöjen omistamien sulautumista; mista; selvitys sulautuvan yhtiön ja sen 16:6 §:n mukaisesti vastustaa mukaisesti vastustaa sulautu- keiden määrään; keiden määrään; lukumäärästä; sulautuvan yhtiön osakkeiden listuvien yhtiöiden omistamien rästä sekä sulautumiseen osal- emoyhtiön osakkeiden lukumää- vastaanottavan yhtiön ja sen tytäryhteisöjen omistamien selvitys sulautuvan yhtiön ja sen mista; mukaisesti vastustaa sulautu- velkojat voivat OYL 16:6 §:n selvitys pääomalainoista, joiden niiden oman pääoman tai osak- niiden oman pääoman tai osak- joiden velkojat voivat OYL järjestelyistä, jotka vaikuttavat järjestelyistä, jotka vaikuttavat selvitys pääomalainoista, seen liiketoimintaan kuuluvista seen liiketoimintaan kuuluvista velkojat voivat OYL 16:6 §:n päättää muista kuin tavanomai- päättää muista kuin tavanomai- selvitys pääomalainoista, joiden ehdotus sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden oikeudesta Kombinaatiofuusio tuvien yhtiöiden oikeudesta Tytäryhtiöfuusio ehdotus sulautumiseen osallis- Absorptiofuusio lukumäärästä; sulautuvan yhtiön osakkeiden listuvien yhtiöiden omistamien rästä sekä sulautumiseen osal- emoyhtiön osakkeiden lukumää- vastaanottavan yhtiön ja sen tytäryhteisöjen omistamien selvitys sulautuvan yhtiön ja sen mista; mukaisesti vastustaa sulautu- velkojat voivat OYL 16:6 §:n selvitys pääomalainoista, joiden keiden määrään; niiden oman pääoman tai osak- järjestelyistä, jotka vaikuttavat seen liiketoimintaan kuuluvista päättää muista kuin tavanomai- tuvien yhtiöiden oikeudesta ehdotus sulautumiseen osallis- Kolmikantafuusio Liite 5 16 kohta 15 kohta 14 kohta 13 kohta 16.3.2 § OYL sen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja sulautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduis- nelle, toimitusjohtajalle, tilintar- kastajalle ja sulautumissuunni- telmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista; sulautumisen ehdoiksi. sulautumisen ehdoiksi. rekisteröintiajankohdasta; teröintiajankohdasta; ehdotus mahdollisiksi muiksi töönpanon suunnitellusta töönpanon suunnitellusta rekis- ehdotus mahdollisiksi muiksi ehdotus sulautumisen täytän- ehdotus sulautumisen täytän- ta ja oikeuksista; hallintoneuvoston ja hallituk- toneuvoston ja hallituksen jäse- tetuista yrityskiinnityksistä; yrityskiinnityksistä; miseen osallistuvan yhtiön nityslaissa (634/1984) tarkoi- sa (634/1984) tarkoitetuista selvitys tai ehdotus sulautu- teen kohdistuvista yrityskiin- kohdistuvista yrityskiinnityslais- seen osallistuvan yhtiön hallin- listuvien yhtiöiden omaisuu- selvitys tai ehdotus sulautumi- selvitys sulautumiseen osal- tuvien yhtiöiden omaisuuteen Tytäryhtiöfuusio selvitys sulautumiseen osallis- Absorptiofuusio sulautumisen ehdoiksi. ehdotus mahdollisiksi muiksi teröintiajankohdasta; töönpanon suunnitellusta rekis- ehdotus sulautumisen täytän- erityisistä eduista ja oikeuksista; tilintarkastajalle annettavista telmasta lausunnon antavalle kastajalle ja sulautumissuunni- nelle, toimitusjohtajalle, tilintar- toneuvoston ja hallituksen jäse- seen osallistuvan yhtiön hallin- selvitys tai ehdotus sulautumi- yrityskiinnityksistä; sa (634/1984) tarkoitetuista kohdistuvista yrityskiinnityslais- tuvien yhtiöiden omaisuuteen selvitys sulautumiseen osallis- Kombinaatiofuusio sulautumisen ehdoiksi. ehdotus mahdollisiksi muiksi teröintiajankohdasta; töönpanon suunnitellusta rekis- ehdotus sulautumisen täytän- erityisistä eduista ja oikeuksista; tilintarkastajalle annettavista telmasta lausunnon antavalle kastajalle ja sulautumissuunni- nelle, toimitusjohtajalle, tilintar- toneuvoston ja hallituksen jäse- seen osallistuvan yhtiön hallin- selvitys tai ehdotus sulautumi- yrityskiinnityksistä; sa (634/1984) tarkoitetuista kohdistuvista yrityskiinnityslais- tuvien yhtiöiden omaisuuteen selvitys sulautumiseen osallis- Kolmikantafuusio Liite 6 Osakeyhtiölain edellyttämät tilintarkastajan todistukset ja lausunnot Alla luetellut todistukset ja lausunnot ovat sellaisia, jotka on annettava riippumatta siitä, onko yhtiössä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan muutoin valittava tilintarkastaja. Tilintarkastajan ei tarvitse olla yhtiön oma tilintarkastaja. Todistukset 16 luku Sulautuminen Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta 16:14 § Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä. Tytäryhtiösulautumisessa em. tilintarkastajan todistusta ei tarvita. 17 luku Jakautuminen Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta 17:14 § Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö on saanut täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä. 19 luku Yritysmuodon muuttaminen Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi 19:1 § Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että yhtiön oma pääoma on vähintään osakepääoman suuruinen. Liite 6 Lausunnot 2 luku Osakeyhtiön perustaminen Yhtiön rekisteröiminen 2:8 § Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella tai jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, (ks. 2:6.3 §), rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto 2:6.2 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Perustamisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat 2:14 § (Jälkiapportti julkisessa osakeyhtiössä) Yhtiökokoukselle on esitettävä hankittua omaisuutta ja maksettua vastiketta koskeva 2:6.2 §:ssä säädettyä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta ja rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys ja lausunto. 9 luku Osakeanti Maksullinen osakeanti Uusien osakkeiden rekisteröiminen 9:14 § Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella tai jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, (ks. 2:6.3 §), rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto 9:12.2 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. 10 luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin Vastikkeen suorittaminen yhtiölle ja osakkeiden antaminen Mikäli optio-oikeudesta tai muista erityisestä osakkeisiin oikeuttavasta oikeudesta maksetaan jotain yhtiölle ja merkintähinta kokonaan tai osittain päätetään merkitä osakepääomaan, on noudatettava 11 luvun säännöksiä osakepääoman korottamiLiite 6 sesta. Mikäli maksu tapahtuu apporttiomaisuudella, on rekisteri-ilmoitukseen liitettävä tilintarkastajan lausunto 9:12.2 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. (ks. 11:4.2 §). Rekisteröitäessä osakkeita optio-oikeuksien tai muiden erityisten osakkeisiin oikeuttavien oikeuksien perusteella ja mikäli merkintähinta kokonaan tai osittain maksetaan apportti-omaisuudella, on rekisteri- ilmoitukseen liitettävä tilintarkastajan lausunto 9:12.2 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle (ks. 10:7 § ja 9:14 §). 11 luku Osakepääoman korottaminen Osakepääomasijoitus 11:3.2 § Sijoituksen maksuun sovelletaan vastaavasti, mitä 9:10–12 §:ssä säädetään merkintähintasaamisesta, rahamaksusta ja apportista. Mitä mainituissa pykälissä säädetään osakeantipäätöksestä, koskee tällöin päätöstä osakepääoman korottamisesta. Korotuksen rekisteröiminen ja sen oikeusvaikutukset 11:4.1 § Osakepääoman korotuksen ilmoittamisesta rekisteröitäväksi silloin, kun osakepääomaa korotetaan uusien osakkeiden merkintähinnalla, säädetään 9:14 §:ssä. Korotuksen rekisteröiminen ja sen oikeusvaikutukset 11:4 § Jos korotus on maksettu apporttiomaisuudella tai jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, (ks. 2:6.3 §), rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto 9:12.2 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. 16 luku Sulautuminen Tilintarkastajan lausunto 16:4 § Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun. Liite 6 Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jos kysymyksessä on tytäryhtiösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen 16:5 § Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä 4 §:ssä tarkoitettu lausunto. Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 16:11 § Pidettävä nähtävänä ja tarvittaessa lähetettävä osakkeenomistajalle 4 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumissuunnitelmasta. Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta 16:14 § Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan lausunto sulautumissuunnitelman 16:3.2 § 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä. Tytäryhtiösulautumisessa em. tilintarkastajan lausuntoa ei tarvita. 17 luku Jakautuminen Tilintarkastajan lausunto 17:4 § Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan jakautumissuunnitelmasta lausunto kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun. Jos kaikki jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat, riittää lausunto siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Asiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen 17:11 § 17:11 § 7 kohta: 17:4 §:ssä tarkoitettu lausunto jakautumissuunnitelmasta. Liite 6 Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta 17:14 § Ilmoitukseen on liitettävä tilintarkastajan lausunto jakautumissuunnitelman 17:3.2 § 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä. 19 luku Yritysmuodon muuttaminen Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttumisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat 19:2 § Jos julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta osakkeenomistajalta kahden vuoden kuluessa yhtiömuodon muutoksen rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään 1/10 hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä 2:14 §:ssä säädetään. Perustamisen jälkeen tehdyt merkittävät hankinnat 2:14.2 § (Jälkiapportti julkisessa yhtiössä) Yhtiökokoukselle on esitettävä hankittua omaisuutta ja maksettua vastiketta koskeva 6.2 §:ssä säädettyä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys ja lausunto. Alla luetellut todistukset ovat sellaisia, jotka yhtiön oman tilintarkastajan on annettava, jos yhtiössä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on valittava tilintarkastaja. Todistukset 2 luku Osakeyhtiön perustaminen Yhtiön rekisteröiminen 2:8 § Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei kuitenkaan lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys. Liite 6 9 luku Osakeanti Maksullinen osakeanti Uusien osakkeiden rekisteröiminen 9:14 § Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei kuitenkaan lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys. 10 luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin Vastikkeen suorittaminen yhtiölle ja osakkeiden antaminen Mikäli optio-oikeudesta tai muista erityisestä osakkeisiin oikeuttavasta oikeudesta maksetaan jotain yhtiölle ja merkintähinta kokonaan tai osittain päätetään merkitä osakepääomaan, on noudatettava 11 luvun säännöksiä osakepääoman korottamisesta. Tällöin on rekisteri-ilmoitukseen liitettävä yhtiön tilintarkastajan todistus siitä, että osakepääoman maksussa on noudatettu osakeyhtiölakia. (ks. 11:4.2 §). Jos yhtiössä ei kuitenkaan lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakepääoman maksamisesta on annettava muu selvitys. Rekisteröitäessä osakkeita, jotka annetaan optio-oikeuksien tai muiden erityisten osakkeisiin oikeuttavien oikeuksien perusteella, on rekisteri-ilmoitukseen liitettävä yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu (ks. 10:7 § ja 9:14 §). Jos yhtiössä ei kuitenkaan lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys. 11 luku Osakepääoman korottaminen Korotuksen rekisteröiminen ja sen oikeusvaikutukset 11:4 § Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä muussa kuin rahastokorotuksessa yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakepääoman maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei kuitenkaan lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakepääoman maksamisesta on annettava muu selvitys. Liite 6
© Copyright 2024