Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2013
Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2013 2 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Boliden Kokkola – perustiedot Boliden Kokkola on 315 000 tonnin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Suuri osa tehtaan raaka-aineena käyttämästä sinkkirikasteesta tulee Bolidenin omilta kaivoksilta Ruotsista ja Irlannista, mutta rikasteita ostetaan myös muilta kaivosyrityksiltä Euroopasta, PohjoisBOLIDEN KOKKOLA Amerikasta ja Perusta. Boliden Kokkolan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Bolidenilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa. Markkinointiyksiköllä on toimintoja Ruotsin lisäksi Saksassa ja Iso-Britanniassa. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Yhteiskuntavastuu tärkeä osa liiketoimintaa Boliden-konsernissa yhteiskuntavastuuseen suhtaudutaan erittäin vakavasti. Käytännön tasolla tämä näkyy esimerkiksi työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hoidon jatkuvana kehittämisenä. Eettisyyden vaatimus ulottuu oman toiminnan lisäksi liikesuhteisiin ja yhteistyökumppaneiden toimintaan. Liikekumppaneiden eettisyys arvioidaan osana hankintaprosessia, minkä lisäksi yhteistyöyrityksiin tehdään tarvittaessa eettisiin toimintatapoihin liittyviä auditointeja. Vuonna 2013 konsernin kaikilla toimipaikoilla toteutettiin lahjonnan vastainen koulutus, jonka suo- rittaminen oli pakollista kaikille toimihenkilöille. Vastuullisuuden toteutumisesta raportoidaan avoimesti. Bolidenkonserni julkaisee vuosikertomuksen yhteydessä GRI-ohjeiston mukaisen yhteiskuntavastuuraportin, minkä lisäksi vastuullisuuden osaalueita seurataan osavuosikatsauksissa. Yhteiskuntavastuun periaatteet käydään läpi myös konsernin internet-sivuilla. Kokkolan oman yhteiskuntavastuuraportin julkaisu aloitettiin 2000-luvun alussa. Raportti jaetaan omalle henkilöstölle ja paikallisille sidosryhmille. Tunnustusta yhteiskuntavastuusta Boliden Kokkolan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Pienin tuotekoko on 25 kilon sinkkiharkko ja suurin 4 000 kiloa painava jättijumbo. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuoden 2013 lopussa tehdas työllisti 540 henkeä. Tuotetun sinkin arvo oli noin 482 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiö Folksamin Vastuullinen yrittäjyys -indeksi tutkii 250 ruotsalaisen pörssiyhtiön vastuullisuuden edistymistä. Vuoden 2013 mittauksessa Boliden nousi ympäristöasioissa 6. sijalta viidenneksi ja ihmisoikeusasioissa 32. sijalta kuudenneksitoista. Joka toinen vuosi tehtävä tutkimus perustuu yritysten julkaisemiin tietoihin niiden ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa tekemästä työstä. Julkaistavilla tiedoilla tarkoitetaan yritysten verkkosivuilta ja erilaisista raporteista, kuten yrityksen vuo- Osa kansainvälistä metallikonsernia Boliden Kokkolan emoyhtiö on ruotsalainen Boliden AB. Bolidenilla on tehtaita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kaivoksia yhtiöllä on Ruotsissa ja Irlannissa. Konsernin päätuotteet ovat sinkki ja kupari. Yhtiö tuottaa myös kultaa, hopeaa ja lyijyä. Boliden AB:n liikevaihto vuonna 2013 sikertomuksesta ja mahdollisesta yhteiskuntavastuuraportista, saatavia tietoja. Vuoden 2013 tulokset olivat monella tapaa positiivisia. Useat yritykset raportoivat yhteiskuntavastuustaan hyvinkin kattavasti. Vuonna 2013 peräti 70 yritystä sai ympäristöarvosanakseen vähintään neljä tähteä ja 76 yritystä sai ihmisoikeusarvosanakseen vähintään neljä tähteä. Folksamin Vastuullinen yrittäjyys -indeksi perustuu GES Investment Services -yrityksen raportteihin. oli 34 409 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 3 978 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1 803 miljoonaa kruunua eli 208 miljoonaa euroa. Konserni työllisti vuoden lopussa 4 800 henkilöä. Bolidenin osake noteerataan Tukholman pörssissä. BOLIDEN KOKKOLA 3 4 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Ihminen saa sinkkiä ravinnostaan. Lihan, vihannesten ja täysjyvätuotteiden lisäksi hyviä sinkin lähteitä ovat muun muassa pähkinät ja siemenet. Sinkki – hivenaine ja käyttömetalli Sinkki vaikuttaa keskeisesti sekä terveyteen että modernin yhteiskunnan toimintaan. Ihminen löysi sinkin ja sen ainutlaatuiset ominaisuudet satoja vuosia sitten. Alkuaineena sinkki on ollut luonnollinen osa elämän kehitystä satoja miljoonia vuosia. Sinkkiä esiintyy luontaisesti maaperässä ja vedessä. Sinkki on yksi luonnon yleisimmistä alkuaineista, ja se on välttämätön kaikkien elollisten olioiden kasvulle ja fyysiselle kehitykselle. Ihmisen elimistössä sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin ja hormonin toimintaan. BOLIDEN KOKKOLA Nämä säätelevät muun muassa kasvutekijöitä, munuaisten toimintaa, vastustuskykyä, näkökykyä, makuaistia, sokeritasapainoa ja lisääntymiskykyä. Suurin osa korroosiosuojaukseen Helpon muokattavuuden ja suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Maailmalla tuotetaan sinkkiä yli 11 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin puolet tästä määrästä käytetään terästuotteiden sinkitykseen. Sinkityksessä sinkki muodostaa teräksen pinnalle suojaavan kerroksen, joka pidentää tuotteiden elinkaarta ja siten parantaa niiden ekotehokkuutta. Sinkki on ympäristön kannalta hyvä valinta myös sen vuoksi, että sitä voidaan kierrättää loputtomasti. Kokkolan tehtaan tuotannosta suurin osa menee suurille terästehtaille, jotka valmistavat sinkittyä terästä esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 SINKIN KÄYTTÖTAVAT SINKITYT TUOTTEET: SINKKIKEMIKAALIT: Sinkitseminen pidentää terästuotteiden elinkaarta useita kymmeniä vuosia. Moniin pintakäsittelymenetelmiin verrattuna sinkitys on paitsi kestävä myös edullinen ratkaisu. Edullisuutta lisää se, että sinkitty pinta ei tarvitse lainkaan huoltoa elinkaarensa aikana. Sinkittyjä tuotteita ovat mm. tie- ja katurakenteet, siltarakenteet, voimalinjat, naulat, kattopellit ja autojen korit. Sinkkikemikaaleja käytetään monien tuotteiden raaka-aineina. Sinkkioksidia käytetään kumi- ja rengasteollisuudessa, lannoiteteollisuudessa sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Sinkkipulveria käytetään korroosiolta suojaavien erikoismaalien valmistuksessa. MESSINKI: Messinki on sin- VALSSATTU SINKKI: Valssattu kin ja kuparin seos. Messingin väri on hyvin lämmin, minkä vuoksi sitä käytetään paljon arkkitehtuurissa ja sisustuksessa. Messinki on myös hygieeninen ja helposti muokattava materiaali. Messingistä valmistetaan mm. soittimia, ovenkahvoja, vetimiä, venttiileitä ja kiinnitystarvikkeita. sinkki on puhdasta sinkkiä, johon mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan tarvittaessa seostaa kuparia tai titaania. Valssatun sinkin käyttöikä esimerkiksi kattopelleissä on useita satoja vuosia. Valssattu sinkki soveltuu erinomaisesti rakennuksiin, sillä se on koko käyttöikänsä ajan täysin huoltovapaa ja sen ulkonäkö on muuttumaton. Kattojen lisäksi valssattua sinkkiä käytetään julkisivuverhoiluissa ja vedenpoistojärjestelmissä. PAINEVALUSINKKI: AKUT: sinkin käyttö akuissa ja paristoissa perustuu suureen energiatiheyteen, kierrätettävyyteen ja käyttöturvallisuuteen. Sinkki-ilmaparistot ja –akut edustavat alan uusinta teknologiaa. Painevalusinkki on erinomainen valumetalli. Sen etuja vaihtoehtoisiin materiaaleihin verrattuna ovat myös kestävyys ja edullisuus. Painevalusinkkiä käytetään mm. ovenkahvoissa, lukoissa, vetoketjujen lukkomekanismeissa sekä erilaisissa työkaluissa ja koneissa. BOLIDEN KOKKOLA 5 T A L O U D ELLI N EN VA S TU U 201 3 6 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Suuri osa Kokkolan tehtaan käyttämästä sinkkirikasteesta on peräisin Bolidenin omilta kaivoksilta. Rikaste on hienojakoista ruskehtavaa ainetta, jonka sinkkipitoisuus on noin 50 prosenttia. Vakaata tuotantoa ja kustannustehokkuutta Boliden Kokkolalle vuosi 2013 oli tuotannollisesti hyvä. Sinkkiä tuotettiin 311 686 tonnia, mikä on toiseksi korkein määrä tehtaan historiassa. Sinkkitehtaan määrätietoinen kehittäminen on jatkunut koko 2000-luvun ajan, minkä myötä tehtaan tuotantokapasiteetti on kasvanut runsaassa vuosikymmenessä 250 000 tonnista 315 000 tonniin vuodessa. Kasvu on saatu aikaan lukuisilla pienillä prosessimuutoksilla ilman merkittäviä laajennuksia. Sinkkitehdas toimii erittäin suhdanneherkällä teollisuudenalalla, jossa tuotteiden kysyntä ja niistä saatu hinta reagoivat nopeasti maailmantalouden muutoksiin. Kannattavuuden perustana ovat vakaa tuotanto ja kustannustehokkuus, BOLIDEN KOKKOLA Ensimmäisissä prosessivaiheissa raaka-aineesta erotetaan epäpuhtaudet ja myytävät sivutuotteet. Tuloksena on sinkkisulfaattiliuos, joka pumpataan elektrolyysiin (kuva yläpuolella). Elektrolyysissä sinkki erotetaan liuoksesta sähkövirran avulla ja se saostuu katodilevyjen pintaan. joiden kehittämiseen paneuduttiin voimakkaasti myös vuoden 2013 aikana. Boliden Kokkolan liikevaihto oli 201,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,3 miljoonaa euroa. Tuotannon arvo oli noin 482 miljoonaa euroa. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Prosessin viimeisessä vaiheessa katodilevyt sulatetaan ja valetaan myyntituotteiksi. Laadunvalvonnassa huomioidaan tuotteiden kemiallisen koostumuksen (kuva yläpuolella) lisäksi niiden fysikaaliset ominaisuudet (kuva vasemmalla). Suurin osa valmiista tuotteista lähtee asiakkaille merikuljetuksilla. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Investoinnilla uusi myyntituote Vuonna 2013 Boliden Kokkolassa valmistauduttiin hopean talteenoton käynnistämiseen. Uuden prosessivaiheen myötä sinkkiraaka-aineessa oleva hopea saadaan talteen hienojakoisena hopearikasteena eli välituotteena, joka myydään jalometallitehtaille hopean tuotannon raaka-aineeksi. Hopean talteenottolaitoksen rakennustyöt ja laiteasennukset saa- tiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Projekti jatkuu vuonna 2014 asennustöiden viimeistelyllä, minkä rinnalla prosessin käyntiinajoa ja säätöjä tehdään vaiheittain. Hopearikasteen kaupallisen tuotannon on määrä alkaa täysimääräisenä vuoden 2014 kolmannen neljänneksen aikana. Hopearikasteesta tulee taloudellisesti merkittävä sivutuote. Muita myytäviä sivutuotteita ovat rikkihap- po, kuparisakka, höyry, sinkkisulfaattiliuos ja prosessilämpö. Hopean talteenotto on merkittävä asia ympäristön kannalta, koska käsiteltävä raaka-aine pystytään hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin. BOLIDEN KOKKOLA 7 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 S O SI A A LI N EN VA S TU U 201 3 8 Boliden Kokkolassa tehdään tyypillisesti hyvin pitkiä työuria. Vuoden 2013 vuosijuhlassa palkittujen joukossa oli peräti kolme henkilöä, jotka olivat olleet tehtaalla töissä 45 vuotta. 40-vuotinen työura oli täyttynyt edellisen vuoden aikana kahdeksalla henkilöllä. Vakaa työnantaja Ennakoivan henkilöstöpolitiikan ansiosta Boliden Kokkola on henkilöstölleen vakaa työnantaja. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan runsaasti uutta henkilöstöä. Boliden Kokkolan sosiaalisen vastuun lähtökohtana on suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka, joka perustuu muutosten ennakointiin useiden vuosien aikajänteellä. Tämän ansiosta yhtiö on pystynyt tarjoamaan henkilöstölleen pitkäkestoisia työsuhteita, kokopäivätyötä ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen. Uutta henkilöstöä palkataan Vuoden 2013 lopussa tehtaan palveluksessa oli 540 henkilöä. Ikärakenteesta johtuen henkilöstön vaihtuminen jatkuu BOLIDEN KOKKOLA Toiminnan ja työpaikkojen jatkuvuutta tuetaan sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja konsernijohtaja Lennart Evrell tapasivat toisensa tehtaalla tammikuussa 2013. vilkkaana. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan uutta henkilöstöä noin 20 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2013 vakinaisessa työsuhteessa aloitti 22 henkilöä ja tehtaan palveluksesta poistui 28 henkilöä. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Ensimmäinen kosketus työelämään Boliden Kokkola työllistää noin 540 sinkkialan ammattilaista, joiden lomatuuraajiksi palkataan vuosittain noin 120 kesätyöntekijää. Kesätyöntekijät sijoittuvat tuotantoon ja tuotannon tukitoimintoihin, kuten esimerkiksi kunnossapitoon, laboratorioon ja toimistotehtäviin. Vuonna 2013 kesätyöntekijöiden valintaprosessia uudistettiin siten, että kaikki uudet hakijat haastatellaan ennen lopullista valintaa. Uusilla tarkoitetaan niitä hakijoita, joilla ei ole aiempaa harjoittelu- tai kesätyökokemusta Bolidenilta. ”Haastattelujen käyttöönottaminen oli hyvä päätös. Haastattelujen avulla pystymme arvioimaan hakijan soveltuvuutta ja löydämme jokaiselle parhaiten sopivan osaston”, tuo- tanto-osastoilla kesätyöntekijöiden valinnasta vastaava Janne Vanhala kertoo. Kesätyöntekijöiden valinnassa suositaan hakijoita, jotka opiskelevat tehtäviin liittyvillä aloilla. Vuonna 2013 noin puolet kesätyöläisistä oli ammattikorkeakouluopiskelijoita, loput tulivat pääasiassa yliopistoista ja ammattikouluista. Opinnäytetöistä hyötyä kaikille Boliden Kokkola tarjoaa eri alojen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille mahdollisuuksia lopputyön suorittamiseen. Opinnäytetyöt ovat oiva yhteistyön muoto, sillä se hyödyttää molempia osapuolia. Opinnäytteen avulla opiskelija voi osoittaa ja kehittää ammattiosaamistaan. Työnantaja puolestaan saa toimintaa tukevaa tutkimustietoa, motivoituneita tulevia työntekijöitä ja tunnettavuutta. Opinnäytetöiden hallintaan liittyvä prosessi uudistettiin vuonna 2013. Uuden toimintatavan ansiosta kaikkien opinnäytetöiden hallinta pystytään toteuttamaan samalla tavalla riippumatta siitä, mille osastolle työ tehdään ja kuka on sen ohjaaja. ”Osastot ovat lähteneet aktiivisesti kehittämiseen mukaan ja tuoneet esiin uusia opinnäytetöiden aiheita. On nähty se hyöty, mikä opinnäyte- Petri Isokoski (oik.) teki opinnäytetyönsä automaatiolaitteiden kriittisyysluokittelusta. Opinnäytetyön tekemistä koskevaa sopimusta allekirjoittamassa Tuomas Keskitalo ja Heidi Keto-Tokoi. töiden teettämisellä voidaan saavuttaa”, tutkimuskoordinaattori Heidi Keto-Tokoi sanoo. Prosessin aikana Kokkolasta löytyi noin 50 uutta opinnäytetyön aihetta. Tiedot valmistuneista opinnäytetöistä kirjataan rekisteriin, jonka kautta jo tehtyjen tutkimusten tulokset ovat pysyvästi hyödynnettävissä. Boliden opiskelijoiden silmin Boliden osallistuu Suomessa vuosittain valtakunnalliseen tutkimukseen, jossa opiskelijat arvioivat työnantajien tunnettavuutta ja houkuttelevuutta. Vuonna 2013 kyselyyn vastasi runsaat 10 500 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaa. Tutkimusraportti tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä, millä tavalla ja mistä asioista Boliden Suomessa tunnetaan. Samalla tutkimus avaa näkymän työmarkkinoille tulevien nuorten arvomaailmassa tapahtuviin muutoksiin ja siihen, mitä asioi- ta he arvostavat työpaikkaa valitessaan. Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään muun muassa koulujen kanssa tehtävän yhteistyön suunnittelussa. BOLIDEN KOKKOLA 9 10 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Työssä koettuun hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka tärkeänä omaa työpanosta pidetään kokonaisuuden kannalta. Risto Alapiha toimii puhdistamon käyttöinsinöörinä. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi Henkilöstön näkökulmasta työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat näkyvimpiä osoituksia siitä, miten sinkkitehdas kantaa yhteiskuntavastuutaan. Boliden Kokkolassa työhyvinvoinnin perusta on työelämän lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Henkilöstölle tämä luo varmuuden siitä, että työehtoihin sisältyvät asiat hoidetaan kaikissa tilanteissa yleisten sopimusten mukaisesti ja työolosuhteille BOLIDEN KOKKOLA asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Laissa ja sopimuksissa asetettua minimitasoa täydennetään tehtaan omilla käytännöillä, jotka on kehitetty vuosien mittaan tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Työhyvinvointia tuetaan muun muassa oman työterveyshuollon sekä toimivien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstöetujen kautta. Parin viime vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämisen painotusta on suunnattu rakenteellisista asioista kohti työelämän laa- dun kehittämistä. Työelämän laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä arkiseen työhön liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi työpaikan siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, työn sisällön kehittäminen ja työkyvyn tukeminen. Vuonna 2013 Boliden Kokkola lähti mukaan Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteiseen Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeeseen. Hankkeesta kerrotaan tarkemmin seuraavalla sivulla. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Hyvä työ – Pidempi työura Teknologiateollisuuden työnantajaja työntekijäliittojen yhteisen Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin kehittäminen osana arjen työtä. Boliden Kokkolassa hanketta alettiin toteuttaa syyskuussa 2013. Hankkeen ajattelumalli perustuu Työkyky-taloon (ks. viereinen kuva), joka kokoaa yhteen kaikki keskeiset työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Talossa on neljä kerrosta: terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot ja asenteet sekä työ. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työntekijän voimavaroja ja neljäs kerros kokoaa yhteen työhön liittyvät asiat. Bolidenilla hanke käynnistettiin henkilöstön infotilaisuuksilla sekä työhyvinvointikyselyllä, jonka tulosten perusteella valittiin ensimmäiset kehittämiskohteet. Ensimmäisenä päätettiin pureutua Työkyky-talon ylimpään eli työtä, työoloja ja esimiestyötä koskevaan kerrokseen. Kehittämistavoitteiksi asetettiin: • yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus • työolot, ergonomian kehittäminen ja • esimiestyön vahvistaminen. Kaikki Työkyky-talon kerrokset tullaan käymään läpi hankkeen aikana. Hanketta on tarkoitus jatkaa vuoteen 2015 asti. Pyöräilykampanja edelleen suosiossa Vuonna 2013 toteutettiin jälleen sinkkitehtaan suosittu pyöräilykampanja. Kampanjan ideana on kannustaa henkilöstöä pyöräilemään ja sitä kautta pitämään huolta kunnostaan ja jaksamisestaan. Pyöräilykampanjan idea on yksinker- taistakin yksinkertaisempi: mukaan pääsee jokainen, joka taittaa työmatkansa pyöräillen ja merkitsee suorituksensa intranetiin. Pyöräilykampanjaa toteutettiin huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Pyöräilykampanjan aikana poljettiin yhteensä komeat 90 825 kilomet- riä. Osallistujia oli 165, joista tuhannen kilometrin rajan ylitti yli 20 henkilöä. Kovimmalle polkijalle kilometrejä kertyi peräti reippaat 3 000. Kampanja toteutettiin ensimmäisen kerran 2011, minkä jälkeen se on järjestetty vuosittain. Työterveyshuolto lähellä asiakasta Boliden Kokkolalla on tehdasalueella oma työterveysasema, jonka toiminnan päätehtävä on työpaikan terveysriskien ennaltaehkäisy ja poistaminen. Näin vähennetään ammattitauteja ja työhön liittyviä sairauksia ja edistetään terveitä elämäntapoja. Tähän pyritään muun muassa erilai- silla työpaikkaselvityksillä sekä järjestämällä kaikille henkilöstön jäsenille säännölliset terveystarkastukset. Oma työterveysasema on kiinteä osa toimintaa ja strategisesti merkittävä valinta yhtiöltä. Koska terveysasema sijaitsee tehdasalueella, pystyy työterveyshuolto seuraamaan työntekijän terveyttä koko työsuhteen elinkaaren ajan työhöntulotarkastuksesta alkaen. Ensiarvoisen tärkeää on se, että työterveyshuollossa tunnetaan asiakkaiden työolot ja työn sisältö. Työntekijän kannalta läheinen sijainti luonnollisesti helpottaa asiointia. BOLIDEN KOKKOLA 11 12 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Turvallisuuden näkyvyyttä lisättiin vuonna 2013 kaikilla konsernin toimipaikoilla käyttöönotetulla Be Safe -logolla. Kokkolassa logo näkyy muun muassa kypärissä ja kylteissä. Tapaturmia ennätyksellisen vähän Työturvallisuuden näkökulmasta vuosi 2013 oli ennätyksellisen hyvä. Omalle henkilöstölle sattui poissaoloon johtaneita tapaturmia ja nollatapaturmia vähemmän kuin koskaan aikaisemmin tehtaan historiassa. Boliden Kokkola haluaa suojella kaikin tavoin alueellaan toimivan oman henkilöstön ja alihankkijoiden terveyttä ja turvallisuutta. Käytännön tasolla tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa tiukkojen turvallisuusohjeiden ja säännöllisten turvallisuuskoulutusten avulla. Turvallisuustasoa parannetaan jatkuvasti erilaisten toimenpiteiden avulla. Tavoitteena tapaturmattomuus Vuonna 2013 tehtaalla sattui neljä poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 4,4. Taajuus on huomattavasti pienempi kuin suomalaisessa metalliteollisuudessa keskimäärin. Boliden Kokkolan tavoitteena on saavuttaa täysin tapaturmaton työyhteisö, jossa jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Uskoa tavoitteen saavuttamiseen BOLIDEN KOKKOLA Boliden Kokkola palkitsi Caverion Suomen vuoden 2013 palveluntoimittajana. Tunnustuksen avulla yhteistyöyrityksiä halutaan kannustaa vastuulliseen toimintaan. Yksi palkitsemisen perusteista on työturvallisuuden huomiointi. Kuvassa Caverionin Vesa Myllymäki. luo vuosien 2008 ja 2009 aikana saavutettu yli 420 päivää kestänyt yhtämittainen tapaturmaton jakso. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan Boliden Kokkola ei salli turvallisuuden vaarantamista missään olosuhteissa. Henkilöstöä kannustetaan raportoimaan vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, jotta korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan ja tapaturmat estämään. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan perusteellisesti. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan pitämällä työturvallisuuteen liittyviä asioita koko ajan esillä. Hyvä esimerkki tästä on turvallisuusasioiden käsittely kaikissa säännöllisesti toistuvissa kokouksissa. Myös siisteyden ja järjestyksen parantamiseen on panostettu voimakkaasti. Henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa jatkuvasti. Minimivaatimuksena on valtakunnallinen työturvallisuuskortti, joka vaaditaan koko henkilöstöltä. Työsuhteen alussa uudet työntekijät osallistuvat turvallisuusperehdytykseen ja tehtävän edellyttämää turvallisuusosaamista kasvatetaan työuran aikana erilaisten lisäkoulutusten kautta. Yksi esimerkki lisäkoulutuksista on työsuojelun peruskurssi, jonka kaikki esimiehet suorittavat. Valtakunnallista työturvallisuuskorttia ja turvallisuusperehdytyksiä edellytetään oman henkilöstön lisäksi kaikilta alihankkijoilta. Lähivuosien aikana turvallisuustyössä keskitytään aikaisempaakin tehokkaammin urakoitsijoiden turvallisuuden kehittämiseen. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Osastojen suojainmatriisissa on määritelty tarvittavat suojavälineet. Rikastevaraston erityishaaste on pöly. BOLIDEN KOKKOLA 13 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 YM P Ä RI STÖVA S TU U 201 3 14 Modernissa teollisuudessa tehokas tuotanto ja ympäristön kunnioittaminen kulkevat luontevasti rinnakkain. Modernia teknologiaa käyttämällä pystytään toimimaan luontoa säästäen. Ympäristösuorituskyky huippuluokkaa Boliden Kokkola on tehnyt vuosikymmenten ajan järjestelmällistä työtä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Jatkuvan kehittämisen ansiosta tehtaan ympäristösuorituskyky on alan huippuluokkaa maailmassa. BOLIDEN KOKKOLA Boliden Kokkola ottaa ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassaan. Tehtaan osastoilla on yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta ympäristösuorituskyvyn parantaminen huomioidaan jokapäiväisessä toiminnassa ja pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvassa suunnittelussa. Tavoitteiden minimitason muodostavat lainsäädännön ja ympäristölupapäätösten asettamat velvoitteet. Näiden velvoitteiden lisäksi Boliden asettaa vuosittain omia tavoitteita, joiden avulla tähdätään ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain osastojen, yhtiön ja konsernin tasolla. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Yhteenveto ympäristösuorituskyvystä Ominaispäästöt ilmaan • keskimääräistä pienemmät* Vuonna 2013 sinkkitehtaan päästöt ilmaan olivat historian alhaisimmalla tasolla ja esimerkiksi sinkkipäästö oli pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Sinkkitehtaaseen kuuluvan, mutta eri ympäristöluvalla toimivan rikkihappotehtaan päästöt olivat edellisten vuosien tasolla. Minkään aineen osalta päästörajoja ei ylitetty. *lähde: Euroopan päästörekisteri Vastuullinen ympäristöasioiden hallinta on yksi keskeisimmistä yhteiskuntavastuun osa-alueista Boliden Kokkolassa. Toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat päästöt ilmaan ja veteen, jätteiden ja muiden sivuvirtojen hallinta sekä energiatehokkuus. Viereisellä palstalla on tarkempi yhteenveto siitä, millainen Boliden Kokkolan suoritustaso on verrattuna alan muihin toimijoihin ja miten vuonna 2013 eri osa-alueilla onnistuttiin. Perustana vakaa prosessi Hyvän ympäristösuorituskyvyn lähtökohta on prosessin vakaus, jonka avulla vältetään häiriötilanteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat päästöt. Vakautta ylläpidetään prosessin huolellisella ajolla ja ennakoivalla kunnossapidolla. Päivittäisen työn rinnalla viedään eteenpäin lukuisia investointeja ja projekteja, jotka tehostavat tuotantoa ja auttavat samalla vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Modernia teknologiaa käyttämällä pystytään toimimaan luontoa säästäen. Hyvä esimerkki tästä on energian käytön tehostaminen, joka huomioidaan aina laitehankintojen ja prosessin kehittä- misen yhteydessä. Energiatehokkuutta parannetaan myös kehittämällä toimintatapoja. Vuonna 2013 tehtaalle rakennettiin energiahallintajärjestelmää, jolle on tavoitteena saada ISO 50 001 -sertifikaatti vuoden 2014 aikana. Sivutuotteet ja jätteet Sinkin ja rikkihapon tuotannossa muodostuu prosessisakkoja, joista osa pystytään hyödyntämään raaka-aineena muilla tuotantolaitoksilla. Nämä hyötykäyttöön kelpaavat aineet ovat taloudellisesti arvokkaita sivutuotteita ja ne otetaan talteen mahdollisimman tehokkaasti. Uusimmaksi sivutuotteeksi on vuonna 2014 nousemassa hopearikaste. Sivutuotteista kerrotaan tarkemmin sivulla 7. Hyötykäyttöön soveltumattomat prosessisakat sijoitetaan voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja ympäristöluvan mukaisesti sinkkitehtaan läheisyydessä olevalle jätealueelle. Monipuolisen tarkkailuohjelman avulla varmistetaan, ettei loppusijoituksesta aiheudu haittaa ympäristölle. Päästöt vesistöön • pienemmät kuin millään muulla sinkkitehtaalla* Vuonna 2013 Boliden Kokkolan ja Freeport Cobaltin** yhteinen jätevesipäästö mereen – kuten myös rikkihappotehtaan päästö – alitti selvästi kaikki voimassa olevat vuosittaiset raja-arvot. *lähde: Euroopan päästörekisteri ** Vuonna 2012 voimaan tulleen ympäristöluvan mukaisesti Boliden Kokkola vastaa myös Freeport Cobaltin jätevesien tarkkailusta ja raportoinnista Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki • yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista* • hiilijalanjälki keskimääräistä pienempi** Vuonna 2013 energian kulutus sinkkitonnia kohden oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. *lähde: BrookHunt **lähde: International Zinc Association Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö Vuonna 2013 yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste oli 93,2 prosenttia. BOLIDEN KOKKOLA 15 16 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 2006 600 500 2012 400 300 200 100 50 0 Tutkimuksen perusteella tehdyt karttakuvat kertovat sinkin määrän neulasissa ja sammaleessa vuosina 2006 ja 2012. Bioindikaattorit kertovat metsän terveydestä Sammalet, jäkälät, humus ja männynneulaset ovat ns. bioindikaattoreita, joiden analysointi kertoo luotettavasti ilmanlaadun ja ympäristön tilan pitkäaikaisesta kehityksestä. Jyväskylän yliopisto tekee bioindikaattoritutkimuksen Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla viiden vuoden välein. Tutkimuksessa biologisia näytteitä kerätään yli 230 näytealalta. Tuorein tutkimus tehtiin vuonna 2012 ja sen tulokset julkaistiin 2013. Tutkimus osoitti, että neulasten sinkkipitoisuus oli laskenut, kun BOLIDEN KOKKOLA taas muiden metallien pitoisuudet olivat nousseet jonkin verran. Typen, rikin ja muiden alkuaineiden pitoisuudet olivat laskeneet, mihin on vaikuttanut erityisesti tutkimusalueen rikkipäästöjen väheneminen. Sammalten metallipitoisuuksissa ei enää ollut havaittavissa vastaavanlaista vähentymistä kuin 1990-luvulla. Vuoteen 2006 verrattuna sammalen sinkkipitoisuus oli hieman kasvanut. ”Sammalen sinkkipitoisuuden kasvu on erikoinen ilmiö, jonka me ai- omme selvittää. Vaikka päästöt ovat pienentyneet, ovat korkeimmat pitoisuudet silti kasvaneet. Yksi selvitettävä asia on hajapäästöjen vaikutus. Toisaalta kysymys voi olla vuosittaisesta vaihtelusta”, Boliden Kokkolan ympäristöpäällikkö Kai Nykänen sanoo. Bioindikaattoritutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että muutokset metallipitoisuuksissa olivat kaiken kaikkiaan pääosin melko pieniä, eikä selvää trendinomaista kasvua tai vähenemistä ole tunnistettavissa. YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 17 YKSIKKÖ 2013 2012 2011 TALOUDELLINEN VASTUU Tuotanto tonnia 311 686 314 742 307 352 Liikevaihtomilj. euroa 201,7 198,2 195,8 Liikevoittomilj. euroa 27,3 29,5 24 Tuotannon arvomilj. euroa 482 474 484 Investoinnitmilj. euroa 36,4 23,7 24,6 Hankinnatmilj. euroa 93,2 82,4 80,9 Palkatmilj. euroa 26,2 26,3 25,5 Verotmilj. euroa 5,7 7,4 6,8 SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstömäärähenkilöä 550 542 537 Henkilöstön keski-ikä vuotta 42 43 43 Palvelusvuodet keskimäärin vuotta 14,2 16,7 17,6 Henkilöstörakenne * työntekijöitäkappaletta 385 382 378 *toimihenkilöitäkappaletta 116 123 115 *ylempiä toimihenkilöitäkappaletta 49 37 44 Naisten osuus henkilöstöstä % 18 17,2 17,1 * naisia hallituksessa % 20 0 0 * naisia johtoryhmässä % 33 33 33 * naisia päällikkötasolla % 27 24 19 Koulutuspäivät kpl/hlö 2,4 2,6 3,1 Työturvallisuus Tapaturmataajuuskpl/milj.työtuntia 4,4 7,4 8,9 Tapaturmat kpl4 7 8 Vakavuussairauspäivää/tapaturma 45,5 17,3 20 Työterveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolot % 5,2 4,9 4,7 YMPÄRISTÖVASTUU Päästöt ilmaan (happotehdas + sinkkitehdas)Päästöraja Arseeni kg/vuosi 3,9 27 31,2700 Elohopea kg/vuosi 1,3 1,2 2,9ei päästörajaa Kadmium kg/vuosi 20,3 23,5 63150 Lyijy kg/vuosi 5,2 20,9 23,5ei päästörajaa Hiukkaset t/vuosi 15,9 16,1 19,1ei päästörajaa Sinkki t/vuosi 4,6 5,3 6,715 Rikkidioksidi t/vuosi 658 554 550ei päästörajaa Rikkidioksidi tuotettua happotonnia kohden kg/t 2,0 1,7 1,72,5 Päästöt mereen (sinkkitehdas ja Freeport Cobaltin kobolttitehdas)*Päästöraja Arseeni kg/vuosi 38 22,5 20,160 Elohopea kg/vuosi 0,96 0,87 0,928 Kadmium kg/vuosi 9,3 8,6 10,360 Koboltti+Nikkelikg/vuosi 1326,3 1 734 1 47110 000 Typpikg/vuosi 227 236 326 292 268 159550 000 Kupari kg/vuosi 180 172,7 170,8500 Sinkki kg/vuosi 551272,6 832,3 2 000 BOLIDEN KOKKOLA 18 YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 YKSIKKÖ 2013 2012 2011 Päästöt mereen/selkeytysaltaaseen (rikkihappotehdas) Päästöraja Elohopea (mereen)kg/vuosi 2,7 2,7 1,6ei päästörajaa Elohopea (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 2,7 3,6 4,45 Arseeni (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 199,9 130,8 113,4200 Kadmium (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 9,8 9,9 7,720 Sinkki (selkeytysaltaaseen)kg/vuosi 89 101,3 213,4ei päästörajaa Hiilidioksidipäästöt Suorat päästöt t/vuosi 8652 16 301** 7 182 Yhdyskuntajätteiden määrä Energiajae t/vuosi109,4 89,9 104,6 Biojätet/vuosi 21,7 16,1 17,7 Lajiteltu kaatopaikkajäte t/vuosi 19,8 13,4 11,9 Keräyspaperit/vuosi 3 2,1 5,8 Keräyspahvit/vuosi 15,6 12,4 7,7 Tietosuojamateriaalit/vuosi 0,0 0,0 0,0 Metallit/vuosi 1,5 0,9 0,5 Lasit/vuosi 1,1 0,5 0,2 Puujäte t/vuosi118,7 78,1 75,8 Hyötykäyttöaste %93,2 93,7 94,7 * Uuden ympäristöluvan mukaan Boliden vastaa myös Freeport Cobalt Oy:n jätevesipäästöistä mereen. Luvut kertovat sinkkitehtaan ja kobolttitehtaan yhteiset päästöt mereen. ** Päästökauppaluvan mukaisesti raportoitavat CO2-päästöt. Hiilidioksidipäästöihin laskettu myös rikasteista vapautuva hiilidioksidi. Ainetase 2013 Energia: rikkihappo suolahappo natriumhydroksidi hienokalkki happi (nestemäinen) natriumsulfidi (liuos + hiutale) arseenitrioksidi 20562 420 10928 14298 56210 t t t t t Päästöt ilmaan (Zn-tehdas+RHT): Boliden Kokkola 597395 t 365408 t 231987 t Tuotanto: sinkki rikkihappo höyry kaukolämpö Makea vesi Öjanjärvestä 2,1 milj.m3 Merivesi (jäähdytys) 10,3 milj.m3 14648 t 645 t Raaka-aineet: sinkkirikasteet • pasutto • suoraliuotus Vesi: 311686 t 318619 t 310387 MWh 68579 MWh 3.9 kg 1.3 kg 8652 t 15.9 t 20 kg 5 kg 658 t 4617 kg Jätteet ja sakat: Päästöt veteen (Zn-tehdas+RHT): prosessisakat**: • yhteisjäte (rauta ja rikki) 218337 t • kadmium 991 t muut jätteet: • varastointialueelle sijoitettavat 205 t • muualle loppusijoitettavat 24 t • hyötykäyttöön 11889 t • hyödynnettävät sivuvirrat 25501 t arseeni elohopea kadmium typpi kupari sinkki **kuivapainona BOLIDEN KOKKOLA arseeni elohopea hiilidioksidi hiukkaset kadmium lyijy rikkidioksidi sinkki 229kg 3kg 12.3kg 66078kg 59kg 602kg Tämä raportti on painettu kierrätetylle paperille. Kemikaalit (merkittävimmät): sähkö 1 264 910 MWh höyry 190 993 MWh kaukolämpö 57 016 MWh YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2013 Sinkin tuotanto Kokkolassa 1969 Sinkin tuotanto Kokkolassa aloitetaan. Tehdas on osa Outokumpu-konsernia. 1974 Ensimmäinen laajennus valmistuu. Tuotantokapasiteetti 150 000 tonnia vuodessa. 1988 Sinkkitehdasta modernisoidaan. Vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee 170 000 tonniin. 1990 Outokumpu-konsernin toimintoja yhtiöitetään. Sinkkitehtaasta muodostetaan Outokumpu Zinc Oy. 1998 Sinkkitehdasta laajennetaan. Tuotantokapasiteetti nousee 225 000 tonniin. 2001 Neljäs laajennus nostaa tuotantokapasiteetin 260 000 tonniin. Kokkolan tehtaasta tulee yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. 2004 Sinkkitehdas siirtyy Bolidenin omistukseen. Vuotuinen tuotantokapasiteetti 275 000 tonnia. 2004–2008 Useita teknisiä muutoksia, jotka parantavat tehtaan suorituskykyä ja nostavat tuotantokapasiteettia. 2009 Tuotantokapasiteetti 306 000 tonnia. 2010 Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin omistukseen. 2012 Uusi tuotantoennätys 314 742 tonnia. 2013 Tehtaan kehittäminen jatkuu. Valmistautuminen hopean talteenoton käynnistymiseen 2014. Boliden Kokkola on osa Boliden-konsernia, jonka historia alkaa vuodesta 1924. Vuosikymmenten kuluessa Bolidenista on kasvanut malminetsinnän, kaivostuotannon, sulattotoiminnan ja metallien uusiokäytön huippuosaaja. BOLIDEN KOKKOLA 19 Metals for modern life
© Copyright 2024