1. No category

T u t k imu sy k s ik kö
Metalliteollisuuden palkkakehitys
Vuoden 2009 4. neljännes
Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin, Autoalan
Keskusliiton (AKL) keräämiin palkkatilastoihin sekä
Teknologiateollisuus ry:n toimittamiin palkkaryhmäkohtaisiin palkkatietoihin.
Raportin sivulla viisi on myös esitetty auto- ja
konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitystä, joka
perustuu Autoalan Keskusliiton keräämään tilastoon
lokakuulta 2009.
Raportissa käytetyt ansiot ovat säännöllisen työajan keskimääräisiä ansiolukuja.
Elintarviketeollisuuden ansiotiedot sisältyvät tällä neljänneksellä palkkatilastoon. ElintarviketeollisuuKuvio 1.
Säännöllisen työajan tuntiansiot, 4. neljännes 2009
den tilastotiedot kerätään vain kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä.
Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansio
lasketaan seuraavasti:
Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä
maksettu keskimääräinen palkka
+ keskimääräinen vuorotyölisä
+ työajan tasaamisesta maksettava
keskimääräinen lisä
+ maksettujen olosuhdelisien keskimäärä
=
Säännöllisen työajan keskimääräinen
tuntiansio
Kuvio 2.
Säännöllisen työajan tuntiansioiden muutos
4. nelj. 2008–4. nelj. 2009, %
Paperiteollisuus
Rakennustuoteteollisuus
Metallien jalostus
Puusepän teollisuus
Autokorjaamot
Elintarviketeollisuus
Kone- ja kulkuneuvoteollisuus
Kemian teollisuus
Kumiteollisuus
Paperiteollisuus
METALLITEOLLISUUS
Graafinen teollisuus
KOKO TEOLLISUUS
Autokorjaamot
Kemian teollisuus
KOKO TEOLLISUUS
Rakennustuoteteollisuus
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Elintarviketeollisuus
Metallituoteteollisuus
Metallituoteteollisuus
Metallien jalostus
Graafinen teollisuus
METALLITEOLLISUUS
Saha- ja levyteollisuus
Kone- ja kulkuneuvoteollisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Puusepän teollisuus
Saha- ja levyteollisuus
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Kumiteollisuus
0
5
10
Euroa/tunti
15
20
-5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7
%
Palkkakehitys 4. neljännes 2009
1
Palkk aryhmit täisiä tietoja
Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin A, B ja C työn
vaativuuden mukaan. Palkkaryhmäään A kuuluvat
työntekijät jotka tekevät pääasiassa erittäin vaativia
ammattitöitä, ryhmään B kuuluvat tekevät vaativia
ammattitöitä ja ryhmään C kuuluvat työntekijät tekevät tavanomaisia ammattitöitä. Kuviossa 3 on esitetty palkkaryhmän määräytyminen.
Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin
vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä on esitetty kuviossa 4. Kaikkien tilastoitujen henkilöiden kohdalla
palkkaryhmään A kuuluvien osuus on noussut 3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2008 4. neljännekseltä. Ryhmään B kuuluvien osuus on laskenut 1,7 ja ryhmään C
kuuluvien osuus on laskenut 1,4 prosenttiyksikköä.
Taulukkoon 1 on kerätty sääännöllisen työajan
tuntiansiot palkaryhmittäin 4. neljänneksellä 2009.
Palkk akehit ys vuoden aik ana
Palkat nousivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa vuoden aikana neljä senttiä eli 0,3 prosenttia.
Taulukko 1.
Säännöllisen työajan tuntipalkat (senttiä) palkkaryhmittäin vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä
Kuvio 3.
Työntekijän palkkaryhmän määriytyminen
Töiden
vaativuusryhmittely
9
8
7
6
5
4
3
2
1
Muu paikallisesti
sovittu
työnvaativuuden
Karkea
ryhmittely määritystapa
Taulukossa 2 on esitetty metallin toimialojen ja koko teollisuuden palkkojen nousu vuoden aikana senteinä ja kuviossa 5 vastaavat palkkojen vuosimuutokset prosentteina. Vuoro- ja työajan tasaamislisät ovat
laskeneet merkittävästi vuoden aikana taloustilanteesta johtuen. Myös urakka- ja palkkiotyön osuus
laski verrattuna vuoden 2008 neljänteen neljännekseen.
Koko metalliteollisuudessa ansiot yhteensä nousi
enemmän kuin sukupuolittain eriteltynä. Tämä johtuu siitä, että naisten osuus tilastoidusta henkilöistä
on nyt pienempi kuin vertailuajankohtana. Koska naisista suurin osa kuuluu palkkaryhmiin B ja C, naisten
osuuden lasku nostaa ansiomuutosta yhteensä.
Myös elektroniikka- ja sähköteollisuudessa naisten osuus tilastoiduista henkilöistä on pienempi kuin
vuotta aiemmin ja ansiot yhteensä laski vähemmän
kuin miehillä ja naisilla erikseen (kuvio 5).
Säännöllisen työajan nimellisansioden 0,3 prosentin ja kuluttajahintojen yhden prosentin lasku
merkitsevät sitä, että reaaliansiot nousivat metalliteollisuudessa vuoden aikana 1,3 prosenttia. Koko teol-
PR
METALLITEOLLISUUS
TYÖNTEKIJÄN
PALKKARYHMÄ
A
III
Metallien jalostus
B
II
C
I
Metallituoteteollisuus
Lähde: Palkkarakenne 2007, koulutusaineisto
Kuvio 4.
Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin, 4. nelj. 2009
Ryhmä B
Ryhmä A
Kone- ja kulkuneuvoteollisuus
Ryhmä C
Ryhmä C
56,6
Yhteensä
34,4
65,1
Miehet
9,0
30,8
4,2
0
2
52,7
20
Metalli Liitto 2008
40
80
100
Naiset
A
1659
1664
1539
B
1437
1464
1359
C
1263
1295
1242
Yht.
1550
1589
1349
A
1744
1745
1718
B
1521
1533
1475
C
1325
1327
1320
Yht.
1696
1707
1569
A
1593
1600
1485
B
1420
1444
1348
C
1275
1314
1236
Yht.
1488
1522
1340
A
1651
1655
1492
B
1448
1465
1353
C
1242
1296
1198
Yht.
1577
1598
1341
Elektroniikka- ja
A
1643
1660
1473
B
1418
1463
1352
Ryhmä A
C
1257
1268
1253
6,0
33,1
60
Miehet
Ryhmä
B
sähköteollisuus
Autokorjaamot
Naiset 14,3
Yht.
TEOLLISUUS
Yht.
1444
1522
1320
A
1833
1834
1719
B
1582
1582
1353
C
1318
1323
1282
Yht.
1597
1604
1300
Yht.
1541
1590
1349
lisuudessa reaalipalkat nousivat vuodessa 3,5 prosenttia (kuvio 6). Raportin kuvaliitteessä on nimellis- ja
reaaliansiokehitystä kuvattu pidemmällä aikavalillä.
Taulukko 2.
Säännöllisen työajan tuntipalkat 4. neljännes 2009 ja
muutos vuodessa, senttiä/tunti
Yhteensä
Tuntiansio
Miehet
Naiset
Muu- Tuntitos
ansio
Muu- Tuntitos
ansio
Muutos
METALLITEOLLISUUS
1550
4
1589
1
1349
0
Metallien jalostus
1696
6
1707
6
1569
5
Metallituoteteollisuus
1488
14
1522
10
1340
29
Kone- ja kulkuneuvoteollisuus
1577
-1
1598
-1
1341
-15
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
1444
-5
1522
-15
1320
-15
Autokorjaamot
1597
43
1604
38
1300
63
TEOLLISUUS
1541
37
1590
34
1349
31
Kuvio 5.
Palkkakehitys 4. nelj./2008–4. nelj./2009, muutosprosentit
Yhteensä
Naiset
Teknologiateollisuuden palkkojen kehit ys
verr at tuna muihin teollisuusaloihin
Kun metalli- ja elektroniikkateollisuuden palkkakehitystä verrataan eräisiin muihin teollisuuden toimialoihin, voidaan todeta, että metallin suhteellinen
asema heikkeni verrattuna koko teollisuuteen sekä
vertailutoimialoihin vuoden 2008 neljänneltä neljännekseltä (kuvio 7).
Metallin toimialojen suhteellinen kehitys verrattuna koko teollisuuteen on esitetty kuviossa 8. Autokorjaamojen ansiokehitys parani hieman verrattuna
koko teollisuuteen. Metallin alatoimialojen ansiokehitys heikkeni suhteessa koko teollisuuteen vuoden
2008 neljänneltä neljännekseltä.
Kuvio 7.
Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina 2000–2009
Kunkin vuoden neljäs neljännes
Miehet
120
6
5,1
5
110
4
2,8
3
2,4
2,2
2,4 2,5
2
1
0
0,9
0,3 0,1
0,0
0,3 0,4 0,4
Metallituoteteollisuus
Kone- ja
kulkuneuvoteollisuus
ElektroKOKO
Autoniikka- korjaamot TEOLLISUUS
ja sähköteollisuus
Reaali
3,5
2,5
2,5
2,0
2,0
115
90
1,0
0,9
0,7
0,4
-0,1
Metallituoteteollisuus
Kone- ja
kulkuneuvoteollisuus
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Koko teollisuus=100
TEOL
META
70
REAALI
120
Metallien jalostus*
-0,3
ElektroKOKO
Autoniikka- korjaamot TEOLLISUUS
ja sähköteollisuus
Kone- ja kulkuneuvoteollisuus
Autokorjaamot
100
115
90
Elektroniikka- ja sähkö
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Elekt
Kone
105
Meta
100
Meta
95
90
* Palkkatilastoinnissa tapahtuneen virheen takia metallien jalostuksen ansiokehitystä
ei voida laskea vuoden 2007 4. neljlännekseltä
Palkkakehitys 4. neljännes 2009
Autok
110
Metallituoteteollisuus
95
0,0
80
110
105
1,4
METALLI Metallien
TEOLLISUUS jalostus
Tekst
NIMELLIS
2,8
0,3
Paper
Kuvio 8.
Palkkojen suhteellinen kehitys vuosina 2000–2009
Kunkin vuoden neljäs neljännes
3,8
3,0
-0,5
70
120
3,5
0,5
Graaf
-1,0
-1,1
4,0
1,0
Graafinen
80
-0,3
-1,1
Nimellis
1,3
100
Kemia
Kemia
Tekstiili
Kuvio 6.
Nimellis- ja reaalipalkkakehitys 4. nelj./2008–4. nelj./2009,
muutosprosentit
1,5
METALLITEOLLISUUS
90
-0,1 -0,1
METALLI Metallien
TEOLLISUUS jalostus
110
Yhteensä
Naiset
120
Paperi
Miehet
2,2
0,7
-1
-2
100
Koko teollisuus=100
3
TEOL
Naisten palkk akehit ys
Kun naisten keskimääräistä säännöllisen työajan
tuntiansiota verrataan miesten vastaavaan metallissa,
naisten palkat olivat noin 85 prosenttia miesten palkoista vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä.
Kuviossa 9 on verrattu naisten palkkoja miesten
palkkoihin palkkaryhmittäin. Tämän vertailun mukaan naisten palkat olivat 92,5–95,9 prosenttia miesten palkoista. Pylväs ”yhteensä” kuviossa yhdeksän
osoittaa keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan. Keskimääräinen tuntiansio on palkkaryhmittäisiä lukuja selvästi pienempi, koska suurin
osa naisista kuuluu palkkaryhmiin B ja C.
Kuviossa 10, 11 ja 12 on verrattu naisten ja miesten palkkoja palkkaryhmittäin eri palkkaustavoissa.
Näissä kuvion laskennassa käytetyt tuntiansiot eivät
sisällä keskimääräistä vuorotyölisää, työajan tasaamisesta maksettavaa keskimääräistä lisää eikä keskimääräistä olosuhdelisää. Pylväät ”yhteensä” osoittavat keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten
vastaavaan ja ne ovat palkkaryhmittäisiä lukuja pienempiä samasta syystä kuin kuviossa yhdeksän.
Kun metallin naisten palkkojen kehitystä verrataan koko teollisuuden ja kolmen muun toimialan
naisten palkkakehitykseen, voidaan havaita, että metallin asema heikkeni suhteessa koko teollisuuten sekä kaikkiin vertailutoimialoihin vuoden 2008 neljänneltä neljännekseltä.
Kuviot 9-12.
Naisten palkkojen suhde miesten palkkoihin 4. neljännes 2009
9. Palkkaryhmittäin
100 92,5
80
92,8
95,9
10. Aikatyössä
84,9
100
93,6
95,4
A
B
C
80
84,0
60
60
40
40
20
20
0
0
A
B
C
Yht.
11. Suoraurakkatyössä
100
91,8
89,1
80
87,6
Yht.
12. Osaurakka- ja palkkiotyössä
92,2
79,6
60
100 94,2
80
93,3
96,0
B
C
87,9
60
40
40
20
20
0
0
A
B
C
Yht.
A
Yht.
Kuvio 13.
Naisten palkkojen suhteellinen kehitys vuosina 2000–2009
Kunkin vuoden neljäs neljännes
130
120
Koko teollisuus=100
130
Paperi
120
110
110
90
Graafinen
Kemia
100
90
Tekstiili
80
4
Metalli Liitto 2008
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
TE
G
P
METALLITEOLLISUUS
100
K
80
Te
TE
Auto- ja konekaupan
toimihenkilöt
Tässä esitetyt auto- ja konekaupan toimihenkilöiden
kuukausipalkkatiedot ovat vuoden 2009 lokakuun
tietoja.
Autoalan keskusliitto tekee jäsenyritystensä palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkoja koskevan tiedustelun vuosittain lokakuussa. Esitetyt palkkatiedot koskevat jäsenyritysten palveluksessa koko
lokakuun ajan olleita kokoaikaisia toimihenkilöitä.
Vuoden 2009 ansiotilasto sisältää 1 110 varaosa-, varasto ja palveluhenkilön, 738 konttorihenkilön ja
1 340 auto- ja konemyyjän ansiotiedot.
Tilaston ansioluvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset sekä luontoisedut.
Koska myyntihenkilöiden ansiot on sidottu
myyntiprovisioihin, viimeisen puolentoista vuoden
autojen myynnin lasku on vaikuttanut myyntihenkilöstön ansioiden merkittävään laskuun. Henkilöstörakenteessa on myös tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Keskimääräistä paremmin ansaitsevien
myyntihenkilöiden osuus on laskenut vuodesta 2008,
mikä alentaa keskimääräistä kuukausiansiota.
AKL:n mukaan identtisten myyntihenkilöiden
ansiot laskivat 0,9 prosenttia vuodesta 2008. (Identtisillä työntekijöillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä,
jotka olivat mukana molempien tilastoajankohtien
tilastoissa.)
Taulukkoon kolme on kerätty toimihenkilöiden ansiotiedot sekä vuosimuutokset. Kuviossa 14 näkyy toimihenkilöiden nimellisansiokehitys vuodesta 2000 alkaen. Liitekuvioissa on esitetty toimihenkilöiden nimellis- ja reaaliansiokehitys pidemmältä ajalta.
Taulukko 3 .
Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan
kuukausikeskiansiot vuoden 2009 lokakuussa tehdyn tiedustelun mukaan sekä muutokset vuodessa
Keskiansio
Muutos vuodessa
euroa/kk
euroa/kk
%
Konttorihenkilöstö
2536
39
1,6
Myyntihenkilöstö
3310
-397
-10,8
Varaosa-, varasto- ja
palveluhenkilöstö
2471
-7
-0,3
Kuvio 14.
Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan
keskiansioiden nimelliskehitys vuosina 2000–2009
4000
euroa/kk
4000
Myyntihenkilöstö
3000
3000
Konttorihenkilöstö
2000
Varaosa-, varasto ja
palveluhenkilöstö
1000
0
2000
0
28.5.2010
Sari Korte, tilastosihteeri
Palkkakehitys 4. neljännes 2009
Myy
Kon
1000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Var
5
METALLITEOLLISUUS
AUTO-JA KONEKAUPPA
Nimellis- ja reaaliansiokehitys, %
Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosikeskiarvo
KONTTORIHENKILÖSTÖ: Nimellis- ja reaaliansiokehitys, %
Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu–lokakuu
Nimellispalkat
Reaalipalkat
Nimellispalkat
Reaalipalkat
14
14
14
14
12
12
12
12
10
10
10
10
8
8
8
8
6
6
6
6
4
4
4
4
2
2
2
2
0
0
0
0
-2
-2
-2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Reaalipalkat
Nimellispalkat
Nimellispa
-2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: EK, Tilastokeskus
Lähde: AKL, Tilastokeskus
AUTOKORJAAMOT
VARAOSA-, VARASTO JA PALVELUHENKILÖSTÖ:
Nimellis- ja reaaliansiokehitys, %
Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu–lokakuu
Nimellis- ja reaaliansiokehitys, %
Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosikeskiarvo
Nimellispalkat
Reaalipalk
Nimellispalkat
Reaalipalkat
Reaalipalkat
14
14
14
14
12
12
12
12
10
10
10
10
8
8
8
8
6
6
6
6
4
4
4
4
2
2
2
2
0
0
0
0
-2
-2
-2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Reaalipalkat
Nimellispalkat
Reaalipalk
Nimellispa
-2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: AKL, Tilastokeskus
Lähde: AKL, Tilastokeskus
MYYNTIHENKILÖSTÖ: Nimellis- ja reaaliansiokehitys, %
Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutos, lokakuu–lokakuu
Nimellispalkat
Reaalipalkat
8
14
6
12
4
10
2
0
8
-2
6
-4
4
-6
2
-8
-10
0
-12
-2
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: AKL, Tilastokeskus
6
Metalli Liitto 2008
Reaalipal
Nimellisp