1. No category

 HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA -­ oppimateriaalia kotitalouden valinnaiskursseille 2 Sisältö Johdanto kampanjaan 3 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä 6 9 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä 12 14 Kasvissuhteeni kukoistaa Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa 17 20 Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Opetuskerta 4: Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle 24 27 Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Opetuskerta 5: Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta 30 34 Liitteet 37 3 Johdanto kampanjaan Viime vuosina on puhuttu paljon ruoasta, sen ympäristövaikutuksista, terveellisyydestä, eettisyydestä sekä suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokaa voi ostaa huolettomasti, syödä ja nauttia sen enempää pohtimatta. Hyvään mieleen ja oloon tarvitaan kuitenkin muutakin kuin hyvää makua, rakennetta ja ulkonäköä. Valinnoillamme viestitämme arvojamme sekä siirrämme niitä käytäntöön. Oikeat valinnat auttavat ihmisen ja ympä-­‐
ristön hyvinvointia, mutta yhtä selvää tapaa tehdä valintoja ei ole. Ruokaan liittyvät arvot ja valinnat ovat esimerkiksi terveellisyys, taloudellisuus, kotimaisuus, ilmasto-­‐
tekijät, esteettisyys ja eettisyys. Kuluttajien valintoja ohjaavat tieto, intuitio sekä tunteet. Kotitalousopettajat ja peruskoulun kotitalousopetus ovat avainasemassa viemässä suomalaisen ruokakulttuurin ja hyvinsyönnin sanomaa eteenpäin. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) tavoitteena on ollut ruoan arvostuksen kohottaminen. Kolme vuotta (2008–2011) kestäneen ohjelman kohde-­‐
ryhmään ovat kuuluneet niin suomalaiset kuluttajat kuin päättäjätkin. Sre on ollut valtion ensimmäinen ruokakulttuuriohjelma, joka on saanut aikaan yhteistyötä sekä yhteistä tahtotilaa ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyvien organisaatioiden kesken. Ruokakulttuuri on tunnustettu kulttuuriksi ja Helsingin yliopistoon on saatu uusi ruokakulttuurin professuuri. Hyvinsyöjä-­kampanja luotiin osaksi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Tavoitteena on saavuttaa suomalaisia kuluttajia, niin nuoria kuin aikuisiakin. Sre on Hyvinsyöjä-­‐kampanjan avulla halunnut levittää tietoa kestävästä ja vastuullisesta syömisestä sekä ruokavalinnoista. Kampanjaa on viety eteenpäin erilaisten medioiden sekä Peloton-­‐työpajojen avulla. Hyvinsyöjä-­‐valtakirjan viisi teesiä ovat tutkitusti ne tärkeimmät asiat, joilla tavallinen kuluttaja voi helposti toimia ja syödä vastuullisesti. Hyvinsyöjä nro 1 -­‐kortin vastaanotti Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Muita tunnettuja Hyvinsyöjiä ovat mm. rap-­‐taiteilija Elastinen, ministeri Sirkka-­‐Liisa Anttila ja kirjailija Kaari Utrio. Kampanjan jatkoksi haluttiin jotakin konkreettista. Koulujen ja kotitalousopetuksen kautta tavoitetaan suuri joukko 13–15-­‐vuotiaita nuoria. Kotitalouden tunneilla pereh-­‐
4 dytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Opetus antaa koko elämän kantavia taitoja ja tietoja, joista vastuulliset ruokavalinnat ja kestävä syöminen tulevaisuudessa vain korostuvat. Olemme tehneet Hyvinsyöjän 5 teesiin sopivan ”HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA” -­‐
kokonaisuuden, jossa on oppimateriaalia kuudelle opetuskerralle. Ajatuksena on ollut, että materiaali otettaisiin käyttöön heti syksystä valinnaisten kotitalouskurssien alkaessa. Hyvinsyöjä-­‐kampanjan teemat sopivat hyvin syksyn ohjelmaan ja valmiiksi suunnitellut opetuskerrat helpottavat opettajan alkusyksyä. Materiaalia voi hyödyntää suoraan sellaisenaan tai poimia sieltä omaan opetukseensa sopivia osia. Opettajan materiaali koostuu kuudesta opetuskerrasta, joista viimeinen on vapaa-­‐
ehtoinen, eikä siihen ole erillistä materiaalia. Tuntikokonaisuudet koostuvat tieto-­‐
osiosta, tuntisuunnitelmasta sekä kalvopohjista, tehtävistä ja oppikirjoihin liittyvistä vinkeistä. Jokaisen teesin alussa on ensin tietoa liittyen tunnin teemaan. Tieto-­‐osuuden tarkoituksena on antaa opettajalle jotakin uutta ja kerrata jo tiedossa olevaa. Tieto-­‐
osuuden jälkeen on tuntisuunnitelmapohja, jota voi käyttää sellaisenaan tai muokata itselleen sopivaksi, jättää pois tai lisätä riippuen ryhmän tasosta ja käytettävissä olevasta ajasta. Jokaiselle opetuskerralle on ehdotettu myös menu, mutta sen lisäksi on kerätty käytössä olevista oppikirjoista menukokonaisuuksia vaihtoehtoisesti käytet-­‐
täviksi. Jokainen tuntikokonaisuus sisältää myös liitteenä olevia tehtäviä ja kalvopohjia sekä nettilinkkejä ja vinkkejä opetuksen. Materiaaliin kuuluu myös nimikkoresepti muutamilta Sre:n kampanjan puhemiehiltä ja Valtuutetuilta Hyvinsyöjiltä. Lisäksi jokaiselle kotitalousryhmällä on mahdollisuus osallistua Nyhjää tyhjästä -­‐kokkikilpailuun, jossa pääpalkintona on kokkaushetki Sami Garamin kanssa koko opetusryhmälle. Kilpailun ideana on hyödyntää kaapissa olevia ruoka-­‐aineita ja kokata sesongin herkuista ateriakokonaisuus Hyvinsyöjän oikeudet ja velvollisuuden huomioon ottaen. Viimeinen, eli kuudes, opetuskerta on jätetty kokonaan kilpailuun osallis-­‐
tumiseen ja siksi siihen ei ole erillistä tuntisuunnitelmaa. Kilpailu ei kuitenkaan edellytä muun materiaalin käyttöä, joten kilpailutehtävä voidaan tehdä oppitunnilla milloin vaan. Kilpailuaikaa on 8.10.2011 saakka. Toivottavasti mahdollisimman moni koulu innostuu osallistumaan kilpailuun. 5 Valtuutetun Hyvinsyöjän VIP-­‐kortit voi tilata Hyvinsyöjä-­‐nettisivuilta. Muista tilata kortit ajoissa, jotta ne ehtivät viimeiselle opetuskerralle. Toivottavasti materiaali innostaa niin opettajia kuin oppilaitakin liittymään Hyvinsyöjiin ja kantamaan vastuuta sekä itsensä että ympäristön hyvinvoinnista. Mielenkiintoisia ja maukkaita hetkiä valinnaisen kotitalouden tunneille! Terveisin Hanna-­‐Kaisa Hämäläinen Aira Kuvaja kotitalousopettaja toiminnanjohtaja [email protected] [email protected] 6 Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Ruoan lyhyt tie ruokapöytään on ympäristön kannalta hyvä asia ja sitä on helppo seurata. Nopeasti tuottajalta kuluttajalle päätyvä ruoka on varmasti tuoretta ja maistuvaa. Ilmaston kannalta on suuri merkitys on sillä, mitä kuluttaja kaupasta valitsee ja millä hän sen kuljettaa kotiinsa. Tekeekö hän kauppamatkan autolla, pyörällä vai jalan? Asumisen ja liikkumisen ohella syöminen tuottaa eniten kasvihuonepäästöjä Suomessa. Kuluttaja tukee valinnoillaan työpaikkojen ja elävän maaseutuympäristön säilymistä kotimaassa ja kauempanakin. Suomessa on hyvä tuottaa ruokaa, kun on tilaa ja puhdasta vettä sekä toimiva valvontaorganisaatio. Ilmaston vuoksi meillä ei kuitenkaan voida tuottaa ihan kaikkea mahdollista. ALKUPERÄ Viime aikoina ruoan alkuperä on noussut esiin enemmän ja enemmän. Alkuperämerkintöjä ovat toivoneet niin kuluttajat, tuottajat kuin kansanedustajat. Mitä alkuperällä sitten Kuva: SRE / MMM tarkoitetaan? Maataloustuotteiden alkuperämaa on se maa, jossa tuote on alun perin tuotettu. Jos elintarvikkeen valmistuksessa käytetään useita eri raaka-­‐aineita, valmistusmaa on tällöin sen virallinen alkuperämaa. Kaikkien tuotteiden pakkauksista ei alkuperämerkintää löydä. Alkuperä pitää ilmoittaa vaan siinä tapauksessa, että sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan, esim. silloin, kun pakkauksessa on kotimainen tuotemerkki tai kotimaisen markkinoijan tiedot ja 7 tuote on valmistettu ulkomailla. Näissä tapauksissa valmistusmaa tulee ilmoittaa. Lisäksi alkuperämerkintä on oltava tietyissä elintarvikkeissa, kuten kalassa ja naudanlihassa sekä laatuluokitelluissa tuoreissa kasviksissa ja hedelmissä. Maidossa esimerkiksi riittää, että tölkistä löytyy tieto siitä, missä maito on pakattu.
Ruokapakkauksiin kaavaillaan nyt pakollista merkintää alkuperästä ja ravintosisällöstä. Euroopan parlamentin ympäristökomitea on muokannut asetusluonnoksen, jonka tarkoitus on tehdä pakolliseksi riittävä ja luettavassa muodossa oleva tieto EU:n alueella myytävissä ruokapakkauksissa. LÄHIRUOKA Lähiruoka on lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa, jolloin elintarvikkeen kuljetusmatkat ympäristöpäästöineen pienenevät. MTK määrittelee lähiruoan Suomen rajojen sisäpuolella tuotetuksi ruoaksi, mutta usein kuitenkin lähiruoalla käsitetään kotipaikkakunnan lähellä tuotetut elintarvikkeet. Itse kalastetut kalat tai metsästä poimitut marjat ovat paras esimerkki lähiruoasta. Luonnollisin reitti lähiruoalle kuitenkin on oma lähikauppa. Sieltä voi hyvin löytyä juureksia, kasviksia, viljatuotteita ja vaikka leipää, jotka on tuotettu ja valmistettu lähiseudulla. Maatilamyymälät ja torit ovat myös oiva tilaisuus löytää lähiruokaa. Lähiruoka on laadukasta ja tuoretta, koska lisä-­‐ tai säilöntäaineita ei lyhyiden kuljetusmatkojen ja -­‐aikojen takia tarvitse käyttää. Paikallisten tuottajien taskuun jää hieman enemmän euroja, kun kuluttajat suosivat lähiruokaa. Kuva: SRE / MMM Kun raha pyörii paikallisesti, myös hyvinvointi kasvaa. Lähiruoan on valinta ympäristön puolesta. Riippuen toki myös siitä, miten itse ruoan kaupasta tai tuottajalta kotiin kuljettaa. Maatilan jälkeen suurimmat ilmastopäästöt syntyvät silti kotona, kun ruokaa valmistetaan ja säilytetään. 8 LUOMU Luomutuotannossa eli luonnonmukaisten elintarvikkeiden tuotannossa periaatteena on valmistaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, ihmisten tai eläinten terveydelle taikka hyvinvoinnille. Rikkakasvit ja tuholaiset torjutaan biologisesti ja mekaanisesti, geenimuunneltuja lajikkeita ei käytetä ja kaikkien kemiallisten aineiden sekä antibioottien ja lisäaineiden käyttö on kiellettyä. Eläintuotannossa korostetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia, lajinmukaista käyttäytymistä ja vapaata liikkumista. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säännellään EU:n luomuasetuksessa. Luomutuotteissa hyväksyttyjä lisäaineita on 47 ja useimmat niistä ovat luonnosta peräisin olevia. Esimerkiksi luomujogurteissa väri saadaan yleensä aikaan aidoilla marjoilla. Väriaineet ja keinotekoiset makeutusaineet ovat kiellettyjä. Tavanomaisissa tuotteissa sallittuja lisäaineita on noin 300, kun luomussa sallittuja ovat vain natriumnitraatti ja -­‐nitriitti. Nämä ovat luomussakin sallittuja, sillä iman niitä esimerkiksi makkarat muuttuisivat harmaiksi, eivätkä säilyisi. Tavanomaisissa tuotteissa mm. erilaisten sallittujen säilöntäaineiden lukumäärä on kymmenkertainen luomuun verrattuna. Pakolliset pakkausmerkinnät luomutuotteissa viestivät siitä, että toimija on tuottanut tai valmistanut tuotteen tuotantosäännösten mukaisesti ja että toimijaa on valvottu. Merkintöjen avulla luomutuotteet ovat jäljitettävissä kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun eri vaiheissa. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon ympäristövaikutuksia on tutkittu toistuvasti. Toisinaan tutkimukset ovat osoittaneet luomun olevan hiukan ympäristöystävällisempää, mutta aika usein tavanomainen tuotanto on julistettu voittajaksi, kun on tarkasteltu perinteisiä mitattavia ympäristöhaittoja kuten ilmastovaikutuksia ja rehevöitymistä. Kyse on kuitenkin arvovalinnoista. Luomu on hyvä ratkaisu, jos esimerkiksi torjunta-­‐, säilöntä-­‐ tai lisäaineiden käytön minimointi taikka eläinten hyvinvointi on kuluttajalle tärkeä asia. 9 Opetuskerta 1: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä Tavoite ja tunnin sisältö Jokaisella on oikeus syödä hyvin, herkutella ja nautiskella. Onko maku ykkösjuttu, vai ratkaiseeko valinnan myös jokin muu? Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa -­‐kampanja johdattaa oppilaat hyvinsyömisen maailmaan: tietoon ja taitoon valita vastuullisesti niin oman terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Ensimmäisen opetuskerran teema on alkuperä, jolloin kerrataan alkuperä-­‐ ja pakkausmerkinnät sekä luomu-­‐ ja lähiruoan määritelmät. Yhdessä pohditaan, miksi alkuperällä on kuluttajan kannalta väliä. Tunnista menee iso osa tiedon jakamiseen ja kotitalousluokan toimintatapojen kertaamiseen. Siksi opetuskerran ruokaohje on helppo, yksinkertainen ja välipalatyyppinen. Se valmistetaan pareittain tunnin päätteeksi. Johdanto kampanjaan •
Tunnin alussa opettaja kertoo kampanjasta. Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa -­‐kalvon (liite 1) avulla opettaja voi käydä läpi kampanjan idean ja teesit. o Hyvään oloon ja mieleen tarvitaan muutakin kuin makua, rakennetta ja ulkonäköä. Oikeat valinnat koituvat niin ihmisen kuin ympäristönkin hyväksi. o Ruoka vaikuttaa ympäristöön. Runsas kolmannes ympäristövaikutuksista syntyy ravinnosta. Tämän hetkisillä kulutustottumuksilla kulutamme koko ajan kolmen maapallon verran luonnonvaroja. o Kuluttajille on valtaa vaikuttaa omien valintojen kautta! •
Nyhjää tyhjästä -­‐kilpailuun osallistuminen voidaan ottaa esiin tässä vaiheessa, jotta ryhmä voi yhdessä päättää osallistumisestaan. Linkki Hyvinsyöjä-­‐nettisivuilla. Mitä opitaan? -­‐ Alkuperä •
Jos mahdollista näyttää videoita internetistä, niin alustukseksi voi näyttää videon ”Minulle on paljastettava ruokani alkuperä” (www.hyvinsyoja.fi/videot) •
Opettajalle: alkuperään, luomuun ja lähiruokaan sekä pakkausmerkintöihin liittyvää tietoa materiaalipaketin alkuosassa. •
10 Mitä on luomu ja lähiruoka? (liite 2) o Pohtikaa yhdessä ryhmän kanssa mitä merkitystä on alkuperällä? o Onko lähi-­‐Siwasta ostettu mehu ja karjalanpiirakka lähiruokaa? o Kerratkaa liitteenä 3 olevan kalvopohjan avulla alkuperä-­‐ ja pakkausmerkinnät. o Opettaja voi myös jakaa neljän oppilaan ryhmille erilaisia pakkauksia, joista voitte etsiä merkinnät. Mitä hyvää ja mitä huonoa merkinnöissä oli? Oliko puutteita? o Alkuperä-­‐, tuotanto ja pakkausmerkintöihin liittyy nettitestejä esim. http://www.dolceta.eu/suomi/Mod5/-­‐Ruoka-­‐ja-­‐juoma-­‐.html •
Liitteenä 5 oleva alkuperään liittyvä ristikko voidaan antaa kotiläksyksi tai vaihtoehtoisesti tehdä tunnilla. Mitä kokataan? – Alkuperä •
Jaskan luomusmoothie (liite 4). •
Luomusmoothie syntyy kätevästi ja nopeasti tunnin loppuun, ja samalla tulee kerrattua kesän jälkeen keittiötyöskentelyyn liittyvät yhteiset pelisäännöt. •
Vaihtoehtoisesti oppikirjoista o Otava: Maistuu Hyvältä. Jogurttijuoma s. 175 (vinkki: käytä esimerkiksi luonnonjogurttia ja omenamehua) o Otava: Erityisen Hyvää. Marjasmoothie s. 211 (vinkki: käytä kauden marjoja) o WSOY: Taituri 7-­‐9. Marjasmoothie. 199 (vinkki: kts. ed) o WSOY: Hyvää Pataa. Mansikkasmoothie s. 269 ( vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 7-­‐9. Marjajuoma tai Smoothie s. 153 (vinkki: kts. ed) o Tammi: Kotitaloustaito 8-­‐9. Smoothie s. 39 (vinkki: käytä kauden marjoja) Muita vinkkejä ja linkkejä Vinkki: Ensimmäisellä syksyn tunnilla on usein paljon asiaa.. Valinnaisaineissa aikaa on muutenkin niukasti ja tiskaamiseen kuluu turhan paljon aikaa. Jos luokassa on kaksi astianpesukonetta, niin ensimmäisen kerran ruoanvalmistus astiat voi varmasti myös pistää lasien seuraksi koneisiin. Näin säästyy aikaa tunnilla muihin asioihin ja samalla luonto kiittää. 11 Linkkejä internetistä Minulle on paljastettava ruokani alkuperä. http://www.hyvinsyoja.fi/videot Opettaja.tv:n valikoimasta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia seuraavasti: Ruoan alkuperä ja tuottaminen http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/623 Onko teollisesti valmistettu ruoka terveysriski? http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/706/708/m482/Arkielämän+terveys Evira: Alkuperämerkinnät http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/
alkuperamerkinnat/ Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys -­‐> Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. http://www.dolceta.eu/suomi/Mod5/-­‐Ruoka-­‐ja-­‐juoma-­‐.html Eviran pakkausmerkintä –kampanja vuodelta 2009 http://www.tuoreetkasvot.fi Luomukoulu www.luomu.fi 12 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Tuoreita vihanneksia saa nykyään kaikkina vuodenaikoina. Ei kuitenkaan ole aivan sama mitä syömme, sillä raaka-­‐aineiden valikoima vaihtelee alueellisten satokausien mukaan ja sesonkituotteista laitetaan laadukasta sekä ympäristöä hellivää ruokaa. Kun syömme sitä, mikä on parasta juuri nyt meillä tai laivamatkan päässä, rakentuu ruokavalio, joka tuottaa vähän ilmastopäästöjä mutta sisältää paljon makuja. Kausiajattelu on suomalaisessa ruokakulttuurissa tuttua, mutta sen hyödyntäminen on kadonnut ruokapöydästämme, kun kaikkea on saatavilla koko ajan: espanjalaisia mansikoita jouluna, kotimaista kurkkua ja tomaatteja läpi vuoden. Valitettavasti usein unohtuu, että esimerkiksi tomaatit eivät talvella maistu juuri miltään. Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta sesonkiajattelu ei ole vaikeaa, jos laajennamme ajattelua hieman kesää pidemmälle. Keväästä syksyyn saamme nauttia kotimaisen sesongin yltäkylläisyydestä: korvasieniä, raparperia, uusia perunoita, mansikoita, vadelmia... Loppukesää ja syksyä kohden kausi vaan paranee, kun metsät ovat pullollaan sieniä ja marjoja, omenat kypsyvät ja metsästyskausi alkaa, tuoretta kalaa nousee ja kasvimaiden satoa päästään nauttimaan. Talvikaudellakin on omat erityisherkkunsa, mutta vaati vähän viitseliäisyyttä ruoanlaittoon, jotta ei koko Kuva: SRE / MMM talvea syö samoja juuresruokia. Sre:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita kausiruoasta, mutta sitä ei tunneta kovin hyvin. Monet kuluttajat ovat vieraantuneet perinteisistä suomalaisista raaka-­‐aineista, ja nyt sesonkiajattelun myötä voisi ajatella, että suomalainen ruokakulttuuri nousisi vahvemmin esiin. Aikanaan ravinnon tuotannossa oltiin omavaraisia tai tuonti oli pientä. Ympärivuotinen ruoansaanti ratkaistiin säilömällä, kuivattamalla, suolaamalla, pakastamalla ja suosimalla pitkää säilyttämistä kestäviä raaka-­‐aineita, kuten juureksia. Ruoka-­‐aineiden valinnan lisäksi pitäisi siis kiinnittää 13 huomiota myös ruoan säilytykseen, valmistusmenetelmiin sekä muistaa vanhat kunnon säilöntätavat. Raaka-­‐aineiden valinnassa kannattaa ottaa huomioida tarjonta ja vuodenaika. Suunnittelemalla saat tuoretta ja herkullista kausiruokaa edullisesti ja turhia kuormittamatta. Kesän ja syksyn kausiruokana voi huoletta syödä kaikkea mitä pellot ja metsät tarjoavat. Näitä herkkuja saat kaupasta, toreilta, kasvimailta ja metsistä. Talvella ja alkukeväästä ennen kotimaisen satokauden alkua voidaan ostoskoriin lastata kotimaisia juureksia sekä etelän hedelmiä, papuja ja Euroopasta rahtilaivoilla tuotuja kasviksia. Kaupassa kannattaa muistaa, että se mitä on paljon tarjolla ja mikä on edullisinta, on myös usein sesonkituote. Kuva: SRE / MMM Kausiherkut ovat maultaan ylivoimaisia ja monet niistä tuotetaan lähellä. Kausiruoka on myös tuoretta, kun sitä ei ole tarvinnut säilyttää pitkään. Lisäksi oikeana sesonkina raaka-­‐aineet ovat edullisempia kuin sen ulkopuolella. Lähellä, avomaalla tuotettu ruoka on ilmastoystävällisempää kuin suurella energiamäärällä kasvihuoneissa tuotettu tai lentokoneella maailmalta tuotu ruoka. Hyvinsyöjä nauttii siis sesongista toiseen aina tuoreinta ruokaa ja pienentäen samalla ruoan haitallista vaikutusta ympäristöön. Sesonkiajattelua voidaan viedä myös raaka-­‐aineiden valintaa pidemmälle: Jyrki Sukula on jakanut sesongit valmistustavan ja mausteiden perusteella (Glorian ruoka&viini 8/2009). •
Valoisana ja lämpimänä aikana on luontevaa ja järkevää grillata, savustaa ja syödä tuoretta raakaravintoa. •
Pimeänä ja kylmänä talvipäivänä uunin kuumentaminen lämmittää samalla koko asumusta ja pataruokien paksut tuoksut lämmittävät mieltä. •
Kesällä käytetään mausteena mm. lehtipintaisia ja hentoja yrttejä, kuten tilliä, kirveliä, korianteria, lehtipersiljaa, rakuunaa ja basilikaa, jotka lisätään ruokaan vasta juuri ennen tarjoilua. •
Kaamosaikaan repertuaariin kuuluvat hauduttaessa paranevat puuvartiset yrtit, kuten rosmariini, timjami, laakerinlehti ja kaikki kuivayrtit. 14 Opetuskerta 2: Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Tavoite ja tunnin sisältö: Tunnin tavoitteena on tehdä tutuksi sesonkiherkuttelun perusteet. Tunnin jälkeen oppilas osaa nimetä jokaiseen sesonkiin sopia ruoka-­‐aineita ja osaa myös perustella valintansa. Miksi sesongilla on väliä ja miten sesonkiruoka on tuoreempaa sekä ympäristöystävällisempää kuin pitkälle jalostetut ja säilötyt tuotteet? Tunti aloitetaan ryhmätehtävällä, jossa pyritään sijoittamaan ruoka-­‐aineita oikeaan sesonkiin. Tämän jälkeen voidaan yhdessä käydä keskustelua sesonkiruoasta ja sen merkityksestä Hyvinsyöjälle. Mitä opitaan? -­‐ Sesonkiherkut •
Mitä on sesonkiherkuttelu? Tunnin aluksi tehdään Sesonkiherkkujen sijoittelutehtävä (liite 6). Mikä kuuluu mihinkin sesonkiin? •
Tehtävän jälkeen keskustellaan vielä yhdessä miksi kausiajattelu ruokavalinnoissa on tärkeää ja miten sitä voidaan kehittää? •
Opettaja voi halutessaan näyttää internetistä ”Vien sesonkiherkuista parhaat päältä” -­‐videon (www.hyvinsyoja.fi/videot) Mitä kokataan? -­‐ Sesongin herkkuja •
Kerrataan perusohjeita ja ruoanvalmistusmenetelmiä samalla uutta oppien. Sesongin raaka-­‐aineista tehdään tuttuja mutta silti uusia juttua. Molemmilla vuosiluokilla kerrataan ohukaistaikina sekä suurustaminen. •
8-­luokka: Porkkanaohukaiset, mummon kurkut ja Viinimarjakiisseli (liite 7) •
9-­luokka: Ohukaiset sienitäytteellä ja Omena-­kanelikiisseli (liite 8) Vaihtoehtoja opetuskerran ateriakokonaisuudeksi: o Otava: Maistuu Hyvältä. Sieniohukaiset s. 234, salaatti ja Karpalokiisseli s. 104 o Otava: Erityisen Hyvää. Kasvispihvit s. 160, salaatti ja Puolukkakiisseli s. 218. o WSOY: Taituri 7-­‐9. Keitetyt perunat, Sienimuhennos s. 127 ja Raparperikiisseli s. 195 (omenasta). o WSOY: Hyvää Pataa. Keitetyt perunat ja Sienimuhennos s. 193 ja Raparperikiisseli s. 265 (omenasta). 15 o Tammi: Kotitaloustaito 7-­‐9. Täysjyväpastaa sienikastikeella s. 97 ja Omena-­‐
kanelikiisseli s. 150. o Tammi: Kotitaloustaito 8-­‐9. Täysjyvä pastaa sienikastikkeella s. 204 ja Hedelmäkiisseli s 94. (vinkki: käytä kauden omenoita) Muita vinkkejä ja linkkejä •
Viinimarjoja ja omenoita voi kysellä oppilailta. Jos omenasato on runsas, niin monen puutarhasta menee suuri määrä omenia kompostiin. Myös opettajahuoneessa kannattaa kollegoilta kysellä puutarhan ylijäämä omenia ja marjoja oppilaiden käyttöön. Raaka-­‐aineita voit myös kysellä alueen pientuottajilta ja kaupoilta. •
Tulosta Tiesitkö tämän sesongeista? (liite 9) luokanseinälle tai esimerkiksi keittiöiden kaapin oveen. Jokaiseen sesonkiin kuuluu omat erityispiirteensä ja raaka-­‐
aineensa. Tässä vähän lisätietoja joistakin sesongin aiheista. •
Lähde marjaretkelle oppilaiden kanssa – vaikka kerhomuotoisesti koulun jälkeen. Marjaretki on kaikkiin ikäluokkiin vetoava tapahtuma, joka rentouttaa ja virkistää mutta samalla opettaa selviytymään hengissä omilla taidoilla, nostaen siten itseluottamusta. Retken voi tehdä yhdessä vaikka biologianopettajan kanssa. Ulkoilu stressittömässä ympäristössä yksin tai kivalla porukalla vahvistaa mielenrauhaa ja opettaa kunnioittamaan luontoa. Metsässä voi hiljentyä aistimaan värejä, tuoksuja ja makuja sekä yhdessäoloa. (www.arktisetaromit.fi) Linkkejä internetistä Vien sesonkiherkuista parhaat päältä-­‐video http://www.hyvinsyoja.fi/videot Ruokatieto löytyy tietoa sesongin tuotteista, kuten marjoista, sienistä, kalasta ja riistasta. http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Luonto Arktiset aromit ry. Tietoa marjoista sekä Puuhanurkassa Marjamultimedia http://www.arktisetaromit.fi Marttojen vinkit Hyvään oloon http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/ Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys -­‐> Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. http://www.dolceta.eu/suomi/Mod5/-­‐Ruoka-­‐ja-­‐juoma-­‐.html Lisää tietoa kaloista ja niiden sesongeista www.prokala.fi Kasvikset ja sesongit www.kasvikset.fi 16 17 Kasvissuhteeni kukoistaa Useampi kourallinen vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin pitää huolta niin terveydestä kuin elinympäristömme hyvinvoinnista. Parasta kasvisruokaa syntyy lähiseudulla tuotetuista, avomaalla kasvaneista tuoreista ja mehukkaista kasviksista. Avomaalla vihannekset kasvavat ilman runsaasti energiaa kuluttavaa sähkölämmitystä. Kuitupitoiset juurekset, kaalit ja sipulit säilyvät varastoinnissa pidempään kuin salaatit, tomaatit ja kurkut. Kotimaiset juurekset ovat siten ekologisin valinta talvikaudella – verrattuna muualta tuotuihin tai kasvihuoneessa kasvatettuihin vihanneksiin. Kaikkein pienin hiilijalanjälki on luonnossa kasvavilla marjoilla, sienillä ja villivihanneksilla, kuten tuoreilla voikukanlehdillä sekä nokkosilla. Luomu on myös erinomainen ja laadukas valinta kasviksissakin (kts. opetuskerta alkuperästä). Ruokaa voi kasvattaa myös omassa pihassa, parvekkeella ja ikkunalaudalla. Kokeile omaa perunamaata tai perunoiden kasvattamista isossa ruukussa, amppelimansikoita, -­‐tomaatteja ja -­‐chilejä parvekkeella sekä yrttejä ja versoja ikkunalla! Itse kasvatettu ruoka on paitsi herkullista, tuo myös onnistumisen iloa ja mielihyvää kasvun seuraamisesta. Kuva: SRE/MMM Itse kasvatettuja, luonnosta kerättyjä tai torilta, maatilamyynnistä taikka lähikaupasta haettuja kasviksia voi säilöä monin tavoin: kuivaamalla, pakastamalla, säilykkeiksi taikka hilloiksi valmistamalla. Omatekoiset säilykkeet ilahduttavat pitkin vuotta ja ovat myös ihania lahjoja sekä tuliaisia. Paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on erinomainen valinta terveyden kannalta: vihanneksissa, juureksissa, hedelmissä ja marjoissa on vain vähän energiaa, mutta runsaasti kuituja, vitamiineja ja muita suojaravintoaineita. Pavuista, herneistä, linsseistä, siemenistä, pähkinöistä ja soijatuotteista saat laadukasta kasviperäistä proteiinia. 18 Yrttien avulla ruokaan tulee herkullista makua, eikä esimerkiksi suolaa tarvita niin paljoa. Kaappaa torilta mukaan korillinen täynnä elinvoimaa! Kasvikset ovat energia-­‐ ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Oheisessa taulukossa olevat luvut kertovat joidenkin raaka-­‐aineiden kasvihuonepäästöistä, jotka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Luku sisältää hiilidioksidin lisäksi myös muiden tärkeimpien kasvihuonekaasujen, kuten Taulukko 1. Kasvihuonepäästät ruoka-­‐aineittain / Demos Helsinki metaanin ja typpioksiduulin, ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energiatehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita. Pitäisikö lihasta sitten luopua kokonaan, kun sen hiilijalanjälki on kasviksia suurempi? Ei välttämättä kokonaan, mutta kannattaa tarkkailla lihan määrää sekä alkuperää. Runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteita sisältävä. Suosi siis etenkin täysjyväviljaa, suomalaista rypsiöljyä sekä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Lautasmalli on erinomainen ohje aterian koostamiselle: täytä puolet lautasesta kasviksilla, yksi neljäsosa lihalla, kalalla, broilerilla tai kananmunalla, sekä viimeinen neljännes energialisäkkeellä (peruna, tumma pasta, ohratto, täysjyväriisi). Lautasmalli on sekä ihmisen hyvinvoinnin että ympäristön kannalta toimiva perusmalli. Aterian kuormitus tasoittuu, kun liha on kasvisten kumppanina. Naudan-­‐ sekä lampaanlihan hiilijalanjälki on vielä suurempi kuin kotimaisen sianlihan tai broilerin. 19 Kun mieli tekee kunnon pihviä, valitse kotimaista naudanlihaa. Pienin hiilijalanjälki on vapaana kasvaneella riistalla sekä kotimaisella luonnonkalalla. Kasvipohjainen ruoka myös vaatii vähemmän kylmäsäilytystä kuin eläinperäinen. Oikea jääkaapin lämpötila on 5°C, vihanneslaatikossa tulisi kuitenkin olla hieman lämpimämpää eli noin 8°C. Pakastimen oikea ja energiatehokas lämpötila on -­‐18°C. Myös ostoskärryn sisällön voi ruokakaupassa koostaa samalla tavoin kuin ruokaympyrän tai lautasmallin: valitse ensin puolet ostoskorista tai kärrystä kasviksia, ja täytä toinen puoli muilla terveellisillä ja elinympäristön kannalta hyvillä valinnoilla! Pienten jokapäiväisten valintojen vaikutus kertautuu ja niistä tuleekin suuria valintoja. Kasvikset lyhyesti Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät: •
Energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita sekä antioksidantteja ja flavonoideja. Niiden ravintotiheys on suuri. •
näyttävyyteen. •
Vähän energiaa ja merkityksettömiä määriä rasvaa. o ei lainkaan kolestorolia Aromi-­‐ ja väriaineita, jotka vaikuttavat ruoan makuun, tuoksuun ja •
Syö erivärisiä kasviksia sekä tuoreina että kypsennetyinä, sillä eri kasvikset sisältävät erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä. •
Älä korvaa kasviksia vitamiini-­‐ ja kivennäisainevalmisteilla, koska niiden käytöstä ei ole tutkimusten mukana ollut vastaavaa terveyshyötyä kuin runsaalla vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käytöllä. Lähde Kotimaiset Kasvikset ry. 20 Opetuskerta 3: Kasvissuhteeni kukoistaa Tavoite ja tunnin sisältö: Kasvissuhteeni kukoistaa kerralla on tarkoitus oppia lisää kasviksista ja niiden ympäristövaikutuksista. Oppilaat saavat käsityksen siitä, mitkä kasvikset ovat hyviä mihinkin vuodenaikaan. Erilaiset ruokavaliot vaikuttavat kasvihuonepäästöihin eri tavalla. Kasvispainotteinen ruokavalio on sekä ympäristön että terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tunnin aluksia kerrataan lautasmalli ja sen ympärillä lähdetään pohtimaan kasvisten terveellisyyttä. Syyskaudella on paljon tuoreita kotimaisia kasviksia ja niiden tunnistusta sekä käsittelyä on syytä kerrata joka vuosi. Opetuskerran ateriakokonaisuus on valittu siten, että mukana on paljon kauden kasviksia ja hedelmiä. Tuttua perusohjetta oppilaat kuitenkin pääsevät itse soveltamaan valitsemalla kasvikset opettajan antamista vaihtoehdoista. Omenajälkiruoka mukailee kautta ja on herkullinen sekä nopea jälkiruoka. Omenoita voi kysyä lahjoituksena lähialueen pientuottajilta, kaupoilta tai vaikka kotitalouksilta. Monen perheen ja opettajakollegan puutarhassa omenasatoa menee kompostiin, joten hyödynnä lähipiiriä. Oppitunnin lopussa jaetaan ennakkotehtävä seuraavaa kertaa varten. Tarkoituksena on seurata kodin roskista viikon ajan Roskis paastolle -­‐tehtävän avulla (Liite 13). Roskispaastotehtävän avulla mennään seuraavalla kerralla uuteen teesiin: Laitan roskikseni pysyvästi paastolle. Liitteen lopussa on ratkaisuja kotitehtävän kysymyksiin seuraavaa kertaa varten. Oppilaat voivat tehdä tehtävän vihkoihin tai käytettyyn oppimisympäristöön (FONTER, OPIT). Tehtävää varten otettuja kuvia voidaan hyödyntää seuraavalla kerralla ja samalla opettaja voi kontrolloida kotitehtävien tekoa. Mitä opitaan? -­‐ Kasvissuhde kuntoon •
Lautasmallin kertaus (Liite 10). Miksi kasvisten osuus on niin suuri? •
Samassa liitteessä on vertailun vuoksi kahden erilaisen lounasannoksen kasvihuonepäästöt ja ravintosisältö. o Vertailkaa aterioita. Mitä huomaatte? Oppilaiden kanssa voidaan pohtia mitä muita vaihtoehtoja on keventää kuormaa ruokavaliota muuttamalla, jos lihaa ei halua jättää pois? 21 o Hyvinsyöjä valitsee ruoka-­‐annoksiinsa monipuolisesti kauden kasviksia ja erilaisia proteiinin ja hiilihydraattien lähteitä. Yksipuolista ruokaa kannattaa välttää paitsi terveyden myös ympäristön kannalta. •
Kasvispainotteinen ruokavalio ei tarkoita lihasta luopumista! Tätä kannattaa korostaa varsinkin pojille. Runsaasti eri kasviksia yhdistelemällä varmistaa erilaisten aminohappojen saannin, joista proteiini muodostuu. •
Sanasokkeloa (liite 14) voidaan käyttää apuna kasvisten tunnistuksessa tai antaa ylimääräisenä tehtävänä nopeille. Mitä kokataan? Kasviksista hyvää •
Sesongin kasviksia ja hedelmiä hyödyntäen tutustutaan kasvisruokaan, kuitenkin perustaitoja ja -­‐menetelmiä kerraten. •
8-­luokka: Kasvissosekeitto ja Omenapiirakka, pikataikina(liite 11) •
9-­luokka: Kasvissosekeitto ja Tarte Tatin (liite 12) •
Varaa opetuskertaa varten runsaasti erilaisia vihanneksia ja juureksia. Valikoimassa voi hyvin olla sekä tutumpia että vähän vieraampia kasviksia. •
Oppilaat saavat valita millaisen keiton tekevät ja mistä kasviksista haluavat valmistaa. •
Tunnin alussa kerrataan kasvisten käsittelyä, soseuttamista erilaisilla pienkoneilla sekä •
Pohtikaa yhdessä miten keittoa voi muunnella kotimaisuuden ja sesongin mukaan? •
Jälkiruoaksi valmistetaan omenasesonkiin sopivasti omenapiirakka. 8-­‐luokan ohjelma pikataikinasta perusomenapiirakka ja 9-­‐luokan ohjelmassa hieman vaativampi Tarte Tatin. •
Vaihtoehtoisesti voit valita ruokaohjeet käytössä olevista oppikirjoista: o Otava: Maistuu Hyvältä. Raastekeitto s. 251 ja Omenanyytit s. 287. (Vinkki: Käytä keittoon valinnaisia kasviksia.) o Otava: Erityisen Hyvää. Bataatti-­‐vaniljakeitto s. 158 ja Amerikan omenapiiras s. 267 (Vinkki: keittoon voi myös käyttää valinnaisia kasviksia.) o Wsoy: Taituri. Puutarhurin herkkukeitto s. 176 ja Toscaomenat s. 202. (Vinkki: 100 g jauhelihaa riittää ja kasvikset voi valita kauden kasviksista.) 22 o Wsoy: Hyvää Pataa. Jauheliha-­‐kasviskeitto s. 183 ja Toscaomenat s. 271. (Vinkki: 100 g jauhelihaa riittää ja kasvikset voi valita kauden kasviksista.) o Tammi: Kotitaloustaito 7 -­‐ 9. Jauhelihakeitto s. 114 ja Uuniomenat s. 155. (Vinkki: 100 g jauhelihaa riittää ja kasvikset voi valita kauden kasviksista.) o Tammi: Kotitaloustaito 8 -­‐ 9. Broilerijauhelihakeitto tai siskonmakkarakeitto s. 26 ja Omena-­‐mantelipiirakka s. 209. (Vinkki: 100 g lihaa riittää ja kasvikset voi valita kauden kasviksista.) Vinkkejä ja linkkejä Kasvumaalla kasvavat lapset ja porkkanat Kotitalousopettaja voi esimerkiksi koulun biologian opettajan kanssa kehittää koulun kasvimaa toimintaa. Kasvimaalla opitaan vastuullista elämäntapaa yhdessä kuokka kädessä. Resepti on hyvin yksinkertainen. Opettaja ja oppilaat suunnittelevat mitä kasveja istutetaan, viljelytarvikkeita voidaan pyytää lahjoituksena paikallisilta yrittäjiltä ja koulun piha-­‐aluetta voidaan hyödyntää kasvualueena. Toiminta voidaan aloittaa jo alakoulussa. Kouluvuosien myötä toimintaa kehitetään ja isommat oppilaat voivat viljellä vaativampia kasveja isommalla alueella. Pienilläkin ”kasvumailla” saadaan koulun vuoteen mukaan kausikiertoa, jolloin myös eri sesongit ja niiden tuotteet tulevat tutuiksi oppilaille. Yhteisessä projektissa opitaan yhteistyö-­‐ ja vuorovaikutustaitoja, opetellaan erilaisten kasvien tunnistusta, viljelyä sekä hyötykäyttöä. Mukana olo opettaa myös erilaista osallistumista sekä kokemista rahatalouden ulkopuolella. Toimintaa kasvumaasta saadaan koko vuodeksi: •
Syksyllä säilötään ja hyödynnetään satoa, pidetään sadonkorjuujuhlia. •
Talvella käytetään säilykkeitä, myydään niitä myyjäisissä, suunnitellaan ja pannaan siemeniä itämään. •
Keväällä kuokitaan, käännetään, istutetaan ja tarkkaillaan. •
Kesällä hoidetaan ja korjataan ensisatoa, koulut alkaa ja päästään taas alkuun.. 23 Ongelmaksi kasvimaakokeilujen kanssa on usein muodostunut kesän kastelu, kitkeminen ja ensisadon korjuu. Tämäkään ei ole ongelma, jos kasvumaata laajennetaan hieman oppilaista ja opettajista laajemmalle joukolle. Kesällä kasvimaasta voivat huolehtia esimerkiksi kouluavustajat tai vaikka vanhempainyhdistys vuoroperiaatteella. Mummot ja vaarit tai vaikka luokat vuorotellen voivat myös hoitaa kasvimaata. Kasvumaa hankkeeseen kannatta kysyä mukaan myös paikallisia Marttoja, 4H-­‐
yhdistystä tai Maa-­‐ ja kotitalousnaisia. Yhdessä ja yhteisesti homma toimii. Kaikki saavat elämyksiä, kokemuksia ja herkullisia hetkiä itse kasvatetun ruoan parissa. Linkkejä internetistä Kasvissuhteeni kukoistaa http://www.hyvinsyöjä.fi/videot Syö värikkäästi! http://www.vihannes.net/#etusivu Kasvikset a:sta ö:hön. http://www.kasvikset.fi/ Kasvikset ovat myös terveellisiä http://www.sydanliitto.fi/kasvikset1 Terveyttä kasviksilla http://www.terveyttakasviksilla.fi/ Lautasmallia kokoamaan http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Lautasmalli/479/?c=Terveelliset+valinnat Kasvistesti – paljonko kasviksia nautit päivittäin? www.kasvikset.fi/kasvistesti Dolceta Online Consumer Education: Kuluttajakasvatukseen sopivaa tietoa. Kestävä kehitys -­‐> Ruoka ja juoma sisältää materiaalia opettajalle, oppilaille ja vanhemmille. http://www.dolceta.eu/suomi/Mod5/-­‐Ruoka-­‐ja-­‐juoma-­‐.html Kasvimaista lisää http://www.ikivihreamalli.fi/ 24 Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Tutkimusten mukaan me kuluttajat heitämme joka kymmenennen kaupasta kotiin kannetun ruokakassin suoraan roskiin. Tämä on valtava määrä käyttökelpoista ruokaa. Valitettavasti ruokaa tulee heitettyä pois usein huomaamatta. Pahimpien arvioiden mukaan jopa puolet tuotetusta ruoasta päätyy suoraan roskikseen. Roskisten hemmottelu ei käy Hyvinsyöjän järkeen. Tutkimusten mukaan 14 -­‐ 20 prosenttia kotiin hankituista elintarvikkeista päätyy roskiin. Eri tutkimusten arviot syömäkelpoisen ruuan vuosihävikistä kotitalouksissa vaihtelevat noin 20 kilosta yli 80 kiloon kuluttajaa kohden. Tehokkain keino vähentää ruokajätteen määrää on ostaa sopiva määrä ruokaa kerralla, vain sen verran kuin kotona kulutetaan. Aina kun mahdollista, on hyvä suunnitella ruokalistaa jo etukäteen, ostaa kaupasta vain sen verran kuin aikoo käyttää, hyödyntää tähteet, käyttää pakkaukset tyhjiksi sekä pakastaa ruokaa myöhempää käyttöä varten. Jos jotain puuttuu, niin kaupat ovat nykyään auki pidempään ja puuttuva tuote on helppo noutaa vaikka kävellen lähikaupasta. Jos lähikauppa kuitenkin on liian kaukana, niin huolellisella suunnitelmallisuudella välttää turhat kauppamatkat. Roskispaasto kannattaa aloittaa omien tottumusten ja tapojen tarkkailulla. Kuluttaja voi seurata vaikkapa viikon verran tietoisesti sitä, miten toimii, kuinka paljon ruokajätettä syntyy ja pilaantuuko ruoka kaappiin, koska sitä on liian paljon. Usein ennen kauppaan menoa on hyvä tutkia jääkaappia ja kuivaruokakaappeja: löytyisikö niistä ainekset aterialle, ehkei tällä kertaa tarvitsekaan ostaa niin paljoa uutta ruokaa? On hyvä myös silloin tällöin silmäillä pakkausten päiväyksiä ja käyttää pois ne, joiden parasta ennen -­‐
päivämäärä alkaa lähestyä. Ruokien hyödyntäminen ja tähteiden käyttäminen kannattaa pidemmän päälle myös taloudellisesti. Ruoan hinta on ollut viime vuodet kasvussa. Suunnitelmallisella ruokatalouden hoidolla voi säästää paljon, tinkimättä kuitenkaan laadusta ja Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry. / Sanna Peurakoski 25 mausta. Broilerin tähteistä saa pastakastikkeen tai vokin erilaisten kasvisten kanssa, eilispäivän kala sopii salaattiin, kylmät keitetyt perunat voi kuutioida espanjalaiseen perunamunakkaaseen. Hiukan kuivahtaneesta vaaleasta leivästä saa ihania köyhiä ritareita, ja pullaviipaleet sopivat isoäidin pullavanukkaaseen. Moni kuluttaja tuskailee pakkausten kanssa. Ruoan pakkaamisen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin suhteellisen vähäisiä. Ympäristöä kuormittaa enemmän roskiin menevän ruoan tuottaminen kuin pakkausten valmistaminen. Maa-­‐ ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen selvityksessä todettiin, että kuluttaja kantaa suuren vastuun elintarvikkeen ympäristövaikutuksista. Jos tuote päätyy kuluttajalta roskiin, se kuormittaa ympäristöä enemmän kuin itse pakkauksen valmistaminen. Puolikaskin pois heitetty ruispala saa aikaan enemmän ympäristökuormitusta kuin leipäpakkauksen pussin tuottaminen. On siis tärkeää, että tuotettu ja hankittu ruoka päätyy vatsaan asti. Muuten sen ilmastovaikutukset ovat syntyneet aivan turhaan. Oikeanlaisilla pakkauksilla vähennetään ruoan hävikkiä. Pakkausten tärkein tehtävä on suojata ja säilyttää tuotetta niin, että tuotteesta tulee mahdollisimman paljon syötyä. Esimerkiksi lihan kohdalla irtomyynnistä pakkauksiin siirtyminen on vähentänyt ruokajätteen määrää. Kaupasta kannattaa valita sen kokoisia pakkauksia kuin kuluttaa sekä jättää esimerkiksi banaanit pussittamatta. Mitä vähemmän pakkauksia jää kauppoihin, sitä vähemmän syntyy jätettä. Tutkimuksen mukaan suuremmasta pakkauksesta jää osa kuluttamatta tai tulee kulutettua liikaa, jolloin kokonaisympäristövaikutukset kasvavat näissä suuremmissa pakkauskokoratkaisuissa. Pakkausmateriaalit voi pääasiassa kierrättää energiajakeeseen, jos paikkakunnalla sellaista kerätään. Mikäli pois heitettyä ruokajätettä ei lajitella kompostiin tai taloyhtiön biojäteastiaan, syntyy siitä kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Suomalaiset ovat onneksi ahkeria kierrättäjiä. Eurobarometri-­‐
tutkimuksen mukaan tiedostamme kierrättämisen olevan tehokas keino vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Sanomattakin on selvää, että biojäte lajitellaan muusta roskasta erikseen (kts. lajitteluohjeet). Vielä ympäristöystävällisempää on kuitenkin se, että roskaa, jätettä ja muuta poisheitettävää syntyisi mahdollisimman vähän. 26 Biojäteastiaan Ei biojätteeseen •
Ruoantähteet •
Muovikassit ja –pussit •
Pilaantuneet elintarvikkeet •
Liemet, nesteet •
Kiinteät rasvat •
Lääkkeet •
Hedelmien ja kasvisten kuoret •
Tuhka ja tupakantumpit •
Kahvin-­‐ ja teenporot •
Imurin pölypussit •
Teepussit ja suodatinpaperit •
Vaipat, terveyssiteet •
Kananmunankuoret •
Kissanhiekka, koiranjätökset Kalanperkuujätteet, pienet luut •
Muut maatumattomat tai haitalliset •
•
Talouspaperi, lautasliinat •
Puutarha-­‐ ja kasvijäte, kukkamulta •
Lemmikkien purupohjaiset kuivikkeet Lähde: HSY / Kotitalouksien biojäteopas materiaalit Oman jääkaapin dyykkaus kannattaa ottaa tavaksi ja hyödyntää ruoantähteet sekä pian vanhaksi menevät tuotteet. Viimeinen myyntipäivä on harvoin viimeinen käyttöpäivä. Edellisen päivän perunoista voi tehdä perunamunakkaan ja vanhasta maidosta pannukakun. Paras laboratorio kulkee aina mukanamme: katso, haista, ja maista! Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry. / Sanna Peurakoski 27 Opetuskerta 4: Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Tavoite ja tunnin sisältö Opetuskerran tavoitteena on, että oppilas ymmärtää pois heitettävän ruoan ympäristövaikutuksen. Oppilas saa tietoa siitä, kuinka paljon ja miten pois heitettävä ruoka vaikuttaa ympäristöön. Hän tiedostaa, miten ruoan haaskauksen sijaan kannattaa kaupassa valita. Tunnilla saadaan vinkkejä ympäristön kannalta järkeviin ruokavalintoihin ja ohjataan oppilasta suunnittelemaan sekä miettimään ruokataloutta järkevästi. Tavoitteena on käyttää hyödyksi jämiä ja pian vanhenevaa ruokaa, eli pistää roskis paastolle. Kannikat käyttöön innostaa ideoimaan ja käyttämään hiukan kuivahtanutta, mutta käyttökelpoista leipää. Vanhaa leipää saa usein edullisesti kaupasta ja toisaalta myös pussien pohjalle jää helposti kantapaloja, joita kukaan ei syö. Kannattaa muistaa, että ruoan ilmastovaikutukset ovat syntyneet aivan turhaan, jos ruoka ei päädy vatsaan asti. Yhtälailla kuin ruoka on ravintoa vasta vatsassa. Mitä opitaan? – Roskis paastolle •
Kotitehtävän purku (liite 15). Kotitehtävän avulla mennään päivän aiheeseen. •
Tehtävien 1 ja 2 avulla tulee kerrattua mitä jätelajeja on ja miten niitä kierrätetään. •
Tehtävien 3 ja 4 avulla pohditaan ruokajätteen vähentämistä ja niiden hyödyntämistä kotitalouksissa. Voidaan sivuta muitakin jätteitä ja esimerkiksi pakkausmateriaalin kierrättäminen kannattaa kerrata. Tämähän on tuttua asiaa jo 7-­‐ luokan kotitaloudesta. •
Vinkkilista ruokajätteen vähentämiseksi (liite 16) voidaan kirjoittaa vihkoon tai käydä läpi suullisesti kotitehtävän jälkeen. Lista on hyvä myös olla esillä luokassa, jotta siihen voidaan aina silloin tällöin palata. •
Seuraavaa kertaa varten oppilaat saavat kotitehtäväkseen tutustua hiilijalanjälkeen. Kotitehtävä on liitteenä (liite 18). •
Extratehtävä jätteiden lajittelusta (liite 19). Tehtävää voi hyödyntää myös 7-­‐luokan tunneilla. 28 Mitä kokataan? – Jämät ja kannikat käyttöön Ateriakokonaisuus on suunniteltu siten, että hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon kaapissa olevia raaka-­‐aineita. Toki täytyy huomioida, että alkusyksystä luokan kaappeihin ei vielä ole kertynyt kovin suurta varastoa, joten opettaja voi varata aineksia tarvittaessa. Tämän kerran toteutuksessa kannattaa hyödyntää kauppojen vanhojen leipien koreja, näihin ruokiin käyvät pullat ja leivät, joita kukaan ei haluaisi syödä muuten. Jos kouluruokalan kanssa tehdään yhteistyötä, niin tähän kertaan voi emännältä pyytää juuri niitä pussin pohjia ja viimeisiä kappaleita, mitä kaappeihin on kertynyt. •
8–9-­luokka Munakasrulla ja pullavanukas (liite 17) •
Vaihtoehtoiset menut oppikirjoista: o Otava: Maistuu Hyvältä. Tortilla Espanola s. 152 ja Köyhät ritarit s. 265. o Otava: Erityisen Hyvää. Jokapaikan piirakka s. 207 ja Vatkattu marjapuuro s. 133 (Vinkki: piirakkaan voi käyttää mitä kaapeista löytyy) o Wsoy: Taituri. Kinkkupannukakku s. 160 ja Vatkattu marjapuuro s. 92. o Wsoy: Hyvää Pataa. Kinkkupannari s. 238 ja Vatkattu puolukkapuuro s. 284 (Vinkki: Pannukakkuun voi käyttää täytteeksi mitä kaapeista löytyy) o Tammi: Ruispurilainen s. 146 ja Pannukakku s. 144 (Vinkki: Lisäksi voi valmistaa mikrohillon pakastemarjoista hillosokerilla) o Tammi: Kasvis-­‐juustopiirakka s. 43 ja Vatkattu marjapuuro s. 193 Vinkit ja linkit opetukseen •
”Kannikat” käyttöön – ideoita! o Leipälasagne – valmista lasagnen perusohjeen mukaan, mutta korvaa pastalevyt kuivilla leipäviipaleilla. o Lämpimät voileivät ja Toastit – kokeile vohvelirautaa niiden valmistukseen  o Krutongit ja Bruschetat o Köyhät ritarit, Pullavanukas ja Pappilan hätävara o Kreikkalainen skordalia-­‐kastike. (Majoneesin tapainen kastike, johon ei tule munaa, ohje esimerkiksi Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville s. 123) 29 Linkkejä internetistä Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle – video http://www.hyvinsyoja.fi/videot Solmukohta moneen lähtöön www.ruokatieto.fi Maa-­‐ ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi (erityisesti ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja Foodchain – ympäristövaikutukset ruokakorissa) MTT:n tutkimushankke FOODSPILL, valmistuu talvella 2012. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/elintarvikeketjut/vastuullinenelintarviket
alous/foodspill Kokonaiskuva kulutuksen ympäristövaikutuksista www.ymparisto.fi Konsta – jätelaskuri kotitalouksille http://konsta.hsy.fi/ Fiksu vähentää jätettä, http://www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka/ruokaostoksilla/Sivut/default.aspx Kestävää tuotantoa ja kuluttamista www.sll.fi Vähähiilistä ruokailua, asumista ja liikkumista www.peloton.me 30 Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Suomalaisen ympäristökuormituksesta noin kolmannes aiheutuu ruoasta. Hiilijalanjäljestäkin ruoan osuus on 20–30 prosenttia. On vaikea vähentää syömistä, mutta eläintuotteiden korvaaminen kasvisperäisillä vähentää esimerkiksi vesien rehevöitymistä sekä ilmastonmuutosta. Suurimmat päästöt syntyvät asumisesta ja liikenteestä kuten vieressä olevasta kuvasta näkyy. Kuva: Demos Helsinki / Peloton Lähde: Envimat-­‐projekti; www.ymparisto.fi/syke/envimat Hyvinsyöjän hiilijalanjälkeen vaikuttaa mistä, miten, milloin ja mitä ruokaa hankitaan, miten sitä säilytetään ja valmistetaan. Mistä ruoan ilmastopäästöt sitten oikein syntyvät? Kokonaisuudessaan ruoan ilmastopäästöistä suurin osa syntyy maataloudessa. Viljely vapauttaa typpioksiduulia ja hiilidioksidia maaperästä sekä lannoitteista, ja märehtijöiden kuten lehmien ruoansulatus taas tuottaa metaania. Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä on puhuttu ainoastaan hiilidioksidipäästöistä, mutta typpioksiduulia ja metaani ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Maatilalta eteenpäin ruoantuotannossa syntyy pääasiassa fossiilisista polttoaineista tulevia hiilidioksidipäästöjä. Kuljetukset, elintarviketeollisuus, kauppa ja ravintolat tuottavat vain noin viisi prosenttia ruokaketjun kokonaisuuspäästöistä. Ruoan ilmastopäästöt eivät siis pääty kaupan hyllylle, maatilan portille tai metsään, vaan jatkuvat kotikeittiöön asti. Maatilan jälkeen eniten päästöjä syntyykin kotona, kun ruokaa kuljetetaan kaupasta, säilytetään ja valmistetaan syötäväksi. Kuluttajan valinnoilla on merkitystä. 31 MISTÄ JA MITEN? Riippuen siitä tekeekö kauppareissun lähikauppaan vai supermarkettiin jalan, pyörällä, omalla autolla vai bussilla, voi vaikuttaa elintarvikkeen hiilijalanjälkeen merkittävästi. Jopa suurin osa toiselta puolelta maapalloa tuotetun elintarvikkeen hiilijalanjäljestä voi muodostua omalla kauppareissulla. Talvella kaupan hedelmäosastot pullistelevat appelsiineista, omenista, banaaneista ja muista hieman eksoottisemmista hedelmistä. Monelle on kuitenkin yllätys, että näiden ilmastovaikutus on suhteellisen pieni. Maailman tavaraliikenteestä hoidetaan laivoilla 90 prosenttia, mutta maailman hiilidioksidipäästöistä vain 2,7 prosenttia on peräisin meriliikenteestä. Esimerkiksi autolla tehty 1,5 kilometrin edestakainen kauppareissu tuottaa päästöjä noin 0,5 kg CO2e. Appelsiinin viljelyn ja kuljetuksen (Espanjasta Suomeen) tuottama päästö on yhteensä yhtä suuri. (Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville s. 24. TEOS 2011). Isoja marketteja nousee kaupunkien laitamille ja niihin ajetaan autoilla, jolloin kuluttaja vastaa itse ruoan kuljetuksesta ja samalla myös siitä syntyvistä päästöistä. Monet kuskaavat marketeista kerralla suuria määriä ja käyttävät lähikauppaa täydentämiseen. Näin pitääkin, jos vaihtoehtoja ei ole. Mutta silti joka kymmenes kaupasta kotiin tuotu ruokakassillinen päätyy tilastojen mukaan suoraan roskikseen. Lähikaupat palvelevat lähes jokaista noin kilometrin päässä, mutta sekin matka tehdään kävelyn tai pyöräilyn sijaan usein autolla. Hankinnat kannattaa tehdä lähikaupasta niin usein kuin mahdollista jalan tai pyörällä. Suosimalla pieniä lähikauppoja taataan myös palveluiden ja työpaikkojen säilyminen asuinalueella. Jos kuitenkin auto on ainoa vaihtoehto, niin käy kaupassa harvemmin ja suunnittele ostokset huolella. Samalla kauppareissulla kannattaa myös hoitaa muita asioita. Monessa kaupungissa on perustettu ruokapiirejä, jotka keskitetysti tilaavat suuria määriä ruokaa suoraan tuottajilta ja jakavat ruoan tilausten perusteella. Piiriläiset noutavat ruokansa kotinsa läheltä itse, kävellen tai pyörällä tietysti. 32 MITÄ JA MILLOIN? Vähiten ilmastoa kuormittaa ruoka, jonka tuottamiseen tarvitaan vähän energiaa. Sellaista ruokaa ovat esimerkiksi sienet, luonnonmarjat, juurekset, riista ja luonnonkalat. Kaikki hiili-­‐alkuinen ei ole pahasta. Ruoassa itsessään on sitoutuneena hiiltä hiilihydraateiksi, jotka ovat elintärkeitä ravintoaineita. Kasvisruoka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta sen tuotanto aiheuttaa yleensä vain vähän päästöjä. Ruokavalinnoissa voidaan myös huomioida kasvukaudet, jolloin syödään sesongin mukaisesti ja kuormitetaan vähemmän ympäristöä. (kts. opetuskerta ”Vien sesonkiherkuista parhaat päältä”) SÄILYTYS JA VALMISTUS Mitä pidemmälle ruokaa on käsitelty, sitä todennäköisemmin se tarvitsee kylmäsäilytystä. Kasvipohjainen ruoka vaatii vähemmän kylmäsäilytystä kuin eläinperäinen. Koska kylmäsäilytystä vaativia tuotteita käytetään yhä enemmän, kannattaa varmistaa kodin kylmälaitteiden energiatehokkuus. Viime vuosina laitteet ovat kehittyneet ja energialuokat ovat parantuneet huimasti. Pakastimen ja jääkaapin energiankulutus tuottaa kaksi kertaa enemmän päästöjä kuin ruoan valmistaminen. Pakastamista vähähiilisempiä Kuva: SRE/MMM ruoansäilöntätapoja ovat umpioiminen, kuivattaminen, maitohapposäilöminen ja suolaaminen. Pakastin pitää muistaa sulattaa riittävän usein. Niin jääkaappi kuin pakastinkin tulee imuroida myös takaosasta säännöllisin välein. Jääkaapin hyllyt kannattaa pitää järjestyksessä ja muistaa nyrkkisääntö: “Ensin ostettu käytetään ensin”. Käytä elintarvikkeet mahdollisimman tuoreina ja mahdollisimman pian pakkauksen avaamisen jälkeen, jolloin voit olla varma elintarvikkeen turvallisuudesta, ravintoarvosta ja mausta. 33 Ruoanvalmistusmenetelmillä on myös merkitystä ilmastopäästöjen kannalta. Viisain valmistustapa löytyy yleensä helposti valmistettavan ruokamäärän perusteella. Yhden tai kahden hengen annokset syntyvät energiatehokkaimmin mikrossa tai hellalla, kun taas isompia määriä varten kannattaa lämmittää uuni. Samalla kerralla voi valmistaa laatikoita, patoja ja leivonnaisia. Sähköuuni on vaihtoehdoista huonoin. Kiertoilma on kuitenkin perinteistä uunia parempi vaihtoehto, koska se lämpenee nopeammin ja siinä voi paistaa useamman erän kerrallaan. Uusimmat induktioliedet kuluttavat vain kaksi kolmannesta vanhojen sähköliesien kulutuksesta. Muista perinteiset energiansäästövinkit! (liite 20) Neljän perunan kypsennyksestä aiheutuvat päästöt (kg CO2e) mikro
0,03
liesi
0,08
uuni
0,30
Lähde: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville, s. 26 HYVINSYÖJÄLLÄ ON VALTAA Ilmastonmuutos ei ole maailman ainoa ympäristöongelma eikä ainoa ruokaan vaikuttava tekijä, mm. vesipula ja ympäristöön leviävät myrkytkin vaikuttavat siihen, millaista ruokaa on hyvä valmistaa ja syödä. Ympäristövaikutuksia voi ja pitää kuitenkin pienentää. Siihen tarvitaan toimia koko ruokaketjulta sekä päättäjiltä. Valta on kuitenkin Hyvinsyöjillä. Vastuullisen ja tiedostavan kuluttajan osa voi olla työläs muttei mahdoton. Tietoa tulee monelta suunnalta, se muuttuu koko ajan ja vanhat väittämät saavat väistyä. Tieto ja taito on valttia kaupassakin, hyvät valinnat tukevat toisiaan. Kysy tuotteiden alkuperää, ota avuksi ympäristömerkit, valitse luomua ja lähiruokaa, suosi kasviksia, pistä roskis paastolle. Kaiken avain on kuitenkin nauttia ruoasta hyvällä mielellä, jolloin ympäristökin voi hyvin. Meidän valinnoistamme ja vaatimuksistamme syntyy voima, joka muuttaa maailmaa, mausta tinkimättä. 34 Opetuskerta 5: Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Tavoite ja tunnin sisältö Viimeinen kerta Hyvinsyöjän varsinaisia oppitunteja sisältää kertausta aiemmista opetuskerroista. Tarkoituksena on koota menneiden viikkojen asiat ja syventyä hieman hiilijalanjälkeen ja ruoan ilmastopäästöihin. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää mitä hiilijalanjälki tarkoittaa ja mistä se muodostuu. Oppilaan olisi hyvä myös ymmärtää erilaisten ruoka-­‐aineiden ilmastopäästöjen koostuminen. Miksi kauempaa tuotetut sesongin kasvikset ovat ilmastoystävällisempiä kuin naapuripitäjän öljyä polttamalla tuotetut tomaatit tai lähellä märehtivän lehmän maidosta valmistettu juusto? Miksi kannattaa kävellä tai pyöräillä lähikauppaan? Ruoan ilmastovaikutukset koostuvat useasta asiasta, eikä yksinkertaista vastausta ole. Kuluttajan valinnoilla on merkitystä ja koko tämän Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa -­‐kampanjan ajatuksena on tuoda esille se, kuinka isossa roolissa me kuluttajina olemme, kun kyse on meidän itsemme sekä ympäristön hyvinvoinnista. Mitä opitaan? Älä kuormita turhaan • Edellisellä kerralla jaetun Hiilijalanjälkitehtävän avulla on hyvä aloittaa. Tehtävä tarkistetaan liitteenä (liite 20) olevan kalvon avulla. Keskustelua varmasti herättää moni asia ja opettajan kannattaakin huolellisesti tutustua materiaaliin ja linkkeihin. •
Ekovinkit keittiöön (liite 21) voidaan ottaa kotitehtävän viimeisen tehtävän jälkeen. Ne sopivat erinomaisesti jatkoksi tähän. •
Liitteessä 22 on pylväsdiagrammeilla kuvattu eri ruokavalioiden kasvihuonepäästöt. Tästä on hyvä tehdä loppu keskustelu tunnin päätteeksi ennen Hyvinsyöjän VIP-­‐
korttien jakoa, jolloin voidaan vähän kertailla mitä on opittu. o Mistä erot eri ruokavalioiden välillä johtuvat? o Mikä on kohtuullinen valinta, jos haluaa kuitenkin syödä lihaa? •
Tunnin lopuksi opettaja jakaa kaikille Valtuutetun Hyvinsyöjän VIP-­‐kortit (liite 22). o MUISTA TILATA KORTIT AJOISSA! 35 Mitä kokataan? •
Opetuskerran ruoanvalmistus on suunniteltu leivonnaisten pohjalle, jotta raaka-­‐
aineita ja rahaa säästyy seuraavan kerran kilpailua varten. •
8 – luokka: Porkkanaleipä, Hummus-­tahna ja Marjamuffinit (liite 23) •
9 – luokka: Focaccia, Muhammara ja Porkkanakakku (liite 24) •
Molemmat vuosiluokat kertaavat hiiva-­‐ ja munavaahtotaikinat. •
Leivonnaiset ovat myös perusteluja, koska kerralla uunissa voi paistaa useampia juttua. Jos luokassa on kiertoilmauunit, niin opetelkaa käyttämään niitä!! •
Lisäksi molemmille kursseille on valittu yksi tahna, joka on monelle oppilaalle varmasti vieraampi, ehkä kuitenkin ulkomailta tuttu maku. •
Kasvispohjaisia tahnoja on helppo valmistaa ja ne ovat herkullisia leivänpäällisiä perinteisten leikkeleiden ja juustojen sijaan. •
Vaihtoehtoisia aterioita kotitalouden oppikirjoista: o Otava: Maistuu Hyvältä. Lohikeitto s. 114 ja Katesämpylät s. 274 sekä Mustikkakukko s. 102. o Otava: Erityisen Hyvää. Kalakeitto s. 182 ja Kauraleseleipä s. 248 sekä Appelsiinimuffinit s. 239. o Wsoy: Taituri. Kalakeitto s. 177 ja Siemensämpylät s. 215 sekä Nopeat suklaamuffinit s. 228. o Wsoy: Hyvää Pataa. Kalakeitto perinteiseen tapaan s. 181 ja Siemensämpylät s. 292 sekä Unelmatorttu s. 304. o Tammi: Kotitaloustaito 8–9. Kalakeitto s. 27 ja Solmusämpylät s. 18 sekä Mustikka-­‐ruispaistos s. 192 o Tammi: Kotitaloustaito / Ruokaterveiset Suomesta. Broilerivokki s. 53 ja Ruis-­‐puolukkakääretorttu s. 57 Linkkejä internetistä Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta -­‐video http://www.hyvinsyoja.fi/videot Hiilijalanjälkitesti http://hiilijalanjalki.hs.fi/calculator/main Peloton –hanke, Demos Helsinki Tässä mukana olevat diagrammit on poimittu Ruoka-­‐kortista, joka löytyy sivulta http://www.peloton.me/kuvaus.html Marttojen vinkit Hyvään oloon http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/ Ekomartan vinkit http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ymparisto/ekomartan_vinkit/ Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä -­‐ testaa http://www.wwf.fi/metsavuosi/ 36 37 Liitteet Liite 1 MAKU, MAKU, MAKU – ONKO MUULLA VÄLIÄ? Hyvinsyöjä  syö hyvin ja arvostaa ruokaa  ei tingi mausta  kantaa vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä  tiedostaa oikeutensa  suosii aitoa, alkuperäistä, puhdasta ruokaa  Olisiko sinusta Hyvinsyöjäksi? 38 Liite 2 LÄHIRUOKA  on lähellä tuotettua ruokaa o kasvikset, vihannekset ja marjat sekä leivät ja muut leivonnaiset ovat tyypillistä lähiruokaa  hyödyntää ruoan eri sesonkeja vuoden ajan mukaan  kuormittaa vähän ympäristöä, kun kuljetus-­‐ ja säilytysajat ovat lyhyitä eikä lisäaineita käytetä  tukee kotimaista ruokatuotantoa ja on taloudellista paikkakunnalle
LUOMURUOKA  tuotetaan luonnonmukaisesti, täyttää EU:n tiukat kriteerit luomutuotannolle  ympäristön ja luonnonvarat huomioivaa kokonaisvaltaista tuotantoa o eläimet saavat kasvaa mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä, ulkona. o kasvien viljelyssä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä ympäristöön pääse kemikaaleja.  kotimainen tai ulkomainen  tunnistaa EU:n Aurinkomerkistä tai Eurolehti-­‐merkistä. 39 Liite 3 ALKUPERÄ-­ JA YMPÄRISTÖMERKKEJÄ Hyvää Suomesta -­joutsenlippu ja Sirkkalehti-­merkki  Molemmat kertovat ruoan kotimaisesta alkuperästä.  Tuotteen suomalaisuusaste oltava joutsenlipuilla merkityissä tuotteissa 75 % Aurinko-­ ja Leppäkerttu-­merkki  Luomumerkit kertovat tuotteen tuotantotavasta eli siitä, että tuote on valmistettu luonnonmukaisesti.  Tuotteen maatalousperäisistä raaka-­‐aineista väh. 95 % on tuotettu luonnonmukaisesti Eurolehti-­merkki  On pakollinen kaikissa luomutuotteissa Euroopan unionin alueella.  Samassa on ilmoitettava valvontaviranomaisen tunnusnumero sekä tieto missä tuotteen maatalousperäiset ainesosat on tuotettu Demeter-­ ja FairTrade-­merkki  Demeter kertoo bionynaamisesti viljellystä tuotteesta.  Reilun kaupan merkki parantaa kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa.  Tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Pohjoismainen ja Eu:n ympäristömerkki  Kertovat puolueettomasti tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä ja laadusta  Merkkiä käytetään mm. paperituotteissa ja pesuaineissa. 40 Liite 4 Jaskan luomumustikkasmoothie (2:lle) 3 dl maustamatonta luomujogurttia 2 dl mustikoita 2 rkl luomuhunajaa 4 rkl luomukauraleseitä Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja jauha sekaisin sauvasekoittimella. Kaada isoon lasiin ja nauti! Jaakko Nuutila on keittiömestari ja Luomuliiton puheenjohtaja. ”Nautin smoothien hyväksi startiksi päivään tai välipalaksi salitreenien jälkeen. Sen salaisuus on luomujogurtissa ja kaurassa sekä metsiemme marjoissa. Käyttämällä luontoystävällisiä luomutuotteita saan hyvän mielen”, Jaska sanoo. 41 Liite 5 Ristikko: Minulle on paljastettava ruokani alkuperä 10.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7
8.
9.
1. Itse alusta alkaen valmistetusta ruoassa ei ole ____________________. 2. Raparperi kasvaa jo ___________________. 3. Iso riistaeläin. 4. Näitä voit kasvattaa vaikka omalla ikkunalaudalla. 5. Oikeudenmukaista tuontia, tuottaja saa työstään kunnon korvauksen. 6. Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. 7. Terveellinen ja herkullinen kotimainen juures. 8. __________________________ ruoka työllistää. 9. __________________________ viljellyillä kasviksilla on pieni hiilijalanjälki. 10. Lähiseudulla tuotettua. RATKAISU: 1.
2. K E V
3.
4. Y R T
5.
6. L
7 P
8.
9.
10.
L I
Ä Ä
H I
I T
R E
U O
O R
K O
A V
S Ä A I
L L Ä
R V I
N E I
I
M
K
T
O
K A U P P A
L
U
K
I
M
U
T A
A N A
M A I N E N
A A L L A
42 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Liite 6 Lajittele laatikossa olevat sesonkiherkut vuodenaikojen alla oleviin ruutuihin. Varhaisperuna Korvasieni Mansikka Sorsa Hauki Idut Silakka Omena Nippusipulit Palsternakka Puolukka Poro Parsa Sokeriherne Raparperi Suppilovahvero Made Keräkaali Ratkaisu SYKSY Suppilovahvero Sorsa Silakka Omena Puolukka Talvi Kevät Syksy Kesä TALVI Made Keräkaali Palsternakka Poro Idut KEVÄT Korvasieni Hauki Parsa Raparperi KESÄ Varhaisperuna Mansikka Nippusipuli Sokeriherne 43 Liite 7 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Porkkanaohukaiset 1 keskikokoinen porkkana 4 dl maitoa 2 kananmunaa ½ dl sämpyläjauhoja 1 ½ dl vehnäjauhoja 2 rkl rypsiöljyä ½ tl suolaa 1 tl yrttejä (esim timjami, rakuuna) ½ tl paprikajauhetta ripaus pippuria 1. Kuori ja raasta porkkana hienoksi raasteeksi. 2. Sekoita kierrevatkaimella kulhossa maito ja munat. Lisää muut aineet ja anna turvota 15 minuuttia. 3. Paista taikinasta hyvällä, mutta ei liian kuumalla lämmöllä ohukaisia joko isolla tai pienellä pannulla. 4. Tarjoa ohukaisten lisänä salaattia. (Ohje soveltaen Hyvää pataa s. 196. WSOY) Mummon kurkut ¼ kurkkua ripaus sokeria ripaus suolaa 1 tl tilliä ½ tl etikkaa Viinimarjakiisseli 5 dl laimennettua hyvänmakuista mehua 2 ½ rkl perunajauhoja 2-­‐3 dl viinimarjoja pinnalle: 1 rkl sokeria 1. Pese ja tarvittaessa kuori kurkkupala. Viipaloi se ja pane kulhoon. 2. Ripottele muut aineet viipaleiden päälle. 3. Laita lautanen kanneksi ja hölskytä kurkkuja, jotta ne maustuvat. 4. Tarjoile salaatin asemesta. (Ohje soveltaen Maistuu Hyvältä s. 109, Otava) 1. Sekoita mehu ja perunajauhot kattilassa. Kuumenna seosta koko ajan pohjaa pitkin puuhaarukalla sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee ja ensimmäiset kuplat näkyvät. Nosta kattila pois liedeltä. 2. Lisää viinimarjat kokonaisina ja sekoita tasaiseksi. 3. Kaada kiisseli mataliin annosmaljoihin jäähtymään ja ripottele pinnalle vähän sokeria kuortumisen estämiseksi. (Ohje soveltaen Taituri s. 195, WSOY) 44 Liite 8 Vien sesonkiherkuista parhaat päältä Ohukaiset sienitäytteellä 4 dl maitoa 1 kananmuna ¼ tl suolaa 1 dl vehnäjauhoja 1 dl ohrajauhoja ¼ dl rypsiöljyä Täyte: 200g sieniä (kantarelleja, suppilovahveroita, herkkusieniä) ½ pientä sipulia 25 g voita 3 rkl vehnäjauhoja 2 dl maitoa 1 dl ruokakermaa 2 maustemittaa suolaa ripaus mustapippuria UUNI 200°C 1. Sekoita kaikki aineet kulhossa kierrevatkaimella. Anna taikinan turvota 15 minuuttia. 2. Taikinan turvotessa valmista sienitäyte. 3. Puhdista sienet ja hienonna sipuli. 4. Kiehauta sienet ja sipuli kuumassa rasvassa paistinpannussa. Lisää vehnäjauhot, kun neste on haihtunut sienistä. 5. Sekoita muhennosta pari minuuttia ja lisää maito ja kerma. Hauduta kannen alla vähäisellä lämmöllä 10-­‐15 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tarvittaessa vettä, muhennos saa kuitenkin olla melko paksua. 6. Paista ohukaistaikinasta isoja ohukaisia hyvällä lämmöllä. 7. Täytä ohukaiset sienimuhennoksella. 8. Pane täytetyt ohukaiset uunivuokaan ja ripottele päälle juustoraastetta. Pane vuoka uuniin kunnes juusto on sulanut. 9. Tarjoile kuumina. Omena-­kanelikiisseli (kokonestesuurustus) ½-­‐1 omenaa 1 rkl sitruunamehua 2 ½ dl vettä 2 ½ dl omenamehua 2 rkl perunajauhoja 3 rkl sokeria ½ tl kanelia 1. Kuori ja raasta omena karkeaksi raasteeksi. Sekoita sitruunamehua omenaraasteen joukkoon. 2. Mittaa kattilaan vesi, omenamehu, perunajauhot, sokeri ja kaneli. Sekoita puuhaarukalla. 3. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna pulpahtaa muutaman kerran. 4. Nosta kattila liedeltä ja lisää omenaraaste. Tarkista maku. 5. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan. Ripottele pinnalle sokeria kuortumisen estämiseksi. (Ohje Kotitaloustaito 7-­‐9 s. 150. Tammi) 45 Liite 9 TIESITKÖ TÄMÄN SESONKIHERKUTTELUSTA? TALVI : JUUREKSET KEVÄT: KALA • Perinteiset joulupöydän antimet: laatikot ja rosolli. • Säilyvät hyvin, koska niiden elintoiminnot lepotilassa ovat hitaita • Kotimaisia ja edullisia • Pieni hiilijalanjälki • Suomessa viljellään eniten perunaa, toiseksi eniten porkkanaa ja kolmantena tulee sipuli. • Juuresruokiin saat uusia makuja käyttämällä intialaisen keittiön mausteita • Lisätietoa: www.kasvikset.fi • Kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. • Suomalaisten kalan kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosina, fileiksi laskettuna suomalainen syö kalaa n 16kg/hlö/vuosi. • Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on vain noin yksi kolmannes. • Suosi kotimaista kalaa sesongin mukaan: keväällä on monien kalalajien sesonki. • Tuoreen luonnonkalan käyttö on ympäristölle edullisin kalavaihtoehto. • Lisätietoa: www.prokala.fi KESÄ: KAUPUNKIVILJELY SYKSY: MARJAT • Marjat jaetaan marjoihin, luumarjoihin, kerrannaisluumarjoihin ja epähedelmiin. • Marjoista C-­‐vitamiinia talvellakin, kerää ja säilö! • Mustikka on suomalaista superruokaa, se sisältää nelinkertaisesti antosyaaneja verrattuna viljeltyyn pensasmustikkaan. • Marjoja pitäisi syödä 2 dl eli 100g /vrk. • Lisätietoa: www.arktisetaromit.fi • Kuka vaan voi viljellä omia sesonkiherkkujaan: Viljellä voi vaikka omalla parvekkeella tai ikkunalaudalla. • On ruokatrendi, joka yleistyy niin meillä kuin maailmallakin. • Kattopuutarhat, hedelmäbulevardit ja marjapensaspuistot ovat tulevaisuutta. • Sosiaalista, aitoa ja hauskaa yhdessä oloa naapureiden ja ystävien kanssa. • Lisätietoa: www.kaupunkiviljely.fi 46 Liite 10 Lautasmalli helpottaa aterian kokoamista Kuva : Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kuva: Demos Helsinki / Peloton – ConsEnv. Sirpa Kurppa YM-­‐työpaja 12.5.2009 47 Liite 11 Kasvissuhteeni kukoistaa Kasvissosekeitto ½ l paloiteltuja kasviksia 2 rkl öljyä ½ l vettä 1 kasvisliemikuutio ripaus mustapippuria 1 tl yrttejä maun mukaan ½ dl ruokakermaa tai 50g sulatejuustoa/tuorejuustoa tuoretta persiljaa 1. Valitse keittoon kasvikset. Kuori ja paloittele ne, yhteensä ½ litraa. 2. Kuumenna öljy teräskattilassa ja kiehauta kasvikset öljyssä. 3. Lisää vesi, kasvisliemikuutio ja mausteet. 4. Keitä kannen alla keskilämmöllä kunnes kasvikset ovat kypsiä. 5. Ota kattila liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Varo keiton roiskumista! 6. Lisää kerma (tai juusto) ja kiehauta keitto vielä nopeasti. 7. Tarkista maku ja lisää lopuksi persilja. (Ohje soveltaen Erityisen Hyvää s. 157, Ruoanvalmistajan käsikirja s. 71) Omenapiirakka (pikataikina) 2 ½ dl vehnäjauhoja 1. Pane uuni kuumenemaan 225° ja voitele 1 dl sokeria piirakkavuoka öljyllä tai margariinilla. 1 tl vanilliinisokeria 2. Pese ja viipaloi omenat. 1 tl leivinjauhetta 3. Mittaa kulhoon vehnäjauhot, sokeria, 2 dl piimää tai kermaviiliä vanilliinisokeria ja leivinjauhe. 1 dl öljyä 4. Lisää joukkoon kevyesti sekoittaen piimä, öljy ja 1 kananmuna kananmuna. 5. Levitä taikina vuokaan, lado omenaviipaleet 4-­‐5 omenaa päälle ja ripottele pinnalle kanelia ja sokeria. kanelia 6. Paista piirakkaa uunin keskitasossa noin 25-­‐20 sokeria minuuttia. Uuni 225°C (Ohje soveltaen Hyvää Pataa s. 289 ja Kotitaloustaito 7-­‐9 s. 164) 48 Liite 12 Kasvissuhteeni kukoistaa Kasvissosekeitto ½ l paloiteltuja kasviksia 2 rkl öljyä ½ l vettä 1 kasvisliemikuutio ripaus mustapippuria 1 tl yrttejä maun mukaan ½ dl ruokakermaa tai 50g sulatejuustoa/tuorejuustoa tuoretta persiljaa 1. Valitse keittoon kasvikset. Kuori ja paloittele ne, yhteensä ½ litraa. 2. Kuumenna öljy teräskattilassa ja kiehauta kasvikset öljyssä. 3. Lisää vesi, kasvisliemikuutio ja mausteet. 4. Keitä kannen alla keskilämmöllä kunnes kasvikset ovat kypsiä. 5. Ota kattila liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Varo keiton roiskumista! 6. Lisää kerma (tai juusto) ja kiehauta keitto vielä nopeasti. 7. Tarkista maku ja lisää lopuksi persilja. (Ohje soveltaen Erityisen Hyvää s. 157, Ruoanvalmistajan käsikirja s. 71) Tarte Tatin – Tatinin sisarusten omenatorttu Taikina: 1. Sekoita taikinan ainekset, lisää viimeisenä vesi 60 g voita ja anna taikinan levätä jääkaapissa. 2 dl vehnäjauhoja 2. Kuori ja viipaloit omenat ohuiksi siivuiksi. ¾ dl sokeria 3. Sulata sokeri paistinpannussa ja lisää voi ja ½ kananmuna sitruunamehu. Anna kiehua kunnes ½ sitruunan raastettu kuori karamellisoituvat. Lisää omenaviipaleet. Käytä 2 rkl kylmää vettä valurautapannua! 4. Kaaviloi taikina tuorekelmun välissä hieman Täyte: piirasvuokaa suuremmaksi levyksi. 2 hapahkoa omenaa 5. Kaada omenaviipaleet ja sulanut sokeri 1 dl sokeria piirakkavuoan pohjalle. Peitä kaulitulla 50 g voita tai margariinia taikinalla, taita reunat varovasti hedelmien alle ½ sitruunan mehu veitsen avulla. Varo kuumaa sokeria! 6. Kypsennä 180 °C 15 minuuttia. Anna vetäytyä (Tämä voit valmistaa myös hetki. Kumoa paistos tarjoiluvadille ja tarjoille esim. raparperista, jäätelön tai kermavaahdon kanssa. päärynästä tai luumuista.) Pannua, jossa myös kahva on valurautaa, voi käyttää piirasvuokana. Peitä taikinalla pannussa UUNI 180 °C olevat karamellisoituneet omenat ja sokeri ja paista. (Ohje soveltaen Maistuu Hyvältä s. 150 ja TeamKitchen s.67/179) 49 Liite 13 KOTITEHTÄVÄ: ROSKISDYYKKAUS Tutki viitenä päivänä kotisi roskista. Voit kuvata roskikset seurannan aikana kamerakännykällä. Hyödynnä Konsta-­‐jätelaskuria : voit laskea jätemäärän ja syntyneet hiilidioksipäästöt. http://konsta.hsy.fi/ 1. Mitä ja millaista jätettä siellä on? Löytyykö roskiksesta syötäväksi kelpaavaa ruokaa, miksi? 2. Onko jätteet lajiteltu ja miten? 3. Miten kotona syntyvän jätteen määrää voisi vähentää? ( 3 keinoa) 4. Miten jätteitä voisi hyödyntää? (3 keinoa) 50 Liite 14 Kasvissuhteeni kukoistaa Etsi sanasokkelosta 20 suomalaisen vihanneksen, juureksen, hedelmän ja marjan nimet. T M K K N T A K K I S N A M I T P T L T A A N E M O R L U I S T S U O A O A A A L I L R A M S V A R H A I S P E R U N A A S O Ä J A L K I E I R P T U L K R T R P S S K U A A L U P I U U I O I K M T E R I I A R T A H E R N E L K L P A V U T A S R A P T M U T A L O I K U I N U T I K U U L I A A P P I N A S K A A H A I P I A I L A A K N A N I I K K R N U V S T U N E L I L P Ratkaisu sanasokkeloon Pystyrivi Vaakarivi Karpalo Mansikka Maissi Omena Nauris Varhaisperuna Keräkaali Herne Tomaatti Pavut Raparperi Parsa Sipuli Kiinankaali Mustikka Purjo Puolukka Porkkana Lanttu Retiisi U R J O T E A O I R T I 51 KOTITEHTÄVÄ: ROSKISDYYKKAUS Liite 15 1. Mitä ja millaista jätettä siellä on? Mitä jätelajeja ja kuinka paljon? 2. Onko jätteet lajiteltu ja miten? 3. Miten kotona syntyvän jätteen määrää voisi vähentää? ( 3 keinoa) 4. Miten jätteitä voisi hyödyntää? (3 keinoa) Miten ruokajätteen määrää voisi vähentää?  Kiinnitä parin viikon ajan tietoisesti huomiota siihen, miten toimit: mitä ostat, mitä kaapissa ja jääkaapissa on, mitä ruokaa valmistat, mitä syöt ja mitä heität pois.  Valmista ruokaa niistä aineksista, joita kaapissa on. Älä osta lisää, jos ei ole pakko – ja osta harkiten. Suunnittele!  Pakkausjätteen vähentämiseksi osta pakkaamatonta ruokaa tai isoja pakkauksia. Käytä muovikassien sijaan kangaskassia ja laita vihannekset kestopusseihin. Miten ruokajätteitä voisi hyödyntää?  Käytä pakkaukset tyhjiksi ja tähteet hyödyksi.  Esimerkiksi:  Broilerin-­‐ tai kalanlopuista voi tehdä pastakastikkeen  Kylmät keitetyt perunat voi paistaa ja laittaa perunamunakkaaseen  Kannikoista köyhiä ritareita, pullavanukasta, krutonkeja…  Perunamuusi sopii lettutaikinaan  Puurontähteet sämpylätaikinaan  Muita hyödynnyskeinoja??? 52 Liite 16  Ole rehellinen omien kulutustottumuksiesi ja ajankäyttösi suhteen. Tee ostokset sen mukaan, millainen olet, älä sen mukaan, millainen haluaisit olla.  Suunnittele viikon ruokalista etukäteen ja osta kerralla kaikki tarvittava: vältyt heräteostoksilta ja helpotat ruoanvalmistusta sekä kuormitat ympäristöä vähemmän.  Mene kauppaan ostoslistan kanssa: säästät aikaa ja rahaa.  Osta vain sen verran kuin kulutat, valitse sopivan kokoinen pakkaus tai osta oikea määrä irtomyynnistä.  Tarkista päiväysmerkinnät jo kaupassa.  Säilytä oikein ja riittävän kylmässä: tarkista jääkaapin lämpötila määrävälein (+2–6 °C)  Syö ensin helpoimmin pilaantuvat tuotteet.  Muista, että parasta ennen -­merkinnän jälkeen ruoka saattaa olla aivan kelvollista. Tutki: HAISTA, KATSO ja MAISTA!  Tee inventaario säännöllisesti: jääkaappi, pakastin ja ruokakomerot.  Hyödynnä ruoantähteet: tutustu ruokaohjeisiin ja kehittele itse.  Käytä pakkaukset tyhjiksi ja pakasta myöhempää käyttöä varten, jos päiväysmerkinnät umpeutuvat.  Ja sanomattakin on selvää: LAJITTELE BIOJÄTE. 53 Liite 17 Laitoin roskikseni pysyvästi paastolle Munakasrulla (4–5:lle) 4 kananmunaa 3 dl maitoa ¾ dl vehnäjauhoja ripaus valko-­‐ tai mustapippuria ½ tl pitsamaustetta ripaus suolaa Täytteeksi kaapeista löytyviä raaka-­‐
aineita, kasviksia, jauhelihaa, kinkkua, juustoa, kermaa, maitoa esim. seuraavasti: 1 sipuli tai pala purjoa ½ paprikaa 2 rkl öljyä 75g kinkkua tai meetwurstia ½ dl ranskankermaa 1 dl juustoraastetta 1 maustemitta mustapippuria 1 tl kuivattuja yrttejä tai 1 rkl tuoreita yrttejä (esim. persiljaa, basilikaa oreganoa) Pullavanukas 1 kananmuna 3 dl maitoa 8–10 viipaletta kuivunutta pulla, ranskanleipää tai paahtoleipää Voiteluun: voita tai margariinia Täyte: marjahilloa-­‐ tai sosetta Pakastemarjoista teet nopeasti hillon mikrossa hillosokerin avulla. 1. Pane uuni kuumenemaan 200 °C. 2. Riko kananmunat kulhoon. Sekoita joukkoon maito ja vehnäjauhot sekä mausteet kierrevatkaimella. 3. Levitä taikina pellin keskelle leivinpaperin päälle. Jätä reunoille n. 10 cm tyhjää tilaa, sillä muuten munakasrullasta tulee liian ohut. 4. Paista munakasrullapohjaa uunin keskitasossa noin 15–20 minuuttia. Valmista sillä aikaa täyte. 5. Kuori ja hienonna sipuli. (Halkaise, huuhtele ja leikkaa purjo.) Puhdista paprika ja leikkaa hyvin pieniksi kuutioiksi. 6. Kuullota kasvikset kuumassa rasvassa paistinpannulla. 7. Lisää kinkkukuutiot, ranskankerma, juustoraaste ja mausteet. Tarkista maku. 8. Ripottele leivinpaperille korppujauhoja Kumoa valmis munakasrullapohja leivinpaperin päälle. Levitä täyte ja rullaa kuten kääretorttu ja leikkaa viipaleiksi. 9. Tarjoile esim. lisäkesalaatin tai kasvisraasteen kanssa. (Ohje soveltaen Taituri s. 162 ja Kotitaloustaito 7–9 s. 145) 1. Pane uuni kuumenemaan 200 °C. Voitele uunivuoka tai paiston kestävät annoskupit. 2. Vatkaa muna ja maito tasaiseksi seokseksi. 3. Voitele leivät kevyesti rasvalla. Kasta pulla-­‐ tai leipäpalat munamaitoon ja laita niitä kerros uunivuoan pohjalle rasvapinta ylöspäin. Laita viipaleiden päälle hillo tai sosetta. Toista sama kunnes kaikki voidellut pullat/leivät ovat vuoassa. 4. Kaada loppu munamaito vuokaa ja paista 200-­‐30 minuuttia. (Ohje Kotitaloustaito Ruokaterveiset Suomesta s. 45) 54 Liite 18 HYVINSYÖJÄKSI VIIDESSÄ VIIKOSSA Kotitehtävä: Etsi koulussa tai kotona internetistä vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Voit etsiä vastauksia sekä www.hyvinsyöjä.fi-­‐sivustolta että muualta. Oman hiilijalanjälkesi voit laskea hiilijalanjalki.hs.fi 1. Mitä ruoan hiilijalanjälki tarkoittaa? 2. Kummalla on suurempi hiilijalanjälki, lihalla vai kasviksilla? Miksi? 3. Millaisilla kasviksilla on kaikkein pienin hiilijalanjälki? Entä miten kasvatetuilla kasviksilla on kaikkein korkein hiilijalanjälki? 4. Haluaisit pienentää syömäsi ruuan hiilijalanjälkeä, mutta et kuitenkaan halua luopua lihansyönnistä? Mitä voit tehdä? 55 EXTRATEHTÄVÄ Jätteille oikea osoite! Liite 19 Suuri osa poisheitettävästä jätteestä kelpaa vielä kierrätykseen. Yhdistä jäte ja kierrätyspaikka. Lasinkeräys Maitotölkki Sekajäte Paristo Energiajae Pesuainepullo Keräyspaperi Lasinen punajuuripurkki Pienmetallikeräys Makkarapaketti Sähkö-­‐ ja Perunankuoret elektroniikkaromu (SER) Sanomalehti Biojäte Metallinen kurkkupurkki Keräyskartonki Rikki mennyt Ongelmajäte mikroaaltouuni Ratkaisu Maitotölkki – Keräyskartonki. Huuhtele ja litistä. Paristo – Ongelmajäte. Vähittäiskaupoilla velvollisuus ottaa vastaan käytetyt paristot ilman ostopakkoa. Pesuainepullo – Sekajäte/energiajae riippuen muovilaadusta. Energijakeeseen kelpaa 01, 02, 04, 05 ja 06 sekä myös 07-­‐ tunnuksella merkityt muovituotteet. Lasinen punajuuripurkki – Lasinkeräys. Huuhtele tai pese. Makkarapaketti – Energiajae. Perunankuoret – Biojäte Sanomalehti – Paperinkeräys. Postiluukusta tai –laatikkoon tuleva paperi sekä kirjoittamiseen ja tulostukseen käytettävä paperi on kierrätyspaperia. Metallinen kurkkupurkki – Pienmetallikeräys. Pienmetallia on erikseen kerättävät metalliset pakkaukset. Huuhtele ja litistä tarvittaessa. Rikki mennyt mikroaaltouuni – Sähkö-­ ja elektoriniikkaromia (SER). Kaikki laitteet, jotka tarvitsevat toimiakseen sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää. Lisätietoa: www.hsy.fi -­‐> jätehuolto 56 KOTITEHTÄVÄ Liite 20 Hiilijalanjälkeä etsimässä 1. Mitä ruoan hiilijalanjälki tarkoittaa? 
Ruoan ympäristökuormitusta: ruoan tuotannosta, kuljetuksesta, varastoimisesta ja valmistamisesta syntyviä kasvihuonepäästöjä. 
Hiilidioksidiekvivalentti CO2e sisältää hiilidioksidin lisäksi muiden tärkeimpien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja typpioksiduulin, ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. 
Ruoan yhteydessä päästöt ilmaistaan ruokakiloa kohden (kg CO2e /kg) 2. Kummalla on suurempi hiilijalanjälki, lihalla vai kasviksilla? Miksi? 
Lihalla, koska jotta saataisiin tuotettua kilo lihaa, tarvitaan eläinten rehuksi moninkertainen määrä viljaa ja kasviksia. Lisäksi nautaeläinten märehtiminen saa aikaan korkeat metaanipäästöt. 3. Millaisilla kasviksilla on kaikkein pienin hiilijalanjälki? Entä miten kasvatetuilla kasviksilla on kaikkein korkein hiilijalanjälki? 
Pienin hiilijalanjälki on lähiseudulla avomaalla kasvaneilla vihanneksilla, juureksilla, hedelmillä ja marjoilla. Korkein hiilijalanjälki puolestaan on talviaikaan kasvihuoneessa kasvatetuilla vihanneksilla. Kaikkein pienin hiilijalanjälki on luonnonantimilla: marjoilla, sienillä ja villivihanneksilla, kuten tuoreilla nokkosilla tai voikukanlehdillä. 4. Haluaisit pienentää syömäsi ruoan hiilijalanjälkeä, mutta et kuitenkaan alkaa kasvissyöjäksi. Mitä voit tehdä? 
Voit tarkkailla syömäsi lihan määrää ja lisätä kasvisten osuutta. Lautasmalli toimii hyvin: valitse lautaselle ½ kasviksia, ¼ lihaa, kalaa tai kanaa ja ¼ energialisäkettä, kuten perunaa tai tummaa pastaa. Naudanlihalla on kaikkein korkein hiilijalanjälki, joten valitse sen sijaan porsasta tai broileria. Pienin hiilijalanjälki on vapaana eläneellä riistalla sekä kotimaisella luonnonkalalla. 57 Liite 21 RUOANVALMISTUS  Valitse kattila valmistettavan ruoan määrän mukaan.  Valitse keittolevyn kokoinen kattila.  Käytä kattilassa kantta, kun kypsennät ruokaa liedellä.  Laita ruoka uuniin kannellisessa astiassa tai paistopussissa.  Hyödynnä jälkilämpöä.  Pienennä levyn tehoa, kun ruoka alkaa kiehua.  Paksupohjainen kattila kuluttaa vähemmän sähköä kuin ohutpohjainen.  Valmista pienet ruokamäärät mieluummin liedellä kuin uunissa.  Lämmitä ja kypsennä pienet annokset mikroaaltouunissa.  Keitä perunat ja kasvikset vähässä vedessä. SÄILYTTÄMINEN  Älä avaa kylmälaitteita turhaan.  Jäähdytä ruoka ennen säilytystä esimerkiksi kylmässä vesihauteessa..  Muista oikeat säilytyslämpötilat, jääkaappi noin + 5 °C ja pakastin -­ 18 °C.  Sulata pakasteet jääkaapissa – saat ilmaista lisäkylmyyttä.  Sulata pakastin viimeistään, kun huurrekerros on 1 cm.  Varmista, että kylmälaitteiden ovien tiivisteet ovat kunnossa.  Sijoita kylmälaitteet erilleen lämpöä tuottavista laitteista.  Ota huomioon kylmälaitteiden ilmankierto. 58 Liite 22 Onneksi olkoon! Olet suorittanut Hyvinsyöjäksi viidessä viikossa -­‐ koulutuksen ja olet nyt VALTUUTETTU HYVINSYÖJÄ. Laita korttiin nimesi. Valtuutettu Hyvinsyöjä nro 1 on Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hyvinsyöjiksi ovat ryhtyneet myös mm. rap-­‐artisti Elastinen ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. 59 Liite 23 Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Porkkanaleipä, juurimenetelmä Taikinan juuri: 2 ½ dl maitoa tai vettä ½ pkt hiivaa 2 rkl siirappia 2 dl vehnäjauhoja Lisäksi: 2 porkkanaa 1 tl suolaa 1 dl ruisjauhoja 4-­‐5 dl vehnäjauhoja 2 rkl öljyä UUNI 225 °C 1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Lämmitä nestä kädenlämpöiseksi (+ 37°). Murenna hiiva nesteeseen ja sekoita puuhaarukalla. Lisää siirappi ja 2 dl vehnäjauhoja. Sekoita voimakkaasti. Peitä juuri ja jätä se käymään 5 minuutiksi lämpöiseen paikkaan. Kuori ja raasta porkkana hienoksi raasteeksi. Kun juuri kuplii, lisää siihen suola, porkkanaraaste ja ruisjauhot. Alusta vehnäjauhot vähän kerrallaan, kädellä vaivaten. Lisää öljy ja alusta edelleen lisäten jauhoja kunnes taikina irtoaa kädestä ja kulhosta. Älä tee liian tiukkaa taikinaa. Ota esille pelti ja leivinpaperi. Kaada taikina pellille ja painele n 3 cm:n paksuiseksi leiväksi haluamaasi muotoon (n. puolen pellin kokoinen). Peitä liinalla ja kohota. Paista leipä uunin keskitasossa 10–15 minuuttia. Tarjoile hummus-­‐tahnan kanssa. 10.
11.
(Ohje soveltaen Kotitaloustaito 8-­‐9, s. 19) Hummus – kikhernetahna ½ tlk (2 dl) kikherneitä 1 ½ rkl oliiviöljyä ½ rkl sitruunamehua ½ tl jeeraa ½ tl chiliä ½ paprikajauhetta 1 rkl seesaminsiemeniä 1 valkosipulin kynsi 1. Kuori ja lyö valkosipulin kynsi murskaksi leikkuulaudan päällä veitsen sivulla. 2. Mittaa kaikki aineet kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. 3. Laita lautaselle ja ripauta koristeeksi paprikajauhetta. 4. Tarjoile tuoreen leivän kanssa. (Ohje Kotitaloustaito 8-­‐9 s. 187) Marjamuffinit (munavaahtotaikina) 2 dl vehnäjauhoja 1 rkl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl vanilliinisokeria 2 kananmunaa 1 dl sokeria ¾ dl öljyä ½ dl maitoa tai hedelmämehua 2 dl marjoja sesongin mukaan Uuni 200 °C 1.
2.
3.
4.
Yhdistä kuivat aineet pienessä kulhossa. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. (8-­‐testi) Sekoita vaahtoon öljy. Lisää jauhoseos siivilän läpi varovasti sekoittaen. Sekoita lopuksi maito tai mehu sekä marjat nopeasti taikinaan. 5. Annostele taikina muffinivuokiin (8 isoa tai 12 pientä). 6. Paista muffineita uunin keskitasossa 12-­‐14 minuuttia. 60 Kuskaan, kaapitan ja kokkaan turhia kuormittamatta Liite 24 Focaccia – pannuleipä 3 dl vettä ½ pkt hiivaa (12,5g) ½ dl oliiviöljyä 1 rkl kuivattua rosmariinia 1 tl suolaa 7 dl vehnäjauhoja Uuni 200°C 1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi (37 °C). Liota hiiva nesteeseen. 2. Lisää öljy, rosmariini ja suola. 3. Alusta vehnäjauhot taikinaan vähitellen kädellä voimakkaasti vaivaten. Taikina saa jäädä löysäksi. 4. Levitä taikina öljyttyyn uunivuokaan, piirasvuokaan tai uunipannulle. Kohota leivinliinalla peitettynä 15–20 minuuttia lämpimässä paikassa. 5. Paista uunin keskitasossa noin 30 minuuttia. 6. Tarjoile lämpimänä muhammar-­‐tahnan kanssa. (Ohje soveltaen TeamKitchen keittokirja, Focaccia s. 173) Muhammara – paprika-­pähkinätahna 1 punainen paprika 3 dl saksanpähkinöitä 4 rkl tahinia 2 rkl sambal oelek -­‐chilitahnaa 2 rkl sitruunamehua 2 rkl oliiviöljyä 1 rkl hunajaa 2 tl suodatinkahvijauhetta 1. Pese ja halkaise paprika ja poista siemenkota. 2. Paahda paprikaa kuoripuoli ylöspäin kuivalla pannulla kannen alla kunnes se hieman mustuu pinnaltaan. Anna jäähtyä ja pilko. 3. Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja anna käydä kunnes tahna on tasaista. 4. Tarjoile tuoreen leivän kanssa. (Ohje soveltaen Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville, Muhammara s. 136) Porkkanakakku (munavaahtotaikina) 1–2 porkkanaa 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ rkl kanelia 2 kananmunaa 1 dl sokeria ½ dl ananasmurskaa ¾ dl öljyä Kuorrutus: 100 g maustamatonta tuorejuustoa 1 dl maitorahkaa 1 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria UUNI 200 °C 1.
2.
3.
4.
5.
6.
Voitele pyöreä piirakkavuoka. Pese, kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Mittaa kuivat aineet pieneen kulhoon ja sekoita. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi (8-­‐testi). Lisää öljy muna-­‐sokerivaahtoon. Lisää lopuksi porkkanaraaste, ananasmurska ja jauhoseos. Sekoita tasaiseksi. 7. Levitä taikina piirasvuokaan. Paista uunissa 15–20 minuuttia. Jäähdytä! 8. Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. 9. Koristele halutessasi manteli-­‐ tai pähkinärouheella. (Ohje soveltaen Erityisen Hyvää s. 261) 61