Henkilöstö- palveluyritykset tuovat nopean avun työvoimaongelmiin
Kaupan Maailma NRO 2 | HUHTIKUU 10 Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden Jussi Siiriäinen: Henkilöstöpalveluyritykset tuovat nopean avun työvoimaongelmiin Sivu 28 Kukat valtaavat marketit Franchising yrittäjän profiili sivu 34 sivu 60 Kaupan riippumaton ammattilehti .++-'2#+--1,#/;;06+'00 6;-5++0 8#06##6#//+561021466+ 8##5#-+8+*#-# 8#06##6#//+561021466+ 9DDVDQ\NN|VSDLNNDRQ.LYLKDNDDQUDNHQWXYDNHVNXVWRUL 2OHPPHWRWHXWWDQHHWWRULQ\PSlULOOHKDQNNHHQMRKRQ PRQHWHULNRLVOLLNNHHWRYDWMROXRQHHWYDOPLLWDVLDNDVYLUUDW 8XWWDOLLNHWLODDRQYLHOlUDNHQQHWWDYLVVDP 7DPPLVWRQSRUWWLRQ-XPERDOlKLQQlROHYDOLLNHNHVNXV 7DPPLVWRQYLONNDDOODUHWDLODOXHHOOD(QVLPPlLVHQYDLKHHQ OLLNNHHWRQMRDYDWWXWRLVHQYDLKHHQXXVLPSDQDWXOLMDQD %\JJPD[8XWWDOLLNHWLODDRQYLHOlUDNHQQHWWDYLVVDP 51+6# ,WJC/CVVKNC 2WJ LWJCOCVVKNC"ULCGNUQƁ 6#/2'4'6#0+0-#67 +DQNHNHVNHLVHOOlSDLNDOOD/LHODKGHVVDMRWD\PSlULVW|Q XXQLWXRUHHWOLLNHNHVNXNVHWMDK\SHUPDUNHWLWVLLYLWWlYlW HWHHQSlLQ7DPSHUHHQVXRVLWXLQUHWDLODOXHVlLO\WWll DVHPDQVD YYYULCGNUQƁ 6GGOW5CZÅP 2WJ VGGOWUCZGP"ULCGNUQƁ *CTT[5VTÒODGTI 2WJ JCTT[UVTQODGTI"ULCGNUQƁ Huhtikuu PÄ Ä KI R J O ITUS ” Kaupan Maailma Kaikki alkaa houkuttelevasta työpaikkailmoituksesta.” PÄÄTOIMITTAJA Thea Ekholm, [email protected] Puhelin (09) 5421 0129 TOIMITUSSIHTEERI Piia Kunnas, [email protected] puhelin (09) 5421 0130 ULKOASU Taina Lassila, [email protected] Puhelin (09) 5421 0127 TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Sari Suomalainen Lasse Tenhunen Kirsi Kemi Hannu Rahnasto Pälvi Salo Mari Vilska Vesa Tompuri Timo Eskeli Clas von Bell Mika Tuunanen Kimmo Salo Patrick le Louarn TOIMITUSJOHTAJA Tarmo Hahto, [email protected] Puhelin (09) 5421 0128 MARKKINOINTI Karita Ahlstrand, [email protected] Puhelin (09) 5421 0112 ILMOITUSMYYNTI Jyri Laine, [email protected] Puhelin (09) 5421 0115 Tuula Mård, [email protected] Puhelin (09) 5421 0117 Mervi Hakala, [email protected] Puhelin (09) 4241 3151 Hanna Järvimäki, [email protected] Puhelin (09) 4241 3153 LEVIKKIMYYNTI Leila Peltonen, [email protected] Puh./Faksi (09) 724 7034 ASIAKASPALVELU [email protected] Puhelin (09) 5421 0100 Tilaushinnat Suomessa: kestotilaus 52 e/vsk, määräaikainen 60 e/vsk. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Laturinkuja 10, 02650 Espoo Puhelin (09) 5421 0100 Faksi (09) 5421 0132 www.bbm.fi PAINOPAIKKA Art-Print Oy NUMERO 3|2010 ilmestyy 11.6.2010 ISSN 0355-9068 Business to Business Mediat Oy on ammattijulkaisuihin keskittynyt mediatalo. Tärkeimmät julkaisut ovat Kaupan Maailma -lehti, S & A toimiston ammattilehti, Liikelahjat-lehti ja vuosittain julkaistava Yritystilaisuudet-hakemisto. Kustantamisen ja tapahtumien lisäksi BBM Oy järjestää koulutustilaisuuksia asiakaskunnalleen sekä tuottaa graafisia ja sähköisiä palveluja. Rekrytointi vaatii osaamista Uuden työntekijän rekrytointi on yritykselle pitkä ja kallis prosessi, erityisesti silloin, jos rekrytointi epäonnistuu. Niinpä rekrytointiin kannattaa panostaa ja hyödyntää jo olemassa olevia työkaluja ja alan yritysten ammattitaitoa. Kaikki alkaa houkuttelevasta työpaikkailmoituksesta, jonka sisältö ja tyyli on mietitty tarkkaan. Ilmoituksen tarkoitus on ennen kaikkea houkutella hyviä hakijoita, joten siitä pitää nopeasti käydä ilmi, mitä on tarjolla ja kenelle. Yrityksestä ja organisaatiosta riittävät ne tiedot, jotka ovat tehtävän kannalta olennaisia. Haastattelutilanteessa erilaisista soveltuvuustesteistä voi olla paljonkin hyötyä. Niiden hinta on pieni verrattuna väärään rekrytointiin. Ole kuitenkin tarkka siitä, että käytät vain ammattitaitoisia testaajia, se on yrityksen ja rekrytoitavan etu. Jos hoidat työhönottohaastattelut pääasiassa oman henkilökunnan voimin, on etukäteen syytä perehtyä lakiin yksityisyydensuojasta työelämässä. Laki nimittäin määrittää hyvinkin tarkkaan sen, mitä rekrytoitavalta saa haastattelussa kysyä. Lue lisää aiheesta sivulta 24. Tutkimusten mukaan yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on työntekijän saama väärä käsitys työstä. Tähän voi olla syynä työhönottajan antama liian myönteinen kuva tehtävästä tai työnhakijan epärealistiset odotukset. Tärkeä osa rekrytointia on myös uuden henkilön perehdytys sekä työtehtäväänsä että talon tapoihin. Hyvän perehdytyksen takaa se, että organisaatiolla on yhtenäinen käytäntö ja perehdytysohjelma, jotta kaikki työntekijät käyvät läpi samat rutiinit eikä perehdytys jää vain lähimmän esimiehen ideoinnin ja ajankäytön varaan. Lue lisää vinkkejä onnistuneeseen rekrytointiin sivulta 22. Myös taloudellisen taantuman aikana on tärkeää kannustaa ja motivoida henkilökuntaa. Tule BBM:n järjestämään Motivoi & Kannusta 2010 -tapahtumaan kuulemaan parhaat vinkit motivointiin ja kannustamiseen liittyen. Tapahtuma järjestetään Wanhassa Satamassa 29.4.2010. Thea Ekholm PÄÄTOIMITTA JA 2 | 2010 Kaupan Maailma 3 Kevät on täynnä juhlia ja Pommac on ainutlaatuinen, jäljittelemätön alkoholiton juhlajuoma. Varmista tuotteiden saatavuus ja se, että kuluttajat löytävät ne myymälästä. Ethän unohda sokeritonta Pommac Lightia! Pommac 1,5 l kennolevy (me 12 plo) Pommac 1,5 l dolly (me 96 plo) Pommac Light 1,5 l kennolevy (me 12 plo) $"" %"$ &% #! %"$ Huhtikuu S I S Ä LT Ö Sivu Sivu 62 32 Sivu 68 Kaupan Maailmasta................................................................................. 6 Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta ..... 54 Tiedonjyvä: Kesätyön pelisääntöjä ................................................. 10 Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita ................................ 56 Kaupan Tekijä: Karri Horsma ............................................................ 12 Hyvä työvire: Huolla myös tyynyä .................................................. 14 Juhlapyhät ovat kioskiyrittäjän arkea .............................................. 59 Luettua..................................................................................................... 16 Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä ............................................. 60 Kaupan tilastot ...................................................................................... 18 R-kioski on vuoden franchisingketju............................................... 62 Teema: Rekrytoinnin ABC ................................................................ 20 Panosta rekrytoinnin onnistumiseen .............................................. 22 Yksityisyydensuoja on työelämässä korkealla ............................. 24 Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? ....................................... 26 Vuokrattavana ammattitaitoista työvoimaa.................................. 28 Menestyvät kauppakeskukset: Kauppakeskusten palvelut monipuolistuvat ................................ 64 Maailman kauppa ................................................................................. 68 Uutta kaupan maailmassa .................................................................. 70 Lukijan palsta ja messukalenteri ....................................................... 76 Seuraava lehti ........................................................................................ 78 Suomen ensimmäiset Retail Awards -voittajat palkittiin .......... 30 Toimialakatsaus: Remontoijat pyörittävät rautakauppaa ......... 32 Kukat valtaavat marketit ..................................................................... 34 Etähallittavuus tuli pullonpalautuskoneisiin ................................. 38 Näytöillä kaivattua lisämyyntiä ......................................................... 40 VUOKRATTAVANA AMMATTITAITOISTA TYÖVOIMAA Sivu 28 FirmaAuto-liite .................................................................................. 43 Ajankohtaista asiaa yritysautojen maailmasta.............................. 46 Land Rover Discovery – ylellisesti tiellä tai sen vieressä .......... 48 Mercedes-Benz – maakaasulla ympäristöystävällisesti ............. 50 Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite .. 52 KANNEN KUVA Matti Matikainen KUVASSA: Jussi Siiriäinen 2 | 2010 Kaupan Maailma 5 Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA Koonnut THEA EKHOLM Helsingin Kluuvissa avautui helmikuussa apteekki, jossa on toteutettu visuaalista myymäläsuunnittelua. Apteekkari Pia Moksi kertoo, että kiireiselle kaupunkilaiselle haluttiin luoda apteekki, jonne on helppo tulla asioimaan. – Panostin erityisesti visuaaliseen myymäläsuunnitteluun, koska halusin apteekkini erottuvan massasta. Onnistuimme yhteistyökumppanini JRA Finland Oy:n kanssa tässä työssä mielestäni niin hyvin, että voimme puhua jopa design-apteekista, Pia Moksi sanoo. Apteekissa on esillä runsaasti niin itsehoitotuotteita kuin apteekkikosmetiikkaa. Kun perinteisessä apteekissa tuotteet löytää vaivan nimen, esimerkiksi ”särky”, perusteella, Kluuvin apteekissa asiakas suunnistaa tuotebrändien mukaan. Yhä useampi asiakas ostaa apteekista myös kosmetiikkaa. Euroopan johtava apteekkikosmetiikkasarja Vichy avasi yhteistyössä Kluuvin apteekin kanssa samalla Suomen ensimmäisen dermokosmetiikkakeskuksen. Kuluttaja saa keskuksesta tuotteiden lisäksi henkilökohtaista opastusta ihonhoidossa. Kluuvin apteekissa työskentelee myös kosmetologi. Kosmetiikkaosastolla on hoitohuone, jossa voidaan neuvonnan Teksti ja kuva PIIA KUNNAS Design-apteekki avautui Helsingissä lisäksi tehdä esimerkiksi ihoanalyysejä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Apteekissa tullaan pitämään myös asiakasiltoja, joissa asiantuntijat kertovat esimerkiksi eri ihotyyppien hoidosta. Reseptiasiakkaille Kluuvin apteekki tarjoaa uudenlaisen palvelun. – Reseptipussiin voi jättää reseptit ja Kela-kortin yhteystietoineen. Farmaseutti ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos reseptissä on erityistä kysyttävää. Lääkkeet voi noutaa valmiiksi laitettuina noin puolen tunnin kuluttua tai vaikka työpäivän jälkeen, Moksi kertoo. eKioski tuo verkkokaupan asiakkaan luo Suomen Maksuturva Oy:n ja Marketmedia Oy:n yhteistyössä kehittämä eKioski on helppoon ostamiseen tarkoitettu palvelupääte, joka sopii kaupan keskusliikkeille, ketjuille ja muille verkkokauppaa käyville yrityksille. eKioski siirtää verkkokaupan ostosten teon sinne, missä asiakkaat liikkuvat. Ostopäätöksen voi tehdä heti esimerkiksi messuilla, kauppakeskuksissa, odotustiloissa ja jopa myymälöissä. – Asiakas voi päättää ostaa tuotteen ilman maksukorttia tai pankkitunnusta. Tuotteet maksetaan kotona verkkopankissa ja niiden saapumista voi seurata verkossa, Suomen Maksuturva Oy:n toimitusjohtaja Mikael Smeds kertoo. 6 Kaupan Maailma 2 | 2010 Maksu siirtyy Maksuturvan palvelusta myyjälle sen jälkeen, kun asiakas on vastaanottanut tilaamansa tuotteet. Tämä tekee ostamisen turvalliseksi varmistaen sekä ostajan että myyjän tyytyväisyyden. – Asiakas voi selailla tuotteita ja tarjouksia isolla kosketusnäytöllä ja tehdä ostopäätöksen eKioskin verkkokaupassa, Marketmedia Oy:n mediaverkkopalveluista vastaava johtaja Karri Naakka jatkaa. Linjakkaaksi muotoillun ja vapaasti seisovan eKioskin voi sijoittaa sopivimpaan paikkaan, sillä sen verkkoyhteys toimii myös langattomasti. eKioskin ominaisuuksien ympärille voidaan myös räätälöidä kaupan konseptiin parhaiten sopivat kuoret, teknologia ja ilme. Tehokkaita keinoja parantaa korttimaksamisen turvallisuutta Erilaisiin järjestelmiin tallennettavien tietomäärien kasvaessa tietomurrot ja -vuodot ovat entistä vakavampi uhka yrityksille. Helmikuussa paljastuneessa isossa tietomurrossa suuri määrä maksukorttitietoja päätyi rikollisiin käsiin. Korttitietovarkauksista ei yleensä aiheudu kustannuksia maksukorttien omistajille, mutta yrittäjälle tai kauppiaalle tietomurto voi tulla kalliiksi. Kauppiaan kustannukseksi voivat tulla paitsi varastettujen korttitietojen väärinkäyttö myös tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määräämät sakot, mikäli voidaan osoittaa, että tietomurto johtui kauppiaan tietojärjestelmän heikosta tietoturvasta. PCI-standardin noudattaminen yrittäjän vastuulla Yrittäjät voivat parantaa korttimaksamisen turvallisuutta ja pienentää tietomurtoihin liittyviä liiketoimintariskejä noudattamalla kansainvälisen korttimaksamisen yhteisön, Payment Card Industryn (PCI), standardeja. PCIstandardeihin kuuluva PCI DSS -tietoturvastandardi ohjaa maksukorttien tilija tapahtumatietojen vastaanottamista, käsittelyä, välittämistä ja tallentamista määrittelemällä teknisten vaatimusten minimitason, jota kaikkien korttimaksuja käsittelevien toimijoiden tulee noudattaa. – Tietoturva-asiat ovat harvoin yrittäjien ydinosaamista ja päällimmäisenä mielessä, kauppiaspalveluista vastaava johtaja Björn Ulander Luottokunnasta kertoo. Hän muistuttaa, että PCI DSS -tietoturvastandardin noudattaminen on pakollista kaikille kansainvälisiä maksukortteja, kuten Visa ja MasterCard, vastaanottaville kauppiaille sekä muille korttitietoja käsitteleville tahoille, kuten kauppiaan käyttämille korttimaksutapahtumia käsitteleville alihankkijoille, korttimaksamisen palveluyhtiö Luottokunnalle ja pankeille. – Aivan kuten muukin yrityksen tietoturva korttimaksamisen turvallisuus on yrittäjän vastuulla. Kauppiaan tulee varmistaa, että kaikki yrityksen korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet, -järjestelmät, -ohjelmistot ja prosessit ovat tietoturvaltaan PCI-standardin määrittelemällä minimitasolla, Ulander muistuttaa. Lisätietoa PCI-standardista ja sen noudattamisesta löytyy Luottokunnan Internet-sivuilta osoitteesta http://www. luottokunta.fi/fi/pci/ 5 LYHYTTÄ ATRIA SAI ISO 22000 -SERTIFIKAATIN Atria Suomi Oy:n tuotantotoiminnoille ja A-Logistiikan toiminnalle on myönnetty ISO 22000 elintarviketurvallisuuden hallintaja laatusertifikaatti. Tämän jälkeen Atrialla on käytössään ISO 9001, ISO 14000 ja ISO 22000 -sertifikaatit. HUURTEELTA VARASTOLAAJENNUS MOSKOVAAN Huurre Group toteuttaa saksalaiselle Metro-yhtymälle mittavan varastolaajennuksen Moskovan lähelle Noginskiin. Laajennuksen keskeinen osa on uusi pakastevarasto, johon kuuluu käsittelytila, tilat tuoreen kalan käsittelyyn sekä alkoholivarasto. TIINA OKSALASTA KULUTTAJA-ASIANTUNTIJA Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala aloitti maaliskuun alussa Kaupan liiton kuluttaja-asiantuntijana. Hänen vastuullaan on toimia Kaupan liiton kuluttajavaliokunnan asiamiehenä ja sihteerinä nykyisen Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtajan tehtävänsä lisäksi. VUODEN LEIPÄKAUPPA ON OULUSSA Erikoiskaupan myynti laski viime vuonna Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja terveydenhoitotarvikkeet) laski Tilastokeskuksen mukaan 6,6 prosenttia vuonna 2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Koko vähittäiskaupan myynti puolestaan laski 1,7 prosenttia. Erikoiskaupan eri toimialoilla myynti kehittyi viime vuonna hyvin vaihtelevasti. Eniten myynti laski vuoteen 2008 verrattuna vene- ja veneilytarvikkeiden kaupassa (-23,5 %), televiestintälaitteiden kaupassa (-13,5 %), sähköisten kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan kaupassa (-10,4 %) sekä rautakauppatavaroiden, maalien yms. kaupassa (-10,4 %). Myyntiään kasvatti viime vuonna erityisesti optisen alan kauppa (+ 8,0 %). Myynti kasvoi myös urheiluvälineiden kaupassa (+2,9 %) ja puutarhakaupassa (+1,3 %). Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen on valinnut 14. kerran Vuoden Leipäkaupan. Vuoden 2010 Leipäkauppa on oululainen K-citymarket Kaakkuri, jonka kauppiaina toimivat Pirkko ja Jukka Ruusu. SUOMALAINEN SAAPAS VOITTI RUOTSISSA Ruotsin Puolustusvoimat marssii jatkossa Nokian Jalkineissa, sillä suomalainen saapas voitti Ruotsin Puolustusvoimien tiukan tarjouskilpailun. Hyvä kokemus Nokian Jalkineista sekä maineen mukainen korkea laatu olivat avaintekijöitä tiukassa tarjouskilpailussa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 7 Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA Kosmetiikka- ja pesuainemarkkinat kasvoivat Teknokemian ala jatkoi kasvuaan vuonna 2009. Suomen kosmetiikka- ja hygieniatuotemarkkinoiden arvo oli 416 miljoonaa euroa ja muutos vuoteen 2008 verrattuna oli 1,7 prosenttia. Pesu- ja puhdistusvalmisteiden myynti kasvoi kuluttajatuotteissa voimakkaasti eli 7,0 prosenttia ja laitosten ja teollisuuden ammattilaistuotteissa 2,1 prosenttia. Yhteensä kuluttaja- ja ammattilaispe- suainemarkkinan arvo oli 180 miljoonaa euroa. Suurin kasvu nähtiin hygieniatuoteryhmässä. Ihon- ja hiustenhoitotuotteiden myynti laski maltillisesti, mihin vaikutti kuluttajien siirtyminen osittain edullisemman hintaluokan tuotteisiin. Luvut perustuvat Teknokemian Yhdistys ry:n jäsenyritysten ilmoittamiin lukuihin vuodelta 2009. Krunexin ruokatehdas Juvalle Pajuniemi Group Oy:n omistama Krunex Oy siirtää pääosan tuotannostaan Juvalle, jossa yrityksen valmisruokatehdas aloittaa toimintansa kesän jälkeen. Krunex Oy valmistaa kotiruokareseptein käsityönä tehtyjä valmisruokia kaupan palvelulinjastoihin sekä á la carte -ruokaa ammattikeittiöille. Uusissa toimitiloissaan yritys aloittaa myös luomuvalmisruokien valmistuksen. Sijaintipaikaksi Juva sopii hyvin muun muassa luomuraaka-aineen saannin sekä alueelle syntyneen elintarvikeyritysten verkoston takia. Vinkkejä vastuulliseen kuluttamiseen Suosiako ulkomailla tuotettua luomua vai kotimaisia kasviksia? Kumman hiilijalanjälki on suurempi: lehmänmaidon vai soijajuoman? Tätä kaikkea miettii kuluttaja kaupan hyllyjen välissä pyöriessään. S-ryhmä onkin julkaissut kuluttajan avuksi Vastuullisen kuluttamisen oppaan. Päivittäis- ja käyttötavarakauppaan keskittyvä opas tarjoaa näkökulmia ja tietoa arkisten ostosreissujen avuksi. – Vaikka opas ei tarjoa suoria ostosuosituksia, avaa se silmät näkemään eri vaihtoehtojen taustalla olevia tekijöitä, SOK:n viestintäjohtaja Suso Kolesnik toteaa. Opas löytyy osoitteesta www.yhteishyva.fi. Panimojuomien myynti laski hieman vuonna 2009 Olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia myytiin yhteensä 820,4 miljoonaa litraa. Kulutus laski edellisvuoteen verrattuna 6,8 miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia. Kotimaista olutta myytiin yhteensä 419 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti pysyi lähes ennallaan, kasvua oli 0,4 prosenttia. Oluesta suurin osa myytiin vähittäiskaupan kautta. Ravintolamyynti laski. Sen osuus kokonaismyynnistä oli noin 16 prosenttia. Alkon osuus oluen myynnistä oli 2,4 prosenttia. 8 Kaupan Maailma 2 | 2010 Reilun vuoden aikana alkoholiveroa on korotettu Suomessa kolme kertaa. Samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus laski viime vuonna vain kaksi prosenttia. Veronkorotusten merkittävin seuraus näkyykin alkoholin matkustajatuonnin roimana kasvuna. Viime vuonna juomakategorioiden yhteenlaskettu kasvu oli yli 20 prosenttia. – Matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen ravintolamyynti, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tero Kallio toteaa. Illan aukiolo pitenee Siwoissa ja Valintataloissa Suomen Lähikauppa Oy pidentää 180 Siwan ja 50 Valintatalon aukioloa kaikkina iltoina. – Kokemuksemme uusista aukioloajoista on se, että asiakkaat ovat ottaneet etenkin arjen iltatunnit omakseen. Kello 21–23 halutaan tehdä yllättävän paljon ruokaostoksia, joten vastaamme kysyntään laajentamalla ilta-aukioloa entisestään, Suomen Lähikaupan Kuluttajat ja brändit -toiminnosta vastaava johtaja Kimmo Backman sanoo. Uusi EU:n luomulogo on julkaistu Euroopan komission järjestämä äänestys EU:n uudesta luomulogosta on päättynyt. Voittajaksi kansalaiset äänestivät vihreällä taustalla olevan tähtien muodostaman lehtikuvion. Luomuasetus ja uudet pakkausmerkintävaatimukset astuvat voimaan heinäkuun 2010 alusta kaikissa jäsenmaissa. Kestää jonkin aikaa ennen kuin kaikissa tuotteissa näkyvät uudet pakolliset pakkausmerkinnät, sillä vuoden 2011 loppuun asti sallitaan myös vanhan luomuasetuksen mukaisten pakkausmateriaalien käyttö. EU:n luomulogo on heinäkuun 2010 alusta alkaen yksi kolmesta pakollisesta merkinnästä valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Muita pakollisia merkintöjä ovat tarkastusviranomaisen tai -laitoksen tunnusnumero ja maininta, missä tuotteen maatalousperäiset raaka-aineet on tuotettu. Lumene täyttää 40 vuotta Pohjoisista kauneusraaka-aineista menestyksensä luonut suomalainen Lumene Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Lumene-kosmetiikan tarina sai alkunsa vuonna 1970 Kuhmoisissa sijaitsevan Lummenne-järven rannalta, jonka mukaan tuotemerkki nimettiin. Lumenetuotesarja nousi muutamassa vuodessa Suomen markkinajohtajaksi, ja se on säilyttänyt asemansa tähän päivään asti. Lumene-tuotteiden vienti ulkomaille alkoi 1980-luvulla, mutta varsinaisen läpimurron tuotteet tekivät ulkomailla 2000-luvun alussa, jolloin lakan siemenöljyä sisältävä Vitamin C+ sarja tuotiin markkinoille. Tällä hetkellä Lumene valloittaa Yhdysvaltojen kilpailtuja kosmetiikkamarkkinoita. Yrityksen tuotteet ovat päässeet kahden Yhdysvaltojen laajimman alan kauppaketjun, CVS:n ja Walgreensin valikoimiin, joten Lumenen suosituimpia ihonhoitotuotteita on tarjolla yli 14 000 myyntipisteessä ympäri maata. AVAUTUVAT OVET S-RYHMÄ PIRKANMAAN OSUUSKAUPALLE UUSI SALE ABC KOLMENKULMAN HARJANNOSTAJAISET NOKIALLA Pirkanmaan Osuuskauppa on ostanut Tampereentien ja Pirkkalantien risteyksessä sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiön, johon rakennetaan vuoden 2010 aikana liiketila noin 300 neliömetrin kokoiselle Sale-myymälälle. Piha-alueelle tulee yli 50 pysäköintipaikkaa. Liikekiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla, joten sinne on helppo poiketa myös ilman autoa. Pirkanmaan Osuuskauppa on rakennuttamassa uudelle Nokian Kolmenkulman yritysalueelle Pirkanmaan suurimman sekä tarjonnaltaan monipuolisimman ABC-liikennemyymälän. Liikennemyymälä ABC Kolmenkulman harjannostajaisia vietettiin tammikuussa. Rakenteilla olevaan uuteen liikennemyymälään tulee mittarikentän lisäksi S-market, 500-asiakaspaikkainen ravintola ja suuri terassi, pesukatu, kokoustilat ja -palvelut sekä jonkin verran ulosvuokrattavaa tilaa. Tavoitteena on käynnistää ABC-liikennemyymälän liiketoiminta huhtikuussa 2010. PRISMA IDEAPARK ON VALMIS Pirkanmaan Osuuskauppa on saanut Prisma Ideaparkin muutostyöt valmiiksi, ja Prisman avajaisia vietettiin helmikuussa. Lempäälän Ideaparkin Euromarketin liiketoiminta siirtyi yhdessä Koivistonkylän Euromarketin kanssa Pirkanmaan Osuuskaupalle tammikuun alussa 2010. Osuuskauppa käynnisti molempien yksikköjen muutostyöt Prismoiksi, ja päivittäistavaraosastot avattiin molemmissa Prismoissa tammikuun 12. päivä. LIELAHDEN PRISMAN PERUSKIVI MUURATTIIN Ensimmäisen Tampereen länsipuolelle tulevan Prisman peruskivi muurattiin Lielahdessa maaliskuussa. Prisma-keskuksen rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta 2009, ja tavoitteena on avata hypermarket asiakkaille alkukeväästä 2011. Prisma Lielahti on Pirkanmaan Osuuskaupan kuudes Prisma ja se sijoittuu Lielahdessa keskeiselle alueelle Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun väliselle tontille. Prisma-keskuksen yhteyteen piha-alueelle on tulossa myös ABC-automaattiasema. ERIKOISKAUPPA BILTEMA AVAA MYYMÄLÄN KOKKOLAAN Bilteman kova kasvu jatkuu taantumasta huolimatta. Uusin tavaratalo avattiin Kokkolaan maaliskuun lopulla. Se on yrityksen yhdeksäs myymälä Suomessa. Tänä vuonna uusia myymälöitä on tarkoitus avata Pohjoismaissa jopa kymmenkunta, mikä nostaakin niiden lukumäärän yhteensä yli seitsemäänkymmeneen. – Länsi-rannikolla ja Pohjanmaalla on ollut paljon kysyntää ja toiveita Bilteman saapumisesta ja pystymme nyt vihdoinkin palvelemaan asiakkaitamme myös siellä, Tommy Dolivo Biltema Suomi Oy:stä kertoo. Muut Bilteman tavaratalot sijaitsevat Tampereella, Kaarinassa, Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä, Kempeleessä, Raisiossa ja Lappeenrannassa. Tutustu Kaupan Maailma -lehden nettisivuihin osoitteessa http://km.bbm.fi 2 | 2010 Kaupan Maailma 9 Huhtikuu TIEDONJYVÄ Teksti THEA EKHOLM | Kuva Futureimagebank Hyvä tietää Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta työntekijää. Työhön voidaan pääsääntöisesti ottaa 15 vuotta täyttänyt peruskoulunsa lopettanut henkilö. 14-vuotias tai tänä vuonna 14 vuotta täyttävä voi tehdä enintään puolet loma-ajastaan kevyttä työtä. 15-vuotias voi tehdä työsopimuksen itse, alle 15-vuotiaan puolesta sen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksella. Palkan suuruus ilmenee yleensä ko. alan työehtosopimuksesta. Nuorille maksettavat palkat ovat keskimäärin 70–90 prosenttia alimmasta taulukkopalkasta. 15 vuotta täyttäneen työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisenkin ja määrätyin rajoituksin myös ylitöiden tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia eikä ylitöitä saa teettää. Alle 15-vuotiaan työaika tulee pääsääntöisesti sijoittaa klo 8.00 ja 20.00 väliseen aikaan ja 15 vuotta täyttäneen klo 6.00 - 22.00 väliseen aikaan. Yötyö on nuorilta kielletty. Työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Nuorten työnopastuksesta ja työn valvonnasta tuleekin kantaa erityistä huolta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta. Niitä ei saa teettää ollenkaan alle 16-vuotiailla. Kesätyön pelisääntöjä Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, jolloin kesätyöntekijät alkavat hakeutua työpaikkoihin. Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat ja työehdot. 10 Kaupan Maailma 2 | 2010 Jos työsuhde on tarkoitettu kestämään yli kolme kuukautta, on nuorelle työntekijälle suoritettava terveystarkastus työnantajan kustannuksella viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos työ on kevyttä liike-, toimisto- tai muuta niihin verrattavaa kevyttä työtä. Kesätyö päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Lopputili on maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei muuta ole sovittu. Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä työtodistus. Lähde: Työsuojeluhallinto Hartwall Jaffa Jackfruit , %('")%$$ &""!(""(('((&(#! #"'-+' -""$!-"'%##$$"" , (#!#"&#%!('''(# #"&')#'' ")%)#'(&(#!"( (''#%+!-" , -""''-)-((&!(# &'&!!"# # (''%# Hartwall Jaffa Pitahaya Light , '+" #--%! !-$$ &"" !(""(('((&(#!#"%&&-&! !"%#!& , (#!#"!('''( !-&#% &$%'! , %'* .'+'"!(#"'( (' ( ('' '('(&# ()(#"(&'(#''" %'* . ''+ !-(&'(#'# !++"'!"&'+&( ('''#)''#)#"'!( '&"!%"# Uutuuksia ei voi olla huomaamatta mediassa , &-"!&'()'(('(('"-+)-'' )&#&& #()'''%&&"'%"'&&- , ('((&!"#""" &-&%'* .'('" %!#&&!'') %-""-+)++ - Myyntiyksikön EAN-koodi 352 Hartwall Jaffa Jackfruit $ #, $ # )+ 353 Hartwall Jaffa Jackfruit $ #, $ # )+ 354 Hartwall Jaffa Jackfruit $ #, )$( # 355 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 356 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 357 Hartwall Jaffa Pitahaya Light $ #, $ # )+ $ #, )$( # $ #, $ # )+ Kuluttajapakkauksen EAN-koodi 352 Hartwall Jaffa Jackfruit 0,5 l plo 353 Hartwall Jaffa Jackfruit 1,5 l plo 355 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 356 Hartwall Jaffa Pitahaya Light 1,5 l plo 0,5 l plo 2 | 2010 Kaupan Maailma 11 .**&(/*.#2/$(-)'&(/*.# Helmikuu KAUPAN TEKIJÄ Iltaisin työskentelevä ylivartija Karri Horsma G4S:stä tietää, että työvuoro kuluu nopeasti, kun tulee kaikkien kanssa hyvin juttuun. Ikävistäkin tilanteista selviää yleensä rauhallisesti puhumalla. Teksti SARI SUOMALAINEN Kuvat MATTI MATIKAINEN Karri Horsma rauhoittaa rähinöitsijän puhumalla Jokaisen työpäiväni aikana... käyn alueeseeni kuuluvissa myymälöissä. Myymäläpäälliköt ovat tulleet tutuiksi ja heidän kanssaan vaihdan kuulumisia myös muista kuin työasioista. Työn vuoksi olen valmis... vaikka perumaan vapaapäivän. Meillä on loistava ryhmähenki ja tarvittaessa joustamme työvuoroissa. Arvostan sitä, sillä silloin tällöin itsellekin osuu meno, jota ei voi tai halua perua. Työkavereiden mielestä... olen ilmetty Clark Kent. Lisää vettä myllyyn työkaverit saivat, kun pidin Teräsmies-paitaa työtakin alla. Tässä työssä ei pärjää ilman reipasotteista huumoria! Urani paras hetki oli, kun... minulle ehdotettiin ylivartijan työtä. Ylivartija on vuoron esimies, jolle ilmoitetaan muun muassa poikkeavista tilanteista tai kysytään toimintaohjeita. Hän myös jakaa vuoroon lähteville vartijoille varusteet, ja vuoron päätyt- 12 Kaupan Maailma 2 | 2010 tyä taas kerää ne. Koen nimityksen arvostuksena tekemälleni työlle. Hyvää palautetta on aina mukava saada; se antaa lisää ryhtiä. Välitän mielelläni palautetta oman vuoroni vartijoille. Ammattilaiset osaavat suhtautua palautteeseen myös silloin, kun tekemisissä on pientä parannettavaa. Olen saanut parhaan opin työhöni... tekemällä tätä työtä. Kokemus karttuu, kun selviää erilaisista tilanteista. Vaikeatkin tilanteet oppii hoitamaan rutiinilla, eikä niitä enää jännitä niin kuin uran alussa. Ylivartijakollegoilta olen myös saanut toimivia vinkkejä. Olen yllättynyt siitä, että työelämässä... tapaa niin erilaisia ihmisiä samoissa tehtävissä. Fyysinen olemus ei niinkään vaikuta, vaan se, miten hyvin tulee toimeen ihmisten kanssa. Joskus minua harmittaa, kun... näpistelijä pääsee pakoon. Tilannet- ta on kuitenkin turha jäädä murehtimaan, kun tietää tehneensä parhaansa. On myös turhauttavaa törmätä aina uudestaan samoihin ammattinäpistelijöihin. Kun haluan rentoutua... vietän aikaa ystävieni kanssa. Käymme kuntosalilla, pelaamme tennistä ja liikumme yöaikaan myös viihteellä. Perheen yhteinen harrastus on golf. Vaikka olenkin aloittelija, olen pärjännyt perheen sisäisissä turnauksissa jo ihan kohtuullisesti. Viettäisin mieluiten työpäiväni... opettaen ja ohjaten alalle tulevia uusia vartijoita. Pian koulutettavaksi tulevat kesätyössä vartijoina toimivat henkilöt. Haluaisin laittaa kahvihuoneen seinälle sanonnan... vielä on jotain kokematta. Vaikka luulee, että on työssä jo nähnyt ja kokenut kaiken mahdollisen, niin aina tulee jotain uutta ja odottamatonta. hetki s a r a p Urani ulle n min tijan oli, ku ylivar n i i tt e ehdot työtä. G4S Markkinajohtaja arvokuljetuksissa ja toiseksi suurin turvallisuusalan yritys Suomessa. Liiketoiminta-alueina turvallisuus-, lukitus- ja arvokuljetuspalvelut. Palveluina mm. erilaiset turvallisuusratkaisut, kuten kiinteistöjen hallinta, tapahtumat, arvokuljetukset, tekniikka ja konsultointi. Työllistää yli 2 500 henkilöä yli 20 paikkakunnalla, liikevaihto 90 milj. €/2008. Kansainvälinen G4S-konserni syntyi 2004, kun Securicor plc:n ja Group 4 Falck A/S:n turvallisuusliiketoiminnat yhdistyivät. Toimii yli 110 maassa kuudella mantereella. Maailman toiseksi suurin yksityinen työnantaja; työllistää yli 600 000 henkilöä. Pääkonttori Crawleyssa, Isossa-Britanniassa. Uusina palveluina pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu G4S Yritysturva, joka perustuu kiinteään kuukausihinnoitteluun ja G4S Cash 360 -rahankäsittelylaite ja -palvelu. 2 | 2010 Kaupan Maailma 13 Huhtikuu HYVÄ TYÖVIRE Vanha tai hoitamaton tyyny saattaa olla syynä esimerkiksi niska-hartiakipuihin, flunssaan, silmien rähmimiseen tai jopa astmaan. Teksti ja kuva Unikulma Huolla myös tyynyä M oni tietää, että petivaatteet pitäisi imuroida ja tuulettaa säännöllisesti. Harvempi kuitenkin huoltaa tyynyä niin usein kuin pitäisi. – Tyyny pitäisi huoltaa ja pestä jopa kerran kuukaudessa, koska tyynyllä on hyvin suuri vaikutus meihin monella tavalla, Unikulman ergonomiasuunnittelija Jenni Rautio kertoo. Koska vietämme tyynyn kanssa jopa kahdeksan tuntia vuorokaudessa, se on erittäin otollinen paikka epäpuhtauksille. Kaikki öisin erittämämme kuona-aineet, hilse ja hiki imeytyvät tyynyyn ajan kuluessa ja vähitellen tyynyn täyte alkaa paakkuuntua ja likaantua. Lämpimästä ja hiukan kosteasta tyynystä tulee pölypunkeille ja bakteereille mieluisa paikka lisääntyä. – Huoltamaton, paakkuinen tyyny ei täytä enää tyynyn tehtävää, eikä se anna niskalle tukea. Unesta voi tulla hyvin levotonta, jos yön aikana joutuu korjailemaan tyynyn asentoa ja asettelemaan kättä niskan alle tueksi. Vielä jos ihminen on herkkä, jopa nenän tukkoisuus ja silmien rähmiminen saattavat johtua siitä, että tyyny on ollut liian kauan käytössä tai sitä ei ole huollettu. Tyyny pitäisi pestä kerran kuukau- ” Lämpimästä ja hiukan kosteasta tyynystä tulee pölypunkeille ja bakteereille mieluisa paikka lisääntyä.” dessa. Erityisesti pesu on paikallaan silloin, jos on ollut flunssassa tai kärsii vaihdevuosista. Flunssasta tervehtymisen jälkeen myös muut petivaatteet olisi hyvä pestä ja koko vuode imuroida, jotta bakteerit eivät jää itämään. – Tyynymateriaalien pitäisi olla laadukkaita ja kestää 60-asteinen konepesu. Tyynyn voi sujauttaa kuivausrumpuun, jos pesuohjeet sen sallivat. Huuhteluainetta ei kannata käyttää, sillä se tekee tyynystä paakkuuntuneen. Tyynyn kuntoa pitäisi tarkkailla säännöllisesti. Uusi tyyny pitäisi hankkia jopa vuoden tai kahden välein. – Jos aamuisin kärsii niskakivuista tai huomaa, ettei tyyny enää palvele entiseen tapaan, kannattaa ostaa uusi, Rautio toteaa. Tyynykin täytyy säätää Yhtä lailla kuin työpöydän voi säätää itselleen sopivan korkuiseksi, täytyisi 14 Kaupan Maailma 2 | 2010 myös tyyny säätää nukkumisasennon mukaan. Tyyny ei vaikuta pelkästään niska-hartiaseutuun, vaan sillä on vaikutusta jopa alaselän lihasten rentoutumiseen. – Kun asiantuntijan kanssa on valittu oikeanlainen tyyny, se pitäisi vielä kotona säätää sopivaksi omassa sängyssä. Ergonominen tyyny koostuu kolmesta osasta. Alaosa on kiilamainen ja sen voi halutessaan ottaa kokonaan pois, mikäli tyyny tuntuu liian korkealta omassa sängyssä. Kiilaosan voi myös kääntää toisinpäin, jolloin se tukee hieman enemmän niskan aluetta. Tyynyn poimuinen pinta tekee siitä pehmeän, mutta antaa riittävän tuen niskalle ja kaulalle sekä rentouttaa kokonaisvaltaisesti lihaksia, Unikulman ergonomiasuunnittelija Jenni Rautio sanoo. Myös lasten tyynyihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. – Hyvin usein lapselle annetaan useamman vuoden käytössä ollut tyyny, joka on jo likainen ja pölyinen. Herkemmälle lapselle tyyny saattaa olla allergisoiva tai jopa myöhemmin aikuisena astmaa aiheuttava tekijä. Siten lastenkin tyynyihin ja muihin vuodevaatteisiin pitäisi kiinnittää huomiota ja huoltaa niitä yhtä usein kuin aikuisten petivaatteita. - ainutlaatuinen tuoteperhe! Elämäsi vesi Novelle 4–8/2010 mediakartta huhti TV touko kesä TV heinä TV PRINTTI TV elo TV PRINTTI RADIO ohjelmayhteistyö Digimainonta TV yhteistyö Fruity Junior ”Vanessa & pikkuväki” Novelle Plus tuoteperhe Novelle kivennäisvedet Nii maailmalla Niin il ll kuin k i Suomessakin S ki ih ihmisillä i illä on kasvava k tarve pitää huolta itsestään. Hartwall lanseeraa ensimmäisenä Suomessa tähän kysyntään kivennäisvesipohjaisen tuoteperheen, joka edistää hyvinvointia helpolla tavalla. Novelle Plus tuotteisiin on lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Novelle Plus Kalsium vahvistaa luustoa, Magnesium auttaa lihaksia elpymään rasituksen jälkeen ja Sinkissä on vitamiineja sekä mineraaleja ihon hyväksi. Kokeile ja suosittele asiakkaillesi! Novelle Plus Magnesium +C Novelle Plus Sinkki +E 0,5l kuluttajapakkaus 0,5l kuluttajapakkaus 0,5l 24 plo/levy myyntiyksikkö 0,5l 24 plo/levy myyntiyksikkö 1,5l kuluttajapakkaus 1,5l kuluttajapakkaus 1,5l 12 plo/levy myyntiyksikkö 1,5l 12 plo/levy myyntiyksikkö Novelle Plus Kalsium 0,5l kuluttajapakkaus 0,5l 24 plo/levy myyntiyksikkö 1,5l kuluttajapakkaus 1,5l 12 plo/levy myyntiyksikkö Hartwall tilauskeskus: Kauppakanava puh. 08001 - 52 332 Ravintolakanava puh. 08001 - 58 662 2 | 2010 Kaupan Maailma 15 Huhtikuu LUETTUA Teksti PIIA KUNNAS Lukunurkka suosittelee Sponsoroinnin käsikirja Tämä tuhti tietopaketti tarjoaa runsaasti tietoa sponsoroinnista ja sen hyödyntämisestä yrityksessä. Hyödyntäminen onkin avainsana, sillä aina yritykset eivät osaa hyödyntää kohdetta täysimääräisesti omassa viestinnässään, vaikka sopimus olisikin olemassa. Sponsorointi vaatii strategian, jotta sopimuksia ei solmita vaikka vain sen perusteella, mitä johtaja itse arvostaa tai harrastaa. Kirjassa luodaan katsaus siihen, mikä on sponsorointia ja millaisia tasoja siinä on. Sponsorointikäytännöt-luvussa käsitellään muun muassa kohdekartoitusten ja -analyysien Sponsorointi Eero Valanko Talentum 2009 Visualisoi viestisi Hyödynnä verkon mahdollisuudet Tehoa investointeihin Vaikka maailmastamme on tullut visuaalinen, visuaaliseen ajatteluprosessiin meitä ei juuri opeteta. Kirjan tehtävänä onkin opastaa lukijoita näyttämään olennaiset asiat. Kun tietää visuaalisen havaitsemisen ja viestinnän perusasioita, kykenee viestimään paremmin ideoista, palveluista ja konsepteista. Visuaaliseen ajatteluun kuuluu myös kyky visualisoida tietoa. Se ei tarkoita vain itse tiedon välittämistä, vaan myös esimerkiksi asenteiden ja arvojen välittämistä. Kirja esittelee visuaalisen ajattelun menetelmiä, kuten MindMapin ja Reteamingin. Lopun liiteosassa on runsaasti esimerkkejä erilaisista kuvaustavoista, kuten kaavioista, diagrammeista ja kartoista. Miten tavoittaa kohdeyleisö kuluttajista päättäjiin tehokkaasti ja yllättävästi? Dialogin aika käy läpi erilaisia sähköisiä kanavia ja antaa vinkkejä niiden hyödyntämiseen markkinointitoimenpiteissä. Mukana ovat niin verkkopalvelut, sosiaalinen media, hakukoneet ja mobiili kuin nousussa olevat kanavat. Esimerkiksi Facebookin suhteen kirja kertoo esimerkin Starbucks-kahvilaketjusta, joka on aktiivinen Facebookin käyttäjä. Sen esimerkki kertoo, miten yksi hyvä keino viestiä on statusviesti. Viestin tulee olla hauska, vaihteleva ja vastaanottajalle merkityksellinen. Teos on tarkoitettu markkinoinnin ja viestinnän tekijöille, jotka haluavat tavoittaa yleisönsä tehokkaasti ja välttää verkkoviestinnän sudenkuopat. Kuinka saada markkinoinnin, viestinnän ja myynnin investoinneista irti enemmän tehoja? Suuri integraatiokirja esittelee integraation kahdeksan ulottuvuuden avulla. Ne kertovat, mitä integraatio on ja mitä funktioita se koskee, keitä siihen tulisi osallistuttaa ja mitä siihen tulisi sisältyä. Case-osiossa esitellään ulottuvuudet toiminnassa. Kirjan kirjoittaja Markku Vierula on markkinointitoimisto Ezpa Oy:n luova johtaja. Hän on perehtynyt aiheeseen sekä käytännössä että teoreettisesti, muun muassa tutkimalla integraation roolia ja merkitystä suomalaisissa menestyskampanjoissa. Katso. Näe. Kuvittele. Visuaalisia avaimia bisnesluovuuteen. Jussi Luukkonen Infor 2010 16 tekemistä ja muistutetaan mittaamisen tarpeellisuudesta. Mukana on myös kohteen näkökulma ja käytännön harjoituksia ja niiden malliratkaisuja. Kaupan Maailma 2 | 2010 Dialogin aika Antti Leino Infor 2010 Markkinointi, myynti ja viestintä. Suuri integraatiokirja. Markku Vierula Talentum 2009. REKORDERLIG MANSIKKAVADELMA UUTUUS! 24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi Mansikan ja vadelman makuinen päärynäsiideri. Valmistettu lähdeveteen. 6 430024 991604 [tlk 1 kpl] 6 430024 991628 [dolly 14 x 24 tlk] Muista myös nämä kesähitit: REKORDERLIG Mango-Vihreä omena 24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi REKORDERLIG Mansikka-lime 4-pack 6 x 4-pack/ltk | 4 x 0,33 L | Ruotsi Suosikkimaku kätevässä 4-packissa! [tlk 1 kpl] 6 430024 991437 [4-pack 1 kpl] Herkullisten makujen sulava liitto. 6 430024 991550 [dolly 14 x (6 x 4-pack)] ROCKSTAR ENERGY COLA REKORDERLIG Vadelma-Carambola Light 24 tlk/ltk | 0,5 L | Ruotsi 7 311100 315400 [tlk 1 kpl] Sokeriton tähtimaku kevyempään nautiskeluun. UUTUUS! 24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti Colan makuinen energiajuoma Double size, double kick! 8 728500 996945 [tlk 1 kpl] 6 430024 991635 [dolly 14 x 24 tlk] Muista myös nämä kesähitit: ROCKSTAR Original 24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti ROCKSTAR Juiced 24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti ROCKSTAR Apple 24 tlk/ltk | 0,5 L | Hollanti [tlk 1 kpl] [tlk 1 kpl] [tlk 1 kpl] Aito ja alkuperäinen rokkistara. Mangon, appelsiinin ja passiohedelmän makuinen energiajuoma. Omenan makuinen energiajuoma. Tilaukset ja lisätietoja tuotteista: Puhelin: (09) 4542 350 Fax: (09) 4542 3510 Sähköposti: [email protected] www.servaali.fi Huhtikuu KAUPAN TILASTOT Vuosi 2009 oli vähittäiskaupan kannalta haastava. Kauppakeskukset pärjäsivät kuitenkin haasteisiin nähden hyvin, sillä toimialan kokonaismyynti kasvoi neljä prosenttia vuodesta 2008. Myös kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi 4,5 prosenttia. Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank Kauppakeskukset pitivät hyvin pintansa vuonna 2009 K auppakeskusten kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2009 noin 4,9 miljardia euroa. Toimialan kasvua suhteessa muuhun vähittäiskauppaan selittää asiakkaiden ostokäyttäytyminen sekä markkinoille tullut liikealan lisäys. Ilman uudis- ja laajennusinvestointeja kauppakeskusten myynti olisi säilynyt edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2009 Suomessa avattiin neljä uutta kauppakeskusta: Akseli Mikkeliin, Elo Ylöjärvelle, Skanssi Turkuun ja Ristikko Helsinkiin. Näiden ansiosta kauppakeskusten lukumäärä nousi vuodenvaihteessa 73:een. Yhteenlaskettu kävijämäärä kauppakeskuksissa nousi 18 Kaupan Maailma 2 | 2010 Tunnuslukuja Suomen kauppakeskusmarkkinasta 2009 2008 73 69 5,8 % Kauppakeskusten myynti *(milj. €) 4 860 4 658 4,3 % Myynti** / vuokrattava liikeala (€/m²) 3 352 3 327 0,7 % Kauppakeskusten lukumäärä Vuosimuutos (%) Kävijämäärä 302 289 4,5 % Vuokrattava liikeala (milj. m²) 1,45 1,40 3,6 % 16,09 16,12 –0,2 % 35,2 35,8 –1,6 % 13,8 % 13,0 % 0,8 %-yksikköä Myynti/kävijä (€) Vähittäiskaupan myynti (mrd. €) Kauppakeskusten markkinaosuus *perustuu toteutuneisiin vertailukelpoisiin myyntitietoihin ja arvioihin Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry 20 suurinta kauppakeskusta Suomessa Kauppakeskus 1 Itäkeskus 2 Sello 3 Ideapark 4 Jumbo Paikkakunta Vuokrattava liikepinta–ala (m2) Kävijämäärä vuodessa (M, vuosi 2009) Vuosimuutos (%) Myynti Vuosimuutos Myynti/ vuodessa (%) Kävijämäärä (M€, vuosi 2009) (€/hlö) Vuosimuutos (%) HELSINKI 113 200 20,6 –1,9 % 445,0 –2,0 % 21,6 –0,1 % ESPOO 97 900 19,8 8,8 % 338,0 1,2 % 17,1 –7,0 % LEMPÄÄLÄ 91 712 7,5 0,0 % 270,0 0,0 % 36,0 0,0 % VANTAA 85 000 8,8 2,3 % 00,0 –0,2 % 45,5 –2,5 % 5 IsoOmena ESPOO 48 500 8,2 –2,4 % 224,0 0,5 % 27,3 2,9 % 6 Mylly RAISIO 45 849 4,7 2,2 % 169,0 1,2 % 36,0 –1,0 % 7 Trio LAHTI 37 100 6,4 10,3 % 73,5 18,2 % 11,5 7,3 % TURKU 36 688 13,5 0,0 % 212,0 –2,3 % 15,7 –2,3 % 9 Kamppi HELSINKI 35 000 33,0 1,5 % 208,0 –1,0 % 6,3 –2,5 % 10 Skanssi TURKU 33 800 2,0 * 61,0 * 30,5 * 8 Hansa 11 Myyrmanni VANTAA 32 000 7,1 1,4 % 158,5 –0,5 % 22,3 –1,9 % 12 City Forum HELSINKI 30 700 13,9 3,0 % 165,5 –0,7 % 11,9 –3,6 % 13 Pasaati KOTKA 26 000 3,6 1,7 % 58,0 0,9 % 16,1 –0,8 % 14 Rajalla TORNIO 19 097 2,0 * 47,5 * 23,8 * 15 Koskikeskus TAMPERE 24 700 5,5 –3,5 % 115,6 –1,9 % 21,0 1,7 % 16 Elo YLÖJÄRVI 24 200 1,4 * 36,0 * 25,7 * 17 Rewell Center 18 Plaza VAASA 23 635 4,5 –5,3 % 58,0 0,0 % 12,9 5,6 % SALO 22 700 4,5 0,0 % 56,0 –13,8 % 12,4 –13,8 % 19 Ruoholahti HELSINKI 22 553 3,3 3,1 % 192,5 –1,5 % 58,3 –4,5 % 20 Zeppelin KEMPELE 21 123 3,4 –4,8 % 91,0 –2,2 % 27,2 2,8 % 871 457 174 1,0 % 3 379 –0,2 % 24 –1,2 % *Kauppakeskus avattu vuonna 2008–2009 viime vuonna 302 miljoonaan asiakkaaseen. Kävijämäärässä on kasvua lähes viisi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Vähittäiskaupan myynti Suomessa oli vuonna 2009 noin 35,2 miljardia euroa. Kauppakeskusten markkinaosuus koko vähittäiskaupasta oli noin 14 prosenttia ja siinä on hienoista kasvua edellisvuoteen. – Kauppakeskusten myynnin kasvu suhteessa muuhun vähittäiskauppaan osoittaa, että kauppakeskusten merkitys kauppa- ja asiointipaikkoina on kasvanut, Suomen Kauppakeskusyhdistys Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry:n toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi toteaa. Merkillepantavaa on, että kauppakeskusten kokonaismyyntimäärään ei ole laskettu mukaan muiden kaupallisten keskusten, kuten ostoskeskusten, erillisten tavaratalojen, kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevien hypermarketien, retail parkien eikä viihdekeskuksen myyntejä. Uusia kauppakeskusavauksia ei ole tulossa Nykyisestä suhdannetilanteesta huolimatta kauppakeskusten nettotuottoaste säilyi vuonna 2009 hyvänä ollen kuusi prosenttia. Myös kauppakeskusten vuosimyyntimäärä vuokrattavaa kokonaisliikealaa kohti säilyi liki ennallaan ja oli keskiarvolukuna lähes 4 000 euroa per neliömetri. Investointimarkkinat näyttävät vuonna 2010 edellisiin vuosin nähden varovaisilta, eikä uusia kauppakeskusavauksia ole kuluvana vuonna nähtävissä. Lähitulevaisuuden kauppakeskusinvestointien painopiste on kaupunkien keskustoissa ja nykyisten kauppakeskusten uudistuksissa ja laajennuksissa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 19 Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA TEEMA: REKRYTOININ ABC Huhtikuu Teema: Rekrytoinnin ABC 20 Kaupan Maailma 2 | 2010 Kaupan alalla päivät vaihtelevat suuresti, ja etenkin henkilökunnan yllättävät sairastumiset asettavat haasteita työvuorojen suunnittelulle. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet avuksi arjen pyörittämiseen. Itse rekrytoitaessa kannattaa hyödyntää soveltuvuusarviointien mahdollisuudet ja muistaa, että tyytyväinen henkilöstö houkuttelee uusia työntekijöitä tehokkaammin kuin mikään mainos. 2 | 2010 Kaupan Maailma 21 Huhtikuu TEEMA: REKRYTOININ ABC Työterveyslaitoksen ja Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n tutkimuksen mukaan yleisin syy rekrytoinnissa epäonnistumiseen on se, että hakijalle on syntynyt vääränlainen kuva työstä. Teksti PIIA KUNNAS Kuvat Futureimagebank Panosta rekrytoinnin onnistumiseen V äärä rekrytointi voi maksaa organisaatiolle useamman kuukauden palkkaa vastaavan summan, kun taas esimerkiksi soveltuvuusarvioinnin voi saada henkilön viikon palkkaa vastaavalla summalla. Uuden henkilön perehdytys vie lisäksi työaikaa muilta. Rekrytointi kannattaakin nähdä sijoituksena, jonka suunnitteluun on hyvä käyttää tovi. Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry ja Työterveyslaitos tekivät syksyllä 2009 Organisaatioiden rekrytointikäytännöt -kyselyn organisaatioiden HR-johdolle ja HR-asiantuntijoille. Kyselyn perusteella yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen oli työntekijän väärät odotukset tai virheellinen kuva tehtävästä. 22 Kaupan Maailma 2 | 2010 Uusi työntekijä saattaa olla pettynyt siihen, että tehtävä ei ole niin monipuolinen tai haastava, kun hän odotti. Toisissa tapauksissa tehtävä on ollut liiankin haastava. Tehtävää ei ole siis osattu kuvailla rekrytointivaiheessa riittävän tarkasti ja kaunistelemattomasti. – Työhönottaja on luultavasti myynyt tehtävää liian positiivisesti tai hakijalla on voinut olla epärealistisia käsityksiä työstä, tuloksia analysoinut erikoispsykologi Laura Honkaniemi Työterveyslaitokselta sanoo. Määrittele kriteerit tarkasti Vastaajat työskentelivät eri toimialoja edustavissa organisaatioissa. Suurimmat toimialaryhmät olivat teollisuus ja energia (23 prosenttia) sekä kauppa ja yksityiset palvelut (21 prosenttia). Helpoimmin löytyi hakijoita juniortason asiantuntijatehtäviin, joiden osalta 48 prosenttia vastaajista ilmoitti, että hakijoita on helppo saada. Vaikeinta vastaajien mielestä oli löytää hakijoita kokemusta vaativiin asiantuntijatehtäviin, näihin tehtäviin 43 prosentilla vastaajista oli vaikeuksia löytää hakijoita. Toiseksi yleisin syy rekrytoinnin epäonnistumiseen oli tutkimuksen mukaan se, että työntekijän osaaminen ei vastannut hänen haastattelussa antamaansa kuvaa. Ehdokas oli tietoisesti tai vahingossa antanut osaamisestaan väärän kuvan, eikä rekrytoija ollut hankkinut riittävästi tietoa ennen päätöksentekoa. Näin varmistat rekrytoinnin onnistumisen Työterveyslaitoksen ja Henry ry:n tutkimuksessa rekrytoinnin ammattilaiset paljastivat hyviksi osoittautuneita käytäntöjä, jotka auttavat siinä, että rekrytoinnista tulee onnistunut. Tässä eniten mainitut hyvät käytännöt: HR:n aktiivinen rooli rekrytoinnissa. Henkilöstöhallinnon tulee ohjata esimiehiä rekrytointien suunnittelussa ja niiden läpiviemisessä. Työsimulaatiot ja muut työkalut, kuten esimerkiksi haastattelurungot. Soveltuvuusarvioinnin käyttö. Suosituksia kysytään myös esimerkiksi entisiltä työkavereilta tai alaisilta, ei vain entiseltä esimieheltä. Perehdytys. Organisaatiolla on oltava yhtenäinen käytäntö ja ohjelma, jotta kaikki käyvät läpi samat rutiinit eikä ”Hyvän esiintymistaidon ja puhelahjat omaava henkilö kykenee peittämään osaamattomuutensa erityisesti johtotehtäviin rekrytoitaessa”, eräs vastaaja kirjoitti. Kolmanneksi yleisin syy epäonnistumiseen oli puutteet rekrytointiprosessissa. Pohjavalmistelut oli saatettu jättää tekemättä, päätöksessä oli hätäilty tai otettu tietoisia riskejä. Myös toimenkuva ja rekrytoitavan kriteerien määrittely oli ehkä jätetty puolitiehen. Laura Honkaniemi sanoo, että yhdessä tehtävässä nopea reagointikyky saattaa olla toivottavaa, toisessa harkitsevaisuus on tärkeä piirre. Koska tehtävät ovat erilaisia, jokaisen rekrytoinnin yhteydessä pitäisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat juuri tässä tehtävässä tarvittavat taidot ja ominaisuudet. – Kriteerien määritteleminen jätetään helposti liian yleiselle tasolle, mietitään vain yleisiä ominaisuuksia työntekijöissä. Tai sitten etsitään samanlaista työntekijää kuin edellinen oli. Kriteerien määrittelemistä helpottaa, kun miettii millaisia ominaisuuksia rekrytoivalla ei ainakaan saa olla tai mitä ei ainakaan saa tapahtua ja millainen tilanne olisi epäonnistuminen. Silloin voi päästä kiin- ni siihen, millaisia vaatimuksia valittavalle henkilölle pitää asettaa. Suunnittelu ehkäisee pikarekrytointeja Tutkimuksen mukaan keskimäärin joka kolmastoista rekrytointi epäonnistuu. Epäonnistumisen välttämiseksi tarvittaisiin myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Silloin nähdään, voisiko joitakin rekrytointeja yhdistää. Suunnittelu vähentää myös sitä riskiä, että kiireen vuoksi joudutaan valitsemaan vähäisistä tai sopimattomista hakijoista epäpätevä. Epäonnistuneeseen rekrytointiin voivat johtaa myös puutteet rekrytoijan ammattitaidossa tai työntekijän perehdytyksessä sekä liian kuormittava työ. Kiireessä tai säästösyistä osa nojaa ensivaikutelmaan soveltuvuusarvioinnin sijaan. Laura Honkaniemi panostaisi haastatteluun ja käyttäisi päätöksenteon tukena soveltuvuusarviointia, jos ihmisestä halutaan lisätietoa. Joskus työntekijän persoona voi olla rekrytoinnissa epäonnistumisen taustalla. Työntekijöiden henkilökemiat eivät ehkä kohtaa tai uusi työntekijä ei sopeudu organisaation kulttuuriin ja arvoihin. perehdytys jää esimiehen ideoinnin varaan. Perehdytettävälle voidaan laatia esimerkiksi kahden viikon lukujärjestys. Käytetään useita haastatteluja tai haastattelijoita. Käytetään sähköistä rekrytointijärjestelmää. Se toimii myös tietopankkina, kun tarvitaan uusia henkilöitä. Esimiehen tai johdon aktiivinen rooli on tärkeä. HR:n ja esimiehen kannattaa tehdä yhteistyötä. Esimiehen tehtävä on miettiä kriteerit rekrytoitavalle henkilölle. Opiskelijoiden rekrytointi. Kun rekrytoidaan myös opiskelijoita, se tarjoaa mahdollisuuden antaa tulevaisuuden työntekijöille hyvä kuva organisaatiosta. Samalla työnantaja näkee, millaisia henkilöitä oppilaitoksesta on alalle tulossa. Osa tutkimukseen vastanneista kertoi testaavansa rekrytoitavaa antamalla hänen tavata esimerkiksi tärkeän yhteistyökumppanin. Tällöin nähdään jo, miten henkilö toimii yhteistyökumppanin kanssa. Kysely toteutettiin Internet-kyselynä lokakuussa 2009, ja siihen vastasi 199 henkilöä. Menisinkö haastattelukoulutukseen? Työterveyslaitos järjestää yleisiä ja organisaatiolle räätälöityjä haastattelukoulutuksia esimiehille ja rekrytointeja hoitaville henkilöille. Niissä käydään läpi mm. miten tehtävää kannattaa analysoida, miten rakennetaan hyvä haastattelurunko ja miten toimia erilaisten haastateltavien kanssa. Koulutuksessa tehdään harjoituksia ja käsitellään myös erilaisia vinoumia: esimerkiksi tutun oloiseen ihmiseen voi liittää huomaamattaan tutun ihmisen piirteitä. Lisätietoa: www.ttl.fi/henkilovalinta 2 | 2010 Kaupan Maailma 23 TEEMA: REKRYTOININ ABC Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA Laki yksityisyydensuojasta työelämässä suojelee sekä rekrytoitavan että työntekijän oikeuksia tarkemmin kuin moni tietääkään. Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank Yksityisyydensuoja on työelämässä korkealla K uinka moni on työhaastattelussa saanut vastata kysymykseen perhesuhteista, tupakan poltosta tai jopa omasta terveydentilasta? Varmasti moni. Nämä kaikki kysymykset ovat kuitenkin asiattomia, jos lakia yksityisyydensuojasta työelämässä luetaan kirjaimellisesti. – Lain pääperiaate on, että työnantaja saa kysyä työnhakijalta ainoastaan työn suorittamiseen liittyviä asioita. Näihin eivät liity työntekijän perhesuhteet tai puolison puoluekanta, yhteiskuntatieteiden tohtori ja työelämän tutkija EevaLeena Vaahtio muistuttaa. Jos ollaan rekrytoimassa pappia tai vaikka poliittisen lehden päätoimittajaa, ovat tiedot kirkon jäsenyydestä tai puoluekannasta oleellisia. Toisaalta mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään, sitä ohuempi voi henkilön yksityisyyden suoja olla. – Esimerkiksi kaupunginjohtajan kohdalla yksityisyyden suoja on ohuempi kuin vaikka kirjanpitäjällä. Näissäkin tapauksissa on kuitenkin muistettava, että työnhakijasta haluttava tieto tulee kerätä häneltä itseltään. Se on lain toinen tärkeä periaate, Vaahtio muistuttaa. Jos työnhakija ei ole laittanut työhakemukseen suosittelijaa edellisestä työpaikastaan, ei rekrytoija saa soitella sinne ilman lupaa. – Rekrytoijan on hyvä turvata selustansa kysymällä rekrytoitavalta kirjallinen lupa ottaa yhteys edellisen työnantajaan. Jos lupaa ei saa, on yhteydenotto laiton. 24 Kaupan Maailma 2 | 2010 Mitä Google kertoo? Nykyään ihmisistä on helppo löytää mitä erilaisimpia tietoja Internetistä. Moni kertoo tietoja sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, mutta myös esimerkiksi kuntatason julkiset asiakirjat paljastavat yllättävän paljon yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita. Erilaisista pöytäkirjoista käy helposti ilmi poliittinen kanta tai vaikka äitiysloman ajankohta. – Laki ei tällä hetkellä sano mitään henkilön googlettamisesta, mutta lain mukaan kaikki haluttu tieto tulee kerätä hakijalta itseltään. Näin ollen googlettaminen ei ole sopivaa. Lain mukaan työnantajalla on oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta. Sen selvittämismenettely koskee vain tilanteita, joissa työ on luonteeltaan sellaista, että se mahdol- listaa läheisen vuorovaikutuksen lapsen kanssa. Mutta tässäkin tapauksessa työntekijä toimittaa tiedot itse työnantajan pyynnöstä. – Lain mukaan työnantaja ei saa kysyä tiettyjä asioita suoraan työntekijältä, mutta on täysin laillista kysyä, onko työnhakijalla tiedossa työtehtävän suorittamista hankaloittavaa sairautta tai miten hän yhdistää työn ja vapaa-ajan, Vaahtio toteaa. Miten sitten pitää toimia työhaastattelussa, jossa työnantaja kysyy yksityisyydensuojaan liittyviä kiellettyjä kysymyksiä? – Haastattelijalle voi suoraan sanoa, ettei tällaisia kysymyksiä saa esittää tai ettei suostu niihin vastaamaan. Työnantaja vetää sitten asiasta omat johtopäätöksensä. %'',,&%%* "**&"#%'' !&!&" )(&!&(- ' ) #'(&'' ,+)$")+%&($3++"+) $")+ %&($#"3(!&+),& $))*&+"& "++%#&''++%)"" %%*#, 1*1*")* , )* %+$(&&% % %&*$$.*.**1 ++ ++ "&(** $")$ %%)+!++#'&)* +!++#'&)** !#+&***, !#+&***,)* **,))* #$ %$ $")+'11*# ** &%(*& $ **"1.**2,#$ %$")+'11*# # #$%# * *%, $*"1*%'( **## %,)*& %*! + "1.**2,#$ %$")+'11*# **% &!#$ )*&*!# )%)) *'1 , *.") %% #%**&$%* &%) ((&%&%(% $*"'+# %,("&)) ,($%%+")% *"++%!*"% )%*+% 2 | 2010 Kaupan Maailma 25 #"%&($,,'$ ) ("&'#1*1*")* , )* %+$(&&%)& **$##..%* '#,#++$$ $0'0,("&)*---)&%(/$")+'*&%(+')** ,#*++**+#*.( *.)$..!1#*1 Huhtikuu TEEMA: REKRYTOININ ABC Työnantajakuvan kehittäminen lähtee hyvästä johtamisesta. Ulkoisen kuvan rakentamisen lisäksi toimenpiteitä tulisi kohdistaa myös organisaation sisälle. Teksti HANNU RAHNASTO ja KIRSI KEMI Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? S iirtyminen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on näkynyt taantuman aikana konkreettisesti. Perinteisten teollisuuden alojen osaajien joutuessa työttömäksi pula palvelualan osaajista on kaupparyhmissä konkreettinen haaste. Kaupan ala ei työvoimavaltaisuutensa vuoksi ole välttämättä paras palkanmaksaja, mutta tarjoaa aidosti laajaalaisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja etenemiseen. Tämän hyödyntämiseen kaupparyhmissä onkin tartuttu. Ammatillista työnantajakuvaa on viime vuosina nostettu ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetty. Haasteita kuitenkin riittää. Mitä vielä pitäisi tehdä? Katse oman henkilöstön johtamiseen Ulkoisen työnantajakuvan systemaattinen rakentaminen luo edellytyksiä houkutella työvoimaa kouluista ja työvoimaa vähentäviltä aloilta kaupan alalle. Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ja ammatillisen osaamisen määrän ja laadun varmistaminen ovat myös keskeisiä tehtäviä. Näillä toimenpiteillä ei vielä kaupan alan työvoimahaasteita ratkaista. Kaikki uuden Y-sukupolven edustajat eivät ole reppu selässä kulkevia seikkailijoita. Moni nuori etsii edelleen mielen- 26 Kaupan Maailma 2 | 2010 " Kriittisimpiä ovat ne henkilöstöryhmät, jotka ovat toiminnan kannalta strategisesti merkittäviä ja joiden osaamista on vaikea korvata." kiintoista ja vakaata työtä, jonka avulla voi turvata perheen toimeentulon. Se, mitä nuoret eivät enää vanhempiensa tavoin siedä, on huono johtaminen. Pelkän ulkoisen työnantajakuvan rakentamisen sijaan kaupan tulisi keskittyä sisäisen työnantajakuvan kehittämiseen. Tyytyväinen henkilöstö houkuttelee uusia työntekijöitä tehokkaammin kuin mikään mainos tai harjoitteluohjelman ilmoitus. Työvoiman saatavuuden varmistamisessa on kyse paljolti siitä, miten nykyistä työvoimaa johdetaan ja miten kaupan alan työ sitä kautta profiloidaan. Ratkaisuja ja työkaluja oman henkilöstön johtamiseen tarjoavat muun muassa strateginen henkilöstösuunnittelu, henkilöstön segmentointi sekä aktiivinen työvuorosuunnittelu. Pitkän tähtäimen suunnittelua Strateginen henkilöstösuunnittelu on lähtökohta työvoiman saatavuuskysymysten ratkaisussa. Se lähtee liikkeelle tulevaisuuden osaamistarpeiden (laatu ja määrä) tunnistamisesta ja nykytilan analysoinnista. Suunnittelun tuloksena saadaan esille suurimmat osaamisvajeet eri liiketoiminnoissa tai maantieteellisillä alueilla. Pitkän tähtäimen suunnittelun avulla saadaan sekä työnantajakuvan kehittämistoimet ja rekrytointi että koulutus- ja Kriittiset työvoimaryhmät Asiantuntijat Joustava työvoima Henkilöstöryhmät, joiden osaamisen korvattavuus on suhteellisen helppoa ja strateginen merkittävyys ei ole kriittistä. Kriittiset työvoimaryhmät Asiantuntijat Osaamisen korvaamisen vaikeus Henkilöstöryhmät, joiden korvaaminen ulkopuolelta on vaikeaa, mutta joiden merkitys liiketoiminnan kannalta ei ole kriittinen. Liiketoiminnan kannalta kriittiset ryhmät, joiden korvaaminen on hyvin vaikeaa. Ydintyövoima Joustava työvoima 1 2 Organisaation toiminnan selkäranka, eli henkilöstöryhmät, joiden merkitys liiketoiminnan kannalta on suuri, mutta joiden osaaminen on kohtuullisen helposti korvattavissa. Ydintyövoima 3 4 5 Strateginen merkittävyys Henkilöstön segmentoinnin avulla pystytään tunnistamaan toiminnan kannalta erilaiset henkilöstöryhmät. urasuunnittelun painopisteet kohdennettua hyvissä ajoin oikein. Segmentointi parantaa henkilöstön pysyvyyttä Henkilöstön segmentoinnin avulla johtamista voidaan kehittää kohdistetusti ja parantaa työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä. Henkilöstö voidaan jakaa strategisen merkittävyyden ja korvattavuuden suhteen erilaisiin ryhmiin. Strategisesti merkittäviä henkilöstöryhmiä eivät välttämättä ole vain johto ja esimiehet, vaan liiketoiminnan näkökulmasta toiminnan edellytykset ja kasvun mahdollistavat henkilöt. Esimerkiksi kokit tai käyttötavarakaupan erikoisosaajat saattavat olla tämän hetken tilanteessa strategisesti merkittävä ryhmä. Osaamisen korvattavuuden näkökulmasta jokaisessa organisaatiossa on asiantuntijoita, joiden substanssiosaaminen ja kokemus ovat kehittyneet huippuunsa ja jotka ovat siten vaikeasti korvattavissa. Kriittisimpiä ovat ne henkilöstöryhmät, jotka ovat toiminnan kannalta strategisesti merkittäviä ja joiden osaamista on vaikea korvata. Jokaisella henkilöstöryhmällä on työnantajaansa kohtaan erilaisia odotuksia. Siksi jokaista ryhmää tulisi johtaa heidän odotuksensa huomioiden. Kauppa on Suomessa jo melko hyvä segmentoimaan asiakkaitaan, mutta ei henkilöstöään ja heidän tarpeitaan. Segmentointi linkittyy saumattomasti henkilöstöjohtamisen eri käytäntöihin, kuten koulutus- ja urasuunnitteluun, suorituksen johtamiseen ja palkitsemiseen. Työvuorosuunnittelu on tehokas työkalu Aktiivinen työvuorosuunnittelu on esimiehen keskeisin väline vaikuttaa sekä henkilöstökustannuksiin että järkevien työsuhteiden rakentumiseen. Erityisesti vähittäiskaupan tietyillä sektoreilla työ- voimasta suurin osa toimii osa-aikaisissa työsuhteissa ja matalapalkka-alalla työn määrä ei välttämättä takaa riittävää toimeentuloa. Työvuorojen suunnittelu on pahimmillaan rutiininomainen toimenpide muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Parhaimmillaan se voi olla asiakaspaineet sekä henkilöstön työsuhderakenteen huomioiva strateginen miehityssuunnitelma, joka takaa palvelun laadun asiakkaille ja perustoimeentulon työntekijöille. Strategisen henkilöstöjohtamisen ja -suunnittelun avulla luodaan henkilöstön sitouttamiseen pysyviä malleja, joita voidaan hyödyntää myös pitkällä aikavälillä. Kun johtaminen on kunnossa, tulee niin Y-sukupolven edustaja kuin vanhempi konkarikin mielellään töihin – eikä vain toimeentulon vuoksi. Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Deloitten henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluissa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 27 Huhtikuu TEEMA: REKRYTOINNIN ABC Kaupassa yksikään päivä ei ole samanlainen. Ruuhkahuippuja ja hiljaisempia hetkiä voidaan ennakoida, mutta etenkin henkilökunnan yllättävät sairastumiset asettavat haasteita työvuorojen suunnittelulle. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tulleet avuksi arjen pyörittämiseen. Teksti PÄLVI SALO Kuva MATTI MATIKAINEN Vuokrattavana ammattitaitoista työvoimaa H enkilöstöpalveluyritysten käyttö kaupan alalla alkoi yleistyä 1990-luvun laman jälkeen. Sitä ennen vuokratyövoimaa käytettiin jo esimerkiksi ravintoloissa ja toimistotehtävissä. Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsentutkimuksen 2009 mukaan henkilöstöpalveluala työllisti vuonna 2008 noin 110 000 työntekijää, joista HPL:n jäsenyritykset noin 73 000. Henkilötyövuosiksi muutettuna koko ala työllistää noin 32 000 ihmistä, joista reilut 30 000 on vuokratyöntekijöitä. Tämä vastaa reilua prosenttia koko työvoimasta. Portti työelämään Vuokratyöhön on liitetty sellaisia kirosanoja kuin pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteet. Tänä päivänä voi kuitenkin hyvin kysyä, mikä on tyypillinen työsuhde tai -ura. Työelämä on muuttumassa kovaa vauhtia, ja perinteinen kahdeksasta neljään -päivä yhden ja saman työnantajan palveluksessa 30 vuoden ajan alkaa olla jo harvinaisuus. On paljon ihmisryhmiä, joille tilapäiset ja lyhytaikaiset työsuhteet sopivat hyvin. Esimerkiksi nuorille vuokratyö voi olla portti työelämään ja tapa tutustua erilaisiin työpaikkoihin. Tyypillinen vuokratyöntekijä onkin opiskelija, joka haluaa tehdä töitä joustavasti. Myös seniorikansalaiset ovat kasvava ja haluttukin työntekijäryhmä henkilös- 28 Kaupan Maailma 2 | 2010 töpalveluyritysten palkkalistoilla. Vanhin HOK-Elantoon tätä kautta tullut työntekijä on 75-vuotias, henkilöstöjohtaja Antero Levänen kertoo. Iäkkäille henkilöille vuokratyö on usein keino pysyä kiinni sosiaalisessa elämässä. Osaamisesta huolehditaan Henkilöstöpalveluyrityksen palkkalistalla oleva työntekijä voi itse valita, millaisia työvuoroja haluaa tehdä. – Periaate on, että töitä saa tehdä, mutta niitä ei ole pakko vastaanottaa, kehitysjohtaja Jussi Siiriäinen VaraApu Henkilöstöpalvelut Oy:stä sanoo. Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on vuonna 2004 perustettu yritys, joka on erikoistunut ainoastaan päivittäistavarakaupan alalle. Strategiseen päätökseen vaikutti omistajien, Siiriäisen ja toimitusjohtaja Petri Hasun vahva oma marketkaupan tausta. Myös muilla yrityksen avainhenkilöillä on työkokemusta kaupan alalta. – Kun tuntee itse kaupan arjen, ymmärtää, millaisiin tehtäviin ihmisiä haetaan, millaista osaamista tämä edellyttää ja kuinka esimerkiksi erikokoisten kauppojen tarpeet eroavat toisistaan. Me koulutamme työntekijämme yhteistyössä kaupan kanssa. Vuokratyöntekijät eivät siis ole ”kadulta repäistyjä tyyppejä”, vaan heillä on valmiudet toimia mitä erilaisimmissa kaupan tehtävissä, Siiriäinen kertoo. – Vielä ei kuitenkaan ole aivan tavatonta, että esimies hämmästyy, kun meiltä tullut työntekijä pystyy saman tien aloittamaan hommat kaupan kassalla, palvelupäällikkö Katja Virtanen täydentää. Alan maine parantunut Osaamiseen liittyvät kysymykset ovat osa niitä ennakkoluuloja, joita vuokratyöntekijöitä ja alan yrityksiä kohtaan tunnetaan. Tai voisiko jo sanoa, tunnettiin. Alan maine on nimittäin viime vuosina kohentunut. HPL päätti kuluvan vuoden alusta erottaa jyvät akanoista ja alkoi auktorisoida jäsenyrityksiään. Auktorisoinnissa korostetaan työnantajavelvoitteista huolehtimista ja alan toimintaperiaatteiden ja suositusten noudattamista. Auktorisoitavia yrityksiä tulee valvomaan lautakunta, jossa ovat mukana edustajat työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä sekä viranomaistaholta. Vara-Apu Henkilöstöpalvelut haki ja sai auktorisoinnin heti, kun se tuli mahdolliseksi. Siiriäisen mielestä on erinomaista, että hieman villinä pidetty ala sai selkeät pelisäännöt. – Meille on tärkeää, että paitsi hoidamme velvoitteemme työntekijöitämme kohtaan, myös ylitämme lain minimin. Meillä on esimerkiksi omat palkitsemis- ja kannustejärjestelmät henkilökunnallemme. Vuonna 2009 tehdyn valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan kaupan alalla työskentelevät vuokratyöntekijät ovat kohtuullisen tyytyväisiä omaan tilanteeseensa. Työnantajat olivat hoitaneet palkanmaksun ja muut työsuhdeasiat asianmukaisesti ja työn sisältö vastasi sitä, mitä oli luvattu. Kehittämistä riittää vielä kuitenkin esimerkiksi yleisessä asennoitumisessa vuokratyötä kohtaan. Usein vuokratyöntekijät kokevat myös itsensä ulkopuolisiksi suhteessa vakituisiin työntekijöihin. Tutkimukseen vastasi lähemmäs 1 500 kaupan alan vuokratyöntekijää. Vara-Apu Henkilöstöpalvelut Oy:n kehitysjohtaja Jussi Siiriäinen kertoo, että yritys kouluttaa työntekijöitään yhteistyössä kaupan kanssa, joten työntekijöillä on hyvät valmiudet toimia erilaisissa kaupan tehtävissä. Palkittu kasvuyritys Vara-Apu Henkilöstöpalvelut teki viime vuonna noin 600 uutta työsopimusta. Tunkua töihin riittää, sillä hakemuksia tulee kuukausittain jopa tuhat. Vara-Apu Henkilöstöpalvelut on yrityksenä nyt voimakkaassa kasvussa. Kauppalehti palkitsee parhaillaan kasvuyrityksiä. Oman alueensa sarjassa Vara-Apu Henkilöstöpalvelut nousi kakkoseksi. Sen liikevaihdon kasvu oli viime vuonna yli 60 prosenttia. Kaikille työntekijöille tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työntekijät tekevät tunteja yleensä niin paljon kuin itse haluavat. Jussi Siiriäisen mukaan moni tekee yli 30 tuntia viikossa. Aina vuokratyö ei ole vain pikainen läpikulkupaikka matkalla kokoaikaiseen työhön. – Palkkalistoillamme on ihmisiä, jotka ovat olleet talossa yli viisi vuotta, Katja Virtanen kertoo. Vara-Apu Henkilöstöpalveluiden työntekijät työskentelevät pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Toimintaa on myös Mikkelin, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan suunnalla sekä uusimpana alueena Turussa. Monien K-kauppojen lisäksi asiakkaina ovat muun muassa HOK-Elanto ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO. Työntekijöitä välitetään kauppoihin 24 tuntia vuorokaudessa. Toiminnassa hyödynnetään voimakkaasti uutta tietotekniikkaa, mikä helpottaa työtä myös kaupan päässä. Kun tieto työntekijätarpeesta tulee, tieto lähtee muutamissa sekunneissa kymmenille ihmisille. Nopeimmillaan kysyntään pystytään vastaamaan parissa minuutissa ja toimitusvarmuus on 98 prosenttia. Toimiva rekrytointikanava Kun Alepassa, jossa on työvuorossa kaksi henkilöä, toinen sairastuu, vaarana on, ettei kauppaa saada auki. – Joka päivä keskimäärin 200 työntekijää sairastaa. Vaikka työvuoroja tarjotaan aina ensin omalle väelle, näin ison sirkuksen pyörittäminen ilman vuokratyövoimaa olisi mahdotonta, 6 000 vakituista työntekijää työllistävän HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen toteaa. HOK-Elanto ostaa palveluja kahdelta suurelta ja kolmelta tai neljältä pienemmältä henkilöstöpalveluyritykseltä, joista yksi on Vara-Apu Henkilöstöpalvelut. Sen työvoimaa käytetään etenkin S-market-ketjussa. HOK-Elannosta sai vuonna 2009 palkkaa 9 000 ihmistä kesä- ja määräaikaiset mukaan lukien. Työntekijämäärää lisäävät vielä vuokratyöntekijät. Joustavaa apua Kun avuntarve yksikössä ilmenee, toimipaikan esimies syöttää tiedot työtehtävästä ja siihen tarvittavasta henkilöstä sähköisesti nettiin, jossa työ ja tekijät kohtaavat. Systeemi on kaupalle helppo, nopea ja vaivaton. HOK-Elanto käyttää henkilöstöpalveluyrityksiä myös rekrytointikanavana. Tämän merkitys tulee Leväsen mukaan lähivuosina kasvamaan, kun talous kääntyy nousuun ja suuret ikäluokat eläköityvät. Silloin työvoimapula on pääkaupunkiseudulla täyttä totta. Pitkiä putkia tulevaisuuteen kannattaa siis rakentaa jo nyt. – Kun avasimme Itäkeskuksen Prisman, palkkasimme 40 vuokratyöntekijää puolen vuoden diilillä. Kun myynti lähti hyvin käyntiin, 28 heistä vakinaistettiin, Levänen kertoo. Leväsen mukaan HOK-Elanto pyrkii koko ajan lisäämään vakinaisia ja kokoaikaisia työsuhteita tavoitteena pitkä työura osuuskaupan palveluksessa. Vuokratyövoima mahdollistaa kaupan alalla tarvittavan jouston työvoiman käytössä, ja sitä tullaan aina tarvitsemaan alan luonteesta johtuen. – Saamamme työntekijät ovat vuosi vuodelta pätevämpiä ja alan epäterveet ilmiöt vähäisempiä. Sekä henkilöstöpalveluyritykset että me itse koulutamme vuokratyöntekijöitä, jotta he pystyvät nopeasti tarttumaan työtehtäviin. 2 | 2010 Kaupan Maailma 29 Huhtikuu A JAN TASALLA Kaupan Maailma -lehti ja easyFairsin Myymälätapahtuma jakoivat Suomen ensimmäiset Retail Awards -palkinnot maaliskuussa Helsingin Messukeskuksessa Myymälä-tapahtuman yhteydessä. Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN Suomen ensimmäiset Retail Awards -voittajat palkittiin K aupan Maailma -lehti ja easyFairsin Myymälätapahtuma ovat lanseeranneet Suomeen vähittäiskaupan oman palkinnon Retail Awardsin. Palkitsemiskonsepti on tuttu Ruotsista, missä sitä on jaettu jo useamman vuoden ajan. Retail Awards -palkintogaalasta on tarkoitus tehdä koko alaa yhdistävä traditio ja palkinto on tarkoitus jakaa jatkossa joka vuosi Myymälä-tapahtuman yhteydessä. Tänä vuonna Retail Awards -palkinto jaettiin viidessä eri kategoriassa: Vuoden myymälä, Vuoden kauppakeskus, Vuoden verkkokauppa, Vuoden komeetta ja Vuoden tekninen ratkaisu. Retail Awards 2011 -palkinnot jaetaan Myymälä-tapahtumassa 2.–3.3.2011. Vuoden tekninen ratkaisu oli R-kioskin Ärrä-koodi. Palkinnon vastaanotti R-kioski-ketjun Jan Karlsson. 30 Kaupan Maailma 2 | 2010 Retail Awards -tuomaristossa olivat mukana Erikoiskaupan Liiton Tiina Oksala, Kauppakeskusyhdistyksen Juha Tiuraniemi, Mozo Oy:n Susanne Markkanen, easyFairsin Milla Molarius ja BBM Oy:n Tarmo Hahto. Retail Awards-palkinnot Retail Awards -kilpailun tavoitteena on palkita vuosittain suomalaisen vähittäiskaupan menestyjiä ja palkintogaalasta on tarkoitus tehdä koko alaa yhdistävä traditio. Osallistuminen on avoin eli yritys voi itse ilmoittautua mukaan tai joku muu voi ehdottaa mielestään menestyksekästä yritystä kisaan. Voittajien valinnassa painotetaan seuraavia kriteereitä: uutuusarvo, innovatiivisuus, ainutlaatuisuus, yrityksen taloudellinen vakaus ja ympäristöystävällisyys. Lisäksi kilpailuun osallistuvien yritysten täytyy toimia Suomessa ja / tai tarjota palveluita suomalaiselle kuluttajalle ja palvelun / tuotteen on liityttävä vähittäiskaupan toimialaan. Vuoden Kauppakeskukseksi valittiin Kauppakeskus Akseli Mikkelistä. Palkinnon otti vastaan Jukka Toivakka. Vuoden komeetta oli Kauppakeskusten Terveyskioskikonsepti, jonka ovat kehittäneet yhteistyössä Sitra ja Tampereen yliopisto. Ensimmäinen Terveyskioski avattiin Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa viime vuonna. Palkinnon ottivat vastaan Sitran Marja Illi ja johtava hoitaja Seija Ritala Ylöjärveltä. Vuoden myymälä -sarjan kunniamaininnan sai Helsingin Stockmannin uudistunut Herkku. Palkinnon kävi pokkaamassa Stockmannin Eija Salo. Vuoden myymäläksi valittiin All Fur Dogz Helsingistä. Palkinnon vastaanottivat yrittäjät Anna Hammarén ja Ninni Lyytinen. @jc iVgk^ihZi k^Zhi^cc~c dhVV_^V### lll#WWb#Ò O S U M ATA R K K A M E D I ATA LO Vuoden verkkokaupaksi valittiin Dropinmarket.com. Palkinnon vastaanottivat Ville Vartiainen ja Mikko Roulamo. 2 | 2010 Kaupan Maailma 31 Huhtikuu TOIMIALAKATSAUS Suomen rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan pyörät pyörivät tällä hetkellä innokkaasti kotejaan kunnostavien kuluttajien rahoilla. Niinpä kaupan myynti pysyi viime vuonna olosuhteisiin nähden kohtuullisella tasolla, vaikka rakentaminen romahti taantuman myötä. Teksti LASSE TENHUNEN Kuva TAINA LASSILA Remontoijat pyörittävät rautakauppaa E dellisen laman jälkeen rautakauppa-alaa koetteli erittäin pitkä taantumajakso, jonka aikana myynti kävi heikosti. Kauppa pääsi vuoden 1990 myynnin tasolle vasta vuonna 2005. Syynä oli muun muassa asuntotuotannon vähäisyys. 90-luvun puolivälissä asuntoja valmistui vähimmillään alle kolmannes vuoden 1990 määrästä. Viime vuosina rautakaupan myynti on kehittynyt hyvin, mutta vuoden 2008 lopulla alkoi jälleen huonompi jakso, joka vähensi viime vuoden myyntiä vajaat 15 Rautakauppa-alan myynti ja myymälät 2009 Ryhmittymä K-ryhmä Starkki S-ryhmä Hartman Muut ketjut Myymälät kpl Myynti 2009, milj. euroa Kehitys ed. vuoteen Markkinaosuus 182 1 423,0 - 9,7 % 38,0 % 21 540,7 - 18,1 % 14,4 % 198 495,8 - 10,3 % 13,2 % 5 168,9 - 17,1 % 4,5 % 14 99,4 11,1 % 2,7 % Puukeskus 23 385,1 - 26,2 % 10,3 % Puumerkki 13 195,0 - 22,0 % 5,2 % 117 147,2 - 8,0 % 3,9 % 29 142,6 - 9,1 % 3,8 % 5 147,0 11,4 % 3, 9 % 607 3744,7 - 13,0 Värisilmä RTV Bauhaus Yhteensä K-ryhmän myynnissä ei ole Kodin Ykkösten, Anttiloiden ja Citymarketien rautakauppatuotteiden myyntejä. S-ryhmän myynti sisältää myös Prismojen ja Agrimarketien rautakauppatuotteiden myynnit ja ne ovat mukana myymälämäärässä. Muihin ketjuihin kuuluvat Maalarimestarien Oy ja Carlsson. Lähde: Rakli ry 32 Kaupan Maailma 2 | 2010 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. − Korjausrakentaminen piti luvut näinkin pieninä. Kuluttajien asuntojen kunnostus- ja korjausaikomukset ovat olleet koko ajan erittäin korkealla tasolla. Alan myynnin arvo on liki sama kuin vuonna 2005, vaikka asuntotuotanto on samaan aikaan laskenut peräti 34 prosenttia. Tämän eron kauppa on kuronut kiinni asuntojaan peruskorjaavien ja kunnostavien kuluttajien avulla, rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen Rasi ry:n toimitusjohtaja Kari Kulmala kertoo. Kotitalousvähennyksen monet hyödyt Verotuksessa myönnettävällä kotitalousvähennyksellä on erittäin suuri merkitys rautakauppa-alalle. Kotitalousvähennyksen saa yksityinen henkilö, joka maksaa asuntonsa tai vapaa-ajan asuntonsa kunnossapidosta tai perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennystä voi tehdä 3 000 euroa vuodessa henkilöä kohti. Kotitalousvähennys näyttää lisäävän kuluttajien remontointi-intoa merkittävästi, mutta siitä on myös muuta hyötyä. − Kun työ on teetettävä rehellisesti toimivilla alan ammattilaisilla, harmaa talous vähentyy, työpaikkoja tulee lisää ja työn laatu on korkeatasoista. Siitä hyö- tyy koko ala, Kari Kulmala korostaa. Rautakaupalle koko remontointialan maineella on merkitystä, sillä tarjolla on yhä useammin avaimet käteen -ratkaisuja, joissa kauppa myy asiakkaalle kokonaisurakan ja ostaa siihen alihankintana työn osuuden. Kokonaisvastuu työn laadusta on tällöin kaupalla. Liikeideat monipuolistuneet Meneillään oleva taantuma koettelee rautakauppaa 90-luvun alun lamaa vähemmän paremman valmistautumisen vuoksi. Kauppa aloitti sopeuttamistoimia jo vuoden 2008 lopulla, mutta ala on muuttunut pidemmälläkin aikavälillä toiminnallisesti ja rakenteellisesti nykyvaatimuksia paremmin vastaavaksi. − Myyntiä korjattiin jo viidentoista vuoden heikon myyntijakson aikana korjausrakentamisella, joten liikeideat ovat muuttuneet. Nykyisin tarjotaan laajoja valikoimia, joissa on paljon sisustus- ja pintamateriaaleja kodin kunnostukseen ja peruskorjaukseen. Myös pihatuotteita on tarjolla koko ajan enemmän, Kari Kulmala sanoo. Rautakaupan alalle on tullut etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia ketjuja, jotka monipuolistavat alan tarjontaa. Tulokkaissa on kuluttajakauppaan erikoistuneita laajan valikoiman myymälöitä, kuten Bauhaus ja Kodin Terra. Toisaalta monilla laajaa valikoimaa myyvillä tavaratalotyyppisillä ketjuilla on tarjolla suuri määrä myös rautakaupan tuotteita. Tällaisia ketjuja ovat muun muassa Clas Ohlson ja Biltema. Perinteisempää, myös rakentajia palvelevaa, rautakauppaa edustavat alalla muun muassa Starkki ja Rautia. Voimakkaimmassa kasvussa on S-ryhmän Kodin Terra -ketju, joka pyrkii laajentumaan jo lähivuosina 20 toimipaikan verkostoksi. Suomen markkinoille alkaa levittäytyä myös ruotsalainen Byggmax, joka markkinoi myyvänsä vain edullisia rakennustarvikkeita. Toiveikkuutta ja haasteita Rasi ry:n suhdannekyselyn mukaan rautakauppa-alan toimijat odottavat vuodesta 2010 myynnillisesti edellisvuotta parempaa. Kolmannes uskoo myös tulostason parantuvan. Uskoa antaa paitsi kuluttajien edelleenkin kasvaneet aikomukset kun- nostuksiin ja peruskorjauksiin, myös rakentamisen lievä elpyminen. Rakennustarvikekauppa on jo alkuvuonna käynyt edellisvuotta paremmin. Kaupat ovat taantumaan sopeutuessaan joutuneet karsimaan henkilöstömääräänsä, mikä aiheuttaa paineita asiakaspalvelun laadun ylläpitämiseen. Rautakauppa voi toimia vain rajallisesti itsepalveluperiaatteella, koska valikoimissa on jopa 50 000−70 000 tuotetta. Lisäksi tuotteet ja niiden käytön opastaminen vaatii usein syvällistä tietämystä ja osaamista. − Rautakaupan tuotteet eivät ole asiakkaille arkipäiväisiä. Kaurapuuron keittäminen osataan jo kotona, mutta monista rautakaupan tuotteista kuluttaja tarvitsee paljon tietoa kaupassa. Li- säksi nykyisiin myydään uusina palvelukonsepteina kokonaisia projekteja, joten osaamista on oltava todella paljon, Kari Kulmala tiivistää alan vaatimukset. Lue puutarhakaupan kuulumisia Kaupan Maailma -lehden Internet-sivuilta osoitteesta http://km.bm.fi -> Hyötylinkit 2 | 2010 Kaupan Maailma 33 Huhtikuu AJAN TASALLA Kukkakaupan painopiste on tällä vuosituhannella siirtymässä kovaa kyytiä kaupan eri ketjuihin. Näyttävillä kukkaosastoilla houkutellaan marketasiakasta: kukka ostetaan useimmiten herätteenä. Kuopion Prisman kukkaosasto on paraatipaikalla heti sisääntulon vieressä. Kukkien myynti kasvaa voimakkaasti kaupan eri ketjuissa. Suomen kukkatukkutoiminnan markkinajohtaja Huiskula Oy:n kokonaisliikevaihdosta kolmannes tulee ketjuasiakkailta. Samalla kukkamyynnin painopiste on muuttunut: maanlaajuisesti kukista jo noin 40 prosenttia kulkee markettien kautta. Teksti MARI VILSKA Kuvat MIKA OKKO ja PENTTI VÄNSKÄ Kukat valtaavat marketit K ukat ovat marketeille kannattava mutta myös haastava bisnes: kilpailevaa tuoteryhmää ei ole, ja kukkamyynti on tasaisessa kasvussa. Toisaalta tuoretuotteisiin liittyy hävikkiä ja tuoteryhmä vaatii työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Kassavirtojen kasvattamiseksi asi- 34 Kaupan Maailma 2 | 2010 akasta pitää houkutella. Marketeissa asiakaspohja on valmiiksi laaja, mutta kauppaan ei tulla vain kukkien vuoksi. Ostopäätös syntyy herätteenä. Kuopion Prismassa kukkaosastoon on satsattu merkittävästi. Kukat ovat vallanneet 200 neliömetriä myymälätilaa heti sisääntulon yhteydestä. – Kukkaosastomme sai suuremmat tilat ja näyttävyyttä vuoden 2007 kon- septiuudistuksessa. Seuraavana vuonna myynti kasvoi 35 prosenttia ja viime vuonna 8 prosenttia, Kuopion Prisman kotiosaston myyntipäällikkö Katja Muhonen kertoo. Kehitys käyntiin vuosituhannen alussa Markettimyynnin kasvu on yhteinen ilmiö kaikissa keskeisimmissä kukkien- kuluttajamaissa. Maailmanmarkkinoilla kehitys alkoi jo 1990-luvulla, Suomessa painettiin kaasua 2000-luvun alussa. – Esimerkiksi Ruotsissa parhaimpien kauppaketjujen kukkamyynti on jo kahden prosentin luokkaa koko päivittäistavaramyynnistä, Huiskulan myyntijohtaja Juho Murto kertoo. Kauppapuutarhaliiton Nielsenillä teettämän tutkimuksen mukaan Suomen kukkamyynnistä noin 40 prosenttia kulkee päivittäistavarakaupan kautta. Puutarhakeskuksissa myydään neljännes ja perinteisissä kukkakaupoissa noin 15 prosenttia kukkamyynnistä. Päivittäistavarakaupassa korostuvat kukkamyynnin pääsesongit pääsiäinen, äitienpäivä ja joulu, jolloin esimerkiksi Kuopion Prismassa myydään kolmannes koko vuoden kukkamyynnistä. Huiskula ja S-ryhmä yhteistyössä Huiskula Oy toimittaa kukkiaan osaan S-ryhmän Prismoista ja S-marketeista, ABC-ketjulle sekä muun muassa Stockmannille. Huiskulan noin 36 miljoonan euron liikevaihdosta kolmannes tulee ketjuasiakkailta. Loppu muodostuu pe- rinteisestä kukkatukkutoiminnasta sekä ammattiviljelijöille suunnatusta taimitukkutoiminnasta. – Esimerkiksi vuosittain tuottamastamme 10 miljoonasta tulppaanista 60 prosenttia myydään kaupan ketjuille ja 30 prosenttia perinteisten kukkakauppojen kautta. Erityisesti Prismat ovat olleet tähtimyymälöitämme. Prismoihin toimitettujen kukkien määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana voimakkaasti kasvanut, Juho Murto Huiskulasta toteaa. Esillepano, laatu ja luotettavuus Lappeenrannan Prisman johtaja Risto Punkkinen nostaa myymäläpaikan ohella avainasemaan kukkatoimittajan laadun. Tuotteen täytyy vastata kuluttajan vaatimuksiin, jotta ostopäätös tehdään myös seuraavalla kauppareissulla. – Kukkatoimittajan luotettavuus on keskeisessä asemassa. Jotta osasto toimii, siellä pitää olla paljon tuoreita, kestäviä ja houkuttelevia kukkia, Punkkinen sanoo. Kukkaosastojen hoito on Suomessa kaupan omissa käsissä, toisin kuin naa- purimaa Ruotsissa, jossa useat suuret marketit ovat ulkoistaneet osastojen hoidon kukkatoimittajille. Suomessa yhteistyötä tehdään muun muassa koulutus- ja myynninedistämisasioissa. Logistiikka ja volyymi kukkatoimittajan haasteina Hävikkiä suitsitaan oikeilla tuotteilla ja niiden jatkuvalla uudistamisella. Kaupan vakiintunut asiakaspohja vaatii uusia herätteitä koko ajan, ja valikoimaa päivitetään jopa viikoittain. – Ostokäyttäytyminen ohjaa tuotekehittelyämme. Trendejä on seurattava, ja ideoita ja uutuuksia poimitaan alan messuilta. Marketasiakkaat haluavat enenevissä määrin perustuotteiden lisäksi valmiita kimppuja ja istutuksia. Myös maantieteellinen myyntipaikka vaikuttaa: esimerkiksi valkoiset kukat ovat suosituimpia Suomen eteläisissä osissa, Juho Murto Huiskulasta kertoo. Kukkatoimittajalle uudet markkinat tuovat uusia haasteita. Logistiikan lisäksi ison asiakkaan kanssa yksittäisten tuotteiden tuotantovolyymit korostuvat. Huiskula on investoinut viime vuo- – Kukkabisnes on mielenkiintoinen ja kasvupotentiaalia on yhä. Kuluttajakäyttäytyminen on vielä Suomessa lapsenkengissä: kukkia voisi käyttää monipuolisemmin esimerkiksi sisustuksen tehokeinona, puutarhuri Tiina Toivanen Kuopion Prismasta uskoo. 2 | 2010 Kaupan Maailma 35 Huhtikuu AJAN TASALLA sina voimakkaasti uusiin tuotanto- ja logistiikkatiloihin. Vuonna 2006 valmistui tulppaanin viljelyyn tarkoitettu kasvihuonetila, joka oli valmistuessaan Euroopan modernein tuotantolaitos. Laajennuksessa on 5 000 neliömetriä kasvihuonealaa ja 3 000 neliömetriä varasto- ja pakkaustiloja. Kuluttajien ostokäyttäytymisessä vielä haasteita Tulevaisuudessa markettien haasteena on keksiä ratkaisu muun muassa kukkien pakkausongelmiin, kun taas pienten kukkakauppojen on erikoistuttava yhä enemmän. Kuluttajien ostotottumusten muok- kaamisessa riittää myös tehtävää. Kuluttajat voisivat käyttää kukkia monipuolisemmin esimerkiksi sisustuksen tehokeinona. – Kukkien käyttö on Suomessa vielä lapsenkengissä, myyntipäällikkö Katja Muhonen Kuopion Prismasta toteaa. Huiskulan Juha-Pekka Hannula (vas.), Nikolai Iljin, Veijo Järvinen, Esa Ajosenpää ja Johanna Kallio pakkaavat kukkarullakoita tien päälle. Huiskulan terminaalista lähtee uusia tuotteita kauppoihin jopa viikoittain. – Marketasiakas on erilainen: kauppaan ei tulla pelkästään kukkien vuoksi, vaan ostopäätös tehdään herätteenä. Marketasiakas tarvitsee uusia laadukkaita tuotteita koko ajan, Huiskulan myyntijohtaja Juho Murto sanoo. Huiskula rakentaa brändiä Kukkien tukkukauppaa, tuotantoa ja maahantuontia harjoittava Huiskula on ehkä ainoa kukkatoimija maailmassa, jossa tehdään vahvaa brändinrakennustyötä. Huiskula aloitti brändinrakennuksen vuonna 2000, tavoitteenaan olla vuonna 2015 kuluttajien hyvin tuntema kukkatuotemerkki, jonka pakkauskääre antaa lupauksen laadusta. Brändiä on rakennettu muun muassa kattavasti kuluttajia ja jälleenmyyjiä palvelevalla nettisivustolla, myymälämainonnalla, omalla asiakaslehdellä sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä eri aikakauslehtien kanssa. – Tuotemerkin avulla haluamme päästä vuoropuheluun kuluttajan kanssa ja korostaa kukkien laatua. Laadukas kukka kestää pidempään, ja uskomme laadun olevan yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätöstä ohjaa- 36 Kaupan Maailma 2 | 2010 vista tekijöistä. Jälleenmyyjille ja asiakkaille brändi tarkoittaa kannattavaa kokonaispalvelumallia ja kumppanuutta, Huiskulan markkinointipäällikkö Kati Peltomaa sanoo. Perheyritys vuodesta 1934 Huiskulan päätoimipaikka ja tuotantolaitokset sijaitsevat Turussa. Yrityksellä on lisäksi kukkatukkuja 10 paikkakunnalla. Vuonna 1934 perustettu Huiskula on perheyritys ja työllistää noin 210 henkilöä. Huiskulan tuotantolaitoksissa on kasvihuonepinta-alaa 5,6 hehtaaria. Vuotuisesta noin 36 miljoonan euron liikevaihdosta oman tuotannon osuus on noin 7 miljoonaa euroa. Huiskulan tuotteita ovat leikkokukat, ruukkukasvit sekä leikkovihreät. " !! !!! !!!!! Ǩ ǡ ǤǤƤ 2 | 2010 Kaupan Maailma 37 Helmikuu TYÖSSA TARPEEN Toimivan pullonpalautusjärjestelmän merkitys kauppiaalle on suurempi kuin panttien liikevaihtoosuuden perusteella herkästi luulisi. Tyytyväisenkin kuluttajan voi saada vaihtamaan kauppaa, jos pullonpalautus reistailee taajaan. Panttiepäselvyydet voi ratkaista jälkikäteenkin, jos pullonpalautuskone on kytketty kaupan muihin IT-järjestelmiin ja edelleen koneen toimittajan etähallintajärjestelmään. Teksti VESA TOMPURI Kuva VESA TOMPURI ja Wincor Nixdorf Etähallittavuus tuli pullonpalautuskoneisiin M yymäläympäristössä tuskin mikään kone tai laite joutuu niin kovalle koetukselle kuin pullonpalautuskone. Maltaan ja sokerin sekaista mössöä valuu liukuhihnalle ja sieltä edelleen herkkiin sähkömekaanisiin osiin. Tämän teknologian alkuaikoina 1980-luvulla olikin tärkein haaste, miten saada koneet toimimaan mahdollisimman häiriöttömästi. – Tämä haaste on yhä olemassa. Nykyään koneiden käytettävyys on kuitenkin toisella tasolla. Viime aikoina erityisesti tietotekniikka on kehittynyt, minkä ansiosta ajoittaiset pulmat ovat sekä kauppiaan että kuluttajan kannalta paljon joustavammin ratkaistavissa, tuotepäällikkö Christian Graumüller Wincor Nixdorf Technology GmbH:sta kertoo. Erityisesti pankkiautomaateistaan ja kassajärjestelmistään tunnettu saksalaisyritys lähti mukaan pullokonebisnekseen yritysoston kautta suhteellisen myöhään, mutta on jo onnistunut saavuttamaan merkittävän jalansijan erityisesti kotikentällään Saksassa sekä monissa muissa Euroopan maissa Suomi mukaan lukien. – Nykyään kaikissa kierrätyskelpoisissa pulloissa on Saksassa oltava 38 Kaupan Maailma 2 | 2010 liimpi hinta, Graumüller selvittää. Pullomarkkinat voimakkaan muutoksen alla myös Suomessa Christian Graumüller näyttää, kuinka helppoa on pullokoneen peruspuhdistus tarkoitukseen varta vasten kehitetyllä laitteella. erityinen rekisteröintimerkki. Vaikka pullokohtaisesti kyse on tietysti pienistä summista, tässäkin asiassa sattuu organisoituja väärinkäytöksiä. Houkutuksen ymmärtää sitä taustaa vasten, että kierrätykseen kelpaamattomat pullot päätyvät kaatopaikoille. Kaatopaikkamaksu on Saksassa 25 senttiä pullolta. Esimerkiksi pullo mineraalivettä maksaa vähemmän. Sellaisen pullon kierrätettävyydellä on siis pullon sisältöä kal- Suomessa erilaisten palautuspullojen määrä on kasvanut reippaasti sen jälkeen, kun kierrätysmuovipullo tuli vuoden 2008 alussa markkinoille. Uusien muovipullojen osuus lähti heti jyrkkään nousuun ja nyt kaksi vuotta markkinoille tulon jälkeen niiden osuus on jo noin neljännes kaikista kierrossa olevista juomapakkauksista. Kertamuovipullojen kasvu on tuonut uusia haasteita tunnistettavien muotojen suuremman määrän kautta. – Uusi kertatäyttöinen muovipullo on vaikeampi myös siksi, että sen muoto elää herkemmin. Tunnistusjärjestelmä perustuu viivakoodin lukemiseen ja pullon muodon optiseen hahmottamiseen, myyntipäällikkö Jukka Kauria Wincor Nixdorf Oy:stä kertoo. Jos pullo on matkalla kodista kauppaan vaikkapa lämpötilavaihtelun takia litistynyt kasaan, ei sen muoto ja mitoitus vastaakaan enää riittävän hyvin tietokantaan ohjelmoituja arvoja ja pantti jää saamatta vaikka viivakoodi olisi vielä luettavissakin. Näissä tapauksissa asiakas saa vielä kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä Wincor Nixdorfin auto- Wincor Nixdorf Oy:n viime lokakuussa suomalaiseen hypermarketiin asentama suurikapasiteettinen ja helposti huollettava taustalaitteisto. maatti osaa antaa epävarmasti tunnistetun pullon takaisin asiakkaalle oiontaa ja uutta yritystä varten. Jos sekään ei tuo toivottua tulosta, voi asiakas vielä tarkastuttaa pullon henkilökunnalla. – Mikäli etiketti viivakoodeineen ja panttimerkintöineen on päässyt irtoamaan, jää pantti saamatta, sillä pelkän muodon perusteella ei uusia muovipulloja voi hyvittää, Jukka Kauria toteaa. Kierrätysmuovipullojen rinnalla myös tölkkien osuus on jatkanut voimakasta kasvuaan: tätä nykyä jo useampi kuin joka toinen palautuva juomapakkaus on tölkki. Näiden kertatäyttöisten juomapakkausten merkittävin hyöty on takatiloissa ja paluukuljetuksissa saavutettavat säästöt, kun manuaalisen käsittelyn tarve vähenee ja tilankäyttö tehostuu. – Maksimaalinen tehonlisäys saavutetaan automaatin yhteyteen asennettujen puristimien avulla. Juuri tälle saralle olemme hiljattain lanseeranneet uuden Suomessa kehitetyn puristininnovaation, joka on verraton niin kapasiteetin kuin toimintavarmuudenkin suhteen, Kauria kertoo. Etähallintaa ja peruskoneita Etähallittavuus on päivän sana sekä Saksassa että muualla. Saksassa etähallittavia Wincor Nixdorfin pullonpalautusjärjestelmiä on asennettu yhteensä yli 8 000 kappaletta. Suomessa vastaavia on line -pullokoneita on runsaat 350 ja määrä kasvaa koko ajan. – Etähallittavuus on järjestelmien luotettavan käytön edellytys. Etäyhteyden kautta päivitetään automaatille ajantasaiset pullokirjastot, joiden perusteella tunnistus tapahtuu. Etähallinnan kautta voidaan tarkistaa automaatin eri osien asetukset ja tehdä niihin muutoksia, seurata automaatin palautusmääriä sekä katsoa vaikka yksittäisen palautetun pullon kuvaa ja varmistaa, onko siitä maksettu pantti oikein. Sen myötä kauppias voikin delegoida järjestelmän käyttöön liittyviä asioita järjestelmän toimittajalle, mikäli toimittajan kanssa on tehty myös ylläpitosopimus. Järjestelmään investoinut haluaa yleensä toki itsekin pitää hyvää huolta hankinnastaan, mutta monet kaupat ovat halunneet sopia palvelupaketista, johon kuuluu myös pullokoneen määräaikainen puhdistushuolto, Jukka Kauria toteaa. Tammikuisilla Wincor World -messuilla Paderbornissa Saksassa oli esillä uutta myös pullonpalautuskoneiden alalta. Etähallintaohjelmiston lisäksi uutuutena esiteltiin erityisesti pieniin kauppoihin ja huoltoasemille tarkoitettu peruskone. Se tunnistaa vain rajallisen määrän tavallisimpia virvoitusjuomapakkauksia, mutta samalla sen toimintavarmuuteen on kiinnitetty suurta huomiota. Saksassa tällaiset automaatit ovat osoittautuneet suosituiksi. Suomeen uutuusmalli on tulossa myöhemmin tänä vuonna. 2 | 2010 Kaupan Maailma 39 Huhtikuu TYÖSSÄ TARPEEN Toyota Airportin myymälässä näytöissä mainostetaan sesonkituotteita ja -palveluita. Staattinen, painettu mainonta on myymäläympäristössä jo menneen talven lumia. Sähköiset julistepinnat ovat tätä päivää helpon ja oikea-aikaisen päivitysmahdollisuuden ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Ne tuovat myös kaivattua lisämyyntiä. Teksti THEA EKHOLM Kuvat THEA EKHOLM ja Seasam Näytöillä kaivattua lisämyyntiä A utobrändi Toyota etsi muutama vuosi sitten jälleenmyyjilleen uusia, tehokkaita markkinointikanavia lisämyynnin saavuttamiseksi. Kolmeen pilottimyymälään otettiin koekäyttöön sähköiset näytöt, joissa markkinoitiin Toyotan oheistuotteita ja huollon lisäpalveluita. 40 Kaupan Maailma 2 | 2010 Pilottivaiheen jälkeen tuloksia verrattiin verrokkimyymälöihin, joissa näyttöjä ei ollut käytössä. – Sähköiset näytöt toivat myymälöihin selkeästi lisämyyntiä, joten ne otettiin käyttöön kaikissa Toyotan jälleenmyyntipisteissä. Toyotan edustajat Japanista asti ovat käyneet katsomassa järjestelmää, Toyota Airportin varaosa- päällikkö Matti Peltonen kertoo. Toyotan jälleenmyyjillä on myynnissä niin paljon oheistuotteita ja erilaisia huoltopalveluita, ettei henkilökunta kerta kaikkiaan ehdi myydä kaikkea aktiivisesti asiakkaille. Ongelma on ratkaistu näyttöjen avulla, jotka on Toyota Airportissa sijoitettu huollonvaraustiskille, myymälän infopisteeseen sekä jonnekin unohtuu väärä hintatieto tai kampanjakyltti, joka antaa asiakkaalle väärää tietoa. Sähköisten näyttöjen avulla tämä ongelma poistuu ja myymälän henkilökunta voi keskittyä myymiseen, kun markkinointimateriaalien päivitys hoituu keskitetysti ja etätyönä. – Varsinkin kaupan ketjut arvostavat tällaista mahdollisuutta, jossa keskitetysti voidaan päivittää ajankohtaiset kampanjatiedot vaikka 50 eri myymälään samalla kertaa, sähköistä Infogate -näyttöjärjestelmää markkinoivan Seasam Groupin myyntijohtaja Manu Mesimäki kertoo. Sähköisissä näytöissä voidaan hyödyntää vaihtuvaa still-kuvaa, joten materiaalin valmistaminen ei ole vaikeaa tai kallista. Monesti voidaan hyödyntää samaa materiaalia, jota käytetään vaikka esitteissä tai printtimediassa. – Still-kuvia vaihtamalla saadaan kuvaan liikettä, joka tavoittaa kuluttajan huomion tutkimusten mukaan seitsemän kertaa tehokkaammin kuin staattinen kuva, Mesimäki muistuttaa. Kuvien lisäksi näytölle voidaan laittaa väliin erilaisia tekstejä ja siinä voi olla vaikka alareunassa rullaava tekstipalkki. Myös kahviloissa näytöillä voi olla esillä päivän tarjous. Mieti sisältö tarkkaan Bensa-asemalla näyttö muistuttaa asiakasta tärkeistä käyttöyhteystuotteista. Ravintoloissa ruokalistojen ja hinnastojen päivittäminen sähköisiin näyttöihin on helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin uusien menujen painaminen. asiakkaiden kahvipisteeseen. – Näissä kohdin myymäläämme asiakas viettää aikaa, jolloin hän voi seurata näytön mainoksia ja tiedotteita. Sieltä hän saa sitten impulssin kysyä lisää jostain tuotteesta tai palvelusta, Peltonen toteaa. Esimerkiksi erilaisten sesonkituotteiden, kuten keväällä ajankohtaisen ilmastointilaitteen huollon, markkinoinnissa näytöt ovat olleet korvaamattomia. Aikaisemmin esimerkiksi Toyota Airportin myymälässä käytettiin perinteisiä banderolleja ja kehystettyjä A4-tulosteita. Nyt kaikki markkinointi tapahtuu näyttöjen kautta. – Toyota tekee kampanjoita, joissa on yleensä 15–20 erilaista mainosta. Kampanjat vaihtuvat neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kauppiaat voivat tehdä järjestelmään myymäläkohtaista materiaalia. Näytöt ovat puhtaasti oma markkinointikanavamme, emme myy ilmoitustilaa ulkopuolisille, Peltonen kertoo. Liikkuva kuva tavoittaa kuluttajan Sekä pt- että erikoistavarakaupan myymäläympäristössä kampanjat ja tarjoukset vaihtuvat päivittäin ja viikoittain. Painetun markkinointimateriaalin päivittäminen ja vaihto paikalleen myymälässä on iso työ, ja ikävän usein Sähköiset näytöt ovat osa yrityksen muuta mediamixiä eli niiden rooli ja tavoitteet on syytä miettiä tarkkaan. Käytetäänkö näyttöjä sisäänheittäjinä, kampanja-alustoina, lisäinformaation tarjoajina vai myymälän yleismediana. – Kunhan yritys miettii näyttöjen roolin ja sisällön tarkkaan, niin me hoidamme sitten kaiken muun, kuten laitteet, asennuksen, materiaalin muokkauksen, sisällön tuotannon, ja päivityksen, Mesimäki kertoo Koko palvelupaketti laskutetaan yritykseltä kuukausittain, joten se on helppo budjetoida. Kuluja voi myös jakaa vaikka tavarantoimittajan kanssa myymällä hänelle mainostilaa näytöiltä. – Ideana on, että näyttö tuo yrittäjälle enemmän rahaa kuin se kuukausikulut ovat. Muuten hommassa ei ole järkeä, Mesimäki muistuttaa. Infogate-järjestelmä on oma kokonaisuutensa eli se ei vaadi myymälältä muuta kuin sähköt ja nettiyhteyden. Mahdolliset huollot hoituvat etätyönä ja jos esimerkiksi näyttö rikkoutuu, kuuluu sen vaihto palvelupakettiin. 2 | 2010 Kaupan Maailma 41 1DLQHQSll lVWlYDUSDLVLLQK\YLQYRLQWLSlLYl 7XXVXODQ2 2QQHODVVD 1/33UDFWLWWLRQHUNRXOXWXV 9DQWDDOODSlLYllDMDOOD 1/30DVWH HU3UDFWLWLRQHUNRXOXWXV 9DQWDDOODSlLYllDMDOOD 6XKWHHWWR RLPLYLNVLNRXOXWXVSlLYl +HOVLQJLVVl l 7\|K\YLQYR RLQWLPDWND3URYHQFHVVD WXORVVDNHYYllOOl /LVlWLHWRMDMDLOPRLWWDXWX XPLVHW .RXOXWWDMD0DUMD/HHQD6DYLP PlNL 0XXWRVYDOPHQWDMD1/37UDLQHU6 6RFLDO3DQRUDPD&RQVXOWDQW ZZZVDYLPDNLQHW /CTLC.GGPC5CXKOkMK/ /WWVQUXCNOGPPWU 6XRPHQ6RVLDDOLSDQRUDDPDNHVNX XV7KH)LQQLVK6RFLDOSDQRUDPD&HQWUH ZZZILQQLVKVRFLDOSDQRUDPDQHW +DOXDWNRSRVWLWXVOLVWDOOH" .XYDDMD3LUMR.DVNLVROD /DLWDYLHVWLPDUMDOHHQD#VDYLPDNLQHW HOUKUTTELE E ASIAKKAITA! Ilmoittaudu kävijäksi ja lue lisää nettisivuiltamme www.bbm.fi PALKITS PALKITSE LKITSE SE E HENKILÖSTÖÄ! HE ENKILÖSTÖÄ! ! TEHOSTA OSTA A MYYNTIÄ! NTIÄ TA KAN N 42 Kaupan Maailma 2 | 2010 S U AJANKOHTA: 29.4.2010 PAIKKA: Wanha Satama, Helsinki AUKIOLOAIKA: 9.00–17.00. VOI TI Tule Kannusta & Motivoi -tapahtumaan kuulemaan parhaat vinkit motivointiin ja kannustamiseen ja luomaan kontakteja alan yhteistyökumppaneihin. &MO Asiaa yritysautopäättäjille | nro 1/2010 | Liite toista u e! a s y l yrit ättävil pä » Koeajossa Land Rover Discovery ja Mercedes-Benz B 180 NGT » Artikkeli Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite » Artikkeli Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita s. 56 2 | 2010 | Asiaa yritysautopäättäjille Kaupan Maailma 43 6gkdhiZiij_V _VajZiij_V VbbVii^aZ]i^~ lll#WWb#Ò /SAAVATAMMATTILAISETKËYTTÚÚSI "VSB,WFTUPS0ZPOLBTWBWBZSJUZTKPOLB UPJNJBMBOBPOUBMPVTIBMMJOOPOQBMWFMVKFO UVPUUBNJOFOZLTJMÚMMJTFTUJ 1BMWFMVJUBNNFNVVONVBTTB +IRJANPITOJATILINPËËTÚSPALVELUT 6EROTUS 0ALKANLASKENTA 9RITYKSENPERUSTAMINENJAYRITYSJËRJESTELYT Lataa sähköisen myymälämainonnan opas: klikkaa seasam.com /TAYHTEYTTË 4EEMMEHALUTESSANNEMAKSUTTOMAN TALOUSHALLINNONKARTOITUKSENYRITYKSELLENNE WWWAURAKVESTORl (ËMEENKATUKRS4URKU PUHFAKSI ISMOKAAKKURIVAARA seasam.com 44 Kaupan Maailma 2 | 2010 WWWAURAKVESTORl AURAKVESTORl LIITTEEN SISÄLTÖ 46 .... Ajankohtaista asiaa yritysautojen maailmasta 48 .... Land Rover Discovery – ylellisesti tiellä tai sen vieressä 48 50 50 .... Mercedes-Benz – maakaasulla ympäristöystävällisesti 52 .... Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite 54 .... Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta 56 .... Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita 52 54 PÄÄTOIMITTAJA Thea Ekholm, [email protected] Puhelin (09) 5421 0129 ASIAKASPALVELU [email protected] Puhelin (09) 5421 0100 Toimitussihteeri Piia Kunnas, [email protected] puhelin (09) 5421 0130 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy PL 3, 02601 Espoo Puhelin (09) 5421 0100 Faksi (09) 5421 0132 www.bbm.fi ULKOASU Taina Lassila, [email protected] Puhelin (09) 5421 0127 KANNEN KUVA Maria Laiho ILMOITUSMYYNTI Jyri Laine, [email protected] Puhelin (09) 5421 0115 2 | 2010 Kaupan Maailma 45 UUTISIA & UUTUUKSIA Koonnut THEA EKHOLM Uusi Opel Movano saapui Suomeen Opelin uusi Movano on monipuolinen hyötyajoneuvo erilaisiin tarpeisiin. Valittavana on neljä eripituista ja kolme erikorkuista mallia. Uutuuden saa luonnollisesti umpiauton lisäksi myös muun muassa pikkubussina tai ilman päälirakenteita pelkkänä alustana. Myös auton kantavuus on kasvanut 2,5 tonniin, mikä riittää kovempaankin käyttöön. Movano-asiakkaat hyötyvät päästöihin perustuvasta verotuksesta, sillä uutuuden polttoaineenkulutus alkaa 7,8 litrasta sadalla kilometrillä ja CO2-päästöt 203 g/km:sta. Movanon muotokieli noudattaa Opelin henkilöautoista tuttua linjaa. Ohjaamo puolestaan on entistä ergonomisempi ja näkyvyys autosta erinomainen. Myös Movanon varustelu on huippuluokkaa. Työsuhdeautoilijoita koulutetaan yhä enemmän Autopesun voi maksaa nyt matkapuhelimella tai Internetissä Jatkossa Shellin autopesun voi maksaa myös matkapuhelimella tai Internetissä. Internetissä maksutapoina ovat verkkopankki tai luottokortti. Matkapuhelimella tilattu autopesu veloitetaan matkapuhelinlaskussa. Pesuun oikeuttava koodi lähetetään maksutapahtuman jälkeen asiakkaan toiveen mukaisesti joko matkapuheli- 46 Kaupan Maailma 2 | 2010 meen sekä/tai sähköpostiin. Viestissä kerrotaan ostoaika sekä asiakkaan valitsema huoltoasema. Pesukoodi on voimassa 30 vuorokautta. Pesukoodi syötetään pesuhallin edessä olevaan päätteeseen, minkä jälkeen auton voi pestä normaalisti. Kyseisiä maksutapoja tarjoavia Shell-huoltamoita on Suomessa yli 60. Yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö LeasePlan on aloittanut yhteistyön ajovalmennuskeskus Premier Parkin kanssa ja tarjoaa asiakkailleen turvallisen ja taloudellisen ajon valmennusta. Ajokoulutus voidaan toteuttaa koko henkilöstölle kampanjaluonteisesti tai kullekin kuljettajalle aina uuden ajoneuvon hankinnan yhteydessä. Ajovalmennuksessa on otettu huomioon tasapuolisesti taloudellisuus ja turvallisuus. Valmennukset toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa aikataulussa ja koulutusajankohdissa on huomioitu ihmisten kiireinen työtahti. – Ajokoulutusta voidaan verrata ensiapukoulutukseen, jonka sisältämiä asioita pitäisi kerrata säännöllisesti muutaman vuoden välein. Oppien päivittämisen tarvetta lisää myös autojen tekniikan nopea kehittyminen, LeasePlanin toimitusjohtaja Petteri Pihlas toteaa. # #"## !"" """ " ! " %%!"##$ " %%!"##$ " %%!"##$ 7\|NDYHULMRQNDW\\OLHLSHWl .XQSDNHWWLDXWRMHQDDWHOLQHQYDUXVWHOODDQUXKWLQDDOOLVHVWLV\QW\\2SHO9LYDUR3ODWLQXP .XNDVDQRLHWWHLYDQNNDW\|MXKWDVDLVLROODP\|VNRPHD" 2SHO9LYDUR 3ODWLQXP&'7, NRNRQDLVKLQWDDON ö +8,3389$5867(/789,9$523/$7,180 6LVlOWllPPDMRWLHWRNRQHHQ(63DMRQYDNDXWXVMlUMHVWHOPlQS\VlN|LQWLDYXQ SROWWRDLQHNl\WW|LVHQOLVlOlPPLWWLPHQDMDVWLPHOODNHY\WPHWDOOLYDQWHHW QDKNDYHUKRLOOXQRKMDXVS\|UlQVHNlNRULQYlULVHWSXVNXULWVLYXOLVWDWMDXONRSHLOLW ZZZRSHOIL &2±JNP±ONPSROWWRDLQHHQNXOXWXV\KGLVWHW\VVlDMRVVD.XYDQDXWRHULNRLVYDUXVWHLQ$XWRYHURWRQKLQWDDON÷DUYLRLWXDXWRYHURDON÷ +LQWDDQOLVlWllQWRLPLWXVNXOXW 2 | 2010 Kaupan Maailma 47 Land Rover Discovery 4 KOEAJOSSA ” Koeajossa puolentoista tonnin vene tuli perässä täysin tunteettomasti.” 48 Kaupan Maailma 2 | 2010 Brittien ylpeys, Land Roverin Discovery-maasturimalli täytti juuri 20 vuotta, ja sen uusin versio on mallisarjan neljäs sukupolvi. Tämä lähes viisimetrinen ja kaksi metriä leveä kolossi saa tien päällä ansaitsemansa huomion niin hyvässä kuin pahassa. Teksti ja kuvat TIMO ESKELI Land Rover Discovery - ylellisesti tiellä tai sen vieressä L and Rover Discovery 4 on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta. Ulkoa auto näyttää kömpelöltä ja arkiselta. Kun astuu sisälle, kaikki muuttuu. Auto on sisältä ylellinen ja viihtyisä. Varustelu on erinomainen alkaen ylellisestä nahkaverhoilusta suureen joukkoon ajamista tukevia teknisiä hienouksia. Tilaa Discoveryssä on ruhtinaallisesti. Autossa löytyy istumapaikat parhaimmillaan jopa seitsemälle henkilölle. Viimeinen penkkirivi kääntyy näppärästi lattian alle. Silloin tavaratilaa on ruhtinaalliset 1 260 litraa. Maksimissaan tavaratilaa on järjesteltävissä sisätiloihin reilut 2 500 litraa. Discoveryyn löytyy kaksi eri TDV6dieselmoottorivaihtoehtoa. 2,7 litran kone tarjoaa 190 hevosvoiman tehon 440 newtonin väännöllä. Koeajoautossa oli kolmen litran 245 hevosvoiman ja 600 newtonin tehopakkaus. Koneet on kehitetty Fordin ja PSA:n yhteistyönä. Kolmen litran diesel antaa Discoverylle tehokkaan henkilöauton suoritusarvot. Auto kiihtyy nollasta sataan alle kymmenessä sekunnissa. Kuudensadan newtonin vääntö tuo lisäarvoa erityisesti kun vedetään isoja massoja. Koeajossa puolentoista tonnin vene tuli perässä täysin tunteettomasti. Perävaunun vakautusjärjestelmä (Trailer Stability Assist) auttaa yllättävissä tilanteissa. Jatkuva neliveto ja elektronisesti ohjattu tasauspyörästön lukko luovat Tekniset tiedot Iskutilavuus ............2 993 cm³ Teho.........................180 kW/245 hv Vääntö .....................600 Nm Kiihtyvyys ..............9,6 s 0–100 km/h Huippunopeus .......180 km/h CO2 ......................... 244 g/km Kulutus ....................EU-yhd. 9,3 l/100 km Autotoday-arvostelu (asteikko 1–5) Ajettavuus ja hallittavuus ................... 4,5 Taloudellisuus ja ekologisuus ................3 Suorituskyky ............................................4 Design ......................................................3 Varustetaso ......................................... 4,5 Kokonaisarvosana ..................................4 perustan maasto-ominaisuuksille. Land Roverin kehittämällä Terrain Response -järjestelmällä tehdään sitten hienosäätö. Kuljettaja voi viisiasentoisella kytkimellä valita ajotilanteeseen ja olosuhteisiin parhaiten sopivat asetukset. Järjestelmä säätää automaattisesti moottorin, vaihteiston, jousituksen ja pidonhallinnan toiminnan optimaaliseksi. Ilmajousitus mahdollistaa runsaan maavaran, ja tarvittaessa auton voi laskea matalampaan asentoon vaikkapa lastauksen ajaksi. Korkea auto ja isojen ikkunoiden esteetön näkyvyys ovat yhdistelmä, jotka luovat hyvän pohjan ajonautinnolle. Vaikka Discovery on ulkoiselta habitukseltaan kankean näköinen, on ajo normaaliteillä erittäin miellyttävää - jopa herrasmiesmäistä. Ja kun poistutaan pääteiltä, apuun voidaan ottaa ennakkoon ohjelmoidut maastoajo-ohjelmat. Vaihtoehtoja löytyy niin mutaan kuin alamäkeen. Työhön tai harrastukseen Discoveryn erityisvahvuutena ovat hyvät ominaisuudet huonoissa olosuhteissa sekä vahva vetokyky. Tämä yhdistelmä tekee siitä hyvän työkalun kaikille niille, jotka joutuvat työn tai harrastuksen puolesta liikkumaan huonohkoilla teillä tai tarvitsevat tanakkaa veturia. Arkisen työkäytön lisäksi on olemassa myös joukko kansalaisia, joilla on varaa hankia auto ihan harrastamistakin varten. Esimerkiksi metsästysreissuille Discovery antaa hyvät ajo-ominaisuudet matka-ajossa ja suorituskyvyn, kun mennään metsäteille. Eikä eteneminen pysähdy, vaikka tarvitsisi hieman oikaista maastossakin. Kalareissuilla Discovery soveltuu veturiksi isollekin veneelle. Lisäksi tulevat seikkailijat, jotka hakemalla hakevat haasteita. Näiden henkilöiden keskuudessa Discovery on ollutkin perinteisesti suosittu peli. 2 | 2010 Kaupan Maailma 49 KOEAJOSSA Autoiluun haetaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Sähköautot ovat vasta tulossa, eikä niiden lopullisesta läpimurrosta ole vielä varmuutta. Yksi vaihtoehto on maakaasuauto. Kokeilimme Mercedes-Benzin mallia B 180 NGT, joka toimii sekä bensiinillä että maakaasulla. Teksti ja kuvat CLAS VON BELL Mercedes-Benz - maakaasulla ympäristöystävällisesti K aasuauto maksaa noin kymmenen prosenttia enemmän kuin bensiinimalli, mutta vastineeksi saa pienemmät käyttökulut. Automaattivaihteisen kaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat 139 grammaa kilometriltä, kun vastaava bensiinimallin päästömäärä on 171 grammaa. Kaasuauton päästöt arvioidaan siis noin 20 prosenttia pienemmiksi kuin bensiinimallin. Kaasun hinta on noin 1,07 euroa kilolta, ja jos auto kuluttaa runsaat 5 kiloa sadalla kilometrillä, sadan kilometrin matkan polttoaineen hinta on alle 5,5 euroa. Jos bensiinin litrahinta on noin 1,4 euroa ja kulutus 8 litraa, sadan kilometrin polttoainekustannus on noin 11 euroa. Parhaimmillaan kaasuajossa kertyy säästöä yli viisi euroa sataa kilometriä kohti. Kymmenellä tuhannella kilometrillä säästö on noin 500 euroa. Tämä edellyttää sitä, että ajetaan pelkästään kaasulla. Kaasuauton ympäristöystävällisyyttä lisää se, että siitä ei tule hiukkaspäästöjä, kuten dieselistä. Aito Mersun tuntu Ennen testiä oli jo tiedossa, että auto vaihtaa automaattisesti polttoaineesta toiseen. Silti vaihdon huomaamattomuus yllätti. Ajossa bensan ja kaasun eroa ei huomaa millään tavalla. Polttoaineen voi itse valita käyttökytkimistä, 50 Kaupan Maailma 2 | 2010 jos on erityinen syy vaihtaa toiseen polttoaineeseen. Polttoaineratkaisua lukuun ottamatta auto on aivan tavallinen B-sarjan malli. Auto kulkee vakaasti ja ohjaus on tanakka. Moottorin melu ei kantaudu sisään. Kuljettajan paikalla kaikki on kunnossa eikä matkustajillakaan ole valittamista. Tavaratila on riittävän suuri arkikäyttöön. Korkean pohjaratkaisun ansiosta autoon on helppo nousta, mitä osataan varmasti arvostaa vanhemmissa ikäluokissa. Auto on tavallinen auto, jonka ainoa ero on hiukan tavallisuudesta poikkeava tankkaus. Mercedes on jopa onnistunut säilyttämään alkuperäisen bensiinitankin. Maakaasu on ympäristöteko Maakaasun tankkaaminen ei eroa bensiinin tankkauksesta juuri ollenkaan. Gasumin kaasuasemia varten pitää olla Gasumin luottokortti, jonka avulla tankkaus maksetaan. Aino ero bensiinitankkaukseen verrattuna on se, että tankkauspistooli on lukittava täyttöaukkoon. Lukitus on välttämätön kaasusäiliöiden paineen takia. Maakaasuauton ympäristötasetta parantaa sekin, että kaasun jakelu asemille ei vaadi maantiekuljetuksia. Kaasuhan tulee asemille putkea pitkin, joten jakelu ei kuormita ympäristöä. Maakaasuyhtiö Gasum on jo vuosia laajentanut maakaasuasemien verkostoa. Kevään aikana käytössä on jo 16 asemaa eri puolilla maata. Monikäyttökori Autossa on nelisylinterinen kahden litran bensiinikäyttöinen rivimoottori, jonka teho on 116 hevosvoimaa. Moottorissa ei ole turboa. Suurin vääntömomentti on 165 newtonmetriä, moottorin 3 500 kierroksilla. Koeautossa oli automaattivaihteisto ja vakionopeussäädin. Kaikissa pyörissä on lukkiutumattomat levyjarrut. Autossa on lisäksi hätäjarrutehostin, luistonestojärjestelmä ja ajonvakautusjärjestelmä. Auto on etuvetoinen. Mercedeksen B-sarja kuuluu merkin pikkuautoihin, mutta sen koko riittää pienen perheen käyttöön. Kori on viisiovinen monitoimikori, ja takapenkit voi kääntää alas. Apukuskin penkin selkänoja kaatuu tarvittaessa eteenpäin, jolloin tilaa on pitkillekin tavaroille. Takaselkänoja paikallaan auton tavaratila on 544 litraa ja penkit käännettynä 1 645 litraa. Mersussa on perinteisesti pitkä vakiovarustelista. Tässä mallissa on muun muassa mäkilähtöavustin, rengaspainevaroitin, bluetooth-yhteys ja lämmitettävät sivupeilit. Lasinnostimet ovat sähkötoimiset vain etuovissa. Lisävarustelista on kattava. Jos haluaa Mersun ja ympäristöystävällisyys on samalla tärkeä valintaperuste, kaasukäyttöinen B-malli on varteenotettava vaihtoehto. B-malli on toiseksi edullisin Mercedes, sen saa halvimmillaan 30 000 eurolla. Mercedes-Benz B 180 NGT ” Parhaimmillaan kaasuajossa kertyy säästöä yli viisi euroa sataa kilometriä kohti.” 2 | 2010 Kaupan Maailma 51 TYÖSSÄ TARPEEN Moni meistä tuskailee päivittäin ajopäiväkirjan täyttämisen kanssa. Vihdoinkin teknologia on tullut avuksemme. Markkinoille on tullut ratkaisuja, jotka helpottavat oleellisesti ajopäiväkirjan täyttämistä. Tutustuimme kahteen markkinoilla olevaan tuotteeseen. Teksti TIMO ESKELI Kuvat Yritykset ja Futureiamgebank Automaattinen ajopäiväkirja – työssään ajavan unelmalaite K aikille työajoja autolla ajaville tutusta ajopäiväkirjan täyttämisestä on nyt mahdollista päästä eroon. Autoon sijoitettava paikannuslaite yhdistettynä helppokäyttöiseen web-käyttöliittymään pitää ajopäiväkirjan automaattisesti ajan tasalla. Laite kerää ja lähettää automaattisesti ajoreitit ja -ajat verkkopalveluun. Kilometrikorvausten ja verovähennysten laskeminen helpottuu, koska palvelusta saadaan valmiit ajopäiväkirjat ja raportit, jotka voidaan toimittaa niin palkanlaskijalle kuin verottajallekin. Ajopäiväkirjan lisäksi verkkopalvelusta saadaan ulos kartta, josta näkyy missä autolla on ajettu. Palvelun käyttämiseksi ajoneuvoon asennetaan laite, joka on varustettu satelliittivastaanottimella ja GPRSominaisuuksilla. Käyttöä ohjataan 52 Kaupan Maailma 2 | 2010 painonapilla, joilla valitaan onko kyseessä työ- vai yksityisajo. Laitteen vaatima GPS-antenni asennetaan lähelle tuulilasia, jotta saadaan yhteys satelliittiin. Automaattisen ajopäiväkirjan kustannukset muodostuvat laitteen perusmaksusta ja erikseen perittävästä palvelun kuukausimaksusta. Kuukausimaksu kattaa laitteen vaatiman liittymän sekä datasiirtokustannukset kotimaassa. Valmistajasta riippuen laite voi olla kiinteästi asennettu tai siirrettävä. Käytössä koettua Tuotteissa on eroja. Helpten One asennetaan kiinteästi kun taas MaxTech on siirrettävä laite. Myös käyttöliittymät ovat hyvin erilaiset. MaxTechin palvelussa kilometrit kiinnitetään matkamittarin lukemiin, kun Helptenin palvelussa näkyy ainoastaan ajetut etäisyydet ilman auton mittarilukemia. MaxTechin järjestelmään voidaan luoda useita autoja ja useita henkilöitä. Palvelun käyttö on helppoa ja suoraviivaista. MaxTechin käyttöönotossa oli aluksi jonkin verran haasteita selaimen kanssa. Valmistaja kuitenkin korjasi puutteet ja toimimattomuudet nopeasti. Helptenin palvelu on kokonaisuudessaan monipuolisempaa ja käyttöliittymä on viimeistellymmän näköinen. Helptenin palvelussa karttojen latautumien tapahtuu myös nopeammin. Omien tietojen syöttäminen ja muokkaaminen on työläämpää kuin kilpailijan. Normaalissa ajopäiväkirjakäytössä ei ole juuri merkitystä kumman palvelun ottaa käyttöönsä. Molemmat palvelut tuottavat ajopäiväkirjat automaattisesti hyvin kivuttomasti. Palvelut sopivat mainiosti sekä työsuhdeautoilijoille, että kilometrikorvauksia nostaville. Suosittelen. Helpten One Helpten One on henkilökohtainen verkossa käytettävä ajopäiväkirjapalvelu, joka kirjaa automaattisesti työ- ja yksityisajot. Palvelu tallentaa ajojen ajankohdat, alkuja loppuosoitteet sekä kilometrit. Tietoja voi tarvittaessa korjata ja täydentää. Matkalaskun liitteet ja yhteenvedot työ- ja yksityisajoista voidaan tulostaa palvelun web-liittymästä. Palvelua voi myös hyödyntää oman kilometrikertymän analysointiin ja tarvittaessa ajoneuvon sijainnin selvittämiseen. Palvelun toteuttamiseksi auto varustetaan kiinteällä laitteella. Laite voi olla käyttäjältä piilossa. Käyttäjälle näkyy valintanäppäinlaite, jolla kuljettaja voi valita ajaako yksityisajoa vai työajoa. Helpten One -ajopäiväkirjapalvelun aloitusmaksu on 99 euroa ja palvelun käyttö maksaa 33,90 euroa kuukaudessa. Hinnat sisältävät palvelun käyttöoikeuden sekä ajoneuvolaitteiston käyttöoikeuden ja asennuksen. Pohjola Vakuutuksen autovakuutusasiakkaat voivat saada palvelun ilman aloitusmaksua hintaan 13,90 euroa kuukaudessa. Erikoishinta edellyttää osallistumista Pohjola Vakuutuksen vakuutustutkimukseen. Yrityksille on saatavilla oma Helpten Fleet -palvelu. Palvelussa nähdään yhdellä silmäyksellä missä palvelun piirissä olevat yrityksen autot ovat menossa. Järjestelmästä saadaan myös ajetut ajoreitit, autokohtaiset ajohistoriat, luokitellut raportit sekä ajopäiväkirjat. Fleet-palveluun voidaan kytkeä myös ajajan tunnistus. MaxTech MaxTech automaattinen ajopäiväkirja on perusperiaatteeltaan hyvin samanlainen kuin HelpTen One. Palvelu tallentaa automaattisesti ajoon liittyvät tiedot verkkopalveluun, jossa ne ovat muokattavissa ja tulostettavissa. Materiaali voidaan myös siirtää esimerkiksi Exceliin jatkokäsittelyyn. Itse Maxtech-ajopäiväkirjalaite on siirrettävä. Ajopäiväkirjalaite on paketoitu valkoiseen kanttiseen koteloon. Laite on oltava näkyvillä, sillä siihen on liitetty keinukytkin, jolla valitaan onko kyseessä työajo vai yksityisajo. Laitteesta lähtee kaksi johtoa. Toinen on GPS-antennia varten ja toinen on virtajohto. Virtajohto voidaan kytkeä kiinteästi autoon tai vaihtoehtoisesti tupakansytyttimeen. Palvelua tarjotaan kampanjatarjouksena, jossa ajopäiväkirjalaite maksaa 249 euroa toimituskuluineen. Lisäksi tulee 20 euron kuukausimaksu. 2 | 2010 Kaupan Maailma 53 TYÖSSÄ TARPEEN Autojen turvavarusteet ovat parantuneet merkittävästi vuosien kuluessa. Kehittyneen tietotekniikan ansiosta autoa ajaa yhä enemmän tietokone eikä ihminen. Nykyisissä autoissa on runsaasti turvallisuuteen vaikuttavaa elektroniikka. Lisää on tulossa koko ajan. Teksti CLAS VON BELL Kuvat AutoToday, Mercedes-Banz ja Volvo Tietokoneet ja elektroniikka parantavat autojen turvallisuutta A utojen turvavarusteet ryhmitellään aktiivisiin ja passiivisiin. Passiiviset turvavarusteet tarkoittavat esimerkiksi auton korin kestävyyttä kolarissa. Aktiiviset turvavarusteet pyrkivät aktiivisesti vähentämään onnettomuuksia tai vähentämään vahinkoja onnettomuustilanteissa. Ensimmäisiä aktiivisia turvavarusteita olivat lukkiutumattomat jarrut eli ABS-jarrut. Ne tulivat markkinoille 1970-luvun lopussa. Lukkiutumattomia jarruja käytettäessä auto säilyttää ohjattavuutensa, vaikka jarrupoljin painetaan pohjaan. Toinen merkittävä aktiivinen turvavaruste on 1990-luvun puolivälissä markkinoille tullut ajovakauden hallintajärjestelmä, joka torjuu sivuluisuja ja pyörähdyksiä. Se on jo monen auton vakiovaruste ja tarjolla lisävarusteena halvempiinkin autoihin. Ajovakauden hallintajärjestelmä havaitsee alkavan pidon menetyksen ja korjaa tilanteen joko rajoittamalla moottorin voimantuottoa tai jarruttamalla yhtä tai useampaa pyörää. Lisäksi se estää pyörien lukkiutumisen moottorijarrutuksessa. Kun järjestelmä on toiminnassa, autoa on vaikeata saada esimerkiksi sivuluisuun. Aktiivisia turvajärjestelmiä on jo muitakin. Tyypillisesti uudet ratkaisut otetaan käyttöön ensin kalliimmissa automalleissa, mutta myöhemmin tekniikka yleistyy myös muissa malleissa. 54 Kaupan Maailma 2 | 2010 Esimerkiksi auton turvajärjestelmä voi säätää nopeuden edellä ajavan nopeuden mukaan. Kun edellä ajava hiljentää, perässä ajavan auton turvajärjestelmä havaitsee etäisyyden muutoksen ja laskee nopeutta vastaavasti. Myös hätäjarrutus voi aktivoitua automaattisesti, jos auton eteen tulee yllättävä este. Kaupunkiliikenteessä auto voi tarkkailla etualaa sekä tutkan että kameran avulla. Jos ajoväylälle tulee yllättäen jalankulkija, auto voi joko varoittaa kuljettajaa tai jarruttaa automaattisesti. Kuljettajan vireystila seurannassa Jopa 90 prosenttia kaikista liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantumisesta. Siksi on kehitetty järjestelmä, joka seuraa kuljettajan toimintaa ja herättää hänet, jos hän esimerkiksi on nukahtamaisillaan. Järjestelmä havaitsee normaalista poikkeavan ajotavan esimerkiksi seuraamalla ohjauspyörän liikkeitä. Jos järjestelmä havaitsee ajotavassa merkkejä väsymyksestä tai tarkkaavaisuuden herpaantumisesta, se herättää kuljettajan äänimerkillä. Samalla kojetauluun syttyy taukoa ehdottava viesti. Kuljettajan tarkkaavaisuuden herpaantuessa auto voi ajautua vahingossa toiselle kaistalle tai kokonaan ulos tieltä. Tämän estämiseksi on kehitetty kaistavaroitin. Se seuraa kaistamerkintöjä digitaalisella kameralla ja antaa äänimerkin, jos auto ajautuu yli kaistaviivan. Kaistanvaihdon turvallisuutta parantaa myös järjestelmä, joka valvoo peilien kuolleita kulmia ja varoittaa katveessa olevasta autosta ääni- ja valomerkein. Jos kolari näyttää väistämättömältä, auton turvajärjestelmä analysoi tunnistimien tiedot ja esimerkiksi kiristää turvavyöt, siirtää etumatkustajan istuimen parempaan asentoon sekä sulkee sivulasit ja kattoluukun. Niskatuet voivat liikkua hiukan eteenpäin, jolloin ne torjuvat tehokkaammin vakavia niskavammoja aiheuttavan piiskaretkahduksen. Tarjolla on myös järjestelmä, jonka kamera tunnistaa nopeusrajoitusmerkit ja joka ilmoittaa nopeusrajoituksen näytöllä. Kuljettajan havainnointikykyä pimeässä parantaa infrapunatekniikalla toimiva yönäkö. Se tuottaa auton näyttöön infrapunakuvan pimeän tien mahdollisista esteistä, kuten jalankulkijoista tai eläimistä. Valot kehittyvät huimaa vauhtia Autojen valot kehittyvät huimaa vauhtia. Esimerkiksi ajovalot voivat kohtaamistilanteessa vaihtua automaattisesti kaukovaloilta lähivaloille ja päinvastoin. Valot voivat kääntyä mutkissa, mikä parantaa kaarrenäkyvyyttä. Erityiset kääntymisvalot syttyvät käännettäessä ohjauspyörää mutkissa ja risteyksissä. Valot säätyvät myös oikealle korkeudelle auton kuorman mukaan. Parhaiten valaisevat nykyään ksenonvalot. Valokuvio voi muuttua automaattisesti sen mukaan, ajetaanko maantiellä, moottoritiellä tai sumussa. Aktiivinen niskatuki ponnahtaa eteenpäin kolaritilanteessa. Automaattinen nopeudensäädin tarkkailee edellä kulkevaa liikennettä ja säätää auton nopeuden samaksi. Jos edellä oleva auto pysähtyy, takana tuleva auto jarruttaa automaattisesti. Vireystilanäyttö kertoo, että on korkea aika pitää tauko. Järjestelmä huomaa jalankulkijan ajoväylällä ja varoittaa ensin kuljettajaa ja tekee sen jälkeen automaattisesti hätäjarrutuksen, ellei kuljettaja reagoi viestiin. Äkkijarrutuksen yhteydessä jarruvalot voivat vilkkua ja varoitusvilkut voivat alkaa sen jälkeen vilkkua automaattisesti. Autossa voi myös olla hätäjarruavustin, joka hätäjarrutuksen yhteydessä jarruttaa täydellä teholla, vaikka kuljettaja ei painaisikaan jarrupoljinta täysin pohjaan. Järjestelmä havaitsee hätäjar- Pimeänäköavustin pystyy infrapunavalon avulla näkemään ihmishahmon pimeässä. rutustilanteen kuljettajan kaasu- ja jarrupolkimien käytön mukaan. Auto soittaa hätäkeskukseen Jalankulkijoiden turvallisuutta pyritään parantamaan autojen keulan muotoilulla. Joihinkin autoihin saa aktiivisen konepellin, joka nousee jousivoimalla takareunastaan ylös. Tämä lisää törmä- ysvoimia vaimentavaa muodonmuutosaluetta ja vähentää siten jalankulkijan loukkaantumisriskiä. Euroopassa on kehitteillä järjestelmä, joka soittaa onnettomuustilanteessa hätäkeskukseen, ilmoittaa auton sijainnin ja avaa puheyhteyden. Tämä ecall-järjestelmä ei kuitenkaan vielä ole edennyt kovinkaan pitkälle. 2 | 2010 Kaupan Maailma 55 AJAN TASALLA Autotoday-verkkosivusto tutki viime vuoden joulukuussa autoilijoiden asenteita tieliikenneturvallisuutta ja sen säädöksiä kohtaan. Tutkimus paljasti, että yli 70 prosenttia vastaajista toivoi poliisin lisäävän läsnäoloa maanteillä. Teksti THEA EKHOLM Kuva Futureimagebank Tieliikenneturvallisuus puhuttaa autoilijoita T ieliikenneturvallisuutta kartoittavassa kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipidettä muun muassa ylinopeuden puuttumiskynnykseen, promillerajaan, talvinopeusrajoituksiin ja teiden kameravalvontaan. Monessa asiassa vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen käytäntöön ja olemassa oleviin rajoituksiin, mutta joissain asioissa toivottiin selkeästi tiukempia rajoja. Poliisin vasta käyttöön ottama alempi puuttumiskynnys ylinopeuksiin on vastaajien mielestä hyvä parannus. 49,5 prosenttia vastaajista koki, että kuuden kilometrin ylinopeus on sopiva puuttumiskynnys. Toisaalta lähes sama määrä eli 43,9 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että puuttumiskynnys saisi olla yli kuusi kilometriä tunnissa. Heistä suurin osa kannattaa puuttumiskynnykseksi 10 kilometrin ylinopeutta. Talvinopeusrajoituksiin ihmiset ovat tyytyväisiä, sillä 72,5 prosenttia vastaajista kannattaa nykyistä käytäntöä. Vain 2,1 prosentin mielestä talvinopeusrajoitukset ovat liian korkeita. Markkinoille tulleeseen uudenlaiseen autovakuutukseen, joka korvaa kuljettajan ylinopeussakot, vastaajat suhtautuvat kriittisesti. Vakuutuksen hyväksyy 56 Kaupan Maailma 2 | 2010 vain 8 prosenttia vastaajista ja 69,7 prosenttia vastustaa sitä. Promillerajaa halutaan laskea Yli puolet kyselyyn vastanneista olisi valmis laskemaan nykyistä promillerajaa 0,5 promillesta alaspäin. 0,2 promillen kannalla on 28,2 prosenttia vastaajista ja nollatoleranssia kannattaa 36,6 prosenttia vastaajista. Ylinopeuksien kameravalvonnan nykytilaan on tyytyväisiä yli puolet vas- taajista eli 59,1 prosenttia. Valvonnan lisäämistä toivoo noin kolmasosa eli 29,3 prosenttia vastaajista. Lisää poliisin läsnäoloa teillä toivoo yllättävän suuri osa vastaajista, jopa 72,5 prosenttia. Tieliikenneturvallisuus-kysely tehtiin Autotodayn Internet-sivuilla joulukuussa 2009. Vastaajia kyselyssä oli kaiken kaikkiaan 5 645 henkilöä. Esimies: jätä työasiat työpaikalle ja Anna asiantuntijan hoitaa ammattiliittoasiasi *&$"$(#("))%'*$$*( . *&$"$(#("))%')*"$ ,,,(#("))%%# 2 | 2010 Kaupan Maailma 57 JÄSENHAKEMUS Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet jäsenmaksun perinnästä seuraavan sopimuksen: Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake itsemaksavan jäsenen jäsenhakemuksena tai jäsentietojen muutosilmoituksena. Jäsenyys Haen Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä uusi jäsen vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja ao. jäsenyhdistyksen jäsenyyttä työnantajatietojen muutos vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä liiton vaihto Jäsennumero (liitto täyttää) Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää) Yhdistysnumero (liitto täyttää) Liittonumero 028 Työntekijän henkilötiedot Henkilötunnus Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava) Postinumero ja postitoimipaikka Lähiosoite Sähköpostiosoite Kansalaisuus, ellei Suomen Puhelin kotiin Työntekijän muut tiedot Puhelin toimeen Äidinkieli Suomi Ruotsi Työaika Työsuhde Ammattinimike / toimiala (esim. kauppa) Vakinainen määräaikainen Jäsenyyteni siellä päättyi Edellinen liitto / työttömyyskassa Nykyinen työsuhde vuodesta Matkapuhelin kokoaikainen Jäsenmaksun perintä Valtuutus ja voimassaolo Kommandiittiyhtiö Jäsenmaksun Avoin yhtiö Hallituksen jäsen tuntia/vko Palkka euroa/kk (luottamuksellinen) Nykyinen tehtävä vuodesta Keskiaste Kansakoulu / keskikoulu / peruskoulu Ylioppilas Tiedot työntekijän Omistus Omistan itse % Samassa taloudessa asuva perheeni omistaa tai hänen perheenjäsenensä omistus- Yritysmuoto Osakeyhtiö Asema Toimitusjohtaja osa-aikainen Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää siirtymistä toiseen työttömyyskassaan kuukauden kuluessa. Peruskoulutus osuudesta työnantajayrityksessä Muu, mikä Korkea-aste Palkan vakuutuksenalaisuus edellyttää, että siitä on suoritettu ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu. % Muu, mikä Muu, mikä työntekijä maksaa itse (itsemaksava) Täytä vielä alempana oleva lomakkeen kohta Työnantajan tiedot ja postita lomake kokonaisuutena liittoon Jäsenmaksusuorituksen saaja Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, 15101 LAHTI työnantaja perii, alkaen Anna lomake työnantajan täytettäväksi kohdan Työnantajan tiedot osalta. Työnantaja toimittaa sen jälkeen lomakkeen liittoon. Y-tunnus 0288901-8 Puh. (03) 875 800, fax (03) 734 9002 Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien päätösten mukaisesti sekä vastaavasti liiton perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta. Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan ammattiliitto/työttömyyskassa ilmoittamaan erostani aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan. Suoramarkkinointi Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenmarkkinointiin Päiväys ja työntekijän allekirjoitus ______ / ______ 20______ TYÖNANTAJA TÄYTTÄÄ (JOS MAKSAT ITSE, TÄYTÄ SILLOIN TUMMENNETUT KOHDAT ITSE) Työnantajan täydennettyä tietonsa alle on kopio lomakkeesta toimitettava liittoon välittömästi, koska työttömyyskassajäsenyys alkaa aikaisintaan vasta, kun liitto saa tiedon perinnän alkamisesta. Työnantajan tiedot Työnantajan nimi Työntekijän työpaikka Lähiosoite Työpaikan osoite P ostinumero P ostitoimipaikka P ostinumero Puhelinnumero Työnantajan päiväys ja allekirjoitus 58 Kaupan Maailma 2 P ostitoimipaikka Puhelinnumero Työnantajan Y-tunnus Työnantaja perintä alkaa Palkkakonttori/käytetty tilitoimisto Tilitystunnus (Sampo Oyj) Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja) Puhelinnumero Faxnumero ______ / ______ 20______ Vain, jos työnantaja perii Nimen selvennys ja asema /-)/"!!'))) ")&%()$'+)*"%(#("))%%$ | 2010 Huhtikuu FRANCHISING Puotilan vanhan ostoskeskuksen R-kioski avaa ovensa arkisin jo kello seitsemän. Aamuisin tiskin takana on yleensä kioskiyrittäjä Katja Toivonen, joka juhlii huhtikuussa yrittäjäuransa yksivuotispäivää. Teksti ja kuva THEA EKHOLM Juhlapyhät ovat kioskiyrittäjän arkea V uoden kioskiyrittäjäuransa aikana Katja Toivosesta, 31, on tullut tuttu monen kanta-asiakkaan kanssa. Lähes jokainen kioskin asiakas tervehtii häntä henkilökohtaisesti ja kyselee kuulumisia. – Olen tällainen sosiaalinen ja avoin persoona, joka tykkää ihmisistä. Erilaiset asiakkaat ovatkin mielestäni parasta tässä työssä, Katja kertoo. Katja päätyi kioskiyrittäjäksi monen mutkan kautta. Kaupallisen koulutuksen saanut nuori nainen päätyi ensin kauneudenhoitoalalle, vaikka jo koulussa kuultu K-kauppiaan puheenvuoro oli saanut miettimään yksityisyrittäjyyttä. – Menin vielä pankkiin töihin, mutta siellä koin, että työ ei antanut tarpeeksi haasteita ja aloin miettiä yrittäjyyttä uudestaan. Katjan hyvä ystävä oli toiminut Rkioskikauppiaana 16 vuotta ja kehui konseptia. Lopulta Katja päätti laittaa hakemuksen Rautakirjalle ja yrittäjäystävä kirjoitti vielä mukaan suositukset. Muutaman kuukauden päästä Katjalla oli oma R-kioski Puotilassa. – Ystävän suositukset nopeuttivat prosessia ja minulla kävi hyvä tuuri, sillä Puotilan kioskin edelliset yrittäjät olivat juuri jäämässä eläkkeelle. Ketju antaa vankan tuen Katja kiittelee R-kioskin franchisingkonseptia monipuolisesta tuesta aloittelevalle yrittäjälle. Jokaiseen ongelmaan on saanut apua nopeasti ja oma aluemyyntipäällikkö sekä muut kioski- heti apua ja asentaja toi uudet laitteet todella nopeasti. Perheen tuki takana Juhlapyhät, jolloin kaupat eivät ole auki, ovat kioskiyrittäjille hyvää kaupantekoaikaa. – Silloin meillä on kioskissa suurempi tuotevalikoima ja aina kaksi henkeä töissä. yrittäjät ovat olleet tukena. – Pääsin suorittamaan tärkeää kioskiharjoittelua tulevaan omaan kioskiini. Harjoittelu kesti noin kolme viikkoa ja tein sitä oman työni ohessa. Lisäksi olin muutaman päivän koulutuksessa Rautakirjalla. Parhaiten kuitenkin opin kaikki Veikkauksen peleihin, matkalippujen myyntiin, pakettien noutamiseen ja Lippupalvelun tuotteisiin liittyvät asiat käytännön työssä tiskin takana. Vaikka Katja oli opiskellut ja harjoitellut ahkerasti, ei ensimmäinen päivä kioskiyrittäjänä mennyt ihan putkeen. – Ensimmäisenä päivänä ei toiminut mikään tekninen laite ja heti alkuun hajosivat muun muassa kovalevy ja näyttö. Onneksi R-kioskin tukipalveluista sai Katja työllistää itsensä lisäksi kolme osaaikaista työntekijää, joista kaksi tekee töitä myös toisille kioskiyrittäjille. Oma työpanos on kuitenkin tärkeä, varsinkin yrittäjyyden alkuvaiheessa. – Kioski on auki lähes sata tuntia viikossa. Itse teen tällä hetkellä noin 50 tuntia töitä myyntivuorossa ja lisäksi tulevat hallinnolliset työt. Olen varautunut puurtamaan tällä tavalla kaksi vuotta, jotta yritystoiminta käynnistyy hyvin. Sitten myöhemmin voi toivottavasti ottaa hiukan rauhallisemmin. Myös Katjan mies on yrittäjä, joten kotoa tulee hänen työlleen täysi tuki. – Meillä ei vielä ole lapsia, joten töitä voi paiskia rajoituksetta. Toki työn vastapainoksi on välillä hyvä tavata ystäviä ja tehdä muutakin. R-kioski-ketju R-kioski on kannattava, keskitetysti ohjattu ja valtakunnallinen kioskiketju, joka monipuolisella tuotevalikoimallaan tarjoaa asiakkailleen mielihyvää ja helpottaa heidän elämäänsä. R-kioski -ketju on osa Rautakirjayhtymää, joka kuuluu Sanoma-konserniin. Kioskitoimintaa on Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Romaniassa. Suomessa on noin 700 R-kioskia. R-kioskin -kauppiaan rahoitustarve on keskimäärin noin 35 000 euroa, jonka järjestämisessä Rautakirja auttaa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 59 Huhtikuu FRANCHISING Yleinen harhakäsitys on, että yrittäjät ja heidän yrityksensä olisivat homogeeninen joukko. Tieteellinen yrittäjyystutkimus on kuitenkin jo pitkän aikaa tunnistanut joukon merkittäviä tekijöitä, jotka tekevät yrittäjistä ja heidän yrityksistään päinvastoin kovin heterogeenisen joukon. Franchiseyrittäjät ovat vielä lisäksi oma joukkonsa. Teksti MIKA TUUNANEN Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä V uoden 2008 lopussa toimi Suomessa 262 000 yritystä ja 240 000 yrittäjää. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä, itse asiassa hyvin pieniä. Peräti 65 prosenttia yrittäjästä on yksin yrittäviä eli he toimivat täysin vailla palkkatyöntekijöitä. Keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät 50–249 työntekijää, oli joka sadas kaikista yrityksistä. Yli 250 henkilöä työllistäviä, suuriksi yrityksiksi luokiteltuja, oli noin 650 eli 0,3 prosenttia koko määrästä. Tavallisin yrityksen oikeudellinen muoto oli osakeyhtiö (45 %), mutta toiminimiä oli miltei sama määrä (42 %). Naisyrittäjyys on kasvussa Suomessa tyyppiyrittäjä on mies, sillä naisia maamme yrittäjistä on vain joka kolmas. Naisten suhteellinen osuus yrittäjistä on kuitenkin eurooppalainen huipputulos ja naisyrittäjyysaktiivisuus on kohonnut maassamme tasaisesti koko 2000-luvun. Naisyrittäjistä 80 perustaa toiminimen, mutta heidän yritystoimintansa on keskivertoa pienempää. Naisyrittäjien yrityksistä noin kaksi kolmannesta toimii henkilöpalveluiden, liike-elämän palveluiden sekä sosiaali- ja 60 Kaupan Maailma 2 | 2010 " Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. " terveyspalveluiden aloilla. Naisyrittäjät ovat mieskollegoitaan nuorempia ja paremmin koulutettuja. Suomessa yrittäjät ovat yleensä palkansaajia vanhempia ja heikommin koulutettuja, sillä peräti reilu neljännes yrittäjistä on jo 55-vuotiaita tai vanhempia. Franchising on naisvaltaista Merkittävimpiä eroja franchiseyrittäjien ja muiden yrittäjien välillä on sukupuolijakauma. Maamme franchiseyrittäjistä naisia on noin 45 prosenttia. Naisten määrä franchisingissa on huikean korkea ja ero muihin pk-yrittäjiin on tässä suhteessa merkittävä. Yksi selitys naisyrittäjien määrälle on se, että franchiseketjut toimivat paljolti sellaisilla palvelualoilla, jotka ovat naisvaltaisia. Tämä asia ei kuitenkaan yksiselitä naisten korkeaa osuutta. Muita vaikuttavia seikkoja voivat olla franchiseyrittäjyyteen liittyvä pienempi epäonnistumisriski sekä franchisingin yrittäjyysprosessi, jossa uusi yrittäjä saa tukea ja apua ketjulta ja kollegoilta yritystoiminnan käynnistämisvaiheessa. Franchising on monelle uusi ura Franchiseyrittäjien keskiarvoikä näyttää Suomessa olevan 40 vuotta, eivätkä he poikkea keski-iältään muista yrittäjistä. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä franchiseyrittäjyyden edellytykset ja otolliset lähtökohdat tulevat ajankohtaisiksi yleensä siinä vaiheessa, kun henkilö on suorittanut opintonsa, perustanut perheen, hankkinut työkokemusta sekä saavuttanut varallisuustason, joka mahdollistaa investoinnin franchiseyrittäjyyteen. Franchiseyrittäjät ovat kuitenkin muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön liittynevät kiinteästi franchise-antajien asettamat yrittäjävaatimukset, jotka ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta. Franchisingissa erityisesti franchise-antajan kannalta on tulevan franchiseyrittäjän soveltuva työkokemus kuitenkin koulutusta tärkeämpää. On muistettava, että franchise-antaja tarjoaa franchise-ottajalle liiketoiminnan edellyttämän alku- ja myöhemmin jatkokoulutuksen niin, että yrittäjä kykenee harjoittamaan liiketoimintaa varsin itsenäisesti. Franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen laatu erottaa heidät voimakkaasti muista yrittäjistä. Silmiinpistävin ero koskee franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen tyypillisyyttä. Myynti-, esimies-, liikkeenjohto-, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja taloushallintokokemuksen määrä on verrokkiyrittäjiin nähden merkittävästi korkeampi. Sitä vastoin työkokemusta tuotteiden, uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisestä, asiantuntijatehtävistä, tuotannosta ja teknologiasta oli enemmän muilla yrittäjillä. Franchiseyritys on monesti kivijalkamyymälä Franchiseyrittäjän yritykselle on muita yrityksiä tyypillisempää, että erilliset toimitilat sijaitsevat kodin ulkopuolella useimmiten kivijalkamyymälässä, ja että yritys ensisijaisesti palvelee kuluttajaasiakkaita. Ne ovat myös kooltaan pieniä, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että ne ovat kuitenkin huomattavasti omaehtoisia yrityksiä kookkaampia sekä liikevaihdolla että työntekijöiden määrällä mitattuna. Samalla vain itsensä työllistäviä franchiseyrittäjiä on suhteellisesti hyvin pieni määrä omaehtoisiin yrittäjiin verrattuna. Monet kansainväliset ja kotimaiset alan tutkimukset ovat osoittaneet franchise-ottajien yritysten epäonnistumisriskin ja vaihtuvuuden omaehtoisia yrityksiä merkittävästi pienemmiksi. Myös franchiseyrittäjien korkeampi koulutus ja franchisingin perusidea, että liiketoiminta on ennalta koeteltua ja testattua, nostanevat yritysten menestymisedellytyksiä. Franchisingissa tällainen liikearvo kulminoituu brändiin, joka on franchiseyrittäjille suurin yhteistyösuhteesta saatava liiketoiminnallinen etu ja hyöty. Näin varsinkin silloin, kun brändi on jo kansallisesti tai jopa kansainvälisesti tunnettu. Artikkeli perustuu dosentti, kauppatieteiden tohtori Mika Tuunasen tekemään tutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2009 yhteistyössä Suomen Franchising-Yhdistyksen ja Sampo Pankin kanssa. Tutkimukseen vastasi yli 350 franchiseyrittäjää ja yli 1 500 omaehtoista yrittäjää. 2 | 2010 Kaupan Maailma 61 Huhtikuu FRANCHISING Vuoden franchisingketju -palkinnon sai tänä vuonna R-kioski. Palkinnon vastaanottivat Kari Kilponen (vas.), Mervi Lindfors, Jukka Lääkkö, Sari Martikainen ja Taina Mikkola. Suomen Franchising-Yhdistys jakoi perinteiset Vuoden franchisingketju ja Vuoden franchisingyrittäjä -palkinnot Franny-gaalassa maaliskuussa. Teksti THEA EKHOLM Kuvat MATTI MATIKAINEN R-kioski on vuoden franchisingketju S uomen Franchising-Yhdistys on jakanut franchisealan omaa Franny-palkintoa vuodesta 1994 lähtien. Vuosittain yhdistys palkitsee Vuoden franchisingketjun ja Vuoden fran- 62 Kaupan Maailma 2 | 2010 chisingyrittäjän juhlavassa Franny-Gaalassa, joka järjestettiin tänä vuonna Oma Yritys -tapahtuman yhteydessä Helsingin Wanhassa Satamassa. Palkintojen saajista päättää vuosittain Franchising-Yhdistyksen hallituksen nimittämä raati. Vuoden franchisingketju -palkinnon sai tänä vuonna sata vuotta täyttävä Rkioski. Palkintoraadin perusteluina valinnalle olivat muun muassa ketjun vahva panostus yrittäjien koulutukseen ja ketjun konseptin pitkälle viety kehitys. Vuoden franchisingyrittäjäksi valittiin McDonald’syrittäjä Jaakko Lindén. – Merkittävää R-kioskin toiminnassa on myös ketjujohdon ahkera vieraileminen yrittäjien luona, Suomen Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki toteaa valintakriteereistä. Vuoden franchisingyrittäjäksi valittu McDonald’s-yrittäjä Jaakko Lindén vetää viittä McDonald’s-ravintolaa Salossa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Lindénillä on 37 vuoden kokemus hotelli- ja ravintola-alalta. Franny-Gaalassa juhlapuheen pitänyt kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti luonnehti franchisingia matalamman riskin yrittäjyyden muodoksi. – Riskinotto on aina yrittäjiä huolestuttava asia ja valitettavan usein estää yrittäjäksi lähtemisen. Franchiseyrittämisessä olennaista on, että yrittäjä saa koko ketjun ja sen muiden yrittäjien tuen. Tieto ja kokemukset välittyvät helpommin, mikä tekee myös yrit- tämisestä helpompaa, Lehti totesi. Lisäksi Franny-Gaalassa palkittiin franchiseketjujen yrittäjiä. Ketjut palkitsivat gaalassa myös ansioituneita yrittäjiään. Franny-palkinnon saivat R-kioskin Mervi Lindfors (vas.), Varamiespalvelun Sauli Husso, Subwayn Teemu Mäkelä ja Anssi Pio, McDonaldsin Jaakko Lindén, Minimarketin Seija Ukkonen, Laatutakuun Auli Siippola-Piippo, Kotipizzan Lasse ja Virpi Rusi, Kiinteistömaailman Marja-Liisa Pyynönen ja If myyntipisteen Jorma Levonen. 2 | 2010 Kaupan Maailma 63 Helmikuu MENESTYVÄT KAUPPAKESKUKSET TYÖSSÄ TARPEEN Juttusarjassa esittelemme menestyviä kauppakeskuksia ympäri Suomea. Tässä numerossa teemana on erilaiset kauppakeskukset. Tulevaisuuden kauppakeskusten palvelutarjonta on yhä monipuolisempi ja vastaa hyvin asiakkaiden muuttuviin kulutustarpeisiin. Teksti KIMMO SALO Kuvat Sello ja PÄLVI SALO Kauppakeskusten palvelut monipuolistuvat T otuttu tapa luokitella kauppakeskuksia perustuu niiden kokoon, sijaintiin tai palvelutarjontaan. Hieman nykyaikaisempi tapa on kategorioida kauppakeskukset sen mukaan, millaisella markkina-alueella ne toimivat ja millaista asiakaskuntaa ne palvelevat. – Tällöin voidaan puhua esimerkiksi kaupunkikeskuksista eli ydinkeskuksista, kaupunginosakeskuksista sekä paikalliskeskuksista, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi sanoo. Hänen mielestään tiukat luokittelut ovat kuitenkin turhia. – Vaikka tietyntyyppisillä kauppakes- 64 Kaupan Maailma 2 | 2010 kuksilla on paljon yhdenmukaisia piirteitä, on kauppakeskuskokonaisuuden suunnittelu ja sen käytännön johtaminen aina paikallista toimintaa. Olennaista kauppakeskuksen menestymiselle on ammattimainen johtaminen sekä ennen muuta saumaton yhteistyö siellä toimivien erilaisten yritysten ja yksiköiden kesken. Riittävätkö asiakkaat? Kauppakeskusten liiketaloudellinen menestys on ollut viime vuosina erittäin hyvä, ja niiden rooli suomalaisessa vähittäiskaupassa on kasvanut. Suomen 73 kauppakeskuksessa kävi viime vuonna 302 miljoonaa asiakasta, ja he ostivat tuotteita ja palveluita noin 4,9 miljardin euron arvosta. Kauppakeskuksilla on keskeinen merkitys yhdyskuntien tehokkaina ja viihtyisinä palvelukeskittyminä. Ne vastaavat useisiin nykypäivän kuluttajan arvostamiin palveluodotuksiin, kun asiakkaat etsivät elämää helpottavia, aikaa säästäviä ja viihtyisiä asiointiympäristöjä. Koska kauppakeskukset ovat osoittautuneet menestyksekkääksi liikeideaksi, niihin tehdyt investoinnit ovat olleet mittavia. Mukana ovat kaikki merkittävät kaupan alan toimijat Suomesta ja lisäksi iso tukku kansainvälisiä ketjuja. Ovatko kauppakeskukset nyt liiankin houkuttelevia rakennuskohteita eli sorrutaanko yli-investointeihin? Entä riittääkö kaikkiin kauppakeskuksiin asiakkaita? Tiuraniemellä on asiasta selvä näkemys. Rakennusvuosi 2003 / 2005 / 2006 / 2008 m2 kpl Vuokrattava pinta-ala 102 000 m² Liikkeitä ja palveluita 172 Autopaikkoja 2 764 Kävijämäärä 19,8 miljoonaa (v. 2009) Omistajat Kuntien eläkevakuuus 49 %, Eläke-Fennia 25,5 %, Etera 25,5 % €€ € € Espoolainen Kauppakeskus Sellon on esimerkki monikäyttökeskuksesta. – Kansainvälisessä vertailussa Suomessa ei ole erityisen runsaasti kauppakeskuksia. Päinvastoin, asiakasta kohden laskettu kauppakeskuspinta-ala on huomattavasti pienempi kuin useassa muussa maassa. Viimeistään talouden taantuma on lisäksi aiheuttanut sen, että epärealistiset hankkeet karsiutuvat jo suunnitteluvaiheessa. Nyt tarvittaisiin itse asiassa enemmän investointihalukkuutta niin ulkomaisilta kuin kotimaisiltakin toimijoilta, hän toivoo. Kauppakeskusten omistusrakenteiden muuttumisesta ja tämän vaikutuksesta kauppakeskusten toimintaan sekä erilaisten liikeideoiden menestymismahdollisuuksiin on viime aikoina keskusteltu kaupan alalla. Palaamme tähän teemaan juttusarjamme seuraavassa osassa. Harmaita panttereita kaupungissa Entä miltä näyttää kauppakeskusten tulevaisuus? Juha Tiuraniemi uskoo, että kauppakeskukset tulevat menestymään vastaisuudessakin ja sopeutuvat entistä paremmin muuttuvaan kulutusympäristöön. – Tarvitsemme erilaisia kauppakes- Juha Tiuraniemi Kokonaismyynti 338 miljoonaa euroa (v. 2009) kuksia. Niin sanotuille peruskauppakeskuksille löytyy aina oma tehtävänsä ja roolinsa. Kauppakeskusten kehittymistä kannattaa kuitenkin peilata myös yhteiskunnan muutoksiin. Silloin voimme arvioida ja nyt jo käytännössä nähdä, millaisia muutoksia on luvassa, hän toteaa. Eräs merkittävimmistä kehityssuunnista on kaupungistuminen. – Uskon, että se tulee jatkumaan, vaikka päinvastaisiakin mielipiteitä on. Kun jälleen katsomme asiaa kansainvälisessä mittakaavassa, on Suomi itse asiassa eräs Euroopan vähiten kaupungistuneista maista, hän sanoo. – Varmuudella tiedämme ainakin, että väestö ikääntyy. Mielestäni tämä edelleen voimistaa kaupungistumiskehitystä. Kasvava ostovoimaisten, vaativien ja kuluttamishaluisten seniorikansalaisten joukko edellyttää, että palvelukonsepteja uudistetaan. Toisaalta tulevat yleistymään niin sanotut viihdekeskukset ja toisaalta niin sanotut monikäyttökeskukset. Koko kansan olohuoneet Viihdekeskuksissa, kuten Vantaan Jumbo-Flamingossa, on runsaasti erilaista vapaa-ajan tarjontaa ja aktiviteetteja, kuten hotelli, kylpylä, elokuvateatteri, useita ravintoloita. Viihdekeskus vaatii menestyäkseen suuren markkinan. Esimerkiksi Jumbossa se on käytännössä koko Suomi. Palvelukokonaisuuden on siis oltava todella houkutteleva, mikä vaatii isoja pääomia. Kuitenkin varmaa on, että tällaisia viihdekeskuksia syntyy Suomeen lisää. Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys Diplomi-insinööri, BSc Kiinteistöliiketoiminnan toimialajärjestö Raklissa lähes 10 vuotta, edennyt projektiinsinööristä projektipäällikkyyden kautta toimialan vetäjäksi Monikäyttökeskuksissa on erittäin laaja palvelukirjo myös julkisia palveluja. Usein niiden yhteydessä on myös asuntoja. Monikäyttökeskuksesta hyvä esimerkki on tässä numerossa esiteltävä kauppakeskus Sello Espoossa. Muita tyypillisiä monikäyttökeskuksia ovat esimerkiksi Helsingin keskustan Kamppi, Espoon Iso Omena, Helsingin Myllypuro sekä Mikkelin Akseli. Kauppakeskusten palvelukirjo laajenee vielä nykyistä Selloakin suuremmaksi. Esimerkiksi monenlaiset wellnesspalvelut, joita aktiivinen ja ikääntyvä väestö omatoimisesti käyttää, moninkertaistuvat tulevaisuudessa. – Sekä viihdekeskukset että monikäyttökeskukset ovat koko kansan olohuoneita, joihin ei tulla vain ostoksille, vaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa sosiaalisessa ympäristössä pitkiksikin ajoiksi. Visio pienen kunnan kauppakeskuksesta Tiuraniemellä on visio myös uudesta kauppakeskustyypistä. Se voisi toimia suhteellisen pienellä markkinalla, esimerkiksi jo muutaman tuhannen asukkaan kunnassa. – Julkiset palvelut täytyy jatkossa pystyä keskittämään tehokkuuden lisäämiseksi. Tulevaisuuden kuntakeskus voi olla samalla kauppakeskus. Siellä olisivat yhdessä tilassa esimerkiksi koulu-, terveydenhoito-, posti- ja kulttuuripalvelut sekä luonnollisesti myös mahdollisimman paljon kaupallista tarjontaa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 65 Huhtikuu KAUPAN MAAILMASTA Helmikuu MENESTYVÄT KAUPPAKESKUKSET Kauppakeskus Sello edustaa tämän päivän kauppakeskusajattelun trendejä. Se on shoppailun, viihtymisen, kulttuurin ja julkisten palveluiden keskittymä. Teksti KIMMO SALO Kuvat MATTI MATIKAINEN Enemmän kuin ostoksilla 1 970-luvun alussa kehityksensä alkumetreillä olevassa Espoon Leppävaarassa oli 20 000 asukasta. Vuonna 1971 sen keskustaan rakennettiin Suomen ensimmäinen automarket. 2000-luvun alussa Maxi-market jyrättiin maan tasalle, ja perinteiselle kauppapaikalle alkoi useassa rakennusvaiheessa nousta kokonaisen korttelin kokoinen kauppakeskus Sello. Tässä vaiheessa myös nopeasti kehittyvän Leppävaaran asukasluku oli yli tuplaantunut. Vahva kotimainen omistajakolmikko alkoi kehittää Selloa pitkällä tähtäimellä. Tunnuslauseena oli alusta lähtien ”enemmän kuin ostoksilla”, mikä kuvaa hyvin liikeideaa monikäyttökeskuksena. Omistajat ja kauppakeskusjohto ovat pysyneet samana Sellon perustamisesta lähtien. Näin brändiä on voitu vaalia johdonmukaisesti. – Brändi rakentuu peruslupaukselle: Sello on enemmän kuin kauppakeskus, Sello on kaupunkikeskus, kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta tiivistää. Vahvat julkiset palvelut – Sello toimii neljässä kerroksessa, joista varsinaisia palvelualueita ovat katutason nopean asioinnin alue, toritason ydinalue sekä ylätason rauhallisempi alue. Toiseen kerrokseen ovat keskittyneet esimerkiksi muotiliikkeet ja kahvilat, ja siellä voi ihailla upeita näyteikkunakatuja. Kolmannessa kerroksessa on muun muassa vapaa-ajan ja terveydenhuollon palveluita sekä ravintoloita. Katolla ja keskuksen alla on yhteensä lähes 3 000 parkkipaikkaa, Kankaanranta esittelee. Sello on paljon muutakin kuin shoppailua. Espoon kaupunki on ollut alusta 66 Kaupan Maailma 2 | 2010 Sellon kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta. pitäen voimakkaasti mukana monipuolistamassa kauppakeskuksen tarjontaa. Ensimmäinen niin sanottujen julkisten palveluiden hanke oli kirjasto. Samaan aikaan valmistui Sellosali, joka on kamarimusiikkikeskus, mutta jossa on myös monenlaista muuta toimintaa, kuten konsertteja, elokuvia ja seminaareja. Sellosali on saanut nimensä kauppakeskuksen mukaan. Julkisiin palveluihin kuuluu myös kirjaston yhteydessä oleva yhteispalvelupiste. – Sello on todellinen monikäyttökeskus. On kulttuuria, katuja ja toreja, julkisia palveluja, ravintoloita ja kahviloita, elokuvia, keilailua ja ajanviettoa, tekemistä niin aikuisille kuin lapsille. Ja tietysti suuri määrä erilaisia ja eri- kokoisia myymälöitä. Pienin liikkeemme on pinta-alaltaan alle 20 neliömetriä ja suurin 16 000 neliömetriä. Sellossa myös asutaan. Asunto Oy Sellonkulmassa on yhteensä 72 asuntoa, ja lisäksi keskuksen yhteydessä sijaitsee Palace-hotelli. Keväällä aletaan rakentaa Sellonhuipun asuintaloa, johon tulee 151 vuokra-asuntoa. Tarjontaa kehitetään jatkuvasti Mitkä asiat ovat kauppakeskusjohtajan mielestä Sellon kilpailuvahvuuksia? – Liikenneyhteydet, hyvä sijainti perinteisellä kauppapaikalla, ostovoimainen asuinalue, valikoiman ja palveluiden laajuus ja monipuolisuus sekä viihtyisyys ja selkeys, joka lähtee jo arkkiteh- tuurista, Kankaanranta pudottelee kuin apteekin hyllyltä. Hän kuitenkin korostaa, että Sello ei ole koskaan valmis, vaan se muuttuu ja elää ajan hengessä. – Meidän on jatkuvasti seurattava trendejä ja kehitettävä tarjontaamme asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Kulutustottumukset ja asenneilmasto muuttuvat. Tällä hetkellä kiinnitämme erityistä huomiota muun muassa yhteiskuntavastuuseen. Gallup Sirkku Silventola, Sisustusliike Oliva: Persoonallista otetta erikoisliikkeillä Sisustusliike Oliva toimi alun perin Helsingin Bulevardilla kivijalkamyymälänä. Se oli erikoistunut provencelaistyylisiin sisustustuotteisiin. Vuonna 2004 liike muutti nykyisen omistajansa Sirkku Silventolan johdolla Selloon. Samalla se laajensi tuotevalikoimaansa pohjoismaiseen suuntaan. Nykyisin tärkeitä hankintamaita Ranskan ohella ovat Ruotsi ja Tanska. – Tuo päätös oli melkoinen hyppy tuntemattomaan. Rohkeutta siihen sain tutkittuani kulutuskäyttäytymisen muuttumista omalla toimialallani. Myös sisustustuotteita ostetaan yhä enenevässä määrin kauppakeskuksista. Sellossa Silventolaa viehätti jo alun perin se, että siellä myös pieniä yrityksiä arvostetaan. Näin kokonaistarjontaan saadaan jotain spesiaalia, toimivathan suurten keskusliikkeiden yksiköt ja kansainväliset ketjut jokaisessa suuressa kauppakeskuksessa. Millaisia asiakkaita kauppakeskuksessa käy? – 70 prosenttia on espoolaisia ja 50 prosenttia Suur-Leppävaaran alueella asuvia. Ikääntyvät kuluttajat ovat tulevaisuudessa merkittävä kohderyhmä, mutta meille sitä ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet ja nuoret. 70-luvulla alueen nuoret äidit työnsivät lastenvaunuja Maxi-marketissa, nyt Sellossa viihtyy jo kolmaskin sukupolvi leppävaaralaisia. Juttusarjan teemat vuonna 2010 3/10 Kauppakeskuksen käytännön johtaminen 4/10 Lähialueiden kauppakeskukset 5/10 Kauppakeskukset sosiaalisena ilmiönä 6/10 Kauppakeskukset osana yhdyskuntarakennetta Riku Pakarinen, Intersport: Valttina monipuolisuus Intersport-yrittäjä Riku Pakarinen toimi ennen Selloa menestyksekkäästi Helsingin Forumissa. Pakarinen muutti kauppansa Espooseen vuonna 2005. – Jos on Helsingin keskusta hyvä kauppapaikka, niin on sitä Sellokin. Kaikki palikat ovat kohdallaan. Linjaauto ja junaliikenne pelaavat ja omalla autollakin on helppo tulla. Lähialueella asuu 50 000 ostokykyistä taloutta – pienen kaupungin verran. Sellon kauppiasyhdistyksen hallituksessa istuva Pakarinen sanoo, että on mielenkiintoista ja haastavaakin toimia kauppakeskuksessa, jossa on laaja kirjo erilaisia ja erikokoisia liikkeitä ja muita myös ei-kaupallisia palveluita. – Monipuolinen tarjonta on Sellon ehdoton vahvuus. Myös Leppävaaran läheisyyteen suunnitteilla olevan suuren viihdekeskuksen toivotan lämpimästi tervetulleeksi, lisäähän se vain seutukunnan kiinnostavuutta. Samy Mrena, Espoon Yksityinen Silmäsairaala: Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut kasvussa Espoon Yksityinen Silmäsairaala toimii kauppakeskuksen välittömässä yhteydessä, mutta kuitenkin erillään kaupallisesta hyörinästä. – Näin potilaille ja henkilökunnalle taataan rauhallinen ympäristö. Voimme pitää myös omat, asiakkaille sopivat aukioloajat, hallituksen puheenjohtaja, silmäkirurgi Samy Mrena kertoo. – Silmäsairaalan asiakkaana on paljon iäkkäämpää väestöä, jonka osuus myös kauppakeskuksen asiakaskunnassa kasvaa koko ajan. Toisaalta asiakkaina on myös nuorempaa väkeä, joka hakeutuu esimerkiksi silmien taittovirheleikkauksiin. Myös terveydenhuollon palveluissa on tärkeää, että vastaanotolle on helppo tulla. – Sellossa ja Espoon Yksityisessä Silmäsairaalassa on huolehdittu esimerkillisesti siitä, että kaikki palvelut ovat myös liikuntarajoitteisten saavutettavissa, Mrena toteaa. 2 | 2010 Kaupan Maailma 67 Huhtikuu MAAILMAN KAUPPA Itä-Pariisissa Euroopan suurimmassa kauppakeskuksessa Val d´Europessa on noin 150 pikkuputiikkia, outlet-keskus, pt-hypermarketti ja lukuisia erikoisketjuihin kuuluvia, 1 000–2 000 m²:n liikkeitä. Täällä on jatkuva pula työvoimasta. Rekrytointitoimisto J.P. Consultant´n johtaja Guillaume Pâris katsoo, että työhönottohaastattelussa kannattaa olla totuudenmukainen ja oma itsensä. Hän vakuuttaa, että se puree kaikkein parhaiten rekrytoijaan. 68 Kaupan Maailma 2 | 2010 Suurissa marketeissa on jatkuva pula ammattitaitoa vaativista erikoismyyjistä. Pitkistä päivistä ja hankalista työoloista huolimatta myyjät pysyvät yksityisputiikeissa, koska palkkaus on parempi ja hierarkia löysempi. Useissa erikoisketjuissa myymälänjohtaja on hyvinkin tiukka liikkeeseensä palkattavan henkilökunnan profiilista. Urheiluvälineketju Décathlonissa on henkilökunnalle liikekohtaisesti annettu selvästi erilaiset prioriteetit. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ranskalaiset vähittäiskauppaketjut ovat poteneet jatkuvaa työvoimapulaa. Hyvää väkeä eri tason tehtäviin etsitään taukoamatta. Apuun tulevat rekrytointitoimistot. Teksti ja kuvat PATRICK LE LOUARN Kaupalla jatkuva haku päällä Ranskassa T yövoimapulasta kärsivät etenkin palveluun liittyvät ammatit, joissa on oltava töissä silloin, kun muut ovat vapaalla, painottaa pariisilaisen rekrytointitoimisto J.P. Consultant´n johtaja Guillaume Pâris. – Eihän minun pitäisi valitella, koska mitä vaikeampaa on löytää työvoimaa, sitä enemmän meillä riittää töitä, hän hymähtää. Toimisto sijaitsee Parc des Princes -stadionin kupeessa Länsi-Pariisissa. J.P. Consultant on erikoistunut markettien päällikkö-, myymäläjohtaja- ja aluejohtajatasoisen henkilökunnan värväämiseen. Heidän asiakkainaan on valtaosa Ranskan pt-kauppaketjuista, kuten Auchan, Leclerc, Euromarché ja Carrefour. – Osassa ketjuista liikkeen omistaa yksityinen kauppias, osassa on ryhmittymän valitsema johtaja, Pâris kertoo. Rekrytointitoimisto ei palkkaa suoraan ketään. Saatuaan toimeksiannon se etsii eri kanavia hyödyntäen mahdollisia kandidaatteja. CV:n perusteella toimisto pyytää työnhakijat haastatteluun. Parhaaksi katsomansa se lähettää työnantajan pakeille, ja työnantaja suorittaa lopullisen valinnan. – Me olemme ikään kuin seula paikanhakijoiden ja työnantajien välillä. Lopullinen työhönotto on aina kahden kauppa. J.P. Consultant´n on tunnettava työhönottaja ja paikalla vallitsevat olosuhteet voidakseen valita oikeat profiilit. – Me laskuttamme vain tulokseen johtaneista toimenpiteistä. Eri maakunnissa eri luonteet Kauppaketjukohtaisesti rekrytointikriteerien erot ovat pieniä. Maantieteelli- sesti taas markettien johdoilla on omat mieltymyksensä. Marseillessa arvostetaan huuliveikkotyyppistä kalatiskin vastaavaa, kun Lillen seudulla asiallinen jörrikkä ajaa paremmin asian. Myymälänjohtajaksi tai vastaavaksi halutaan usein liikkeen sijoitusmaakunnasta lähtöisin oleva kapteeni, joka tuntee paikalliset tavat ja tottumukset. Kaikki yritykset etsivät samaa profiilia: työhaluista, motivoitunutta, mahdollisimman nopeasti vapautuvaa ja osaalueensa hyvin tuntevaa henkilökuntaa. – Oikeastaan päivittäin kuulee saman virren: Haluaisimme lähtevän henkilön tilalle saman, mutta parannettuna painoksena, Pâris naureskelee. Pt-alan värväyksen suurin hankaluus on siinä, että kaikki ketjut tarjoavat päälliköille pitkälti samantasoisen palkan ja edut. Johtajatasolla taas merkittävät erot syntyvät liikkeen neliömäärän ja liikevaihdon perusteella. Näin ollen hyvät työntekijät eivät hevin vaihda työpaikkaa. – Käytännössä uutta hommaa etsivät etenkin henkilöt, jotka ovat suutuspäissään irtisanoutuneet tai heidät on kammettu ulos yrityksestä. tai -johtajalla on omat mielipiteensä. Jotkut haluavat erittäin aloitekykyistä väkeä, jotkut taas enemmänkin alistuvaista porukkaa. Oikeastaan pääasia on, että osaston tai myymälän liikevaihto nousee. Kaupan ala on siitä inhimillistä, ettei stereotyyppejä ole, vaan jokaisella on mahdollisuutensa. Kaupan ala Ranskassa Ranskan 60 miljoonasta asukkaasta työssäkäyviä on noin 18 miljoonaa. Heistä 8 prosenttia on rakennusaloilla, 26 prosenttia teollisuudessa ja 66 prosenttia sanan laajassa merkityksessä palveluammateissa. Kaupan aloilla työntekijöitä on 2,8 miljoonaa. Heistä noin puolet toimii vähittäiskaupassa. Eri arvioiden mukaan maan pt-marketeissa on 600 000–800 000 työntekijää, joista merkittävä määrä osaaikaisia. Vähittäiskaupan henkilökunnan palkat pohjautuvat miltei poikkeuksetta peruspalkkaan ja lukemattomiin bonuksiin. Lisäksi verotus ja sotumaksut ovat täysin erilaisia kuin Suomessa, joten annetut luvut eivät ole oikein vertailukelpoisia. Kokemusta halutaan Nykyisin osaston vastaavan paikasta ei voi edes haaveilla ilman rautaista kokemusta. Suoraan koulun penkiltä pääsee varastoon tai hyllyjä täyttämään. – Aiemmin kauppa oli valmis kouluttamaan nuoria, mutta nykyisin värvätyn tulee olla heti käyttövalmis, Pâris toteaa. Pt-kauppa hakee hyvin erilaisia persoonia. – Kunhan kokemusta ja työhaluja löytyy, niin jokaisella myymälävastaavalla Bruttopalkat suurissa pt-kauppaketjuissa: kassa- tai varastotyöntekijä noin 1 300–1 400 €/kk palvelutiskimyyjä 1 400–1 800 € osaston vastaava, 2–5 alaista, 2 000–2 400 €. pienissä yksityisissä liikkeissä varsinkin kala-, liha- tai juustomyyjille maksetaan selvästi enemmän 2 | 2010 Kaupan Maailma 69 Huhtikuu UUTTA KAUPAN MAAILMASSA Uutta kaupan maailmassa -palstalla julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan tietoa eri alojen uutuustuotteista. Tiedotteita voi lähettää toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteella Kaupan Maailma, Uutuudet, PL 3, 02601 Espoo. Liittäkää mukaan myös lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot. Espanjalainen Sangria San ruokakauppoihin ruo Ensim Ensimmäinen espanjalainen Sangria lanseerataan suomalaisiin ruokakauppoihin vappuviikolla ru näyttävällä tv-kampanjalla. Olala nä Sangria (4,5 %) on valmistettu S perinteisesti aidosta viinistä ja p juoma on pakattu puolen litran ju PET-pulloon. Maultaan sangria P on o raikkaan hedelmäinen ja hiukan k makea. Lisätietoja: L Lasso Drinks L (Mercantem Oy) ( puhelin 010 400 64 86 p Maukkaat hedelmäsoseet monipakkauksiin i kk k ii Nutricia Baby toi markkinoille kuluttajien toivomat kuuden kappaleen monipakkaukset lasten soseisiin. Kevään uutuuksien Muksu Hedelmärallin ja Mangoyllätyksen lisäksi suosituimmat lasipurkkeihin pakatut hedelmäsosemaut löytyvät myös kätevinä 6-packeinä. Monipakkaus helpottaa sekä hyllytystä että tuotteiden ostamista ja kotiinkuljetusta. Kaikki Muksu-hedelmäsoseet ovat säilön- täaineettomia ja sokeroimattomia, ja ne on valmistettu puhtaista ja turvallisista lastenruokalaatuisista raaka-aineista. Lisätietoja: Nutricia Baby Oy Sinikka Saikkonen puhelin 010 680 8626 Perniön Lihalta täysin lisäaineeton tuoteperhe Olvilta energiashotti Ensin Olvi toi markkinoille erityisesti suomalaiseksi profiloidun energiajuoman, sen jälkeen energiajuomaporetabletin, ja nyt on vuorossa Teho Teh Energiashotti 100 ml:n pussissa. Desilitran shotti D vvastaa piristävvyydeltään isoa kkahvikupillista ttai 0,33 litraa eenergiajuomaa, ja se sopii pikaista piristävää vaikkutusta kaipaavville. Suomessa vvalmistettu Teho EEnergiashotti tti on vvarustettu suljettavalsu lla kierrekorkilla. ki Lisätietoja: Olvi Oy Miikka Honkasalo puhelin 040 581 9379 70 Kaupan Maailma 2 | 2010 Perniön Liha Oy on yksi Suomen vanhimmista makkaratehtaista. Salossa toimiva perheyritys täytti maaliskuussa kahdeksankymmentä vuotta. Vuonna 2008 Perniön Liha osti Helsingin Makkaratehtaan liiketoiminnan. Juhlavuoden kunniaksi yritys lanseeraa Helsingin Makkaratehtaan tuotemerkin alla täysin lisäaineettoman tuoteperheen. Tuotteissa ei ole käytetty mekaanisesti erotettua lihaa, kamaraa eikä natriumglutamaattia. Lisäksi koko tuoteperhe on myös laktoositon, gluteeniton ja soijaton. Lisätietoja: Perniön Liha Oy Rami Himanto puhelin 044 735 8813 Uudet marjakeitot kauppojen kylmähyllyyn Uudet Marli Tarhurin marjakeitot täydentävät kylmähyllystä myytävien tuotteiden valikoimaa. Saatavana on kolSaata me raikasta m makua: musm tikka, mansikka ti ja metsämarja. Aidon makunA ssa lisäksi marjakeitot ovat ja säilöntäaineettomia ja ne on makeutettu lempeästi hedelmäsokerilla. Marjakeittoihin on lisätty C-vitamiinia. Marli Tarhurin marjakeitot pakataan Suomessa ja ne ovat saatavilla litran korkillisissa kartonkipakkauksissa kauppojen kylmähyllyistä. Lisätietoja: Eckes-Granini Finland Oy Ab Matti Nyfors puhelin 0207 207 316 Uusia makuja kivennäisvesiin Olvin vuodenvaihteen uutuuksia ovat KevytOlo kivennäisvesi Pomelo-Mango ja KevytOlo Hyvinvointivennä juoma Vihreä Tee. juom Pomelo-Mango-kivennäisvesi valmistetaan puhtaaseen järvisuomalaiseen pohjaveteen, p mistä se saa raikkaan makunsa. Tuotteeseen ei m ole o turhan päiten laitettu kaloreita, sokeria eikä lisäaineita, vaan maku tulee luontaisista hedell mäaromeista. m KevytOlo Vihreä Tee puolestaan on rentouttava hyvinvointijuoma, joka on valmistettu omena-, päärynä ja sitruunamehusta. Se sisältää vihreä tee-, sitruunamelissa- ja kamomillauutteita. Lisätietoja: Olvi Oyj Ritva Sinisalo puhelin 050 66 497 p Maukkaita pastoja Blå Bandilta Valmiiden pasta-aterioiden kulutus on kasvanut viime aikoina. Blå B Band on kehittänyt kasvavaan tuoteryhmään k kolme uutta täysjyväpask taa sisältävää ateriaa. t Pasta-aterioiden maP kuina ovat: Juusto-yrtti, k Metsäsieni ja AurinkokuivatA tu t tomaatti. Blå Band Täysjyvä Pasta T -ateriat valmistuvat nopeasti t kiehuvaan vek teen. Pastat ateriat ovat a vähälaktoosisia, v eikä e niihin lisätä arominvahvena tteita, kuten natriumglutamaattia. r Lisätietoja: L Campbell Soup C Finland Oy F Kai K Kortelainen puhelin 020 768 1404 p Old El Paso uudistuu Old El Paso on tarjonnut meksikolaista ruokaa jo vuodesta 1938 lähtien. Nyt tuotesarjan konseptia on terävöitetty ja tuotteet lanseerataan uudelleen parannetuin reseptein ja uusin pakkauksin. Tuotteiden suolan määrää on vähennetty 20 prosenttia ja tortilloista on poistettu transrasvat. Lisäksi mausteseoksissa vältetään aromivahventeita. Tuotesarjaan tulee myös kolme uutta tuotetta: Burrito-mausteseos, Mexe-pavut ja Nachos with Salsa Topping. Lisätietoja: Valoratrade Glenn Granden puhelin 0207 411 226 Helppoa ruoanlaittoa Valion juustopikareilla Valio tuo alkuvuodesta markkinoille kätevän tuotesarjan, johon kuuluu valmiita ku juustoraasteita, ju -kuutioita ja -lastuja kätevissä uudelleen v suljettavissa paksulj kauksissa. Juustoja kauk helppo ja nopea on he annostella ja käyttää annos käteen sopivista pikaripakkauksista. Tuotesarjaan kuuluu neljä eri tuotetta: Valio pastajuustoraaste, Valio juustomuru, Valio Salaneuvos 17 % juustokuutiot ja Valio Forte juustolastut. Juustot sopivat sekä ruoanlaittoon että herkutteluun. Lisätietoja: Valio Oy puhelin 010 381 121 Ruisleipä, joka on kuin vaalea leipä Vaasan TaikaRuis 100 % on aivan uudenlainen ruisleipä. Se on yhtä pehmeää ja kuohkeaa kuin vaalea leipä, vaikka on leivottu vain ja ainoastaan rukiista. Vastaavanlaista pehmeää ruisleipää ei ole ollut aiemmin markkinoilla. Tämä pehmeä ruisleipä perustuu Vaasan tutkimuksen ja tuotekehityksen ityksen yhdessä kehittämään uuteen leivontatapaan, ntatapaan, jossa on onnistuttu ansiokkaasti yhdistämään hdistämään vehnä- ja ruisleivonnan osaamista. Leivän vaaleutta, kuohkeaa hkeaa rakennetta ja pehmeää makua selittää muun muassa se, että valmistuksessa ei käytetä perinteistä taikinan hapattamis- menetelmää. Vaasan TaikaRuis 100 % -leipiä on saatavana sekä sämpylöinä että viipaleina. Lisätietoja: Vaasan Oy Miika Helenius puhelin 020 446 2041 2 | 2010 Kaupan Maailma 71 Helmikuu UUTTA KAUPAN MAAILMASSA GB Glace avaa jäätelökesän laajalla valikoimalla GB Glace avaa jäätelösesongin huhtikuussa yhteensä 17 maistuvalla jäätelöuutuudella. Tarjolla on jokaiselle jotakin: hedelmäisiä mehujäitä linjojaan varjeleville, erikoismakuja herkuttelijoille ja hauskoja makuelämyksiä perheen pienimmille. Myös maailmankuulut Cornetto-tuutit saapuvat vihdoin Suomeen peräti viiden eri maun voimin. Solero-tuotesarja laajenee Pineapple-mehujäällä, jossa on ananasmehua ja ananaksen paloja. Solero Coconut puolestaan saa makunsa kookostahnasta ja kookoshiutaleista. Herkullinen aamiaisleipä Perheleipureiden uutuus on maukas, valmiiksi viipaloitu koko perheen ruokaleipä, johon vehnän lisäksi makua tuovat kaura ja ruis, sekä herkulliset auringonkukan-, pellavan- ja kurpitsansiemenet. Kuitupitoinen leipä on laktoositon, kananmunaton, maidoton ja säilöntäaineeton. Lisätietoja: Unilever Finland Anna Kanerva puhelin 010 759 03 53 Lisätietoja: Perheleipurit Oy puhelin (09) 774 66 20 Uusia makuja leipäjuustoon Keskipohjalainen Jukkola Food Oy on tuonut markkinoille maustetut leipäjuustot. Yrttinen ja pippurinen leipäjuusto sopivat hyvin vaikkapa tortilloiden täytteeksi, keittoihin tai salaatteihin. Näissä Jukkolan juustoissa tuoreeseen maitoon on lisätty vain juoksete ja mausteet. Leipäjuustouutuudet ovat lisäaineettomia, vähäsuolaisia ja vähälaktoosisia. Lisätietoja: Jukkola Food puhelin (06) 877 011 Kirsikanmakuinen Coca-Cola Suomeen Coca-Cola Cherry on kirsikanmakuinen juomaklassikko, joka lanseerattiin USA:ssa vuonna 1985. Nyt sitä saa vihdoin myös Suomesta rajoitetun ajan, kun Coca-Cola Cherry lanseerataan sesonkituotteena kesän ajaksi Suomen markkinoille. Lisätietoja: Sinebrychoff Oy Terttu Niutanen puhelin 040 747 5687 72 Kaupan Maailma 2 | 2010 Uutuuksia jogurttihyllyyn Valion Bulgarian jogurtti saa tänä keväänä rinnalleen uuden V sitruunaisen version. Aidolla bulgarialaisella hapatteella suosi malaisesta maidosta valmistettu raikas sitruunanmakuinen joma gurtti on makeutettu sokerilla ja rasvaa siinä on 3,1 %. Tuote on gur vähälaktoosinen Hyla-tuote. Kausituotteena se on valikoimissa vähä vain rajoitetun ajan. Lisätietoja: Lisäti Valio Oy V Lampela-Helin Taina L puhelin 010 381 2341 Tropiikin makuja virvoitusjuomiin Kingis viettää 30-vuotisjuhlia Ingmanin klassikkopuikko Kingis viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden kunniaksi Kingis Original vanilja on kääriytynyt retrokääreeseen. Juhlavuoden uutuusmaut ovat Kingis toffee, joka sisältää toffeenmakuista kermajäätelöä ja kuorrutetta, runsaasti rapeita suklaakuorrutteisia krispejä ja toffeenmakuisen sydämen, Kingis päärynä, jossa on yhdistelmä päärynänmakuista kermajäätelöä ja päärynänmakuisia paloja, päällä suk- laanmakuista kuorrutetta, ja sisällä suklainen sydän sekä Kingis mansikka, jossa on mansikanmakuista kermajäätelöä, paljon mansikan makuisia paloja, suklaanmakuinen kuorrute sekä suklainen sydän. Lisätietoja: Ingman Ice Cream Oy Ab Kaija-Leena Orasmaa puhelin (09) 27 200 500 Hartwallin kevään uutuudet ovat saaneet makunsa eksoottisista hedelmistä. Hartwall Jaffa Jackfruit on trooppinen virvoitusjuoma, jossa maistuvat veriappelsiini ja trooppinen jackfruit-hedelmää ja Pitahaya Light puolestaan saa makunnsa appelsiinista ja pitahayan-hedelmästä. stä. Hartwall Jaffojen maku on aina aidosta hedelmästä, sillä kaikissa Hartwall Jaffa -varianrian-teissa käytetään vain luontaisia aromeja.. Hartwall Jaffa Jackfruit ja Pitahaya Light ightt -virvoitusjuomia myydään molempia sekä 0,5 että 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa. Lisätietoja: Oy Hartwall Ab Marleena Jalassola puhelin 020 717 2036 Maukkaat monivilja-leipätikut Brex Multigrain Snacks - monivilja leipätikut valmistetaan uunituoreesta ja korkealaatuisesta moniviljaleivästä. Ilmakuivausmenetelmän ansiosta leipätikuissa on rapea koostumus. Niissä on myös snack-kategoriassa alhainen rasvapitoisuus, koska valmistuksessa käytetty kasviöljy suihkutetaan mausteseoksen kanssa leipätikkujen pintaan. Käytetty öljy on auringonkukka- ja oliiviöljyn seos. Brex-leipätikkuja valmistetaan kolmea makua: Valkosipuli, Cheese & Onion ja Bacon ja kua ne on pakattu käteviin 50 gramman annospusseihin. se Lisätietoja: L Transmeri Oy Tr Pia Beasley puhelin (09) 4765 0216 pu Kätevä pakastekakku helppoon herkutteluun Sunnuntai tuo luksusta pakastealtaan kakkuvalikoimaan. Sunnuntai Juhlakakku OmenaVanilja Viettelys on pelkkää hyvää - hyppysellinen vaniljaa, ripaus kanelia ja herkulliset omenapalat. Kuohkea pohja on saanut suussa sulavan täytteen, jonka kruunaa omenakiille. Kakun voi koristella haluamallaan tavalla juhlan ja sesongin mukaan. Koristeluideoita löytyy pakkauksesta. Kakku on vähälaktoosinen ja sille on myönnetty Avainlippu. Sunnuntai Juhlakakusta riittää 8–10 hengelle. Lisätietoja: Elintarvikeyksikkö, Raisio-konserni Anna Peuravaara puhelin 040 828 6486 Afrikan makuja Santa Marian uusilla mausteilla Santa Maria on hakenut inspiraatiota kevään mausteuutuuksiin Afrikan mantereelta. Uudessa a more spicy africa -sarjassa on neljä ainutlaatuista mausteseosta: yrttinen Chermoula, tulinen Green Harissa, lämmin Piri Piri ja värikäs Durban Curry. Tähtikokki Marcus Samuelsson on afrikkalaisen ruoan asiantuntija ja hän on ollut kehittämässä uusia mausteseoksia ja ruokaohjeita. Lisätietoja: Santa Maria kuluttajapalvelu puhelin 0800 03333 2 | 2010 Kaupan Maailma 73 Helmikuu UUTTA KAUPAN MAAILMASSA Hot dogeja ja hampurilaisia grillikauden avajaisiin! Lantmännen Unibaken kansainvälisesti tunnetun Hatting-brändin hot dog- ja hampu- rilaissämpylät ovat tervetullut lisä kaupan hyllylle. Tuoreena myytävät hampurilaissämpylät myydään kuuden kappaleen ja hot dog -sämpylät kahdeksan kappaleen pussissa. Sämpylät suositellaan lämmitettäväksi uunissa, parilassa tai leivänpaahtimessa ja täytteen voi valita mielensä mukaan. Lisätietoja: Myynti / Delice Plus puhelin (03) 638 0680 Valmistus / Lantmännen Unibake Finland puhelin 020 770 1800 H Hartwall Novelle Plus -juomista vvitamiineja ja kivennäisaineita Uusi Hartwall Novelle Plus -tuoteU perhe koostuu juomista, joihin on lisätty jokapäiväisen hyvinvoinnin l kkannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vvitamiineja. Juomat tekevät hyvää ja ttäydentävät terveellistä elämäntapaa. Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetT ta: Hartwall Novelle Magnesium + C, joka sopii aktiiviseen elämäntyyliin, Sinkki + E, Lisätietoja: Oy Hartwall Ab Karla Frisk puhelin 020 717 2849 74 Kaupan Maailma 2 | 2010 Lisätietoja: Suomen Nestlé Johanna Sewon-Kievari puhelin 010 395 1603 Ikuisesti kauniin hymyn salaisuus tahansa myymälän näyteikkunasta rakentaa kosketusnäyttö. Näyttöä voidaan ohjata etänä Internetin välityksellä ja lisäpalveluna näytöstä voidaan esimerkiksi ladata kännykkään etuja asiakkaalle. Näyttö räätälöidään koon ja sisällön puolesta asiakkaan toiveiden mukaan. Hampaissa esiintyy iän myötä yhä herkemmin kiillevaurioita, kellastumista tai vihlontaa ja ikenet herkistyvät sekä kuluvat. Iän karttuessa hampaiden hoitamisella on avainrooli kestävän hyvinvoinnin ja kauneuden säilyttämisessä. Pepsodent esittelee uuden anti-agehammastahnan, joka ehkäisee hampaiden ikääntymistä viidellä eri tavalla. Tahna vähentää ikenien ärsyyntymistä ja vetäytymistä, hammaskiilteen kulumista, hampaiden tummentumista sekä vihlontaa. Uusi hammastahna toimii myös ennaltaehkäisevästi näihin oireisiin, vaikka niitä ei vielä esiintyisikään. Pepsodentin uutuus on pitkän tuotekehittelyn tulos. Sen kaksi avaintekijää ovat Calsium Serum -teknologia, joka auttaa suojaamaan kiillettä demineralisaatiolta, sekä E-vitamiini, joka suojaa suuta vapailta radikaaleilta ja imeytyy ikeniin. Lisätietoja: Citidigi Oy puhelin (02) 635 6366 www.citidigi.net Lisätietoja: Unilever Carl-Gustaf Elfving puhelin + 46 861 98990 on pellavaöljy. Lisätietoja: Myllyn Paras Johanna Kemppinen puhelin 044 312 2037 Tee näyteikkunastasi kosketusnäyttö Erikoisnäyttöjä rakentava porilainen Citidigi Oy on lanseerannut markkinoille eristelasielementin, joka tuottaa kuvaa ja on interaktiivinen. Elementin avulla voidaan nyt mistä Valiojäätelön kesä 2010 on omistettu hemmottelulle ja makunautinnoille. Herkullinen Aino-sarja täydentyy kahdella yhden maun uutuudella: Kermaisella Karamellilla ja Lumoavalla Lakritsilla. Makeismaailman suosikista, Mariannesta, pääsee nauttimaan nyt myös jäätelötuuttina ja toffeinen Dumlejäätelö jatkaa kotipakkauksessa. joka toimii ihon parhaaksi sekä tuttu Kalsium Citrus, joka on hyvä kalsiumin lähde. Tuotteiden pakkauskoot ovat 0,5 ja 1,5 litraa. Myllyn Paras Hyvän Olon -sarjaan annospuurot Myllyn Paras toi markkinoille viime syksynä Hyvän Olon Makaronin. Nyt sarja on kasvanut kätevillä ja terveellisillä pika-annospuuroilla. Kaurapohjaisten puurojen makuina ovat omena-mustaherukka tai vadelma. Hyvän Olon tuotteet sisältävät omega-3 –rasvahappoja, jotka auttavat tasapainottamaan omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen saantisuhdetta. Omega-3 -rasvahappojen lähteenä Jäätelöitä l iki-ihania k h Suihkusaippua, joka säilyttää ihon kosteuden Doven uusi voidemainen VisibleCare-suihkusaippua puhdistaa hellävaraisesti ja hoitaa ihoa säilyttäen sen luontaisen kosteuden. Suihkusaippuan sisältämää NutriumMoistureTM-teknologiaa on kehitetty yli kymmenen vuotta. Uraauurtava teknologia perustuu ihon kaltaisten lipidien ja glyseriinin hoitavaan yhdistelmään, joka pehmentää ja silottaa ihoa. Kolmen viikon päivittäisen käytön jälkeen iho on silminnähden kauniimpi ja tasaisempi. Dove VisibleCare Softening on tarkoitet- tu kuivalle iholle. Dove VisibleCare Renewing on normaalin ihon tuote, joka ravitsee ja tekee ihosta entistä sileämmän. Lisätietoja: Unilever Laura Juhola puhelin 010 759 0434 Fiskars QuikFit on helppo yhdistäjä Työkaluvajan varsiviidakkoon löytyy nyt ratkaisu Fiskarsilta. Uusi Fiskars QuikFit on kattava sarja puutarhatyökaluja, joihin kaikkiin sopii sama varsi. Yhden klikkauksen päässä on kymmenittäin mahdollisuuksia erilaisiin puutarhaja pihatöihin. Patentoituun Fiskars QuikFit -liitäntämekanismiin tarvitaan vain yksi kädenliike. Mekanismissa on liukuva osa, jolla päät saa liitettyä sujuvasti yhliite teen. Kun kuuluu te klik, k varren salpa on lukinnut liukuosan automaattisesti, ja työväline on käyttövalmis. Tuotesarjaan kuuluu Tu 18 työvälinettä ja lisäktyö si adapteri, jolla varren ada saa sopimaan myös eri so valmistajien vaihtopäihin. Lisätietoja: Fiskars Brands Finland Oy Ab Vuokko Sarvala puhelin (09) 3509 0015 Lievitä kasvien stressiä Kasvitkin kärsivät stressistä, jonka syynä Kasvit ovat epäedulliset kasvuolosuhteet, kuten kylmyys, kuumuus, pimeys ja ilmankosteus. teu Uusi Love BAS on sarja nestemäisiä kass viravinneliuoksia. Ne v sisältävät kaikki kasvien s tarvitsemat ravinteet. t Lisäksi tuotteet sisältäL vät v BAS (Berner Anti Kustannustehokas kuittitulostin Epsonilta Epsonin uusi TM-T88VM-T88Vkuittitulostin on ensimmäinen Energy Star -luokituksen saanutt ku ittit ulostin. Sen valmistusprosesseissa ja materiaaleissa on otettu huomioon ympäristönäkökohdat ja sillä on myös paremmpi CO2-tasapaino kuin yhdelläkään aiemmalla Epsonin lämpötulosi lä öt l timella. Uuden toiminnon ansiosta kuittien rivivälin pienennys tapahtuu automaattisesti, joten paperinkulutus pienenee kuitin pituudesta riippuen jopa 15 prosenttia. TM-T88V on ensimmäinen lämpötulostin, joka pystyy tuottamaan aitoja harmaasävyjä, joten kuiteista ja tositteista saadaan näin ulkoasultaan aiempaa näyttävämpiä. Laite on suunniteltu suuria tulostusmääriä varten ja sen keskeisiä ominaisuuksia on parannettu merkittävästi edelliseen malliin verrattuna. Lisätietoja: Epson Jarmo Niskanen puhelin (09) 8520 2232 Pitkäkestoinen meikkivoide Maybellinelta Stress) -hoitoainetta, joka lievittää stressiä ja lisää kasvien hyvinvointia. Sarjassa on kolme tuotetta, jotka kattavat kodin ja puutarhan kasvit. Tuotteet on kehitetty ja valmistettu Suomessa suomalaisiin olosuhteisiin. Maybelline uusi SuperStay 24h -meikkivoide ja peiteväri ovat todelliset huipputuotteet pitkäkestoista tulosta odottavalle kuluttajalle. Meikkivoiteesta on valittavana viisi eri sävyä ja peiteväristä kaksi eri sävyä. Tuotteet ovat kaupoissa huhtikuussa Lisätietoja: Berner Oy Markku Urhonen puhelin 0500 721 316 Lisätietoja: L´Oréal Finland Heidi Koskela [email protected] 2 | 2010 Kaupan Maailma 75 Huhtikuu LUKIJAN PALSTA Helmikuu TEEM A: ASIA KASPALVE LUN AAKKOSET Lukijakilpailu Teema: Asiakaspa lv aakkoset elun 2000-luvun kuluttajan haluja ja tott vaikea selv umuksia on ittää pelk än palkkak perusteella uitin tai pos , sillä kulu tinumeron tustottumuk pirstaloitun set ovat eet yhä ene mmän. Petr peräänkuu i Parviainen luttaa asia kka asta välitt pitää osat ämistä: myy a ajatella asiakkaan jän mukaan asia puolesta. kka Heli Aranto tekijöitä esim an arjesta voi löytää lan heitä yhd erkiksi hav istäviä ainnoinnin avulla. k ageban 22 Kaupan Maailma Futureim Kaupan Maailma -lehden 1/10 parhaimmaksi sisällöksi lukijat äänestivät Asiakaspalvelun aakkoset -teeman. Vastaajien kesken arvotun Fiskarsin veitsisetin voitti Tiina Metsäpuro Säkylästä. Onnea voittajalle! 1 | 2010 1 | 2010 Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista! Listaa kolme mielenkiintoisinta juttua tästä lehdestä 2/10 ja halutessasi perustele miksi valitsit juuri ne jutut. Voit myös lähettää toimitukselle juttuehdotuksia, ruusuja tai risuja. Lukijapalautteita julkaistaan jatkossa myös lehdessä, joten jos et halua palautettasi julkaistavan tai haluat esiintyä nimimerkillä, kerro siitä viestissäsi. Kaikkien mielipiteensä lähettäneiden kesken arvomme kolme tuotekassia, jotka sisältävät Finishkonetiskitabletteja, huuhtelukirkastetta, Vanish-tahranpoistojauhetta ja -nestettä sekä Airwick-ilmanraikastimia. Yhden kassin arvo on noin 50 euroa. Helpoimmin osallistut sähköpostitse osoitteella [email protected]. Voit myös lähettää vastauksen kirjeessä tai postikortilla osoitteella BBM Oy, KM lukijakilpailu 2/10, PL 3, 02601 Espoo. Vastausten tulee olla perillä viimeistään 23.5.2010. MESSUKALENTERI 2010 HUHTIKUU 13.4.–16.4. PlasTec 10 Muovi- ja kumiteollisuuden ammattitapahtuma 27.–31.8. Tendence Lahjatavarat, korut ja kellot, sisustus, koti ja puutarha, pöydänkattaus- ja keittiötarvikkeet, Frankfurt 12.–15.9. InterMopro kv. meijerituotteiden erikoismessut Düsseldorf 14.–19.9. Automechanika autokorjaamo- ja huoltoasemavarusteet, varaosat, komponentit Frankfurt TOUKOKUU 8.–13.5. IFFA Lihateknologia: teurastus-, lihankäsittely-, jatkojalostus ja varastointiteknologia Frankfurt SYYSKUU 1.–5.9. Habitare 10 12.–15.9. InterCool kv. pakastetuotteiden ja kylmälaitteiden erikoismessut Düsseldorf 16.–17.9. Gimme-Liikelahjat 2010 Liike- ja mainoslahjojen erikoistapahtuma ELOKUU 18.–22.8. Gamescom Eurooppalaiset peli- ja viihdealan messut Köln 7.–9.9. spoga+gafa Kansainväliset urheilu-, retkeilyja puutarha lifestyle-messut, Köln 20.–22.8. Forma Syksy 10 76 Kaupan Maailma 2 | 2010 1.–5.9. Valo 2010 Valo- ja valaistusalan ammattimessut 10.–12.9. GDS syksy kv. kenkämessut Düsseldorf 12.–15.9. InterMeat kv. liha-alan erikoismessut Düsseldorf 12.–15.9. hogatec kv. hotelli-, ravintola- ja cateringalojen erikoismessut Düsseldorf 16.–19.9. Kind+Jugend Lastentarvikkeet ja -muoti, Köln 21.–24.9. PacTec 2010 Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely 21.–24.9. Foodtec 2010 Elintarvikkeiden tuotantoteknologia Kaupan Maailma 23 EPSON TM-T88V KUITTITULOSTIN TULOSTAA GRAFIIKKAA, TEKSTIÄ JA VIIVAKOODIA Epsonin TM-T88V ansiosta kaupan yritykset voivat pienentää myyntipisteiden käyttökuluja ja hyödyntää kuitteja asiakasviestinnän muotona. • Säästää sähköä: maailman ensimmäinen Energy Star® -luokituksen saanut lämpötulostin • Aidot harmaasävyt: paras lämpötulostimelle mahdollinen harmaasävygrafiikan tulostusjälki • Säästää paperia: sisältää paperinkulutusta pienentävän ohjelmiston • Varmatoiminen: vikaantumisväli 70 miljoonaa riviä, lujat komponentit • Nopea: tekstin ja grafiikan tulostusnopeus jopa 300 mm/s (mv-tilassa) • Tukee useimpia nykyisistä käyttöjärjestelmistä: Windows, Mac OSx (versiosta 10.4 alkaen) sekä yleisimmät Linux-ympäristöt • Neljän vuoden takuu kaupalliseen käyttöön tarkoitetuille laitteille • Yhteensopiva aiempien mallien kanssa Maahantuonti ja lisätiedustelut Dosmar 09-887 0230 tai [email protected] DOSMAR Tuorepakasteessa on kaikki tallella! Poimimme vihannekset tuoreina pellolta pakkaseen. Siksi niissä on kaikki tallella: maku, rakenne ja vitamiinit. Katso tuoreet ideat www.apetit.fi 2 | 2010 Kaupan Maailma 77 Kaupan Maailma Seuraavassa lehdessä... Kaupan Maailma -lehti 3/10 ilmestyy 11.6. Teema: Pt-kaupan tilastonumero Muita aiheita: r3BOTLBMBJTBGSJLLBMBJOFOWFSLLPLBVQQB r5ZÕZIUFJTÕOWVPSPWBJLVUVTUBJEPU 78 Kaupan Maailma 2 | 2010 LISÄÄ MYYNTIÄSI VALTAKUNNALLISESTI JA PAIKALLISESTI Iskelmällä voit räätälöidä viestisi YLI MILJOONALLE* kuuntelijalle alueittain. Tarjoamme ainoana suomalaisena mediana mahdollisuuden tehdä sekä valtakunnallista että alueellista mainontaa samassa lähetyksessä ja jopa samalla katkolla - 24 eri alueella. *Finnpanel Oy, Kansallinen Radiotutkimus | Julkaisupvm 12.3.2010 | www.finnpanel.fi Halua Suome tko o n parh lla mukan a aiden s e u r assa? Tutust u Is ke ja sov i tapa lmään, ota amin yhte mukan a Suom en. Tuomme yttä en par s Iskelm haat a inulle ä Gaal r tist a 2010 -levyll it www. ä. iskelm a.fi/m ediam yynti 2 | 201 2010 220 010 001 1100 Kaup aupan au aaupa upa u up pan Maaa aailma aai ail aai iillma lm maa 79 7 9 MIKROVALMIIT Uudet suolaiset tarjottavat! KYPSÄNÄ PAKASTEESTA! " s laktoositon s ei sisällä kananmunaa s kuidun lähde KPLsG 0 00 KPLs G 0 00 sLAKTOOS ITON sEISISØL LØK sKUIDUN ANANMUNAA LØHDE KPLs G 0 00 Vierasvara V ieras eras er asva vara va ra K Kypsä Lihapasteija 390 g Vierasvara K Vi Kypsä ä Ka Karjalanpiirakka 480 g V Vierasvara Kypsä psä Korvapuusti 390 g Vi Vierasvara Kypsä ä Vaniljaherkkupulla 300 g Vierasv Vierasvara vara K Kyp Kypsä yps yp pssä ä Mehevä MustikkaMehev pulla 400 g 80 Kaupan Maailma 2 | 2010
© Copyright 2024