Vedon Viesti 2015
VEDON VIESTI TOIMINTAKALENTERI 2015 Pakilan Veto ry Puheenjohtajan palsta Hyvät Vedon Viestin lukijat Takana on taas perinteinen leiri Saariselällä – upeita kokemuksia jälleen kerran, nautinnollisia hiihtolenkkejä kauniissa talvisäässä pienen pakkasen, talvisten maisemien, kuutamohiihtojen ja revontulien luodessa oman tunnelmansa tiiviiseen leiriohjelmaan. Hiihtäjien tekemisessä näkyi jo selvästi kilpailukauden läheisyys. Viime kausi oli lähes koko maassa maastohiihtäjille haasteellinen. Varsinkin eteläisessä Suomessa jouduttiin matkustamaan pitkiä matkoja harjoittelulumien ja kilpailujen perässä. Toisaalta monet seurat, kuten Pakilan Vetokin jäivät vaille järjestettyjen kilpailujen tuomia tuloja seuran kassaan. Valtakunnalliset arvokisat saatiin pidettyä paikallisten talkoolaisten ja tukijoiden ahkeralla panostuksella. Näin sivusta seurattuna näiltä seuroilta tämä oli hatun noston arvoinen suoritus. Omat urheilijamme saavuttivat hyviä sijoituksia koko kauden aikana. Erityisen hienoa olivat Sonja Eskelisen sijoitukset arvokisoissa ja aseman vakiinnuttaminen aivan Suomen hiihtokärkeen. M16 -sarjan viesti hopeasompakisoissa ja Ilari Hirviniemen panos koko kauden aikana oli myös mieltä lämmittävä suoritus. Eemeli Salmelin näytti nuoremmissa sarjoissa, että vauhtia löytyy myös sieltä. Seura saavutti sijan 25 valtakunnallisessa seuraluokittelussa, mitä voidaan pitää myös kiitettävänä suorituksena, kun otetaan huomioon, että olosuhteet vaikuttivat erityisesti meidän vahvoihin alueisiin kilpailutoiminnassa. Kilpailukauden jälkeen vietettiin omalla porukalla seuran lämminhenkinen 80 -vuotisjuhla Käpylän Työväentalolla. Vuosien varrella kunnostautuneita seuralaisia palkittiin, kuultiin hienoja esityksiä ja syötiin hyvää ruokaa yhteisen yhdessäolon lomassa. Miten tätä paremmin kukaan 80 -vuotias voisi juhliaan viettää? Näin joulukuun puolessa välissä arvioituna, olosuhteet näyttäisivät tulenavakin kautena tuovan ylimääräisiä haasteita toiminnan toteuttamiseen. Paloheinätunneli on viivästynyt ja on epävarmaa minkälaisen työmaan keskellä joudumme harjoittelemaan ja kilpailemaan. Asema Suomen suosituimpana maastohiihtopaikkana saa pahan kolhun, jos puitteita ei saada kuntoon. Toivottavasti Helsingin kaupungin päättäjät ja työmaan urakoitsija ymmärtävät, kuinka tärkeää alueen asukkaille ja alueella liikkuville on saada kunnon hiihto-olosuhteet palautettua aikaisempien vuosien tasolle. Olemme tätä kautta varten selkeästi aktivoituneet uusien urheilijoiden saamiseksi hienon lajimme pariin. Innostus alkukauden leireihin, hiihdon esittely erilaisissa tilaisuuksissa sekä yhteistyöosapuolien kanssa tehdyt sopimukset luovat varmasti hyvän pohjan Paven uudelle tulemiselle. Tässä uudessa tulemisessa tarvitaan kaikkien vanhojen ja myös uusien jäsenien panosta. Tulevan kauden haasteista huolimatta nyt kysytään malttia sopeutua tilanteeseen ja katsoa eteenpäin. Toinen toisiamme tukien suunta on ylöspäin kaikilla rintamilla. Kiitos jäsenistölle menneestä ja kuluvasta kaudesta. Hyvää alkavaa hiihtokautta kaikille! Jari Nieminen 3 ! n u u l i e h r u a t s o m i h o t n I ÄN SI PITK KO A N E E T T HALUA TAVOIT ONKO HIIHTO, VAI I N IKS MATKA A ESIMERK A T PARAN NIIKKAASI? EK lla UINTIT iseudu . upunk le pääka oilijoil arjoaa aktiivikunt ksu, t t fi o r a Elect nnust tohiihto, juo valme s huippu a ovat maa uinti. in ja Päälaje us, pyöräily ist n n u u s www.electrofit.fi /Electrofit /electrofitfi . saajia uippuo itush a s n jo har lajie e ovat samat . tajamm ourheilijoille a käytetään n e lm t s n s Va u u k il -urhe mme Tarjoa joita huippu kset, it, d o t e arjoitu m hteish en valmeny u lu e kuu ilökohtain jektit taamm nk ät pro Tarjon klinikat, he ähtääv t a n k u k u ii il tekn , kilpa uleirit. ennot il nus, lu tävyysurhe es sekä k 5 Huomionosoitukset 27.4.2014 Pakilan Vedon standaari Esa Eskelinen Annamari Suviranta Pakilan Vedon pronssinen ansiomerkki Esa Eskelinen Sari Jalomäki Jarmo Leskinen Sanna Luoma Mikko Matilainen Tuomas Salmi Ulla Savola-Mannonen Arja Vaahto Pakilan Vedon hopeinen ansiomerkki Timo Laine Jari Nieminen Pakilan Vedon kultainen ansiomerkki Jorma Hovi Kauko Nykänen Suomen Hiihtoliiton hopeinen ansiomerkki Reijo Kuosmanen Suomen Hiihtoliiton kultainen ansiomerkki Kauko Köykkäri Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu kultainen ansiomerkki Pekka Palosuo 6 Johtokunta Yhteystiedot 2015 Johtokunta: Jari Nieminen Puheenjohtaja Kytöniityntie 40 D, 00670 Helsinki p. 040 700 9234, [email protected] Pekka Palosuo Varapuheenjohtaja, kilpailutoiminta, jäsenasiat Heinämiehentie 16, 00660 Helsinki p. 050 560 6695, [email protected] Arja Vaahto Talous Oppipojantie 4 A, 00640 Helsinki p. 040 720 8020, [email protected] Eeva-Liisa Jorri Sihteeri p. 040 028 9997, [email protected] Mikko Matilainen Koulutus, valmennus, kotisivut p. 040 594 0004, [email protected] Markku Aho Tiedotus, markkinointi p. 040 820 6535, [email protected] Annika Salmelin Nuorisotoiminta, hiihtokoulut, Nuori Suomi p. 040 5348120, [email protected] Kotisivut: www.pakilanveto.fi Mikko Matilainen [email protected] Jani Rutanen Webmaster, [email protected] Johtokunta Jäsenasiat: Pekka Palosuo Heinämiehentie 16, 00660 Helsinki p. 724 2242, 050 560 6695, [email protected] Seuran osoite: Pakilan Veto Jari Nieminen Kytöniityntie 40 D, 00670 Helsinki Seuran pankit: Nordea FI55 2212 1800 0113 95 Helsingin OP FI56 5722 8610 0008 37 Jäsenmaksut: Yksilöjäsenmaksu 40 euroa/vuosi Perhejäsenmaksu 100 euroa/vuosi Hiihdon yhteyshenkilö (kilpailuihin ilmoittautumiset): Pekka Palosuo, p. 724 2242, 050 560 6695, [email protected] Yleisurheilun yhteyshenkilö: Jari Nieminen, p. 040 700 9234, [email protected] Soudun yhteyshenkilö: Esa Eskelinen, p. 050 5494900, [email protected] Vedon Viesti 2015: Sisältö: Markku Aho, Olli Aulio, Eeva-Liisa Jorri, Mikko Matilainen, Simo-Viljami Ojanen, Pekka Palosuo, Jari Nieminen, Ilmo Räisänen, Annika Salmelin, Arja Vaahto ja Kimmo Vilen Valokuvat: Heli Luoma, Sari Jalomäki, Reijo Kuosmanen, Mikko Matilainen, Jari Nieminen, Kauko Nykänen, Simo-Viljami Ojanen, Ilmo Räisänen, Ida Räty, Kimmo Vilen Taitto: Pirjo Jeskanen Paino: Mainiopaino Oy, Vantaa 7 8 Seuran juhlat 27.4.2014 Vuoden 1934 huhtikuun lopulla piti 28:n miehen joukko Helsingin maalaiskunnan Pakinkylässä kokouksen, jossa päätettiin yksimielisesti perustaa ja rekisteröidä Pakinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Veto. Sittemmin on Pakinkylästä tullut Helsingin kaupunginosa nimeltä Pakila, ja kyseisen seuran nimeksi on muutettu Pakilan Veto. Kun tuosta perustamisesta oli kulunut 80 vuotta, kutsuttiin seuran jäsenet omaisineen syntymäpäiväjuhliin, jotka pidettiin sympaattisella Käpylän Työväentalolla. Toistasataa henkilöä oli kutsua noudattanut. Tilavassa juhlasalissa pidetyn ohjelman aloitti Emmi-Juulia Hirviniemi, joka esitti klarinetilla Mozartin ja Bozzan sävellyksiä. Tämän jälkeen puheen- Sarjahiihtopalkintojen jako jännitti ja toi lavalle jo pienen tungoksen. 9 johtajamme Jari Nieminen toivotti vieraat sydämellisesti tervetulleiksi. Sittenpä päästiin seuraamaan Seppo Jäppisen ja Anu Juuselan 1990-luvulla koostamaa videota, jossa jännittävien vaiheiden jälkeen Pakilan Vedon nuoret voittivat hiihtoviestissä nuorten Suomen mestaruuden. Kontrapunkti syntyneelle riemulle saatiin kohta, kun Amanda Pasanen ja Sanna Luoma esittivät nuorten itsensä sanoittaman laulun ”Suksi nyt vaan”. Harjoitusleirillä syntynyt laulu sai muutaman valmentajan vääntelehtimään. Seuraava ohjelmanumero määriteltiin tähtisateeksi. Sen aikana joukko seuran johto-, valmennus-, toimitsija- ja huoltotehtävissä pitkään toimineita aikuisia palkittiin yhteensä seitsemällätoista ansiomerkillä, joita olivat myöntäneet Pakilan Ve- to, Suomen Hiihtoliitto ja ESLU. Arvostetuimpia näistä olivat kaksi Pakilan Vedon kultaista ansiomerkkiä, joita oli tätä ennen myönnetty vain neljä kappaletta. Katseet luotiin nykypäivään videolla, jossa seuran nykyiset nuoret suorittivat monipuolisia harjoitteita. Esityksen nimi oli 80-vuotias treenaa. Sen jälkeen päästiinkin jakamaan päättyneen talven sarjahiihtopalkinnot ja kauden kiertopalkinnot. Vielä kuultiin kaiuttimista Matti Lehtisen ja lapsikuoron esittämä Olympiamarssi, jonka laulamiseen yleisö saattoi yhtyä. Sen jälkeen päästiin vihdoin erityisesti nuorimpien odottamaan ohjelmanumeroon, juhlakahveihin ja –mehuihin, täytekakkuihin ja muihin särpimiin. Paljon ei pöydille jäänyt, kun tyytyväinen joukko suuntasi kotia kohti. Suksi nyt vaan 7. joulukuuta 2011 kello 21:13 (Rakkauden haudalla – Jonna Tervomaa, alkuperäinen Juice Leskinen) Osaan hiihtää mogreeniä wassua ja kuokkaa osaan hiihtää pertsaa, jos niin tarvitaan mutta yksipotkuisessa ei ajoitus oo kohdallaaaan Saatan kohtaa vaikeudet silmästä silmään Leirikisaan osallistun, ja kovaa yritän mutta voittoa ei tule, ensimmäiseen laskuun lysähdän Maailmancuppi tulevaisuudessa siintää suksin kovaa, mutta ei se taida riittää suksin mä vaan, yksin vaan Hiihtää en jaksa, motivaatio puuttuu hiihdä nyt vaan, kohta valmentaja suuttuu suksi nyt vaan, suksi Voisin hiihtää väsymättä kuutamolenkin voisin hiihtää Kiilopäälle ja hengähtää mutta ilman munkkia, en takaisin jaksa hiihtääkään Tunturihotellissa ruoka se maittaa suklaata syön, se ehkä hiihtoani haittaa suklaata syön, suklaataaaa 10 Suksien pohjassa parafiinit ja tervat suksi nyt vaan, multa menee kohta hermot suksi nyt vaan, suksi nyt Mäessä kiroan kun suksi ei voi pitää miksi on näin? siitä syyttää saamme isää miksi on näin? isä miksi? Vuosia on kulunut ja siitä on aikaa, kun viimeksi leirikisassa kisattiin, maailmancuppia ei tullut, valmentajiksi meidät pestattiin Uudessa sukupolvessa toivoa riittää suksikaa vaan, nyt meille taitaa riittää suksikaa vaan, kovempaa Maisemahiihto on meidän uusi juttu, rupatellaan, kohta vastaan tulee tuttu, meidät ohitetaan, se ei haittaa Vaikka vuosia on kulunut, yhä jaksetaan me hiihtää, suksitaan vaan, eikä koskaan taida riittää suksitaan vaan, yhä vaan. Sanna Luoma, Amanda Pasanen ja ”Suksi nyt vaan”. 12 Talven 2013–2014 parhaita kilpailusijoituksia Hopeasompa-loppukilpailujen palkintosijat: N16 5 km M15 5 km M16 viesti 4. Sonja Eskelinen 11. Ilari Hirviniemi 10. joukkue Ilari Hirviniemi – Aarni Laakkonen – Felix Nässi Nuorten SM:t ja KLL: N16 N16 N17 N18 M18 sprintti 4. Sonja Eskelinen 3 km 5. Sonja Eskelinen 15 km 17. Sara Koppinen viesti 15. joukkue Sara Koppinen – Sanni Heikkinen – Sonja Eskelinen viesti 18. joukkue Taneli Julku – Oliver Nässi – Lauri Vaahto Aluemestaruusmitalit: kultaa:hopeaa: pronssia: N16 sprintti Sonja EskelinenM16 14 km Aarni Laakkonen N18 5 km Heli Luoma N16 5 km Sonja Eskelinen M18 20 km Lauri Vaahto M15 5 km Ilari Hirviniemi N18 5 km Emmi-Juulia M35 sprintti Toni Hyyryläinen M18 20 km Taneli Julku Hirviniemi M35 10 km Toni Hyyryläinen M35 28 km Toni Hyyryläinen M12 sprintti Eemeli SalmelinM45 5 km Rauno Jokinen M12 3 km Eemeli Salmelin M50 5 km Esa Eskelinen M12 9 km Eemeli Salmelin M55 5 km Kim Yrjälä N16 viestijoukkue Eveliina Luoma – Sanni Heikkinen – Sonja Eskelinen M14 viestijoukkue Eemeli Salmelin – Ville Mannonen – Sauli Eskelinen N18 viestijoukkue Heli Luoma – Emmi-Juulia Hirviniemi – Sara Koppinen M18 viestijoukkue Lauri Vaahto – Taneli Julku – Oliver Nässi Kiertopalkinnot: Vuoden urheilija Vuoden nuori hiihtäjä Junioripokaali Vuoden veteraaniurheilija Vuoden juniorivalmentaja Vuoden seurahenkilö Sonja Eskelinen Ilari Hirviniemi Eemeli Salmelin Toni Hyyryläinen Sari Jalomäki Arja Vaahto Mitalit Pokaalit Lajipalkinnot Kaiverrukset Palkinnot voittajille. PALKINTOTUKKU-KÄÄTY OY Teollisuuskatu 21 (Vallila), 00510 Helsinki puh. (09) 728 7330, [email protected] Avoinna ma–pe klo 9–17 www.palkintotukku.fi 14 Vähistä lumista huolimatta kaikki sarjahiihdot hiihdettiin. Hakunilassa sinnittelimme kolmanneksi maakuntaviestissä. Nuorten SM -kisoissa ja Hopeasommissa hyviä sijoituksia. Sonja kaksi kertaa neljäs ja kerran viides, Ilari sijaluvulla 11. ja nuoret miehet M16 palkintosijalle hopeasompaviestissä. Italialaisvahvistus Stefano ilahdutti meitä olemalla tiiviisti mukana seuran kilpailutoiminnassa. LASTEN HIIHTOKOULU alkaa Paloheinässä tammikuussa 2015 Mukaan ovat tervetulleita kaikki 5–11 -vuotiaat lapset. Hiihtokoulussa keskitytään maastohiihdon perusvalmiuksien ja välineiden hallintaan leikin ja kisailun avulla. Lapset jaetaan iän ja taitojen mukaisiin ryhmiin. Opettajina PaVen hiihdonopettajat. Samaan aikaan myös aikuisten hiihtokoulu, lisätietoja www.electrofit.fi/fi/hiihto Tervetuloa hiihtokouluun koko perhe! Lisätietoja: www.pakilanveto.fi -> hiihtokoulu Ilmoittautumiset: [email protected] Maastohiihdon erikoisliike Kauppalantie 15 00320 Helsinki Puh. 010 281 2781 Sähköposti [email protected] Asiantuntevat myyjämme palvelevat sinua ark. 10–18 la 9–14 Tervetuloa tutustumaan! 16 Seuran järjestämät kilpailut 2015 Pakilan Veto järjestää talvella 2015 seuraavat jäsentenväliset hiihtokilpailut Paloheinässä: Ke 14.1. Ke 11.2. Su 1.3. Ti 17.3. klo 18 klo 18 klo 10 (11) klo 18 1. sarjahiihdot, lyhyet matkat V 2. sarjahiihdot, sprintti P 3. sarjahiihdot, V 4. sarjahiihdot, yhteislähdöt P Pakilan Veto järjestää kaudella 2014–2015 seuraavat kansalliset ja piirikunnalliset hiihtokilpailut Paloheinässä: Su 18.1. Su 1.3. Su 8.3. La 28.3. Su 29.3. klo 10 klo 11 klo 10 klo 10 klo 10 kans Haltialan takaa-ajo V+P pk. nuorten Paloheinähiihdot V kans. Haltiavuoren hiihdot V pk. Romuhiihdot V Pitkät aluemestaruushiihdot P Pakilan Veto järjestää kesällä 2015 seuraavat jäsentenväliset maastojuoksu- ja yleisurheilukilpailut: To 7.5. To 21.5. To 4.6. To 20.8. To 27.8. To 3.9. To 17.9. To 1.10. klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 klo 18 1. sarjamaastot, Paloheinä 2. sarjamaastot, Paloheinä 3. sarjamaastot, Paloheinä Pitkät ratajuoksut, Eläintarha Yleisurheilun kolmiottelut, Eläintarha 4. sarjamaastot, Paloheinä 5. sarjamaastot, Paloheinä 6. sarjamaastot, Paloheinä Ilmoittautuminen hiihtokilpailuihin 1. Ilmoittaudu seuran kautta 3. Ilmoita itsesi kirjallisesti Kilpailujen järjestäjä saa hyväksyä vain seuran tekemän virallisen ilmoittautumisen. Kilpailija ei saa itse ilmoittautua kilpailuihin. Tämä ei kuitenkaan koske massahiihtokilpailuja (Pääkaupunki-hiihto, Finlandia-hiihto yms.) Käytä sähköpostia [email protected] tai kiireen tullessa tekstiviestiä numeroon 050 560 6695. Myös punainen kansio pyritään aikaisempien talvien tapaan saamaan esille. Kerro ilmoituksessasi haluamasi kilpailu, nimesi ja sarjasi. Osallistuminen muihin kuin seuran sarjahiihtoihin edellyttää yleensä voimassaolevaa kilpailulisenssiä tai skipassia 2. Ilmoittaudu ajoissa Seuran yhdyshenkilö Pekka Palosuo toimittaa ilmoittautumiset järjestäjille. Jokaisen on kerrottava halukkuudestaan osallistua tiettyyn kilpailuun hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. 4. Osallistumismaksut Seura maksaa jäsentensä osallistumismaksut kilpailuihin, ei kuitenkaan massahiihtoihin. 17 Hiihdon kilpailukalenteri 2014–2015 Hiihdon kilpailukalenteri 2015 Lisää kilpailuja www.hiihtokalenteri.fi Lisää kilpailuja www.hiihtokalenreri.fi Ajankohta Kilpailun nimi Järjestäjä Hiihtotapa Kilpailupaikka Ti 6.1.2015 Maakuntaviestit Keimolan Kaiku P+V,10-yl Keimola La 10.1. – Su 11.1.2015 Marjon hiihdot, 1. osa Marjon hiihdot, 2. osa Espoon Hiihtoseura V, 8-65 P, 8-65 Leppävaara Ke 14.1.2015 1. sarjahiihdot Pakilan Veto V Paloheinä La 17.1. Su 18.1.2015 Suomen Cup Vantaan Hiihtoseura La 17.1.2015 Aluemestaruussprintit Vihdin Viesti P Nummela Su 18.1.2015 Haltialan takaa-ajo Pakilan Veto V+P Paloheinä La 24.1.2015 Söderkullan kisat IF Sibbo-Vargarna VR Söderkulla La 31.1.2015 OW Rallisprint One Way Pro Team V, 8-yl Hakunila La 7.2.2015 Pääkaupunkihiihto Viipurin urheilijat P, yl-60 Helsinki Su 8.2.2015 Vantaan hiihdot Vantaan Hiihtoseura P R, 10-70 Hakunila Ke 11.2.2015 2. sarjahiihdot, Sprintti Pakilan Veto P Paloheinä La 14.Su 15.2.2015 Aluemestaruuskilpailut, hk Aluemestaruusviestit Nastolan Naseva V R, 10-65 P(P+V), 10-yl Nastola La 28.2.2015 Keimolan Hiihdot Keimolan Kaiku V R, 8-70 Keimola Su 1.3.2015 Paloheinä-hiihdot 3. sarjahiihdot Pakilan Veto V, 6-16 V, 18- Paloheinä Su 8.3.2015 Haltiavuoren hiihdot Pakilan Veto V R, 8-65 Paloheinä Ti 17.3.2015 4. sarjahiihdot Pakilan Veto P Paloheinä Ke 18.3.2015 Sotungin puistohiihdot Vantaan Hiihtoseura V, 6-35 Hakunila La 28.3.2015 Romuhiihdot Pakilan Veto V, 6-75 Paloheinä Su 29.3.2015 Pitkien matkojen aluemestaruuskilpailut Pakilan Veto P Paloheinä Hakunila 18 Kimmo Vilen ja Giacomo Zaupa työstävät suksia juuri avatussa Helsingin Haagan laboratoriossa tuliterällä Svecom Ski World Cup EVO hiontakoneella. Suksihionta.fi Hionnalla ja hiontakoneella on merkitystä Kimmo Vilen ja Giacomo Zaupa ovat juuri asentaneet upouuden Svecom Ski World Cup EVO hiontakoneen maastohiihtoon erikoistuneeseen huoltolaboratorioon Helsingin Haagaan ja viimeiset viritykset koneelle on tehty. Kaksikko vaikuttaa tyytyväiseltä ja katse tulevaan talveen on luottavainen. Hiihtäjät ovat tervetulleita ja suksihuollon ammattilaiskaksikko vakuuttaa, että suksiin valitaan aina juuri suksen ja hiihtäjän tarpeen mukainen kelikuvio. Hiontalaboratorioissa työstetään kuntoilijoiden, aktiiviharrastajien ja kilpahiihtäjien suksia, sesonki jatkuu pitkälle kevääseen, jonka jälkeen kesällä keskitytään uusien hiontakuvioiden suunnitteluun ja työstöön. Suksihionta.fi suksilaboratoriot ovat erikoistuneet maastohiihtoon, suksien huoltoon ja hiontakuvioihin. Laboratorioita on tällä hetkellä kaksi. Juuri Haagaan avatun laboratorion lisäksi toinen laboratorio toimii Jämillä, Jämin hiihtotunnelin kupeessa. Hionta vaatii ammattitaitoa Suksien hionta ei ole uusi keksintö. Kivihionta on ollut käytössä noin 1980-luvun puolesta- välistä lähtien. Vain koneet ja tekniikka ovat kehittyneet isoin harppauksin. Nykypäivänä hionnan lopputulos riippuukin erittäin paljon koneesta ja hiojan ammattitaidosta. Tämän päivän välinepainotteisessa hiihtourheilussa hiontakin on parhaimmillaan tiedettä. Kun puhutaan kilpahiihdosta ja siinä menestymisestä, hiojan tietotaito ja kokonaisasiantuntemus, niin välineistä kuin keliolosuhteista, ovat ratkaisevassa asemassa. Myös hiontakoneella on ratkaiseva merkitys lopputulokseen. Svecom Ski World Cup EVO on kehitetty maastohiihtoon ja sen hiontajälki murtomaasuksissa on ainutlaatuinen ja vertaansa vailla. Vaikka hionta toimenpiteenä näyttää yksinkertaiselta, totuus on, että paras lopputulos vaatii paljon tietämystä ja testitunteja ladulla. Oikotietä ei ole. Suksia huoltavien käsien kautta lähtee aina loppuun asti mietitty kokonaisuus. Ammattilaisparivaljakko Vilen ja Zaupa käsittelevät sunnuntaihiihtäjien ja olympiavoittajien suksia samalla arvonannolla. Jokainen suksipari on arvokas ja haasteellinen, ja vaikka yhden suksiparin työstämiseen saattaa mennä paljonkin aikaa tässä työssä ei lasketa tunteja, toteavat Vilen ja Zaupa yhteen ääneen. 19 Hionta parantaa luistoa ja toimivuutta Suksen hionnalla on suuri merkitys sekä kuntoilijalle että kilpahiihtäjälle. Koska suksen profiiliin ei voi jälkikäteen vaikuttaa, pyritään hionnalla parantamaan suksen luisto-ominaisuuksia ja kelikohtaista käyttöaluetta sekä käyttöikää. Jos kalusto on profiililtaan vaihtelevaa ja sitä on lukumäärältään paljon, voidaan sukseen hioa hyvinkin erilaisia niin sanottuja kelikohtaisia erikoiskuvioita. Tällöin yksi suksipari hiotaan juuri tietylle kelille sopivaksi. Jos hiihdetään yhdellä tai kahdella parilla, kuten moni kuntoilija, käytetään suksiin varmatoimisia yleisparametreja, joita hiihtäjä voi itse työstää edelleen esimerkiksi käsikuvioinnilla sääolojen muuttuessa. Näin menetellen suksesta saadaan hiihtäjälle monikäyttöisempi. Onkin selvää, että oikeanlaisen hionnan jälkeen välineen toiminta paranee ja voide imeytyy sukseen paremmin. Kuntoilijan kannattaa hiotuttaa yleissuksensa esimerkiksi kauden alussa eli syksyllä tai kauden päätyttyä, ennen kesän varastointia. Tällä tavalla suksi on aina käyttökunnossa. Talven aikana kalustoa käsitellään tarpeen mukaan, esimerkiksi ennen pitkän matkan hiihtoja. Kilpahiihto ja kilpahiihtäjien sukset ovatkin sitten oma lukunsa. Kilpasuksiin, joita urheili- jalla on yleensä useita pareja, jopa kymmeniä, hiotaan niin sanottuja kelikohtaisia erikoiskuvioita suksen profiilin mukaan. Tässä kohtaa tullaan jälleen hiontakoneen hiontakykyyn. Suksihionta.fi laboratorioissa työstetään suksia ainoastaan Svecom Ski World Cup EVO hiontakoneilla, jotka ovat edelläkävijöitä, kun puhutaan murtomaasuksista ja kelikohtaisista erikoiskuvioista. Nämä hiontakoneet ovat ainoita maailmassa, joilla hiontakuviot voidaan hioa yksityiskohtaisen täydellisesti juuri suksen käyttötarpeen mukaan. Kuvioita voidaan hioa päällekkäin, rinnakkain ja erilaisina ottaen vielä huomioon senkin, että kuviot voidaan hioa yhdellä kertaa sekä suksen kärki-, keski- ja kantaosiin. Hiontakuviot, niiden suunnittelu ja kehittely vaativat ammattitaitoa ja erikoisosaamista, samalla tavalla kuin esimerkiksi voitelu ongelmakeleissä. Teemme tätä työtä rakkaudesta lajiin toteavat Suksihionta.fi ammattilaiset Vilen ja Zaupa ja alkavat tutkia Sotshin olympiakultamitalistin hiontakuvioiden saloja. Mielessä pyörii jo ensi talvi, haasteelliset kelit ja kehitystyön alla olevat hiontakuviot. Suksihionta.fi laboratoriot ovat erikoistuneet kattaviin suksien huoltotoimenpiteisiin, joihin kuuluvat hionnat, voitelut ja suksien kelialueiden mittaukset. Tarkempia tietoja, aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät internetsivuilta, www.suksihionta.fi. Pilates alkeet ja jatkoryhmät Herrapilates, Bodypilates - Kuntonyrkkeily, Kehonhuolto - Jooga , Yogalates - Senioritunnit Äiti+ vauva pilates, Äiti+ taapero pilates Yksityistunnit Räätälöidyt tunnit yrityksille ja seuroille - - - WWW.PILATESPOWERHOUSE.FI LÄNSI-PAKILASSA, LEPOLANTIE 16 A TERVETULOA! Kilparadat Kilparadat 20 31 3 30 40 30 40 40 2 30 28 40 1 1 4 2 30 3 5 30 30 38 22 32 7 22 30 5 20 60 4 6 30 40 26 30 Kilparadat Kilparadat 3321 Kilparadat Uusi 5,3 km:n kilparata Korkeusero (HD) 36 m Suurin nousu (MM) 30 m Nousujen yhteismäärä (MT) 132 m Ylikulkusilta = ------- Uusi 7,5 km:n kilparata Korkeusero (HD) 36 m Suurin nousu (MM) 30 m Nousujen yhteismäärä (MT) 181 m Ylikulkusilta = ------- Vanha 3 km:n kilparata 3 Korkeusero (HD) 29 m Suurin nousu (MM) 19 m Nousujen yhteismäärä (MT) 63 m Vanha 5 km:n kilparata 5 Korkeusero (HD) 29 m Suurin nousu (MM) 19 m Nousujen yhteismäärä (MT) 112 m 22 Hiihtoharjoittelun edellytykset ja vaatimukset Hiihto sopii kaikenikäisille ja -kokoisille harrastajille. Maastohiihto on perinteisesti ollut suomalaisten kansallislaji ja se on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa sekä kilpailu-, kuntoilu- että retkeilymuotona. Talvinen luonto mahdollistaa upeat olosuhteet liikkumiselle. Hiihtäminen tarjoaakin kuntoilun lisäksi hienoja elämyksiä luonnon helmassa. Hiihto on kokonaisvaltainen laji, jossa hiihtäjältä vaaditaan nopeutta, voimaa, taitoa, suorituskykyä ja ennen kaikkea kestävyyttä. Itse suoritus hiihdossa on intervallimainen, jossa on selkeitä työ- ja palautusosioita. Hiihdossa koko vartalo tekee työtä. Erilaiset tekniikat mahdollistavat monipuolisen ja mielekkään harjoittelun. Kehittyneet välineet tuovat monelle kuntoilijalle kaivattua helppoutta niin voiteluun, varusteiden valintaan kuin itse suoritukseenkin. Tämän myötä myös hiihtovauhdit ovat kasvaneet. Hiihto kysyykin aiempaa enemmän myös nopeus- ja voimaominaisuuksia. Simo-Viljami Ojanen, Electrofit. Maastoissa on lyhyitä ja nopeita työpätkiä, joita seuraa yleensä palauttava osio. Hiihtäjän on pystyttävä työpätkillä piiskaamaan itseään nopeaan suoritukseen ja palauduttava taas uuteen työpätkään. Pidemmillä työpätkillä taas hapenotto ja hiihdon taloudellisuus korostuvat. Kasvaneiden vauhtien myötä myös alamäkien laskutekniikan ja hiihtotaidon merkitys on lisääntynyt. Monipuolisuus on haaste Hiihto vaatii lajina monipuolisia ominaisuuksia, mutta samalla myös kehittää niitä. Kuntoilijan ei kannata pelästyä lajin vaatimuksia, vaan ottaa haaste vastaan ja kehittyä harjoittelemalla. Hyvä peruskestävyys on lähtökohtainen edellytys onnistuneelle suoritukselle. Hyvän peruskestävyyden omaava hiihtäjä palautuu paremmin palauttavilla osuuksilla ja harjoitusten välissä. Peruskestävyyden lisäksi suoritus vaatii lihaskestävyyttä, jotta hiihtoasento säilyy hyökkäävänä, lihaksisto ei väsy ja vältytään krampeilta. Ylävartalon rooli suorituksessa on lisääntynyt molemmilla tyyleillä. Tavoitteellisessa ympärivuotisessa harjoittelussa tulisikin keskittyä myös ylävartalon voimatasojen ja voimakestävyyden kehittämiseen. Nopeusharjoittelulla saadaan helposti kehitettyä vauhtireserviä, joka vaikuttaa myös 23 Kukkata n a l i k Haluamme tarjota lo a P teille osaamistamme – Ammattitaitoiset kukkasitojat – Laadukkaat ruukkukukat ja perennat – Kuljetus- ja välityspalvelu TERVETULOA ma–la 9.00–18.00, su 10.00–16.00 Sesonkeina pidennetyt aukioloajat Pakilantie 69, 00660 Helsinki puh. 09-754 4255, fax 09-754 5254 www.pakilankukkatalo.fi matkavauhdin talou dellisuuteen. Useat pitkän matkan ammattilaiset ovat entisiä sprinttihiihtäjiä ja heillä on kyky mennä taloudellisesti (helposti) kovaa. Vauhtireservin myötä he pystyvät kilpailun ratkaisuvaiheessa lyömään kirivaihteen päälle ja ottamaan irtioton muusta porukasta. Myös kuntohiihtäjien kannattaa tehdä säännöllisesti nopeusharjoitteita. Nopeusharjoitteilla tekniikkaan on mahdollista saada lisää taloudellisuutta, lisäksi kovemmassa vauhdissa on helpompi aistia liikettä suksella ja liike-energian hyödyntäminen helpottuu. Tekniikka on kaikki kaikessa Hiihto on tekninen laji. Hiihdossa on tavoitteena hyödyntää oman vartalon painoa ja liike-energiaa, joka syntyy palautusliikkeestä. Kaikkien vartalon osien tulisi toimia yhdessä, jotta liike maksimoidaan eteenpäin vieväksi energiaksi. Tekniikkaharjoittelussa kannattaakin pilkkoa tekniikkaa erikseen ylävartalolle ja jaloille, jolloin on myös helppo kehittää lihaskestävyyttä. Tekniikkaa voi parantaa myös hyvillä oheisharjoitteilla salilla, joiden kautta oikea liikemalli suksella on helpompi löytää. Useimmilla kuntoilijoilla hiihto- vauhti paranee kymmeniä prosentteja jo pelkän tekniikan kehittymisellä. Alussa kuntoilijan haasteena hiihtoladulla on pitää sykkeet peruskestävyysalueella. Hiihtolenkit tulisi tästä huolimatta tehdä aina mahdollisimman hyvällä tekniikalla, jotta tekniikka todella kehittyy. Hiihtotekniikka ei kehity suksilla kävelemällä. Sykkeiden ollessa ladulla korkealla kannattaa lenkkien yhteyteen ottaa palauttavia jalkalenkkejä kävellen tai juosten. Lisäksi hiihtolenkit on syytä pitää alkuvaiheessa riittävän lyhyinä. Hiihtotekniikassa keskeisin asia niin huippukuin kuntohiihtäjillä on painopiste. Painopiste on saatava riittävän eteen, jotta suksi alkaa viemään hiihtäjää. Hyökkäävä hiihtoasento on perusedellytys helpolle hiihdolle. Suksen korkein kohta on siteen etupuolella ja painopisteen ylittäessä tämän kohdan suksi lähtee kuin itsestään liukuun. Lisäksi suksen keulalle kohdistuu enemmän painetta ja suksi käyttäytyy vakaammin. Hyökkäävä asento mahdollistaa laajemmat liikeradat ja voimatuotto suuntautuu eteenpäin. Oikea hiihtoasento vaatii hyvää keskivartalon lihaskestävyyttä, jotta asento ei jää istuvaksi. 24 Valmennustoiminnan yleiset periaatteet Pakilan Veto on Nuori Suomi Sinettiseuraperiaatteiden mukaan toimiva maastohiihtoseura, joka tarjoaa monipuolista harjoitus- ja valmennustoimintaa sekä kilpa- että harrastehiihtoon tähtääville lapsille, nuorille ja aikuisille niin talvella kuin lumettomaan aikaan. Talvella hiihdämme Paloheinän laduilla ja muina vuoden aikoina liikumme monipuolisesti Keskuspuiston luonnossa. Valmennus perustuu lapsilla ja nuorilla pääosin ryhmäkohtaisiin ohjelmiin ja harjoituksiin ja vanhemmilla myös yksilölliseen valmennukseen. Otamme seuraan uusia jäseniä. Mikäli olet harrastanut hiihtoa aikaisemmin, sijoitamme sinut sopivaan valmennusryhmään ottaen huomioon ikäsi ja hiihtotaitosi. Mikäli olet vasta aloittelemassa hiihtoa, tarjoamme hiihdon perusopetusta hiihtokouluissa. Talviaikana järjestämme lasten ja aikuis- ten hiihtokouluja uuden yhteistyökumppanimme Electrofitin kanssa. Lasten hiihtokoulussa opetellaan hiihtotekniikan alkeita. Peruslähtökohtana on että olet hiihtänyt aikaisemmin ja sinulla on ohjattujen harjoitusten lisäksi intoa hiihtää omatoimisesti tai vanhempiensi opastamana. Aikuisten hiihtokoulussa keskitytään hiihtotekniikan parantamiseen. Pakilan Vedon järjestämä hiihtovalmennus on jaettu eri ryhmiin. Pääosa ryhmistä toimii ympärivuotisesti. Hiihtokouluja järjestetään muutamia kertoja vuodessa parhaaseen talviaikaan. Ryhmien runko ja valmentajat pyritään pitämään samoina vuodesta toiseen. Uusia urheilijoita toki otetaan mukaan. Valmennustoiminnasta vastaa valmennustoimikunta. Toimikuntaan kuuluvat kaikki valmentajat ja johtokunnan edustajana valmennusvastaava. Pakilan Vedon urheilutoiminnan pelisäännöt Säännöt on laadittu urheilijoiden, valmentajien ja vanhempien yhteistyönä seurassamme noudatettaviksi. • Pyrimme siihen, että kaikki urheilijat viihtyvät seuramme harjoituksissa ja kilpailumatkoilla. Menestyksestä riippumatta huolehdimme siitä, että kaikki ovat mukana yhteisissä tapahtumissa, kenenkään ei anneta jäädä sivuun. • Kaikki seuran urheilijat ovat oikeutettuja seuran tarjoamiin palveluihin riippumatta kilpailumenestyksestä. • Pyrimme huomioimaan urheilijan suorituksessa nimenomaan hänen hyvän suorituksensa ja kannustamaan edistymisestä. • Lupaamme kannustaa positiivisesti ja iloisesti urheilijoita hyvästä yrittämisestä riippumatta heidän menestyksestään. • Hyväksymme urheilijan päätöksen olla vain harrasteurheilija. Emme painosta häntä kilpailuihin mukaan. Mikäli urheilija saa seuran valmennustukea, esim. leiritukena, hänen oletetaan ottavan vastaan edustustehtävät. • Lupaamme, ettemme julkisesti arvostele niitä ihmisiä, jotka eri tehtävissä urheiluseurassa tekevät työtä tai heidän työnsä tulosta. Havaitsemistamme ongelmista puhumme sopivan tilaisuuden tullen kahden kesken ko. henkilön kanssa tai muun seuran vastuuhenkilön kanssa. • Lupaamme auttaa ryhmän muita urheilijoita kuljetuksissa harjoituksiin ja kilpailupaikoille. Jos huomaamme, että joku selvästi tarvitsee kuljetusapua, mutta ei kehtaa sitä pyytää, tarjoamme apuamme. • Välinehuollossa annamme oman tietotaitomme kaikkien seuran urheilijoiden käyttöön. Kerromme aina rehellisesti oman käsityksemme voitelusta ja muista olosuhdetekijöistä. • Lupaamme koota viestijoukkueet mahdollisimman oikeudenmukaisesti ennakkoon ilmoittettujen kriteerien mukaan. Alle 14-vuotiaiden sarjoissa joukkueiden valinta tehdään ensisijaisesti omasta ikäluokasta ja 16-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjoissa urheilumenestyksen perusteella. • Emme tupakoi emmekä käytä päihteitä seuran tilaisuuksissa, kilpailumatkoilla tai leireillä. [email protected] 26 Hiihtokulttuuria Norjassa Ensilumenhiihtoa Trondheimin suurimmalla ulkoilualueella Bymarkassa 20.10. Bymarka sijaitsee 15 minuutin bussimatkan päässä keskustasta ja 200–565 metriä merenpinnan yläpuolella. © Berit Gjelten Olin vaihto-opiskelemassa Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) Trondheimissa lukuvuoden 2013–2014. Sain idean lähteä Trondheimiin syyskuussa 2012. Olin ollut edellisenä kesänä kesätöissä, ja kesätyöohjaajani, joka on myös harrastanut nuorempana kilpahiihtoa, kertoi olleensa opiskelijana vaihdossa Trondheimissa ja kehui siellä olevia harjoitusmaastoja. Sitten ajattelin, että täytyyhän minunkin kokea sama. Minulla oli jo ennen Norjaan lähtöä mielessä, että Trondheimissa on enemmän mäkiä kuin Helsingin seudulla. Mäkien jyrkkyyden ja korkeuserojen suuruuden ymmärsin kuitenkin vasta silloin kun pääsin perille. Rullahiihtolenkit piti suunnitella tarkasti etukäteen, koska mäet ovat monissa paikoissa vaarallisen jyrkkiä. Aiemmin en oikein osannut jarruttaa rullasuksilla, mutta Trondheimissa minun oli pakko opetella. Onneksi selvisin parista vaarallisesta tilanteesta ilman kolhuja. Hyvää ylämäkitreeniä sai jo kun kävi lähikaupassa kävellen tai pyörällä. Upeita kaupunki-, meri-, vuori- ja erämaamaisemia sai ihailla kaikkialla. Akillesjänteeni ei kuitenkaan tykännyt isojen ylämäkien kävelemisestä eikä varsinkaan epätasaisista ja kivisistä ulkoilureiteistä. Jänne kipeytyi kahden viikon jälkeen, mutta pääsin kuitenkin harjoittelemaan ja kilpailemaan viime kaudella kohtalaisen hyvin. Liityin heti elokuussa yliopiston urheiluseuran (NTNUI) jäseneksi ja aloin käydä hiihtojaoston (http://org.ntnu.no/langrenn/) yhteisharjoituksissa. Seurassa on aktiivisia kilpahiihtäjiä laskutavasta riippuen 50-100 ja he ovat 19-35-vuotiaita. Harjoituksissa olikin viime kaudella mukana parhaimmillaan 70 osallistujaa. Useimmiten osallistujamäärä oli kuitenkin välillä 6-30. Suurin seuran hiihtäjistä opiskelee NTNU:ssa, mutta aika moni on jo siirtynyt työelämään. Harjoituksissa käy hyvin monentasoisia hiihtäjiä. Parhaat kilpailevat hyvällä kansallisella tasolla, mutta joukossa on myös aloittelijoita. Ilmapiiri on rento ja kaikilla tuntuu olevan kivaa yhdessä. Kolme innokasta ja kovakuntoista hiihtäjää huolehtii harjoitusten käytännön sujumisesta sekä harjoituksista tiedottamisesta. Harjoituksissa keskitytään kestävyyden kehittämiseen. Erityisiä tekniikkaharjoitteita kuten sauvoitta hiihtoa ei viime kaudella tehty lainkaan. Valmentajat antoivat tek- 27 niikkavinkkejä vain lumileirillä Ruotsin Bruksvallarnassa marraskuun alussa. Yhteisharjoituksia järjestetään useimmiten viisi kertaa viikossa. Niissä voi jokainen käydä oman mielensä mukaan niin usein kuin haluaa. Innokkaimmat kaverini kävivät viime kaudella lähes kaikissa treeneissä, mutta esimerkiksi minä tyydyin 1–2 yhteistreeniin viikossa. Yhteisharjoitukset ovat erittäin tehopainotteisia, sillä ohjelmassa oli viime kaudella elokuusta maaliskuulle kolme kovatehoista intervalliharjoitusta joka viikko. Viikko-ohjelma on joka viikolle lähes sama, joten jokaisen pitää osata soveltaa sitä omien tarpeidensa mukaan. Viime syksynä oli tiistaisin intervalleja joko juosten tai sauvarinteessä, keskiviikkoisin rappuhyppelyä, jalkapalloa ja kuntopiiri, torstaisin intervalleja yleensä rullasuksilla, lauantaisin pitkiä intervalleja sauvarinteessä ja sunnuntaisin pitkä lenkki joko juosten tai rullasuksilla. Kipeän akillesjänteen takia pystyin osallistumaan syksyllä kuitenkin lähinnä kuntopiireihin. Talvella oli tiistaisin seuran sarjahiihtokisat, keskiviikkoisin saliharjoitus kuten syksyllä, torstaisin intervalleja hiihtäen ja viikonloppuisin taas sarjahiihdot, kansallisia normaalimatkojen kisoja tai massahiihtoja. Sarjahiihtokilpailuja järjestettiin viime talvena yhteensä 13. Minä osallistuin niihin kuusi kertaa. Lisäksi osallistuin muutamaan kansalliseen kisaan ja pariin massahiihtoon. Matkat olivat sarjahiihdoissa yleensä 5–10 kilometriä naisille ja 10– 15 kilometriä miehille. Mukana oli myös yksi sprinttikisa sekä yksi 50 kilometrin kilpailu. Osallistujia oli parhaimmillaan 49 ja heidän ta- Bymarka viime talven lumisimpana päivänä 8.12. sonsa vaihteli paljon. Esimerkiksi 14.1. vapaan hiihtotavan kympillä oli nopeimman miehen aika 25.32, minun aikani 30.13 ja hitaimman miehen aika 35.45. Ensilumi satoi Bymarkaan jo lokakuun loppupuolella, ja Bymarkassa pääsi hiihtämään luonnonlumella koko ajan marraskuun lopusta huhtikuun puoliväliin. Tosin lumitilanne oli suurimman osan talvea varsin huono, ja ladulla oleva lumi oli likaista. Silti huonoimpienkin hiihto-olosuhteiden aikaan maaliskuun alussa Bymarkassa pääsi hiihtämään 400 metrin korkeudessa 4 kilometrin pitusta lenkkiä, jolla on korkeuseroa 60 metriä. Intervalliharjoitukset ovat yleensä viisi kertaa neljä minuuttia tai viisi kertaa kahdeksan minuuttia kahden minuutin palautuksella. Tavoitteena olevaa tehoaluetta ei harjoitusohjelmassa ainakaan viime kaudella kerrottu koskaan, mutta käytännössä viisi kertaa neljä minuuttia kehittää ensisijaisesti maksimaalista hapenottokykyä (MK-alue), kun taas viisi kertaa kahdeksan minuuttia on enemmän anaerobisen kynnyksen (VK-alue) harjoitus. Vedon aika- Vihreä letka NTNUI:n hiihtäjiä lumileirillä Ruotsin Bruksvallarnassa marraskuun alussa. © NTNUI Langrenn 28 na mennään ylämäkeen ja palautuksen aikana tullaan rauhallisesti alamäkeen. Jokainen tekee vedot omaa vauhtiaan, ja palautuksen aikana kovempikuntoiset tulevat heikompikuntoisia vastaan. Tällä tavalla hyvinkin eritasoiset urheilijat voivat harjoitella yhdessä, ja porukka on kasassa jokaisen vedon alussa. Korkeuserot ovat Trondheimissa niin isot, ettei mäki lopu yhden harjoituksen aikana kesken! Esimerkiksi rullahiihdon tehoharjoituksia voi tehdä läheltä keskustaa alkavassa maantienousussa, joka on kahdeksan kilometriä pitkä ja jossa on korkeuseroa 420 metriä. Lyhyt palautus varmistaa, ettei vetoja innostuta tekemään liian kovaa, jolloin harjoituksesta ei tule liian hapottava. Ensimmäinen veto on pidettävä jopa lapsellisen helppona, jolloin vauhtia on varaa kiristää seuraavissa vedoissa. Viimeisessäkään vedossa ei ole tarpeellista vetää itseään ihan piippuun, koska rento ja nousujohteinen harjoitus kehittää hapenottokykyä ja anaerobista kynnystä parhaiten. Lisäksi on tärkeää kyetä toistamaan tehoharjoituksia hyvin palautuneena riittävän usein. Keskiviikkoisin järjestettävä kuntopiiri kestää noin puoli tuntia. Painotus on keskivartalon kehittämisessä, ja työtä tehdään minuu- tin ajan ja palautuksen pituus on 10 sekuntia. Marraskuusta maaliskuulle teimme kuntopiirissä erityisen paljon staattisia pitoharjoitteita keskivartalolle. Ensin oli ohjelmassa viisi erilaista dynaamista vatsalihasliikettä, sitten viisi erilaista dynaamista selkälihasliikettä, sen jälkeen yhdeksän erilaista kyynärnojassa tehtävää pitoharjoitetta ilman palautusta ja lopuksi käsi- ja jalkaliikkeitä. Kovakuntoisimmat seurakaverini kykenivät tekemään pitoharjoitteet laskematta välillä polvia maahan. Minun piti kuitenkin tehdä monet harjoitteet helpotettuina. Seurakavereideni kovaa tehoharjoittelu ihmetytti minua koko vuoden ajan. Viikko-ohjelmaan kuului ainoastaan yksi peruskestävyysharjoitus, ja sekin oli varsin reipasvauhtinen. Lähdin eräänä alkusyksyn sunnuntaiaamuna seurakavereideni mukaan pitkälle rullahiihtolenkille. Hiihdimme perinteisen hiihtotavan rullasuksilla 55 kilometriä kolmessa ja puolessa tunnissa. Minusta tämä harjoitus tuntui enemmän kilpailulta kuin rauhalliselta lenkiltä. Tehoharjoitusten määrän perusteella olisin voinut olettaa, että seurakaverini ovat Norjan parhaita hiihtäjiä. Kysyin hyvältä kaveriltani, joka toimii hiihtojaostossa valmentajana ja osallistuu lähes kaikkiin yhteisharjoituksiin, Naisten 3*5 kilometrin viesti Norjan mestaruuskisoissa Lillehammerissa 19.1. NTNUI:n ykkösjoukkue sijoittui sijalle 12, joka on paras sijoitus seuran historiassa. Kuvassa hiihtävä Kristin Antonsen oli omalla osuudellaan kahdeksanneksi nopein. 29 Keväthangilla Bymarkassa 23.3. onko hänen varmasti optimaalista tehdä kaksi tai kolme tehoharjoitusta joka viikko, kun hän hiihtää 10 kilometrin kilpailun kuitenkin vain pari minuuttia nopeammin kuin minä. Minä kerroin tekeväni tehotreenin vain kerran kahdessa viikossa harjoituskaudella ja kerran viikossa kilpailukaudella. Hän sanoi, että tehopainotteinen harjoittelu on lähinnä vain NTNUI:n tapa ja monet hiihtäjät tekevät intervalleja vain pitääkseen hauskaa. Muissa seuroissa kuten Byåsen IL:ssä hiihtäjät tekevät enemmän peruskestävyysharjoittelua. Byåsen IL on trondheimilainen yleisseura, jonka kasvatti on esimerkiksi hiihtovauhdistaan tunnettu yhdistetyn olympiavoittaja Magnus Moan. Tehoharjoittelun vastapainoksi monet norjalaiset hiihtäjäkaverini harrastavat kuitenkin matalatehoista viikonloppuretkeilyä. Rinkka selkään ja kaveriporukalla vaeltamaan kohti tunturissa sijaitsevaa eräkämppää. Kämpällä syödään eväät ja sitten kiivetään tunturin huipulle nauttimaan maisemista. Kämpässä nukutun yön jälkeen käydään vielä toisen tunturin huipulla ja tullaan takaisin kotiin. Minä en kyennyt syksyllä kipeän akillesjänteen takia lähtemään pitkille kävelyretkille. Tein kuitenkin pitkiä peruskestävyyslenkkejä pyöräillen ja palauttavia harjoituksia uiden uimahallissa. NTNUI:ssä harjoitellaan selvästi enemmän perinteistä kuin vapaata hiihtotapaa. Perinteinen hiihtotapa on Norjassa myös tavallisten kuntohiihtäjien keskuudessa selvästi suositumpi kuin vapaa. Yhteisharjoituksissa hiihdetään lähes aina perinteistä, mutta seuran sarjahiihdoissa on suunnilleen saman verran kilpailuja molemmilla tyyleillä. Minä osallistuin monta kertaa harjoituksiin vapaalla tyylillä, mitä perinteistä hiihtävät kaverini eivät kuitenkaan katsoneet lainkaan pahalla. Perinteisen hiihtotavan suosiminen on luonnollista, koska useimmat 30 hiihtäjät harjoittelevat perinteisellä hiihtotavalla käytäviä massahiihtokisoja (kuten Birkebeinerrennet ja Vasaloppet) varten. Monet keskittyvät myös tasatyönnön kehittämiseen, ja jotkut hiihtävät pitkiä massahiihtoja pelkin tasatyönnöin. Norjan mestaruuskilpailuihin osallistuminen ei ole NTNUI:n hiihtäjien keskuudessa yhtä suosittua. NM-kisojen henkilökohtaisille matkoille osallistuikin vain kaksi seuramme hiihtäjää. NM-viesteissä Lillehammerissa NTNUI:llä oli kuitenkin neljä nais- ja kolme miesjoukkuetta. Minäkin mahduin mukaan. Hiihdin kolmosjoukkueessa ankkuriosuudella ensimmäisen viiden kilometrin kierroksen niin kovaa kuin pääsin ja ehdin viimeiselle kierrokselle ennen kuin Petter Northug ja kumppanit toivat joukkueensa maaliin. Kisamatkalla Lillehammerissa ei ollut mukana huoltajia eikä meillä ei ollut majapaikassa edes kunnollista voitelutilaa, vaan jokainen oli voidellut suksensa itse kotona Trondheimissa täysin tai lähes valmiiksi. Useimpien hiihtäjäkavereideni vanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä esimerkiksi Oslossa, joten välineasioissa onkin syytä olla itsenäinen. Ihailin ja ihmettelin monta kertaa sitä, että kaverini saivat suksensa pitämään purkkivoiteella kostealla kelillä. Seura antaa taloudellista tukea leirejä ja kisamatkoja varten. Avustuksien saamiseksi pitää tehdä talkootyötä seuran hyväksi. Minä ansaitsin talkoopisteeni toimimalla ajanottajana seuran juoksu- ja rullahiihtotesteissä syksyllä useamman kerran. Norjassa hiihtoa harrastavat kaikki vauvoista mummoihin ja vaareihin. Kovakuntoisia kilpahiihtäjiä riittää, mutta on myös valtavasti sunnuntaihiihtäjiä, jotka vetävät puolivuotiaita lapsiaan tunturipulkassa ja kaikkea siltä väliltä. Pitkiin massahiihtokisoihin osallistuu paljon myös 15–20 -vuotiaita nuoria. Syksyllä näin kaupungissa liikenteen seassa lähes päivittäin 10–70 -vuotiaita rullahiihtäjiä. Norjassa on vahva ulkoilukulttuuri, ja myös kilpaurheilua harrastamattomilla nuorilla on tapana käydä viikonloppuisin perheen tai kavereiden kanssa kävely- ja hiihtoretkillä kaupunkien ulkoilualueilla ja välillä kauemmillakin tuntureilla. Sää ei ole este ulkoilulle. Norjalaisen sananlaskun mukaan ei ole olemassakaan huonoa säätä, on ainoastaan sopimattomia vaatteita. Havaitsin, että norjalaiset ovat keskimäärin selvästi liikunnallisempia ja parempikuntoisia kuin suomalaiset. Ylipainoisia ihmisiä en nähnyt Norjassa läheskään niin paljon kuin Suomessa. Hyväkuntoisen nuorison joukosta on helppoa ohjata lahjakkaat urheilijayksilöt tavoitteellisen harjoittelun pariin ja valmentaa heitä huippuurheilijoiksi. Ei ole ihme, että Norja menestyy hiihdon arvokilpailuissa paremmin kuin Suomi. Norjassa tulin hiihtäneeksi luonnollisesti paljon ylämäkeen, minkä ansiosta ylämäkitekniikkani kehittyivät selvästi ja pakaralihaksiini tuli paljon lisää voimaa. Pitkien ja loivien ylämäkien hiihtäminen, pyöräileminen ja käveleminen oli myös erinomaista kestävyysharjoittelua. Pääsin tammi-helmikuussa hyvään kilpailukuntoon, ja muutama sarjahiihtokisa sujui todella hyvin. Alamäkien laskemiseen tuli rutiinia ihan eri tavalla kuin Suomessa. Nykyään minua ei rullasuksillakaan pelota niin paljon mennä mäkisille reiteille. Uudet urheiluhenkiset kaverit antoivat minulle paljon lisää motivaatiota ja sain heiltä uusia ideoita omaan harjoitteluuni. Oivalsin esimerkiksi, että pitkän PK-harjoituksen voi hyvin tehdä retkeilytyyppisenä. Koti-Suomessa voi esimerkiksi pyöräillä ensin Nuuksioon, jonka jälkeen voi tehdä mäkisessä metsämaastossa jalkalenkin ja pyöräillä sitten takaisin. Rennot MK-intervallit rullasuksilla lyhyin palautuksin mäkisellä Nuuksiontiellä ovat hyvää vastapainoa retkeilylle. Ihailin Norjassa kovasti kavereideni hyvää tasapainoa ja taitoa hiihtää rytmikästä vuorohiihtoa pitkin liu’uin ladun vieressä. Ahkera keskivartalon vahvistaminen kehittää vähitellen varmasti minunkin tekniikkaani. Opin, että myös kilpaurheilija voi suhtautua urheiluun erittäin rennosti ja pysähtyä vaikkapa ottamaan valokuvia pitkällä lenkillä. Positiivinen asenne on asia, joka kantaa pitkälle. Kansallisissakin kilpailuissa on tilaa kaikentasoisille hiihtäjille. Ja vaikka normaalimatkojen kisoihin osallistuminen ei houkuttelisikaan, niin massahiihdot ovat myös huolellisen valmistautumisen arvoisia kilpailuja. Ilmo Räisänen Laajempi raportti vaihtovuodestani on osoitteessa http://ilmo.omablogi.fi/files/2014/08/ Tarinaa-Norjasta.pdf LC Helsinki / Pakinkylä Pakinkylän leijonaklubi toimii Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueella. Klubissamme on runsaat neljäkymmentä jäsentä ja olemme toimineet alueella kohta 35 vuotta. Keräämme alueella varoja, joita käytämme pääasiassa paikallisen nuorisotyön tukemiseen. Pakilan Veto on ollut melko säännöllisesti tuen kohteena. Varojen keruun ohella järjestämme myös muunlaista avustusja tukitoimintaa alueen perheille ja vanhuksille. Rahat avustuksiin keräämme pääasiassa joulukuusten myynnillä. Joulukuusia myymme jälleen tänä jouluna seuraavissa paikoissa: Pakilan S-Marketin luona Pakilantiellä Entisen Niemikotisäätiön edessä Paloheinän torilla HESY:n edessä Itä-Pakilassa Yhdyskunnantiellä Tervetuloa ostamaan hyvä leijonakuusi. Kuusirahat käytetään lyhentämättömänä alueen nuorisotoimintaan. Tiedämme, että Pakilan Vedon perheet ovat säännöllisesti ostaneet joulukuusensa Leijonilta ja olemme siitä iloisia. Olemme vuosikymmenen ajan järjestäneet ystävänpäivän konsertin Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa. Tänä vuonna konsertti on torstaina 12.2.2015 klo 19.00. (huom. päivämäärä). Tuleva konsertti on uutta kirkollista musiikkia esittävä musiikki-draama-tanssiteos. Siinä on kuoron ja orkesterin ohella mukana Pakilan Voimistelijoiden ryhmä sekä lausunta- ja laulusolistit. Konsertti Laulujen Laulu on Vanhan Testamentin rakkauslaulurunoelma. Laulut osittain liittyvät kuningas Salomoon. Käsiohjelmia (15 euroa) saa ovelta ja niistä on tietoa Pakinkylän leijonaklubin nettisivuilla (googlella). Toivotamme kaikki Pakilan Vedon jäsenet ja ystävät tervetulleiksi konserttiin. Koko perheen äitienpäivätapahtuma järjestetään myös ensi keväänä. Ensi kevään tapahtumapaikka ei ole vielä varmistunut kaikkien alueen rakentamistöiden vuoksi, mutta aika on, siis äitienpäivänä. Tervetuloa. Haluamme toivottaa Pakilan Vedolle menestystä tulevana vuonna. Ricoh palvelee Ricoh on erityisesti toimisto- ja tuotantotulostusratkaisuistaan tunnettu globaali teknologiayritys. Tuotteidemme, ratkaisujemme ja palvelujemme tavoitteena on helpottaa ihmisten ja tiedon kohtaamista. Tunnuslauseemme on imagine.change. Haluamme tarjota poikkeuksellisen laadukasta asiakaspalvelua ja auttaa sinua työskentelemään uusilla ja tehokkaammilla tavoilla. Kustannuksia säästäen ja ympäristöä unohtamatta. Palveluvalikoimamme laajenee jatkuvasti. Toteutamme ja tehostamme niin toimiston asiakirjatyönkulkuja kuin kokonaisia it-ympäristöjäkin. Viemme viestinnän uudelle tasolle moderneilla visuaalisen viestinnän ratkaisuilla ja parannamme digipainojen kannattavuutta monipuolisilla tuotantotulostusratkaisuilla. Ota yhteyttä – kerromme mielellämme miten voimme auttaa. Ricoh Finland Oy Niittytaival 13 FI-02200 Espoo Puh. 0207 370 300 [email protected] www.ricoh.fi
© Copyright 2024